1 Lapset ja nuoret kaupunkiviljelijöinä 3Yli 100 vuotta puutarhassa kasvua ja oppimista 3Hyvinvointia kylvämään 5Monimuotoiset lasten ja nuorten puutarhat 7

2 Lasten ja nuorten puutarha: Lyhyesti 14Muistilista lapsilähtöisen puutarhan perustajalle 14

3 Lapsilähtöinen ote toiminnan ohjenuorana 15Puutarha eri-ikäisten lasten kasvuympäristönä 15Aikuisen rooli lasten puutarhassa 18Nuorisotyön näkökulma: puutarha nuorisotilana 21Erilaiset oppijat puutarhassa 24

4 Puutarhan perustaminen ja ylläpitäminen 26Sopiva paikka lasten ja nuorten puutarhalle 26Maatahoitava luonnonmukainen viljely 32Puutarhatyöt ja työkalut kaikenkokoisille käsille 38Lapsilähtöisen puutarhan sopivat viljelykasvit 46Puutarha pienissä ja suurissa purkeissa 52

5 Puutarhasta iloa ympäri vuoden 54Puutarhan tapahtumat ja teemat vuodenkierrossa 54

6 Kun saadaan satoa 56Kasvisruoka ja leivonta puutarhan antimista 56Kesän maut säilömällä talteen 59Jaetaan, kaupataan ja juhlitaan 61

7 Luonnon oma luokkahuone 63Tietojen ja taitojen puutarha 63Puutarha luovan toiminnan lähteenä 66Kädentaidot puutarhassa 68

8 Puutarhatoiminnan arviointi ja jatkuvuus 70Puutarhapulmien ennaltaehkäisyä 70Yhteistyöverkosto puutarhakasvatuksen tukena 72

Sisällys

Yli 100 vuotta puutarhassakasvua ja oppimista

Lapsilähtöisen puutarhan perustaja iskee lapionsa pitkään perinteeseen!

Keski-Euroopan esimerkkien kautta uusi koulukasvi-tarha-aate sai jo 1800–1900-lukujen vaihteessa jalan-sijaa suomalaisen kansansivistyksen parissa. Aktiivis-ten opettajien johdolla erityisesti maalaiskansakouluis-sa perustettiin omia kasvimaita opetussuunnitelmaatukemaan. Kaupungeissa kasvitarhat suunnattiinenemmän lasten ja nuorten kesävirkistystä, työkasva-tusta, terveellisempää ympäristöä ja yleistä hyvinvoin-tia varten. Puuhailu raikkaassa ilmassa viljelykasvienparissa toi kaivattua vaihtelua työläislasten elämällekivikaupungin ahtaissa asunnoissa.

Yhä toimivat tavoitteet

Lapsille tarkoitetulla puutarhatoiminnalla pyrittiin kou-luruokailu-aatteen tavoin kauaskantoisesti vaikutta-maan kotien ja koko väestön ravitsemustottumustenparantamiseen. Lasten ja nuorten perheet saivat kos-ketuksen lasten viljelyyn myös sadonkorjuutapahtu-mien, juhlien ja erilaisten näyttelyiden avulla. Esimer-kiksi Helsingin koulukasvitarhoilla (toiminnassa vuo-desta 1912–) osallistujamäärät olivat huipussaan 1940-luvun sota- ja pulavuosina. Kasvissato oli tuolloinmonelle perheelle elintärkeä.

Reilussa sadassa vuodessa ravitsemus- ja taloudellinentilanne ovat parantuneet maassamme huimasti. Lastenja nuorten kaupunkiviljelyn alkuperäiset sosiaalista,fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia koskevat tavoitteetovat silti entistä ajankohtaisempia: Vietämme yhäenemmän aikaa sisällä istuen, käsitys ruoan reiteistäpellolta pöytään on monelta hämärtynyt, eivätkä hyö-tykasvien viljelyyn liittyvät tiedot ja taidot enää itses-tään selvästi välity sukupolvelta toiselle. Kasvistenmerkityksestä ruokavaliossa saadaan jatkuvasti uusiatutkimustuloksia. Syötävien kasvien kasvatus itseopettaa luonnon perusprosesseista, joista ihminen onyhä täysin riippuvainen!

Tulevaisuuden oppimisympäristö

Puutarha on monipuolinen ja kiinnostava ympäristömyös kestävän kehityksen globaaliin oppimishaastee-seen vastaamisessa: Erityisesti lapset ja nuoret tarvit-sevat paikkoja, joissa voi toimia yhteydessä lähiympä-ristöön – ja sen puolesta! Perinteisen luokkahuone-opetuksen rinnalle kaivataan kokeellisempia, toimin-nallisempia ja eheyttäviä oppimisympäristöjä. Myösvapaa-ajan toiminnassa haetaan sisältöjä, joihin lapsetja nuoret voivat ja haluavat sitoutua aktiivisina toimi-joina. On aika jälleen ammentaa puutarhakasvatuksenmonista mahdollisuuksista!

Unelmoitko…

auringonkukista, herneistä ja herukoista?

Kaipaatko kestävän kehityksen kasvatuksen ympäris-töä, joka on ulkona, johon liittyvät melkein kaikki ihmi-selle tärkeät teemat, ja joka sopisi eri-ikäisille ja erilai-sille oppijoille niin päiväkodissa, koulussa kuin vapaa-ajalla? Eikä sen toteuttamiseen kuluisi alkuun juurimuuta kuin vähän maata, vettä, siemeniä ja auringon-paistetta!

Puutarhoja lapsille ja nuorille

Olet tarttunut oikeaan oppaaseen! Tämä käsikirja onLasten ja nuorten puutarhayhdistyksen Kasva ja opipuutarhassa! -hankkeen (2013–2014) satoa. Hankkeentavoitteena on kannustaa lapsi- ja nuorisotoimijoita eripuolilla Suomea perustamaan ja kehittämään lapsiläh-töisiä puutarhoja ja hyötykasvimaita. Liikkeelle voihyvin lähteä esimerkiksi ruukkupuutarhana tai parinneliön palstalla. Lapset ja nuoret itse kannattaa ottaamukaan puutarhan suunnitteluun alusta alkaen.

Sormet – ja varpaatkin – multaan

Käsikirjan alkuosa tarjoaa näkökulmia lasten ja nuortenkaupunkiviljelyn yllättävän pitkään ja kansainväliseenhistoriaan. Nykypäivän puutarhassa oppimisen monetmahdollisuudet selviävät eri toimijoilta koottujen esi-merkkien valossa: Päiväkoti- tai koulupuutarhan lisäksikasvimaan voi mainiosti perustaa nuorisotalolla, leirillä,perhekerhossa tai kotipihalla!

Kirjan vinkit ja ohjeet rohkaisevat, miten lasten ja nuor-ten kanssa pannaan sormet ja varpaat multaan. Toimi-jalähtöistä otetta korostetaan sopivan kasvimaan pai-kan valinnasta alkaen: Pienenkin puutarhan sato voiilahduttaa mieltä ja vatsaa monin tavoin! Käsikirjaottaa kantaa myös puutarhatoimintaan kestävyyteen:Kirjassa käydään läpi luonnonmukaisen, maatahoita-van viljelyn perusasiat sekä kannustetaan uudelleen-käyttöön ja kierrätykseen puutarhan kaikissa materi-aalihankinnoissa.

Hyötykasvien ja kukkien lisäksi oppaassa viljellään las-ten ja nuorten omaa puutarhakulttuuria, tehdään tie-dettä ja taidetta! Lapsilähtöisestä puutarhasta on iloakaikille aisteille, jokaisena vuodenaikana. Se on paikka,jossa saa oppia, voida hyvin ja kokea kasvun ihmeenyhteisen puutarhatyöskentelyn parissa.

Verkkomateriaali lisätukena

Käsikirjaa täydentää lapsille ja nuorille suunnattumonipuolinen harrastussivusto. Aikuisille tarkoitettu”Puutarhastartti” -kalvosarja tukee lapsilähtöisten puu-tarhaprojektien käynnistämistä ja oman työyhteisöninnostamista. Paikallisia malleja ja vierailukohteita voietsiä vähitellen laajentuvasta sähköisestä puutarha-kasvatuksen yhteistyöverkostosta. Tutustu näihinmateriaaleihin Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksennettisivuilla:

Kuulemme mielellämme lisää erilaisista, ja erityisestitämän käsikirjan ansiosta syntyneistä, lasten ja nuortenpuutarhoista!

Sadonkorjuutunnelmissa 2014Kumpulan koulukasvitarhalla

Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ry

(yhteystiedot sivulla 72)

32

Käsikirjan käyttäjälle Lapset ja nuoret kaupunkiviljelijöinä1

www.lastenpuutarha.fi> Harrasta

> Puutarhastartti> Verkosto

HELSIN

GIN

KA

UPU

NG

INA

RK

ISTO

Selvitä, millaista puutarhatoimintaa paikka-kunnallanne on mahdollisesti joskus järjestettylapsille:

• Ketä voitaisiin haastatella?• Löytyisikö vanhoja valokuvia, piirroksia

tai puutarhapäiväkirjoja?

Lasten ja nuorten puutarhahistoria omalla

paikkakunnalla?Kuvassa on ensimmäinen lasten viljely ryhmäÄrtin koulukasvitarhalla (nykyisin Jäähallinparkkipaikka) Helsingissä vuonna 1912.

Lue lisää:

www.lastenpuutarha.fi/yhdistys/puutarhahistoriaa/

Hyvinvointia kylvämään

Huolet ja murheet haihtuvat, kun saa sormet ja varpaat multaan!

Puutarhatyöskentelyn hyvinvointivaikutuksista on run-saasti iloa monenlaisessa toiminnassa lasten ja nuortenkanssa. Erityisesti aivot ja sydän nauttivat päivittäises-tä happiannoksesta, jota on helppo lisätä puutarha-puuhilla raikkaassa ulkoilmassa. Vihreässä ympäristös-sä oleskelu sellaisenaan vähentää ihmisen fyysisiästressitasoja. Uusimmat tutkimukset ovat osoittaneetsen, minkä luontoharrastajat ovat pitkään jo tienneet!

Puutarhanhoitoa ja elämäntaitoja

Luonnonläheinen puutarhanhoito tuottaa kaikenikäi-sille käytöstapoja ja malleja esimerkiksi hoivasta, elä-mästä huolehtimisesta ja vastuullisesta ympäristönmuokkaamisesta. Sormet ja varpaat mullassa voidaanluontevasti olla yhteydessä sekä luontoon että ihmi-syyden peruskysymyksiin: Puutarha ei syyttä symboloimonessa kulttuurissa koko elämänkaarta syntymästäkuolemaan!

Puutarhanhoidon parissa saa oppia myös eettisiäperushyveitä ja elämää helpottavia taitoja, kuten kär-sivällisyyttä ja pettymyksensietokykyä. Kasvimaansato ei esimerkiksi aina onnistu juuri odotetulla tavalla,vaikka tekisi mitä. Lapsilähtöinen puutarhatoiminta onkuitenkin parhaimmillaan yhteisöllistä yhdessä teke-mistä ja oppimista myös silloin, kun asiat eivät sujuaivan suunnitelmien mukaan. Ja onneksi aina tulee –uusi kevät!

Kasvun ihmeen äärellä

Puutarhassa pieninkin saa tehdä merkityksellistä työtä,viihtyä ja virkistyä. Kasvun ihmeen seuraaminen omantekemisen ja luonnonvoimien kautta luo elämänuskoaja hoitaa mieltä kiireisen arjen keskellä. Kokonaisuute-na puutarhanhoito tarjoaa paljon erilaista tekemistäniin pienille kuin isommille käsille: aivojumppaa ja her-molepoa! Esimerkiksi sairaalaympäristöissä ja mielen-terveystyössä puutarhaa on käytetty onnistuneesti eri-ikäisten lasten ja nuorten toimintaterapian menetel-mänä.

Puutarhan värikkäät kukat, pensaat ja puut antavat sil-mille iloa, eikä mikään maistu paremmalle kuin juurimaasta nostettu, raikkaaksi huuhdeltu sato! Myös ter-veyttä nykyisen tietämyksen mukaan monin tavoinedistävään kasvispainotteiseen ruokavalioon tutustu-minen käy luontevasti puutarhaharrastuksen edetessä.Omasta sadosta kasvisherkkuja kokkaillen lapsi ja nuo-ri voi voittaa vahvatkin ennakkoluulonsa ja saada uusiamakuelämyksiä. Samalla tutun laulun sanoin: ”Vitamii-nit sulle jää…”

Jos haluat olla ikuisesti onnellinenperusta puutarha ja hoida sitä!

KUVA_5

Mukaan maailmanlaajuiseenoppimispuutarhojen ketjuun

Oman kasvimaan hoito tarjoaa tuoksuvia ja maistuviavastauksia arjen ympäristökasvatukseen niin koulussa,vapaa-ajalla kuin kotipihassa! Nykypäivän lasten januorten puutarhassa on tilaa luovuudelle, ja se onluonteva kohtaamisen paikka eri-ikäisille ja erilaisilleoppijoille. Kasvien kasvattamisesta voidaan mainiostiammentaa esimerkiksi kulttuurien välisen vuorovaiku-tuksen ymmärtämisen tarpeisiin: Mistä ja miten vaik-kapa tuttu peruna on aikoinaan juurtunutruokavaliomme itsestään selväksi osaksi…

Kuvioon alla on koottu esimerkkejä puutarha-aiheenmonista ulottuvuuksista erityisesti ympäristöherkkyy-den, -vastuullisuuden ja voimaantumisen kasvun näkö-kulmasta. Jo pienellä hyötykasviviljelmällä pääseemukaan puutarha- ja ruokakasvatuksen maailmanlaa-juiseen, kasvavaan vihreään liikkeeseen!

5

PuutarhaYmpäristö-

kasvattajana

Sosiaalinen ja kulttuurinen puutarha

Ekologinenpuutarha

Taloudellinenpuutarha

YhteisöllisyysVaikuttaminen lähiympäristöönKasvit kulttuurien tulkkinaAistien ja kauneuden puutarhaPuutarhan terapeuttiset vaikutukset

Ihmisen ja luonnon yhteistyöLähiympäristöstä huolehtiminenVihreät kasvit elämän perustana Kasvisten syömisen terveyshyödyt

Ympäristöä säästävät tiedot ja taidotYrittäjyysajattelu ja talouskasvatusPuutarha virkistyksen lähteenäSadonkorjuu ja säilöntä

Lisätietoa:

• Aikapolku – tehtävänä kulttuuriperintö. 2004. Toim. H. Lämsä. Museovirasto ym.

• Hyvönen, M. 1913. Koulupuutarha. Otava.• Koulupuutarha-aatteen kehitys meillä ja muualla.

1913. Toim. Kalervo, K. K. Weiling & Göös.• Laaksoharju, T. 2008. Lapsi-kasvisuhteen tukeminen

– ovi kestävään kehitykseen peruskoulussa. <hdl.handle.net/1975/7945>

• Palmer, J. A. 1998. Environmental education in the 21st century. Theory, Practice, Promise and Progress. Routledge.

• Reader, J. 2009. Peruna – eräs maailmanhistoria. Like.• Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ylläpitää koulu-

kasvitarha-aatetta ja edistää lapsilähtöistä puutarha-kulttuuria <www.lastenpuutarha.fi>

• Puutarha- ja ruokakasvatusesimerkkejä maailman-laajuisesti <edibleschoolyard.org/network>

Onnea on:Oma, ihana sato!

Nea 7v. ensimmäisenä puutarhakesänään: ”Kylvin ja korjasin tämän salaatin ihan itse!”

• Lisää Kumpulan koulukasvitarhan iloja:http://lanttu100.blogspot.fi

• Lastenpuutarha Piparmintun päiväkirja: www.pikkukokki.fi/kotikulmilla/lastenpuutarha-piparminttu/

• Sopimusvuoren mielenterveys-kuntoutujanuorten kokemuksia:www.lastenpuutarha.fi/verkosto> Sopimusvuori

Monimuotoiset lasten ja nuorten puutarhat

Tuumasta toimeen suunnittelemaan omaa värikästä viljelmää!

Kenties sormesi syyhyävät jo lapion varteen, siemen-luetteloita ja viljelyohjeita selaamaan yhdessä lastenja nuorten kanssa? Mikäli kaipaat vielä ideointiapua,seuraavassa käydään läpi lapsilähtöisen puutarhakult-tuurin monia mahdollisuuksia eri toimijoilta koottujenkokemusten valossa.

Pienikin on kaunista!

Uuden lasten ja nuorten puutarhan voi toteuttaa mai-niosti usealla eri tavalla. Puutarhan koko ja puutarha-aiheesta ammentamisen tavat voivat vaihdella suures-ti: Perustetaanko esimerkiksi juuresmaa, yrttitarha, tai-depuutarha, vai jotain siltä väliltä. Osallistujien ikä,aiempi viljelykokemus ja ympäröivän yhteisön erityis-piirteet antavat vielä jokaiselle puutarhalle omat värin-sä: Mitä kaikkea puutarhassa ja sen antimilla halutaantehdä?

Aloittaa ei tarvitse isosti, kun kiinnostava viljelmä syn-tyy jo muutaman neliön maatilkkuun, ruukkuihin taimuihin viljelyastioihin – vaikka vanhoihin saappaisiin!Kokemuksen kasvaessa puutarhatoimintaa voi laajen-taa ja siihen voi tulla mukaan uusia osallistujaryhmiä.Voimavarojen salliessa puutarha saattaa pikkuhiljaakasvaa pysyväksi kulttuuriympäristöteoksi. Keskeiselläpaikalla sijaitseva pienikin puutarha on silti usein teho-kas vihreä huutomerkki virkistävän julkisen ympäristönja lapsuuden puolesta.

Yhteistyöllä voimavaroja

Puutarhan suunnittelun alussa kannattaa ennakkoluu-lottomasti kartoittaa lähiyhteisön fyysiset mahdolli-suudet ja muut resurssit: Erilaiset ympäristöjärjestöt,puutarhayhdistykset, puutarha- ja maatalousalanoppilaitokset, työväen- ja kansalaisopistot, päiväkodit,koulut, nuorisotalot, asukaspuistot, seurakunnat, kir-jastot tai esimerkiksi vanhusten toimintakeskukset voi-vat olla hedelmällisiä yhteistyökumppaneita. Toisillavoi olla tarpeellisia puutarhataitoja, -tietoja ja -välinei-tä, toisilla sopivaa maata helposti viljelykäyttöön otet-tavaksi, kenties ylimääräistä kompostimultaa – taiarvokasta aikaa auttaa lapsia ja nuoria puutarhan hoi-tamisessa!

Uusi viljelmä voi alusta saakka olla monen toimijanyhteinen. Näin saadaan säästöä esimerkiksi työvälinei-den, mullan ja taimien hankinnassa sekä maanvuokra-ja muissa puutarhan perustamiseen ja hoitoon liitty-vissä kuluissa. Puutarhan suunnitteluvaiheessa kannat-taa aina kerätä kokoon vähintään muutaman aktiivisenja aiheesta kiinnostuneen aikuisen porukka, jotta toi-mintaa saadaan vietyä jouhevasti eteenpäin vetovas-tuuta jakaen. Mitä enemmän käsiä ja erilaista osaamis-ta on saatavilla, sen helpommin puutarhan ylläpitosujuu vuoden ympäri.

Syvyyttä luontosuhteeseen

Puutarhanhoito tarjoaa runsaasti lähtökohtia konk-reettiselle yhteydentunteelle omaan lähiympäristöön.Siitä on tutkitusti apua aktiivisen, myönteisen luonto-suhteen synnyssä ja vahvistumisessa pienestä pitäen.Lapsille ja nuorille suunnattu ja sallittu, luonnonlähei-nen puutarha on jo sellaisenaan kestävän kehityksenkasvatuksen metodi: ympäristö, jossa saa, voi ja onhauska puuhailla! Tutustuminen luonnon omiin ihmei-siin sekä lähiympäristöstä ja maasta saataviin leikinaineksiin tarjoaa virkistäviä vaihtoehtoja – useimmitenaikuisten luomille – lasten mediasisällöille ja virtuaali-maailmalle.

Puutarhaympäristössä kaikenikäisillä on mahdollisuusolla sananmukaisesti lähellä luontoa: aurinkoa, tuulta,sadetta, multaa, peltolieroja, perhosia, puita, kiviä,hiekkaa, maan antimia… Altistuminen lapsena kasvi-maan puuhissa maan mikrobeille vankistaa luontosuh-teen ohella myös fyysistä vastustuskykyä: Multaisetsormet voivat tutkimusten mukaan lieventää esimer-kiksi erilaisten allergioiden syntyä.

Kestävän kehityksen näkökulmasta oman puutarhaty-öskentelyn kautta on mahdollista vähitellen ymmärtäävihreiden kasvien valtava merkitys elämälle maapal-lolla hapen ja ravinnon tuottajina. Viljelymaan kunnos-ta huolehtiminen opettaa sen suorasta yhteydestäomaan hyvinvointiimme. Mullassa möyrimisen ja pit-käjänteisen puutarhatyöskentelyn on tutkittu vaikut-tavan lisäksi esimerkiksi lihaskunnon, itsetuntemuksen,sosiaalisten taitojen ja koordinaatiokyvyn karttumi-seen.

Missä perhoset lentävät, siellä allergiat ovat harvinaisia!

Parhaimmillaan puutarhatoiminnassa syntyvä ja vah-vistuva, mielekäs luontosuhde kantaa lasta ja nuortaläpi elämän. Siitä, mistä välittää, haluaa pitää huolta!

76

Luontosuhde

”yksilön tai yhteisön ja luonnon vuorovaikutuksen kokonaisuus”

Etsi muita puutarhaan sopivia ympäristökasvatuk-sen käsitteitä määritelmäpankista:

www.yhteinenkasitys.fi

Lisätietoa:

• Chawla, L. 1999. Life paths into effective environmental action. Journal of Environmental Education, 31, 15–26.

• Hanski, I, Haahtela, T. ym. 2012. Environmental biodiversity, human microbiota, and allergy are interrelated. PNAS-tiedelehti 109, 21, s. 8334–8339. <http://www.pnas.org/content/early/2012/05/01/1205624109.full.pdf+html>

• Laaksoharju, T., Kaivola, T., Rappe, E. 2012. Garden affordances for social learning, play, and for building nature-child relationship. Urban Forestry & Urban Greening. 11, 195–203.

• Nykänen, R. & Kinnunen, J. 1994. Taivaan merkit, pienten lasten ympäristökasvatus. MLL.• Rappe, E., Linden, L. & Koivunen, T. 2003. Puisto, puutarha ja hyvinvointi. Viherympäristöliitto. • Salonen, K. 2010. Mielen luonto. Näkökulmia ympäristöpsykologiaan. Green Spot.• Tyrväinen, L. ym. 2007. Luonnon merkitys kaupunkilaisille ja vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin.

<http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2007/mwp052-07.pdf>• Van Matre, S. 1998. Maakasvatus – uusi alku. Rakennusalan kustantajat RAK.• Ympäristökasvatuksen käsikirja. 2004. Toim. H. Cantell. PS-kustannus.

• Luonto-Liiton kampanja lasten luontoharrastuksen puolesta: <http://www.lapsetluontoon.fi/>• Terveysjärjestöjen kampanja lasten ja nuorten kasvisten syönnin edistämiseksi, tietoa

ja materiaaleja: <http://www.terveyttakasviksilla.fi/>• Suomen kestävän kehityksen toimikunta <http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Kestava_kehitys>

Kesäloma salaisessa puutarhassa

Virkistävän puutarhakesän jälkeen on helpompiottaa vastaan uuden kouluvuoden haasteet:Kumpulan koulukasvitarhan päiväleirit tarjo-avat tekemistä arkisin 6–13 -vuotiaille kesälo-maa kaupungissa viettäville lapsille ja nuorille.

Lasten ja nuorten puutarhayhdistys toteuttaaleirit Helsingin Nuorisoasiainkeskuksen kanssa.

• Viljelyleiri kestää koko kesän. Siihen kuuluu retkiä, tapahtumia ja erilaisia kerhoja.

• Toiminnasta voi välillä lomailla, kun lapset viljelevät nykyisin yhteistä isoa palstaa.

• Viljelyn lisäksi puutarhasta voi iloita eri taiteiden ja ilmaisumuotojen keinoin!

• Ympäristötaide- ja draamaleirit ovat lyhy-empiä noin kolmen viikon jaksoja.

• Kaikki leiriläiset perheenjäsenineen saavatosallistua sadonkorjuuseen lauantaisinkoulujen alettua syyskuun loppuun.

www.lastenpuutarha.fi/toiminta/lapsille

Paljonko se maksaa?

Puutarha- ja viheralan esitteiden lukeminen voi saadaajatuksen omasta kasvitarhasta tuntumaan saavutta-mattomalta esimerkiksi päiväkodin pienellä budjetilla.Fyysisten puitteiden kannalta lähdetään kuitenkin har-voin aivan tyhjästä! Usein paikassa, johon lasten januorten puutarha halutaan perustaa, on valmiiksi ele-menttejä, joita voidaan alkaa kehittää eteenpäin hyö-tyviljelyn sekä osallistujien toiveiden ja tarpeiden näkö-kulmasta: nurmikenttiä, vanhoja pensaita, puita, kuk-kapenkkejä tai luonnonkasveja.

Tarkat rahasummat riippuvat erityisesti puutarhanhalutusta koosta ja siitä, miten paljon tarvikkeita oste-taan uutena. Työvälineiden hankinnassa hinta ja kes-tävyys kulkevat yleensä käsi kädessä, mutta alkuuntarvitaan lähinnä muutama hyvä lapio, hara, istutusku-okkia ja riittävän pitkä kasteluletku (s. 38). Välineitä voialuksi lainata! Puutarhan rakennusmateriaaleja ja vil-jelyastioita saa mainiosti kierrättämällä ja luovastiuudelleen käyttämällä: Esimerkiksi puu-tavara- tairakennusliikkeen jätelaudoista syntyy uusia kasvilavoja,kasvimaan polut voi reunustaa tavallisilla kivillä koris-tekivien sijaan, ja niin edelleen.

Kasvimaalla komposti on välttämätön kapistus, muttahalvimmillaan se on yksinkertainen puukehikko taiavoin auma. Siemenet, tavanomaisten hyötykasvientaimet, yksinkertaiset puutarhakäsineet tai esimerkiksipienten lasten kastelukannut eivät maksa paljon, ja nii-tä saa myös tavallisista elintarvikeliikkeistä. Toisaaltaesimerkiksi hyvät puiden taimet, laadukkaat lapiot taitehdasvalmisteiset kasvihuoneet voivat upouusina ollamelko hintavia.

Suurin kustannuserä syntyy yleensä viljelyyn sopivastamaasta, silloin kun se on hankittava muualta kuinomasta nurmesta kääntämällä. Netissä voi tehdä hin-tavertailuja esimerkiksi hakusanoilla ”multa + suursäk-ki”, mutta parhaiten hinnoista ja tarjouksista pääseeperille vierailemalla muutamassa asiantuntevassa puu-tarhatarvike- ja taimimyymälässä. Myös kastelu heltei-senä kesänä lisää kustannuksia, jos vesimaksu on mää-räperustainen. Sateella kasteluvettä voi kerätä ilmai-seksi riittävän isoihin tynnyreihin!

OPS:n, VASU:n ja nuorisotyönitavoitteet puutarhassaLähtökohtaisesti puutarhanhoidon ja hyötyviljelyn lin-kittäminen omaan työhön esimerkiksi opettajana, las-ten- tai nuorisotyönohjaajana onnistuu yleensä hel-posti. Puutarha aiheena ja paikkana tarjoaa mahdolli-suuksia useille erilaisille kerhoille, kursseille, leireille,projekteille ja tapahtumille. Miltä kuulostaa esimerkiksiveden kiertokulun tutkiminen puutarhassa, lähiruoka-kerho tai koko perheen kulttuuritapahtuma ”Puutar-hatonttujen yö”?

Puutarha voidaan perustaa puhtaasti vapaa-ajan toi-minnan tarpeista käsin, tai siitä saadaan taatusti toi-minnallinen, tutkivaa oppimista edistävä ja eheyttäväluonnon oma luokkahuone opetus- ja varhaiskasvatus-suunnitelmien toteuttamiseen. Puutarha on oivaympäristö myös erilaisten oppimisen tapojen raja-aito-jen häivyttämiseen. Tämä käsikirja kannustaa ylipää-tään puutarhan näkemiseen monipuolisesti muutenkinkuin vain luonnontieteiden näyttämönä!

Myös eri ikävaiheiden erityispiirteet on mahdollistaottaa huomioon puutarhatoiminnan järjestämisessä.Pienimmät voivat saada kokemuksia kasvimaan puu-hista päivähoidossa ja erilaisissa perhekerhoissa aikuis-ten mukana autellen, nurmikolla kontaten ja ötököitäihmetellen. Toisaalta puutarhaympäristö sopii yhtähyvin tavoitteelliseen nuorten työharjoittelu-, vapaa-ehtoistyö- tai työpajatoimintaan sekä nuorisotilamai-seen käyttöön.

Puutarha kasvatustyön arjessa

Yhteisössä kuin yhteisössä puutarha onnistuu parhai-ten arkea kokonaisuutena rikastavana elementtinä:Jokaisen lapsen ja aikuisen olisi hyvä jollain tavalla tun-tea puutarha omakseen. Viljelystä vakavasti innostu-neiden kannattaa siksi miettiä tiedonvälittämis- ja työ-tapoja, joilla kaikkien osallisuutta helpotetaan. Esimer-kiksi, ulkona oppimisen idea tai kasvimaan ylläpitoonkuluva työmäärä voi syystä pelottaa, jos aihe on entuu-destaan tuntematon. Pahimmat karikot voidaan yleen-sä välttää aloittamalla tarpeeksi pienesti ja lähellä! Tär-keää on myös valita kasvupaikkaansa sopivia helppo-hoitoisia kasveja, joiden satoa osataan hyödyntää eritavoin.KUVA_8

Vierailu työporukalla johonkin muuhun – jos mahdol-lista: lasten ja nuorten – puutarhaan on usein hyödyksiennen oman toiminnan käyntiin polkaisemista. Toistenonnistumisen kokemukset ja vinkit, esimerkiksi yhteis-työhön viranomaisten kanssa tai parhaista maanpa-rannusaineiden hankintapaikoista, luovat luottamustaoman projektin käynnistämiseen. Myös alkuvaiheenkömmähdykset, ja niistä selviäminen, ovat tärkeääkokemustietoa!

Puutarhan suunnitteluun kannattaa varata riittävästiaikaa, jotta viljelyyn liittyvät tavoitteet ja toiveet saa-daan tarkennettua kaikkien näkökulmasta. Erityisestisyksy ja talvi ovat hyvää aikaa aloittaa puutarhaunel-mien parissa! Silloin ollaan sopivasti valmiina esimer-kiksi taimikasvatukseen, kun päivät alkavat taas piden-tyä. Kiireettä puuhaan ryhtyvä ehtii hyödyntämäänmyös puutarhaliikkeiden ja rautakauppojen sesonkienjälkeiset tarjoukset, koluamaan kierrätys-keskuksettyökaluvarastojen kartuttamista varten ja hankkimaantarvittavia yhteistyökumppaneita.

Jos puutarhaunelmat heräävät kuitenkin vasta aivankesän kynnyksellä, ei peli ole vielä täysin menetetty:Kun porukka puhaltaa yhteen hiileen, ja käytössä onkaistalekin viljelykelpoista maata – tai tarpeeksi isojaviljelyastioita ja multaa on helposti saatavilla – esimer-kiksi nopeakasvuiset retiisi ja salaatti tuottavat mais-tuvaa satoa jo muutamissa viikoissa!

Kun on vähemmän aikaa, kannattaa muistaa, etteikaikkea puutarhassa tarvitse tehdä alusta asti itse. Esi-merkiksi kesäkurpitsan ja tomaatin valmiita taimia saamonien kesäkukkien ohella toreilta ja taimimyymälöis-tä. Kaupan yrttitaimet ja ruukkusalaattien loput voimyös istuttaa maahan tai isompiin ruukkuihin. Kentiesjääkaapin pohjalle on jäänyt vanhoja perunoita, jotkapuskevat jo ituja? Ne ovat sopivia uusia mukuloitatuottaviksi perunan istukkaiksi!

98

Satoa sukkelasti!

Nopeakasvuisten kasvisten avulla oman palstantai ruukkupuutarhan sadosta voi päästä nautti-maan pian. Esimerkiksi jo muutamissa viikoissasatoa leivän päälle ja naposteltavaksi tuottavat:

• erilaiset salaatit• retiisi• vihanneskrassi• auringonkukka ja herne (versoina).

Vihreän Oksan Werstasnuorten puutarhatyöpaja

Puutarhan kautta polku töihin ja oman elämän hallintaan yli 15-vuotiaille nuorille!

Työpajajaksolla tutustutaan monipuolisesti viher-alan työtehtäviin ja opiskelumahdollisuuksiin avo -maaviljelystä floristiikkaan.

www.facebook.com/VihreanOksanWerstaswww.lastenpuutarha.fi/toiminta/nuorille/

HEID

I OVA

SKA

Mahnalassa hyötykasvimaa on yli 100-vuotiaan koulunomassa pihassa. Muutamat marjapensaat ja vanhathedelmäpuut täydentävät kasvimaan satoa, jonka vil-jelysuunnittelusta vastaa vuosittain koulun oppilaistaja opettajista koostuva ympäristöraati. Kasvimaa onpieni, mutta tärkeä, elementti koulun ympäristö- jakulttuuriperintökasvatuksessa. Myös koulun keittiötäkäytetään puutarhassa oppimiseen, kun oppilaidenkanssa laitetaan yhdessä ruokaa sadonkorjuun anti-mista. Näin on saatu maistumaan esimerkiksi lapsilleaiemmin vieras, kasvimaalla itse kasvatettu perinne-kasvi härkäpapu.

Päiväkotipuutarhoista onnistuneita esimerkkejä onsekä kesätoiminnassa olevista että kesällä jonkin aikaasuljetuista toimipaikoista. Keskeistä toiminnan sujumi-selle ovat johdon tuki ja vaihtuvan henkilökunnan sito-uttaminen tasapuolisesti puutarhan hoitoon ja siitäammentamiseen yhdessä lasten kanssa. Yhteisiäperusteluja voi löytää päiväkodin kestävän kehityksenohjelman toteuttamisesta, tai ainakin ympäristön viih-tyvyyden lisäämisestä. Esimerkiksi päiväkoti MintullaHelsingin Puistolassa on pikkuinen minttutarha!

