Fin

gri

d O

yj:n

le

hti

3/2

01

3

Jatkuvuudenhallinta

on nykyaikaista

varautumissuunnittelua

Kantaverkkokeskus

valvoo ympäri

vuorokauden 124 8Eurooppalaiset

verkkosäännöt edistävät

käyttövarmuutta

Kantaverkko ja käyttövarmuus

Fingrid Oyj:n lehti

16. vuosikerta

3/2013

TOIMITUSPuhelin: 030 395 5267 Faksi: 030 395 5196

Postiosoite: PL 530, 00101 Helsinki

Käyntiosoite: Läkkisepäntie 21, Helsinki

Päätoimittaja: Marjaana Kivioja

Sähköposti: marjaana.kivioja@fingrid.fi

Toimituskunta: Eija Eskelinen, Mikko Jalonen,

Jonne Jäppinen, Reija Kuronen, Katja Lipponen,

Kaija Niskala, Petri Parviainen, Tiina Seppänen

Ulkoasu: Better Business Office Oy

Julkaisija

Fingrid Oyj

www.fingrid.fi

Osoitteenmuutokset:

reija.kuronen@fingrid.fi

Kansi: Asiantuntija Roger Gustavsson

työskentelee Fingridin valvomossa eli

kantaverkkokeskuksessa. Sivulta 8 alkava

juttu kertoo Gustavssonin ja hänen

kollegoidensa työstä.

Kuva: Matti Immonen

Paino: Libris Oy, Helsinki

ISSN-L: 1455-7517

ISSN: 1455-7517 (painettu)

ISSN: 2242-5977 (verkkojulkaisu)

Eurooppalaiset verkkosäännöt edistävät käyttövarmuutta Sähkön tuotantorakenteen muuttuminen ja alueellisten sähkömarkkinoiden yhdistyminen tuovat käyttövarmuuden ylläpidolle uusia haasteita.

Termit tutuiksi Eurooppalaista yhteistyötä: ENTSO-E

Fingridin valvomo ei nuku koskaan Valvomossa eli kantaverkkokeskuksessa tehdään töitä kolmessa vuorossa, jotta valot pysyvät päällä valtakunnassa ja yhteiskunnan rattaat pyörivät.

Jatkuvuudenhallinta on nykyaikaista varautumis- suunnittelua Fingrid varautuu systemaattisesti erilaisiin katastrofi- tilanteisiin.

Viankorjausharjoitus naapurimaan malliin Ruotsin Åsbrossa järjestettiin maaliskuussa Pohjoismaiden yhteinen viankorjausharjoitus.

VJV takaa verkon käyttövarmuuden Uudet voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset tulivat voimaan marraskuun alussa.

Asiakkaiden tarpeet etusijalle Fingrid haluaa palvella asiakkaitaan entistäkin paremmin. Sekä kantaverkkopalvelut että sähkömarkkinapalvelut tarjoavat entistä kohdistetumpaa palvelua eri asiakasryhmille.

Talvisia taideteoksia

Poikkeustilanteita Pohjanmaalla Fingrid panostaa kantaverkon muutos- ja rakennustöiden aikana siirtokeskeytysten huolelliseen ennakkosuunnitteluun.

Kantaverkon ABC Voimajohdon sähkökenttä

Uutisia

Sähkö pyörittää Led-valot tuovat valoa pimeyteen.

Työniloa Kaamokselle kiitos

Verkkovisa

4

7

8

12

14

16

18

2122

24

2529

30

31

Tässä numerossaKun ilmankosteus ja lämpötila ovat otolliset, luonto luo jäisiä taideteoksiaan. Lue sivulta 21 jääkiteen anatomiasta ja jäänpudotuksesta Fingridin voimajohdoilta.

Varautumistaja riskienhallintaa

Fingrid muutti uusiin toimitiloihin Helsingin Käpylään joulukuussa 2012. Hämeenlinnan verkkokeskus seurasi tammikuussa perässä, ja näin valvomotoiminnot yhdistettiin yhteen

paikkaan, kantaverkkokeskukseen. Päivittäinen toi-minta on käytännössä vahvistanut, että uusi keskitetty valvomo on käyttövarmuuden kannalta oikea ratkai-su. Asiakkaillemme kantaverkkokeskus merkitsee yhtä kontaktipintaa päivittäisissä valvomoasioissa.

Käyttötoiminta on riskienhallintaa ja varautumista. Kantaverkkokeskuksessa ja käytönsuunnittelussa mie-titään jatkuvasti, mitä teemme, jos voimajohto vikaan-tuu tai voimalaitos yllättäen irtoaa verkosta. Entäs, jos sen jälkeen tasasähkökaapeli vikaantuu? Entä, jos kulutus kasvaakin huomenna ennustettua enemmän? Riskejä tunnistetaan, niihin varaudutaan ja niitä pie-nennetään käytettävissä olevin keinoin. Tämä ei kui-tenkaan riitä. Joskus asiat menevät pieleen kaikesta huolimatta, ja silloin on kyettävä toimimaan nopeas-ti. Tarvitaan jatkuvuuden hallintaa, joka onkin Fin- gridin ensi vuoden keskeinen kehityshanke. Lisäämme valmiuttamme toimia kantaverkkoyhtiötä uhkaavissa tilanteissa, olipa kyseessä sitten laaja sähköhäiriö, tie-totekninen vika tai toimitilan tulipalo.

Syksyllä voimaan tullut sähkömarkkinalain muutos edellyttää verkkoyhtiöiltä varautumista ja osallistu-mista valmiussuunnitteluun. Voimatalouspooli tarjoaa erinomaisen alustan energiayhtiöiden ja viranomais-ten yhteistyölle varauduttaessa normaaliajan häiriö-tilanteisiin ja poikkeusoloihin. Energia-alan yritykset ovat osallistuneet poolin toimintaan aktiivisesti. Hyviä esimerkkejä kuluvan vuoden kehityshankkeista ovat vesihuollon ja polttoaineenjakelun turvaaminen säh-kökatkoksissa.

Kuluneen vuoden suuria ponnistuksia on ollut eu-rooppalaisten verkkosääntöjen valmistelu. Kantaverk-koyhtiöiden yhteistyöjärjestö ENTSO-E on kirjoittanut kymmenkunta verkkosääntöä, jotka ovat vähitellen menossa komission hyväksyttäviksi. Valmistuttuaan

ne ovat sellaisenaan sitovaa lainsäädäntöä Suomessa ja vaikuttavat Fingridin ja asiakkaittemme toimintaan. Käyttötoiminnan verkkosäännöt ovat yllättäneet yk-sityiskohtaisuudellaan. Jatkossa lainsäädäntö ohjaa varsin tarkkaan käyttöä, tavoitteena hyvän toimitus-varmuuden turvaaminen. Olemme pyrkineet vaikut-tamaan asiakkaittemme puolesta siihen, että Suomen sähköjärjestelmän ja tuotantorakenteen erityispiirteitä otetaan huomioon. Mielestäni olemme onnistuneet tässä varsin hyvin. Kun verkkosäännöt aikanaan val-mistuvat, iso työ on vielä edessä. Ne on otettava käyt-töön, mikä tarkoittaa muutoksia ohjeisiin ja moniin sopimuksiin.

Talven kynnyksellä puhe kääntyy usein sähkön riittävyyteen. Kovien pakkasten aikana Suomi on edelleen tuonnin varassa. Sähköä riittää kaikille, jos naapurimaissa on myytävää ja siirtoyhteydet toimi-vat. Laajat kansainväliset tukkumarkkinat ovat hyvä mekanismi ohjaamaan sähköä sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Näyttää siltä, että kotimaista lauhdekapasi-teettia suljetaan kannattavuus- ja ympäristövaatimus-ten seurauksena ja vastaavasti uusiutuvaa tuotantoa tulee lisää. Tavoite sähköntuotannon omavaraisuudes-ta kaikissa tilanteissa muodostuukin Suomelle haasta-vaksi, ja tuontiriippuvuus säilyy.

Reima Päivinen

on Fingridin käyttötoiminnasta vastaava johtaja.

FINGRID 3 .2013 | 3

FINGRID 3 .2013 | 4

Eurooppalaiset verkkosäännöt edistävät käyttövarmuutta

Sähköjärjestelmän käyttövarmuus on koetuksella, kun

sähkömarkkinoita laajennetaan ja samaan aikaan sähkön

tuotantorakenne muuttuu. Yhteiset eurooppalaiset

verkkosäännöt tähtäävät hyvän käyttövarmuuden

säilyttämiseen kiperissäkin tilanteissa.

TEKSTI TIMO KAUKONEN | KUVA ISTOCKPHOTO

FINGRID 3 .2013 | 4

FINGRID 3 .2013 | 5

ta päiviä, kun alue- ja jakeluverkkojen johdoille kaatuneiden puiden aiheutta-mia vaurioita korjattiin. Kantaverkon johdoille puita ei kaatunut, mutta alue- ja jakeluverkkojen häiriöt aiheuttivat toimituskeskeytyksiä myös kantaverkon haarajohdoilla. Tästä seurasi keskeytyk-siä kyseisen runkojohdon muidenkin haarajohtojen siirtoihin, kunnes viat oli saatu korjattua.

Laaja sähkökatko alkusysäys

eurooppalaisille verkkosäännöille

Muualla maailmassa laajoja kantaverk-kojen häiriöitä on esiintynyt silloin tällöin. Euroopassa viimeisin laaja häi-riö oli marraskuussa 2006, kun Keski-Euroopan verkot jakaantuivat häiri-ön seurauksena kolmeksi eri tahdissa käyväksi osaverkoksi. Tuolloin noin 15 miljoonaa ihmistä oli sähköttä puolen tunnin ajan. Tästä häiriöstä alkoi kehi-tys, jonka tavoitteena on yhteistoimin-nan ja verkkotilanteen reaaliaikaisen näkyvyyden parantaminen euroop-palaisten kantaverkkoyhtiöiden (TSO) välillä vakavissa, useiden TSO:iden vaikutusalueelle ulottuvissa häiriöissä. Häiriöstä alkanut kehitystyö johti myös eurooppalaisten verkkosääntöjen val-misteluun. Yhteisillä verkkosäännöillä pyritään varmistamaan, että vastaavan laajan häiriön toistuminen voitaisiin ehkäistä – tai ainakin minimoida sellai-sen todennäköisyys.

Eurooppalaisia verkkosääntöjä val-mistellaan kantaverkkoyhtiöiden yh-teistyöelimen ENTSO-E:n työryhmissä. Sääntöjen tavoitteena on yhdenmu-kaistaa käyttövarmuuden ylläpitoon ja rajayhteyksien suorituskykyyn vaikut-tavia käytäntöjä koko Euroopassa. Kun verkkosäännöt ovat valmistuneet ja ne on hyväksytty, niistä tulee jäsenvaltioi-ta sitovaa lainsäädäntöä.

Käyttötoiminnan ensimmäiset

säännöt voimaan 2014

Käyttötoimintaa ja siten myös käyttö-varmuutta sääntelevien verkkosääntöjen valmistelu on jo pitkällä. Ensimmäiset kolme verkkosääntöä, Käyttövarmuus-periaatteet (Operational Security), Käy-tönsuunnittelu (Operational Planning and Scheduling) sekä Taajuudenhallinta

Alueellisia sähkömarkkinoita yhdistetään kaikissa ilman-suunnissa kiihtyvällä vauh-dilla. Samaan aikaan sähkön

tuotannossa ja kulutuksessa otetaan käyttöön uusia tekniikoita. Tuotanto on siirtymässä entistä enemmän sellaisiin tuotantomuotoihin, joiden teho riippuu sään vaihtelusta. Tämän seurauksena sähkön tuotannon ja kulutuksen tasa-painottamiseen tarvitaan uusia keinoja. Yksi tulevaisuuden ratkaisu on kulutuk-sen hintajouston hyödyntäminen.

Tuotantorakenteen muuttuessa ja pa-remmin toimivien markkinoiden seu-rauksena kantaverkkosiirrot tulevat vaihtelemaan entistä lähempänä siirtora-joja eli kunkin käyttötilanteen maksimi-siirtoja. Tämä asettaa uusia vaatimuksia sähköverkkojen kapasiteetin riittävyy-delle ja käyttövarmuuden ylläpidolle. Jotta markkinoita voidaan laajentaa ja uusia tuotantomuotoja hyödyntää laa-jasti, sähköjärjestelmän käyttövarmuu-den on pysyttävä hyvällä tasolla.

Suomessa käyttövarmuus

huippuluokkaa

Suomessa kantaverkon käyttövarmuus on ollut erinomaisella tasolla. Koko maata koskevia tai laajoja kantaver-kon häiriöitä ei ole esiintynyt 1970-lu-vun puolivälin jälkeen. Tätä selittävät osaltaan kantaverkon silmukointi sekä käytettyjen laitteiden luotettavuuden paraneminen ja niiden kunnonhallin-nan tehostuminen. Siirtokapasiteettia on myös merkittävästi kasvatettu in-vestoimalla uusiin rajayhteyksiin ja käyttämällä sarjakompensointia ole-massa olevilla johdoilla. Samaan ai-kaan sähkömarkkinat ovat avautuneet ja hyödyntävät entistä maksimaalisem-min siirtokapasiteettia. Tämän vuoksi siirtorajat saavutetaan edelleen usein, vaikka ne ovatkin merkittävästi aiem-paa suurempia. Tällöin käyttövarmuu-den ylläpidossa avainasemassa on oikea siirtokapasiteetin määrittely sekä siirto-jen valvonta ja hallinta.

Alueellisia häiriöitä on Suomessakin tapahtunut. Niistä viimeisin ja vaka-vin oli vuoden 2011 tapaninpäivän ja sitä seuranneen Hannun päivän myrs-ky, jonka seurauksena laajoja alueita Etelä-Suomessa oli ilman sähköä usei-

ja reservit (Load Frequency Control and Reserves), ovat parhaillaan lähdössä komission ja jäsenvaltioiden hyväksy-misprosessiin. Ne saataneen lainvoimai-siksi vuoden 2014 aikana. Parhaillaan ENTSO-E on käynnistämässä Häiri-öidenhallinnan ja käytönpalautuksen (Emergency and Restoration) verkko-säännön valmistelua. Se etenee valmis-teluprosessissa ja tulee lainvoimaiseksi todennäköisesti parin vuoden kuluttua.

Häiriöiden todennäköisyys

tarkasteluun

Käyttövarmuusperiaatteiden verkkosään-nössä määritellään yleisperiaatteet käyt-tövarmuuden ylläpidolle. Tärkeä perus-sääntö on niin sanottu (N-1)-periaate, jonka mukaan voimajärjestelmän tulee kestää mikä tahansa yksittäinen vika il-man häiriön laajenevia seurauksia.

Verkon käyttövarmuus analysoidaan kuten tähänkin asti verkkomalleja hyö-dyntäen tehonjako-, vikavirta- ja dyna-miikkalaskennalla kulloisenkin tarpeen mukaan. Tehtävien käyttövarmuustar-kastelujen tulee perustua entistä enem-män häiriöiden todennäköisyyksiin ja niiden vaikutuksiin. Jokaisen kanta-verkkoyhtiön tulee määritellä, mitkä vikatilanteet sen verkossa kuuluvat tavanomaisiin (Ordinary), poikkeuk-sellisiin (Exceptional) tai epätodennä-köisiin (Out-of-Range) vikoihin. Mikäli poikkeuksellisten tai epätodennäköisten vikojen todennäköisyys on kasvanut merkittävästi esimerkiksi sääilmiön seu-rauksena, ne tulee käsitellä tavanomai-sina häiriöinä. Dynaamiset heilahtelu-ilmiöt voivat myös olla todennäköisiä, jolloin ne tulee tarkastella ja tarvittaes-sa muuttaa voimalaitosten ajoa voima-järjestelmän stabiiliuden säilyttämiseksi häiriöiden jälkeen.

(N-1)-periaatteesta voidaan poiketa kytkentämuutosten aikana, reservien aktivoimisen aikana tai jos häiriön vai-kutukset ovat suppealla alueella.

Jokaisen kantaverkkoyhtiön tulee suunnitella ja valvoa reaaliajassa säh-köjärjestelmän taajuutta, jännitteitä, siirtoja ja kytkentätilaa ja vaihtaa tar-vittavaa tietoa naapurimaiden kanssa. Tällä tavalla normaalista poikkeavat tilanteet tunnistetaan ja yhtiöt voivat toimia yhteistyössä palauttaakseen ti-

FINGRID 3 .2013 | 6

viikko, päivä ja kuluva päivä. Käyttö-varmuus lasketaan jatkossa yhteistä verkkomallia hyödyntäen, jolloin tulos-ten virheet saadaan minimoitua.

