8

➜Pronomini korvaa esimerkiksi substantiivin.•Persoonapronomini viittaa puheena oleviin ihmisiin ja asioihin.

Entschuldigung,aberkönnenSieunssagen,wodasKaDeWeliegt? Anteeksi,muttavoittekotesanoameille,missäKaDeWe-tavaratalosijaitsee?

Wirkönnenesnichtfinden. Meemmelöydäsitä.

➜Adverbiilmaisee mm. aikaa, paikkaa, tapaa tai syytä.

KaDeWe(dasKaufhausdesWestens)on Manner-Euroopan suurin tavaratalo, joka on tunnettu hyvistä valikoimistaan. Tutustumisen arvoinen on erityisesti sen elintarvike osasto. Valikoimassa on esimerkiksi 1200 erilaista makkara- tai kinkkulaatua ja 1300 erilaista juustolaatua. Tavara talo on valtiopäivätalon ja Brandenburgin portin jälkeen Berliinin kolmanneksi suosituin nähtävyys. www.kadewe.de

Tipp!

heute tänäänhier tässä,täällägern mielelläändeshalb siksijetzt nyt

dort siellä,tuollalangsam hitaastidarum siksioft usein

➜Konjunktio liittää toisiinsa sanoja ja lauseita.•Rinnastuskonjunktiot yhdistävät samanarvoiset lauseet (kaksi päälausetta

tai kaksi sivulausetta). Rinnastuskonjunktioita ovat esimerkiksi:

aber muttadenn silläsondern vaan

und jaoder tai,vai

•Alistuskonjunktiotaloittavat sivulauseen. Alistuskonjunktioita ovat esimerkiksi:

dass ettäweil koskawenn jos, kun (nykyhetki, tulevaisuus tai toistuva tapahtuma menneisyydessä)

9

➜Prepositioon pikkusana, jolla on usein sama tehtävä kuin sijapäätteillä suomen kielessä.

ausDeutschland SaksastanachBerlin Berliiniin

Aikamuodot

➜Preesens ilmaisee, mitä joku tekee tai mitä tapahtuu tällä hetkellä tai yleensä. Preesensiä käytetään myös kerrottaessa tulevista tapahtumista erityisesti silloin, kun lauseessa on jokin tulevaisuuteen viittaava ajanmääre.

VieleTouristenmacheneineStadtrundfahrt.Monetturistittekevätkaupunkikierroksen.

DieStadtrundfahrtbeginntum11Uhr.Kaupunkikierrosalkaaklo11.

➜Imperfektion saksassa lähinnä kirjoitetussa kielessä (esim. kertomus tai selonteko) käytetty menneen ajan aikamuoto. Imperfektillä ilmaistaan, mitä joku teki tai mitä tapahtui.

DieBerlinerMauerfiel1989.Berliininmuurimurtui1989.

HattestduZeit,dasMauermuseumzubesuchen?OlikosinullaaikaakäydäMuurimuseossa?

Tipp!

Checkpoint Charlie oli kuuluisin rajanylityspaikka Länsi- ja Itä-Berliinin välillä. Se oli yksi tunnetuimmista Saksan kahtia jaon symboleista Berliinin muurin ohella. HausamCheckpointCharlie -museossa voi tutustua Berliinin muurin historiaan ja lukuisiin mitä mieli kuvituksellisimpiin pako yrityksiin.

38

VER

BIT

➜ Huom! Verbi sichlassen (voida) taipuu subjektin luvun mukaan yksikössä ja monikossa.

DasProblemlässtsichlösen.MankanndasProblemlösen.

Ongelmavoidaanratkaista.

DieProblemelassensichlösen.MankanndieProblemelösen.

Ongelmatvoidaanratkaista.

