Ögmundarhraun, Reykjanes

LUPAAN OLLA VASTUULLINEN MATKAILIJA.

TUTUSTUESSANI UUSIIN PAIKKOIHIN EN JÄTÄ NIIHIN JÄLKIÄ VIERAILUSTANI.

OTAN KUOLEMATTOMIA KUVIA, MUTTA LUPAAN OLLA KUOLEMATTA NIITÄ OTTAESSANI.

KULJEN TUTKIMATTOMIA TEITÄ JA LUPAAN OLLA POIKKEAMATTA TIELTÄ.

PYSÄKÖIN AUTONI VAIN SINNE, MISSÄ PYSÄKÖINTI ON SALLITTU.

YÖPYESSÄNI TÄHTITAIVAAN ALLA LUPAAN PYSYTELLÄ LEIRINTÄALUEELLA.

KUN LUONTO KUTSUU, EN VASTAA KUTSUUN LUONNOSSA.

VARAUDUN KAIKKIIN SÄIHIN, OLOSUHTEISIIN JA SEIKKAILUIHIN.

ISLANTILAINEN VALA

ISLANTI LYHYESTI

Ögmundarhraun, Reykjanes

LIPPU Valkoisella reunustettu punainen risti sinisellä pohjalla.

Värit symboloivat Islantia seuraavasti: punainen viittaa

tuliperäisyyteen, valkoinen lumeen ja jäätikköihin sekä

sininen taivaaseen, mereen ja vuoristoon.

PINTA-ALA103 000 km2

VÄKILUKU360 000 (toukokuu 2019). Väestön keski-ikä on 38 vuotta.

PÄÄKAUPUNKI Reykjavík

Suurimmat asutuskeskukset ovat Reykjavík* (126 109),

Kópavogur* (35 902), Hafnarfjörður* (29 371), Akureyri

(18 789) ja Reykjanesbær (17 732). *Kaupunki sijaitsee

pääkaupunkiseudulla.

VALTIOMUOTOParlamentaarinen tasavalta

VALUUTTAIslannin kruunu (króna, monikossa krónur) – ISK

AIKAVYÖHYKEIslanti käyttää Greenwichin aikaa (GMT) ympäri vuoden.

JÄÄTIKÖT11 922 km2 maan pinta-alasta on jäätiköitä.

KORKEIN KOHTAHvannadalshnúkurin huippu on 2 110 metrin

korkeudessa.

LUONNONVARATKalat, vesivoima, maalämpöenergia

HYÖDYLLISIÄ SIVUSTOJA • Inspiredbyiceland.com

• Safetravel.is

• En.vedur.is (Islannin ilmatieteenlaitos)

• Road.is

• Postur.is/en (postilaitos)

HÄTÄNUMEROT• Yleinen hätänumero: 112

• Poliisi: 444 1000

• Ambulanssi: 1770

YLEISTIETOAPASSI- JA VIISUMIMÄÄRÄYKSETIslanti on Schengenin sopimuksen liitännäisjäsen,

joten rajatarkastuksia ei tehdä 22:n EU-maan asukkaille.

Schengen-alueen ulkopuolisten maiden kansalaisilla

on oltava passi, joka tulee olla voimassa vielä kolme

kuukautta maahantulon jälkeenkin.

Saat lisätietoja passi- ja viisumivaatimuksista sekä

Schengen-aluetta koskevista määräyksistä Islannin

maahanmuuttovirastosta osoitteesta www.utl.is.

SAAPUMINEN ISLANTIINKeflavíkin kansainvälisen lentokentän ja Reykjavíkin

välillä järjestetään bussikuljetuksia lähtevien

ja saapuvien lentojen aikataulujen mukaisesti.

Istumapaikat ovat taattuja. Bussit lähtevät Keflavíkista

45–60 minuutin välein. Lentokentän ja Reykjavíkin

välinen automatka kestää noin 45 minuuttia. Lähteville

lennoille suositellaan siirtymistä bussilla, joka

lähtee vähintään 2,5 tuntia ennen lennon lähtöaikaa.

Matkustaja voi myös tilata noudon hotellilta.

Lentokenttäkuljetuksiin on saatavilla taksipalveluita

molempiin suuntiin. Autolautta MS Norröna liikennöi

viikoittain Tanskan ja Itä-Islannissa sijaitsevan

Seyðisfjörðurin välillä, joten matkailijat voivat saapua

Islantiin myös omalla autollaan.

KIELIMaan virallinen kieli on islanti. Englantia kuitenkin

puhutaan yleisesti, ja Islannin kouluissa opetetaan

kolmantena kielenä tanskaa.

SAIRAANHOITO”Apótek” tarkoittaa apteekkia, ja ne ovat auki

normaaleina toimistoaikoina. Yöaikaan on avoinna

vain muutama apteekki. Sairaanhoitoa saa

terveyskeskuksista (islanniksi ”Heilsugæslustöð”) niiden

aukioloaikoina. Saat lisätietoja numerosta +354 585 1300

tai osoitteesta www.heilsugaeslan.is.

Lääkintäapu: Kaikissa suurimmissa

islantilaiskaupungeissa on terveyskeskus tai sairaala.

Yleinen hätänumero (24 h/vrk) on Islannissa 112.

Sairausvakuutus: ETA-maiden asukkailla on oltava

eurooppalainen sairaanhoitokortti (EHIC) tai muutoin he

joutuvat maksamaan hoitonsa täysimääräisesti. ETA-

maiden säännöt eivät koske ETA-maiden ulkopuolisien

maiden asukkaita, joten he joutuvat maksamaan kaiken

hoitonsa täysimääräisesti. Saat lisätietoja ottamalla

yhteyttä Islannin sairausvakuutuslaitokseen: puhelin

+354 515 0100, aukioloajat: klo 10.00–15.00,

www.sjukra.is.

Islantiin matkaavilta ei vaadita mitään erityisiä rokotuksia.

Islannissa on toinen toistaan upeampia maisemia, ja jo pelkkä luonnon kauneus voi saada ajatukset harhailemaan. Kun kohdalle osuu henkeäsalpaavan kaunis maisema ja haluat ottaa siitä valokuvan, etsi turvallinen pysähdyspaikka tien ulkopuolelta. Kiusaus pysäyttää auto keskelle tietä voi olla suuri, mutta älä kuitenkaan tee niin, sillä vaarannat tällöin sekä oman että muiden tielläliikkujien turvallisuuden.

Islannissa ajo-olosuhteet vaihtelevat ja eteesi voi tulla sorateitä, yksikaistaisia siltoja, jyrkkiä mutkia ja korkeita mäkiä. Talvella näkyvyys voi olla huono, tien pinta saattaa olla jäässä, eikä joillakin teillä voi ajaa lumen vuoksi. Muista aina ajaa sääolosuhteiden mukaisesti ja varmistaa, että ajoneuvosikin on niihin sopiva. Noudata aina varovaisuutta.

Maastossa ja merkittyjen väylien ulkopuolella ajaminen on kielletty lailla. Tämä koskee myös hiekkarantoja. Islannin luonto on herkkää, ja renkaat voivat aiheuttaa suurta vahinkoa kasvillisuudelle ja jättää luontoon jälkiä vuosikymmeniksi. Muista kunnioittaa luontoa ja ajaa varovasti.

Suunnitellessasi retkeä ylämaille ja Islannin sisämaahan muista, että maastoauto on siellä välttämätön. Matkan varrelle osuu todennäköisesti vaikeakulkuista maastoa ja sillattomia vesiväyliä. Ylänköseutujen tiet on suljettu talvisin sekä sääolosuhteista riippuen joskus muinakin vuodenaikoina. Joillakin vuoristoteillä on erittäin suositeltavaa matkustaa vähintään kahden auton saattueessa.

Alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen on kiellettyä samoin kuin matkapuhelimen käyttö ajon aikana. Turvavyön käyttö on kaikille matkustajille pakollista. Yleinen nopeusrajoitus on taajamissa 50 km/h, sorateillä 80 km/h ja asfalttipäällysteisillä maanteillä 90 km/h.

Ajo-olosuhteista saat tietoa osoitteesta road.is. Ohjeet turvalliseen liikkumiseen löytyvät osoitteessa safetravel.is

Islannin pääväylä on valtatie nro 1 eli kehätie. Sitä pitkin voi autolla kiertää kiertää koko saaren muutamassa päivässä. Matkan varrella on niin paljon nähtävää, että ajankäyttö on syytä suunnitella huolellisesti. Seikkailunhaluisten ja paikallisesta kulttuurista kiinnostuneiden kannattaa poiketa kehätieltä ja tutustua saareen tarkemmin. Jos haluaa nähdä Islannin seitsemästä alueesta jokaisen, kannattaa myös vierailla kehätien ulkopuolelle jäävällä Länsivuonojen alueella. Esitteeseen on koottu vinkkejä, joista on hyötyä Islannissa matkustaessa.

