Jukka Vepsäläinen Ennakoinnin Studia Generalia I, 15.3 ...€¦ · • Ossip K. Flechtheim (Saksa) 1943: ”Futurologia” Tulevaisuuden tutkimus on tulevaisuutta koskevien kysymysten

15.03.2012 © Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu ©

Tässä kuvasarjassa esillä olevat tekstit ja kuvat ovat tulevaisuutta, tulevaisuuden tukimusta tai ennakointia kartoittavaa

taustamateriaalia, eivätkä ne välttämättä edusta Suomen hallituksen tai työ- ja elinkeinoministeriön virallista kantaa.

Jukka Vepsäläinen

Ennakoinnin Studia Generalia I, 15.3.2012

Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Sali 1383

Kaakkois-Suomen ennakointiverkoston koulutus- ja keskustelusarja


KOKONAISUUDEN SISÄLLYSLUETTELO

• Johdanto

• Aika

• Monimutkaisuus

• Tieto ja tahto

• Strategia

• Ennakoinnin määritelmä

• Prosessi

• Tilastoanalyysit ja trendiextrapolaatio

• Ekonometriset mallit, simulaatiot

• Haastattelututkimukset, delfoi

• Heikot signaalit, trendit ja megatrendit

• Skenaariot

• Strateginen ennakointi

• Miltä tulevaisuus näyttää?

TEORIA

MENETELMÄT

TULEVAISUUS


Mitä on ennakointi?

Ennakointi = FORESIGHT

Foresight = kaukokatseisuus, harkitsevaisuus

Forecast = ennustaa, ennuste (esim. sääennuste)

Anticipation = ennakointi

Ennakoinnin käsite on hieman epämääräinen. Joissakin yhteyksissä

ennakointia on pyritty erottamaan tulevaisuuden tutkimuksesta aika-

ulottuvuuden, käytännönläheisyyden tai toiminnallisen strategisuuden

mukaan. Nämä rajanvedot ovat kuitenkin ongelmallisia, kuten myö-

hemmin tässä esityksessä huomaamme.

MÄÄRITTELEMME ENNAKOINNIN HIEMAN MYÖHEMMIN TÄSSÄ ESITYKSESSÄ


• Kiinalainen sotapäällikkö Sun Tzu

SODANKÄYNNIN TAITO (kirjoitettu 500 - 0 eKr.)

• Preussin armeijan kenraalimajuri Carl von Clausewitz

SODANKÄYNNISTÄ (kirjoitettu n. 1810-1831)

• Nykyinen laajemmin käytetty strategian käsite on peräisin USA:sta

1950- ja 1960-lukujen taitteesta, jolloin se levisi sotilaallis-valtiollisista

yhteyksistään yritysmaailman puolelle.

• Julkiseen hallintoon strategia tunkeutui laajemmin vasta 1980-luvulla

• Suomen julkisessa hallinnossa strategista ajattelua on sovellettu

vasta 1990-luvulla

Strateginen suunnittelu ja johtaminen


• Ossip K. Flechtheim (Saksa) 1943: ”Futurologia”

Tulevaisuuden tutkimus on tulevaisuutta koskevien kysymysten kriittistä ja systemaattista

käsittelyä keskipisteenä sodan ehkäiseminen, nälän ja kurjuuden poistaminen, kamppailu

riistoa vastaan, yhteiskunnan demokratisointi, luonnon riistokäytön lopettaminen ja taistelu

vieraantumista vastaan.

• USA (armeija, yritykset, teknologia) 50- ja 60-luku

• Ranska (yhteiskunta) 60-luku

• Suomi:

- Tulevaisuuden tutkimuksen seura 1980

- Tulevaisuuden tutkimuskeskus (Turun KKK) 1992

- Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1993

Tulevaisuuden tutkimus

LÄHDE : Anita Rubin: TOPI ja Marja-Liisa

Viherä (2011):Pääkirjoitus – Kohti kohtuu-

taloutta. TEOKSESSA: Futura 1/2011, s. 3

Vuonna 1986 yli sadan henkilön allekirjoittamassa kansalaisadressissa esitettiin eduskuntaan perustettavaksi

tulevaisuuden tutkimiseen keskittyvää yksikköä. Tavoitteena oli saada suomalainen tulevaisuudentutkimus eli

futurologia kansainväliselle tasolle. Adressin allekirjoittajat uskoivat yksikön työstä olevan hyötyä niin tavalliselle

kansalle kuin kansainvälistyvälle Suomellekin. Adressi enteili vuonna 1993 perustettua eduskunnan tulevaisuus-

valiokuntaa.

