KARELIA-AmmAttIKoRKEAKouLun tIEdotusLEhtI | 1/2013

» Koulutus vientituotteena

» Henkilöstön osaaminen ajantasalle täsmäkoulutuksella

Palveluja

yksilöille ja

työelämälle

2 | karelia.fi

karelia.fi | 3

» PääKIRjoItus

Ammattikorkeakoulujen toiminnassa korostuu kiin-teä alueellinen vuorovaikutus. Karelia-ammatti-korkeakoululle on tärkeää, että sen toiminta tu-kee Pohjois-Karjalan kehitystä, hyvinvointia sekä

kulttuuri- ja elinkeinoelämää. Esimerkiksi koulutuksella on tärkeä alueellinen ulottuvuus. Ammattikorkeakouluista val-mistuneet, työllistyvät pääsääntöisesti opiskelupaikkakun-nalleen tai sen lähialueille. Varsinkin koulutuksen aikaisella alueen yrityksissä tapahtuvalla työharjoittelulla on keskeinen merkitys työllistymiselle tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Karelia-ammattikorkeakoulu ja sen edeltäjä Pohjois-Kar-jalan ammattikorkeakoulu on aluekehitysvaikutukseltaan yksi Suomen parhaista ammattikorkeakouluista. Osallistum-me aktiivisesti maakunnan kehittämiseen erilaisten tutki-mus- ja kehittämistehtävien ja kärkihankkeiden toteuttaja-na. Olemme tästä saaneet vuosien varrella tunnustustakin. Meidät on mm. valittu Korkeakoulujen arviointineuvoston arvioinnissa vuosien 2004 – 2005 aluevaikutuksen huip-puyksiköksi. Emme ole tämän tunnustuksen jälkeenkään levänneet laakereillamme vaan vahvistaneet ja kehittäneet toimintaamme jatkuvasti. Eräs indikaattori on ollut vahva hanketoiminta, jossa olemme jatkuvasti olet kansallista kär-keä. Hyvistä hankeaihioista syntyy myös mainioita palvelu-tuotteita, joita voimme tarjota yhteistyökumppaneillemme.

Näin sen itse näemme ja tästä vahvasta läsnäolosta myös minä mielelläni muistutan aina kun se on mahdollista, mut-ta mitä tästä henkselien paukuttelusta ajattelevat alueem-me toimijat ja yhteistyökumppanit, esimerkiksi alueemme yritykset. Ammattikorkeakoulujen aluevaikuttavuuden yritysnäkökulmasta on aivan viimeaikoina saatu mielen-kiintoista tutkimustietoa. Kuudentoista ammattikorkea-koulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan, laadun, vaikuttavuuden ja näkyvyyden kehittämisverkosto Tutka, julkaisi vuoden alussa tutkimuksen (PK-Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikutta-vuus. Kyselytutkimus Suomen Yrittäjien jäsenistölle), jossa kyselytutkimuksen avulla kartoitettiin maakuntien yritysten kokemuksia ammattikorkeakouluyhteistyöstä.

Meidän kannaltamme kyselytutkimuksen tulokset olivat tavoitteidemme mukaiset. Tutkimuksen mukaan Pohjois-Karjalan yrittäjillä oli kaikista Suomen maakuntien yrittä-jistä eniten kokemusta ammattikorkeakoulun tutkimus-,

kehitys- ja palveluyhteistyöstä. Lisäksi ammattikorkeakou-lun koulutusyhteistyöstä ja opiskelijayhteistyössä Pohjois-Karjalan yrittäjillä oli toiseksi eniten kokemusta. Voidaankin hyvällä syyllä todeta, että Karelian alueellinen tunnettavuus on hyvällä tasolla myös yhteistyökumppaneittemme näkö-kulmasta. Näin pitää ollakin.

Hyvällä tasolla ovat myös alueen kanssa yhdessä teh-tävät tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeet. Juuri tätä kirjoittaessani kantautui Hämeenlinnassa pidetyistä valtakunnallisista ammattikorkeakoulujen tutkimus-, ke-hittämis- ja innovaatiopäiviltä tieto, jonka mukaan Kärki 2012 –kilpailun sarjassa ”Työelämää hyödyttävä soveltava tutkimustieto” palkittiin Karelia-ammattikorkeakoulun ja Savonia ammattikorkeakoulun yhteinen Vaske-hanke. Tässä Väljästi asuttujen alueiden palveluiden kehittäminen -projektissa (VASKE), jonka toteutusalueena oli Pielisen Karjala ja Ylä-Savo pilotoitiin tietoteknisen osaamiseen ja optimoinnin käyttöä julkisten palveluiden kehittämisessä. Esimerkiksi Lieksassa kehittämisen kohteena olivat kotihoi-don palvelut. Projekti vastasi osaltaan jatkuvasti kasvavaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeeseen. Projektin toimenpiteillä vaikutettiin konkreettisesti työntekijöiden jaksamiseen ja työhyvinvointiin.

Vasken voittokulku toistaa sen mitä tapahtui jo viime vuonna kun vastaavat valtakunnalliset päivät toteutettiin täällä meillä Joensuussa. Silloin ammattikorkeakoulujen val-takunnallisen KÄRKI-palkinnon kansain-välisen TKI-toiminnan sarjassa voitti Pohjois-Karjalan ammattikorkeakou-lun Biotalouden keskuksen projekti nimeltä PelleTime (Solutions for competitive pellet production in medium size enterprises).

Onneksi olkoon vain molem-missa hankkeessa mukana olleille ammattikorkeakoulun väelle ja alu-een kehittäjille ja yhteistyöyrityk-sille. Henkselien paukuttelu on välillä ihan mukavaa ja aiheellistakin.

Petri Raivo, rehtori

karelia vaikuttaa ja Palvelee

4 | karelia.fi

26

» tarkkuus-tekniikan huippu-osaamista

karelia.fi | 5

Päätoimittaja Petri Raivo, rehtori | Toimitussihteeri Eija Piiparinen, tiedottaja | Ulkoasu ja taitto Salla Anttila | Kuvat Karelia-amk/kuva-arkisto, Salla Anttila | Kannen kuva Salla Anttila | Julkaisija Karelia-ammattikorkeakoulu, Tikkarinne 9, 80200 Joensuu | Yhteystiedot: www.karelia.fi, info@karelia.fi | Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu | Levikki: 3000 kpl | ISSN 2323-8453 (Painettu), ISSN 2323-8461 (Verkkojulkaisu)

6

8

10

12

14

16

18

21

30

32

3

Osaamista salkkuunTyövoimakoulutuksen tuloksia

Mentorointi käyntiin Kareliassa

Aarrekaupunkia luomassa Esittelyssä opiskelijaprojekti

Uutiset

Pääkirjoitus:Karelia vaikuttaa ja palvelee

Palveluja yksilöille ja työelämälle

Palvelutoiminta Biotalouden keskuksessa

Henkilöstön osaaminen ajan-tasalle täsmäkoulutuksella

KARELIA-AmmAttIKoRKEAKouLun tIEdotusLEhtI | 1/2013

26 Tarkkuustekniikkaa ja insinöörin pieniä onnenlähteitä

Kareliassa valmistaudutaan korkea-koulujen yhteiseen hakujärjestelmään

Painoalaesittelyssä puurakentaminen

Koulutus vientituotteena

» osAAmIstA sALKKuun - työvoImA-KouLutuKsEn tuLoKsIA

1821

» Karelia-ammattikorkeakoulu valmistautuu korkeakoulujen yhteiseen hakujärjestelmään

6 | karelia.fi

AsiAKAsPAlvelu jA TyöyHTeisöTAidOT HAlTuun sOsiAAli- jA TerveysAlAllAKarelia-amk vastaa pienten sosiaali- ja terveysalan yritysten asiakaspalvelu- ja työyhteisötaitojen kehittämistarpeisiin kouluttamalla yritysten henkilöstöä. Koulutus on osa ELY-keskuksen osittain rahoittamaa Täsmäkoulutusta. Koulutus on osin lähiopetusta ja osin ohjattua työssäoppimista, jossa tietoja sovelletaan omassa työyhteisössä Koulutus- ja ke-hittämispäällikkö Anna-Riitta Mikkonen Karelia-amk:lta toteaa työssäoppiminen osana täsmäkoulutusta olevan erinomainen asia, sillä sitä kautta koulutukseen osallis-tuvien henkilöiden on helpompi huolehtia siitä, että uusi koulutuksessa saatu osaaminen leviää työyhteisössä koko henkilöstölle.

verKOsTOn vOimAllA OsAAmisTA jA yHTeisTyöTäPienillä yrityksillä ei ole resursseja hankkia koulutusta vain oman henkilöstön tarpeisiin, joten yritysverkostona yhdessä hankittu koulutus on loistava muoto kouluttaa henkilöstöä. Saman toimialan yrityksillä on usein samantyyppiset osaa-mis- ja koulutustarpeet. Samalla kun ollaan koulutuksessa, niin tutustutaan paremmin myös muiden yritysten toimin-taan ja voidaan etsiä muitakin yhteistyömuotoja. Yhteinen koulutus siis kannattaa myös muun yhteistyön ja toiminnan kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutuk-

Henkilöstön osaaminen ajantasalle TäsMäKoUlUTUKsEllAteKsti Mervi leminen

sista vastaava opettaja Heli Koponen kertoo, että sosiaali- ja terveysalalla on pitkään toimittu verkostomaisesti. Alan yritysten ja yhteisöjen täydennyskoulutustarpeita on kerätty sosiaali- ja terveysalan osaamisverkoston tapaamisissa.

