Upload
others
View
1
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
1
Jyväskylän kaupunki
Maankäyttö, Strateginen suunnittelu
7. toukokuuta 2013
Hannu Onkila
Jyväskylän Kangas
Alueen rakentamisen, energiankäytön ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen laskenta vuoteen 2050
2
1. JOHDANTO ...................................................................................................................................................... 4
2. KANKAAN ALUEEN SUUNNITTELUTILANNE....................................................................................................... 4
3. ARVIOINNIN TAVOITE JA ARVIOINTIASETELMAN KUVAUS ................................................................................ 5
4. LASKENNAN RAJAUKSET .................................................................................................................................. 6
5. LASKENNAN KUVAUS....................................................................................................................................... 6
5.1. PERUSSKENAARIO ................................................................................................................................................... 7
5.2. RAKENTAMISEN VARIAATIOT ................................................................................................................................... 11
5.2.1. Puu 20 prosenttia ................................................................................................................................... 11
5.2.2. Puu 60 prosenttia ................................................................................................................................... 12
5.3. ENERGIANTUOTANNON VARIAATIOT ........................................................................................................................ 12
5.3.1. Aurinkosähkö .......................................................................................................................................... 12
5.3.2. Maalämpö .............................................................................................................................................. 12
5.3.3. Ilman vesisähköä .................................................................................................................................... 13
5.3.4. Lämmöntuotannon heikko polttoainekehitys ......................................................................................... 13
5.4. LIIKENTEEN VARIAATIO .......................................................................................................................................... 14
5.4.1. Kestävien liikennemuotojen odotettua suurempi suosio ........................................................................ 14
5.5. PARHAIDEN VARIAATIOIDEN YHDISTELMÄ .................................................................................................................. 14
6. TULOKSET ...................................................................................................................................................... 15
6.1. PERUSSKENAARIO ................................................................................................................................................. 15
6.2. RAKENTAMISEN VARIAATIOT ................................................................................................................................... 17
6.2.1. Puu 20 prosenttia ................................................................................................................................... 17
6.2.2. Puu 60 prosenttia ................................................................................................................................... 18
6.2.3. Rakentamisen variaatiot – koonti .......................................................................................................... 19
6.3. ENERGIANTUOTANNON VARIAATIOT ......................................................................................................................... 20
6.4.1. Aurinkosähkö .......................................................................................................................................... 20
6.4.2. Maalämpö .............................................................................................................................................. 21
6.4.3. Ilman vesisähköä .................................................................................................................................... 22
6.4.4. Lämmöntuotannon heikko polttoainekehitys ......................................................................................... 23
6.4.5. Energiantuotannon variaatiot – koonti .................................................................................................. 24
6.4. LIIKENNE ............................................................................................................................................................ 25
6.6.1. Kestävien liikkumismuotojen kasvanut kysyntä ..................................................................................... 25
6.5. PARHAIDEN VARIAATIOIDEN YHDISTELMÄ (TEOREETTINEN PÄÄSTÖVÄHENNYSPOTENTIAALI) ................................................. 26
7. PÄÄTELMÄT .................................................................................................................................................. 28
LÄHTEET ................................................................................................................................................................ 30
4
1. Johdanto
Lähes 140 vuotta toimineen Kankaan paperitehtaan toiminta on loppunut ja kaupungin ydinkeskustan
läheisyydessä sijaitseva teollisuusalue on vapautunut uuteen käyttöön. Suunnittelijoille Kankaan alue on
tarjonnut tyhjän suunnittelualustan ja vapaat kädet, mikä on alueen sijainnin ja suuren koon huomioon
ottaen ainutlaatuista.
Vapauteen liittyy myös vastuuta. Alueen tulevaisuuden keskeiset ominaispiirteet ja vaikutukset
määritellään nyt. Suunnitteluratkaisujen tulee olla kestäviä kaikilla kehityksen osa‐alueilla ja ilmaston
ohella vaakakupissa painavat taloudelliset, sosiaaliset, ekologiset ja kulttuuriset arvot. Suunnittelussa tulee
nähdä tulevaisuuteen riittävän tarkasti ja kauas. Haasteena on sitoa tulevaisuus tiukasti nykyisiin käsityksiin
hyvästä kehityksestä ja varmistaa samalla suunnittelussa riittävä väljyys, joka mahdollistaa tulevien
innovaatioiden toteuttamisen sekä muuttuvien arvojen ja arvostusten mukaiset valinnat.
Kaupunginhallitus asetti 6.6.2011 Kankaan suunnittelun ja kehittämisen tavoitteet, joihin kuuluivat muun
ohella tavoitteet kestävyydestä, kuten tiiviydestä ja alueen suunnittelusta kohti hiilineutraaliutta. Tässä
selvityksessä arvioitiin Kankaan tulevaa ilmastorasitetta tilanteessa, jossa ensimmäisen
kokonaissuunnitelman, Kankaan osayleiskaavan maankäyttö on toteutunut. Lisäksi työssä tutkittiin,
millaisia päästövähennysten mahdollisuuksia liittyy energiaratkaisujen ja rakennusmateriaalien valintaan
vaiheessa, jossa alueen rakenteellinen ratkaisu on päätetty. Työ palvelee ensisijaisesti Kankaan
osayleiskaavaluonnoksen ilmastovaikutusten arviointia. Sen ohella tulokset tarjoavat tukiaineiston tulevalle
monitavoitteiselle ja ‐arvoiselle päätöksenteolle.
2. Kankaan alueen suunnittelutilanne
Kankaan alueen suunnittelun tavoitteena on muuttaa kulttuurihistoriallisesti arvokas paperitehtaan
ympäristö keskustamaiseksi työpaikkojen, palveluiden, asumisen ja virkistyksen alueeksi. Vuonna 1872
toimintansa aloittanut paperitehdas lopetti tuotannon vuoden 2010 alussa, jolloin kaupunki osti kiinteistöt
etuosto‐oikeudella Sappi Finlandilta. Suunnittelun lähtökohta on ollut tavoitella alueelle korkeatasoista
keskustaympäristöä, joka laajentaa Jyväskylän vanhaa keskustaa Seppälän suuntaan.
Kankaan suunnittelun suuntaviivat muodostuivat 2011‐2012 järjestetyn arkkitehtikilpailun
tehtävänannossa. Kilpailun voittajatyöksi valittiin Arkkitehtitoimisto Petri Rouhianen Oy:n ”Hjalmarin uni”,
jonka pohjalta alueelle laadittiin Kankaan osayleiskaavaluonnos ja sitä tarkentava kaavarunko.
Osayleiskaavaan kattama alue on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2025 mennessä. Kaavarajauksen ulkopuolelle
jäävät yksityisomistuksessa olevat vähäiset ympäröivät alueet toteutetaan myöhemmin.
Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä 20.11.‐20.12.2012. Tämä kaavarunkoon pohjautuva
kasvihuonekaasupäästöjen laskenta tehtiin kaavaprosessiin ehdotusvaiheessa helmi‐maaliskuussa 2013.
Kaavaehdotuksen on tarkoitus tulla nähtäville laskennan valmistumisen jälkeen huhtikuussa 2013.
Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja siinä osoitettu maankäyttö tullaan toteuttamaan useiden
asemakaavoitusvaiheiden kautta.
3. Arvioi
Työn tavoite
vapautuvien
2026‐2050.
Kuin
Mit
puit
Kokonaispä
rakennusma
tulevaisuuso
perusskena
sekä rakenn
teoreettisek
enintään va
Laskenta pe
sen arvioitu
päästöihin.
Kuva 1. Arvio
Alun perin K
osayleiskaa
erilaisia ja t
tunnuslukuj
innin tavo
e oli arvioida
n kasvihuone
Työn keskei
nka paljon K
ten päästöjen
tteissa?
ästöjen laske
ateriaalit, ra
odotuksia no
ariosta ja to
nusten tarvit
ksi skenaario
aikuttaa alue
erustui aluee
uun ajoitukse
ointiasetelma
Kankaan lask
van ja Savula
yön kuluessa
jen osalta m
oite ja arv
a Kankaan ka
ekaasujen m
iset asiakysy
Kankaan alue
n määrää vo
entaa varten
kentamisen
oudattava pe
isistaan rake
tseman energ
oksi, saatiin y
en tuleviin p
elle laaditun
een. Näin olle
.
kentatuloksia
ahden asema
a vahvistui k
ielekästä tai
iointiaset
aavarungon m
äärään Kank
mykset oliva
e tulee tuotta
oidaan vähen
n Kankaan ka
määrä ja ajo
erusskenaari
ennusten run
gian tuotant
yleispiirteine
päästöihin. (
osayleiskaav
en työssä ei
a oli tarkoitu
akaavan khk
äsitys siitä, e
tarkoituksen
5
telman ku
mukaisen m
kaan rakenta
at:
amaan kasvi
ntää alueelle
aavarungon m
oitus, liikenne
io. Lisäksi las
nko‐ ja julkisi
totapojen su
en käsitys siit
Kuva 1.)
vaa tarkentav
tutkittu vaih
us verrata sam
k‐laskentojen
että alueiden
nmukaista. E
vaus
aankäytön to
amisen aikan
huonekaasup
e laaditun ka
mukaisesta k
e) määritelti
skettiin varia
ivumateriaal
hteen. Yhdis
tä, kuinka pa
van kaavaru
htoehtoisten
maan aikaan
n tuloksiin. A
n välinen ver
Erilaisia tarko
oteutuksen v
a 2014‐2025
päästöjä?
avarungon m
kehityksestä
in ajan henk
atioita, jotka
ien, liikentee
stämällä vaik
ljon tulevilla
ngon mukais
rakenneratk
n tehtyjen Ka
Alueet ovat m
tailu ei ole e
oituksia palve
vaikutuksia a
5 ja sen jälke
mukaisen ma
(energiaratk
keä ja nykyisi
a eroavat
en kulkutapa
kuttavimmat
a valinnoilla v
seen maankä
kaisujen vaik
auramäen
monessa suh
edes suhteell
elevien ja
alueelta
een vuosina
aankäytön
kaisut,
iä
aosuuksien
variaatiot
voidaan
äyttöön ja
kutuksia
hteessa
listen
6
yhdyskuntarakenteelliselta sijainniltaan toisistaan eroavien alueiden kasvihuonekaasupäästöt ovat erilaisia,
mikä on hyväksyttävää. Vertailua oleellisempaa on, että kaavoitettavien alueiden ja niiden vaihtoehtoisten
suunnitteluratkaisujen päästöjä analysoidaan systemaattisesti ja kattavasti riittävän varhaisessa vaiheessa.