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/epavarma_tulevaisuus_49284.html#media=49292

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/epavarma_tulevaisuus_49284.html


• Alun perin ”teknologia ja tiede-ennakointia” ”… teknologian ennakoinnin tehtävänä on tarkastella systemaattisesti ja pitkäjänteisesti tieteen,

teknologian ja yhteiskunnan tulevaisuutta sekä pyrkiä tunnistamaan strategisia tutkimusalueita

ja geneerisiä teknologioita, joista koituu suurin taloudellinen hyöty.”

(Irvine & Martin 1984: Foresight in Science: Picking the Winners)

• Ennakoinnin mielenkiinto kohdistui alun perin 1980- ja 1990-

luvuilla teolliseen kilpailukykyyn ja avainteknologioihin sekä

sittemmin innovaatiotoimintaan, työvoimaan, koulutuksen ja

osaamiseen.

• Ennakointia voisikin pitää tulevaisuuden tutkimuksen

pragmaattisena lajina, jossa mielenkiinto kohdistuu talouden,

elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittämisen käytäntöihin.

• Ilmeisesti em. käytännönläheisyydestä johtuen näyttää suoma-

laisessa hallinnossa jossakin määrin yleistyneen myös käsitys,

että ennakointi kohdistuu vain lähellä olevaan lyhyen aikavälin

tulevaisuuteen.

Ennakointi


• Ennakointi tuli Suomeen 90-luvun lopulla EU-hallinnon kautta.

Erityisesti TE-keskukset olivat käynnistämässä ennakointitoimintaa.

Maakuntien liittoihin ennakointi tuli lakisääteiseksi tehtäväksi 2010.

KEHITETTÄVÄÄ . . .

• Määrittely edelleen kesken: yksi puhuu yhdestä, toinen toisesta (aikajanan pilkkominen lyhyeen aikaväliin ongelmallinen, tematiikan rajaaminen liian

suppeaan käytännön kohteeseen ongelmallista)

• Valtakunnallinen ohjaus, koordinointi ja kulttuuri puuttuu

• Hajallaan maantieteellisesti, organisatorisesti ja temaattisesti:

• Päällekkäisiä toimijoita paljon: OKM/OPH, TEM, TEKES, SITRA,

Eduskunta, EK, Oppilaitokset, ELY:t, maakuntien liitot, …..

Ennakointi


Tulevaisuuksien tutkimus (Osmo Kuusi)

Futures Research (tulevaisuuden tutkimuksen englanninkielinen nimi)

Tulevaisuuden tutkimuksen tarkoitus

Tulevaisuuden tutkimuksen tarkoituksena on tarjota perusteltuja näkemyksiä tulevaisuudesta ja

sen eri kehitysvaihtoehdoista suunnittelun, päätöksenteon ja toiminnan perustaksi (Godet 1994)

Tulevaisuudentutkimuksen tarkoitus on keksiä, arvottaa ja ehdottaa mahdollisia ja todennäköisiä

tulevaisuuksia - auttaa ihmisiä käymään läpi erilaisia vaihtoehtoja, jotta he voivat tehdä päätöksiä

siitä, millaisen tulevaisuuden he haluavat. Tällä tavalla on mahdollista tehdä tehokkaita

suunnitelmia edistämään parhaan mahdollisen tulevaisuuden toteutumista (Masini 1993, Bell 1996)

Tulevaisuuden tutkimus

LÄHDE : Kuusi Osmo: Kuinka tutkia

tapahtumattomia tulevaisuuksia? Luento:

7.3.2012, Tieteiden talo, Helsinki

LÄHDE : Anita Rubin: Tulevaisuuden

tutkimuksen oppimateriaali TOPI.