AJAMINEN

aAKSTUR

á

ÁFRAM ÍSLAND

Islannin virallinen kansallisurheilulaji on islantilai-nen paini, joka on peräisin saaren asuttamisen ajoil-ta. Lajin harrastaminen ei ole kovin yleistä, mutta se on ollut joskus näytöslajina olympialaisissa.

Monet pitävät käsipalloa epävirallisena kansall-is-lajina, ja islantilaiset joukkueet yltävätkin lajissa usein merkittäviin turnauksiin. Kun käsipallon miesten maajoukkue pääsi Pekingin vuoden 2008 olympialaisten loppuotteluun, Islannissa repesi rie-mu. Joukkueen saama hopeamitali oli yksi neljästä Islannin saamasta mitalista kisoissa.

Vuonna 1981 Pétur Guðmundsson pääsi yhtenä ensimmäisistä eurooppalaisista pelaamaan yh-dysvaltalaisessa NBA-koripallosarjassa. Hänen joukkueensa oli Portland Trailblazers. Koripallon suosio Islannissa on sen jälkeen kasvanut (lajille tyypillisesti!) valtavin harppauksin, ja Islannin maajoukkue on päässyt viimeisimmissä EuroBas-ket-turnauksissa pudotuspeleihin.

Islannin suosittu jalkapallomaajoukkue on niin ikään niittänyt mainetta. Miesten jalkapallomaajoukkue pääsi vuoden 2018 jalkapallon maailmanmesta-ruuskilpailuihin ja ylsi puolivälierään vuoden 2016 Euroopan-mestaruuskilpailuissa. Islannin joukku-een kannattajatkin ovat päässeet uutisiin hyvän henkensä ja hurjan ”viikinkitaputuksensa” ansiosta. Naisten joukkue on yltänyt Euroopan-mestaruuskil-pailuihin kolme kertaa peräkkäin, mikä on sinetöinyt sen aseman yhtenä eurooppalaisen jalkapallon tukipilareista.

Islantilaiset urheilijat ovat pärjänneet hyvin myös esimerkiksi voimistelussa, yleisurheilussa, crossfi-tissä, judossa ja golfissa, mutta kenties kiinnostavin pikkutieto islantilaisesta urheilusta on, että maassa on asukasta kohden enemmän shakin suurmesta-reita kuin missään muussa maassa.

ANNA MENNÄ, ISLANTI

KIRJALLISUUS

Islantiin on vuosisatojen kuluessa kehittynyt omaleimainen kertomus- ja kirjallisuusperinne. Islannissa kirjoitetaan, julkaistaan ja myydään henkeä kohden enemmän kirjoja vuodessa kuin missään muussa maassa.

Islannin kirjallisuuden tunnetuimpia teoksia ovat arvostetut, 900- ja 1000-luvuilta peräisin olevat saagat. Alun perin ne siirtyivät sukupolvelta toiselle suullisesti ja kirjalliseen muotoon ne siirrettiin ensimmäistä kertaa 1200- tai 1300-luvulla. Saagojen ansiosta islantilaiset voivat kirjallisuuden kautta seurata historiaansa aina saaren ensimmäisiin asukkaisiin asti, ja muutkin pohjoismaalaiset löytävät saagoista kuvauksia muinaisista kuninkaistaan.

Islannista on tullut myös useita lahjakkaita kirjailijoita. Tällainen on esimerkiksi 1900-luvun nobelisti Halldór Laxness, jonka Mosfellsdalurissa sijaitsevassa kotimuseossa Gljúfrasteinnissa voi vierailla. Uudemman polven kirjailijoita ovat maailmankuulut dekkaristit Yrsa Sigurðardóttir ja Arnaldur Indriðason, joiden teoksia on käännetty monille kielille.

Islantilaisten perinteiden mukaisesti kirjoja annetaan usein joululahjaksi, joten niitä julkaistaankin vilkkaasti juuri joulupyhien alla. Ei ole mikään sattuma, että Reykjavíkista tuli vuonna 2011 ensimmäinen englanninkielisen maailman ulkopuolinen kaupunki, joka valittiin Unescon kirjallisuuskaupungiksi.

Islannin kirjallisuuden helmien erikielisiä versioita on saatavilla kirjakaupoista eri puolilta maata. Niin kuin paikallinen sanonta kuuluu, ”blindur er bóklaus maður” (kirjaton mies on sokea).

b

Rehellisesti sanottuna Islannissa ei edes ole niin monta kuumaa kesäpäivää, että vilvoittelu olisi tarpeen, mutta tästä huolimatta uima-altaita on lähes joka kaupungissa. Paikalliset käyvät niissä ahkerasti säällä kuin säällä. Uinti lämpimässä vedessä kylmänä päivänä onkin mukavampaa kuin kylmässä vedessä kuumana päivänä.

Hygieniasyistä yleisillä uima-altailla on Islannissa noudatettava tiettyjä sääntöjä. Kaikkien on peseydyttävä huolellisesti ilman uimapukua ennen altaaseen pulahtamista. Islantilaisia opetetaan uimaan koulussa, ja kaikenikäisillä ihmisillä on tapana kokoontua uima-altaille rentoutumaan kuumissa kylvyissä. Uimalat ovat islantilaisille kuin pubit monien muiden maiden asukkaille – ne ovat paras paikka kuulla paikkakunnan mehevimmät juorut.

Islantilaisille uima-allas ei tarkoita pelkkää vilvoittelupaikkaa kuumina kesäpäivinä, vaan uimalassa käynti on elämäntapa.

dSYVÄ

Krossneslaug, Länsivuonot

Koska lämmintä vettä pulppuaa jatkuvasti maasta eri puolilla Islantia, luonnolliset kuumat lähteet ovat jo ikimuistoisista ajoista alkaen olleet suosittuja kokoontumispaikkoja. Myös keinotekoiset lämminvesilaguunit ovat suosittuja. Tällaisia ovat esimerkiksi tunnettu Blue Lagoon ja Mývatn Nature Baths, joiden silikaattia ja muita mineraaleja sisältävä vesi virkistää ihoa. Niin uskomattomalta kuin se saattaakin kuulostaa Reykjavíkissa on jopa geoterminen uimaranta, Nauthólsvík, jonka valkoisten hiekkojen ympärillä liplattavaa merivettä lämmitetään keinotekoisesti. Toiset ovat kuitenkin sitä mieltä, että kylmässä merivedessä uiminen on terveellistä ja paikallisia näkeekin joka päivä uiskentelemassa Atlantin kylmissä aalloissa.

BÓKMENNTIR

DJÚP

Islanti jaetaan tavallisesti seitsemään maantie-teelliseen alueeseen, pääkaupunkiseutu mukaan lukien. Alueet eroavat jonkin verran toisistaan sekä kulttuurillisesti että maisemaltaan, mutta niitä yhdistää islantilainen omaleimaisuus.

Länsi-Islanti on geologisesti Islannin monipuolisimpia alueita. Sen luonnonihmeet ovat kuin näyteikkuna Islannin kaikkiin maisemiin – uinuvista tulivuorista, jäätiköistä ja jylhistä vesiputouksista aina monipuoliseen kasvistoon ja eläimistöön.

Länsivuonot ovat Islannin salaperäisimpiä osia. Tämä saaren luoteisosassa sijaitseva alue on harvaan asuttua. Syrjäisyytensä vuoksi sen luontokin on säilynyt lähes koskemattomana. Länsivuonot mainitaan useimmissa matkaoppaissa pakollisena kohteena kaikille vakavasti otettaville tutkimusmatkailijoille.

Pohjois-Islanti taas on todellinen vastakohtien maa. Sen pitkiä niemiä ja laaksoja reunustavat vuoret, laavakentät ja jokien halkomat loivat kukkulat. Osaa pohjoisrannikon lukuisista syvistä poukamista reunustaa runsas vehreä kasvillisuus, toiset taas ovat lähes täysin paljaita. Mitä lähemmäksi napapiiriä tullaan pohjoisilla leveysasteilla, sitä kiehtovampi keskiyön aurinko on.

Islannin suurimmat metsät ja vehreimmät viljelysmaat löytyvät maan itärannikolta, jota

koristavat myös pienet vuonot ja saaret. Lisäksi siellä on lukuisia luonnonsatamia viehättävine kalastaja- ja rannikkokylineen.

Islannin etelärannikolla on useita suosittuja nähtävyyksiä. Jo rantaviiva itsessään tunnetaan kauneudestaan, ja sen varrella sijaitsevat pikkukaupungit ovat kuuluisia tuoreista merenantimistaan.

