1

inter vivosPykälä ry:n jäsenlehti. 03 | 2014

3

PääkirjoitusJokainen muistanee sen hetken, jolloin piteli

Inter Vivosta ensimmäistä kertaa kädessään. Lehteä selatessasi olet vastikään saanut tietää selvittäneesi tiesi oikikseen. Uskomaton tunne raskaan urakan jälkeen. Siitä sopii iloita myös vuosien päästä.

Syksyllä odottaa suuri määrä erilaisia ta-pahtumia, toimikuntia ja muuta toimintaa.

Opiskelu tuntuu jäävän hiukan toissijaiseksi – kuuluisa phuksisyksy alkaa (joillakin toki toi-nen, kolmas tai n:nes). Jokaisen kannattaakin etsiä omaa paikkaansa maailmassa – ja toisaalta osata pitää kiinni omasta ajastaan.

Opiskeluaika on ajoittain raskasta tenttien, töiden, harrastusten, ihmissuhteiden ja

viihteen ristipaineessa. Kalenterista tuntuu olevan järjettömän vaikeaa löytää aikaa juuri sille, mitä pitää kaikkein tärkeimpänä. Joille-kin elämä täynnä tapahtumia on juuri se oikea tapa viettää elämäänsä toisten kaivatessa sitä tilaisuutta käpertyä illalla rauhassa sohvalle ja tuijottaa televisiota.

Jos elämä alkaa tuntua liian hektiseltä, kan-nattaa pysähtyä hetkeksi ja miettiä, mikä

on oikeasti tärkeintä. Joskus on tehtävä ras-kaita ratkaisuja ja pyrittävä löytämään oma tiensä. Elämän ei kuitenkaan ole tarkoitus olla päätöntä suorittamista ja juoksemista paikasta toiseen. Mikäli ei opi priorisoimaan ajoissa löytää itsensä painimasta saman asian kanssa uudestaan ja uudestaan.

Nauttikaa elämästä ja opiskeluajasta ja muistakaa jättää aikaa myös itsellenne.

Jos bileisiin lähteminen tuntuu puhtaan ilon sijasta velvollisuudelta, saattaa jotakin olla pielessä.

AURINKOISTA KESÄÄ JA JÄNNITTÄVÄÄ SYKSYÄ KAIKILLE,

5

03|2014 sisältö

JULKAISIJA Pykälä ry

PÄÄTOIMITTAJA Annika Juvonen

annika.juvonen@pykala.fi +358505115938

TAITTO Aura Lehtonen

aura.lehtonen@pykala.fi +358503013636

TOIMITUS

Heidi Elo | Mira Karppanen Antti Ketola | Juha-Matti Kiviluoto Emmi Koli | Tuomas Koskinen Jenni Nissi | Katriina Näveri | Hanna Oraheimo | Terhi Raikas Jaakko Sep-pänen | Laura Varjokari | Verna Vesanen

KANNEN KUVA Emmi Koli

SÄHKÖPOSTIOSOITTEiv-toimitus@pykala.fi

ILMOITUSMARKKINOINTIYrityssuhdetoimikunta

MEDIATIEDOTwww.pykala.fi/julkaisut/mediakortti

PAINO Forssan Kirjapaino Oy

Ilmoitushinnat ja julkaisijan yhteystiedot viimeisellä sivulla

ANNA PALAUTETTA NETISSÄhttp://pykala.fi/julkaisut/ivpalaute

Lehti saa HYYn järjestölehtitukea

s | 12Studia Iuridica

s 28Phuksisivut

He ovat täällä taas, uudet phuksit! Tervetuloa tiedekuntaamme!

s | 24Professori Johan Bärlundon vuoden opettaja 2014

s | 24SpråkbadIV on edelleen kaksikielinen, ainakin sivun verran

4

V a k i o t 3 Pääkirjoitus

6 IV Tenttaa

7 Heikin palsta

8 Bonus Pater Familias

10 HELP

14 Opintovastaava

18 Mainoshaastattelu

55 Osavuosikatsaus

56 Onnea valmistumisesta

59 Perhonen

S a r j a t 9 Päivän asu

58 Språkbad

s | 16ELSA matkusti Puolaan

s | 20Venäjän oikeus

IV otti selvää Venäjän oikeudesta

s | 38Oikeustapauskilpailut

s | 52Hiekalle

treenaamaan

s |44Ben ZyskowiczElämäni juristina sarja jatkuu

s |48Anonyymina on helppo haukkua

Nettikiusaaminen ilmiönä

IV tenttaaCaptain's table -tapahtumassa tehtiin phuksikapteeneille selvitystä siitä, ketkä ansaitsevat oikeuden kiinnittää vappuna haalariinsa himoitun pykälistimerkin. IV kyseli paikalle sankoin joukoin saapuneilta phukseilta mieleenpainuvimpia muistoja menneeltä vuodelta.

Teksti: Jaakko SeppänenKuvat: Jaakko Seppänen, Antto Oksanen

Antto O.:”Tosi vaikeaa valita vain yhtä... Mariona ja Luigina kevätkilja-valla!”

6

HEIKIN PALSTAPakottaako päätäsi probleemi, vaivaako mieltäsi väliaikainen vajaatoiminta?

Älä enää meneteä yöuniasi, vaan käänny viisaampasi puoleen, ja kysy Heikiltä

PROSESSISTÄ MIETTEITÄ

Onko kansan luottamuksen kannalta oikeusjär-jestelmään oikein, että ehdottoman vankeustuo-mion jälkeen säilytetään varatuomarin arvoni-mike?

Nimimerkki: oikk2010

Hyvä oikk2010,oikea vastaus kuuluu: on. Eihän maisterin arvoakaan oteta pois vankeustuomion tähden tai mistään muus-takaan syystä. Rikoksista seuraa sellaisia rangaistuksia kuin niistä seuraa, eikä mitään muita. Tätä kutsutaan legaliteettiperiaatteeksi. Nykyiseen rikosoikeusajatte-luun sisältyy myös näkemys, jonka mukaan samanlai-sista teoista tulee seurata samanlaiset rangaistukset. Jos varatuomarilta otettaisiin vankeustuomion lisäksi vie-lä arvo pois, yhdenvertaisuusperiaatetta loukattaisiin. Muuten, ennen vuotta 1972 järjestelmäämme kuului li-särangaistuksena kansalaisluottamuksen menettäminen, joka operoi hieman vihjaamallasi logiikalla. Ymmärrän toki, että varatuomari arvonimenä saattaisi olla oikeus-järjestykseen suuntautuvan kansan luottamuksen kan-nalta pulmallisempi kuin vaikkapa lääketieteen tohtorin arvo. Tämä perustuu kuitenkin ainoastaan tietämättö-myyteen, sillä eihän varatuomari millään todennäköi-syydellä toimi suoranaisesti ainakaan oikeuslaitoksen palveluksessa.

KESÄTENTIT

Vuosittain ilmoittaudun kesätentteihin, mutten ole koskaan saanut aikaiseksi saapua paikalle. Ilmoit-tautuessani olen vuorenvarma menestyksestäni, mutta tentin lähestyessä normaalisti pitävät luku-suunnitelmani tuntuvat murenevan ja kaikki muu vievän liikaa aikaa. Kuinka pitää yllä motivaatiota kesäopintoihin?

Nimimerkki: Kesäopiskelija

Hei Kesäopiskelija,Kesätentit ovat ekstraa, eikä ekstraan ole pakko motivoitua lainkaan. Jos todella jostain syystä pidät kesätenttiä tärkeänä, jätä terassit, kesäfestarit ja muu hauskuus vähemmälle. Näin jää aikaa panostaa luku-suunnitelmaasi. Jos taas et näe uhrausta sen arvoisena, unohda tentti ja keskity lepäämään talven rasituksista. Sekin on tärkeätä. Seuraavana lukuvuonna riittää taa-tusti taas haasteita.

OPISKELUT EIVÄT EDISTY

Monet vuosikurssilaiseni etenevät opinnoissa huimaa tahtia. Minäpä vain pääsen läpi tenttejä lähinnä satunnaisesti ja silloinkin yleensä heikom-min arvosanoin. Kyse ei mielestäni ole panostuksen puutteessa, mutta jostain syystä tenttipaperissa on aina kysymyksiä joihin en osaa vastata. Muutaman kerran olen lähtenyt hyvillä fiiliksillä tenttisalista, mutta tuloksien tullessa paluu maanpinnalle on aina karu.

Nimimerkki: Mikä on kun ei taidot riitä

Arvoisa Mikä on kun ei taidot riitä,kun olet sisään päässyt tiedekuntaan, pääset ihan var-masti uloskin. Kartoitetaanpa hieman. Panostatko todella tarpeeksi aikaa opintoihin, vai vievätkö työ tai harrastuk-set liikaa energiaasi? Kysymys ei ole kuitenkaan vain ajan määrästä vaan myös siitä, miten käytät aikasi. Ihmiset oppivat eri tavoin. Ehkä luet liikaa, kun sinun pitäisi hyödyntää tiedekunnan opetuksessa jatkuvasti laajene-vaa aktivoivien menetelmien kirjoa. Tämä saattaisi tukea oppimisprosessejasi paremmin ja – ennen kaikkea – hyvin todennäköisesti lisäisi motivaatiotasi, mistä seuraisi hyvä kierre: parempi motivaatio, paremmat tulokset ja entistä parempi motivaatio. Voit mennä myös juttelemaan tiede-kunnan erinomaisen pedagogisen yliopistonlehtorin Anne Haarala-Muhosen kanssa. Myös eri aineiden opettajat neuvovat mielellään. Tärkeätä on nyt tehdä joku muutos eikä vaipua masennukseen, sillä älyssä ei voi olla vikaa kun kerran olet tiedekuntaan päässyt.

7

Inter Vivos

PYKÄLÄ RYY-tunnus 0288776-8

TOIMISTOMannerheimintie 3 BFI-00100 Helsinki

Toimisto avoinna ti-to klo 11.30-16.30tel. +358 9 278 5003

HUONEISTOSörnäisten rantatie 33BFI-00500 Helsinkitel. +358 9 682 1858

OSOITTEENMUUTOKSETwww.pykala.fi/ julkaisut/yhteystietojen-muutos

YRITYSSUHDETOIMIKUNTACharlotta Bonsdorff +358 40 715 2255Riku Saarinen +358 50 500 3533Mikke Vepsäläinen +358 50 534 9014 SÄHKÖPOSTIOSOITTEETetunimi.sukunimi@pykala.fi

AINEISTONJÄTTÖPÄIVÄMÄÄRÄT1/13: 19.2.20132/13: 19.4.20133/13: 3.6.20134/13: 3.9.20135/13: 10.11.2013

Ilmoitushinnat2/1 väri 980€1/1 väri 630€ / 680€ **1/2 väri 360€1/4 väri 200€

** takakannen ilmoitus

Mediatiedotwww.pykala.fi/julkaisut/mediakortti

Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä taikka asiakkaasta tai asiakkaan käyt-tämästä mainostoimistosta johtuvasta syystä voida julkaista, Pykälä ry ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingo-sta. Pykälä ry:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkai-semisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta mak-setun hinnan määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta luk-ien. Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa korvauksetta käyttää uudelleen le-hden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun tai muun käytön yhteydessä toteutus- ja jakelutavasta riippumatta.

Inter VivosPYKÄLÄ RYY-tunnus 0288776-8

TOIMISTOMannerheimintie 3 BFI-00100 Helsinki

Toimisto avoinna ti-to klo 11.30-16.30tel. +358 9 278 5003

HUONEISTOSörnäisten rantatie 33BFI-00500 Helsinkitel. +358 9 682 1858

OSOITTEENMUUTOKSETwww.pykala.fi/ julkaisut/yhteystietojenmuutos

YRITYSSUHDETOIMIKUNTAJaakko Honkala +358 44 971 3930Tommi Kovero +358 40 523 9292Joakin Larkio +358 40 777 5511

SÄHKÖPOSTIOSOITTEETetunimi.sukunimi@pykala.fi

AINEISTONJÄTTÖPÄIVÄMÄÄRÄT2/14: 21.3.20143/14: 16.5.20144/14: 12.9.20145/14: 10.11.2014

Ilmoitushinnat2/1 väri 980€1/1 väri 630€ / 680€ **1/2 väri 360€1/4 väri 200€** takakannen ilmoitus

Mediatiedotwww.pykala.fi/julkaisut/mediakortti

Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toimin-nallisista syistä taikka asiakkaasta tai asiakkaan käyttämästä main-ostoimistosta johtuvasta syystä voida julkaista, Pykälä ry ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Pykälä ry:n vastuu il-moituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta lukien. Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa korvauksetta käyttää uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun tai muun käytön yhteydessä toteutus- ja jakelutavasta riippumatta.

Elina L.: ”Haalaribileet - siel-lä meistä tuli oikeita oikkareita!”

Julius V: ”KV-viikot ja vuoden sonnius”

9

Bonus Pater Familias

Eero Rapolahallituksen puheenjohtaja 2014

8

Tämän numeron kolahtaminen postilaati-kosta tarkoittaa monelle suurta elämän-muutosta. Muutamat koko kevään kir-

jojen parissa raataneet saavat nimittäin tämän lehden tiedekunnan hyväksymiskirjeen muka-na. Mikäli kuulut tähän joukkoon, paljon on-nea! Koko kevään, kenties useampia, kestänyt pänttääminen on tuonut paljon toivotun lop-putuloksen ja ovet oikikseen ovat nyt auki.

Inter Vivos on monelle myös ensimmäinen kosketus Helsingin ylipiston oikeustieteel-

lisen tiedekunnan opiskelijajärjestöön, Pykä-lään, ainakin valmennuskurssien tällä puolen. Haluankin toivottaa Sinut lämpimästi terve-tulleeksi mukaan yhdistyksemme toimintaan jo ensimmäisestä päivästä alkaen. Syyskuun ensimmäiset viikot ovat nimittäin täynnä ohjelmaa, paitsi tiedekunnan myös Pykälän osalta. Jo ensimmäisenä iltana Punssikahveilla pääset tutustumaan Pykälään ja kaikkeen mitä sillä on tarjolla. Loppuviikosta on luvassa mm. Lakimiesliiton infotilaisuus tarjoiluineen sekä ankaraakin ankarampi futiscup Pykälän, Co-dexin ja Asianajotoimisto Roschierin välillä.

Ensimmäisten päivien aikana pääset myös hyvin tutustumaan tuleviin opiskelukave-

reihisi. Suosittelen lämpimästi käyttämään hy-väksi kaikki tilaisuudet, vaikka ensimmäisten päivien jälkeen kaikkien nimien ja naamojen muistaminen saattaa vaikuttaa mahdottomalta tehtävältä.

Pykälä täyttää ensi vuonna 80 vuotta. Juh-lavuoden järjestelyt onkin jo aloitettu, ja

luvassa on perinteisten tapahtumien lisäksi runsaasti uutta. Lisäksi esimerkiksi vuosijuh-lien osallistujamäärää tullaan lisäämään, jotta mahdollisimman moni halukas mahtuu mu-kaan. Juhlavuosi myös pamautetaan käyntiin tavanomaista komeammin. Oletettavasti muka-na on myös vanhempia vuosikursseja aiempaa-kin laajemmin.

Menneenä keväänä tehtiin ratkaisuja kor-keakoulujen aloituspaikkojen lisäämi-

seksi. Tavoitteena oli työurien pidentäminen alkupäästä sekä hakijasuman purkaminen. Yh-tenä ainesosana opetusministeri Kiurun ihme-lääkkeessä oli oikisopiskelijoiden määrän lisää-minen. Nähdäkseni ratkaisu oli virheellinen ja väärin perusteltu. Palkkatulovertailussa melko korkealla olevien juristien tai esimerkiksi kauppatieteilijöiden lisääminen ei valitetta-vasti automaattisesti tarkoita merkittävää val-takunnanlaajuista elintason nousua. Julkisen sektorin kapeneminen ei näytä hidastuvan, eikä yksityinen sektori pysty paikkaamaan edes alalta katoavia työpaikkoja.

Alkuperäiset uhkakuvat juristikoulutet-tavien määrän valtakunnallisesta tup-

laamisesta eivät toteutuneet, mutta tuskinpa se lisäystä haluavien todellisena tavoitteena olikaan. On helpompi räiskiä haulikolla minne sattuu ja toivoa osumaa, kuin laukoa tarkem-min ja paremmin valmisteluin.

Joka tapauksessa, lisäys Helsinkiin oli on-neksi verrattain vähäinen. Helsingin yli-

opistosta valmistuneiden asema alati kiristy-villä työmarkkinoilla tulee joka tapauksessa pysymään vahvana. Myös Sinä, uusi phuksi, voit olla turvallisin mielin – hyvät tyypit ni-mittäin pärjäävät aina.

PYKÄLISTIN PÄIVÄN ASU

Teksti Hanna Oraheimo, kuva: Katriina Näveri

Haastateltavana Mia Hellgrén, ensi syksyn nuo-rempi phuksikapteeni ja YVK:n sihteeri. Mia lopet-telee juuri omaa phuksivuottaan. Miten valitsit vaatteesi tänään? Ostin juuri uuden farkkutakin, ja olen odottanut sopivia ilmoja, jotta saisin laittaa sen päälle. Tä-nään oli kerrankin aurinkoisempi päivä.

Miten kuvailisit omaa tyyliäsi? Tyylini on vähän sekalainen. Pukeudun aika mal-tillisesti ja tarkkailen jonkin verran mikä on muo-dissa. En käytä mitään kovin huomiota herättävää.

Oikiksessa on paljon teemabileitä. Mikä on ollut hauskin pukeutumisteema tähän mennessä? Sanoisin, että joko fittness-teema ulottuvuuksissa tai kasari-teema Pykälä-viikon avajaisissa. Kasa-ri-teema oli hauska, koska sai krepata hiukset.

Onnistunein/epäonnistunein phuksivuoden asusi? Epäonnistunein oli neonteema, koska toppini ei loistanutkaan pimeässä, kuten olin suunnitellut. Onnistuneita ovat olleet kaikki missä olen ollut haalarit päällä. Niiden kanssa ei voi mennä pie-leen!

Miten kuvailisit tyypillistä oikkaripukeutumista? En tiedä, onko sellaista välttämättä olemassa. En-nen kuin aloitin opinnot, odotin että kaikki pu-keutuisivat samalla tavalla, mutta se ei pitänytkään paikkaansa. Löytyy toki myös stereotyyppisen oikislaisen näköisiä opiskelijoita, mutta he ovat vain pieni joukko.

Mitä tyylivinkkejä antaisit tuleville phukseille? Ei kannata yrittää vaihtaa ”oikispukeutumiseen”, luennoilla ei tarvitse olla jakku tai puku päällä. Ei hyödytä ketään, että kopioit tyylisi Suits-sarjan hahmoilta. Syksyllä varsinkin kannattaa nauttia omista vaatteista, koska myöhemmin tapahtumissa ollaan aina haalareissa.

Tyyliesikuvasi? En seuraa tiiviisti ketään, mutta Lauren Conradin voisin mainita.

Mistä ostat vaatteesi? Ulkomailta hankin vaatteita niistä liikkeistä, joita ei ole Suomessa, muuten käyn perusliikkeissä ku-ten Vero Moda ja H&M. Ostan aika vähän kalliita

vaatteita, mieluummin ostan paljon vähän halvem-paa. Harrastan myös palkitsemisshoppailua silloin kun olen saanut jotain erityistä aikaiseksi.

Miten teemabileistä selviää tyylillä ja ilman liikaa rahanmenoa? Aika hyvin pärjää mielikuvituksella ja katsomal-la omaa tai vanhempien vaatekaappia. Kannattaa myös panostaa asusteisiin, koska ne tulevat hal-vemmaksi kuin koko asun ostaminen. Itse olen ostanut pieniä asusteita, jotka maksavat vain muu-taman euron.

Terveisiä phukseille? Ottakaa kaikki irti vuodesta! Lähtekää rohkeasti mukaan kaikkeen, mihin vaan jaksatte!

Sarjassa haastatellaan kiinnostavasti pukeutunutta pykälistiä

10

vun lähivuosina. HELP näkee huolestuttavana, että opiskelijoille tärkeistä palveluista supiste-taan lähivuosina(mm. mielenterveyspalvelut) ja pyrkii omalta osalta tekemään kaikkensa et-tei näin kävisi. Toukokuussa tuli myös OKM:ltä tiedote, että korkeakoulupaikkoja lisätään lähi-vuosina 3000, mikä tulee lisäämään myös oi-kiksen sisäänottomääriä. Tämä herättää huolen resurssien riittävyydestä. Enemmän syitä kuu-lisi siitä, miksi juuri oikeustieteellisen sisään-ottomäärä tulisi kasvamaan. Voiko asiaan vai-kuttaa se, että oikeustieteen maisterin tutkinto on yliopiston ”halvin” ja siksi näitä paikkoja on helppo lisätä. Toivottavasti ei. HELP vai-kuttaa myös kansallisella tasolla Suomen Yliop-pilaskuntien liitossa LOL:n(Lääkis-oikis-dele-gaatio) kautta. Myös oman yliopistomme sisällä on kuohunut: keväällä on väännetty niin tulostuskiintiöistä kuin erilaisten opiskelutilojen ympärivuoro-kautisesta käyttömahdollisuuksista.

Miten tämä kaikki liittyy rivipykälistin elämään? Syksyn edustajistonvaalit ovat

tärkeät: niissä päätetään ketkä pääsevät käyttä-mään ääntään HYY:n korkeimmassa päättävässä elimessä seuraavan kahden vuoden ajan. Tule mukaan poikkitieteelliseen tiimiimme ja läh-de mukaan vaikuttamaan ylioppilaskuntaan! Ehkä sinullekin käy niin kuin minulle: huo-maat yksi päivä Pykälässä/Euphorialla/Pesäk-keellä(HLKS)/EKY:llä, että ympärilläsi on suuri määrä ihmisiä, joista ketään et tuntenut puoli vuotta sitten. Ja teillä on ihan sairaan hauskaa!

Nyt loppuu poliittinen paatos tältä erää ja on aika nauttia kesästä! Mikäli kiinnos-

tuit, ole alkusyksystä yhteydessä Pykälän vaalipäällikköihin Manuel Linnankoskeen tai Tuomas Haavikkoon. Vaalien ehdokasasettelu loppuu 29.9!

NÄHDÄÄN PYKÄLÄN PUNSSIKAH-VEILLA!