Puutarhan perustamiseen ja ylläpitoon tarvittavainnostus, resurssit ja ahkerat kädet voivat toisinaanlöytyä päiväkodin tai koulun vanhempainyhdistykses-tä, kun aihe saadaan ”myytyä” myös henkilökunnalle.Kaikkia kannustavat selkeät ohjeet, helposti saatavillaolevat kunnon työvälineet, hallittavan kokoinen vilje-lyala – ja tietysti sadonkorjuujuhlat! Kiireisille ja väsy-neille vanhemmille kannattaa viestittää, että jo yhden-kin kerran työpanoksella on merkitystä. Jollain on ehkätietoa puiden istuttamista, toinen osaa tehdä maukas-ta talkoopurtavaa ja kolmas jaksaa viihdyttää mukanapyöriviä lapsia puutarhan raskaimpien töiden ajan.

Esimerkiksi Kumpulan koulukasvitarhalla Helsingissäkaikki edellä luetellut toimintamuodot kukkivat samas-sa puutarhassa.

Lähiyhteisö ja perheet mukaanpäiväkoti- ja koulupuutarhoihin Päiväkoti- tai kouluympäristössä puutarhan hoito voi-daan monesti mieltää mahdottomuudeksi kesälomanaikana. Takana saattaa olla vanhoja kokemuksia kui-vuuteen kuolleesta kasvimaasta. Näin voikin käydätodella kuumana ja kuivana kesänä, jos puutarha jäätäysin vaille huolenpitoa ennen kuin taimet ovat kun-nolla juurtuneet tai maasta nousseet versot vankistu-neet. Kun luontoäidin armoille jääneeseen puutarhanvalitaan vielä kasveja, joita pitäisi harventaa, lannoittaatai kitkeä tiuhaan, ei ole syytäkään odottaa runsastasatoa lomalta paluun jälkeen.

Vuosi puutarhassa on kuitenkin paljon muuta kuin vainkesä-, heinä- ja elokuu: Etelä-Suomessa kylvötavomaalle voidaan usein aloittaa jo huhtikuussa. Toi-saalta koulujenkin lomat loppuvat jo puolivälissä elo-kuuta, jolloin juuresten sadonkorjuukautta on jäljellävähintään syyskuun loppuun, ja esimerkiksi mangoldinja kurpitsojen osalta aina lumentuloon asti! Olisikomukavampaa, kuin aloittaa alkusyksyn toimintatuokiottai kotitaloustunnit keräämällä vihanneksia ja poimi-malla yrttejä omalta kasvimaalta? Kannattaa vakavastiharkita, jos pienen puutarhan hoitamiseen saisi apu-voimia noin kerran viikossa siksi aikaa, kun esimerkiksikoulun rehtori ja koulunkäyntiavustajatkin ovat lomalla.Vapaaehtoisia kannattaa kartoittaa perheistä ja kokonaapurustosta.

Vihdin 4H-yhdistys toteutti vuosina 2003–2010 ”Iki-vihreä malli” -hankkeen, jossa erikseen palkattu hen-kilö kiersi tukemassa kouluja ja päiväkoteja kasvimai-den perustamisessa ja hoidossa. Tällainen yhteinenpuutarhaneuvontamalli voi toimia kunnissa, joissa esi-merkiksi kestävän kehityksen, viheralueista ja opetus-toimesta vastaavien yksiköiden raja-aidat ovat matalia.Silloin kun viljelyn aloittamiseen tarvittava kipinä syt-tyy ulkopuolisen tuen avulla, on tärkeä nimetä ja kou-luttaa myös koulun tai päiväkodin sisältä omat puutar-hasta vastaavat henkilöt. Muuten hyvälläkin puutarha-toiminnalla on riski vähitellen hiipua tuen loputtua!

Perusopetuksen kouluja, joilla on kasvimaa tai esimer-kiksi kasvihuone aktiivisessa käytössä opetuksen osa-na, on Suomessa tätä käsikirjaa kirjoitettaessa arviolta20–30. Joukossa on sekä ala- että yläkouluja. UudenOPS 2016:n luonnoksissa koulun ulkopuoliset, toimin-nalliset ja kokeelliset oppimisympäristöt ovat vahvastiesillä, mikä tuonee lähivuosina nostetta ja tukea uusillepuutarhaprojekteille.

Esimerkiksi Käpylän peruskoululla Helsingissä ja Mah-nalan ympäristökoululla Hämeenkyrössä on ollutonnistuneita kokemuksia koulupuutarhan ylläpidostaja käytöstä opetussuunnitelman toteutuksessa jo1990-luvulta lähtien. Käpylässä biologian ja kotitalou-den opettaja ovat toimineet työparina ja tuottanutmateriaalia, joka on johtanut puutarhan systemaatti-seen käyttöön eri oppiaineita integroivana ympäristö-nä. Kesällä koulunkäyntiavustaja huolehtii koulun lähel-lä sijaitsevien palstojen kastelusta. Kevät- ja syystyöttehdään yhdessä eri-ikäisten, myös erityisopetuksen,oppilaiden kanssa.

1110

Kumpulan koulu-kasvitarhan perhekerho

Puutarhaperhekerhossa lapsiperheet nauttivatkesästä ja viljelevät ohjaajan johdolla yhteisiäpalstoja. Samalla jaetaan arjen vertaisryhmätu-kea! Toimintaa ovat tukeneet Helsingin sosiaali-virasto ja Alli Paasikiven säätiö.

• Osallistujilta ei edellytetä etukäteistietoja tai -taitoja.

• Pienimmät tutkivat luontoa ja osallistuvat palstatöihin ehtiessään.

• Ohjelmaan kuuluu viljelyn lisäksi retkiä, leikkiä ja yhteistä ruoanlaittoa.

• Mukaan huhti-syyskuussa, kahdesti viikossa, voi tulla myös rinta- tai selkärepussa!

www.lastenpuutarha.fi/toiminta/perheille/

Mahnalan ympäristökoulun koulupuutarhamalli

Pieni kasvimaa hedelmäpuineen on ollut kestävää kehitystä painottavan alakoulun pihalla jo kymmeniä vuosia!

• Kukin perhe saa kesäksi vastuuviikon: n. 3 perhettä /vko, jolloin joku aina ehtii hetken käydä koulupuutarhalla. Vuoroja saa myös vaihtaa keskenään. Opettajilla on eri kesinä muutama tarkastusvuoro /loma.

• Työvälineet kasteluun ja muihin töihin ovat helposti kaikkien saatavilla. Satoa saa vapaasti korjata omalla hoitovuorolla!

• Puutarhaa käytetään opetustyössä ja koulu-ruokailun toteuttamiseen koko lukuvuoden. Aihetta rikastetaan yhteistyöllä lähiseudun viljely-yrittäjien kanssa esimerkiksi perunoita istuttamalla ja vierailulla marjatilalle.

www.mahnala.com/ymparistokoulu

Päiväkoti Vaahteran lasten kasvimaa

Aktiiviset vanhemmat perustivat pienen puutar-han päiväkodin hiekkapihan nurkkaukseen.

• Maan kääntäminen, mullan hankkiminen ja kasvimaan rajojen nikkarointi kierrätyslaudasta hoidettiin yhden talkoo-illan aikana.

• Lapset esikasvattivat noin kuukautta aiemmin siemenistä taimia omissa päiväkotiryhmissään.

• Loput kylvöt ja taimien, ja kahden omenapuun istutus tehtiin hulinalla päiväkodin kevätjuhla-päivänä.

www.lastenpuutarha.fi/verkosto/> Päiväkoti Vaahtera

Tekijöitä ja tärkeitä yhteyksiä

Tekijöitä ja resursseja lapsilähtöiseen puutarhatoimin-taan voi löytyä niin viidakkorummun viemänä kuinsosiaalisen median kautta. Puolituttu työkaveri saattaaolla vapaa-ajallaan kokenut palstaviljelijä, kun osaavain kysyä! Multaa, taimia tai puutarhahanskoja voisaada lahjoituksena. Paikallislehdet ja -radiot ovat eri-tyisesti kesäaikaan kiinnostuneita tekemään juttujaoman alueen viihtyvyyttä lisäävistä projekteista. Toi-mitussihteerejä kannattaa lähestyä juttuvinkin tai val-miin pikkutekstin ja kuvien kanssa.

Puutarhakeiju hiippaili pihamaallaja kylvi muutaman kehäkukan!

Myös lapset ja nuoret itse voivat tehdä juttuja kasvi-maistaan. Viestinnässä kannattaa pitää huoli kuvissaja jutuissa esiintyvien lasten ja nuorten anonymiteetis-tä, tai pyytää kuvaamiseen erikseen lupa lapsilta ja hei-dän huoltajiltaan. Viljelmään mahdollisesti kohdistuvaailkivaltaa, tai toisaalta puhdasta uteliaisuutta, voi jonkinverran hallita valikoimalla, miten tarkkoja tietoja puu-tarhasta esimerkiksi avoimeen blogiin laittaa. Onneksiporkkanoista ei saa suuria summia katukaupassa! Mie-lipahan välttämiseksi kannattaa kuitenkin tuumatahetki, miten lasten ja nuorten vaalimaa kypsyvää satoavoitaisiin varjella.

Kaikessa lasten ja nuorten puutarhatoiminnassa onhuolehdittava sitä organisoivien aikuisten jaksamises-ta. Toimivien yhteistyösuhteiden luominen ja ylläpitä-minen oman kunnan rakennusviraston ja viheralueistavastaavien tahojen kanssa on ensiarvoisen tärkeää.Joskus puutarhan perustamisen alkuvaiheessa onsuurta hyötyä ulkopuolisen asiantuntijan neuvoista,vinkeistä ja täsmäkoulutuksesta. Puutarhayhdistystenlisäksi esimerkiksi Martat ja monet jätehuollon toimijatjärjestävät kaikille avoimia ja maksuttomia kompos-tointiluentoja

Suunnittelua ja inspiraatiota

On aika koota ympärille oma riittävän iso porukka japitää ensimmäinen kunnon suunnittelupalaveri – tie-tysti kasvisherkkujen voimalla. Pöydälle voi hankkiatunnelmaksi muutaman kukkasen tai herneenversojapurkissa. Kirjastosta kannattaa lainata inspiraatioksivärikkäitä puutarha-, kasvisruoka- ja luontokirjoja,myös lasten ja nuorten osastolta. Blogilistan haulla”puutarha” saa useita satoja osumia erilaisiin pienem-piin ja suurempiin puutarhaprojekteihin, joita voi vil-kaista ehtiessään. Hyvällä säällä halutussa puu-tarhanpaikassa on hyödyllistä tehdä yhteinen kävelyretkikamera ja muistikirja mukana. Myös lasten ja nuortenäänet (s. 71) on hyvä saada mukaan pian!

Alussa puutarhaunelmat saavat olla hassujakin. Puu-tarhakonkarin konsultointi auttaa toteuttamiskelpois-ten ideoiden ja esimerkiksi ajallisen perspektiivin hah-mottamisessa. Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksenverkkosivuille kerätään vähitellen kuvauksia erilaisistalasten ja nuorten puutarhoista Suomessa. Sivuilta löy-tyy myös Puutarhastartti-kalvosarja oman työyhteisöninnostamista varten ja erityisesti lapsille ja nuorillesuunnattuja puutarhaharrastusvinkkejä.

Lasten ja nuorten puutarha – vaikka omaan kotipihaanKaikenikäisille tarkoitetun puutarhan voi hyvin perus-taa myös omassa asuinyhteisössä. Esimerkiksi kerros-talorykelmän keskelle jäävää piha-aluetta kannattaaalkaa katsella uusin silmin! Jos kukaan ei käytä hiekka-laatikkoa, miksei tehtäisi siihen perunamaata? Vapaa-muotoisessa toiminnassa lapsia ja nuoria ei välttämät-tä tarvitse erikseen houkutella puutarhapuuhiin, kuntuttujen aikuisten kiinnostava ja saavutettava tekemi-nen imee jo mukaansa.

Asukasyhteisön muiden jäsenten ennakkoluulot japelot, esimerkiksi pihan ilmeen muutoksesta, kannat-taa ottaa ajoissa huomioon. Yhteinen sävel esimerkiksiviljelylaatikoiden väristä ja mallista tai kompostin pai-kasta yleensä lopulta löytyy, kun ihmiset kokevat vaintulevansa kuulluiksi. Selkeä, mukaan kutsuva viestintäja avoimuus alusta alkaen auttavat paljon. Esimerkiksikaikille asukkaille tarkoitettu pihakokous voi olla hyvävaihtoehto tiedottaa tulevasta toiminnasta, ja aloittaayhdessä tekeminen. Pihaprojektin vetäjien kannattaaselvittää tarvittavat lupa-asiat ja muut käytännön sei-kat etukäteen ennen ensimmäistä tapaamista.

Pihapuutarhaprojekteissa on hyvä muistaa, ettei ainaole pakko saada talon ihan jokaista tyyppiä mukaan,jotta jotain tapahtuisi. Kukaan tuskin pahastuu, jos senkummemmin melua pitämättä kitkette keväällä lastenkanssa perennapenkin, koristelette sen reunan kivilläja simpukoilla, kylvätte apilaa nurmen laikkuihin ja lai-tatte syksyllä salaa maahan muutaman kukkasipulin…Moni voi uskaltautua apuriksi, jos ei heti tarvitse sitou-tua mukaan koko kesäksi!

PORKKANABOKSI_10

Pihapiirin asukkaat, tai yhtä hyvin siellä usein vieraile-vat, voivat osallistua puutarhan elämään monellatavalla sekä tekemällä että katselemalla: Toimintaa voiihailla, ja antaa sille näin hyväksyntänsä, tai esimerkiksilaittaa evästä nuorten puutarhurien matkaan. Moni voitarjota tiloja, välineitä ja tietojaan, vaikka ei voisi arjenkiireiltään muuten osallistua varsinaiseen puutarhan-hoitoon. Kannattaa pitää mielessä, että vanhuksillasaattaa usein olla eniten aikaa – ja viljelykokemusta.Lapsilähtöisen puutarhan parasta satoa voikin joskusolla nimenomaan eri-ikäisten ihmisten välisten kohtaa-misen kasvu!

Joskus harvoin hyötykasvilavan, marjapensaiden taihedelmäpuiden hankinta taloyhtiön pihalle voi aiheut-taa narinaa ja vastustusta. Naapurit voivat olla huolis-saan esimerkiksi siitä, miten mahdollinen sato jaetaantasan talon asukkaiden kesken. Siksi aluksi saattaa ollahelpompi lähteä liikkeelle kukkien viljelyllä, ja korostaapihan kauneutta lisääviä asioita, joista ihan kaikki voi-vat varmasti nauttia! Ajan kuluessa pihaan mahtuutodennäköisesti pieni kasvimaa ja muutama marjapen-saskin, vaikka pihassa vierailevat linnut ja lapset leik-kitauollaan napsisivat marjoja välipalaksi sitä mukaa,kun ne kypsyvät.

1312

EMM

A PETR

OV

Djungelgurkan-Viidakkokurkku -viljelyklubi

Välillä tarvitaan vain riittävästi innostusta, tarmoa ja hyvää fiilistä, että alkaa tapahtua!

• Aktivisti Emma Petrovin perustama ”viljely-klubi kaikille” toimii Länsi-Uudellamaalla mm. Hangon Jägerbackenin alueella.

• Klubi aloitti hyötyviljelyllä kerrostalojen pihalla, ja siirtyi sitten kohentamaan ränsis-tynyttä lähipuistoa marja- ja muilla pensailla yhteistyössä kaupungin kanssa.

www.facebook.com/DjungelgurkanViidakkokurkku

Lisätietoa:• Kasvimaita kerrostalopihoille -esite. Martat, Dodo &

Helsingin kaupunki. <www.martat.fi/site/assets/files/ 13897/pihaviljelyopas_web_final.pdf>

• Manninen, J. ym. 2007. Oppimista tukevat ympäristöt. Johdatus oppimisympäristöajatteluun. OPH.

• Sipari, P. 2013. Aarteen etsintää porkkanamaalla – […]koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmä-opetuksesta. Pro gradu / Helsingin yliopisto. <hdl.handle.net/10138/42670>

• Ympäristökasvatusta! Lähde mukaan Mahnalan vuoteen. 2010. Toim. A. Alppi & S. Mantila-Savolainen.

<www.hameenkyro.fi/palvelut/kasvatus-ja-opetus/perusopetus/alakoulut/mahnalanymparistokoulu/julkaisut/>• Dodo ry:n kaupunkiviljelyn sivut <kaupunkiviljely.fi/>• Käpylän peruskoulun kasvitarhan kesä 2012 time lapse

-kameralla kuvattuna <www.youtube.com/ watch?v=Ez0hz-zHx9k&feature=youtu.be>

• Opetussuunnitelman uudistamisprosessin tiedotussivut <www.oph.fi/ops2016/tavoitteet>

• Suomalaisia puutarhoja kasvuvyöhykkeen mukaan <karolinanpuutarha.blogspot.fi/p/suomalaiset-puutarhat-kasvuvyohykkeen.html>

• Vihdin ympäristökasvatuksen Ikivihreä malli ulkona sijaitsevien oppimisympäristöjen löytämiseen ja käyttöön, ks. ”Kasvimaa” <www.ikivihreamalli.fi>

• YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n koulupuu-tarhamateriaali: <www.fao.org/schoolgarden/>

www.lastenpuutarha.fi > Verkosto

> Puutarhastartti> Harrasta

Puutarha eri-ikäisten lasten kasvuympäristönä

Puutarha on seikkailu, joka jää mieleen!

Lapsilähtöinen ote puutarhatoiminnassa kannustaapohtimaan, mitkä asiat tekevät puutarhasta erityisestilapsille tai nuorille suunnatun, kiinnostavan ja kiehto-van toimintaympäristön. Aikuisilla ja lapsilla voi joskusolla suuriakin eroja esimerkiksi puutarhatyöskentelyntoiveisiin, kasvimaan ulkonäköön, kokoon tai siistey-teen liittyen. Usein myös sato-odotukset voivat saadaerilaisen mittakaavan aikuisen ja lapsen puutarhaunel-missa.

Työ ja leikki yhtä arvokkaita

Puutarhatyökasvatuksen historia sisältää annoksenhikeä ja kyyneleitä. Siitä voidaan tunnistaa yhä arvok-kaat asiat, kuten sinnikkyyden ja yritteliäisyyden oppi-minen – muuten sekä lapset että aikuiset ansaitsevataiheen päivittämisen 2000-luvulle! Parhaiten se onnis-tuu, kun tunnustetaan lapsen ja nuoren oppimispro-sessi aina suurta ja mahtavaa satoa tärkeämmäksi.Lisäksi muistetaan antaa riittävästi tilaa leikille, seikkai-lulle ja vapaalle luonnossa touhuamiselle työnteon rin-nalla!

Leikillisyys ja seikkailu voivat avata uusia näkökulmiakaikkiin viljelytöihin. Esimerkiksi, ennen kuin siemenetlaitetaan peltoon, voidaan ensin rauhassa tunnustella,haistella, kuunnella ja luupin avulla tutkailla, miten eri-laisiin ja pienen pieniin paketteihin uskomattoman voi-makas kasvun ihme on piiloutunut! Leikki on tärkeää jasen avulla voi oppia paljon. Jokaisella lapsella on siltioikeus onnistuneen sadon tavoitteluun asianmukaisenohjauksen avulla.

Oma paikka tässä hetkessä

Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sen varmemminpuutarhan tapahtumia hahmotetaan tästä hetkestäkäsin. Vähän isommat voivat jo ymmärtää kylvö-,kasvu-, sadonkorjuu- sekä puutarhan lepovaiheestamuodostuvan kokonaisuuden viljelytyön mahdollisuuk-sien rytmittäjänä.

Parhaimmillaan kaikenikäisillä on mahdollisuus kokeakasvimaan täysi vuodenkierto. Jo lyhyt retki puutar-haan voi silti merkitä paljon lapsen luontosuhteen ke-hittymiselle, tai nuorelle, joka saa mahdollisuudenhetken pohtia ja kokeilla: ”Mikä minusta tulee isona?”Tässä käsikirjassa ei vedetä tiukkoja raja-aitoja koulu- javapaa-ajan puutarhojen välille. Mielekästä kasvua jaoppimista voi varmasti tapahtua molemmissa, kun siitäon iloa lapselle ja nuorelle myös – tässä ja nyt!

Puutarhassa eri-ikäisille ja erilaisille lapsille on mahdol-lista löytää mielekkäitä puuhia, joita ei ole tarve luoki-tella sukupuolenkaan mukaan: Puutarha-aiheen parissaon hyvin tilaa niin toiminnan tyypeille kastelukannujentäyttäjinä ja omenoiden poimijoina, kuin keskittyneilleötökkätutkijoille, näppäräsormisille kylväjille, taitavim-mille kukkaseppeleentekijöille tai voimakkaille kottikär-ryjen työntäjille. Jokaisen työpanosta tarvitaanonnellisessa puutarhassa!

1514

2 Lapsten ja nuortenpuutarha: Lyhyesti 3 Lapsilähtöinen ote

toiminnan ohjenuora

Muistilista lapsilähtöisen puutarhan perustajalle:

Tunnista ja kartoita puutarhan kohderyhmä tarpeineen.Kokoa yhteen riittävän iso toteuttajien ydinporukka.

Valitse kohderyhmän toimintaan sopiva ja sitä tukeva puutarhan koko ja paikka, jossa riittää auringonvaloa ja vettä!

Neuvottele ja sovi tarvittaessa maanomistajan kanssa.

Hahmottele lapsilähtöisen toiminnan lähtökohdat ja tavoitteet lapsia ja nuoria kuunnellen!

Suunnittele puutarhan rahoitus. Pyydä sponsoreiksi puutarha-alan yrityksiä ja puutarhakummeiksi paikallisia järjestöjä ja yhteisöjä.

Ota huomioon maatahoitavan viljelyn perusasiat: erityisesti luonnonmukainen lannoitus sekä tuholaisten ja rikkakasvien torjunta. Kysy tarvittaessa neuvoa kokeneemmilta viljelijöiltä!

Markkinoi toimintaa kohderyhmille perheineen.

Hanki viljelijöiden käteen sopivat työvälineet: maanmuokkaukseen, kasteluun, kylvöön, kitkentään, kasvien suojaukseen ja sadonkorjuuseen.

Hanki multaa, siemenet ja taimet: lasten ja nuorten puutarhaan sopivia, menestyviä, nopeakasvuisia, satoisia ja kiinnostavia kasveja.

Suunnittele puutarhan hoitamisen vastuut koko kalenterivuoden – ja vielä sitä seuraavan vuoden ajan. Innosta mukaan myös perheitäja muita vapaaehtoistoimijoita lähiyhteisöstä.

Arvioi toimintaa yhdessä osallistujien kanssa iloisessa sadonkorjuu-juh-lassa,

Muista, ettei puutarha tule koskaan täysin valmiiksi.

Lasten aiempia kokemuksia ja tietoja kasvien kasvat-tamisesta kannattaa kuunnella huolella. Lapsilähtöisenpuutarhatoiminnan ohjaajana on hyvä muistaa, ettäpuutarhassa lapset ja nuoret voivat opastaa tekemi-sessä toisiaan – ja välillä aikuisiakin! Puutarhaympäris-tössä on mahdollista huomioida lapsen ja nuoren muuaiempi osaaminen ja harrastuneisuus, ja tarjota silleehkä uusi näkökulma: Millaista on heittää kärrynpyöränurmikolla, soittaa rumpua puiden katveessa tai tehdäsähköinen kasvio?

Sadettimen alla juoksua ja chilejä!

Yhdessä toimimalla puutarhassa saa oppia, miten osal-listutaan ja vaikutetaan yhteisten asioiden hoitoon.Tärkeä kysymys on ainakin, miltä oma puutarha näyt-tää ja mitä kaikkea siellä saa tehdä! Iän ja taitojensamukaan lapset ja nuoret voivat osallistua esimerkiksiviljelytoiminnan dokumentointiin ja puutarhan tapah-tumista, retkistä, säännöistä sekä muista yhteisistä asi-oista päättämiseen.

Vau, mikä ötökkä!

Yhdessä tekemällä oppimista

Lasten ja nuorten iloksi puutarhanhoito on joustavaatekemällä oppimista, johon puutarhan vuodenajoittainja päivittäin vaihtuvat olosuhteet tarjoavat aina uusiatilaisuuksia. Perusasiat viljelyssä ovat melko helppoja,silti konkareillekin riittää aina jotain uutta opittavaa!Myös lapset ja nuoret itse luovat oppimistavoitteita jasuuntaavat kiinnostustaan puutarhassa, jos heilleannetaan siihen tilaisuus. Omaa puutarhatyöskentelyäja oppimistoiveita voi tallentaa esimerkiksi kirjoitta-malla, piirtämällä tai kuvaamalla. Aivan pienimpien aja-tuksia aikuiset voivat auttaa kirjaamaan muistiin.

Puutarhassa voi hankkia tietoa monella tavalla: ihmet-telemällä, havainnoimalla, tekemällä, kokeilemalla,kyselemällä ja eläytymällä. Kun tietoa käsitellään vuo-rovaikutuksessa omien aikaisempien käsitysten, tois-ten ihmisten ja ympäristön kanssa, voidaan oppia,miten esimerkiksi kasvien kasvuun vaikuttavat aina tie-tyt perustekijät, tai mitä käytännössä tarkoittaa käsite”elävä maa”. Muuten puutarhanhoidossa on vähän niinsanottuja ainoita oikeita totuuksia ja tapoja!

Oppimisen ohjaajan kannattaa hyväksyä, etteivät kaik-ki lapset ja nuoret välittömästi syty puutarhapuuhille.Mielekäs, hauska ja kiinnostava tekeminen tutustu-maan kutsuvassa ympäristössä voi kuitenkin johtaa sii-hen, että lapsi alkaa viihtyä ja oppii puutarhassa kuinvaivihkaa. Erilaiset oppimistyylit ja temperamentit voi-vat myös usein kukkia perinteisestä kouluoppimisestapoikkeavassa ympäristössä.

Osallistumista ja vaikuttamista

Viljelysuunnittelu, eli mitä kasveja kasvatetaan, mitenja missä paikassa, sekä esimerkiksi työkalujen hankintaovat lapsilähtöisessäkin puutarhassa usein käytännönsanelemana aikuisten vastuulla. Pikkuhiljaa voidaankehitellä omaan työympäristöön sopivia tapoja, joillalapset ja nuoret saadaan enemmän mukaan puutarhankaikkien töiden suunnitteluun. Vastuun lisääminen voiolla mielekkäin palkkio tietojen ja taitojen kasvustapuutarhassa!

1716

Puutarhassa oppimisen kulmakivet

Monipuoliseen ja nykyaikaiseen puutarhassa oppimiseen kuuluvia asioita:

• mielekkäät luontokokemukset• ekemällä osallistuminen• eri tiedonalojen ja taitojen yhteys • oppiminen osana viljely-yhteisöä

Jokaisesta lapsesta jää jälki puutarhaan

Kumpulan koulukasvitarhan ohjaajien koottujamietteitä lapsilähtöisyydestä:

• lapsen ainutlaatuisuus ja kunnioittaminen

• lasta kuullaan toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa

• lapsi on aktiivinen toimija ja oppii yhteisön jäsenenä

• ei pakko oppia - osallistuminen ja reilu meininki riittävät

• vertaisryhmän merkitys kasvussa ja oppimisessa

www.lastenpuutarha.fi/toiminta/lapsille

Puutarhan säännötKumpulan koulukasvitarhan pitkänä perinteenäeri leiriryhmien edustajat kokoontuvat joka kesäluomaan yhteiset lasten ja nuorten puutarhansäännöt.

• Sääntökokouksen osallistujat valitaan halukkaiden joukosta tai arpomalla. Aiheesta jutellaan ensin omissa ryhmissä.

• Lapset pohtivat itse, miten yhteisestä ympäristöstä pidetään huolta. Tärkeää on kuvata, mitä puutarhassa saa tehdä!

• Tavoitteena säännöille on, että kaikilla on hyvä olla puutarhassa.

Esim. kesän 2014 säännöt: http://lanttu100.blogspot.fi/2014/06/kumpulassa-on-vilinaa.html

Lisätietoa:• Hytönen, J.2008. Lapsikeskeisen kasvatuksen

ydinkysymyksiä. WSOY• Kumpulan koulukasvitarhan lasten & nuorten

vapaa-ajan toiminnan suunnitelma. 2013. <www.lastenpuutarha.fi/toiminta/lapsille>

• Leikin pikkujättiläinen. 2004. Toim. L. Piironen. WSOY.• Wake, S.J. 2008. ‘In the best interest of the child?’:

Juggling the geography of children’s gardens (between adult agendas and children’s needs). Children’s Geographies, 6(4), 423–435.

• Tietoa Lapsen oikeuksien sopimuksesta ja sen käytäntöön soveltamisesta <www.lapsiasia.fi>

OLLI V

ESTERIN

EN

Vielä tärkeämpää on silti tukea lapsen ja nuoren mah-dollisuutta syventää luontosuhdettaan turhia kieltojakarsimalla! Esimerkiksi, jos puutarhassa on isoja, tuke-vaoksaisia puita, on yleensä järkevämpää opettaa tur-vallisia kiipeilytekniikoita kuin estää puissa kiipeilykokonaan. Tai kun lasten on vaikea liikkua puutarhassailman, että jotkut koriste- tai hyötykasvit välillä vahin-gossa tallaantuvat, on syytä valita kestävämpiä lajeja.Myös myrkyllisten perunan kukkien, omenan siemen-ten tai esimerkiksi raparperin lehtien kanssa on vainopittava elämään.

Vakava lapsen kasvimyrkytys Suomessa viimeksi 1940-luvulla!

Aikuiselta puutarhaympäristössä vaaditaan herkkyyttätunnistaa lasten ja nuorten aiempia käsityksiä sekämahdollisia pelkoja luonnossa toimimisesta. Jotkut lap-set eivät tarvitse lainkaan johdatusta aloittaakseen lei-kin puiden ja pensaiden siimeksessä, kivillä, kepeillä,kukilla, mudalla ja vedellä. Toisille aikuisen rohkaisu jakannustava suhtautuminen on sen sijaan merkittävää.Jo mullan koskettaminen, maan voimakas tuoksu javaatteiden likaantuminen puutarhatöissä saattavat ollaalkuun isoja haasteita!

Sinä kelpaat mainiosti puutarha-toiminnan ohjaajaksi

Se, ettei tiedä tai osaa mitään hyötyviljelystä ja puutar-hanhoidosta on huono syy olla aloittamatta hommaalasten ja nuorten kanssa. Tähän kirjaan tarttuneena tie-dät jo ainakin jotain, ja viljelykasvien kasvattamisen pe-rusasioita voi hyvin opetella yhdessä lasten kanssa!Täysin puutarhakärpäsen puraisema ei välttämättä oleedes paras ihminen avaamaan portteja puutarhanhoi-don maailmaan siitä vielä täysin pihalla olevalle lapselletai nuorelle.

On taitoa ymmärtää, että puutarhassa isoin juttu pie-nelle – tai vähän isommallekin – voi olla se, että pääseetyöntämään kottikärryjä ja ruohonleikkuria, saa tuijo-tella pilviä ruohikolla maaten tai voi pitää kädessä aitoahevosenlantapalleroa! Puutarhatoimintaa ohjaavan ai-kuisen oma suurin haaste voikin olla irrottautuminenmahdollisista katkerista lapsuuskokemuksista tyyliin:tuntikausien porkkanankitkentää auringonpaahteessaja työleirimeininkiä kasvimaalla uimavesien ulottumat-tomissa…

Aikuisten rooli lasten ja nuorten puutarhassa

Muistatko vielä, miltä ensimmäinen kevätpäivä lapsena tuntui?

Puutarhatoimintaa ohjaavalla tai siinä muuten mukanaolevalla aikuisella on tärkeä rooli esimerkiksi kiinnos-tuksen herättäjänä, vaihtoehtojen tarjoajana ja kestä-vän kehityksen mukaisten työtapojen edistäjänä.Aikuisen mukanaolo korostuu lasten ja nuorten iän,kokemuksen ja erityispiirteiden mukaan: Pienimmillelapsille viljelykokemukset eivät ehkä ole lainkaan mah-dollisia ilman aikuisen vaivannäköä, kun isommat nuo-ret voivat hyvin perustaa pienen puutarhan itsekin!

Aikuisten tärkeimpiä tehtäviä on antaa lapsen ja nuo-ren tekemiselle puutarhassa ja siitä nouseville kysy-myksille ja ihmettelylle riittävästi aikaa ja tilaa. Käytän-nössä aikuisen vastuulla on esimerkiksi etukäteen huo-lellisesti arvioida, minkä kokoisesta palstasta tai muus-ta viljelyksestä osallistujat pystyvät yhdessä huolehti-maan. Tavoitteena on, ettei työ käy liian raskaaksi lap-sille, nuorille – eikä toiminnasta vastaaville aikuisille!

Lapsilähtöisen ja kestävän puutarhakulttuurin tukeminen

Kun aikuinen suunnittelee puutarhatöiden rytmityk-sen huolella, niiden lomaan mahtuu riittävästi muutatoimintaa: leikkiä, lepoa, ympäristön tutkimista ja yli-päänsä haltuunottoa. Eri työvaiheiden vuorottelussa,riittävissä tauoissa ja kuormittavien työskentelyasen-tojen välttämisessä aikuisen oma käytännön esi-merkki on voimakas. Aikuinen voi vaikuttaa paljonmyös siihen, miten puutarhan lähes päivittäin muut-tuvat olosuhteet käytetään hyödyksi tilannelähtöisenoppimisen vihjeinä ja tarjoumina!

Aikuisten voimia, taitoja ja tietoja tarvitaan puutarhanraskaimpiin töihin ja erilaisten laitteiden käyttöön, esi-merkiksi ruohonleikkuussa tai perunapellon kyntämi-sessä. Aikuiset ovat vastuussa myös luonnonmukais-ten, kestävien viljelytapojen opettelusta ja turhan jät-teen synnyn ehkäisystä kaikissa puutarhatöissä. Lisäksiaikuiset antavat käytöksellään tärkeän viestin siitä,miten saatua satoa kohdellaan: Peltoon tai jääkaapinperukoille jäävät kasvikset eivät motivoi ketään jatka-maan puutarhapuuhia.

KUVA_23

PORKKANABOKSI_14

Lapset ja nuoret eivät aina pysty tuomaan esille tai vie-mään eteenpäin kaikkia näkemyksiään esimerkiksioikeille viranomaistahoille ilman aikuisen apua. Aikui-set tukevat lapsilähtöistä puutarhakulttuuria myöshuolehtimalla puutarhan rahoituksesta, maahan liitty-vistä kysymyksistä, tarvikehankinnoista, riskienhallin-nasta ja toiminnan yleisestä jatkuvuudesta. Puutarhas-ta voi tulla tärkeä paikka, niin lapsille kuin aikuisille, joyhden kasvukauden aikana!