Tulevaisuudentutkimuksen määrittelyä

Tulevaisuudentutkimus on systemaattista,

kokonaisvaltaista, monitieteistä ja kriittistä

pitkän tähtäyksen analyysia tulevaisuutta

koskevista teemoista ja tulevaisuuden

kehitysvaihtoehdoista

(Sirkka Heinonen)

1. Tulevaisuutta ei voi ennustaa

2. Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty

3. Tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa

(Roy Amara 1981)


Tulevaisuuden tutkimuksen ja ennakoinnin tehtävät

LÄHDE : Kuusi Osmo: Kuinka tutkia

tapahtumattomia tulevaisuuksia? Luento:

7.3.2012, Tieteiden talo, Helsinki

1. Mahdollisten tulevaisuuksien tutkiminen

2. Todennäköisten tulevaisuuksien tutkiminen

3. Tulevaisuudenkuvien tutkiminen

4. Tulevaisuuksien tutkimuksen tiedollisten perusteiden tutkimus

5. Tulevaisuuksien tutkimuksen eettisten perusteiden tutkimus

6. Menneisyyden tulkitseminen ja orientaatio nykyhetkeen

7. Tiedon ja arvojen yhdentäminen

8. Demokraattisen osallistumisen edistäminen tulevaisuuden tekemiseen

9. Suositusten lausuminen tulevaisuudesta ja sen tekemisestä

Viimeisestä tehtäväkentästä ei olla yksimielisiä.

Kuuluko tulevaisuuden tekeminen tulevaisuuden tutkijan tehtäviin?

Kuuluuko se ennakoijan tehtäviin?


• Tulevaisuus ei ole määrätty (kuten muinoin uskottiin).

Tulevaisuus voi kulkea polkuja, joita ei koskaan aikaisemmin

ole kuljettu. Näin se voi olla palautumatonta, ei-syklistä,

ei-kehämäistä, evolutionaarista muutosta.

• Tulevaisuus ei kuitenkaan ole täysin riippumaton nykyhetkestä tai

historiasta. Invarianssit eli pysyvyydet rakentavat myös

tulevaisuutta. Tulevaisuuteen johtaa trendejä

historiasta, polkuriippuvuuksia ja kehämäisiä

tai aaltomaisia syklejä.

Molemmat ovat tulevaisuudessa; sekä

ennakoimattomat uutta luovat muutokset

että pysyvyydet.

LÄHDE (soveltaen)

Kamppinen Matti ja Malaska Pentti (2002): Mahdolliset maailmat ja niistä tietäminen, 66-69. TEOKSESSA:

Kamppinen Matti, Kuusi Osmo, Söderlund Sari (Toim.)(2002): Tulevaisuudentutkimus – Perusteet ja sovelluksia.

Kuinka suhtautua tulevaisuuteen?


When it comes to the future,

there are three kinds of people:

• those who let it happen

• those who make it happen

• and those who wonder what happened.

John M. Richardson, Jr.

Aikajanaihmiset ja Tässä-ja-nyt -ihmiset


• Yleensä tulevaisuuden tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita siitä

mikä muuttuu. Voisi kuitenkin olla hyödyllistä pohtia myös sitä,

mikä pysyy muuttumattomana.

• Kuka on riittävän asiantunteva asiantuntija kertomaan tulevaisuu-

desta? Vai onko kaikilla oikeus kertoa "tulevaisuustotuuksia"

• Miten voidaan tunnistaa "poliittiset" tulevaisuusarviot ja erottaan ne

"ei-poliittisista" tulevaisuusarvioista? Mikä on "liian poliittinen"

tulevaisuusväite?

HUOMIOITA

Mitä on tulevaisuuden tutkimus ja ennakointi?


Tulevaisuuden tutkimuksen

ja ennakoinnin 3 lakia

1. Aikajanan pilkkomattomuus

Huomioi historia, nykyhetki ja koko tulevaisuus

2. Holistisuus, moninäkökulmaisuus –

Kaikki voi vaikuttaa kaikkeen

Älä rajaa näkökulmaasi liian kapealle alalle

3. Tulevaisuus on poliittinen

Tulevaisuudesta ei ole absoluuttista totuutta,

tulevaisuus on tehtävä.


1


Mitä on aika?

