Upload
others
View
17
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Instrumenttisähkösuunnittelun harjoi-
tusympäristön suunnittelu ja toteutus
Teijo Jormakka
Opinnäytetyö Toukokuu 2018 Tekniikan ja liikenteen ala Insinööri (AMK), automaatiotekniikan tutkinto-ohjelma
Kuvailulehti
Tekijä(t)
Jormakka, Teijo Julkaisun laji
Opinnäytetyö, AMK Päivämäärä
Toukokuu 2018
Sivumäärä
68 Julkaisun kieli
Suomi
Verkkojulkaisulupa
myönnetty: x
Työn nimi
Instrumenttisähkösuunnittelun harjoitusympäristön suunnittelu ja toteutus
Tutkinto-ohjelma
Automaatiotekniikan tutkinto-ohjelma
Työn ohjaaja(t)
Kuisma Ari, Hytönen Vesa
Toimeksiantaja(t)
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Tiivistelmä
Teollisuudessa ja tehdas- ja tuotantoautomaatiossa on mittaus-, säätö- ja ohjaussignaalien tiedonsiirtoon perinteisesti käytetty jännite- ja virtaviesteihin perustuvaa tiedonsiirtoa. Ny-kyisin niiden rinnalle on kuitenkin tullut lukuisia nopeita ja digitaalisia tiedonsiirtoratkai-suita. Nämä nykyaikaiset menetelmät eivät kuitenkaan ole kokonaan syrjäyttäneet perin-teistä tekniikkaa, jota edelleenkin käytetään ja jonka osaaminen on nykyisinkin tärkeää.
Jyväskylän ammattikorkeakoululta (JAMK) tähän asti puuttunut harjoittelu- ja oppimisym-päristö, jossa tätä perinteistä tekniikkaa ja siihen kuuluvaa signaalien ristikytkentää on voi-nut opettaa ja harjoitella. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa harjoittelu- ja oppimisympäristö kyseisen aihealueen ympärille.
Oppimisympäristö toteutettiin JAMK:n automaatioluokkaan DP66, jossa oli jo olemassa Metso DNA-automaatiojärjestelmä ja siihen kuuluva DNA01 I/O-kaappi. Opinnäytetyössä järjestelmää laajennettiin niin, että I/O-kaapin lisäksi siihen lisättiin luokan toiselle puolelle toinen kotelo mallintamaan automaatiojärjestelmän kenttäkoteloa. Tämän jälkeen I/O-kaappi ja kenttäkotelo varustettiin riviliittimillä, joiden väliin asennettiin runkokaapeli. Kenttäkotelo kalustettiin vielä JAMK:lta saaduilla sekalaisilla kenttälaitteilla ja - instrumen-teilla.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin Jyväskylän ammattikorkeakoululle toimiva harjoittelu- ja oppimisympäristö instrumenttisähkösuunnittelulle. Siinä voidaan hyvin aidon tuntuisesti mallintaa signaalien reitti kenttälaitteelta kenttäkoteloon ja edelleen runkokaapelin kautta automaatiojärjestelmään. Samalla nähdään havainnollisesti, mihin ristikytkentää tarvitaan, ja opitaan, miten erityyppisiä signaaleita kytketään erityyppisille I/O-järjestelmäkorteille.
Avainsanat (asiasanat)
Ristikytkentä, Metso ACN MIO I/O-yksikkö, ristikytkentälevy, kenttäkotelo, runkokaapeli Muut tiedot
Description
Author(s)
Jormakka, Teijo Type of publication
Bachelor’s thesis Date
May 2018
Language of publication: Finnish
Number of pages
68 Permission for web publi-
cation: x
Title of publication
Design and implementation of training environment for instrument electrical engineer-ing Degree programme
Degree programme in Electrical and Automation Technology
Supervisor(s)
Kuisma Ari, Hytönen Vesa
Assigned by
JAMK University of Applied Sciences
Abstract
In industrial, factory- and production automation, data transmission based on voltage and current messages has traditionally been used for measurement and control signaling trans-mission. Today, however, there are numerous fast and digital data transfer solutions alongside them. However, these modern methods have not completely overruled the tra-ditional technology that is still being used and the expertise of which is still important. JAMK University of Applied Sciences has so far lacked a training and learning environment in which this traditional technique and the cross-signal field of the signals can be taught and practiced.
The purpose of this thesis was to design and carry out a training- and learning environment around the subject. The learning environment was carried out in the school automation class DP66, which already host Metso DNA automation system and a DNA01 I/O-cabinet. In addition to the I/O cabinet, a second enclosure was added to the classroom to model the field enclosure of the automation system. After that, the I/O-cabinet and field enclosure were equipped with terminal strips between which a trunk cable was installed. The field enclosure was also equipped with various field devices and instruments obtained from the school.
As a result of the thesis JAMK University of Applied Sciences now has a training and learn-ing environment for instrument electrical design. It can be very realistic to demonstrate the signal route from the field device to the field enclosure and further through the trunk cable to the automation system. At the same time, the needed cross-connect is seen and it can be learnt how different types of signals are connected to different types of system I/O-cards.
Keywords/tags (subjects)
Cross-connection, Metso ACN MIO I/O-device, cross-connection board, field enclosure, trunk cable Miscellaneous
1
Sisältö
1 Johdanto ........................................................................................................ 6
2 Metso DNA CR -automaatiojärjestelmä ........................................................... 8
3 Jyväskylän ammattikorkeakoulun Metso DNA -järjestelmä ............................. 9
3.1 M-80 ja M-120 ACN I/O -yksiköt ................................................................. 9
3.2 IPS-teholähde ............................................................................................ 10
3.3 IBC-prosessiväyläohjain ............................................................................. 11
3.4 I/O-yksiköt ................................................................................................. 11
3.4.1 DI8P-yksikkö .......................................................................................... 11
3.4.2 DO8P-yksikkö ........................................................................................ 13
3.4.3 AI8-yksiköt ............................................................................................ 16
3.4.4 AO4-yksiköt ........................................................................................... 21
3.4.5 TI4-yksiköt ............................................................................................. 25
3.4.6 FI4-yksiköt ............................................................................................. 29
4 Ristikytkentälevyt ......................................................................................... 30
4.1 Ristikytkentälevyt kiertoliitosliittimillä, CXW ja XW .................................. 30
4.2 Ristikytkentälevyt jousivoimaliittimillä, CXS ja XS ..................................... 33
4.3 Ristikytkentälevy ruuviliittimillä, CXR ........................................................ 35
4.4 Yhteisen potentiaalin kytkentälevyt, CCS-, CCR- ja CCW-levyt ................. 36
4.5 Ristikytkentälevyt DI16P-yksikölle, FXIS ja FXIW ....................................... 38
4.5.1 Jousivoimakiinnitteinen FXIS-levy ........................................................ 38
4.5.2 Kiertoliitoskiinnitteinen FXIW-levy ....................................................... 39
4.6 Ristikytkentälevyt DO16P-yksikölle, FXOS ja FXOW .................................. 40
4.6.1 Jousivoimakiinnitteinen FXOS-levy ....................................................... 40
4.6.2 Kiertoliitoskiinnitteinen FXOW-levy ..................................................... 41
4.7 AXJ-liityntälevy .......................................................................................... 41
5 Kaapelit ........................................................................................................ 42
5.1 Kaapelityypit .............................................................................................. 42
2
5.2 Kaapelien reititys ....................................................................................... 45
