Tämä kirja on arvoitus.Ratkaise, avaa ja tulkitse.

Etsi ja hae.Jos olet tarpeeksi etevä, löydät.

”Tämä kirja on fantastinen. Kaikilla tavoin. Lukekaa se ja yrittäkää olla eri mieltä. Haastan teidät.”

T H E G UA R D I A N

Lue miten tarina alkoiE N D G A M E – L O PPU PE L I

L84.2 ISBN 978-951-0-40719-6

9 789510 407196

Mat

t Jo

rdan

JAMES FREY on kotoisin Clevelandista, Ohiosta. Hän on kirjoittanut useita kansainvälisiä menestysteoksia, joista on aiemmin suomennettu Miljoonia sirpaleita ja Endgame – Loppupeli.

NILS JOHNSONSHELTON on syntynyt San Franciscossa, Kaliforniassa. Hän on julkaissut teoksen No Angel yhdessä Jay Dobinsin kanssa ja kirjoittaa omaa fantasiasarjaansa The Otherworld Chronicles.

Loppupeli on käynnissä.Maailma alkaa murtua, hajota, seota.Mutta pelaajat jatkavat peliä.

Maan avain on löytynyt. Kaksi avainta – ja yhdeksän pelaajaa – on vielä jäljellä.Avaimet on löydettävä, ja vain yksi pelaaja voi voittaa.

Queens, New YorkAisling Kopp uskoo ihmeeseen: että Loppupelin voi pysäyttää.Mutta kun Aisling on matkalla kotiin miettimään jatko a, CIA:n väki pysäyttää hänet. He tietävät Loppupelistä. Ja heillä on oma näkemyksensä siitä, miten peliä kuuluu pelata.Sellainen ei ollut tullut Aislingille mieleenkään.Ja se voi muuttaa kaiken.

Aksumin kuningaskunta, EtiopiaHilal ibn Isa al-Salt selviytyi täpärästi hyökkäyksestä, mutta vammautui pahasti. Hän on kuitenkin elossa, ja hän tietää jotain, mitä muut pelaajat eivät: keplerit sekaantuivat peliin.Se on vastoin sääntöjä.Mutta aksumilaisten suvulla on salaisuus. Salaisuus, jonka avulla ihmiskunta voi pelastua – kenties jopa päihittää Loppupelin järjestäneet olennot.

Lontoo, EnglantiSarah Alopay löysi ensimmäisen avaimen. Hän pelaa yhdessä Jagon kanssa – ja he ovat johdossa.Mutta Sarah maksoi maan avaimen voittamisesta kovan hinnan.Hän ei voi antaa tekojaan itselleen anteeksi.Hänen mielensä on järkkynyt ja hän tuntee syvää surua ja epätoivoa.Vain pelaamalla hän pysyy järjissään.Pelaamalla voitosta.

Taivaan avain – mikä ja missä se ikinä onkin – on pelaajien seuraava tavoite.Kaikki yhdeksän pelaajaa tekevät kaikkensa saadakseen sen käsiinsä.Loppupeli jatkukoon.

Päällyksen graafinen suunnittelu ja logo Rodrigo Corral Design

Muut logot ja kuvakkeet John Dismukes

Karttakuva © 2015 GettyImages/chokkicx

TÄHÄN KIRJAAN SISÄLTYY ARVOITUS. OSALLISTU KILPAILUUN SEN RATKAISEMISESTA OSOITTEESSA

www.endgamerules.com

LU E K I RJA .ETSI V I H J E ET. R AT K A I SE A RVOI T US

VA I N Y K SI VOI T TA A .

LOPPU PE L I ON TOT TA .LOPPU PE L I ON A L K A N U T.

FREY &

JOHNSONSHELTON

EN

DG

AM

ET

AIV

AA

N A

VA

IN

Pysy liikkeessä, taistele, pelaa.Se kannattaa.

Silloin unohtaa.

J A M E S F R E YJ A

N I L S J O H N S O N S H E LT O N

Y HDEK SÄN PELA AJA A ON V I ELÄ MUK ANA, MUTTA PELI N SÄ ÄN NÖT OVAT MUUTTU N EET

E N D GA M ETA I VA A N AVA I N

W S O Y

E N D G A M E

Sarjassa ilmestyneetEndgame – Loppupeli

Endgame – Taivaan avain

e n d g a m et h e c a l l i n g

j a m e s f r e ya n d

n i l s j o h n s o n - s h e lt o n

Endgames_txt_des6.indd 3 7/23/14 5:08 PM

e n d g a m et h e c a l l i n g

j a m e s f r e ya n d

n i l s j o h n s o n - s h e lt o n

Endgames_txt_des6.indd 3 7/23/14 5:08 PM

E N D G A M ETA I VA A N AVA I N

J A M E S F R E YJA

N I L S J O H N S O N S H E LT O N

S U O M E N TA N U T U L L A S E L K Ä L Ä

WeRNeR sÖDeRstRÖm osakeYhtiÖhelsiNki

Englanninkielinen alkuteosSKY KEY: AN ENDGAME NOVEL

Copyright © 2015 by Third Floor Fun, LLC.Published by arrangement with Ulf Töregård Agency AB.

