KASVUN EVÄÄTMETSÄ- JA PUUALAN PIENYRITYSTEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOHJELMA

METSÄ- JA PUUALAN PIENYRITYSTEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOHJELMA

Arto KettunenTTS Tutkimus

Yritysten lukumäärä, henkilöstö ja liikevaihto kokoluokittain 2005 (Suomi)

Yrityksiä % Henkilöstö %Liikevaihtomilj. euroa %

PK-yritykset 235 856 99,8 818 652 61,6 163 885 51,5

- pienyritykset 233 536 98,8 585 401 44,1 106 947 33,6

- keskisuuret 2 320 1,0 233 251 17,6 56 938 17,9

Suuret yritykset 579 0,2 509 799 38,4 154 634 48,5

Yhteensä 236 435 100,0 1 328 451 100,0 318 519 100,0

Yritysten lukumäärän, henkilöstön ja arvonlisäyksen jakaantuminen kokoluokittain 2003 (EU-maat)

SuuruusluokkaMäärä%

Henkilöstö%

Arvonlisäys%.

Mikroyritys (<10 henkilöä) 91,5 29,8 20,5

Pieni yritys (10-49 henkilöä) 7,3 20,8 19,1

Keskisuuri yritys (50-249 henkilöä) 1,1 16,5 17,8

Suuri yritys (=> 250 henkilöä 0,2 32,9 42,7

Tilastokeskus: Yritysrekisterin vuositilasto 2005

Pienyritys?

Mitä hyötyä pienyritykselle on kasvusta?Lehdistötiedote 30.9.2006:

Koneyrittäjien Asko Piirainen: ”Metsuritöiden ulkoistaminen on metsäalalle mahdollisuus – ei uhka”…koneyrittäjät näkevät asian (UPM:n ilmoituksen metsuritöiden ulkoistamisesta) yhtenä askeleena metsätöiden muutoksessa kohti kokonaisvaltaista yrittäjyyttä…nyt olisi mahdollisuus perustaa kokonaisvaltaista metsäalan palvelua tarjoavia yhteistyöverkostoja…jo nyt ja yhä enemmän tulevaisuudessa asiakkaat haluavat ostaa aiempaa laajempia palvelukokonaisuuksia, esimerkiksi puunhankinta-, metsänhoito- ja energiapuun hankintapalvelua…tämä antaa tilaa yrittäjyydelle ja sen kehittämiselle

Kasvun kysymysmerkit- yritysten kasvu on monitahoinen ilmiö- kasvua voidaan mitata monella eri tavalla ja sitä voidaan synnyttää lukuisin keinoin- periaatteessa pk-yritys voi kasvaa

a) orgaanisesti, eli oman liiketoiminnan volyymia kasvattamallab) yritysostojen kauttac) strategisten kumppanuuksien kautta, eli yhteistyössä muiden yritysten kanssa

- kaikki yritykset eivät kasva; todellisia kasvuyrityksiä on 10-15 % kaikista pk-yrityksistä ja ns. Gaselliyrityksiä (lv kasvaa >= 50 % kolmena peräkkäisenä vuonna) vain 0,3 % yrityskannasta- ”voidakseen kasvaa yrityksellä on oltava halu, kyky ja mahdollisuudet kasvuun”

Miksi tukea kasvuyrityksiä?- kasvuyritysten edistäminen on todettu keskeiseksi julkisten yrityspalveluresurssien käyttökohteeksi- kasvuyritykset työllistävät lukumääräosuuttaan enemmän- pk-sektorin kumulatiivinen liikevaihto keskittyy kasvuyrityksiin- kannattava kasvu on työllistämisen edellytys ja tulevan markkina-aseman tae- kasvuyritykseksi voi kasvaa: potentiaalinen kasvuyritys ja kasvuun motivoitunut yrittäjä edustavat tulevia menestyjiä- kasvuyrityksiä on kaikilla toimialoilla, siis myös metsä- ja puualalla

Kasvu on viime kädessä yrittäjän strateginen valinta; ilman kasvuakin voi menestyä, mutta jos kasvua halutaan, se voi toteutua vain yrittäjän oman motivaation kautta

Mutta:

Puuenergiayritykset

Metsuri- ja metsäpalveluyritykset

Puunkorjuuyritykset

Kuljetusyritykset

Puutalojen valmistus

Piensahat

Puusepänteollisuus

Kasvu-hakuisuus Kasvukyky

Tunnistettukilpailuetu

Markkina-mahdollisuus

Yrityksen kasvun elementit

- Motivoida ja kannustaa yritysjohtoa kasvuun- Kehittää johdon strategista ajattelua ja välineistöä- Avata uusia näkymiä yritysten kasvumahdollisuuksiin