Jonne Juntura, HELP:n puheenjohtaja 2014

Tykkää meistä FB:ssä! Representative group HELP

HELP

Lääkisläisenkin kesä on viimein alkanut! Vii-meinen tentti on kaadettu asianmukaisin

menoin ja yhtäkkiä huomasin, että olen kandi-daatti. Tammikuussa alkanut kauteni HELP:n puheenjohtajana on kulunut vielä ennakkoitua nopeammin! Toisen vuoden lääkisopiskelijalle se on tarkoittanut huomattavasti enemmän Py-kälän bileitä kuin Phuksivuotena. Ja myönnän: vertailukelpoisia ovat myös lääkiksen bileisiin! Nöyrtymäänkin on joutunut: PJ Rapolalle on tullut hävittyä jos missäkin urheilusuorituk-sissa. Näistä ehkä karvain oli lääkiksen perin-teeksi muodostuneissa viinapunnerruksissa! Eivät muutkaan Pykälän hallituslaiset hirveän huonosti suoriutuneet.. Erityisen miellyttävik-si koin myös Pykälän vuosijuhlaviikon ja sen kruunanneen vuosijuhlapäivän Finlandia-ta-lolla! Tästä vielä erityiskiitos Ellalle ja muulle vuosijuhlatoimikunnalle. Vuosijuhlassa pääsi ei-pykälisti kokemaan kuuluisan Pykälä-hen-gen! Taas kerran todistettiin, että pykälistit osaavat todellakin juhlia.

Mutta HELP:n puheenjohtajan arki ei ole pelkkää hauskanpitoa taustajärjestöjem-

me tapahtumissa (Lks, Pykälä, Hlks, Eky ja Tsemppi) vaan myös ylioppilaskunnassa on ahkeroitu! Kevään agendalla edustajiston ko-kouksissa ovat olleet mm. HYY:n eduskun-tavaaliteemat, Opiskelijoiden Liikuntaliiton jäsenyys ja Ylioppilaslehden päätoimittajan va-linta. Toukokuussa järjestettiin kaikkien aiko-jen ensimmäinen HELP-brunssi Lääkäritalolla teemalla Vaikuta&Hallitse. Tilaisuus oli suuri menestys: koko sali oli täynnä ainejärjestöak-tiiveja kautta Rovaniemi-Oulu-Turku-Tampe-re-Kuopio-Helsinki-akselin.

Kauteni suurin haaste on kuitenkin syksyllä loka-, marraskuussa järjestettävät Helsin-

gin Yliopiston Ylioppilaskunnan edustajiston vaalit. Vaaleissa on tarkoitus kasvattaa HELP:n paikkamäärää entisestään HYY:n edustajistos-sa. Vaaleihin olemme alkaneet valmistautua jo hyvissä ajoin: keväällä on rekrytoitu HELP:n vaalitiimi ja on pohdittu tulevan syksyn vaa-liteemoja. Yliopistossamme sekä kansallisella tasolla on tapahtunut kuluvan puolen vuoden aikana paljon: kehysriihessä päätettiin poistaa 4,1 miljoonan suuruinen YTHS:n vuokratuki, mikä voi aiheuttaa YTHS:n jäsenmaksun kas-

HYY-tasoista minglailua ja vaikuttamista!

lakitietopalveluSuomen johtava

käytössäsi yliopiston verkossa

Lakikirjastossa käytössäsi ovatasiantuntijakirjoitukset, juridiset lehdet, referee-artikkelit, oikeus-tapauskommentit ja lyhemmät kirjoitukset.

Edilex sisältää Suomen laajimman ajantasaisen säädöstietokannan erinomaisin linkityksin oikeus-tapauksiin, esitöihin ja muihin oikeudellisiin aineistoihin sekä Suomen ainoan reaaliaikaisen juridisen uutispalvelun.

www.edilex.f i

12 13

Studia luridica 2014

Elinkeinoelämän vaikuttajat kokoontuivat Uudelle ylioppilastalolle pohtimaan yritys-johdon palkitsemiseen liittyviä kysymyksiä yhdessä pykälistien kanssa. Mukana oli

huippunimiä niin yritysmaailmasta kuin työntekijä- ja työnantajajärjestöistä. Puhetta johti konkarin ottein yhdistyksen inspehtori, professori Heikki Pihlajamäki.

Teksti ja kuvat: Jaakko Seppänen

”SUOMALAISET eivät hy-väksy työllä rikastumis-

ta”, aloittaa kärkevästi Alexan-der Groupin hallituksen puheen-johtaja Erkki Helaniemi. Meneillään on opintovaliokun-nan järjestämä Studia Iuridica -tapahtuma 2014, ja heti kättelys-sä ilmenee, ettei provosoinnilta ja provosoitumiselta voida välttyä tänä iltana. Ensimmäistä kertaa jo 80-luvulla järjestetty keskustelu-tapahtuma tunnetaan ajankohtai-siin kiistakysymyksiin pureutu-vista aiheistaan ja puhujista, jot-ka uskaltavat aidosti ottaa kantaa ja seistä sanojensa takana.

Ensimmäisenä keskustelua alustavalla Helaniemellä voi-

daan todeta olevan pitkän linjan asiantuntemusta johdon palkit-semisjärjestelmistä. Hänen alus-ta asti luotsaamansa Alexander Group kuuluu Suomen johtaviin

listayhtiöiden kannustinjärjestel-mien suunnittelijoihin. Helanie-mi on ollut pioneerina mukana kehittämässä optiojärjestelmiä, johdon sijoitusyhtiöitä ja muita instrumentteja Nokian ja Fortu-min kaltaisille raskaan sarjan toi-mijoille.

Helaniemen mielestä yrityk-set tarvitsevat menestyäk-

seen ”parhaan - eikä suinkaan halvimman - johtajiston”, ja tämä tarkoittaa samalla sitä, että hyvän johtajan sitouttaminen yhtiön ta-voitteisiin vaatii usein runsaasti vaivaa ja rahaa. Taitava johtaja voi saada yrityksen tuottamaan tuhat kertaa enemmän kuin epä-pätevä, mitä Helaniemi pitää tär-keänä argumenttina suurienkin palkkioiden jakamiselle. Optioi-hin ja osakkeenomistajuuteen pe-rustuvat palkitsemisjärjestelmät ovat puhujan mielestä oivallinen

keino tavoitteeseen pyrittäessä, sillä niiden toimintalogiikka on kauniin yksinkertainen: mitä tu-loksellisemmin johtaa yritystä, sitä enemmän kolikoita kilahtelee myös omaan kirstuun.

Puhujan mukaan yhtiön joh-don avokätinen palkitsemi-

nen jopa hyödyttää tavallisia veronmaksajia: palkitsemiseen käytettävä raha tulee yhtiön omistajilta, Helaniemen sanoin ”amerikkalaisilta kukkahattutä-deiltä”. Suomessa puolestaan val-tio ja muut julkisyhteisöt saavat verotettua potista aimo siivun. Helaniemi heittää ilmoille hurja-noloisen arvion: optiojärjestelmi-en ansiosta jokainen suomalainen työssäkävijä on saanut kahden kuukauden palkkaa vastaavan summan ylimääräistä tuloa sen jälkeen, kun optioita on alettu laajamittaisesti hyödyntää.

Aktiivinen yleisö ei puremat-ta niele Helaniemen avoi-

men myönteistä suhtautumista tuloerojen kasvuun ja johdon rikastumiseen. Pian keskustelu ajautuukin oikeudenmukaisuus-kysymysten äärelle: Miksi halli-tuksille jaetaan avokätisiä bonuk-sia yhtiöissä, joissa samaan aikaan henkilöstön elämää varjostavat jatkuvat yt-neuvottelut? Mihin jo valmiiksi upporikkaat johtajat tarvitsevat lisäansioitaan?

Muun muassa näihin kysy-myksiin paneutuu illan

toinen alustuspuheenvuoro, jon-ka pitää Julkisten ja hyvinvoin-tialojen liiton (JHL) toimialajoh-taja Päivi Niemi-Laine. Suomen suurimman ammattiliiton edus-tajana hän asettelee ensimmäisen puhujan sanoja uusiksi toteamal-la ytimekkäästi: ”Kaikilla tulee olla oikeus rikastua, ei pelkäs-tään yritysjohtajilla”.

”Nykyisen trendin mukaan yri-tysten henkilöstöä vähennetään jatkuvasti ja siten yhä enemmän työtä kasautuu yksittäisille työn-tekijöiden harteille, vaikka sa-manaikaisesti palkankorotukset pysyvät tiukasti jäissä”, kritisoi Niemi-Laine. Yrityksen suorittavan portaan työntekijöitäkään ei saisi norsun-luutorneista käsin piiskata epäin-himillisiin suorituksiin, vaan johtajien pitäisi tulla lähemmäs alaisiaan ja ”johtaa yritystä yh-dessä henkilöstön kanssa”.

Niemi-Laine painottaa myös, että työssään ansioituneita

johtajia saa ja pitääkin palkita asianmukaisella tavalla. Johtami-nen on intensiivistä ja sitoutu-mista vaativaa työtä, mikä usein ilmenee myös uhrauksina per-he-elämän ja vapaa-ajan suhteen. Toisaalta puhuja kyseenalaistaa Helaniemen näkemyksen palkit-semisen ja johdon sitoutumisen yhteydestä nostamalla esiin No-kian lähimenneisyyden: oliko amerikkalaisen Stephen Elopin palkkaaminen ja palkitseminen hyvä ratkaisu? Yhtiön kurssi su-kelsi koko toimitusjohtajuuden ajan ja firma meni lopulta myyn-tiin, jonka jälkeen Elop palasi en-tisen työnantajan leipiin miljoo-nien eroraha taskussaan.

Kolmas puhuja, Elinkeinoelä-män keskusliiton lakiasian-

johtaja Hannu Rautiainen, lupaa toimia ”sovittelijana” ja kääntää huomion asioihin, jotka helpos-ti unohtuvat hänen mielestään keskusteltaessa johdon palkit-semisesta. ”Palkitsemisen isoin alue eivät ole optiot, vaan ihan normaalit järjestelmät”, toteaa Rautiainen. Normaaleilla järjes-telmillä hän tarkoittaa toimialan pohjapalkkaa ja sen päälle ka-sattavia tehtävä-, kokemus- ja tuloskohtaisia bonuksia. Optio-perusteinen palkitseminen saa suhteettoman suuren painoar-von keskustelussa, kun valtaosa palkitsemisesta toteutetaan vielä toistaiseksi perinteisillä keinoilla.

Lisäksi puhuja kritisoi EU:n komission tuoretta ehdotus-

ta osakkeenomistajien oikeuk-sia koskevan direktiivin muut-tamisesta: uusien säännösten mukaan yritysjohtajien palkit-semispolitiikka tulisi viedä yh-tiökokousten hyväksyttäväksi. ”[Direktiivin] linja on väärä, sil-lä osakkeenomistajat ovat liian etäällä arkijohtamisesta. He eivät tunne strategioita ja palkitsemis-politiikkaa”, väittää Rautiainen. Myös Erkki Helaniemi on samoil-la linjoilla: ”Demokratia ei ole hirveän hyvä päätöksentekomuo-to talousmaailmassa.”

Päivi Niemi-Laine joutuu pa-laamaan kesken tilaisuuden

työkiireidensä pariin, mutta He-laniemi ja Rautiainen jäävät lo-puksi antamaan juristiopiskeli-joille uraohjeita johtajuutta sil-mällä pitäen. ”Suorittakaa loppu-tutkinto, jonka jälkeen unohta-kaa jurismi ja ruvetkaa maailman parhaiksi siinä, mitä teettekin”, kiteyttää Helaniemi. Kumman-kaan puhujan mielestä yletön erikoistuminen ei ole hyväksi, vaan pikemminkin hyvä johtaja nähdään generalistina, joka hal-litsee useita laajoja kokonaisuuk-sia. Helaniemi muistuttaa, ettei suomalaisessa yritysmaailmassa vallitse enää entisenlaista ”peh-meyttä”, vaan kilpailu on kovaa ja globaalia. Myös uudet kasva-vat toimialat, kuten IPR-oikeus, nähdään erinomaisena ponnah-duslautana johtotehtäviin.

14 15

Experto Credite

Katariina JärviOpintovastaava 2014

Tätä kirjoittaessa kevät on hyvää vauhtia vaihtumassa kesäksi, ja katsaus alkuvuo-

teen lienee paikallaan. Opintosektorilla ollaan aktiivisesti oltu mukana ensivuoden opetuk-sen suunnittelussa, ja kaikki alkaakin olla julkaisua vaille valmista. Yhtenä suurimmista muutoksista mainittakoon kauppaoikeuden ja kirjanpidon yhdistyminen kauppa- ja tilinpää-tösoikeudeksi, ja siten nykymuotoisen ja -si-sältöisen kirjanpidon oppiaineena poistuvan tutkinnostamme kokonaan. Tarkoituksena on toteuttaa opetus pienryhmittäin siten, että ti-linpäätöstä opiskellaan vahvasti osana yhtiö-oikeutta. Kauppaoikeus tulee jatkossa sisältä-mään jo peruskurssissa valinnaisten opintojen elementtejä: Kaksi opintopistettä oppiaineesta opiskellaan siten, että opiskelija osallistuu va-litsemansa osa-alueen pienryhmäopetukseen, jossa suoritusmuotona voi ryhmästä riippuen olla esimerkiksi essee, oikeustapauksia, tai op-pimispäiväkirja.

Myös rikosoikeus uudistaa opetusmeto-deitaan vanhasta: Jaottelu puolentoista

opintopisteen osioihin ja viiden opintopisteen tenttiin säilyy, mutta aikaisemman ”luennot ja luentokuulustelu”-mallin sijaan osasuoritukset suoritetaan jatkossa tieteellisillä esseillä, joiden kirjoittamiseen valmistaudutaan luennoilla ja pienryhmäharjoituksilla. Opiskelun sitominen selkeämmin opetukseen ja tenttimistä moni-puolisempiin suoritusmuotoihin johtaa käy-tännössä siihen, että pakollisten oppiaineiden opetus tulee keskittymään entistä vahvemmin kullekin aineelle putkeen varatuille viikoil-le. Opetuksen keskittämisellä pyritään välttä-mään päällekkäisyydet eri oppiaineiden välillä

ja mahdollistamaan opiskelijan keskittyminen yhteen kurssiin kerrallaan.

Notaaritutkinnon uudistuksessa on pääs-ty siihen vaiheeseen, että syksyn alusta

starttaavat toisen vuoden opinnot uuden suo-ritustavan ja -järjestyksen mukaisesti. Samalla lukuvuosi 2014-2015 tulee olemaan viimeinen, jolloin pyöritetään rinnakkain uuden ja van-han putken mukaisia kursseja. Siirtyminen vanhasta putkesta uuteen koskee putkeen si-joittamattomiakin kursseja, kuten harjoitusse-minaareja: Siirryttäessä aikaisemmasta kahden samankaltaisen seminaarityön systyeemistä selkeämpään jakoon ensimmäiseen harjoitus-seminaariin ja notaarin lopputyöhön, on ensi vuonna tarjottava harjoitusseminaareja niin vanhan kuin uudenkin putken mukana suorit-taville opiskelijoille heidän aloitusvuodestaan riippuen. Käytännössä tämä tarkoittaa tulevai-suudessa seminaaritarjonnan varioimista oh-jauksen ja laajuuden suhteen eikä ainoastaan enää oppiaineittain.

Syksyllä 2013 aloittaneet ovat siinä mieles-sä poikkeavassa asemassa, että he ovat en-

simmäinen vuosikurssi, joka käy kurssinsa uudistuneiden opetussuunnitelmien mukaan. Tahdonkin tässä välissä kertaalleen muistuttaa palautteen antamisen tärkeydestä! Nyt kulu-neen lukuvuoden aikana opiskelijoilta saadut palautteet ovat vaikuttaneet paljolti siihen, mi-ten ensimmäisen vuoden opintoja on tiedekun-nassa lähdetty kehittämään tulevalle lukuvuo-delle. Tiedekunnan on erittäin tärkeää kuulla, mikä opiskelija näkökulmasta toimii, mikä ei ja miksi.

Vaikuttaa voit myös Opintovaliokunnassa, ja meille opintotoimijoille kaikenlainen

palaute opintoihin liittyen on erittäin tervetul-lutta – onhan tehtävänämme viedä eteenpäin opiskelijoiden kollektiivista ääntä. Opintotoi-minnassa kyse on yhteistyöstä. Tahdon toi-vottaa jokaisen opintoasioista ja -toiminnasta kiinnostuneen lämpimästi tervetulleeksi Opin-tovaliokunnan kokouksiin ja tapahtumiin taas ensi lukuvuonna.

PARI SANAA PHUKSILLE

Opiskelu oikiksessa on hyvin erilaista kuin lukiossa tai ammattikorkeakoulussa. Luke-

mista on meneillään olevan notaaritutkinno-nuudistuksen tuomista uusista opiskelumuo-doista huolimatta paljon. Opintoja leimaava akateeminen vapaus tuo mukanaan paitsi toki vastuun pitää huoli omien opintojensa etene-misestä, myös nimensä mukaisesti vapauden päättää melko vapaasti omasta opiskeluno-peudestaan ja osin myös opintojen sisällöstä. Oikeusnotaarin tutkinto noudattaa niin sanot-tua putkimallia, joka koostuu tasapainoisesta yhdistelmästä yksityis- ja julkisoikeudellisia oppiaineita sekä oikeuden yleistieteitä mahdol-lisimman tarkoituksenmukaisina parin-muuta-man oppiaineen moduleina. Tätä ”opintoput-kea” seuraamalla valmistut oikeusnotaariksi kolmessa vuodessa rakentaen juridista osaa-mistasi loogisessa järjestyksessä. Putki, vaik-ka suositeltava järjestys opinnoille onkin, on kuitenkin nimenomaan vain suositus: Opiske-lu keskimääräistä nopeammin, hitaammin tai muuten vain omanlaisessa järjestyksessä ovat kaikki mahdollisia vaihtoehtoja. Opinto-op-paaseen kannattaakin tutustua huolella jo heti opintojen alussa.

Oikeustieteellisen aloituspaikkojen lisäämi-nen on herättänyt paljon puhetta kulunee-

na keväänä. Luonnollisestikin oikkarijärjestöt olivat suunnitelmia vastaan, ja lopputulema onkin meidän kannaltamme verrattain hyvä Helsingin yliopiston oikeustieteellisten aloi-tuspaikkojen kasvun jäätyä maltilliseen mää-rään ja lisäyksen kohdistuttua pääosin Vaasan yksikköön. Kiista aloituspaikoista on hyvin oleellinen sekä valtakunnallisesti, että jokaisen Suomen oikeustieteellisen kohdalla erikseen: Kasvavat opiskelijamäärät tiedekunnassam-me heikentävät jo valmiiksi matalaa opiskeli-

ja-opettajasuhdetta, ja siten mahdollisuuksia saada laadukasta opetusta. Valmistuneille juris-teille liikakoulutus taas näkyy aiempaa kovem-pana kisana työpaikoista, oli tutkinnonsuori-tuskaupunki sitten mikä tahansa.

Kysymys aloituspaikoista on tiiviisti yhtey-dessä tavoitteisiin nopeuttaa opintoaikoja,

josta on julkisuudessa melkoisesti viime aikoi-na keskusteltu. Pyrkimyksillä saada opiskelijat valmistumaan nopeammin on paljon samoja tavoitteita kuin hakijasumien purkamisella: Työurien pidentäminen. Töitä ehdit tehdä kui-tenkin koko elämäsi opiskeluajan jälkeen, ja oikkareiden kohdalla työura usein alkaa jo en-nen kuin maisterin paperit ovat kädessä. Opis-keluaikaa voisi ajatella kokonaisuutena, jonka aikana on mahdollista OTM-tutkinnon ja sitä kautta saadun juridisen osaamisen lisäksi kerä-tä esimerkiksi työkokemusta alan yrityksistä ja virastoista, tutustua tuleviin kollegoihin ja ver-kostoitua sekä kartuttaa monenlaisia taitoja eri-laisissa harrastuksissa ja luottamustehtävissä.

Kaikki tentit pääset läpi ennen valmistu-mista. Sanonta on ehkä kliseinen, mutta

oikeammassa ei voisi olla. Tenttikirjojen vas-tapainoksi kannattaa ehdottomasti siis tehdä muutakin. Pykälisti, sinulla on valtavasti eri-laisia mahdollisuuksia jo opiskeluaikanasi! Uteliaisuus ja rohkeus kannattaa. Lähde HYY:n edarivaaleihin ehdolle, Spexin lavalle, kokkaa-maan Pykälän keittiöön, tutoroimaan valmen-nuskurssilaisia, mitä vain mikä omalta tun-tuu. Harvemmin sitä katuu, että päätti lähteä mukaan ja kokeilla jotain uutta. Ja uskaltaisin väittää, että nuo yllä esimerkinomaisesti luetel-lut aktiviteetit tuovat sinulle vielä myös työelä-mässä hyötyä, kukin tavallaan.

Ahkeruutta ja iloa kaikille syksyyn, olipa se sitten ensimmäisesi, ännännes tai mitä

vain siltä väliltä! Ja sitä ennen, aurinkoista ja rentouttavaa kesää!

Tutkinnonuudistus– Missä mennään?

16 17

MAALISKUUSSA ELSA Helsinki teki matkan Varsovaan ja Krakovaan. Matkaan mahtui niin vierailuja eri instituutioihin kuin tutustumista kahteen hienoon kaupunkiin. KE 26.3. Lentomme Helsinki-Vantaalta lähti 17.20 ja Varsovassa olimme 18.05 paikallista aikaa. Lentokentältä otimme bussin keskustaan ja majoituimme Oki Doki-nimiseen hostelliin. Huoneet olivat kaikki erilaisia, ja niille oli an-nettu sisustusteemaan sopiva nimi. Majoittau-duttuamme lähdimme yhdessä illalliselle, josta jatkoimme vielä iltaa boheemille paikallisten suosimalle baarialueelle. TO 27.3. Nautittuamme hostellin vaatimattoman aamiai-sen, tapasimme 10.15. respan edessä ja läh-dimme ensimmäiselle vierailullemme. KKPW on asianajotoimisto, jonka toimisto Varsovassa sijaitsee huvila-alueella vanhassa talossa. Ra-kennus kuului ennen toista maailmansotaa puolalaiselle runoilijalle, ja se oli toimistoksi erittäin kotoisa. Puhuimme toimiston juristin kanssa mm. asianajosta ja oikeustieteen opis-kelusta Puolassa ja Suomessa. Myös Ukrainan kriisi tuli puheeksi, kuten myöhemmilläkin vierailuilla. Opimme pian, että puolalaiset oli-vat säikähtäneet Venäjän toimista suomalaisia enemmän. Meiltä kysyttiin jopa suoraan pel-käämmekö sotaa.