TyöyHTeisöä KeHiTTävää jA uudisTAvAA TOiminTAAKarelia-amk tarjoaa jatkuvasti täydennyskoulutusta yritys-ten ja yhteisöjen tarpeisiin vastaten. Koulutukset ovat sekä lyhytkestoisia uuden tiedon päivittämiseen tähtääviä tai pit-käkestoisimpia kokonaan uuden osaamisen saavuttamiseen tai toimintapojen uudistamiseen tähtääviä kuten muistihoi-tajan ja muistikoordinaattorin sekä moniammatillisen asia-kaslähtöisen kuntouttavan toiminnan –koulutus. Koulutus- ja kehittämispäällikkö Anna-Riitta Mikkonen toteaa, että Karelia-amk:lla olevat simulaatiokoulutustilat (SIMULA) tarjoavat sosiaali- ja terveysalan työhön liittyvien tilanteiden erinomaisen simulointimahdollisuuden esim. elvytystyössä ja erilaisissa asiakaskohtaamistilanteissa.

lämPöyriTTäjien verKOsTO- TOiminnAn PiTKäT PerinTeeTUusiutuvan energia-alan, erityisesti lämmöntuotantosekto-rin, yritykset ovat toimineet luontaisesti yhteistyöverkostos-sa jo kauan mm. toimialan tuotantoketjun toteuttamiseksi. Yhteinen kehittäminen on jo luonnollinen osa toimintaa ja

karelia.fi | 7

Henkilöstön osaaminen ajantasalle TäsMäKoUlUTUKsEllA

sitä toteutetaan erittäin mallikkaasti. Henkilöstön kehittä-mistarpeet ovat ajankohtaisia koko ajan toimialan nopean kehittymisen kautta. Yritysverkostossa mukana toimimi-nen on osa Karelia-ammattikorkeakoulun normaalia toi-mintaa. Lehtori Asko Puhakka kertoo, että lämpöyrittä-jien yritysverkoston kanssa on toteutettu opiskelijatöitä, kehittämishankkeita ja koulutuksia ja lisäksi opiskelijat ovat menneet yrityksiin harjoitteluun. Ammattikorkea-koulun opiskelijoita, jotka ovat jo opiskeluaikanaan teh-neet opinnäytetöitään ja muita projektitöitä yrityksiin, on myös työllistynyt hyvin näihin samoihin yrityksiin val-mistumisensa jälkeen. Yhteys yritysten ja Karelia-amk:n välillä on usein toinen toistensa sparraamista. Tietoa alan kehittämistarpeista kulkee luontaisesti puolin ja toisin. Asko Puhakka kertoo, että tälläkin hetkellä ajankohtaisia kehittämiskohteita on laatustandardien käyttöönotto yri-tyksissä sekä raaka-aineiden laadun merkitys lämpöyritys-toiminnassa kokonaisoptimoinnin näkökulmasta. Näihin molempiin haasteisiin ammattikorkeakoulu aikoo tarttua kehittämistoiminnan kautta.

TunneTuT TArPeeT jA uuTTA OsAAmisTA TäsmäKOuluTuKsellAYritysverkoston koulutustarpeet tunnetaan hyvin. Luotta-muksellisessa ja avoimessa yritysverkostossa henkilöstön kehittämistarpeista voidaan keskustella avoimesti. Toi-mialan kehittyessä tarpeet ovat yleensä samansuuntaisia ja koulutus voidaan räätälöidä juuri oikeaan tarpeeseen. Yritysten koulutustarpeet kulkevat käsi kädessä kehitty-mistarpeiden kanssa. Tälläkin hetkellä on suunnitteilla täsmäkoulutusta lämpöyritysten liiketoiminnan johta-miseen. Koulutuksen tavoitteena on erityisesti vahvistaa yritysten liiketoimintaosaamista. Ala on kovassa kasvussa ja toiminnan laajetessa nopeasti kasvaa tarve myös liiketoi-minnallisen osaamisen kehittämiseen esim. taloushallin-non, riskienhallinnan ja työsuojeluasioiden näkökulmasta.

KAreliA-AmK KOuluTTAA esimiesTyöHönLiiketoiminnan laajentuessa ja uusia henkilöitä rekrytoita-essa ilmenee usein tarvetta johtamisen ja esimiestyön ke-hittämiseen. Ammattikorkeakoulu haluaa panostaa alueen yritysten esimiestyön kehittämiseen tarjoamalla laajasti alan täydennyskoulutusta. Karelia-ammattikorkeakoululla on puitesopimukset useiden eri alojen esimieskoulutuk-sesta, sosiaali- ja terveysalan asiakaspalvelukoulutuksesta sekä uusiutuvan energia-alan henkilöstön ammatillisesta kehittämisestä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa.

TieTOruuTu» Täsmäkoulutus on ELY-keskuksen rahoittama

koulutuspalvelu (ELY:n rahoitusosuus 25 – 80 %)

» Täsmäkoulutusta voi käyttää, kun yrityksessä tapahtuu muutoksia, jotka edellyttävät yrittäjän tai työntekijöiden osaamisen perusteellisempaa päivittämistä.

» Koulutukseen sisältyy sekä tietopuolista opetus-ta että ohjattua työssäoppimista.

» Koulutuksen sisältö räätälöidään vastaamaan yrityksen tarpeisiin.

» Täsmäkoulutuksen vähimmäiskesto on 10 koulu-tuspäivää opiskelijaa kohden, enimmäiskestoa ei ole määritelty.

» Sosiaali- ja terveysalan koulutusasioissa yhteys-henkilö on Heli Koponen, heli.koponen@karelia.fi, 050 310 9148

» Uusiutuvan energia-alan koulutusasioissa yh-teyshenkilö on Asko Puhakka, asko.puhakka@karelia.fi, 050 067 4676

» Koulutustarpeita voi lähettää Karelia-amk:lle sähköpostilla osoitteeseen: palvelut@karelia.fi

Ota yhteyttä!

PalvelutoiMinta Biotalouden keskuksessa

Maksullisen palvelutoiminnan merkitys am-mattikorkeakoulujen rahoituksessa on koko ajan kasvamassa. Koulutuksen resurssointi on koko ammattikorkeakoulujen olemassaoloajan

tiukentunut. TKI-toimintaan käytettävissä oleva rahoitus vaihtelee voimakkaasti vuosittain ja on osittain riippuvai-nen EU-rahoituksen ohjelmakausista. Maksullisella palve-lutoiminnalla on mahdollisuus hankkia rahoitusta amk:n muiden perustehtävien kehittämiselle. Ennen kaikkea se kuitenkin vahvistaa ammattikorkeakoulun ja työelämän välistä yhteistyötä ja luo uusia kumppanuuksia.

PAlveluTOiminnAllA On PiTKäT juureTKarelia-ammattikorkeakoulun biotalouden keskuksella on pitkät perinteet maksullisen palvelutoiminnan kehittäjänä ja toteuttajana. Jo ennen keskuksen olemassaoloa sekä met-sätalouden että maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmissa toteutettiin maksullisia koulutuksia, kuten lyhytkursseja, teemapäiviä, jatkolinjoja ja erikoistumisopintoja. Esimer-kiksi Utrassa järjestettiin pitkään ATK-teemapäiviä, jotka

kokosivat paikalle metsäalan ammattilaisten lisäksi runsaas-ti muidenkin alojen edustajia. Useita vesistöjen kunnostus-hankkeita toteutettiin Kiteellä. Tämä palvelumuoto jatkuu edelleen. Keskuksen aloitettua toimintansa maksullinen palvelutoiminta notkahti hetkeksi, mutta on uudelleen-organisoinnin jälkeen voimakkaassa kasvussa. Keskuksen palvelutoimintaa kehittää palvelutiimi ja osa-aikainen pal-velukoordinaattori lehtori Asko Puhakka.

sTrAgeseT PAinOAlAT PAlveluTOiminnAn yTimessäBiotalouden keskuksen toimiala on uusiutuvien luonnon-varojen kestävään käyttöön perustuvan liiketoiminnan edistäminen. Keskus liittyy vahvasti Karelia-ammattikor-keakoulun uusiutuvan energian painoalaan. Karelia-am-mattikorkeakoulun tavoitteena on tuotteistaa palvelutoi-mintaa markkinoinnin ja asiakaspalvelun helpottamiseksi. Myös Biotalouden keskuksessa palvelujen tuotteistaminen on aloitettu ja tuotteistettuja palveluja on asetettu tarjolle ammattikorkeakoulun palveluportaaliin. Nämä palvelut hyödyntävät keskuksen asiantuntijoiden osaamista erityi-

teKsti Jarmo Mäkelä

8 | karelia.fi

sesti bioenergiassa ja hankesuunnittelussa. Esimerkkinä tuotteistetuista palveluista on savukaasuanalyysi-palvelu, jolla voidaan auttaa pellettilämmittäjiä parantamaan läm-mitysjärjestelmän tehokkuutta ja taloudellisuutta. Toinen esimerkki on puuperäisen sivutuotteen pelletöinti -palvelu, joka tarjoaa asiakkaalle tutkimustietoa raaka-aineen mah-dollisuuksista kannattavaan pellettituotantoon. Tuotteiste-tut palvelut ovat kuitenkin toistaiseksi vain osa keskuksen palvelutoimintaa. Suurin osa palvelumyynnistä toteutetaan asiakaskohtaisesti räätälöitynä. Tavoitteena kuitenkin on, että tulevaisuudessa nykyistä suurempi osa palvelumyyn-nistä perustuu tuotteistettuihin palveluihin.

virAnOmAisyHTeisTyöTä mAAKunnAn HyväKsiTyövoima- ja elinkeinotoimintaa tukeva koulutustoiminta on Biotalouden keskuksessa tunnistettu merkittäväksi pal-velutoiminnan alueeksi Pohjois-Karjalassa. Keskus tekeekin yhteistyötä paikallisten työvoima- ja elinkeinoviranomaisten kanssa jo palveluiden ideointivaiheessa. Tämä helpottaa me-nestymistä tarjouskilpailuissa. Tämä on tuonut keskukselle uusia aluevaltauksia, joista esimerkkinä on ammattikorkea-kouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille (VALMA). Koulutus on saanut osanottajilta ja viranomaisilta kiittävän palautteen. Osanottajat ovat saaneet valmiuksia, joiden avulla he voivat hakeutua opiskelemaan ammattikor-keakouluun valitsemilleen koulutusaloille. Toinen esimerk-ki viranomaisyhteistyöstä ovat ELY-keskuksen tilaamat yri-tysten tarpeisiin tarkoitetut uusiutuvaan energiaan liittyvät koulutuskokonaisuudet.

TuOTTeisTAmAllA AsiAKKuuKsiATuotteistamisen lisäksi palvelutoiminnalla on useita kehit-tämishaasteita. Volyymin kasvaessa tarvitaan yhä useampia toteuttajia. Tämä tarkoittaa opettaja-asiantuntijoiden osal-listamista palvelutoimintaan, koska ulkopuolisella työvoi-malla tuotettu palvelutoiminta ei ole kestävää. Opettajien substanssiasiantuntemus on vahva, mutta vain harvalla on toistaiseksi kokemusta palvelutoiminnasta. Opettajien toi-menkuvan laajentaminen palvelutoimintaan on kuitenkin tulevaisuutta.

Jo nyt esimerkiksi metsäsuunnittelun opinnoissa opiskelijat tekevät metsä-suunnitelmia alueen metsänomistajille maksullisena palvelutoimintana..

Biotalouden keskuksessa on vahvaa TKI-toimintaa, joka tukee palvelutoiminnan tuottamista. Se tulee liittää nykyistä kiinteämmin palvelutoimintaan. Hankkeissa syntyviä tuo-toksia ja osaamista ja voidaan erinomaisesti hyödyntää pal-velutoimintana hankkeiden jälkeen.