On myös tärkeää, että tulosten osoittamat ilmastollisesti parhaat suunnitteluratkaisut onnistutaan
sovittamaan yhteen muiden suunnittelutavoitteiden kanssa mahdollisimman vähäpäästöiseksi
kokonaisuudeksi.
4. Laskennan rajaukset
Laskenta kattoi rakennusten ja kunnallistekniikan rakentamisesta (kadut, vesi‐, viemäri‐ ja
kaukolämpöverkko), liikenteestä sekä rakennusten tarvitseman energian tuotannosta aiheutuvat päästöt
Kankaan rakentamisen aikana 2014‐2025 ja sen jälkeen 2026‐2050. Elinkaaren aikaisten päästöjen osalta
laskenta oli laajimmillaan rakentamisen sektorilla, jossa huomioitiin rakentamisen päästöjen lisäksi myös
kunnossapidon ja purkamisen päästöt. Laskenta perustui osayleiskaavaa tarkentavan kaavarungon
mukaiseen maankäyttöön ja sen arvioituun ajoitukseen. Laskenta tehtiin Ecocity evaluator –sovelluksella
(Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd (EPECC)) ja sen ulkopuolella Excel‐laskentana.
Vaikka tarkastelu kattoikin oleellisimmat alueen ilmastorasitteeseen vaikuttavat tekijät, monet
päästötekijät jäivät laskennan ulkopuolelle. Tällaisia osa‐alueita olivat muun muassa alueen toteuttamisen
ja ylläpidon aikaiset päästötekijät sekä tulevien asukkaiden kulutuskäyttäytyminen, joka joiltain osin sisältyi
malliin välillisesti (esim. liikenteen päästöjen laskennassa käytetyt oletukset rakennustyyppikohtaisista
liikkumistottumuksista). Laskennan ulkopuolelle jäivät myös puurakentamisen nieluvaikutus,
suunnittelualueen nykyiset hiilinielut ja alueen potentiaali nieluna, mikä tulee vähenemään alueen
rakentumisen myötä. Näiden näennäisten nettonielujen menetyksen voidaan arvioida olevan
merkitykseltään marginaalinen, kun otetaan huomioon yhdyskuntarakenteellisesti keskeisen alueen
monipuolisella rakentamisella pitkällä aikavälillä saavutettavat päästövähennykset. Nyt tehtyä
kattavamman laskennan tai laskennan laajentamisen tasearvion suuntaan ei nähty antavan lisäarvoa
jatkosuunnittelulle. Kattavampaan laskentaan olisi myös sisältynyt teknisiä rajoitteita ja
epävarmuustekijöitä, joiden määrä nyt tehdyssä tarkastelussa on kohtuullinen.
Laskenta perustui alueelle laaditun osayleiskaavaa tarkentavassa kaavarungossa esitettyihin
korttelikohtaisiin lähtötietoihin ja alueen toteutuksen arvioituun ajoitukseen. Työssä ei tutkittu
vaihtoehtoisten rakenneratkaisujen vaikutuksia päästöihin.
5. Laskennan kuvaus
Kankaan alueen toteutuksesta laskettiin yksi toteutukseltaan todennäköinen ja nykyisiä
tulevaisuusodotuksia noudattava perusskenaario. Sen avulla selvitettiin, kuinka paljon Kankaan alue tulee
tuottamaan kasvihuonekaasupäästöjä tarkasteluaikajänteellä (2014‐2050), jos alue rakennetaan ”ajan
henkeen” ja nykyisillä merkittäviä ilmastovalintoja vähäpäästöisten ratkaisujen puolesta.
Päästövähennysten potentiaalia selvitettiin varioimalla perusskenaariota seitsemällä muunnelmalla, jotka
eroavat toisistaan rakennusten runko‐ ja julkisivumateriaalien, liikenteen kulkutapaosuuksien sekä
rakennuste
yhdistelmä,
enimmäispo
5.1.
Perusskena
oletetulla to
korttelikoht
(kuva 2). La
toteutukses
Alueen lask
kohti. Luku
(48,95 ke‐m
mitoitus ja m
laskentaa. N
Kuva 2. Kank
n tarvitsema
, joka kuvaa t
otentiaalia.
Perussken
ariossa tutki
odennäköise
taisesti esite
skennassa ta
sta vastaavilt
ennalliseksi
arvioitiin ott
m2/hlö) ja Kan
muut jäljem
Niiden kuvau
kaan kaavarun
an energian t
teoreettista
naario
ittiin, kuinka
ellä kehitykse
ttyihin tietoi
arvittu arvio
ta tahoilta (L
asumisväljyy
taen huomio
nkaan omina
pänä esitety
uksissa on es
nko, maankäy
tuotantotava
tähän lasken
paljon Kank
ellä. Laskenta
ihin enimmä
kortteleiden
Liite 1).
ydeksi oletet
oon Jyväskylä
aispiirteet tu
t perusskena
itetty ainoas
ttökaavio 202
7
an suhteen. V
ntaan sisälty
kaan alue tule
a pohjautui a
äiskerrosalois
n toteutusaik
ttiin 45 asuin
än kerrostalo
levana kesku
aarion lasken
staan laskent
25 (Petri Rouh
Vaikuttavimm
yneiden elem
ee tuottama
alueelle laad
sta ja sen jak
kataulusta py
nrakentamise
orakentamise
ustamaisena
ntaoletukset
taoletusten m
hiainen, kaava
mista variaat
menttien pääs
an kasvihuo
ittuun kaava
kautumisesta
yydettiin alu
en kerrosalan
essa toteutu
asuinalueen
koskevat m
muutokset p
runko 5.10.20
tioista valitti
stövähennys
nekaasupää
arunkoon ja s
a eri käyttöta
een suunnitt
neliömetriä
unut asumisv
na. Asumisvä
yös variaatio
perusskenaar
012).
iin
sten
stöjä
siinä
arkoituksiin
telusta ja
henkilöä
väljyys
äljyyden
oiden
rioon.
Rakentamin
Kaavarungo
perustelluks
pääsääntöis
päästöjä, jo
Alueen pysä
pysäköintila
Ailakinkadu
esitetty liitt
Kuva 3. Laske
Alueen olem
päärakennu
tarkoitukse
laajuudeltaa
Alueen rake
huomioitiin
Perusskena
rungoltaan
sekä eteläin
toteutuvan
nen ja infra
on kortteliko
si, koska kaa
sesti lähes tä
otka aiheutuv
äköintiraken
aitokset A, B
un talojen au
teessä 1.
entaan mallin
massa olevat
us) käsiteltiin
nmukainen o
an ja vaikutu
ennusten ole
rakennuste
arion rakenn
kiviainespoh
nen YL‐kortte
kuorirakent
htaisen enim
avojen kerros
äysimääräise
vat kansipiho
tamisesta la
C ja D sekä s
topaikkatarv
nnetut pysäkö
t ja jäljelle jä
n laskennan y
ottaen huom
uksiltaan ver
etettiin kuulu
n kiristyvät e
nuksista 7 pr
hjaisina. Puu
eli 3 toteutet
eisina (taulu
mmäiskerrosa
stalokorttelie
esti. Laskenna
ojen alle jääv
skenta katto
sen ulkopuol
ve (kuva 3). A
intilaitokset r
ävät kolme r
yksinkertaist
mioon sen, et
rattavissa uu
uvan B‐ tai C‐
energiamäär
osenttia olet
runkoisen ra
taan puurake
kko 1).
8
alan on olete
en rakennus
an vähäinen
vistä pysäköi
oi kaavarung
lelle tulevat
Arviot pysäkö
rengastettuna
rakennusta (
tamiseksi uu
ttä tilojen sa
udisrakentam
‐energialuok
räykset. Pysä
tetaan raken
akentamisen
enteisina (ku
ettu toteutuv
oikeus on to
ylimitoituks
ntirakenteis
ossa sydäme
laitokset F, I
öintilaitosten
. (Kuva: Petri
porttirakenn
delleen rake
neeraus myö
miseen.
kkaan. Energ
äköintilaitoks
nnettavaksi p
osuus täytty
uva 2). Valta
van täysimää
oteutunut Jyv
en voidaan a
ta, joita ei m
en alueelle o
ja O, johon
n mitoitukse
Rouhiainen, k
nus, vanha pa
nnettavina.
öhempään kä
iatehokkuud
set mallinnet
puurunkoisin
yy, jos eteläi
osa alueen j
äräisesti. Täm
väskylässä
ajatella katta
mallinnettu la
soitetut
lisättiin arvio
esta ja ajoituk
kaavarunko, 1
aperitehdas
Oletus on
äyttöön voi
den oletuksis
ttiin kylmiksi
na ja loput 93
set asuinkor
julkisivuista o
mä nähtiin
avan
askentaan.
oitu
ksesta on
12.9.2012).
ja
olla
ssa
i.
3
rttelit 1 ja 2
oletetaan
9
Taulukko 1. Perusskenaarion runko‐ ja julkisivumateriaalien suhteellisista osuuksista käytetyt oletukset.
Runkomateriaali Puu 7 %
Kivi 93 %
Julkisivuverhous Kuorielementti (Sandwich) 73 %
Puu 7 %
Tiili 19 %
Vesi‐ ja viemäriverkon, katujen ja kaukolämpöverkon rakentamistarve arvioitiin taulukon 3 mukaisesti.