Turvallisuutta ja rohkaisua – tarpeen mukaan

Mitä isommasta puutarhasta on kyse, sen tärkeämpääon käydä puutarhapuuhien mahdolliset riskit läpi kaik-kien osallistujien kanssa. Lasten ja nuorten ryhmät tar-vitsevat kesäkuumalla usein muistutusta erityisestiauringolta ja tuulelta suojautumiseen sekä eväiden jajuotavan säännölliseen tankkaukseen. Työvälineidenoikean käytön ohjaaminen konkreettisesti näyttämälläon tärkeää: Pienelläkin lapiolla saa paljon tuhoa aikaan,jos sitä käyttää toista ihmistä päin! Ei-syötävien kasvi-en ja kasvinosien tunnistaminen tai sadon hygieeninenkäsittely ennen maistamista ovat myös esimerkkejäasioista, jotka vaativat puutarhan aikuisten huomiota.

1918

Puutarhan aikuisen muistilista

• Leikin, seikkailun ja kasvun ihmeen vaaliminen kaikessa puutarhatoiminnassa:

• puutarhan näkeminen laajasti kasvun ja oppimisen paikkana

• toiminnan kestävyydestä, jatkuvuudesta ja turvallisuudesta huolehtiminen

• lapsille ja nuorille riittävän tilan antaminen tekijöinä ja suunnittelijoina!

Riskienhallinta – tapaus puutarha!

Lasten ja nuorten puutarhassa riskienhallintakuuluu kaikille, eikä se onneksi ole kovin vaikeaa:

Aurinko, tuuli ja lämpötila:

• paahteelta suojaava päähine ja vaatetus• riittävät juoma-, eväs- ja lepotauot

Vatsataudit ja myrkytykset:

• käsienpesu ennen ruokailua• sadon huuhtelu ennen maistamista• syötävien ja ei-syötävien kasvinosien

tunnistaminen

Tapaturmat ja onnettomuudet:

• työskentelyasentojen ergonomia • selkeät ohjeet työkalujen käytöstä ja

turvallisesta säilytyksestä• yhdessä sovitut hyväkuntoiset kiipeilypuut

• päivitetty ensiapupakkaus lähettyvilläetukäteistieto lasten ja nuorten allergioista (esim. hyönteistenpistot)

• voimassaoleva jäykkäkouristusrokotuspunkkisyyni päivän päätteeksi

• jätteiden asianmukainen lajittelu• mahdollisen ilkivallan huomaaminen

Nuorisotyön näkökulma: Puutarha nuorisotilana

Yhdessäoloa, yrittäjyyttä jaympäristöaktivismia!

Lapsilähtöisellä puutarhatoiminnalla on runsaasti tar-jottavaa myös nuorten kohderyhmälle. Puutarha-ympäristö voi toimia sellaisenaan kokoontumispaikka-na tai puutarhaelementtejä voidaan tuoda nuorisoti-loihin monin eri tavoin. Hauskan tekemisen, kavereidenja vapaa-ajan vieton ohella puutarhatoiminta voi ollanuorelle uuden oppimista, arvokasta työskentelykoke-musta tai esimerkiksi avautuva polku viheralan- jamoneen muuhun ammattiin.

Vapaaehtoinen osallistuminen ohjattuun puutarhaty-öskentelyyn kertoo paljon mielenkiinnosta aihetta koh-taan, vaikka nuori tulisi paikalle ensisijaisesti kaveriensamatkassa. Siksi myös puutarha-aiheen parissa on tär-keä tarjota mahdollisimman monipuolista tekemistä,ohjausta ja tietoa, joiden avulla nuori saa kehittääomaa osaamistaan ja saada vahvistusta itsetunnolleen.

Puutarha ja nuorille tärkeät teemat

Ympäristön tilasta huolestuneille nuorille puutarha voiolla paikka tavata muita samankaltaisesti ajattelevia.Yhdessä on mukavampi pohtia maailmanparannuskei-noja lähiympäristössä ja miksei kauempanakin. Mah-dollisuus muokata omaa ympäristöä viihtyisämmäksija mielenkiintoisemmaksi kasvien kasvattamisen avullatarjoaa kanavan energiavirtojen myönteiselle purka-miselle, usein myös neuvottelu- ja vaikuttamisen tai-tojen oppimistilanteita!

KUVA_29

Emme hoida museota – viljelemme elämän kukoistavaa puutarhaa!Nuorten omalla hyötykasvimaalla viljellään syötävää –värikästä, hauskaa, hyvänmakuista ja terveellistä! Eri-laisten ”oikeiden” ruokavalioiden ja kehonmuokkauk-sen paineissa puutarhaympäristö voi tarjota rennontilanteen tutustua toisten nuorten ja aikuisten kanssakasvisten merkitykseen omalle kokonaisvaltaisellehyvinvoinnille. Monet nuoret innostuvat ruoanlaitosta,joka on yksi tärkeimmistä arjenhallintataidoista. Kiitositse viljeltyjen kasvisten ja yhdessä tekemisen se voiolla kaksin verroin hauskempaa!

Puutarhaharrastus on kokonaisuudessaan hyvin edul-lista sekä nuorisotyön että nuoren itsensä näkökulmas-ta. Esimerkiksi tarvittavia työkaluja voidaan hankkianuorisotilalle yhteiseen käyttöön, jolloin nuoren omallehankintalistalle riittävät lähinnä kumisaappaat. Myösnuorten ulkonäköpaineet voivat saada pientä raviste-lua, kun puutarhatöissä mukavin asukokonaisuus onyleensä mahdollisimman rento, suojaava ja likaantu-misen salliva! Puutarha voi harkitusti olla mediavapaavyöhyke, mutta taskussa kulkeva verkkoyhteydellävarustettu luuri voi olla esimerkiksi hyödyllinen sääpal-velujen välittäjä ja puutarha-aiheisten videoiden tal-lentaja.

Nuorten parissa kannattaa ylläpitää puutarhatoimin-nan avoimuutta. Esimerkiksi, ei tarvitse olla mitenkäänerityisen ekotietoinen, jotta voi ensi kertaa tarttua puu-tarhakuokkaan tai poimia punaherukoita. On tärkeäviestittää, että puutarhassa riittää tilaa monenlaisilletyypeille ja taidoille! Osallistumisen tapoja voidaankehitellä usealta pohjalta. Esimerkiksi yhteisen sadononnistumisen kannalta jo yhden kerran osallistumisellaon väliä! Yhdessä on silti sovittavaa tasapuoliset jaoikeudenmukaiset sadonkorjuu- ja muut puutarhankäyttöoikeudet.

Monikulttuurista ja monen suku-polven puutarhakasvatusta

Lasten ja nuorten puutarhassa myös aikuiset voivatolla hyvin eri-ikäisiä. Sukupolvilta toisille välittyvät vil-jelytiedot ja -taidot tulevat todeksi esimerkiksi lähiyh-teisöjen vanhusten vapaaehtoistoiminnassa. Puutar-hamummeista ja vaareista voi olla iloa pelkällä läsnäo-lollaan. Eri-ikäisten kohtaamisia syntyy myös silloin,kun puutarhan lapset ja nuoret vierailevat paikallistenvanhusten luona taimia tai satoa mukanaan esimerkik-si sadonkorjuuaikaan.

KUVA_26

Koulu- ja päiväkotipuutarhoissa lasten perheenjäsenetja muut tärkeät aikuiset voivat haluta antaa panoksen-sa puutarhatoimintaan esimerkiksi kertaluontoisenatalkootyönä, kun heidät vain toivotetaan tervetulleiksimukaan! Lasten vanhemmilla voi olla erityistaitoja taivälineitä, joista on iloa toiminnan rikastamisessa taikun tarvitaan apua: kukkiensidonta, puu- ja kivityöt,kompostin hoito, kasveilla värjäys, mehustaminen, juh-lien järjestäminen, luontoleikit tai vaikka eri maidenkasvisruokakulttuurit!

Lasten ja nuorten puutarhan perustaminen voi luon-tevasti lisätä esimerkiksi sosiaali-, kasvatus- ja viher-alan osaajien kohtaamisia yhteisen tavoitteen parissa.Eri kulttuuritoimijat, kuten esimerkiksi työväenopistotja yhä enemmän ympäristönsä kanssa vuorovaikutuk-sessa olevat kirjastot voivat myös kiinnostua yhteisty-östä puutarha-aiheessa. Parhaimmillaan tämän päivänlapsilähtöisen puutarhatoiminnan ohjaaminen antaaympäristökasvatuskonkarillekin uutta luovia aineksiaoman työn toteuttamiseen.

2120

Taidekasvattajan uusi työmaa

Veera, ympäristötaideohjaaja Kumpulan koulu-kasvitarhalla /opiskelija Aalto-yliopisto, TAIK:

”Kun astun sisään kasvitarhan porteista ja upotan kädet multaan tulen osaksi koulu-kasvitarhan yli 100-vuotista historiaa – samalla luon tämän päivän lasten ja nuortenpuutarhakulttuuria!”

www.lastenpuutarha.fi/toiminta/lapsille

Puutarhavaarit ja -mummit menossa mukana!

Lasten ja nuorten puutarhayhdistys aloittivuonna 2012 ikäihmisille räätälöidyn vapaaeh-toistoiminnan, johon Kinaporin palvelukeskuslähti ensimmäisenä mukaan.

Puutarhavaarit ja -mummit näyttävät lapioinninmallia, kertovat jänniä tarinoita lapsuudestaan jajakavat kasvimaan vanhoja perinteitä!

”Epi-puutarhaetana” eli puutarhamummi Elbe Novitsky kertoo kokemuksistaan:

www.lastenpuutarha.fi/toiminta/vapaaehtoisille

Lisätietoa:

• Hirvonen, T. 2011. Varo, varo, varo, irti ylisuojelevasta kasvatuksesta. Minerva.

• Lasten ensiapuopas. MLL. 1995.• Louv, R. 1999. Last Child in The Woods. Algonquin Books.

• Myrkytystietokeskus 24h/vrk:puh. (09) 471 977 <www.myrkytystietokeskus.fi>

• Suomen Punaisen Ristin ensiapusivusto: <www.punainenristi.fi/opi-ensiapua>

• Syöpäjärjestöjen infoa auringolta suojautumiseen: <www.auringossa.fi/>

• Vapaaehtoistoiminnan malleja ja ohjeita: <www.kansalaisareena.fi/tyokalupakki>

Ehkä nuoret haluavat järjestää myyjäiset tai puutarha-markkinat, joissa kaupataan ajankohdasta riippuen itseviljeltyjä taimia, kasviksia tai kukista kerättyjä siemeniä,joiden pussitkin on itse taiteiltu? Puutarhan sadostavoidaan valmistaa myyntiin leivonnaisia, yrttisuolaa taivaikka kukan terälehdillä koristeltua paperia ja saippu-aa. Myös pienen kesäkahvilan pyörittäminen voi onnis-tua luontevasti oman puutarhan antimia hyödyntäen.

Niin sanottu nuorten avoimen työnjaon malli antaa allekesätyöikäisille – ja vanhemmillekin – nuorille vaihto-ehdon harjoitella työntekoa ja kerätä itselle vahvistaviakokemuksia ilman isoja sitoumuksia. Nuori voi valita,käyttääkö omaa aiempaa osaamistaan vai kohtaajotain itselle uutta, mutta kiinnostavaa, ohjatusti ryh-män mukana. Puutarhasta tehdään viihtyisä ja sitä hoi-vataan esimerkiksi rakentamalla ja korjaamalla ennenkuin saadaan nauttia yhdessä sadosta.

Me sydän puutarha!

Puutarhatyöskentely antaa nuorelle monta tilaisuuttavahvistaa sosiaalista ja luontoidentiteettiään: Se onyhteistä ahkerointia kasvun ihmeen hyväksi ja virkis-tävää vapaa-ajan viettoa. Kasvimaan äärellä roolit löys-tyvät ja ikärasismista ei tarvitse välittää – karskeinkinkaveri voi hoitaa nuorisotilan kasveja hellyydellä! Lap-silähtöinen, luonnonläheinen ja yhteisöllinen puutar-ha-aihe ei nuorisotyössä yleensä ole keneltäkään jotainpois, vaan kaikille jotain lisää.

Puutarhaympäristöaktivismia

Nuorilla itsellään voi olla jo paljon tietoa ja taitoja puu-tarhassa toimimisesta, joita he voivat jakaa nuorempi-en lasten – tai vaikka aikuisten ja vanhusten – ohjaa-misessa ja auttamisessa. Esimerkiksi helsinkiläisen Roi-huvuoren nuorisotalon Monen polven MOPO-hank-keessa nuoret ovat ottaneet hoidettavikseen vanhus-ten parvekkeita ja pihoja. Eri-ikäisten kohtaamisia ovatlisänneet myös nuorisotalolla järjestetyt ikärajattomatviljely- ja ympäristötaideleirit sekä muut kulttuurita-pahtumat.

Suomen Ympäristökasvatuksen seuran koordinoimaVihreä lippu -toiminta on nykyisin mahdollisuus myösnuorisotaloille, joissa on pysyvää henkilökuntaa. Puu-tarha-aihe sopii mainiosti Vihreän lipun moniin aihe-piireihin, erityisesti teemoihin: lähiympäristö ja terveelämä! Vihreän lipun idean mukaisesti nuoret ovat itseaktiivisessa roolissa teemoihin liittyvien kestävän kehi-tyksen projektin suunnittelussa ja toteutuksessa.

Punk-asennetta, puidenhalausta ja puutarhanhoitoa!

Guerrilla-gardening, kattopuutarhat, syötävät puistot,neulegraffitit puissa ja porteissa – puutarha-aktivismil-la on monet kasvot! Nuorisotilalla voidaan päättäätutustua joihinkin edellisistä tarkemmin. Esimerkiksinuorten toimintatila Hapessa Helsingissä on vapaaeh-toisringillä ja kesätyöntekijän avulla pidetty yllä omaaparvekepuutarhaa. Kaikki halukkaat ovat saaneet tie-toa kaupunkiviljelystä ja esimerkiksi kasvisruoasta eriyhteistyökumppaneiden vierailuluentoina.

Puutarhanhoito antaa konkreettisen mahdollisuudenpohtia ihmisen riippuvuutta luonnon hyvinvoinnista jayleensä ihmiselle tärkeitä asioita, kuten kauneutta,hyvyyttä, välittämistä, jakamista, merkityksellisen työntekemistä ja rentoutumista. Hyöty- ja koristekasvienkasvattamista voi siksi suositella toimintaa rikastavaksivälineeksi myös esimerkiksi rippi- tai Prometheus-lei-reille. Leirikesää on mahtava muistella viettämälläomaa sadonkorjuujuhlaa!

Yrittämistä ja omia juttuja

Puutarha-aiheesta kannattaa kertoa vaihtoehtonanuorille, jotka etsivät mielekkäitä projekteja esimerkiksiNuorten akatemian ”Itse tehty”-ohjelman kauttatoteutettavaksi. Yrittämisestä kiinnostuneelle nuorel-lekin puutarha tarjoaa monia vaihtoehtoja oman rahanansaitsemiseen. Suomessa esimerkiksi 4H-järjestölläon kokemusta nuorten puutarha-apuripalveluista ja sii-hen liittyvästä koulutuksesta. Puutarha voi olla monellenuorelle paikka harjoitella ensimmäistä kertaa koulunulkopuolella erilaisten työkalujen ja laitteiden käyttöätai tavoitteellista käytännön ryhmätyötä.

2322

Vain katto rajana

Nuorten toimintatila Happi laajensi vuonna2011 reviiriään keskellä kivikaupunkia sijaitse-van nuorisotilan erittäin pitkälle parvekkeelle.

• Parvekepuutarhassa on kasvatettu esimer-kiksi herukoita, porkkanoita, mansikoita ja erilaisia kukkia.

• Puutarhassa saa puuhata tai vain käydä virkistäytymässä kaikilla aisteilla!

Yhteystiedot:happi.munstadi.fi/

Nuorten työnjaon malli Kumpulan koulukasvitarhalla

Työnjako on 13 – 17-vuotiaille nuorille kehiteltyoma puutarhassa osallistumisen tapa kesälei-rien ja työharjoittelun väliltä. Esikuvana toi-minnalle on ollut Fallkullanmaatilapainotteisen nuorisotalon malli.

• ei ennakkoilmoittautumista• 2 h ohjattua toimintaa päivittäin

vaihtuvan työlistan mukaan, esim.: peltotöitä, nikkarointia, lapsiryhmien apuohjausta, keittiötöitä, valokuvausta

• 2 h vapaata oleskelua puutarhassa ja yhteinen ateriointi

• 10 x mukanaolosta saa todistuksen

www.lastenpuutarha.fi/toiminta/nuorille/

Lisätietoa:• Lappalainen, S. 2012. Puutarha nuorisotyön välineenä.

Opinnäyte /Metropolia AMK. Saatavilla: <urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111216908>

• Robertson, D. 2013. Lahjoja puutarhasta: 100 ihanaa lahjaideaa. Tammi.

• Brittiläinen sissipuutarhuriblogi: <www.guerrillagardening.org/>

• Fallkullan kotieläintilan nuorten työnjako: <http://fallkulla.munstadi.fi/toiminta/12-17-vuotiaat/>

• Roihuvuoren nuorisotilan ja Lähiöprojektin Monen Polven Kasvutila -hanke: <https://fi-fi.facebook.com/MonenPolvenKasvutila>

• Nuorten akatemian projektisivusto: <www.itsetehty.fi>

• Suomen 4H-liiton Pihatyö-kurssit: <www.4h.fi/toihin/kurssien-kautta-toihin/pihatyo-kurssit/>

• Suomen ympäristökasvatuksen seuran koordinoima kestävän kehityksen ohjelma Vihreä Lippu: <www.vihrealippu.fi>

Puutarhaympäristössä työskentely on kokonaisvaltais-ta toimintaa, joka ulottuu lapsen ja nuoren fyysiseen,psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Jo yksinker-tainen puutarhatoiminta tarjoaa lapsen ja nuoren arki-päivään vaihtelevia sisältöjä. Puutarhassa oppimisessaei ole mieltä luoda jyrkkiä eroja niiden välille, jotka osa-avat ja niiden, jotka eivät osaa, sillä kaikki osaavatjotain. Esimerkiksi, vaikka ei tietäisi kumppanuuskas-veista tai kasvien suotuisimmista kasvuväleistä, voi siltihyvin kertoa mielipiteensä puutarhan väreistä!

Jos oman puutarhan perustaminen tuntuu vielä liiansuurelta urakalta, lähiseudun erilaiset puutarhakohteet,kasvihuoneet ja puistot voivat toimia erityisryhmilletärkeinä, virkistävinä retkikohteina. Joskus parasta on,kun puutarhan puun alla saa syödä rauhassa eväitä,kuunnella ötököiden surinaa korvan juuressa, nauttiaruohon tuoksusta, auringon lämmöstä ja hiekasta var-paiden välissä. Ja onneksi kasvun ihmeen voi kokeavaikka vain yhden ruusupavun siemenen avulla omallaikkunalaudalla!

PORKKANA_22

Olen kaunis kuin kukkani!

Erilaiset oppijat lasten januorten puutarhassa

Salaisen puutarhan portit voivat aueta kaikille lapsille ja nuorille!

Puutarha voi olla oppimisen, tekemisen ja hyvinvoinninympäristönä jokaiselle kasvavalle. Myös lapsilla ja nuo-rilla, joilla on oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia, erilai-sia aisti-, liikunta- tai kehitysvammoja, sairauksia taiesimerkiksi tunne-elämän häiriöitä, on oikeus päästäosalliseksi ohjatusta kasvun ihmeestä. Erilaisille oppi-joille sopivan puutarhan perustaminen saattaa vaatiaerityisesti alussa hieman enemmän suunnittelua ja vai-vannäköä, mutta työ palkitsee takuulla!

Puutarhaympäristö sopivaksi

Erilaista oppijuutta huomioidaan esimerkiksi muok-kaamalla puutarhan fyysisiä puitteita paremmin eritarpeisiin soveltuvaksi. Monista esteettömyyttä ja osal-listumista parantavista ratkaisuista, kuten käytävienmateriaalivalinnoista tai viljelykasvien selkeistä mer-kinnöistä, voi olla iloa ihan kaikille puutarhaa käyttä-ville! Sopivan korkuisten viljelylavojen avulla puutar-hatyöskentely onnistuu, vaikka lapsi tai nuori käyttäisipyörätuolia. Viljelykset voi perustaa myös esimerkiksikahvallisiin laatikoihin, jotka on tarvittaessa helpponostaa tai siirtää.

Ergonomisilla työvälineillä, työskentelyasennoilla jasopivien töiden valinnalla helpotetaan monien osallis-tumista puutarhan hoitoon. Esimerkiksi hienomotorii-kan vaikeudet voivat estää pienten siementen käsitte-lyä, mutta eivät juuri haittaa vankkojen taimien taisopivan kokoisten kastelukannujen kanssa! Puutarhas-sa voi olla monessa asiassa taitava, vaikka ei pystyisilukemaan. Kasvimaan työohjeet voi aina konkreetti-sesti näyttää kertomisen rinnalla. Esimerkiksi helsinki-läisessä Käpylän koulussa hyödynnetään myös kuval-lisia, laminoituja työkortteja, joiden avulla on helppoohjeistaa vaikka perunannosto.

Kokonaisvaltainen näkökulma puutarhatoimintaan

Puutarhassa voidaan työskennellä aktiivisesti tai vainoleilla – ja silti vaikuttua! Kasvien parissa ja viljelypuu-hissa riittää runsaasti lähestyttävää juuri niillä aisteilla,joilla se on mahdollista. Esimerkiksi näkövammaisetlapset ja nuoret ilahtuvat puutarhasta, jossa on mie-lenkiintoista käsin kosketeltavaa, turvallista maistelta-vaa ja erilaisia voimakkaita tuoksuja. Puutarhassa saanauttia myös vuodenaikojen mukaan vaihtuvasta eri-tyisestä äänimaailmasta, jota voidaan muunnella esi-merkiksi erilaisilla vesiaiheilla.

2524

VAM

LAS-SÄ

ÄTIÖ, LIIKU

TA-H

AN

KE

Tekemisen ja tunteiden puutarha

Miten monella eri tavalla sadon voikaan kokeaennen kuin se katoaa herkkusuihin! Miltä esi-merkiksi mansikka:

• tuoksuu?• tuntuu sormenpäissä?• kuulostaa, kun sitä puraisee?• maistuu kielellä sellaisenaan

– tai yhdessä sitruunamelissan javiileän vaniljajäätelön kanssa?

Unelmien porttiKaariportti Kumpulan koulukasvitarhalle tehtiin yhteistyössä Lyhty ry:n Lato-työryhmän porukan kanssa.

• Portin alta pääsee helposti kävellen ja esimerkiksi pyörätuolilla. Kesän kuluessa köynnöskasvit tekevät siitä vihreän tunnelin!

• Portti on osa puutarhan omatoimiseen tutustumiseen tarkoitettua Esteetön elämyspolku -kokonaisuutta.

www.lyhty.fi/Lato.html

Puutarhaleiri kehitys-vammaisille lapsille ja nuorille

Lasten ja nuorten puutarhayhdistys on vuodesta2007 lähtien järjestänyt Kumpulan koulukasvi-tarhalla oman päiväleirin kehitysvammaisille lapsille ja nuorille.

• Ensimmäiset osallistujat antoivat leirille nimeksi ”Kuokka”.

• Leiriläiset viljelevät omaa palstaansa ja osallistuvat tasavertaisina kasvitarhan töihin ja tapahtumiin.

• Leiriä rahoittaa Helsingin kaupungin sosiaalivirasto.

www.lastenpuutarha.fi/toiminta/erityisryhmille/

Lisätietoa:

• Mielekästä elämää puutarhassa. Selvitys puutarhan-hoidosta terapiana.1998. Invalidiliitto.

• Möjligheternas trädgård: En trädgård för alla. 2000. oim. K. Sandberg. Stockholm: Utbildiningsradion.

• Rappe, E., Linden, L. & Koivunen, T. 2010. Puisto, puutarha ja hyvinvointi. Viherympäristöliitto.

• Salovuori, T. 2009. Vihreyden keskellä – levon ja virkistyksen puutarhat. Kirjapaja.

• Straus, M.C. 1998.Children and youth and horticultural therapy. Teoksessa: Horticulture as therapy. Principles and practice. N.Y, USA: The Food Products Press.

• Green Care Finland ry: n kotisivut: <www.gcfinland.fi/> ks.”Puutarha hoitaa”

Kun lähdetään aivan nollapisteestä, on parasta suun-nitella puutarhatoiminta tarpeeksi pienimuotoiseksi.Esimerkiksi kasteluun, kitkentään tai sadon säilöntäänkuluva aika ja työmäärä eivät silloin yllätä liikaa. Toi-saalta ei kannata lannistua liian pian: Vasta vähintäänvuodenkierron kokeilulla selviää, millaista puutarhaayhteisöllä on jatkossa voimavaroja ylläpitää ja kehittää.Apua puutarhapulmiin myös yleensä löytyy, kun vainosaa kysyä ajoissa!

Katse omaan pihaan – tai kattoon

Saavutettavuus on välittömän lähiympäristön kiistatonetu lasten ja nuorten puutarhan perustamisessa, kuntarvittavat lupa-asiat maanomistajan kanssa ja mah-dollisen ilkivallan riskit ovat selvillä. Parasta on, joslähellä on liitäntä vesiletkulle ja löytyy jonkin verrannurmea, joka voidaan lapioilla kääntää viljelymaaksi.Mullan esille kaivaminen nurmen alta vähentää paljonmuualta kuljetettavan maa-aineksen tarvetta. Tilaakompostille ja työkalujen säilytykselle olisi myös hyväolla oman viljelypaikan lähellä.

Vilkasliikenteisten teiden ja esimerkiksi isojen parkki-paikkojen on aina sijaittava riittävän etäällä halutustapihaviljelypaikasta. Myös viljelyyn suunnitellun maa-perän myrkyttömyys on varmistettava maanomista-jalta ja kunnan viranomaisilta, jos siitä ei etu- etukäteenole tietoa – vaihtoehtona viljely onnistuu pohjallisissalaatikoissa tai muissa astioissa.

Mahtuisiko pienelle pihalla marjapensas, kukkapenkki

tai ämpäriperunoita?

Rakennusten parvekkeet, terassit, patiot ja katot tar-joavat vaihtoehdon pienelle puutarhalle tiivisrakentei-sella taajama-alueellakin. Lasitettu parveke voi toimiakuin kasvihuone, ja jopa mehiläispesiä on pidetty kau-punkien kattopuutarhoilla! Isojen lapsi- ja nuorisoryh-mien, ja varsinkin pienempien puutarhurien, näkökul-masta perinteinen avomaaviljely on kuitenkin yleensätoimijaystävällisin ja luonnonmukaisin ratkaisu.

Kunnan viljelypalsta-alueet

Päiväkotiryhmä, luokka, harrastus- tai lapsiperheidenyhteinen porukka voi tiedustella mahdollisuutta saadapalsta joltain oman kunnan viljelypalsta-alueelta. Kun-nat vuokraavat näitä perinteisiä kaupunkiviljelymaitakaupunginosa- tai palstaviljelijäyhdistysten hoidetta-vaksi, jotka vuokraavat palstoja edelleen – yleensä vainjäsenilleen. Tietoa viljelypalsta-alueiden sijainnista jahakemisesta saa oman kunnan verkkosivuilta.

Sopiva paikka lasten ja nuorten puutarhalle

Lähellä on mukavinta hoitaa pientä, ikiomaa kasvimaata!

Uuden lasten ja nuorten puutarhan perustaminenalkaa sopivan viljelypaikan valinnasta. Hyvä paikka onsijainniltaan järkevä ja ympäristöltään turvallinen toi-mintaan osallistuville lapsille, perheille ja toiminnan jär-jestäjille. Viljelyolosuhteiltaan paraskaan paikka eitavoita toimijoita, jos se on huonojen kulkuyhteyksienpäässä, eikä siitä voi nauttia helposti esimerkiksi päi-väkoti- tai koulupäivän aikana.

Kasvien kasvutekijät lähtökohtana

Kaikki viljelykasvit tarvitsevat kasvaakseen valoa, läm-pöä, vettä, hiilidioksidia, sopivan ravinteikkaan kasvu-alustan ja riittävästi tilaa. Valo on näistä kasvien kasvu-tekijöiksi kutsutuista asioista kriittisin, ja siihen voi par-haiten vaikuttaa tarpeeksi aurinkoisen paikan valinnallakasvimaalle. Hyötykasvien kannalta auringonvaloa olisihyvä riittää vähintään noin kuusi tuntia päivässä! Tiiviis-sä kaupunkimaisessa ympäristössä rakennusten varjotvaikuttavat paikallisesti valon määrään yllättävän paljon.Ilmiötä on mielenkiintoista tutkia yhdessä lasten ja nuor-ten kanssa ennen puutarhan perustamista.

Myös kasteluvedellä, lannoituksella ja kitkennällä, elioheiskasvien hallinnalla, on usein iso merkitys sadononnistumisessa. Silloin kun itse lomailee puutarhastatärkeimmän kasvukauden aikana kesä – elokuussa,kannattaa etsiä paikkaa, jossa puutarhan käyttö ja hoi-totyöt voidaan jakaa eri yhteistyökumppanien javapaaehtoistoimijoiden kanssa. Pienen ruukku- tai säk-kiviljelmän voi toisaalta joissain tapauksissa ottaamukaan työpaikalta loman ajaksi, esimerkiksi mökki-pihaan, tai jakaa innokkaiden lasten ja nuorten perheil-le lomahoitoon.

Jonkin verran säännöllisen kastelun tarvetta voi vähen-tää sopivilla, kuivuttaa paremmin sietävillä kasvivalin-noilla ja erityisesti avomaaviljelyssä. Taivaaltakin sataaonneksi aina jonkin verran! Pitkät täysin kuivat jaksotovat enemmän poikkeus Suomen kesässä, vaikka pai-kalliset ja vuotuiset vaihtelut sääolosuhteissa antavatmausteensa kaikille puutarhan töille. Kahta samanlais-ta puutarhavuotta ei ole!

2726

4 Puutarhan perustaminenja ylläpitäminen

Viljelypaikan valinta pähkinänkuoressa

• lähellä – helppo saavuttaa

• auringonvaloa – vähintään 6 h/vrk

• vettä – vaivattomasti

• tilaa – riittävästi

• maata – helpoin perustaa

• parkkipaikat ja vilkkaat tiet – etäällä

• yhteisö – riittävästi käsiä ja tietotaitoa

• lapsiystävällisyys – kaikkien puutarha!

Kasvien kasvutekijät eläytymistehtävä

Tätä ajatteluleikkiä kannattaa kokeilla lastenja nuorten kanssa yhdessä kasvimaan äärellä!

VALO Ajattele, että maailmassa olisi ainaaivan pimeää. Miltä se tuntuisi? Onko hel-pompi herätä kesäaamun paisteeseen vaimarraskuun hämäryyteen?

LÄMPÖ Miten ulkoilman lämpö vaikuttaa si-nuun keväisin? Miltä tuntuu, kun saa vähentäävaatetta? Ovatko askeleesi silloin kevyem-mät?

VESI Mihin kaikkeen tarvitset vettä? Missä si-nussa on vettä? Miltä pulahtaminen veteenkuumana kesäpäivänä tuntuu?

TILA Mene toisten kanssa niin tiiviiseen piirinkuin mahdollista. Miltä se tuntuu? Laajennapiiriä, kunnes kaikilla on riittävästi omaa tilaaympärillään.

RAVINTEET Mitä tapahtuisi, jos söisit ainavain yhtä ja samaa ruokaa, esimerkiksi näkkä-riä? Millaisia aineita ruoasta on saatava, ettäkasvaa hyvin ja pysyy terveenä?

HIILIDIOKSIDI Hengitä syvään ja rauhalli-sesti. Joka uloshenkäyksellä päästät ilmaanhiilidioksidia, ja sisäänhenkäyksellä vedätkeuhkosi täyteen happea – jonka kasvit ovatsinulle valmistaneet auringonvalon avulla ve-destä ja hiilidioksidista viherhiukkasissaan!

PORKKANA_28

Yhteistyötä viheralan yritysten jaoppilaitosten kanssa

Paikalliset viheralan ja muut yritykset saattavat halutasponsoroida lasten ja nuorten puutarhatoimintaa –aina kannattaa kysyä! Joskus yrittäjällä voi olla vapaapellonkaistale edullisesti vuokrattavaksi tai jopa käyt-tämättömänä oleva kasvihuone. Esimerkiksi Ähtärin4H-yhdistys sai näin vuokrattua pellon uudenlaisenlastenpuutarhatoiminnan käynnistämiseen aivan kau-pungin keskusta-alueelta.

Todennäköisimmin yhteistyötä voi syntyä puutarhanmaanparannusaineiden ja materiaalien hankinnassa.Maatalous- tai esimerkiksi rakennusalan yrittäjän jätevoi olla mitä parasta rakennustarviketta lasten ja nuor-ten puutarhaan perustamiseen! Taimitarhan rupsahta-neita, ei-priimakuntoisia kesäkukkiakin voi tiedustellalahjoituksena tai erittäin edullisesti lasten puutarhatoi-mintaan. Lannoittamalla, sopivassa kasvualustassa japienellä kärsivällisyydellä kukat saadaan yleensäkukoistamaan uudestaan.

Puutarhan perustamisessa voi tehdä yhteistyötä myösalueen puutarha- ja esimerkiksi luonnonvara- tai ym-päristökasvatuskoulutukseen profiloituneiden oppilai-tosten kanssa. Harjoittelijoiden lisäksipuutarhakoulujen taimitarhoista voi kysellä tarjouksiapuista, pensaista, hyötykasvien ja kukkien taimista.Omaa koulutusta kasvatus- ja opetustyötä tukevanpuutarhatoiminnan ohjaamiseen ei vielä järjestetä Suo-messa. Siksi työharjoittelu lapsilähtöisen puutarhan yh-teydessä voi olla kiinnostava vaihtoehto opiskelijallemyös kasvatus- ja sosiaalialalla.

Luonto- ja ympäristökoulut puutarhakasvattajina

Ennen puutarhan perustamiseen ryhtymistä kannattaakartoittaa oman kunnan ympäristökasvatuskentänajankohtainen toiminta. Puutarhan perustamisessa voitunnustella yhteistyötä esimerkiksi alueen luonto- jaympäristökoulujen kanssa, joilla on samoja pyrkimyk-siä. Luontokoulun yhteydessä saattaa olla esimerkiksivalmiiksi sopiva pihapiiri viljelyyn. Usein riittävän isopuutarha tai kasvimaa voi palvella mainiosti monia erikäyttäjäryhmiä.