➜ Huomaaero!

sich den Pulli an/ziehen (dat.) sich an/ziehen (akk.)IchziehemirdenPullian. Ichziehemichan.Puen/Laitanvillapaidanpäälleni. Pukeudun.

sich den Pulli aus/ziehen (dat.) sich aus/ziehen (akk.)DuhastdirdenPulliausgezogen. Duhastdichausgezogen.Riisuit/Otitvillapaidanpäältäsi. Riisuuduit.

sich die Schultern ein/cremen (dat.) sich ein/cremen (akk.)IchmußmirdieSchulterneincremen. Ichmußmicheincremen.Minunpitäärasvataolkapääni. Minunpitäärasvataitseni.

sich die Hände waschen (dat.) sich waschen (akk.)DusolltestdirdieHändewaschen. Dusolltestdichwaschen.Sinunpitäisipestäkätesi. Sinunpitäisipeseytyä.

39

VER

BIT

1 Lisäälauseisiinrefleksiiviverbitoikeassamuodossaan.

1. ImkeundLukasgenießeneinenheißenSommertaganderOstseeund

___________________wohlinTravemünde.

2. „Wir___________________sehrgern“,erzählendiejungenHamburger.

3. „Wolltihr_______nicht____________________,dennihrsehtjafastwieTomaten

aus“,sagteinPassant.

4. „Lukas,dusolltest_______einT-Shirt_________________.“

5. „UndLukas,kannstdumirbittehelfen.Könntestdu_______bittedenRücken

______________________?“

6. „Imke,meineArmesindganzrot,ich___________________________________

(perf.)“

7. Ersollte________zuihrindenSchatten_____________.

8. ImkeundLukas______________________________________über

dieSommertageanderOstsee.

sichein/cremen rasvata itsensäderPassant,-en,-en ohikulkija

derRücken,– selkäderArm,-e käsivarsi

sichein/cremensichfühlensichsetzensichsonnen

sichverbrennensich (dat.) etwasan/ziehensich(dat.)etwasein/cremensichfreuen

108

suB

sTA

nTI

IVIT

1 TäydennäsanaMenschoikeassamuodossalauseisiin.

1. Eswimmeltvon_______________________aufdemBahnhof.

2. Jederzweite_______________________hatessehreilig.

3. InderBahnhofshallehilftjemandeinem_______________________

denKoffertragen.

4. DerKofferdes_______________________scheintsehrschwerzusein.

5. Einälterer_______________________holteinenjüngeren

_______________________ab.VaterundSohn?

6. EinSchaffnersprichtmitden_______________________

aufdemBahnsteig5,dennderICnachMünchenhatVerspätung.

2 Täydennäannetunheikonmaskuliininoikeallamuodolla.

– Kennstdu1)_______________________________(derJunge)da?ErheisstLauri.

Ichhabe2)___________________________________________(dieserFinne)

anderUnigetroffen.

– Kennstdudaandereausländische3)_________________________________

(derStudent)?

– Ja,einige.EinFreund4)_____________________________________________

(dieserStudent)ist5)_______________________________________(meinNachbar).

ErkommtausPolen.

– Achso.Ichkenne6)___________________________________(einPolizist),

derausÖsterreichkommt.

– Wiebitte?KennstdujemandenbeiderPolizei?Duerzählstwohl

8)________________________________________(dieserPolizist)nichtalles,

wasdugemachthast?

109

suB

sTA

nTI

IVIT

DerAffehateinenHeldengetroffen.

derAffederAgentderHeldderJungederLöwe(leijona)derRiese(jättiläinen)derSoldatderTouristderNeffe(sisaren- tai veljenpoika)

➜Joet,järvet,meret,vuoretjavuoristot saavat aina määräisenartikkelin. Suku määräytyy yleensä kyseisen yleisnimen perusteella.

derSee( järvi) derPäijänne,derBodenseedieSee(meri) dieNordsee,dieOstseedasMeer(meri) dasMittelmeer,dasEismeerderOzean(valtameri) derAtlantischeOzean(derAtlantik)

• Eurooppalaiset joet ovat yleensä feminiinejä. dieDonau,dieElbe,dieSpree,dieOder,dieMosel,dieWolga,dieSeine,dieThemse

mutta: derRhein,derMain,derNeckar,derInn,derPo

• Euroopan ulkopuoliset joet ovat yleensä maskuliineja. derNil,derMississippi

• Vuoret ja vuoristot ovat yleensä maskuliineja (der Berg). derSchwarzwald,derHarz,derHimalaja

mutta: dieAlpen(mon.),dieZugspitze,dasMatterhorn,dasErzgebirge

Maantieteelliset nimet

3 Keksilauseitatailyhyttarina,jossakäytätvähintäänneljääeriheikkoa maskuliinia.VoitkirjoittaamyösaivanpäättömiälauseitakutenApina tapasisankarin!