Infrarakenteiden lisäksi Kankaan toteutus ja ylläpito pitää sisällään päästötekijöitä, joiden arviointi ei
sisältynyt laskentaan. Näiden päästötekijöiden merkitys voi olla laskennan sisältämiin infran päästöihin
suhteutettuna merkittäviäkin. Esimerkiksi Kankaan esirakentamisen vaatima maanajon arvioidaan
aiheuttavan kertaluokaltaan laskentaan sisältyneitä katujen sekä vesi‐, viemäri‐ ja kaukolämpöverkon
rakentamista vastaavat päästöt.
Taulukko 2. Infrarakentamisen arvioitu määrä ja ajoitus Kankaalla (Koliseva 2013).
Infrarakentaminen aikavälillä
Laji 2011‐2015 2016‐2020 2021‐2025
Tiet, km 1,0 1,0 1,0
Vesijohtoverkosto, km 1,2 1,2 1,2
Viemäriverkosto, km 1,2 1,2 1,2
Kaukolämpöverkosto, km 1,0 1,0 1,0
Energia
Alueen lämpöenergia oletettiin tuotettavaksi CHP‐voimaloissa ja alueen pienemmissä kaukolämpöverkkoon
kytketyissä lämpö‐ tai aluelämpökeskuksissa. Rakennusten lämmitysmuodon valinta perustui suunnitelmiin
tuoda alueelle kaukolämpö. Lämmöntuotannossa käyttävät polttoaineet määriteltiin Jyväskylän Energian
antaman polttoaineiden kehitysennusten mukaisiksi (taulukko 3).
Taulukko 3. Lämmöntuotannon laskennassa käytetty polttoainejakauma (Jyväskylän energia 2013a).
Osuudet (%)
Polttoaine 2011‐2020 2021‐2030 2031‐2040 2041‐2050
Polttoöljy 1 Hiili 5 5 4Biomassa 60 71 76 90Turve 34 24 20 10
Perusskenaariossa oletettiin, että rakennusten tarvitsemasta sähköstä 2,0 GWh/v osuus tuotetaan alueelle
toimintaan jäävään ja saneerattavaan Kankaan vesivoimalaitoksessa. Loput alueen rakennusten
käyttösähköstä hankitaan ostosähkönä. Ostosähkön päästökehitys määriteltiin Energiateollisuus Ry:n vision
2050 mukaiseksi (Energiateollisuus 2010).
10
Liikenne
Alueen henkilöliikenteen päästöjen arviointi perustui osalta Kankaan asuinrakentamisen
enimmäiskerrosalan määrään, kerrostaloille määriteltyihin keskimääräisiin matkasuoritelukuihin ja
ajoneuvokohtaisiin päästökertoimiin sekä oletuksiin näiden tekijöiden tulevasta kehityksestä. (taulukot 4 ja
5). Laskennan kulkumuotokohtaisina matkasuoritelukuina käytettiin Jyväskylän seudun liikennetutkimuksen
tuloksia (Kalenoja 2009). Seudullista aineistoa muokattiin edelleen ottaen huomioon Kankaan
kerrostaloalueen keskeinen sijainti kaupunkirakenteessa, minkä voidaan olettaa vähentävän
liikkumistarvetta verrattuna seudullisen liikennetutkimuksen keskiarvoaineistoon (taulukko 4). Laskennassa
ei onnistuttu mallintamaan Kankaan työpaikkojen aiheuttamia henkilöliikenteen päästöjä. Alueen
ulkopuolelta kohdistuvien työmatkavirtojen päästöjen huomioiminen olisi ollut tarkoituksenmukaista
ottaen huomioon alueen tulevan aseman merkittävänä työpaikka‐alueena (n. 2100 työpaikkaa ja noin 2700
asukasta). Nyt työpaikkojen liikenteen päästöt tulivat arvioiduiksi vain työpaikkojen (toimisto‐ ja
liikerakennukset) aiheuttaman tavaraliikenteen päästöjen osalta.
Tavaraliikenteen mallintaminen koettiin niin ikään pulmalliseksi. Liike‐ ja toimistorakennusten
toiminnallisten luokkien (tavaratalo, kirjakauppa, apteekki jne.) matkatuotosten lähdelukujen käyttöön
luonteeltaan hyvin vaihtelevissa kohteissa liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä. Tutkimustiedoista
johdettujen lukujen käytettävyyttä Kankaan tapauksessa arvioitiin laskennan kuluessa ja tavaraliikenteen
laskentaan tehtiin tarkoituksenmukaiseksi nähtyjä korjauksia. Näihin korjauksiin kuului myös
tavaraliikenteen käyttämän kaluston päästökertoimien uudelleen arviointi. Raskaan kaluston tulevasta
päästökehityksestä ei ole olemassa kattavaa ja luotettavaa arviointiaineistoa. Lähtökohtana arvioinnissa
käytettiin VTTn Lipaston uusimpia arvioita ja ERA17‐ raportin VNK C‐skenaarion oletuksia ajoneuvokannan
päästökehityksestä (taulukko 5). Tavaraliikenteen päästöjen laskenta jalostui ohjelman toimittajan kanssa
useiden laskentavaiheiden kautta.
Taulukko 4. Henkilöliikenteen päästölaskennassa käytetyt matkasuoritteet kerrostaloille (km/hlö/vrk). Luvut on arvioituKalenojan (2009) seudullisen liikennetutkimuksen tuloksiin perustuen ottaen huomioon kohdealueen sijainti kaupunki‐ ja palvelurakenteessa.
2011‐2015 2016‐2020 2021‐2025 2026‐2030 2031‐2035 2036‐2040 2041‐2045 2046‐2050
Henkilöauto 15,5 15,5 15,4 15,3 15,2 15,1 15,0 15,0
Linja‐auto 1,9 2,0 2,0 2,1 2,1 2,1 2,1 2,1
Kevyt Raide 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Juna 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9
Jalankulku 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,5 1,5
Polkupyörä 1,0 1,2 1,2 1,3 1,3 1,4 1,4 1,4
Muu sähkö (sähköpyörä tms.) 0,1 0,1 0,2 0,2 0,2 0,3 0,3 0,3
Muu polttom. (mopo tms.) 0,3 0,3 0,2 0,2 0,2 0,1 0,1 0,1
Yht. 22,1 22,4 22,3 22,4 22,3 22,3 22,3 22,3
11
Taulukko 5. Ominaispäästökertoimien arvioitu kehitys ajoneuvotyypeittäin. ECEn käyttämiä kertoimia (TEM ja EPECC) on päivitetty tavaraliikenteen osalta Vanhasen, Vehviläisen, Halosen ja Kumpulaisen (2010) ERA17 raportin arvioita soveltaen. Päivitys 22.3.2013 T. Tiihonen, EPECC.
‐2010 2011‐2015
2016‐2020
2021‐2025
2026‐2030
2031‐2035
2036‐2040
2041‐2045
2046‐2050
Bensa/Diesel HA 154,3 152,0 145,0 138,0 118,0 108,0 101,0 93,0 88,0 Ominaispäästö‐kerrointen kehitys HHV 99,0 96,0 90,0 84,2 72,0 65,0 58,0 51,0 48,0
g CO2‐ekv/km EHV 43,8 40,0 35,0 30,4 26,0 22,0 15,0 9,0 8,0
Linja‐auto 39,0 40,0 38,2 36,3 31,1 28,4 26,6 24,5 23,2
Kaasu LA 30,0 30,0 28,6 27,2 23,3 21,3 19,9 18,4 17,4
Kevyt Raide 17,8 17,8 15,4 15,4 12,4 12,4 8,8 8,8 3,6
Juna 23,3 23,3 20,1 20,1 16,2 16,2 11,5 11,5 4,8
Muu sähkö (sähköpyörä tms.) 1,7 1,7 1,5 1,5 1,2 1,2 0,8 0,8 0,4
Muu polttom. (mopo tms.) 84,0 84,0 84,0 84,0 84,0 80,0 75,0 75,0 55,0
g CO2‐ekv/tkm Pakettiautot 339,4 339,4 305,5 270,2 207,0 147,4 108,6 71,5 54,3
Kuorma‐autot 100,2 100,2 90,2 79,8 61,1 43,5 32,1 21,1 16,0 Sähkö, g CO2‐ekv/kWh Sähkö 274,0 256,0 227,6 190,0 164,0 135,0 96,0 56,0 46,0
5.2. Rakentamisen variaatiot
5.2.1. Puu 20 prosenttia
Variaatiossa tutkittiin, miten puurakentamisen osuuden kasvattaminen 7 prosentista 20 prosenttiin
vaikuttaa alueen kasvihuonekaasupäästöihin (taulukko 6). Osuus toteutuu, jos eteläisten korttelien lisäksi
esimerkiksi pohjoiset korttelit 1,4,6,7,8 ja 9 toteutetaan puurakenteisina (kuva 2).
Taulukko 6. Puu 20 –variaation runko‐ ja julkisivumateriaalien suhteellisista osuuksista käytetyt oletukset.
Runkomateriaali Puu 20 %
Kivi 80 %
Julkisivuverhous Kuorielementti (Sandwich) 50 %
Puu 30 %
Tiili 19 %
12
5.2.2. Puu 60 prosenttia
Variaatiossa tutkittiin, miten puurakentamisen osuuden kasvattaminen 7 prosentista 60 prosenttiin
vaikuttaa alueen kasvihuonekaasupäästöihin (taulukko 7). 60 prosentin puurakentamisen osuus edellyttäisi,
että lähes kaikki alueen rakentaminen toteutettaisiin puurakenteisena lukuun ottamatta kerrosluvultaan
suurimpia itäisiä kortteleita, sydämen paria ydinkorttelia ja alueelle jääviä rakennuksia (vanha
paperitehdas, päärakennus ja porttirakennus). Korkean puurakentamisen osuuden toteutuksen arvioitiin
olevan käytännössä haasteellista.