Puutarha-aiheesta voi ammentaa paljon myös ilmanvarsinaista kasvimaata. Esimerkiksi Oulun Hupisaartenkaupunginpuistossa sijaitseva varhaiskasvatuksen kes-tävän kehityksen, kulttuuri- ja liikuntakasvatuksen ke-hittämisyksikkö Ainolan Alakööki toimii juuri näin.Omaa hyötykasvimaata Alakööki ei voi perustaa Hupi-saarten erittäin vilkkaan yleisen käytön vuoksi, muttapuiston puut, pensaat, kokoelmakasvihuoneet ja luon-topolun ”metsäpuutarhan” syksyiset antimet tarjoavatelämyksiä luontokoulupäivissä lapsiryhmien kanssa! Li-säksi alle kouluikäisten ryhmille tarjotaan erilaisia toi-mintapaketteja ja materiaaleja kasviaiheestavuodenkierrossa.

Jonot useimpiin kunnan ja yhdistysten viljelypalsta-kohteisiin voivat kuitenkin olla lapsi- ja nuorisotoiminnankannalta aivan liian pitkiä. Vaikka oman palstan hankki-minen ei onnistuisi, vanhat ryhmäviljelyalueet ovat mie-lenkiintoisia vierailukohteina ja opintoretkien paikkoina.Esimerkiksi siirtolapuutarhojen yleiset alueet toimivatpäivisin julkisina puistoina keväästä syksyyn.

Sen lisäksi, että eri viljelijä- ja puutarhayhdistykset yllä-pitävät kuntien viljelypalsta-alueita, ne järjestävätusein sekä jäsenilleen että kaikille avoimia puutarha-aiheisia kursseja, koulutuksia ja teemailtoja kompos-toinnista sadon käsittelyyn. Osa näistä voi sopia sisäl-löltään kaikenikäisille. Esimerkiksi Hyötykasviyhdistyk-sellä ja Martoilla on pitkät perinteet kotitarve- ja hyö-tyviljelyn edistämisessä koko Suomessa. Myös työvä-enopistot ovat heränneet puutarha-aiheen kiinnostuk-seen kurssitarjonnassaan.

KUVA_42

PORKKANA_26

Ympäristöjärjestö Dodo on viime vuosina profiloitunuterityisesti kaikille sopivan lähiruokatuotannon edistä-miseen kaupungeissa. Erilaisia joutomaita on otettuhyötyviljelykäyttöön, ja lähiyhteisöjen asukasaktivis-min avulla on kokeiltu sekä perinteisiä että uudenlaisiaviljelyratkaisuja. Myös esimerkiksi Maaseudun Sivistys-liitto ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuratyöskentelevät samankaltaisten aihepiirien parissa.Mukaanpääsy jonkin jo olemassa olevan puutarhan toi-mintaan onkin joskus paras ratkaisu viljelykuumeenhoitoon – ainakin aluksi!

2928

Siirtolapuutarhat: kulttuurihistoriaa

Suomen ensimmäinen siirtolapuutarha perus-tettiin vuonna 1916 Tampereen Hatanpäänkaupunginosaan, josta se siirrettiin 1970-luvulla rakentamisen tieltä Niihamaan.

Vanhin aina samalla paikalla sijainnut siirtola-puutarha on vuonna 1918 perustettu Ruskea-suon siirtolapuutarha Helsingissä.

www.siirtolapuutarhaliitto.fi

Lastenpuutarha Piparminttu

Joskus kunnilla on palstaviljelyalueeksi kaa-voitettua maata, jota ei ole vielä otettu käyt-töön. Tiedustele asiaa rakennusviranomaisilta!

Pirkanmaan Marttojen Lastenpuutarha Pipar-minttu perustettiin tällaiselle alueelle vuonna2009 ”Maista kukkanen!” -eettisen kuluttami-sen hankkeessa. Lapset ja nuoret ehtivät en-simmäisinä Tampereen Muotialankaupunginosan hyötyviljelijöiksi!

www.pikkukokki.fi/kotikulmilla/lastenpuutarha-piparminttu/

Syötävä puistoSyötävä puisto on Maaseudun SivistysliitonHelsingin Mustikkamaalle perustama avoinkaupunkipuutarha, jossa on muun muassakasvimaa, marjapensaita ja hedelmäpuita.

Puutarhan virkistyskäyttö, hoito ja sadon -korjuu ovat avoimia koko kaupunkiyhteisölle.Puiston avulla halutaan herätellä kaiken -ikäisten kiinnostusta tuottaa ruokaa myös itse ja lähellä.

http://syotavapuisto.paikantuntu.fi/

Lastenpuutarha Pikkuretiisi

Ähtärin 4H -yhdistys perusti kesällä 2014 uuden8–18 -vuotiaille lapsille ja nuorille tarkoitetunpuutarhan aivan kaupungin keskustaan.

Puutarhalla on lasten ja nuorten kesäkerho.Sieltä voi myös vuokrata oman viljelylaatikon,jonka hoita-miseen saa opetusta. Puutarha pal-velee lisäksi toiminnallisena vierailukohteena lä-heisen leirintäalueen perhematkailijoita.

http://ahtari.4h.fi/

Yrtti-Myrtti-noidan pääsiäisseikkailu

Hupisaarten Yrtti-Myrtti -noita lentää luudal-laan Kyöpelinvuorelle viettämään pääsiäistämuiden noitien kanssa. Nimensä mukaisestihän pitää paljon kaikenlaisista kasveista.

Matkallaan hän pysähtyy ihailemaan ja aisti-maan kasvihuoneen tunnelmaa ja kasveja. Samalla hän järjestää kasveihin liittyvää moni-puolista toimintaa päiväkotiryhmille.

www.ouka.fi/oulu/alakooki/etusivu

JUH

O-ATTE R

IIKON

EN

JAN

NE VA

LKEIN

EN

Vanhat puutarhat ja pihamaat uuteen hyötykäyttöönToisinaan pieni tutkimustyö lähialueella kannattaa:Suomalaisissa kaupungeissa on lähes poikkeuksettakaupunkirakenteen sisällä vanhoja, aktiivisesta viljely-käytöstä pois jääneitä peltoja, puutarhoja ja pihapiirejä,jotka voitaisiin ottaa uudelleen käyttöön.

Vanhalla viljelypaikalla viljelyssä hyödytään esimerkiksiaikojen saatossa tehdystä maanparannustyöstä. Van-hoista puutarhoista voi löytää viljelyjäänteinä hedel-mäpuita, marjapensaita, raparperia, mausteyrttikas-vustoja tai monivuotisia koristekasveja. Lisäksi vanhatviljelypenkit, polut, kiveykset, kivi- ja pensasaidat, pen-gerrykset ja muut kulttuurimaisemalliset elementit ins-piroivat puutarhan uusia käyttäjiä monenlaisiin leikkei-hin ja seikkailuihin!

Tiedustele löytämäsi paikan käyttöä yleishyödylliseenlasten ja nuorten puutarhatoimintaan rohkeasti kun-nan kiinteistöistä, puistoista ja viheralueista vastaaviltaviranomaisilta, ja tarvittaessa yksityisiltä maanomis-tajilta. Esimerkiksi museot ovat viime vuosina alkaneetkiinnostua perinnepuutarhojen elvyttämisestä yhteis-työssä paikallisten toimijoiden kanssa. Puutarha voi sij-aita vaikka kirjaston tai työväentalon pihalla!

PORKKANA_30

KUVA_45_SAGALUND

ISO_PORKKANABOKSI_1

3130

Lastenpuutarha Auringonkukka

Lasten taidetalo Pikku-Auroran puutarha EspoonJärvenperässä yhdistää taide- ja ympäristökas-vatuksen: Lastenpuutarha Auringonkukka paran-taa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan pihapiirinkäyttöä taidetalon ympärivuotisessa ohjelmassa.

Puutarhanhoidon innoittajana toimii permakult-tuurin idea ja muun muassa Sven NordqvistinViiru-kissa!

www.espoo.fi/pikkuaurora

Lisätietoa:• Heinonen, M. ym. 2014. Museopuutarha: perustaminen ja

hoito. MTT Julkaisusarja Kasvu. <http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-523-3>

• Kaupunkiviljely. 2013. Toim. M. Kontkanen. ProAgria Keskusten Liitto.

• Sipari. P. & Lehtonen, J. 2014. Viljellään kaupungissa, opas pienviljelmän perustajalle. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu. www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/2014/ viljellaan_kaupungissa_opas_2014.pdf>

• Seppo, S.2010. Palsta. Maahenki.• Avoimet puutarhat -tapahtuma ja puutarhahaku:

<www.avoimetpuutarhat.fi>• Hyötykasviyhdistys: <www.hyotykasviyhdistys.fi>• Maaseudun sivistysliiton hankesivusto:

<http://ymparistosivistys.fi/>• Marttojen puutarhasivut: <www.martat.fi/puutarha/>• Puutarhaliiton listaus alan oppilaitoksista Suomessa:

<http://puutarhaliitto.fi/> Ks. ”Puutarha-alan koulutus”Suomen Luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry: <www.luontokoulut.fi/>

Sagalundin museopuutarha

Sagalund on turunmaalaisen kulttuuriperinnön jalastenkulttuurin keskus Kemiönsaaressa. Museonpihapiirissä lapset, nuoret ja kaikenikäiset saavatoppia elämyksellisesti entisajan elämänmenosta,töistä, leikeistä ja omavaraistaloudesta.

Keväällä 2014 alkaneessa Taikalamppu-hank-keessa Sagalund koordinoi kasvimaatoimintaamyös useiden lähiseudun koulujen kanssa.

www.sagalund.fi/pages/suomi/ajankohtaista/taikalamppu-hanke.php?lang=FI

ETUJA/ HAASTEITA:

Nurmikko • helppo aloittaa kääntämällä multa esiin nurmen alta

• muista jättää nurmea lasten pallopeleihin ja leikkeihin!

Asfalttipiha • turvallisuus ja viihtyvyys: mahdollisimman kaukanaparkkipaikasta!

• kasvilavat ja muu astiaviljely onnistuvat

• avomaaviljelyä runsaampi kastelun tarve

Hiekkapiha • sopii avomaaviljelyyn, erityisesti yrteille

• hanki riittävästi ruokamultaa, kompostia ja savea maan-parannusaineiksi

Rakennuksen • riittävä valonsaanti voi olla sisäpiha ongelma, silloin kun ympäröivä

rakennus on korkea• tiiviillä, katetulla sisäpihalla ei

sateen tai pölyttäjähyönteisten hyötyjä

Villiintynyt • todennäköisesti runsaasti pihamaa rikkaruohoja – joista monet

onneksi syötäviä!• raivauksen alta vanhan

kasvimaan jäänteitä?

Joutomaa • varman päälle ota yhteys kunnan rakennus- ja puisto-osastoon, ja pyydä hoito-vastuuta yhdessä lasten kanssa

• varmista maan puhtaus esimerkiksi rakennusjätteistä – tai viljele astioissa

Vanha • perennoja, hedelmäpuita ja puutarha marjapensaita löydettäväksi ja

kunnostettavaksi?• puutarhan jäljellä olevien

kiveysten ja muiden rakenteiden hyödyntäminen

• varmista kasteluveden vaivaton saanti

Kasvihuone • pidentää kasvukautta ja edes-auttaa monien kasvien viljelyä ilmastossamme

• rakentaminen voi olla mielen-kiintoinen projekti

ETUJA / HAASTEITA:

Savimaa • yleisin maalaji Suomessa• vaatii jonkin verran maan-

parannusta hyötyviljelyä varten• maa-analyysi auttaa alkuun

Pelto • pyri, että pelto-alaa, josta palsta saadaan, on viljelty luonnon-mukaisesti

• onko kulkeminen viljelypaikalle ja omien työkalujen säilytysriittävän helpoa?

• maanparannusaineita mahdollisesti saatavilla

omistajalta

Rinne • kaltevuus haasteena, esim. veden valuminen

• erilaiset ruukut ja pengerrykset mahdollistavat pienen hyöty-viljelyn jopa kalliorinteessä

Parveke • lasitettu parveke toimii lähes kasvihuoneen tavoin, kun valoa on riittävästi

• erilaisilla kasvihyllyillä saa lisä-tilaa usein ahtaisiin olosuhteisiin

Katto • valoa riittänee, mutta varmista kattorakenteiden kestävyys!

• huomioi myös tuuliolosuhteet, • viljelijöiden turvallisuus, mullan,

astioiden ja kasteluveden kuljetus katolle

Viljelypalsta • palstaa voi olla vaikea saada -alue suosituimmista paikoista

• lasten ja nuorten vastaanotto?• tieto-taidon ja kokemusten

vaihto osana viljely-yhteisöä• selvitä, onko paikkakunnallasi jo • koulukasvitarha tai muu lasten

ja nuorten puutarha!

Viljelysäkki • esim. kesäkurpitsan viljely on mahdollista suoraan multa-säkissä

• nopea, vaikka ei esteettisin, vaihtoehto viljelmän perustamiseen parvekkeelletai pihaan

Lasten ja nuorten puutarhan voi perustaa moneen paikkaan!

Osa viljelymaan tiedoista voi olla jo olemassa puutar-han perustamisen kynnyksellä. Loput tiedot saadaankysymällä maanomistajalta, kunnan rakennus- jaympäristöviranomaisilta, itse tutkimalla sekä maa-ana-lyyseihin erikoistuneilta yrityksiltä. Viimeksi mainittu-jen yhteystietoja löytää verkosta hakusanalla ”vilja-vuusnäyte”. Analyysit maksavat, mutta niiden mukanasaa esimerkiksi tarkat puutarhamaan lannoitusohjeet.Viljavuusanalyysit kannattaa toteuttaa alkusyksyllä,jolloin tarvittavien maanparannussuunnitelmien ja -toi-mien tekemiseen jää riittävästi aikaa ennen seuraavaakasvukautta.

Pienimuotoisen lasten ja nuorten puutarhatoiminnankäynnistämiseksi tarkat tutkimukset eivät ole aina tar-peen toiminnan mielekkyyden kannalta! Isommassamittakaavassa maa-analyysien lisäksi on hyvä käytän-nössä selvittää esimerkiksi vanhan, pitkään käyttämät-tä olleen viljelypaikan ojituksen kunto. Vanhat keraa-miset salaojaputket voivat olla hajonneet tai niiden las-kut tukkeutuneet.

Huippulöytö liero – puutarhurin tärkeä pikkuapulainen!

Muistisääntönä: liian tuulille altis paikka ei ole senparempi viljelyyn kuin kovin varjoisakaan! Molempiinolosuhteisiin voidaan toisaalta vaikuttaa tarpeenmukaan lisäämällä tai karsimalla suojaavaa puustoa japensasaitaa. Myös maan muodoilla on merkitystä puu-tarhan pienilmaston kannalta: raskas kylmempi ilmapainuu laaksoihin, kukkulat ja rinteet ovat lämpimäm-piä. Arempien kasvien kasvukausi voi yksittäisen kyl-män yön takia päättyä hallanaralla viljelypaikalla jopaviikkoja aikaisemmin kuin lämpimämmällä paikallalyhyen matkan päässä. Loivaa, tuulensuojaista lounais-rinnettä hietamaalla pidetään usein ihannepaikkanakasvimaalle.

Kun viljelypaikan eri osien valo-, tuuli- ja vesiolosuh-teet tunnetaan hyvin ja huomioidaan puutarhan suun-nittelussa, voidaan halutut viljelykasvit helpomminsijoittaa sopiville paikoille. Esimerkiksi puuvartiset yrtitovat enemmän valon ja paahteen ystäviä, ja toiset kas-vit, kuten salaatit viihtyvät varjoisemmissa ja kosteam-missa oloissa.

Mistä luomussa on kyse?

Tässä käsikirjassa kannustetaan luonnonmukaiseen,maatahoitavaan viljelyyn kaikenkokoisissa lasten januorten puutarhaprojekteissa! Luonnonmukaisuus, eliluomu, on kokonaisvaltainen lähestymistapa puutar-hanhoitoon, jossa kaikilla viljelytoimilla pyritään maanruokamultakerroksen vahvistamiseen. Tavoitteena onitseään ylläpitävä, myös tulevien sukupolvien kannaltakestävä järjestelmä, joka jäljittelee luonnollista, moni-muotoista ekosysteemiä.

Pohjimmiltaan tällaisessa viljelytavassa pyritään vält-tämään kemiallisten lannoitus-, kasvinsuojelu- ja tor-junta-aineiden käyttöä ja korvaamaan ne ekologisestikestävämmillä vaihtoehdoilla. Varsinaisesti termillä”luonnonmukainen viljely” tarkoitetaan Suomessavirallisen luomuvalvontajärjestelmän puitteissa tapah-tuvaa viljelytoimintaa, joka täyttää tarkoin säädetytluomutuotantoehdot.

Maatahoitava, luonnon-mukainen puutarha

Viljelykierto, viherlannoitus ja muutluonnonmukaiset voimasanat!

Aina, kun vain mahdollista, lasten ja nuorten puutarhakannattaa perustaa viljelypaikan maaperään. Suoraanmaahan tehdyissä penkeissä oheiskasveineen, matoi-neen ja muine ötököineen kaikenikäiset saavat aidoim-min kokea, havainnoida ja ymmärtää puutarhaekosys-teemin toimintaa. Maahan ja paikkaan, jossa halutaanviljellä, on kuitenkin syytä aluksi tutustua huolella kuinuuteen ystävään! Tässä luvussa käydään tarkemminläpi puutarhamaahan liittyviä asioita ja luonnonmukai-sen viljelyn perustaa.

Viljelymaan ja paikallisilmaston olosuhteiden tunteminenPuutarha ja kasvimaa kannattaa lähtökohtaisestiperustaa mahdollisimman valoisaan paikkaan! Valo onkasvien tärkein kasvutekijä. Auringonvalo tuo muka-naan lämpöä, joka edesauttaa maan sulamista ja kas-vukauden aikaistumista keväällä, millä on merkitystäerityisesti koulu- ja päiväkotiympäristössä. Viljelypai-kan luontaiset vesiolosuhteet on myös hyvä ottaa sel-ville. Kasvit tarvitsevat vettä kasvaakseen, mutta läpi-märässä, hapettomassa maassa ne eivät viihdy: Kas-vien juuret ja kasveille tärkeät maaperäeliöt, kutenlierot hengittävät! Paikat, joissa vesi seisoo haitallisesti,on käytännössä helpointa huomata kevätsateidenaikana.

Pienimmätkin viljelijät voivat aikuisen avulla oppia,miten hyvinvoiva maa on kaiken puutarhanhoidonperusta. Maa antaa meille sadon – ja me pidämmeyhdessä maasta huolta! Kun esimerkiksi maasta vie-dään ravinteita keräämällä siitä satoa, on reilua ja eko-logisesti järkevää palauttaa ravinteita takaisin maahanpuutarhajätteitä kompostoimalla.

Päätelmiä maan nykykunnosta ja rakenteesta voi teh-dä yksinkertaisesti tarkkailemalla siinä luonnostaankasvavia kasveja ja viljeltyjen kasvien vointia. Myös niinsanottu lapiotesti onnistuu mainiosti jo taitavien esi-kouluikäistenkin kanssa: Lapionterän syvyisen maa-kaistaleen avulla arvioidaan maan kovuutta ja tarkas-telleen sen kerroksia. Tavoitteellinen puutarhuri kaipaalisäksi tietoa erityisesti viljelymaansa multavuudesta,puhtaudesta, maalajista, rakenteesta, happamuudestaja ravinteikkuudesta.

3332

Kaupunkiviljelyn puhtaus?

Viljelyn puhtaus kiinnostaa, kun puutarhasta halutaan myös syötävää satoa. Pääsääntönä: kas-visten huolellinen peseminen ja juuresten kuori-minen ennen käyttöä vähentää tai poistaa niissämahdollisesti olevia haittoja.

• Ilmansaasteet eivät nykyisin yleensä ole ongelma viljelytoiminnan kannalta, kun puutarha sijaitsee etäällä vilkkaista teistä ja isoista teollisuuslaitoksista.

• Raskasmetalleja ja muita haitta-aineita on kuitenkin voinut kulkeutua maaperään vanhojen täyttömaa- ja rakennusprojektien yhteydessä. Pahasti saastuneessakin paikassa viljely onnistuu pohjallisten astioiden ja muualta tuodun mullan avulla!

Hyvän viljelymaan ominaisuuksia

• multainen, muruisa, kuohkea• vilkas ja sopiva pieneliötoiminta• vettä riittävästi pidättävä• vettä hyvin läpäisevä• pH neutraali tai vain lievästi hapan

poikkeus: pensasmustikka, alppiruusut ja havukasvit viihtyvät happamassa maassa

Voiko puolivarjoisassa kasvattaa mitään syötävää?

Kun palsta saa aurinkoa noin 6 tuntia /vrk, vaikkaosin vain hajavaloa, voi kokeilla puolivarjoisassaviihtyvien vihannesten viljelyä, esimerkiksi:

• useimmat salaatit• pinaatti • minttu ja persilja• herneet

Viherlannoitus antaa viljelymaallevoimia tulevaan

Viherlannoituksella tarkoitetaan kasveja, joita viljelläänensisijaisesti maanparannusta varten. Viherlannoitus-kasvustolla, jonka jäänteet lopuksi muokataan takaisinmaahan, korvataan satokasvien viljelyssä maasta hu-venneita ravinteita. Lisäksi viherlannoituksen avulla pa-rannetaan maan rakennetta, hallitaan rikkakasveja,taudinaiheuttajia, tuholaisia ja ylläpidetään puutarhalu-onnon tärkeää monimuotoisuutta. Viherlannoituksenavulla maa saa voimia tulevaisuutta varten, mikä sopiihyvin maatahoitavan viljelijän pyrkimykseen auttaamaata vuosi vuodelta viljavammaksi sen köyhdyttämi-sen sijaan.Viljelykierron palkokasveilla on jo hyviä viherlannoitu-

sominaisuuksia. Viherlannoitus voidaan toteuttaa myöskoko viljelykierron viimeisenä vuorona, jolloin viljelläänesimerkiksi runsaasti typpeä sitovia ja maan elope-räistä massaa lisääviä apilakasveja. Näyttävä auringon-kukka on myös maanparannuskasvi! Heinien ja viljojenvahvat ja tiheät juuret murustavat maata, estävät eroo-siota ja tukahduttavat oheiskasveja. Kauran ja rukiinjuurista erittyy maahan myös aineita jotka torjuvat kas-vitauteja. Mesikasvit, kuten apilat, virnat, hunajakukkaja tattari ovat hyväksi puutarhan pölyttäjähyönteisille.Paras tulos saadaan yleensä eri kasvien seoksella.

Pienelläkin kasvimaalla viljelytavan valinta on tärkeäkannanotto luonnonvarojen kestävään käyttöön tule-vien sukupolvien puolesta. Esimerkiksi kemiallinen lan-noitetuotanto on riippuvaista öljystä valmistusproses-siensa ja pitkien kuljetusmatkojen vuoksi. Luonnonmu-kainen puutarhuri pyrkii siksi opettelemaan, mitenmaahan voidaan palauttaa – ensisijaisesti muuten kuinkeinolannoitteilla – siitä kasvien viljelyssä ja sadonkor-juussa kuluneet ravinteet.

Viljelykierto pohjana

Viljelykierto on luonnonmukaisen viljelyn tärkeimpiäkäytäntöjä, jonka ideasta on iloa pienessäkin pihavil-jelmässä! Sillä tarkoitetaan viljely- ja viherlannoitus-kasvien paikan vaihtamista säännöllisesti, useimmitenvuosittain, puutarhan olosuhteisiin ja viljelykasvienvalikoimaan sopivassa järjestyksessä. Toisin sanoen:Samassa paikassa tai palstan osassa ei viljellä samojakasveja vuodesta toiseen.

Viljelykierron tärkein tehtävä on maan ravinteikkuudenylläpito, mutta sillä hoidetaan myös maan rakennetta,kasvatetaan eloperäisen aineen määrää viljelymaassa,ehkäistään kasvitautien ja tuhohyönteisten aiheutta-maa sadonmenetystä sekä hallitaan oheiskasveja elirikkaruohoja. Viljelykierron avulla saadaan myös esi-merkiksi jäykän savimaan rakennetta parannettua juu-resten viljelyä varten.

Viereisen sivun viljelykiertoesimerkissä ensimmäisenvuoron kasvit ovat runsaasti ravinteita, erityisesti typ-peä, tarvitsevia kasveja, joita viljellään avomaallayleensä kompostilisäyksen jälkeen. Tällaisia kasvejaovat esimerkiksi: kurpitsat, kurkku, melonit, kaalikasvit,purjo, selleri, tomaatti, paprikat ja maissi.

Toisen vuoron kasveina viljellään lehtivihanneksia,kuten salaattia, mangoldia, pinaattia ja yksivuotisiayrttejä. Ensimmäisen vuoron kasvien käyttämättä jää-neet ravinteet riittävät yleensä näille kasveille, joihin

muuten herkästi kertyy maasta liikaa erityisesti pikku-lasten terveydelle haitallisia nitraatteja.

Kolmannessa vuorossa viljellään juuribakteeriensaavulla ilman typpeä itse sitovia puutarhan palkokasve-ja: herneitä, papua ja härkäpapua. Riittävä typpikasvi-en viljely vähentää ulkopuolelta tuodun typpilannoit-teen tarvetta, joka on tärkeä pyrkimys luonnonmukai-sessa puutarhanhoidossa. Neljänteen vuoroon tässäesimerkissä sijoitetaan erilaiset juurekset ja sipulit. Juu-rekset tarvitsevat kohtalaisesti ravinteita, joita ne pys-tyvät toisaalta hyödyntämään myös syvemmistä maa-kerroksista.

Peruna voidaan rikkakasvitilanteen mukaan sijoittaaviljelykierrossa toisen ja kolmannen tai kolmannen janeljännen vuoron kasvien väliin. Perunan multaaminenkasvukauden aikana ja sadonkorjuun yhteydessätapahtuva voimakas maan muokkautuminen vähentäähyvin yksi- ja monivuotisia rikkakasveja. Usein perunaaviljellään suhteellisen suurella alalla palstaa, mutta seei olennaisesti haittaa kasvimaan viljelykierron toteut-tamisessa.

KUVA_50

PORKKANA_34

3534

Typensitojabakteerientaikatemppu!

Anna lasten kaivaa maasta esimerkiksi papu taiherne juurineen. Tarkastelkaa paljain silmin ja lu-upin avulla: Löytyykö juurista pieniä vaaleita nystyröitä?

• Nystyrät ovat palkokasvien juurten kanssa symbioosissa eläviä bakteeri-kasvustoja, jotka pystyvät sitomaan ilma-kehän typpeä kasveille sopivaan muotoon!

• Typpi on useimpien viljelykasvien tarvitse-mista ravinteista tärkein. Sen puute näkyy esimerkiksi heikkona kasvuna ja valjuna vihreänä värinä.

1 vuoro

esim. kesäkur-pitsa, avomaan-kurkku,tomaatti

2 vuoro

salaatit, retiisi,pinaatti, 1-vuotiset yrtit

3 vuoro

herneet, pavut

4 vuoro

punajuuri, porkkana, nauris, sipuli

5 vuoro

peruna

HUOM. Viljelykierron toteuttamisen lisäksi pitää erikseen huomioida kasvien valon tarve ja muut kasvupaikka -vaatimukset. Esimerkiksi: Toiset kasvit viihtyvät multavassa, toiset hiekkaisemmassa maassa. Kasvien viljelyä ei siksi kaa-vamaisesti kannata siirtää paikkoihin, joissa ne eivät viihdy! Oma lukunsa ovat puutarhan monivuotiset kasvit, kutenraparperi, ruohosipuli ja meirami, jotka kukoistavat vuodesta toiseen samalla paikalla.

Esimerkki hyötykasvimaan viljelykierrosta

Viljelykierron yläkäsitteenä on hyvä ajatella puutarhan yleistä monimuotoisuuden ja vaihtelevuuden kokonaisuutta!

+

viherlannoitus

Viljelykierto ja viherlannoitus, kun tilaa on vähän?

Pienellä palstalla viherlannoituksen ja viljely -kierron ideaa täytyy soveltaa. Esimerkiksi:

• Vaihdetaan matala- ja syväjuuristen vihannesten paikkaa vuorovuosin.

• Viljellään vain yksi rivi jokaista kasvia, voi harhauttaa tuhohyönteisiä. Myös kas-

vien mahdollisia kumppanuusominaisuuk-sia (s. 47) voidaan hyödyntää näin.

• Viljellään sekaisin hyöty- ja maanparannus-kasveja, vihanneksia ja kukkia!

Maanpinnan katteet viljelijän apuna

Jos tarkkailee, miten kasvit luonnossa kasvavat, huo-maa, ettei niiden kasvualusta ole koskaan paljas. Maa-tahoitavassa viljelyssä erilaisten maan katteiden käyttöonkin monella tapaa kannattavaa: Ne estävät esimer-kiksi kosteuden haihtumista maasta, pitävät liiat rikka-kasvit kurissa ja kasvimaan siistinä. Eloperäiset, tuoreetvihreät katteet, erityisesti niitetty ruohosilppu, toimivatmyös hyvänä lannoitteena. Katteeksi voi käyttäämonenlaista muutakin luonnon kasvimateriaalia:sadonkorjuujätteitä, raparperin revittyjä lehtiä tai kit-kettyjä oheiskasveja, jotka eivät ole vielä tehneet sie-mentä. Ruohosilpulla peitetyt sanomalehdetkin käyvätkasvimaan katteeksi.

Olki, kuorikate eli karike ja sahajauho, ovat siistejä kat-teita. Ne lahoavat kuitenkin hitaasti ja kuluttavatsamalla typpeä, mikä pitää ottaa huomioon kasvimaanlannoituksessa. Myös mustaa muovia ja erityistä kate-kangasta voi käyttää. Ne eristävät lämpöä kaikkienkatteiden tavoin ja estävät tehokkaasti rikkojen kasvun,mutta niiltä puuttuvat monet eloperäisten katteidenmuut hyvät ominaisuudet. Luomupuutarhurit suosivaterityisesti niin sanottua elävää katetta, eli esimerkiksiriviväleihin ja kasvimaan käytäville kylvettyä typpeäsitovaa apilaa.

Kompostoimalla ravinteet talteen

Jokainen lasten ja nuorten puutarha on syytä varustaakompostilla, johon viljelyssä ja sadonkorjuussa syntyväkasvijäte voidaan laittaa. Kompostoinnin avulla maa-tahoitava puutarhuri palauttaa luonnosta ottamansaravinteet takaisin puutarhan kiertoon. Tärkeintä on,että komposti sijaitsee sopivassa paikassa lähellä kas-vimaata, se on sopivan ko-koinen, mukavan näköinenja helppo tyhjentää

Kompostoreita voi ostaa valmiina tai sellaisen voi nik-karoida itse laudoista. Puutarhakomposti voi olla myösyksinkertainen, noin kuution kokoinen kasa, jonka poh-jalla on paksu kerros risuhaketta ja mah-dollisesti pät-kä salaojaputkea. Kompostin sisältö kootaan erilaisistakuivista ja tuoreista maatuvista kasvijätteistä ja mul-lasta kuin kerroskakku! Sopivissa olosuhteissa ja oikeinhoidettuna kompostin pien-eliöt valmistavat kasvijät-teistä valmista kompostia parissa vuodessa. Myös syk-syn haravointijätteet kannattaa kompostoida. Yksityis-kohtaisia ohjeita ja tietoa kompostointiluennoista onsaatavilla esimer-kiksi oman jätelaitoksen verkkosivu-ilta.

Maanparannusta tarpeen mukaan

Muut maanparannustoimet perustuvat käytettävissäolevan maalajin tunnistamiseen. Maalajit jaetaan syn-tytapansa perusteella eloperäisiin ja kivennäismaihin.Eloperäisiä, multavia maalajeja ovat esimerkiksi multa,lieju ja turve. Savi, hiesu, hieta ja hiekka ovat viljelyssäkäytettäviä kivennäismaita, jotka sisältävät myös jon-kin verran eloperäistä ainesta.

Eri maalajeja yhdistelemällä saadaan aikaan parasalusta hyötykasvien viljelylle. Esimerkiksi, savimaanhiukkaset ovat pieniä, mikä parantaa maan ravinteidenja veden pidätyskykyä. Hiekkahiukkaset ovat paljonsuurempia ja lisäävät siksi maan ilmavuutta, lämpi-myyttä ja vedenläpäisykykyä. Eloperäisten maa-aines-ten, yleensä mullan, kypsän kompostin tai esimerkiksiruohosilpun, lisääminen vilkastaa ja lisää maan tärkei-den pieneliöiden toimintaa.

Hyvä aika kasvimaan maanparannustoimille on jo syk-syllä, esimerkiksi yhteisten syystalkoiden aikanasadonkorjuukauden päätteeksi. Maanparannus onmyös tärkeä osa uuden puutarhan valmistelua. Maan-parannusaineet sekoitetaan pintamaahan sen jälkeen,kun sitä on ensin kuohkeutettu teräväkärkisellä lapiolla.Noin 20–40 cm syvyinen kuohkea, multava maa onriittävä useimpien kasvien viljelyyn!

Kalkitseminen ja lannoitus

Suurin osa hyötypuutarhan kasveista viihtyy neutraa-lissa tai vain lievästi happamassa maassa (pH 6–6,5).Suomessa maaperän luontaista happamuutta joudu-taan sen vuoksi vähentämään. Tarkan tiedon maanhappamuudesta saa maksullisen viljavuusanalyysin(ks. s. 31) yhteydessä. Happamuutta voi selvittää myösyhdessä lasten ja nuorten kanssa esimerkiksi puutar-hamyymälöissä ja apteekeissa myytävien pH-testilius-kojen avulla.

Happamuutta vähennetään kalkin avulla, jota myy-dään teollisesti valmistettuna rakeena ja jauheena.Myös puhdasta puuntuhkaa, luujauhoa ja merilevä-kalkkia voidaan käyttää samaan tarkoitukseen. Kalki-tusaine ripotellaan tai levitetään kosteaan maanpin-taan sadonkorjuukauden jälkeen tai aikaisin keväällä.Muut maanparannusaineet ja kalkin voi levittää maa-han samoihin aikoihin, mutta lannoittamisen kanssapitää odottaa pari viikkoa: Kalkki saa lannoitteen typenmuuttumaan vaikealiukoisemmaksi. pH-arvon selvit-täminen ennen kalkitusta kannattaa, koska äkillinen lii-an suuri kalkkilisäys häiritsee maan pieneliötoimintaaja edistää esimerkiksi perunaruven muodostumista.Yleensä kalkitusta tarvitaan, jos sitä ei ole tehty kol-meen vuoteen.

Kun kasvualustan rakenne ja happamuus ovat sopivat,kasvit voivat parhaiten ottaa siitä juurillaan tarvitsemi-aan rakennusaineita. Viherlannoituksen ja eri maalajienlisäksi kasvinravinteita lisätään maahan eloperäisilläkatteilla ja erillisillä lannoiteaineilla. Luomulannoitteitaovat esimerkiksi komposti ja hevosenlanta, jotka levi-tetään ja käännetään maahan ennen viljelyn aloitta-mista keväällä tai usein jo syksyllä. Kasvukauden aika-na taimia lannoitetaan tarpeen mukaan esimerkiksityppipitoisella nokkoskäytteellä (ohje s. 45). Myös kau-pallisia luomulannoiteaineita on nykyisin helposti saa-tavilla.