Siirtokeskeytyksistä tulee jatkossa laatia yhteinen aikataulu ja suunnitel-ma, jotta siirtokapasiteetin riittävyys taataan ja käyttövarmuus säilyy hyvä-nä siirtokeskeytysten aikana. Verkkoon liittyneiden osapuolten keskeytystar-peiden kartoitus käynnistyy jatkos-sa nykyistä aikaisemmin. Seuraavan vuoden suunnitelman tulee olla val-mis ja koordinoitu hyvissä ajoin ennen vuodenvaihdetta. Keskeytyksiä tarvit-seva verkkoon liittyjä toimittaa tule-van vuoden keskeytystarpeensa oman alueensa kantaverkkoyhtiölle elokuun alkuun mennessä. Kantaverkkoyhtiö lisää suunnitelmaan omat siirtokeskey-tystarpeensa ja laatii seuraavan vuoden lopullisen siirtokeskeytyssuunnitelman joulukuun alkuun mennessä. Verkkoon liittyjät ja kantaverkkoyhtiö tarkentavat suunnitelmia tarpeen mukaan syksyn kuluessa ennen lopullisen suunnitelman valmistumista.

Käytönsuunnittelun verkkosäännössä käyttövarmuutta varmistetaan lisäksi varautumalla kesän ja talven tehon riit-tävyyteen tekemällä vastaavat ennusteet sekä huolehtimalla pätöteho- ja loiste-horeservien riittävyyden valvonnasta.

Taajuudenhallinta ja reservit -verk-

lanteen normaaliksi. Verkkoon liittyvien osapuolten (jakeluverkkoyhtiöt, tuotta-jat ja kuluttajat) välistä suunnittelun aikaista ja reaaliaikaista tiedonvaihtoa parannetaan, jotta kokonaisuuden hal-linta muuttuvissa käyttötilanteissa saa-daan entistä paremmalle tasolle.

Oleellinen osa käyttövarmuuden yl-läpitoa on ammattitaitoinen käyttö-henkilöstö, jonka koulutusta kehitetään muodollisempaan suuntaan. Voima-järjestelmän valvomotehtävissä työs-kentelevien on suoritettava määräajoin niin sanottu valvojalisenssi. Myös kou-lutuksen suunnittelua ja kehittämistä parannetaan nimeämällä jokaiselle kan-taverkkoyhtiölle kokenut koulutuskoor-dinaattori vastaamaan koulutusohjelman suunnittelusta ja toimeenpanosta.

Seuraavan vuoden keskeytystarpeet

elokuun alkuun mennessä

Käytönsuunnittelun verkkosäännössä määritellään tarkemmin, miten kanta-verkkoyhtiöiden ja verkkoon liittyjien tulee hoitaa yhteistoimintaa ja tiedon-vaihtoa hyvän käyttövarmuuden saa-vuttamiseksi. Tärkeä osa tätä työtä on yhteisen eurooppalaisen verkkomallin muodostaminen käyttövarmuustarkas-teluja ja siirtokapasiteetin laskentaa varten. Mallissa lasketaan erikseen siir-tokapasiteetti eri ajanjaksoille: vuosi,

kosäännössä määritellään tarkemmin, miten kantaverkkoyhtiöiden tulee hoitaa taajuuden hallinta ja reservien käyttö yhteistoiminnassa muiden saman taa-juusalueen kantaverkkoyhtiöiden kans-sa. Verkkosäännössä määritellään myös tarkat raja-arvot taajuudelle ja sen yl-läpitoon liittyville parametreille. Nämä parametrit määrittelevät pohjoismaisen yhteiskäyttöverkon käyttövarmuustasoa ja myös sitä, kuinka suuri voimalaitos voidaan kytkeä verkkoon.

Paraneeko käyttövarmuus

jatkossa?

Verkkosäännöt yhdenmukaistavat käy-tön suunnittelua ja valvomotoimin-taa entistä enemmän, mikä edesaut-taa käyttövarmuuden ylläpitoa. Tämä edellyttää entistä laajempaa osapuol-ten välistä yhteistoimintaa. Lisääntyvä tiedonvaihto parantaa tiedonsaantia muuttuvissa tilanteissa.

Kaikki nämä tekijät yhdessä helpot-tavat hyvän käyttövarmuuden ylläpi-toa. Samaan aikaan siirrot vaihtelevat entistä laajemmin ja tilanteiden en-nustettavuus vaikeutuu uusien säh-kön tuotantomuotojen vallatessa alaa. Kokonaisuutena kantaverkkoyhtiöiden prosessien yhdenmukaistaminen rat-kaisee pelin kuitenkin käyttövarmuu-den korkean laadun puolelle.

KESKIMÄÄRÄINEN HÄIRIÖAIKA JA -MÄÄRÄ LIITTYMISPISTEISSÄ (yli 1 minuutin häiriöt)

80

70

60

50

40

30

20

10

0

min

/lp

kp

l/lp

4

3,5

3

2,5

2

1,5

1

0,5

0

19711973

19751977

19791981

19831985

19871989

19911993

19951997

19992001

20032005

20072009

20112012

keskeytysaika/liittymispiste keskeytysmäärä/liittymispiste

FINGRID 3 .2013 | 7

TU Tällä palstalla esitellään ja selvitetään sähkönsiirron ja

siihen läheisesti liittyvien alojen terminologiaa.

of Energy Regulators). Lopuksi Euroo-pan komissio viimeistelee ehdotuksen ja vie sen jäsenmaiden ministeriöistä koottuun komiteaan hyväksyttäväksi (comitology). Merkittävää on, että näin verkkosäännöistä tulee sitovaa ja erit-täin yksityiskohtaista lainsäädäntöä.

Verkonkehittämisen 10-vuotissuun-

nitelma tunnetaan parhaiten lyhenteel-lään TYNDP (Ten-Year Network Develop-ment Plan). Joka toinen vuosi ENTSO-E tuottaa koko Euroopan kattavan kanta-verkon kehittämissuunnitelman. Siinä on yhtenäisin periaattein kuvattu alu-eet ja verkoston kohdat, jotka vaativat vahvistusta, sekä yksilöity suunnitellut hankkeet. Suunnitelma sisältää satoja in-vestointihankkeita, joiden rahoitustarve nousee kymmeniin miljardeihin euroihin. Suurin haaste suunnitelmien toteutuksel-le on lupaprosessien hitaus.

Markkinoiden tavoitemalli (targetmodel) on kuvaus yhteisten sähkömark-kinoiden rakenteesta ja pelisäännöistä. Pitkälti pohjoismaisten markkinoiden tapaan markkinat jaetaan aikajänteit-täin vuorokausi- (day-ahead), päivän-sisäisiin (intraday) ja säätö- (balancing) markkinoihin. Lisäksi on markkinapai-kat pitemmän aikavälin siirto-oikeuk-sille tai vastaaville suojaustuotteille (Transmission rights, Contracts for Differences). Markkinamallia ajetaan käyttöön kahta tietä: edellä mainituil-la verkkosäännöillä sekä alueellisilla markkinakytkentä (market coupling) -hankkeilla. EU:ssa on poliittisesti so-vittu, että yhteiset markkinat toteute-taan vuoteen 2014 mennessä. Aika tai-taa kuitenkin loppua kesken.

Sähkönsiirto maiden läpi (transit) helpottui, kun rajatariffit korvattiin TSO:iden välisellä korvausmekanismil-la (ITC). Markkinoiden läpinäkyvyyttä

Eurooppalaiset kantaverkkoyhtiöt eli TSO:t perustivat vuonna 2008 yhteisen ENTSO-E-nimisen jär-

jestön (European Network of Transmis-sion System Operators for Electricity). Järjestö sai virallisen aseman EU-insti-tuutioiden joukossa vuonna 2011 voi-maan tulleella EU:n asetuksella. Siihen kuuluu 41 kantaverkkoyhtiötä 34 maas-ta, siis myös EU:n ulkopuolelta.

ENTSO-E:n tehtävänä on osaltaan edistää eurooppalaisia sähkömarkki-noita ja varmistaa, että maanosan voi-majärjestelmää kehitetään ja käytetään koordinoidusti ja tehokkaasti. Järjestöl-lä on kaksi erilaista roolia: se toteuttaa säädännössä sille annettuja tehtäviä, mutta toisaalta se on etujärjestö, joka lobbaa toimialansa etuja Brysselissä sii-nä missä muutkin järjestöt.

Toiminta on laajentunut hyvin nope-asti. Järjestöllä on virallisten hallinto-elinten ohella lähes 100 työryhmää tai vastaavaa elintä, joihin osallistuu ehkä noin 1 000 jäsenyhtiöiden edustajaa. Päämajassa on noin 60 henkeä koko-päiväisessä työssä. Fingridiläisistä noin 50 eli joka viides antaa panostaan jär-jestön toimintaan. Seuraavassa seloste-taan joitakin keskeisiä tehtäviä ja niihin liittyviä termejä.

Verkkosäännöt (network codes) ovat ehkä tämän hetken suurin työsarka. Tekeillä on yhdeksän verkkosääntöä. Kukin niistä määrittelee periaatteet ja pelisäännöt, joita TSO:iden ja muiden osapuolten tulee noudattaa kyseisellä osa-alueella. Säännöt koskevat muun muassa verkkoon liittymistä, voima-järjestelmän käyttöä (operointia) sekä markkinoita. ENTSO-E valmistelee sääntöehdotukset, jotka menevät lau-sunnolle sääntelyviranomaisten viras-toon (ACER, Agency for the Cooperation

(transparency) ENTSO-E edistää ra-kentamalla parhaillaan laajaa keskitet-tyä tietopalvelua markkinatoimijoiden käyttöön. Voimajärjestelmän tilanne-kuva (EAS) auttaa puolestaan TSO:ita pysymään selvillä, mitä naapurijärjes-telmissä tapahtuu.

ENTSO-E:n työhön osallistuva tai sitä seuraava törmää suureen määrään eri-tyistermejä ja kirjainlyhenteitä. Niiden kanssa on asiaa tuntevakin helisemässä. Mainio esimerkki tästä on voimajärjes-telmän tasapainottamisessa käytettä-vien erilaisten tuotanto- (tai kulutus-) reservien napakka termistö: FCR-D, FCR-N, FRR-A, FRR-M ja RR. Aiheesta kiinnostuneet löytävät selitykset näille ja yli 1 400 muulle termille ENTSO-E:n sivuilta osoitteesta www.entsoe.eu.

TEKSTI JUHA KEKKONEN

Eurooppalaisiin verkkosääntöihin voi tutustua osoitteessahttp://networkcodes.entsoe.eu

EUROOPPALAISTA YHTEISTYÖTÄ: ENTSO-E

”ENTSO-E:n tehtävänä on edistää eurooppalaisia

sähkömarkkinoita ja varmistaa, että maanosan

voimajärjestelmää kehitetään ja käytetään

koordinoidusti ja tehokkaasti.”

yhdeksän tuntia. Tirrin päivä ei kuiten-kaan ole vielä edes puolivälissä.

Pääsääntöisesti valvomon vuorokausi jakautuu kolmeen osaan. Yöllä valvo-mossa työskentelee vähemmän työnteki-jöitä kuin päiväsaikaan. Yksi valvoja on varalla ja hänet voidaan herättää valvo-mon lepohuoneesta aina tarpeen tullen.

Akaasta Helsingissä töissä käyvälle Tirrille 24 tunnin työvuorot ja öinen varalla olo sopivat.

”Tässä työssä on se hyvä puoli, että kun valvomosta lähtee vuoron päät-teeksi kotiin, voi luottaa siihen, että toinen ottaa ohjat. Työt eivät seuraa mukanani vapaa-ajalle”, Tirri sanoo.

Suurin osa valvojista työskentelee 24 tunnin vuorojen sijaan kuitenkin seit-semän viikon vuorokiertoperiaatteella, jossa rupeamaan kuuluu yö-, ilta- ja aamuvuorojen lisäksi neljän viikon toi-

Fingridin valvomossa Käpylässä kulunvalvonta on tiukkaa, sillä täältä ohjaillaan yhteiskunnan kannalta kriittisiä toimintoja

ja pidetään huolta, että valtakunnassa riittää sähköä. Valvomon seinälle on heijastettu kymmeniä erilaisia näyttö-jä sekä kolmen aikavyöhykkeen kellot, joista vilkaisemalla kokenut valvomo-työntekijä tietää, ettei syytä huoleen ole. Sähköä virtaa Ruotsista Pohjanlah-den alittavia Fenno-Skan-tasasähköyh-teyksiä sekä pohjoisen vaihtosähköyh-teyksiä pitkin siirtorajojen sisällä, eikä tilanteeseen tarvitse reagoida vaikkapa ostamalla lisää energiaa säätösähkö-markkinoilta.

Kun valvojat Pasi Kaunisto ja Ro-ger Gustavsson saapuvat illalla töihin, verkonhallinnassa työskentelevän Juha Tirrin työpäivä on kestänyt jo lähes

mistojakso. Sen aikana voi osallistua muun muassa koulutuksiin.

Suunniteltuja siirtokeskeytyksiä

Fingridin valvomo on onnistunut päätehtävässään sikäli hyvin, ettei 1970-luvun jälkeen Suomessa ole ta-pahtunut kertaakaan kattavaa suur-häiriötä. Vuosien saatossa verkkoa on vahvistettu, eikä yksittäinen vika enää pysty kaatamaan edes alueellisesti verkkoa. Yllätyksiinkin on kuitenkin varauduttava.

”Kerran työvuorollani kummatkin Fenno-Skanit tippuivat melkein täy-destä tuonnista. Silloin käsi tärisi. Niin ei olisi pitänyt voida koskaan tapahtua. Jo 15 minuutin kuluttua pääsimme kui-tenkin takaisin toiminta-alueelle”, Pasi Kaunisto sanoo.

FINGRID 3 .2013 | 8

VALVOMOSSA VALVOTAAN, KUN SUOMI NUKKUU

Kun muu Suomi valmistautuu pehkuihin, Fingridin valvomossa eli virallisemmin

kantaverkkokeskuksessa yövuorolaisten työrupeama on vasta aluillaan.

Tasehallinnassa työskentelevä Roger Gustavsson, verkonhallinnan Juha Tirri ja

voimajärjestelmänhallinnan Pasi Kaunisto pitävät kirjaa yön tunneista.

TEKSTI OUTI AIRAKSINEN | KUVAT MATTI IMMONEN

Asiakaspalvelua ja ennakointia

Fingridillä tasehallinnassa sekä voima-järjestelmän ja verkon hallinnassa työs-kentelee parikymmentä valvojaa, joista lähes kaikki ovat päätyneet työhönsä sähkötekniikan opintojen kautta.

Vastuut on jaettu tarkkaan. Ulospäin valvomon arkea seuraamalla voi näyt-tää, että kukin istuu vain oman tieto-koneruutunsa ääressä ja korkeintaan huikkaa silloin tällöin sermin yli toi-sille. Tarpeen tullen valvojat pystyvän kuitenkin myös tuuraamaan toisiaan. Valvomotyö on ennen kaikkea enna-kointia ja tilanteen seuraamista, jottei ongelmia tule.

”Jännitteitä pitää säätää etukäteen ennen kuin kuormat pääsevät nouse-maan. Sen jälkeen katsellaan, miten en-nusteet menevät ja tarvitseeko säätöjen

Sähköjen yllättävällä katkeamisella voi olla dramaattisia seurauksia, mutta hallittuja keskeytyksiä on jatkuvasti.

”Meillä on koko ajan siirtokeskeytyk-siä päällä, sillä ikinä ei ole tilannetta, että kaikki verkon osat olisivat käytös-sä. Aina on huoltoja ja projekteja, jois-sa uusitaan laitteita. Se vaatii ennakko-suunnittelua”, Tirri kertoo.

Etenkin kesäaikaan valvomossa teh-dään paljon päälle- ja pois-kytkentöjä, koska usein kunnostus- ja rakentamis-työt ajoitetaan aikaan, jolloin maa ei ole roudassa. Usein kytkentöjä teh-dään myös öisin, jolloin vaikutukset asiakkaille ovat mahdollisimman vä-häiset.

Kytkennät edellyttävät soittelua lu-kuisille eri tahoille, sillä kyse voi olla jopa sadan kilometrin johdosta, josta virta katkaistaan huoltotöiden ajaksi.

osalta tehdä mitään. Säätötarve riippuu säästä ja vuodenajasta”, Kaunisto ker-too.