Suomenkielinen laitos © Ulla Selkälä ja WSOY 2015

Puzzle hunt experience by Futuruption LLC.Additional character icon design by John Taylor Dismukes Assoc., a Division of Capstone Studios, Inc.

All rights reserved.

ISBN 978-951-0-40719-6Painettu EU:ssa

huomautus lukijalle

Loppupeliin liittyvän arvoituspelin vuoksi tämän kirjan alkuteoksessa käytettyjä

amerikkalaistyylisiä mittayksikköjä ei poikkeuksellisesti ole muutettu metrijärjestelmään.

Tämän taulukon avulla voit itse muuntaa kirjassa mainitut mitat metrimitoiksi:

1 tuuma = 2,54 cm

1 jalka = 30,48 cm

1 maili = 1,609344 km

1 pauna = 453,6 g

EI OSTOPAKKOA. Kilpailu alkaa klo 9.00 EST 20. lokakuuta 2015 ja päättyy, kun arvoitus on

ratkaistu tai viimeistään 20. lokakuuta 2017, jos arvoitusta ei ole siihen mennessä ratkaistu.

Kilpailun osanottajien on oltava täyttänyt 13 vuotta. Kilpailu ei ole voimassa maissa, joissa

se on kielletty. Kaikkien palkintojen arvo on yhteensä noin 250 000 dollaria. Järjestäjä: Third

Floor Fun, LLC, 25 Old Kings Hwy N, Ste. 13, PO Box #254, Darien, CT 06820-4608, USA.

Tarkemmat tiedot kilpailusta, palkintokuvaus ja viralliset säännöt osoitteessa

www.endgamerules.com

Endgame-pelin järjestäjä on Third Floor Fun, LLC, Yhdysvallat.

WSOY ei ole pelin järjestäjä, osallistuja tai rahoittaja eikä millään tavoin

vastuussa pelistä.

i

90 päivää.

9

Pikku aliCe ChoPRaChoprien asunto, Gangtok, Sikkim, Intia

»Tarki, Tarki, Tarki...»Pilvet lipuvat Himalajan yli, ja aurinko heijastuu lumisista vuorten rinteistä. Kaupungin ylle kohoaa Kanchenjunga, maailman kolmanneksi korkein vuori. Kaupungin asukkaat elävät jokapäiväistä elämäänsä: tekevät töitä, käyvät kaupassa, syövät, juovat, opettavat, oppivat, nauravat, hymyilevät. Satatuhatta levollista, tietämätöntä ihmistä.Pikku Alice tepastelee kotinsa takapihan nurmikolla, ruohonkorret kutittavat hänen varpaitaan, ja laaksosta kohoaa maastopalon hajua. Tyttösen nyrkit ovat lanteilla ja kyynärpäät sojottavat takana kuin siipinä. Hänen polvensa ovat koukussa, pää on työntynyt eteen. Hän liikuttaa kyynärpäitään eteen, taakse, eteen, taakse ja kaakattaa ja kiekuu kuin riikinkukko. Hän kutsuu: »Tarki, Tarki, Tarki», mikä on perheessä 13 vuotta eläneen riikinkukkovanhuksen nimi. Tarki katselee tyttöä ja pyörähtää puoli kierrosta, se pörhistää kirkkaanvärisiä niskahöyheniään ja kaakattaa takaisin. Lintu levittää pyrstönsä, ja pikku Alice tanssii ilosta. Hän juoksee Tarkia kohti. Riikinkukko nousee ilmaan pikku Alicen juostessa sen perässä.Kanchenjunga häämöttää karuna kaukaisuudessa piilottaen jäätyneiden rinteidensä taakse Ikuisen elämän laakson.Pikku Alice ei tiedä mitään laaksosta, mutta Shari tuntee sen kuin omat taskunsa.Pikku Alice seuraa Tarkia alppiruusupensaalle. Hän on vain alle metrin päässä värikkäästä linnusta, kun se taivuttaa päätään, räpäyttää silmiään ja alkaa ruopia maata pensaan alta. Lintu kaivautuu lehtien alle. Pikku Alice nojautuu katsomaan lähempää.