Vierailu oli hyvin mukava ja rento. Meille näy-tettiin puolalainen kaapu, jota asianajajan pi-tää käyttää oikeudessa. Toimiston juristi myös vitsaili, kuinka viereinen Israelin suurlähe-tystö vahtii katua niin tarkasti, että toimiston ulko-ovia voi huoleti pitää auki. Lounaan nautimme vierailun jälkeen Varsovan Vanhassakaupungissa kahvilassa, joka tarjoili puolalaista ruokaa. Pienet annokset, joita oli mahdollista tilata useampi, maksoivat 11 zlo-tia kappaleelta, euroissa n. 2,75 ja kahdesta annoksesta tulimme jo kaikki erittäin täyteen. Ruokailun edullisuus oli todella ilahduttavaa. Päivän toinen vierailukohde oli ETYJ:n alai-nen ODIHR(Office for Democratic and Human Rights). Meille kerrottiin, että ODIHR:n toi-minta koostuu viidestä eri osastosta, joita ovat Democratization, Human rights, Tolerance and Non-Discrimination, Elections ja Roma and Sinti issues. ODIHR mm. lähettää vaalitarkkai-lijoita ja tekee valtioiden pyynnöstä yhteistyö-tä lainsäädäntötyössä. Meidän tilaisuutemme oli Praha-salissa, mutta kuulimme, että raken-nuksessa oli myös Helsinki-sali, joka oli nimet-ty tärkeän huippukokouksen mukaan. Loppupäivä oli vapaata aikaa. Osa lähti teke-mään ostoksia tai hostellille, osa taas kiertä-mään kaupunkia. Itse tutustuin vielä hiukan lähemmin viehättävään Vanhaankaupunkiin.

PE 28.3.

Ensimmäinen perjantain vierailukohteistam-me, FRONTEX, on EU:n alainen virasto, joka auttaa jäsenvaltioiden rajaorganisaatioita. Sakari Vuorensola ”EU-konkari” ja Frontexin lakiasiain johtaja esitteli meille FRONTEX:in toimintaa alaistensa avustuksella. FRONTEX ei ole vastuussa jäsenvaltioiden rajavalvonnasta, vaan tarjoaa mm. tutkimustietoa ja koulutusta jäsenvaltioiden viranomaisille, sekä on muka-na ns. joint operations -yhteistyön puitteissa avustamassa jäsenvaltioita. FRONTEX on sivii-liorganisaatio, jolla ei ole sotilaallista ulottu-vuutta. Vierailu oli erittäin informatiivinen ja mielenkiintoinen, ja FRONTEX:in henkilökun-ta vaikutti innostuneelta. Päivän toinen vierailu suuntautui Puolan pe-rustuslakituomioistuimeen. Rakennus oli upea ja vierailimme kahdessa komeassa oikeussalis-sa. Pohdiskelimme toki samalla, mitä vaiku-tuksia perustuslakituomioistuimen päätöksillä on Puolassa ja miksi Suomessa ei ole saman-laista instituutiota.

Vierailujen jälkeen oli aika lähteä Krakovaan. Pääsimme kokemaan puolalaisen junamatkan aidoimmillaan, sillä juna oli täynnä varsovalai-sia, jotka matkasivat viikonlopun viettoon. Krakovassa majoituimme hostelliimme, joka si-jaitsi Vanhankaupungin sydämessä. Nautimme illallista upealla keskiaikaisella aukiolla. Myö-hemmin illalla opimme kantapään kautta, että sharlotka tarkoittaa puolaksi paitsi omename-hun makuista drinkkiä, myös omenapiirakkaa. LA 29.3. Lauantaina ei ollut enää vierailuja, joten saim-me käyttää päivän vapaasti tutustuen kau-punkiin. Aamupäivällä kiertelimme Krakovan keskustassa ja juutalaiskortteleissa. Iltapäivällä lähes koko ryhmämme lähti Auschwitziin. Vie-railu sujui luonnollisesti hyvin vakavissa tun-nelmissa. Jälkikäteen tuntui uskomattomalta, että oli kävellyt paikassa, jossa niin moni ih-minen menetti henkensä. Kun pääsimme takaisin Krakovaan, tunnelma muuttui kuitenkin pian. Olihan viimeinen iltamme Krakovassa, iloisessa opiskelija- ja tu-ristikaupungissa. Seuraamme liittyi muutamia ELSA Krakovan jäseniä, jotka opastivat meitä paikalliseen yöelämään.

ELSA Helsinki Puolassa

Teksti: Hanna Oraheimo Kuvat: Tuomas Hauvala

SU 30.3. Lähtöpäivänä paistoi aurinko, ja ehdimme nauttia siitä muutaman tunnin. Osa ryhmäs-tämme tosin joutui lähtemään aikaisemmin ja matkustamaan junalla Varsovaan, koska Fin-nairin hinnoittelu poikkesi yli 25-vuotiaiden osalta. Me nuoremmat lensimme potkuriko-neella Krakovasta Varsovaan. Varsovasta nou-simme kaikki Finnairin koneeseen ja aloitimme matkan takaisin Helsinkiin.

Vierailulla perustuslakituomioistuimessa

Vierailulla ODIHR:ssa

Tustustumassa FRONTEX:iin

18

ILMOITUSHaastattelussa DITTMAR & INDRENIUS

Teksti: Jaakko Seppänen, Kuva: Dittmar & Indrenius

Dittmar & Indreniuksen lakimiehet Jukka Lång (34) ja Maiju-Juulia Jokinen (25) ovat sekä pit-kän linjan pykälistejä että dittisläisiä: opiskeluai-kanaan Jukka kunnostautui Pykälän opintovastaa-vana, Maiju on toiminut muun muassa kurssipääl-likkönä. D&I tuli Jukalle tutuksi lakimiesharjoitte-lijana 2005, ja Maiju puolestaan aloitti toimistossa informaatikkoharjoittelijana 2011. Tällä hetkellä Jukka johtaa Data Protection, Marketing & Consu-mers -praktiikkaa, Maiju taas aloitti hiljattain työn-sä vastavalmistuneena lakimiehenä.

Miksi Dittis?

J: Halusin opintojen loppuvaiheessa nähdä, mil-laista työskentely asianajotoimistossa oikeastaan on. Dittiksessä vaikutuksen tehneen asian voi tiivistää yhteen sanaan – ihmiset. Dittiksen yritys-kulttuurissa yhdistyvät intohimoinen professiona-lismi ja työhön panostaminen, mutta toisaalta myös työyhteisön lämpö ja duunin tekeminen yhdessä – usein pilke silmäkulmassa.M: Kävin Dittiksellä ensimmäistä kertaa Pykälän exculla, ja vaikutuksen teki juuri dittisläisten kes-kinäinen tsemppaava henki. Päätin sinä samana hetkenä, että tänne haen vielä joskus töihin.

Mikä on D&I:ssa ”snadisti outoa”?

M: Olen yllätyksekseni huomannut, että jokaisen työ räätälöidään tarkasti vastaamaan kunkin omia kiinnostuksen kohteita. Uran alkuvaiheessa uudel-la lakimiehellä on mahdollisuus tutustua kaikkiin praktiikoihin, jonka jälkeen häntä autetaan valitse-maan itselleen parhaiten sopiva erikoistumisalue. Snadisti outoa on myös se, että välillä osakas pyy-tää Kallioon kebabille.J: Dittis on yksi Suomen perinteikkäämmistä ja arvostetuimmista liikejuridiikkatoimistoista, mutta meillä monet asiat tehdään perinteistä huolimatta ”snadisti oudommin” kuin muualla. Dittis kehittyy ihmisten kehittymisen myötä sekä uusien ihmis-ten liittyessä mukaan tiimiin. Meillä ei ole yhtä muottia rekrytoitaville. Kiinnostavaa ovat usein ”snadisti oudot” seikat, yksilölliset valinnat ja kun-nianhimoinen omien juttujen tekeminen. Dittiksellä panostetaan yksilöiden viihtyvyyteen ja kehityk-seen ensimmäisestä päivästä lähtien.

Paras muistosi Dittikseltä tähän mennessä?

J: Vuonna 2009 tutustuttiin Dittiksen 110-vuoti-sjuhlan kunniaksi yrityksen historiaan, ja tähän sisältyi koko henkilökunnan kierros Helsingin ja Suomenlahden yllä yli 60 vuotta vanhalla Aeron DC-3:lla. Myös yhteinen hiihtomatka Chamo-nix’hin oli huikea kokemus.M: Mieleen ovat jääneet erityisesti ensimmäiset

pikkujoulut uutena harjoittelijana. Osakkaat esitti-vät siellä toisistaan pantomiimia!

Miten näkemyksesi juridiikasta on muuttunut valmistumisen jälkeen?

J: Yritystoiminnassa syntyvien oikeudellisten ongelmien ratkaiseminen ei ole pelkästään juridiik-kaa. Isoin haaste on olennaisen hahmottaminen ja sen oivaltaminen, miten teoria viedään käytännön tasolle – yksinkertaisen näkemyksellisen neuvon esittäminen. Monimutkainen asia täytyy kyetä purkamaan käytännön tasolle niin, että tarvittaessa kuka tahansa ymmärtää sen ja kykenee toimimaan sen perusteella. Tämä edellyttää asiakkaan liike-toiminnan ymmärtämistä, vastuun ottamista sekä kokemuksen myötä kehittyvää pelisilmää ja luo-vuutta.M: Opetuksesta saatu teoreettinen pohja vie tiettyyn pisteeseen saakka. On kuitenkin varsin erilaista antaa neuvoja konkreettisiin tosielämän ongelmiin ja tarpeisiin – mikä itse asiassa vasta tekee juristin työstä todella mielenkiintoista ja pal-kitsevaa.

Haluatko sinä olla osa yrityskulttuuria, jossa yksilölliseen kehittymiseesi panostetaan alusta lähtien?

dittmar.fi/careers | Seuraa meitä myös Facebookissa ja Twitterissä.

Snadisti outoa.

20 21

SIVIILILAKI VUODELTA 1995

On totta, että Venäjä on Euroopan ihmisoikeus-tuomioistuimen vakioasiakas tuomioistuimes-sa käsitellyllä suurella juttumäärällään. ELSA Finlandin delegaatiolle kerrottiin toukokuisella vierailulla EIT:ssä, että noin neljännes tuomio-istuimen käsittelemistä jutuista tulee Venäjältä, ja niitä on tuomioistuimessa ratkomassa neli-senkymmentä tuomaria. Jossain vaiheessa he saavat käsiteltäväkseen Greenpeacen tapauk-sen. Venäjän oikeuteen liittyy kuitenkin erityi-sesti suomalaisen näkökulmasta paljon muuta-kin merkittävää.

Uutiskynnyksen ylittymiseltä piilossa suoma-laisten ja venäläisten välillä tapahtuu paljon yhteistyötä. Esimerkiksi Kari Silvennoinen ky harjoittaa toimintaa myös Venäjällä. Venäjän oi-keusjärjestelmän tilasta Kari Silvennoinen tote-aa, ettei Venäjää voi länsimaisten tunnusmerk-kien mukaan pitää oikeusvaltiona, vaikka sen lainsäädäntö onkin paperilla hienoa. Taustansa tällä on Neuvostoliiton romahtamisessa ja siinä, että Venäjän oikeusjärjestelmä on hyvin nuori. Esimerkiksi Venäjän siviililaki säädettiin vasta vuonna 1995. ”Toimivaa oikeusjärjestelmää ei rakenneta muutamassa vuodessa tai edes vuo-sikymmenessä”, toteaa Silvennoinen.

Venäjän lainsäädäntö on kehittynyt uudistusten myötä merkittävästi viime vuosina ”Tärkeim-mät muutokset ovat tapahtuneet demokratian ja oikeusvaltion saroilla ja markkinatalouden luomisessa”, toteaa Helsingin yliopistossa vie-railevana professorina Venäjän oikeutta opet-tavan Marianna Muravyeva. Venäjän uuteen perustuslakiin (1993) kirjattiinkin voimakas ihmisoikeuksien suoja. Lakien lisäksi Venäjällä merkittäviä oikeuslähteitä ovat viranomaisten antamat ohjeet, määräykset, kirjeet yms. Saata-villa on myös oikeustapauksia niin paikallisten oblastien, alueiden, tuomioistuimista, Venäjän perustuslakituomioistuimesta kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimestakin. Lainsäädän-nössä ilmenee edelleen monitasoisuutta ja osit-taista ristiriitaisuutta, joka on saattanut aiheut-taa tulkintaepäselvyyksiä viranomaisten kans-sa asioidessa. Viranomaisissa ja tuomioistuimis-sa asioidaan luonnollisesti venäjäksi, vaikka Silvennoinen käyttääkin englantia venäläisten kollegoidensa kanssa.

SUULLISET SOPIMUKSET PÄTEMÄTTÖ-MIÄ

Venäjä on Suomen merkittävä kauppakumppa-ni ja siksi venäläisen lainsäädännön tuntemi-nen on tärkeää eritoten meille tuleville juris-teille. Venäjä suurena naapurina tuo suomalai-sille paljon mahdollisuuksia, jos maahan ja sen tapoihin hieman ensiksi perehtyy. Merkittävä poikkeus Suomen oikeuteen Venäjän lainsää-dännössä on, että Venäjällä ei pidetä pätevänä suullisia sopimuksia, vaan kaikesta on sovitta-va kirjallisesti. Vaikka suomalaisten ja venäläis-ten väliseen kauppaan sovelletaan kansainvä-listä kauppalakia eli CISG:iä, jonka Venäjä rati-fioi 1991 ja Suomi neljä vuotta aiemmin, on se myös suomalaisten ja venäläisten välillä CISG on kuitenkin sopimuksin sivuutettavissa ja toimii tarvittaessa vain täydentäjänä. Venäjän siviililakiin onkin kirjattu sopimusvapauden periaate. Samalla lakiin kuitenkin sisältyy pal-jon indispositiivista lainsäädäntöä, kuten esi-merkiksi rekisteröintivelvollisuudet. Suomessa Venäjän siviilioikeutta on tutkinut esimerkiksi Merja Norros, joka väitteli vuonna 2010 oikeu-dellisesta yhteistyöstä siviiliasioista Venäjän kanssa ja arviointimenetelmistä. Professori Mu-ravyevan mukaan venäläisessä siviilioikeudes-sa on säilynyt joitakin neuvostoajalta peräisin olevia muista maista löytymättömiä konsepteja valtion omaisuutta koskevalla sektorilla.

Eri oikeudenaloista hyvin edustettuna venäläi-sessä lainsäädännössä on esimerkiksi työoikeus. Sosialistiseen politiikkaan kuului työvelvolli-suus, jonka perintönä nykyisessä venäläisessä ”työkoodeksissa” ovat työntekijöiden oikeu-det voimakkaasti turvattuja. Muravyeva kuvaa Venäjän mielenkiintoisimmaksi oikeudenalaksi kuitenkin hallinto-oikeutta. Se säätelee valtion virastojen välisiä suhteita. Venäläinen perheoi-keus takaa puolisoiden ehdottoman tasa-arvon.

LÄNSIMAISTUVA OIKEUSJÄRJESTEL-MÄ

Mediahuomiota herättäneistä tapauksista ja ongelmista huolimatta maan oikeusjärjestelmä on osoittanut merkkejä länsimaistumisesta. Al-lekirjoittaneelle ainakin tuli pienoisena yllä-tyksenä, kuinka paljon EU ja IVY, Neuvostoliit-toon kuuluneista maista koostuva Itsenäisten valtioiden yhteisö, muistuttavat tavoitteiltaan toisiaan. Sekä Suomi että Venäjä ovatkin sidot-tuja ylikansalliseen tahoon, jonka tavoitteena on luoda vapaan liikkuvuuden ja kaupan alue. Vuonna 2010 Venäjä, Valko-Venäjä ja Kazakstan muodostivat tiiviimpään yhteistyöhön pyrki-vän Euraasian tulliunionin.

Paljon onkin tultu eteenpäin. Kehityksestä ovat osoituksena esim. Venäjän liittyminen Haagin lapsikaappaussopimukseen vuonna 2011 ja WTO:n jäsenyys seuraavan vuoden elokuusta alkaen. Jälkimmäinen jäsenyys on tuonut muu-toksia esim. tullausta ja sertifiointia koskevaan lainsäädäntöön. Venäjän oikeuteen liittyykin monia tällaisia aspekteja, joita ei tule mediaa seuratessa ajatelleeksi. Venäjän jäsenyys Eu-roopan ihmisoikeussopimuksessa on venäläisil-le tärkeää, koska se tarjoaa venäläisille pääsyn sen turvaamiin vahvistusmekanismeihin. Ve-näjän perustuslain 43 artikla turvaa jokaiselle oikeuden hänen oikeuksiensa ja vapauksiensa suojelemiseen niin kotimaisissa kuin kansain-välisissäkin tuomioistuimissa.

Länsimaisessa mediassa on kuitenkin suurin-ta huolta herättänyt ns. homopropagandalaki. Muravyeva kuitenkin toteaa, että laki ei sinän-sä ole toiminut, koska tuomioistuimet ovat tä-hän asti olleet syytettyjen puolella. Samalla laki on herättänyt keskustelua seksuaalivähemmis-töjen oikeuksista. Muusta perhelainsäädännös-tä mielenkiintoisena faktana mainittakoon, että toisin kuin Suomessa, Venäjällä lumeavioliitot

Teksti: Terhi Raikas Kuvat: Helena Raikas

Venäjän oikeusPohdipa hetki mielessäsi, mitä artikkelin otsikosta tulee mieleen. Todennäköisesti rivioikkarin ajatuskulku suuntautuu mediassa esillä olleisiin Venäjän oikeutta sivunneisiin tapahtumiin, kuten Krimin tilanteeseen, Pussy riotiin, Greenpeaceen, homopropagandalakiin tai vaikkapa Antonin tapaukseen. Onko Venäjän oikeus kuitenkaan pelkkiä länsimaailman huomion herättäneitä mediasirkuksia? Tästä IV päätti ottaa selvää.

22

As one of Finland’s top-tier law firms, Attorneys at law Borenius has always invested in the academic and professional development of law students.

We have created trainee programmes for students in different stages of their studies, offering an excellent opportunity to see and experience what

it is like to work at a leading business law firm.

COURIERFor law students at the early stage of their studies,

typically first/second-year law students

TRAINEE For third/fourth-year law students

(a minimum of 160 study credits required)

GROUP TRAINEE For students who are finalising their studies

INTERESTED?Go to www.borenius.com/students

FINLAND Helsinki Tampere

www.borenius.com

U.S.New York

www.borenius.com/newyork

ESTONIATallinn

www.borenius.ee

LITHUANIAVilnius

www.borenius.lt

LATVIARiga

www.borenius.lv

Borenius Group consists of over 200 lawyers in six jurisdictions. The member firms of Borenius Group are separate legal entities

practicing advocacy for their own account and following their respective local Bar rules.

RUSSIASt. Petersburg

www.borenius.com

eivät ole juridisesti päteviä, vaan niiden kat-sotaan olleen mitättömiä vihkimishetkestä läh-tien.

UKRAINAN TILANNE

Keväällä 2014 Krimin tilanne on ollut Euroo-passa suurena huolenaiheena. Tilanne juontaa juurensa alueen historiaan. Krim kuului Venä-jään, kunnes neuvostojohtaja Nikita Hruštšev siirsi sen Ukrainalle vuonna 1954. Vuonna 2001 tehdyn tutkimuksen mukaan 58 % krimiläisis-tä piti itseään etnisinä venäläisinä ja 74 % koki venäjän äidinkielekseen. Tästä huolimatta tut-kijat arvioivat vuoden 2014 alueen Venäjään liittämistä koskeneen kansanäänestyksen liit-tämistä puoltaneiden määrän olleen suhteelli-sen matala. Virallisesti se oli 96,6 %. Venäjällä Venäjän kansalaisuutta arvostetaan paljon. Tä-män huomaa esim. siitä, että voidakseen saada Venäjän kansalaisuuden ulkomaan kansalaisen on luovuttava aiemmasta kansallisuudestaan. Venäjän kansalaisen ei sen sijaan tarvitse luo-pua Venäjän kansalaisuudestaan saadessaan toisen maan kansalaisuuden. Venäjän perustus-laissa on myös monia oikeuksia, jotka on taat-tu ainoastaan kansalaisille. Osa taas on taattu kaikille. Esimerkkinä vain kansalaisille taatus-ta oikeudesta mainittakoon oikeus rauhanomai-seen kokoontumiseen.

Krimin kriisin yhteydessä kansalaisuuskysy-mykset ovat olleet muutamaan otteeseen esillä Venäjän politiikassa. Maaliskuun 2014 alussa uutisoitiin, että duuma on valmistelemassa laki-uudistusta, joka tarjoaisi Venäjän imperiumiin tai Neuvostoliittoon kuuluvissa maissa asuville

venäjää arkipäivässä käyttäville mahdollisuu-den saada Venäjän kansalaisuuden helposti. Tämän lisäksi Putin on hiljattain katsonut, että Venäjällä pitäisi rekisteröidä henkilöt, joilla on kaksoiskansalaisuus.

JURISTIN KOULUTUS?

Miten Venäjällä sitten kouluttaudutaan juris-tiksi? Syksyllä 2013 tiedekunnassamme vaih-dossa ollut izhevskiläinen Maksim Khodyrev kertoo, ettei Venäjällä itse asiassa tarvitse juris-tin tutkintoa ollenkaan hoitaakseen siviiliasioi-ta, mutta voidakseen hoitaa hallinto- ja rikos-asioita on oltava lakimies. Khodyrevin mukaan voidakseen toimia asianajajana on läpäistävä samankaltainen koe kuin Yhdysvaltain ”bar exam”. ”Opiskelujen aikana on harjoitteluja eri paikoissa, kuten tuomioistuimissa, hallin-toelimissä ja jopa hallituselimissä. Voit tehdä melkein mitä vain haluat, mutta palkatta. Nor-maalisti meillä ei ole harjoitteluja valmistumi-sen jälkeen”, Khodyrev vielä lisää. Vaihto-opis-kelijoiden kanssa tekemisissä olemisen lisäksi Helsingin yliopistossa Venäjän oikeuteen on päässyt tutustumaan esim. Venäjän oikeutta eri Euroopan maissa opettavan professori Ma-rianna Muravyevan vetämässä Foundations of Russian Law -seminaarissa. Muravyevan mu-kaan Venäjän oikeuteen keskittyvää opetus-ta ollaan aikeissa kehittää Helsingissä. Lisäksi Helsingin yliopiston alaisuudessa toimii erillis-laitos, Aleksanteri-instituutti, jonka tehtävänä on koordinoida Venäjän ja Itä-Euroopan tutki-musta Suomessa. Toki voi aina mennä Kaisaan ja etsiä käsiinsä vaikkapa William E. Butlerin teoksen Russian law.

