KANSAINVÄLINENRAUHANTOIMISTO.PERUSTETTU ROOMAN MAAILMANRAUHANKONGRESSISSA V. 1892

GRAND PRIX PARISIN MAAILMANNÄYTTELYSSÄ V. 1900NOBELIN RAUHANPALKINNON SAAJA V. 1910

Rue Charles-Bonnet, 8GENEVE

Ch. et vir. post.: 1.595 Puhelin: 50.088

MIKÄ ON KANSAINVÄLINEN RAUHAN-TOIMISTO.

Kansainvälinen Rauhantoimisto on Rauhanyh-distysten Kansainvälisen Unionin toimeenpanevaelin. Tämän Unionin muodostavat ryhmät ja lai-tokset, joilla on oleellisena päämääränään rauhanylläpitäminen ja järjestäminen oikeuden kunnioit-tamisen perustalla ja jotka ovat siihen virallisestiliittyneet.

KANSAINVÄLISEN RAUHANTOIMISTONPERUSTAMINEN.

Kansainvälinen Rauhantoimisto perustettiinMaailmanrauhankongressissa, joka pidettiin Roo-massa vuonna 1891, Lontoon kongressissa edelli-senä vuonna asiaa harkitsemaan ja sääntöjä ja toi-mintamuotoa valmistamaan asetetun komiteanehdotuksen mukaisesti.

/ HELSINGIN^i YLIOPISTON )XKIRJÄSTOV

TOIMINTA.

KANSAINVÄLISEN RAUHANTOIMISTONTARKOITUS.

Kansainvälisen Rauhantoimiston päämääränäon kaikkien kansainvälisien ristiriitojen järjestä-minen välitystuomioiden ja oikeudellisten mene-telmien avulla, olipa niillä mikä luonne, kanta-vuus tai alkuperä tahansa.

Jolta rauha olisi luja ja kestävä, pitävät pasi-fistit tärkeänä, että sen tulee olla järjestetty, kan-sainvälisten laitosten varaan perusteltu, siveellisin,poliittisin ja taloudellisin takein varmisteltu javihdoin valistuneen ja päättäväisen yleisen mieli-piteen tukema. Pasifistien mielestä ei rauha oleseisahdustila, ei vanhentuneiden kaavojen tai hal-litustapojen säilyttämistä hinnalla millä hyvänsä,vaan lainsäädännön ja yhteiskuntalaitoksen ali-tuista sovittamista ajan vaatimuksiin. Rauha onKansainliiton perustana olevien vapauden ja tasa-arvoisuuden demokraattisten periaatteiden yhätäydellisempää toteuttamista. Rauha on vihdoinmoraalin käskyjen soveltamista ei vain yksilöihin,vaan yhteisöihin, jotka eivät saa olla itsekkäitä,tyrannisoivia eikä epäoikeudenmukaisia.

KANSAIVÄLISEN RAUHANTOIMISTON

Edellä mainittujen ajatusten innoittamana Kan-sainvälinen Rauhantoimisto koettaa tekemällävalistustyötä, joka antaa arvostelullekin sijaa, tu-kea Kansainliittoa, jonka esitaistelijana se oli ai-kana jolloin sen toteuttaminen vielä näytti mah-dottomuudelta, utopialta, hulluudelta. Se tutkiisikäli kuin niitä ilmenee, ongelmia, jotka kiinnos-tavat kansojen yhteisöä ja vaikuttavat niiden kes-kinäisiin suhteisiin. Niinpä se on aiheuttanut pe-rinpohjaisia tutkimuksia lukuisista nyt päiväjär-jestyksessä olevista kysymyksistä, kuten kansojenyhteenliittyminen, eurooppalainen unioni, puo-

lueettomuus, laillisen puolustuksen oikeus, kanso-jen itsemääräämisoikeus, vähemmistöjen suojelu,alueelliset sopimukset, kansainvälinen poliisi javarustusten supistaminen.

Rauhaa uhkaavan ristiriidan ilmaantuessa onToimisto niiden äänenkannattaja, jotka pitävätaseellista taistelua, etenkin niissä innoittavissaolosuhteissa, joissa se välllämättömäsli tulisi jat-kumaan, katastrofina, joka täytyy saada välte-tyksi millä hinnalla hyvänsä, saattamalla voi-maan oikeus, jonka voiton takuuna täytyy ollamuuta kuin hävitystä ja raunioita.