10

»Mitä siellä on, Tarki?»Lintu nokkii maata.»Mikä se on?»Lintu jähmettyy patsaaksi, pää alhaalla ja kallellaan, ja tuijottaa maata toinen silmä ammollaan. Pikku Alice kurkkii kaula pitkänä. Maassa on jotain. Jokin pieni, pyöreä ja tumma.Lintu päästää korvia riipivän rääkäisyn – Kriiiiiiiik! – ja pyrähtää taloa kohti. Pikku Alice säikähtää muttei juokse sen perään. Hän työntää syrjään alppiruusun vahamaisia lehtiä ja ryömii pensaan alle, panee kädet maahan ja löytää etsimänsä.Esine on tumma marmorikuula, joka on hautunut puoliksi maahan. Täydellisen pyöreä. Siihen on kaiverrettu kummallisia merkkejä. Pikku Alice koskettaa kuulaa, ja se on kylmä kuin avaruuden tyhjyys. Hän kaivaa sormillaan multaa pieneksi kasaksi kuulan ympäriltä ja vääntää sen ylös maasta. Hän ottaa sen käteensä ja pyörittelee sitä, otsaansa kurtistaen. Se on kamalan kylmä. Taivaalta siilautuva valo muuttuu yhtäkkiä kirkkaaksi, kirkastakin kirkkaammaksi. Muutamassa sekunnissa maailma välähtää valkoiseksi, maa vavahtelee ja vuorenrinteiden yltä kantautuu valtava jyrähdys, joka vapisuttaa kallioita ja vuoria, tärisyttää puita, ruohoa, joenpohjan pikkukiviä. Ääni tunkeutuu kaikkialle.Pikku Alice haluaisi juosta pakoon muttei voi. Aivan kuin pieni marmorikuula olisi jähmettänyt hänet siihen paikkaan. Valon, jylinän ja raivoavan maailman läpi hän näkee hahmon leijuvan häntä kohti. Se on ehkä nainen. Nuori. Pieni ja siro.Hahmo tulee lähemmäs. Sen iho on kelmeänvihreä, silmät ovat syvällä kuopissaan ja huulet käpristyneet hampaiden edestä. Elävä kuollut. Pikku Alice pudottaa marmorikuulan, mutta mikään ei muutu. Haamu tulee niin lähelle, että pikku Alice haistaa sen hengityksen, joka on ulosteen, palavan kumin ja rikin löyhkää. Ilma muuttuu kuumaksi, ja olento kurkottaa pikku Alicea kohti. Hän haluaisi huutaa äitiä joka pystyy pelastamaan hänet, hän haluaa huutaa että joku auttaisi, suojelisi, pelastaisi, mutta hänestä ei lähde pihaustakaan.

11

Hänen silmänsä rävähtävät auki, ja nyt hän kirkuu. Hereillä. Yltä päältä hikinen kaksivuotias pikkutyttö. Ja siinä äiti on, heijaa häntä ja sanoo: »Ei mitään hätää, meri jaan, ei mitään hätää. Se oli vain unta. Se oli taas vain sitä pahaa unta.»Saman unen pikku Alice on nähnyt monen monituista kertaa, joka yö sen jälkeen kun maan avain löydettiin.Pikku Alice itkee, ja Shari nostaa hänet syliin peittojen alta.»Kaikki on hyvin, kulta. Kukaan ei tee sinulle pahaa. Äiti ei ikinä anna kenenkään tehdä sinulle pahaa.» Ja vaikka Shari sanoo tämän joka kerta kun pikku Alice näkee painajaisen, hän ei tiedä onko se oikeasti totta. »Ei kenenkään, kullanmuru. Ei nyt eikä koskaan.»

12

13

iiii

14

saRah aloPaY, jaGo tlaloCCrowne Plaza Hotel, sviitti 438, Kensington, Lontoo

»Miten tämä tuli?» Sarah kysyy kuljettaen sormeaan Jagon kasvojen arvella.»Koulutuksessa», Jago vastaa katsoen Sarahia tutkivasti, etsien merkkejä siitä, että Sarah on palaamassa hänen luokseen.On kulunut neljä päivää siitä kun Sarah sai maan avaimen Stonehengessä. Neljä päivää siitä kun Chiyoko kuoli. Neljä päivää siitä kun Sarah ampui An Liuta päähän. Neljä päivää siitä kun se olento heräsi muinaisen kivimonumentin alla ja paljasti itsensä.Neljä päivää siitä kun hän, Sarah, tappoi Christopher Vanderkampin. Painoi liipaisinta ja ampui kuulan poikaystävänsä kalloon.Sarah ei ole kyennyt sanomaan Christopherin nimeä sen jälkeen. Hän ei edes yritä. Ja miten monta kertaa Sarah suuteleekin Jagoa, kietoo jalkansa Jagon ympärille, miten monta kertaa hän käykin suihkussa tai itkee tai pitelee käsissään maan avainta, miten monta kertaa hän katsookin viestin jonka kepler 22b lähetti televisiossa koko maailman nähtäväksi, hän ei saa mielestään Christopherin kasvoja. Christopherin vaaleita hiuksia, hänen kauniita vihreitä silmiään ja niiden iloista pilkettä. Pilkettä joka sammui kun Sarah tappoi hänet.Sarah on sanonut Stonehengen jälkeen vain 27 sanaa, kun äskeiset lasketaan mukaan. Jago on hänestä huolissaan. Samanaikaisesti Sarahin kysymys herättää Jagossa toivoa.»Miten, Feo?» Sarah kysyy ja toivoo pitkää tarinaa. Toivoo että se vangitsee hänen mielenkiintonsa; että Jagon sanat ovat yhtä hyvä ikävien ajatusten karkottaja kuin tämän kroppakin.

