Kasvun ja oppimisen tuki

varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa

Opas työntekijöille

2

SISÄLTÖ

ALKUSANAT ............................................................................... 3

1.VARHAISKASVATUS JA ESIOPETUS .................................. 4

1.1. KASVUN, KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKI ............................................................... 4

1.2. OHJAUTUMINEN TUEN MUOTOIHIN ........................................................................... 7

2.VINKKEJÄ ARJEN SUJUMISEN HELPOTTAMISEKSI ..... 13

3.ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO ................................. 14

4.YHTEISTYÖTAHOT ............................................................. 16

YHTEYSTIEDOT ...................................................................... 20

Erityiset tarpeet

Minua sanotaan lapseksi,

jolla on erityiset tarpeet.

Lapsesta, jolla on erityiset tarpeet,

tulee helposti lapsi, jolla on erityiset huolet.

Lapsesta, jolla on erityiset huolet,

tulee helposti eristetty.

Eristetty lapsi saa helposti

erityiset tarpeet.

Erityiset tarpeet eivät ole erityisiä – vain suurempia,

suurempia tarpeita on kai sinullakin – joskus.

Berit Schaub

3

ALKUSANAT

Varhaiskasvatuksessa lapsen kehitystä ja oppimista tuetaan lapsen tarpeiden

edellyttämällä tavalla. Lapsen kannalta on tärkeää, että tuki muodostaa johdonmukaisen

jatkumon varhaiskasvatuksen aikana sekä lapsen aloittaessa esiopetuksen. Kehityksen ja

oppimisen tuki on osa laadukasta varhaiskasvatuksen toimintaa ja kuuluu kaikille sitä

tarvitseville lapsille. Varhaiskasvatuksessa tunnistetaan lapsen tuen tarve ja järjestetään

tarkoituksenmukaista tukea tarpeen ilmettyä1. Riittävän aikaisella ja oikein kohdennetulla

tuella voidaan edistää lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia.

(Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016).

Tämän oppaan tarkoituksena on kertoa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa olevan

lapsen vanhemmille sekä työntekijöille kasvun, kehityksen ja oppimisen varhaisesta

tukemisesta aina perusopetuksen alkuun saakka. Lapsi voi tarvita tukea fyysisen,

tiedollisen, taidollisen tai tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla eripituisia

aikoja. Tuen tarve voi myös syntyä silloin, kun lapsen kasvuolot vaarantavat tai eivät

turvaa hänen terveyttään, kasvuaan ja hyvinvointiaan. Varhaiskasvatuksen tukitoimet

tulee aloittaa heti tarpeen ilmetessä. Lähtökohtana on vanhempien ja henkilöstön

yhteinen havaintojen pohjalta tehty arviointi tuen tarpeesta, aiemmin todettu tuen tarve

ja/tai asiantuntijalausunto. Pyrkimyksenä on ehkäistä lapsen ongelmien syntymistä,

kasvamista ja monimuotoistumista (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016).

Opas on jaettu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kolmiportaiseen tukeen sekä

esiopetuksen oppilashuoltoon. Tässä oppaassa on varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen

kolmiportainen tuki on kuvattu käsitteillä: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Nämä tuen

muodot esiintyvät myös perusopetuksessa ja muodostavat näin jatkumon

(Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 sekä esi- ja perusopetuslain muutokset,

DNO 5/011/2014).

Esiopetusikäinen lapsi on myös oikeutettu Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaiseen

oppilashuoltoon. (DNO 5/011/2014).

1 Varhaiskasvatuslaki 2 a § 7. kohta

Lapsiryhmän jokainen aikuinen on joka päivä omalta osaltaan vastuussa lapsen tuen

toteutumisesta.

4

1. VARHAISKASVATUS JA ESIOPETUS

1.1. KASVUN, KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKI

Orimattilan varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tuen järjestämisessä

noudatetaan tuen kolmiportaisuuden mallia. Sama malli on käytössä myös Orimattilan

kaupungin järjestämässä esiopetuksessa sekä perusopetuksessa. Kolmiportainen tuki

jakautuu yleiseen, tehostettuun sekä erityiseen tukeen.