Reykjanesin niemi on geoterminen ihme, jolla on enemmän majakoita kuin kyliä. Sillä sijaitsee myös Keflavíkin kansainvälinen lentokenttä vain muutaman minuutin matkan päässä hämmästyttävästä Blue Lagoonista.

MONISSA PAIKOISSAVÍÐA

ð

Bridge Between Continents Reykjanes

Rauðasandur Länsivuonot

visitreykjanes.iswestfjords.is

Secret Lagoon Etelä-Islantisouth.is west.is

Snæfellsjökull Länsi-Islanti

Akureyri church Pohjois-Islanti

Seyðisfjörður Itä-Islanti

northiceland.is east.is

ÉLELDGOSLUMIMYRÄKKÄ

Toimivat tulivuoret ovat osa islantilaisten arkea. Vuonna 2010 eri puolilla maailmaa pohdittiin, miten Eyjafjallajökull lausutaan, kun tuo pitkään uinunut tulivuori alkoi syöstä tuhkaansa Euroopan ilmatilaan. Islantilaiset ovat kuitenkin tottuneet näihin luonnonilmiöihin. Saari sijaitsee Atlantin keskiselänteellä, joka on 40 000 kilometrin pituinen repeämä valtameren pohjassa Euraasian ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen välissä. Islanti kasvaa noin 2,5 cm vuodessa mannerlaattojen törmäyskohdalla. Sen länsiosa sijaitsee Pohjois-Amerikan ja itäosa Euraasian mannerlaatalla, joten Islanti itse asiassa kuuluu kahteen eri mantereeseen.

Islanti on maapallon aktiivisimpia tulivuorialueita, joten siellä sattuu tulivuorenpurkauksia keskimäärin kerran viidessä vuodessa. Kaikesta maanpinnalle keskiajan jälkeen pulpunneesta laavasta kolmannes on purkautunut Islannissa. Maailmanhistorian suurin laavavirta mitattiin kesällä 1783, kun Vatnajökullin

lounaispuolella sijaitsevasta 25 kilometrin mitta-isesta Lakagígarin kraatteririvistöstä purkautui 14 kuutiokilometriä laavaa.

Vaikka tulivuortenpurkauksilla on ikävät puolensa, niistä on myös hyötyä, sillä ne tuottavat maalämpöä ja muokkaavat maisemaa. Vuoristoiset maisemat, mustat laavakentät, kuumat lähteet ja geysirit ovat syntyneet tulivuorenpurkausten, veden ja muiden luonnon elementtien välisen jatkuvan vuorovaikutuksen seurauksena. Islantilaiset hyödyntävät lämpöenergiaa ja esimerkiksi yli 90 % Islannin rakennuksista lämmitetään maalämmöllä, joka on yksi edullisimmista ja puhtaimmista energiamuodoista. Koska maankuoren alla velloo valtava energiamäärä, turvallisuus on islantilaisille ensiarvoisen tärkeää. Seismistä toimintaa valvotaan maassa tarkkaan, ja infrastruktuurit on suunniteltu luonnonmullistuksia silmällä pitäen. Tästä syystä myös vakavat vaaratilanteet ovat erittäin harvinaisia.

Islannin kielessä on useita sanoja lumelle sen muodosta, koostumuksesta, satamisnopeudesta ja iästä riippuen. Esimerkiksi sanalle ”él” ei ole suoraa vastinetta monissakaan kielissä – suomeksi sen lähin vastine on ”lumimyräkkä”. Islannissa ei kuitenkaan sada jatkuvasti lunta, ja se on usein tervetullutta – erityisesti joulupyhinä.

Golfvirran ansiosta Islannissa vallitsee lauhkea meri-ilmasto, joten kesät ovat viileitä ja talvet leutoja. Sää on kuitenkin erittäin huonosti ennustettavissa, joten saarella on syytä varautua kaikenlaisiin sääolosuhteisiin vuodenajasta

huolimatta. Ota matkalle mukaasi tukevapohjaiset kengät ja useita vaatekerroksia, joita voit riisua ja pukea olosuhteiden mukaisesti. Uloimman vaatekerroksen olisi hyvä olla veden- ja tuulenpitävä.

Lunta ja vettä voi sataa myös sivusuunnassa, joten veden- ja tuulenpitävät vaatteet ovat tehokkaampia kuin sateenvarjot, jotka hajoavat helposti voimakkaissa tuulenpuuskissa. On aina hyvä varautua vaihteleviin olosuhteisiin – erityisesti asutusalueiden ulkopuolella.

Eyjafjallajökull, Etelä-Islanti

PURKAUS

Ísafjörður, Länsivuonot

ée

FRIÐUR

GÓÐGÆTI

Islanti on myös maailman rauhanindeksin mukaan maailman rauhanomaisin maa. Vaikka Yhdysvaltain armeijalla olikin tukikohta Keflavíkissa toisen maailmansodan aikana ja se oli maassa jonkin verran sotilaallisesti läsnä aina vuoteen 2006 asti, Islannilla itsellään ei ole koskaan ollut pysyvää armeijaa. Rikosten määrä Islannissa on maailman alhaisimpia. Väkivaltarikokset ovat maassa harvinaisia, mutta Islannin poliisi suhtautuu niihin vakavasti. Automaatti- ja käsiaseet ovat laittomia, eikä Islannin poliisi tavallisesti kanna ampuma-aseita.

Talvisaikaan Reykjavíkin taivaalle heijastuva valokeila kehottaa kaupungin asukkaita ajattelemaan rauhaa – ”Imagine Peace”, kuten Yoko Onon luoman ulkoilmataideteoksen, John Lennonin muistolle omistetun rauhantornin kaiverruksessa lukee. Yoko Ono paljasti taideteoksen Viðeyssä 9. lokakuuta 2007, jolloin Lennon olisi täyttänyt 67 vuotta. Joka vuosi Lennonin syntymäpäivästä aina hänen kuolinpäiväänsä eli joulukuun 8. päivään asti teoksesta heijastuu taivaalle valokeila, jonka voi lisäksi nähdä joinakin valittuina päivinä talven aikana.

f

RAUHA Koska Islantia ympäröivät maailman parhaisiin lukeutuvat kalastusalueet ja puhdas ympäristö, paikalliset ravintolat voivat hyödyntää erittäin puhtaita aineksia. Voitaisiin jopa sanoa, että islantilaisen keittiön valttikortti on juuri sen sijainti.

Islannista on viime vuosina tullut Euroopan dynaamisimpia gastronomisia matkakohteita. Maa on täynnä kiehtovia ruokapaikkoja, joissa voi maistella mitä mielenkiintoisimpia ruokalajeja. Keittiömestarit loihtivat moderneja herkkuja perinteisistä aineksista ja ottavat vaikutteita uudesta pohjoismaisesta keittiöstä, jossa tuoreus ja paikalliset, vuodenaikojen mukaisesti vaihtelevat ainekset ovat keskeisessä roolissa.

Islantilaiseen ruokaperinteeseen vaikuttavat luonto, kulttuuri ja ihmiset. Maassa on runsaasti laadukkaita ravintoloita, joista monet ovat erikoistuneet nimenomaan paikallisista aineksista valmistettuihin ruokiin. Joidenkin tarjonta on perinteistä, toiset taas uskaltautuvat uusille urille. Useissa ravintoloissa omistajaperheen omat kulinaariset perinteet sulautuvat innovatiiviseen ajatteluun ja ammattitaitoon, mistä syntyy elämyksellisiä, herkullisia aterioita.

Yksi islantilaisen keittiön kulmakivistä on vastapyydystetty kala. Islannin rannikko lukeutuu Pohjois-Atlantin parhaisiin kalavesiin. Siellä kylmät ja lämpimät merivirrat kohtaavat, joten olosuhteet ovat ihanteelliset kalakannan kehittymisen kannalta. Kalastus on ollut osa Islannin historiaa ja kulttuuria jo vuosisatoja. Kala on ollut kansakunnan elinehto sekä osana ruokavaliota että tärkeimpänä vientituotteena. Tiukat säännöt pyrkivät takaamaan kalavesien kestävän kehityksen ja kalasaaliin asianmukaisen käsittelyn. Jos käyt jossakin Islannin lukuisista kalaravintoloista, ymmärrät paikallisten väitteen siitä, että he itse asiassa keksivät kalastuksen.

