2
TEEMA: rAsrrdrrA Jn JouruLAHJArDEorrA Suomalaisena Virossa, virolaisena Suomessa Syksyn uutuuksista on poimittavissa mielenkiintoinen kirjapari, joka peilaa elimdd naapurimaassa sekd suomalaisesta ettd virolaisesta nikokulmasta. Ajanvietteeksi ja tietopaketeiksi, olkaa hyviit! td-.-e:n r,-ilielevdt. Satunnaisten sivuhen- l.iorden Lrtaksumat sukkahousupdisistd r";osteiiioistd ja ruusuja juurineen kdhvel- tar-istd r-oroista saavat suomalaisiukijan ul'r-omaan naurusta - ja punasteiemaan kansallishdpedstd. Hiidenmaa on kietonut Luodeslammet pauloihinsa, ja rakkaus saarta kohtaan kiiykin ilmi kirj an riveiltd. "l a nyt eliikeldi- sini meilld on vain entistd enemmdn aikaa nauttia paikallisten seurasta, kauniista luonnosta ja sen antimista", Ulla iloitsee. Kaja Saksakulm Tampere: Minu Soome. Uksinda ornade seas Petrone Print z&eg, zt6 s, TI un FT. rl iassistentti Kaja Saksakulm \.T"*p..e saapui vierailevaksi luen- noitsijaksi lr-r'dskvldn yliopistoon, osasi hdn tasan kaksi sanaa suomea: terve ja guudbai. Puolen r-uoden mittaiseksi tar- koitettu pesti on venynyt vuodesta zoo4 idhtien, ja matkan varrella on karttu- nut sekd kielitaito ettd suomalaisuuden ymmdrtdminen. Petrone Print -kustantamon suosit- tuun, eri maita niissd asuvien virolaisten silmin kdsitteler-din Minu... -sarjaan kuuluva Minu Sot'wte sai alkunsa Kajan blogimerkintoien pohialta. "Blogini oli minulle sekd pdii-ikirja ettd psykotera- piaa. Kirjoittamalla lier-itin alkuaikojen yksindisyydentunnetta vieraassa maassa r-ieraiden ihmisten keskellii. Samalla halusin analy- soida ia ymmdrtdd paremmin Suomea )a suomalaisia", Saarenmaalta liih- ttiisin oleva, sittem- min Tarton kautta fyvdskyliiein kotiu- tunut Kaja kertoo. Minu Soome onkin hyvin henki- lokohtainen ja sub- jektiivinen kuvaus kirjoittajansa . i'r:jaai=:'::' li -1i,X*,$$ **ix1,::.,,] Sur.men-.n'uosista. Omien kokemustensa ia hrkerryttdvien kommellustensa Iisiiksi Fiaia on sisiillyttiinyt kirjaan asioita, joita r-irtrlaisten olisi hyddyllistd tietdd naapu- reistaan. "Virolaisilla on omat primitiivi- set stereotypiansa suomalaisista. Minuun on suhtauduttu Suomessa kuitenkin erit- tain r-stdvdllisesti, mik6 kumoaa suuren osan ndistd ennakkoluuloista." \ elieskansat ovatkin paljossa saman- laisia. "Yhteistd meille on esimerkiksi pohioismainen sulkeutuneisuus", Kaja anaivsoi, mutta loytdd naapuruksista silti enemmdn eroavaisuuksia. "Suomalainen on sldstdvdisempi, periaatteellisempi, lainkuuliaisempi, isdnmaallisempi ja suvaitsevampi. Suomalaista voisi verrata rotukoiraan, virolaista taas sekarotuinen katukoiraan, joka on myos fyysisesti kes- tiivzimpi ja sitkedmpi." Kuten kirjan sivuiltakin on aistittavissa, on ]yvdskykistd jdrvineen, kallioineen ja ihmisineen tullut Kajalle rakas toinen koti. Sydrin ja se kaikkein tdrkein koti loytyveit kuitenkin edelleen Tallinnasta. "Virolainen identiteettini on vahvistunut Suomessa ollessani", on Kaja huomannut. "OIen tyypillinen saarenmaalainen, joka maailmaa kierrettyddn jonakin pziiviinii palaa takaisin juurilleen, tosin entistd vii- saampana ja kokeneempana." tr Kirjoja voi tilata SVYL:n Verkkopuodista: Mansikkapaikka Hiidenmaalla, 3o + postikulut, Minu Soome, D + postikulut. TERHI PAASTVT.{-}IAL}I STRO}f Ulla Luodeslampi: Mansikkapaikha Hiidenmaalla zoo9, r43 s. LiOPISTONLEHTORI I_d :,a.I: {\ kielen oppikiriailiia L-lla Luo- deslampi matkusl e:lsr ker- taa Hiidenmaalle .,-u..rna 1992. Hdnen metsestysta harrasra'-'all: -\Iartti- miehelleen saari oli io t;itu. eikd aikaa- kaan, kun myos Ullan sr-dail sr-kki Hii- denmaalle. N\-t pariskunta on viettanyt lomiaan saarelle rakenramassaan talossa jo 15 vuoden aran. "Ensimmdisini mokkivuosina tein muistiinpanoia satunnaisesti, mutta myo- hemmin aloin pitdd pdiviikirjaa systemaat- tisemmin aina mokilld ollessamme", Ulla kertoo. "Luettuani mokkiaiheisia romaa- neja eri maista sain idean tehdd itsekin kirj an Hiidenmaan kokemuksistamme." i\Iuun muassa talonrakennuspuuhia, saaren luontoa, ndhtiivyyksiii ja muita matkakokemuksia kdsittelevd teos on saa- nut niin h1.vdn vastaanoton, ettd omakus- tantaja suunnittelee siitd jo toista painosta. "Kiriaa on kehuttu muun muassa hienoksi luontokuvaukseksi ja Hiidenmaalle mat- kaaj an kdsikirj aksi ", Ulla toteaa hyvilltiein. Teos onkin eldmdnmakuinen, pir- ted lukukokemus, joka peilaa tavallisen suomalaispariskunnan kokemuksia nyt jo tutuksi tulleessa vieraassa kulttuu- rissa. Samalla se jakaa paikallistietoutta sekd kd,vtdnnon- liiheisiii vinkkeia Hiidenmaalle matkustavalle. Luodeslampien mokkivuosiin on mahtunut paljon seikkailuja, eikii vastoinkdym i sil- tiikiiiin ole viil- tytty. Myos kult- tuurieroihin on tormdtty, samoin ennakkoluuloihin, joita jotkut suoma- laiset virolaisista i 4l2oo9 VIRO,NYT . 23 F i:: Ei: Eg F# FE E! trH Fff .tr rtr IH tg rn r*