5

YLEINEN TUKI

Jokaisen lapsen kasvu ja kehitys etenevät yksilöllisen aikataulunsa mukaisesti. Jokainen

lapsi tarvitsee aika ajoin tukea. Yleisen tuen tarkoituksena on aloittaa lapsen tukeminen

heti, kun tuen tarve havaitaan, eikä tuen aloittaminen edellytä erityisiä tutkimuksia tai

päätöksiä. Tukitoimien suunnittelusta vastaa lastentarhanopettaja tarvittaessa yhteistyössä

varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Tuki suunnitellaan yhteistyössä huoltajien

kanssa. Yleisen tuen vaiheessa tukitoimet ovat yksittäisiä ja ne voidaan kirjata lapsen

varhaiskasvatussuunnitelmaan tai esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Tukitoimien

riittävyyttä arvioidaan ja tarvittaessa laaditaan pedagoginen arvio tehostetun tuen piiriin

siirtymistä varten.

Miksi lasta tuetaan?

Koska lapsella on vamma, sairaus, toiminnan vajavuus?

Vai siksi, että pyrimme turvaamaan lapselle hänen mahdollisuuksiensa mukaan

mahdollisimman hyvät edellytykset toimia?

… kommunikaation, liikkumisen, sosiaalisen vuorovaikutuksen, itsenäisen toiminnan

ja oppimisen mahdollistamiseksi

Mahdollisuuksien luominen:

Poistetaan

o avustamisen tarvetta lisääviä tekijöitä fyysisessä ympäristössä

o tuen tarvetta lisääviä tekijöitä sosiaalisessa ympäristössä

o tuen tarvetta lisääviä tekijöitä toiminnassa ja työkulttuurissa

Lisätään mahdollisuuksia

o toimia lapselle ominaisella tavalla

o oppia, kokea, eläytyä tavoilla, jotka lapsella on käytettävissä

Tuen tarvetta arvioidaan mm. ”tuen työkalupakki”- materiaalin avulla, joka löytyy

Pedanetistä. Yleinen tuki aloitetaan heti, eikä se vaadi erillistä päätöstä.

6

TEHOSTETTU TUKI

Lapsen tehostettu tuki suunnitellaan kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja

pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Lapsi tarvitsee yleensä myös useampia tukimuotoja.

Tehostetun tuen aloittaminen perustuu lastentarhanopettajan laatimaan ja veo-tiimin

(=varhaiserityiskasvatuksen tiimi) käsittelemään pedagogiseen arvioon. Tehostetun tuen

piirissä olevalle lapselle laaditaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tai

esiopetussuunnitelman liitteeksi tehostetun tuen suunnitelma, jota arvioidaan ja

päivitetään tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Tuen tarpeen arvioinnista

sekä tehostetun tuen suunnittelusta sekä suunnitelman kirjaamisesta vastaa

lastentarhanopettaja yhteistyössä varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Huoltaja

osallistuu mahdollisuuksien mukaan tuen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.

ERITYINEN TUKI

Erityistä tukea annetaan lapsille, joiden varhaiskasvatusta tai esiopetusta ei kehityksen ja

oppimisen vaikeuksien vuoksi voida muuten järjestää. Erityisen tuen tarve voidaan todeta

myös varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen aikana, mikäli lapsen saama tehostettu tuki ei

ole riittävää lapsen kehityksen ja oppimisen turvaamiseksi. Tällöin laaditaan

pedagoginen selvitys, jossa kuvataan lapsen saama tehostettu tuki ja arvio sen

vaikutuksista. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ilman sitä edeltävää pedagogista

selvitystä ja tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion

perusteella ilmenee, että lapsen opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä

viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa

muuten.

Sellaiselle lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, annetaan erityisopetusta hänelle

laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti.

Pedagogiset ratkaisut voivat liittyä esimerkiksi opetukseen ja työtapoihin tai valittaviin

materiaaleihin ja välineisiin. Oppimista tukevien erityisopetuksen pedagogisten

ratkaisujen lisäksi erityistä tukea saavalla lapsella on oikeus myös muuhun tukeen.

Tällaista muuta tukea ovat esimerkiksi tulkitsemis- ja avustajapalvelut, erityiset

apuvälineet ja esiopetuksen yksilökohtainen oppilashuolto.

7

1.2. OHJAUTUMINEN TUEN MUOTOIHIN

Kun lapsen tuen tarve havaitaan varhaiskasvatuksessa, asiasta keskustellaan vanhempien

ja kasvatushenkilöstön kesken. Arjen tukitoimet pyritään käynnistämään välittömästi

lapsen varhaiskasvatuspaikassa.

Lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana ovat sekä huoltajien että henkilökunnan

havainnot arjen tilanteista. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja on henkilökunnan tukena

tuen tarpeiden arvioinnissa. Kolmiportaisen tuen prosesseista vastaa veo-tiimi, joka

koostuu varhaiskasvatuksen erityisopettajista ja erityislastentarhanopettajasta. Veo-tiimi

toimii yhteistyössä henkilökunnan kanssa lapsen asioissa ja kuulee tarvittaessa muita

asiantuntijoita.

Myönteinen suhtautuminen

älä kiellä tekemistä vaan sano mitä pitäisi tehdä

keksi tapoja kannustaa lasta

löydä lapsesta positiivisia piirteitä

hyväksy lapsi sellaisena kuin hän on

8

ESIMERKKEJÄ TUKITOIMISTA VARHAISKASVATUKSESSA

AAC-MENETELMÄ

Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi on yleisnimitys kommunikointikeinoille,

joita käytetään puhutun kielen täydentämiseksi, tukemiseksi tai korvaamiseksi. Näistä

keinoista tavallisimpia ovat esimerkiksi eleet, viittomat, erilaiset kuvat ja nopea

tilannepiirtäminen. Niiden käyttöön voi liittyä myös apuvälineitä, kuten erilaisia

kommunikointikansioita, puhelaitteita ja tietokoneella tai tabletilla toimivia

kommunikointiohjelmia.

KUVIEN KÄYTTÖ

Miksi?

Kuvat auttavat lasta

o ohjaamaan omaa toimintaa

o jäsentämään päivää ja tilanteita

o keskittymään, muistamaan ja ymmärtämään

o oppimaan käsitteitä

o ilmaisemaan tunteita ja omia asioita

9

Kuvien avulla

o kommunikointi helpottuu

o itsenäinen toiminta lisääntyy

o muutoksiin sopeutuminen tulee helpommaksi

o voidaan ennakoida ja jäsentää siirtymätilanteita

o voidaan selkiyttää käsitteellisiä asioita (sijainti, aika, jne.)

o voidaan harjoitella erilaisia leikki- ja vuorovaikutustilanteita

Milloin ja miten?

Ajankäyttöä jäsentämään (päiväjärjestys, viikko-ohjelma jne.)

Toimintajärjestystä selkiyttämään esim. siirtymätilanteissa

Kertomista ja ilmaisua tukemaan

Toiminnanohjausta tukemaan

Valintojen tekemistä helpottamaan esim. leikinvalinta ja ruokailutilanteet

Muistia tukemaan esim. kuvitetut laulun sanat. Kuva tukee työmuistia. Toisin

kuin kielellinen ohje, kuvan viesti jää näkyviin ja siihen voidaan palata.

Kannattaa aloittaa muutamalla kuvalla ja lisätä niitä rutiinin kasvaessa.

Kuvat järjestetään vasemmalta oikealle tai ylhäältä alas.

Harjoiteltaessa esim. päiväjärjestyksen jäsentämistä kuvien avulla, aluksi on

aikuisen vahva ohjaus tarpeen, vähitellen lisätään lapsen itsenäistä toimintaa.

Kuvalle on aina annettava merkitys.

Kuvien käyttäminen ei estä kielellistä kehitystä (tai muuta kehitystä), päinvastoin

ympäristön tullessa lapselle jäsennetymmäksi myös omat suunnittelun ja itsesäätelyn

taidot kehittyvät! Kuva tukee puhetta ja päinvastoin. Kuvista hyötyvät kaikki, niistä ei

ole kenellekään haittaa.

TUKIVIITTOMAT

Tukiviittomisella tarkoitetaan viittomien käyttöä siten, että niillä tuetaan samanaikaista

puhumista tai puheen tapailua ääneen. Tukiviittomisessa viitotaan viestinmerkityksen

kannalta keskeiset sanat, niin sanotut avainsanat. Tukiviittominen on

kokonaisvaltaista viestintää, johon kuuluvat puhe, viittomat, ilmeikäs elekieli,

osoittaminen ja äänensävyjen vaihtelut. Tukiviittomia voidaan käyttää myös muiden

kommunikointi-keinojen kuten kuvien tai kirjoituksen rinnalla.