Taulukko 7. Puu 60 –variaation laskennassa runko‐ ja julkisivumateriaalien suhteellisista osuuksista käytetyt oletukset. Runkomateriaali Puu 60 %
Kivi 40 %
Julkisivuverhous Kuorielementti (Sandwich) 15 %
Puu 66 %
Tiili 19 %
5.3. Energiantuotannon variaatiot
5.3.1. Aurinkosähkö
Variaatiossa tutkittiin, kuinka aurinkosähkön paikallinen tuotanto (tai muualla tuotetun aurinkosähkön
osto) vaikuttaa kasvihuonekaasujen päästöihin. Kankaan alueen aurinkosähkön potentiaalista ei ole
toistaiseksi käytössä kattavia arvioita. Kiinteistöjen kattojen ja julkisivujen tarjoamaa
aurinkosähköpotentiaalia on selvitetty yleispiirteisesti Aalto yliopiston Energia yhdyskuntasuunnittelussa ‐
koulutusohjelman harjoitustyössä vuonna 2012. Työssä arvioitiin, että Kankaan käyttösähkön tarpeesta
(21 208 MWh/v) noin 28 prosenttia voitaisiin tuottaa auringon voimalla. Tällöin arvio aurinkosähkön
laskennallisesta potentiaalista on noin 5,9 GWh/v. Arvion laatijoiden kanssa käytyjen keskustelujen
perusteella laskennallista enimmäispotentiaalia alennettiin hieman ja aurinkosähkön laskennallisena
potentiaalina käytettiin oletusarvoa 5,0 GWh/v.
5.3.2. Maalämpö
Variaatiossa tutkittiin maalämmön käyttöön liittyvää päästövähennyspotentiaalia. Perusskenaariossa CHP‐
voimalaitoksissa ja alueen pienemmissä kaukolämpöverkkoon kytketyissä lämpö‐ tai aluelämpökeskuksissa
tuotettu lämpö korvattiin kokonaisuudessaan maalämmöllä. Oletuksen tautaksi ei tehty selvityksiä tai
arvioita maalämmön hyödyntämisen yleisistä edellytyksistä ja reunaehdoista Kankaan alueella. Oletus on
teoreettinen ja sen on tarkoitus osoittaa maalämmön päästövähennysten laskennallinen
enimmäispotentiaali.
5.
Vesisähkön
ostosähköll
GWh. Ostos
kehitystä.
5.
Variaatiolla
kasvihuone
yhtiön strat
biomassapo
lähtökohtan
polttoaineis
Taulukko 8. VSulkeissa ole
Polttoaine
Polttoöljy Hiili Biomassa Turve
Kuva 4. Uusi
Turve on ole
3.3.
tuotannon p
ä. Eskelinen
sähkön pääst
3.4.
havainnollis
kaasupäästö
tegiaan pohja
ohjaisiin polt
na käytettiin
sta.
Variaation ‐läevat luvut ovat
201
1 6 (5)40 (53 (
utuvien poltto
tettu uusiutu
Ilman
päästövaikut
ja Ruuska (2
tökehityksen
Lämm
stettiin lämm
öihin. Peruss
autuva ennu
ttoaineisiin s
Jyväskylän E
mmöntuotant perusskenaa
11‐2020
) (60) (34)
oaineiden osu
mattomaksi.
vesisähköä
tuksia tutkitt
2012) ovat ar
n oletuksena
öntuotanno
möntuotanno
kenaarion la
uste korvattii
iirtyminen vi
Energian (20
non heikko poariossa käytett
2021‐2
1 (0)
5 (5)
64 (71)
30 (24)
uuden kehitys
13
tiin korvaam
rvioineet Kan
a käytettiin E
on heikko pol
on tulevan po
skentaan kä
in kehitysarv
ie ennustett
013b) ilmoitta
olttoainekehittyjä JEn strate
2030
)
)
s heikko poltto
alla vesisähk
nkaan voima
nergiateollis
lttoainekehi
olttoainekeh
ytetty Jyväsk
violla, jossa v
ua kauemmi
amaa jakaum
tys laskennassegiaan perust
Osuudet (%)
2031‐20
5 (4)
70 (76)
25 (20)
oainekehitys –
kön tuotanto
laitoksen vu
suus Ry:n Vis
itys
hityksen mer
kylän Energia
vähähiilisiin t
in (taulukko
maa vuonna
sa käytetty pouvia lukuja.
40
–skenaariossa
opotentiaalin
uosituotanno
sion (2010) m
rkitystä
an (2013a) a
tai hiilineutra
8 ja kuva 4).
2012 käytety
olttoainejakau
2041‐2050
80 (90) 20 (10)
ja perussken
n osuus
oksi noin 2,0
mukaista
ntama
aaleihin
Arvion
yistä
uma.
0
aariossa.
14
5.4. Liikenteen variaatio
5.4.1. Kestävien liikennemuotojen odotettua suurempi suosio
Variaatiolla selvitettiin, kuinka merkittäviä päästövähennyksiä voidaan saavuttaa, jos alueen henkilöautolla
ajetusta matkasuoritteesta 20 prosenttia ajettaisiin polkupyörillä ja 10 prosenttia linja‐autoilla (taulukko 9.).
Oletus on rohkean optimistinen, mutta mahdollinen.
Kankaan sijainti on yksi keskeisimmistä vähähiilisen liikkumisen tavoitetta tukevista tekijöistä. Se
mahdollistaa suhteellisen vähäisen liikkumistarpeen sekä sen, että vähäpäästöisten ja päästöttömien
liikkumismuotojen käyttö voi monissa tapauksissa olla aidosti ylivertaisen houkuttelevaa tai riittävän
kilpailukykyistä yksityisautoiluun verrattuna. Myös osayleiskaavaluonnoksen (ja laskennan pohjana olleen
kaavarungon) suunnitteluratkaisut, kuten kävelyä ja pyöräilyä tukeva sisältö, täydentää hyvin tätä Kankaan
luontaista potentiaalia kestävänä asuin, työpaikka‐ ja liike‐elämän alueena.
Taulukko 9. Variaation henkilöliikenteen päästölaskennassa käytetyt matkasuoritteet ajoneuvotyypeittäin kerrostaloille (km/hlö/vrk). Perusskenaarion laskennassa käytetyt matkasuoritteet on kuvattu taulukossa 4.
2011‐2015 2016‐2020 2021‐2025 2026‐2030 2031‐2035 2036‐2040 2041‐2045 2046‐2050
Henkilöauto 10,9 10,9 10,8 10,7 10,6 10,6 10,5 10,5
Linja‐auto 3,5 3,6 3,5 3,6 3,6 3,6 3,6 3,6
Juna 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9
Jalankulku 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,5 1,5
Polkupyörä 4,1 4,3 4,3 4,4 4,3 4,4 4,4 4,4
Muu sähkö (sähköpyörä tms.) 0,1 0,1 0,2 0,2 0,2 0,3 0,3 0,3
Muu polttom. (mopo tms.) 0,3 0,3 0,2 0,2 0,2 0,1 0,1 0,1
Yht. 22,1 22,4 22,3 22,4 22,3 22,3 22,3 22,3
5.5. Parhaiden variaatioiden yhdistelmä
Variaatioiden yhdelmä ‐skenaariossa kuvattiin Kankaan laskennallinen päästökertymä tilanteessa, jossa
eniten päästöjä vähentävät variaatiot ovat toteutuneet (puu 60, vesisähkö, aurinkosähkö, maalämpö ja
kestävien liikennemuotojen odotettua suurempi kasvu). Tällöin laskennan oletukset ovat seuraavat.
Rakentamisesta 60 prosenttia on puurakentamista
alueen sähkön tarpeesta 2,0 tuotetaan vesisähkönä ja 5,0 GWh/v aurinkosähkönä. Loput
sähköntarpeesta hankitaan ostosähkönä.
Alueen rakennusten tarvitsema lämpöenergia tuotetaan maalämmöllä.
Kestävät liikkumismuodot saavuttavat suuren suosion. Kankaan asukkaiden henkilöautoliikenteen
suoritteesta on siirtynyt 20 prosenttia pyöräilyyn ja 10 prosenttia linja‐autoille.
6. Tuloks
6.1.
Kankaan en
260 452,6 t
(30,0%) aihe
purkamises
prosenttia.
on 0,4 prose
Kuva 5. Kank
Taulukko 10
Energia (sähk
Liikenne
Rakentamine
Infra (tiet, ve
set
Perussken
nergiantuota
CO2‐ekv. Lä
eutuu liikent
ta. Tavaraliik
Katujen, ves
enttia. (Kuva
kaan alueen 3
. Perusskenaa
kö ja lämpö),
en
esi‐, viemäri‐ j
naario
nnon, rakent
ähes puolet (
teestä ja noi
kenteen osu
si‐, viemäri‐ j
a 5 ja taulukk
7 vuoden pää
arion päästöke
vesivoima mu
a kaukolämpö
tamisen ja lii
45,3%) pääs
n neljännes (
us liikenteen
a kaukolämp
ko 10.)