Tuotanto- ja kulutusennusteiden sekä Elspot-tulosten pohjalta saadaan säh-kön siirtoennuste. Jos siirto näyttää ylittävän asetetut rajat, ajosuunnitel-mia pyritään muuttamaan vaikkapa soittamalla Ruotsin kantaverkkoyhtiön Svenska Kraftnätin valvomoon.

Ylipäänsä valvomosta ollaan tiiviisti yhteydessä niin Ruotsin, Venäjän kuin Vironkin kantaverkkoyhtiöihin. Sähkön siirtokysymysten lisäksi myös taajuu-den hallinta edellyttää pohjoismaista yhteistyötä.

”Ruotsalaisten kanssa puhumme pääasiassa ruotsia, virolaisten kanssa englantia. Venäjän yhteyksiä varten Fingridillä on käytössään ympäri vuo-rokauden tulkki, johon turvaudumme,

FINGRID 3 .2013 | 9

jos koodikirjasta ei löydy sopivaa koo-dia”, Gustavsson kertoo.

Toimintamallit hioutuvat

Siinä missä sähkön siirtoasioissa yh-teistyötä tehdään lähinnä Ruotsin, Viron ja Venäjän kanssa, taajuus-vastuuasioissa pääpelurit ovat Norja ja Ruotsi, joissa on eniten säädettä-vää tuotantoa eli vesivoimaa. Fingrid peilaa Norjan ja Ruotsin säätösähkön tarjousten tasoa suomalaisiin sää-tötarjouksiin, ja jos hinta on sopiva, suomalaisia tuotantolaitoksia kehote-taan toimiin − eli käytännössä nosta-maan tai laskemaan laitostensa tehoa.

”Soitamme eri tuotantolaitosten tasevastaaville tai laitosvastaaville, että nyt pitäisi säätää laitosta ylös-

alkaa olla jo erittäin tärkeä tieto. Las-kentaohjelmat ovat kehittyneet pal-jon”, Gustavsson sanoo.

Vuonna 2009 solmittu tasepalve-lusopimus on parantanut säätösäh-kömarkkinoiden ennustettavuutta. Kompleksinen maailma edellyttää kuitenkin jatkuvaa kouluttautumista.

”Kävin viimeksi eilen käytönval-vonnan koulutuksessa, kun meille vaihtuu järjestelmään uusi versio. Koulutusohjelmassa avataan vähän eri toimintojen tehtäviä vaikkapa jännitteen säädöstä tai kapasiteetin hallinnasta”, Kaunisto kertoo.

Työmenetelmiä voi kehittää suju-vammaksi myös oma-aloitteisesti.

”Tässä työssä saa todellakin olla innovatiivinen, mutta kaikkea ei pidä lähteä heti kokeilemaan. Ennen toi-meen ryhtymistä asiaa pitää miettiä aina tarkkaan ja perinpohjaisesti”, Tirri sanoo.

Kahvia kuluu paljon

Kun kello näyttää yli puolta yötä, myös vuosikausia yövuoroja tehneillä voi olla vaikeuksia pitää vireystasoa

päin tai alaspäin. Kyse on tunneittain tapahtuvasta kommunikaatiosta”, Gus-tavsson kertoo.

Työkalut ja toimintatavat ovat ke-hittyneet vuosien mittaan valvomos-sa. Toisaalta uutena ulottuvuutena on yhä kasvava yhteistyö muiden mai-den kanssa ja lisäksi kantaverkkoon on tullut lisää laitteita, joiden toimin-taa pitää seurata.

”Sovelluksia on paljon ja niitä tulee koko ajan lisää. Esimerkiksi tuulivoi-maa varten meillä pitää olla tuuli-voimaennuste, ja ennusteen tarkkuus

Vuoronvaihto on rutiinia. Häviöhankintaa pitää yön mittaan korjata, jos Ruotsin öiset jänniteongelmat jatkuvat. Siirtoennusteiden perusteella yön pitäisi olla kuitenkin rauhallinen. Edellisestä työvuorosta on vierähtänyt jo lähes viikko, joten selaan sähköpostit ja luen menneen viikon tapahtumat päiväkirjasta. Käyn läpi taajuusohjattujen reservien hankintaa. EstLinkissä vapaata kapasiteettia on reilusti, joten manuaalisää-döille ei näytä olevan tarvetta.

23:15 Soitan Ruotsin verkonvalvojalle. Suun-nitellulla Fenno-Skanin siirtoteholla ei pitäisi tulla jänniteongelmia. Häviöiden määrää pitää kuitenkin seurata.

1:30 Väsymys alkaa painaa ja paleltaa. Pidän ”lounastauon” ja keitän kahvia.

1:35 Paluu ruudun ääreen. Teen häviöhankinnalle vuorokausisuunnitelman, joka pohjautuu edellisten päivien häviöille, ja tarkastan Elbas-kirjausten eli päi-vänsisäisten sähkökauppojen oikeellisuuden edellisen vuorokauden osalta.

2:10 Lähetän taseselvitysjärjestelmään Venäjän yhteyden ohjetehot edelliseltä vuorokaudelta. Sen jälkeen tarkastan edellisen vuorokauden säätösäh-kökaupat. Lähetän EstLinkillä tehdyistä kaupoista raportin Viroon. Säätö- ja tasesähkön hinnoista sekä säätövolyymeistä on toisistaan poikkeavia tietoja Fingridin omissa järjestelmissä ja NordPoolin kotisivuilla. Joudun tutkailemaan, mistä erot johtuvat, ja korjaamaan ne.

4:00 Hinta laskee säätösähkömarkkinoilla niin, että suomalaisia alassäätötarjouksia toteutuu. Soitan toimi-joille ja pyydän heitä toteuttamaan säätötarjouksensa.

4:10 Intramme ja sähköpostipalvelimemme kaatu-vat. Ilmoitan asiasta palvelinylläpidolle, ja ongelmat saadaan ratkaistua vajaassa tunnissa.

5:20 Tarkastan edellisen vuorokauden Fenno-Skan-ajo-ohjelman oikeellisuuden Ruotsin kanssa aamuvuorossa tehtävää täsmäytystä varten.

”Yö oli rauhallinen ja täyttyi rutiineista. Tarkastin, hyväksyin ja julkaisin säätö- ja tasesähkön hinnat tunneittain yövuoron aikana. Väsymys painoi yllättävän vähän siihen nähden, että kyseessä oli ensimmäinen yövuoro vähään aikaan.”

ROGER GUSTAVSSONIN MUISTIINPANOJA YÖVUOROSTA

”Työvuoron aikana puhuin lähes 150 puhelua, joiden yhteiskesto oli 4,5 tuntia. Iso osa työajastani kuluu puhelimessa, kun sovin ja tiedotan kytkennöistä. Tämä on asiakaspalveluammatti.”

FINGRID 3 .2013 | 10

yllä. Seitsemän vuotta Fingridin val-vomossa työskennelleen Gustavsso-nin mukaan ensimmäinen yövuoro on usein kaikkein raskain, mutta sen jäl-keen rytmiin taas tottuu.

”Kello kahdesta viiteen yöllä on kaik-kein raskainta, ja silloin pitää todella tsempata. Kahvia kuluu tietenkin pal-jon”, Gustavsson kertoo.

Kauniston mielestä kaikkein vaa-tivimpia ovat kuitenkin aamuvuorot, sillä valvomossa vuorokausirytmi kei-kahtaa usein niin, ettei unen päästä saa kiinni iltaisin.

Etuna on se, että vaikka työvuorot ovatkin pitkiä, niin pitkiä ovat myös vapaat. Vapaa-ajallaan miehet viettävät aikaa perheidensä kanssa ja harrastavat esimerkiksi hiihtoa, laskettelua, lenkkei-lyä, salibandya, pyöräilyä, kaukalopal-loa tai moottoripyöräilyä. Liikunta ja ulkoilu auttavat myös jaksamaan kol-mivuorotyössä.

Tirri, Kaunisto ja Gustavsson ovat yksimielisiä myös siitä, että vuorotyö on sovitettavissa perhe-elämään.

”Se vaatii venymistä vähän puolisol-takin, sillä meillä ei ole aina viikonlo-put vapaana. Toisaalta olen vapaalla

enemmän kuin moni muu. Kuuden päi-vän vapaasta yksi päivä menee toipu-miseen, mutta sen jälkeen perheellisenä palaan normaalirytmiin”, Tirri kertoo.

Myös Gustavsson viettää vapaa-ai-kaansa usein leikkipuistossa.

”Perhe-elämä on itse asiassa vapaam-paa ja helpompaa kuin jos kävisin tääl-lä kahdeksasta neljään -töissä”, Tirri kuvaa.

Tirrin 24 tunnin työpäivä jatkuu vielä, kun Gustavsson ja Kaunisto ovat jo luo-vuttaneet ohjat valvomoon ilmestyneel-le aamuvuorolle. Kun työpäivä loppuu puoli kahdelta, Tirri saattaa ottaa puolen tunnin tirsat lepohuoneessa ennen kuin lähtee ajamaan kohti Akaata.

Työvuoro alkaa. Heti vuoronvaihdon jälkeen teen kantaverkon kytkentöjä (Keminmaa, Alapitkä, Luukkala, Imatra, jne.).

15:30 Ruokailu työn ohessa. Tarkastan tulevia kytkentäohjelmia ja teen Korian muuntajiin kytkentöjä.

22:40 Iltapala. Omat eväät mukana. Kalajoki−Merijär-ven kytkentäohjelman päivitys ja jakelu.

23:20 Lepoa lepohuoneessa. Kello on soittamassa yön kytkentöjä varten.

2:00 Kytkentäohjelman mukaisesti Kalajoki-Merijärven kytkentä ja myöhemmin saman välin palautuskytkentä.

3:50 Edessä on parin tunnin lepotauko.

5:50 Aamupala. Kytkentöjä Pulp−Yllikkälän sekä Lieksa−Uimaharjun väleille sekä kytkentöihin liittyvää PSSE-verkostolaskentaa. Uimaharjun kytkentä-ohjelman päivitys.

12:30 Lounas työn ohessa. Kytkentöjä (Koria, Pulp−Yllikkälä).

13:30 24 tunnin työvuoro päättyy vuoronvaihtoon, jossa käydään läpi menneet ja tulevat asiat seuraavan vuoron kanssa.

Työvuoron aluksi katsotaan iltavuoron kanssa läpi kuluneen päivän ja illan tapahtumat sekä akuutit asiat.

22:00 Nurmijärven reaktori verkkoon lämpiämään huomisen aamun keskeytystä varten.

23:00 Jännitteiden säätöä alaspäin, kun kuormat ja siirrot alkavat laskea.

0:35 Tammiston asemalta tulee katkaisijavikahäly-tys. Soitan palvelutoimittajalle, joka lähtee tutkimaan asiaa paikan päälle. Katkaisijan lämmityksessä on vikaa. Asia ei ole akuutti lämpimillä syyskeleillä, joten se voidaan hoitaa kuntoon myöhemmin.

1:00 Käyn läpi keskeytyskansion, siivoan valvojan sähköpostilaatikon ja syötän seuraavan vuorokauden siirtorajat järjestelmiin valmiiksi aamuvuorolle.

3:44 Kangasalan 400 kV:n suojauksen viestiyhtey-dessä on vika. Jätän asian käytönvalvontajärjestelmän varallaolijan hoidettavaksi aamulla, koska toinen yhteys toimii.

5:30 Jännitteiden säätöä pikkuhiljaa ylöspäin, kun kuormat ja siirrot alkavat kasvaa.

6:00 Verkonhallinnan kaveri nousee aamuvuoroon. Käymme lyhyesti läpi yön tapahtumia.

6:35 Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välinen RAC-siirto näyttäisi ennusteiden mukaan menevän lopputunnista yli siirtorajan. Soitan Svenska Kraftnätiin ja sovimme, että Fenno-Skan-yhteydellä ajetaan lopputunti suunniteltua enemmän sähköä Suomeen.

6:50 Aamuvuoron kanssa yön ja illan tapahtumien läpikäynti.

”Itä-Suomessa alkaneet keskeytykset aiheuttivat yhden johdon ylikuormittumisen, vaikka tuotantoa oli ostettu etukäteen vastaostona. Asiaa piti tarkkailla koko yö, sillä olimme lähellä rajoittavaa tehoa.”

PASI KAUNISTON MUISTIINPANOJA YÖVUOROSTA

JUHA TIRRIN MUISTIINPANOJA YÖVUOROSTA

FINGRID 3 .2013 | 11

lainen on oltava, mutta sitä ei toivota koskaan tarvittavan.

Uhkakuvat käsittelyyn

ryhmätöinä

Jatkuvuudenhallinta on nostettu vuo-den 2014 teemaksi Fingridissä. Yhtiös-sä on käyty läpi toiminnan jatkuvuutta uhkaavia tekijöitä ja valittu yhdeksän erilaista skenaariota, joihin varaudu-taan. Vuoden alussa käynnistyy koko henkilöstön kattava hanke, jonka aika-na tehdään toimintasuunnitelma jokai-sen uhkakuvan varalle.

”Kutakin skenaariota varten peruste-taan työryhmä, joka tarkastelee uhkaa eri näkökulmista ja luo toimintasuunni-telman kriisitilanteen varalle. Tarkoitus on ottaa käyttöön kaikki talosta löyty-vä asiantuntemus”, Syrjälä sanoo.

Jokaisen skenaarion kohdalla poh-ditaan, mikä on se liiketoiminnan mi-nimitaso, joka pitäisi säilyttää kaikissa tilanteissa. Lisäksi määritellään toipu-

Toimitilojen, laitteistojen tai avainhenkilöiden menettämi-nen sekä pitkittyneet sähkö-verkon häiriöt. Muun muassa

tällaisiin uhkakuviin Fingrid varautuu entistä systemaattisemmin käynnissä olevan jatkuvuudenhallinnan kehittä-mishankkeen myötä.

Sähköverkon häiriötilanteisiin va-rautuminen ja riskienhallinta ovat toki olleet osa Fingridin toimintaa tähänkin asti. Nyt tavoitteena on entistä laajempi ja systemaattisempi varautuminen.

”Tähän asti varautumisemme pai-nopiste on ollut valvomotoimintojen turvaamisessa ja sähköverkon suurhäi-riöihin varautumisessa. Nyt laajennam-me näkökulmaa ja pohdimme, miten elintärkeät toiminnot saadaan pidet-tyä yllä erilaisissa katastrofitilanteissa. Varaudumme isoihin tapahtumiin, jot-ka voisivat pysäyttää liiketoiminnan”, Fingridin yritysturvallisuuspäällikkö Vesa Syrjälä selvittää. Hän vertaa jat-kuvuudenhallintaa vakuutukseen: sel-

misaika eli aika, jonka kuluessa toi-minnot pitäisi saada vähintään tietyl-le tasolle. Tätä puntaroitaessa otetaan huomioon tapahtuman todennäköisyys ja varautumisen hinta. Jos vahingon tapahtuminen on äärimmäisen epäto-dennäköistä, sen varalle ei ehkä kanna-ta tehdä suurta rahallista investointia, vaan toimintasuunnitelma riittää.

Syrjälä ottaa esimerkiksi toimitilan menettämisen tulipalossa. ”Ei olisi jär-kevää hankkia ylimääräistä toimitilaa siltä varalta, että nykyinen palaa. Sen sijaan teemme jo valmiiksi toiminta-suunnitelman: jos menetämme pää-konttorimme, kuinka monelle ihmiselle tarvitsemme väliaikaisen työskentely-tilan välittömästi? Varautua voi myös luomalla etukäteen kontakteja, joiden kautta saadaan uudet tilat mahdolli-simman nopeasti.”

Toimintasuunnitelmaan kirjataan myös, millaista henkilöstön ja palvelutoimit-tajien kouluttamista varautuminen edellyttää ja miten valmiutta pidetään

FINGRID 3 .2013 | 12

Viisas varautuu pahimpaan

Fingrid varautuu entistä systemaattisemmin

erilaisiin kriisitilanteisiin. Toimintasuunni-

telmat pahimpien mahdollisten skenaarioiden

varalle antavat eväitä myös lievemmistä kriiseistä

selviytymiseen.

TEKSTI SUVI ARTTI | KUVA VALTTERI KANTANEN

aiheutettu häiriö. Kaikkiin tapauksiin luodaan oma toimintamallinsa.”

Verkkoyhtiöiden varauduttava

myrskyihin

Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohta-jan Ilkka Kanasen mukaan jatkuvuu-denhallinta on nykyaikaista varautumis-suunnittelua. ”Varautumisen ei tarvitse eikä pidä olla liiketoiminnasta erillinen, vaikea asia, vaan se voi niveltyä jousta-vasti yritysten normaaliin toimintaan.”