24 25

Johan Bärlund toimii pohjoismaisen oikeuden professorina sekä siviili- ja kauppaoikeuden

ruotsinkielisenä dosenttina. Hän on myös toimi-nut yksityisoikeuden ruotsinkielisenä yliopis-tonlehtorina ja on yksi Opettajien akatemian perustajajäsenistä. Työssään Bärlund painottaa laaja-alaisuutta. Esineoikeuden oppialassa hä-nen erikoiskiinnostuksensa on sopimusoikeus, ja hän opettaakin kiinteistökauppaa. Myös kuluttajansuoja-asiat ja kuluttajanoikeus inspi-roivat häntä.

Näillä sanoilla Pykälä kuvaili Bärlundia: ”Vuoden opettaja on aidosti kiinnostunut

opettamisesta ja opetuksen kehittämisestä. Hän on rohkeasti lähtenyt uudistamaan opetusta. Hänen luotsaamanaan tiedekunnassamme jär-jestettiin keväällä osana esineoikeuden pakol-lisia aineopintoja ensimmäistä kertaa opiskeli-joita aktivoiva problem based learning-kurssi. Kurssi rohkaisi opiskelijoita itsenäiseen ja kriit-tiseen ajatteluun, ja keräsi laajalti positiivista palautetta. Pedagogisen osaamisen lisäksi hä-nellä on aito halu tehdä opinnoista monipuo-lisempia ja innostavampia. Tästä kertoo myös kaksikielinen notaaritutkinto, jonka suori-tusmahdollisuuksia hän on aktiivisesti vienyt eteenpäin tiedekunnassa, ja nähnyt paljon vai-vaa kerätäkseen palautetta ja kehittääkseen tätä tutkintoa. Hänellä on hyvin positiivinen suhtautuminen opiskelijoihin. Tämä myös nä-kyy: Hän kuuntelee opiskelijaa, keskustelee, ja on helposti lähestyttävä. Hän on kannustava ja opiskelijalähtöinen viimeiseen saakka.”

Bärlund on koko uransa aikana ollut intohi-moinen yliopistoyhteisön jäsen, jolle sekä

tutkimus että opetus ovat olleet tärkeitä. ”Ol-lakseen hyvä opettaja on oltava myös hyvä tut-kija. Olisi tärkeää, että professoreilla olisi myös

opetusvapaita kausia, jolloin ei ole omaa ope-tusta lainkaan”, Bärlund huomauttaa.

Jo lukioaikoina tämä 7 L:n ylioppilas haavei-li tutkijan urasta. Hän halusi lähteä opis-

kelemaan alaa, jota ei ollut voinut lukiossa opiskella; jotakin aivan uutta. Vaikka monet kuvittelivat matemaattisesti lahjakkaan opis-kelijan pyrkivän suorittamaan diplomi-insi-nöörin opintoja, päätyi hän kuitenkin lopulta oikeustieteelliseen isoisänsä jalanjäljissä.

Oikeustieteen opinnot rupesivat sujumaan, ja Bärlund palkittiin silloin käytössä olleen

pistejärjestelmän mukaan “oivallisin tiedoin”. Hän oli jo tuolloin kiinnostunut velvoite- ja siviilioikeudesta, ja suoritti Pro gradu-työnsä Thomas Wilhelmssonin projektissa. Bärlund kutsuukin Wilhelmssonia “guruksi” ja tut-kijaesikuvakseen. Sitten sattuma astui peliin. Siihen aikaan Wilhelmssonilla oli assistentti ja yliassistentti. He kummatkin joutuivat kui-tenkin äkillisesti lopettamaan tehtävissään, ja kaksi päivää ennen Bärlundin valmistumista Wilhelmsson kysyi, voisiko tämä aloittaa seu-raavana maanantaina assistentin tehtävissä. Näin nuorelle Bärlundille avautui tilaisuus väi-tellä tohtoriksi, ja hän on viihtynyt yliopistolla sen jälkeen.

Bärlund on uransa aikana ehtinyt toimia myös muissa tehtävissä. Hän mainitsee

työskentelevänsä markkinaoikeuden asiantun-tijajäsenenä tuomarin tehtävissä, ja olleensa myös samantapaisissa tehtävissä sitä edeltä-neessä markkinatuomioistuimessa. Lämmöllä Bärlund muistelee myös kokemustaan sivarina oikeusministeriön lainvalmisteluosastolla.”Oli suuri onni nuorelle juristinalulle päästä näke-mään lainvalmistelutyötä tuona aikana, sillä Suomi valmistautui liittymään ETA:an, joka

Vuoden opettaja 2014

Professori Johan BärlundTeksti: Verna Vesanen, Kuvat: Emmi Koli

Pykälä on palkinnut Johan Bärlundin Vuoden Opettaja 2014-kunniamaininnalla. Inter Vivos päättikin haastatella Bärlundia palkinnon johdosta, ja löysi opettajan, joka aidosti välittää

oppilaistaan ja opetuksen kehittämisestä yliopistolla.

26 27

edelsi Euroopan unionin jäsenyyttä. Sinä aika-na satoja direktiivejä piti saada implementoitua nopealla aikataululla, ja minut otettiin ministe-riössä avosylin vastaan”.

Keskusteltuamme Bärlundin uran käänteistä siirrymme puhumaan itse kunniamainin-

nasta. Kysyttäessä tuliko Vuoden opettaja-pal-kinto hänelle yllätyksenä professori viittaa vuoteen 2006, jolloin hänet ensimmäisen ker-ran palkittiin kyseisellä kunniamaininnalla. Silloin hänelle tuli todella suurena yllätyksenä saada palkinto, varsinkin ruotsinkielisenä pro-fessorina. Sen sijaan tämän lukuvuoden uu-distukset, kaksikielinen notaaritutkinto sekä esineoikeuden problem based learning-kurssi herättivät sen verran huomiota, että professori osasikin odottaa palkintoa.

Professori itse pitää suurimpana syynä kun-niamaininnalle kaksikielisen opetuksen

kehittämistä. Bärlundin ideasta lähtenyt kak-

sikielinen oikeusnotaarin tutkinto aloitettiin Helsingissä syksyllä 2013. Vaasassa, jossa Bär-lund myös opettaa, se alkoi jo vuonna 2010. Uudessa järjestelmässä vähintään yksi kolmas-osa ja enintään kaksi kolmasosaa opinnoista suoritetaan ruotsinkielellä. Ohjelmaan kuuluu tehostettu ruotsinkielen opetus ja henkilö-kohtainen kielituki Kielikeskuksessa opinto-jen ajan. Bärlund itse uskoo, että 5-6 vuoden yliopisto-opintojen aikana pystyy oppimaan sujuvasti kielen. ”Päästäkseen mukaan ohjel-maan ei tarvitse ilmoittautua etukäteen ennen opintojen alkua, vaan tarkoitus on saada suo-menkielisiä fukseja mukaan vasta opintojen en-simmäisinä päivinä”, Bärlund vinkkaa uusille fukseille.

”Ohjelma on lähtenyt varsin onnistuneesti käyntiin. Lukuvuoden alussa mukaan ilmoit-tautui 34 opiskelijaa. Koska kielen lähtöta-sovaatimuksia ei ole, ohjelmaan tuli mukaan myös sellaisia, jotka eivät ole sittemmin ohjel-massa jatkaneet, mutta mukana on vielä toista-kymmentä opiskelijaa. Opintojen ensimmäiset kuukaudet ovatkin aikaa tunnustella sopiiko ohjelma itselle. Kyseessä on aitoa kaksikieli-syyden kokeilua, eikä mukaan lähtemisestä voi ainakaan olla haittaa,” Bärlund jatkaa.

Muutenkin Bärlund on aina pitänyt kaksi-kielisyyttä tärkeänä asiana ja muistuttaa,

että ruotsinkielinen opetus ei ole vain ruotsin-kielisille, vaan se on olemassa myös suomen-kielisiä varten. Uransa aikana hän on yrittänyt tuoda kaksikielisyyttä mukaan opetukseen eri tavoin. Bärlund kertoo, että jo vuonna 2006 tehtiin mielenkiintoinen kokeilu, jossa kulut-tajanoikeutta opetettiin ruotsiksi. Hän muiste-lee lisäksi erästä onnistunutta kiinteistökaupan luentoa, jolla kalvot olivat suomeksi, mutta puhe ruotsiksi. Hän toivoisi, että saataisiin lisää vaihtoehtoista ruotsinkielistä tenttilukemista.

Toinen syy kunniamaininnan saamiseen oli uusi esineoikeuden kokonaisuuteen kuu-

luva kiinteistökaupan ja kirjaamisen kurssi, joka käyttää hyväkseen problem based lear-ning-metodia, eli ongelmalähtöistä oppimista. Myös esineoikeuden muut professorit lähtivät innolla mukaan kokeiluun ja osallistuivat kurs-sin järjestämiseen. Ensi vuodelle kurssin aika-taulutusta muokataan hieman. Ryhmitys muut-tuu siten, että tapaamiskerrat vähenevät. Sen lisäksi niin sanottuja kokoavia luentoja tullaan liittämään kurssiin. Tulevaisuudessa kurssiin kuuluvat oppimispäiväkirjat arvioidaan arvo-sanoin, mikä lisää opiskelumotivaatiota. Bär-lund on valmis muokkaamaan kurssin sisältöä

myös tulevaisuudessa saatujen kokemusten pe-rusteella.

”Vaikka uusi kurssi on saanut paljon kehuja, ei se myöskään ole jäänyt kritiikittä. Joillekin on ollut vaikeaa ymmärtää ajatus, että opettaja ei kertaa, miten asiat ovat ja anna yhtä oikeaa vastausta. Oikeiden vastausten kertominen on problemaattista, koska niitä ei useinkaan ole. Eihän työelämässä näin enää ole, varsinkaan lakimiehen ammatissa. Vastuu oppimisesta siir-tyy selkeästi opiskelijoille. On väärinkäsitys, että tällä kurssilla ei tarvitsisi lukea, sillä opis-kelija joutuu itsenäisesti hankkimaan tiedon. Kaikkein tärkeintä onkin, että opiskelija oppii ajattelemaan eikä jää passiiviseksi”, kiteyttää Bärlund.

Tiedekunta on tutkintouudistuksessaan yrittänyt kehittää kurssien suoritusmah-

dollisuuksia, jotta kaikki kurssit eivät olisi suuria lakikirjatenttejä. Bärlund toivoo, että tulevaisuudessa problem based learning-me-todia nähtäisiin myös velvoiteoikeuden puolella. Myös muissa oikeustapauskeskeisissä oppiaineissa, kuten rikosoikeudessa, olisi po-tentiaalia käyttää metodia. Hän ei kuitenkaan missään tapauksessa ehdota, että kaikissa op-piaineissa pitäisi näin olla. ”Nimenomaan toi-von opintoihin lisää monipuolisuutta”, Bär-lund toteaa.

”Opintoihin toisi monipuolisuutta esimerkiksi se, että opiskelijat saataisiin mukaan tutkimus-toimintaan. Oppikirjat tuppaavat selittämään asiat kaavamaisesti ja kirjoittajat saattavat an-taa asioista mustavalkoisen kuvan tai ainoas-taan oman näkemyksensä. Kuten problem based learning-metodikin, niin tutkimustyö auttaa opiskelijoita itse problematisoimaan ja miettimään ratkaisuja. Opintoihin pitäisi lisä-tä enemmän vastakkaisten mielipiteiden esille tuomista, argumentointia ja eri näkökohtien punnintaa. Tämä on todellista juridiikan opet-tamista”, Bärlund argumentoi.

Haastattelun edetessä keskustelimme myös yleisesti tutkinnon rakennemuutokses-

ta. Tarkoitus olisi, että suuremmissa aineissa luotaisiin yhteisiä kursseja. Esineoikeuden ja velvoiteoikeuden välillä onkin jo tämän suun-taisia ajatuksia ollut. Esimerkiksi irtaimen kau-pan opetus yhdistetään kiinteistön kauppaan. Aidon yhteistyön luominen eri aineiden välil-lä on kuitenkin vaikeaa, ja Bärlund viittaakin finanssi- ja kauppaoikeuden aineiden välille syntyneeseen riitaan kirjanpidon kurssista.

Professori näkee tiedekunnan murroksen edessä. Oikeustieteellinen tiedekunta sai

koko yliopiston huonoimman tuloksen kandi-palautteessa, mikä vaikuttaa myös tiedekun-nan saamaan rahoitukseen. Surullista oli, että monet notaaritutkintonsa päättäneet eivät edes vaivautuneet täyttämään lomaketta. ”Tulos kielii siitä, että opiskelijat odottavat tiedekun-nalta enemmän. Jos tiedekunnan mielii pärjätä tulevaisuudessa, sen on pakko kehittyä.”

Bärlund onkin pyrkinyt vaikuttamaan tähän. Hän on yrittänyt kehittää opettajatutor-toi-mintaa, jossa jokaisella opiskelijalla olisi joku professori, jonka tuntee koko opintojen ajan. Harmillisesti järjestelmää ei ole saatu kunnolla käyntiin. Se olisi tarpeellista, koska vuorovai-kutusta opiskelijoiden ja opettajien välillä tar-vittaisiin lisää.

Yliopistolla on jo alettu näkemään mahdol-lisuuksia kehittää kanssakäymistä. Yksi

näistä on Lammin laki-kurssi, joka on osoittau-tunut erittäin suosituksi. Kyseisellä kurssilla professorit ja opiskelijat ovat oikeasti voineet keskustella keskenään, ja palaute on ollut erit-täin positiivista.

Tiedekunta on menossa oikeaan suuntaan. Tämä näkyy myös siinä, että arviointimene-telmiä halutaan kehittää. Bärlund puhuukin pilke silmäkulmassa täysin absurdeista “pii-lo-oppimistavoitteista”, jolloin tenteissä, joissa on rajoitettu kirjoitustila, ei testata ainoastaan ulkolukumuistia, vaan sitä, kuka on opetellut kirjoittamaan kaikkein pienimmällä käsialalla. Jossain vaiheessa tiedekunnan olisi hyvä siir-tyä tietokoneilla tehtäviin tentteihin muuten-kin kuin tenttiakvaariossa.

Arviointimenetelmiä on kuitenkin yleisesti kehitelty. Esimerkkinä käy esineoikeuden ko-titentti. Kotitenttiin ei riitä tavallinen tenttivas-taus, vaan se vaatii enemmän. Kotitentti on aito oppimistilanne, jossa täytyy käyttää lähteitä ja soveltaa tietoa.

Haastattelun aikana olen oppinut valtavasti Bärlundin tekemästä työstä tiedekunnan ja

opiskelijoiden hyväksi. Haastattelumme lopuk-si Bärlund haluaa vielä lähettää terveisiä kai-kille opiskelijoille. Hän muistuttaa, että häntä pitää sinutella. Lisäksi hän haluaa jatkossakin vetää rajoja alas opiskelijoiden ja opettajien välillä. ”Jos yliopisto haluaa menestyä on sen tunnettava opiskelijansa. Vaikka resurssit ovat vähissä, on paljon myös tahdosta kiinni!” Bär-lund toteaa lopuksi.

28

phuksin puuhasivut

KAURIS 23.12.–20.1.

Kauris on velvollisuudentun-toinen. Niinpä alkusyksyn opinnot luistavat sutjakkaasti – kunnes alkaa ensimmäinen oikea kurssi ja oikea opiske-lu. Menestyäkseen kauriin on omaksuttava täysin uusia ky-kyjä jättää asioita tekemättä tai tehdä ne huolimat-tomasti, sillä muuten vaarana on burn out. Kauriin kannattaa jonottaa itselleen lippu kaikkiin Pykälän bileisiin, sillä hän saattaa törmätä tummapukuiseen henkilöön, joka tulee merkitsemään hänelle enem-män kuin hän arvaakaan.

VESIMIES 21.1.-19.2.

Vaikka vesimies nimensä mu-kaisesti viihtyy kosteissa tun-nelmissa, nyt kannattaa yrittää olla hieman tavallista varo-vaisempi, sillä Pykälä saattaa yllättää sietokykyisimmänkin vesimiehen. Syksyn aikana löydät itsestäsi uuden puolen, johon kannattaa pa-nostaa. Sen sijaan tulevassa ponnistuksessa on aika käyttää kerrankin järkeä tunteiden sijaan.

KALAT 20.2.-20.3.

Herkkä ja huolehtiva kalaphuk-si on elementissään huolehties-saan kanssaphukseista bileiden loppusuoralla. Varo, ettet aina joudu pitelemään kaverin hiuk-sia tämän tehdessä tuttavuutta wc-ankan kanssa tai tilittäes-sään sydänsuruja. Kalaphuksin tulee nauttia myös omasta phuksivuodestaan ja toteuttaa luovaa puol-taan vaikkapa liittymällä Spex-musikaaliin!

OINAS 21.3.-20.4.

Oinas hyppii hämillään koko phuksisyksyn - kunnes sor-kat jäävät kiinni Porthanian pyöröovien väliin ja vauhti hiljenee hetkeksi. Kaikki on uutta ja ihmeellistä! Utelias ja toimelias oinas on elementeis-sään tutkiessaan pykälän huikeaa toimintaspektriä. Pohdittuaan asiaa tarpeeksi, hän päättää kokeilla sorkkiaan Inter Vivosin toimittajana. Päätöksen tehtyään hän välittömästi löytää elämänsä rakkau-den, voittaa lotossa ja lähtee kiertämään rakkaansa kanssa maapalloa siivekkään yksisarvisen kyydis-sä.

HÄRKÄ 21.4.-20.5.

Alkukesän lapsena härkäphuk-silla on hienoista taipumusta mukavuudenhaluisuuteen ja vastuun välttelyyn. Nyt on aika lopettaa empiminen ja lähteä alusta alkaen mukaan kaikkeen opiskelijatoimintaan: phuksi-toimikuntiin, spexiin, excuille, ELSAan, osakun-tiin... Miespuolisella härällä on myös erinomaiset lähtökohdat pokata itselleen kunnioitettu Vuoden Sonni -titteli. Äläkä unohda, että kuumankostean Pykälän tanssilattialla sinua saattaa odotella juuri Se Oikea...!

KAKSONEN 21.5.-21.6.

Phuksitytöille tiedoksi: Anna -lehden mukaan kaksosmies on ehkä maailman paras rakasta-ja. Pitäkää siis silmänne auki phuksiriennoissa. Muutoin vilkas kaksonen käy alkusyk-syn ylikierroksilla. Uteliaana ja energisenä tyyppinä hän haluaisi olla kaikkialla ja innokkuus huomataan, se vetää puoleensa run-saasti ihmisiä. Muista kuitenkin keskittyä tekemi-siisi ja paina mieleesi kenen kanssa juttelet, ettet loukkaa uutta ystävääsi jo ennen marraskuuta.

RAPU 22.6.-22.7.

Ujohko rapuphuksi tarvitsee hiukan enemmän aikaa mui-hin tutustumiseen. Senpä takia rapu viihtyy alkusyksystä tii-viisti oman phuksiporukkansa kanssa. Myöhemmin syksyllä oma paikka oikkarimaailmas-ta löytyy eri phuksitoimikuntien ja valiokuntien kautta- erityisesti ravulle pienemmät porukat ovat täydellinen paikka tutustua muihin! Ahkerana täh-timerkkinä rapujen opintopistepotti kertynee kes-kimääräistä nopeampaa tahtia.

LEIJONA 23.7.-22.8.

Kouluvuoden pyrähtäessä käyntiin leijonaphuksi täyttää jälleen vuosia. Tämä eläinten kuningas pääsee heti näyttä-mään kyntensä niin opinnoissa kuin Pykälän bileissäkin. Tä-män rohkeudestaan tunnetun kissaeläimen kannattaakin siis heti lähteä saalista-maan niin opintopisteitä kuin rakkautta.

NEITSYT 23.8.-22.9.

Paahtavan ja kostean kesän jäl-keen, syyskuulta alkavalla jak-solla, näet keski-ikäisiä miehiä ja naisia, jotka mantranomai-sesti pyrkivät vakuuttamaan sinun tulleen valituksi maam-me johtavaan huippuyliopis-toon. Opintopisteitä haaviisi ei kerry niin paljoa, sillä syksyinen vaelluksesi Pykälässä johtaa sinut merkittävään asemaan marraskuisissa valiokunta-vaaleissa. Edessäsi vilkkuvat myös Glorian lavan, parrasvalot... Tiesi viekin selkeästi myös speksin lavalle.

VAAKA 23.9.-23.10.

Vaakaa koetellaan syyskuus-sa, kun ystävyyssuhteissa ta-pahtuu yllättäviä muutoksia. Muista pitää yhteyttä myös vanhoihin ystäviin, niin he ymmärtävät ettet ole unohta-nut heitä. Rakkausrintamalla menee myös vauhdikkaasti alkusyksystä, ja sinkut voivatkin löytää läheltään useampia kiinnostavia tuttavuuksia. Älä tee kuitenkaan hätiköityjä pää-töksiä, sillä ne johtavat helposti kiusallisiin tilan-teisiin jatkossa. Opiskeluun ei tunnu riittävän ai-kaa, ja moni vaaka tuskailee tunnollisuutensa takia loka-marraskuussa. Tulevaisuus näyttää kuitenkin valoisammalta ja ennen joululomaa yllät hienoon suoritukseen, jolla hämmästytät opiskelutoverisi.SKORPIONI 24.10.-22.11.