5.3 TE-maadoitus ja potentiaalintasaus .......................................................... 45
6 I/O-kaapit ja kenttäkotelot ........................................................................... 46
6.1 I/O-järjestelmäkaappi ................................................................................ 46
6.2 Kenttäkotelo .............................................................................................. 47
7 Harjoitusympäristön sunnittelu ja asennustyöt ............................................. 48
7.1 Asennuspaikka ja laitteet .......................................................................... 48
7.2 Harjoitusympäristön kenttäkotelo ............................................................ 49
7.3 Metso DNA01 I/O -järjestelmäkaappi ....................................................... 50
7.4 Harjoitusympäristön kenttälaitteet ........................................................... 52
7.5 Harjoitus- ja oppimisympäristön signaalien koestaminen ........................ 55
8 Instrumenttisähkösuunnittelun dokumentointi ............................................. 57
8.1 Dokumenttien merkitys ............................................................................. 57
8.2 Piirikaavio .................................................................................................. 57
8.3 Kokoonpanokuva ....................................................................................... 58
8.4 Kytkentäluettelo ........................................................................................ 58
8.5 I/O-luettelo ................................................................................................ 59
8.6 Kaapeliluettelo .......................................................................................... 59
8.7 Kilpiluettelo ............................................................................................... 59
8.8 Dokumenttiluettelo ................................................................................... 60
9 Johtopäätökset ja Pohdinta .......................................................................... 60
Lähteet ................................................................................................................ 62
Liitteet ................................................................................................................. 63
Liite 1. Kytkentäluettelo………………………………………………………………………………….. 63
Liite 2. I/O-luettelo…………………………………………………………………………………………. 65
Liite 3. Kaapeliluettelo……………………………………………………………………………………..66
Liite 4. Kilpiluettelo…………………………………………………………………………………………. 67
Liite 5. Dokumenttiluettelo………………………………………………………………………………68
3
Kuviot
Kuvio 1. Metso DNA -verkon rakenne ............................................................................ 8
Kuvio 2. Metso DNA:n kehitysvaiheet ............................................................................ 9
Kuvio 3. Jyväskylän ammattikorkeakoulun ACN I/O-yksikkö ....................................... 10
Kuvio 4. DI8P-digitaalitulon I/O-yksikkö ....................................................................... 12
Kuvio 5. DI8P-digitaalitulon I/O-yksikön sisäinen kytkentä ......................................... 12
Kuvio 6. DO8P-digitaalilähdön I/O-yksikkö .................................................................. 14
Kuvio 7. DO8P-digitaalilähtö I/O-yksikön sisäinen kytkentä ........................................ 15
Kuvio 8. AI8-analogiatulo I/O-yksikkö .......................................................................... 17
Kuvio 9. AI8C I/O-yksikön sisäinen kytkentä ................................................................ 18
Kuvio 10. AI8C-yksikön jännitteen syötön valintakytkimet ......................................... 19
Kuvio 11. AI8V I/O-yksikön sisäinen kytkentä .............................................................. 20
Kuvio 12. AO4-analogialähtö I/O-yksikkö..................................................................... 22
Kuvio 13. AO4C ja AO4C50R I/O-yksiköiden sisäiset kytkennät................................... 23
Kuvio 14. AO4V I/O-yksikön sisäinen kytkentä ............................................................ 23
Kuvio 15. TI4 lämpötilanmittaus I/O-yksikkö ............................................................... 25
Kuvio 16. TI4W3 lämpötilanmittaus piirin tulopiiri ...................................................... 26
Kuvio 17. TI4W4 lämpötilanmittaus piirin tulopiiri ...................................................... 28
Kuvio 18. FI4 taajuus-/pulssitulo I/O-yksikkö ............................................................... 30
Kuvio 19. CXW-ristikytkentälevy .................................................................................. 31
Kuvio 20. XW-ristikytkentälevy .................................................................................... 32
Kuvio 21. Ristikytkentätyökalu, "räppilankatyökalu" ................................................... 32
Kuvio 22. Ristikytkentä CXW- ja XW-levyjen välillä ...................................................... 33
Kuvio 23. CXS-ristikytkentälevy .................................................................................... 34
Kuvio 24. XS-ristikytkentälevy ...................................................................................... 35
Kuvio 25. CXR-ristikytkentälevy .................................................................................... 36
Kuvio 26. CCS kytkentälevy .......................................................................................... 37
Kuvio 27. CCR-kytkentälevy .......................................................................................... 37
Kuvio 28. CCW-kytkentälevy ........................................................................................ 38
Kuvio 29. FXIS-kytkentälevy ......................................................................................... 39
Kuvio 30. FXIW-kytkentälevy ........................................................................................ 40
Kuvio 31. FXOS-kytkentälevy ........................................................................................ 40
4
Kuvio 32. FXOW-kytkentälevy ...................................................................................... 41
Kuvio 33. AXJ-liityntälevy ............................................................................................. 42
Kuvio 34. Ristikytkennän/kaapeloinnin periaate ......................................................... 43
Kuvio 35. NOMAK-tyyppinen instrumentointikaapeli.................................................. 44
Kuvio 36. JAMAK-tyyppinen instrumentointikaapeli ................................................... 44
Kuvio 37. TE-maadoituksen periaatekuva .................................................................... 45
Kuvio 38. JAMK:n luokan DP66 I/O-kaappi .................................................................. 47
Kuvio 39. Esimerkkikuva kenttäkotelosta .................................................................... 48
Kuvio 40. I/O-järjestelmäkaapin jännitelähde ............................................................. 49
Kuvio 41. Wago 2002–3201-kolmikerrosriviliitin ......................................................... 50
Kuvio 42. Ristikytkentä CXR-levyn ja riviliitin ryhmän välillä ....................................... 51
Kuvio 43. Riviliitin ristikytkentä .................................................................................... 52
Kuvio 44. Laitteet kenttäkotelon sisällä ....................................................................... 53
Kuvio 45. Laitteet kenttäkotelon ovessa ja ympärillä .................................................. 54
Kuvio 46. Sovelluksen AI8 ja DI8 I/O-kortit .................................................................. 56