148

PR

On

OM

InIT

2 Täydennävihjeenperusteella.

1. jonka2. hänen isänsä3. hänelle4. refleksiivipronomini5. mikä6. refleksiivipronomini7. toiset – toiset8. heitä9. hänen

EswareinmaleinKönig,1)________________________

MärchenschlössernochheutevieleMenschenanziehen.

Dererst18-jährigeLudwigwurdeKönigvonBayern,als

2)_______________________________1864plötzlichstarb.

AberbaldwarendieRegierungsgeschäftefür3)___________

nichtmehrwichtig,sondernLudwigIIinteressierte

4)__________nurfürdieOpernvonRichardWagner.Und

außerdembautederKönigeinSchlossnachdemanderen,

5)____________________wirtschaftlicheineKatastrophewar.

an/ziehen(i;o-o) vetää puoleensadieVorlage,-n malli

ertrinken(i;a-u)s. hukkuaderUmstand,-e+ olosuhde

Aberheutefreuen6)___________König-Ludwig-FansausderganzenWelt,wennsie

dasSchlossNeuschwansteinundseineanderenSchlösserbesuchenkönnen.

7)___________________________________________________kritisieren

dasSchlossNeuschwanstein,weilsiefinden,dassesnurkitschigist,aber

7)______________________________liebenes,wiezumBeispieldie

amerikanischenFans.DasSchlosshat8)_________________essogutgefallen,

dasssieesalsVorlagefürihrDisneyland-Märchenschlossbenutzten.LudwigII

ertrankimStarnbergerSee,aberdiegenauenUmstände9)________________

Todessindbisheutenichtgeklärt.

149

ertrinken(i;a-u)s. hukkuaderUmstand,-e+ olosuhde

PREPOsITIOT

160

PR

EPO

sITI

OT

Akk. Dat.

mihin? missä? milloin?

ImkefährtandieNordsee.Pohjanmeren rannalle

an LukasstehtanderNordsee.Pohjanmeren rannalla

amMorgenamAbendamSamstagamWochenende

ImkefährtaufdieInselSylt.saarelle

auf LukaswartetschonaufderInsel.saarella

SiegehenhinterdieDünen.dyynien taakse

hinter IhrFerienhausliegthinterdenDünen.dyynien takana

LukasgehtinsWasser.veteen

in ImkeistschonimWasser.vedessä

inderNachtimJuliimSommerindiesemJahrineinerStundetunnin kuluttua

ImkesetztsichnebenihrenFreund.poikaystävänsä viereenLukassetztsichnebenseineFreundin.tyttöystävänsä viereen

neben LukassitztnebenseinerFreundin.tyttöystävänsä vieressäImkesitztnebenihremFreund.poikaystävänsä vieressä

nebenderSchulekoulun ohella

WolkenziehenüberdieInsel.saaren yli

über EsgibtvieleWolkenüberderInsel.saaren yllä

SiegehenunterdenSonnenschirm.aurinkovarjon alle

unter SieliegenunterdemSonnenschirm.aurinkovarjon allaEssindvieleHamburgerunterdenWochenendgästen.viikonloppuvieraiden joukossa

ImkegehtvordenStrandkorb.rantakorin eteen

vor LukassitztvordemStrandkorb.rantakorin edessä

vordenFerienennen lomaavoreinerWocheviikko sitten

EinBallfliegtzwischendieStrandkörbe.rantakorien väliin

zwischen DerBallistzwischendenStrandkörben.rantakorien välissä

161

PR

EPO

sITI

OT

2 Alleviivaaoikeavaihtoehto:missä(datiivi)taimihin(akkusatiivi).

1 Lisäälauseisiinvihjeenmukaanpuuttuvaprepositiojatarvittaessa artikkeli.

1. __________________Nordseeistessoschön!(rannalla)