Kansainvälinen Rauhantoimisto tiedoittaa suo-raan hallituksille ja sanomalehtitiedonannoillaanyleisölle ratkaisut, jotka sen mielestä näyttävätolosuhteisiin sopivimmilta ja ovat parhaitenomiaan kulloinkin turvaamaan oikeuden mukai-set intressit. Kansainvälinen Rauhantoimistotyöskentelee lisäksi innolla valistaakseen ja jär-jestääkseen yleistä mielipidettä, jolla on arvoavain sikäli, kuin se perustuu asiallisiin tietoihinja voi saattaa äänensä kuuluviin. Nykyisissä olo-suhteissa tällä valistustyöllä iiii merkitys, joka eikeneltäkään jää huomaamatta. On sanottu monetkerrat, mutta sitä täytyy väsymättömästi toistaa,että rauha tulee vallitsemaan vasta silloin kunkansat sitä tahtovat, sitä vaativat ja velvoittavattekemään sen.

Lisättäköön vielä, ettei Kansainvälinen Rauhan-toimisto kuulu mihinkään poliittiseen puoluee-seen, ja että se toimii maahan, rotuun tai uskon-toon katsomatta.

MAAILMANRAUHANKONGRESSIT.Niin lyhytsanaisia kuin haluammekin olla, so-

pii kuitenkin mainita pitkä sarja Maailmanrau-hankongresseja, joista ensimmäinen oli Lontoossa1843. Kaikissa niissä on ollut puheenjohtajina

JÄBJESTELY.

kuuluisia henkilöitä: Victor Hugo, Cobden, Ch.Lemonnier, Frédéric Passy, paroonitar Bertha vonSuttner, mainitaksemme vain vainajat, ja ne il-maisevat arvokkaalla tavalla sitä ihannetta, jokameitä innoittaa. Onko kerskailua väittää, ettänäiden kongressien hyväksymät kulloinkin halli-tuksille ilmoitetut ja sanomalehdissä julkaistutpäätöslauselmat, jotka koskevat valtioitten väli-siä ristiriitoja tai yleisesti tunnustettujen oikeus-periaatteiden soveltamista, ovat suuresti edistä-neet sen mielialan luomista, josta Kansainliitto onsyntyisin.

Sodan jälkeen todistaa kymmenen kongressiameidän organisatiomme elinvoimaa: Luxembourg,Lontoo, Berlin, Pariisi, Geneve, Varsova, Bryssel,Wien, Locarno, Ateena. Kaikilla niillä on ollutoma merkityksensä ja positiivinen tulos.

Varsovan kongressin avaushetkellä vuonna1928 keskeytettiin opetus kaikissa Puolan keski-ja korkeakouluissa opetusministerin määräykses-tä, ja oppitunti omistettiin Kansainliiton ja rau-han organisoinnin esitykselle. Ja Ateenan kon-gressissa 25 p:nä kesäkuuta 1929 heräsi ajatusHalkanin valtioiden kiinteämmästä yhteistyöstä,minkä Kansainvälinen Bauhantoimisto toteuttiseuraavana vuonna kutsumalla koolle ja järjestä-mällä ensimmäisen Balkanin konferenssin.

Kansainvälisen Bauhantoimiston toimintaa val-voo Kansainvälinen Neuvosto, jonka muodostaanoin 50 kolmeksi vuodeksi valittua jäsentä. Hei-dät valitsee Bauhanyhdistysten KansainväliseenUnioniin kuuluvien liittojen edustajain yleisko-kous.

Puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja Pysyväi-sen Komitean edustaja muodostavat hallituksen,joka kokoontuu olosuhteiden vaatiessa ja joka kii-

reellisissä tapauksissa tekee sitovia päätöksiä, joi-den varsinainen pätevyys riippuu Neuvostosta.

Kaikki raha-asioita koskevat tai puhtaasti hal-linnolliset asiat kuuluvat erikoiselle komitealle —

Pysyväinen Komitea — jonka muodostaa sveitsi-läisen valtuuskunnan kolme jäsentä.