10

LEIKKITAULU

Leikinvalintataulu on vapaan leikin tilanteissa käytettävä työväline. Taulua varten on

kuvat kaikista vapaan leikin tilanteessa käytettävistä leluista, peleistä ja leikeistä, ja

niistä voidaan valita osa taululle päivittäin. Lapsen tehtävänä on valita taululta

mieluinen leikki. Leikkitaulu auttaa lasta hahmottamaan ja jäsentämään ympäristöään

ja helpottaa keskittymään leikkiin.

Tuen tarpeesta riippuen lapsella voi olla myös yksilöllisesti tehty leikkitaulu.

Leikkitaulu ei saa koskaan olla aikuisen vallankäytön väline. Sen on aina oltava

pedagogisesti perusteltu lapsen toimintaa hyödyttävä väline.

APUVÄLINEET

Varhaiskasvatuksessa on saatavilla erilaisia apuvälineitä, kuten

kynätuki

jalkatuki

istuintyyny

”stressilelut”

sylityyny

ajastimet ja kellot

kuvat, erilaiset kuvasarjat ja kuvataulut

leikkitaulut

kuulosuojaimet ja kuulokkeet

paikkamerkit

lattiamerkit

Apuvälineitä voidaan käyttää kaikkien lasten kanssa. Tuen vuoksi valituista

apuvälineistä sovitaan muun henkilökunnan, veo:n ja erityistyöntekijöiden kanssa.

11

PIENRYHMÄTOIMINTA

Pienryhmätoiminta on yksi varhaiskasvatuksen toimintamuodoista, josta hyötyvät

kaikki lapset. Pienryhmässä lapsella on mahdollisuus toimia ja leikkiä kiireettömästi.

Pienryhmiä käyttämällä pyritään tukemaan lapsen yksilöllisiä tarpeita ja valmiuksia.

Pienryhmätoiminta on aikuisen suunnittelemaa tavoitteellista ja säännöllistä

toimintaa.

Pienryhmiä voidaan käyttää kaikissa tuen muodoissa työtapana. Aikuinen havainnoi

lasten oppimista ja taitoja, jonka perusteella voidaan muodostaa säännöllisesti toimivia

pienryhmiä. Pienryhmät mahdollistavat erilaisten oppimistyylien ja oppimis-

tavoitteiden huomioimisen toiminnassa. Esimerkkejä ko. pienryhmistä:

oppimisen tueksi perustetut ryhmät (haasteita tietyssä oppimisen osa-alueessa)

leikkiryhmät (harjoitellaan esimerkiksi vuorovaikutus- tai tunnetaitoja)

YKSILÖOHJAUS

Lapsi saa tarvittaessa yksilöllistä ohjausta henkilökunnalta. Työntekijä keskittyy

toimimaan yhden lapsen kanssa. Tilanne on aina suunniteltu ja tavoitteellinen.

AVUSTAJA

Päiväkotiryhmässä työskentelee tarvittaessa avustaja. Avustajan tehtävänä on toimia

lapsiryhmässä edistäen lasten itsenäistä selviytymistä ja sosiaalista kanssakäymistä

muun henkilökunnan, veo:n tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti. Avustajan

toimenkuva määritellään tapauskohtaisesti ryhmän tarpeiden mukaan.

12

MUITA VINKKEJÄ:

Esinekommunikointi (kun kuvat eivät vielä toimi…)

Lisätietoja: http://papunet.net/tietoa/esineet-kommunikoinnissa

Koritehtävät (lapselle yksilöllisesti suunniteltuja tehtäviä)

LINKKEJÄ:

http://papunet.net/

http://www.adhd-liitto.fi/

https://cognimed.fi/puheterapia-tietopankki/

https://www.nmi.fi/fi

http://www.viitotturakkaus.fi/

https://www.aivoliitto.fi/

https://www.silmatera.fi/

http://www.avainsaatio.fi/

https://www.tampere.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/lapsiperheiden-

palvelut/lasten-terapiapalvelut/neptunus/oppaat-ja-kuvat.html

KIRJAVINKKEJÄ:

Liisa Ahonen: Haastavat kasvatustilanteet, PS-kustannus 2017

Tuija Aro & Marja-Leena Laakso (toim.): Taaperosta taitavaksi toimijaksi,

itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen, Niilo Mäki Instituutti 2011