Kun huoltovarmuuden painopiste

ennen oli poikkeusoloihin varautumi-sessa, nyt varaudutaan normaaliolojen vakaviin häiriöihin, kuten kyberuhkiin, pandemioihin ja erilaisiin sähköverkon suurhäiriöihin. ”Jatkuvuudenhallinta on olennainen osa sähköverkonhaltijoi-den toimintaa. Äärevät sääilmiöt ovat lisääntymässä ja myrskyjä on yhä enemmän. Fingridin perustehtävä pi-tää ’valot päällä valtakunnassa’ kuuluu

huoltovarmuuteen jo sinällään”, Kana-nen toteaa.

Syyskuun alussa voimaan tullut uusi sähkömarkkinalaki asetti sähköverkon-haltijoille yleisen varautumisvelvoit-teen normaaliolojen häiriötilanteiden sekä poikkeusolojen varalle. Vastaava velvoite on Kanasen mukaan ollut mm. tele- ja finanssialan yrityksillä jo pit-kään.

”Suurin osa sähköverkkoyhtiöistä on tehnyt varautumissuunnitelman tähän-kin asti, mutta nyt varautumisvelvoite kirjattiin lakiin. Siirtymäajan jälkeen

suunnitelmien on täytettävä tietyt kri-teerit.”

Huoltovarmuuskeskuksen uutena vi-ranomaistehtävänä on opastaa verkko-yhtiöitä ja valvoa, että varautumissuun-nitelmat ovat ajan tasalla.

”Olemme antaneet ohjeita ja mal-

yllä. Tarkoitus on ottaa jatkuvuuden-hallinta osaksi jokapäiväistä toimintaa.

Osa skenaarioista koskee sähköver-kon suurhäiriöitä, jotka otetaan entistä tarkempaan käsittelyyn. ”Teknisen vian aiheuttama häiriö edellyttää erilaisia toimenpiteitä kuin vaikkapa jäätävästä myrskystä johtuva häiriö, jossa saate-taan menettää valtava määrä voimalin-joja. Oma uhkakuvansa on tahallisesti

Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Kananen kertoo, että Huoltovarmuuskeskuksessa on meneillään hanke kriittisten, ympäri vuorokauden toimivien valvomoiden yhteistyöstä. Tarkoitus on kehittää eri toimialojen valvomoiden välistä tiedonvaihtoa.

FINGRID 3 .2013 | 13

FAKTA

TYÖKALUJA

JATKUVUUDENHALLINTAAN

Huoltovarmuuskeskus ylläpitää ja

kehittää huoltovarmuutta Suomes-

sa. Toiminta on jaettu seitsemään

sektoriin: tietoyhteiskunta, kulje-

tuslogistiikka, elintarvikehuolto,

energiahuolto, terveydenhuolto,

rahoitushuolto ja kriittinen teol-

lisuustuotanto. Operatiivisesta

varautumisesta vastaavat poolit,

joita on 24. Energian tuotannon,

siirron ja jakelun varautumista ja

valmiussuunnittelua johtaa voima-

talouspooli, jonka puheenjohtaja on

Fingridin käyttötoiminnan johtaja

Reima Päivinen.

Huoltovarmuuskeskus on kehit-

tänyt huoltovarmuuskriittisten

yritysten ja organisaatioiden

jatkuvuudenhallinnan apuvälineek-

si HUOVI-portaalin, joka tarjoaa

työkaluja, ohjeita ja koulutusta

riskienhallinnan ja jatkuvuuden-

hallinnan kehittämiseen. Myös esi-

merkiksi asiakirjojen jakaminen ja

projektien perustaminen onnistuu

portaalin kautta.

”HUOVI ei tee jatkuvuudenhallintaa

yritysten puolesta, mutta se on

työkalu, joka helpottaa ja tukee

yritysten toimintaa. Yksi palvelu

portaalissa on kypsyysanalyysi, jon-

ka avulla yritys voi arvioida omaa

varautumisen tasoaan suhteessa

muihin sekä tunnistaa tärkeimmät

kehittämiskohteet”, Huoltovar-

muuskeskuksen toimitusjohtaja

Ilkka Kananen kertoo.

Hänen mukaansa tällaiselle

apuvälineelle on ollut selvästi

tarvetta. Kolmisen vuotta käytössä

olleella portaalilla on jo noin 2 300

käyttäjää.

Toinen Huoltovarmuuskeskuksen

jatkuvuudenhallintaa edistävä

hanke on SOPIVA eli sopimuksiin

perustuva varautumiskonsepti, joka

auttaa ottamaan jatkuvuudenhal-

linnan huomioon myös yritysten

välisissä kaupallisissa sopimuk-

sissa.

ky ohittaa Skandinavian viikonlopun aikana ja aiheuttaa jäätäviä sateita. Ruotsissa sähköverkko on vaurioitunut suurelta osin: yli 250 pylvästä yhteen-sä 13 eri voimajohdolla on kaatunut tai vahingoittunut. Yli miljoona kuluttajaa on ilman sähköä. Liikenne on lähes py-sähtynyt Etelä- ja Länsi-Ruotsissa, ei-vätkä puhelimet toimi. Elintarvikkeiden ja polttoaineen jakelu on keskeytynyt lähes täysin.

Harjoituksen tavoitteena oli korjata vahingoittunut sähköverkko ja keven-tää häiriön yhteiskunnalle aiheuttamia haittoja sekä parantaa ja harjoitella yh-teistyötä eri organisaatioiden ja viran-omaisten välillä.

Harjoituksessa rakennettiin viere-tysten 400 kilovoltin ja 132 kilovoltin sähkölinjat, ja molemmille pystytet-tiin kahdeksan pylvästä. 400 kilovol-tin linjan rakentamisesta vastasi Eltel

lintahankkeessa. ”Otamme huomioon koko palveluketjun. Verkon rakennus- ja kunnossapitotoimintamme on ko-konaan ulkoistettu, joten meidän on varauduttava myös palvelutoimittajan menettämiseen tai vaikkapa lakkoon”, Vesa Syrjälä sanoo. ”Hanke tulee näky-mään palvelutoimittajien suuntaan vä-hintään kyselyinä. Olemme yhteydessä heihin ja selvitämme, miten tietyt asiat on hoidettu.”

leja varautumiseen tähänkin asti. Nyt kaikki suunnitelmat saatetaan samalle tasolle, ja samalla yhtiöt saavat vink-kejä toisiltaan. Ne, jotka ovat pitkällä varautumisessa, voivat tuoda hyviä käytäntöjään muiden tietoon”, Kana-nen sanoo.

Merkittävässä roolissa häiriöihin varautumisessa ovat sähköverkonhal-tijoiden palvelutoimittajat, joita Ka-nanen pitää uutena kriittisenä toimi-

Maaliskuussa järjestetty kent-täharjoitus kokosi yhteen yli sata osanottajaa Pohjoismaista.

Harjoituksessa olivat mukana Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan kantaverk-koyhtiöt ja palvelutoimittajia näistä maista sekä Ruotsin alueellisia siirto-verkkoyhtiöitä, ruotsalaisia vapaaeh-toisorganisaatioita ja siviilipalveluksen suorittajia.

”Yhteisiä työpöytäharjoituksia on järjestetty ennenkin, mutta yhteispoh-joismainen kenttäharjoitus oli ensim-mäinen laatuaan”, kertoo Fingridin aluepäällikkö Kari Lindholm harjoituk-sesta, joka oli osa suurempaa Elövning 2012 -harjoitusta.

Jäätävän myrskyn jälkitöissä

Harjoituksen lähtötilanteena oli ske-naario, jossa voimakas jäätävä myrs-

alana. Ennen sähköyhtiöt vastasivat sähköverkkojen rakentamisesta ja kun-nossapidosta osana omaa organisaatio-taan, mutta nykyään nämä toiminnot on ulkoistettu. Kananen kiittelee, että palvelutoimittajat ovat motivoituneita huolehtimaan huoltovarmuudesta ja kiinteästi mukana Huoltovarmuuskes-kuksen poolitoiminnassa.

Palvelutoimittajien tärkeä rooli nä-kyy myös Fingridin jatkuvuudenhal-

Networks Sverige ja 132 kilovoltin linjan rakenta-misesta Vattenfall Service.

Työryhmiä oli kaikkiaan kahdeksan: Ruotsista vii-si ja Suomesta, Norjasta ja Tanskasta kustakin yksi työryhmä. Suomesta pai-kalla oli neljä Empowerin ja kaksi Eltel Networksin asentajaa.

Erilaisia viankorjauspylväitä

Eri maiden edustajat toivat Åsbrohon omia viankorjauspylväitään, joita pys-tytettiin harjoituksessa. Fingrid toi pai-kalle 400 ja 110 kilovoltin pylväät.

”Meidän käyttämämme pylväät eroa-vat hieman Ruotsissa, Norjassa ja Tans-kassa käytössä olevista ’Canada-pyl-väistä’. Moduuleista koottava Canada-

FINGRID 3 .2013 | 14

Viankorjausharjoitus naapurimaan malliinRuotsin Åsbrossa viime keväänä järjestetyssä viankorjausharjoituksessa pohjoismaiset

toimijat harjoittelivat ensimmäistä kertaa yhdessä suurhäiriön varalta.

TEKSTI SUVI ARTTI | KUVA RISTO UUSITALO

pylväs voidaan pystyttää nostokurjella, saksityyppisesti tai helikopterilla. Pylväs on valmistettu alumiinista, joten se on kevyempi kuin meidän teräksiset vi-ankorjauspylväämme”, Kari Lindholm kertoo.

Norjalaiset toivat harjoitukseen he-

Ahaa-elämyksiä ja

toipumissuunnitelmia

Vesa Syrjälä odottaa tulevalta vuodelta ”monia ahaa-elämyksiä”.

”Vaikka olemme tehneet aiemminkin hyvää työtä varautumisen eteen, uskon silti, että ryhmätöissä nousee esiin pal-jon sellaista, mitä emme ole ottaneet aiemmin huomioon. Jos esiin nousee kriittisiksi katsottavia toimenpiteitä,

likopterin ja pystyttivät pylväitä sen avulla. Canada-pylväs onkin oiva rat-kaisu huonoihin maasto-olosuhteisiin, joihin ei saa raskasta kalustoa.

Harjoitus osoitti myös Fingridin käyt-tämän, vuonna 1997 kehitetyn vian-korjauspylvään rakenteen toimivaksi.

ne otetaan toteutukseen. Osa vaatinee investointeja, osa voidaan luultavasti toteuttaa menettelytapaohjeita korjaa-malla.”

Syrjälä muistuttaa, että jatkuvuu-denhallinta on myös tiedonhallintaa – sitä, että tärkeät tiedot ovat oikeissa paikoissa ja tarpeeksi monella on tieto siitä, mistä mitäkin löytyy.

Kun skenaariotyö saadaan päätök-seen, Fingridillä pitäisi olla ”toipu-

missuunnitelma” erilaisten kriisitilan-teiden varalle. Jatkuvuudenhallinta ei suinkaan pääty siihen. ”Maailman muuttuessa esiin saattaa nousta uusia uhkakuvia, ja jatkossa jatkuvuuden-hallinta on osa jokapäiväistä toimin-taamme. Seuraamme aktiivisesti ympä-ristöämme ja päivitämme suunnitelmia tarvittaessa.”

”Näimme harjoituksessa, että ammatti-laisen saa perehdytettyä päivässä mei-dän viankorjauspylväämme pystytyk-seen.”

Kielitaito koetuksella

Harjoitus sujui Kari Lindholmin mu-kaan erinomaisesti. ”Pohjoismaisten yhtiöiden työntekijöillä oli harvinais-laatuinen tilaisuus päästä yhdessä har-joittelemaan vikatilannetta fyysisesti. Samalla huomattiin, että pystytystyö onnistuu, vaikka pylväissä onkin eroja eikä kommunikointi välttämättä onnis-tu omalla äidinkielellä.”

Yhteinen kieli löytyi lievän alkukan-keuden jälkeen. ”Suomalaiset asentajat eivät osanneet ruotsia, ja vieraalla kie-lellä työskentely olikin yksi harjoituk-sen kohteista. Suomalaisten ryhmässä oli ruotsalainen yhteyshenkilö, jonka kanssa asentajien piti pystyä kommuni-koimaan. Apuna heillä oli alan tärkeim-mistä termeistä koottu sanasto.”

Kaiken kaikkiaan harjoitusta pidet-tiin onnistuneena. ”Palvelutoimittajien edustajat pitivät kokemusta hyvänä ja arvostivat sitä, että pääsivät näkemään myös muunlaisia toimintatapoja kuin mihin meillä on totuttu”, Lindholm ki-teyttää.

Fingrid toi Åsbron harjoitukseen 400 ja 110 kilovoltin viankorjauspylväät. Kuvassa pystytetään 400 kilovoltin pylvästä.

FINGRID 3 .2013 | 15

parhaillaan jäsenvaltioiden hyväksyttä-vänä ns. komitologiaprosessissa ja tulee näillä näkymin voimaan vuonna 2014. Verkkosäännöistä tulee sitovaa lainsää-däntöä, ja kaikki kansalliset vaatimuk-set ja ohjeet tulee päivittää vastaamaan sääntöjä. Osaltaan VJV:n päivitykseen vaikuttaa myös Suomen uusi sähkö-markkinalaki, joka painottaa entistä enemmän käyttövarmuutta ja varautu-mista poikkeustilanteisiin.

Eurooppalaisten verkkosääntöjen vaa-timukset koskevat entistä pienempiä ge-neraattoreita. ”Meillä vaatimukset alka-vat 0,5 megawatin voimaloista, mutta Euroopassa tiettyjä perusvaatimuksia esitetään jopa 800 watin generaattoreil-le. Syynä on pientuotannon huomattava lisääntyminen ja siitä seuranneet ongel-mat. Esimerkiksi Saksassa verkosta on häiriöiden seurauksena kytkeytynyt irti valtava määrä aurinkopaneeleja. Siksi on havahduttu siihen, että myös pieniin generaattoreihin pitää kohdistaa joitain perusvaatimuksia”, Jyrinsalo selittää.

Pitkät siirtojohdot

koetuksella

Harvaanasutuissa Pohjoismaissa verkko on vielä haavoittuvaisempi kuin tiheäs-ti asutetuilla alueilla. ”Meillä on pitkät maantieteelliset etäisyydet sekä tietyille alueille keskittynyt tuotanto ja kulutus. Näiden alueiden väliset siirtojohdot ovat pitkiä ja tuotantokeskittymät isoja suh-teessa kokonaiskulutukseen. Jos häiriö tulee, se lähtee etenemään isommalle

Näkyvin muutos uusissa vaa-timuksissa on voimalaitok-sen verkkoon hyväksymisen prosessi, josta tulee selvästi

määrämuotoisempi kuin ennen. Use-asta portaasta koostuvan verkkoon-liittymisprosessin tarkoituksena on ennalta varmistaa voimalaitosten häiriön- sietokyky entistä tarkemmin.

Uusien vaatimusten taustalla on usei-ta asioita, joista merkittävin on sähkön tuotantorakenteen muuttuminen. ”Verk-ko ei voi toimia ilman voimalaitoksia, jotka luovat verkkoon jännitteen ja tu-kevat sen taajuutta. Nyt rakenteilla on uusia isoja ydinvoimaloita ja toisaalta hajautettua pientuotantoa, kuten tuu-livoimaloita. Kummassakin näistä on rajoittunut säätely; ydinvoimala painaa aina täysillä ja tuulivoimala tuottaa energiaa vain silloin, kun tuulee. Lisäksi tuulivoimalat eivät pyöri tahtikäytössä muiden generaattoreiden kanssa, eivät-kä siten luontaisesti tue verkkoa erilai-sissa häiriötilanteissa. Niinpä verkko on heikompi kuin perinteisessä tilantees-sa, jossa kaikki voimalaitokset tukevat verkkoa samalla kun tuottavat sähköä”, johtaja Jussi Jyrinsalo Fingridistä sel-vittää.

Päivitys ennakoi

eurooppalaisia verkkosääntöjä

VJV2013:ssa on otettu huomioon ENT-SO-E:n valmisteleman ”Requirements for Generators” (RfG) -verkkosäännös-tön tulevia vaatimuksia. Säännöstö on

alueelle todennäköisemmin kuin vaik-kapa Saksassa”, Jussi Jyrinsalo sanoo.

”Jotta voimme pitää kantaverkon siir-tokykyisenä ja käyttövarmana, meidän on tarkoin määriteltävä, kuinka paljon yksittäisten voimalaitosten ja verkon on kestettävä häiriöitä. Vaatimuksilla varmis-tamme, että voimalaitokset kestävät tiet-tyjä perushäiriöitä putoamatta verkosta.”