2. FreitagskommenvieleGäste__________________InselSylt,denndortistimmer

viellos.(saarelle)

3. KilometerlangeTraumsträndesindeinschönerStart__________________

Wochenende.(viikonlopulle)

4. SurferundSeglermachendasMeerschönbunt,aber___________________

vielenWassersportaktivitätenkannmanauchBeachvolleyballoderMinigolf

spielen.(ohella)

5. AllehabeneinFreizeitparadies__________________Ferienhaus.(edessä)

6. EsgibtkeineSchönwettergarantie,abermeistensistderHimmel_________

_________Ferienhausschönblau.(yläpuolella)

dieWelle,-n aaltoderSchatten,– varjo

dasFeuerwerk,-e ilotulitusversprechen(i;a-o) luvata

1. ImkeundLukaswollenschwimmenundsiegehenandenStrand/amStrand.

2. Herrlich!NurSandundMeervordieAugen/vordenAugen.

3. Imkefindet,dassesherrlichist,indieNordsee/inderNordseezubaden.

4. SiestelltsichnebenihrenFreund/nebenihremFreund.

5. MancheSurferverbringenfastdasganzeWochenendeaufdieWellen/

aufdenWellen.

6. „WollenwirlieberindenSchatten/imSchattenbleiben?“,fragtImkeihren

Freund.

7. AmAbendgibtesübrigenseingroßesFeuerwerküberdieNordsee/

überderNordsee.

8. DanachversprechenheißeSalsa-RhythmeneinelangePartynachtunddeshalb

geheneinigeLeutehinterdieDünen/hinterdenDünen,weilesdort

einwenigruhigerist.

180

AD

JEK

TIIV

IT

1 Täydennäsuperlatiivit.

dasDorf,-er+ kylägeil hieno, upeadieMetalszene metallipiiritauf/treten(i;a-e)s. esiintyä

1. DasWackenOpenAirinNorddeutschlandistdas_________________________

Heavy-Metal-FestivalderWelt.(groß)

2. DasFestivalinWacken,einemkleinenDorfinSchleswig-Holstein,machtdie

________________________________Metal-Fanssehrglücklich.(viele)

3. Diefast80000Festivalbesucherhabenwiedermaldie______________________

und__________________________________Partygefeiert.(geil,wild)

4. InnerhalbderMetalszeneistdasWackenOpenAireinerder__________________

____________________HöhepunktedesJahres.(wichtig)

5. „Dasistdie______________________________Musik,dieesgibt“,sindsichalle

Fangruppeneinig.(toll)

6. Auchdie________________________________________finnischenMetal-Bands

wieApocalypticaundChildrenofBodomtreteninWackenauf.(bekannt)

7. Die__________________________________________BandswieScorpionsund

IronMaidenhabendortLive-DVDsaufgenommen.(namhaft)

8. DieFreiwilligeFeuerwehrbeginntimmeralsWacken Fire Fightersdas

______________________________FestivalderWelt.(laut)

Tipp!

WackenOpenAir(W:O:A)on maailman suurin metallimusiikki-festivaali. Se pidetään joka vuosi elokuussa pienessä Wackenin kylässä n. 50 kilometrin päässä Hampurista. Festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1990, ja silloin paikalla oli n. 800 ihmistä. Viime vuosina festareilla on käynyt n. 70 000 ihmistä. Wacken Open Airin kotisivut löydät osoitteesta: http://www.wacken.com.

namhaft nimekäsdieBand,-s bändiauf/nehmen(i;a-o) äänittäädieFreiwilligeFeuerwehr vapaapalokunta

181

AD

JEK

TIIV

IT

➜Sein-verbin predikatiivina käytetään superlatiivista tavallisesti muotoa am…-sten tai am…-esten.

DerStadtteilFriedrichshainistinBerlinaminteressantesten.FriedrichshaininkaupunginosaonBerliinissämielenkiintoisin.

ImSommeristBerlinamschönsten!KesälläBerliinionkauneimmillaan!