KumPPAnuudesTA KilPAilueTuAMyös opiskelijoiden osallistamista palvelutoimintaan tulee lisätä. Tämä tarkoittaa panostamista opetuksen työelämä-läheisiin toteutuksiin. Jo nyt esimerkiksi metsäsuunnittelun opinnoissa opiskelijat tekevät metsäsuunnitelmia alueen metsänomistajille maksullisena palvelutoimintana. Tämän-tyyppiselle toiminnalle on hyvät lisäämismahdollisuudet jo nykyisessä opetussuunnitelmassa, mutta meneillään ole-vassa opetussuunnitelmauudistuksessa on mahdollistetta-va nykyistä paljon laajempi opetuksen ja palvelutoiminnan integraatio. Keskuksen työelämäkumppanit ovat motivoi-tuneita yhteistyöhön sekä opetuksen että siihen liittyvän palvelutoiminnan kehittämisessä. Kumppanit tuovat oman osaamisensa yhteistyöhön ja vahvistavat siten ainutlaatuisen biotalouden osaamisyhteisön kilpailuetua.

karelia.fi | 9

10 | karelia.fi

Palveluja yksilöille ja työelämälle

teKsti Harri Mikkonen | Kuva salla anttila

ˆ Karelia-ammattikorkeakoulu on mobiilituotan-non edelläkävijä. Kuvassa Jyri Roihuvuo (vas.), Mervi Heikkinen, Harri Mikkonen ja Kim Wrange.

karelia.fi | 11

Karelia-ammattikorkeakoulu on laaja ja monipuo-linen organisaatio joka pystyy antamaan palvelu-jaan joustavasti hyvin moniin työelämän tai yksi-lön tarpeisiin. On kyseessä ammattikorkeakoulun

perustutkinto, erityisosaamiseen tähtäävä täydennyskou-lutus tai laaja-alainen tutkimus ja kehittämishanke, niin lähtökohta toiminnassa on aina sama: työelämäläheisyys. Karelia on yhä tiiviimmässä yhteistyössä alueen muiden toi-mijoiden. Miten tämä näkyy Karelia-amk:n arjessa. Ohessa on näkökulmia koulutukseen, palvelutoimintaan ja pari esi-merkkiä asiantuntijapalveluista.

”Karelia-ammattikorkeakoulu tunnetaan parhaiten tut-kintoon johtavasta koulutuksesta. Esimerkiksi insinööri (AMK), sairaanhoitaja (AMK) tai restonomi (AMK) ovat kaikille tuttuja tutkintoja. Tutkintokoulutuksen toteutta-mistavat ovat entistä joustavampia ja niissä voidaan yhä paremmin huomioida työelämän toiveet. Koulutuksen ai-katauluihin ja toteutustapaan vaikuttavat myös opiskelijan elämäntilanne. Tällöin vaikuttavat esimerkiksi se, suorite-taanko tutkintoa työn ohessa tai miten huomioidaan aiem-mat tutkinnot ja vuosien varrella kertynyt muu osaaminen. Kaikille ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijoille teh-dään henkilökohtaiset opetussuunnitelmat”, pohdiskelee vararehtori Pekka Auvinen.

”Tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi Karelia-amk tarjoaa asiantuntija-, täydennyskoulutus- ja toimitilapalve-luja sekä opiskelijatöitä että maakuntakorkeakoulutoimin-taa. Asiantuntijapalvelut on jaoteltu erityisosaamisalojen mukaan: Digitaalinen sisällöntuotanto, Energia- ja ympä-ristöpalvelut, Hyvinvointipalvelut, Innovaatio- ja muotoi-lupalvelut, Kielipalvelut, Liiketoiminnan kehittämispalvelut sekä Tekniikan laboratorio- ja testauspalvelut”, sanoo työ-elämäpalvelujen päällikkö Harri Mikkonen.

Älypuhelin on tämän päivän liikkuva tietokone ja tie-tolähde. Sen ovat huomanneet yhä useammat yritykset tai tapahtumien järjestäjät. Sillä voidaan jakaa helposti ja vaivattomasti tietoa laajoillekin joukoille. Tästä hyvänä esi-merkkinä Ilosaarirockin mobiilipalvelut.

”Mobiiliopas sopii niin pieniin kuin suuriinkin tapahtu-miin. Sillä voi kätevästi esitellä tietoja mm. kartalla, kuvina, ääninä tai videona”, sanoo koulutus- ja kehittämispäällikkö Mervi Heikkinen Luovan talouden keskuksesta.

”Lopputuloksena asiakkaalle tuotetaan toimiva mobii-liopas puhelimelle. Se voidaan toimittaa yleisimmille pu-helinmalleille ja mikä parasta, toteutukset tehdään opiske-lijoiden ja meidän ammattilaisten kanssa yhdessä”, jatkaa Mervi Heikkinen.

Esimiestyö ja johtaminen ovat Karelia-amk:n erityis-osaamisalueita. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen sekä Teknologiajohtamisen ylemmät ammatti-korkeakoulututkinnot ovat olleet erittäin suosittuja koulu-tusohjelmia ja tukeneet vankasti Karelia-amk:n esimiestyön ja johtamisen osaamisen kehittymistä. Oheisen pitkän (1-1,5 vuotta) johtamiskoulutuksen lisäksi tarvitaan lyhempää työnjohtokoulutusta.

”Lähiesimieheksi päätyy usein hyvä asiantuntija tai ammatti-lainen. Hän tuntee työproses-sit, mutta johtamisen taidot voivat olla puutteelliset. Oikeanlainen työnjohto-koulutus tukee esimiehiä heidän uudessa roolis-saan”, kiteyttää lehtori Jyri Roihuvuo.

Jyrin ohella ylemmän ammattikorkeakoulututkin-non kehittämisessä vahvasti mukana ollut yliopettaja Kim Wrange on samoilla linjoilla.

”Karelia-amk:n järjestämä työnjoh-tokoulutus on tarkoitettu työssä oleville esimiehille tai esimiestehtäviin siirtyvälle. Siksi koulutuksen toteutus on äärimmäisen tärkeää. Koulutus- ja valmennuspäivät on jär-jestettävä niin, että työssä käyvillekin se on mahdollista”, täydentää Kim Wrange.

Karelia-amk:n sivut on vuoden vaihteessa uusittu ja samalla myös palvelutoiminnan sivut. Värikkään vihreiltä sivuilta on helppo löytää tarvitsemaansa asiantuntija-apua.

”Parhaiten tarkempaa tietoa oheisista palveluista sekä kaikista muista asiantuntijapalveluista saa Karelia-amk:n www-sivuilta. Palveluportaalista ja koulutuskalenterista saa helpoiten tietoa palveluista ja jos haluaa olla suoraan yh-teydessä voi käyttää palvelut@karelia.fi –palvelua”, päättää Harri Mikkonen.

Esimiestyö ja johtaminen ovat Karelia-amk:n erityisosaamisalueita.

Henkilöstö-

joHtamisen

erikoistumis-

oPinnot 30op

Hae 15.4.-6.5.2013!

lue lisää: www.karelia.fi/

henkilostojohtaminen

12 | karelia.fi

opiskelijat tuovat uutta ja tuoretta näkökulmaa yrittäjyyteen. outokummun kaupungin edustajana Aarrekaupunki-projektissa toimivan Ulla-Riitta Moilasen mukaan yksi vanhan kaivoksen voimavara on opiskelijat, ja tulevaisuudessa yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa tullaan jatkamaan.

karelia.fi | 13

Aarrekaupunki –projektissa joukko opiskelijoita lähti tuotteistamaan ja kehittämään Outokum-mussa sijaitsevaa vanhaa kaivosta ja sen ympäris-töä. Projektissa aloitti noin 40 opiskelijaa, jotka

edustivat mm. matkailun ja muotoilun aloja.Outokummun kaupunki tarjosi mahdollisuuden vanhan

kaivoksen kehittämiseen ja nuorten mielenkiinto toi uusia ideoita ja näkökulmia projektiin. Opiskelijat onnistuivat miettimään mahdollisuuksia laajasti. Huomioon oli otettu lapset, nuoret, vanhukset ja perheet kuten, myös hurjapäät, nautiskelijat ja seikkailijatkin. Erilaisia aktiviteettiehdotuk-sia kertyi jokaiseen makuun. Näistä esimerkkinä extreme-ak-tiviteetit, seikkailurata nuorille, spa-toimintaa ja kaivosjuna.

Opiskelijoiden ja vastuuopettaja Tuija Kainulaisen mie-lestä tällainen projekti vaatii uskallusta ja heittäytymistä niin opettajalta kuin opiskelijoiltakin. On pakko siirtyä pois tutusta ja turvallisesta jopa epämukavuusalueelle, kun muutoksia tulee. Toisaalta niin asia on työelämässäkin, joten kolmantena vuonna juuri tällainen opiskelu on omiaan, kun teoriapohja on jo tarpeeksi vahva.

Opiskelijat tuovat uutta ja tuoretta näkökulmaa yrittäjyy-teen. Outokummun kaupungin edustajana Aarrekaupun-

ki-projektissa toimivan Ulla-Riitta Moilasen mukaan yksi vanhan kaivoksen voimavara on opiskelijat, ja tulevaisuu-dessa yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa tullaan jatkamaan. Nuoret ovat voimavara, jota pitäisi hyödyntää enemmän yri-tysten ja työelämän yhteydessä opiskeluun.

Aarrekaupunki on yksi Mahdollisuus maaseudulla -hank-keen ensimmäisistä projekteista. Työelämälähtöinen opis-kelu koettiin motivoivammaksi ja mielenkiintoisemmaksi kuin luennolla istuminen. On mielekkäämpää tehdä pro-jektia oikealle yritykselle, kuin suunnitella ideoita mieliku-vitustilanteeseen. Ja jos oma idea pääsee joskus toteutuk-seen, antaa se uskoa omaan tekemiseen. Työelämälähtöinen opiskelu valmistaa oikeaan työelämään paremmin kuin pe-rinteinen opiskelu. Vaikka tapaamiset olisivat saaneet olla tiheämmässä, ne oli kuitenkin sijoitettu toimivasti kolman-nelle opiskeluvuodelle; opiskelijoilla oli jo teoriaa ja tietoa tarpeeksi lähteä suunnittelemaan oikealle yritykselle.

Tällainen oppimistapa koetaan hyödylliseksi, vaikka se vaatiikin rohkeutta ja heittäytymistä niin opiskelijoilta, opettajalta kuin yrityksiltäkin. Pioneeriprojektit, kuten Aarrekaupunki, ovat kehittämässä uudenlaista oppimisen mallia.

teKsti tarmo alastalo | Kuva Martta Räty

aarre- kaupunkia luomassa

14 | karelia.fi

osaamista salkkuunteKsti Jari uimonen | Kuvat salla anttila

karelia.fi | 15

Karelia-ammattikorkeakoulussa alkoi syksyllä kor-keakoulutettujen osaamissalkku työvoimakoulu-tus, johon on osallistunut noin kaksikymmentä opiskelijaa. Koulutuksen tavoitteena on parantaa

opiskelijan valmiuksia ja osaamista toimia asiantuntija- ja projektitehtävissä. Opiskelijoilla on yliopistossa tai ammat-tikorkeakoulussa suoritettu tutkinto, jota täydennetään henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisilla opin-noilla. Eri koulutusalojen opetustarjonnasta on valittavissa osaamissalkkuun omaa ammatillista kehittymistä tukevia opintojaksoja tutkintoon johtavan, ylemmän ammattikor-keakoulun, täydennyskoulutuksen ja avoimen ammattikor-keakoulun opinnoista.