Vapaasti laiduntavat lampaat ovat toinen islantilaisten kansallinen ylpeydenaihe ja ne tunnetaankin mureasta lihastaan. Luomuvihannekset Islannissa kasvatetaan maalämmöllä lämmitetyissä kasvihuoneissa. Niiden tuotanto täyttää suurimman osan maan omasta tarpeesta. Yksi omintakeisimmista herkuista on skyr – vähärasvainen, proteiinipitoinen, rahkaa muistuttava maitotuote. Tässä mainitut ja monet muut tuoreet ainekset ovat Islannin ruokakulttuurin perusta.

g

HERKUTYoko Ono Peace Tower, Viðey, Reykjavík

fJos ihmisiä pyydetään kuvailemaan Islantia, usein ”rauhallinen” on ensimmäisten

sanojen joukossa. Tämä on täysin ymmärrettävää, sillä Islannissa on runsaasti

asumattomia alueita ja se on Euroopan harvimmin asuttu maa.

HÁTÍÐ INNBLÁSTUR

Jökulsárlón, Etelä-Islanti

JUHLAT

Väkilukuun suhteutettuna juhlien ja festivaalien määrä Islannissa on hämmästyttävä, sillä paikalliset kokoontuvat mielellään juhlimaan yhdessä. Maassa järjestetään ympäri vuoden hyvin monenlaisia musiikki-, elokuva- ja muotifestivaaleja. Kesällä kaupunkifestivaaleja järjestetään erityisen paljon, varsinkin elokuun

ensimmäisellä viikolla, ja ne houkuttelevat sankoin joukoin yleisöä eri puolilta maata. Kesäpäivinä valoisia tunteja riittää ja talvisin ihmisillä on runsaasti aikaa työpäivän jälkeen, joten Islanti on ihanteellinen paikka erilaisille festivaaleille.

h

Islannissa on jo maan asuttamisen ajoista lähtien ollut vilkas taide- ja kulttuurielämä. Joidenkin mielestä tämä johtuu siitä, että islantilaiset taiteilijat inspiroituvat maan jylhästä luonnosta – toisten mielestä taas syynä ovat ennemminkin ulkoiset tekijät, kuten luonto ja pieni väkiluku.

Islantilainen musiikki on kiinnostanut suurta yleisöä maailmanlaajuisesti, islantilaiset kuvataiteilijat ovat saaneet kansainvälistä tunnustusta ja islantilaisten nykykirjailijoiden teoksia on käännetty eri puolilla maailmaa. Myös näyttämötaide kuuluu islantilaisen kulttuurin kulmakiviin. Monet maan arvostetuimmista kirjailijoista kirjoittavat yksinomaan näytelmiä tai

sovittavat aiempia teoksiaan teatteriin. Teatteri on Islannissa erittäin suosittua, ja suhteellisen uusi Iceland Dance Company on niittänyt nopeasti mainetta sekä kotimaassa että ulkomailla.

Islannissa niin sanotut luovat alat työllistävät suhteessa enemmän ihmisiä kuin monissa muissa maissa: yli 5 % maan työvoimasta toimii luovilla aloilla. Osuus on suurempi kuin kalastusteollisuuden ja maatalouden työvoima yhteensä. Luovien alojen osuus bruttokansantuotteesta onkin suurempi kuin maatalouden.

Inspiroidu sinäkin Islannista.

INSPIRATION

JÓLÍSLENSKA

Seyðisfjörður, Itä-Islanti

Islannin kieli on aina ollut olennainen osa maan kansallista identiteettiä. Islanti muistuttaa skandinaavisista kielistä eniten Skandinaviassa aiemmin puhuttua muinaisnorjaa. Tämä johtuu satojen vuosien eristyneisyydestä sekä kansan halusta vaalia kieltään.

Lainasanojen sijaan Islannissa on pyritty kehittämään uusille asioille islanninkielisiä nimiä joko luomalla uusia sanoja tai hyödyntämällä vanhoja sanoja, jotka ovat ajan myötä jääneet pois käytöstä. Esimerkiksi tietokonetta tarkoittava sana ”tölva” on muodostettu sanoista ”tala” (’numero’) ja ”völva” (’tietäjätär’). iPadista käytetään nimitystä ”spjaldtölva”, joka on sanojen ”spjald” (’tabletti’) ja ”tölva” (’tietokone’) yhdistelmä. Kieltä on pyritty suojaamaan myös lainsäädännöllä. Islannissa onkin laki, jossa määrätään, että maassa syntyville lapsille on joko annettava jokin hyväksyttyjen nimien tietokannasta löytyvä nimi tai nimiehdotus on lähetettävä nimiin erikoistuneelle komitealle, joka joko hyväksyy tai hylkää nimen sen perusteella, onko se oikeinkirjoituksen ja kieliopin kannalta islanninkielinen.

Islannissa ei muusta Euroopasta poiketen käytetä sukunimiä, vaan patronyymejä ja matronyymejä eli isän- ja äidinnimiä. Kaikkia islantilaisia – presidenttiä ja pääministeriä myöten – puhutellaan etunimillä, sillä sukunimen sijaan vain ilmoitetaan kenen miehen tai naisen tytär tai poika henkilö on. Äidinnimien suosio on ollut jatkuvassa kasvussa.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa kuuluisa fyysikko Albert Einstein. Hänen nimensä olisi Islannissa Albert Hermannsson (Hermanninpoika), koska hänen isänsä nimi oli Hermann Einstein. Albert Einsteinin poika, Hans Albert Einstein, olisi puolestaan nimeltään Hans Albert Albertsson. Tämän poika, Bernhard Caesar Einstein, olisi ollut islanniksi Bernhard Caesar Hansson. Albert Einsteinin sisar, Maria Einstein, olisi puolestaan ollut Maria Hermannsdóttir (Hermannintytär). Marian elämänkumppanin nimi oli Paul Winteler, ja jos he olisivat menneet naimisiin (mitä he eivät todellisuudessa tehneet), Maria olisi säilyttänyt isännimensä Hermannsdóttir. Heidän kuviteltujen lastensa patronyymit olisivat olleet Paulsdottir tai Paulsson. Mikä olisi sinun islantilainen nimesi?

í

ISLANNIN KIELI

Joulunaika on pohjoisella pallonpuoliskolla erityisen tärkeä, eikä yksinomaan uskonnollisista syistä, vaan myös siksi, että se tarkoittaa uuden alkua. Talvipäivänseisausta on juhlistettu Islannissa jo pitkään – jopa ennen kristinuskon tuloa maahan. Tuolloin vuoden pimein jakso päättyy ja uusi jakso alkaa auringon noustessa päivä päivältä korkeammalle.

Islanti on joulupyhien viettoon maaginen paikka. Maassa ovat hyvin monipuoliset jouluperinteet, ja totta puhuen valon juhlassa pimeys on eduksi. Valo on islantilaisille erittäin tärkeä joulunajan juhlallisuuksissa, ja ihmiset koristelevatkin kotinsa kirkkain jouluvaloin sekä sisältä että ulkoa. Kuten monissa muissakin maissa, myös Islannissa värikkäästi koristeltu joulukuusi on joulunajan keskeisin koriste olohuoneessa.

Islantilaiset juhlistavat joulua 13 päivän ajan, ja perinteisesti juhlat rakentuvat hyvän ruoan ja perheen ympärille. Jouluna perhe ja sukulaiset kerääntyvät saman pöydän ääreen nauttimaan hyvästä ruoasta ja toistensa seurasta. Islannissa on myös joitakin erikoisia perinteitä, jotka juontavat juurensa vanhasta kansanperinteestä.

Islannissa lapset eivät odota joulupukin saapuvan porojen vetämässä reessä Pohjoisnavalta tuomaan lahjoja, vaan joulupukin sijaan lahjoja tuovat 13 veljestä, joita kutsutaan joulupojiksi. He asuvat vuorilla, saapuvat kaupunkiin yksi kerrallaan ennen joulua ja jättävät pieniä lahjoja lapsille, jotka ovat laittaneet kenkänsä ikkunalaudalle. Näin ei ole kuitenkaan ollut aina. Islantilaisissa kansantaruissa joulupojat olivat ilkikurisia, mikä saattoi johtua siitä, että he ovat peikkojen jälkeläisiä. Tarkalleen sanottuna he ovat kolmipäisen Grýla-nimisen jättiläisakan lapsia. Akan lempiruokaa on tuhmista lapsista valmistettu pata, ja hänen kolmas aviomiehensä on ruma jättiläinen nimeltään Leppalúði. Pahin kaikista on ehkä kuitenkin heidän kissansa eli joulukissa. Sen kerrotaan syövän sellaiset lapset, jotka eivät saa uusia vaatteita jouluaatoksi.

Uudenvuodenaatto on todennäköisesti koko vuoden suurin iltajuhla. Silloin ilotulitteita räjäytellään koko illan ja erityisesti keskiyön aikaan, jolloin koko taivas valaistuu muutamaksi minuutiksi. Paloautot ja satamiin ankkuroidut laivat juhlistavat vuoden vaihtumista soittamalla sireeneitään ja torviaan. Uudenvuoden ilotulitukset Islannissa ovat takuulla unohtumaton kokemus.