15

Sarahin on ajateltava ihan mitä tahansa muuta kuin sitä mitä tapahtui, mitä tahansa muuta kuin luotia, jonka ampui hänen päänsä läpi.Jago kertoo. »Sain sen kolmannessa oikeassa veitsitaistelussani. Olin kaksitoista ja reteää poikaa. Olin voittanut kaksi edellistä taisteluani leikiten. Ensimmäisen erästä kaksikymmentäviisivuotiasta entistä pelaajaa vastaan, joka horjahti, ja toisen yhtä papin lupaavaa laukunkantajaa, yhdeksäntoistavuotiasta korstoa vastaan, jota kutsuttiin Ladrilloksi.»Sarah sivelee sormellaan rosoista arpea kohdasta, jossa se katoaa leuan alle. »Ladrillo.» Hän lausuu sanan hitaasti, nautiskelevasti. »Mitä se tarkoittaa?»»’Tiiltä’, mikä se jätkä olikin. Painava, kova ja tyhmä. Pyörryin kerran, ja silloin hän teki siirtonsa. Ennen kuin hän oli valmis seuraavaan siirtoonsa, taistelu oli ohi.»Sarah naurahtaa vaisusti. Hänen ensimmäinen naurunsa, ensimmäinen hymynsä, Stonehengen jälkeen. Jago jatkaa: »Kolmannen taisteluni kävin vähän itseäni vanhempaa mutta pienempää poikaa vastaan. En ollut tavannut häntä koskaan aiemmin. Hän oli kotoisin Riosta. Ei ollut perulaisia. Eikä myöskään olmeekki.»Jago tietää, että tämä että hän puhuu itsestään tekee nyt Sarahille hyvää. Sarahille tekee hyvää mikä vain, mikä irrottaa hänen ajatuksensa siitä mitä hän teki: tappoi poikaystävänsä, löysi maan avaimen ja käynnisti Tapahtuman sinetöiden näin miljardien ihmisten kuoleman. Pelaaminen, taisteleminen, pakeneminen, ampuminen veisivät luultavasti tehokkaammin ajatukset muualle. Tällä haavaa niistä puhumisen on pakko riittää.»Hän oli favela-poika, laiha rääpäle jonka lihakset kiertyivät luiden ympärille kuin köydet. Nopea kuin silmänräpäys. Ei sanonut mitään muuta kuin ’Moi’ ja ’Parempi onni ensi kerralla’. Mutta hän oli älykäs. Huippulahjakkuus. Veitsen käsittelyn ja hyökkäyskulmien mestari. Hän oli saanut opetusta, mutta suurimman osan taidoistaan hän oli saanut synnyinlahjana.»»Ihan kuin sinä.»

16

»Hän todella oli kuin minä.» Jago hymyilee. »Tuntui kuin olisi taistellut omaa peilikuvaa vastaan. Kun pistin, hän pisti takaisin. Kun sivalsin, hän sivalsi takaisin. Siten hän torjui, vastahyökkäyksellä. Hän ei muistuttanut ketään, joiden kanssa olin treenannut – ei entisiä pelaajia, ei papia, ei ketään. Tuntui melkein kuin olisi taistellut eläintä vastaan. Salamannopeaa, pettämättömillä vaistoilla varustettua eikä niinkään ajattelevaa vastustajaa vastaan. Eläimet vain hyökkäävät. Oletko koskaan taistellut eläintä vastaan?»»Joo, olen. Susia. Ne olivat pahimpia.»»Yhtä vai –»»Susia. Monikossa.»»Ilman aseita?»»Ilman aseita.»»Minä olen taistellut koirien mutten ikinä susien kanssa. Kerran puuman kanssa.»»Kunpa voisin sanoa, että tuo teki minuun vaikutuksen, mutta ei kyllä tehnyt.»»Pääsin jo pöksyihisi, Alopay.» Jago yrittää vääntää vitsintynkää. »Ei minun tarvitse enää tehdä vaikutusta.»Sarah hymyilee jälleen ja tönäisee Jagoa nyrkillä lakanan alla. Toinen hyvä merkki siitä, että ehkä hän alkaa toipua.»Joka tapauksessa en osunut häneen. Sääntönä oli, että taistelu loppuu heti kun veri vuotaa. Heti kun näkyy punaista, peli vihelletään poikki. Yksinkertaista.»»Mutta tuo arpi – haava oli tosi syvä.»»Sí. Olin tyhmä, astuin suoraan veitsen eteen. Ihan totta, minulla oli tuuria. Jos se ei olisi osunut kasvoihin – vähältä piti etten menettänyt silmääni – hän olisi luultavasti tappanut minut.»Sarah nyökkää. »Eli verta, punaista, peli poikki. Hän sanoo ’Parempi onni ensi kerralla’, lähtee, ja se siitä, vai?»»Niin, paitsi että minut piti ommella. Ja tietenkin se tehtiin ilman puudutusta, koska minua koulutettiin.»»Hah, puudutus! Mitä se on?»