Koulutuksen pituus on 6 kuukautta, jossa ajassa opiske-lija suorittaa 30–40 opintopisteen laajuiset opinnot. Suo-situimpia opintoja ovat olleet liiketalouden eri osa-alueet kuten taloushallinto, asiakkuuksien hallinta, liiketoimin-taosaaminen ja yrittäjyys. Laatu- ja projektityöskentely, ympäristöteknologia sekä kieliopinnot (englanti ja venäjä) ovat myös olleet suosittuja. Opintoihin sisältyy 2 kuukau-den työssäoppimisjakso, jossa teoriaopintoja sovelletaan käytäntöön.

Koulutuksen osallistuvat opiskelijat ovat muodostaneet varsin heterogeenisen ryhmän - he ovat suorittaneet korkea-koulututkinnon eri aloilta, ovat eri-ikäisiä ja heillä on vaihte-levasti elämän- ja työkokemusta. Opiskelijat kokivat tämän rikkautena ja mahdollisuutena vertaisoppimiseen. Opin-toja suoritettiin Karelia-ammattikorkeakoulun nuorten- ja aikuisryhmissä. Opettajilta saadun palautteen perusteella osaamissalkkuopiskelijat sopeutuivat hyvin ja erityisesti nuorten ryhmissä he toivat työelämänäkökulmaa ja omaa osaamistaan sekä keskustelevaa osallistumista opetukseen.

Koulutus päättyy suurimalla osalla maalis-huhtikuussa ja viimeistään kesäkuun lopussa. Hakijoita koulutukseen oli yli kaksi kertaa enemmän kuin koulutukseen voitiin valita. Koulutuksen aikana useita opiskelijoita oli samanai-kaisesti työssä, jonka mahdollisti henkilökohtainen jakso-tus ja monimuoto-opiskelu. Ensimmäistä kertaa järjestetty korkeakoulutettujen osaamissalkkukoulutus on osoittanut toimivuutensa ja siksi kevään aikana järjestetään haku syksyllä 2013 alkavaan koulutukseen. Saadun palautteen pohjalta teoriaopintoja ja työssäoppimista limitetään vielä enemmän, jolloin opiskelija voi tehdä jo teoriaopintoihin liittyviä osaamis- ja kehittämistehtäviä organisaatioille. Sa-moin opiskelijoiden osaamiskartoitukseen ja uraohjaukseen tullaan panostaman, mikä tukee henkilökohtaisen opinto-suunnitelman kohdentamista. Syyskuussa 2013 yrityksille ja organisaatioille on tarjolla kaksikymmentä osaamissalk-kuopiskelijaa kehittämis-, selvitys- ja projektitehtäviin.

» OPisKelijAT KerTOvAT

”Sain koulutuksessa aikaisempaa tutkintoa täydentävää osaamista. Opetusmenetelmät ovat olleet monipuolisia ja opetus on ollut valitsemillani opintojaksoilla laadukasta sekä opettajat asiantuntevia. Opiskelu osaamis-salkkukoulutuksessa on ollut rennompaa kuin yliopistossa, jossa olen opiskellut aikaisemmin”, kertoo opiskelija Paula Karppinen.

Jorma Sorsa piti hyvänä koulutuksessa sitä, että voi itse valita oman osaamisen kannalta tärkeät opintojaksot. Päivi Lehto ja Tarja Zeelie puolestaan toteavat, että osa opintojak-soista on ollut varsin työläitä, mutta samalla antoisia. Markus Silvennoinen, Aimo Kuittinen ja Esa Vaittinen ovat yhtä mieltä siitä, että haastavinta oli koulutuksen alku ja henkilökoh-taisen oppimissuunnitelman tekeminen. Tämän jälkeen opinnot ovat vastanneet odotuksia ja erityisesti työssäoppiminen on ollut hyödyllistä. ”Voimme suositella osaamissalkkuopintoja”, toteavat opiskelijat yhdestä suusta.

16 | karelia.fi

mentorointi Käyntiin KaReliassaMentorointi käsitteenä tulee kreikkalaisesta mytologiasta, jossa odysseus Troijan sotaan lähtiessään antoi poikansa Athenen hoiviin. Athene otti Mentor-nimisen miehen hahmon. Mentorin tehtävänä oli auttaa ja ohjata nuorukaista ja kasvattaa häntä tulevaan tehtävään. Mentorointi kehittymisen muotona on vanhimpia menetelmiä ja sitä on käytetty aina, kun ihmiset ovat toimineet yhdessä: tiedot ja taidot ovat siirtyneet sosiaalisen kanssakäymisen kautta kokeneelta untuvikolle.

Karelia-ammattikorkeakoulussa (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 1.1.2013 saakka) otettiin vuonna 2012 käyttöön mentorointiohjelma, joka on suunniteltu yhdessä Savonia-ammattikorkea-

koulun kanssa osana ammattikorkeakoulujen strategista kumppanuutta ja henkilöstön osaamisen kehittämistä. Ohjelma laadittiin vuoden 2011 aikana ja sitä pilotoidaan molemmissa ammattikorkeakouluissa vuosien 2012–2013 aikana. Mentoroinnin tavoitteena Karelian ja Savonian ammattikorkeakouluissa on erityisesti hiljaisen tiedon ja suhdeverkostojen siirtäminen, ammatillisen osaamisen ja työuran kehittäminen, resurssien todellinen hyödyntämi-nen, jaksamisesta huolehtiminen, itseohjautuvuuden tu-keminen sekä rohkeuden ja innovatiivisuuden lisääminen.

teKsti Jaana tolkki | Kuvat eija Piiparinen

Karelia-ammattikorkeakouluissa mentorointi on suun-niteltua ja koordinoitua organisaation tukemaa toimintaa, jossa organisaatioilla on keskeinen rooli. Mentorointi on henkilön ura- ja ammatillista kehittymistä tukevaa, jolloin mentoroinnissa ohjaavuuden aste on suuri. Se on myös mah-dollisuus kokemuksen ja ”hiljaisen tiedon” siirtämiseen sekä organisaation oppimiseen. Mentorointia osaamisen kehittä-misen välineenä tarjotaan ensisijaisesti lähitulevaisuudessa (2012 – 2016) eläkkeelle siirtyville henkilöille (mentorit) sekä uusille työntekijöille perehdyttämisen jatkona tai henki-löille, joiden työtehtävät muuttuvat tai ovat muutoksessa. Mentorointi perustuu lähtökohtaisesti vapaaehtoisuuteen kuitenkin niin, että esimies voi ohjata henkilöä hakeutu-maan mentoriksi tai aktoriksi (mentoroitavaksi).

karelia.fi | 17

Karelia-ammattikorkeakoulussa mentoroinnin pilotoin-tiin osallistuu 22 mentoria ja aktoria. Mentorointi käynnistyi helmi-maaliskuussa 2012 esimiehille järjestetyllä mento-rointiklinikalla, jossa käytiin läpi mentoroinnin tavoitteet, sisältö sekä esimiehen rooli ja vastuut. Mentoreiden ja aktoreiden valinnat tehtiin hakumenettelyllä, joka toteu-tettiin molemmissa organisaatioissa huhti-toukokuussa 2012. Valituille mentoreille ja aktoreille järjestettiin yhden päivän mittainen mentorointivalmennus elo-syyskuussa 2012. Valmennuksessa mentorit ja aktorit perehtyivät ISAT-mentorointiohjelmaan, sen tavoitteisiin, menetelmiin ja dokumentointiin. Lisäksi he saivat valmiuksia mentorina ja aktorina toimimiseen. Mentorointivalmennuksen jälkeen mentori-aktoriparit laativat keskinäisen mentorointisopi-muksen ja suunnittelivat keskinäisen mentorointiprosessin. Mentorointiin liittyvien asiakirjojen (mentrointisopimus ja mentorointipäiväkirja) dokumentointiympäristönä on ISAT-yhteistyössä rakennettu Sympa HR-järjestelmä, jossa on myös muun muassa kehityskeskusteluiden ja perehdytyk-sen asiakirjat sekä osaamiskartta. Mentorointisuhde kestää pääsääntöisesti noin vuoden. Mentoroinnin lopuksi men-torit ja aktorit arvioivat omaa mentorointisuhdettaan sekä antavat palautetta organisaatioille mentorointiohjelmasta.

Mentoroinnin pilotointia ja tuloksia arvioidaan mo-lemmissa ammattikorkeakouluissa vuonna 2013. Saatua palautetta hyödynnetään mentoroinnin kehittämisessä. Mentorointiohjelmaa laajennetaan vuonna 2013 parimen-toroinnin lisäksi vertaisryhmämentorointiin (VERME) sekä laajemmalla kohderyhmälle organisaatioissa.

Mentoroinnilla organisaatio vastaa osaamisen kehittä-miseen asetettuihin tavoitteisiin. Se yhdistää myös oppi-van organisaation elementit, kuten yhdessä oppimisen ja osaamisen, kokemuksellisen oppimisen, tiedon jakamisen ja vastuun omasta kehittymisestään.

» läHTeeT

Heikkinen, H.l.t., Jokinen H. & tynjälä P. (toim.) 2010. vertaisryhmämentorointi työssä oppimisen tukena. Helsinki: tammi.

Juusela, t., lillia, t. & Rinne, J. 2000. Mentoroinnin monet kasvot. yrityskirjat oy. Jyväskylä: Gummerus.

lillia, t. 2000. Mentoroinnin teoriaa. teoksessa Mentoroinnin monet kasvot. yrityskirjat oy. Jyväskylä: Gummerus

se on myös mahdollisuus kokemuksen ja ”hiljaisen tiedon” siirtämiseen sekä organisaation oppimiseen.

ˆSyksyn 2012 mentorointivalmennuksen osallistujia.