3736

Savea, hiesua vai hiekkaa?

Maalajia voi arvioida lasten ja nuorten kanssayksinkertaisesti sormituntumalla. Esimerkiksi:

• kosteana tahraavaa, helppo muovata pötköksi > savimaata

• jauhoista, tahraavaa, murenee, kun muovaillaan > hiesua

• kookkaat hiukkaset, ei voi muovailla > à hiekkamaata

Kasvien ruokalistaMaan happamuuden säätelijä kalkki eli kalsium(Ca) on myös tärkeä kasvinravinne. Sen lisäksikasvit tarvitsevat kasvaakseen:

• runsaasti typpeä (N), kaliumia (K ), fosforia (P), rikkiä (S) ja magnesiumia (Mg)

• hiukan rautaa (Fe), mangaania (Mn) kuparia (Cu), sinkkiä (Zn), molybdeenia (Mo), booria (B) ja klooria (Cl)

• yhteyttämisessä kuluu hiiltä (C), vetyä (H) ja happea (O)

Oheiskasvit katteena?Luonnonmukaisessa puutarhassa rikka- elioheiskasveihin ei suhtauduta vain vihollisina:

• Kitketyistä oheiskasveista kaikki juurten ja siementen välissä oleva materiaali silputtuna on hyvää katetta!

• Kun taimet ovat kasvaneet tarpeeksi vahvoiksi ja satoa tuottaviksi, ei oheis-kasvustoa tarvitse aina kitkeä. Se toimii näin esim. kosteutta pitävänä maan-pinnan suojakatteena.

Lisätietoa:

• Alanko, P., Koivunen, T., Regårdh, E. & Saario, M. 2009. Suomalainen piha ja puutarha. Gummerus.

• Appelgren, M. 2004. Biodynaaminen puutarha. Otava.• Luonnonmukainen vihannesviljely. 1991. Hyötykasvi-yhdistys.• Ovaska, H. 2011. Maista kukkanen! Viljelyopas lapsille.

Pirkanmaan Martat.• Tuominen, K. 2008. Kaikki kompostoinnista.

Minerva Kustannus.• Turunen, M. & Ylönen, S. 2013. Puutarhanhoito poropeukaloille. Into Kustannus.• HSY-Jätehuollon kompostointiopas:

<http://www.hsy.fi/jatehuolto/Documents/Esitteet/kompostointiopas.pdf>

Lue huolella siemenpussin tausta ennen ostopäätöstä!Siitä saa jo paljon tietoa kasvin kasvutavasta, valon-,veden- ja tilantarpeesta sekä esimerkiksi sadonkor-juuajasta. Siemenpussiin on painettu myös siementenlukumäärä, joka voi vaihdella hurjasti muutamistakymmenistä jopa satoihin pieniin siemeniin. Siementenitävyys on taattu pussin ”parasta ennen” -päiväykseenasti. Siemenpussissa mainittua kylvösyvyyttä on yleen-sä hyvä noudattaa, mutta rivivälit voivat olla hiemankapeammatkin pienellä palstalla. Hitaasti kasvavienkasvien väliin voi halutessaan kylvää nopeakasvuisem-pia lajikkeita. Siementen yleistä käsittelyä helpottaaniiden suuri koko: Pienten sormien on huomattavastihelpompi käsitellä esimerkiksi kookkaita pavun ja her-neen kuin porkkanan pikkuruisia siemeniä!

Lämpimistä maista kotoisin olevat kasvikset, kutentomaatti, paprika, maissi ja kurpitsa, eivät ehdi tuottaaSuomessa satoa, jos ne kylvetään siemenestä vastaavomaalle. Siemenpussista on syytä siksi tarkistaamyös mahdollinen esikasvatusaika. Vaikka kasvien tai-mia voi kasvattaa edullisesti itse, ajan ja sopivan tilanpuutteessa valmiit taimet helpottavat paljon puutar-han töitä! Taimissa on valinnanvaraa puutarhamyymä-löissä ja toreilla yleensä juhannukseen asti. Kesäkukki-en valmiita taimia myydään edullisesti myös useim-missa kukkakaupoissa. Lähes loppuun käytetyt ruoka-kaupan yrttiruukutkin voi istuttaa maahan uutta satoaversomaan.

Taimien esikasvatus

Kasvin kasvutapahtuman havainnointi oman työntuloksena aina kylvöstä alkaen on unohtumaton pro-jekti! Taimikasvatuksella puutarhan uusi vuosi alkaa joi-denkin kasvien kohdalla näin jopa helmikuussa, ja selimittää sisätilat osaksi puutarhaa. Lyhytkin esikasvatussisätiloissa kannattaa monille kasveille. Avomaalle taiulkona sijaitseviin viljelyastioihin voidaan sen avullavalita jo valmiiksi vankimmat ja parhaimmat yksilöt jat-kamaan kasvuaan.

Taimien esikasvatukseen tarvitaan siementen lisäksisopivasti tilaa, valoa, vettä, kylvömultaa, kylvöastioitaja riittävästi aikaa. Esimerkiksi ikkunalaudat tai pöytävaloisan ikkunan ääressä sopivat puuhaan hyvin. Puu-tarhamyymälät myyvät erityisesti taimille suunniteltujakylvölaatikoita, kennostoja ja potteja, mutta kotoa taityöpaikalta löytyvät monenmoiset elintarvikepakkauk-sista tehdyt kylvöastiat ajavat sa-man asian: maito- jamehutölkkien pohjat, munakennot, viilipurkit, muovi-set taimiruukut tai esimerkiksi suurkeittiötuotteidendyno-laatikot. Kierrätys-astiat pestään hyvin, ja niidenpohjaan pitää muistaa tehdä reikiä, ettei kasteluvesijää seisomaan.

Valmiin kylvömullan käyttö taimikasvatuksessa onhelppoa, koska sen rakenne on juuri sopivan kuohkeaaja vettäläpäisevää, eli hiekkaista ja turpeista, sekävähäravinteista itämistapahtumalle. Uusi, tuore ja tar-kastettu kylvömulta on lisäksi vapaa kasvitaudinaihe-uttajista. Myös kaktusmullan nimellä myytävää multaavoi käyttää taimikasvatukseen.

Puutarhan työt ja työkalutkaikenkokoisille käsille

Työ tekijäänsä opettaa, ja oikea väline sitä usein suuresti helpottaa!

Puutarhassa riittää monenlaisia puuhia kaikenikäisilleja -kokoisille. Esimerkiksi kylvössä ja taimien koulimi-sessa tarvitaan sorminäppäryyttä ja tarkkuutta, maankääntämisessä voimia. Kastelu on useimpien lastenlempityötä – ainakin aluksi! Tässä luvussa käydään läpipuutarhan töitä sopivien työkalujen valinnan ja lastenkanssa toimimisen näkökulmasta.

Lainaa ja osta vain kestävää

zPienen puutarhan ja kasvimaan perustamiseen eivälttämättä tarvita kovin monia työkaluja. Isonkinmaa-alan kyntö- ja jyrsintätyökaluja tarvitaan yleensävain vähän aikaa. Siksi erityisesti suurten työvälineidenlainaaminen on alussa järkevää. Uusien työ-kalujenhankinnassa kestävyys, pitkäikäisyys ja huol-lettavuusovat tärkeimmät valintakriteerit.

Sopivan kokoiset, toimivat ja tekijöille riittävät väli-neetmotivoivat kaikkia! Pienimmille sopivia kunnollisiapuutarhatyökaluja voi olla kuitenkin vaikea löy-tää.Ratkaisuna aikuisten työkalujen puisia kädensijoja voiehkä tuunata lyhyemmiksi, ja mielikuvitusta käyttä-mällä vanhat keittiövälineet ja hiekkalelut sopivat kyl-vöapuvälineiksi! Työkalujen säilytys kannattaa suunni-tella helposti saataville lähellä kasvimaata, esimerkiksisäänkestävään työkalulaatikkoon.

Uusia puutarhatyövälineitä voi hankkia viheralan myy-mälöistä, rautakaupoista ja isommista marketeista.Myös kierrätyskeskuksista tai kirpputoreilta voi joskuslöytää puutarhatyökaluja, usein erityisesti ruukkuja jamuita viljelyyn sopivia astioita. Esimerkiksi peräkärryämaan kuljetukseen voi tarvittaessa tiedustella huolto-asemilta tai mahdollisesta oman paikkakunnan työka-luvuokraamosta. Myös omakotiyhdistykset vuokraavatjäsenilleen isompia puutarhatyövälineitä, kuten oksa-silppureita ja hakettimia.

Siementen ja taimien hankinta

Kun pienen puutarhan budjetti on niukka, kannattaaensin kaivella omat ja tuttujen laatikot niiden perukoilleunohtuneiden siemenpussien varalta. Kovin vanhojensiemenpussien sisällön itämiskyky voi olla vuosien saa-tossa laskenut, mutta aina kannattaa ko-keilla! Tarpeenvaatiessa lapsille, nuorille ja perheille yhden siemen-pussin hankinta on hyvin pieni kulu osallistumiskustan-nuksena toimintaan. Tavallisimpien hyötykasvisten jakesäkukkien siemeniä voi ke-väisin hankkia lähes kai-kista elintarvikeliikkeistäkin.

3938

Puutarhan perustyökaluja

Maan kunnostamiseen, kasteluun, kitkentään kasvien suojaukseen ja sadonkorjuuseen:

• teräväreunainen puutarhalapio • talikko• rautaharava• istutuslapio • pieni puutarhakuokka • kuokka• kastelukannu hajotussuuttimella• pitkä kasteluletku ja sadetin• kasvuharsoa• kottikärryt• puukko• sakset tai sivuleikkurit

Puutarhan omat siemenet, taimet ja istukkaat!

Puutarhassa ei aina tarvitse ostaa siemeniäkaupasta. Esimerkiksi näistä kasviksista sie-menten keruu onnistuu melko helposti:

• kurpitsa• chili• tomaatti• avomaankurkku• herne• papu

Kokeile siementen keruuta loppukesästä myösyrteistä ja yksivuotisista kesäkukista!

Mansikan rönsyt ja koristekasvien jakotaimetkinsäästävät taimimyymälässä asioinnilta. Peruna-sadosta osan voi tallettaa tuleviksi istukkaiksi,kun käytössä on sopiva säilytyskellari.

Kylväminen avomaalle

Kevätsäästä riippuen voidaan ainakin Etelä-Suomessaryhtyä huhtikuusta alkaen viileässä itävien kasvien,kuten porkkanan, palsternakan ja mangoldin kylvö-puuhiin avomaalla. Kylvöalusta, eli -penkki, valmistel-laan ensin rakenteeltaan kuohkeaksi ja rikkaruohotto-maksi lapion, kuokan ja pitkävartisen rautaharavanavulla. Pienten lasten on usein vaikea käyttää aikuistenkookkaita ja painavia työkaluja. Osallistuminen tärke-ään työhön sujuu silti omasta kohdasta sopivilla väli-neillä, kuten hiekkalapiolla!

Teräväkärkisellä puutarhalapiolla maa muokataan peh-meäksi, jolloin kasvit kasvavat siinä hyvin. Kuokalla kas-vimaa voidaan muokata haluttuun muotoon, esimer-kiksi suorakulmioksi tai neliöksi. Maan tasoittaminenlopuksi rautaharavalla on tärkeää sie-menten itävyy-den parantamiseksi: Tasaisessa maassa ei ole kuoppia,joissa vesi jää seisomaan. Jo aiemmin keväällä tai edel-lisenä syksynä maata on parannettu tarpeen mukaankalkitsemalla tai lisäämällä eloperäistä maa-ainesta,kuten kompostia.

Kylvöpenkit voidaan töiden jaksottamiseksi muo-katajo hyvissä ajoin ennen kylvöä. Penkkien päälle kannat-taa silloin levittää tiivis kateharso tai -kangas estämäänrikkakasvien kasvua. Kevyt harso pysyy paikoillaan esi-merkiksi kivien tai maahan työnnettyjen keppien avul-la. Erityisesti savipitoinen maa on hyvä muokata jo syk-syllä parinkymmenen sentin syvyydeltä isoiksi paa-kuiksi, jotka pakkanen ja sulaminen murustavat pie-nemmiksi talven aikana.

Kylvöpenkit muotoillaan usein hieman kohollaan ole-viksi ja noin yhden metrin levyisiksi, jolloin niihin mah-tuu 2–4 riviä kasvista riippuen. Lasten ja nuorten puu-tarhatoiminnassa on tärkeä huolehtia, että pienem-mätkin kädet ylettyvät helposti kasvimaan hoitotöihinpenkin laidalta. Penkkien väliin tehdään kulkemistavarten kapeahkot polut eli hoitokäytävät.

Kylvämistä varten penkkeihin vedetään pituussuuntai-set kylvövaot, esimerkiksi haravan pitkällä varrella tainarulla hangaten. Pitkien suorien vakojen veto vaatiitarkkuutta ja taitoa, mutta lapsilähtöisessä puutarhas-sa rivit voivat ehkä olla hieman vapaamuotoisempia –harjoitus tekee mestarin! Kylvövaon syvyys on kasvi-kohtainen, mutta yleisohjeena siemen kylvetään 1–3kertaa oman halkaisijansa verran maan alle, eli useinhyvin lähelle pintaa. Jos on odotettavissa kovin paah-teista säätä, kannattaa vaoista tehdä hieman syvem-mät. Kylvövaot kastellaan hyvin jo ennen kylvöä, koskajälkikäteen kasteltuna siemenet leviävät herkästiympäriinsä vaoista.

Koosta riippuen siemenet sirotellaan tai painellaantehtyyn kylvövakoon ja lopuksi peitellään kevyesti mul-lalla. Pienet siemenet kylvetään tiheään ja harvenne-taan vasta taimettumisen jälkeen. Kookkaat, esimer-kiksi herneen tai pavun siemenet, voidaan puolestaankylvää heti lopullisiin kasvuetäisyyksiinsä. Siementenliotus ennen kylvöä nopeuttaa itämistä, ja kasvuharsonkäyttö suojaa uusia kylvöksiä hallalta, linnuilta ja mon-ilta haitallisilta ötököiltä.

4140

1 Varaa tarvikkeet ja suojaa työskentelytila• Tarvitset kylvömultaa, siemeniä, vettä, ja

sopivia kylvöastioita käden ulottuville.• Siemenpussin sisältö säilyy katoamatta,

kun sen kaataa kannelliseen rasiaan!

2 Valmistele kylvöastiat• Rei’itä astioiden pohjat tarvittaessa.• Täytä astiat kylvömullalla tiiviisti, mutta

jätä niihin hieman kasteluvaraa.• Kastele multa läpikotaisin.

3 Kylvä siemenen koon mukaan• Ripottele pienet siemenet hajakylvöksenä

laakeaan astiaan, hyvin pienten siementen kylvössä voi käyttää apuna maustesirotinta.

• Isot siemenet painetaan multaan suippo kärki ylöspäin, muutama siemen per astia.

• Peitä ohuella multakerroksella, ja kastele varovasti esimerkiksi sumutinpullolla.

4 Herättele kasvutapahtuma• Useimmat siemenet itävät lämpimässä.• Jos siemenet tarvitsevat kylmäkäsittelyä,

pidä kylvöastioita alkuun viileässä.• Huolehdi kylvösten tasaisesta kosteudesta

esimerkiksi sumutinpullolla: Multa ei saa päästä kuivumaan eikä olla litimärkää.

• Kylvöastioiden päälle voi virittää olosuh-teita tasaamaan muovikelmun, johon on pistelty ilmareikiä.

5 Anna taimille runsaasti valoa• Kun taimenalut tulevat esiin, sijoita

kylvökset mahdollisimman valoisaan paik-kaan, esimerkiksi ikkunalaudalle.

• Huolehdi edelleen tasaisesta kosteudesta.• Liian lämpimässä (yli 21ºc) sisäilmassa

taimista tulee helposti honteloita, kun ne kurkottavat nopeasti valoon.

6 Kouli taimet varovasti• Taimet koulitaan, eli istutetaan isompiin

ruukkuihin, jotta niiden juuret saavat lisä-tilaa kasvuun.

• Kouliminen tehdään, kun ensimmäisiä, eli sirkkalehtiä, seuraavat varsinaiset lehdet ovat kasvaneet näkyville.

• Kastele ensin kylvökset ja täytä isommat ruukut mullalla.

• Nosta taimet esimerkiksi jäätelötikun avulla kosteasta mullasta – varo vahingoittamasta niiden juuria!

• Istuta taimet heti uusiin ruukkuihinsa: Tee sormella tai tikulla taimelle kolo.

• Tiivistä multa painamalla kevyesti taimen ympäriltä, ja aseta ruukut valoisaan.

• Istuta kuhunkin ruukkuun pari tainta, ja poista niistä myöhemmin heikommat.

• Kääntele ruukkuja varovasti, jotta ne kasvavat tasaisesti valoa kohti.

• Huolehdi edelleen tasaisesta kosteudesta, mutta taimivaiheessa multaa ei tarvitse vielä lannoittaa voimakkaasti.

7 Karaise taimet vähitellen ulkoilmaan• Ennen ulos istuttamista taimet karaistaan,

eli totutetaan vähitellen ulkoilmaan.• Kun säät lämpenevät, kanna taimet noin

viikon verran ulos päivän ajaksi – tuo ne vielä yöksi sisälle.

• Kun yöpakkasista ei ole enää vaara, voit istuttaa taimet lopullisesti sopivaan paikkaan puutarhassa.

Perusohje: Kylvö ja taimien kouliminen

Nimikyltit puutarhaan! Mitä minnekin on kylvetty, unohtuu uskomatto-man helposti. Onneksi lapset ja nuoret viihtyvätyleensä kasvien nimikylttien askartelun parissa!

Kylttejä kasvimaalle voi tehdä esimerkiksi:

• nikkaroimalla vanerista ja puukepeistä• maalaamalla kasvien kuvat isoihin kiviin• laminoiduista piirustuksista • väliaikaisesti tyhjästä siemenpussista,

jonka sisällä on kivi

Kastelu, kitkentä, harventaminen ja muut kasvukauden työtKun kylvöt ja istutukset on tehty, alkaa puutarhan kas-vukausi. Erityisesti sen alussa riittää puuhaa, kunneskasvit ovat kunnolla juurtuneet kasvualustaansa japäässeet hyvään kasvuun: Kastelulla autetaan sieme-niä itämään, taimia ylläpitämään nestejännitystään jakasveja tekemään esimerkiksi mehevämpiä hedelmiä.Rikka-, eli oheiskasvien kitkentä antaa tilaa ja valoahaluttujen kasvien kasvulle. Taimien oikea-aikainenharventaminen on tärkeää erityisesti tietyille juureksil-le. Myös lannoitusta tarvitaan sadon onnistumisen var-mistamiseksi.

Sinänsä yksinkertaisessa kastelussa on muutama tär-keä niksi: Kasvit eivät esimerkiksi pidä jääkylmästävedestä. Kasteluveden on siksi hyvä antaa ensin läm-metä ja hapettua kannuissa tai saaveissa. Sopivankokoista kastelukannua jaksaa kantaa täytenäkin ja seon helppo täyttää. Hyvän kannun nokassa on myösirrotettava suutin, joka hajottaa kasteluveden suihkuksija estää näin maata liettymästä.

Kastelun kohdalla täytyy ensin suunnitella, miten seylipäätään hoidetaan! Pienelle pihaviljelmälle voi saadavettä vaikka ämpäreillä ikkunasta, mutta yleensä vesi-liitäntä ulkona ja riittävän pitkä kasteluletku ovat vält-tämättömyys. Vesijohtoverkoston ulkopuolella vettävoi saada esimerkiksi pumpulla joesta tai tilaamallavesitankin vapaapalokunnalta.

Kastelun tarve riippuu paljon säästä, tärkeintä se onkuivina ajanjaksoina. Kun kastellaan, kastellaan mie-luummin reilusti kerrallaan! Näin kasvit oppivat otta-maan vettä juurillaan tarpeeksi syvältä. Tärkeää onmyös kastella kasvien juurelle, ei niiden päälle. Välillämaa saa kuivahtaa. Maa, joka näyttää pinnasta kuival-ta, voi kuitenkin olla muutaman sentin syvyydestä yhäkosteaa. Kastelutarpeen arviointi on siksi tehtävä pin-taa syvemmältä! Myös vuorokauden ajalla on väliä kas-telussa: Keskipäivän paahteessa kastelun hyödyt haih-tuvat nopeasti ilmaan. Parasta on kastella varhainaamulla tai illemmalla.

Myös puutarhan lapsia onkasteltava kuumana kesäpäivänä!

Lapsiryhmän kanssa kylvö sujuu esimerkiksi jonossa,jossa ensimmäiset kastelevat vaot, seuraavat kylvävätkukin oman siemenkupillisensa, ja viimeiset peittävätrivit kevyesti kädellään kylvövakojen reunoille nous-seella mullalla. Välillä vaihdetaan vuoroja, kunnes kaik-ki siemenet on kylvetty. Siemenkohtaisen kylvövälinsaa mitattua havainnollisesti esimerkiksi pikkulapionterän, oman käden leveyden tai mittakepin avulla. Rivitvoi lopuksi merkitä naruilla jotta niiden löytäminen olisijatkossa helpompaa. Huolettomampi siementen ripot-telu penkkiin, eli hajakylvö ilman rivien vetämistä, sopiihyvin esimerkiksi kesäkukkasekoituksille – ja vilkkailletekijöille!

Taimien istuttaminen maahan

Valmiiden taimien istuttamisessa jokaiselle taimelleetsitään sopiva paikka penkistä ennen työhön ryhty-mistä, yleensä kahteen riviin ja keskenään siksak-kuvi-oon. Kasvin tuleva koko ja tilantarve täytyy ottaa sijoit-telussa huomioon: Esimerkiksi kesäkurpitsan taimivaatii noin puoli metriä tilaa ympärilleen, mutta valmiitkasvit voivat koskettaa toisiaan. Hyvin kasteltujen tai-mien lisäksi istuttamiseen tarvitaan lyhytvartinen istu-tuslapio, jolla kaivetaan taimelle riittävän syvä kuoppa:Taimen juuripaakun on mahduttava kuoppaan koko-naan. Istutuskuoppa kastellaan hyvin, ja taimi irrote-taan ruukkua puristamalla ja taimen tyvestä napakastivetämällä. Taimi painetaan kuoppaan, ja maa tiiviste-tään taimen ympärillä.

Esimerkiksi sipuli ja peruna ovat oma lukunsa: Ne eivätole siemeniä eivätkä taimia, vaan istukkaita! Kun sipulitistutetaan, vain niiden ”hiustupsu” jätetään näkyviinmaan pinnalle. Hyvän perunamaan valmisteluun tarvi-taan jonkun verran lihasvoimia: Perunat pitävät peh-meäksi muokatusta maasta, jo-hon vedetään kuokallanoin 10 cm:n syvyisiä vakoja. Perunan istukkaat laite-taan vaon pohjalle noin 30 cm:n välein, ja peitetäänkokonaan mullalla. Multa kannattaa muokata rivienpäältä pieniksi kukkuloiksi. Ison perunanmaan kyntöönvoi kysyä apua esimerkiksi paikkakunnan työhevoshar-rastajilta.

Punasipulilla on leikisti tukkaniin kuin mulla!

4342

Apua, mitä pitikään tehdä?

Huolellisuus kylvö- ja istutuspuuhissa säästäämyöhemmin turhalta työltä ja harmitukselta!Ohjeet palstan laidalla on siksi hyvä kertoamahdollisimman monella tavalla, kuten:

• kertomalla• näyttämällä esimerkkiä kädestä pitäen• piirretyllä ja laminoidulla työohjeella tai• pienellä mallipalstalla, josta eri työvaiheet

käyvät selkeästi ilmi.

Joskus voi olla helpompaa, että kukin lapsisaa oman kohdan yhteisestä penkistä, johonhän voi tehdä rauhassa omaan tahtiin kaikkikylvöön tai istuttamiseen kuuluvat työt.

Esimerkiksi taimien kanssa penkkien vastak-kaisilla puolilla kasvotusten ja yhtä aikaa toi-miminen on silti usein valttia. Lapset januoret oppivat myös toisiltaan – vieruskave-ria on lupa auttaa, kun itsellä on hommahanskassa!

Ei liikaa eikä liian vähän!

Kastelun tarve riippuu paitsi säästä, myös kas-veista, joita viljellään. Toisia kasveja on kastel-tava viikoittain, toisia vain muutaman kerrankuivina kesinä.

Vesi on välttämätöntä kasvien kasvulle, muttaliian märässä ja hapettomassa maassa kasvinjuuristo mätänee helposti. Seuraavat oireet ker-tovat usein liiasta tai liian vähästä kastelusta:

• siemenet eivät idä• kasvin alku nuukahtaa• taimet kellastuvat • taimet kasvattavat honteloa versoa tai• kesäkukat eivät kuki.

Kasvien kasvu tapahtuu omaan tahtiinsa: Sitä odotel-lessa voi kiipeillä puihin, tutkia ötököitä ja muita luon-non ihmeitä! Välillä tietyt kasvit, kuten herneet, tarvit-sevat tukemista, tomaatit varkaiksi kutsuttujen sivu-versojen poistamista ja esimerkiksi perunat mul-taa-mista. Erityisesti eloperäisten katemateriaalien käyttöhelpottaa puutarhan kastelu-, kitkentä ja lannoitustyö-tä. Hyvää katetta on esimerkiksi puhdas ruohosilppu,jota lasten ja nuorten puutarhassa saa parhaiten työn-nettävällä ruohonleikkurilla. Kannattaa muutenkinpohtia, miten paljon puutarhassa pä-ristellään ja tuote-taan pakokaasuja, jos esimerkiksi siimaleikkurin sijaanvoitaisiin käyttää viikatetta.

Luonnonmukainen tuholaisten jakasvitautien torjuntaLuonnonmukaisessa puutarhassa ei ole ihmekonstejatai oikotietä onneen terveen sadon varmistamisessa.Tuholaisten ja kasvitautien torjunta perustuu ensisijai-sesti kasvimaan terveydenhoitoon: Hyväkuntoiset tai-met ravinteikkaassa, puhtaassa maassa ovat vähem-män alttiita taudeille ja selviytyvät paremmin tuholais-ten hyökkäyksistä.

KUVA_69

Järeät myrkyt eivät kuulu lasten ja nuorten puutar-haan! Esimerkiksi kirvoja voi koettaa häätää vesi-suih-kulla kovalla paineella tai mäntysuopaliuoksella. Joskuskovin sairaat kasvit on parasta vain hävittää kokonaan.Kanaverkot ja kasvuharsot suojaavat pinaatteja, sipu-linvarsia, itäviä herneitä ja muita herkkuja niitä himoit-sevilta jyrsijöiltä ja siivekkäiltä. Salaatteja ja kaalejanakertaviin ja sotkeviin etanoihin auttaa niiden kerää-minen ja kuljettaminen todella kauas, ellei hennohukuttaa niitä olutliemeen ja listiä laudanpätkällä. Puu-tarhan monimuotoisuuden vaaliminen ja viljelykierronnoudattaminen ovat tärkeä osa kasvisairauksien ennal-taehkäisyä.

Sadonkorjuu ja puutarhan syystyöt

Vaikka sadonkorjuun pääpaino on loppukesässä jaalkusyksyssä, monet kasvit tuottavat satoa pitkin ke-sää noin juhannuksesta alkaen. Monivuotisista yr-teis-tä, raparperista ja esimerkiksi ylitalvisista palsterna-koista saa nauttia sitäkin aiemmin! Sadonkorjuu sujuukuivana ja lämpimänä päivänä veitsien, saksien ja sopi-vien korien tai laatikoiden avulla. Esimerkiksi perunannostoon tarvitaan myös kuokkaa, jolla vaot avataan jamukulat saadaan pintaan.

Kesän kuluessa sadonkorjuuta voi seurata nopeastikasvavien kasvisten, kuten retiisin ja salaatin, uusinta-kylvöjä. Sadonkorjuun lopuksi syksyllä kasvimaa siisti-tään ja työkalut pestään ja huolletaan odotta-maanseuraavaa vuotta. Alkusyksyllä on vielä hyvin aikaamaanparannustoimille ja esimerkiksi pensaiden ja pui-den istuttamiselle ennen talven tuloa.

Rikka-, eli oheiskasvien, poistaminen kitkemällä on tar-peen, koska ne kilpailevat viljelykasvien kanssa vedes-tä, ravinteista, valosta ja tilasta. Haitalliset rikat voipoistaa kitkemällä käsin, kuokkimalla tai haraamallapitkävartisella tavallisella tai heiluriharalla. Haraaminenriittävän syvältä myös ilmastaa maata ja estää sitäkovettumasta. Usein kitkentään on eniten tarmoa hetiaamusta. Helpoiten halutut oheiskasvit irtoavat koste-asta maasta, esimerkiksi pienen sateen jälkeen. Jouk-kovoimassa on ytyä, ja kitkennän saa mielellään ottaaleikkinä! Monet lapset innostuvat, kun saavat kitkennänpäätteeksi repiä kasvijätteitä siistiksi silpuksi kompos-tiin tai rivivälien katteeksi.

Kitkeminen on tarpeen erityisesti kasvukauden alus-sa. On kuitenkin oltava tarkkana kuin porkkana, etteivahingossa kiskaise maasta hentoisia viljelykasvien tai-mia! Kylvörivien huolellinen merkintä auttaa oikeidenkohteiden löytämisessä. Kitkentä on hyvä tehdä, ennenkuin rikkakasvit ehtivät siementää. Juuririkkakasvit,kuten voikukka, on maltettava kiskoa maasta koko-naan, erityisestä kitkentäraudasta on apua niidenkanssa. Kitketyt, penkin päässä kuivuneet oheiskasvitkompostoidaan, siementen ja juurten väliseltä osaltane käyvät myös katteeksi.

PORKKANA_45

Kasvit eivät tykkää kasvaa liian lähellä toisiaan! Siksioikea-aikainen harventaminen säälimättä on tarpeenerityisesti monille juureksille, joita viljellään pienistäsiemenistä. Kasvien suosituskasvuetäisyys selviää sie-menpussista. Harventaminen vaatii jonkin verran tark-kuutta: Harventamistyössä mittausapuna voi käyttääesimerkiksi kämmentä tai pikkulapiota. Vierekkäisistäkasveista aina vahvimman näköinen jätetään kasva-maan. Harvennetun minivihannessadon voi käyttääesimerkiksi vihersalaatin koristeena!

Kastelun, kitkennän ja harventamisen lisäksi puutarha-kasvit tarvitset lisäruokaa, eli lannoitusta muutamankerran kasvukaudessa. Kasviravinteet on helpointaantaa kasteluveteen liuenneina ja lannoitepakkaustenmäärällisiä ohjeita on syytä noudattaa. Lannoitevesion myös tärkeä kastella kasvin juurelle, ei sen päälle!Lannoitteiden tarve on hyvin kasvikohtaista. Sipuli,peruna, muut juurekset ja erityisesti kesäkukat hyöty-vät lannoituksesta, mutta esimerkiksi palkokasvit lan-noittavat itse maata.

4544

Puutarhuri itsekin tarvitsee huolenpitoa!

• Joustavat, liankestävät, sopivan lämpimät tai vilpoisat vetimet ovat mukavan puutarhatyön a ja o.

• Sadesääkin on vain pukeutumiskysymys!• Puutarhakäsineet ovat tarpeen erityisesti

atoopikoille, tai jos käsissä on haavoja. Käsineet suojaavat myös kasvien piikeiltä.

• Juomapullo ja päähine ovat aina tarpeen!• Huolehdi ergonomiasta: Vaihda työskentely-

asentoa ja taukojumppaa

NokkoskäyteNokkonen on puutarhan ihmekasvi: Maukasvilliyrtti, josta tehty typpipitoinen lannoiteainesopii myös tuholaiskarkotteeksi.

• Kerää nokkosen versoja hanskat kädessä!• Liota nokkosia vedessä noin viikon verran.• Laimenna mahtavalta tuoksahtavaa nokkos-• käytettä vedellä lannoitteeksi 1:10, tuholais-

torjuntaan ruiskuta lientä sellaisenaan.

Kitkentä voi olla kivaa!

Käytä hyväksi työn sujumiseen näitä toimiviksihavaittuja konsteja:

• sovitaan tietty kitkentäpäivä, esim. torstaikerrotaan vitsejä, arvoituksia tai ketjutarinaa koko kitkennän ajan

• järjestetään kitkentäkilpailu: kahdelle joukkueelle samankokoinen ala, otetaan aikaa esim. 5 min – palkinnoksi kaikki saavat kylvää, istuttaa tai leikkiä toiveleikkiä!

• leikitään rikkaruohorobotteja tai avaruus--olioita, jotka tekevät hetkessä selvää oheis-kasviviidakosta…

• kuinka monta erilaista oheiskasvia tänään löytyykään – täydennetään kasviota ja pidetään tunnistuskisa

• tärkeintä on ajoitus: keskipäivän aurinkoisimmat tunnit ovat riippumatossa loikoilua tai virkistävää uintiretkeä varten!

Lisätietoa:• Fanqvist Stubla, E. 2014. Puutarhan ystävät ja

viholliset. Minerva.• Mörö, M. & Nygård-Niemistö, M. 2007. Jutta ja Julius

puutarhan parissa. Puutarhaliitto.• Hyötykasviyhdistyksen ohjeet tuholaiskarkotteisiin ja

lannoitteisiin http://hyotykasviyhdistys.fi/viljelyvinkit/kotipuutarhurin-litkut/>

• Taimistoviljelijät ry:n vinkkivideot <www.apuapihaan.fi/videot.html>

KUVA_73

PORKKANA_49 Harvennuksessa syntyvät hauskat ”minivihannekset” voi myös käyttää satona!

PORKKANA_51

Lapsilähtöisen puutarhan sopivatviljelykasvit

Papua, porkkanaa, salviaa - viljelykasveissa on valinnanvaraa!

Se, mitä kaikkea lasten ja nuorten puutarhassa voidaankasvattaa, riippuu ensisijaisesti viljelypaikan valoisuu-desta, koosta ja maan rakenteesta. Viljeltävien kasvienvalikoiman suunnittelussa kannattaa aina tarkistaa esi-merkiksi siemenpussista tai puutarhamyymälästä saa-tavista ohjeista, millaisessa kasvualustassa kasvi mie-luiten viihtyy ja paljonko valoa, vettä ja ravinteita separhaiten menestyäkseen vaatii. Kasvupaikkaansaparhaiten sopivat kasvit luovat onnistumisen edelly-tyksiä ja helpottavat viljelypuuhia! Mielekäs kasvimaanhoito vaatii kuitenkin myös sellaisten kasvien valintaa,joiden sato on kiinnostavaa ja odotettua.