HieristdieSpreeambreitesten.TässäSpree-jokionleveimmillään.

➜Myös adverbien superlatiivi muodostetaan rakenteella am...-sten tai am…-esten.

gern,lieber,amliebstenmielellään,mieluummin,mieluiten

viel,mehr,ammeistenpaljon,enemmän,eniten

AmliebstenmöchteichzuHausebleiben.Mieluitenhaluaisinjäädäkotiin.

2 Täydennälauseisiinam+-(e)sten.

1. ShoppingistimKaDeWe_________________________________.(teuer)

2. AufdenvielenFlohmärktenistes_______________________________.(billig)

3. AmWannseeistderSommer_________________________________.(schön)

4. InFriedrichshainfeiertman_________________________________.(lange)

5. DortfeiernauchLarsundAlex______________________________.(gern)

6. ImTiergartenkannman_________________________________joggen.(gut)

7. AufderMuseumsinselsinddieMuseen_________________________________.

(interessant)

8. DieBundesligaspieleimOlympiastadionmachen__________________________

Spaß.(viel)

9. WennduHungerhast,schmecktdieCurrywurst__________________________.

(lecker)

10. InKreuzbergistdasLeben__________________________________.(bunt)

196

LuK

usA

nA

T

➜Lukusanat ilmaisevat lukua, järjestystä tai osaa kokonaisuudesta. Ne jaetaan perus- ja järjestyslukuihin.

➜Perusluvut eivät normaalisti taivu. Ainoastaan lukusana ein taipuu. Se taipuu substantiivin edellä epämääräisen artikkelin tavoin.

Ichbin17(siebzehn)Jahrealt.Olen17vuottavanha.

IchkönntedireinengutenRatgeben.Voisinantaasinullehyvänneuvon.

0 null 1 eins 2 zwei 3 drei 4 vier 5 fünf 6 sechs 7 sieben 8 acht 9 neun 10 zehn 11 elf 12 zwölf 13 dreizehn 14 vierzehn 15 fünfzehn 16 sechzehn Huom!-sputoaapois 17 siebzehn Huom!-enputoaapois 18 achtzehn 19 neunzehn 20 zwanzig 21 einundzwanzig 22 zweiundzwanzig 23 dreiundzwanzig

30 dreißig Huom!pääteon-ßig 40 vierzig 50 fünfzig 60 sechzig Huom!-sputoaapois 70 siebzig Huom!-enputoaapois 80 achtzig 90 neunzig 100 (ein)hundert 200 zweihundert 300 dreihundert 1000 (ein)tausend 4000 viertausend 100 000 hunderttausend 1 000 000 eine Million (Mill./Mio.) 5 000 000 fünf Millionen 1 000 000 000 eine Milliarde (Mrd./Md.)

Perusluvut

Puhekielessä zwei on usein zwo. Näin ero drei-sanaan tulee selkeämmäksi esimerkiksi silloin, kun puhutaan hinnoista ja ajoista, joissa on tärkeää kuulla luku oikein. Fünfzig on puhekielessä usein fuffzig.

197

LuK

usA

nA

T

➜Lukusanoilla 13–19 on pääte -zehn. Kymmenluvuilla 20–90 onpääte -zig (poikkeus 30 eli dreißig). Lukusanoilla 21–99 ykköset sanotaan ennen kymmeniä ja niiden väliin lisätään sana und.

Luvut miljoona ja miljardi ovat substantiiveja.

ÖsterreichzähltetwaachtMillionenEinwohner.Itävallassaonnoin8miljoonaaasukasta.

InChinagibteszirka1,3MilliardenEinwohner.Kiinassaonnoin1,3miljardiaasukasta.

➜Substantiiveina käytetyt lukusanat ovat feminiinejä.

LenahateineEinsinKunst.Lenallaonkuvataiteessakymppi.

DieVierfährtindieStadt.Nelonen(bussi/raitiovaununro4)meneekaupunkiin.