EILEN TÄNÄÄN HUOMENNA

• Vain ihmisellä on tietoinen aikaulottuvuus. Eläimet elävät jatkuvaa nykyhetkeä.

• Ei ole yhtä ainoaa aikakäsitystä:

monet primitiiviset heimot katsovat menneisyyteen

itämainen zen-filosofia elää tässä ja nyt - nykyhetkessä

länsimainen ihmisen katsoo tulevaisuuteen

• Vain indoeurooppalaisissa kielissä on täysin kehittynyt aikaulottuvuuden käsittely

Suomen kielestä puuttuu futuuri. Futuurina käytetään preesensiä:

”Otto pelaa jalkapalloa (ensi lauantaina)”

Suomi on ns. ”rakennekieli”, joka osaa kuvata staattisia asioita ja rakenne-

osien suhteita toisiinsa. Suomen sijamuodot kuvaavat asianTILOJA

tai lyhytaikaisia muutoksia.

Indoeurooppalaiset kielet (esim. ruotsi) ovat ns. ”dynamiikkakieliä”, jotka

osaavat kuvat prosesseja, liikettä ja muutoksia ajassa.

Koska kieli on ajattelun väline, suomalaisessa ajattelussa ei luonnostaan

ole aikajanaa eteenpäin.

Menneisyys Nykyisyys Tulevaisuus


• Aikaisemmin, ennen 1800-lukua, maailma oli periaatteessa muuttumaton:

nykyisyys on samanlainen kuin menneisyys ja tulevaisuus tulee

olemaan nykyisyyden kaltainen aikajanalla ei juurikaan merkitystä

oleellinen käsite oli ”KESTO”

• Sittemmin 1700-luvun lopulta ja varsinkin 1800-luvun kuluessa vahvistui käsitys siitä,

että muutos on jatkuvaa eikä mikään ole pysyvää

oleelliseksi käsitteeksi tuli ”HETKI”

vain nykyhetki tuli keskeiseksi

muutoksen ajattelussa aiheutti valistus; kehityksen, edistyksen ja muutoksen

vääjäämättömyys; Ranskan vallankumous; teollistuminen

• Ajallisen perspektiivin kaventuminen nykyhetkeen synnytti kuitenkin paradoksin,

koska entistä tärkeämmäksi tuli ymmärtää muutosta. Tähän taasen tarjosi eväitä

aikajana: historiantutkimus kehittyi 1800-luvulla erityisesti saksassa laajentuen uusille

elämäaloille aikaisem-

pien antiikin ja raama-

tuntutkimuksen lisäksi

aikajana tuli entistä

tärkeämmäksi

Mitä on aika?

LÄHDE: G. J. Whitrow (1988):

Ajan historia, 210-225

Pertti Jarla, FINGERPORI 5


Aikakäsityksiä

LINEAARINEN AIKA

• Alkaa ja loppuu

• Tapahtumat seuraavat

toisiaan jonossa

SYKLINEN AIKA

• Ei ala eikä lopu

• Tapahtumat toistuvat

HEILURIAIKA

• Vastakkaiset voimat

• Tapahtumat toistuvat

LÄHDE



Absoluuttinen eli

objektiivinen aika

Suhteellinen eli

relatiivinen aika

• Yleinen UCT-aika

• Fysikkalinen, termo-

dynaaminen aika

• Yksilön kokema ajan kulu

• Suhteellisuusteorian

mukainen aika


Ihminen ajattelee tulevaisuutta sitä enemmän, mitä iäkkäämpi hän on. Tämä johtuu

kokemushorisontin autiudesta. Vanhempi ihminen ”näkee kauemmas”, koska edessä

ei ole odotettavissa olevien uusien kokemusten ryteikköä.

Kokemuksellinen aika

Miksi aika tuntuu kuluvan vuosi vuodelta nopeammin?

Eri-ikäisillä ihmisillä kahden uuden kokemuksen välinen aika on

absoluuttisesti erimittainen, mutta kokemuksellisesti samanmittainen.

Kun viisivuotias kohtaa kaksi uutta kokemusta tai asiaa, kuluu näiden kahden tapahtuman välillä aikaa yksi päivä.