VJV takaa verkon käyttövarmuudenKuluneen vuoden aikana Fingrid on työstänyt voimalaitosten järjestelmäteknisten vaatimusten

päivitystä. Uudet vaatimukset (VJV2013) tulivat voimaan marraskuun alussa.

TEKSTI SUVI ARTTI | KUVAT ISTOCKPHOTO

FINGRID 3 .2013 | 16

FAKTA

FYSIIKKA MÄÄRÄÄ MAKSIMI-

TEHON VOIMALAITOKSELLE

Yleisissä liittymisehdoissa (YLE2013)

suurin sallittu askelmainen tehon-

muutos on uusia voimalaitoksia

suunniteltaessa määritetty 1 650

megawatiksi, mikä käytännössä

rajaa suurimman voimalaitosyksikön

tuottamaa maksimitehoa. Selvitysten

mukaan tätä suurempaa tehonmuu-

tosta ei kestetä ilman, että pohjois-

maisen verkon taajuus laskee liikaa.

”Järjestelmä ei millään kestä

suurempia laitoksia. Jo tämänkin

tehon hallitseminen asettaa suuren

haasteen tuotantorakenteen muut-

tuessa ja verkon häiriökestoisuuden

heiketessä”, Jussi Jyrinsalo sanoo.

Rajoitus perustuu hänen mukaansa

puhtaasti sähkötekniikkaan. ”Ver-

kon taajuus putoaa suuren yksikön

lauetessa, ja muutoksen suuruus

riippuu muiden pohjoismaisten

voimalaitosten luontaisesta kyvystä

tukea taajuutta. Tilanne pitää pystyä

hallitsemaan niin, ettei se johda

katkoon loppuasiakkaille. ”

kistamiseen, että verkossa olevat voi-malaitokset täyttävät niille aikanaan asetetut vaatimukset kaikilta osin”, Jy-rinsalo kertoo.

Selvittääkseen nykyisten voimalaitos-ten vaatimustenmukaisuuden Fingrid on lähettämässä sähköntuottajille kyselyitä suurten voimalaitosten häiriönsietoky-vystä. Jos jokin laitos ei täytä vaatimuk-sia, Fingrid edellyttää asian korjaamista. ”Ehtojen valvonnasta ja mahdollisista sanktioista keskustellaan parhaillaan asiakastoimikunnissamme.”

Yksi uuden verkkosäännön aikanaan tuoma muutos on se, että Energiamarkki-navirastosta tulee ylin vaatimusten toteu-tumista seuraava elin. Tähän asti Fingrid on yksin voinut antaa poikkeamalupia, jos asiakas ei ole perustellusta syystä kyennyt täyttämään jotain vaatimusta ja Fingrid on katsonut, että siinä kohtaa verkko sallii säännöstä poikkeamisen.

Jakeluverkkoyhtiöille

uusia velvollisuuksia

Voimalaitosten järjestelmäteknisten vaa-timusten täyttyminen on ollut tähän

”Ihanteellinen tilanne olisi, että lukui-sat keskikokoiset voimalaitokset tuottaisi-vat sähkön verkkoon ja samalla tukisivat verkkoa. Nykytrendin mukaiset isot ydin-voimalat vaativat kuitenkin vikaantues-saan enemmän tukea, ja samaan aikaan pienet tuulivoimalat eivät tue verkkoa. Ei ole myöskään järkevää, että Fingrid ra-kentaisi omia voimalaitoksia ainoastaan tukemaan verkkoa”, Jyrinsalo toteaa.

Hänen mukaansa rajajohtojen rooli tasapainon hallinnassa korostuu nykyi-sessä tilanteessa. Jos voimalaitoksista ei löydy tarpeeksi säätökykyä, naapurimaat toimivat puskurina. Fingrid tutkii myös muita mahdollisuuksia tukea verkkoa, kuten akkuteknologian kehittymistä.

Fingrid selvittää

vaatimusten täyttymistä

VJV2013:n valmistelu on herättänyt Fingridin asiakkaissa kysymyksiä siitä, koskevatko uudet vaatimukset myös verkossa jo olevia voimalaitoksia. ”Ei-vät koske. Emme vaadi samoja asioita takautuvasti olemassa olevilta voima-loilta. Sen sijaan panostamme sen tar-

saakka käytännössä yksin Fingridin valvonnassa, ja tarpeen vaatiessa Fin-grid on neuvonut myös jakeluyhtiöiden verkkoon liittyneitä voimalaitoksia. Nyt VJV:n valvonta on myös jakeluverkko-yhtiöiden tehtävä. Lisäksi eurooppalai-nen verkkosääntö tuo jakeluverkkoyh-tiöille uuden tehtävän määrittää omat sääntönsä ja ohjeensa sekä valvoa nii-den toteutumista. Tämä vaatimus, kuten muutkin RfG:n vaatimukset, tulee voi-maan käytännössä siirtymäajan jälkeen vuonna 2017.

”Siihen mennessä verkkoyhtiöt joutu-vat luomaan omat tulkintansa verkko-säännöstä. Todennäköisesti kansallinen valmistelu toteutetaan alan yhteisenä ponnistuksena, jossa myös Fingrid on valmis olemaan mukana”, Jussi Jyrin-salo sanoo.

”Suomessa olisi myös tilausta tämän alan konsulteille, sillä verkkoonliitty-misasiat eivät ole yksinkertaisia ja edel-lyttävät ymmärrystä sekä voimalaitos-ten että verkon toiminnasta. Esimerkiksi Saksassa on jo tällaisia konsultteja aut-tamassa verkkoonliitynnän toteuttami-sessa”, Jyrinsalo vinkkaa.

SÄHKÖNTUOTANNON TRENDIT HEIKENTÄVÄT VERKKOA

FINGRID 3 .2013 | 17

• Tuulivoimalat eivät pyöri

tahtikäytössä muiden

generaattoreiden kanssa.

• Siksi ne eivät luontaisesti

tue verkkoa häiriötilanteissa.

HAJAUTETTU PIEN-

TUOTANTO LISÄÄNTYY

• Ydinvoima ei ole säätökykyistä

tuotantoa.

• Iso ydinvoimala vaatii

vikaantuessaan paljon tukea.

ISOJA YDIN-

VOIMALOITA

RAKENTEILLA JA

SUUNNITTEILLA

• Harvaanasutuissa Pohjois-

maissa on pitkät etäisyydet.

• Tuotanto ja kulutus keskitty-

vät tietyille alueille, joiden

välillä on pitkät siirtoyhteydet.

• Mahdollinen häiriö etenee

laajemmalle alueelle kuin

vahvasti silmukoidussa

verkossa.

PITKÄT SIIRTOJOHDOT

POHJOISMAISSA

Fingrid on pyytänyt asiakaspalvelun kehittä-miseen apua alan parhailta asiantuntijoilta – eli asiakkailta itseltään. ”Olemme selvit-täneet, minkälaista palvelua ja yhteistyötä

meiltä odotetaan. Keskusteluiden pohjalta teemme parannuksia käytäntöihin ja palveluihin”, asiakas-päällikkö Petri Parviainen lupaa.

Asiakaskeskusteluiden lisäksi aihetta on pohdittu asiakastoimikunnissa ja Fingridin sisäisissä työryh-missä. ”Olemme jaotelleet asiakkaat neljään päätyyp-piin, joille haluamme tarjota entistä kohdennetumpaa palvelua: verkkoyhtiöt, sähköntuottajat, sähkönkäyt-täjät ja sähkömarkkinatoimijat. Kullakin ryhmällä on omanlaisensa tarpeet ja odotukset suhteessa Fingri-diin”, Parviainen sanoo.

Sähkömarkkinatoimijat on nyt nostettu omaksi ryhmäkseen perinteisten asiakasryhmien rinnalle. ”Vaikka meillä ei ole aina sopimuksellista suhdetta sähkömarkkinatoimijoihin, koemme heidät asiak-kaiksemme ja haluamme palvella myös heitä entis-tä paremmin. Lakimuutosten tuomien uudistusten myötä olemme entistä enemmän tekemisissä myös vähittäismarkkinoiden kanssa” markkinakehityksen kehityspäällikkö Juha Hiekkala kertoo.

”Toivottavasti asiakaspalvelun kehittämisen tulok-set näkyvät asiakkaiden entistä parempana kuulemi-sena. Asiakkaamme olettavat, että perusasiat ovat joka tapauksessa kunnossa. He odottavat meiltä kui-tenkin enemmän, ja me pyrimme vastaamaan odo-tuksiin”, Hiekkala summaa.

Vuoden 2013 teemana Fingridissä on ollut

asiakaspalvelun kehittäminen. Asiakkaiden

tarpeet halutaan nostaa toiminnan keskiöön.

TEKSTI SUVI ARTTI | KUVA JUHANI ESKELINEN

UPM:n edustajat kertoivat lokakuussa omia toiveitaan Fingridille. UPM:lle on tärkeää, että Fingrid toimii aktiivisesti ENTSO-E:ssä ja pitää asiakkaansa ajan tasalla merkittävissä kysy-myksissä. Kuvassa vasemmalta johtaja Pekka Tynkkynen UPM:stä, varatoimitusjohtaja Juha Kekkonen Fingridistä, johtaja Anne Särkilahti UPM:stä sekä asiakaspäällikkö Petri Parviainen ja asiakastoiminnasta vastaava johtaja Jussi Jyrinsalo Fingridistä.

FINGRID 3 .2013 | 18

Asiakkaiden tarpeetetusijalle

jen asiantuntijaksi syksyllä 2013. Tuoreella fingridiläisellä on kokemusta asiakasliitynnöistä ”pöydän toiselta puolelta” edellisestä työpaikastaan Fortum Sähkönsiirrosta, jossa hän toimi projektipäällikkönä monissa sähköasema- ja voima-johtoprojekteissa.

”Kantaverkkopalveluissa työskentely tuo mukanaan paljon uusia mielenkiintoisia haasteita. Asiakkailla on hyvinkin eri-laisia, enemmän ja vähemmän teknisiä kysymyksiä, joihin yritämme yhdessä löytää molempia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja. Edellisen työni ansiosta ymmärrän asiakkaidem-me tarpeita erittäin hyvin, minkä uskon edesauttavan yh-teisten näkemysten löytymistä”, Löf toteaa.

Myös voimalaitosasiantuntija Antti Kuusela liittyi tiimiin syksyllä 2013. Hän on työskennellyt aiemmin asiantuntijana voimalaitosten järjestelmäteknisten vaatimusten ja sähkön laatuun liittyvien selvitysten parissa Fingridin voimajärjes-telmän suunnittelussa. Työnkuva säilyy pitkälti samana tek-nisten asioiden osalta, mutta tehtäväkenttä kääntyy entistä lähemmäs asiakkaita.

”Siirtyminen kantaverkkopalveluihin on luontevaa, sillä voimalaitosliityntöjen osuus asiakasliitynnöistä on lisäänty-nyt merkittävästi tuulivoimaliityntöjen voimakkaan kasvun myötä. Voimalaitosten teknisen yhteensopivuuden varmenta-minen vaatimusten mukaisesti yhdessä asiakkaan kanssa on tärkeää, jotta asiakkaan voimalaitoksen sekä koko voimajär-jestelmän käyttövarmuus voidaan turvata”, Kuusela toteaa.

Vuorovaikutus korostuu

Petri Parviainen lupaa, että asiakkaille uusi malli ja yhteys-henkilöiden lisääntyminen näkyy entistä nopeampana pal-veluna ja vuorovaikutuksen lisääntymisenä.

”Esimerkiksi rakennus- ja kunnossapitohankkeiden aikana ehdimme paneutua entistä paremmin asiakkaan tarpeisiin verkon muutostilanteissa. Ja vaikka tällöin päätyisimmekin samaan lopputulokseen kuin olisimme muutenkin päätyneet, asiakas saa joka tapauksessa entistä paremmin tietoa siitä, miksi siirtokeskeytystilanteessa tehtiin kulloisiakin ratkaisuja.”

Jatkossa asiakaspäälliköitä on kolme: Petri Parviainen, Jarno Sederlund ja Risto Ryynänen. ”Osalla asiakkaitam-me vaihtuu yhteyshenkilö, mutta läheskään kaikkia muutos ei koske. Tiedotamme mahdollisista muutoksista ensi vuoden alussa”, Parviainen sanoo.

Kantaverkkopalveluiden vastuualueisiin kuuluvat liitynnät, käyttövarma säh-könsiirto sekä kantaverkon hallinta vika- ja muutostilanteissa.

Fingridin mittava investointiohjelma sekä lisääntyneet tuulivoimasuunnitelmat ovat pi-

täneet kantaverkkopalveluiden porukan kiirei-senä. ”Isoon investointiohjelmaan liittyy paljon

muutostöitä, ja asiakkaiden kanssa on sovittava, miten muutos hallitaan. Samalla liityntöjen ja erityisesti

tuulivoimakyselyiden määrä on lisääntynyt”, asiakaspäällikkö Petri Parviainen kertaa.

Nyt tiimiin saadaan vahvistusta, kun Risto Ryynänen, Niklas Löf ja Antti Kuusela liittyvät remmiin. Ryynänen siirtyy asiakaspäälliköksi vuoden 2014 alkupuolella saatuaan valmiiksi suuren urakan EstLink 2 -tasasähköyhteyden pro-jektipäällikkönä. Vaikka tehtäväkenttä muuttuu, työn luonne on hänen mukaansa molemmissa tehtävissä samantapainen.

”Olen mieltänyt projektipäällikön työnkin asiakaspääl-likön hommaksi, vaikka lähtökohta on erilainen. Suur-projektiin liittyy paljon asiakkaita ja sidosryhmiä, jotka on pidettävä ajan tasalla ja joiden kanssa on kyettävä neuvot-telemaan. Hyvät kommunikaatiotaidot ovat tärkeitä molem-missa tehtävissä, ja itse työssä on paljon samaa: ratkaisun etsimistä, muuttuvia tilanteita, erilaisten ihmisten ja ryhmi-en kanssa neuvottelemista”, Ryynänen sanoo.

Niklas Löf tuli kantaverkkopalvelutiimiin asiakasliityntö-

Lisävoimia kantaverkko-palveluihinKantaverkkopalveluiden vahvistunut tiimi lupaa

paneutua entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin.

TEKSTI SUVI ARTTI | KUVA MATTI IMMONEN

Fingridin kantaverkkotiimi palveluksessasi! Kuvassa uusi asiakaspäällikkö Risto Ryynänen (vas.), asiakasliityntöjen asiantuntija Niklas Löf sekä asiakaspäälliköt Petri Parviainen (istumassa) ja Jarno Sederlund. Anttilan sähköasemalla otetusta kuvasta puuttuu voimalaitos-asiantuntija Antti Kuusela.

että se tulee olemaan helppoa, mutta varmasti hyvin mie-lenkiintoista”, Arffman sanoo.

Kymmenen viime vuoden ajan hän on katsellut sähkö-markkinoita verkkoyhtiön näkökulmasta Elenian leivissä, joten toimijan perspektiivi on tuttu. ”Sain olla Elenialla monessa mukana. Viime vuodet vedin sähkömarkkinoiden tiedonvaihtotiimiä.”

”Toiminnallamme tulemme edistämään muun muassa tie-donvaihtoon liittyviä menettelytapoja ja sanomaliikenne-standardien kehittymistä. Pistämme pystyyn oman palve-lukeskuksen, jonka asiakkaita ovat kaikki sähkönmyyjät ja verkonhaltijat. Neuvonta- ja asiakaspalvelumme kautta sähkö-markkinatoimijoilla tulee olemaan mahdollisuus selvittää tie-donvaihtoon liittyviä ongelmatilanteita sekä varmistaa oikea toimintatapa”, Arffman kertoo Fingridin uudesta palvelusta.

Markkinakehityksen kehityspäällikön Juha Hiek-

kalan mukaan asiakastoiminnan uudistushanke tuli sähkömarkkinapalveluiden kannalta kreivin aikaan. ”Meillä tapahtuu muutoksia, joiden vuoksi

toimintamme painopiste siirtyy joka tapauksessa lähemmäs asiakkaita.”

Uudistusten takana on toisaalta markkinoiden laajentumi-nen eurooppalaiselle tasolle, toisaalta lainsäädännön tuomat muutokset. ”Pohjoismaiset markkinat ovat olleet markkina-integraation esikuva, mutta Euroopan mittakaavassa Pohjois-maat on pieni tekijä. Toimimme vastuullisesti, kuin suoma-laiset markkinatoimijat olisivat antaneet meille valtakirjan Euroopan suuntaan. Haluamme olla aktiivisia markkinoiden muutoksessa ja pitää asiakkaamme ajan tasalla.”