Tulisuudestaan tunnetut skor-pionit joutuvat koetukselle ta-vatessaan parisen sataa uutta phuksitoveria. Leimahtaako skorpioniphuksin rakkaus liek-keihin jo punssikahveilla vai meneekö syksyn bileissä her-mo, kun joku ääliö kaataa bisset skorpioinin päälle? Uteliaanakin pidetyt skorpionit saavat tyydyttää tiedon nälkäänsä niin akateemisella kuin henkilö-kohtaisella puolella, kannattaakin lukea IV:n per-hosenpalstaa mehukkaiden juorujen vuoksi. Varo kuitenkin, etteivät ensimmäisen tentin tulokset saa kunnianhimoista skorpioinia kyyneliin.

JOUSIMIES 23.11.-22.12.

Jousimiehenä olet taitava metsästämään. Tähdet ovat sinulle otollisia ja nuolesi osuvat useisiin opintopisteisiin ja sydämiin. Aseta tulevaisuu-den tavoitteesi korkealle - osut niihin varmasti!

Teksti: IV-Toimitus Kuvitus: Antti Ketola

30 31

OhjeetEdessäsi on kaunis ja värikäs Mini Legal Trivia -pelilauta. Alkuperäis-estä versiosta poiketen voit pelata miniversiota kooltaan vapaavalintai-sessa joukkueessa tai jopa aivan itseksesi. Voit myös – ollessasi tylsistynyt olet-tamasääntöihin – käyttää mielikuvitustasi ja kehittää peliin aivan omat säännöt. Juridiikka on täynnä poik-keuksia, ja mikä kuvastaisi juridiikan kenttää parem-min kuin Legal Trivia? Seuraavassa on kuitenkin muutamia pääsääntöjä, joil-la konseptiin tutustuminen on hyvä aloittaa

1. Pelilaudassa näet monia värejä, joilla jokaisella on oma kysymyskategoriansa.

Vaaleanpunainen tarkoittaa oikeuden yleistieteitä, vihreä rikos-, prosessi- ja insol-venssioikeutta, keltainen jokerikysymyksiä, oranssi ELSA-kategoriaa, sininen julkisoikeutta ja liila siviili-oikeutta.

2. Ideana on noppaa heit-tämällä kiriä eteenpäin pe-lilaudalla niin kauan kuin fiksuna oikkarina keksit vastaukset esitettyihin ky-symyksiin. Lähtö tapahtuu laudan keskeltä, jonne tarkoi-tus on myös palata.

3. Oljenkorsia varten et voi saada kotiisi tiedekunnan professoreita tai asianajajia, mutta voit aina kysyä kaver-ilta. Legal Triviaan sisältyy

oivaltava sääntö, jonka mukaan kysyä saa vain sen alan asiantuntijalta, joka ei ole perehtynyt kysy-myksenä olevaan oikeude-nalaan. Mahdollisimman autenttisen tunnelman luomiseksi kannattaa siis ehdottomasti hyödyntää kaveria, joka opiskelee jotain aivan muuta.

4. Voittaja on se, joka on ensimmäisenä vastannut oikein kunkin kategorian kysymykseen.

5. Jos pelissä on useita joukkueita, pelin ei su-inkaan tarvitse päättyä vielä ensimmäisen voittajan löytymiseen! Jatkakaa, onnistukaa ja iloitkaa ner-okkaista kysymyksistä – saatatte tarpeeksi innostut-tuanne huomata muutamaa kuukautta myöhemmin lukevanne kysymyksiä pal-jon suuremmalta pelilau-dalta seurananne huikea yleisö ja asiantuntijoita niin tiedekunnasta kuin ELSA Helsingin yhteistyökump-paneiden piiristä: oikeasta Legal Triviasta!

Pelin toteutus: ELSA Finland, Pelilauta: Saija Sipilä,

Pelinappulat: Samuli Huttula

33

Legal Trivia: kysymykset

Jokeri

1. Mitä likenologi tutkii?

a) kirjoja b) jäkäliä c) tuntureita d) hautakiviä e) luolia

2. Kumpi tarkoittaa täysin kuiv-aa samppanjaa: brut vai extra sec?

3. Mitkä kolme ovat wieninleik-keen klassisia lisukkeita?

4. Kuka kirjoitti: ”Ei haittaa vaikka syntyisimme ankkatar-haan, jos olemme lähtöisin jout-senen munasta”?

5. Mitä ovat Ancohuma ja Aco-tango?

a) lääkinnällisiä huumekasveja

b) Andien vuoriston vuorenhuip-puja

c) inkojen kielisoittimia d) Viking Linen rahtialuksia e) kansantansseja

6. Mikä oli Helsingin yliopiston nimi vuoteen 1823 asti?

7. Missä maassa Angor Watin temppelit sijaitsevat?

8. Kuka kirjoitti teoksen Aami-ainen Tiffanylla?

9. Missä järjestetään jokavuotin-en Jukolan viesti?

10. Kenen nimissä on naisten seiväshypyn maailmanennätys?

+ Kenen kanssa Olof Palme oli kävelyllä murhahetkellään?

Rikos-, prosessi- ja insol-venssioikeus

1. Mikä on yhdyskuntapalve-luun tuomitavalle määrättävä enimmäismäärä säännöllistä, palkatonta työtä?

2. Alla on lista rikoksista, joista voidaan tuomita vankeusran-gaistus. Minkä rikoksen rangais-tusmaksimi on lievin?

a) törkeä pahoinpitely b) Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantaminen c) törkeä kiihottaminen kansan-ryhmää vastaan

d) rikos ihmisyyttä vastaan

3. Missä insolvenssimenette-lyssä debtor in possession -periaate on heikoimmillaan?

4. Oikeuspormestarin nimike on poistunut käytöstä. Mitä nimikettä sen sijaan nykyään käytetään?

5. Mikä latinalainen fraasi ku-vaa lainsäätäjän kieltoa puuttua yksittäisen oikeustapauksen ratkaisuun?

6. Millä seuraavista ei ole mah-dollista muuttaa lähestymiskiel-lon sisältöä?

a) tuomioistuimen päätöksellä suo-jattavan hakemuksesta b) tuomioistuimen päätöksellä määrätyn hakemuksesta c) tuomioistuimen päätöksellä molempien osapuolien yhteisestä hakemuksesta d) osapuolten yhteisellä sopimuk-sella

7. Mikä on ehdollisen vankeud-en koeajan enimmäispituus?

8. Totta vai tarua: Yllyttä-jälle voidaan tuomita enintään kolme neljännestä rikoksesta

säädetyn rangaistuksen enim-mäismäärästä.

9. Missä laissa on kriminalisoitu teräaseen hallussapito yleisellä paikalla?

10. Missä seuraavista tilanteista lääkäri ei saa antaa potilaastaan tietoja todistajan ominaisuudes-sa?

a) Asiasta olisi etupäässä vain etua potilaalle b) Potilas on jo kuollut ennen kanteen nostamista c) Lääkärillä on potilaan suostumus tietojen antamiseen. d) Kyseessä on törkeä rikos, josta voi seurata kuusi vuotta vankeutta tai tätä ankarampi rangaistus

ELSA

1. Mikä on oikeustapauskilpailu EMC2:n virallinen nimi?

2. Mitä tarkoittaa lyhenne ICM?

3. Missä ELSA perustettiin?

4. Mikä on ELSA Internation-alin jäsenlehden nimi?

5. Minä vuonna ELSA Fin-landista tuli ELSAn jäsenmaa?

6. Kuinka monta paikallis-ryhmää Suomessa on?

7. Missä ELSA Internationalin hallitus asuu ja työskentelee?

8. Missä maassa ELSA Interna-tional on rekisteröity yhdistyk-senä?

9.Kaksi kertaa vuodessa on mahdollista hakea ELSAn or-ganisoimia harjoittelupaikkoja. Kuinka monessa eri maassa näitä paikkoja oli tarjolla kevään 2014 haussa?

10. Suomi on tällä hetkellä

ELSA Internationalin kolman-neksi edustetuin ryhmä. Kuinka monta suomalaista on kaiken kaikkiaan nähty osana ELSA Internationalin hallitusta?

Julkisoikeus

1. Millä nimityksellä kutsutaan markkinoilla vaikuttavaa ilm-iötä, jossa markkinoilla on vain muutama tietyn palvelun tai tuotteen tarjoaja?

2. Maastrichtin huippukok-ouksessa 9-10.12.1991 sovittiin poliittisella tasolla Euroopan unionin perustamissopimuk-sen sisällöstä. Milloin tämä ns. Maastrichtin sopimus astui vo-imaan?

3.Eduskunnan vaalikausi oli alunperin kolme vuotta. Millä vuosikymmenellä vaalikausi muutettiin nelivuotiseksi?

4. Velvoittaako nykyinen pe-rustuslaki jossakin tilanteessa kansanäänestyksen järjestämi-seen?

5. Urho Kekkonen väitteli vuonna 1936 hallinto-oikeuden alaan kuuluvalla väitöskirjalla. Sen nimi oli?

a) Kunnallinen valitusoikeus b) Kunnallinen vaalioikeus c) Kunnallinen itsehallinto-oikeus

6. Kuka hallinto-oikeuden professori on valittu tasavallan presidentiksi? ?

7. Jäät ympäristöoikeuden tentissä pisteen päähän hyväk-sytyn rajasta. Voitko saattaa tämän opintojesi etenemiseen vaikuttavan arvostelupäätöksen hallintotuomioistuimen arvioi-tavaksi?

8. Onko rajat ylittävästä ela-tusvastuusta säädetty EU-oi-keudellista normistoa?

9. Mitä periaatetta noudatetaan siirtohinnoittelussa määritel-täessä hintoja konserniyhtiöiden välisille transaktioille?

a) Markkinaehtoperiaatetta b) Suhteellisuusperiaatetta c) Käyvän arvon periaatetta

10. Which ship was refused access to the Kiel Canal in the early 1920s and shares its name with a famous tennis tourna-ment?

a) The Grand Slam b) The Roland Garros c) The Wimbledon

Oikeuden yleistieteet

1. Mitä olivat teilaaminen ja kivittäminen?

2. Milloin Olaus Petri laati tu-omarin ohjeet?

3. Miksi varhaisia oikeudenis-tuntoja kutsuttiin käräjiksi?

4. Millä vuosikymmenellä kir-joitettiin ensimmäinen oikeusti-eteen väitöskirja suomeksi?

5. Naisoikeus

a) Vaatii naisille samoja oikeuksia kuin miehille

b) Katsoo, että naisten aliedustus työelämän korkeammissa tehtävissä on korjattava suosimalla naisia vir-kanimityksissä

c) On 1980- ja 1990-luvuilla tunnet-tu oikeudenala

6. Market for lemons –artikke-lissa vuodelta 1970 kuvataan

a) käytettyjen autojen markkinoita b) ulkoisvaikutuksia pilaantuvien elintarvikkeiden markkinoilla c) tullitariffien tehottomuuttad) maatalouden tuotan-tovaikeuksia

7. 1400-luvun alussa Euroopas-sa toimivien yliopistojen määrä oli noin

a) 3 b) 30 c) 100 d) 250

8. Mistä kodifikaatiosta Napo-leon on tunnettu?

9. Millä vuosikymmenellä vii-meinen rauhan ajan kuoleman-

rangaistus pantiin Suomessa täytäntöön?

10. Mikä taso Tuorin kriit-tisessä oikeuspositivismissa sijoittuu oikeuden pintatason ja syvärakenteen väliin?

Siviilioikeus

1. Mikä on liittymäperiaate?

2.Pääsäännön mukaan polk-upyörä irtaimena esineenä on mahdollista pantata sivullissito-vasti siten, että sen hallinta jää omistajalle.

3. Millä lailla säännellään mainonnan hyvää tapaa?

4. Vekselilaki kumottiin vuon-na 2010, kun vekselien käyttö oli kokonaan loppunut. Oikein vai väärin?

5. Oikeusministeriö valmisteli 2000-luvun alussa tuloksetta franchising-toimintaa koskevaa lakia. Oikein vai väärin?

6. Jos isyyden vahvistamista koskeva oikeudenkäynti on vireillä ja lapsi kuolee kesken oikeudenkäynnin,

a) tuomioistuin jatkaa asian käsitte-lyä viran puolesta loppuun saakka b) kantajalla on oikeus vaatia, että asia on käsiteltävä loppuun saakka c) tuomioistuimen on jätettävä jut-tu sillensä

7. Tasavallan presidentti voi ju-listaa avioliiton päteväksi, vaik-ka vihkiminen olisikin mitätön. Oikein vai väärin?

8. Onko avoimen yhtiön yhtiömies oikeutettu tekemään yksin päätöksen yhtiön asioista?

9. Mikä tavaramerkki hyväk-syttiin ensimmäisenä Patentti- ja rekisterihallituksen vuodesta 2007 ylläpitämän laajalti tun-nettujen tavaramerkkien lu-etteloon?

10. Missä määräajassa testa-menttia on moitittava?

35

Tuntuuko, että IV:n kolmas numero on aina täynnä vain fukseille suunnattuja pelejä ja elämänohjeita? Ei hätää, sillä tällä kertaa IV tarjoaa viihdykettä myös vanhemmille opiskelijoille! Joka syksy tiedekuntaan riemusta kiljuen saapuvat phuksit erottuvat jou-kosta muunmuassa innokkuutensa ja klassisten käytösmallien vuoksi. Tähän bingoon on kasattu erityisesti fukseille tyypillisiä tapoja, joita tosin vanhemmatkin opiskelijat voivat ajoittain noudattaa. Bongaa siis phuksi (tai muu tieteenharjoittaja), joka suorittaa jonkin bingossa mainitun teon. Kun näet, kuulet keskustelussa taikka muuten todistat jonkin alla mainitun phuk-sitavan, voit ruksata sen yli. Kerää viiden suora joko vinottain tai vaaka- tai pystysuo-raan. Voit kilpailla kaveriesi kanssa, kuka saa bingon ensimmäisenä! Varo kuitenkin, etteivät muut opiskelijat Porthaniassa tai Kaisassa pelästy, kun liikut kiikarien ja tämän lehden kanssa myhäillen itseksesi.

Bongaa phuksi-bingo!

käyttää vää-rää hissiä ker-hotiloilla

käyttää lyi-jykynää (ja terotinta)

(melkein) kaa-tuu volgatessa

jututtaa fuksi-kapteenia

aikoo lukea koko koea-lueen, ehkä useamman kerran

esiintyy Phuk-siaisissa ilman vaatteita

kyselee jul-kisten reittejä ja aikatauluja lähtiessään bileistä

puhuu pääsy-kokeestaan

saapuu luen-nolle tasaksi

ihailee kaik-kia, joilla on jo haalarit

jaksaa kokeen jälkeen ver-tailla vastauk-sia muiden kanssa

hankaluuk-sia Portsun pyöröovien kanssa

on liian kän-nissä punssi-kahveilla

kaivelee lau-kusta läsnä-olotodistusta Unicafessa

vaikeuksia löytää luen-tosaleja

eksyy

päärakennuk-sella

liikkuu fuk-sipistekortin kanssa

unohtaa il-mottautua tenttiin

sekoittaa Pykälän ker-hotilan ja toimiston kes-kenään

etsii tosis-saan luku-paikkaa Kai-sa-talosta

käy luennoilla seuraa opin-toputkea

kyselee kai-kilta ikää ja lukiota

ei tiedä kuka on Jesse Vilja-nen

nukkuu Pykä-lässä

Toteutus: Mira Karppanen

Olli Välimäki

KovenantitKäytännönläheisessä kirjassa kerrotaan, kuinka kovenanteilla voidaan sopimusoikeudellisin ratkaisuin hallita pankin rahoitusriskiä ja miten kovenantteja sisältävää rahoitussopimusta voidaan hyödyntää liiketoimintasopimuksena.

Kirjan kirjoittaja KTT Olli Välimäki kutsuu onnistunutta rahoitussopimusta pankin ja yrityksen yhteistä polkua kuvaavaksi kumppanuussopimukseksi.

Heikki A. Huhtamäki

Kilpailukielto ja salassapito sopimus-suhteissa

Ensimmäinen 2010-luvulla julkaistu kattava kokonaisuuskilpailukieltovelvoitteesta ja salassapitovelvoitteesta. Ilmestyy 8/2014.

Jäsenetuhinta 98 € Normaalihinta 115 €(+alv 10 %)

527 sivua

Jäsenetuhinta 69 € Normaalihinta 78 €(+alv 10 %)

n. 300 sivua

Matti Myrsky, Niko Svensk, Tomi Voutilainen

Suomen finanssioikeusKattava yleisesitys suoma-laisen finanssioikeuden jär-jestelmästä. Kirjasta selviää verotuksen perusteet A:sta Ö:hön.

Jäsenetuhinta 75 € Normaalihinta 85 €(+alv 10 %)

n. 400 sivua

- Roope Ankan lausahdus

Kukaan ei puijaa Roope Ankkaa

www.kauppakamarikauppa.fi • kustannus@helsinki.chamber.fi • Puh. 09 2286 0360

1.1.2015 lähtien Helsingin seudun kauppakamari kustantaa juridiikan kirjoja nimellä Kauppakamari | Juridiikka.

IntervVivos 3_2014.indd 1 13.6.2014 14:45:19

Suomen nopein hakupalvelu löytää kaikki oikeuslähteet yhdellä haulla. Käytä ilmaiseksi yliopiston koneelta tai mistä tahansa Nelli-portaalin kautta.

Pykälän parempi hakupalvelu

2014

Arpajaislaki

2010

2006

9,72MENOPALUU

VUOTEEN 2006

SEKUNTIA

190x270_inter vivos_sl-com-aikakone.indd 1 20.5.2014 15:37:45

Legal Trivia: vastaukset

Etsi eroavaisuudet (5 kpl).

Kuvitus: Antti Ketola. Vastaukset sivulla 53

JOKERI1. b2. Brut3. Sitruunaviipale, anjovis ja kapris4. Hans Christian Andersen5. Turun Akatemia6. Kambodzhassa7. Truman Capote8. Jukolan viesti järjestetään joka vuosi eri paikassa9. Jelena Isinbajeva10. vaimonsa

RIKOS-, PROSESSI- JA INSOL-VENSSIOIKEUS1. 200 tuntia2. c3. Konkurssissa4. Laamanni5. Lex singularis/Lex singularis-kiel-to6. d7. 3 vuotta8. Tarua. Yllyttäjä tuomitaan kuten tekijä.9. Järjestyslaissa10. b

ELSA1. ELSA Moot Court Competition on WTO Law2. International Council Meeting3. Wienissä4. Synergy5. 19836. 47. Brysselissä8. Hollannissa9. 28 eri maassa10. 40

JULKISOIKEUS1. Oligopoli2. 1.11.19933. 1950-luvulla4. Ei5. b6. K.J. Ståhlberg7. Et, Yliopistolain 84 § sisältää vali-tuskiellon8. Kyllä9. a10. c

Oikeuden yleistieteet1. Keskiaikaisia kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon muotoja2. Luultavasti 1530.3. Sana käräjät tulee sanasta kerääntyä. Keräännyttiin yhteen yhteisiä asioita varten4. 18705. c6. a7. c8. Code Civilistä9. 1820-luvulla10. Oikeuskulttuuri

SIVIILIOIKEUS1. Oikeudellinen tosiseikka, jonka pe-rusteella valitaan sovellettava laki ja/tai toimivaltainen tuomioistuin kansainvä-lisyksityisoikeudellisessa tapauksessa2. Ei3. Kuluttajansuojalailla4. Väärin5. Väärin6. c7. Oikein8. Kyllä9. Paulig10. Testamenttia on moitittava kuuden kuukauden kuluessa testamentin tie-doksisaamisesta

38 39

ELSA FINLANDIN OIKEUSTAPAUSKILPAILU

ELSA Finlandin oikeustapauskilpailu on ainoa suomen kielellä järjestettävä oikeustapauskil-pailu. Kilpailun aihe vaihtelee vuosittain – tänä vuonna kilpailtiin kansainvälisen vero-oikeu-den alalla. Kilpailu koostuu kirjallisesta karsin-taosuudesta sekä suullisesta osuudesta, johon pääsee neljä parasta joukkuetta. Ensi vuoden kilpailu vie yhtiöoikeuden maailmaan.

Tämän vuoden kilpailun voittajajoukkue (Toni Kuosmanen, Tuuli Pikkarainen, Atte Kaira ja Manuel Linnankoski) kertoo kilpailuprosessis-ta:

Tavatessamme ensimmäisen kerran vuoden alussa ensimmäisen kirjelmän palautuspäivä-määrään oli aikaa kuukausi, ja tietotaso aihees-ta täysi nolla. Silti tehtävänanto ja aiheeseen liittyvä kirjallisuus vaikuttivat kaikkien mie-

lestä yksiselitteisiltä. Harmillisesti kuitenkin kaikki olivat täysin eri mieltä lopputuloksesta. Brainstormauksiemme salamat täyttivät Kaisan ryhmätyötilat aamusta iltaan, ja vähitellen nä-kemyksemme ratkaisusta lähestyivät toisiaan.

Kun palautukseen oli kaksi viikkoa, tajusim-me lukea tehtävänannon uudestaan. Toinen osio tapauksesta oli jäänyt täysin pimentoon: siirtohinnoittelu! Oli palattava lähtöruutuun. Enää ei riittänyt kahdeksalta sulkeutuva Kaisa, joten siirryimme myöhemmiksi illoiksi Alek-sandriaan. Palautuksen hetkellä tunnetta on vaikea sanoin kuvailla.

Toiseen palautukseen oli aikaa kuukau-si, joten soimme itsellemme pienen tau-on kilpailusta. Vihdoin oli aikaa seuruste-lulle, pyykinpesulle ja kunnon yöunille. Emme väitä, että työskentelymme olisi ollut päämäärätietoisuuden perikuva. Youtuben

sisältö poikabändeineen ja timojutiloineen tuli tutuksi, minkä lisäksi jokainen meistä kävi osa-aikaisesti töissä. Lujitimme joukkuehenkeä myös yhteisten Unisport-hetkien avulla.

Kirjallisen vaiheen toinen osio, verovelvollisen vastine, kiteytyi timanttiseksi tekstiksi aivose-dimenttiemme puristuksessa. Aikaakaan ei ku-lunut yhtä paljon kuin ensimmäiseen työhön. Jäimme jännittämään, pääsemmekö KHO:ssa pidettävään finaalipäivään, jonne valittiin nel-jä parasta kirjallisten perusteella.