Akureyri, Pohjois-Islanti

JOULU

ELOKUVA

Islannin kauneus, pitkät valoisat kesäpäivät ja vaihtelevat maisemat ovat inspiroineet ja houkutelleet elokuvantekijöitä jo pitkään, sillä tässä ympäristössä on helppo luoda täysin erilaisia maailmoita lyhyen välimatkan päässä toisistaan. Itse asiassa monet tunnetut elokuvat ja tv-ohjelmat on kuvattu Islannissa.

HBO:n Game of Thrones -sarjan fanit saattavat tietääkin, että monet Muurin pohjoispuolelle sijoittuvista kohtauksista on kuvattu täällä, mutta Islannin maisemia näkyy myös muissa Westerosin osissa. Islannin ainutlaatuiset maisemat ovat merkittävässä asemassa myös sellaisissa elokuvissa kuin Darren Aronofskyn Noah, Wachowskin sisarusten Nouseva Jupiter, Clint Eastwoodin Isiemme liput sekä Ben Stillerin Walter Mittyn ihmeellinen elämä.

Islanti tarjoaa erinomaiset kulissit myös fantasiaelokuville. Jotkin Tähtien sota -elokuvien The Force Awakens ja Rogue One kohtauksista on kuvattu Islannissa, ja supersankarit seikkailevat saarella sekä Justice League- että Captain America: Civil War -elokuvissa. Myös kahdessa Bond-elokuvassa on Islannissa kuvattuja kohtauksia, samoin kuin Christopher Nolanin filmissä Batman Begins. Ridley Scottin Alien-elokuvan esiosa, Prometheus, kuvattiin pitkälti Islannissa – esimerkiksi sen vaikuttava alkukohtaus kuvattiin Dettifossin vesiputouksella. Oblivion-elokuvassa Tom Cruise kiiti Islannin sisämaan mustilla hiekoilla, jotka toimivat ydinsodan jälkeisen Uuden-Englannin maisemina.

Myös Islannin oma elokuvateollisuus niittää mainetta maailmalla erityisesti islantilaisohjaajien omaperäisellä otteella ja draamantajulla sekä vakavanaamaisella huumorillaan. Muista hyödyntää tilaisuus nähdä islantilaisia elokuvia maassa vieraillessasi.

KVIKMYND

k

MIÐNÆTURSÓL

LÝÐRÆÐIDEMOKRATIA

Grímseyn saari on Islannin pohjoisin asuttu alue. Itse asiassa se on niin kaukana pohjoisessa, että se sijaitsee napapiirillä. Kesäpäivänseisauksen aikaan aurinko paistaa siellä ympäri vuorokauden, talvipäivänseisauksen aikaan vallitsee kaamos. Tämä ilmiö ja erinomaiset lintubongausmahdollisuudet luovat Grímseystä suositun matkakohteen.

Keskiyön aurinko ei tietenkään paista vain Grímseyllä, vaan keskikesällä yöt ovat valoisia koko maassa. Kesällä luonto vaihtaa väriä, valoa on enemmän ja ilmapiiri tuntuu taianomaiselta. Kesä on parasta aikaa telttaretkille, paljuissa voi kylpeä vaikkapa keskiyöllä ja merenrannalla on mukava ihastella, kuinka auringonsäteet leikkivät aalloilla ja valaisevat vuoristomaisemia.

KESKIYÖN AURINKO

Demokratia on juurtunut syvälle islantilaiseen yhteiskuntaan. Islannin asuttivat alun perin muinaisnorjalaiset maanviljelijät ja merenkulkijat etsiessään uutta maata, jossa voisivat toimia itse omina herroinaan. Maalla ei ollut kuningasta tai muutakaan virallista hallitsijaa, vaan päätökset tehtiin kansankäräjillä keskustelemalla ja neuvottelemalla. Vaikka Islanti oli 700 vuotta Norjan ja Tanskan siirtomaavallan alla, Alþingin yleiskäräjät kokoontuivat tuolloinkin normaalisti. Nykyisin Alþingi eli Islannin parlamentti on maan ensisijainen hallintoelin. Siksi Islanti onkin maailman vanhin parlamentaarinen demokratia.

Vanhojen perinteiden noudattamisesta huolimatta poliittinen ajattelutapa on Islannissa progressiivinen. Maa pääsee jatkuvasti kärkijoukkoon tutkimuksissa, joissa mitataan poliittista vapautta, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja inhimillistä kehitystä. Islantilaiset valitsivat ensimmäisinä maailmassa presidentikseen naisen vuonna 1980. Islanti on viime vuosina luokiteltu Maailman talousfoorumin tasa-arvoraportissa useita kertoja tasa-arvoisimmaksi maaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että Islannissa naisilla on kaikkein tasa-arvoisimmat mahdollisuudet koulu-tukseen ja terveydenhuoltoon.

Lisäksi naisilla on parhaat mahdollisuudet osallistua täysipainoisesti maan politiikkaan ja talouselämään. Naisilla on paljon poliittista vaikutusvaltaa ja naisia toimii asiantuntijatehtävissä sekä teknisissä ammateissa lähes saman verran kuin miehiäkin.

Islanti johtaa myös seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksissa. Vuonna 2009 Islantiin valittiin maailman ensimmäinen avoimesti homoseksuaalinen pää-ministeri. Samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhteet on tunnustettu virallisesti vuodesta 1996 alkaen. Vuonna 2010 voimaan tullut laki salli samaa sukupuolta olevien avioliitot ja teki avioliitosta sukupuolineutraalin instituution, mikä tarkoittaa sitä, että lain edessä samaa tai eri sukupuolta olevien avioliitot ovat täysin samanarvoisia. Jokavuotinen Reykjavíkissa järjestettävä Pride-tapahtuma on otettu Islannissa lämpimästi vastaan, ja siihen osallistuukin noin neljännes koko väestöstä.

l

Gay Pride, Reykjavík Brimketill, Reykjanes

m

NORÐURLJÓS

Revontulet muodostuvat auringosta peräisin olevista hiukkasista, joita vapautuu auringossa tapahtuvien purkausten yhteydessä. Kun hiukkaset reagoivat maan ilmakehässä maan magneettikentän sisällä, vapautuu energiaa, jolloin taivaalla nähdään näitä värimuodostelmia. Revontulet syntyvät Maan ylemmässä ilmakehässä 100–250 kilometrin korkeudessa, jossa ilma on huomattavasti ohuempaa. Pilvettöminä talviöinä Islannissa järjestetään retkiä tästä hämmästyttävästä – joskin oikukkaasta – luonnonilmiöstä kiinnostuneille. Revontulien tarkkailuun ei ole yhtä ainoaa oikeaa paikkaa, vaan paikka vaihtelee. Retkien oppaat ovat kuitenkin taitavia ”metsästämään” revontulia ja löytävät tavallisesti parhaat paikat kunkin yön olosuhteita arvioimalla.

Ei ole mitään takuita siitä, että voisit Islannin matkallasi nähdä revontulia. Mahdollisuudet ovat sitä

paremmat, mitä kauempana olet asutuskeskuksista ja varsinkin pääkaupungin kirkkaista valoista. Jos haluat tietää, kannattaako valvoa ja seisoskella ikkunassa revontulia odotellen, sinun on otettava huomioon useita eri tekijöitä, kuten auringonnousun ja -laskun sekä kuunnousun aika ja pilvipeitteen paksuus. Islannin ilmatieteenlaitos ilmoittaa nämä tiedot sivustollaan en.vedur.is, ja samasta osoitteesta löytyy myös kätevä revontuliennuste. Ennusteessa revontulien voimakkuus arvioidaan asteikolla 0–9, jolla 0 tarkoittaa erittäin pientä ja 9 erittäin suurta voimakkuutta. Jos taivas on tumma ja pilvetön ennusteen ollessa vaikkapa 3 tai vain 2, revontulia voi tavallisesti nähdä.

REVONTULET

Talven syvässä pimeydessä Islannissa voi nähdä valonpilkahduksia, kun syyskuusta huhtikuuhun voi ihastella revontulien upeaa leikkiä taivaalla. Revontulien latinankielinen nimi ”aurora borealis” viittaa roomalaiseen aamuruskon jumalattareen Auroraan ja kreikankieliseen pohjoistuulta tarkoittavaan sanaan ”boreas”. Joissakin kielissä revontulia kutsutaan yksinkertaisesti ”pohjoisen valoiksi”.