Lasten ja nuorten lempikasvit

Lasten ja nuorten puutarhan lempiviljelykasvit ovatyleensä nopeasti kasvavia, suhteellisen helposti hoi-dettavia, mielenkiintoisen näköisiä, värisiä, kokoisia,tuoksuisia ja ennen kaikkea – hyvänmakuisia! Ohessaon toimiviksi koettuja vaihtoehtoja, mutta aina kannat-taa kysyä myös lapsilta ja nuorilta itseltään, mitä juurihe haluaisivat puutarhassaan kasvattaa. Sadon valmis-tumisen ajankohta, esimerkiksi alkukesällä tai loppu-syksystä, on usein käytännössä tärkein valintakriteeri.

KUVA_71

Raparperinlehti – puutarhanmuotipäähine!

4746

Raparperi Rheum x cultorum

Raparperimehua, -piirakka, - kiisseliä... Moni-vuotinen kasvi pärjää ilman suurta hoitoa ja tar-joaa satoa ensimmäisenä alkukesällä!

• komistaa samaa paikkaa jopa 15–20 v.• tarvitsee noin 1 m2:n kasvutilaa• taimet istutetaan keväällä, ensimmäisen

sadon saa seuraavana vuonna• isoja kasveja voi myös jakaa – tiedustele

raparperia tutusta puutarhasta

• lehtiruodit korjataan pieninä alkukesästä kiertämällä ja nykäisemällä

• raparperin valkoisen kukinnon katkaiseminen antaa toisen sadon loppukesällä

• tarjoa oksaalihappoiset raparperiherkut aina kalsiumpitoisten lisäkkeiden kanssa!

Kesäkurpitsa Cucurbita pepo

Lähes takuuvarma sadon antaja! Sopii ruoan-valmistukseen ja leivontaan kukkiaan myöten.

• viljely on helpointa valmiista taimista• voidaan myös kylvää avomaalle, kun lämpö-

tila on noin 20°c• tarvitsee melko paljon kasvutilaa, mutta jo

muutamasta kasvista saa yleensä runsaasti hedelmiä

• suojaisa, ravinteikas ja lämmin kasvupaikka antaa parhaan sadon

• lajikkeiden muodossa ja väreissä on paljon vaihtelua!

• satoa saa heinäkuusta alkaen• kesäkurpitsan hedelmät maistuvat

parhaimmilta, kun niiden ei anneta kasvaa aivan täyteen mittaansa

Lehtisalaatti Lactusa sativa var. crispa

Nopeakasvuisen retiisin kaveri (karkottaa kirppoja) ja kasvimaan viherkaunotar numero 1!Kokeile ihmeessä myös muita salaattilajikkeita,kuten punalehtistä tammenlehväsalaattia.

• pienet siemenet kylvetään avomaalle toukokuussa

• itää viileässä, viihtyy myös puolivarjossa• taimia voidaan vaihtoehtoisesti esikasvattaa

sisällä parin viikon ajan• salaatin ihannekasvualusta on ilmava, vettä

pidättävä ja melko ravinteikas• kuivalla ja aurinkoisella säällä kastelu estää

kitkerän maun muodostumista• lehtisalaattisatoa saa noin 5–6 viikon

kuluttua kylvöstä• nopeakasvuista salaattia voi kylvää

uudestaan 2–3 kertaa kesän aikana

Kesäkurpitsa Cucurbita pepo

Lähes takuuvarma sadon antaja! Sopii ruoan-valmistukseen ja leivontaan kukkiaan myöten.

• viljely on helpointa valmiista taimista• voidaan myös kylvää avomaalle, kun lämpö-

tila on noin 20°c• tarvitsee melko paljon kasvutilaa, mutta jo

muutamasta kasvista saa yleensä runsaasti hedelmiä

• suojaisa, ravinteikas ja lämmin kasvupaikka antaa parhaan sadon

• lajikkeiden muodossa ja väreissä on paljon vaihtelua!

• satoa saa heinäkuusta alkaen• kesäkurpitsan hedelmät maistuvat

parhaimmilta, kun niiden ei anneta kasvaa aivan täyteen mittaansa

Herneet Pisum

Tarhaherneet, kuten silpoydinherne, ovat keski-kesän herkkua! Peltoherne on vanha muhennos-ten ja keittojen raaka-aine, jonka litteät nuoretpalot eli apposet voi syödä kokonaisina.

• herneiden suuret siemenet on helppo kylvää avomaalle noin lapsen kämmenen välein touko-kesäkuussa

• siementen liotus vedessä ennen kylvöä nopeuttaa itämistä

• kylvös kannattaa peittää aluksi harsolla, etteivät linnut noki itäviä herneitä suihinsa!

• kuohkea, multava maa on herneiden mieleen, jotka myös itse lannoittavat maata

• pärjää hyvin vähäisellä kastelulla• tukevat tukikepit tarpeen, joihin herne voi

tarttua jännillä kärhöillään

• hernesato alkaa valmistua heinäkuussa• tuoresatoa riittää pitkään, kun puutarhassa

viljellään eri lajikkeita• voit säästää osan sadosta huolellisesti

kuivattuna seuraavan vuoden sadon siemeniksi

Yksi-, kaksi- ja monivuotiset kasvit

Viljelykasvivalikoimaa voi lähestyä myös kasvin elin-kaaren näkökulmasta: Puutarhan viljelykasvit voivatolla yksi-, kaksi- tai monivuotisia. Yksivuotiset kasvit,kuten salaatti, tomaatti, pinaatti, peruna tai kesäkukatelävät vain yhden kasvukauden. Tietyt kukat ja monetjuurekset ovat kaksivuotisia, eli ne tuottavat vasta toi-sena kasvukautenaan siemenet ensimmäisen kasvu-kauden aikana juureen kerätyn vararavinnon turvin.Esimerkiksi porkkanan mehevä ja paksu juuri kerätäänsiksi satona jo ensimmäisen vuoden kasvun jälkeen.Raparperi, maa-artisokka, monet yrtit ja kukista esi-merkiksi erilaiset perennat ovat monivuotisia kasveja.Mielenkiintoisin lasten ja nuorten puutarha syntyy eritavalla kasvavia kasveja yhdistelmällä!

Kesän ihania makuja: tilliä, uusia perunoita ja voita, jätskiä ja mansikoita!

Yksi- tai monivuotisuus ei aina kerro kasvin lopullista

Kumppanuuskasvit

Onko kasveillakin omia ystäviä? Viljelijöiden kokemuk-sen ja perimätiedon mukaan tietyt kasvit näyttävättulevan toimeen paremmin niin sanottujen kumppa-nuuskasviensa lähettyvillä. Esimerkiksi joidenkin kas-vien voimakkaat tuoksut karkottavat ja eksyttävät naa-purikasvien tuholaisia. Jotkut kumppanikasvit nimen-omaan houkuttelevat tuholaisia luokseen, jolloin vie-ruskasvi säästyy hyökkäyksiltä. Myös kasvien juuristaerittyy maaperään aineita, jotka vaikuttavat kumppa-nuuskasvin viihtymiseen. Aromikkaiden yrttien sano-taan parantavan myös naapurikasviensa makuja! Jos-kus korkeat kasvustot, kuten maissi, voivat fyysiselläesteellä suojata matalampia kasveja lentäviltä hyön-teisiltä.

Suotuisten kumppanuuskasvien ei aina tarvitse sijaitaaivan lähekkäin, jotta niistä olisi hyötyä toisilleen. Tär-keintä on vaalia koko puutarhan monimuotoisuutta!Kumppanuuskasvit ovat kuitenkin yksi hyvä lähtökoh-ta sekaviljelyn toteuttamiselle. Erilaisia kumppanuus-kasvitaulukoita löytyy kirjallisuudesta, ja esimerkiksiHyötykasviyhdistyksen verkkosivuilta. Peruna ja här-käpapu, tai sipuli ja porkkana ovat perinteisimpiäkumppaneita!

KUVA_76

PORKKANA_52

4948

Porkkana Dacus carotaPopsi, popsi porkkanaa, hampaita se vahvistaa!Porkkana on hieman vaivannäköä vaativa,mutta useimpien lasten suosikkijuures. Ihanaaraasteena ja vaikka aidossa pasta bolognesessa.

• porkkana pitää syvään muokatusta maasta• poista myös isot kivet, ellet tahdo kyber-

porkkanoita (ks. kuva yllä)!• pikkuruiset siemenet on helpointa kylvää

kylvönauhassa, muuten porkkanat on har-vennettava pieninä taimina noin 4 cm välein

• myös oheiskasvien kitkentä auttaa kasvua• tuholaisten hyökkäyksiä voi estää harsoilla,

kunnes naatit ovat riittävän vahvojakesäkuumalla kastellaan kerran viikossa

• kasvuaika on noin 2–3 kk• pikkuporkkanoita voi kuitenkin maistella jo

kesän kuluessa!

Sipulit Allium cepa var. cepa

Sipulia joko vihaa tai rakastaa… Silputtuna jamakeaksi kypsennettynä sipuli on silti useim-pien ruokalajien välttämätön ainesosa!

• sipulit viihtyvät erityisesti tuhkalla kalkitussa humuspitoisessa hiekka- tai multamaassa

• sipulin istukkaat istutetaan avomaalle heti maan lämmettyä

• istukassipulin pieni huippu, ”hiustupsu”,jätetään maan pinnalle

• lannoitus ja kastelu ovat hyödyksi kasvu-kauden alussa

• isoksi kasvaneet, tuleentuneet sipulit korja-taan loppukesästä

• pienempiä sipuleita varsineen voi napsia popsittavaksi jo kesän aikana!

Mansikka Fragaria

”Muu maa mustikka, oma maa…” Mansikoissa ais-tii valoisien kesäöiden lyömättömän makeuden!

• terve mansikkamaa kestää samalla paikalla jopa 5–6 vuotta

• mansikka viihtyy monenlaisessa ilmavassa ja pH-neutraalissa maassa

• marjat tarvitsevat maukkauteensa paljon auringonvaloa!

• eloperäinen kate auttaa mansikkapenkkejä kukoistamaan ja marjoja pysymään siisteinä

• kuukausimansikka tuottaa pienempiä marjoja, mutta sen jatkuvasatoisuudesta on iloa

Perustetaan yrttitarha!Yksi- ja monivuotisilla yrteillä saa tuoksuja ja makuja erilaisiin ruokiin, juomiin ja leivonnaisiin.

• yrtit viihtyvät hiekkaisessa multamaassa, ja ne tarvitsevat vain niukasti ravinteita

• voidaan hankkia valmiina taimina tai esi-kasvattaa taimet itse keväällä siemenistä

• kitkentä ja kastelu ovat tarpeen alkukesästä.• lasten ja nuorten yrttitarhaan sopivat hyvin: tilli, sitruunamelissa, basilikat sekä moni-

vuotiset ruohosipuli ja mäkimeirami• tuoretta yrttisatoa kerätään pitkin kesää –

versojen latvominen vain tuuheuttaa taimia!

Peruna Solanum

Jännittävät juurimukulat keitettynä, paistettuna,muusina, ranskalaisina… Suosikkiherkun viljely onhelppoa, vaikka perunamaan valmistelussa tarvi-taan hieman voimia.

• hyvä perunamaa on pehmeä ja ravinteikas• itäneet perunan istukkaat istutetaan noin

10 cm syviin vakoihin 30 cm:n välein • perunat mullataan kasvukauden aikana, eli

kasvavien varsien tyvelle lisätään multaa, jotta perunat eivät viherry ja niitä tulisi enemmän

• perunannostoon pääsee 2–3 kk kuluttua istutuksesta – juhannusperunoita varten istukkaat pannaan itämään jo huhtikuussa!

PORKKANA_58

Silmäniloa ja hyötyä puutarhanmonenlaisista kukistaLasten ja nuorten puutarhassa erilaiset kukat ovatmyös tärkeitä hyötykasveja! Ne tuovat puutarhaanvärejä, tuoksuja ja tekemistä. Syksyllä maahan istutet-tavat sipulikukat ilahduttavat kukinnallaan ensimmäi-sinä keväällä. Kesäkuussa avomaalle kylvetään yksi-vuotisia krasseja, ruiskukkia ja tuoksuherneitä. Toreilla,taimi- ja kukkamyymälöissä on kesän alussa edullisestisaatavilla myös valmiita kesäkukkien taimia: orvokkeja,ahkeraliisoja, petunioita ja monia muita! Kun kesäkuk-kia kastellaan, lannoitetaan ja kuihtuneet kukat muis-tetaan poistaa säännöllisesti, ne kukkivat näyttävästikoko kesän.

Monivuotiset ja komeat ryhmäperennat, esimerkiksipionit, värililjat ja jaloritarinkannukset, ovat pitkällejalostettuja ja vaativat hoitoa kukoistaakseen. Pe-ren-noja voi toisaalta lisätä jakamalla tai saada vaih-tamal-la toisten puutarhaharrastajien kanssa. Hel-poimpiaovat niin sanotut luonnonperennat ja maa-tiaiskannat,jotka eivät tarvitse erikoishoitoa, esimer-kiksi verenpi-sarat, kissankellot tai kevätlinnunherne. Monilla kukillaon mielenkiintoinen vanha nimi!

Kukat lisäävät puutarhan monimuotoisuutta, tärkeitäpölyttäjähyönteisiä ja perhosia. Esimerkiksi auringon-ja hunajakukista on hyötyä myös maanparannuksessa,ja erityisesti samettikukista on apua luonnonmukaises-sa tuholaistorjunnassa: Niiden voimakas tuoksu johtaatuhohyönteisiä harhaan esimerkiksi kaalipellolla. Joi-tain kukkia voi silmänilon lisäksi syödäkin vaikka salaa-teissa – kukista on moneksi!

kokoa. Peruna ja salkopavut muodostavat jo yhdenkesän aikana pienen viidakon! Yksivuotisista kasveis-takin on iloa moneksi vuodeksi, kun niiden siemenetkerätään talteen ja kylvetään seuraavana keväänä. Jos-kus yksivuotisten kukkien ja esimerkiksi pinaatin tai-met odottavat keväällä jo maassa valmiina: Ne saatta-vat kylväytyä myös itsestään.

Hedelmäpuut ja marjapensaat

Hedelmäpuut kukkivat kauniisti keväisin ja tuovatkesällä puutarhaan kaivattua varjoa. Suoraan puustasyksyllä poimittu hedelmä on aina elämys! Joskuspihalta löytyy vanhoja puita, joita voi ruveta hoitamaankuntoon. Uusien hedelmäpuiden viljelyyn tarvitaanlämmin, erittäin aurinkoinen ja tuulilta suojattu paikka.Paikan lähellä ei saa olla isoja koivuja, koska hedelmä-puut eivät selviä niiden kanssa kilpailussa vedestä jaravinteista. Pölytyksen hoitumiseksi pitää yleensäistuttaa vähintään kaksi samaa puuta.

Suomi on jaettu ilmastollisiin kasvuvyöhykkeisiin, jotkaantavat suuntaa hedelmäpuiden taimia hankittaessa.Etelä- ja Keski-Suomessa voi kokeilla esimerkiksi kirsi-koiden, luumujen viljelyä, mutta tietyt ome-nalajikkeetmenestyvät vielä Oulunkin korkeudella! Muutamatkotimaiset taimitarhat ovat erikoistuneet nimenomaanpohjoisen lajikkeiden tuotantoon.

Suomen metsät ovat kesällä runsas marja-aitta vaillavertaa. Erityisesti kaupungeissa marjapensaat tuovatkuitenkin iloa ja hyötyä lasten ja nuorten puutarhoihin:Marjapensaiden keskellä on hauska seikkailla, ja marjatitse ovat monikäyttöisiä vitamiinipommeja! Vadelmaapidetään puutarhamarjoista arvokkaimpana, muttavadelmakasvustot ovat vaateliaita kas-vupaikkansasuhteen ja tarvitsevat säännöllistä leikkausta. Herukatja karviainen ovat helppohoitoisempia vaihtoehtoja,jotka menestyvät Pohjois-Suomea myöten. Herukkaaon viljelty puutarhan hyötykasvina Suomessa jo kol-mesataa vuotta!

5150

Härkäpapu Vicia fabia

Pavut ovat viljelijän voimaruokaa ja maanparan-tajan viisas valinta. Perunan kumppanuuskasvi!

• vanha viljelykasvi härkäpapu on roteva-kasvuinen ja kylmänkestävä

• voidaan kylvää heti keväällä, kun maa on kylvökunnossa

• ei tarvitse tukea, kuten muita papuja!• härkäpavulla on valkomustat kukat, ja sen

voimakas juuristo muokkaa maata• heinäkuussa korjataan palkoja, joissa on

2–8 isoa siementä• myös keskenkasvuisia palkoja voi syödä• muista aina keittää pavut ennen syömistä!

Herukat Ribes

Pohjoisten puutarhojen perinteinen oma kasvi.Mustaherukoiden happamuus peittyy makeissaleivonnaisissa, ja niistä keitetty mehu on hyvääflunssalääkettä. Punaisia popsitaan sellaisinaan!

• herukka kasvaa Suomessa luonnonvaraisenakin, sitä on siis melko helppo viljellä

• viihtyy parhaiten tuulensuojaisella ja aurinkoi-sella paikalla, joka ei ole liian märkä eikä kuiva

• uudet pensaat on kätevä hankkia astiataimina, joita voidaan istuttaa koko kasvukauden

• herukoiden taimia voi hankkia myös pistokkaina tai multaamalla – kysy silloin apua taitavalta puutarhurilta!

• sadonkorjuu heinäkuun puolivälissä kannattaa aloittaa ennen kuin rastaat hoksaavat herkut!

Omena Malus domestica

Makeita omenalajikkeita rouskutellaan suoraanpuusta, happamista leivotaan piirakoita ja paistetaan uuniomenoita. Omenoista voi puristaamyös herkullista mehua ja tehdä ihanaa hilloa!

• varmista, että puutarhassa on sopivasti lämpöä, valoa ja tilaa omenapuiden kasvulle

• omena viihtyy kuohkeassa, runsasmultaisessa ja kalkitussa maassa

• helpointa on hankkia astiataimia, joissa taimi on juurtunut kasvualustaansa

• taimipaakku tarvitsee syvyisensä, ojitetun kuopan ja runsaasti vettä istutuksen jälkeen

• puun taimi tarvitsee runsaasti kastelua vielä ensimmäisten kesien ajan ja kuivina kausina

• nuori taimi tarvitsee tukea ja suojausta myyriltä ja jäniksiltä, jotka pitävät sitä herkkupalanaan!

• tarvitaan useita vuosia, huolellista hoitoa leik-kauksineen ja ripaus puutarhurinonnea ennen kuin omenapuut tuottavat runsaasti satoa

• odotellessa kannattaa kysellä ylimääräomppuja puutarhasta, jossa on vanhoja omenapuita!

Ota koppi, ennen kuin haukkaat!

Lisätietoa:• Alanko, P. 2003. Perennat. Tammi.• Blomqvist, L. 2011. Puutarhan hedelmäpuut. Blomqvistin

taimisto.• Korolainen, T., Tulusto, R. & Lumme, L. 2001. Sillä sipuli,

kasviksia kasvaville. Lasten keskus.• Piippo, S. 2010. Suomalaiset marjat. Minerva.• Tavi, V. 2013. Villiinny kaupunkiviljelijäksi. Gummerus.• Tuominen, K. 2014. Syötävän kaunis piha. Minerva.• Hyötykasviyhdistys: Sekaviljely, hallittu kaaos

<hyotykasviyhdistys.fi/viljelyvinkit/sekaviljely/>• Ilmatieteen laitoksen kasvuvyöhyketietoa

<ilmatieteenlaitos.fi/kasvuvyohykkeet>

PORKKANA_60

Kasvihuone edistää kasvutekijöitä

Erilaisten kasvihuoneiden perusideana on luoda kas-veille muuta ympäristöä lämpimämpi ja kosteampiilmasto, jota voidaan säädellä. Pieni kasvihuone toimiipuutarhan yhtenä osana, isoon kasvihuoneeseen mah-tuu monenlaista toimintaa. Kasvihuoneen sisällä voiviljellä suoraan maassa tai rakentaa lavoja ja pöytiätyöskentelyä varten. Sopivan kokoisessa kasvihuo-neessa on säilytystilaa työkaluille, siellä voi pitää sadet-ta ja tunnelmoida muutenkin! Ennen kuin isoa kasvi-huonetta aletaan toteuttaa, on hyvä ottaa selville kun-nan rakennustarkastajalta mahdollisista luvista jailmoitusvelvollisuudesta.

Energiakulut ovat pienimmät kasvihuoneissa, joissa onmahdollisimman vähän turhaa lämmitettävää sisätilaa,esimerkiksi matala kasvihuone, jonka pohjoisseinä onkiinteä ja toista rakennusta vasten. Kevytrakenteisetkasvihuoneet, kuten muovipeitteiset kaarihuoneet,ovat varhain alkukeväästä kalliita lämmittää. Myöhem-mässä vaiheessa kylvettävien taimien, esimerkiksi kaa-likasvien, kurpitsoiden ja monien kesäkukkien kasva-tuksessa ne kuitenkin toimivat hyvin. Erityisesti lämpi-mästä ilmastosta kotoisin olevat paprikat, chilit,tomaatit sekä kasvihuonekurkut viihtyvät kasvihuo-neessa koko kesän.

Parveke- ja kattopuutarhat

Hyötyviljelyyn voi ryhtyä mainiosti ilman pihaa, kunkäytössä on pienikin parveke! Lasitettu parveke toi-miilähes kasvihuoneen tavoin, ja tavallisellakin par-vek-keella voi kokeilla monien kauniiden ja syötävien kas-vien kasvattamista ämpäriperunoista kuukausi-man-sikoihin. Seinähyllyt ja amppelit tuovat parveke-viljel-mälle usein kaivattua lisätilaa. Kasveja voi kas-vattaamyös suoraan viljelyyn tarkoitetussa mul-tasäkissä.Huonekasvitkin piristyvät kesälömasta par-vekkeella.Parvekkeen ilmansuunta valo- ja lämpö-olosuhteineenohjaa kasvien valinnassa ja hoidossa: Esimerkiksi ete-läparveke on yleensä aina paahteinen ja hyvin lämmin,itäparveke aamuaurin-koinen ja pohjoisparvekkeellaviihtyvät varjokasvit.

Puutarhaunelmissa katseen voi suunnata myös ylös-päin: Rakennusten katoilla riittää valoa, ja pölyttäjäh-yönteisetkin löytävät sinne tiensä! Varsinaisen urbaa-nin viherkaton toteuttaminen on iso ja yhteistyötätalon omistajan ja kunnan viranomaisten kanssa vaa-tiva projekti. Pienimuotoisesti kattoviljelyä voi kokeillatukevissa astioissa, joiden kiinnitys, usein myös tuuli-sissa olosuhteissa, on varmistettu hyvin. Vaikka sadekastelee viljelmiä, kuivina kausina kasteluvesi joudu-taan yleensä jollain tavalla kantamaan katolle. Myösturvallisuusasiat on hoidettava kohdilleen ennen kuinpienet ja isommat puutarhurit pääsevät puuhailemaanparvekkeille tai katoille!

Puutarha pienissä ja suurissa purkeissa

Hyötyviljellä voi melkein missä vain!

Luonnonläheisyys ja kontakti suoraan maahan ovatlasten ja nuorten puutarhassa tavoittelemisen arvoisiaasioita. Astiaviljely mahdollistaa kuitenkin puutarha-toiminnan ja hyötyviljelyn pitkälle myös täysin raken-netussa ympäristössä, kuten parvekkeilla, terasseilla,asfalttipihoilla ja katoilla! Astiaviljelyssä puutarhantyöskentelykorkeutta saadaan usein nostettua monelleosallistujalle helpommaksi: Lavan vieressä kasveja voihoitaa vaikka tuolissa istuen.

Viljelmä ikkunalaudalla

Ruukkupuutarha ikkunalaudalla on yksi tapa aloittaahyötyviljely. Ikkunapuutarhassa lapset ja nuoret voivattutustua esimerkiksi mausteyrttien moniulotteiseenmaailmaan antiikin Roomasta ja luostarien puutarhois-ta asti. – tai lihansyöjäkasveihin! Ikkunan ilmansuuntaja huonelämpötila ovat kasvivalinnoissa ratkaisevia.Kaikissa ruukkuviljelmän astioissa, on hyvä olla reikäpohjassa estämässä liikakastelua ja aluslautanenikkunalaudan tai pöydän suojana. Amppeliratkaisuillaja erilaisilla köynnöksillä huonepuutarhaan saa vaihte-levuutta ja uutta ulkonäköä.

PORKKANA_59

Syötävien krassin ja herneenversojen kasvattamisenlisäksi onnistumisen kokemuksia voi hankkia tavan-omaisten helppojen huonekasvien, kuten kultaköyn-nös, joulukaktus ja rönsylilja, pistokkaita ja rönsyjä juur-ruttamalla. Ehkä joku lapsista tai nuorista on tuonutmatkoiltaan pienen eksoottisen pistokkaan, jota voisikokeilla? Talvella nautittujen etelän sitrushedelmiensiemenistä saa kiinnostavia viherkasveja, vaikka neeivät Suomen oloissa tuota hedelmiä. Viihtyisyydenlisäksi monet huonekasveista puhdistavat ja paranta-vat sisäilmaa!

Lavat ja ruukut kaupunkien pihoilla

Kaupunkien pihoissa, puutarhoissa ja joutomailla ylei-simmät viljelyastiat ovat monesti erilaisia lavaratkaisu-ja. Viljelyyn sopivien kierrätyslavojen ja puukehikoiden(s. 68). saatavuutta kannattaa tiedustella esimerkiksioman paikkakunnan puutarhayhdistyksiltä ja raken-nusfirmoilta. Toki lavoja voi nikkaroida itsekin! Perin-teinen, sivuilta viisto lava, jonka kannet ovat vanhojaikkunoita, on kuin kasvihuone pienille taimille. Viljely-astioina voi käyttää myös isoja ruukkuja ja mitä mieli-kuvituksellisimpia kierrätysesineitä!

Astiaviljelyssä kasteluveden saatavuus viljelypaikanvalintakriteerinä korostuu: Kasvusäkeissä tai pohjastakiinteissä ruukuissa ja laareissa multa kuivuu herkem-min. Kastelutarve lisääntyy, jos astiaviljelmän ympärilläon lämpöä itseensä imevä asfalttipiha. La-voissa jaruukuissa on kiinnitettävä huomiota myös kasvualus-tan ravinteikkuuteen: Usein alussa viljelmien kasvu onhyvin rehevää, mutta muutaman vuoden kuluttua kas-vualusta köyhtyy ilman hoitotoimenpiteitä ja mullanvaihtoa. Viljelykierron perusperiaatteista (s. 34–35) onhyötyä myös lavaviljelmällä.

Viljellä voi vaikka vanhassa ammeessa, kun sen pohjaan poraa reiät!

5352

Muista valon voima!Ikkunapuutarhan suurin haaste erityisesti talvi-kaudella on sopivan huonelämpötilan ja valonvähyyden yhdistelmä.

• Viileähkö, mutta valoisa ikkunan edusta on silloin useimmille kasveille paras.

• Erillisiä kasvilamppuja on saatavilla pimeim-män vuodenajan avuksi. Muista huolehtia mahdollisimman energiatehokkaan valaistus-ratkaisun valinnasta!

JOR

GE R

AED

Ó

Mankolan koulun kasvihuone

Jyväskylässä sijaitseva Mankolan yhtenäiskoulusai uudisrakentamisen yhteydessä käyttöönsäentisen Keski-Suomen emäntäkoulun kasvihuo-neen talvipuutarhoineen.

• Kasvihuonetta käytetään ympäri vuoden eri aineiden opetuksessa ja ympäristökerhossa.

• Oppilaat viljelevät kasvihuoneessa taimia ulkopuutarhaan, kasvattavat vihanneksia, hyö-tävät sipulikukkia, hoitavat undulaatteja, ym.!

http://mankolankasvihuone.blogspot.fi

Rakennetaan putarha!

Taidekasvatusprojekti ”rakennetaan kaupunki”perusti kesällä 2013 puutarhan Design- jaArkkitehtuurimuseoiden völiselle aukiolle.

• Puutarhan hoitoon kutsuttiin kaikkia kaupun-kilaisia, erityisesti lapsia.

• Viljelyastioina käytettiin muun muassavanhoista roskapöntöistä tehtyjä lavoja.

www.rakennetaankaupunki.fi/tuotantopaivakirja/

>rakennetaan puutarha

Lisätietoa:

• Kervinen, U. & Kuokkanen, U. 2009. Puutarha pienissä purkeissa. Tammi.

• Kuokkanen, E., Lehmusoksa, M. & Mäki, A.M. 2007. Puutarha parvekkeella. Teos.

• Peterson, D. 2009. Kaikki kasvamaan! Hedelmä- ja vihannes-hyllyn ihmeitä ruukkupuutarhurille. Karisto.

• Routio, S. 2013. Puutarha laatikoissa: viljelylaatikot, kasvi-huoneet, kohopenkit. Minerva.

• Schneebeli-Morrel, D. 2014. Kasvimaa ruukuissa: omat vihannekset, yrtit ja marjat pienessäkin tilassa. Karisto.

KesäkuuTäystohina kylvöjen ja istutusten kanssa pitää pienetja isommat puutarhurit kiireisinä aina kesäkuun puo-leenväliin asti. Parasta on tehdä työt porukalla, niinkukaan ei väsy liikaa! Raparperista ja monivuotisistayrteistä saa jo satoa, pian myös salaatista, retiisistä jakuukausimansikoista. Uudet kylvökset ja taimet pide-tään harsojen ja kanaverkkojen suojassa, etteivät nekatoa heti lintujen ja citykanien suihin. Kuun lopussaonnekkaimmat maistelevat jo oman maan uusia peru-noita!

HeinäkuuAnsaitun juhannusloman jälkeen maata kastellaan,kitketään, ravitaan ja suojataan tarpeen mukaan.Puutarhamarjat alkavat pikkuhiljaa kypsyä pientenpuutarhurien iloksi! Muu kasvun ihme tapahtuu omaantahtiinsa. Sitä odotellessa: Kiipeillään puihin, lekotel-laan riippumatossa ja rakennetaan majoja! Runon jasuven päivänä 6.7. nautitaan puutarhapiknikistä pals-tan laidalla kukkaseppele päässä.

ElokuuPitkät, valoisat pohjolan illat ovat tuottaneet tulosta:Oman kasvimaan sato on aivan erityisen makuista jakukat hehkuvia! Jokin aina onnistuu, vaikka kaikki puu-tarhakesässä ei olisi mennyt täysin suunnitelmienmukaan. Osa kasvisherkuista nautitaan heti, loput säi-lötään esimerkiksi kuivaamalla tai hilloamalla. Viete-tään hauskoja sadonkorjuujuhlia ja Suomen luonnonpäivää elokuun viimeisenä lauantaina!

Syys-lokakuuSadonkorjuu jatkuu, esimerkiksi talviomenoita varas-toidaan. Syksyllä on hyvä aika istuttaa puutarhaan pui-ta ja pensaita, tehdä maanparannustoimia ja syyskyl-vöjä. ENO-verkkokoulun kansainvälinen puidenistu-tustapahtuma 20.9. kutsuu mukaan. Niin kauan kuinmaa on vielä sulaa, myös tulppaanien, krookusten janarsissien istuttaminen on mukavaa puuhaa. Mangol-dista, kurpitsoista ja maa-artisokista saa satoa ensim-mäisiin pakkasiin asti. Ruska on muuttanut puutarhanvärit aivan omaan loistoonsa, ja tarjoaa paljon askar-telumateriaalia.

Marras-joulukuuHuolletut työkalut odottavat nyt siivotussa varastossaseuraavaa kesää. Marraskuinen maatuva ja hämäräkasvimaaympäristö tarjoaa silti taatusti erilaisia elä-myspolkuja kekri-juhlissa tai Lapsen oikeuksien päi-vänä 20.11. Myös lumen peittämä puutarha on täynnäkauneutta ja tutkivan oppimisen ympäristö: Miten eritavoin kasvit ja eläimet selviävät pitkästä ja kylmästätalvesta? Joulun lähestyessä koristellaan yksi puutar-han puista joulupuuksi. Vuoden kylmimpänä japimeimpänä aikana keitetään tuoksuvaa marjamehua,muistellaan kesän hauskimpia hetkiä, hyönteisten suri-naa ja lintujen laulua.

Puutarhan tapahtumat ja teemat vuodenkierrossa

Ahkerointia ja iloitsemista puutarhan vaihtuvina vuodenaikoina!

Lasten ja nuorten puutarha elää Suomessa aina poh-joisen vuodenkierron ja ilmaston rytmissä. Vaikka aktii-visin kasvukausi kestää vain muutaman kesäkuukau-den, puutarhasta voidaan silti nauttia monipuolisestivuoden ympäri:

Tammi-helmikuuUusi vuosi! Vuoden pimeimmästä ajasta on käännyttykohti valoa: Jokainen päivä on hitusen edellistä pidem-pi – jollei eletä kaamosrajan pohjoispuolella. Ensim-mäiset uudet siemenluettelot ilmestyvät jo nyt! Het-ken levon jälkeen puutarhaunelmat alkavat taas itää javiljelysuunnitelmia alkaa syntyä ruutupaperille. Kevät-talvella puutarhassa vierailevat linnut, itse tehdytjäälyhdyt ja lumiukot pitävät sen yhä kiinnostavana jakauniina.

MaaliskuuOn aika aloittaa paljon etumatkaa oloissamme vaati-vien kasvien, kuten chilin ja tomaatin, taimien esikas-vatus siemenestä sisätiloissa. Ensin pidetään kylvöas-tioiden keruu- ja pesutalkoot! Osallistutaan myösKevätseurantaan tarkkailemalla kevään etenemisenmerkkejä puutarhassa. Värikkäät ja kylmää kestävätsipulikukat kohottavat päitään jo silloin, kun puutarhaon muuten vasta heräämässä kevääseen.

HuhtikuuAlkaa jo tehdä mieli omaa, tuoretta satoa! Esimerkiksiauringonkukan ja herneen versoja voi kasvattaa herkuksiikkunalaudalla. Sisällä kylvetyt taimet on aika pikkuhiljaakoulia, eli siirtää isompiin astioihin. Heti, kun säät sallivat,käydään kasvimaan penkkien kunnostamisjumppaan:muokkausta, kitkemistä, lannoittamista ja muutamaanparannusta tarpeen mukaan! 22.4. juhlistetaanMaan päivää. Kun viljelymaan lämpötila on +5, esimer-kiksi porkkanan ja punajuuren siemenet voi jo kätkeäpeltoon!