Unelma jatkopaikasta toteutui - vieläpä par-hailla pisteillä! Suurin työ suullisessa osiossa oli puheenvuorojen pitäminen sallituissa aika-rajoissa, sillä puhuttavaa riitti. Hannes Snell-manin asianajajat Heikki Huhtamäki ja Toni Malminen antoivat tähän liittyen arvokasta palautetta. Työtahti tiivistyi finaalipäivän lä-hestyessä. Muiden nauttiessa pääsiäisestä me kyhjötimme Peltonen LMR:n neuvottelutiloissa aamusta iltaan. Unet ennen finaalipäivää jäivät puheenvuorojen valmistelun venyessä viime metreille.

Kilpailu avattiin KHO:ssa juhlavilla alkupuheil-la, minkä jälkeen alkoivat semifinaalit. Oma semifinaali sujui suunnitelmien mukaisesti, ja toivoimme pääsevämme finaaliin. Lounaalla paljastettiin finaalijoukkueet: Oh yes! Lähdim-me samalta istumalta jatkamaan valmistelua.

Kellon lyödessä finaalia marssimme KHO:een emmekä tienneet, johtuiko tärinä jännitykses-tä vai liiallisesta kofeiinista. Finaali alkoi. Tätä varten olimme tehneet töitä neljä kuukautta. Neljä kuukautta, joilla ei olisi mitään merkitys-tä, jos munisimme puheenvuoromme. Kuin ih-meen kaupalla äänemme pysyi vakaana ja itse-varmuutta uhkuvana. Finaalin jälkeen vallitsi

epätietoisuus voittajasta, mutta uskoimme, että voittoon oli hyvät mahdollisuudet.

Tuomareiden mukaan kilpailu oli ollut tiuk-ka, mutta voittajajoukkueen erotti muista sen yhtenäisyys. Sieltä se tuli: voitto! Olo oli vä-synyt mutta onnellinen. Ykköstila ei tullut it-sestäänselvyytenä, mutta uurastuksen jälkeen se tuntui ansaitulta. Vastaavaa tunnetta kokee harvoin; viimeksi kuuluisan paksun kirjekuo-ren kolahtaessa postiluukusta.

Kilpailu oli elämys, jota vastaavaa oppimisko-kemusta yliopiston opetustarjonnasta ei löydy. Tenttikirjojen kaavamaisen ja pinnallisen pänt-täämisen sijaan kilpailussa pärjääminen edel-lyttää aihealueen kattavaa omaksumista. Eikä opiskeluaikana liian usein pääse litigoimaan oikeussalissa. Kannattaa olla ennakkoluulo-ton ja tarttua haasteeseen. BECAUSE YOU’RE WORTH IT.

WILLEM C. VIS INTERNATIONAL COMMER-CIAL ARBITRATION MOOT

Willem C. Vis International Commercial Arbit-ration Moot on yksi maailman suurimmista ja arvostetuimmista oikeustapauskilpailuista. Kil-pailussa ratkotaan kansainvälisessä välimies-menettelyssä kansainväliseen kauppaan liit-tyvää kuvitteellista riitaa. Kaikki kirjalliseen vaiheeseen osallistuvat joukkueet pääsevät mukaan Wienissä järjestettävään loppukilpai-luun, johon tänä vuonna osallistui 298 yliopis-toa lähes 70 maasta. Osa joukkueista osallistuu lisäksi Hong Kongissa järjestettävään sisarkil-pailuun Vis Eastiin, jonka osallistujamäärä on rajattu sataan joukkueeseen. Helsingin yliopis-to osallistui vuonna 2014 molempiin kilpailui-hin joukkueellaan Arttu Ahava, Kaisa Mattila, Santtu Rinne, Eila Ryyppö, Henrik Sajakorpi, Katriina Toivanen ja Joonas Metsämäki.

Oikeustapauskilpailuista korvaamattoman arvokkaita taitoja

ja unohtumattomia kokemuksia

Koonnut: Ella Hiltunen, Kuvat: Solveig Hagnäs, Kimmo Anttila, Anette Laulajainen

Opiskeluaikana mietitään usein, millä tavalla voisi parhaiten kehittää juristin työssä vaadittavia taitoja, saada vaihtelua opintoihin ja hankkia ainutlaatuisia opiskeluajan kokemuksia, joita val-mistuneet kaiholla muistelevat. Vastauksena tähän voi olla oikeustapauskilpailu. Helsingin yli-opiston oikeustieteen opiskelijat ovat perinteisesti menestyneet kilpailuissa erinomaisesti. Nyt

eri kilpailuissa menestyneet helsinkiläisjoukkueet kertovat kilpailuprosessista.

40 41

Helsingin yliopiston joukkue kertoo kilpailu-prosessista:

Kilpailu alkoi oikeusta-pauksen julkistamisel-la lokakuussa. Osallis-tuimme jo tätä ennen Zürichissä järjestetylle “boot campille”. Vis Moot School of Switzer-land antoi alkusysäyk-sen yli puolen vuoden vaativalle projektille, sillä viikon aikana jouk-kue sekä opiskeli intensiivisesti että verkostoi-tui muiden eurooppalaisten joukkueiden kans-sa.

Lokakuusta tammikuuhun joukkue ahersi kilpailun kirjallisen vaiheen parissa. Ensim-mäiset pari kuukautta tutkittiin, kirjoitettiin ja kehiteltiin argumentteja välimiesoikeuden toimivallan ja YK:n kansainvälisen kauppa-lain soveltamisen puolesta. Joulukuussa kelk-ka käännettiin ja pohdittiin tapausta vastaajan puolelta koittaen kaataa aiemmin esitetyt argu-mentit.

Tammikuussa vastaajan muistion palautuksen jälkeen kilpailun luonne muuttui siirryttäes-sä kilpailun suulliseen vaiheeseen. Suullisessa vaiheessa oli hiottava argumentit vielä loogi-semmiksi ja uskottavammiksi sekä löydettävä esiintymisvarmuus vaativien välimiesten edes-sä argumentointiin. Kansainväliset harjoituskilpailut eli pre-moo-tit kuuluvat olennaisesti kilpailun suulliseen vaiheeseen. Joukkue osallistui pre-mooteihin Varsovassa, Helsingissä, Tukholmassa, Ber-liinissä, Belgradissa ja Shanghaissa sijoittuen kolmanneksi Varsovassa sekä toiseksi Tukhol-massa. Harjoituskilpailut antoivat erinomaisen tilaisuuden harjoitella suullista argumentointia eli pledeerausta eri puolilta maailmaa tulleiden välimiesten edessä. Kilpailun henkeen kuuluu, että välimiehet saavat keskeyttää ja esittää ta-paukseen liittyviä kysymyksiä minä hetkenä hyvänsä. Tämä tarjosi oman jännitysmoment-tinsa ja varmisti sen, ettei mikään istunto ollut samanlainen.Kaiken kaikkiaan noin seitsemän kuukautta kestänyt projekti oli joukkueelle hyvin vaa-tivaa mutta samalla opettavaista aikaa. Kilpai-luun laitettu kova työ johti lopulta ansaittuun lopputulokseen. Helsingin joukkue sai kunnia-

maininnat sekä kan-tajan että vastaajan muistioista Wienin loppukilpailusta ja vastaajan muistiosta Hong Kongin loppu-kilpailusta. Joukku-een muistiot palkittiin kaikissa kategoriois-sa, joihin joukkue osallistui. Tämä tar-koittaa että joukkue oli kirjallisessa osuu-dessa Wienissä 5%:n parhaimmistossa sekä

Hong Kongissa 10%:n parhaimmistossa. Tämä on paras tulos, jonka suomalainen yliopisto on koskaan saanut Vis Mootin kirjallisesta vai-heesta.

Vis Moot on ainutlaatuinen tilaisuus oppia kansainvälisestä välimiesmenettelystä ja kaup-paoikeudesta, mutta ennen kaikkea kilpailu mahdollistaa uusien ystävyyssuhteiden luomi-sen. Kilpailun jälkeen Suomessa vierailemas-sa on käynyt jo moot-tuttavia Paraguaysta, ja ensi kesänä Suomeen on suuntaamassa monien joukkueiden jäseniä. Pelkästään Suomen Vis Moot -verkosto on vertaansa vailla.

Kilpailun aikana ei oppinut vain substanssia vaan myös kirjoittamista, argumentointia, jul-kista esiintymistä sekä ennen kaikkea ryhmä-työskentelyä - ja oman itsensä tuntemista. Koko tiimi on sitä mieltä, että Vis Mootiin osallistu-minen on ollut opiskeluajan ehdottomasti hie-noin kokemus.

Vis Moot team Helsinki 2014 haluaa kiittää val-mentajiaan Santtu Turusta, Leena Kujansuuta ja Antti-Jussi Partasta sekä aktiivisesti mukana olleita alumneja, jotka antoivat läpi projektin korvaamatonta tukea ja apua. Myös sponsorei-den rahallinen tuki on ollut korvaamatonta.

THE EUROPEAN LAW MOOT COURT COMPE-TITION

European Law Moot Court Competition eli ELMC on arvostettu eurooppaoikeuden oikeus-tapauskilpailu, jossa ratkotaan kuvitteellista Unionin tuomioistuimen käsiteltävänä ole-vaa tapausta sekä kirjallisessa että suullisessa vaiheessa. Kilpailukysymykset käsittelevät erilaisia eurooppaoikeudellisia aiheita kilpai-luoikeudesta ja perinteisestä sisämarkkinaoi-keudesta ihmisoikeuskysymyksiin. Lukuvuo-

den 2013-14 joukkueessa kilpailivat Katri Inki, Anette Laulajainen, Joakim Smedman ja Ina Söderlund. Valmentajana toimi Sebastian Wiik. Joukkue kertoo kilpailuprosessista:

Neljän hengen joukkueemme taival kilpailussa alkoi syyskuun alussa, kun meidät valikoitiin mukaan joukkueeseen. Ensimmäinen kosketus simuloituun oikeudenkäyntitilanteeseen tuli vastaan jo kättelyssä, kun jouduimme muiden hakijoiden tapaan yksi kerrallaan astumaan karsintatuomariston eteen esittämään vas-tauksemme yhteen kilpailukysymyksistä. Heti saatuamme ilouutiset joukkueeseen pääsystä aloimme toisiimme tutustumisen lomassa hiljal-leen kirjoittaa kantajan ja vastaajien kirjelmiä, sillä kirjelmien määräpäivä oli jo marraskuun lopussa.

Kysymys kysymykseltä pääsimme tarkemmin jyvälle siitä, miten kysymyksiä kannattaisi lä-hestyä. Jälkikäteen ajateltuna olimme todella iloisia siitä, että karsinnoissa etsittiin lähinnä motivaatiota, esiintymistaitoa sekä eurooppaoi-keuden perusteiden tuntemusta, ei niinkään ”oikeaa” vastausta kysymykseen – sen verran kehitystä ajan kuluessa tapahtui. Aluksi ok-sensimme more is more – mentaliteetilla tietoa paperille epämääräisessä muodossa niin paljon, että lopputuloksena olivat ensimmäiset luon-nokset, joista molemmat ylittivät sallitun sivu-määrän yli kaksinkertaisesti.

Syksyn mittaan tulimme siihen tulokseen, että työskentelyä haittasi merkittävästi se, että meillä oli liian hauskaa yhdessä. Emme tie-dä vieläkään, miten epäkorrektit vitsit, Face-book-vakoilu ja Tinder auttoivat meitä pohti-maan, miten vastaajana ollut jäsenvaltio voisi oikeuttaa kyseenalaiset rajoitukset, jotka se oli rakentanut niin henkilöiden kuin palveluiden-kin vapaalle liikkuvuudelle.

Pikkuhiljaa saimme kuitenkin muodostettua kirjelmät, jotka olivat hieman lähempänä vaa-timuksia kuin aiemmat luonnoksemme. Viimei-sen tuskanhien täyteisen päivän jälkeen kello 00.56 sähköpostin ”lähetä”–painike kilahti, ja oli viimein aika nostaa malja hyvin tehdylle työlle.

Juhlista toivuttuamme ryhdyimme valmis-tautumaan suulliseen kierrokseen, vaik-kei tietoa jatkoon pääsystä vielä ollut. Syk-syn mittaan olimme säännöllisesti saaneet esiintymisvalmennusta ammattilaiselta ja muun muassa opetelleet valehtelemaan yleisölle vakuuttavasti. Saatuamme ilouutiset pääsys-tä jatkoon ja Aix-en-Provencen aluefinaaliin harjoittelimme säännöllisesti niin keskenämme Aleksandriassa kuin eri toimistoilla, ulkominis-teriössä ja Pre-Moot-tilaisuudessa eurooppaoi-keuden osaajista, juristeista ja ELMC-alumneis-ta koottujen tuomaristojen kärvisteltävinä.

Viimeisen viikon vauhdikkaan loppukirin jäl-keen tunnelma matkaan lähtiessä oli väsynyt mutta riemukas herätyskellojen piristyä jo kol-men aikaan aamuyöllä. Vastoin ennakko-odo-tuksia joukkue valmentajineen onnistui löy-tämään tiensä lentokenttäbussiin ajoissa, mikä olikin tarpeen, sillä heti seuraavana aamuna vastaajan asiamies pääsi näyttämään kyntensä kilpailutuomariston edessä. Muutamaa tuntia myöhemmin myös kantajan edustaja sovelsi

42

joukkueemme kill and destroy –taktiikkaa, ja iltapäivällä jännitimme vielä kaikki yhdessä, miten julkisasiamies pärjäisi tehtävässään. Kun tuomaristo harkinnan jälkeen vihdoin julkisti jatkoon päässeet ja siten kokonaiskilpailussa 16 parhaan joukkoon sijoittuneet joukkueet, oli meille luvassa huonoja uutisia siinä mieles-sä, ettemme päässeetkään viettämään railakasta iltaa pudonneiden joukkueiden kanssa, vaan seuraavana päivänä olisi edessä vielä semifi-naalikoitos.

Vaikkei joukkueemme tie aivan jatkunut Luxemburgissa järjestettyyn finaaliin ja nel-jän parhaan joukkoon asti, oli kokemus kaiken tuskan, pitkän vapaa-ajattoman kauden ja liian monien lyhyiden yöunien arvoinen. Helsingin joukkue niitti aluefinaalissa mainetta paitsi Moot, MEET and Compete –asenteellaan myös tyylikkäillä tanssimuuveillaan, joita innokkaas-ti esittelimme niin lauantai-illan juhlaillallisella kuin oikeussaleissakin. Best Team Spirit –pal-kintoa ei valitettavasti kilpailussa jaettu, mutta pisteytimme sujuvasti itse itsemme kategorian suvereeniin voittoon. Kilpailusta jäikin käteen eurooppaoikeudellisen osaamisen, aivan uu-delle tasolle nousseen argumentaatiotaidon ja Etelä-Ranskassa vietettyjen lomapäivien lisäksi roppakaupalla hulvattomia muistoja. Lopuksi lienee syytä mainita, että ahkeruudesta palkit-tiin myös kasalla opintopisteitä.

THE EUROPEAN HUMAN RIGHTS MOOT COURT COMPETITION

The European Human Rights Moot Court Com-petition järjestettiin tänä vuonna toisen kerran. Kilpailun järjestää ELSA International yhteis-työssä Euroopan neuvoston kanssa. Kilpailussa simuloidaan Euroopan ihmisoikeustuomiois-tuimen käsittelyä, ja kyseessä on ainoa euroop-palainen englannin kielellä käytävä oikeusta-pauskilpailu.

Hannes Snellman Attorneys Ltd • Copenhagen • Helsinki • Moscow • St. Petersburg • Stockholm • www.hannessnellman.com

We have a unique geographical coverage and focus. With a Nordic footprint and a strong foothold in Russia, we work closely together as one firm, across borders, business areas and support functions. We share and capitalise on the best ideas and practices generated by teams and team members, regardless of location, combining a strong first-mover attitude with a century of solid experience. We have both an extensive capacity to offer inspiring career opportunities and the flexibility to actively involve everyone in their own professional career profile planning.

We have an outstanding portfolio of highly esteemed and demanding clients. We handle the most challenging and exciting assignments, both locally and cross-border, and actively take part in the reshaping of companies and industries. With us, you get deep insight into the key factors behind successful transactions and exceptionally proficient handling of complex disputes. Our most experienced lawyers guide our younger team members in close cooperation as part of project teams. You will learn from the best.

Now is your opportunity to kick-start your career and experience what it is like to work at a premier Nordic law firm. We offer both part-time positions to accommodate your studies and exams as well as a full-time Associate Trainee programme. In addition, we offer opportunities for students writing their Master’s thesis.

We drive talent and offer a one-of-a-kind learning experience

Office SupportJunior TraineeAssociate TraineeThesis Trainee

For further information please visit us at www.hannessnellman.com/careers/join-us

••••

OPPORTUNITIES FOR LAW STUDENTS

Follow us on LinkedIn

Helsingin yliopistosta kilpailuun osallistunut joukkue (Annukka Käsnänen, Sini Majlander, Pauliina Heine ja Miika Honkanen)kertoo kil-pailuprosessista:

Kun päätimme osallistua kilpailuun, emme tienneet, mitä odottaa. Huomasimme koko kil-pailun mainoksen vahingossa. Viestittelimme keskenämme, ja lopulta meillä oli kasassa nel-jän hengen joukkue Kaista-talon kahvilassa. Pi-dimme kaikki sananvapaus- ja internet-aiheista kilpailutapausta mielenkiintoisena ja totesim-me, ettei osallistumisesta ainakaan haittaa olisi.

Kirjallisessa vaiheessa teimme paljon tausta-työtä ja vietimme pitkiä iltoja Alexandriassa kirjelmiämme hioen. Kirjoitustekniikan osalta hyötyä oli siitä, että kaksi joukkuelaistamme suoritti alkusyksystä harjoittelua ulkoministe-riössä. EIT:n valituksia Suomessa hoitaa ulko-ministeriön ihmisoikeustuomioistuin- ja sopi-musasioiden yksikkö, josta saimme itsellemme myös erinomaisen valmentajan. Olimme silti positiivisesti yllättyneitä kuullessamme sel-vinneemme kilpailun suulliseen finaaliin Stras-bourgiin.

Alkoi uudenlainen valmistautuminen ja suul-listen esitysten harjoittelu. Ikimuistoisimpiin hetkiimme kuului pliidaaminen ulkoministe-riössä. Kaikki huipentui Strasbourgissa hel-mikuun lopussa, jossa kohtasimme 11 muuta finaalijoukkuetta. Tuomariston edessä esiin-tyminen oli hieno ja opettavainen kokemus. Kaikkein parhaiten meille kaikille jäi kuitenkin mieleen palkintojenjakotilaisuus, jossa selvisi, että olimme voittaneet syksyn kirjallisen osion. Taakse oli jäänyt moni eurooppalainen huip-puyliopisto, joiden suullista esiintymistä olim-me finaaliviikon aikana ihailleet. Vaikka koko kisaa emme voittaneetkaan, jäi meille tästä harjoituksesta mahtava fiilis ja suosittelemme kilpailuun osallistumista jokaiselle omiin opin-toihinsa vaihtelua kaipaavalle.

44 45

TEKSTI: Aura Lehtonen, Laura Varjokari KUVAT: Aura Lehtonen

TIE OIKEUSTIETEESEEN

Kansanedustaja Ben Zyskowicz kiinnostui yh-teiskunnallisista asioista ja vaikuttamisesta jo nuorella iällä. Peruskoulun alaluokilla hän tie-si tavoittelevansa oikeustieteellistä tutkintoa. Hän ei kuitenkaan osaa sanoa, mistä tämä ki-pinä sai alkunsa. Yksittäistä esikuvaa ei ole, ja Zyskowicz onkin sukunsa ensimmäinen juristi.

Oikeustieteelliseen tiedekuntaan haastatelta-vamme pääsi toisella yrittämällä. Ensimmäistä kertaa hakiessa työt veivät valtaosan nuoren miehen ajasta. Jo tuolloin kilpailu opiskelupai-kasta oli kovaa. Zyskowicz muisteleekin läm-möllä erästä opiskelutoveriaan, jonka kohta-lona oli hakea tiedekuntaamme neljä kertaa. Kyseinen herrasmies joutui viimeisellä haku-

kerralla ostamaan uudet pääsykoekirjat, sillä hän oli alleviivannut aiemmat kirjansa puhki. Tuolloin pääsykoekirjat eivät nykyiseen tapaan vaihtuneet vuosittain, vaan samoja teoksia luettiin useampi kevät.

Vain muutama vuosi aikaisemmin tiedekunta valitsi uudet opiskelijansa kahdesta eri kiin-tiöstä. Sata ylioppilaskirjoituksissa parhaiten menestynyttä hakijaa sai opiskelupaikan arvo-sanojensa turvin. Toisen kiintiön paikat jaet-tiin pääsykokeen perusteella.

MUISTOJA OPISKELUAJALTA

Aktiivinen osallistuminen politiikkaan ryt-mitti nuoren Zyskowiczin opintoja ja opiskeli-jaelämää. Hän oli osan aikaa kokopäivätyössä Kokoomuksen Nuorten Liitossa ja tuli kesken opintojensa valituksi Helsingin kaupunginval-tuustoon.

Zyskowicz kertoo kadehtineensa niitä opiske-lijoita, jotka kuuluivat kirjastojen kantajen-geihin ja opiskelivat yhdessä toinen toistaan kannustaen. Hän sanoo olleensa tässä mielessä yksinäinen susi. Poliittiset kokoukset venyivät usein pitkälle iltaan eikä aikaa säännönmukai-selle opiskelijaporukalle tai –toiminnalle ollut.

Pykälän toimintaan osallistuminen jäi lähinnä pippaloiden ja pirskeiden tasolle. Tosin mieleen on jäänyt elävästi Pykälän satojen ihmisten mammuttikokoukset, joissa poliittiset ryhmät kilvoittelivat järjestön johtopaikoista.

- Tentteihin luin Domus Academican omien kirjojen lukusalissa, jonne kiirehdin illan ko-kousten jälkeen. Ahkeroin klo 00.50 asti, sillä halusin ehtiä viimeiseen bussiin. Aina tämä ei kuitenkaan onnistunut, sillä matkalla bussil-le saatoin törmätä KY:ltä tuleviin tuttuihini. Usein he onnistuivat houkuttelemaan minut mukaan erilaisiin rientoihin. Näin pääsin osal-liseksi riehakasta opiskelijayöelämää, muistelee haastateltavamme hymynkare huulillaan.