ästökertymä p
ertymät ja osu
ukana
överkosto)
YHTEENSÄ
15
ikenteen kum
töistä muod
(24,7%) rake
n päästöistä
pöverkon rak
perusskenaario
uudet laskent
Kokonaispä2014‐20
11
7
6
1
26
mulatiiviset k
ostuu energ
ennusten rak
on 24,9 pros
kentaminen
on mukaisess
asektoreittain
äästöjen kert50 (t CO2‐ ekv
18 034,8
78 122,7
64 295,1
1 055,0
60 452,6
kokonaispää
ian tuotanno
kentamisesta
senttia ja hen
osuus kokon
a toteutukses
n.
ymä v)
Os
ästöt vuoteen
osta. Noin ko
a, kunnossap
nkilöliikente
naispäästöke
ssa.
suus kokonais
45,3 %
30,0 %
24,7 %
0,4 %
100 %
n 2050 ovat
olmannes
pidosta ja
en 75,1
ertymästä
späästöistä
%
%
%
%
%
Alueen suht
Tarkastelua
toimistorak
rakentamise
alentavat su
variaatioissa
Kuva 6. Asuk
päästöt on ja
teelliset asuk
aikajänteen a
kentamisella
en, liikentee
uhteellisia pä
a. (Kuva 6).
kasta kohti las
aettu tasaisest
kasta kohti la
alun suuret p
(mm. vanha
n ja energian
äästöjä. Suht
sketut suhteel
ti tarkasteluai
asketut pääs
päästöt selitt
n paperiteht
nkulutuksen
teellisen pää
liset vuotuise
ikajänteelle.
16
stöt vaihtelev
tyvät alueen
taan saneera
laskentaole
ästökehitys o
et päästöt per
vat välillä 15
vähäisellä as
aus). Myöhem
tukset myön
on samankalt
usskenaarioss
,7 – 1,6 t CO
sutuksella ja
mmin asukas
nteisestä pää
tainen myös
sa (t CO2‐ekv/
O2‐ekv/as./v.
runsaalla lii
smäärän kas
ästökehitykse
jäljempänä
/v/as). Rakent
ke‐ ja
svu sekä
estä
esitetyissä
tamisen
6.2.
6.
Puurakenta
kokonaispä
kumulatiivis
puurakenta
päästöosuu
ei ole huom
Kuva 7. Kank
Taulukko 11
Energia (sähk
Liikenne
Rakentamine
Infra (tiet, ve
Rakentam
2.1.
misen osuud
ästökertymä
set kokonais
amisen osuud
udet säilyvät
mioitu lasken
kaan alueen 3
. Päästökertym
kö ja lämpö),
en
esi‐, viemäri‐ j
misen variaa
Puu 20
den kasvatta
ää 408 t CO2
päästöt vuot
della saavute
perusskenaa
nassa. (Kuva
7 vuoden pää
mät ja ‐osuud
vesivoima mu
a kaukolämpö
atiot
0 prosenttia
aminen 7 pro
–ekv. Skena
teen 2050 ov
etaan varsin
arion kaltaisi
a 7 ja taulukk
ästökertymä p
det laskentase
ukana
överkosto)
YHTEENSÄ
17
osentista 20
aarion energ
vat 260 044,
vähäinen pä
ina. Puurake
ko 11.)
perusskenaario
ektoreittain Pu
Kokonaispä2014‐20
11
7
6
1
26
prosenttiin v
giantuotanno
6 t CO2‐ekv.
äästövähenn
ntamisen me
on ja puu 20 %
uu20 ‐variaati
äästöjen kert50 (t CO2‐ ekv
18 034,8
78 122,7
63 887,2
1 055,0
60 044,6
vähentää alu
on, rakentam
Koska 20 p
ys, tutkittuje
erkitystä hiilt
% ‐variaation
ossa.
ymä v)
Os
ueen
misen ja liiken
prosentin
en sektorien
tä varastoiva
mukaisessa to
suus kokonais
45,4 %
30,0 %
24,6 %
0,4 %
100 %
nteen
ana nieluna
oteutuksessa.
späästöistä
%
%
%
%
%
6.
Puurakenta
kokonaispä
liikenteen k
osuuden ka
päästöosuu
ole huomio
Kuva 8. Kank
Taulukko 12
Energia (sähk
Liikenne
Rakentamine
Infra (tiet, ve
2.2.
misen osuud
ästökertymä
kumulatiivise
svattamisell
udet ovat per
itu laskenna
kaan alueen 3
. Päästökerty
kö ja lämpö),
en
esi‐, viemäri‐ j
Puu 60
den kasvatta
ää 1 927 t CO
et kokonaispä
a 60 prosent
russkenaario
ssa. (Kuva 8
7 vuoden pää
ymät ja ‐osuud
vesivoima mu
a kaukolämpö
0 prosenttia
aminen 7 pro
O2 –ekv (0,7%
äästöt vuote
ttiin saavute
on kaltaiset. P
8 ja taulukko
ästökertymä p
det laskentase
ukana
överkosto)
YHTEENSÄ
18
osentista 60
%). Skenaari
een 2050 ova
etaan varsin v
Puurakentam
12.)
perusskenaario
ektoreittain P
Kokonaispä2014‐20
11
7
6
1
25
prosenttiin v
ion energian
at 258 526,0
vähäinen pää
misen merkit
on ja puu 60 %
uu60 ‐variaat
äästöjen kert50 (t CO2‐ ekv
18 034,8
78 122,7
62 368,5
1 055,0
58 526,0
vähentää alu
tuotannon, r
t CO2‐ekv. K
ästövähenny
tystä hiiltä va
% ‐variaation
iossa
ymä v)
Os
ueen
rakentamise
Koska puura
ys, tutkittuje
arastoivana
mukaisessa to
suus kokonais
45,7 %
30,2 %
24,1 %
0,4 %
100 %
en ja
kentamisen
n sektorien
nieluna ei
oteutuksessa.
späästöistä
%
%
%
%
%
6.
Kasvattama
ekv) vähenn
rakentamise
puurakente
Kuva 9. Pääs
ECE jakaa rak
ei ole huomi
2.3.
alla puuraken
nys rakentam
en päästöjä
eiden sisältäm
stökertymien k
kentamisen p
oitu tarkastel
Raken
ntamisen osu
misen kasvih
0,6 prosentt
mään hiilen n
kehitys ja erot
äästöt tasaise
ussa.
tamisen var
uus 7 prosen
uonekaasupä
ia (407,9 t C
nieluvaikutus
t kolmessa pu
esti tarkastelu
19
riaatiot – koo
ntista 60 pros
äästöissä. Os
O2‐ekv). Tul
sta ei ole ma
uurakentamise
aikajänteelle.
onti
senttiin saav
suuden kasv
oksia tulkitta
allinnettu las
en variaatioss
. Puurakentam
vutetaan 3 pr
attaminen 2
aessa on huo
kentaan. (Ku
sa. Päästökehi
misen hiiltä va
rosentin (1 9
20 prosenttiin
omattava, et
uva 9.)
itys on tasaine
arastoivaa nie
926,6 t CO2‐
n vähentää
ttä
en, koska
luvaikutusta
6.3.
6.
Potentiaalil
vuotuisesta
kokonaispä
(vesisähkö 2
energiantuo
596,5 t CO2
Kuva 10. Kan
toteutuksissa
Taulukko 13
Energia (sähk
Liikenne
Rakentamine
Infra (tiet, ve
Energiant
4.1.
la 5,0 GWh/v
sähkön tarp
ästökertymä
2,0 GWh/v j
otannon, rak
2‐ekv. (Kuva
nkaan alueen
a.
. Päästökerty
kö ja lämpö),
en
esi‐, viemäri‐ j
uotannon v
Aurink
v laskettuna
peesta. Paika
ää noin 22 85
a ostosähkö
kentamisen j
a 10 ja taulu
37 vuoden pä
ymät ja ‐osuud
vesivoima mu
a kaukolämpö
variaatiot
kosähkö
aurinkosähk
allisesti aurin
56 t CO2 –ek
n päästökeh
a liikenteen
kko 13.)
äästökertymä
det laskentase
ukana
överkosto)
YHTEENSÄ
20
köllä voitaisi
ngolla tuotet
kv eli noin 8,
hitys Energiat
kumulatiivis
perusskenaar
ektoreittain a
Kokonaispä2014‐20
9
7
6
1
23
in tuottaa 23
tu sähköene
,8 prosenttia
teollisuuden
set kokonaisp
rion ja aurinko
urinkosähkö ‐
äästöjen kert50 (t CO2‐ ekv
95 178,7
78 122,7
64 295,1
1 055,0
37 596,5
3,7 prosentti
ergia vähentä
perusskena
Vision muka
päästöt vuot
osähkö ‐variaa
‐variaatiossa
ymä v)
Os
ia Kankaan 2
äisi Kankaan
aarioon verra
ainen). %). S
teen 2050 ov
ation mukaisis
suus kokonais
40,1 %
32,9 %
27,1 %
0,4 %
100 %
21,1 GWh:n
attuna
Skenaarion
vat 237
ssa
späästöistä
%
%
%
%
%
6.
Jos CHP‐voi
korvattaisiin
eli noin 9,9
kokonaispä
Kuva 11. Kan
toteutuksissa
Taulukko 14
Energia (sähk
Liikenne
Rakentamine
Infra (tiet, ve
4.2.
malaitoksiss
n kokonaisuu
prosenttia. S
ästöt vuotee
nkaan alueen
a.
. Päästökerty
kö ja lämpö),
en
esi‐, viemäri‐ j
Maalä
sa ja alueen p
udessaan ma
Skenaarion e
en 2050 ovat
37 vuoden pä
ymät ja ‐osuud
vesivoima mu
a kaukolämpö
ämpö
pienemmissä
aalämmöllä,
energiantuot
t 234 596,4 t
äästökertymä
det laskentase
ukana
överkosto)
YHTEENSÄ
21
ä lämpö‐ tai
vähenisi alu
tannon, rake
t CO2‐ekv. (K
perusskenaar
ektoreittain m
Kokonaispä2014‐20
9
7
6
1
23
aluelämpöke
een kokonai
entamisen ja
Kuva 11 ja ta
rion ja maaläm
maalämpö ‐var
äästöjen kert50 (t CO2‐ ekv
92 178,6
78 122,7
64 295,1
1 055,0
34 596,4
eskuksissa tu
späästökerty
liikenteen k
aulukko 14.)
mpö ‐variaatio
riaatiossa
ymä v)
Os
uotettu lämp
ymä 25 856
umulatiivise
on mukaisissa
suus kokonais
39,3 %
33,3 %
27,4 %
0,4 %
100 %
pö
t CO2 –ekv
t
späästöistä
%
%
%
%
%
6.