Uudessa mallissa sähkömarkkinapalvelut on jaettu neljään ”päätuotteeseen”, joita ovat sähkömarkkinoiden toimivuus ja kehittäminen, tasepalvelu, vähittäismarkkinoiden tiedonvaih-to sekä alkuperätakuiden hallinnointi. Näistä vanhoja tuttu-ja Fingridin tehtäviä ovat sähkömarkkinoiden toimivuus ja kehittäminen sekä tasepalvelu, joista jälkimmäinen on uu-distumassa, kun siirrytään pohjoismaiseen taseselvitykseen. Vähittäismarkkinoiden tiedonvaihto ja alkuperätakuiden hal-linnointi puolestaan ovat uusia, lainsäädännön muutosten myötä Fingridille tulleita tehtäviä.

”Systematisoimme ja selkeytämme vuorovaikutusta asi-akkaiden suuntaan. Prosessi on vielä kesken, mutta kul-lekin palvelulle tulee omat yhteyshenkilönsä”, Hiekkala kertoo.

Vähittäismarkkinat uusi aluevaltaus

Sähkön vähittäismarkkinoiden tiedonvaihto on uusi pal-velu, joka tuo Fingridille suuren määrän uusia asiakkaita: palvelun noin 200 asiakkaasta satakunta on uusia. ”Vä-hittäismarkkinat ovat uutta aluetta kantaverkkoyhtiölle, ja meillä on paljon uutta opittavaa”, Juha Hiekkala toteaa.

Vähittäismarkkinapuolen osaamista Fingridiin tuo syys-kuussa aloittanut Minna Arffman, joka ryhtyy vetämään palvelua. ”Tämä on tuhannen taalan paikka. Suomessa tu-lee hyvin harvoin tilaisuus päästä kehittämään ja luomaan ihan uutta palvelua sähkön vähittäismarkkinoilla. En sano,

Sähkömarkkinapalvelut uudistusten edessäFingrid tarjoaa sähkömarkkinatoimijoille entistä

laajemman palveluvalikoiman.

TEKSTI SUVI ARTTI | KUVA JUHANI ESKELINEN

Juha Hiekkala ja Minna Arffman luotsaavat Fingridin sähkömarkkinapalveluita uudelle aikakaudelle.

FINGRID 3 .2013 | 20

Symmetrinen jääkide on esimerkki luonnon luomas-ta täydellisestä muodosta. Jään ikkunaan piirtämät kuviot ovat lumoava näky, jota voi unohtua katso-maan pitkäksi aikaa.

Jääkiteiden symmetrisen muodon taustalla on luonnon tapa järjestää aine pienimmän energian tilaan, kertoo tutkija Aku Riihelä Ilmatieteen laitokselta. ”Jää muodostuu hapes-ta ja vedystä. Vesimolekyylit tarrautuvat jäätyessään neljään naapuriinsa, jolloin syntyy kuusikulmainen muoto.”

Kuurankukan anatomia

Kauniita kuusikulmaisia jääkiteitä tai lumihiutaleita muo-dostuu silloin, kun lämpötila ja ilmankosteus ovat otolliset. ”Kuusikulmaisia lumihiutaleita muodostuu pilvessä, jossa lämpötila on –10:stä –16:een asteeseen. Lasipinnalle muo-dostuva kuurankukka taas vaatii sopivan lämpötilan sekä ilmassa että lasissa”, Riihelä kertoo.

Eri pakkaslukemissa syntyy erimuotoisia jääkiteitä. Läm-pötilasta riippuen syntyy joko levymäisiä tai neulasmaisia perusmuotoja. Kylmemmässä kuin 22 pakkasasteessa kiteet kasvavat pituussuunnassa, siitä 10 pakkasasteeseen leveys-suunnassa. Kymmenen ja neljän pakkasasteen välillä pi-tuussuunta voittaa jälleen, ja sitä lämpimämmässä syntyy taas levymäisiä muotoja.

”Lasin pintaan jääkiteitä muodostuu, kun kostea ilma jäähtyy riittävästi ja vesihöyrystä alkaa härmistyä jääkitei-tä. Erilaiset rakenteet, kuten lasi tai heinänkorsi, toimivat jäätymisytiminä silloin, kun ne jäähtyvät ulossäteilyn takia kylmemmiksi kuin ympäröivä ilma. Tällöin syntyy jääkitei-den muodostamaa kuuraa”, Riihelä selittää.

Työssään hän ei tutki jäätä lähietäisyydeltä, vaan on päinvastoin perehtynyt jään kartoittamiseen hyvin kaukaa: hän tekee väitöskirjaa lumen ja jään kirkkauden eli albedon määrittämisestä satelliittien avulla. ”Lumen ja jään kirkkaus indikoi jään sulamisvaihetta ja ohjaa lumen pinnan ener-giatasetta. Mitä tummempaa lumi tai jää on, sitä pidem-

mällä sulaminen on. Satelliittien avulla voidaan kartoittaa esimerkiksi arktisen alueen jääpeitteen tilannetta ja tutkia alueen ilmaston muutoksia.”

Pitkät pakkasjaksot työllistävät jäänpudottajia

Lumi ja jää liittyvät myös Fingridin Itä-Suomen alueen voi-majohtoasiantuntijan Jarmo Lahtoniemen työnkuvaan. Voimajohdoille kertyvä jää voi aiheuttaa ongelmia, ellei sitä poisteta. Jään pudotuksiin ryhdytään siinä vaiheessa, kun sitä on kertynyt johtimille noin 10 senttiä. Pudotukset alka-vat yleensä vuoden vaihteen tienoilla ja jatkuvat helmikuun loppupuolelle.

Tulevana talvena työ sujuu turvallisesti ja nopeasti, sil-lä käytössä on helikopteri ja komposiittieristimestä tehty jäänpudotustyökalu. ”Uudesta menetelmästä saatiin viime talvena hyviä kokemuksia. Se nopeuttaa työtä huomatta-vasti, sillä jääkuormat voidaan pudottaa partiolentojen yh-teydessä”, Lahtoniemi kertoo.

Hän kuvailee johtimille kertyvää massaa jään ja lumen välimuodoksi. Tykkylumi puolestaan ei ole Fingridille on-gelma, sillä satava lumi ei yleensä kerry johtoihin. Tykky-lumi saattaa vaikuttaa sähkönjakeluun, jos puita kaatuu sen painon alla sähkölinjoille, mutta Fingridin puuvarmoihin johtoihin se ei vaikuta.

Lahtoniemen mukaan otollisin säätila jään kertymiselle on pitkä, mutta syystä tai toisesta kostea pakkaskausi.

Jään kertymistä johtimille seurataan Fingridissä talven mittaan systemaattisesti. Apuna on Ilmatieteen laitoksen johdinkertymämalli, josta näkee, millä alueilla sää on otollista kertymille ja kuinka nopeita muutoksia niihin on odotettavissa. Eniten jäätä kertyy johdoille perinteisesti itärajan tuntumassa, mutta viime talvena suurimmat ker-tymät havaittiin poikkeuksellisesti Perämeren pohjukassa. Jääkuormat aiheuttavat suhteellisen harvoin häiriöitä säh-könjakeluun.

Talvisia taideteoksiaKylmän vuodenajan kauneimpia näkyjä ovat jääkiteiden muodostamat kuviot ikkunassa,

puiden oksilla tai lammen pinnassa. Kaikkialla jää ei kuitenkaan ole toivottu elementti.

TEKSTI SUVI ARTTI | KUVA VASTAVALO

FINGRID 3 .2013 | 21

joella oli meneillään huoltotyö, minkä vuoksi kantaverkossa oli poikkeukselli-nen kytkentätilanne.

”Emme löytäneet jälkiä teknisestä viasta. Häiriö pitkittyi poikkeukselli-sen kytkentätilanteen vuoksi ja pystyi aiheuttamaan tässä tapauksessa jopa sähkökatkon. Normaalioloissa tällainen, mahdollisesti puun oksan tai linnun aiheuttama häiriö ei olisi aiheuttanut sähkön siirron keskeytymistä”, Aila Itäpää huomauttaa. Häiriötä ei siten ai-heuttanut vain yksi tekijä, vaan se oli monen tekijän summa. Jotta verkko toimisi moitteettomasti myös poikkeus-tilanteissa, kaikki mahdolliset tekijät kartoitetaan ja erilaisiin tilanteisiin va-raudutaan ennakolta.

Suurhanke vahvistaa

Pohjanmaan verkkoa

Suurien verkonrakennushankkeiden yh-teydessä poikkeustilanteet voivat kestää jopa useiden viikkojen ajan. Pohjanmaal-la poikkeustilanteita on jo koettu ja lisää on tulossa, kun Fingrid vahvistaa verk-koaan Kristiinankaupungista Ouluun ulottuvalla alueella. Kyseessä on yhtiön historian suurin voimajohtohanke, jon-ka rakentamiskustannukset ovat noin 110 miljoonaa euroa. Alueen teknisesti jo ikääntyneiden 220 kilovoltin voima-johtojen paikalle tai rinnalle rakennetaan 400 kilovoltin siirtoverkko, jolla on pi-tuutta 212 kilometriä. Urakan arvioidaan valmistuvan vuoden 2016 aikana.

Kun käyttövarmuuteen liittyvät asiat ovat kunnossa, kukaan ei huomaa sitä. Mutta jos jokin menee vikaan, sen huomaa-

vat kaikki”, toteaa käytönsuunnitte-lun vanhempi asiantuntija Aila Itäpää Fingridistä. Onneksi sähkönsiirron kes-keytyksiä aiheuttavia häiriöitä on kan-taverkossa kuitenkin varsin harvoin, ja nekin ulottuvat vielä harvemmin taval-lisiin kuluttajiin asti.

Vaasan seudun sähkökatko

oli monen tekijän summa

Käyttövarmuuden takaamiseksi kanta-verkossa toimitaan ”seuraavan vian” menetelmällä. Silmukoidussa kantaver-kossa mikään ulkopuolinen tekijä ei yk-sin pysty aiheuttamaan sähkökatkokseen johtavaa vikaa. Poikkeustilanteissa, ku-ten verkon muutos- ja rakennustöiden aikana, verkko on kuitenkin haavoittu-vampi kuin normaalitilanteessa. Tällai-sessa tilanteessa oltiin Vaasan seudulla elokuussa 2012, kun kantaverkon häiriö aiheutti sähkönsiirron keskeytyksen. Alu-een 63 000 asukasta kokivat yhdeksän minuutin sähkökatkon, joka ei dramaat-tisesti ehtinyt vaikuttaa kotitalouksien arkeen. Sitä vastoin teollisuuslaitoksissa jo muutaman minuutin sähkökatko voi aiheuttaa merkittäviä ongelmia.

Vaasan seudun hetkeksi pimentänyt sähkökatko johtui Kristiinankaupungin ja Tuovilan välisellä 220 kilovoltin voi-majohdolla sattuneesta häiriöstä. Seinä-

Poikkeustilanteita PohjanmaallaKantaverkko on muutos- ja rakennustöiden aikana alttiimpi

häiriöille kuin normaalitilassa. Huolellisen ennakkosuunnittelun

ansiosta Fingridin suurhanke Pohjanmaalla on tänä vuonna

selviytynyt häiriöittä pitkistäkin poikkeustilanteista. Viime

vuonna Vaasan seudulla sattui huoltotöiden yhteydessä

harvinainen, sähkökatkoon johtanut häiriö.

TEKSTI MAARIT KAUNISKANGAS | KUVA LENTOKUVA VALLAS OY

FINGRID 3 .2013 | 22

”Pyrimme toimimaan siten, että alu-eella on mahdollista selviytyä pahim-masta viasta. Ennakointi edellyttää tarkkaa sähkönsiirtojen suunnittelua ja seurantaa. Olimme sopineet ennakolta valmiiksi menettelytavat, jos siirtotarve alkaa kasvaa”, Aila Itäpää kuvailee.

Poikkeustilanteeseen oli varauduttu muun muassa sopimalla alueella sijait-sevien kolmen voimalaitoksen kanssa, että ne pystyvät tarvittaessa tuottamaan nopeasti lisätehoa. Yksi laitoksista oli Kristiinan lauhdelaitos, jota normaali-tilanteissa ajetaan sähkön markkina-hinnan noustessa riittävän korkeaksi. Vaskiluodon ja Seinäjoen kaukolämpö-laitokset puolestaan tuottavat lämpöä tarpeen mukaan.

”Koko neljän viikon ajan alueella vallit-si riskitilanne, mutta kaikki meni hyvin”, Aila Itäpää kertoo. Syyskuu osoittautui hyväksi ajankohdaksi tehdä kantaverkon muutos- ja rakennustöitä. Voimalaitosten omat huoltokatkokset ajoittuvat usein kesäkaudelle, jolloin sähköntarve Suo-messa on pienimmillään. Tänä vuonna sää suosi myös syyskuussa, sillä kuu-kausi oli tavanomaista lämpimämpi.

”Lämpimämmän sään vuoksi voi-majohtotöitä olisi toki helpompi tehdä kesällä kuin syksyllä. Lisäksi sähkön kulutus on kesällä pienimmillään. Ke-sän ongelmana ovat kuitenkin ukkoset ja salamaniskut, jotka voivat aiheuttaa vakavia häiriöitä ja vikoja”, Aila Itäpää huomauttaa.

Pohjanmaalla tarvitaan uutta siirto-verkkoa, koska alueen sähkön kulutus ja tuotanto ovat kasvaneet roimasti. Länsirannikolle on tulossa lisää sähkön tuotantoa sekä ydinvoimasta että tuuli-voimasta. Jotta tuulivoimaloita olisi hel-pompi liittää verkkoon, joillakin alueilla muunnetaan olemassa olevia 220 kilovol-tin voimajohtoja 110 kilovoltin johdoiksi.

Uudistaminen hyödyttää myös säh-kömarkkinoita, sillä pohjois-eteläsuun-taisen siirtokapasiteetin lisääntyminen auttaa Suomea säilymään yhtenä hinta-alueena. Vaikka viime vuodet Pohjois-maissa ovat olleet hyviä vesivoiman kannalta, sähköä ei pystytä siirtämään Suomeen enempää kuin yhteydet salli-vat. Lisäkapasiteettia pohjois-eteläsuun-taiseen siirtoverkkoon on jo kaivattu.

Neljän viikon poikkeustilanne

hoitui mallikkaasti

Siirtokeskeytykseen varautuminen alkaa sillä, että kyseisen alueen tilanne tutki-taan tarkkaan. Alueet poikkeavat paljon toisistaan, joten yleispäteviä varautu-misohjeita ei ole. Jokaista siirtokeskey-tystä varten tehdään omat varautumis-suunnitelmat.

Tämän vuoden syyskuussa, kun Ul-vilan ja Kristiinankaupungin välillä rakennettiin uutta voimajohtoa, alueen kolmesta voimajohdosta yksi otettiin pois käytöstä neljän viikon ajaksi. Kaksi johtoa toimi tuon ajan normaalisti.

”Olemme tehneet Fingridin kanssa tiivistä yhteistyötä käytönsuunnittelussa. Valmis-taudumme poikkeustilanteisiin muun muassa ottamalla huomioon sekä Fingridin keskeytykset että omien verkonrakennus- ja huoltotöidemme vaatimat keskeytyk-set”, kertoo vaasalaisen EPV Alueverkko Oy:n toimitusjohtaja Jukka Rajala. EPV Energia omistaa puoliksi Pohjolan Voiman kanssa Vaskiluodon ja Seinäjoen voi-malat.

Viime syyskuinen neljän viikon siirtokeskeytys sujui Rajalan mukaan hyvin. Muu-tenkaan tänä vuonna, kun Fingrid on rakentanut alueella uusia voimajohtojaan, ei ole ollut sähkön siirtokatkoksia tai muita merkittäviä häiriöitä. ”Selvästikin on riit-tävästi valmistauduttu poikkeustilanteisiin, joiden aikana häiriöistä on mahdollista kehkeytyä suurempia ongelmia kuin normaalitilanteissa.”

”Ensi keväänä on tiedossa uusia haasteita voimajohtohankkeen takia, joten tiivis yhteistyö Fingridin kanssa jatkuu.”