TIEDEKUNNAN OPETUS SILLOIN

Tuolloin opintojen etenemistä ei seurattu opin-topistein. Tiettyjen perusopintojen lisäksi oli valittava yksi oikeudenala, josta suoritti myös syventävät opinnot. Koska Zyskowicz oli aina ollut kiinnostunut politiikasta ja siten valtio-sääntöoikeudesta, valinta oli hänen kohdallaan selvä. Tämän lisäksi häntä kiinnosti kansainvä-linen oikeus. Siihen tosin liittyi eräs epäkohta.

- Minua otti päähän se, että tenttikirjoissa kau-nisteltiin Neuvostoliiton oikeusjärjestelmää.

Maa esitettiin oikeusvaltiona. Todellisuudes-sahan se oli kommunistinen diktatuuri, jossa myös oikeusjärjestelmä oli alistettu poliittisille pyrkimyksille, kertoo Zyskowicz tuohtuneena.

- Tenttikirjojen marginaaleissa käytiin aihees-ta kiivasta keskustelua. Taisin minäkin siihen osallistua, lisää hän vielä.

Lainakirjojen marginaalit olivat muutoinkin opiskelijoiden ahkerassa käytössä. Erityistä hilpeyttä herätti erään prosessioikeuden tentti-kirjan väliotsikko ”Mitä konkurssipesään kuu-luu?” ja siihen marginaalissa annettu vastaus ”Tuskin kovin hyvää”.

Professorit ilahduttivat opiskelijoita humoristi-silla oikeustapauksilla. Yhä vieläkin Ben muis-taa niistä kaksi, joista ensimmäinen oli siviilioi-keuden professori Erkki Aurejärven käsialaa. Se käsitteli shekki- tai vekseliriitaa. Tapauk-sessa omaiset riitauttivat hautajaisissa esiinty-neen yhtyeen oikeuden korvaukseen. Yhtye oli nimeltään Kalman Boys, joten omaiset olivat odottaneet heiltä harrasta hautajaismusiikkia. Yhtye oli kuitenkin soittanut riehakasta jazzia.

Tapauksista toinen käsitteli avioliiton peruut-tamista, joka vielä tuolloin oli mahdollista. Peruuttamiseen saattoi vedota tilanteessa, jos-sa puoliso oli salannut vakavan sairauden tai muun henkilöään koskevan tärkeän seikan. Oikeustapauksen mukaan nainen avioitui viik-sekkään ja hienokäytöksisen miehen kanssa. Näiden perusteella nainen oletti miehen olevan jalosukuinen kreivi, mutta myöhemmin tämä osoittautuikin tavalliseksi tyhjäntoimittajaksi. Oliko naisella oikeus vaatia avioliiton peruut-tamista?

Elämäni juristina –sarjassa haastatellaan merkittävän uran tehneitä oikeustieteilijöitä. Sarjan viidennessä osassa haastattelemme kansanedustaja Ben Zyskowiczia.

Elämäni juristina

Ben Zyskowicz

46 47

NIMISMIEHESTÄ KANSANEDUSTAJAKSI

Opintojensa loppuvaiheessa ja heti valmistu-misensa jälkeen Zyskowicz toimi nimismiehen viransijaisena, joka oli yleinen opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden työpaikka.

Hän myös perusti ystävänsä kanssa lakiasiain-toimiston, jossa ehti työskennellä vajaat 10 vuotta eduskuntatyönsä ohessa. Ensimmäisis-sä vaaleissaan 24-vuotiaana kansanedustajaksi valittu Zyskowicz ajatteli tekevänsä kaksi uraa. Ensin hän ajatteli toimivansa kansanedustajana ehkä 12 tai 16 vuotta, jonka jälkeen edessä olisi vielä ura juridiikan parissa. Toisin kävi.

- Kun olen täällä ollut ja kansalaisten luotta-musta on riittänyt, ja tämä työ on ollut mielen-kiintoista, niin sitten olen ”jämähtänyt” tänne. Eduskuntatyö vei sillä tavalla mennessään, että luovuin lakiasiaintoimistosta, enkä ole kaivan-nut varsinaista juristin työtä. Vuosien saatossa työ eduskunnassa on kuiten-kin tuonut eteen paljon uusia haasteita. Viimei-sen 35 vuoden aikana Ben on ehtinyt toimia muun muassa sekä perustuslakivaliokunnan että Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheen-johtajana.

URAN KOHOKOHDISTA

Uransa aikana Zyskowicz on ehtinyt tehdä ja kokea paljon. Yksittäistä onnistumisen hetkeä on kuitenkaan mahdotonta nostaa ylitse mui-den, sillä saavutukset eduskunnassa ovat aina useamman ihmisen yhteistyön tulosta. Yksi ko-hokohdista on silti jäänyt mieleen.

- Kun tulin eduskuntaan vuonna 1979, elettiin silloin suomettuneessa Suomessa ja Kokoomus oli ollut hallituksen ulkopuolella jo 13 vuotta. Kun tämä paitsio sitten 8 vuotta myöhemmin murtui Kokoomuksen entisen puheenjohtajan Harri Holkerin hallituksen muodostamiseen vuonna 1987, niin olihan se hieno hetki. Var-sinkin kun koko minun nuoruuteni ja myös nuorisopoliittinen toimintani tapahtui aikana, jolloin Kokoomusta pidettiin paitsiossa.

Uransa ehkä haastavimpana kokemuksena Zys-kowicz pitää perustuslakivaliokunnan puheen-johtajuutta, sillä hänet valittiin puheenjohta-

jaksi varsin nuorena, 30-vuotiaana.

- Perustuslakivaliokunnassa ja sen lausunnois-sa on kyse hienojakoisesta valtiosääntöjuridii-kasta..Valiokunnan käyttämistä sanamuodoista ja yksittäisistä kannanotoista tehdään myö-hemmin tiedettä. Koin sen hyvin haastavana ja vastuullisena työnä. Vietin monta iltaa kotona näiden perustuslakivaliokunnan asiantuntija-lausuntojen parissa valiokunnan lausunnon sa-namuotoja miettien ja hioen.

PÄIVÄNPOLITIIKKAA

Eduskunnassa Ben Zyskowicz tunnetaan paitsi hyvänä puhujana ja väittelijänä myös valtio-sääntöoikeuden asiantuntijana. Hän omaa vah-vat mielipiteet ja uskaltaa avoimesti tuoda ne julki. Julkisuudessa mies tunnetaan perus- ja ihmisoikeuskeskustelun järjen äänenä. Keskus-telimme viimeaikaisista muutoshankkeista, jot-ka ovat olleet myös median huomion kohteena.

Todisteiden hyödyntämiskieltoa ei tunnusteta Suomen oikeudessa vallitsevaksi periaatteek-si. Käytännössä tähän liittyvät kysymykset on jouduttu ratkaisemaan oikeuskäytännössä tapauskohtaisesti. Lähtökohtana on perinteisesti ollut aineellinen totuus ja vapaa todistusharkinta.

Tilanne voi kuitenkin muuttua, sillä eduskunta on vastikään saanut käsiteltäväkseen hallituk-sen esityksen oikeudenkäymiskaaren 17 luvun ja siihen liittyvän todistelua yleisissä tuomiois-tuimissa koskevan lainsäädännön uudistami-seksi. Kyseessä olevan esityksen mukaan lakiin otettaisiin yleissäännös lainvastaisesti saadun todisteen hyödyntämisestä. Pääsääntönä olisi, että vapaan todistelun periaatteen mukaisesti todisteet olisivat yleensä hyödynnettävissä.

Todiste olisi kuitenkin jätettävä hyödyntämät-tä, jos siihen on painavat syyt ottaen huomioon asian laatu, todisteen hankkimistapaan liittyvä oikeudenloukkauksen vakavuus, hankkimista-van merkitys todisteen luotettavuudelle, todis-teen merkitys asian ratkaisemisen kannalta ja muut olosuhteet. Vaikka hallituksen esityksen sanamuoto ei nimenomaisesti kiellä lainvastai-sesti hankitun oleellisen todisteen käyttöä, on kansanedustaja Ben Zyskowicz huolissaan oi-keuskäytäntömme amerikkalaistumisesta.

- Kuvitellaan liechtensteinilainen pankkivir-kailija, joka luovuttaa viranomaisille tietoa val-tavia törkeitä veropetoksia tehneistä henkilös-tä. Oikeus ei ehkä voisi hyödyntää näitä tietoja, sillä ne on hankittu rikoksella. Roisto pääsee kuin koira veräjästä ja aineellinen totuus väis-tyy. Suunta ei ole oikea, tiivistää Zyskowicz ajatuksiaan.

Tämä ajattelu ei tietenkään oikeuttaisi poliiseja tai muita viranomaisia etsimään tietoa kyseen-alaisin keinoin. Virkavirheen tehnyttä tulisi rangaista, mutta se on eri asia kuin todisteen hylkääminen.

Puhuimme myös vankien asemasta ja vankeut-ta koskevan lainsäädännön muuttamisesta. Vastikään annettuun hallituksen esitykseen sisältyvät muun muassa täsmälliset säännök-set matkapuhelimen, Internetin ja sähköpostin käytöstä. Niin ikään kohutut tarkkailuhaalarit ja niiden käyttö on tarkoitus kirjata lakiin.

Zyskowicz hämmästeli sitä, että minkä takia la-kiin on nimenomaisesti pitänyt kirjata oikeus vangin henkilökohtaisten esineiden poista-miseen silloin, kun niitä käytetään vankilassa rikoksentekovälineinä. Kirjauksen taustalla on todellinen tapaus.

Muutamia vuosia sitten Turun lääninvankilas-sa vanki käytti sellissään kirjoituskonetta pe-tosrikoksiin, jonka vuoksi vankilan johto otti kyseisen koneen vangilta pois. Eduskunnan oi-keusasiamies katsoi, että vangilta ei olisi saanut evätä kirjoituskoneen käyttöä, koska tästä ei ollut säädöstä laissa.

- Seuraavaksi pitänee säätää laki, joka oikeuttaa vankilan henkilökunnan herättämään vangit aamulla, letkauttaa Ben.

Muistelimme myös vanhempaa tapausta, joka koski valokuvauskieltoa Ateneumissa. Edus-kunnan apulaisoikeusasiamies totesi kiellon olevan perustuslain vastainen, sillä perusoi-keusrajoituksista tulee säätää eduskuntalail-la. Eräs siviilioikeuden professori arvioi asiaa toisin. Hän näki asian niin, että ostaessaan li-pun tai astuessaan sisään huoneistoon henkilö konkludenttisesti hyväksyy museossa sovellet-tavat asianmukaiset säännöt. Hänen mukaansa kysymys oli siviilioikeudellinen.

- Poliittinen puhe kuuluu sananvapauden ydi-nalueelle. Minä voin siis marssia Kaisa-talon kirjastoon pitämään rajua ja äänekästä poliittis-ta puhetta milloin haluan. Kirjastolaki ei sisällä kieltoa asiaan, vaikkakin se mahdollistaa käyt-tösääntöjen antamisen. Koska nämä säännöt eivät kuitenkaan ole eduskuntalain tasoisia, ja tulkinta näyttää kieltävän oman järjen käyttä-misen, tuleeko kirjastoissa hyväksyä häiritsevä ja julistava käyttäytyminen, hämmästelee Ben.

48 49

Ask.fm-palvelun toimintaidea on hyvin yksinkertainen. Siellä lähetetään ja vas-taanotetaan kysymyksiä sekä vastataan

niihin. Kysymykset voi esittää joko omalla ni-mellään tai anonyymisti. Palvelu on yhdistet-ty useampaan itsemurhaan siellä esiintyneen kiusaamisen takia (esim. Ilta-Sanomat 7.8.2013, Yle 15.9.2013).

Maria on lihava, eikä ole lesbo. Hänen naa-mansa on tällä hetkellä palanut, ja hän on juuri suorittanut peruskoulun viimeisen kokeen. Hä-nen mielestään ihminen ei voi tietää, onko ole-massa vai ei. Kaikki tämä selviää noin puolen minuutin vilkaisulla Marian Ask.fm-tiliin.

löydätkö mistään normaaleista kau-poista vaatteita xD et varmaan läski sirkustelttojen tukkumyynti 5/5

Marian mielestä itsemurhauutisointi antaa hy-vän käsityksen siitä, mihin internet voi pahim-millaan johtaa. Siitä huolimatta, että hänellä on diagnosoitu vaikea masennus, hän ei koe, että Ask.fm:ssa eli tuttavallisemmin Askissa olemi-nen on vaikuttanut tähän. ”Mutta voin vaan kuvitella mitä se tekee ihmiselle, jolla on jo huono itsetunto”, Maria toteaa.

Marian Ask-tiliä katsomalla havaitsee hänen olevan esimerkkitapaus siitä, kuinka törkeitä ihmiset voivat olla täysin tuntemattomille. Kiusaaminen kuitenkin määritellään nimenomaan kiusatun kokemuksen perusteel-la, eikä Maria sanojensa mukaan koe olevansa nettikiusattu. Syynä tähän on se, ettei hän ota internetiä mitenkään vakavasti.

”Pääasiallisesti otan askin huumoripohjalla”, hän sanoo nauraen. Häntä lähinnä huvittaa, että ihmiset eivät pysähdy hetkeksikään ajat-telemaan hänen kirjoituksiaan, kun hän esi-merkiksi hymiöiden avulla ilmaisee olleensa sarkastinen. Jo kymmenessä sekunnissa alkaa tulvia kysymyksiä, miksi hän niin sanoi.

Äitis o ruma läski!voisin suuttua tästä mutta koska tiedän että äitiäni ei hirveästi keskenkasvuisten huo-nosti kasvatettuken kakaroiden mielipiteet kiinnosta nii eipä mullakaa oo mitään syytä siitä kilahtaa :)

Netissä tapahtuvaa kiusaamista pidetään usein vain nuorten ongelmana. Tämä ei

kuitenkaan ole absoluuttinen totuus, vaikka kiusaaminen on kenties nuorten parissa ylei-sempää ja mahdollisesti vakavampaa. Kiusaa-mista esiintyy päiväkodista työelämään, ja sama pätee netissä.

Yleensä netissä pilkkaaminen tapahtuu ano-nyymina. Vaikka kiusattu ei olisi osallisena sosiaalisen median palveluissa, joihin kiusaa-minen yleensä liitetään, tämä ei suojaa häntä. Kiusaajan on helppo toteuttaa kyseenalaisia mielihalujaan esimerkiksi luomalla sähköposti-tili, jonka avulla voi häiriköidä kiusattua joko julkisesti tai lähettämällä tälle viestejä.

yksinkertaista: sussa ei oo mitään josta voist olla ylpeä aa joo tää on taas joku huono provo. kyllä mussa on mutta ei sun tarvi siitä huolehtia :)

Ihmiset kokevat nimittelyn ja muun kiusaa-misen hyvin eri tavalla. Pienikin haukkumi-

nen voi johtaa pahimmassa tapauksessa vaka-viin seurauksiin. Toisinaan käy jopa niin, ettei kiusaaja itse tiedosta tehneensä mitään väärää, vaikka kiusattu on kokenut tilanteen erittäin ahdistavaksi ja loukkaavaksi. Tämä korostuu netissä, kun toisten puheiden sävyä on hanka-lampi tulkita.

Netin kiusaajat ovat usein kiusatulle tuttuja. Yleinen kuvio nuorten kohdalla on, että nuori hakeutuu virtuaalimaailmaan paetakseen kiu-saajiaan, mutta kohtaakin joko samat tai uudet kiusaajat netissä. Sosiaalisen median käytön yleistyminen on myös lisännyt nimenomaan tuttuihin kohdistuvaa nettikiusaamista.

Maria ei ainakaan tiedä tuntevansa ihmisiä, jotka haukkuvat häntä netissä. Suurin osa hä-nelle tulevista kommenteista on anonyymeja, mutta välillä ihmiset lähettävät viestejä myös omalla nimellään.

ONKO KIUSATULLA MITÄÄN OIKEUDELLIS-TA SUOJAA?

Netistä löytyy ohjeita siihen, miten kiusaamis-tilanteissa tulisi toimia. Poliisin sivuilla huo-mautetaan, että laki ei tunne sanallista hätä-varjelua, joten kiusaajan nimittelyyn ja tiedon levittelyyn ei missään nimessä kannata lähteä

Anonyymina on helppo haukkua

TEKSTI: Jenni Nissi, KUVAT: Niina Sumén

Nykymaailmassa kaikki tuntuu tapahtuvan internetin ihmemaassa, niin myös kiusaami-nen. Netti tarjoaa uudenlaisia välineitä toisten halventamiseen, ja kynnys kiusaamiseen on madaltunut anonymiteetin myötä. Jos netissä on keino laittaa nimettömänä asiatonta nega-tiivista palautetta, sitä myös laitetaan – toisille enemmän kuin toisille.

50

mukaan. Aluksi suositellaan kiusaajan lait-tamista estolistalle tai hänen ilmiantamistaan ylläpitoon sivustolla, jolla kiusaaminen tapah-tuu.

Aikuisille suunnattu ensisijainen neuvo on asian sovitteleminen. Ohje tuntuu hieman vie-raalta suhteessa siihen, että kiusaaminen on yleensä yksipuolista. Sovittelu viittaa enem-män tilanteeseen, jossa vikaa on kummassakin osapuolessa. Kiusaaminen harvoin muuttuu yhtään sen järkevämmäksi, vaikka osapuolilla on enemmän ikää; ei kukaan voi sovitella kiu-saamistilannetta lupaamalla esimerkiksi tehdä palkatta muidenkin työt.

kuoletsä tuohon sun tautin? jospa kuo-lisit kelaa ku mulla oiski joku keuhkosyöpä ja kuolisinki tähä ni mahtais sulla olla ylpee olo siellä ruudun toisella puolella! jospa joku antaa sulla ison taputuksen selkään ja opettaa käytöstapoja

Mikäli pehmeämmät keinot eivät saa kiusaa-mista loppumaan, voi turvautua nettipoliisiin. Nettipoliisit mielletään usein lasten ja nuorten auttajiksi, mutta poliisin sivuilla vakuutetaan, että minkä ikäinen tahansa voi ottaa heihin yh-teyttä.

Yhteydenoton jälkeen nettipoliisi tekee kiu-saajalle huomautuksen poliisiprofiililla. Näin on saatu sekä lasten että aikuisten osalta hyviä kokemuksia kiusaamisen loppumisesta. Jos tä-mäkään ei tepsi, viimeinen vaihtoehto on riko-silmoituksen tekeminen.

toivon et joku raiskaa ja tappaa sutkelaa ku nyt ilmestyiski joku haltija toteut-taa sun toivee ja käytit sen tommosee, u go hei hieno juttu

Nettikiusaamisen perusteella tehdyissä ri-kosilmoituksissa toistuvat tietyt rikosni-

mikkeet. Näitä ovat kunnianloukkaus, yksityi-selämää loukkaavan tiedon levittäminen, laiton uhkaus sekä tietomurto.

Kunnianloukkauksen tunnusmerkistöä ha-vainnollistetaan kertomalla, että loukkaavien kuvien muokkaamisessa ja niiden nettiin esil-le laittaessa syyllistyy usein rikokseen. Myös ulkonäön roisi arvostelu sekä ylipäätään toista pilkkaavat viestit voivat täyttää tunnusmerkis-

tön. Törkeästä kunnianloukkauksesta poliisin sivujen mukaan voi kieliä se, että tieto toimite-taan lukuisten ihmisten saataville esimerkiksi netin tai joukkotiedotusvälineen kautta.

Marialta kysytyt kysymykset leviävät taatusti monen tietoon, sillä hänellä on palveluun kir-jautuneita seuraajia tällä hetkellä yli 4500, mikä on Askin mittapuulla paljon. ”Olen saanut seu-raajia ilmeisesti sen takia, että vastaukseni on hyviä, ja osa muista paljon seuraajia omistavis-ta on noteerannut mua askissa ja tavallaan tuo-nut mun juttuja muiden tietoon.”

läski turpakii sinuna tekisin itsemur-han ku oot hyödytön paska tälle maa-ilmalle!!!!

Ylen uutisessa 28.1.2014 kerrottiin, että ni-menomaan Ask.fm-palvelun kiusaamista-

pauksista on vaikea nostaa kunnianloukkaus-syytettä. Tämä johtuu siitä, että palvelu toimii Latviassa, eikä kunnianloukkausta ole siellä kriminalisoitu.

Suomessa nettikiusaamisesta on hyvin vähän oikeuskäytäntöä. Kunnianloukkauksesta säh-köpostiviestien perusteella annettu tuomiokin kumottiin korkeimmassa oikeudessa tapauk-sessa KKO:2007:70.

Marialla on materiaalia, jonka perusteella hän voisi vähintään ottaa yhteyttä poliisiin. Hän ei kuitenkaan aio toimia näin. ”Joku aikoinaan ehdotti sitä mulle, mutta olen sitä mieltä, että se veisi vaan mun aikaa ja rasittaisi mua, niin en ole kokenut tarvetta.”

mitä ei voi mielestäsi antaa anteeksi? kaiken voi antaa anteeksi. se vaan riippuu ihmisestä pystyykö se siihen.

Jutun lainaukset ovat suoraan Marian Ask.fm-tilil-tä. Haastateltavan nimi on muutettu.

Lähteet: http://poliisi.fi, Yle 28.1.2014 (http://yle.fi/uutiset/teinien_kommentit_hatkahdyttavat_suo-situssa_nettipalvelussa_sut_pitais_tappaa_serious-ly_gurl/7047778), Yle 15.9.2013 (http://yle.fi/uutiset/askfm-palvelu_yhdistettiin_taas_itsemur-haan_-_12-vuotias_amerikkalaistytto_joutui_kyberkiusaajien_uhriksi/6831933), Ilta-Sanomat 7.8.2013 (http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288587930319.html). Uutisiin viitattu 22.5.2014. Asianajotoimisto White & Case Oy Eteläranta 14 00130 Helsinki Finland

whitecase.com/careeropportunitieshelsinki

Inter Vivos advert 190 x 270 - May 15, 2014.indd 1 15.5.2014 15:00:35

52 53

ULOS HIEKALLE TREENAAMAAN

Etsi eroavaisuudet: vastaukset.

Helsinkiläinen Joonas Savolainen on toiminut personal trainerinä omalla toiminimellään kuu-si kuukautta. Ennen toiminimen perustamista Savolainen opiskeli Kanadassa kaksi vuotta lii-kuntatieteitä sekä suoritti kuuden kuukauden mittaisen personal training tutkinnon.

