Kappale 14

• Näköaisti on ihmisen tärkein aisti.• Kaksi silmää katsovat hieman eri kulmista,

jolloin syvyysnäkö onnistuu. Kahden silmän kuvat menevät isoaivojen näköalueella päällekkäin.– Hämärä/pimeänäkö on mahdollista verkkokalvon

sauvasolujen näköpurppuran avulla.

Silmän rakenne

• Luomet ja kyynelneste suojaavat silmiä.• Silmiä käännetään lihaksilla.• Silmän sisärakenne• Valoa taittavat osat: sarveiskalvo, kammiovesi

ja linssi ylösalainen kuva verkkokalvon keltatäplään eli keskikuoppaan.

• Värikalvo, iiris, säätelee silmään pääsevän valon määrää. Testi

Silmän mukautuminen

• Silmä mukautuu katsomaan eri etäisyyksille sädelihaksen avulla.– Kauas katsottaessa sädelihas lepää ja linssi on

litteä.– Lähelle katsominen rasittaa sädelihasta. Lihas on

supistunut ja linssi paksu.

Sauvat & tapit

• Verkkokalvolla on kahdenlaisia näköaistinsoluja: tappeja ja sauvoja.

• Tappisolut aistivat valossa kaikki värit.– keltatäplä

• Aina tapit eivät toimi oikein värisokeus• Sauvasolut toimivat hämärässä. Niillä

nähdään vain harmaan sävyjä. Sauvat tuottavat A-vitamiinista näköpurppuraa hämäränäkö

Kuvankäsittely

• Isoaivojen näköalue tulkitsee silmien välittämää kuvaa.– Kuvat päällekkäin– Syntyy näköaistimus.• Aikaisemmat kokemukset vaikuttavat aistimukseen.

Taittovirheet

• Likinäköisyyttä (ei näe kauas) korjataan koverilla miinuslaseilla.– piirros

• Kaukonäköä (ei näe lähelle) korjataan kuperilla pluslaseilla.– piirros

Kaihi

• Harmaakaihissa (katarakta) linssi samenee.– Yleisin sokeuden syy

• Viherkaihissa (glaukooma) näköhermon kyky välittää tietoa näköalueelle heikkenee, joka aiheuttaa puutteita näkemisessä.– Kohonnut silmänpaine, ikä, geenit