Kolgrafafjörður, Länsi-Islanti

ORKA ÓBYGGÐIRENERGIA ERÄMAA

Pohjois-Atlantin valtameren saarella eristyksissä asuneet islantilaiset ovat tulleet monin tavoin omavaraisiksi. Saaren maantieteellisen sijainnin ansiosta maassa on runsaasti uusiutuvia energianlähteitä, ja niiden huolellinen käyttö onkin ollut ensiarvoisen tärkeää. Nykyisin 99 % sähköstä ja noin 85 % maan raakaenergian kokonaiskulutukseen tarvittavasta energiasta on peräisin vesivoimasta ja geotermisestä varannosta. Tämä tekee Islannista väkilukuun suhteutettuna maailman suurimman vihreän energian tuottajan.

Ensimmäinen julkinen rakennus Reykjavíkissa lämmitettiin maalämmöllä vuonna 1930. Nyt sillä lämmitetään 90 % maan rakennuksista. Maalämpöä käytetään myös sähköntuotannossa, joskin suurin

osa sähköstä tuotetaan vesivoimalla. Myös Blue Lagoonin ja Mývatn Nature Bathsin kaltaisissa kylpylöissä hyödynnetään kuumien lähteiden vettä. Uusiutuvat energianlähteet ovat paitsi päästöttömiä myös suhteellisen edullisia, joten sähkö on Islannissa halvempaa kuin useimmissa muissa maissa.

Islannin vesivoimalat ja geotermiset voimalaitokset ovat varsinaisia tekniikan ihmeitä. Monissa suurissa voimaloissa on omat vierailukeskuksensa ja niihin järjestetään opastettuja kierroksia energiantuotannosta kiinnostuneille.

Islanti on retkeilijöiden paratiisi. Yli puolet maan pinta-alasta sijaitsee yli 400 metrin korkeudessa. Maisemat vaihtelevat värikkäistä vuoristoista laavakenttiin, jäätikköihin, kuumin lähteisiin ja mustaan hiekkaan. Luonto on muovannut karut maisemat jylhiksi ja ainutlaatuisiksi maailmassa.

Patikointi on suosittu harrastus Islannissa, ja kauniita vaellusreittejä löytyykin joka puolelta maata. Reittejä on myös kaikenmittaisia – lyhyistä päiväretkistä aina monipäiväisiin vaellusmatkoihin sisämaahan. Jos suuntaat villiin luontoon autolla, älä aja tien ulkopuolella. Se on kiellettyä ja rangaistavaa, ja mikä pahinta, siitä jää merkkejä luontoon jopa vuosisadoiksi. Vaellusreittien varsilla on opasteina kiviröykkiöitä, jotta vaeltajat eivät eksyisi. Niihin ei saa koskea eikä uusia

saa rakentaa, sillä tämä voi vaarantaa muiden vaeltajien turvallisuuden.

Järjestettyjä vaelluksia on tarjolla joka puolella maata. Päiväretket ovat suosittuja talvisin, pidempiä retkiä järjestetään kesällä. Voit toki suunnata vaeltamaan myös omin päin. Muista kuitenkin olla varovainen, jos lähdet liikkeelle ilman opasta. Ota mukaan riittävästi vaatteita ja ruokaa sekä varmista, että joku tietää, missä olet minäkin päivänä. Lisää ohjeita turvalliseen liikkumiseen saat osoitteessa safetravel.is, jossa voit myös rekisteröidä matkasuunnitelmasi. Siitä voi olla hyötyä hätätilanteissa.

Luonnonkylpylä Mývatn, Pohjois-Islanti

o ó

POP-MUSIIKKI

Legendaarinen laulaja–lauluntekijä Björk on epäilemättä maailman tunnetuin islantilainen. Islantilainen musiikki on kiinnostanut suurta yleisöä maailmanlaajuisesti erityisesti Björkin, Sigur Rósin ja Of Monsters and Menin kaltaisten kansainvälisesti tunnettujen tähtien työn ansiosta. Kiinnostavia uusia lahjakkuuksia nousee julkisuuteen joka vuosi, ja monet heistä pitävät

säännöllisesti konsertteja eri puolilla maata. Islannissa järjestettävien musiikkifestivaalien määrä todistaa siitä, miten vahva musiikki-teollisuuden asema maassa on. Muista käydä matkallasi myös konsertissa – näin tuet uusia lahjakkuuksia.

p

POPPTÓNLIST

SAVUJEN LAHTI

Islannin pääkaupungin, Reykjavíkin, nimi tarkoittaa ’savujen lahtea’. Nimi juontaa juurensa Islannin ensimmäiseen pysyvään uudisasukkaaseen, Ingólfur Arnarsoniin, joka nimesi alueen näin lähistön kuumista lähteistä nousevien höyryjen vuoksi. Hän ei vielä tiennyt, miten suuri vaikutus maalämpöenergialla tulisi olemaan koko maan kulttuuriin ja ihmisten elämänlaatuun.

Reykjavíkin seudusta on tullut vilkas, kulttuurin- ja tapahtumientäyteinen kaupunkialue. Alueella on noin 220 000 asukasta, ja siellä on kaikki suurkaupunkien palvelut ilman valtavaa väkimäärää. Aurinkoisina päivinä paikalliset kokoontuvat mielellään joko Austurvöllurin aukiolle parlamenttitalon eteen tai suuntaavat Nauthólsvíkin geotermiselle uimarannalle ottamaan aurinkoa. Reykjavíkin ydinkeskustaan viitataan usein sen postinumerolla 101, ja sen kadut ovat täynnä kahviloita, ravintoloita ja baareja. Rakennusten leikkisät seinämaalaukset ja katutaide toimivat todisteina paikallisten luovuudesta ja iloisuudesta.

Suuremmissa taidegallerioissa esitellään islantilaisen taiteen klassikoita, kun taas pienemmissä esiin pääsevät sekä islantilaisten että ulkomaalaisten nykytaiteilijoiden modern-immat projektit. Reykjavíkin lukuisissa museoissa

puolestaan esitellään sekä kaupungin että koko maan kulttuuria ja historiaa. Unescon kirjallisuuskaupungiksi nimetty Reykjavík vaalii kirjallisia aarteita ja huolehtii monista lahjakkaista runoilijoistaan ja kirjailijoistaan.

Kivenheiton päässä Laugavegurin ja Skólavörðustígurin ostosalueesta sijaitsee uudistettu Vanha satama, jossa kalastusteollisuuden rinnalla toimii nykyisin käsityöliikkeitä. Konserttitalo ja konferenssikeskus Harpa hallitsee keskustan vehreän Arnarhóllin kukkulan läheistä maisemaa. Kukkulaa vartioi itsensä Ingólfur Arnarsonin patsas, ja festivaalien aikaan kukkulan nurmet ovat täynnä väkeä.

Reykjavikin taivaanrantaa hallitsee 914 metriä korkea Esjan vuori, josta paikalliset käyttävät nimeä Esjan. Kaunis vuori on aina erinäköinen: auringonnousun aikaan kullankeltainen ja osin varjoisa, synkkinä päivinä tummanpuhuva ja pilvien varjostama, ja talvisten auringonlaskujen aikaan aniliininpunainen. Se on erittäin kaunis myös lähietäisyydeltä ja siksi se onkin erinomainen kohde Reykjavíkista lähtevälle päivänretkelle.

Reykjavík

REYKJAVÍK

r

STEYPIREYÐUR

Islannin rannikon puhtaissa vesissä on runsaasti merieläimiä. Kun suuret merinisäkkäät, kuten hylkeet ja valaat, saapuvat kesällä rannikolle ruokailemaan, matkailijat saavat mahdollisuuden tarkkailla eläimiä niiden luonnollisessa elinympäristössä.

Valaidentarkkailulle paras ajankohta on huhtikuusta syyskuuhun. Silloin Islantia ympäröivässä valta-meressä voi nähdä jopa 20 eri valaslajia. Sinivalaat ovat maailman suurimpia nisäkkäitä kautta aikojen, ja niitä näkee erittäin harvoin. Islanti on kuitenkin yksi niitä harvoja paikkoja maailmassa, jossa hyvällä tuurilla saatat nähdä sinivalaan.

Valaidentarkkailuretkiä järjestetään kaikkialla Islannissa. Monista rannikkokaupungeista retkiä järjestetään päivittäin, ja veneet ovat tavallisesti pieniä ja mukavia. Talvisin retkiä on harvemmin. Silloin auringon laskiessa lumisten vuorenhuippujen taakse, maisemat hohtavat kauneimmillaan.

s

SINIVALAS

Sinivalas

TORFBÆR

ULL

Burstafell, Itä-Islanti

Rankat talvet ja rakennusmateriaalien puute tekivät rakentamisesta hankalaa Islannin ensimmäisille asukkaille. Heidän saapuessaan saarelle noin 30 % sen pinta-alasta oli metsien peitossa. He ryhtyivät rakentamaan turvekattoisia taloja lähinnä koivuista ja kivistä ja käyttivät katoissa turvetta, koska se oli tehokas eriste.