17

Tällä kertaa Jago hymyilee Sarahille koko naaman leveydeltä. »Nimenomaan. Vitun Loppupeli.»»Sanos muuta, vitun Loppupeli», Sarah toistaa kasvot ilmeettöminä. Hän kierähtää selälleen ja tuijottaa kattoon. »No, tuliko teille sitä seuraavaa kertaa?»Jago ei vastaa muutamaan sekuntiin. »Sí», hän sanoo sitten hitaasti, venyttäen sanaa. »Vajaa vuosi myöhemmin. Vain kaksi päivää ennen synttäreitäni, juuri ennen kuin minusta tuli pelikelpoinen.»»Ja...?»»Hän oli vieläkin nopeampi. Mutta olin oppinut paljon, ja niinpä minäkin olin nopeampi.»»Eli vuodatitko ensimmäisenä verta?»»En. Meillä oli veitset, mutta parin minuutin kuluttua löin häntä kurkkuun nyrkillä ja murskasin hänen henkitorvensa. Kun hän kaatui, astuin hänen kaulansa päälle. Verta ei vuotanut pisaraakaan. Voin yhä nähdä mielessäni hänen katseensa. Mitään ymmärtämättömän, hämmentyneen ilmeen, kuin ammutulla eläimellä. Se ei ymmärrä mitä sille on tehty. Se mitä tapahtui oli vastoin sen favela-pojan, parhaan tapaamani veitsitaistelijan, luonnon lakeja. Hän ei ymmärtänyt, että minulla oli eri säännöt.»Sarah ei sano mitään. Hän kierähtää kyljelleen, selin Jagoon.Olen sängyssä murhaajan kanssa, hän ajattelee.Ja sitten heti perään: Mutta minäkin olen murhaaja.»Anteeksi, Sarah. Tarkoitus ei ollut –»»Minä tein sen.» Sarah vetää syvään henkeä. »Minullakin oli eri säännöt. Se oli minun valintani. Minä tapoin hänet. Tapoin... Christopherin.»No niin. Nyt se on sanottu. Sarahin ruumis alkaa täristä, aivan kuin olisi painettu nappia. Hän vetää polvet rintaan, vapisee ja itkee. Jago sivelee Sarahin paljasta selkää, mutta hän tietää, että se on laiha lohtu... Sikäli kuin se on lohtu ensinkään.Jago ei Christopherista paljon perustanut, mutta hän tietää, että Sarah rakasti tätä. Sarah rakasti Christopheria ja tappoi hänet. Jago ei tiedä

18

olisiko itse pystynyt samaan. Pystyisikö hän ampumaan parhaan ystävänsä kotipuolesta? Olisiko hänestä tappamaan Joséa, Tiempoa tai Changoa? Pystyisikö hän ampumaan luodin isäänsä, tai vielä pahempaa, äitiinsä? Hän ei tiedä.»Sinun oli pakko tehdä se.» Hän on sanonut tämän heidän hotelliin tultuaan 17 kertaa, useimmiten ex tempore, ihan vain täyttääkseen hiljaisuuden.Joka kerta sanat ovat kumisseet tyhjyyttään. Tällä kertaa ehkä vielä enemmän.»Teit sen Christopherin käskystä. Hän ymmärsi sillä hetkellä, että Loppupeli veisi häneltä hengen, ja hän halusi valjastaa kuolemansa sinun palvelukseesi. Hän auttoi sinua, Sarah, uhrasi itsensä sukusi tähden. Sinulla oli hänen siunauksensa. Jos olisit totellut Ania, maan avain olisi nyt Chiyokolla ja hän olisi hyvissä voittoase–»»HYVÄ!» Sarah huutaa. Hän ei tiedä kumpi on pahempaa: sekö että hän tappoi pojan, jota on rakastanut koko pienen ikänsä, vai sekö että hän otti maan avaimen, kun se ilmestyi Stonehengen uumenista. »Chiyokon ei olisi pitänyt kuolla», Sarah kuiskaa. »Ei sillä tavalla. Hän oli taitava pelaaja, ja vahva. Enkä minä... minä en olisi saanut ampua Christopheria.» Sarah vetää syvään henkeä. »Jago... kaikki – kaikki – kuolevat minun takiani.»Sarah käpertyy tiukemmin sykkyrään. Jago kuljettaa sormiaan pitkin hänen selkänikamiaan.»Sinä et tiennyt sitä», Jago sanoo. »Kukaan meistä ei tiennyt. Tottelit vain kepler 22b:tä. Sinä vain pelasit.»»Niinpä, pelasin», Sarah hymähtää pilkallisesti. »Aisling taisi tietää... Jessus. Miksei hän voinut olla parempi ampuja? Miksei hän voinut pudottaa konettamme alas, kun hänellä oli siihen tilaisuus?»Jago on miettinyt samaa. Ei sitä miksei Aisling ampunut alas Bush Hawkia, mutta ehdottomasti sitä, mitä keltti yritti heille teollaan kertoa. »Jos hän olisi ampunut meidät alas, niin Christopher olisi siinäkin tapauksessa nyt vainaa», Jago huomauttaa. »Ja sinä ja minä myös.»