Tiivistä yhteistyötä Fingridin kanssa

FINGRID 3 .2013 | 23

Johde

sähkökentässä

Johdeaineissa, kuten metalleissa ja hiilessä, on vapaita elektroneja, jotka normaalisti ovat tasaisesti jakautunei-na koko kappaleeseen. Johdeaineeseen tuotu sähkövaraus asettuu kappaleen pintaan ja erityisesti ulkoneviin kär-kiin, koska samanmerkkiset varaukset karkottavat toisiaan. Kaikkialla kap-paleessa potentiaali on tällöin sama ja johteen pinta on siten ekvipoten-tiaalipinta. Johteen sisäpuolella säh-kökentän voimakkuus on nolla, koska muutoin sähkökenttä liikuttaisi vara-uksia, kunnes ne kumoaisivat kentän. Sähkökenttää ei ole myöskään onton johteen sisällä. Edelleen varatun joh-dekappaleen pinnan läheisyydessä sähkökentän kenttäviivat lähtevät tai tulevat pintaan nähden kohtisuorasti, koska sähkökentän pinnan suuntainen komponentti siirtäisi varauksia, kun-nes ne kumoaisivat komponentin.

Voimajohdossa oleva jännite aiheuttaa johdon virtajohti-men ja maan välille sähkö-kentän, jonka voimakkuus riippuu johdon jännitteestä.

Sähkökenttää on tapana mitata kilo-volteissa metriä kohden (kV/m). Kenttä ei ole tasaisesti jakautunut, vaan se on voimakkaimmillaan johtimen pinnassa ja heikoimmillaan maan pinnan tasolla. Voimajohdon alla kulkiessa voimakkain kenttä on keskellä jännettä, jossa joh-timet riippuvat alimmillaan. Pylväiden lähellä, jossa johtimet ovat korkeam-malla, voimakkuus on pienempi – kuten myös etäännyttäessä johdosta johtoau-kean ulkopuolelle. Kentän voimakkuus ja jakautuma riippuvat virtapiirien määrästä, käytetyistä jännitteistä, vai-hejärjestyksestä, johtimien lukumää-rästä sekä niiden etäisyydestä toisiinsa ja maahan. Voimajohdon sähkökentän ominaisuuksiin kuuluu, että kentän vai-kutusalueella oleva, maasta täysin eris-tetty johtava esine varautuu sähköisesti eli siihen influsoituu jännite.

Sähköinen influenssi

eli sähköstaattinen induktio

Kun eristetty sähkötön johdekappale tuodaan sähkökenttään, kappaleessa olevat varaukset järjestyvät uudelleen kappaleen pinnalle. Vapaasti liikkuvat elektronit siirtyvät kenttää vastaan ja kappaleen toinen puoli jää positiivisesti varatuksi. Ilmiö on nimeltään sähköi-nen influenssi eli sähköstaattinen in-duktio, joka perustuu Coulombin lain mukaiseen vuorovaikutukseen. Sähkö siis jakautuu johteessa ulkoisen kentän vaikutuksesta. Tätä varausten jakautu-mista tapahtuu niin kauan, kunnes va-rausjakautuman synnyttämä ulkoiselle kentälle vastakkaissuuntainen kenttä kumoaa kappaleen sisällä ja läheisyy-dessä ulkoisen kentän.

Myös ihmiskeho käyttäytyy ulkoisen sähkökentän kannalta johtavana kap-paleena alle 100 kilohertsin taajuuksilla, eli myös ihminen varautuu sähköken-tässä. Tavallisesti tätä ei huomaa johdon alla oleskellessa. Vahvapohjaisia jalki-

VOIMAJOHDONSÄHKÖKENTTÄFingridiltä tiedustellaan silloin tällöin

syitä voimajohtojen alla esiintyviin

ilmiöihin, kuten nipistelynä tuntuviin

kipinäpurkauksiin tai metalliesineistä

saataviin pieniin sähköiskuihin. Näiden

vaarattomien aistimusten taustalla on

voimajohdon sähkökenttä.

TEKSTI MAX ISAKSSON

FINGRID 3 .2013 | 24

Kirjoitussarja esittelee kantaverkon keskeisiä toimintaperiaatteita,

laitekokonaisuuksia ja komponentteja. Sarjan tähän mennessä julkaistuihin

kirjoituksiin voit tutustua verkkosivuillamme osoitteessa www.fi ngrid.fi .

Y ksi tiedonsiirron aikakausi päättyi syyskuussa, kun kan-taverkon viimeinen voimajohtokantoaaltolaite purettiin

Ivalon ja Norjan Varangerbotnin väliseltä voimajohdolta. Yh-teyden purkaminen tuli ajankohtaiseksi Varangerbotnin säh-köasemalla tehdyn perusparannuksen yhteydessä. Korvaavaa yhteyttä varten Fingrid rakensi noin viisi kilometriä valokaa-pelia Utsjoen sähköasemalta Norjan puolelle. Alun perin laite oli tarkoitus purkaa jo vuotta aiemmin, mutta Norjan verkon tilanteen takia käyttökeskeytys jouduttiin perumaan ja lait-teen käytöstäpoisto siirtyi vuodella.

Voimajohtokantoaaltolaitteita on käytetty tiedonsiirtoon yli 70 vuoden ajan. Syyskuussa purettu, viimeinen Fingridin käy-tössä ollut laite edusti 1980-luvun tekniikkaa. Sittemmin on kehitetty myös uuden sukupolven digitaalisia kantoaaltolait-teita, mutta Fingrid on siirtynyt tiedonsiirrossa valokuituun.

”Valokuituyhteys toimii riippumatta voimajohdon mah-dollisista häiriöistä. Lisäksi valokuidun siirtokapasiteetti on

lähes rajaton”, tietoliikennepäällikkö Ari Silfverberg listaa valokuidun etuja.

Valokuituyhteyksien ohella tiedonsiirtoon käytetään myös radiolinkkiyhteyksiä. Fingridin tietoliikenneverkkoa käytetään sähköasemien ohjaukseen, voimajohtojen suojareleiden väli-siin yhteystarpeisiin, sähköasemien laajakaistayhteyksiin sekä toimipaikkojen välisiin tiedonsiirtotarpeisiin.

Kantoaaltotekniikka jäi historiaan

Kantaverkon viimeinen voimajohto-

kantoaaltolaite poistettiin käytöstä syyskuussa. KUVA: ARI SILFVERBERG (JALUSTALLA)

paleeseen – tässä tapauksessa polku-pyörään – indusoituu sähkövarauksia. Ne eivät pääse purkautumaan, koska pyörän renkaiden kumit eristävät erityi-sesti kuivalla säällä pyörän metalliosat sähköisesti maasta. Nämä näin muo-dostuneet varaukset aiheuttavat sen, että polkupyörän varautuneen metal-lirungon ja maan välillä on tietty po-tentiaali. Kun sähkökentässä pyöräilevä ihminen on kädensijojen, satulan sekä polkimien ja kengänpohjien kautta säh-köisesti eristetty polkupyörän metalli-rungosta, muodostuu myös pyöräilijään jokin varaus ja potentiaali. Pyöräilijän potentiaali on erilainen kuin polku-pyörän, koska pyöräilijä on esimerkiksi pystysuunnassa erilainen kohde kuin itse polkupyörä. Kohdassa, jossa pyöräi-lijän kehon paljaan osan ja polkupyörän – esimerkiksi sormenpäiden ja ohjaus-tangon – väliin jää pieni ilmaväli, voi

neita käyttävä ihminen voi kuitenkin olla sähköisesti hyvin eristetty maasta. Tällöin voi tuntea heikon kipinän, jos tarttuu maadoitettuun esineeseen, ku-ten maahan lyötyyn rautakankeen. Pie-ni sähköisku johtuu siitä, että ihmiseen kerääntyneet varaukset purkautuvat kosketuksesta. Samankaltaisen tunte-muksen voi kokea esimerkiksi riisues-saan tekokuituista vaatekappaletta.

Miksi pyöräillessä

tuntuu nipistelyä?

Fingridiin on tullut yhteydenottoja pyöräilijöiltä, jotka ovat kokeneet ni-pistelyä pyöräillessään 400 kilovoltin johtojen alitse. Nipistely johtuu maasta ja toisistaan eristettyjen polkupyörän ja pyöräilijän erilaisesta varautumisesta voimajohdon sähkökentässä.

Sähkökentässä liikkuvaan johdekap-

syntyä pyörän ja pyöräilijän välisestä potentiaalierosta johtuva kipinäpurka-us. Se tuntuu iholla pistävänä tunte-muksena. Nipistelyä ei synny, kun sor-met koskettavat polkupyörän tankoa, vaan kun ne ovat juuri koskettamai-sillaan sitä. Vastaavanlainen purkaus voi tapahtua myös esimerkiksi paljaan säären ja pyöränrungon välillä.

Purkaukset ovat sinällään vaarat-tomia, mutta saattavat tuntua epä-miellyttäviltä. Purkaukset voi välttää koskettamalla paljaalla kädellä polku-pyörän metallista ohjaustankoa koko ajan voimajohdon alta pyöräillessä. Tällöin ihminen ja pyörä ovat samas-sa potentiaalissa, eikä kipinäpurkaus-ta voi tapahtua. Toinen vaihtoehto on varmistaa esimerkiksi käsineillä ja pu-keutumisella, että kaikki paljaat kehon-osat ovat eristetyt tai riittävän kaukana pyörän metalliosista.

Ari Silfverberg tarkastamassa Norjan-yhteyden valokaapelijatkosta Utsjoella.

FINGRID 3 .2013 | 25

Länsisuomalainen satelliittisääksityö-ryhmä valjasti Kokemäellä pesineen

sääksikoiraan satelliittilähettimellä hei-näkuussa. Helsingin yliopiston Luon-nontieteellisen keskusmuseon ja Sääk-sisäätiön yhteistyöhanke liittyy osana laajaan tutkimuskokonaisuuteen, jossa selvitetään sääksen muuttoon ja saalis-tusalueisiin liittyviä perustietoja.

Fingrid on ollut mukana tukemassa synnyin- ja pesimäseutunsa mukaan Lal-liksi nimetyn sääksen satelliittilähettimen hankintaa ja seuraa ”kummilintunsa” matkaa syyssijoilleen. Tiettävästi suunta-na ovat kaukaisen Afrikan kalaisat kos-teikkoalueet yli 6 000 kilometrin päässä linnun pesimäseuduilta Satakunnasta.

Koti voimajohtopylväästä

tekopesään

Fingrid on kohdannut pesivän sääk-sipariskunnan voimajohtopylväissään pariinkin otteeseen. Koska sääksi ra-kentaa pesänsä kalavesien ääreen puun latvaoksien varaan muuta ympäristöä korkeammalle, se on hoksannut raken-taa pesiään myös voimajohtopylväiden rakenteiden päälle – nehän tapaavat olla avoimella, korkealla ja rauhallisel-la paikalla. Pesäpaikka voimajohtopyl-väässä onkin ymmärrettävistä syistä sääksipariskunnille melko ylivoimainen kohde vastustaa.

Koti voimajohtopylväässä on kuiten-kin merkittävä turvallisuusriski sekä sähkönsiirrolle että linnuille itselleen, joten pesimäkausien päätyttyä ja lintu-jen lähdettyä Afrikkaan tyhjät pesät on jouduttu poistamaan voimajohtopyl-väistä. Pesän poistaminen vaatii aina poikkeusluvan alueelliselta ympäristö-keskukselta. Poistettujen pesien lähei-syyteen on rakennettu tekopesät, joihin lintujen on ollut mahdollisuus perustaa uusi koti seuraavan pesimäkauden alet-tua heti Suomeen palattuaan.

Tietoa

kalasääsken käyttäytymisestä

Lallin tuomasta tutkimustiedosta on hyötyä myös silloin, kun ihmisten luo-mat rakenteet ja luonto kohtaavat. Tieto linnun käyttäytymisestä tukee Fingridin toimia eri hankkeiden ja kunnossapi-don teknisiä ratkaisuja suunniteltaessa. Fingrid haluaa seurata tutun linnun toi-mia ja lisätä näin tietoa sen käyttäyty-

misestä ja elinolosuhteista sekä kantaa omalta osaltaan vastuutaan pitää valot päällä valtakunnassa.

Lalli-satelliittisääksen historiaa ja syysmuuttoa voi seurata suomeksi ja englanniksi Helsingin yliopiston Luon-nontieteellisen keskusmuseon sivustolla:www.luomus.fi /elaintiede/satelliittisaak-set/Lalli/syksy2013.htm

Tätä juttua kirjoitettaessa marras-kuussa Lalli kalasteli Madeiran saarella.

Fingrid mukana Lalli-kalasääsken syysmuutossa

Fingridin kummisääksi talvehtii Afrikassa.

KUVA: JOUKO KIVELÄ

FINGRID 3 .2013 | 26

T ekninen testi sujui hyvin ja suunnitellut sähkömäärät siirrettiin pääosin odo-tusten mukaisesti. Siirretty kokonaisenergia oli noin 2,5 gigawattituntia mak-

simitehon ollessa noin 350 megawattia. Testit jatkuvat syksyllä 2013.Fingrid, Venäjän verkkoyhtiö Federal Grid Company ja Venäjän verkko-ope-

raattori System Operator valmistelevat teknisiä ja kaupallisia ehtoja kaksisuun-taisen kaupan toteuttamiseksi Suomen ja Venäjän välillä. Tätä nykyä sähköä voidaan siirtää vain Venäjältä Suomeen päin.

Viipurin muuttaja-asemaa testattiin sähkön viennissä Suomesta Venäjälle

Yhtä Viipurin muuttaja-aseman neljästä 350

megawatin yksiköstä testattiin syyskuussa sähkön

vientiin Suomesta Venäjälle.

KUVA: EIJA ESKELINEN

Viipurin muuttaja-asema.

FINGRID 3 .2013 | 27

Fingrid välittää. Varmasti.

Haemme nyt yhteistyökumppaneita

kysyntäjouston pilottiprojekteihin

Sinulla on

tarve käyttää sähköä ja mahdollisuus optimoida sähkönkäyttöäsi kiinnostusta selvittää ratkaisuja kysyntäjouston valjastamiseksi eri markkinoille innovatiivinen, uutta osaamista luova asenne.

Tarjoamme mahdollisuuden

etsiä kysyntäjouston pilotteihin soveltuvia kohteita omasta sähkönkulutuksestasi kehittää kysyntäjouston yhteistyömalleja.

Sinä saat

mahdollisuuden jakaa kehittämistyön kustannukset kanssamme edelläkävijän roolin ja uusia ansaintamahdollisuuksia.

Lue lisää nettisivuiltamme osoitteestawww.fi ngrid.fi /fi /sahkomarkkinat/kulutus-ja-tuotanto/kysyntajousto

Olet esimerkiksi pieni tai keskisuuri yritys teollisuuden tai kaupan alalta.

Fingrid tutkii uusia mahdollisuuksia lisätä kysyntäjouston eli sähkönkulutuksen

ohjaamisen osuutta sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj toimii avoimilla eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla. Tehtävänämme on siirtää toimintavarmasti sähköä, edistää sähkömarkkinoiden toimivuutta ja huolehtia voimajärjestelmän kehittämisestä. Suomi pyörii sähköllä. Tule mukaan tekemään merkityksellistä työtä: kehittämään suomalaista yhteis-kuntaa ja jokaisen suomalaisen hyvinvointia!

www.fi ngrid.fi

F ingrid tunnetaan hyvin nimeltä. Tutkimuksessa vastaajia pyydettiin nimeämään energia- ja sähköalan yrityksiä,

jolloin 77 prosenttia kaikista vastaajista muisti kuulleensa Fingridistä.

Fingridin nimeltä tuntevista 91 prosenttia arvioi Fingridiä joko myönteisesti tai neutraalisti. Kaikkein positiivisimmin Fingridiin suhtautuvat ne maanomistajat, joiden mailla Fin-gridin johtoja on. Näistä vastaajista positiivisesti tai neutraa-listi arvioi Fingridiä peräti 92 prosenttia.

Mielikuvallisesti Fingridiä arvostetaan erityisesti ammatti-taitoisena, luotettavana, avoimena ja vastuullisena toimijana.

Maankäyttöpäällikkö Ilkka Alm löytää kauttaaltaan hy-vistä tutkimustuloksista muutamia kohtia, joihin voi olla eri-tyisen tyytyväinen.

”Fingridin saama yleisarvosana osoittaa, että työmme on tuottanut tulosta. Periaatteisiimme kuuluu avoin ja rehellinen

toiminta. Vaikka voimajohtotöissä joudutaan joskus käyttä-mään järeitäkin työmenetelmiä, pyrimme kuitenkin kuuloste-lemaan maanomistajien mielipiteitä herkällä korvalla.”

”Erityisen tyytyväinen olen siitä, että korkeimmat arvosa-nat Fingridille antavat ne, joiden omistamille maille raken-namme johtojamme”, Alm toteaa.