Carol Stock Kranowitz: Tahatonta tohellusta, sensorisen integraation häiriö

lapsen arkielämässä, PS-kustannus 2003

OMIA VINKIT/LINKIT:

__________________________________________________________________

__________________________________________________________________

__________________________________________________________________

__________________________________________________________________

__________________________________________________________________

__________________________________________________________________

__________________________________________________________________

__________________________________________________________________

13

2.VINKKEJÄ ARJEN SUJUMISEN HELPOTTAMISEKSI

valmistele lasta etukäteen muutoksista, retkistä jne.

istumapaikan valinta (selkä seinään päin, paikka josta näkee/ei näe muita,

laitatuoli, vieruskaveri vai ei... Oikea paikka löytyy kokeilemalla!)

ennakoi tilanteet, joissa häiriökäyttäytymistä esiintyy

Käytä selkeitä, lyhyitä ohjeita.

Aseta selkeät rajat ja toimi johdonmukaisesti.

Rutiinia päiväohjelmaan

päivä- ja viikko-ohjelmat selkeiksi (strukturointi)

käytä apuna kuvia, kalenteria, kelloa jne.

Luvallinen liikkuminen

kun huomaat, että lapsi ei jaksa istua anna pieniä tehtäviä. Lapsi voi hakea

maitoa keittiöstä/ viereisestä pöydästä, käydä teroittamassa kynän, hakea

aikuiselle nenäliinan jne.

Positiivisten kokemusten kartuttaminen

kehu hyvästä käyttäytymisestä

anna korjaavakin palaute positiivisesti

kiitä myös yrittämisestä

tarpeeksi helpot tehtävät ja leikit -> onnistumisen kokemukset

Itseluottamuksen lisääminen

palkitse sääntöjen noudattamisesta

löydä lapsen vahvuudet ja auta häntä tiedostamaan ne

auta lasta tuntemaan olonsa mukavaksi, turvalliseksi ja hyväksytyksi

Epäonnistumisten läpikäynti

syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen on usein vaikeaa, käy läpi

ongelmatilanteet syyllistämättä lasta

teko tuomitaan, lasta ei!

14

3. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO

Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat lapsen kasvun, kehityksen ja

oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Esiopetuksen

oppilashuoltotyön tavoitteena on edistää lapsen tasapainoista ja tervettä kasvua ja

kehitystä sekä varmistaa tasavertainen kasvamisen ja oppimisen mahdollisuus sekä

turvata mahdollisimman ehjä oppimispolku varhaiskasvatuksesta perusopetukseen.

Esiopetuksen oppilashuollolla on olennainen merkitys varhaisen tuen turvaamisessa ja

ongelmien ehkäisyssä.

Oppilashuollon palveluita ovat psykologipalvelut sekä terveydenhuollon palvelut, jotka

järjestetään esiopetuksessa Orimattilan lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon

toimesta ikäkausitarkastuksina. Ensisijainen vastuu esiopetusyhteisön hyvinvoinnista on

esiopetusyksikön henkilöstöllä.

15

KOULUPSYKOLOGILLE OHJAUTUMINEN

Työntekijöille tai huoltajille herää huoli lapsesta

Keskustellaan huoltajien kanssa ja konsultoidaan veo:a/elto:a tai psykologia

Täytetään lähetelomake koulupsykologille yhteistyössä huoltajien kanssa

Lisätietoa löytyy Pedanetistä.

Sinikka Ekonen, p. 040 522 7538

Liina Graversson, p. 040 529 1301

KURAATTORIPALVELUT

Kuraattoripalvelut ovat osa esiopetuksen oppilashuoltoa.

Milja Kuutsa, p. 044 729 7480, e-mail: milja.kuutsa@phsotey.fi

Mervi Savio, p. 044 729 7629, e-mail: mervi.savio@phsotey.fi

16

4.YHTEISTYÖTAHOT

VARHAISKASVATUKSEN ERITYISOPETTAJA JA ERITYISLASTEN-

TARHANOPETTAJA

Orimattilassa on kaksi varhaiskasvatuksen erityisopettajaa (veo) ja yksi

erityislastentarhanopettaja (elto).