Kuvio 47. Sovelluksen AO4 ja DO8 I/O-kortit ............................................................... 56
Kuvio 48. Sovelluksen käyttöliittymä ........................................................................... 57
Taulukot
Taulukko 1. MB2-/MB8-asennusalustojen signaalien kytkentäjärjestys
DI8P-yksiköllä ............................................................................................ 13
Taulukko 2. CSX-, CXW- ja CXR-ristikytkentälevyjen kaapeliliittimien kytkentäjärjestys
DI8P-yksiköllä ............................................................................................ 13
Taulukko 3. FCS ja FCR liitinyksiköiden signaalien kytkentäjärjestys
DI8P-yksiköllä ............................................................................................ 13
Taulukko 4. MB2-/MB8-asennusalustojen signaalien kytkentäjärjestys
DO8P-yksiköllä ........................................................................................... 15
Taulukko 5. CSX-, CXW- ja CXR-ristikytkentälevyjen kaapeliliittimien kytkentäjärjestys
DO8P-yksiköllä ........................................................................................... 15
Taulukko 6. FCS ja FCR liitinyksiköiden signaalien kytkentäjärjestys
DO8P-yksiköllä ........................................................................................... 16
5
Taulukko 7. MB2-/MB8-asennusalustojen signaalien kytkentäjärjestys
AI8C-yksiköllä............................................................................................. 18
Taulukko 8. CSX-, CXW- ja CXR-ristikytkentälevyjen kaapeliliittimien kytkentäjärjestys
AI8C-yksiköllä............................................................................................. 18
Taulukko 9. FCS ja FCR liitinyksiköiden signaalien kytkentäjärjestys
AI8C-yksiköllä............................................................................................. 19
Taulukko 10. MB2-/MB8-asennusalustojen signaalien kytkentäjärjestys
AI8V-yksiköllä ............................................................................................ 20
Taulukko 11. CSX-, CXW- ja CXR-ristikytkentälevyjen kaapeliliittimien
kytkentäjärjestys AI8V-yksiköllä ................................................................ 20
Taulukko 12. FCS ja FCR liitinyksiköiden signaalien kytkentäjärjestys
AI8V-yksiköllä ............................................................................................ 21
Taulukko 13. MB2-/MB8-asennusalustojen signaalien kytkentäjärjestys
AO4-yksiköllä ............................................................................................. 24
Taulukko 14. CSX-, CXW- ja CXR-ristikytkentälevyjen kaapeliliittimien
kytkentäjärjestys AO4-yksiköllä ................................................................ 24
Taulukko 15. FCS ja FCR liitinyksiköiden signaalien kytkentäjärjestys
AO4-yksiköllä ............................................................................................. 24
Taulukko 16. MB2-/MB8-asennusalustojen signaalien kytkentäjärjestys
TI4W3-yksiköllä ......................................................................................... 26
Taulukko 17. CSX-, CXW- ja CXR-ristikytkentälevyjen kaapeliliittimien
kytkentäjärjestys TI4W3-yksiköllä ............................................................. 26
Taulukko 18. FCS- ja FCR-liitinyksiköiden signaalien kytkentäjärjestys
TI4W3-yksiköllä ......................................................................................... 27
Taulukko 19. MB2-/MB8-asennusalustojen signaalien kytkentäjärjestys
TI4W4-yksiköllä ......................................................................................... 28
Taulukko 20. CSX-, CXW- ja CXR-ristikytkentälevyjen kaapeliliittimien
kytkentäjärjestys TI4W4-yksiköllä ............................................................. 28
Taulukko 21. FCS ja FCR liitinyksiköiden signaalien kytkentäjärjestys
TI4W4-yksiköllä ......................................................................................... 29
Taulukko 22. Harjoitus- ja oppimisympäristön kenttälaitteet ..................................... 55
6
1 Johdanto
Teollisuudessa perinteisesti toteutetun tiedonsiirtotekniikan rinnalle on nykyisin
prosessinohjaukseen ja kenttälaitteiden hallintaan ja -mittaukseen tarjolla useita
digitaalisesti toteutettuja kenttäväylä- ja toimilaiteväyläratkaisuja. Tämä on tullut
tarpeelliseksi, kun nykyajan tekniikka on tuonut uusia toimintoja kenttälaitteisiin,
mikä puolestaan on lisännyt siirrettävän tiedon määrää ja vaadittavaa
tiedonsiirtonopeutta. Digitaalisesti toimiva kaksisuuntainen kenttäväylä mahdollistaa
täten suuren ja nopean tiedonsiirtomäärän ja kenttälaitteiden keskitetyn ohjaamisen
ja kontrolloimisen vähentäen samalla kaapeloinnin määrää.
Kenttäväyläratkaisuita edustavat mm. Profibus PA -, Fielbus-, Modbus- ja CAN
(Controller Area Network) -väylät. Toimilaite- ja anturiväyliä edustavat puolestaan
mm. ASi (AS Interface), ControlNet ja Profibus DP. (Sorsanen 2009, 5.)
Teollisuudessa on kuitenkin vielä paljon käytössä perinteisellä virta- ja jänniteteknii-
kalla toteutettuja automaatioratkaisuita ja myös uusia perinteisellä tekniikalla toteu-
tettuja järjestelmiä toimitetaan. Kaikki toimijat ole vielä siirtyneet väylätekniikkaan,
joten perinteisen tekniikan opiskeleminen on edelleen myös tärkeää.
Tässä opinnäytetyössä, joka tehtiin Jyväskylän Ammattikorkeakoululle, on keskitytty
automaatiossa ja instrumenttisähkösuunnittelussa käytettävään perinteiseen ristikyt-
kentään. Tarkoitus oli suunnitella ja toteuttaa kyseisen aiheen ympärille oppimisym-
päristö Jyväskylän Ammattikorkeakoululle. Oppimisympäristöä käytettäisiin lähinnä
automaation ja instrumenttisähkösuunnittelun kursseilla.
Harjoitteluympäristössä opiskelijat pystyvät harjoittelemaan perinteisen ristikytken-
nän tekemistä. Menetelmässä signaalit tuodaan kentältä ristikytkentätilaan joko yk-
sittäisillä kaapeleilla tai runkokaapeleilla.
Harjoitteluympäristössä saadaan käytännön tuntuma ja tietämys, mihin ristikytken-
tää tarvitaan, ja nähdään, minkälaisia Metson/Valmetin IO-kortteja on tarjolla ja mi-
ten ne eroavat toisistaan. Samalla opitaan myös, minkä tyyppisiä laitteita millekin
korttityypille voidaan kytkeä ja millaisia kytkentälevyjä on järjestelmään tarjolla.
7
Opiskelijat oppivat samalla ristikytkentään liittyvien dokumenttien lukemista ja laati-
mista.
Opinnäytetyön tavoitteena oli myös suunnitella ja toteuttaa opiskelijoille harjoitus,
jonka avulla he pystyvät perehtymään MCS/DCS -ristikytkentään. Harjoitukseen mää-
ritellään erilaisia kytkentöjä, sekä kytkettävät laitteet, kaapelit, kaapelireitit, kytken-
täkotelon layout ja kytkentäluettelo. Opinnäytetyöhön kuului myös järjestelmän so-
vellussuunnittelu, asennustyöt ja lopuksi signaalien koestus.
Jyväskylän ammattikorkeakoululla on käytössä Metso DNA CR -automaatiojärjes-
telmä ja tämä opinnäytetyö on rajattu koskemaan vain sitä. JAMK:lla on toki myös
muiden valmistajien logiikoita, laitteita ja järjestelmiä. Myös nykyaikaiset digitaaliset
väyläratkaisut ovat JAMK:lla laajalti edustettuina.
Tämä opinnäytetyö on kehittämishanke-tyyppinen opinnäytetyö. Kehittämishanke-
tyyppisessä työssä pyritään parantamaan jotain jo olemassa olevaa järjestelmää tai
toimintaa ja pyritään tuomaan siihen jotain uusia palveluita ja ominaisuuksia. Tässä
työssä jatko kehitettiin JAMK:n jo olemassa olevaa Metso-automaatiojärjestelmää.
Työssä perehdyttiin Metso ACN I/O-yksiköihin, sekä niiden ominaisuuksiin ja toimin-
taan. Tämän jälkeen oli vuorossa kenttäkotelon paikan ja kalustuksen suunnittelemi-
nen, hankkiminen ja johdottaminen luokan DP66 automaatiojärjestelmään.
Tiedon hankkimiseen käytettiin Metson aiheeseen liittyviä laite-esitteitä ja -käyttöoh-
jeita. Tietoa aiheeseen haettiin myös internetistä. Lisäksi olen käynyt keskusteluita
asiaan liittyen nykyisessä työyhteisössäni Elomaticilla ja Valmetilla.