Jn Suomalaisena Virossa, virolaisena Suomessa · tytty. Myos kult-tuurieroihin on tormdtty, samoin ennakkoluuloihin, joita jotkut suoma-laiset virolaisista i 4l2oo9 VIRO,NYT . 23

  • Upload
    others

  • View
    4

  • Download
    0

Embed Size (px)

Citation preview

Page 1: Jn Suomalaisena Virossa, virolaisena Suomessa · tytty. Myos kult-tuurieroihin on tormdtty, samoin ennakkoluuloihin, joita jotkut suoma-laiset virolaisista i 4l2oo9 VIRO,NYT . 23

TEEMA: rAsrrdrrA Jn JouruLAHJArDEorrA

Suomalaisena Virossa, virolaisena SuomessaSyksyn uutuuksista on poimittavissa mielenkiintoinen kirjapari,joka peilaa elimdd naapurimaassa sekd suomalaisesta ettdvirolaisesta nikokulmasta. Ajanvietteeksi ja tietopaketeiksi,olkaa hyviit!

td-.-e:n r,-ilielevdt. Satunnaisten sivuhen-l.iorden Lrtaksumat sukkahousupdisistdr";osteiiioistd ja ruusuja juurineen kdhvel-tar-istd r-oroista saavat suomalaisiukijanul'r-omaan naurusta - ja punasteiemaankansallishdpedstd.

Hiidenmaa on kietonut Luodeslammetpauloihinsa, ja rakkaus saarta kohtaankiiykin ilmi kirj an riveiltd. "l a nyt eliikeldi-sini meilld on vain entistd enemmdn aikaanauttia paikallisten seurasta, kauniistaluonnosta ja sen antimista", Ulla iloitsee.

Kaja Saksakulm Tampere:Minu Soome. Uksinda ornadeseas Petrone Print z&eg, zt6 s,

TI un FT. rl iassistentti Kaja Saksakulm\.T"*p..e saapui vierailevaksi luen-noitsijaksi lr-r'dskvldn yliopistoon, osasihdn tasan kaksi sanaa suomea: terve jaguudbai. Puolen r-uoden mittaiseksi tar-koitettu pesti on venynyt vuodesta zoo4idhtien, ja matkan varrella on karttu-nut sekd kielitaito ettd suomalaisuudenymmdrtdminen.

Petrone Print -kustantamon suosit-tuun, eri maita niissd asuvien virolaistensilmin kdsitteler-din Minu... -sarjaankuuluva Minu Sot'wte sai alkunsa Kajanblogimerkintoien pohialta. "Blogini oliminulle sekd pdii-ikirja ettd psykotera-piaa. Kirjoittamalla lier-itin alkuaikojenyksindisyydentunnetta vieraassa maassa

r-ieraiden ihmistenkeskellii. Samallahalusin analy-soida ia ymmdrtddparemmin Suomea)a suomalaisia",Saarenmaalta liih-ttiisin oleva, sittem-min Tarton kauttafyvdskyliiein kotiu-tunut Kaja kertoo.