18 | karelia.fi

KoUlUTUs vienti-tuotteena

teKsti Ja Kuvat anneli airola ja Mervi leminen

karelia.fi | 19

Kansainväliseen koulutusvientiin voi sisältyä monen-laisia kokonaisuuksia, esimerkiksi joko julkisen sektorin asiakkaille tai yrityksille suunnattua konsultaatiota, oppi-misympäristöjä tai täydennyskoulutusta tai vaikkapa tutki-muspalveluja tai henkilöstökoulutusta ulkomailla toimiville suomalaisyrityksille. Suomessa emme voi tavoitella tutkin-to-opiskelun koulutusvientiä, koska Suomen lainsäädännön mukaan korkeakouluopiskelu on pääosin maksutonta. Lä-hes kaikissa muissa maissa koulutuspalveluiden viennissä valtaosa muodostuu korkeakouluopiskelijoille myytävistä tutkinnoista. Maailman kansainvälisistä koulutusmark-kinamaista suurimmat ovat Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Australia. Kaikissa näissä maissa puhutaan englantia, joka on usein tärkeä syy opiskelijan valitessa opiskelumaataan. Monet maat, joissa korkeakoulutus on ollut maksutonta, ovat siirtyneet perimään maksua joko kaikilta korkeakou-luopiskelijoilta tai ainakin ulkomaisilta maahan opiskelun takia saapuvilta. Esimerkiksi Ruotsissa siirryttiin pari vuotta sitten perimään maksu ETA-alueen ulkopuolisilta korkea-kouluopiskelijoilta. Tanskassa tehtiin samoin. Englannissa on korotettu kaikkien ulkomaalaisten korkeakouluopiske-lijoiden maksuja. Yksi nopeimmin koulutusvientiä kasvat-taneista maista on Uusi-Seelanti, jossa maksuja korkeakou-luopiskelusta alettiin keräämään jo 1990-luvulla.

vienTiTuOTTeiTA TyösTeTään isAT-yHTeisTyössäKarelia-amk on yhdessä Savonia-amk:n vastannut koulu-tusviennin haasteisiin. ISAT-Export –menestystuotteilla

2000-luku merkitsee suurempaa muutosta ja haas-tetta maailman korkeakouluille kuin mikään ajan-jakso korkeakoulujen tuhatvuotisen historian ai-kana. Globaalitasolla toimivat yritykset tarvitsevat

korkeasti koulutettua työvoimaa. Tulevaisuuden hyvinvointi riippuu paljolti korkeasti koulutetusta ja osaavasta työvoi-masta, jonka koulutuksesta korkeakoulut ovat vastuussa. Korkeakouluissa opiskelevien määrä ja korkeakoulutuksen kysyntä on kasvamassa. Suurimmat korkeakoulutusmaat ovat Kiina, Intia, Yhdysvallat ja Venäjä, joissa opiskelee yh-teensä noin 45 % maailman korkeakouluopiskelijoista.

KOuluTuKsesTA suOmelle menesTyKseKäs vienTiAlASuomalaista koulutusta arvostetaan maailmanlaajuisesti. Suomalaiset ovat menestyneet kansainvälisissä koululais-ten lukutaitovertailuissa jo 1980-luvulla, vuonna 2000 to-teutettu ensimmäinen PISA-tutkimus nosti suomalaisen koulutuksen koko maailman tietoisuuteen sekä vuonna 2012 toteutetussa OECD:n tutkimuksessa suomalainen korkea-asteen koulutus on arvioitu erinomaiseksi. Onkin luontevaa sisällyttää suomalainen koulutusosaaminen osak-si palveluiden ulkomaankauppaa. Valtioneuvoston keväällä 2010 tekemien strategisten linjausten mukaan koulutus on yksi merkittävistä suomalaisista vientialoista. Koulutuksen viennin osuuden odotetaan kasvavan merkittävästi vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteena on, että Suomi on yksi maailman johtavista koulutukseen ja koulutusjärjestelmän laatuun pe-rustuvista talouksista.

Tulevaisuuden hyvinvointi riippuu paljolti korkeasti koulutetusta ja osaavasta työvoimasta, jonka koulutuksesta korkeakoulut ovat vastuussa.

20 | karelia.fi

koulutusviennin eturintamaan –hankkeen tavoitteena on lisätä Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kilpailukykyä vah-vistamalla korkeakoulujen vientitoimintaa niin, että koulu-tusosaamisen vientitoiminnasta tulee sujuva ja luonteva osa organisaatioiden toimintaa. Hanketta rahoittavat Euroopan Unionin Sosiaalirahasto ja Pohjois-Savon liitto. Hankkeen kuluessa ISAT-ammattikorkeakoulujen kolutusviennin kär-kituotteet tunnistetaan, tuotteistetaan ja kirjataan yhteiseen vientiohjelmaan. Lisäksi menestyksekkään koulutusvien-titoiminnan käytänteet liittyen tukipalveluihin, laadun- ja riskienhallinnalle sekä taloudellisille mahdollisuuksille luodaan hankkeen toiminta-aikana.

AsiAKAsläHTöinen TuOTTeisTAminenTuotteistamisen tavoitteena on tuoda näkyväksi palvelut ja tuottaa ne tehokkaasti ja laadukkaasti. Toisaalta tuotteista-misprosessissa on mahdollisuus myös uudistaa koulutussi-sältöjä ja toteutustapoja. Tuotteistamistyön liikkeelle paneva voima on asiakkaiden tarve osaamisen kehittämiselle. Ei rii-tä, että meillä on tarjontaa, vaan tuotteille pitää olla olemas-sa myös kysyntää. Tarve voi olla myös asiakkaalle itselleen tunnistamaton ja siten tuotteistamisprosessiin voi kuulua tarpeen herättäminen asiakkaan tietoisuudessa. Haastavaksi prosessin tekee se, että koulutusviennin asiakkaat ovat kau-kana. Tästä lähtökohdasta katsottuna koulutusvientiin liit-tyvä tuotteistus lähtee liikkeelle kansainvälisten markkinoi-den ja kansainvälisten kulttuurien tuntemisesta. Sitä kautta kansainvälisen asiakkaan tarpeita on helpompi ymmärtää.

Koulutusviennin tuotteistamisessa liikkeelle on lähdetty IsAT-yhteistyössä valituista painoaloista: energiaratkaisut, hyvinvointipalvelut ja Venäjä-yhteistyö.

Asiakkaan tarpeiden kartoittamisen jälkeen tuotteista-minen etenee koulutuksen sisällön dokumentoinnin kautta kilpailukykyisen tarjooman suunnitteluun. Tämä tarkoittaa, että markkinoilla vallitseva kilpailutilanne on tunnettava ja koulutustuote on hiottava markkinaehdoiltaan kilpailuky-kyiseksi sekä sisällön, toteutustavan että hinnan suhteen. Asiakkaalle on annettava arvolupaus, joka ylittää kilpaili-joiden vastaavat. Koulutustuotteen tuotteistus ei ole koko-naan valmis ennen kuin koulutus on toteutettu, testattu ja arvioitu. ISAT-Export –projektissa on tuotteistusprosessin onnistumiseksi tuettu henkilöstön kansainvälisten mark-kinoiden tuntemusta, jotta koulutusvientituotteet olisivat kilpailukykyisiä markkinoilla. Projektissa on lisäksi huo-mioitu tehokkaan hallinnon merkitys tuotantoprosessille.

KOuluTusviennillä näKyvyyTTä POHjOis-KArjAlAlleKoulutusviennin tuotteistamisessa liikkeelle on lähdetty ISAT-yhteistyössä valituista painoaloista: energiaratkaisut, hyvinvointipalvelut ja Venäjä-yhteistyö. Näillä kaikilla aloilla koulutusviennin tuotteita on jo laadittu ISAT-yhteistyössä. Yhteistyötä on luotu ja ollaan luomassa mm. Kroatiaan, Ro-maniaan ja Kiinaan. Venäjän suhteen tehdään valmisteluja. Pohjois-Karjalan alueen näkyvyyden kannalta koulutus-viennillä on merkittävä rooli. On tärkeää, että koulutusvien-ti tulee osaksi alueen elinkeinostrategiaa ja näkyy julkisorga-nisaatioiden linjauksissa. Jatkossa koulutusviennillä saattaa olla merkittävä rooli myös oppilaitosten rahoituksessa.

KaReliassa valMistauDutaan korkeakoulujen yHteiseen Haku-järjestelmäänKarelia-ammattikorkeakoulussa valmistaudutaan korkeakoulujen uuden, yhteisen hakujärjestelmän (KsHJ) tuloon. vuonna 2014 ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan samassa yhteishaussa uuden sähköisen hakujärjestelmän kautta. uusi hakujärjestelmä myös yhdistää nykyään eri tahoilla hajallaan olevia palveluita uudenlaiseksi, valtakunnalliseksi oppijan verkkopalveluksi: esimerkiksi tiedot korkeakoulujen koulutustarjonnasta löytyvät suoraan tästä järjestelmästä. oppijan verkkopalvelussa on mahdollista etsiä ja vertailla eri koulutusvaihtoehtoja ja suunnitella omia opintoja henkilökohtaisen opetussuunnitelman välinein. oppijan verkkopalvelukokonaisuudesta pyritään tekemään mahdollisimman asiakaslähtöinen ja se otetaan käyttöön asteittain.

teKsti tarja tuononen | Kuva salla anttila »karelia.fi | 21

22 | karelia.fi

Karelia-ammattikorkeakoulussa on jo aloitettu valmistelut uuteen korkeakoulujen yhteiseen hakujärjestelmään siirtymiseksi. Tekeillä olevassa opetussuunnitelmauudistuksessa pyritään entis-

tä johdonmukaisemmin ja ymmärrettävämmin kuvaamaan koulutuksen rakennetta ja sisältöjä hakijan päätöksen tu-eksi. Tavoitteena on myös tuottaa hakijoille ja ohjaajille uudenlaisia, sähköisiä materiaaleja.

Korkeakoulujen uudessa hakujärjestelmässä hakija voi asettaa korkeintaan kuusi hakukohdetta ensisijaisuusjär-jestykseen. Vaikka hakija voisi yhteishaussa valintapistei-den perusteella tulla valituksi useaan koulutukseen, hänelle tarjotaan kuitenkin vain yhtä, hakutoivejärjestyksen mu-kaista ylintä opiskelupaikkaa. ”Muutos on huomattavasti suurempi kuin seitsemän vuotta sitten, kun ammattikor-keakoulut siirtyivät yhteiseen hakujärjestelmään” toteaa Opiskelijapalveluiden päällikkö Hilkka Korhonen. ”Nyt samassa haussa ovat mukana myös yliopistot, ja korkeakoulu voi muun muassa päättää, huomioiko se valinnoissa etusi-jalle ensimmäistä korkeakoulutuspaikkaansa hakevat. Tämä

asettaa korkeakoulut uudenlaiseen kilpailutilanteeseen ja tuo haasteen koulutusta koskevan tiedon välitykseen ha-kijoille ja ohjaajille.”

”Monilla aloilla korkeakoulut kokoavat tarjontansa yhä laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Uudenlaiset opintokokonai-suudet asettavat myös hakijat haastavaan tilanteeseen: on pystyttävä selvittämään jo hakuvaiheessa opintojen tuot-tama osaaminen ja sen vastaavuus omiin tarpeisiin” sanoo Hilkka Korhonen.

”Haluamme Karelian hakutoimistossa varmistaa sen, että hakijat ja ohjaajat saavat riittävästi todenmukaista tietoa hakupäätösten tueksi. Siksi panostamme kuluvan vuoden aikana omaa koulutustamme koskevan tiedon tuottami-seen ja uudesta hakujärjestelmästä tiedottamiseen” Hilkka Korhonen toteaa.

Karelia-amk:ssa hakutoimisto toimii Opiskelijapalvelujen yhteydessä. Hakutoimisto vastaa kaikista opiskelijahakuihin liittyvistä tehtävistä. ”Karelian hakutoimistopalveluja hoi-tavat suunnittelija Auli Karjalainen ja opintosihteeri Kirsi Kukkonen” Hilkka Korhonen päättää.