KANSAINVÄLISEN RAUHANTOIMISTONTULOLÄHTEET.

1. Jäsenmaksut.2. Toimistolle kuuluvan omaisuuden vuosi-

tulot.3. Apurahat valtioilta, joita Toimiston työ

kiinnostaa.4. Lahjat ja testamentit,Nämä tulot eivät riitä.Kansainvälinen Rauhantoimisto vetoaa kaikkiin

niihin, jotka kannattavat sen toimintaa.Onnettomuudeksi nämä tulot, jotka nykyisin

eivät nouse yli 35,000 frangin vuodessa, eivät rii-tä kuten pitäisi niihin monenlaisiin tehtäviin, joitaKansainvälisellä Rauhantoimistolla on. Senvuoksise vetoaa kaikkiin ystäviinsä, kaikkiin selvänäköi-siin henkilöihin, jotka vaikkakaan eivät kiinteästivoi seurata sen toimintaa, kuitenkin suhtautuvatmyötätunnolla sen työhön, joka on julkista ja esi-tetään joka vuosi Kongressille tai Yleiskokouk-selle sekä laajalle leviävässä toimintakertomuk-sessa. Osoittaahan se tosiasia, että useat halli-tukset avustavat määrärahoin Toimistoamme, —

vaikka määrärahat ovatkin vähäpätöisiä — ettäsuoritettu työ on aina ollut laaditun ohjelmanmukaista, ja että tulokset ovat ansainneet tunnus-tusta. Toimiston johto vastaa muuten viipymättäkaikkiin tiedusteluihin tässä suhteessa.

Toivoen, että tämä vetoomus tulee huomioonotetuksi jäljennämme tähän seuraavat säädökset(Sääntöjen 3 pykälä):

»Elinkautiseksi jäseneksi nimellä lahjoittaja jä-sen voidaan nimittää henkilö — tai yhtymä —

joka lahjoittaa Unionille yhdessä tai useammassaerässä yhteensä 500 kultafrangia.»

»Elinkautiseksi jäseneksi nimellä hyväntekijä-jäsen voidaan nimittää henkilö — tai yhtymä —

joka lahjoittaa Unionille yhdessä tai useammassaerässä yhteensä 1000 kultafrangia.»

Toisaalta Kansainvälinen Rauhantoimisto onsääntöjen perusteella juriidinen henkilö ja voilaillisesti vastaanottaa testamentteja.

KANSAINVÄLINEN RAUHANTOIMISTO VE-TOAA KAIKKIEN NIIDEN AULIUTEEN,JOIDEN MIELESTÄ SOTA ON VITSAUK-SISTA PELJÄTYIN.

Mutta ei ole kysymys vain testamenteistatai suurenmoisista lahjoituksista. vetoo.MUKSEMME EI KOHDISTU VAIN MESENAATTEIHIN,SE KOHDISTUU YHTÄ HYVIN KAIKKIIN NIIHIN, JOT-KA, VAIKKAPA VAATIMATTOMISTAKIN TULOISTAANTALOUDELLISIIN VAIKEUKSIIN JOUTUMATTA, VOIVATANTAA AVUSTUKSENSA JOKO VÄLITTÖMÄSTI TAI

LIITTYMÄLLÄ JÄSENEKSI KANSAINVÄLISEN RAU-HANTOIMISTON Ystävien Liittoon, jolloin jä-

senmaksu, JONKA HE SUOSTUVAT SUORITTAMAAN,JOUTUU KOKONAISUUDESSAAN TOIMISTOLLE.

KANSAINVÄLINEN RAUHANTOIMISTO JARAUHANTYÖ SUOMESSA.

Rauhantyön ja kansainvälisten asiain harras-tus yleensä on Suomessa vasta viime vuosikym-meninä alkanut voittaa alaa.