19

»No, joo...» Sarah sanoo, ikään kuin sekin olisi suotavampaa kuin mikään, mitä Italiasta lähdön jälkeen on tapahtunut.»Sinä vain pelasit», Jago toistaa.Moneen minuuttiin huoneessa ei vaihdeta sanaakaan. Sarah alkaa uudestaan itkeä, Jago jatkaa hänen selkänsä sivelemistä. Kello on yksi yöllä, ulkona sataa tihuttaa, ja märältä kadulta kantautuu liikenteen ääniä. Silloin tällöin yli lentää lentokone matkallaan Heathrow’n kentälle. Etäältä vihellystä, kuin laivan pillin vislausta. Poliisiauton sireenin huutoa. Vaimeana kuuluvaa juopuneen naisen naurua.»Vittuun kepler 22b, vittuun Loppupeli ja vittuun pelaaminen!» Sarah puuskahtaa hiljaisuuteen.Hän lakkaa itkemästä. Jago antaa kätensä pudota lakanoille. Sarahin hengitys syvenee ja hidastuu, ja muutaman minuutin päästä hän on unessa.Jago hivuttautuu varovasti pois sängystä. Hän menee suihkuun, antaa veden valua ylitseen. Hän muistelee veitsitaistelijan silmiä, sitä miltä ne näyttivät kun elämä pakeni pojasta. Miltä hänestä itsestään tuntui katsella tietäen, että oli riistänyt toiselta elämän. Hän astuu pois suihkusta ja kuivaa itsensä pyyhkeeseen, pukeutuu äänettömästi ja poistuu hotellihuoneesta hiljaa, sulkien oven äänettömästi perässään. Sarah ei hievahdakaan.»Hola, Sheila», Jago tervehtii aulassa hotellivirkailijaa.Jago painoi mieleensä kaikkien hotellin ja hotellin ravintolan työntekijöiden nimet. Sheilan lisäksi on Pradeet, Irina, Paul, Dmitri, Carol, Charles, Dimple ja seitsemäntoista muuta.He kaikki ovat tuhoon tuomittuja.Sarahin vuoksi. Jagon vuoksi. Chiyokon ja Anin ja kaikkien muiden pelaajien vuoksi.Loppupelin vuoksi.Jago astuu Cromwell Roadille ja vetää hupun päähänsä. Cromwell, hän ajattelee. Vihattu puritaani, Englannin tasavallan lordiprotektori, kuninkaattoman aikakauden kauhu. Niin inhottu ja parjattu mies, että kuningas Kaarle II kaivatti hänen ruumiinsa haudasta, jotta se