Auli Karjalainen (vas.) ja Kirsi Kukkonen suunnittelevat Opintopolku-palvelukokonaisuuden käyttöönottoa Karelia-ammattikorkeakoulun hakutoimistossa.

karelia.fi | 23

Palveluun on koottu kansalaisten

tutkintotodistukset

Perusteaineiston monipuolisempi käyttö ja hyödyntäminen

uusI toIsEEn

AstEEn hAKu

jA hAKu muIhIn

PERusKouLun

jäLKEIsIIn

KouLutuKsIIn

Palvelu tarjoaa kanavan lukio-, ammatilliseen koulutukseen

ja peruskoulun jälkeiseen koulutukseen

oppijan palvelukokonaisuus – koulutuksen sähköinen sivistyskeskus

OPintOPOlku

Palvelu kokoaa

kaikki palvelut

yhteen palvelu-

portaaliin

uusI AIKuIs-

KouLutuKsEn

hAKu

Palvelu tarjoaa kanavan aikuiskoulutukseen hakeutumiseen

Palvelu tarjoaa kanavan korkeakouluopintoihin

uusI KoRKEA-

KouLuhAKu

todEnnEtun

osAAmIsEn

REKIstERI

eoPEtus-

suunnItELmAt

jA tutKInnotPalvelun kautta

voit olla yhteydessä meihin ongelma-

tapauksissa

uusI AsIAKAs- PALvELu- RAtKAIsu

» etsiä ja vertailla koulutusvaihtoehtoja

» ilmoittautua esiopetukseen tai opetukseen

» suunnitella opintoja henkilökohtaisten opetussuunnitelmien välinein

OPPijAn verKKOPAlvelun KAuTTA vOi esimerKiKsi

» hakea sähköisesti peruskoulun jälkeiseen koulutuk-seen, korkeakouluun tai aikuiskoulutukseen

» tarkistaa omat opintohistoriatietonsa ja hyödyntää nii-tä muussa sähköisessä asioinnissa kuten työnhaussa.

Lähde: OPH http://www.oph.fi/oppijanpalvelut/palvelukokonaisuus

oikeustradenomikoulutuksen aloittamisen tar-koituksena on vastata oikeushallinnon tuleviin henkilöstön rekrytointitarpeisiin sekä kehittää nykyisen henkilökunnan osaamista. Oikeushal-

linnossa työskentelevän kansliahenkilökunnan, haaste-miesten, avustavien ulosottomiesten, jne. tehtävät olivat muuttuneet entistä vaativammaksi ja yhä useampiin teh-täviin sisältyi myös itsenäistä ratkaisuvaltaa. Tämän vuoksi pidettiin tärkeänä, että oikeushallinnon työntekijöillä olisi hyvä tuntemus Suomen oikeusjärjestelmästä.

Oikeustradenomikoulutus aloitettiin Suomessa kokei-luluontoisesti vuonna 2004, jolloin mukana oli 4 ammatti-korkeakoulua. Kokeilusta saatujen hyvien tuloksien vuoksi koulutusta päätettiin laajentaa ja nykyisin oikeustradenomi-koulutusta tarjoaa 11 ammattikorkeakoulussa. Pohjois-Kar-jalan ammattikorkeakoulussa oikeustradenomien koulutus käynnistyi vuonna 2008. Karelia-ammattikorkeakoulu on tällä hetkellä ainoa ammattikorkeakoulua Itä-Suomen alu-eella, jossa oikeustradenomeja koulutetaan.

Karelia-ammattikorkeakoulussa oikeustradenomien kou-lutus toteutetaan liiketalouden koulutusohjelmassa, jossa opiskelijat ensin suorittavat liiketalouden yhteiset perus- ja ammattiopinnot. Yhteisten opintojen jälkeen oikeustra-denomit valitsevat suuntautumisekseen yksityisoikeuden ja julkisoikeuden teemat. Näiden teemojen tarkoituksena on antaa monipuoliset valmiudet toimia erilaisissa julkisen ja yksityisen sektorin tehtävissä, joissa vaaditaan sekä oikeu-

oikeus- tradenomiksi Karelia-amk:ssateKsti atte Korte | Kuva salla anttila

dellista että liiketaloudellista osaamista. Opintojen tavoit-teena on yleiskuvan saaminen Suomen oikeusjärjestyksestä ja erilaisista oikeudellisista toimintaympäristöistä. Lisäksi tavoitteena on oikeudellisten ongelmien ratkaistutaitojen ja lain soveltamisen oppiminen työtehtävien kannalta kes-keisissä tilanteissa.

Oikeustradenomiopintojen ydinsisällöt ovat yhtenäiset kaikissa koulutusta tarjoavissa ammattikorkeakouluis-sa. Opintoihin sisältyy liiketalouden opintojen lisäksi 60 opintopistettä oikeudellisia opintoja. Lisäksi opiskelijat suorittavat 30 opintopisteen työharjoittelun pääasiassa oikeudellisissa tehtävissä. Oikeusministeriö tukee oikeus-tradenomien työharjoittelua tarjoamalla osittain palkallisia harjoittelujaksoja oikeushallinnon toimipaikoissa. Karelia-amk:n opiskelijat ovat harjoitelleet mm. käräjäoikeudessa, hovioikeudessa, hallinto-oikeudessa, ulosottovirastossa ja syyttäjänvirastossa. Yksityissektorin puolella harjoittelu-paikkoina on ollut mm. pankkeja, kiinteistövälitysliikkeitä ja vakuutusyhtiöitä.

Oikeustradenomin opinnot suorittaneet voivat työllistyä esimerkiksi avustaviksi ulosottomiehiksi, haastemiehiksi, tuomioistuinten kansliatehtäviin, oikeusaputoimistoon edunvalvontatehtäviin, jne. Karelia-ammattikorkeakoulusta ensimmäiset oikeustradenomit valmistuivat keväällä 2011. Valmistuneiden määrä ei ole suuri, mutta joukko kasvaa koko ajan. Valmistuneet opiskelijat ovat työllistyneet esi-merkiksi oikeusaputoimistoihin ja maistraatteihin.

24 | karelia.fi

oikeus- tradenomiksi Karelia-amk:ssa

”Työskentelen edunvalvontasihteerinä Pohjois-Karja-lan oikeusaputoimiston yleisessä edunvalvonnassa.

Edunvalvontasihteerin tehtävänä on päämiesten päivittäiseen talouden hoitamiseen liittyvät työ-tehtävät. Tarkistan päämiesten laskut, ja hyväksyn niitä maksuun sekä tarkistan ja ylläpidän päämieskir-janpitoa. Maksan päämiehille käyttörahaa ja annan maksusitoumuksia erilaisiin hankintoihin. Haen pää-miesten puolesta erilaisia etuuksia, kuten toimeentu-lotukea ja asumistukea. Työ on toimistotyötä, johon kuuluu myös yhteydenpito päämiesasioissa niin puhelimitse kuin sähköpostitse eri yhteistyöta-hoihin kuten hoitolaitoksiin sekä muut edunvalvojan antamat tehtävät. Päivittäisten päämiesasioiden hoitamisen lisäksi edunvalvontasihteerin työtehtä-viin kuuluu alkuvuodesta vuositilien tekeminen sekä edunvalvonnan päättyessä päätöstilien tekeminen.

Pidän työstäni, koska työtehtävät ovat monipuoli-sia. Vaikka välillä töissä on kiireellisiä aikoja, pys-tyn vaikuttamaan omaan työtahtiini. Työssä oppii lähestulkoon päivittäin uusia asioita. Esimieheltä saamani palautteen mukaan olen tehnyt työni hyvin ja kehittynyt työssäni. Tulevaisuudelta toivon, että työ pysyisi mielekkäänä ja riittävän haasteellisena. Kokemuksen ja tiedon karttuessa toivon myös ete-nemismahdollisuuksia.

Oikeusalan suuntautumisopinnot ovat antaneet läh-tökohdat siihen, mistä tietoa voi etsiä kun sitä töissä tarvitsee. Kokonaisvaltaisesti myös liiketalouden opinnot ovat olleet työni kannalta hyödyllisiä, ihan asiakirjojen laatimisesta kirjanpidon perustietoihin. Koulutus on antanut hyvät lähtökohdat työelämään, vaikkakin työ itsessään opitaan tekemällä. Parasta opinnoissa ovat olleet viihtyisä opiskeluympäristö, innostavat opettajat sekä opiskelukaverit.

Uusille opiskelijoille haluaisin sanoa, että nähkää paljon, kuulkaa paljon ja opiskelkaa hyvin. Opiskeluai-ka on ihmisen parasta aikaa, jolloin luodut ystävyys-suhteet ja kontaktit työelämään voivat vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen.”

tuula sallinen, Liiketalouden koulutusohjelma (2013)

karelia.fi | 25

Parasta opinnoissa ovat olleet viihtyisä opiskeluympäristö, innostavat opettajat sekä opiskelukaverit.”

26 | karelia.fi

tarkkuus-tekniikkaa ja insinöörin pieniä onnenlähteitäteKsti sirkka-liisa salmela | Kuvat salla anttila

karelia.fi | 27

Kun telekommunikaatioalan myrsky riuhtaisi Nokian alihankintaketjun irti suomen maaperästä, moni asia piti pohtia uusiksi myös Karelia-ammattikorkeakoulussa. luovuttamisen sijasta tarkkuustekniikan ydinryhmä päätti lisätä vaikeuskerrointa ja siirtyi valmistusteknisesti monin verroin tarkempiin tuotteisiin.

Maailmalla tehdään paljon vaikeita asioita, me valitsimme optiikan sekä pintarakenteiden ja -ilmiöiden työstämisen, Karelia-ammattikorkea-koulun erikoistutkija Juha Väyrynen kertoo ja

muistelee samalla hymyillen ammattikorkeakoulun panosta Euroopan hiukkastutkimuskeskus CERNin kanssa.

Ammattikorkeakoulu oli mukana kehittämässä hiukkas-törmäyttimen teknologioita. Väyrysessä hyrisee edelleen pie-niä onnentunteita.

- Niin vain osasimme tehdä mittatarkemmin, kuin parin tuhannen ihmisen konepajat. Hyvän tekemisen taso ei ole ihmisten määrästä kiinni.

Väyrynen kuuluu Karelia-ammattikorkeakoulun tarkkuus-tekniikan alle kymmenen hengen ydinryhmään. Hän on as-karoinut tarkkuustekniikan haasteiden kanssa jo 15 vuotta. Tarkkuustekniikka on yksi Karelia-ammattikorkeakoulun painoaloista. Kursailematon tavoite on kiilata alan kansain-väliseen kärkikaartiin.

OuTO TuTTu juTTuSuurelle yleisölle tarkkuustekniikka kalskahtaa etäiseltä. Juha Väyrynen avaa kokonaisuuden kuitenkin ketterästi lähellä ihan tavallista arkea – vaikkapa raskaustestin ja verensokeria mittaavan pikatestin tikkuna. Loppuasiakkaalle pikatestien on oltava halpoja, niitä kulutetaan maailmassa valtaisat mää-rät. Siksi diagnostiikkalaitteiden kustannustehokas valmis-tustapa nousee keskiöön.