”Tutkimuksessa korostuu maanomistajien halu saada oi-keaa ja luotettavaa tietoa hankkeista. Yhteistyötä voidaan ja pitääkin kehittää. Erityisesti ennakoiva, vireillä olevista hankkeista ja töistä viestiminen ja sopiminen on ensiarvoisen tärkeää.”

Fingrid tutkii säännöllisesti maanomistajien yritysmieli-kuvia energia-alan toimijoista. Syksyllä valmistuneen tut-kimuksen mukaan maanomistajien antamat arvosanat Fin-gridille olivat parantuneet kaikilla mitattavilla osa-alueilla edellisvuoden tutkimukseen verrattuna.

F ingrid kerää järjestelmällisesti tietoa siirtoverkosta ja sen eri osista mm. kunnossapitoa varten. Tiedonkeruun pääteh-

tävänä on varmistaa, että verkon osat ovat hyvässä kunnossa ja täyttävät verkon luotettavuudelle asetetut vaatimukset.

Kantaverkon kunnossapidon tavoitteena on verkon turval-lisuus, käyttövarmuus ja kustannustehokkuus. Yhtenä tehok-kaana ja helppokäyttöisenä työkaluna näiden varmentami-seen Fingridillä on käytössään muuntajien ja katkaisijoiden reaaliaikainen kunnonvalvonta.

Online-kunnonvalvonnan avulla on saatu pelastetuksi kaksi muuntajaa: yksi Alajärven muuntoasemalla ja toinen Korialla.

Lisäksi Nurmijärvellä saatiin vikaantunut muuntaja pois verkosta hallitusti varhaisen vikahavainnoinnin ansiosta. Vanhaa muuntajaa ei pystytty pelastamaan, mutta se saatiin verkosta pois ilman käyttöhäiriötä ja suuria kustannuksia. Sen tilalle saatiin uusi muuntaja hallitusti, kun vika havait-tiin ajoissa.

Katkaisijoiden online-etävalvonnalla puolestaan varmiste-taan, että SF6-kaasut pysyvät laitteiden sisällä eivätkä vuodot

vaaranna laitteiden toimintaa tai pääse vaikuttamaan vahin-gollisesti ympäristöön kasvihuonekaasuna. Pienetkin vuodot on havaittu jo takuuaikana, jolloin laitteiden korjausvastuu on pystytty osoittamaan valmistajalle. Etävalvonta tukee myös EU:n tavoitetta vähentää fl uorattujen kasvihuonekaa-sujen päästöjä.

Käytännössä etävalvontajärjestelmä tuottaa muuntajien ja katkaisijoiden tilasta jatkuvaa tietoa käytönvalvontaan sel-keässä visuaalisessa muodossa. Seurannassa pitkällä aikajak-solla erottuvat trendit, joista asiantuntijat pystyvät havaitse-maan laitteiden toiminnassa tapahtuvat pienetkin muutokset. Seuranta on ennakoivaa, mikä antaa mahdollisuuden havaita hitaasti kehittyvät viat. Näin osataan varautua hyvissä ajoin mahdollisiin vikatilanteisiin ja tarvittaviin toimenpiteisiin.

Kytkinlaitteilla PI-järjestelmä mahdollistaa myös sähkö-asemien perusparannus- ja kunnossapito-ohjelman opti-moinnin, kun online-tietoon yhdistetään historiatiedot esi-merkiksi vikojen määristä, vikojen vakavuuksista, huolloista ja tuotetuesta.

Maanomistajat antavat hyvän arvosanan Fingridille

Muuntajien ja katkaisijoiden etävalvonnasta merkittäviä hyötyjä

Maanomistajille suunnatun yrityskuvatutkimuksen tuloksista ilmenee, että Fingrid

tunnistetaan luotettavaksi, osaavaksi ja huolehtivaksi yritykseksi. Yleisarvosana

Fingridistä toimijana on parantunut edellisvuodesta.

Fingridillä käytössään oleva PI-etävalvontajärjestelmä muuntajien ja katkaisijoiden

reaaliaikaiseen kunnonvalvontaan on tuonut jo merkittäviä hyötyjä ja kustannussäästöjä.

FINGRID 3 .2013 | 28

Nopeasti yleistyneet led-valaisimet ovat edullisia henkivakuutuksia esimerkiksi heijastimissa ja pol-

kupyörissä. Led-valaisimia pidetään ympäristöystävällisinä ja pitkäikäisinä, sillä ne kuluttavat vain vähän energiaa.

Valittaessa led-valoa kannattaa muis-taa ainakin seuraavat seikat:- Hyvän led-valaisimen käyttöikä on vähintään 25 000 tuntia.- Energiatehokkuuden on hyvä olla vä-hintään A+.- Harkitse halogeenien korvaamista led-valoilla.- Led on oikea valinta myös silloin, kun halutaan välttää elohopeaa sisältävien lamppujen käyttöä.- Led-valaisin maksaa energiansäästönä itsensä takaisin jo 12–36 kuukaudessa.- Ledejä ei saa hävittää tavallisen koti-talousjätteen mukana, vaan ne kuulu-vat sähkö- ja elektroniikkaromun kerä-yksen piiriin.

Saako pienellä tuikkeella valoa pi-meyteen? Otin testiin erilaisia led-valoja.

Led-pyöränvalo

Pieni näppärä paketti sisältää kak-si kumilenkillä fillariin kiinnitettävää led-valoa. Kirkas valkoinen valo sijoi-tetaan pyörän etuosaan ja punainen valo takaosaan. Molemmat valot saa myös vilkkumaan. Testaajaksi ryhtynyt kymmenvuotias poika innostui valoista, jotka on helppo kiinnittää pyörän etu-tankoon ja tarakkaan. Koulun pihalla valot saa pyörästä irti ja taskuun. ”Nää on hyvät valot, saisiko näitä koko rivin

etutankoon?” tiedustelee koululainen tyytyväisenä. Vilkkuvalon käyttö ei ole varsinaisesti laissa kiellettyä, mutta pu-

naista valoa saa käyttää vain takana. Tästä äiti joutuu fillaroijaa muutaman kerran muistuttamaan. Hyvä, helppo ja halpa valaisin tavaroita hukkailevalle lapselle. Äiti suosittelee.

Led-heijastin

Tieliikennelaki velvoittaa jalankulkijan käyttämään asianmukaista heijastinta. Klipsillä taskun suuhun kiinnitettävä led-pehmoheijastin tuntuu alkuun hie-man köykäiseltä. Näkeeköhän autoi-lija varmasti pimeässä lenkkeilevän?

Heijastimessa led-valo on oikeastaan sivuseikka. Olennaista on, että takissa keikkuva heijastin täyttää sille asetetut

vaatimukset. CE-merkintä ja EN 13356 -koodi heijastimessa takaavat, että ky-seessä ei ole lelu, vaan sinut todella nähdään.

Heijastimen led-valo osoittaa tehonsa kotiovella: avaimenreikä löytyy näppä-rästi led-tuikkeen avulla.

Pöytävalaisin aurinkokennolla

Viimeisimpänä testiin otetaan aurin-kopaneelin ja lihasvoiman turvin toi-miva led-pöytävalaisin. Kevyt valaisin lataa syksyn viimeisistä auringonsä-teistä virtaa miniakkuun. Latausta voi tehostaa vääntämällä lisää virtaa lam-pun kyljessä olevasta kampidynamosta. Lasten mielestä kammen vääntäminen on hauskaa huvia, mutta ratina käy vanhempien her-moille. Yön pimey-dessä vessapolulla hapuilu helpottuu huomattavasti kä-tevän valaisimen turvin. Valaistus-teho riitti ainakin nopeaan ulkona pyrähdykseen. Ei yhtään hassum-pi vekotin!

Lähteet:

Motiva, Lampputieto ja Liikenneturva

VALOA PIMEYTEENValoisan kesän jälkeen syksyn ja talven pimeys yllättää joka vuosi.

Valoa pimeyteen tuovat pienet sähköiset apuvälineet.

TEKSTI MARJAANA KIVIOJA | KUVAT TIMO LEMMETTI

Tällä palstalla testataan sähköllä toimivia laitteita.

Viestintäpäällikkö Marjaana Kivioja testasi pieniä led-valaisimia.

FINGRID 2 .2013 | 29

Marja-Liisa Manka (YTM, FT) on toiminut työhyvinvoin-

nin professorina Tampereen yliopistossa vuodesta 2004.

Sitä ennen hän on työskennellyt mm. yrittäjänä, täyden-

nyskoulutuskeskuksen johtajana ja Saarioinen Oy:n kou-

lutuspäällikkönä. Hänet valittiin 2011 Vuoden Yhteiskun-

tatieteilijäksi ja Hyvän työelämän puolestapuhujaksi. Hän

on myös kirjoittanut aihepiiriä sivuavia kirjoja, joista vii-

meisin on Työnilo (2012).

Olemme tottuneet ajattelemaan, että kaamos on kamala. Mutta sehän on näkökulmakysymys.

Mitä hyvää pimeys tarjoaa sinulle? Olin työmatkalla Kuopiossa. Esitykse-

ni päätyttyä vaihdoin hotellihuoneessa lenkkitossut jalkaan ja läksin ulos. Ilta oli jo pimentynyt, mutta halusin juosta Puijontornille. Tie oli jäinen, eikä mi-tään erillistä jalkakäytävää löytynyt. Ympärillä oli täydellisen hiljaista, ja valkolumen kuorruttamat kuuset rau-hoittivat mieltäni. Niiden syliin olisi voinut kätkeytyä kiireeltä, paineilta ja alakulolta. Olin onnellinen yksinolosta ja rauhasta ihmistäyteisen päivän jäl-keen.

Kaamokselle kiitos, että olet taas saa-punut luoksemme tarjoamaan meille piilon. Etkä vain kätköä minulle, vaan vapautat jopa liiasta siivouksesta, kos-ka teet näkymättömäksi kaiken pölyn ja likaiset ikkunat.

Ei niin hyvää, ettei jotain ikävääkin. Jotkut meistä kärsivät kaamosväsy-myksestä, joka saattaa johtaa kaamos-masennukseenkin. Taipumus johtuu osin geeneistä ja osin siitä, että ihmi-sen elimistö tuottaa liian paljon mela-toniini-pimeähormonia. Kaamosoireilu on yleisempää naisilla kuin miehillä, mutta 60 ikävuoden paikkeilla tilanne sukupuolten välillä tasoittuu. Makean-himokin saattaa kuulua taudinkuvaan. Jos kuulut tähän kaamosoireilijoiden joukkoon, valon tankkaaminen helpot-taa oireita. Lampun kirkasvaloa tai ul-

kovaloa pitäisi saada mahdollisimman aikaisin aamusta.

Toisaalta liian vähäinen melatoniinin eritys voi aiheuttaa kehon immuuni-puolustuksen heikentymistä ja monia terveysongelmia, kuten sydämen lyön-titiheyden nousua ja insuliinierityksen häiriöitä. Siispä jokaisen pitäisi huoleh-tia niin riittävästä valonsaannista kuin riittävästä pimeydestäkin!

Ikääntyessä kyky melatoniinin tuo-tantoon heikkenee, mutta samalla myös mielihyvähormonien eritys vähenee. Valohoitoon kannattaakin yhdistää kuntoliikunta.

Kirkasvalo tehoaa hiilihydraattinälän kasvuun ja väsymykseen, liikunta puo-lestaan kohottaa mielialaa ja fyysistä kuntoa. Liikuntamuodolla ei sinänsä ole väliä, kunhan syke nousee ja hie-man hengästyy. Tunti kolmesti viikossa riittää – onko se nyt paljoa?

Mistä muualta mielihyvää voisi am-mentaa? Tee joka päivä jotakin kivaa. Etsi itsellesi jokin mieluinen harrastus. Käy kulttuuritapahtumissa, koska taide

voi synnyttää uusia oivalluksia ja säröjä totuttuun elämään. Huolehdi ihmissuh-teista, sillä sosiaalinen kanssakäyminen suojaa masennukselta. Ihmissuhteiden elvyttämiseksi voit tehdä upeuslistan hyvälle kaverille tai aviopuolisolle. Eli kirjoita paperille, mitä hänessä arvostat. Ihan varmasti se tuo virtaa itsellesikin. Sain tämän idean Esa Saariselta jo pari vuosikymmentä sitten. Ja vasta nyt sain laitettua Esalle tästä ideasta viivy-tetyn kiitoksen, näin monen vuoden jäl-keen. Parempi myöhään…

Nauti myös luonnosta. Jos et pääse sinne oikeasti, voit lötköttää sohvalla ja siirtyä ajatuksissasi mielipaikkaa-si. Sekin saa aikaan sydämen sykkeen harventumista, verenpaineen laskua, tarkkaavaisuuden lisääntymistä, mieli-hyvähormonien eritystä ja jopa vastus-tuskyvyn kasvua.

Iloitaan siis eri vuodenajoista! Saima

Harmajan Syysmetsän säkein: ”Mikä raju ja mahtava riemu! Maan multaa väkevää ja taivaan puhdasta tuulta vain juoda ja hengittää.”

Kaamoksellekiitos

FINGRID 3 .2013 | 30

FINGRID 3 .2013 | 31

Edellisen (2/2013) Verkkovisan palkinnot on lähetetty seuraaville oikein vastanneille: Marjut Honkavaara,

Helsinki; Kari Linnamäki, Rovaniemi; Tapio Sormunen, Joensuu.

1. Mitä tarkoittaa ENTSO-E:stä tuttu

lyhenne TYNDP?

Verkonkehittämisen 10-vuotissuunnitelmaa.

Verkkosääntöjen valmisteluprosessia.

Markkinoiden tavoitemallia.

2. Miten sormissa tuntuvan nipistelyn voi välttää

voimajohdon alla pyöräillessä?

Pitämällä pyöräilykypärää päässä.

Ajamalla mahdollisimman nopeasti.

Koskettamalla paljaalla kädellä polkupyörän

metallista ohjaustankoa koko ajan tai pitämällä

käsineet käsissä.

3. Minkä niminen on Fingridin kummisääksi,

jota seurataan satelliittilähettimen avulla?

Ingrid

Kauko

Lalli

4. Milloin Suomen kantaverkossa on viimeksi

sattunut suurhäiriö?

1960-luvulla

1970-luvulla

1980-luvulla

5. Millä nimellä kutsutaan periaatetta, jonka

mukaan voimajärjestelmän tulee kestää mikä

tahansa yksittäinen vika ilman häiriön laajenevia

seurauksia?

(N-1)

VJV2013

YLE

6. Mitkä ovat Fingridin sähkömarkkinapalveluiden

uusia tehtäviä?

Tasepalvelu ja sähkömarkkinoiden

kehittäminen.

Vähittäismarkkinoiden tiedonvaihto ja

alkuperätakuiden hallinnointi.

Käyttövarmuuden varmistaminen sekä

kantaverkon hallinta vika- ja muutostilanteissa.

7. Mikä taho Suomessa johtaa energian

tuotannon, siirron ja jakelun varautumista ja

valmiussuunnittelua?

Huoltovarmuuskeskus

Fingrid

Voimatalouspooli

Vastaa kysymyksiin ja faksaa vastauksesi

(numeroon 030 395 5196) tai lähetä se postitse

31.1.2014 mennessä. Osoite: Fingrid Oyj,

PL 530, 00101 HELSINKI. Merkitse kuoreen

tunnus ”Verkkovisa”. Voit osallistua Verkkovisaan myös netissä. Linkki löytyy verkkosivustomme www.fi ngrid.fi etusivulta. Palkinnoiksi arvomme 3 kappaletta Ristomatti

Ratian Marimekolle suunnittelemaa

markiisikankaista olkalaukkua.

Helsinki

PL 530

00101 HELSINKI

Puhelin 030 395 5000

Faksi 030 395 5196

Hämeenlinna

Valvomotie 11

13110 HÄMEENLINNA

Puhelin 030 395 5000

Faksi 030 395 5336

Oulu

Lentokatu 2

90460 OULUNSALO

Puhelin 030 395 5000

Faksi 030 395 5711

Petäjävesi

Sähkötie 24

41900 PETÄJÄVESI

Puhelin 030 395 5000

Faksi 030 395 5524

Varkaus

Wredenkatu 2

78250 VARKAUS

Puhelin 030 395 5000

Faksi 030 395 5611

Läkkisepäntie 21, PL 530, 00101 HELSINKI • Puhelin 030 395 5000 • Faksi 030 395 5196 • www.fingrid.fi

FINGRID OYJ

Hyvää Jouluaja Onnellista Uutta Vuotta

Tänä vuonna tuemme

HelsinkiMission toimintaa

joulutervehdyksiin

varaamallamme summalla.