Islannin eteläosassa sijaitsevasta Þjórsárdalurista on kaivauksissa löytynyt ikivanha turvekattoinen talo, Stöng. Tämä entisöity maatila on peräisin ns.

Islannin kansainyhteisön kaudelta. Siellä vierailijat voivat tutustua uudisasukkaiden ensimmäisten sukupolvien arkeen ja asuinrakennuksiin. Stöngin uskotaan tuhoutuneen tulivuori Heklan purkautuessa vuonna 1104. Uudempi esimerkki turvekattoisista taloista on pohjoisen Skagafjörðurissa sijaitseva Glaumbær. Alueen turvekattoisissa taloissa asuttiin aina vuoteen 1947 asti.

TURVEKATTOISET

Islantilaisilla lampailla on erikoinen, kaksikerroksinen turkki. Ulompi, pitkäkarvainen kerros hylkii vettä, kun taas hienojakoisempi ja pehmeämpi sisäkerros suojaa kylmyydeltä. Lampaiden villasta valmistetaan islantilaista lopi-villalankaa, joka lämmittää hyvin, joten sitä pidetäänkin ihanteellisena materiaalina kylmiin, ankariin sääolosuhteisiin tarkoitetuille vaatteille.

Erikoisesti kuvioituja islantilaisia villapaitoja alettiin kutoa 1900-luvun alkupuolella, ja nykyisen muotonsa ne saivat toisen maailmansodan aikana. Kuviot ovat islantilaisen suunnittelun historian kannalta merkittäviä.

VILLAt

u

Islannissa on runsaasti erilaisia majoitusvaihtoehtoja. Telttailu on aina ollut Islantiin matkaavien suosiossa, mutta sitä on parasta harrastaa kesällä. Islannissa on noin 200 rekisteröityä leirintäaluetta, ja vaikka jotkin niistä ovatkin avoinna ympäri vuoden, useimmat avataan kesäkuun alussa ja suljetaan paikasta riippuen joko elokuun loppupuolella tai syyskuun puolivälissä. Monilla leirintäalueilla on myös asuntoautoille suunnattuja palveluita.

Islannin luonnonsuojelulaeissa määritellään erikseen alueet, joilla saa leiriytyä rekisteröityjen leirintäalueiden ulkopuolella. Leirintäalueet ovat kuitenkin aina paras vaihtoehto. Jos seudulla ei ole leirintäaluetta, asuinrakennusten läheisyyteen saa pystyttää enintään kolme telttaa joutomaille ja

vain yhdeksi yöksi. Jos haluat leiriytyä viljelymaille, asuinrakennusten tuntumaan tai aidatuille alueille ja muihin vastaavanlaisiin paikkoihin, sinun on ennen teltan pystyttämistä pyydettävä maanomistajalta lupa leiriytyä hänen mailleen. Lupaa on pyydettävä myös muilla alueilla, jos aiot viipyä kauemmin kuin yhden yön.

Tavanomainen telttailu on sallittua ylänköseudulla. Sen sijaan jos matkustat asuntoautolla, on ennen leiriytymistä ylänköseuduille, asuinalueille tai joutomaille pyydettävä maanomistajan tai viranomaisen lupa.

Islannin maisemia halkovat vuorilta mereen virtaavat suuret jäätikköjoet. Koska maassa on runsaasti vesistöjä ja vuoristoa, myös vesiputouksia on paljon.

Vesiputouksia on Islannissa kaikenkokoisia ja -muotoisia. Euroopan voimakkain vesiputous, Dettifoss, kuohuu Pohjois-Islannissa. Sieltä löytyy myös viehättävä Goðafoss, jossa pakanalliset patsaat tuhottiin symbolisena eleenä, kun Islanti kääntyi kristinuskoon.

Länsi-Islannin syvässä Hvalfjörðurin vuonossa virtaa maan toiseksi korkein vesiputous, Glymur. Putouksen alkulähteille voi kiivetä noin neljässä tunnissa, ja patikkamatka on vaivan arvoinen. Jos et kuitenkaan ole kiinnostunut patikoinnista, voit suunnata läheisille Hraunfossarin vesiputouksille. Länsivuonoilta löytyy hämmästyttävä Dynjandi, jonka vesiputousten yhteenlaskettu pituus on yli 100 metriä ja joka muistuttaa muodoltaan hääkakkua.

Idässä puolestaan virtaa maan kolmanneksi korkein vesiputous, Hengifoss. Tämän 128 metriä korkean putouksen vedet kohisevat ylätasangolta viehättävään solaan.

Monet Islannin tunnetuimmista vesiputouksista sijaitsevat kuitenkin maan eteläosassa. Islannin kuvatuimmat vesiputoukset ovat Kultaisen kierroksen varrella sijaitseva Gullfoss ja kaunis Skógafoss etelämpänä.

Kaikkialla on lisäksi pieniä vesiputouksia, joihin saarella matkustava kiinnittää huomionsa.

VESI

v

LEIRIYTYMINEN

Dettifoss, Pohjois-IslantiSkaftafell, Etelä-Islanti

ú

ÚTILEGA VATN

Bridge Between Continents Reykjanes

Rauðasandur Länsivuonot

Secret Lagoon Etelä-Islanti

Snæfellsjökull Länsi-Islanti

Akureyri church Pohjois-Islanti

Seyðisfjörður Itä-Islanti

FAX YRÐLINGUR

Islanninhevonen, jota kutsutaan usein vain ”islantilaiseksi”, tunnetaan varmajalkaisena ja se pärjää hyvin rosoisessa maastossa. Islanninhevosella on muiden rotujen tavallisen käynnin lisäksi kaksi muuta askellajia: töltti ja passi. Näistä ensimmäinen on nelitahtinen askellaji – islanniksi ”tölt”. Töltissä tempo voi vaihdella kävelyvauhdista laukan vauhtiin. Se on samalla kuitenkin miellyttävää ja tasaista ratsastajalle. Passin islanninkielinen nimi on ”skeið”, ja sitä käytetään usein hevoskilpailuissa. Se on vauhdikas ja tasainen askellaji, jossa jotkin hevoset saattavat yltää jopa 50 kilometrin tuntinopeuteen. Pitkiin ratsastusretkiin se ei sovi.

HEVOSENHARJANAALINPOIKASET

y

Islanninhevonen on ainutlaatuinen hevosrotu, joka polveutuu Islannin ensimmäisten uudisasukkaiden yli tuhat vuotta sitten Norjasta tuomista hevosista. Rotu on kuollut sukupuuttoon Islannin ulkopuolella, mutta saarella eristyksissä rotu on säilynyt elinvoimaisena vuosisatoja.

Ennen ihmisten saapumista tälle Islanniksi kutsutulle vulkaaniselle saarelle siellä ei ollut muita maaeläimiä kuin naaleja. Tämä paksuturkkinen pikkunisäkäs saapui saarelle viimeisellä jääkaudella merijäätä pitkin, ja se on Islannin ainoa alkuperäinen maanisäkäs. Se vaihtaa väriään vuodenaikojen mukaisesti – kesällä turkki on ruskea ja talvella valkoinen.

Ihmiset ovat tuoneet saarelle mukanaan myös muita nisäkkäitä. Tällaisia ovat kotieläiminä käytetyt

lampaat, hevoset, siat ja vuohet. Laivojen mukana taas on saapunut salamatkustajina myös hiiriä ja rottia. Joitakin eläimiä tuotiin alun perin lemmikeiksi tai tarhaukseen, mutta ne joko vapautettiin tai pääsivät vapaiksi myöhemmin. Tällaisia ovat esimerkiksi kanit, minkit ja erityisesti porot, jotka nykyisin vaeltelevat Islannin itäosissa. Saarelle saattaa myös satunnaisesti eksyä jääkarhu Jäämereltä lipuvan jäävuoren mukana. Islanti on kuitenkin jääkarhun vakituiseksi elinympäristöksi liian lämmin.

Islannin kielessä on yli sata hevosten väriä ja kuvioita kuvaavaa sanaa. Monet kutsuvat näitä hevosia niiden pienen säkäkorkeuden vuoksi virheellisesti poneiksi. Islanninhevosten säkäkorkeus on keskimäärin 132–142 cm ja ne painavat 330–380 kg. Kaikkialla Islannissa järjestetään ratsastusretkiä, joiden aikana on erinomainen tilaisuus tutustua luontoon. Retkiä on kaikentasoisille ratsastajille aloittelijoista aina kokeneisiin hevosenkäsittelijöihin. Kestoltaan retket vaihtelevat puolesta päivästä kymmeneen päivään.