Kun 50-vuotias kohtaa kaksi uutta kokemusta tai asiaa, vierähtää aikaa … vaikkapa kolme viikkoa. Aikaprinsiippini

mukaan molemmat henkilöt kuitenkin kokevat nämä ajanjaksot samanmittaisina.

Viisivuotiaan mielestä siis tuntuu kestävän ikuisuus ennen kuin vuoden vaihteen ilotulituksista päästään pääsiäis-

munien maalailuun. Hän kerää tuona aikana opittujen kokemusten reppuun valtavan määrän asioita. Jokaisella

asialla on ikään kuin oma ajallinen palikkansa tai tiilensä aikajanalla. Aikajana venyy. Viisikymppisestä ajanjakso

sen sijaan tuntuu hujahtavan nopeasti. Aikapalikoita ei juuri kerry.

Jos nyt pidämme kiinni esitetyistä kokemuksellisen ajan absoluuttisista arvoista – yksi päivä ja kolme viikkoa –

absoluuttisesti ajanjaksot eroavat suurin piirtein jakajalla tai kertoimella 20. Viisivuotiaan hiihtoloma on siis noin 20

kertaa pitempi kuin viisikymppisen hiihtoloma, koska hän kokee viikon aikana ainakin kolme vavahduttavan uutta

kokemusta ja oppii neljä uutta taitoa ja tietoa – yhteensä siis seitsemän uutta asiaa; yksi per päivä. Viikko on pitkä.

Hiihtoloman kuluessa viisikymppinen ei opi mitään. Kaikki on jo nähty. Ei ehkä yhtään uutta kokemusta. Viikko

loppuu jo ennen kuin on kunnolla alkanutkaan. Jotta viisikymppinen saisi kasaan saman määrän uusia kokemuksia

ja oppisi yhtä paljon kuin viisivuotias, pitäisi hiihtoloman kestää 20 viikkoa.

www.hoc.fi/blog/10


Muutosprosessien hahmoja

Lineaarinen

muutos

Eksponentiaalinen

muutos

LÄHDE (soveltaen):



Hyppäyksellinen

muutos

Haarautuva

muutos

Murros

muutos

Aalto

muutos

Kohina

Muutosta ei ole. Heilahtelut ovat

satunnaisia häiriöitä muuttumatto-

massa maailmassa

Syklinen Lineaarinen Lineaarinen

Evolutionaarinen Evolutionaarinen Evolutionaarinen

Spiraali-

muutos

Lineaaris-syklinen

(HEGEL: teesi-antiteesi-synteesi)


Mitä on ennakointi?

EILEN NYT HUOMENNA

Historiantutkimus, muisti, tilastot

Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet

arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus

Tilastot,

havaittava

todellisuus,

totuus

Tulevaisuuden ymmärrys syntyy koko aikajanan ymmärtämisestä = EI SAA PILKKOA AIKAJANAA

Tulevaisuuden tutkimuksen katsotaan olevan nykyisyyden tutkimusta tulevaisuudesta tietämisen intressistä käsin Juha Nurmela

Tulevaisuuksien tutkimuksessa ainut keino yrittää todistaa tulevaisuutta koskeva tieto todeksi, on etsiä todisteita

nykyhetkestä tai menneisyydestä Osmo Kuusi


Aika ja paikka

Aika

Paikka

Minä

Perhe

Kylä

Kunta

Eurooppa

Maailma

Häme

Suomi

Etelä-Suomi


Ennakoinnin sisältö- ja aikaulottuvuudet

Aika

Historia Nyt Tulevaisuus (ennakointi)

2012 2013 2015 2020 2030

Toteava ennakointi Analyyttinen ennakointi Visionäärinen ennakointi Sisällön laajuus

Sosiaali- ja terveydenhuolto

Palvelujen saatavuus

Palv

.

Liikenne

Tietoyhteydet

Energia

Infr

as.

Luonnonvarat

Ympäristönsuojelu

Ym

pär.