Minu Soomeonkin hyvin henki-lokohtainen ja sub-jektiivinen kuvauskirjoittajansa

. i'r:jaai=:'::' li

-1i,X*,$$ **ix1,::.,,]Sur.men-.n'uosista. Omien kokemustensaia hrkerryttdvien kommellustensa IisiiksiFiaia on sisiillyttiinyt kirjaan asioita, joitar-irtrlaisten olisi hyddyllistd tietdd naapu-reistaan. "Virolaisilla on omat primitiivi-set stereotypiansa suomalaisista. Minuunon suhtauduttu Suomessa kuitenkin erit-tain r-stdvdllisesti, mik6 kumoaa suurenosan ndistd ennakkoluuloista."

\ elieskansat ovatkin paljossa saman-laisia. "Yhteistd meille on esimerkiksipohioismainen sulkeutuneisuus", Kajaanaivsoi, mutta loytdd naapuruksista siltienemmdn eroavaisuuksia. "Suomalainenon sldstdvdisempi, periaatteellisempi,lainkuuliaisempi, isdnmaallisempi jasuvaitsevampi. Suomalaista voisi verratarotukoiraan, virolaista taas sekarotuinenkatukoiraan, joka on myos fyysisesti kes-tiivzimpi ja sitkedmpi."

Kuten kirjan sivuiltakin on aistittavissa,on ]yvdskykistd jdrvineen, kallioineen jaihmisineen tullut Kajalle rakas toinenkoti. Sydrin ja se kaikkein tdrkein kotiloytyveit kuitenkin edelleen Tallinnasta.

"Virolainen identiteettini on vahvistunutSuomessa ollessani", on Kaja huomannut.

"OIen tyypillinen saarenmaalainen, jokamaailmaa kierrettyddn jonakin pziiviiniipalaa takaisin juurilleen, tosin entistd vii-saampana ja kokeneempana." trKirjoja voi tilata SVYL:n Verkkopuodista:Mansikkapaikka Hiidenmaalla, 3o € +postikulut, Minu Soome, D € + postikulut.

TERHI PAASTVT.{-}IAL}I STRO}f

Ulla Luodeslampi:MansikkapaikhaHiidenmaalla zoo9, r43 s.

LiOPISTONLEHTORI I_d :,a.I: {\kielen oppikiriailiia L-lla Luo-deslampi matkusl e:lsr ker-taa Hiidenmaalle .,-u..rna 1992.

Hdnen metsestysta harrasra'-'all: -\Iartti-miehelleen saari oli io t;itu. eikd aikaa-kaan, kun myos Ullan sr-dail sr-kki Hii-denmaalle. N\-t pariskunta on viettanytlomiaan saarelle rakenramassaan talossajo 15 vuoden aran.

"Ensimmdisini mokkivuosina teinmuistiinpanoia satunnaisesti, mutta myo-hemmin aloin pitdd pdiviikirjaa systemaat-tisemmin aina mokilld ollessamme", Ullakertoo. "Luettuani mokkiaiheisia romaa-neja eri maista sain idean tehdd itsekinkirj an Hiidenmaan kokemuksistamme."

i\Iuun muassa talonrakennuspuuhia,saaren luontoa, ndhtiivyyksiii ja muitamatkakokemuksia kdsittelevd teos on saa-nut niin h1.vdn vastaanoton, ettd omakus-tantaja suunnittelee siitd jo toista painosta.

"Kiriaa on kehuttu muun muassa hienoksiluontokuvaukseksi ja Hiidenmaalle mat-kaaj an kdsikirj aksi ", Ulla toteaa hyvilltiein.

Teos onkin eldmdnmakuinen, pir-ted lukukokemus, joka peilaa tavallisensuomalaispariskunnan kokemuksia nytjo tutuksi tulleessa vieraassa kulttuu-rissa. Samalla se jakaa paikallistietouttasekd kd,vtdnnon-liiheisiii vinkkeiaHiidenmaallematkustavalle.

Luodeslampienmokkivuosiin onmahtunut paljonseikkailuja, eikiivastoinkdym i sil-tiikiiiin ole viil-tytty. Myos kult-tuurieroihin ontormdtty, samoinennakkoluuloihin,joita jotkut suoma-laiset virolaisista

i

4l2oo9 VIRO,NYT . 23

F i::Ei:

Eg

F#

FE

E!

trH

Fff

.tr

rtr

IHtg

rnr*

Page 2: Jn Suomalaisena Virossa, virolaisena Suomessa · tytty. Myos kult-tuurieroihin on tormdtty, samoin ennakkoluuloihin, joita jotkut suoma-laiset virolaisista i 4l2oo9 VIRO,NYT . 23

Y;ro- 74Sg-r-LS4 | 9. ruosikerta I

t&

ra