ToukokuuSormet ovat nyt multaisia avomaakylvöistä ja istutuk-sista! Itse kasvatettuja taimia aletaan ensin vähitellen ka-raista, eli totuttaa päivisin ulkoilmaan. Floran päivänä13.5. hankitaan muutama orvokintaimi ja suunnitellaankesän tulevaa kukkaloistoa. Kasvien kasvutekijöitä voi-daan edistää esimerkiksi kasvihuoneiden tai -lavojen jakasvuharson avulla. Kun yöpakkasista ei ole enää vaaraa,loput kasvit voidaan istuttaa paikoilleen pihamaalle.

5554

5 Puutarhasta iloaympäri vuoden!

Muutos ja aikaPuutarhassa on mielenkiintoista tarkastellavuodenaikojen vaihtelun merkitystä ihmisenja muun luonnon toiminnalle:

• Ota valokuva tai tee piirros esimerkiksi kuukauden välein aina samasta paikasta puutarhassa. Kokoa kuvista näyttely!

• Tutkimuksen kohteena voi olla esimerkiksi yksi puu, kasviryhmä tai koko puutarha.

Lisätietoa:• Rönnblom, E. 2008. Puutarhan vuodenajat. Tammi.• ENO-verkkokoulun puidenistutustapahtuma <www.enotreeday.net>• Kansainvälinen Äiti Maan päivä <www.un.org/en/events/motherearthday>• Lapsen oikeuksien päivä <www.lapsiasia.fi/lapsen-oikeuksien-paiva>• Luonto-Liiton Kevätseuranta <www.kevatseuranta.fi/>• Olemme puutarhassa -blogin vuodenajat

<olemmepuutarhassa.fi/vapaalla/2013/puutarhan-vuodenajat/>• Suomen luonnon päivän verkkosivut <suomenluonnonpaiva.fi/>

Ennakkoluulot haihtuvat itse tehden ja rauhassa maistellenIik – punajuuri! Toiset ovat rohkeampia uusien ruokae-lämystenkin kanssa, mutta keskimäärin tarvitaan noin15–20 kertaa uuden ruoka-aineen maun maistamista,ennen kuin sen voi pysyvästi hyväksyä omaan ruoka-valioon. Kaikilla lapsilla ei tietenkään ole mitään ennak-koluuloja erilaisia kasviksia kohtaan, eikä niitä pidä sil-loin turhaan luoda.

Monet lapset syövät kasvikset mieluiten kypsennettyi-nä, tai että niiden ominaisuudet on kaikin puolin mui-hin ruoka-aineisiin kätkettynä, kuten samettisissasosekeitoissa. Toisille juuri raa’at kasvikset maistuvatesimerkiksi dippipaloina tai itse koottavassa salaatissa– molempi parempi! Tärkeintä, että eri tavoin valmis-tettuja kasviksia on tarjolla jokaisella aterialla. Jo kuu-desta erilaisesta kourallisesta kasviksia muodostuusuositusten mukainen ”puoli kiloa päivässä”. Pienellelapselle riittävät toki pienemmät kouralliset. Lautas-mallinkin mukaan menee hyvin, kun joka aterialla puo-let lautasesta on kypsennettyjen ja raakojen kasvistenpeitossa.

Eri kasvisten väri, maku, tuoksu ja rakenne vaihtelevatsuuresti – myös ruonvalmistuksen ja leivonnan kauttatapahtuvissa ilmiöissä. Samankin kasviksen eri lajik-keet voivat olla happamia tai makeita. Kaiken tämänoppii parhaiten itse tekemällä ja tutkimalla! Jo hyvinpienten lasten kanssa kokkailu onnistuu, kun aikaavarataan tarpeeksi, ohjeet ovat riittävän yksinkertaisiaja jokaisella osallistujalla on oma, selkeä tehtävänsä.Pieninkin osaa ja voi esimerkiksi repiä salaatinlehtiä!Myös ne, jotka eivät jostain syystä kiinnostu varsinai-sesta ruoanlaitosta, voivat olla mukana puuhassa kat-tamassa ja koristelemassa ruokapöytiä, hoitamassabiojätteitä talouskompostiin ja niin edelleen.

On ihanaa yllättää itselle tärkeitä ihmisiä tuoksuvien jamaistuvien kasvisruokien ja -leivonnaisten avulla. Yli13-vuotiailla on koulun kotitalousopetuksen ansiostaainakin jonkin verran perustietoja ja taitoja ruoanval-mistusmenetelmistä ja keittiöhygieniasta. Muu lastenja nuorten harrastuneisuus ja osaaminen ruoan parissaselviää parhaiten kyselemällä ja tekemisen yhteydessä!Taitavimmilla voi olla jo omia kasvisruoka- ja leivonta-reseptejä jaettavaksi.

Erilaisten kasvisherkkuohjeiden keruuseen kannat-taapanostaa. Netti on onneksi tänä päivänä kasvisruoka-aiheisia blogeja ja -ohjeita pullollaan, jopa tiukkaa eri-koisruokavaliota noudattaville. Kirjaston lasten ja nuor-ten osaston tarjonta, tai esimerkiksi 1960-lukua van-hemmat keittokirjat, voivat silti olla vilkaisun arvoisia!Monelle kasvikselle on viime vuosina omistettu juurisitä ylistävä tieto- ja keittokirja. Kurkkaa myös tämänkirjan oheissivustoa. josta löytyy helppoja ja hauskojavinkkejä, mitä kaikkea voi valmistaa – vaikkapa peru-noista!

Puutarhassakin voi kokata

Ruoan laittaminen ja nauttiminen ulkona voi olla yksipuutarhan tarjoamista erityisistä elämyksistä: Ulkoil-malla ja mukavalla seuralla on tunnetusti ruo-kahaluaparantavia vaikutuksia! Kypsentäminen puu-tarhassaonnistuu esimerkiksi ulkokäyttöön suunnitellun jatko-johdon ja keittolevyn avulla. Grilli ja muurikkapannu ovatmyös perinteisiä ulkokeittiön välineitä, joiden käyttösujuu lapsilta yhdessä aikuisten kanssa, kun ruoanval-mistus kiinnostaa jo ihan oikeasti ja turvaohjeet jakse-taan kuunnella. Tapahtumia varten välineitä voi kysyälainaan tai vuokralle paikkakunnan partiolaisilta, Marto-ilta, nuorisotoimelta – tai vaikka naapureilta.

Kasvisruoka ja -leivonta puutarhan antimista

Ihana sato palkitsee ahkerat viljelijät!

Sadonkorjuukaudella ei tarvitse alleviivata kasvispai-notteisen ruokavalion terveyshyötyjä. Hauskinta ontutkia kasvisten värejä, makuja ja tuoksuja yhdessäruokaa laittaen ja leipoen – käsissä on todellista lähi-ruokaa! Seuraavassa on ideoita kasvisruoka-aiheenkäsittelyyn lasten ja nuorten kanssa. Osa sadosta kato-aa toki herkkusuihin sellaisenaan suoraan maasta, pen-saasta tai puusta korjattuna.

Ruoka on vuorovaikutusta toistenihmisten ja ympäristön kanssaLasten ja nuorten aiemmat kokemukset kasvisten syö-misestä voivat vaihdella suuresti. On täysin eri asia,onko pienestä pitäen tottunut noudattamaan moni-puolista kasvisruokavaliota, vai kuullut usein aikuistensuusta, miten salaatti on ”pupun ruokaa”. Kasviksiinliittyviä mahdollisia ennakkoluuloja ei pidä vähätellätai halveksua, vaan antaa riittävästi aikaa ja tilaa niidenvoittamiseen. Toisten lasten ja aikuisten rohkaiseva esi-merkki on usein riittävä apu.

Viehtymys makeaan ja karvaan välttäminen ovat ihmi-sen lajiominaisuuksia. Mieliruoat ovat silti yksilöllisiä!Ruokaan liittyvät tykkäämiset ja ei-tykkäämiset voivatmyös vaihdella suuresti ihmisen elämänkaaren aikana.Aiempi inhokkikasvis, kuten tomaatti, voi uusien miel-lyttävien kokemusten ja makuyhdistelmien myötämuuttua lempiruoaksi!

Puutarhatyön tuloksena syntyvä syötävä sato merkit-see joka tapauksessa paljon. Ruoka on päivittäinen pe-rustarpeemme: Monipuolinen ruoka antaa ihmiselletarpeeksi energiaa ja elimistön rakennus- ja suojaravin-toaineita. Välttämättömän ravinnon lisäksi ruoka onkuitenkin myös iso osa vuorovaikutusta muiden ihmis-ten ja ympäristön kanssa. Esimerkiksi, jo pienet lapsetovat perillä monista kulttuurisista koodeista, jotka ker-tovat, mitkä ruoka-aineet ja miten valmistettuna ovatsoveliasta syötävää. Kasvisruokavalioitakin on nykyisinuseita ja eri lähtökohdista. Kärjistettynä: Olemme sitä,mitä syömme!

5756

Sapere-menetelmäSapere on alun perin ranskalainen ruoka-, ravit-semus- ja kuluttajakasvatusmenetelmä lapsille.Erilaisten ruoka-aineiden maailmaan tutustutaanSaperessa mielekkäästi itse tutkimalla ja kaikkienaistien avulla.

• Ruoalla saa leikitellä! Lapsille tarjotaan myös kiinnostavaa tietoa erilaisista ruoka-aineista ja makuaistimusten synnystä.

• Maistamiseen rohkaistaan eri tavoin – ketään ei pakoteta!

• Suomessa menetelmää on kokeiltu päivä-kodeissa, kouluissa ja kerhoissa. Ruoan kasvattaminen sopii Sapereen mainiosti!

www.sapere.fi/

6 Kun saadaan satoa!

www.lastenpuutarha.fi> harrasta

> Kukka & Mauste – kokkaa kasviksista

Säilömällä kesän maut ja värit talteen

Purkeista ja purnukoista paljastuu kesän muistoja ja tuoksuja!

Itse tehdyn onni ja laatu korvaavat usein määrän lastenja nuorten kasvimaan sadonkorjuussa. Sato, joka eiulkonäöltään millään täyttäisi kaupallisia standardejavoi maistua kuitenkin maailman parhaalta. Vihannek-sia, juureksia, marjoja, hedelmiä ja yrttejä kannattaakinmahdollisimman paljon syödä tuoreena jo niidensadonkorjuukaudella. Silloin, kun kaikkea satoa ei ehdi-tä käyttää heti, on hyvä muistaa erilaiset vanhat jauudemmat säilöntätavat.

Pakastaminen ja kuivaaminen

Pakastaminen on ehkä helpoin ja nopein tapa säilöäpuutarhassa valmistuvaa satoa, erityisesti marjoja,seuraavaan satokauteen asti. Myös lähes kaikkia vihan-neksia kasvihuonekurkkua ja salaatteja lukuun otta-matta voidaan pakastaa. Paloitellut vihannekset ryö-pätään ensin, eli keitetään muutaman minuutin ajankevyesti suolalla maustetussa vedessä. Marja- ja hedel-mäviipaleiden pinnalle voi ripotella hieman sokeriavärin ja maun säilymisen parantamiseksi. Pakastin onsyytä käydä läpi viimeistään loppukeväästä, jottauudelle sadolle on tilaa. Erilaiset viimeisten marjojenpiirakat ja kiisselit ilahduttavat takuuvarmasti puutar-han kevättalkooväkeä!

Kuivaaminen on hyvin vanha, mutta yhä käyttökelpoi-nen ja helppo menetelmä sadon säilömiseen lasten januorten kanssa. Kuivattaviksi sopivat erilaiset marjatja ohuiksi leikatut hedelmä- ja vihannesviipaleet. Kui-vaamiseen, eli veden haihduttamiseen, voi käyttää tar-koitukseen suunniteltuja hyötykasvikuivureita. Kuivatavoi myös tavallisen uunin avulla hyvin matalassa läm-mössä ja uuninluukku raollaan. Orrellista vaatteiden-kuivauskaappiakin voi kokeilla esimerkiksi omenaren-kaiden kanssa! Pienet määrät yrttejä voi kuivattaa rii-puttamalla periaatteessa missä tahansa kuivassa javarjoisassa paikassa.

Hilloaminen ja mehustaminen

Hillojen, soseiden ja marmeladien maustamisessa saakäyttää kokeillen luovuuttaan ja puutarhan yrt-tejä.Pitkään säilyväksi tarkoitettujen hillojen ja me-hujenvalmistaminen on melko paljon ennakkotyötä, huolel-lista hygieniaa ja hieman aikaa vaativa projekti. Säilö-miseen näillä tavoilla kannattaa silti perehtyä, kunhyvää satoa on runsaasti. Nopeasti syö-tävän pienenhillokkeen keittely pehmeäkuorisista marjoista, rapar-perista tai omenanpaloista on toisaalta helppoa hillo-sokeripussin ohjeen avulla. Lastenruokapurkin kokoi-nen erikoisempikaan hillomäärä kotiin vietynä ei yleen-sä jää maistelematta!

Joskus puutarhan lähellä, esimerkiksi koulun tiloissa,voi olla opetuskeittiö, jota saa lainata. Silti ruoanval-mistus lapsi- tai nuorisoryhmän kanssa sujuu myöstavallisessa, pienessä keittiössä, kun kasvisten esikä-sittely tehdään muussa tilassa tai ulkona, ja vain muu-tama lapsi aikuisen kanssa huolehtii liedellä keittämi-sestä ja uunissa paistamisesta. Useista kasviksista voionneksi valmistaa herkullista syötävää myös kokonaanilman kypsentämistä!

Myös ulkona riittävän ison pöydän ympärillä kaikkinäkevät ja kuulevat ruoanvalmistusta ohjaavan aikui-sen tai lapsen toimet. Tavallisen ulkopöydän saa suo-jattua ruoanlaittoa varten esimerkiksi helposti puhdis-tettavan vahakankaan avulla. Tarpeen mukaan ulko-keittiön astiat ja ruoka-aineet täytyy myös suojatapölyltä, suoralta auringonpaahteelta, linnuilta ja hyön-teisiltä. City-varpuset ja lokit oppivat nopeasti, mistäsaa helppoa saalista! Loppukesästä on varottava ampi-aisia, joita erityisesti makeat tuoksut houkuttelevat.

Kylmäelementeillä varustettu kylmälaukku pidentääruoka-aineiden säilyvyyttä ulkona kesäkuumalla, jakaikkien mukavuutta lisää, kun kokkailupaikka ei oleaivan suorassa auringonpaahteessa. Multasormienpesu juoksevalla vedellä ja saippualla ennen ruokapuu-hia on ehdotonta ruokamyrkytysten ehkäisyssä puu-tarhassa! Tähderuokien jäähdytys ja säilytys on myös

tehtävä viipymättä erityisesti lämpimällä säällä.Työvälineiden valinnassa kannattaa kiinnittää huomio-ta, miten hyvin ne sopivat ja pysyvät eri-ikäisten kok-kaajien kädessä, kun harjoitellaan kuorimaan, pilkko-maan, raastamaan, viipaloimaan ja soseuttamaan tur-vallisesti! Vaikka pehmeät kasvissosekeitot, virkistävätsmoothiet ja yrttiöljyt kaipaavat kunnon sauvasekoi-tinta ja veitsenteroitin on lähes ehdoton kasvisruoan-laittajan apuväline, kaikkea ei tarvitse hankkia omaksi:Säilöntään tarvittavia laitteita, wokkipannun tai jääte-lökoneen voi myös lainata ja vuokrata. Aina sähkölait-teita ei edes tarvita: Kerman vaahdotus raparperipii-rakan päälle sujuu puutarhassa mainiosti käsivoimilla-kin tavallisella vispilällä, kun tekeviä käsiä on monta!Yhdessä opetellen hoidetaan myös ruoanvalmistuksenjälkityöt, kuten jätteiden oikeaoppinen kierrätys,

Palstalta pöytään – osana arkea

Itse viljellyn sadon arvostus ja sen nauttiminen mais-tuvassa muodossa ovat merkittäviä asioita kestävässäpuutarhatyöskentelyssä. Erilaisten koulu-, päiväkoti- jaharrastuspuutarhojen yhteydessä on siksi hyödyllistäpohtia, miten lasten ja nuorten viljelemä sato voisiparemmin päätyä osaksi arjen ruokailuhetkiä vuodenympäri.

5958

Lisätietoa

• Bass, J. 2000. Yrtti Yrjänän reseptit: Lasten keittokirja. Pieni Karhu.

• Kettunen, R. 2013. Kasvisseikkailu. Moreeni.• Lehtonen, U. 2007. Syö itsesi terveeksi, 100 puutarha-

kasvia ruokana ja rohtona. Lokikirjat.• Lumottu porkkana ja 50 muuta helppoa ja herkullista

kasvisruokareseptiä. 1999. Ink Moon.• Nieminen, J. 2008. Herne rokkaa: herneruokakirja.

Multikustannus.• Ruuska, T. 2009. Aurinkomaa: koko perheen

kasviskeittokirja. Multikustannus.

• Ajankohtaiset ravitsemussuositukset<www.ravitsemusneuvottelukunta.fi>

• Kotimaiset kasvikset ry:n verkkosivut <www.kasvikset.fi/> ks. ”Keittokirja”

RaparperijuomaRaikkaankirpeää raparperijuomaa voi valmistaaheti alkukesästä. Tarvitset kannellisen sangonsekä apteekista saatavaa sitruunahappoa:

• Pilko sankoon kuorineen 2 l huuhdeltuja raparperinvarsia.

• Lisää yksi viipaloitu luomusitruuna, 5 dl sokeria ja 3 tl sitruunahappoa.

• Kaada päälle 2 l kiehuvaa vettä, ja anna tekeytyä kannen alle vuorokauden ajan.

• Siivilöi valmis juomatiiviste pestyihin pulloihin, ja säilytä viileässä.

• Laimenna tarjolle vedellä tai kivennäisvedellä.

Jaetaan, kaupataan ja juhlitaan puutarhassa!

Yhteinen sadonkorjuuaika – siinä on puutarhan taika!

Joskus satoa on yllin kyllin, joskus vain muutaman has-sun juureksen verran. Sadosta kiittäminen on pohjoi-sen vuodenkierrossa vanha perinne, jota kannattaapitää yllä joka tapauksessa. Iloisissa sadonkorjuujuh-lissa jokainen pieni ja isompi puutarhuri pääsee näyt-tämään myös muita kuin viljelytaitojaan!

Sadonkorjuun tavoitteet

Sadonkorjuusta kannattaa ottaa kaikki irti puutarha-porukan yhteishengen ja myönteisen yhteisöllisyydenkasvattajana. Yksinkertainen keino ehkäistä kenenkäänrohmuamista on sopimus, että kaikki sato kerätäänensin esille yhteisiin koreihin ja laatikoihin. Vasta kunpalstat on siistitty ja hoidettu, koottu sato jaetaan oike-udenmukaisesti läsnäolijoiden kesken. Isot yksittäisetkasvikset, kuten jättikurpitsat, voidaan arpoa kiinnos-tuneille. Tällaisella sadonkorjuulla on helppo antaaarvostusta maan antimille ja kaikkien työpanokselle,jota se on edellyttänyt.

Panostus sadonkorjuun jälkihoitoon on tärkeää: Onhyvä varmistaa, että jokaisella on riittävästi tietoasadolle sopivasta käytöstä ja säilytyksestä. Esimerkiksiyksinkertaiset kasvisruoka- ja leivontaohjeet ovatyleensä haluttuja sadon mukana! Joskus kokkailuhetkivoidaan järjestää heti sadonkorjuun jälkeen, esimer-kiksi kasvispitsa- tai mehuntekotalkoina. Kasvistenkäytön ympärille voi rakentaa myös muutaman illantai koko syksyn kasvisruokakerhon.

Puutarhamarkkinat ja -tempaukset

Jaettu sato on paras sato! Esimerkiksi hurjan satoisaakesäkurpitsaa tai riippuvaoksaisten omenapuidenhedelmiä ei kannata jemmailla turhaan. Ylimääräisetkasvikset on kätevää lahjoittaa laittamalla ne koriinpuutarhan portille tai muulle sopivalle paikalle ohikul-kijoiden otettavaksi ystävällisten terveisten kera. Satoavoidaan lahjoittaa myös lasten ja nuorten valitsemaanlähiyhteisön kohteeseen, esimerkiksi tuttuun vanhain-kotiin. Kun satoa on oikein paljon, sitä voidaan kerta-luontoisesti myydä esimerkiksi puutarhan avoimienovien päivänä. Puutarhan omat siemenpussit, kukka-asetelmat ja muut teokset sopivat hyvin myyntipöy-tään satoherkkujen viereen.

Juhlahetket puutarhassa

Lasten ja nuorten puutarha voi toimia mainiosti näyt-tämönä erilaisille juhlahetkille nimipäivistä naamiaisiin.Elämänkaaren merkkipäivien lisäksi kalenterivuodentapahtumat ja vuodenaikojen vaihtelu antavat aihettajuhlaan. Puutarhajuhlavinkkejä voi ammentaa sekäomasta kansallisesta perinteestä että vieraista kulttuu-reista: Yksikin kirsikkapuu ansaitsee keväällä oman kir-sikankukkajuhlansa!

Entisaikoina Suomessa vietettiin kekriä marraskuunvaihteessa. Kekri oli työn ja ilon juhla, jossa kiitettiinkuluneen vuoden sadosta. Sadonkorjuusta riemuitse-minen on yhä jokavuotisen puutarhatyön kruunuennen talven tuloa ja maan lepokauteen siirtymistä.Lapsilähtöisessä puutarhassa on tärkeä kysyä lapsiltaja nuorilta itseltään, millainen olisi unelmien sadonkor-juujuhla tänä päivänä! Esimerkiksi raskaan kestityspe-rinteen voi hyvin korvata yksinkertaisella puutarhapik-nikillä ja nyyttikestiperiaatteella sopivana ajankohtana.

Mehujen, tuoremehujen ja nektareiden valmistukseenpuutarhan hedelmistä, marjoista ja tietyistä juureksistavoi käyttää apuna höyrymehustinta, eli mehumaijaa,mehulinkoja ja -puristimia. Säilöntäaineettomat ja lai-mentamattomat mehut kannattaa pakastaa myöhem-pää käyttöä varten, jos niitä ei nautita melko nopeasti.Paikalliset tuoremehuasemat auttavat maksusta esi-merkiksi useiden kymmenien omenakilojen käsittelys-sä. Mehuasemat tarjoavat yleensä palveluna myösmehujen säilyvyyttä parantavaa pastörointia.

PORKKANA_65

Hapattaminen ja etikkasäilöntä

Kasvisten säilöntä maitohappokäymisen avulla onhyvin vanha menetelmä. Kun kaalinviljely on onnistu-nut yli odotusten, voidaan kokeilla esimerkiksi hapan-kaalin valmistamista: Kaalinsuikaleiden murskaaminen,mehustaminen, sopiva lämpötila ja hapettomat olo-suhteet saavat aikaan maitohappokäymisen. Se estäähaitallisia mikrobeja lisääntymästä ja tuottaa hapan-kaalille ominaisen maun. Hapansäilöntä vaatii erittäinhuolellista hygieniaa ja tarkkaa tekemistä, siksi sitä eivoi suositella aivan pienimpien lasten projektiksi.

Entä maistuisivatko etikkakurkut tai -punajuuret? Väki-viinaetikalla säilötyt vihannekset ja juurekset ovat tut-tuja suomalaisen ruokapöydän maku- ja väripilkkuja.Marinoidut valkosipulinkynnetkin valmistetaan etikanavulla. Aloittelevaa säilöjää helpottavat esimerkiksikurkkuja varten myytävät jauheseokset, jotka sisältä-vät valmiiksi mausteet, säilöntäaineet ja selkeät ohjeetpakkauksen kyljessä. Pienillä määrillä kokeillen ja har-joittelemalla nuorikin puutarhuri voi kehittyä mesta-riksi säilönnässä!

6160

Kasviksia jäi tähteeksi – mitä tehdä?

Suuri osa turhaan jäteasiaan päätyvästä ruo-asta on kasviksia, joita olisi vielä voinut käyttää!Ruokahävikki johtuu usein kiireestä ja yksin-kertaisesti siitä, ettei keksitä, mitä tähteistävoisi vielä valmistaa, tai kuinka ne säilytetäänsopivaa kokkaushetkeä varten.

• Saa syödä! -hanke kannustaa ruokajätteen vähentämiseen. Hankkeen sivustolla on esimerkiksi reseptihakukone, jolla saa nopeasti vinkkejä, mitä jääkaapin pohjalta löytyvistä aineksista voisi vielä tehdä.

• Miltä esimerkiksi ”palsternakka-porkkanavohvelit” maistuisivat?

http://www.saasyoda.fi/

Yksinkertaiset yrttikimput

Kuivuvat yrttikimput ovat koristeellisia ja helppotapa säilöä kasvimaan mausteet talven yli.

• Kerää kuivattavat yrtit kuivana ja aurinkoisena päivänä, mieluiten ennen kukintaa.

• Tee yrteistä pienet kimput, ja ripusta ne kuivumaan auringonvalolta suojattuna.

• Sitomisnauhoja täytyy kiristää aika ajoin, tai käytä kuminauhaa, koska yrtit kutistuvat kuivuessaan.

• Kun lehdet ovat kuivat, riivi ne oksista irti.• Säilytä kuivatut yrtit tiiviissä purkissa valolta

suojattuna.• Muista, että ruoanlaitossa 1 tl kuivattua yrttiä

vastaa noin 1 rkl tuoretta kasvia!

Lisätietoa:

• Hopsu-Neuvonen, A. & Härmälä, K. 2010. Kotisäilöjän kirja. Marttaliitto.

• Kuuluvainen, S. 2013. Kaupunkiviljelijän opas. WSOY.• Siltala, M. 2010. Keittiötarhurin kolme vuodenaikaa:

vinkkejä ja vertaistukea vihertarhurille. WSOY.• Somersalo, I. ym. 2010. Härkäpapua sarvista: herkullista

lähiruokaa läheltä. Moreeni.• Swanberg, Å. & Holm, M. 2012. Säilö kesän maut. Mäkelä.

• Marttojen säilöntäsivut: <www.martat.fi/ruoka/sailonta/>

Puutarha luonnonluokkahuoneena

Luokasta vietiin seinät, pulpetit ja katto– mutta se sai vihreän lattian!

Lasten ja nuorten oma puutarhakulttuuri muodostuukaikesta siitä, mitä lapset ja nuoret itse tekevät puu-tarhassa. Lapsilähtöinen puutarha voi mainiosti ollamyös ulkoilmalaboratorio, kenttätyömaa tai havainto-kohde. Luonnon omana luokkahuoneena puutarhamahdollistaa mainiosti erilaiset lyhyet ja pitkäjäntei-semmät luonnontieteelliset, kulttuurihistorialliset taiesimerkiksi matemaattiset tutkimukset. Toiminnallinenpuutarhaympäristö ja itse tekeminen päihittävät esi-merkiksi useimmat luonnontieteen opetusvideot ja -pelit mennen tullen, vaikka niitäkin voi tietysti tehdäitse – puutarhassa!

Viljelytoiminnan dokumentointi

Puutarhan tutkivan oppimisen ytimessä on perintei-sesti ollut oman viljelytoiminnan dokumentointi erityi-sen viljelypäiväkirjan avulla. Yksinkertaisimmillaan seon vihko, johon säännöllisesti kirjoitetaan ja piirretäänmuistiinpanoja ja havaintoja päivän viljelytöistä, säästä,kasvien kasvusta ja niin edelleen. Merkinnöistä on iloaja hyötyä seuraavan vuoden puutarhatöiden suunnit-telussa ja oman puutarhassa oppimisen kuvaajana.

Kasvimaan viljelykiertosuunnitelma kannattaa myöstallentaa mahdollisimman informatiivisessa muodossa.Onneksi piirros tai valokuva kertoo puutarhassakinusein enemmän kuin tuhat sanaa! Esimerkiksi yhdenkasvin kaikki kasvuvaiheet voi taltioida piirtämälläkuvasarjana kylvöstä sadonkorjuuseen. Tekniset apu-välineet antavat uusia ulottuvuuksia myös kasvimaanihmeiden taltioimiseen: Videokameran ja pitkänkuvausajan avulla siemenen kiehtovan itämistapahtu-man tai kukan nupun aukeamisenkin saa vangittuaihmissilmää paremmin. Älypuhelimilla on riski rikkoon-tua ja likaantua multaisissa sormissa, mutta niidenominaisuuksia voi harkitusti käyttää hyväksi esimer-kiksi ryhmän yhteisen viljelypäiväkirja-blogin päivittä-miseen, sääpalveluihin ym.

Kasvikset eri muodoissaan ovat tietysti itseoikeutettu-ja sadonkorjuu- ja muiden puutarhajuhlien antimia. Sil-ti ei ole niin väliä, jos suurin osa tarvikkeista pitää ostaakaupasta tai torilta, kun esimerkiksi yrtit tai sipulit ovatkuitenkin omalta kasvimaalta! Jo pienestä vihannes-sadosta saa leivottua maukkaan focaccia-leivän, jamuut mahdolliset oman maan herkut voi järjestäävadille minikokoisiksi maistelupaloiksi. Ja vaikka satonaolisi vain yksi ainut pullea kesäkurpitsa, siitä voi ainaleipoa juhlakakun!

Kaunis puutarhaympäristö pukeutuu pienellä vaivallajuhlaan. Kun kukkia on yllin kyllin, osan niistä voi kerätämaljakoihin. Paperiset ja kankaasta ommellut juhlaviirittai aurinkoenergialla toimivat lyhtysarjat puun oksaltatoiselle viritettyinä ovat kuin suoraan Muumilaaksosta!Lasten piirrokset, puutarharunot tai värikkäät kangas-suikaleet sopivat tarkoitukseen yhtä hyvin. Tuulisuuskannattaa huomioida laittamalla kiviä kynttiläpurkkienpohjalle painoksi ja kiinnittämällä pöytäliinat tukevastipöytiin. Teltat ja erilaiset tilapäiset katokset auttavatjuhlatunnelman säilymisessä, vaikka taivaalta tulisimuutama vesipisara! Tavallisten tuolinjalkojen alaosiinvoi laittaa tuorekelmua kosteussuojaksi.

Puutarhajuhlien ohjelmanumerot

Rento yhdessäolo ja hyvä ruoka ovat jo tärkeitä ohjel-manumeroita puutarhajuhlissa. Lisätunnelmaa luovatesimerkiksi leikit, runot ja elävä musiikki. Ohjelmanu-meroita voi ammentaa myös lasten ja nuorten puutar-han ulkopuolisista harrastuksista: Millaista on esimer-kiksi soittaa torvea, tehdä taikatemppuja tai stepatapuutarhassa!

Sadonkorjuujuhlia ja muita tempauksia varten voidaankasvimaalle ja sen ympäristöön suunnitella erilaisiateemapolkuja ja tekemispisteitä: luontoaskartelua, kas-visaiheisia tietokilpailuja, maistiaisia… Joskus kaikkeinparas ohjelmanumero on istuttamisen, kylvön, sadon-korjuun tai muun työn ohjaaminen kavereille ja sisa-ruksille – omassa puutarhassa.

6362

Tervetuloa kauppaan, maksuksi käyjuurineen kitketty voikukka!

Vanhasta uutta puutarhajuhliin!

Kirpparit ja ullakot ovat aarreaittoja, kun puutar-hasta valmistellaan ulkoilmaolohuonetta. Kekse-liäisyys säästää ympäristöä ja kukkaronnyörejä:

• Räsymatot nurmikolla kohottavat tunnelmaa.• Ne on helppo rullata siirtämistä varten, ja

pitkälle matolle mahtuu kokonainen pesue!• Värikkäässä puutarhassa vanhat, hieman

kuluneet lakanatkin toimivat helposti pestävinä pöytäliinoina.

• Aidot, vaikka eripariset, lautaset ovat pestävä, kestävä ja juhlava vaihtoehto. Osallistujia voi myös pyytää tuomaan mukanaan omat oikeat juomalasit ja aterimet.

Lisätietoa:

• Jansson, T. 2014. Taikurin hattu. (1956). WSOY.• Juhannus ajallaan – juhlia vapusta kekriin 2004.

Toim. M. Niikko. SKS.• Helakisa, K. 2012. Suomen lasten juhlakirja. Otava.• Hietamies, L. & Pertamo, K. 2011. Lapsen kesäkirja,

parhaat puuhavinkit. Minerva.• Milne, L. 1999. Hauskaa askartelua luonnosta. WSOY.• Somersalo, I. 2008. Yllin kyllin, herkkuja isolle ja pienelle

joukolle. Moreeni.• Möller, L. 2008. Ajatuksia puutarhasta. Basam Books.

• Perinneleikit ry: <perinneleikit.fi> ks. Pihaleikit

7 Tietojen ja taitojenpuutarha

Luonnon monimuotoisuuden havainnointi

Puutarhassa kasvaa yleensä kaikenlaista ilman,että sinne on edes tarkoituksella kylvetty jotain.Kasvien monimuotoisuuteen pääsee sisälle esi-merkiksi seuraavan havainnointitehtävän avulla.

• Tee kepeistä n. 40 x 40 cm neliöitä.• Heitä neliöt tutkimusalueille.• Laske ja luokittele kaikki eri kasvit neliön

sisältä. Apua saat kasvioppaista.• Vertaile eri paikoista saatuja tuloksia, ja

pohdi syitä niiden eroihin.• Myös maan pinnalla, ja sen alla, ryömiviä

ötököitä voi tutkia samoin!

Kourallisessa hyvää, lämmintä, kuohkeaa ja eloperäistäainesta sisältävää puutarhamaata on uskomattomanpaljon elämää: 100 miljoonaa bakteeria ja sientä, mil-joonia alkueläimiä, satoja hyppyhäntäisiä sekä noinsata nivelmatoa, hyönteistä ja punkkia! Silminkinhavaittavia ötököitä löytää puutarhasta runsaasti kivi-en alta, puunkuorilta ja ilmasta. Esimerkiksi päiväper-hosia voi yrittää houkutella puutarhaan kukkien ja eri-tyisten perhosbaarien avulla.

Myös monet pihapiirin linnut ovat puutarhurin tärkeitäapulaisia, kun ne syöttävät poikasilleen valtavan mää-rän tuhohyönteisiä kesän aikana. Samalla toiset linnutja esimerkiksi tietyt nisäkkäät ainakin öiseen ja hiljai-seen aikaan mielellään popsivat satoa, kun puutarhurinsilmä välttää! Rauhanomaisen rinnakkaiselon ja sadonsuojelutoimenpiteiden lisäksi voidaan pohtia, miksimonet kasvit kuitenkin hyötyvät siitä, että eläimet syö-vät niiden marjoja.

Puutarhassa läsnä koko elämä!

Puutarhassa ihmisen muokkaamaa ja luonnonympä-ristö kohtaavat monin tavoin. Puutarhan tiedollisenoppimisen ydintavoitteena voi pitää kokonaisvaltaistaymmärrystä kasvien merkityksestä hengittämämmehapen tuottajina, jokapäiväisenä ravintona, vaatteidenkuituina, rakennusmateriaaleina, lääkkeiden raaka-aineina, ja niin edelleen. Kasvien yhteyttäminen aurin-gon valoenergian avulla on elämämme perusta kotip-laneetallamme!