➜Murtoluvut ja desimaaliluvut

1/3 einDrittel1/4 einViertel1½ eineinhalb/anderthalb2½ zweieinhalb9,9 neunKommaneun

Huom! Puolikas taipuu kuten adjektiivi pääsanan suvun ja luvun mukaan.

einehalbeStunde puolituntiaeinhalberMeter puolimetriäeinhalbesJahr puolivuotta

➜Hinnat ja mitat

9,80€ neunEuroachtzig(Cent)3,50m dreiMeterfünfzig/dreieinhalbMeter

➜Laskut

zweiplusdreiist/machtfünf 2+3=5dreiweniger/minuszweiist/machteins 3–2=1

216

sAn

A-

JÄR

JEsT

Ys

1 Yhdistäkaksilausettayhdeksivirkkeeksi.

1. WoliegtdieHumboldt-Universität? Kannstdumirsagen,…2. IstsiediegrößteUniversitätinBerlin? Weißtdu,…3. WielangehatAlbertEinsteininBerlingearbeitet? StehtesindeinemBuch,…4. WannbeginntdasneueSemester? Larsmöchtewissen,…5. MöchteerPhysikstudieren? Erhatnichtdirektgesagt,…6. WievieleNobelpreisträgerhatdieHumboldt-Universität? Esinteressiertmich,…7. SeitwanndürfenFrauenanderUniversitätstudieren? Hastdugehört,…8. MöchtestduinBerlinstudieren? DerVaterfragt,…

Wielangestudierstduschon?Darfichfragen,…➙Darfichfragen,wielangeduschonstudierst?

Tipp!

Berliinissä on neljä yliopistoa, joista vanhin on Humboldt-Universität. Yliopisto perustettiin filosofi ja kielitieteilijä Wilhelm von Hulmboldtin aloitteesta vuonna 1810. Humboldt-yliopiston opiskelijoihin kuului Karl Marx ja opettajiin mm. fyysikot Albert Einstein ja Max Planck sekä filosofi Hegel. Berliinin suurin yliopisto on vuonna 1948 Länsi-Berliiniin perustettu Freie Universität. Kaupungin kaksi muuta yliopistoa ovat Technische Universität (TU) ja Universität der Künste.

217

sAn

A-

JÄR

JEsT

Ys

➜Suomessa kielto ilmaistaan taipuvalla kieltoverbillä (en,et,ei,emme,ette,eivät). Saksassa on käytössä kolme kieltosanaa.

1) Kieltosana nein aloittaa kielteisen lauseen. Se voi myös vastata kokonaista lausetta.

–KommstduheuteinsKinomitmir? –Tuletkotänäänkanssanielokuviin?

–Nein(,ichmussfürdieMatheprüfunglesen). –En(,minuntäytyylukeamatikankokeeseen).

Huom!Kun kielteiseen kysymykseen halutaan vastata myönteisesti, käytetään aloitusta doch.

–Kommstdunichtmit? –Etkötulemukaan?

–Doch,ichkommegerne! –Kyllä,tulenmielelläni!

2) Taipumaton kieltosana nichtlauseen keskellä kieltää koko lauseen tai lauseen osia. Sen paikka lauseessa riippuu siitä, mihin kielto kohdistuu.

• Lauseen lopussa tai loppuosassa nicht kieltää koko lauseen.

ImkeundLukaskommenheutenicht. ImkejaLukaseivättuletänään.

AlexhatLarsgesternnichtbesucht. AlexeiolekäynyteilenLarsinluona.

TanjahatDianeundFatimaangerufen,dasssieamFreitagnichtkommenkann. TanjaonsoittanutDianellejaFatimalle,ettähäneivoitullaperjantaina.

• Sanan tai lauseenjäsenen edellä nicht kieltää kyseisen sanan tai lauseenjäsenen.

ImkeundLukaskommennichtheute,sondernerstübermorgen. ImkejaLukaseivättulehuomenna,vaanvastaylihuomenna.

AlexhatLarsnichtgesternbesucht,sondernvorgestern. AlexeiolekäynyteilenLarsinluona,vaantoissapäivänä.

TanjahatDianeundFatimaangerufen,dasssienichtamFreitagkommenkann. SiekommtamSamstag.