Jos kankaan
energiantuo
että päättöm
jonka tuota
rakentamise
12 ja tauluk
Kuva 12. Kan
toteutuksissa
Taulukko 15
Energia (sähk
Liikenne
Rakentamine
Infra (tiet, ve
4.3.
n alueella ei t
otannon 37 v
mäksi oletet
nto aiheutta
en ja liikente
kko 15.)
nkaan alueen
a.
. Päästökerty
kö ja lämpö),
en
esi‐, viemäri‐ j
Ilman
tuotettaisi ve
vuoden pääs
tun vesisähkö
aa vesisähkö
een kumulati
37 vuoden pä
ymät ja ‐osuud
ei vesivoimaa
a kaukolämpö
vesisähköä
esisähköä, k
stökertymä k
ön laskennal
n tuotantoa
iiviset kokon
äästökertymä
det laskentase
a
överkosto)
YHTEENSÄ
22
uten perussk
kasvaa 3,7 pr
linen 2.0 GW
enemmän p
naispäästöt v
perusskenaar
ektoreittain il
Kokonaispä2014‐20
12
7
6
1
27
kenaariossa
rosenttia. Pä
Wh/v tuotant
päästöjä. Ske
vuoteen 2050
rion ja ilman v
man vesisähk
äästöjen kert50 (t CO2‐ ekv
27 761,4
78 122,7
64 295,1
1 055,0
70 179,2
on oletettu,
ästöjen lisää
to‐osuus kor
naarion ene
0 ovat 270 17
vesisähköä ‐va
öä ‐variaatios
ymä v)
Os
alueen
äntyminen jo
rvattaan osto
rgiantuotann
79,2 t CO2‐e
ariaation muk
ssa .
suus kokonais
47,3 %
28,9 %
23,8 %
0,4 %
100 %
ohtuu siitä,
osähköllä,
non,
ekv. (Kuva
kaisissa
späästöistä
%
%
%
%
%
6.
Jos kaukolä
mukaisesti,
laitosten ak
energiantuo
434,7 t CO2
Kuva 13. Kan
variaation m
Taulukko 16variaatiossa
Energia (sähk
Liikenne
Rakentamine
Infra (tiet, ve
4.4.
mmöntuota
alueen ener
ktiivisessa hii
otannon, rak
2‐ekv. (Kuva
nkaan alueen
ukaisissa tote
. Päästökerty
.
kö ja lämpö),
en
esi‐, viemäri‐ j
Lämm
nnon polttoa
rgiantuotann
len talteeno
kentamisen j
13 ja tauluk
37 vuoden pä
eutuksissa.
ymät ja ‐osuud
vesivoima mu
a kaukolämpö
öntuotanno
ainesuhteet
non 37 vuode
tossa poltto
a liikenteen
ko 16.)
äästökertymä
det laskentase
ukana
överkosto)
YHTEENSÄ
23
on heikko pol
kehittyvät p
en päästöke
kaasuista ei
kumulatiivis
perusskenaar
ektoreittain lä
Kokonaispä2014‐20
14
7
6
1
284 434,7
lttoainekehi
erusskenaar
rtymä kasvaa
tapahdu mu
set kokonaisp
rion ja lämmö
ämmöntuotan
äästöjen kert50 (t CO2‐ ekv
42 016,9
78 122,7
64 295,1
1 055,0
itys
riossa oletetu
a 9,2 prosen
utoksia. Ske
päästöt vuot
öntuotannon h
nnon heikko p
ymä v)
Os
100 %
un sijaan tau
nttia olettaen
enaarion
teen 2050 ov
heikko polttoa
polttoainekehi
suus kokonais
49,9 %
27,5 %
22,6 %
0,4 %
%
ulukon 7
n, että
vat 284
ainekehitys ‐
itys ‐
späästöistä
%
%
%
%
6.
Energiantuo
Kaukolämm
viidennekse
Energiantuo
tuotannosta
kaukolämm
polttoaineis
Kuva14. Kan
variaation pä
4.5.
otannon pää
mön korvaam
en. Lähes vas
otannon kok
a luovutaan.
möntuotanno
siin. (Kuva 14
kaan energian
äästökertymä
Energi
stöjen suhte
minen kokona
staavaan pää
konaispäästö
Päästöt voiv
ossa ei saavut
4.)
ntuotannon p
n osuuden su
iantuotanno
een merkittä
aisuudessa m
ästövähenny
t tulevat ole
vat lisääntyä
teta strategi
äästökertymä
hde perusske
24
on variaatiot
vin päästövä
maalämmöllä
ykseen pääst
emaan 8,2 pr
ä perusskena
an mukaista
ä vuoteen 205
enaarion
t – koonti
ähennyspote
ä leikkaisi alu
ään 5,0 GWh
rosenttia suu
arioon nähd
siirtymää ny
50 eri energiav
entiaali on m
ueen kokonai
h/v aurinkos
uremmat, jos
en esimerkik
ykyistä ilmas
variaatioissa.
maalämmöllä
ispäästöjä no
ähkön tuota
s alueen vesi
ksi viidennek
stoystävällise
Sulkeissa on i
.
oin
nnolla.
sähkön
ksen, mikäli
empiin
ilmoitettu
6.4.
6.
Variaatiossa
linja‐autot)
päästökerty
rakentamise
15 ja tauluk
Kuva 15. Kan
‐variaation m
Taulukko 17variaatiossa
Energia (sähk
Liikenne
Rakentamine
Infra (tiet, ve
Liikenne
6.1.
a oletettu liik
vähentää ko
ymästä laske
en ja liikente
kko 17.)
nkaan alueen
mukaisissa tot
. Päästökerty
kö ja lämpö),
en
esi‐, viemäri‐ j
Kestäv
kennesuoritt
okonaispääst
ettuna vähen
een kumulati
37 vuoden pä
eutuksissa.
ymät ja ‐osuud
vesivoima mu
a kaukolämpö
vien liikkumi
teen siirtymä
tökertymää 1
nnysosuus on
iiviset kokon
äästökertymä
det laskentase
ukana
överkosto)
YHTEENSÄ
25
ismuotojen k
ä henkilöaut
14 958 t CO2
n 19,1 prosen
naispäästöt v
perusskenaar
ektoreittain ke
Kokonaispä2014‐20
11
6
6
1
24
kasvanut kys
oilta kestävii
2 –ekv eli noi
nttia. Skenaa
vuoteen 2050
rion ja kestävi
estävien liikku
äästöjen kert50 (t CO2‐ ekv
18 034,8
63 165,0
64 295,1
1 055,0
46 550,0
syntä
in liikennem
in 5,3 prosen
arion energia
0 ovat 246 55
en liikkumism
umismuotojen
ymä v)
Os
uotoihin (py
nttia. Liikent
antuotannon
50,0 t CO2‐e
muotojen kasv
n kasvanut ky
suus kokonais
47,9 %
25,6 %
26,1 %
0,4 %
100 %
yöräily ja
een
n,
ekv. (Kuva
vanut kysyntä
syntä ‐
späästöistä
%
%
%
%
%
6.5.
Jos edellä e
kokonaispä
Skenaarion
ovat 195 22
Variaatioide
eniten pääs
kestävien lii
Rak
alue
säh
Alu
Kes
suo
Kuva 16. Kan
mukaisissa to
Parhaiden
sitetyistä va
ästökertymä
energiantuo
29,1 t CO2‐ek
en yhdelmä ‐
stöjä vähentä
ikennemuot
kentamisesta
een sähkön t
köntarpeest
een rakennu
stävät liikkum
oritteesta on
nkaan alueen
oteutuksissa.
n variaatioid
riaatioista va
ää vähentää
otannon, rak
kv. (Kuva 16
‐skenaarioss
ävät variaatio
ojen odotett
a 60 prosentt
tarpeesta 2,0
ta hankitaan
usten tarvitse
mismuodot s
siirtynyt 20
37 vuoden pä
den yhdiste
alitaan vaiku
65 223,5 t CO
entamisen ja
6 ja taulukko
a kuvattiin K
ot ovat toteu
tua suuremp
tia on puura
0 tuotetaan v
ostosähkönä
ema lämpöe
aavuttavat s
prosenttia p
äästökertymä
26
elmä (teore
tuksiltaan m
O2 –ekv eli
a liikenteen
18.)
Kankaan lask
utuneet (puu
pi kasvu). Täl
kentamista.
vesisähkönä
ä.
nergia tuote
suuren suosio
pyöräilyyn ja
perusskenaar
eettinen pää
merkittävimm
25,0 prosent
kumulatiivise
ennallinen p
u 60%, vesisä
löin laskenna
ja 5,0 GWh/
etaan maaläm
on. Kankaan
10 prosentti
rion ja parhaid
ästövähenn
mät, voidaan
ttia perusske
et kokonaisp
päästökertym
ähkö, aurinko
an oletukset
/v aurinkosä
mmöllä.
asukkaiden
ia linja‐autoi
den variaatioi
nyspotentia
enaarioon ve
päästöt vuote
mä tilanteess
osähkö, maa
t ovat seuraa
hkönä. Lopu
henkilöauto
ille.
den yhdistelm
aali)
errattuna.
een 2050
sa, jossa
alämpö ja
avat:
ut
oliikenteen
män
Parhaiden v
perusskena
myöhemmi
energiantuo
myös tarkas
Kuva 17. Asu
yhdistelmä –
Taulukko 18
Energia (sähk
Liikenne
Rakentamine
Infra (tiet, ve
variaatioiden
arioon on su
n, mikä selit
otannon pää
stelujakson l
ukasta kohti la
–skenaariossa
. Päästökerty
kö ja lämpö),
en
esi‐, viemäri‐ j
n yhdistelmä
uuri erityises
tyy laskenna
ästökehitykse
oppupuolell
askettujen suh
.