8
2 Metso DNA CR -automaatiojärjestelmä
Jyväskylän ammattikorkeakoululla on käytössä Metso DNA -automaatiojärjestelmä
(Nykyisin Valmet DNA). Se on automaatio- ja informaatiojärjestelmä, jonka avulla on
mahdollista hoitaa kaikki prosessi-, koneen ja moottorinohjaukset, samoin kuin laa-
tuun ja optimointiin liittyvät ohjaukset samalla järjestelmäalustalla. Myös turvallisuu-
teen ja kunnossapitoon liittyvät sovellukset, mm. mekaanisen värähtelyn valvonta ja
muiden älykkäiden kenttälaitteiden hallinta, onnistuvat järjestelmällä. (Valmet DNA
Suunnittelukurssi 2015.)
Järjestelmän etuja ovat yksi käyttöliittymä, historiatietokannat ja trenditys, ei myös-
kään tarvita järjestelmien välisiä linkkejä ja järjestelmä on myös helposti päivitettä-
vissä. Metso DNA on myös helposti skaalautuva järjestelmä, joten se sopii hyvin niin
pieneksi järjestelmäksi kuin koko tehtaan laajuiseksi järjestelmäksi (ks. kuvio 23).
Kuvio 1. Metso DNA -verkon rakenne (Valmet DNA Suunnittelukurssi 2015)
Vuonna 2006 julkaistu Metson DNA CR -automaatiojärjestelmä pohjautuu vuonna
2000 julkaistuun ensimmäiseen DNA -automaatiojärjestelmään. Metso DNA:ta
edeltänyt järjestelmä oli nimeltään Damatic, josta ensimmäinen versio, ”Damatic
Classic”, julkaistiin vuonna 1979. Kuvio 2 osoittaa Metso DNA -
9
automaatiojärjestelmien kehitysvaiheet ja yhteensopivuudet vuosikymmenten
saatossa.
Kuvio 2. Metso DNA:n kehitysvaiheet (Valmet DNA suunnittelukurssi 2015)
3 Jyväskylän ammattikorkeakoulun Metso DNA -järjestelmä
3.1 M-80 ja M-120 ACN I/O -yksiköt
Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) luokan DB66 Metso DNA -automaatiojärjes-
telmän (ks. kuvio 3) I/O-ryhmä koostuu IPS-teholähteestä, IBC-väyläohjaimesta ja
ACN I/O -korteista. ACN I/O -yksiköitä on tarjolla kahta sarjaa, M80- ja M-120 sarja.
M80-sarjan I/O-kortit ovat tarkoitettu matalan virta- ja jännitetason mittaamiseen
samoin kuin taajuus- ja lämpötilamittauksiin. Sarja soveltuu sekä keskitettyihin että
hajautettuihin sovelluksiin. M80-sarjan I/O-yksiköiden korkeus on 80 mm. (Valmet
DNA peruskurssi 2015.)
Silloin kun tarvitaan kahdennettua järjestelmää, korkeita erotusjännitteitä, galvaa-
nista erotusta tai 115–240 VAC tuloihin tai lähtöihin ilman erillisiä releitä, käytetään
M120-sarjan ACN I/O:ta. M120-sarjan korkeus on 120 mm ja molempien sarjojen
I/O:t kiinnitetään DIN-kiskoon. Niitä ei voi kuitenkaan kytkeä keskenään, vaan ne
asennetaan omiin erillisiin I/O-ryhmiin. (Valmet DNA peruskurssi 2015.)
M80-sarja, jota JAMK:n sarja edustaa, kytketään MB8-asennusalustalle, ja siihen
mahtuu kahdeksan I/O-yksikköä. Yhteen ACN I/O -Ethernet kenttäväylään voi kytkeä
10
maksimissaan 16 IBC-väyläohjainta ja vastaavasti yhteen väyläohjaimeen voidaan
kytkeä enimmillään 16 I/O-yksikköä, joissa kussakin on 8 kanavaa, joten tällaisen
kokoonpanon maksimi I/O-määrä on 2048. JAMK:n ACN I/O -ryhmä (ks.kuvio 3)
koostuu yhdestä 8 kappaleen I/O-korttiryhmästä. Siinä on kaksi DI8P-, DO8P- ja
AO4C-I/O-korttia sekä yksi AI8C- ja yksi TI4-I/O-kortti.
Kuvio 3. Jyväskylän ammattikorkeakoulun ACN I/O-yksikkö
3.2 IPS-teholähde
Teholähde muodostaa käyttöjännitteen IBC-väyläohjaimen ja I/O-korttiyksiköiden vä-
lille. Siina olevalla käyttökytkimellä voidaan jännite kytkeä I/O-yksiköille päälle ja
pois. Teholähteessä olevat merkkivalot kertovat laitteen tilasta. IN-merkkivalon pala-
essa vihreänä on laitteen syöttöjännite kunnossa. Kun lähtöjännite on kunnossa, pa-
laa 24V:n merkkivalo vihreänä. Myös 5 V:n lähtöjännitteelle on oma valonsa samoin
kuin vikatilalle, F-merkkivalo, joka palaa punaisena, jos jokin edellä mainituista jännit-
teistä ei ole kunnossa.
Teholähteessä on myös lämpötilanmittaus, joka valvoo teholähteen kotelon sisäläm-
pötilaa, ettei se nouse liian korkealle. Samoin teholähteessä on kenttäjännitetason
11
valvonta, joka antaa ilmoituksen, jos jännite putoaa alle 15 V DC:n. (Tehonsyöttöyksi-
köt 2011, 4.)
3.3 IBC-prosessiväyläohjain
IBC-prosessiväyläohjain yhdistää prosessinohjauspalvelimen (PCS) ja I/O-yksiköt toi-
siinsa käyttäen Ethernet-liityntää prosessinohjainpalvelimen kenttäväyläohjaimeen.
I/O-yksiköt puolestaan yhdistyvät IBC:n kanssa asynkronisen sarjaväylän kautta. (Väy-
läliityntäyksiköt 2011, 1.)
3.4 I/O-yksiköt
Tärkeässä roolissa automaatiojärjestelmissä ovat I/O-yksiköt (input/output). Ne toi-
mivat välikappaleena kenttälaitteiden ja automaatiojärjestelmän välillä. Niillä voi-
daan lukea (input) kenttälaitteiden toimintaa ja tilatietoja ja vastaavasti ohjata (out-
put) kenttälaitteita. Yleisimmät I/O-yksiköt ovat analogia input (AI), analogia output
(AO), digital input (DI) ja digitali output (DO). (Kastell 2010, 8.)
3.4.1 DI8P-yksikkö
DI8P (ks. kuvio 4) on digitaalituloyksikkö, jossa on kahdeksan kanavaa. Sitä käytetään
kosketintietojen, kaksijohdinkytkentäisten lähestymiskytkinten ja PNP-tyyppisten
kytkinten lukemiseen. Yksikkö sisältää myös kanavakohtaisen 40 mA virtarajoitetun
jännitesyötön. Lisäksi siinä on merkkivalot kaikille kanaville (0-7). Kanavan tulon ol-
lessa tilassa ”1” merkkivalo palaa keltaisena. (ACN I/O -yksiköt, M80-sarja 2011, 145.)
I/O-yksikön kotelon rakenne on seuraava:
Kotelon koko on: 95 mm x 24 mm x 95 mm [K x L x S].
Kotelon paino on 90 g.
Myös muiden M80-sarjan I/O-yksiköiden koteloiden koko on edellä mainittu koko.
12
Kuvio 4. DI8P-digitaalitulon I/O-yksikkö (ACN I/O -yksiköt, M80-sarja 2011, 151.)
Kuviossa 5 on esitetty tulopiirin rakenne ja logiikan periaate. Kuviossa Channel 0 ku-
vaa kentän puolta ja State-logiikalle menevää tilatietoa.