Veo:n tehtävänä on ohjata ja konsultoida varhaiskasvatuksen henkilöstöä lapsen kasvuun

ja oppimisen tukeen liittyvissä asioissa, tuen tarpeen havainnoinnissa ja arvioinnissa. Veo

havainnoi ja seuraa lasten toimintaa päivän aikana. Havainnot liittyvät lapsen oppimisen

taitoihin, puheen ja kielen kehitykseen, leikkitaitoihin, kaverisuhteisiin, liikkumiseen,

käden taitoihin ja arkipäivän tavallisista asioista selviytymiseen. Veo on yhdessä

henkilöstön ja vanhempien kanssa miettimässä pedagogisia menetelmiä ja ratkaisuja

lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tueksi. Veo on tarvittaessa ohjaamassa lasta ja

perhettä tuen tutkimuksen ja kuntoutuksen piiriin.

Lisätietoja:

https://peda.net/orimattila/v/pl7/kjot/malla

VARHAISKASVATUKSEN PERHEOHJAAJA

Varhaiskasvatuksen perheohjaus on ennaltaehkäisevää alle kouluikäisten lasten

perheiden kokonaisvaltaista tukemista eri elämäntilanteissa. Perheohjauksessa pyritään

vahvistamaan perheen omia voimavaroja neuvonnan ja yhdessä tekemisen avulla.

Lisätietoja:

https://peda.net/orimattila/v/pl7/vp

Veo:t ja elto muodostavat niin sanotun veo-tiimin, joka vastaa kolmiportaisen tuen

prosesseista. Veo-tiimi toimii yhteistyössä henkilökunnan kanssa lapsen asioissa ja

kuulee tarvittaessa muita asiantuntijoita. Veo-tiimi tekee päätökset tehostetun tuen

aloittamisesta.

17

PSYKOLOGIPALVELUT

Orimattilassa toimii kaksi koulupsykologia, joiden työpanos on kohdennettu

kunnallisessa esiopetuksessa oleviin lapsiin. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa sekä alle

esiopetusikäisten kunnallisessa varhaiskasvatuksessa olevien lasten psykologipalvelut

järjestää Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä.

Psykologi toimii lapsen psykologisen kehityksen, psyykkisen hyvinvoinnin ja oppimisen

psykologian asiantuntijana. Psykologi arvioi lapsen kehitystä ja oppimisvalmiuksia, pyrkii

ratkomaan lapsen sosiaaliseen elämään ja tunne-elämään liittyviä pulmatilanteita sekä

tarjoaa perheille keskusteluapua. Psykologi suunnittelee kodin ja varhaiskasvatuksen /

esiopetuksen tukitoimia yhteistyössä lapsen, vanhempien ja henkilöstön kanssa.

Pulmatilanteissa vanhemmat voivat ottaa psykologiin itse yhteyttä. Myös henkilökunta ja

muu oppilashuollon työntekijä voi ehdottaa vanhemmille ajan varaamista psykologille.

Lisätietoja:

https://peda.net/orimattila/v/pl7/psykologipalvelut

http://www.phhyky.fi/fi/terveyspalvelut/terveysasemat/orimattila/

KURAATTORIPALVELUT

Kuraattori on sosiaalialan ammattilainen esiopetuksessa ja koulussa.

Kuraattoripalveluilla tuetaan oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä

valmiuksia. Kuraattori voi auttaa, jos esioppilaalla on pulmia kotiasioissa tai lapsen

elämässä tapahtuu merkittäviä muutoksia.

Esiopetuksen kuraattoripalvelut järjestetään yhteistyössä perusopetuksen oppilashuollon

kanssa ja järjestelyistä sovitaan vuosittain. Esiopetuksen osalta kuraattorityö painottuu

kouluun siirtymisen nivelvaiheeseen ja siihen valmistautumiseen kevätkaudella.

Kuraattori osallistuu tarvittaessa asiantuntijana lapsen yksilökohtaisen oppilashuollon

neuvotteluihin ja on konsultoitavissa yksilö- ja ryhmäkohtaisissa asioissa.

Lisätietoja:

https://peda.net/orimattila/v/esiopetus-luonnos/eol/kuraattoripalvelut

18

LASTENNEUVOLA

Lastenneuvolan tehtävänä on jokaisen lapsen kehityksen ja terveyden turvaaminen sekä

perheen hyvinvoinnin edistäminen. Neuvolan toimintaa ovat alle kouluikäisten lasten

määräaikaistarkastukset. Osa tarkastuksista toteutetaan laajoina terveystarkastuksina,

joissa selvitetään koko perheen terveyttä ja hyvinvointia sekä mahdollista tuen tarvetta.