ymät ja ‐osuud
vesivoima mu
a kaukolämpö
‐skenaarion
ti tarkastelu
an oletuksista
estä. Mikäli p
a. (Kuva 17.)
hteellisten pää
det laskentase
ukana
överkosto)
YHTEENSÄ
27
n suhteelliste
aikajänteen
a myönteise
päästökehity
)
ästöjen kehity
ektoreittain p
Kokonaispä2014‐20
6
6
6
1
19
en vuosipääs
alussa. Sken
stä rakentam
ys poikkeaa e
ys perusskena
arhaiden vari
äästöjen kert50 (t CO2‐ ekv
68 640,6
63 165,0
62 368,5
1 055,0
95 229,1
töjen (t CO2/
aarioiden pä
misen, liikent
ennusteista,
aariossa ja par
aatioiden yhd
ymä v)
Os
/as/v) ero
äästöt tasoit
teen ja
ero on merk
rhaiden variaa
distelmä ‐varia
suus kokonais
35,2 %
32,4 %
31,9 %
0,5 %
100 %
tuvat
kittävämpi
atioiden
aatiossa
späästöistä
%
%
%
%
%
7. Pääte
Kankaan alu
tuotannon p
Seuraavaks
kattavat ker
0,4 prosent
väestökehit
päästöt ova
suurimmilla
toimistorak
Perusskena
korvaamalla
kasvu aurin
enimmillään
vuoden tark
lopulla kauk
sähköntuot
On huomatt
mutta myös
kaukolämm
polttoaineja
jatkosuunni
vaikka sillä t
tuotannolla
Kuva 18. Per
Variaatioiden
ole huomioit
lmät
ueen merkitt
päästöistä. E
i merkittävin
rtymästä 24,
tia. Päästöt v
tys ja odotett
at alueen rak
aan tarkastel
kentamiseen
arion varioin
a kaukolämm
ko‐ ja vesisä
n 18,6 prose
kasteluaikajä
kolämmön ja
annon pääst
tavaa, että m
s mahdollise
mön tuotanno
akeisiin, maa
ittelun kanna
tuotettaisiin
a on myöntei
russkenaarion
n laskentaolet
tu laskennassa
tävin ilmasto
Energiantuot
n päästösekt
,7 prosenttia
vaihtelevat a
tavissa oleva
kentamisen v
ujakson ens
kasvattavat
nnin tulokset
möntuotanto
hkön tuotan
nttia. Maalä
änteen alku j
a ostosähkön
töoletuksia, j
maalämmön
n ostosähkö
ossa ei syystä
alämmön pää
alta on hyvä
vain osa alu
isiä vaikutuk
variaatioiden
tukset on kuv
a.
*
orasite aiheu
tannon osuus
ori on liikenn
a ja vesi‐, vie
ajassa, mihin
a myönteine
viimeisinä vu
immäisinä vu
päästöjä suh
t osoittavat,
oa maalämm
nnolla. Nämä
mmön sekä
a keskivaihe
n laskennan p
jolloin ero pe
suhteellinen
n tuotannos
ä tai toisesta
ästövähenny
muistaa, ett
ueen tarvitse
sia tuotanto
n päästökertym
attu luvussa v
* *
28
tuu rakennu
s perusskena
ne 30,0 pros
märi‐ ja kauk
n vaikuttavat
n päästökeh
uosina. Asuka
uosina, jollo
hteessa alue
että ilmasto
möllä ja kattam
ä toimenpite
aurinko‐ ja v
eilla, jolloin p
päästöoletuk
erusskenaar
n edullisuus r
ssa käytettäv
a saavuteta la
yspotentiaali
tä maalämm
emasta lämpö
asteesta riip
mien (v. 2014
viisi. * Puurake
usten tarvitse
aarion pääst
entin osuude
kolämpöverk
t muun muas
itys. Suurim
asta kohti las
in rakentami
een vähäisee
orasitetta voi
malla sen kä
et vähentävä
vesisähkön e
päästövähen
kset lähenev
ion ja variaat
riippuu kauk
vien tekniiko
askennassa o
i on arvioitua
ön käyttö tu
öenergiasta.
ppumatta. (K
4‐2050) erot su
entamisen me
eman lämpö‐
ökertymästä
ella. Rakenta
kon sekä kat
ssa alueen ra
millaan vuot
sketut suhtee
isen suuri mä
n asukasmää
daan vähent
ytöstä aiheu
ät perussken
dut konkreti
nykset ovat s
vät maalämm
tioiden pääs
olämmön po
iden tulevast
oletettua siir
akin suurem
uottaa myönt
Niin ikään a
uva 18.)
uhteessa peru
erkitystä hiiltä
‐ ja sähköen
ä on 45,3 pro
amisen elink
ujen rakenta
akentamisen
tuiset absolu
elliset päästö
äärä ja paino
ärään.
tää merkittäv
utuva sähkön
naarion pääs
isoituvat erit
suurimmillaa
mön ja uusiut
stöjen välillä
olttoainekeh
ta kehitykse
rtymää uusiu
pi. Alueen
teisiä päästö
aurinko‐ ja ve
usskenaarioon
ä varastoivana
ergian
osenttia.
aaripäästöt
aminen vain
ajoitus,
uuttiset
öt ovat
otus liike‐ ja
västi
nkulutuksen
tökertymää
tyisesti 37
an. Jakson
tuvan
pienenee.
ityksestä,
stä. Mikäli
utuviin
övaikutuksia,
esisähkön
n.
a nieluna ei
,
29
Energiavalintojen lisäksi alueen ilmastorasitetta voidaan alentaa myös vaikuttamalla alueen asukkaiden ja
muiden käyttäjien liikkumistottumuksiin. Jos Kankaan alueen henkilöautosuoritteesta 20 prosenttia
ajettaisiin polkupyörillä ja 10 prosenttia linja‐autoilla, vähenisivät alueen kokonaispäästöt noin 5 prosenttia.
Liikenteen päästöjen leikkaaminen vaatii kaavoituksen keinojen lisäksi rinnalleen pitkäjänteistä ja
tavoitteellista työtä muun muassa liikkumisen ohjauksen tehtäväkentällä. Kankaan alueelle suunniteltu
toiminnallinen monimuotoisuus, alueen keskeinen sijainti ulkoisiin työpaikka‐alueisiin, palveluihin ja
joukkoliikenneyhteyksiin nähden sekä kaavaluonnoksen kestävää liikkumista edistävät suunnitteluratkaisut
antavat erinomaiset edellytykset kestävien kulkumuotojen osuuden kasvulle ja siten kasvihuonekaasujen
päästövähennystavoitteiden saavuttamiselle.
Sillä, rakennetaanko Kankaan alueen tuleva rakennuskanta pääasiassa puusta vai kivipohjaisista
materiaaleista, ei laskennan perusteella ole merkittävää vaikutusta alueen päästöihin. Puurakentamista
koskevia tuloksia tulkittaessa tulee kuitenkin muistaa, että laskentasovellus ei ota huomioon
puurakenteisiin varastoituvan hiilen merkitystä päästöjä vähentävänä tekijänä. Tämän nieluvaikutuksen
suuruus ja kesto vaihtelee riippuen muun muassa rakenteisiin käytetyn puun määrästä (esimerkiksi
rankarakenne ↔ massiiviset laminoidut elementtirakenteet), rakenteiden valmistusprosessista, raaka‐
aineiden ja lopputuotteiden logistiikasta sekä purkumateriaalin loppukäytöstä. Jos puurakentamisen
nieluvaikutus otetaan huomioon, on puurakentamisen päästövähennyspotentiaali toteutustavasta riippuen
huomattavasti edellä arvioitua merkittävämpi. Puu‐ ja betonirakentamisen elinkaaripäästöistä on olemassa
vähän kattavaa ja puolueetonta tietoa luotettavista laskennan välineistä puhumattakaan. Monet arviot
viittaavat siihen, että suomalainen puurakentaminen tukee kiviainespohjaista rakentamista paremmin
kansallisia ja kansainvälisiä päästövähennystavoitteita. Edellä esitetyt näkökohdat huomioon ottaen
Kankaan toteutuksessa tulisi tavoitella mahdollisimman suurta puurakentamisen osuutta.
Kankaan suunnittelu on edennyt pitkälle ja tulevaisuus ei ehkä enää ole avoin kaikkien tässä työssä
käsiteltyjen suunnitteluvaihtoehtojen osalta. Mikäli alueen kehityksen todennäköinen tulevaisuus tulee
olemaan esimerkiksi työssä esitetyn perusskenaarion mukainen kehitys lisättynä aurinkosähkön
tuotannolla, päästökehityksen kannalta oleellista on huolehtia elinkaarivaikutuksiltaan nollapäästöisiksi
luettavien kaukolämmöntuotannon polttoaineiden nopeasta käyttöönotosta.
Vaikka tarkastelu kattoikin oleellisimmat alueen ilmastorasitteeseen vaikuttavat tekijät, monet
päästötekijät jäivät laskennan ulkopuolelle. Tällaisia osa‐alueita olivat muun muassa alueen toteuttamisen
ja ylläpidon aikaiset päästötekijät sekä tulevien asukkaiden kulutuskäyttäytyminen. Laskennan ulkopuolelle
jäivät myös suunnittelualueen nielut. Päästövähennyspotentiaalin osalta tulee muistaa, että arviointi
perustui yhden yhdyskuntarakenteellisen ratkaisun (kaavarungossa esitetty maankäyttö) ja sille määritellyn
toteutusaikataulun sisällä tehtyihin variaatioihin. Jos työssä olisi tutkittu keinoja vähentää päästöjä
esimerkiksi alueen tehokkuuteen vaikuttavilla rakenteellisilla ratkaisuilla, rakentamisen toteutusajankohtaa
tai rakennusten energiatehokkuuden tavoitteita muuttamalla, olisi oletettavasti löydetty uusia tehokkaita
päästövähennysten keinoja.