- Lisätä yritysjohdon liiketoimintaosaamista- Edistää innovatiivisuutta ja innovaatioita yrityksissä- Kehittää kasvua tukevaa yritystukipolitiikkaa ja rahoitusinstrumentteja- Edistää kumppanuuksia, yritysyhteistyötä ja -verkostoja

- Tukea tuotteiden ja palveluiden kehittämistä- Parantaa johdon markkinatuntemusta ja -osaamista- Edistää yritysten kansainvälistymistä

- Nostaa esiin ja tukea kasvupotentiaalia omaavia yrityksiä- Edistää yritysten markkinointi- ja myyntiosaamista- Tarjota yrityksille kasvua kokonaisvaltaisesti tukeva kehittämistoimien kokonaisuus- Parantaa johdon kansainvälistä liiketoimintaosaamista

Toimialat

Tutk

imus

- ja

kehi

ttäm

isha

nkke

et

Taimitarhat

Tutkimus- ja kehittämisohjelman rakenne

T&K-ohjelman tavoitteet

Tutkimus- ja kehittämisohjelman tarkoituksena on edistää metsä- ja puualan pienyritysten kasvua a) tukemalla alan kasvuyrityksiä

b) aktivoimalla potentiaalisia kasvuyrityksiä kasvattamaan liiketoimintaansa jac) etsimällä ja tukemalla sellaisia yrittäjiä, joilla on vahva sisäinen motivaatio kasvuun

Ohjelman toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan kasvun edellytyksiin motivoimalla yrittäjiä, kehittämällä heidän liiketoimintaosaamistaan ja poistamalla pienyritysten kasvun esteitä. Käytännön keinoina ovat mm.

a) ammattitaitoisen työvoiman saannin parantaminen b) yritysjohdon strategisten valmiuksien kohentaminen c) yritysyhteistyön ja verkostoitumisen kehittäminen d) tutkimus- ja tuotekehitystyön edistäminen sekä e) yritysten kansainvälistymisen tukeminen.

Perusajatus pohjautuu ”Työtä ja toimeentuloa metsästä yhdessä yrittäen” –hankkeeseen(2004-2006, toteuttajina SJS/MAEK, TTS, Tapio, Koneyrittäjät ja Meto-yrittäjät)

- yrittäjyyden rooli kasvaa metsäsektorilla- metsäpalvelujen markkinat laajenevat kilpailulle- alueyrittäjyys ja suurempien palvelukokonaisuuksien kysyntä edellyttävät kasvua- yrittämisen uudet toimintamallit luovat kasvua (esim. metsuritalli)

Tutkimus- ja kehittämisohjelman puitteet

- ohjelma rakentuu neljästä osahankkeesta ja koordinointiosasta; päärahoittaja on Metsämiesten Säätiö- koordinointi käsittää ohjelman johtamisen ja hallinnon, kasvuteeman analyysin yli osahankkeiden sekä synteesiraportin kirjoittamisen- jatkojalostukseen painottuviin osahankkeisiin haetaan myöhemmin rahoitusta muista lähteistä- ohjelman toteutus 2007 – 2010 (ohjelma käynnistyy 1.5. 2007)- kokonaistyöpanos arviolta 8,3 htv- ohjelman kokonaiskustannukset ovat noin 590 000 €, josta Metsämiesten Säätiön rahoitusosuus on noin 400 000 € (noin 68 % kokonaiskustannuksista)

Tutkimus- ja kehittämisohjelman toteuttajat

Toimialoista ohjelmaan liitettävien osahankkeiden ulkopuolelle jäävät kuljetusyritykset, puutalojen valmistus sekä huonekalu- ja puusepänteollisuus => viisi toimialaa kahdeksasta on käynnistysvaiheessa mukana.

Tehtävä / toimiala Vastuuorganisaatio Resurssitarve, htkk ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Ohjelman koordinointi TTS Tutkimus 9,0 1) Puunkorjuuyritykset Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos 36,0 2) Metsäpalvelu- ja Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoki 21,0 taimitarhayritykset 3) Metsäenergiayritykset Metsäntutkimuslaitos, Joensuu 22,0 4) Piensahat TTS Tutkimus 11,0 ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 99,0 (~ 8,3 htv)

Osahankkeiden kuvauksetOsahanke 1: Puunkorjuuyritykset

Metsäkoneyrityksen kasvutavat ja niiden vaikutus yrityksen kannattavuuteenPekka Mäkinen, Helsingin yliopisto

Tausta- suuryritysten puunkorjuutoimintojen ulkoistaminen mahdollistaa puunkorjuuyritysten kasvun ja palvelutarjonnan monipuolistamisen

- kannattavalle kasvulle on nykyisillä markkinoilla edellytyksiä- perinteisesti koneyritysten kasvua ovat rajoittaneet asiakkaiden preferenssit ja niiden asettamat ehdot