Viljelysuunnittelusta kokeilevaankasvitieteeseen Lapsille ja nuorille on puutarhataitojen ja viljelykoke-muksen kasvaessa perusteltua antaa yhä enemmänvastuuta viljelysuunnittelusta. Joitakin motivoi ikiomapalsta, jossa saa viljellä mitä ikinä haluaa. Toiset voivatnauttia esimerkiksi leikkimielisestä kilpailusta, kenenpalstalla auringonkukat kasvavat pisimmäksi tai kur-pitsat isoimmiksi. Viljelyprojektiin voi ottaa alusta alka-en kiinnostavan näkökulman: Miten maata pitää hoitaaja millaisia kasveja siinä on kasvatettava, jos haluaa esi-merkiksi saada kesän lopuksi tarvittavat ainekset pas-takastikkeeseen?

Myös esimerkiksi valo-olosuhteiden, kumppanuuskas-vien tai viherlannoituksen vaikutuksia satoon on jännit-tävä tutkia verrokkipalstojen avulla: Kasvavatko sipulitja porkkanat todella paremmin lähekkäin kuin etäällätoistaan? Miten elävä apilakate riviväleissä vaikuttaakuukausimansikan satoon? Saako varjoisassa kuopassayhtä hyvän hernesadon kuin aurinkoisessa rinteessä?Lasten ja nuorten osallistuminen viljelysuunnitteluun voinäin perustellusti saada kokeellisiakin piirteitä.

Puutarhan viljely- ja oheiskasvien maailmassa riittääkeräiltävää, tunnistettavaa, luokiteltavaa matemaatti-sesta symmetriasta aina kasvien kulttuurihistoriaan javanhankansan rohtotietoihin. Perinteiseen kasvinäyt-teiden keräilyyn on saatavilla avuksi puristimia. Hyvääntulokseen tarvitaan kuitenkin vain sanomalehtiä taimuuta huokoista paperia, pari lautaa tai tasaista levyäja riittävä paino, esimerkiksi tiiliskivi. Myös moderniindigitaaliseen kasvioon kannattaa merkitä muistiinkuvan ottamisen ajankohta ja kasvupaikalta tehdytmuut havainnot. Kaiken luokittelun ja tarkkailun kes-kellä on tärkeä säilyttää puhdas luonnon monimuotoi-suudesta nauttimisen ilo!

Puutarhan ilmasto, maaperä jaeläimet kiinnostuksen kohteena

Eri tiedonaloja koskettavana eheyttävänä oppimis-ympäristönä puutarha on oikea runsaudensarvi! Puu-tarhan perustamiseen ja viljelysuunnitteluun on help-po yhdistää esimerkiksi karttaopetus ja paikallisilmas-ton sääolosuhteiden tutkiminen. Voidaan rakentaa itsevaikka vesimittari tai tuuliviiri! Nurmikolla maaten onhyvä lepuuttaa selkää, ja antaa mielikuvituksen laukatataivaan pilvimuodoissa. Pilvimuodostelmia voi kuiten-kin opetella tunnistamaan myös meteorologian näkö-kulmasta, ja mitä se mahdollisesti merkitsee puutar-hurin työn kannalta: Onko tuo Cumulus Nimbus, vaijotain muuta?

Puutarhassa pääsee läheltä seuraamaan eri eliöidenvuorovaikutusta, esimerkiksi kasvien lisääntymistäpölyttäjähyönteisten avulla. Maan pinnan alla vasta riit-tääkin tutkittavaa: Tiede on vasta viime aikoina todellaymmärtänyt esimerkiksi lierojen suuren merkityksenviljelijälle! Talvikaudeksi voi sisätiloihin rakentaa omankiehtovan matokompostorin. Maaperäanalyysit joh-dattavat myös maamme geologiseen historiaan, kuntutkitaan, miksi esimerkiksi savimaa on Suomessa niinyleistä!

6564

Nam, puna-apilaa!

Kaiken hiki hatussa puutarhassa touhuamisenrinnalla on mielenkiintoista opetella näkemään,mitä kaikkea luontoäiti tarjoaa meille omassapuutarhassaan vain keruun vaivalla!

• Älä maistele omin päin mitä tahansa – tutustu villiyrttien saloihin aina asian-tuntevan oppaan kanssa!

• Kerää vain hyväkuntoisia, nuoria kasveja puhtailta kasvupaikoilta.

• Kokeilemisen arvoisia villiyrttejä: poimulehti, maitohorsma, puna-apila, kuusenkerkät, voikukka ja ryöpättynä nokkonen.

Itämisvertailu

Helposti järjestettävä ja mielenkiintoinen tutkimus on hyvin hitaasti itävän persiljan jalähes silmissä kasvavan ruusupavun itämisennopeuden ja kasvun vertailu:

• Kylvä siemenet siemenpussin ohjeen mukaan eri astioihin.

• Sijoita kylvökset vierekkäin.• Seuraa päivittäistä kasvua mittanauha-

kirjanpidon avulla – ja ylläty!

Lisätietoa:

• Bruun, E. & Christensen, B. 1999. Vanhoja lääkekasveja. WSOY.• Cajander, R. 2010. Luontopiha - ympäristöystävällinen piha

ja puutarha. Minerva.• Kivinen, R. 2003. Villiinny villivihanneksiin. Lasten keskus.• Koivisto, A. & Sausa, R. 2013. Oma herne ja valitut pavut. Tammi.• Laaksonen, J. & Pyykkö, M. 2014. Ihmeitä Suomen luonnossa.

Gummerus.• Laws, B. 2012. 50 kasvia, jotka muuttivat maailmaa. Moreeni.• Larsson, P. 2010. Puutarhan asukkaat – koko perheen lajiopas.

Minerva.• Murtosaari, J. 2013. Perhosten vuosi. Minerva.• Pretor-Pinney, G. 2012. Pilvibongarin opas. Atena.• Rousi, A. 1997. Auringonkukasta viiniköynnökseen:

Ravintokasvit. WSOY.

• Kasvitieteelliset puutarhat Suomessa: <www.kasvitieteellisetpuutarhat.fi/>

www.lastenpuutarha.fi> Harrasta

> Kasvun ihme – viljelyvinkit > Taikavarpu – tutki ja kokeile

Puutarhataidetta ja ympäristö-taidetta puutarhassaVarsinainen puutarhataiteen perinne sisältää esimer-

kiksi ruohopatsaita, pensasveistoksia, vesiaiheita, la-byrintteja sekä kasvisommitelmia, palatsien jakartanoiden puutarhoissa komeimpana. Puutarhaanliittyvä ja puutarhasta ammentava lasten ja nuortentaide voi olla kuitenkin mitä vain: kehollista, kuval-lista, sanallista – tai vaikka konsertti perunanvarsille!

Taidehistoria kokonaisuutena on pullollaan taiteilijoita,jotka ovat käyttäneet puutarhaa ja sen antimia inspi-raation lähteenään, työskentely-ympäristönään taisymbolisesti, esimerkiksi: Giuseppe Arcimboldo, Clau-de Monet, Georgia O’Keeffe tai suomalainen nykytai-teilija Kaisa Salmi. Klassista ulkoilmamaalausta ja -pii-rustusta sellaisenaan on hauska kokeilla maalausteli-neen tai -alustan avulla. Puutarhasta löytyy kuvatta-vaksi maisemia, asetelmia, ihmisiä puuhissaan, kukkia,puita, matoja ja paljon muuta. Aivan pieniä puutarhanyksityiskohtia voi välillä kuvata mahdollisimman suu-ressa koossa. Toki teoksista järjestetään taidenäyttelypuutarhassa!

Ympäristötaiteessa omana taidemuotona on kyse ainajonkinlaisesta kommentista ihmisen ja ympäristön suh-teeseen: Se voi olla ekologista, ympäristöstään erot-tuvaa tai siihen sulautuvaa, hauskaa, pysähdyttävää,hitaasti muuttuvaa tai vain hetkellistä, kuten varjoku-vat auringonvalossa kahden puun väliin viritetyn laka-nan avulla. Ympäristötaide puutarhassa voi olla pie-nenpientä tai näyttävää: Lasten ja nuorten omat koke-mukset ja tärkeänä pitämät asiat voivat toimia taiteentekemisen lähtökohtana yhtä hyvin kuin esimerkiksiveden ja hiilen kierto, yhteyttäminen, kukkien värit,multa, savi ja hiekka…

Kasvit tekemisen materiaalina

Kasvit ja kasvinosat tarjoavat sellaisenaan lukematto-mia lähtökohtia luovaan toimintaan, taiteeseen jaaskarteluun: Kasveilla voi värjätä lankoja, prässätytkukat ja lehdet ovat kauniiden korttien ja taulujen raa-ka-aineita, siemenistä voi tehdä kaulakorun ja vihan-neksista saa sommitella lautaselle vaikka oma-kuvanennen syömistä. Kukkaseppeleet koristavat kantajaan-sa, lehdellä voi soittaa ja pajusta vuolla keväällä pillin– lapset itse keksivät varmasti monta muuta tapaakäyttää kasveja luovasti!

Puutarha luovan toiminnan lähteenä

Ruusunkukka, pajumaja, porkkanamaa– mikä on lempipaikkasi puutarhassa?

Todellinen lasten ja nuorten puutarha syntyy vapau-desta liikkua, löytää, tutkia ja kuvitella! Kasvimaaym-päristön luovat puuhat antavat lapsille ja nuorille mah-dollisuuden tehdä puutarhasta enemmän oman näköi-sensä. Mikä parasta, hellittämällä hetkeksi kuokan taikastelukannun kädestään, voi helpommin kuulla lin-nunlaulun, hyönteisen kipityksen heinänkorrella – jaoman sydämen lyönnit.

Leikki ja lepo puutarhassa

Puutarhaleikeissä satu ja tosi sekoittuvat. Leikki ei sujupakottaen, sille voi vain antaa tilaa, aineksia ja rohkai-sevan ilmapiirin! Kasvimaan käpylehmä, ki-vistä kyhät-ty peikko, kotoa tuotu dinosaurus tai avaruusolento onyhtä arvokas lapsen oman kasvimaan koristajana.Välillä vaihtelua tuovat erilaiset perinteiset, puutarha-aiheeseen sovitetut ja ohjatut pihaleikit, kuten: ”Kukapelkää linnunpelätintä?”

Lasten ja nuorten puutarhassa tarvitaan myös ohjattuajoutenoloa: merkityksellistä, kehon rentouttavaa ja ais-tit aukaisevaa ei-minkään tekemistä. Samalla kannus-tavassa puutarhaympäristössä saa kokea ympäristö-ään fyysisesti ja visuaalisesti eri perspektiiveistä: maantasolta, puun oksalta tai palstalla itseä korkeampienkasvien välissä! Esimerkiksi ruohikossa selälläänmakoilu ja maailman tarkastelu sammakkoperspektii-vistä voi olla lapselle ja nuorelle täysin uusi kokemus.Puutarhan lepotilaksi rakentamisessa voi käyttää hel-posti apuna esimerkiksi vilttejä, vanhoja räsymattojaja riippukeinuja.

Puutarhan sadut, tarinat ja runot

Puutarha on pitkään kuulunut monen ihmisyhteisönmerkitykselliseen kulttuuriperintöön ja kuvastoon.Puutarhaan paikkana ja viljelykasveihin konkreettisestija kuvaannollisesti liittyviä satuja, tarinoita ja runojaonkin runsaasti. Työskentelyhetken motivointina taisen jälkeisellä lepotauolla on hauska kuunnella ääneenluettuna esimerkiksi Jaakosta ja pavunvarresta, Prin-sessasta ja herneestä, Jättiläismäisestä nauriista, Para-tiisin tai Salaisesta puutarhasta. Pyydä apua lähikirjas-tosta! Ehkä työntekijä voi tulla pitämään kirjavinkkaus-hetken puutarhassa?

Vähän tylsempikin työskentelyhetki muuttuu helpostihuviksi, kun sitä höystetään puutarhan puujalkavitseil-lä, kauhutarinoilla ja arvoituksilla! Vastavuoroiseenkuunteluun ja jokaisen tarinan arvoon perustuva sadu-tusmenetelmä sopii hyvin myös puutarhan arjen jaunelmien tallentamiseen.

Puutarha kaikille aisteille!

Paljasjalkapolku, tuulikello, yrttikimput, luontosoitti-met, vastavärikukkatarha: Puutarhaa voi kehittää las-ten ja nuorten kanssa yhdessä tehden vähitellen yhäenemmän eri aistien käyttämisen näkökulmasta. Myösmuutos ja aika ovat tekemisen lähtökohtana konkreet-tisesti koettavissa puutarhassa esimerkiksi valoisassakevätaamussa, tuoksuvassa ja surisevassa kesäillassatai pimeänä marraskuun iltapäivänä!

6766

”Olipa kerran tammi…”

Leikki on niin tärkeää, että esimerkiksi Suomenpunainen risti ja Mannerheimin lastensuojeluliittokoettavat innostaa kaikkia suomalaisia leikki-mään enemmän.

• Vuoteen 2016 mennessä jokaisessa kunnassa on tarkoitus olla Terhokerho, jossa sukupolvet voivat kohdata toisensa leikkien.

• Leikkimisen toivotaan leviävän paikasta toi-seen kuin tammenterhoina lasten taskunpohjilta!

www.kokosuomileikkii.fi/

Mielipaikka valokuvassa

Dracula veriapilapellossa, orava puun haarassa…Heinäkuussa kasvien kasvuvaiheessa on aikaakuvata jokainen lapsi valitsemassaan puutarhanmielipaikassa.

• Läheltä löytyvät tarvikkeet ja esimerkiksi vähän kasvomaalia sopivat avuksi leikkiin.

• Kuvaushetki suunnitellaan huolella yhdessä - yhtä hauskaa olla kuvaaja kuin kuvattava!

• Entä oletko joskus halunnut nukkua sametti-kukassa tai istua pikkutonttuna puun oksalla?

• Digikameran ja kuvankäsittelyohjelman avulla haave voi käydä melkein todeksi!

Lisätietoa:

• Björk, C. & Anderson, L. 1988. Linnea maalarin puutarhassa. Otava.

• Burnett, F. H. 2007. Salainen puutarha. (1911) Kirjalito.• Niemelä, R. Milja-sarja. Otava.• Suosalo, A. 2008. Lasten aurinkovuosi: opas ekologiseen

lastenkulttuuriin. Sammakko.• Tetri, A.-K. 2010. Luonnonvärjäys. Moreeni.• Lea Turton ylläpitämä suomalaisen ympäristö-taiteen

sivusto: <http://environmentalart.net/>• Puutarhataiteen seura ry: <www.gardenartsociety.fi/>

PORKKANA_74

Majat, pesät ja muut piilopaikat

Mitä olisi puutarha ilman pientä huvimajaa, ja lapsi-läh-töinen puutarha ilman majaa puussa tai sen juu-rella?Pienetkin puut ovat lapsille ja nuorille yleensä todellatärkeitä ja lähes persoonallisia hahmoja. Isommat,tukevat kiipeilypuut antavat mahdol-lisuuden lihasvoi-man ja ketteryyden kasvattamiseen sekä puutarhankokemiseen muutenkin kuin maan tasolta. Sopiviinpuihin voi rakentaa pesäpönttöjä, joista puutarhuriletärkeät hyönteissyöjälinnut hyötyvät. Puun oksalle voiripustaa myös perhosia houkuttelevan ”baarin” tai lep-päkerttuja ja muita hyötyötököitä kutsuvan ”hyönteis-hotellin.”

Erilaisiin majoihin ja pesiin saa materiaaleja esimer-kik-si jätelaudasta, katkenneista oksista, heinistä ja syksynlehdistä. Myös köynnöskasveja, kuten salko-papua, voikesällä kasvattaa sopivaa kehikkoa pitkin pilopaikaksi.Pajun käsittely on oma taitolajinsa! Puutarhaan voihuovuuttaa vaikka pienen jurtan, mutta yksinkertaisinteltta syntyy intiaani-tiipiin muodossa: Tarvitaan kolmetoisiinsa yläpäästä narulla kiinnitettyä pitkää keppiä,jotka upotetaan maahan kolmijalan muotoon. Väleihinlaitetaan lisää keppejä tueksi, ja ympärille kiedotaanisoja, koris-teellisia kankaita seiniksi. Leikki ja uusientekemisten suunnittelu puutarhassa voi alkaa!

PORKKANA_75

Kädentaidot puutarhassa

Maja, linnunpönttö, matojen ravintola –puutarhassa saa rakentaa kaikkea!

Tietyssä mielessä työ puutarhassa ei lopu koskaan – jahyvä niin! Kasvien kasvattamisen ja niistä huolehtimi-seen liittyvien töiden lisäksi palstan ympärillä riittääpuuhaa jokaiselle käytännölliselle ja luovalle suunnit-telijalle ja nikkaroijalle. Puutarha on mainio paikka ope-tella käyttämään oikein sahaa, vasaraa, puukkoa, maa-lisivellintä ja niin edelleen.

Korjaaminen, huoltaminen ja työvälineiden kunnossapitoKestävään puutarhanhoitoon kuuluu arvokkaista työ-kaluista, muista tarvikkeista ja puutarhan rakenteistahuolehtiminen parhaalla mahdollisella tavalla! Työka-luja ei esimerkiksi jätetä työn jälkeen lojumaan pellonreunalle, vaan ne kerätään talteen omaan säilytyspaik-kaansa. Tarvittaessa kuokat ja lapiot puhdistetaanensin mullasta ja kasvijätteistä. Siisteys ehkäisee myöskasvitauteja ja tuholaisia leviämästä.

Työvälineiden kestävyys, korjattavuus, sopivuus jahuollettavuus ovat tärkeitä kriteerejä jo niiden hankin-tavaiheessa. Metalliteräiset työkalut, kuten lapiot jaoksasakset voidaan teroittaa viilalla tai hiomakivelläesimerkiksi puutarhan syystöiden yhteydessä. Työka-lujen puhtaat metalliosat öljytään talveksi ja puisetkädensijat ja varret on hyvä hioa sileiksi hiekkapape-rilla. Työvälineiden kunnosta huolehtiminen on myösturvallisuuden ylläpitämistä! Pienetkin lapset kannat-taa opettaa huomaamaan mahdolliset rikkinäiset taimuuten huonosti toimivat työkalut ja kertomaan niistäaikuiselle.

KUVA_116_ovaska

Puutarhan omat rakennusprojektit

Lasten ja nuorten omaehtoisen nikkaroinnin salliminenon yksi tapa ottaa kantaa siihen, miltä lapsilähtöinenpuutarha saa näyttää. Puutarha itsessään tarjoaamonia kiinnostavia rakennusprojekteja: Kasvit tarvitse-vat muun muassa viljelylavoja ja -laatikoita, tukikep-pejä, säleikköjä ja kasvitikkaita. Vesiaiheiden tuominenpuutarhaan ja erilaisten valaistusratkaisujen suunnit-telu ovat jo haastavampia töitä, mutta esimerkiksi kar-maisevan linnunpelättimen tai helisevän tuulikellonrakentaminen onnistuu jokaiselta!

Työkaluille voi rakentaa itse kierrätyslaudasta laatikontai vajan sen sijaan, että sellaisen ostaisi valmiina. Kom-postin ja jälkikompostointilaatikon tekeminen on yksitärkeimmistä ja tarpeellisimmista puutarhan raken-nusprojekteista! Usein puutarhassa tarvitaan myöskylttejä, aitoja, portteja ja muita rajoja, joissa voi ko-keilla vaikka mosaiikkitekniikkaa. Erilaisten penkkien,päivänvarjojen, keinujen ja riippumattojen luominenilahduttaa varmasti pienen ja isomman puutarhurintarpeellisia lepohetkiä. Kesäkeittiön parissakin saa har-joitella rakennustaitoja.

6968

HEID

I OVA

SKA

JAN

NE VA

LKEIN

EN

Rakennetaan viljelylaatikko

Viljelylaatikko erottaa hyötyviljelmän tarvitta-essa selkeäksi omaksi alueekseen. Pihassa leik-kivät lapsetkaan eivät niin helposti tallaalaatikossa kasvavia taimia!

• Perinteinen sivuistaan kalteva viljelylava on kuin pienoiskasvihuone, kun siinä on vanhasta ikkunoista tehdyt kannet.

• Nykyaikainen viljelylaatikko syntyy helposti muutaman lavakauluksen, eli eurolavan kehikon, ja kulmarautojen avulla.

• Laatikon syvyys riippuu haluttujen viljely-kasvien kasvutilan tarpeesta.

• Raakalaudasta nikkaroitavan laatikon voi sahata vaikka aaltoreunaiseksi – käsittelethän puun vain myrkyttömällä öljyllä!

Ulkohuussi puutarhassa

Pihan perällä, hotelli helpotus, ajatuspaja – rakkaalla lapsella on monta nimeä. Hyvin kompostoitunut käymäläjäte käy puutarhan viherrakentamiseen.

• Myös puu-ceen voi rakentaa itse, tai antaa lasten koristella olemassa olevan rakennuk-sen puutarhaansa paremmin sopivaksi!

• Kumpulan koulukasvitarhan huusseissa kasvaa muun muassa ihmeköynnöksiä…

Leikkimökit rakennusperintönä

Leikkimökki on aikuisten huvimajan vastine lap-sille. Suomalaisten leikkimökkien historia alkaa1800-luvulta kartanoiden puutarhoista. 1940-lu-kuun mennessä pieniä vaneri- tai lautataloja lap-sille rakennettiin jo koko kansan keskuudessa.

Riitta Niskasen artikkeli kertoo lisää leikki-mök-kien historiasta:

www.rakennusperinto.fi/kulttuuriymparisto/artikkelit/fi_FI/leikkimokit/

• Millainen voisi olla tämän päivän leikkimökki, sen huonekalut, pikkuruinen hyötykasvimaa tai kukkapenkki?

www.lastenpuutarha.fi> Harrasta

> Taikavarpu – tutki ja kokeile> Värikartta – taiteen sieminiä> Tarinapuu – sadut ja tarinat> Pelakuu – liiku ja leiki

Lisätietoa:• BirdLife Suomi. 2014. Pöntöt, linnut.

www.birdlife.fi/julkaisut/esitteet/PONTOT_LINNUT_BIRDLIFE_SUOMI.pdf>

• Haapalahti, T. 2014. Kierrätyspuutarha. Tammi.• Larson, E.-L. ym. 1998. Viirun puuhakirja. Tammi.• Meskanen, P. ym. 2008. Pieni majakirja. Tammi.• Mortensen, M. & Ladegaard, J. 2003. Pajunpunonta. Atena.• Niemistö, P. & Turu, A. 2009. Uusi askartelun pikkujättiläinen.

Tammi.• Paasio, A. 2011. Unelmien leikkimökit. Atena.• Qvist, L. 2007. Nikkaroi kotiin ja puutarhaan. Otava.

Puutarhan ylläpitäminen

Tarvitaan erilaisia tapoja tuoda esille kaikkien näkökul-mat, kun lapsilähtöistä puutarhatoimintaa arvioidaan,ja sen jatkuvuutta tahdotaan ylläpitää. Esimerkiksijokainen puutarhavuosi kannattaa päättää yhteiseenvapaamuotoiseen kokoontumiseen, jossa kerrotaanyhdessä kuluneen kesän parhaita juttuja ja pohditaansitä, mikä olisi voitu tehdä toisin. Talven aikana voidaankirjallisuutta, nettiä ja eri asiantuntijoiden neuvojaavuksi käyttäen etsiä ratkaisuja esimerkiksi kasvimaatavaivaavien ötököiden luonnonmukaiseen hallintaan, taimiten eri satoa voitaisiin jatkossa hyödyntää monipuo-lisemmin.

Jos jokin ryhmä tai varsinkin vastuussa olevat aikuisetkokevat puutarhan hoitamisen raskaaksi, siihen täytyykuitenkin reagoida heti! Parasta on, jos jo alussa puu-tarhanhoitoon on saatu ”kummeiksi” paikallisia osaajia,joiden puoleen voi ongelmatilanteissa kääntyä. Puutar-haan osallistuvien lasten ja nuorten perheistä kannat-taa koota rinki, jota tiedotetaan mahdollisuudestaosallistua puutarhapuuhiin kertaluontoisesti ilman si-toutumispakkoa. Myös perheiden on hyvä tuntea puu-tarha paikaksi, jossa saa ja voi vierailla, vaikka vainihailemassa toimintaa ja viemällä siitä näin tärkeääviestiä eteenpäin.

Lasten ja nuorten osallisuudenkasvattaminenKynä, paperia, videokamera tai nauhuri: Lasten januorten mielipiteiden tallentaminen ei ole vaikeaa, kunsiihen vain ryhtyy! Hyvä keino saada ihan jokaisen omamielipide esille, on järjestää turvalliseen ja rauhalliseentilaan toivetuoli, jossa kukin vuorollaan saa kertoa esi-merkiksi yhden asian, mitä toivoo perustettavalta taijo olemassa olevalta puutarhalta.

Eri-ikäisten lasten ja aikuisten yhteisissä ideariihissäsaadaan varmasti erilaisia ajatuksia, kun puutarhankäyttöä ideoidaan esimerkiksi eri oppiaineiden, tee-mojen tai sisältöalueiden näkökulmasta. Tärkeää on,että kaikki ajatukset kirjataan jotenkin ylös, ja niitäkäsitellään myös jatkossa. Seinälle tai pöydälle voimyös vain jättää ison paperin, johon yhteisön jäsenetvoivat tietyn ajan kuluessa kirjoittaa ja piirtää ajatuk-siaan ja unelmiaan puutarhasta.

Muista, että lapset ja nuoret ovat itse usein parhaitapuutarhatoimintansa dokumentoijia. Lasten ja nuortenoppimiskokemukset omin sanoin ja kuvin kertovat pal-jon puutarhasta vierailijoille ja toiminnan mahdollisille

rahoittajille. Esimerkiksi nykyisten digitaalisten kuva-kirja- ja kalenteripalvelujen avulla puutarhan värikkäänvuoden saa elävästi talteen.

Puutarhan käytännön töissä aikuisten haasteena onolla riittävästi tukena ja asettua tarvittaessa taka-alalle.Lasten ja nuorten puutarha on ensisijaisesti lasten januorten oman tekemisen ja oppimisen paikka, jossa jo-kaiselle voi löytyä oma tärkeä tehtävä yksin ja yhdessä!

Puutarhapulmien ennaltaehkäisyä

Muista, että aina tulee uusi kevät!

Tässä luvussa käydään lyhyesti läpi puutarhatoiminnanjatkuvuuteen ja arviointiin liittyviä näkökulmia. Varsi-naisiin viljelyongelmiin tässä ei puututa (niiden ehkäi-systä, ks. luvut 4 ja 5), koska lasten ja nuorten puutar-hatoiminta onneksi harvemmin kuivuu kasaan senvuoksi, että koko sato epäonnistuu.

Käynnistämisvaikeudet

Kaikkein tärkeintä lasten ja nuorten puutarhan perus-tamisessa on valita puutarhalle sopiva koko ja paikka!On totta, että puutarhan perustaminen varsinkinalkuvaiheissa vie aikaa ja lihasvoimia, mutta pienelläpalstalla tai muutaman lavan viljelmällä työ ei jatkos-sakaan käy kohtuuttomaksi.

Puutarhanhoitoon ei heti tarvitse ryhtyä haudanvaka-vasti – homman pitää olla myös hauskaa! Pienimuo-toisesti ostomullan avulla kasvimaan saa polkaistuakäyntiin nopeasti. Maatahoitavaan viljelyyn voi alkaapaneutua tarkemmin esimerkiksi seuraavana vuonna.Aluksi kannattaa viljellä aina myös jotain hyvin sato-varmaa ja nopeasti kasvavaa, kuten retiisiä, salaattiatai kesäkurpitsaa. Omien taimien kasvatus on kiehtovaprosessi, mutta esimerkiksi valmiiden yrttien, tomaatintai kesäkukkien taimien käytössä ei ole mitään pahaa.Niiden parissa riittää vielä paljon muuta puuhastelta-vaa.

Työyhteisössä johdon tuki on yleensä välttämätöntavoitteellisen puutarhatoiminnan onnistumisessa. Siltiihan jokaista työyhteisön jäsentä ei tarvitse ympäripu-hua. Kaikki eivät vain halua sormiaan multaan, vaikkakokkailisivat mielellään puutarhan antimista tai naut-tisivat pihan kukkaloistosta. Useimpien on helpompitulla mukaan toimintaan, kun he saavat kokea, että sii-tä on iloa, tukea ja uudenlaisia mahdollisuuksia omaantyöhön – ei vain jotain lisää työpäivän päälle. Lasten januorten puutarhan ei myös pitäisi olla vain aikuistentyötä!

Resurssien rajallisuus

Puutarhaunelmia ei kannata milloinkaan torjua vainniukkojen resurssien vuoksi. Avainsanana on aloittaatarpeeksi pienesti, ja kerätä vähitellen tarvittavia väli-neitä, yhteistyökumppaneita ja sponsoreita. Viidellä-kymmenellä eurolla saa jo runsaasti kylvömultaa ja eri-laisia siemeniä. Sopivia kylvöastioita ei yleensä tarvitseostaa, vaan niitä saa esimerkiksi puhtaista, käytetyistäelintarvikepurkeista. Jos pihalla on nurmikkoa, eiyleensä tarvita kuin oikeanlainen lapio jolla maa kään-netään viljelyalustaksi. Kekseliäisyys, luovuus ja omatkädet ovat lasten ja nuorten puutarhatoimintaa ohjaa-van parhaat työvälineet!

7170

8 Puutarhatoiminnan jatkuvuus ja arviointi

Talkoot puutarhassa!

Talkooperinne kannattaa elvyttää erityisestipuutarhan perustamiseen, maan kunnostuk-seen ja sadonkorjuuseen liittyvissä töissä.

• Hyvä keino saada porukkaa mukaan on tarjota riittävästi talkoopurtavaa ja huoleh-tia tarvittaessa aivan pienimpien lasten leikittämisestä.

• Muista kutsua kaikki osallistujat sadon-korjuujuhliin syyskesällä, tai esimerkiksi piknikille Runon ja suven päivänä 6.7.!

Pienoismalli puutarhasta

Miellekartta tai suunnitelma puutarhasta voihyvin olla myös kolmiulotteinen!

• Pienoismallin rakentamiseen kannattaa yhdistää kävely- ja tutkimiskierros oikeassa puutarhan paikassa.

• Paikkaa voi lähestyä myös eri aistien kautta: Miltä sen osat näyttävät, kuulosta-vat, tuoksuvat ja tuntuvat?

• Erilaisin symbolein karttaan voi kerätälasten, nuorten ja aikuisten mielleyhtymiä paikasta, kuten: rauhallinen, pelottava, ruma, kaunis, tylsä, kiinnostava...

Varoitus: Puutarhanhoito voi aiheuttaa vakavaa riippuvuutta!

Puutarhakasvatuksen yhteistyöverkosto

Luodaan Suomeen lasten ja nuorten puutarhojen vihreä ketju!

Kun on kerran saanut sormet multaan lasten ja nuor-ten kanssa, kokemuksia, ideoita ja kysymyksiä riittääyleensä muille jaettavaksi asti. Kasva ja opi puutar-hassa -hankkeen aikana on perustettu verkkosivut,joilla alueelliset ja paikalliset pienetkin lasten ja nuortenpuutarhatoimijat voivat esittäytyä ja kertoa toiminnas-taan. Verkoston toivotaan lisäävään yhteistyötä jaoppimista lasten ja nuorten puutarhakasvatuksensaralla! Verkoston avulla voi jatkossa etsiä myös sopi-via vierailukohdepuutarhoja omalla toiminta-alueella.

Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ry

Toimisto:Jyrängöntie 2, 00560 Helsinki

www.lastenpuutarha.fitoimisto (at) lastenpuutarha.fip. 041 541 0454

Tämän käsikirjan julkaissut Lasten ja nuorten puutar-hayhdistys ry on vuodesta 2006 edistänyt lapsilähtöi-sen puutarhakulttuurin ja -harrastuksen kasvua Suo-messa. Päätoimipaikassaan Kumpulan koulukasvitar-halla Helsingissä yhdistys järjestää puutarha-aiheisialeirejä, kerhoja, kursseja ja tapahtumia lapsille, nuorille,perheille ja erityisryhmille. Kouluille, päiväkodeille,nuorisotaloille ja esimerkiksi asukaspuistoille tarjotaanpuutarhan perustamiseen ja käyttöön liittyvää ympä-ristökasvatuskoulutusta. Yhdistys ylläpitää myösympärivuotista puutarha-alan nuorten työpajaa, Vih-reän Oksan Werstasta.

Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen jäseninä onpuutarhatoiminnasta kiinnostuneita lapsia, nuoria jaaikuisia: sekä kokeneita puutarhureita että aloittelijoita.Yhdistyksen toimijoilla on halu ammentaa ja luodauutta yli 100-vuotiaan suomalaisen koulukasvitarha-toiminnan perinteestä. Älä epäröi ottaa yhteyttä, kuntarvitset tietoa ja apua oman puutarhan tai kasvimaanperustamiseen lapsille ja nuorille!

Muita yhteistyötahoja

Myös muita suomalaisia kansalaisjärjestöjä ja organi-saatiota työskentelee teemojen parissa, jotka liittyvätpuutarhanhoitoon, ruoka- ja ympäristökasvatukseen.Esimerkiksi seuraavien järjestöjen toimintaan, oppi- jamuihin materiaaleihin kannattaa tutustua, kun omanpuutarhan perustamiseen ja sen sadon hyödyntämi-seen tarvitaan lisätietoa, ideoita ja mahdollisia yhteis-työkumppaneita.

72

www.lastenpuutarha.fi> Verkosto

Kumpulan koulukasvitarha, Lasten ja nuorten puutarha!

Kumpulan koulukasvitarha Helsingin Käpylässäon vuodesta 1928 toiminut keskeytyksettäpuutarhassa kasvun ja oppimisen paikkana.

www.lastenpuutarha.fi/yhdistys/toimipaikat/

Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ylläpitääKumpulan koulukasvitarhaa yhteistyössä puu-tarhan omistavan Helsingin kaupungin Nuo-riso-asiainkeskuksen kanssa.

Puutarhaneuvoja Elisabeth Kochin ja kaupun-ginarkkitehti Gunnar Taucherin alun perinsuunnittelemaa puutarhaympäristöä kehite-tään yhä paremmin tämän päivän lasten, nuor-ten ja perheiden tarpeita vastaavaksi.

Tervetuloa tutustumaan!

Yhteystiedot: Vähänkyröntie 400610 Helsinkip. 041 541 0456

Tiedustele vierailumahdollisuuksia (paras aika huhti – syyskuussa):

kasvitarha (at) lastenpuutarha.fi