Arviointitulosten perusteella Kankaan aluetta on mahdollista kehittää kohti Jyväskylän
kaupunginhallituksen 6.6.2011 asettamaa kestävyyden ja hiilineutraaliuden tavoitetta. Hiilineutraalina
toteutuakseen alueen kehittäminen vaatii edelleen rohkeita päätöksiä ilmastotavoitteiden hyväksi.
30
Lähteet
Energiateollisuus 2010. Haasteista mahdollisuuksia — sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio vuodelle
2050. Energiateollisuus ry, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun
kauppakorkeakoulu ja Tulevaisuuden tutkimuskeskus. ISBN 978‐952‐5615‐31‐9.
Lähde 26.2.2013.
http://energia.fi/sites/default/files/haasteista_mahdollisuuksia_ja_hiilineutraali_visio_vuodelle_2050_20091112.pdf
Eskelinen, J. ja Ruuska, J. 2012. Tourujoen vesivoimalaitoksen kuntokartoitus, raportti 14.9.2012, Empower
Oy, Helsinki.
Jyväskylän energia. 2013a. Sähköpostinvaihto 1.3.2013 Tero Saarno, Jyväskylän energia ‐> Hannu Onkila
Jyväskylän kaupunki.
Jyväskylän energia 2013b. Sähkön‐ ja lämmöntuotannon polttoaineet 2012 Rauhalahden ja Keljonlahden
voimalaitoksissa. Polttoainetehoista lasketut polttoaineosuudet (kuvaaja).
Lähde 13.3.2013. http://www.jyvaskylanenergia.fi/je‐yhtiot/yhteiskuntavastuu/ymparistovaikutukset
Kalenoja, H. 2009. Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009, Osaraportti 1: Henkilöliikennetutkimus ja
tutkimuksen sähköinen tietokanta‐aineisto.
Koliseva, M. 2013. Suullinen arvio Kankaan katu‐, vesijohto‐, viemäri‐ ja kaukolämpöverkoston pituudesta.
Vanhanen, J., Vehviläinen, I., Halonen, M. ja Kumpulainen A. 2010. Energiaskenaarioiden
järjestelmävaikutukset ja niiden taloudelliset, ympäristölliset ja yhteiskunnalliset seuraukset. Sitran
selvityksiä 30.
Lähde: 28.3.2013 http://era17.fi/wp‐content/uploads/2010/10/sitran_selvityksia_30.pdf
32
Liite 1. Laskelma kaava‐alueen rakennusoikeudesta ja arvio kortteleiden toteutusajankohdasta. Alkuperäinen lähde: Kaavarunkoraportti, Petri Rouhiainen Oy.
KANGAS - KHK PÄÄSTÖJEN ARVIOINTI KAAVA-ALUEEN RAKENNUSOIKEUSLASKELMA JA AJOITUS KORTTELEITTAIN
Ru
nko
ma
teria
ali,
p
uu
Ru
nko
ma
teria
ali,
k
ivi
Julk
isiv
u,
terä
sbet
on
i (k
uo
rie
lem
en
tti)
Julk
isiv
u,
pu
u
Julk
isiv
u,
tiil
iver
ho
us
Julk
isiv
u,
eris
tera
pp
aus
Arv
io
ajo
ituks
est
a Kaavarunkoraportin rakennusoikeuslaskelmasta (Petri Rouhiainen Oy) muokattu materiaali, H. Onkila 7.2.2013. Korttelien toteutusajankohdan arviointi P. Heinänen ja E. Jaala.
Kortteli / tontti Kaavamerk. Kuvaus
Asuinraken-nusoikeus
Liikeraken-nusoikeus
Tstoraken-nusoikeus
Julk.raken-nusoikeus
Kaikki rak.oikeus
Kerros luvut - Ap-tarve
Asukas luku
Työpaikka luku
Asuntoja kpl
Asuntojen keskikoko
kem2 Sydän 1 C VPT 4000 20000 12000 4000 40000 II–XII 524 80 850 50 80 40000 40000 2014 2 C Toimistokortteli 2200 600 8000 0 10800 II–VI 141 44 279 31 70 10800 10800 2021 3 AL Keskustakortteli 2400 100 1500 0 4000 II–V 43 48 52 34 70 4000 4000 2022 4 AL Keskustakortteli 4200 300 0 0 4500 III–V 39 84 6 60 70 4500 4500 2022 5 C Ydinkortteli 2400 100 0 0 2500 III–IV 21 48 2 34 70 2500 2500 2018 6 C Ydinkortteli 2500 0 0 0 2500 VIII 21 50 0 36 70 2500 2500 2018 7 C Ydinkortteli 4200 1000 3000 0 8200 II–VII 92 84 120 60 70 8200 8200 2018 8 C Ydinkortteli 900 200 0 0 1100 IV 10 18 4 13 70 1100 1100 2017 9 C Ydinkortteli 2000 0 500 0 2500 II–IV 24 40 17 29 70 2500 2500 2017 10 C Ydinkortteli 1800 400 1800 0 4000 II–VI 46 36 68 26 70 4000 4000 2017 11 C Ydinkortteli 2500 200 1000 0 3700 II–V 38 50 37 36 70 3700 3700 2017 12 AL Keskustakortteli 8700 200 1200 0 10100 II–V 93 174 44 124 70 10100 10100 2023 13 AL Keskustakortteli 7000 0 1200 0 8200 II–VI 75 140 40 100 70 8200 8200 2020 14 AL Keskustakortteli 6600 300 0 0 6900 II–V 59 132 6 94 70 6900 6900 2019 15 C VPT:n laajennus 0 11500 5900 0 17400 II–V 249 0 427 0 70 17400 17400 2015 16 AL Keskustakortteli 4500 300 3000 0 7800 II–V 85 90 106 64 70 7800 7800 2016 17 AK Rantavillat 4900 0 0 0 4900 IV–V 41 98 0 61 80 4900 4900 2016 18 AK Rantavillat 1500 0 0 0 1500 IV 13 30 0 19 80 1500 1500 2015 19 AK Rantavillat 3000 0 0 0 3000 IV–V 25 60 0 38 80 3000 3000 2015 20 AK Rantavillat 1500 0 0 0 1500 IV 13 30 0 19 80 1500 1500 2015
Yhteensä 66800 35200 39100 4000 145100 1651 1336 2057 928 72 Eteläiset korttelit 1 AK Asuinkortteli 9200 0 0 0 9200 III–VI 77 184 0 131 70 9200 9200 2017 2 AK Asuinkortteli 4700 0 0 0 4700 IV–V 39 94 0 67 70 4700 4700 2018 3 YL Päiväkoti 0 0 0 1600 1600 I–II 13 0 20 0 – 1600 1600 2016 7 AK Asuinkortteli 6600 200 0 0 6800 IV–V 58 132 4 94 70 6800 6800 2019 8 AK Asuinkortteli 3300 200 0 0 3500 V 30 66 4 47 70 >2040 9 A Asuinkortteli 1350 0 0 0 1350 II–III 11 27 0 15 90 1350 1350 2019
Yhteensä 21850 200 0 1600 23650 198 437 24 308 300 Itäiset korttelit 1 AK Asuinkortteli 7750 200 0 0 7950 IV–VII 67 155 4 111 70 >2040 7 AK Asuinkortteli 2900 200 0 0 3100 IV–V 27 58 4 41 70 3100 3100 2022 8 AK Asuinkortteli 6800 0 0 0 6800 IV–VII 57 136 0 97 70 6800 6800 2021 9 AK Asuinkortteli 10400 200 0 0 10600 V–VII 90 208 4 149 70 10600 10600 2021
Yhteensä 20100 400 0 0 20500 173 402 8 287 210 Pohjoiset korttelit 1 AK Asuinkortteli 4300 0 0 0 4300 IV–V 36 86 0 61 70 4300 4300 2023 4 AK Asuinkortteli 2800 0 0 0 2800 IV–V 23 56 0 31 90 2800 2800 2023 5 Y Porttirakennus 0 0 0 500 500 I 4 0 6 0 – 500 500 2014 6 AK Asuinkortteli 4200 0 0 0 4200 IV–V 35 84 0 47 90 4200 4200 2024 7 AK Asuinkortteli 5600 0 0 0 5600 II–VIII 47 112 0 80 70 5600 5600 2024 8 AK Asuinkortteli 3900 0 0 0 3900 III–VI 33 78 0 43 90 3900 3900 2025 9 AK Asuinkortteli 3500 0 0 0 3500 III–VI 29 70 0 39 90 3500 3500 2025 10 Y Päärakennus 0 0 500 1000 1500 III 15 0 29 0 – 1500 1500 2014
Yhteensä 24300 0 500 1500 26300 222 486 35 301 81 15500 200050 158050 15500 42000 0 Yhteensä 133050 35800 39600 7100 215550 2245 2661 2125 1824 73 215550 215550
Autopaikkanormina on käytetty 1 ap / 120 asuin-kem2 ja julk.rak.kem2 sekä 1 ap / 70 liiketila- ja toimisto-kem2. VPT:n kokonaisrakennusoikeudessa on mukana vanhaa/remontoitavaa rakennusoikeutta n. 26500 k-m2 ja mahdollisia rakennuksen päälle tulevia laajennusosia n. 13500 k-m2.
Pysäköintilaitosten mitoitus ja toteutus (ei kansipihan alle pysäköintiä). Yht. 3 121ap. Kerrosalakerroin 25 ke-m2 (P.Heinänen 21.2.2013), jolloin pysäköintilaitosten kokonaiskerrosalaksi saadaan noin 78 000 ke-m2. Ajoitus:
2011-2015 22 150 Taulukon asukasmitoitus (ei ECEssä käytetty): 50 as-kem2/asukas 2016-2020 27 925 Työpaikkamitoitus / liiketilat: 50 kem2/työpaikka 2021-2025 27 925 Työpaikkamitoitus / toimistot: 30 kem2/työpaikka Työpaikkamitoitus / julk.rak.: 80 kem2/työpaikka