20

voitaisiin tappaa uudestaan. Ruumis mestattiin ja pää pantiin näytille seipään nokkaan Westminster Hallin ulkopuolelle, missä se oli vuosia lintujen nokittavana ja ihmisten syljettävänä ja kiroamana, kunnes siitä ei ollut jäljellä enää mitään muuta kuin pelkkä kallo. Pää mätäni vaivaisen parin kilometrin päässä paikasta, jossa Jago kävelee tänä yönä. Tällä kadulla joka on nimetty Vallananastajan mukaan.Tämän puolesta he taistelevat. Jotta Cromwellin kaltaiset paholaiset ja Kaarle II:n tapaiset irstailevat kuninkaat ja viha ja valta ja politiikka eläisivät ja kukostaisivat maan päällä.Hän on alkanut miettiä onko se sen arvoista.Mutta sitä ei voi miettiä. Ei saa miettiä. »Jugadores no se preguntan», papi sanoisi, jos kuulisi Jagon ajatukset. »Jugadores juegan.»Sí.Jugadores juegan.Jago työntää kädet taskuihin ja kävelee Gloucester Roadia kohti. Yhtäkkiä kulman takaa paukahtaa suoraan päin hänen olkapäätään häntä 15 senttiä pitempi ja 20 kiloa painavampi mies. Jago pyörähtää puoli kierrosta pitäen kädet taskussa ja tuskin edes nostaa katsettaan.»Hei poju, varos vähän!» mies örähtää. Hän haisee oluelle ja kiukulle. Hänellä on ollut huono ilta, ja hän hakee tappelua.»Anteeksi, kaveri», Jago sanoo matkien Etelä-Lontoon murretta ja jatkaa matkaansa.»Naurattaako poikaa?» kaljaveikko tiukkaa. »Yritätkö leikkiä kovanaamaa?»Yhtäkkiä hän humauttaa leivänpaahtimen kokoisen nyrkkinsä Jagon kasvoja kohti. Jago kallistuu taaksepäin, ja nyrkki sujahtaa hänen nenänsä ohi. Mies huitaisee uudestaan, mutta Jago väistää.»Liukas pikku paska», humalainen pyrskähtää. »Ota tassut pois taskusta, kaveri. Lopeta tuo pelleily.»Jago hymyilee ja väläyttää nyrkin sijasta timantin koristamia hampaitaan. »Ei minun tarvitse.»Mies astuu eteenpäin, ja Jago hypähtelee häntä kohti ja jysäyttää kantapäänsä hänen toisen jalkansa päälle. Hän huudahtaa ja yrittää

21

tarttua Jagoon, mutta Jago potkaisee häntä mahaan. Juoppo taittuu linkkuun. Jagon kädet ovat yhä taskussa. Hän kääntyy ja kävelee poispäin, kohti läpi yön auki olevaa Burger Kingiä kadun päässä mennäkseen ostamaan pari pekoni-juustohampurilaista. Pelaajien täytyy syödä. Vaikka toinen heistä väittäisikin saaneensa tarpeekseen pelaamisesta. Jago kuulee miehen ottavan jotain nopeasti taskustaan. Jago sanoo tähän katsomatta: »Suosittelisin panemaan sen veitsen pois.»Mies jähmettyy. »Mistä sinä tiesit, että mulla on veitsi?»»Kuulin. Haistoin.»»Hevonpaskat!» mies suhahtaa ja syöksyy eteenpäin.Jago ei vaivaudu vieläkään ottamaan käsiään pois taskusta. Hopeanvärinen metalli välähtää katulampun valossa. Jago nostaa jalkansa, potkaisee suoraan taakseen ja osuu miestä kylkiluihin. Veitsi ohittaa Jagon, kun hän taipuu eteenpäin ja potkaisee vastustajaansa leukaan. Sitten Jago jysäyttää jalkansa humalaisen veitsikädelle. Ranne iskeytyy maahan, ja Jagon kenkä naulaa sen katuun. Veitsi kirpoaa kädestä. Jago potkaisee sitä kenkänsä kärjellä. Veitsi putoaa jalkakäytävän reunalta viemäriin niin että kolisee. Mies voihkii. Laiha paska hakkasi hänet ottamatta edes käsiä taskusta.Jago hymyilee, pyörähtää, ylittää kadun.Burger Kingiin.Sí.Jugadores juegan.Mutta heidän täytyy myös syödä.

22

Odem Pit’dah BareketNofekh Sapir Yahalom

Leshem Shevo AhlamahTarshish Shoham Yashfeh

23

hilal iBN isa al-salt, eBeN iBN mohammeD al-julaNLiiton kirkko, Aksumin kuningaskunta, Pohjois-Etiopia

Hilal valittaa unissaan. Uikuttaa ja tärisee. Hänen päänsä, kasvonsa, oikea olkapäänsä ja kätensä paloivat, kun nabatealainen heitti häntä palopommilla hänen vetäytyessään maan alle.Eben veti Hilalin turvaan. Heitti suojattinsa päälle peittoja, sammutti liekit, yritti rauhoitella, piikitti häneen morfiinia.Hilal lakkasi kirkumasta.Hyökkäyksen tullessa sähköt olivat poikki huolimatta varajärjestelmistä. Eben soitti käsiradiolla Nabrilille Addis Abebaan, ja Nabril kertoi sähkökatkon johtuvan auringonpurkauksesta. Valtavasta auringonpurkauksesta. Moista ei Nabril ollut aiemmin nähnyt. Merkillisintä oli, että purkaus keskittyi Aksumiin sillä samaisella hetkellä, kun Hilal oli lähettämässä viestiä muille pelaajille. Juuri kun donghu ja nabatealainen koputtivat majan oveen. Tämä kaikki oli tietysti mahdotonta. Auringonpurkaukset aiheuttavat häiriöitä laajoilla alueilla, kokonaisissa maanosissa. Eivät ne kohdistu tiettyyn pisteeseen. Niillä ei ole tarkkaa osoitetta.Mahdotonta.Mahdotonta, paitsi Tekijöille.Eben oli pohtinut tätä heti väijytyksen jälkimainingeissa hoitaessaan Hilalia lampun valossa. Hänellä oli apunaan kaksi temppelipalvelijaa, molemmat mykkiä. He nostivat Hilalin paareille, panivat hänelle tipan ja veivät hänet seitsemän kerrosta alemmas ikivanhan kirkon uumeniin. Eben ja temppelipalvelijat kylvettivät Hilalin vuohenmaidossa. Valkoinen neste värjäytyi punertavaksi. Sen pinnalle nousi palaneen nahan hiiltyneitä hitusia.