Kuvio 5. DI8P-digitaalitulon I/O-yksikön sisäinen kytkentä (ACN I/O – yksiköt, M80-sarja 2011, 148.)
Käytettäessä MB2- ja MB8-asennusalustoja lattakaapeliliittimellä on signaalien kyt-
kentäjärjestys taulukon 1 mukainen.
13
Taulukko 1. MB2-/MB8-asennusalustojen signaalien kytkentäjärjestys DI8P-yksiköllä (ACN I/O – yksiköt, M80-sarja 2011, 148.)
Käytettäessä CXS-, CXW- ja CXR-ristikytkentälevyjä on kaapeliliittimien signaalien kyt-
kentäjärjestys taulukon 2 mukainen.
Taulukko 2. CSX-, CXW- ja CXR-ristikytkentälevyjen kaapeliliittimien kytkentäjärjestys DI8P-yksiköllä (ACN I/O -yksiköt, M80-sarja 2011, 148.)
Kun käytetään MB2- tai MB8-asennusalustojen liitinyksiköitä FCS ja FCR on signaalien
kytkentäjärjestys taulukon 3 mukainen.
Taulukko 3. FCS ja FCR liitinyksiköiden signaalien kytkentäjärjestys DI8P-yksiköllä (ACN I/O – yksiköt, M80-sarja 2011, 148.)
3.4.2 DO8P-yksikkö
D08P (ks. kuvio 6) on digitaalilähtöyksikkö, jossa on kahdeksan kanavaa. Sillä ohja-
taan PNP-tyyppisiä magneettiventtiileitä, merkkilamppuja ja välireleiden avulla myös
14
moottoreita ja venttiileitä. Yksikkö sisältää myös kanavakohtaisen 200 mA virtarajoi-
tetun jännitesyötön. Lisäksi siinä on merkkivalot kaikille kanaville (0-7). Kanavan läh-
dön ollessa tilassa ”1” merkkivalo palaa keltaisena. (ACN I/O – yksiköt, M80-sarja
2011, 191.)
Kuvio 6. DO8P-digitaalilähdön I/O-yksikkö (ACN I/O -yksiköt, M80-sarja 2011, 196.)
Kuviossa 7 on esitetty DO8P-digitaalilähdön lähtöpiirin toimintaperiaate.
15
Kuvio 7. DO8P-digitaalilähtö I/O-yksikön sisäinen kytkentä (ACN I/O -yksiköt, M80-sarja 2011, 193.)
Käytettäessä MB2- ja MB8-asennusalustoja lattakaapeliliittimellä on signaalien kyt-
kentäjärjestys taulukon 4 mukainen.
Taulukko 4. MB2-/MB8-asennusalustojen signaalien kytkentäjärjestys DO8P-yksiköllä (ACN I/O -yksiköt, M80-sarja 2011, 193.)
Käytettäessä CXS-, CXW- ja CXR-ristikytkentälevyjä on kaapeliliittimien signaalien kyt-
kentäjärjestys taulukon 5 mukainen.
Taulukko 5. CSX-, CXW- ja CXR-ristikytkentälevyjen kaapeliliittimien kytkentäjärjestys DO8P-yksiköllä (ACN I/O -yksiköt, M80-sarja 2011, 193.)
16
Kun käytetään MB2- tai MB8-asennusalustojen liitinyksiköitä FCS ja FCR on signaalien
kytkentäjärjestys taulukon 6 mukainen.
Taulukko 6. FCS ja FCR liitinyksiköiden signaalien kytkentäjärjestys DO8P-yksiköllä (ACN I/O -yksiköt, M80-sarja 2011, 193.)
3.4.3 AI8-yksiköt
AI8-yksiköt (ks. kuvio 8) ovat analogiatuloyksiköitä, joissa on kahdeksan kanavaa.
AI8C-yksikkö on tarkoitettu 0/4…20 mA virtaviestien mittaamiseen ja AI8V-yksikkö
0/2…10 V jänniteviestien mittaamiseen. AI8H-yksikkö on myös tarkoitettu 0/4…20
mA virtaviestien mittaamiseen ja siinä on lisäksi HART-standardin mukainen kommu-
nikointiliityntä tulokanaville.
AI8C- ja AI8H-yksiköissä on jokaiselle kanavalle oma itsenäinen tehonsyöttö ja ne
myös rajoittavat syöttövirtaa ja valvovat syöttöjännitettä. AI8V-yksikössä ei ole virta-
syöttöä lähettimelle ja sen tähden se soveltuu vain aktiivisen lähettimen kytkentään.
Kaikissa AI8-yksiköissä mittausalue valitaan ja normalisoidaan ohjelmallisesti ja tule-
ville viesteille suoritetaan analoginen RF- ja alipäästösuodatus sekä myös ohjelmalli-
nen digitaalinen suodatus. Lisäksi kaikki AI8-yksiköt valvovat kenttäpiirin oikosulkua
ja katkosta, sekä myös mittausalueen ylitystä ja alitusta. (ACN I/O – yksiköt, M80-
sarja 2011, 1.)
Lisäksi kaikilla AI8-yksiköillä on kahdeksan punaista merkkivaloa, kanaville 0..7. Merk-
kivalo palaa jatkuvasti punaisena, kun kanavan kenttäpiirissä on oikosulku tai katkos.
Kun kanavan mittausalueen ala- tai yläraja on ylitetty, valo vilkkuu punaisena 3 Hz:n
17
taajuudella. AI8H-yksikössä HART-kommunikointikanavan ollessa käynnissä merkki-
valo palaa keltaisena.
Kuvio 8. AI8-analogiatulo I/O-yksikkö (ACN I/O – yksiköt, M80-sarja 2011, 8.)
Kuviossa 9 on esitetty AI8C-yksikön tulopiirin sisäinen kytkentä. Kanavissa 0…3 FP on
kiinteästi VS eli kanaville syötetään käyttöjännite. Kanavissa 4…7 FP voidaan valita
VS:ksi tai COM:ksi eli voidaan valita syötetäänkö käyttöjännite vai ei. Tehdasasetuk-
sena on, että käyttöjännite syötetään kaikille kanaville. (ACN I/O – yksiköt, M80-sarja
2011, 7.)
18
Kuvio 9. AI8C I/O-yksikön sisäinen kytkentä (ACN I/O – yksiköt, M80-sarja 2011, 3.)
Käytettäessä MB2- ja MB8-asennusalustoja lattakaapeliliittimellä on signaalien kyt-
kentäjärjestys taulukon 7 mukainen.
Taulukko 7. MB2-/MB8-asennusalustojen signaalien kytkentäjärjestys AI8C-yksiköllä (ACN I/O – yksiköt, M80-sarja 2011, 3.)
Käytettäessä CXS-, CXW- ja CXR-ristikytkentälevyjä on kaapeliliittimien signaalien kyt-
kentäjärjestys taulukon 8 mukainen.
Taulukko 8. CSX-, CXW- ja CXR-ristikytkentälevyjen kaapeliliittimien kytkentäjärjestys AI8C-yksiköllä (ACN I/O – yksiköt, M80-sarja 2011, 3.)
Kun käytetään MB2- tai MB8-asennusalustojen liitinyksiköitä FCS ja FCR on signaalien
kytkentäjärjestys taulukon 9 mukainen.
19
Taulukko 9. FCS ja FCR liitinyksiköiden signaalien kytkentäjärjestys AI8C-yksiköllä (ACN I/O – yksiköt, M80-sarja 2011, 3.)