Sortovuosina Suomen kansa verraten yksimie-lisesti taisteli rauhallisin keinoin suurta vaaraavastaan, joka uhkasi maata perustuslain vastais-ien venäläistyttämisloimenpiteiden muodossa. Oi-keustaistelussaan Suomi turvautui passiiviseenvastarintaan eikä aseisiin. Se viittasi perustus-lakeihinsa sekä vetosi valistuneeseen mielipitee-seen kaikkialla, missä vain tiedettiin vapaamieli-sen katsantokannan olevan vallalla. Suomen oi-keuksia puolustavat piirit olivat yleensä kansain-välistä rauhanliikettä ymmärtävällä kannalla.Kansainvälisen Rauhantoimiston äänenkannatta-jassa oli noina vuosina lukuisia Suomelle suo-siollisia kirjoituksia ja uutisia ja toimiston järjes-tämissä maailmanrauhankongresseissa, m.m.Tukholmassa 1910 ja Genevessä 1912, laadittiinSuomen oikeuksia tukevia päätöslauselmia.

Tampereella perustettiin vuonna 1907 SuomenRauhanliitto, joka toimi valistusjärjestönä kan-san laajojen rivien keskuudessa, ja Helsingissäsyntyi 1910 oppinut rauhanaatetta harrastavaseura suuren oikeustaistelijan, senaattori LeoMechelinin johdolla, joka edusti Suomea useissamaailmanrauhankongresseissa. Muutamia vuosiamyöhemmin venäläinen sortovalta lopetti rau-hanyhdistysten toiminnan Suomessa.

Suomen tultua itsenäiseksi alkoi rauhanliikekinuusin ottein. Vuonna 1920 perustettiin Helsin-gissä Suomen Rauhanliitto, joka siitä saakka öntoiminut keskeytymättä. Sen perustajista mai-nittakoon ennen kaikkia prof. Arvi (Irotenfelt jakirjailija Selma Anttila. Vuodesta 1925 on liitonpuheenjohtajana toht. Felix Ivcr.icn. Perustami-

Helsinki 1937 Kirjapaino-Oy. Sana.

sestaan saakka on liitto kuulunut Kansainväli-seen Rauhantoimistoon. Mainittakoon, että myösKansainväliseen Rauhantoimistoon kuulumatto-mia rauhanjärjestöjä toimii Suomessa.

Toiminnassaan on Suomen Rauhanliitto nou-dattanut kansainvälisen rauhantyön yleisiä suun-taviivoja. Alusta saakka ovat siinä olleet edus-lettuina eri valtiolliset puolueet, eri kieliryhmät jayhteiskunnalliset katsantokannat, samoin kuineri aate- ja kulttuuririennot, tieteen ja taiteen pii-rit, opettajisto, naisasia-, raittius-, uskonnollisety.m. liikkeet. Tämä todistaa, että Suomen Rau-hanliiton, samoin kuin kansainvälisen rauhan-liikkeen, on onnistunut rauhaa rakentavaan työ-hön yhdistää henkilöitä mitä erilaisimmista lei-reistä.

Liittoon kuuluu noin 20 paikallisosastoa, nii-den joukossa Suomen Opettajain Rauhanliitto.Vuodesta 1925 alkaen liitto julkaisee nykyäänkahdesti kuussa ilmestyviiä aikakauslehteä »Rau-haa kohti». Ruotsiksi ilmestyy lehti »Frid påjorden». Edelleen on liitto kokousten, esitelmienja kirjallisuuden muodossa käsitellyt kansain-liitto- ja rauhankysymyksiä kasvatusopilliselta,yhteiskunnalliselta, kansainväliseltä ja poliitti-selta kannalta. Liiton toimisto ja kirjasto (os.:Helsinki, Apollonk. 5 B) tarjoavat asianharrasta-jille ja opiskelijoille rauhankysymystä koskevaakirjallisuutta ja opintoaineistoa.

Edellisestä ilmennee, että Suomessakin on pii-rejä, jotka, vaikkakin ne jäsenluvultaan ja arvo-vallaltaan vielä ovat suhteellisen pieniä, kuitenkinvoimiensa mukaan osallistuvat suureen, kokomaailmaa käsittävään rauhantyöhön ja koettavatkasvattaa kansaa oikeudentuntoon ja rauhantah-toon sekä valmistavat siten tietä kansainväliseenoikeustilaan, yhteistyöhön ja yleismaailmalliseenaseistariisumiseen.