TanjaonsoittanutDianellejaFatimalle,ettähäneivoitullaperjantaina. Häntuleelauantaina.

Kieltolause

230KER

TAu

s

1. A in B nach C zu 2. A seine B eure C ihre 3. A guten B gute C gutes 4. A weil B damit C bevor 5. A aussehen B aussieht C sieht aus 6. A sind B ist C seid 7. A käme B wäre C hätte 8. A zu B von C bei 9. A gekommen B kommen C kam10. A finden B fand C gefunden11. A freut sich B freuen sich C freut euch12. A aus B mit C von13. A ohne B statt C um14. A obwohl B ob C dass15. A das Leben B dem Leben C des Lebens16. A kennen gelernt B kennen lernen C lernen gekannt17. A sie B ihr C ihnen18. A wirst B wird C werden

1 Valitseoikeavaihtoehto.

Das studium geht los!

Willkommen1._____Freiburg!DasWintersemesterbeginnt

unddieFreiburgerUniversitätöffnet2._____Torefürdie

Erstsemester.TausendeErstsemester,denndieUniFreiburghat

einen3._____Ruf.EineWoche,4._____esmitdenVorlesungen

losgeht,gibtesStadtführungenundvieleInfoveranstaltungen.

DieUnimöchtedieStudienanfängerdarüberinformieren,

wiederSprunginsStudentenleben5._____.Boriskommtaus

Freiburg,abertrotzdem6._____allesneuundaufregend.„Es

7._____schön,sorichtigselbstständigzuwerden,abereshat

schonVorteile,wennman8._____denElternwohnt“,sagt

derWirtschaftsstudent.ChristinaistausKaiserslauternzum

StudiumnachFreiburg9._____.Christinehatteesanfangs

nichtsoleicht,dennsiehaterstnachlangemSucheneinWG-

Zimmer10._____.Nun11._____diePsychologiestudentinüber

ihreWohngemeinschaft.„DieLeutesindnettund12._____der

Mietebinichauchzufrieden“,erzähltChristine.Nickkommt

ausEnglandundstudierteinSemesterinFreiburg,13._____

Auslandserfahrungzusammeln.„EinAuslandssemesterlohnt

sich,14._____ichdeshalbetwaslängerstudierenmuss“,sagt

derEngländer.InFreiburgmöchteerMedienkulturwissenschaft

studierensowieSpaßhabenunddenErnst15._____nochein

wenigaufschieben.Christine,BorisundNickhabensichheute

16._____.DerErstsemestertaghat17._____gutgefallen.Freiburg

18._____allenStudienanfängerngutgefallen.

Frei nach Badische Zeitung 15.10.2010

231

KER

TAu

s

2 Täydennävihjeenperusteella.

Auslandserfahrung

„JederzweitezweitedeutscheStudent1)__________________ins

Ausland“,sagtediePräsidentindes2)_________________________

AkademischenAustauschdienstes(DAAD),MargretWintermantel.

„Esistsehrwichtig,3)____________________desStudiumsauch

Auslandserfahrungzusammeln“,stellteFrauWintermantelfest.

ZurZeitverbingtnurjeder4)________________Studenteinen

TeilseinerAusbildungimAusland.Wennman5)___________

dieGlobalisierungdenkt,istdaszuwenigfürdiePräsidentin.

Abersie6)____________________aberauchdieZahlder

ausländischenStudenteninDeutschlandvonderzeit245000

bis2020auf300000steigern.MehrausländischeStudierende

7)___________________fürdieQualitätdesStudiumsin

Deutschlanderforderlich.HeutesindandeutschenHochschulen

2,2MillionenjungeMenschen8)_________________________

_________.ImletztenJahr9)____________mitdemErasmus-

ProgrammderEU34000deutscheStudierendefüreinigeMonate

insAusland9)______________________.EinAuslandsstudium

10)____________________________immer!

Frei nach Westdeutsche Zeitung 17.1.2012

1. pitäisi

2. Deutsch

3. aikana

4. kolmas

5. prepositio

6. haluaisi

7. olisi

8. kirjautuneena (ein/schreiben) 9. ovat menneet/ lähteneet

10. sich lohnen