Kuviossa 10 on esitetty AI8C-yksikön valintakytkimet, joilla voidaan valita syöte-
täänkö käyttöjännite kanaville 4…7. Tehdasasetuksena on, että käyttöjännite syöte-
tään kaikille kanaville. AI8V-yksikössä ei ole valintakytkimiä.
Kuvio 10. AI8C-yksikön jännitteen syötön valintakytkimet (ACN I/O – yksiköt, M80-
sarja 2011, 7.)
AI8V-yksikön, missä ei ole käyttöjännitteen syöttöä, sisäinen kytkentä on näytetty ku-
viossa 11. Yksikkö soveltuu ainoastaan aktiivisen lähettimen kytkentään.
20
Kuvio 11. AI8V I/O-yksikön sisäinen kytkentä (ACN I/O – yksiköt, M80-sarja 2011, 4.)
Käytettäessä MB2- ja MB8-asennusalustoja lattakaapeliliittimellä on signaalien kyt-
kentäjärjestys taulukon 10 mukainen.
Taulukko 10. MB2-/MB8-asennusalustojen signaalien kytkentäjärjestys AI8V-yksiköllä (ACN I/O – yksiköt, M80-sarja 2011, 4.)
Käytettäessä CXS-, CXW- ja CXR-ristikytkentälevyjä on kaapeliliittimien signaalien kyt-
kentäjärjestys taulukon 11 mukainen.
Taulukko 11. CSX-, CXW- ja CXR-ristikytkentälevyjen kaapeliliittimien kytkentäjärjes-tys AI8V-yksiköllä (ACN I/O – yksiköt, M80-sarja 2011, 4.)
MB2- ja MB8-asennusalustojen liitinyksiköistä löytyy kaksi eri versiota. FCx-yksiköillä
FCS S446105 ja FCR S446106 ja niiden kytkentäjärjestys on taulukon 12 mukainen.
21
Taulukko 12. FCS ja FCR liitinyksiköiden signaalien kytkentäjärjestys AI8V-yksiköllä (ACN I/O – yksiköt, M80-sarja 2011, 4.)
3.4.4 AO4-yksiköt
AO4-yksiköt (ks. kuvio 12) ovat nelikanavaisia analogialähtö I/O-yksiköitä. Niillä anne-
taan virta- ja jänniteviestejä, kun halutaan ohjata erilaisia toimilaitteita ja analo-
giasäätimiä.
Yksiköillä AO4C ja AO4C50R annetaan 0/4…20 mA virtaviestejä. Erona näillä kahdella
yksiköllä on kanavien kenttäpiirien sisäinen resistanssi, joka yksiköllä AO4C on 0
ohmia ja yksiköllä AO4C50R 50 ohmia. Yksiköllä AO4V annetaan 0/2…10 V:n jännite-
viestejä. (ACN I/O – yksiköt, M80-sarja 2011, 75.)
Lisäksi kaikilla AO4-yksiköillä on neljä punaista merkkilamppua, kanavat 0…3. Jos vir-
talähdöllä linjan resistanssi on liian pieni tai jos jännitelähdöllä lähtevä jännite on alle
90 % asetellusta, palaa merkkivalo jatkuvasti. Vastaavasti jos virtalähdöllä linjan resis-
tanssi on liian suuri tai jos jännitelähdöllä lähtevä jännite on yli 110 % asetellusta,
vilkkuu merkkivalo 3 Hz:n taajuudella. (ACN I/O – yksiköt, M80-sarja 2011, 81.)
22
Kuvio 12. AO4-analogialähtö I/O-yksikkö (ACN I/O – yksiköt, M80-sarja 2011, 81.)
Kuviossa 13 on esitetty yksiköiden AO4C ja AO4C50R sisäinen kytkentä (lähtöpiiri) ja
kuviossa 14 yksikön AO4V sisäinen kytkentä (lähtöpiiri).
23
Kuvio 13. AO4C ja AO4C50R I/O-yksiköiden sisäiset kytkennät (ACN I/O – yksiköt, M80-sarja 2011, 77.)
Kuvio 14. AO4V I/O-yksikön sisäinen kytkentä (ACN I/O – yksiköt, M80-sarja 2011, 77.)
Käytettäessä MB2- ja MB8-asennusalustoja lattakaapeliliittimellä on signaalien kyt-
kentäjärjestys taulukon 13 mukainen.
24
Taulukko 13. MB2-/MB8-asennusalustojen signaalien kytkentäjärjestys AO4-yksiköllä (ACN I/O – yksiköt, M80-sarja 2011, 78.)
Käytettäessä CXS-, CXW- ja CXR-ristikytkentälevyjä on kaapeliliittimien signaalien kyt-
kentäjärjestys taulukon 14 mukainen.
Taulukko 14. CSX-, CXW- ja CXR-ristikytkentälevyjen kaapeliliittimien kytkentäjärjes-tys AO4-yksiköllä (ACN I/O – yksiköt, M80-sarja 2011, 78.)
Kun käytetään MB2- tai MB8-asennusalustojen liitinyksiköitä FCS ja FCR on signaalien
kytkentäjärjestys taulukon 15 mukainen.
Taulukko 15. FCS ja FCR liitinyksiköiden signaalien kytkentäjärjestys AO4-yksiköllä (ACN I/O – yksiköt, M80-sarja 2011, 78.)
25
3.4.5 TI4-yksiköt
PT-100-antureille soveltuvia lämpötilanmittausyksiköitä ovat nelikanavaiset TI4-
lämpötilanmittausyksiköt (ks. kuvio 15). Niitä on kahta eri mallia, kolmijohdinmit-
tauksissa käytettävä TI4W3, sekä nelijohdinmittauksissa käytettävä TI4W4. (ACN I/O -
yksiköt, M80-sarja 2011, 267.)
Erona näillä yksiköillä on johdinmäärän lisäksi se, että TI4W3-yksikkö korjaa kolmijoh-
dinkytkennässä mittausjohtimien resistanssista johtuvan virheen sisäisesti. Virheen-
korjaus perustuu yksikön olettamukseen siitä, että kaikki kolme johdinta ovat ominai-
suuksiltaan samanlaiset. Nelijohdinmittauksessa korjausta ei tarvita, koska siinä mit-
tausjohdinresistanssi ei vaikuta mittaustulokseen. Nimellismittausalue yksiköillä on -
50…+400 o C. (ACN I/O -yksiköt, M80-sarja 2011, 267.)
Lämpötilanmittausyksiköillä on myös punaiset ja keltaiset merkkivalot kaikille kana-
ville. Keltainen merkkivalo OF0…OF3 palaa jatkuvasti, kun kyseisen kanavan mittaus-
alueen ala- tai ylähälytysraja on ylitetty. Punainen merkkivalo LO0…LO3 puolestaan
palaa jatkuvasti punaisena, jos jonkin kanavan kenttäpiirissä on katkos.
Kuvio 15. TI4 lämpötilanmittaus I/O-yksikkö (ACN I/O – yksiköt, M80-sarja 2011, 274.)
Kuviossa 16 on esitetty yksikön TI4W3 sisäinen kytkentä (tulopiiri).
26
Kuvio 16. TI4W3 lämpötilanmittaus piirin tulopiiri (ACN I/O – yksiköt, M80-sarja 2011, 269.)
Käytettäessä MB2- ja MB8-asennusalustoja lattakaapeliliittimellä on signaalien kyt-
kentäjärjestys taulukon 16 mukainen.
Taulukko 16. MB2-/MB8-asennusalustojen signaalien kytkentäjärjestys TI4W3-yksiköllä (ACN I/O – yksiköt, M80-sarja 2011, 269.)