Suomeen palattuaan Joonas perusti oman fir-man, sillä hän halusi valmentaa ja tuoda lii-kuntaa esille omalla tavallaan, mikä poikkeaa kuntosaleilta totutusta. Savolainen tykkää teh-dä paljon vapailla painoilla, kahvakuulilla ja tehdä toiminnallisia treenejä, mihin ei tarvitse salia. Niinpä hän keksi Beach Circuitin.

Beach Circuit on Hietalahden uimarannalla, tutummin Hietsussa, tapahtuva intervallitree-ni, jossa tehdään sykkeennostoja ja erilaisia lihaskuntoliikkeitä hiekalla. Apuna käytetään muun muassa autonrenkaita ja lekaa. Osa py-kälisteistä kokeili loppukeväästä urheiluexcun muodossa, miltä intervallitreenit rannalla tun-tuvat. Nyt IV kävi kysymässä Joonakselta tree-nausvinkkejä opiskelijoille.

AAMUTREENILLÄ PÄIVÄ KÄYNTIIN

Opiskelijalla on vaihtuvat aikataulut ja päivät koostuvat usein joko töistä tai luennoista ja kir-jastossa istumisesta. Päivän jälkeen on aika vä-synyt, joten opiskelijan kannattaa liikkua heti aamulla ennen luentoja.

”Aamutreenit nostavat vireystasoa koko päi-välle ja laittavat aineenvaihdunnan liikkeelle.

Aamutreenillä saa myös päivän hyvin käyntiin. Siihen kun yhdistää hyvän aamupalan, niin menestys on taattu”, Joonas sanoo.

Jos punttis tai Unisportin body pump kukon-laulun aikaan ei innosta, toinen hyvä vaihtoeh-to on ottaa salikamat luennolle mukaan ja men-nä liikkumaan heti luentojen jälkeen.

”Pahin on, jos menee kotiin käymään yliopis-tolta. Sinne väsähtää, eikä tee enää mieli raa-hautua treenaamaan”, Joonas sanoo.

MOTIVAATIO

”Tärkeintä on treenata omaksi ilokseen ja nauttia aidosti siitä mitä tekee. Urheilusta saa mahtavan hyvänolontunteen. Itsensä sisältä kumpuava motivaatio on pitkäkestoisen tree-naamisen salaisuus”, Joonas sanoo.

Joskus sen oman treenitavan löytäminen on vaikeaa, mutta jos monipuolisesti testaa eri laje-ja ja ryhmiä, niin se oma juttu tulee löytymään. Ja kun se on löytynyt, motivaation saa parhai-den pidettyä yllä siten, ettei tee liian samankal-taisia treenejä.

”Monipuolisuus on tärkeintä. Jos tekee aina sa-maa treeniä, niin kuka tahansa kyllästyy. Myös treenikaveri on tosi hyvä motivaation ylläpitä-jä. Kannattaa ympäröidä itsensä niillä ihmisillä, jotka motivoivat, silloin jaksaa itsekin parem-min”, Joonas sanoo.

Kolmas tapa pitää motivaatiota yllä on tehdä itselleen haastavia treenejä. Liian helppoihin toistoihin kyllästyy. Myös oma PT osaa suunni-tella haastavia sekä monipuolisia treeneja, mikä auttaa motivaation pysymiseen.

KESÄTREENAAMINEN

Kesällä ulkona liikkuminen on parasta. Hel-lepäivän kuumuuden välttää sillä, että lähtee lenkille jo aamusta, kun ei ole vielä liian kuuma tai etsii varjopaikkoja, joihin ei paista suoraan aurinko. Hyvä vaihtoehto on myös uinti, joka ei kuormita niveliä läheskään yhtä paljon kuin pitkäkestoinen lenkki.

Kesätreenaamisessa kannattaa muistaa, että kestoltaan lyhemmät treenit ovat ok.

”Itse pyrin treenaaman siten, että aktiivinen osuus kestäisi sen 30–45 minuuttia. Sen lisäk-si ensin lämmittelen joku 5-10 minuuttia ja lo-puksi loppuhölkkään sen 5-10 min. Tärkeäm-pää on tietää mitä tekee, kuin treenin kesto”, Joonas sanoo.

MUISTA MYÖS LEVÄTÄ

Hyvä treenimäärä on noin 3 – 4 kertaa viikossa. Treenaamisen ja levon suhteen Joonaksella on muutama vinkki:

”Urheilla voi monta päivää putkeen, jos ei tee liian samankaltaisia treenejä peräkkäisinä päivinä. Esimerkiksi ensimmäisenä päivä-nä lenkki, seuraavana intrevallitreeni ja kol-mantena päivänä sali-harjoittelu. Tällöin nel-jäs päivä on vapaa tai kevyt palauttava, jon-ka jälkeen voi aloittaa kierron taas alusta”.

Jos ei ehdi tai halua treenata niin usein, niin nykyään on treenejä,joissa pystyy yhdistä-mään sekä sykkeennostotreenin että lihaskun-totreenin. Tällöin ei tarvitse lähteä erillisinä päivinä urheilemaan.

Lisäksi on kuunneltava kehoa ja muistettava nukkua.

”Oma kroppa kyllä kertoo tarvitseeko lepoa. Jos on tukkoinen olo ja lihakset jumissa, voi miettiä meneekö sinne salille vai tekeekö jotain palauttavaa. Toiseksi, myös opiskelijan tulee nukkua se 7,5 – 8 tuntia, tai ainakin pyrkiä sii-hen.”, Joonas sanoo.

Teksti: Aura Lehtonen, Kuvat Joonas Savolainen

54 55

AIKA kuluu huimaa vauhtia, kun on kivaa! Näin ollen olemmekin jo aivan pian uuden lu-kukauden alussa. Uusi lukukausi tuo aina mu-kanaan uudet phuksit ja uudet phuksit taas tuovat mukanaan loppumatonta intoa. Haluam-me vielä onnitella kaikkia phukseja sisäänpää-systä ja toivottaa teidät lämpimästi tervetul-leeksi oikikseen ja ennen kaikkea Pykälään! Jokaisen phuksin tulisi nauttia täysillä omasta phuksivuodesta, koska toista samanlaista vuot-ta ei tule –koskaan. Vanhempien opiskelijoiden toivotaan uusia phukseja tavatessaan löytävän uudelleen sen innon, joka phuksina valtasi koko kehon ja mielen. Oikis ja Pykälä ovat kui-tenkin se maailman siistein juttu, vaikka se ei enää kolmantena vuotena tenttikirjojen keskel-lä aina siltä tuntuisikaan.

PYKÄLÄÄN on loppukeväästä hankkittu entistä paremmat bileet takaavat uudet kaiutti-met ja subbari isoon saliin. Myös kesän aikana tiloissa pyritään tekemään pientä pintaremont-tia. Ennen syksyn rientoja on vielä hyvä muis-tuttaa kaikkia kerhotiloissa vierailevia pykä-listejä siitä, että naapurisopu on meille erittäin tärkeä. Eli käyttäydytään yhteisissä tiloissa, porraskäytävässä ja ulko-oven edustalla asial-lisesti ja pidetään paikat siisteinä, eikös niin? Kiva!

YLEISVASTAAVAT haluavat kannustaa kaikkia lähtemään syksyllä rohkeasti mukaan eri kerhojen toimintaan niiden herätessä takai-sin henkiin kesän jäljiltä ja totta kai interak-tiiviseen-musiikki-tanssi-näytelmään, SPEXiin! Mainittakoon myös, että syyskuun lopulla py-kälistit ja kylterit ottavat mittaa toisistaan Py-kälä-KY Syysklassikko soutukilpailussa! Nyt onkin hyvä hetki aloittaa tiukka treeni, jotta voittomela tuodaan jälleen kotiin! TOIVOTTAVASTI kaikilla vanhoillakin py-kälisteillä on ollut rentouttava ja kaikilla muil-lakin mahdollisilla positiivisilla adjektiiveilla kuvailtava kesä! Vielä ennen syksyä on onneksi vielä monta ihanaa kesäpäivää joista voi nauttia. Aurinkoa ja energiaa kannattaakin kerätä tal-teen, jotta jaksaa olla kaikessa mukana syksyllä!

NÄHDÄÄN PIAN PYKÄLÄSSÄ!

OsavuosikatsausLaw school teaches you theory.

Now see it in action.

We look for trainees who can thrive in a collaborative and team-based culture. For us, ‘maybe is not an answer’. Our approach is hands-on and practical. If you are resourceful, focused and can think creatively, Krogerus promises to put your skills to work.

Legal wisdom. Practical advice.

Mainoskampanja_190x270_Opiskelijamarkkinointi_inter_vivos.indd 1 12.6.2014 11:14:31

Laura Parkkisenniemi ja Jere HjeltHallituksen yleisvastaavat 2014

JIIHAA,

SYKSY JA PHUKSIT!

56 57

ONNEA VALMISTUMISESTA!

Teksti: Mira Karppanen, Kuva:Jenna Tirkkonen

Kesäkuun publiikissa valmistuvat ystävykset Jenna Tirkkonen sekä Tuomas Tiensuu. Molemmat ovat toimineet Pykälän hallitukses-sa, Spexissä sekä erinäisissä valio- ja toimikun-nissa sekä Pykälän kerhoissa. Lisäksi Jenna on tuottanut Pykälän poikakalenterin ja Tuomas toiminut pohjoismaisten oikeustieteen opiske-lijoiden yhteistyöjärjestö Nordiska Sekretaria-tetin varapresidenttinä.

1. Gradu on palautettu ja valmistuminen lähellä, miltä nyt tuntuu?

T: Olo on väsynyt, mutta onnellinen. Ollaan kaiketi molemmat aika ’valmiita valmistumaan’ – koen saaneeni ajasta yliopistolla sekä aine-järjestötoiminnasta irti oikeastaan kaiken, mitä osaan kuvitella.

J: Samaa mieltä, mutta lisäksi vähän pelottaa, kun en tiedä vielä mitä haluaisin seuraavaksi tehdä. Meillä on myös tulossa pienet yhteiset valmistujaisjuhlat Pykälässä, kutsuttuja on noin 550…

2. Millainen prosessi gradun kirjoittaminen oli teille?

T: Minulle se oli tutkinnon paras oppimis-kokemus. Aloitin gradua koskevan ajatus- ja kirjoitusprosessin jo projekti-ilmoittautumisen yhteydessä ja uskon siitä loppujen lopuk-si tulevan ihan hyvä arvosanakin. Toisaalta gradu on kuitenkin viime kädessä vain yksi työ muiden joukossa, eikä siitä kannata tehdä itselleen mitään riippakiveä tai mörköä. Sain paljon apua opinnäytetyön työstämiseen sekä tiedekunnasta että työpaikalta, suosittelenkin rohkeasti kysymään sitä.

J: Kokemukseni oli tosi erilainen Tuomakseen verrattuna. En ole tutkija- vaan tekijäihminen ja tein graduni kahdessa kuukaudessa.

3. Oletteko aina halunneet juristeiksi?

T: En oikeastaan. Lukioaikana ilmoitin kotona vaan yhtenä päivänä: ”Hei, taidanpa hakea oikikseen.” Tämä intuitio taisikin näin jälki-käteen arvioituna olla elämäni paras päätös. Tutkinnosta jäi tärkeimpänä käteen ’juristin ammattitaito’ eli oikeudellinen ajattelutapa hahmottaa asiakokonaisuuksia. Olemmekin molemmat sikäli epätyypillisiä oikkareita, ettei kummallakaan meistä juuri ole juristeja suvus-sa. Suomi onkin kansainvälisessä vertailussa arvioiden siksi erityisen hieno maa, että täällä on lähtökohdista riippumatta mahdollista kouluttautua esimerkiksi lakimieheksi.

J: Alun perin minun piti hakea kauppikseen, mutta muutin mieleni. Haimme molemmat 2007 Helsingin oikeustieteelliseen, mutta pää-sin itse vasta toisella kerralla. OTM on käytän-nöllinen yleistutkinto, jota arvostetaan muual-lakin maailmassa. Tykkään myös lukemisesta.

4. Miltä lähitulevaisuus näyttää?

T: Kesäloma on tulossa, kun työt asianajo-toimistossa loppuvat. Työnhaku onkin par-haillaan käynnissä. Joskus tulevaisuudessa haaveissa olisi jatko-opiskella esimerkiksi Yh-dysvalloissa tai Aasiassa. Auskultointiakaan en sulje pois vaihtoehdoista.

J: Myös minulla työt loppuvat ja loma al-kaa. Olen hakenut työharjoitteluun syksystä eteenpäin Yhdysvaltoihin ja suunnitelmissa on juosta sekä puolikas että kokonainen maraton nyt toukokuussa. Myöhemmin voisi suorittaa vaikka LL.M.-tutkinnon tai tehdä jotain ihan ”out of the box”.

5. Mikä oli parasta opiskeluajassa?

T: Ihmiset ja pienet asiat, kuten pitkään nuk-kuminen, juhliminen keskellä viikkoa tai vaikkapa ylipitkiksi venyneet kahvihetket Portsussa. Opiskeluaikana kasvaa paitsi juris-tiksi, myös ihmisenä. Koen ainakin itse opis-

keluajoilta saadun elämänkokemuksen joh-dosta olevani nykyään paljon tasapainoisempi ja kypsempi tyyppi – unohtamatta edelleen sellaista tiettyä pilkettä silmäkulmassa... ;)

J: Ihmiset. Olen tutustunut ihan parhaimpiin tyyppeihin, joiden tiedän aina tulevan ole-maan ystäviäni. Kuten eräs henkilö sanoi vuo-sijuhlien kiitospuheessaan: ”Pykälässä parasta ovat pykälistit”.

Toistensa lauseita täydentäen molemmat vielä tiivistävät, etteivät tekisi mitään toisin, sillä kaikesta on opittu ja kasvettu.

6.Mitä vinkkejä antaisitte muille opiskelijoille?

T: Opiskeluaika on elämän parasta aikaa, eri-tyisesti phuksivuosi, nauttikaa siis siitä!

J: Niin, phuksivuosi on elämän parasta aikaa siihen asti, kun taas toinen vuosi on parasta aikaa siihen mennessä ja kolmas siihen men-nessä ja niin edelleen.

T: Ja akateemiset kv-viikot on parasta mitä voi tehdä housut jalassa (tai ilman).

J: Mutta poikakalenteri on parasta mitä poika voi tehdä ilman paitaa!

T: Kannattaa myös lähteä vaihtoon (vaikka Kiinaan!).

J: Mieluummin kannattaa aina tehdä kaikkea mahdollista ja katua myöhemmin kuin jättää tekemättä ja katua sitä sitten myöhemmin, oli kyse sitten ihan mistä tahansa elämässä!

T ja J: Uskaltakaa tehdä asioita, joista tulette onnelliseksi. Lämmintä ja nautinnollista kesää!

58

Språkbad

VAD ÄR DET FÖR SKILLNAD MELLAN CODEXARE OCH JF:ARE?Vi har nyligen haft besök från Stockholm i form av angenäma JF:are och fått märka skillnaderna mellan dessa och oss. För att vi dessutom vill förebygga framtida ”V***n ruotsalaiset” –huutelun har vi valt att denna gång diskutera skillnaderna mellan oss och våra svenska kollegor.

SPRÅKETNi fick redan ett exempel på att codexare helt enkelt inte klarar av att tala ren svenska. För att bli förstådda av JF:are måste vi anstränga oss till det yttersta och ändå så lyckas det inte helt. Hur ska man nu översätta ord som ”piikki”, ”sumplia” och ”dyykata” till svenska? Vi måste faktiskt ta tillordboken för att veta det.

ÄRLIGHETCodexare säger saker rakt, medan JF:are han en tendens att försköna det de egentligen skulle vilja säga. Om en codexare anser att någonting är helt värdelöst kan han eller hon bara säga att det är helt värdelöst. En JF:are skulle i stället uttrycka sig i stilen: ”Aa, det är bra, men för mig känns det inte helt 100”.

FESTANDEInmundigande av en Våld eller två är ingenting för en codexare, medan det för en JF:are kan innebära en plötslig återvändsgränd för portionen av Ikeas köttbullar och lingonsylt som de stoppat i sig under dagen. Detta tillstånd kan dessutom för en JF:ares del vara i flera dagar och leda till att individen i fråga måste sjukskriva sig från jobbet (nu talar vi om en helt sann historia).

KLÄDSELJF:arna är kända för att de brukar klä sig lite snofsigare än codexare. Ett gott exempel på detta är att de först tänkte ta med sig frack till en sits på

Codex. De av er som besökt Codex klubblokaler förstår säkert absurditeten i detta. Vi antar att detta fenomen kan ha någonting att göra med att svenskarna har sitt ståtliga kungahus att se upp till, medan vår president dyykkaa i sopflak.

Avslutningsvis kan man konstatera att JF:are kanske är aningen mer civiliserade än codexare. Man kan alltså alltid lita på codexarnas förmåga att dra rejäla fyllor: att festa med en codexare gör en aldrig besviken!

JF:are = Juridiska föreningenin jäsenangenäm = miellyttäväförebygga = ennaltaehkäistäframtida = tulevahelt enkelt = yksinkertaisestianstränga = ponnistellayttersta = äärimmäisyyksiinta till = tässä yhteydessä: tarttuatendens = taipumusförsköna = kaunistellavärdelös = arvotonuttrycka sig = ilmaista itseäänstil = tyylidet känns inte helt 100 = en ole täysin (100 prosenttisesti) vakuuttunutinmundigande = syöminen/juominenVåld = kysy tarkempaa kuvausta codexarilta :)innebära = merkitäåtervändsgränd = umpikujastoppa i sig = syödätillstånd = olotilasjukskriva sig = ottaa sairaslomaasann = tosihistoria = tässä yhteydessä: kertomussnofsig = hienostelevaklubblokaler = kerhotilatfenomen = ilmiöståtlig = uljasse upp till = kunnioittaa, pitää esikuvanasopflak = roskalavaavslutningsvis = lopuksianingen = hiemanciviliserad = sivistynyt

KAUAN kaivattu ja odotettu §-viikko saapui viimein piristämään pykälistien ja per-hosen kevättä. Kuten toivoa saattoi, oli tuo tapahtumantäyteinen ja viinanhuuruinen

viikko jälleen kerran täynnä taikaa ja unohtumattomia (tosin monilta varmaan jo unohdettuja) hetkiä, joita jokainen kyseiselle viikolle osallistunut kaiholla muistelee suunnatessaan kohti kesää ja sen mukanaan tuomia uusia seikkai-luja. Perhonen suuntasikin ensimmäisenä avaamaan seitsenpäiväistä ilotte-lua 80-luvun tunnelmissa pidettyihin avajaisiin, ja sai ihailla mitä hienoimpia

kasaritamineita parastaan panneiden pykälistien päällä. Perhonen totesi kaiken näkemänsä lupaavan hyvää tulevalle viikolle, ja pitääkseen yllä kisakuntonsa aina sunnun-

taiseen sillikseen asti, liihotteli perhonen tuona iltana hieman tavallista aikaisemmin kotiin le-päämään, ja valmistautumaan seuraavan päivän koitokseen.

KAIKKEEN ei perhonenkaan ennättänyt §-viikolla osallistumaan, mutta puskaradio toimi taas erittäin tehokkaasti ja perhosen korviin kantautui viikon aikana yhtä jos toistakin villiä huhua aina Kiljavan animaatioseikkailuista metrotunneleiden sankaritarinoihin. Muun muassa emän-nät kuuluivat olleen niin innoissaan kaukaa idästä löytyvästä nimikkopolustaan, ettei enää edes paidat pysyneet tällä tiimillä päällä. Perhonen pääsi myös itse todistamaan tämän joukon ilotte-lua, kun keittiön valtiattaret kiipesivät jatkopaikan lavalle toisintamaan Kontula-shown… Gla-mouria ja säihkettä taas oli tiedossa, kun lauantaina vuorossa oli 79-vuotiaan Pykälän juhlistami-nen upeissa puitteissa Finlandia-talolla. Itse vuosijuhlat ja erityisen vauhdikkaat jatkot Pykälässä olivat oikea menestys, mikäli jotain voi päätellä lattioiden tahmeudesta tai menosta seuraavan päivän silliksellä.

KAIKEN kaikkiaan täytyy perhosen ihailla sitä tarmoa, millä niin uudet, mutta erityisesti van-hat - jo useamman pykäläviikon nähneet, urhoolliset pykälistit juhlivat tiensä läpi tuon viikoista kaikkein parhaimman. Kaihoissaan jää perhonen odottamaan ensi vuoden pykäläviikkoa, kera uusien phuksien sekä vanhojen pykälistien!

JOKAISEN opiskelijan lempijuhla, eli vappu, oli tänäkin vuonna kokemisen arvoinen tapahtu-ma. Suuren suureksi järkytyksekseen perhonen joutui jonottamaan tunti tolkulla päästäkseen sisään aaton menomestaan, vaikka oli monen muun pykälistin tavoin ostanut lipun jo etukäteen varmistaakseen pääsynsä tähän spektaakkelimaiseen näytökseen. Päästyään viimein sisään ovista saattoi perhonen kuitenkin helpottuneena huomata, että juhlat olivat vasta aluillaan, eikä mitään näkemisen arvoista ollut mennyt perhoselta sivu suun. Ihastuttava Haloo Helsinki laulatti ja tanssitti pykälistejä, kyltereitä sekä lääkisläisiä vappuaattona SIRKUKSESSA – mikä oli kyllä kaiken sen jonottamisen arvoista!

VAPPUPÄIVÄ pykälälaaksossa ei ollut aivan yhtä aurinkoinen kuin viime vuonna, mutta on-neksi sade kuitenkin malttoi pysyä poissa, ja antoi pykälisteille tilaisuuden nauttia kuplivasta, letuista sekä toistensa taivaallisesta seurasta. Alastonuinteja ei perhonen valitettavasti päässyt tänä vuonna näkemään, mutta jääpähän perhoselle jotain odotettavaksi ensi vuoteen ;)

60

Ota tilanne haltuun.

Eteläesplanadi 24 A, 00130 Helsinki • www.ww.fi

Waselius & Wist on Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja. Toimistossamme työskentelee menestyvä ja dynaaminen tiimi, joka koostuu kokeneista kansainvälisesti arvostetuista asiantuntijoista ja lahjakkaista lakimiehistä.

Etsimme jatkuvasti joukkoomme lahjakkaita opiskelijoita ja lakimiehiä. Ota härkää sarvista ja lähetä hakemuksesi osoitteeseen rekry@ww.fi.

Veikko Myller: Hallittu tilanne