- yritys voi kasvaa kolmella tavalla: orgaanisesti, diversifioimalla tai yritysoston/fuusion avulla

Tavoite- tutkitaan metsäkoneyritysten kasvun ilmentymistä ja eri kasvutapojen vaikutusta yritysten kannattavuuteen

- rahoituksen rooli (omarahoituksen osuus) kasvussa erityishuomion kohteena- uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen yrityksen kasvussa myös erityistarkastelussa

Toimenpiteet- liikevaihdon kasvu indikaattorina – nopean kasvun yrityksiä haetaan tarkasteluun- case-tarkastelu: syvähaastattelut ja liiketoiminta-analyysit

Hyödyt- tulokset hyödyttävät mm. kasvuyrityksiin kohdentuvia koulutus- ja kehittämishankkeita- tutkimus tarjoaa uutta tietoa kannattavan kasvun edellytyksistä ja esimerkeistä koneyrityskentässä

Osahanke 2: Metsuri-, metsäpalvelu- ja taimitarhayritykset

Kasvu metsuri-, metsäpalvelu- ja pientaimitarhayritysten liiketoiminnassaMMT Juho Rantala, Metsäntutkimuslaitos / Suonenjokipj. Timo Rajajärvi, METO-yrittäjät ry

Tausta- metsänhoitotöiden alati kohoavat yksikkökustannukset heikentävät metsänhoidon tasoa, vaarantavat metsätalouden kestävyyden ja teollisuuden puuhuollon

- korkeat kustannukset luovat kantohintapainetta, mikä heikentää metsäteollisuuden investointihalukkuutta

- kustannuksia voidaan alentaa panostamalla alan yritystoiminnan kehittämiseen- markkinamahdollisuuksista huolimatta vain harvat metsäpalveluja tuottavat yritykset toimivat tällä hetkellä kasvuhakuisesti

- yrityskoon kasvattaminen toisi monia hyötyjä: esim. markkina-asema, työvoiman saanti, kannattavuuden parantaminen

Tavoite- onnistuneen hankkeen tuloksena metsuri-, metsäpalvelu- ja taimituotantoyritykset näkevät kasvun tuomat mahdollisuudet, tunnistavat kasvun rajoitteet ja tuntevat keinot kasvuun.

Toimenpiteet- viitekehys rakentuu markkinoinnin, pienyritysten kasvudynamiikan ja verkostotalouden teorioista- osallistava T&K-toiminta, johon valitaan muutamia kasvupotentiaalia omaavia yrityksiä jokaiselta toimialalta

- työmenetelminä haastatteluiden perusteella tehtävät prosessikuvaukset, prosessien kustannusrakenneanalyysit, uusien toimintamallien ideointi, uusien toimintamallien mallilaskelmat ja käytännön kokeilut; myös markkinatutkimusta sovelletaan tarvittaessa

Osahanke 3: PuuenergiayrityksetKANNATTAVAN PUUENERGIAYRITTÄMISEN KULMAKIVETLauri Sikanen, Timo Tahvanainen & Antti Asikainen, Metsäntutkimuslaitos, JoensuuAki Jouhiaho & Seppo Tuomi, TTS Tutkimus, Rajamäki

Tausta

puuenergian käytön lisääntyminen koko Euroopassa avaa uusia kasvumahdollisuuksia myös alan kotimaisille yrityksille

puuenergia-alan pienyrittämisessä keskeisiä päätöksiä ovat toiminnan mittakaava, erikoistuminen, verkottuminen ja ydinliiketoiminnan tunnistaminen usein hyvin vaihtelevista yrityksen prosesseista

puuenergia-alalla toimivia yrityksiä edustavat mm. metsäpalveluyrittäjät, lämpöyrittäjät, pilkeyrittäjät ja energiapuun korjuuseen erikoistuneet koneyritykset

näiden yritysten toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää jatkuvaa kehitystyötä, jonka onnistuminen puolestaan edellyttää yritykseltä riittävää kokoa, selkeää toiminta-ajatusta ja toimivaa yhteistyöverkostoa

Tavoite kohderyhmänä kehityskelpoiset puuenergia-alan pienyritykset rakennetaan yrityksille kehitys- (liiketoiminta-) suunnitelmat edistetään verkottumista muiden toimijoiden, ml. muiden lämpöyrittäjien kanssa niin, että raaka-ainevarat saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti myös pienmittakaavaisessa toiminnassa kokonaan uutena toimintamallina selvitetään pientaloluokan lämpöyrittäjyyden edellytyksiä kehityksen tueksi tuotetaan tutkimustietoa, uusia liiketoimintamalleja ja ennen kaikkea jalostetaan olemassa olevaa tietoa yritysten tarpeisiin räätälöiden.