Käytettäessä CXS-, CXW- ja CXR-ristikytkentälevyjä on kaapeliliittimien signaalien kyt-
kentäjärjestys taulukon 17 mukainen.
Taulukko 17. CSX-, CXW- ja CXR-ristikytkentälevyjen kaapeliliittimien kytkentäjärjes-tys TI4W3-yksiköllä (ACN I/O – yksiköt, M80-sarja 2011, 270.)
Kun käytetään MB2- tai MB8-asennusalustojen liitinyksiköitä FCS ja FCR on signaalien
kytkentäjärjestys taulukon 18 mukainen.
27
Taulukko 18. FCS- ja FCR-liitinyksiköiden signaalien kytkentäjärjestys TI4W3-yksiköllä (ACN I/O – yksiköt, M80-sarja 2011, 270.)
Jos mittausjohtimilla + ja COM on kenttäkaapelissa eri resistanssit, tästä johtuva
virhe voidaan laskea kaavalla
(RCOM – R+) * 2,64 = Virheen suuruus [oC]
Kaavassa R+ tarkoittaa + -johtimen resistanssia ja RCOM COM-johtimen resistanssia
kenttäkaapelissa. Korjatun mittaustuloksen saamiseksi saatu virhe lisätään etumerk-
keineen saatuun mittaustulokseen. (ACN I/O – yksiköt, M80-sarja 2011, 270.)
Kuviossa 17 on esitetty yksikön TI4W4 sisäinen kytkentä (tulopiiri).
28
Kuvio 17. TI4W4 lämpötilanmittaus piirin tulopiiri (ACN I/O – yksiköt, M80-sarja 2011, 271.)
Käytettäessä MB2- ja MB8-asennusalustoja lattakaapeliliittimellä on signaalien kyt-
kentäjärjestys taulukon 19 mukainen.
Taulukko 19. MB2-/MB8-asennusalustojen signaalien kytkentäjärjestys TI4W4-yksiköllä (ACN I/O – yksiköt, M80-sarja 2011, 271.)
Käytettäessä CXS-, CXW- ja CXR-ristikytkentälevyjä on kaapeliliittimien signaalien kyt-
kentäjärjestys taulukon 20 mukainen.
Taulukko 20. CSX-, CXW- ja CXR-ristikytkentälevyjen kaapeliliittimien kytkentäjärjes-tys TI4W4-yksiköllä (ACN I/O – yksiköt, M80-sarja 2011, 271.)
29
Kun käytetään MB2- tai MB8-asennusalustojen liitinyksiköitä FCS ja FCR on signaalien
kytkentäjärjestys taulukon 21 mukainen.
Taulukko 21. FCS ja FCR liitinyksiköiden signaalien kytkentäjärjestys TI4W4-yksiköllä (ACN I/O – yksiköt, M80-sarja 2011, 271.)
3.4.6 FI4-yksiköt
FI4-yksiköt (ks. kuvio 18) ovat taajuus- ja pulssituloyksiköitä, joissa on neljä kanavaa.
Lisäksi yksiköissä on myös SSI-tulot.
FI4V-yksikkö on varustettu +24 V:n jännitesyötöllä ja siinä on neljä P-tyypin pulssitu-
lokanavaa. Yksikössä FI4S5 on puolestaan neljä RS-422-pulssitulokanavaa tai vaihto-
ehtoisesti kaksi SSI-kanavaa. Kaksi kanavaa sisältää +5 V:n anturisyötön. Yksikössä
FI4S24 on muuten samat ominaisuudet kuin FI4S5-yksikössä, mutta sen anturisyöttö
on +24 V:n suuruinen. Kaikkien yksiköiden neljä pulssitulokanavaa voidaan lisäksi
konfiguroida kahdeksi kvadratuurikanavaksi. (ACN I/O – yksiköt, M80-sarja 2011,
241.)
Koska JAMK:n I/O-kokoonpano ei sisällä FI4-yksikköä, tässä työssä ei perehdytä sen
toimintaan tämän enempää. Lisää tietoa kyseisistä yksiköistä saa tarvittaessa Met-
son/Valmetin ACN I/O -yksiköt, M80-sarjan esitteestä.
30
Kuvio 18. FI4 taajuus-/pulssitulo I/O-yksikkö (ACN I/O -yksiköt, M80-sarja 2011, 257.)
4 Ristikytkentälevyt
Ristikytkentälevyt ovat paljaita koteloimattomia piirilevyjä. Ristikytkentälevyjen
avulla I/O-kaapissa olevat I/O-korttien signaalit kytketään kentältä tuleviin runkokaa-
peleihin ja käytettävä ristikytkentälevytyyppi valitaan käytettävän I/O-yksikön perus-
teella. (ACN Ristikytkentälevyt, M80-sarja 2011, 1.) Seuraavassa on esitelty M80-sar-
jan ristikytkentälevyt.
4.1 Ristikytkentälevyt kiertoliitosliittimillä, CXW ja XW
Asennusalustoilta MB2 tai MB8 liitytään CXW-ristikytkentälevyyn (ks. kuvio 19) 16
napaisella lattakaapelilla. CXW-ristikytkentälevyssä on puolestaan liittimet kahdek-
salle lattakaapelille, jotka on numeroitu X1…X8 ja kahdeksan kiertoliitosliitintä nume-
roituna X11…X18.
31
CXW-levyn lattakaapeliliitin X1 kytkeytyy saman levyn kiertoliitosliittimeen X11, latta-
kaapeliliitin X2 kiertoliitosliittimeen X12 ja niin edelleen. Levyllä saman numeroiset
nastat kytkeytyvät toisiinsa.
Varsinainen ristikytkentä tapahtuu CXW-levyn kiertoliitosliittimistä X11…X18 XW-
levyn (ks. kuvio 20) kiertoliitosliittimiin X1…X8 ja X11…X18. Se tehdään käyttäen risti-
kytkentätyökalua (ks. kuvio 21) ja ristikytkentälankaa (”räppilankaa”). Runkokaapelit
kytketään XW-levyn liittimiin XW n ja XW n+1. Käytettävän johtimen poikkipinta-ala
voi olla enintään 1,5 mm2. (ACN Ristikytkentälevyt, M80-sarja 2011, 5-7.)
Kuvio 19. CXW-ristikytkentälevy (ACN Ristikytkentälevyt, M80-sarja 2011, 6.)
32
Kuvio 20. XW-ristikytkentälevy (ACN Ristikytkentälevyt, M80-sarja 2011, 7.)
Kuvio 21. Ristikytkentätyökalu, "räppilankatyökalu"
Kuviossa 22 on kuvattuna ristikytkentä CXW-levyjen kiertoliitosliittimistä XW-levyjen
kiertoliitosliittimiin. Kuvion vasemmassa reunassa I/O-yksiköiltä tulevat 16-napaiset
33
lattakaapelit kytkeytyvät CXW-levyjen liittimiin. Varsinainen ristikytkentä CXW-
levyjen kiertoliitosliittimistä XW-levyjen kiertoliitosliittimiin näkyy keskellä tehtynä
mustilla ”räppilangoilla”. Kuviossa oikealla oleviin XW-levyihin on vielä tässä vai-
heessa runkokaapelit kytkemättä.