- Esimerkiksi lääketieteellisessä laitteessa ja modernissa matkapuhelimessa on paljon samoja piirteitä – on samankal-taisia rakenteita, piirilevyratkaisuja. Näiden laitteiden taakse kytkeytyvä valmistusteknologia ja tarkkuustekniikka, jossa olemme kansainvälisestikin arvioiden varsin hyviä.

Juha Väyrynen puhuu innostuneesti juuri lääketieteen lait-teista, joissa monien tieteenalojen yhdisteleminen viehättää.

- Lääketeollisuudessa pelkkä valmistusteknologian insi-nööriosaaminen ei riitä, vaan mukaan pitää liittää myös ke-

Hyvän tekemisen taso ei ole ihmisten määrästä kiinni”erikoistutkija Juha Väyrynen

28 | karelia.fi

» AsiAA fyysiKOille jA KemisTeille

Juha Väyrynen puhuu tarkkuusteknologian mahdolli-suuksista ja joensuulaisesta osaamisesta arvovaltai-selle kuulijakunnalle Englannissa maaliskuun lopulla. Hänet on kutsuttu esitelmöimään uuden sukupolven lääketieteellisestä diagnostiikasta lääkealan yritysväel-le, tarkkuusvalmistajille ja tutkijoille. Vierailu liittyy eu-rooppalaisen tarkkuusvalmistuksen EUSPEN-verkoston (European Society for Precious Engineering and Nano-technology) toimintaan. Verkostoon kuuluu edustajia 32 maasta ja parista tuhannesta yrityksestä.

- Kerron teknologisten apuneuvojen hyödyntämisestä ja siitä, mitä Joensuun seudulla on tarjottavanaan.

Kotimaassa Karelia ammattikorkeakoulun tarkkuus-tekniikan tiimi työskentelee tiiviisti useiden yritysten kanssa. Yhteistyö edellyttää perinpohjaista luottamus-ta, sillä parhaimmillaan tarkkuustekniikan tehokas hyö-dyntäminen kytkeytyy yritysten tuotekehitystyöhön, varjeltuihin patentoitaviin asioihin ja teollisiin oikeuksiin.

- Kokemuksesta tiedämme, että syvän luottamuksen rakentaminen kestää vuosia. Meidän näkökulmastamme hienoin tilanne on, jos pääsemme mukaan kehitystyö-

miaa, fysiikkaan, bioanalytiikkaa. Tätä eri tieteenalojen ja osaamisten yhdistelemistä toteutamme jo kotikentällä Itä-Suomen yliopiston ja muun muassa Nanocomp Oy:n kanssa.

iHmiseT ennen KOneiTAKarelia-ammattikorkeakoulu on viime vuosien aikana inves-toinut nanotyöstöympäristöön. Kone- ja laitekanta – nano- työstö- ja timanttityöstökeskus sekä mittalaitteisto - on val-takunnallisesti ainutlaatuinen. Lähin vastaava teknologia löytyy Saksasta. Huippumoderni nanotyöstöympäristö on vahvuus, mutta Juha Väyrysen mukaan osaaminen on kui-tenkin lopulta ihmisissä.

- Ellei ole koneita ja laitteita hallitsevia ihmisiä, äärim-mäisen tärkeästä tuotekehityksestä ei tule mitään. Ihmisten osaamisesta on kiinni erottaa jyvät akanoista, Väyrynen muis-tuttaa lisäten, että tarkkuustekniikkatiimi tarjoaa loistavan mahdollisuuden myös ammattikorkeakoulun opiskelijoille päästä mukaan yrityksille merkittävään tuotekehitystyöhön.

hön heti tuotekehityksen varhaisimmassa vaiheessa. Kun näin tapahtuu, pystymme antamaan vahvinta osaa-mistamme – laatua, ketterää palvelua, innovaatioiden nopeaa mallinnusta.

Vaativissa tuotekehitysprojekteissa kyse on aina myös rahasta. Väyrysen mukaan suomalaiset yritykset ovat loppupeleissä nihkeitä sijoittamaan tuotekehitykseen.

- Kuka omistaa tuotteet, se määrittelee paljolti panos-tukset tuotekehitykseen. Jos kyse on pelkästään taita-vasta alihankinnasta, niin intressi tuotekehittämiseen on pienempi. Tällöin tuotekehityksen sijasta tyydytään usein vain tuotannon kehittämiseen.

Juha Väyrysen mielestä suomalaiset rahoitusinstru-mentit eivät nykymuodossaan taivu riittävän hyvin tuotekehitykseen.

- Tuotekehitystyö on yritykselle aina raskas polku, vaaditaan rahaa ja ihmisiä. Rahan suuntaamisessa painopiste tuntuu ontuvan. Eurot uppoavat helposti konsultointiin, kaupallistamisponnistuksiin ja markki-napotentiaalin kartoittamiseen. Vain pieni osa rahasta käytetään varsinaiseen tekemiseen. Asian pitäisi mennä juuri päinvastoin.

karelia.fi | 29

Tarkkuustekniikkatiimi tarjoaa loistavan mahdollisuuden myös ammattikorkeakoulun opiskelijoille päästä mukaan yrityksille merkittävään tuotekehitystyöhön”erikoistutkija Juha Väyrynen

30 | karelia.fi

teKsti toni Kekki | Kuva Karelia-amk:n kuva-arkisto

Painoalaesittelyssä Puu- rAKenTAminen

karelia.fi | 31

PuurAKenTAmisen imAgOTyöPuurakentamiseen liittyvät mielikuvat ovat ristiriitaiset: tutkitustikin puulla on positiivinen vaikutus sisäilmaan puhumattakaan keveydestä ja työstämisen helppoudesta. Vastapainona puuhun liittyvät negatiiviset mielikuvat ovat pitkäaikaiskestävyys, kalleus sekä paloturvallisuus. Pitkä-aikaiskestävyyden kanssa ei tule ongelmia, kun muistetaan laittaa oikea materiaali oikeaan paikkaan. Norjasta löytyy alkuperäisessä kuosissaan oleva puukirkko, joka on iältään yli 300 vuotta vanha. Samoin Venäjältä on löytynyt hyvä-kuntoisia puisia perustusrakenteita, joiden arvioitu ikä on yli 900 vuotta.

Hintahaasteeseen puu antaa vahvan vastuksen perintei-sen rakentamistavan malleille. Kustannustehokasta puu-kerrostaloa ei rakenneta työmaalla ”pitkästä tavarasta”, vaan tuotteet esivalmistetaan kuivissa tehdastiloissa. Parhaim-millaan näissä esivalmistusosissa voi olla kaikki valmiina pintasisustusta myöten, jolloin kerrostalon rakennusaika voidaan puristaa muutamaan kuukauteen.

PAlOTurvAllinen PuuKerrOsTAlOKeskusteltaessa puukerrostalosta ei voida yleensä välttyä paloturvallisuuskysymyksiltä. Maallikolle voi olla yllätys, että haluttaessa pitkiä palonkestoaikoja on puu erittäin kil-pailukykyinen vaihtoehto. Tämä johtuu puun hiiltymiso-minaisuudesta. Hiiltymäkerros suojaa ehjää puukerrosta joka toimii rakenteellisesti kuten normaalitilanteessakin. Esimerkkinä toimii Itävallan Dornbirnissä sijaitseva 8-ker-roksinen toimitilarakennus, jonka välipohjassa käytettiin puu-betoni liittolaattaa. Ilman puuratkaisua vaadittu 90 minuutin palonkesto olisi ollut vaikea saavuttaa. Palokokeet vahvistivat, että puu suojasi betoniosia palolta toimien sa-malla kantavana palkistona. Toisin sanoen puuta käytettiin suojaamaan betonia tulipalolta.

Suomessa puukerrostaloihin vaaditaan lähes poikkeuk-setta sprinklaus. Mielikuva kaiken kastelevasta laitteistos-ta on väärä. Korkeapainesumu-järjestelmällä sammutus ei

perustu korkeaan vesimäärään vaan palavaan tilaan suih-kutetaan vesisumu, joka vastaa höyrysaunan sumua. Pa-loviranomaiset ovatkin sanoneet, että paloturvallisimmat kerrostalot ovat puukerrostaloja johtuen automaattisista sammutusjärjestelmistä. Lisäksi sumujärjestelmä normaa-liin kerrostaloon maksaa noin 40 euroa/m² joten Joensuun hintatasossa puhutaan reilun prosentin hintalisästä. Tä-mäkin hintalisä tulee takaisin pienempinä vakuutusmak-suina. Norjassa tehty tutkimus osoitti, että henkilökuole-mat sprinklatuissa kerrostalopaloissa ovat noin sadasosa sprinklaamattomiin verrattuna.

POHjOis-KArjAlA PuuTuTKimuKsen jA PuurAKenTAmisen edelläKävijänäJoensuun seutu tarjoaa kansallisesti vertaansa vailla olevan ympäristön puurakentamiselle. Samassa kaupungissa toimii Itä-Suomen yliopiston Metsätiedekunta, METLA, Suomen Ympäristökeskus, Joensuun Tiedepuisto Oy sekä tietenkin Karelia-ammattikorkeakoulu puurakentamisen painoalalla. Näin painoala on meillä luontainen valinta. Puuosaamisem-me on kysyttyä valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti. Pohjois-Karjalassa päästään puusta pitkään!

Puurakentaminen on nouseva trendi euroopassa. syinä ovat pääasiassa ympäristötekijät ja kohonneen energiahinnan antama kilpailuetu matalan energia-intensiivisyyden materiaalille. lisäksi puurakentamisen kilpailukyky järjestelmänä haastaa perinteisen rakentamistavan tehokkuudessa.

Joensuun seutu tarjoaa kansallisesti vertaansa vailla olevan ympäristön puurakentamiselle.

Eileen Starckjohann ja Thelma Starckjohann-Bruun säätiö ja PKAMK/Karelia-ammattikorkeakoulu ovat tehneet yhteistyötä kymmenen vuotta ammattikorkea-koulussa opinnoissaan hyvin menestyneiden opiskeli-joiden hyväksi. Starckjohann säätiön stipendit jaettiin Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijoille perjantaina 18.1.2013. Stipendejä jaettiin yhteensä 32 400 euroa, 900 euroa jokaisen koulutusohjelman kahdelle opinnois-saan hyvin menestyneelle kolmannen vuosikurssin opiskelijalle. Stipendejä olivat jakamassa Starckjohann säätiön hallituksen puheenjohtaja Kirsti von Fieandt ja säätiön asiamies Henrik von Fieandt.