Toimenpiteet etsitään kolmesta eri maakunnasta jokaisesta kolme erilaista ja hieman eri sektorilla toimivaa kasvu- ja kehityshakuista puuenergia-alalla toimivaa yrittäjää laaditaan yrityskuvaukset ja syvähaastatellaan yrittäjät laaditaan toimintaympäristön analyysit muotoillaan yhteistyössä yritysten kehityssuunnitelmat korostaen ammattimaista toimintaa ja yrityksen kehittymisen kannalta tarkoituksenmukaista kokoa selvitetään pientaloluokan lämpöyrittäjyyden markkinat, tehdään toimintamallin kannattavuuslaskelmat, selvitetään lämpöyrittäjien kiinnostus mallia kohtaan sekä kartoitetaan uusyrittäjyyteen pohjautuva markkinapotentiaali alalla raportoidaan kehityssuunnitelmat yrityssalaisuuksia paljastamatta ja tiedotetaan alan julkaisuissa ja tilaisuuksissa kehittymisen kulmakivistä ja muista hankkeen löydöksistä ja tuloksista

Osahanke 4: Piensahat

Kasvu piensahojen liiketoiminnassaRiitta Backman, Työtehoseura

Tausta- piensahojen lkm vähentynyt, mutta kokonaistuotanto pysynyt ennallaan => yksikkökoko kasvanut- toimintaympäristön muutos on tehnyt piensahayrittämisestä entistä haasteellisempaa ja se

edellyttää yrittäjältä uudenlaista osaamista- muutoksessa jäljelle jääneet yritykset ovat tavoitelleet kasvua investoinneilla ja kapasiteetin

lisäyksellä sekä etsimällä uusia markkinoita ja osin onnistuneetkin siinä- piensahojen liiketoiminnan kasvusta ei ole kuitenkaan paljoa tutkimustietoa; esim.

suhdannevaihtelujen vaikutukset kasvuun ja sen hallintaan tunnetaan huonosti- yrityskoon kasvattaminen tuo yrittäjille haasteita mm. työllistämisen kynnysten, riskinkantokyvyn ja

johtamisen alueilla- kvantitatiivisesti painottuneen kasvuajattelun seurauksena suomalaisissa yrityksissä, myös

piensahayrityksissä, on todennäköisesti paljon piilossa olevaa kasvupotentiaalia

Tavoite- selvittää, mitä kasvuyrittäjyydellä piensahauksessa tarkoitetaan- selvittää kasvuyrittäjän ja kasvuyrityksen profiili piensahauksessa- verrata, kuinka kasvuyritykset poikkeavat koko piensahayrityspopulaatiosta- antaa yrittäjille mahdollisuus nähdä kasvun tuomat mahdollisuudet, rajoitteet ja keinot kasvun

saavuttamiseksi- lisätä päätöksentekijöiden tietämystä kasvuyrittäjyydestä piensaha-alalla- edistää yritysten strategista, pitkäjännitteistä ja työllistävää kasvua

Toimenpiteet

- valitaan mukaan muutamia kasvukykyisiä ja -haluisia piensahayrittäjiä, joiden toimintaa tarkastellaan yhdessä yrittäjän kanssa

- tarkastellaan kasvuyrityksen tunnusmerkkejä paitsi taloudellisten tunnuslukujen, myös kasvuhakuisuuden, kasvukyvyn, tunnistetun kilpailuedun ja markkinapotentiaalin kautta

- viime vuosien toiminnan kannattavuutta ja taloudellista kasvua tarkastellaan taloudellisten tunnuslukujen avulla

- yrittäjyyden eri osa-alueita ja kasvun tunnusmerkkejä kartoitetaan yrittäjähaastattelujen avulla- olemassa olevan aineiston avulla pyritään löytämään kasvun mahdollisuuksia, rajoituksia ja

keinoja piensaha-alalla.

HyödytHankkeen tuloksista hyötyvät tutkimuksessa mukana olleiden yritysten lisäksi myös muut piensahayrittäjät. Tutkimus lisää yrittäjien tietämystä kasvuyrittäjyydestä sekä piensahojen mahdollisuuksista, keinoista ja rajoitteista kasvun saavuttamiseksi. Tuloksista hyötyvät myös maaseudun yritystoimintaa kehittävät tahot sekä rahoittajat. Ne voivat hyödyntää tuloksia kehittämistyön painopisteiden määrittämisessä, yritystoiminnan tukien suuntaamisessa sekä uusyritystoiminnan menestymisen edellytysten arvioinnissa. Tulosten perusteella voidaan suunnitella myös nykyistä paremmin piensahayrittäjien tarpeita vastaavaa koulutusta.

Tämänkin lisäkasvun alulle panemiseen tarvittiin yrittäjää