Tarvittaessa järjestetään yksilöllisesti suunnitellut terveydenhoitajan ja lääkärin

vastaanottokäynnit.

Neuvolan psykiatrinen sairaanhoitaja palvelee Orimattilan äitiysneuvolan ja

lastenneuvolan asiakkaita. Työ painottuu mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn sekä

terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Lisätietoja:

https://www.phhyky.fi/fi/terveyspalvelut/terveysasemat/orimattila/neuvolat/

PUHE-, TOIMINTA- JA FYSIOTERAPEUTTI

Terapia on tutkimukseen perustuvaa toiminnan, neuvonnan ja ohjauksen avulla

annettavaa kuntoutusta. Tavoitteena on yhdessä lapsen ja perheen sekä tarvittaessa

varhaiskasvatuksen/esiopetuksen henkilökunnan kanssa löytää ratkaisuja haasteisiin.

Terapiapalveluihin kuuluvat neuvolan lähetteellä tulevat arviointikäynnit ja kuntouttavat

terapiat. Puhe- ja fysioterapeutin vastaanotolle perhe voi hakeutua myös omatoimisesti.

Lisätietoja:

http://www.phhyky.fi/fi/terveyspalvelut/terveysasemat/orimattila/

19

LASTEN KUNTOUTUSTYÖRYHMÄ

Lasten kuntoutustyöryhmä on asiantuntijatyöryhmä, joka toimii tukena alle

esiopetusikäisen lasten perheille. Työryhmän tavoitteena on palvelujen saannin

helpottuminen ja lapsen ohjaaminen oikeanlaisiin tutkimuksiin ja jatkotoimenpiteisiin.

Huoltajat kutsutaan mukaan lapsensa asioiden käsittelyyn. Lapsen asiat käsitellään

ryhmässä luottamuksellisesti huoltajan luvalla.

Lisätietoja:

https://peda.net/orimattila/v/pl7/kjot/oslk

SOSIAALIPALVELUT

Lapsiperheiden sosiaalityöllä ja sosiaaliohjauksella tuetaan lapsiperheiden hyvinvointia.

Tavoitteena on tarjota perheille oikea-aikaista ja tavoitteellista tukea.

Esimerkkejä palveluista:

kotipalvelu

tukiperhe

läheisneuvonpito

sosiaaliohjaus

perhetyö

tehostettu perhetyö

Lisätietoja:

https://www.phhyky.fi/fi/perhe-ja-sosiaalipalvelut/lapsiperhepalvelut/

MUISTIINPANOJA

________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________

20

YHTEYSTIEDOT

Varhaiskasvatuksen erityisopettajat (veo)

044 781 3894

Leena Paunonen 044 781 3810

Erityislastentarhanopettaja (elto)

Henna Saarinen / Peltolan päiväkoti 044 781 3809

Varhaiskasvatuksen perheohjaaja

Pia Varjonen / Avoin päiväkoti Kimppa 044 781 3721

Psykologipalvelut

Liina Graverson, koulupsykologi 040 529 1301

Sinikka Ekonen, koulupsykologi 040 522 7538

Orimattilan terveysaseman psykologi 044 729 7097

Kuraattoripalvelut 044 729 7480, 040 551 6764

044 729 7629

Lastenneuvola

Alue 1 044 729 7604

(Heinämaa, Kuivanto, Käkelä, Pennala, Virenoja)

Alue 2 044 729 7606

(Koivula, Lintula, Luhtikylä, Myllylä, Mäntylä, Niemenkylä, Virenoja-Myllynkulma)

Alue 3 044 729 7605

(Keskusta, Niinikoski, Peltola, Pyörähtälä, Tuomisen alue, Ämmänäyräs, Artjärvi)

Alue 4 044 729 7603

(Arola, Jokela, Kankaanmäki, Karkkula, Mallusjoki, Pakaa, Rauhala, Tietävälä, Tönnö)

Sanna Rantanen, psykiatrinen sairaanhoitaja 044 729 7043

Sosiaalipalvelut 044 416 4407

Terapeutit

Puheterapeutti 044 729 7096, 044 729 7099

Toimintaterapeutti 044 729 7003

Fysioterapeutti 03 819 4207

Julkaisija

Orimattilan varhaiskasvatus

2017