Kulttuuri

Identiteetti, yhteisöllisyys

Elin

ympäristö

Turvallisuus

Asuminen

Elämäntapa

Maaseutu

Toimialojen kehitys

Teknologia Tutkimus- ja tuotekehitys

Yrity

kset

Maa- ja metsätalous

Alu

era

kenne

Alueiden käyttö

Aluerakenne

Hallinto

Kansainvälinen kehitys

Työvoima- ja aikuiskoulutus

Työvoimapolitiikka

Toisen asteen koulutus

Yleissivistävä koulutus

Osaam

inen

Korkea-asteen koulutus

Väestön määrä

Ikärakenne

Väestö

Relevantti aika-

tähtäys vaihtelee

teemoittain


Ennakoinnin sisältö- ja aikaulottuvuudet

Aika

Historia Nyt Tulevaisuus (ennakointi)

2012 2013 2015 2020 2030

Toteava ennakointi Analyyttinen ennakointi Visionäärinen ennakointi Sisällön laajuus

Sosiaali- ja terveydenhuolto

Palvelujen saatavuus

Palv

.

Liikenne

Tietoyhteydet

Energia

Infr

as.

Luonnonvarat

Ympäristönsuojelu

Ym

pär.

Kulttuuri

Identiteetti, yhteisöllisyys

Elin

ympäristö

Turvallisuus

Asuminen

Elämäntapa

Maaseutu

Toimialojen kehitys

Teknologia Tutkimus- ja tuotekehitys

Yrity

kset

Maa- ja metsätalous

Alu

era

kenne

Alueiden käyttö

Aluerakenne

Hallinto

Kansainvälinen kehitys

Työvoima- ja aikuiskoulutus

Työvoimapolitiikka

Toisen asteen koulutus

Yleissivistävä koulutus

Osaam

inen

Korkea-asteen koulutus

Väestön määrä

Ikärakenne

Väestö


Muutoksen määrä

NYT

Aika 2012 2013 2014 2020 2030

HISTORIA TULEVAISUUS

Muutoksen

määrä

Todellisuudessa muutoksen määrä pysyy

pikemminkin vakiona (periaatteessa)

ja siten kumuloituu. Jos ensi vuon -

na tietty asia muuttuu x:n ver -

ran, 2 vuoden päästä

muutoksen määrä

onkin jo 2 kertaa x. Lähitulevaisuuden

muutosnopeus

yliarvioidaan.

Pitkän aikavälin

muutosnopeus

aliarvioidaan.

Ihminen kokee

lähitulevaisuuden

muutokset konkreet-

tisina ja osaa arvioida

niitä. Pitkän aikavälin

muutoksista ei tiedetä.

Maailman siis koetaan

muuttuvan seuraavien

2 vuoden aikana yhtä

paljon kuin seuraavien

10 vuoden aikana. Optimismin

/ pessimis-

min kupla

Näkemyksen

puute

Jalostettu Osmo A. Wiion alkuperäisen

"tulevaisuuden tekniikan lain" pohjalta


Muutoksen nopeus

Muutoksen nopeus

Aggregaattitaso Maailma muuttuu kyllä nopeasti

(kuten usein väitetään), mutta

se koskee yleensä vain pieniä,

yksittäisiä toimijoita.

Mitä suurempi ja monimuotoisempi

kokonaisuus, sitä hitaammin ja

epädramaattisemmin asiat

muuttuvat - yleensä.

YHTEISKUNTA

ALUEYHTEISÖ

YRITYS

YKSILÖ

HIDAS NOPEA


Heikoista signaaleista megatrendeihin

Todennäköisyys

Tunnettuus

Selkeys

Näkyvissä olo

Havaittavuus Signaalit

Heikot signaalit

Trendit

Megatrendit

Aikajänne

Ajallinen vaikuttavuus

Pieni

Suuri

Lyhyt Pitkä


Muutoksen nopeus

Muutoksen nopeus

Aggregaattitaso

YHTEISKUNTA

ALUEYHTEISÖ

YRITYS

YKSILÖ

HIDAS NOPEA

Megatrendit

Trendit

Signaalit

Heikot signaalit

Documents

Jukka Vepsäläinen Ennakoinnin Studia Generalia I, 15.3 ...€¦ · • Ossip K. Flechtheim (Saksa) 1943: ”Futurologia” Tulevaisuuden tutkimus on tulevaisuutta koskevien kysymysten