» uutIsEt

sTiPendien sAAjAT:

Kulttuuriala: laila nieminen, outi vornanen, Wong siuFong, vladimir Markov, Karoliina Huovinen, tommi ilonen, Reijo Mantsinen, Jenni Ryynänen

Luonnontieteiden ala: taavi saarelainen, Jani eronen

Luonnonvara- ja ympäristöala: nina Juvonen, tuomo Kallinen, Mikko tolvanen, Petteri Heikkinen

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala: ninni Hummelholm-laakkonen, ekaterina Khlebova

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala: Peetu Päivinen, tiina virtanen, ulla-Kaarina Petäjä, anna-sofia Matleena sappinen, Heidi Hirvonen, Jenni Huttunen

Tekniikan ja liikenteen ala: sami silvennoinen, otto Karppanen, Miitta turunen, Jaakko Hiltunen, lasse Pesonen, Piia Ripatti, Mikko sairo, Jukka Pajarinen, anne Mutanen, Riikka-Mari tanskanen

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala: Jarkko Peiponen, Camilla Kuntsi, Mika Kettunen, Marja Pajari

starckjohann -säätiön stipendejä karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijoille jo 10 vuotta

32 | karelia.fi

karelia.fi | 33

Europarlamentaarikko Michael Cramer vieraili Karelia-ammattikorkeakoulussa perjantaina 15.2.2013. Cramer luen-noi Luovan talouden keskuksessa aiheesta Iron Curtain Trail – pyörämatkailun kehittäminen Euroopassa.

Euroopassa tehdään vuosittain arviolta 2,2 miljardia pyörämatkaa, joista yhä useampi suuntautuu tulevaisuu-dessa myös Suomeen. Pohjois-Karjalassakin on herättävä tähän matkailun uuteen suuntaukseen ja meidän on korkea aika saada osamme tästä yhteensä n. 44 miljardin euron matkailupotista. Pyörämatkailijan profiilia selvitettäessä on huomattu suurimman osan heistä kuluttavan päivän aikana enemmän rahaa kuin matkailija keskimäärin ja heillä on myös halu kuluttaa paikallisia palveluja matkansa aikana. Mielikuva trangialla ruokansa keittävästä ja teltas-sa yöpyvästä pyörämatkailijasta ei enää kaikilta osin pidä paikkaansa, sillä yhä enenevässä määrin pyörämatkailijat ovat pariskuntia, joille hyvä yösija, paikallisuus ja kestävän kehityksen arvot ovat merkittäviä.

- Erilaisilla teemoitetuilla reiteillä on kysyntää Euroopas-sa ja ne ovat merkittävä lisä maaseudun matkailun tuote-sisällöissä, kertoo erityisasiantuntija Raija Ruusunen Mat-kailun teemaryhmästä.

Euroopan Unionin yksi merkittävimmistä panostuksista kestävän matkailun edistämisessä on ollut kansainvälisten pyörämatkailureittien kehittäminen. Uusin EuroVelo-reitti on Iron Curtain Trail eli EuroVelo 13, joka kulkee idän ja lännen rajaa seuraten Norjasta Barentsinmereltä aina Mus-tallemerelle. Reitin pisin yhtenäinen maaosuus, 1700 km, on Suomessa ja myös Pohjois-Karjalassa reitti myötäilee itärajaa vieden pyöräilijän sotahistoriallisten kohteiden äärelle.

- Euroopan yhtenäisyys ja historian esille tuominen on oleellista, kertoo idean isä, europarlamentaarikko Michael Cramer, joka vuosien työn jälkeen sai ajatuksen reitin ke-hittämisestä läpi myös Euroopan Unionissa.

- Pyörämatkailu on ympäristöystävällisimpiä matkailu-muotoja ja Iron Curtain Trailia voidaankin pitää malliesi-merkkinä Euroopan kestävän matkailun kehittämisestä, jatkaa Cramer.

Pohjois-Karjalan osalta reitin on suunniteltu kulkevan Kuhmon kautta Lieksaan, josta se edelleen jatkaisi kohti itärajaa ja Ilomantsia, Tohmajärveä ja Värtsilää. Reitin lin-jauksessa haetaan vähän liikennöityjä teitä, joiden varrella olisi teeman mukaista nähtävää ja matkailijoita kiinnostavia kohteita. Pohjois-Karjalassa pyörämatkailun haasteena ovat kuitenkin pitkät välimatkat palvelujen välillä.

- Olemme kehittäneet konseptin kotimajoitukseen, jon-ka avulla pystyisimme tulevaisuudessa tarjoamaan yhden yön majoituspalveluita seuduilla, joissa muita matkailupal-veluita on harvakseltaan, mutta jossa olisi selvästi edelly-tyksiä matkailulle muun muassa pyöräreitin muodossa, ker-too projektipäällikkö Tero Taatinen Homestay-hankkeesta ja jatkaa:

- Harvaan asuttujen alueiden lisäksi tavoitteena on saada kotimajoitustoimintaa tarjolle muuallekin, sillä persoonal-lisia, yksilöllisiä ja aitoja kokemuksia etsivälle matkailijalle tai isojen tapahtumien asiakkaille kotimajoitus voi olla var-teenotettava vaihtoehto missä päin Suomea tahansa. Poh-jois-Karjalassakin majoituskapasiteetin puutteesta kärsivät tapahtumat saisivat apua kotimajoituksesta.

eurOPArlAmenTAAriKKO micHAel crAmer vierAili KAreliA-AmmATTiKOrKeAKOulussA

Pyörämatkailu on ympäristöystävällisimpiä matkailumuotoja ja Iron Curtain Trailia voidaankin pitää malli-esimerkkinä Euroopan kestävän matkailun kehittämisestä”

europarlamentaarikko Michael Cramer

34 | karelia.fi

KAreliA-AmmATTiKOrKeAKOuluun 50 vAiHTO-OPisKelijAA KeväTluKuKAudeKsi

» uutIsEt

Karelia-ammattikorkeakoulussa opiskelee kevätlukukau-della lähes 50 kansainvälistä vaihto-opiskelijaa. Vaihto-opiskelijat ovat kotoisin eri puolilta maailmaa: perinteis-ten Euroopasta tulevien Erasmus -vaihto-opiskelijoiden lisäksi opiskelijoita on tullut myös Brasiliasta sekä neljästä eri Afrikan maasta; Malawista, Namibiasta, Sambiasta sekä Botswanasta. Vuonna 2012 solmitun yhteistyösopimuksen puitteissa Karelia-ammattikorkeakoulu vastaanotti myös ensimmäiset vaihto-opiskelijansa kiinalaisesta Shanghai Second Polytechnic –oppilaitoksesta.

ˆ Vaihto-opiskelijoiden orientaatiotilaisuus

Ulkoministeriön rahoittaman North-South-South –ohjel-man kautta Joensuuhun saapuneet sambialaiset ja botswan-alaiset opiskelijat ovat sääolosuhteiden lisäksi kiinnittäneet huomiota metsien runsauteen Suomessa. ”Tavoitteenani on tutustua Suomen metsäteollisuuteen ja siihen, miten Suo-messa hyödynnetään puuta raaka-aineena, niin että hyöty jää omaan maahan” kertoo puutekniikan opiskelija Chipam-pa Chola Sambiasta. ”Minä olen kiinnostunut ympäristön suojelusta ja koska Suomessa ollaan pitkällä näissä asioissa, toivon vieväni mukanani paljon tietoa kotimaahani Botswa-naan” sanoo Catherine Kerapetse.

karelia.fi | 35

Kärki 2012 - kilpailun parhaat TKI-käytänteet ammatti-korkeakouluissa vuonna 2012 on valittu. Kilpailusarjassa ”Työelämää hyödyttävä soveltava tutkimustieto” palkittiin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammat-tikorkeakoulun Vaske - Väljästi asuttujen alueiden palvelui-den kehittäminen –hanke. Palkinnot jaettiin ammattikor-keakoulujen TKI-päivillä Hämeenlinnassa 12.2.2013.

Väljästi asuttujen alueiden palveluiden kehittäminen -projekti (VASKE) on yhteiskunnallisesti erittäin ajankoh-tainen. Projektissa pilotoitiin tietoteknisen osaamiseen, optimoinnin, käyttöä julkisten palveluiden kehittämisessä. Optimointimenetelmien käyttö julkisten palveluiden ke-hittämisessä on vielä harvinaista. Optimoinnilla haetaan vaihtoehtoisia malleja tuottaa samalla resurssilla enemmän palveluja vanhuspalvelujen kasvavaan palvelutarpeeseen. ESR-rahoitteisen Vaske-hankkeen toteutusalueena oli kaksi laajaa väljästi asuttua aluetta Itä-Suomessa – Pielisen Karjala ja Ylä-Savo. Näiltä alueilta hankkeeseen osallistui Lieksan, Iisalmen ja Kiuruveden kaupungit sekä Vieremän ja Sonkajärven kunnat. Lieksassa kehittämisen kohteena oli kotihoidon palvelut. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymään kuuluvien kuntien alueella kehittämisen kohteena oli koti-sairaala- ja kotihoidon palvelut. Hankkeen hallinnoijana toi-mi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana

Savonia-ammattikorkeakoulu. Hanke toteutettiin vuosina 2011– 2012. Hanketta rahoitti Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Vaske-hanke toteutti myös Itä-Suomen ammattikorkeakou-lujen yhteistyötä ja sen ISAT-painoalaa ‘väljästi asutun alu-een hyvinvointipalvelut’. Projekti vastasi osaltaan valtavasti kasvavaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeeseen. Hankkeen kehittämistyössä käytettiin apuna optimointia ja skenaariotyöskentelyä, joilla haettiin vaihtoehtoisia malleja tuottaa samalla resurssilla enemmän palveluja. Hankkeen aikana kuvattiin myös uusien palvelutuotantotapojen käyt-töönotossa tarvittavat muuttuneet osaamistarpeet ja varau-duttiin vastaamaan näihin osaamistarpeisiin täydennys- ja peruskoulutuksen keinoin.

Vaske loi uudenlaisen ja monialaisen käytännön ja teori-an yhdistävän kehittämiskonseptin, joka on sisältänyt kes-kustelua niin tieteen ja käytännön, teknologian ja hoitotyön kuin työelämän ja koulutuksen välillä. Projektista jää elä-mään uudenalainen tapa tarkastella työtä ja uutta osaamista, uusia kehittämis- ja osaamistarpeita sekä yhteistyö- ja ver-kostorakenteita. Projektiin osallistuneet työntekijät kokivat, että kiireen tunne väheni hoito- ja palvelusuunnitelmien aikaikkunoiden tarkistamisen seurauksena. Projektin toi-menpiteillä vaikutettiin konkreettisesti työntekijöiden jak-samiseen ja työhyvinvointiin.

väljästi asuttujen alueiden Palveluiden kehittäminen –hanke sai tunnustusta

Opiskelu antaa

jonka käytöstä päätät sinä itse. Hakuaika 15.4. - 6.5.

2013

laajenna osaamistasi erikoistumisopinnoissa! HenkilöstöjoHtaminen | Paikkatietojärjestelmättutustu: www.karelia.fi/erikoistumisopinnot

36 | karelia.fi