”Tämä kirja on fantastinen. Kaikilla tavoin. Lukekaa se ja yrittäkää olla eri mieltä. Haastan teidät.”

T H E G UA R D I A N

Lue miten tarina alkoiE N D G A M E – L O PPU PE L I

L84.2 ISBN 978-951-0-40719-6

9 789510 407196

Mat

t Jo

rdan

JAMES FREY on kotoisin Clevelandista, Ohiosta. Hän on kirjoittanut useita kansainvälisiä menestysteoksia, joista on aiemmin suomennettu Miljoonia sirpaleita ja Endgame – Loppupeli.

NILS JOHNSONSHELTON on syntynyt San Franciscossa, Kaliforniassa. Hän on julkaissut teoksen No Angel yhdessä Jay Dobinsin kanssa ja kirjoittaa omaa fantasiasarjaansa The Otherworld Chronicles.

Loppupeli on käynnissä.Maailma alkaa murtua, hajota, seota.Mutta pelaajat jatkavat peliä.

Maan avain on löytynyt. Kaksi avainta – ja yhdeksän pelaajaa – on vielä jäljellä.Avaimet on löydettävä, ja vain yksi pelaaja voi voittaa.

Queens, New YorkAisling Kopp uskoo ihmeeseen: että Loppupelin voi pysäyttää.Mutta kun Aisling on matkalla kotiin miettimään jatko a, CIA:n väki pysäyttää hänet. He tietävät Loppupelistä. Ja heillä on oma näkemyksensä siitä, miten peliä kuuluu pelata.Sellainen ei ollut tullut Aislingille mieleenkään.Ja se voi muuttaa kaiken.

Aksumin kuningaskunta, EtiopiaHilal ibn Isa al-Salt selviytyi täpärästi hyökkäyksestä, mutta vammautui pahasti. Hän on kuitenkin elossa, ja hän tietää jotain, mitä muut pelaajat eivät: keplerit sekaantuivat peliin.Se on vastoin sääntöjä.Mutta aksumilaisten suvulla on salaisuus. Salaisuus, jonka avulla ihmiskunta voi pelastua – kenties jopa päihittää Loppupelin järjestäneet olennot.

Lontoo, EnglantiSarah Alopay löysi ensimmäisen avaimen. Hän pelaa yhdessä Jagon kanssa – ja he ovat johdossa.Mutta Sarah maksoi maan avaimen voittamisesta kovan hinnan.Hän ei voi antaa tekojaan itselleen anteeksi.Hänen mielensä on järkkynyt ja hän tuntee syvää surua ja epätoivoa.Vain pelaamalla hän pysyy järjissään.Pelaamalla voitosta.

Taivaan avain – mikä ja missä se ikinä onkin – on pelaajien seuraava tavoite.Kaikki yhdeksän pelaajaa tekevät kaikkensa saadakseen sen käsiinsä.Loppupeli jatkukoon.

Päällyksen graafinen suunnittelu ja logo Rodrigo Corral Design

Muut logot ja kuvakkeet John Dismukes

Karttakuva © 2015 GettyImages/chokkicx

TÄHÄN KIRJAAN SISÄLTYY ARVOITUS. OSALLISTU KILPAILUUN SEN RATKAISEMISESTA OSOITTEESSA

www.endgamerules.com

LU E K I RJA .ETSI V I H J E ET. R AT K A I SE A RVOI T US

VA I N Y K SI VOI T TA A .

LOPPU PE L I ON TOT TA .LOPPU PE L I ON A L K A N U T.

FREY &

JOHNSONSHELTON

EN

DG

AM

ET

AIV

AA

N A

VA

IN

Pysy liikkeessä, taistele, pelaa.Se kannattaa.

Silloin unohtaa.

J A M E S F R E YJ A

N I L S J O H N S O N S H E LT O N

Y HDEK SÄN PELA AJA A ON V I ELÄ MUK ANA, MUTTA PELI N SÄ ÄN NÖT OVAT MUUTTU N EET

E N D GA M ETA I VA A N AVA I N

W S O Y