Saat lisätietoja osoitteesta horsesoficeland.is

x

ÝSA ÞJÓÐGARÐUR

Islantilaiseen keittiöön vaikuttaa eniten maan sijainti. Islannissa on runsaasti makean veden vesistöjä, puhdasta luontoa ja erinomaisia kalastusalueita, joten koko kansakunta on rakennettu kalastuksen avulla, ja islantilaiset tarjoilevat saalitaan mielellään. Entisaikaan kalastajat soutivat armottomalle ulapalle ja vaaransivat henkensä ruokkiakseen perheensä. Kalastusteollisuus on vielä nykypäivänäkin Islannin talouden kulmakiviä, ja merestä saadaan tuoreita, laadukkaita aineksia keittiöön. Kolja on aina ollut islantilaisessa keittiössä suosittu kala –turskaa taas on pyydetty lähinnä vientiin, koska siitä on saanut ulkomailla korkeamman hinnan.

Islannista on viime vuosina tullut dynaaminen gastronominen matkakohde. Maa onkin täynnä

kiehtovia ruokapaikkoja, joissa voi maistella mitä mielenkiintoisimpia ruokalajeja. Keittiömestarit loihtivat moderneja herkkuja perinteisistä aineksista ja ottavat vaikutteita uudesta pohjoismaisesta keittiöstä, jossa tuoreus sekä paikalliset, vuodenaikojen mukaan vaihtelevat ainekset ovat keskeisessä roolissa.

Yksi islantilaisen keittiön kulmakivistä on vastapyydystetty kala. Islannin rannikon kalavedet lukeutuvat Pohjois-Atlantin parhaisiin. Siellä kylmät ja lämpimät merivirrat kohtaavat, joten olosuhteet ovat ihanteelliset kalakannan kehittymisen kannalta.

KOLJA

Salaperäinen Snæfellsjökullin tulivuori jäätikköineen hallitsee maisemaa Snæfellsnesin niemimaalla Länsi-Islannissa. Jäätikkö näkyy myös Reykjavíkista, ja se on inspiroinut taiteilijoita kaikkialla maailmassa – tunnetuimpana heistä kirjailija Jules Verne. Vuonna 1864 julkaistu Vernen scifi-romaani Matka maan keskipisteeseen kertoo tiedemiesten seikkailuista näiden noustessa vuorelle. Jäätikön yliluonnollisia ominaisuuksia tutkiskellaan islantilaisen Nobel-voittajan, Halldór Laxnessin, vuonna 1968 julkaisemassa maagisrealistisessa romaanissa Jäätikön jumalat. Jäätikkö ja sen ympäristö ovat osa 170 neliökilometrin alueelle levittäytyvää kansallispuistoa, jonka luonto, eläimet ja laavaluolat ovat hämmästyttäviä. Jäätikölle pääsee joko kiipeämällä tai moottorikelkalla.

Vatnajökullin kansallispuisto kattaa uskomattomat 13 % Islannin pinta-alasta. Puisto on saanut nimensä sen keskellä olevasta, Euroopan suurimmasta jäätiköstä. Alueen maisemat ovat hyvin monipuolisia

ja vaihtelevat Ásbyrgin kanjonin syvyyksistä sekä Askjan ja Vítin kraattereista aina Jökulsárgljúfurin ja Hljóðaklettarin jyrkänteiden korkeuksiin. Puistossa sijaitsee myös Euroopan voimakkain vesiputous Dettifoss sekä Islannin nuorin laavakenttä Holuhraun. Islannin korkein kohta on 2 110 metrin korkeudelle merenpinnasta kohoava Öræfajökullin tulivuoren huippu Hvannadalshnjúkur. Alueella on rajattomat seikkailumahdollisuudet, mutta retkien huolellinen suunnittelu ja jatkuva varovaisuus ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Islannin parlamentti, Alþingi, perustettiin vuonna 930 Þingvellirissä. Alueesta tehtiin kansallispuisto tuhat vuotta myöhemmin vuonna 1939. Puisto sijaitsee alueella, jolla Euroopan ja Pohjois-Amerikan mannerlaatat kohtaavat. Siellä ammottaa myös laitesukeltajien suosima Silfran halkeama. Myös Islannin suurin luonnonjärvi, Þingvallavatn, sijaitsee siellä.

KANSALLISPUISTO

þ

Stykkishólmur, Länsi-Islanti Snæfellsjökull, Länsi-Islanti

ý

ÆVINTÝRI

Islannin tulivuorimaisemat ovat omiaan seikkailuun. Maalla on erittäin paljon tarjottavaa ulkoiluintoilijoille – rosoisista vuorenrinteistä aina hurjasti virtaaviin jokiin. Luonto ei kuitenkaan ole pelkkä nähtävyys, jota on parasta vain katsella kaukaa.

Islannin rinteillä on erinomaiset mahdollisuudet lasketteluun ja lumilautailuun. Hyvätasoisia laskettelukeskuksia on eri puolilla maata, erityisesti Länsivuonoilla sekä Pohjois- ja Itä-Islannissa. Moottoriurheilusta pitävät voivat valita vaikkapa opastetun moottorikelkkaretken jäätiköille tai maastoautosafarin Islannin koskemattomimpiin osiin lukeutuville ylämaille.

Jos varustaudut hyvin, kylmää merivettä ja jäätikköjokia ei tarvitse pelätä, vaan voit kokeilla

vaikkapa perinteistä koskenlaskua. Kokeneet koskenlaskijat voivat suunnata 4+-luokituksen saaneille Jökulsájoen koskille Itä-Islantiin. Suojaisilla rannikkoalueilla surffaus on suosittu harrastus, ja aallokko voi olla huippuluokkaa niille, jotka uskaltautuvat laineille.

Koska Islanti on yksi harvoista Atlantin keskiselänteellä sijaitsevista saarista, siellä on erinomainen tilaisuus tutustua tähän geologiseen ilmiöön ja lähes ainutlaatuinen mahdollisuus sukeltaa tai snorklata mannerlaattojen välissä. Þingvallavatnin kylmissä vesissä näkyvyys on koko maailman tasolla huippuluokkaa, joten maankuoren nuorin osa näkyy siellä selkeästi.

SEIKKAILU

æ

ÖRYGGI

Sää voi vaihdella Islannissa rajusti eri alueilla ja jopa eri vuorokaudenaikoina. Muista aina tarkistaa sääennusteet ja ajokeli etukäteen – erityisesti ylämailla ja talvella. Luonnonmullistukset – kuten maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset, syöksytulvat, myrskyt tai lumivyöryt – ovat harvinaisia, mutta niitä kuitenkin sattuu.

Muista aina varustautua asianmukaisesti. Tavallisilla patikointiretkillä tarvitaan tietynlaisia erikoisvarusteita, jäätiköllä taas toisenlaisia ja maastoautosafareille on niin ikään omat varusteensa. Kaikilla näistä on kuitenkin aina oltava mukana sekä lämpimät vaatteet että jokin viestintäväline.

Islannin sisämaassa matkustavien on muistettava aina kertoa jollekin matkasuunnitelmistaan. Voit esimerkiksi tallentaa matkasuunnitelmasi safetravel.is-sivustolle. Vaihtoehtoisesti voit antaa suunnitelman majoituspaikkasi henkilökunnalle tai matkanjärjestäjälle. Kartta, kompassi ja GPS-laite ovat tärkeitä, erityisesti syrjäisillä alueilla, joille ei pitäisi edes lähteä ilman asiantuntijoiden neuvoja.

Rajuissa sääolosuhteissa on ensiarvoisen tärkeää tietää, miten suojautua.

Jos autoilet Islannissa, varmista aina, että ajo-olosuhteet ovat riittävän hyvät ja käyttämäsi auto on sekä hyvässä kunnossa että oikeanlainen. Esimerkiksi ylänköseuduilla maastoauto on välttämätön, sillä siellä eteen voi tulla hyvinkin rosoista maastoa tai sillattomia jokia. Ylänköjen tiet suljetaan talveksi. Sääolosuhteiden vuoksi muitakin teitä voidaan sulkea. Teiden kunnosta ja ajo-olosuhteista saat lisätietoja osoitteesta road.is.

Älä anna ympäröivien maisemien herpaannuttaa huomiokykyäsi. Islannin epätodellisentuntuisiin maisemiin on helppo uppoutua. Muista silti katsoa aina edessäsi olevaa tietä. Jos eksyt, älä lähde minnekään. Jos pysyt paikallasi, pelastajien on helpompi löytää sinut.

Turvallista matkaa.

TURVALLISUUS

ö

Luonto on Islannin tärkeimpiä nähtävyyksiä, mutta se voi kauneudestaan

huolimatta olla arvaamaton. Muista siis aina varautua hyvin vaihteleviin

sääolosuhteisiin ja erilaisiin seikkailuihin.

50 km 100 km 150 kmKilometriä

Kaupunki

Kylä

Päätie

Vuoristotie