Kuvio 22. Ristikytkentä CXW- ja XW-levyjen välillä
4.2 Ristikytkentälevyt jousivoimaliittimillä, CXS ja XS
Asennusalustoilta MB2 tai MB8 liitytään CXS-ristikytkentälevyyn (ks. kuvio 23) 16-na-
paisella lattakaapelilla. CXS-ristikytkentälevyssä on puolestaan liittimet kahdeksalle
lattakaapelille, jotka on numeroitu X1…X8 ja kahdeksan jousivoimaliitintä numeroi-
tuna X11…X18.
CXS-levyn lattakaapeliliitin X1 kytkeytyy saman levyn jousivoimaliittimeen X11, latta-
kaapeliliitin X2 jousivoimaliittimeen X12 ja niin edelleen. Levyllä saman numeroiset
nastat kytkeytyvät toisiinsa.
34
Varsinainen ristikytkentä tapahtuu CXS-levyn jousivoimaliittimistä X11…X18 XS-levyn
(ks. kuvio 24) jousivoimaliittimiin X1…X8. Käytettävän ristikytkentäjohtimen poikki-
pinta-ala voi olla enintään 0,5 mm2. Runkokaapelit kytketään XS-levyn liittimiin XS n
ja XS n+1 ja käytettävän johtimen poikkipinta-ala voi olla enintään 1,5 mm2. (ACN Ris-
tikytkentälevyt, M80-sarja 2011, 3-4.)
Kuvio 23. CXS-ristikytkentälevy (ACN Ristikytkentälevyt, M80-sarja 2011, 3.)
35
Kuvio 24. XS-ristikytkentälevy (ACN Ristikytkentälevyt, M80-sarja 2011, 4.)
4.3 Ristikytkentälevy ruuviliittimillä, CXR
Kun halutaan käyttää ristikytkentälevyä, johon ristikytkentäkaapelit tai suoraan ken-
tälle menevät runkokaapelit kiinnitetään ruuviliittimille, valitaan CXR-
ristikytkentälevy (ks. kuvio 25). Asennusalustoilta MB2 tai MB8 siihen liitytään 16-na-
paisella lattakaapelilla (X1…X8).
Levyn ruuviliittimiin X11…X18 kytketään ristikytkentäkaapelit tai suoraan kentälle
menevät runkokaapelit. Levyn oikeassa laidassa olevien TE-liittimien avulla voidaan
runkokaapelien suojavaipat maadoittaa ja ketjuttaa. (ACN Ristikytkentälevyt, M80-
sarja 2011, 12.)
36
Kuvio 25. CXR-ristikytkentälevy (ACN Ristikytkentälevyt, M80-sarja 2011, 12.)
4.4 Yhteisen potentiaalin kytkentälevyt, CCS-, CCR- ja CCW-levyt
Kun tarvitaan yhteisen potentiaalin kytkentälevyjä, käytetään T35-asennuskiskoon
asennettavia CCS-, CCR- ja CCW-kytkentälevyjä. CCS-levy (ks. kuvio 26) on varustettu
jousivoimalukitteisilla liittimillä ja CCR-levy (ks. kuvio 27) ruuvilukitteisilla liittimillä.
Molemmissa kytkettävän johtimen poikkipinta-ala saa olla enintään 1,5 mm2.
CCW-levyllä (ks. kuvio 28) on kiertoliitosliittimet. Kaikissa levyissä liittimiä X1 ja X2
käytetään kentältä tulevien I/O-signaalien/potentiaalien kytkemiseen. Levyjen liitti-
miin X3 ja X4 tuodaan jaettava signaali/potentiaali ja niitä käytetään myös useam-
pien yksiköiden ketjuttamiseen yhteen. Kaikissa levyissä kaikki liitinnastat on galvaa-
nisesti kytketty toisiinsa. (ACN Ristikytkentälevyt, M80-sarja 2011, 13–14.)
37
Kuvio 26. CCS kytkentälevy (ACN Ristikytkentälevyt, M80-sarja 2011, 13.)
Kuvio 27. CCR-kytkentälevy (ACN Ristikytkentälevyt, M80-sarja 2011, 14.)
38
Kuvio 28. CCW-kytkentälevy (ACN Ristikytkentälevyt, M80-sarja 2011, 14.)
4.5 Ristikytkentälevyt DI16P-yksikölle, FXIS ja FXIW
4.5.1 Jousivoimakiinnitteinen FXIS-levy
FXIS-levyn liittimissä (ks. kuvio 29) X3…X6 on jännitesyöttö 64 kenttäpiirille. Jänni-
tesyötöt on myös virtarajoitettu 160 mA:n nimellissyöttövirralle ja 200 mA:n oikosul-
kurajalle neljän lähdön ryhmissä. Jos oikosulkuraja ylittyy, saadaan siitä potentiaaliva-
paa kytkintieto liittimeltä X2 ja myös visuaalinen tieto merkkivalolla.
Jousilukitteisiin liittimiin X3…X6 kytketään riviliittimille menevät ristikytkentäjohtimet
tai suoraan kentälle menevät kenttäkaapelit. Kytkettävien johtimien poikkipinta-ala
saa olla enintään 0,5 mm2. FXIS-levyn käyttöjännite on +18…+30 VDC joka kytketään
liittimeen X1 seuraavasti: nastaan 1 kytketään 0 V ja nastaan 2 kytketään +18…+30
VDC. Liittimien X3…X6 kentän jännitesyöttöryhmät ovat seuraavat: nastat 1…4 jänni-
tesyöttöryhmä 1, nastat 5…8 jännitesyöttöryhmä 2, nastat 9…12 jännitesyöttöryhmä
3 ja nastat 13…16 jännitesyöttöryhmä 4. (ACN Ristikytkentälevyt, M80-sarja 2011, 8.)
39
Kuvio 29. FXIS-kytkentälevy (ACN Ristikytkentälevyt, M80-sarja 2011, 8.)
4.5.2 Kiertoliitoskiinnitteinen FXIW-levy
FXIW-levyn liittimissä (ks. kuvio 30) X3…X4 on myös jännitesyöttö 64 kenttäpiirille.
Jännitesyötöt on myös virtarajoitettu 160 mA:n nimellissyöttövirralle ja 200 mA:n oi-
kosulkurajalle neljän lähdön ryhmissä. Jos oikosulkuraja ylittyy, saadaan siitä potenti-
aalivapaa kytkintieto liittimeltä X2 ja myös visuaalinen tieto merkkivalolla.
Kiertoliitosliittimiin X3…X4 kytketään riviliittimille menevät ristikytkentäjohtimet. Kyt-
kettävien johtimien poikkipinta-ala saa olla enintään 0,5 mm2. FXIS-levyn käyttöjän-
nite on +18…+30 VDC joka kytketään liittimeen X1 seuraavasti: nastaan 1 kytketään 0
V ja nastaan 2 kytketään +18…+30 VDC. Liittimien X3…X4 kentän jännitesyöttöryhmät
ovat seuraavat: nastat 1…4 jännitesyöttöryhmä 1, nastat 5…8 jännitesyöttöryhmä 2,
nastat 9…12 jännitesyöttöryhmä 3, nastat 13…16 jännitesyöttöryhmä 4, nastat
17…20 jännitesyöttöryhmä 5, nastat 21…24 jännitesyöttöryhmä 6, nastat 25…28 jän-
nitesyöttöryhmä 7 ja nastat 29…32 jännitesyöttöryhmä 8. (ACN Ristikytkentälevyt,
M80-sarja 2011, 9.)
40
Kuvio 30. FXIW-kytkentälevy (ACN Ristikytkentälevyt, M80-sarja 2011, 9.)
4.6 Ristikytkentälevyt DO16P-yksikölle, FXOS ja FXOW
4.6.1 Jousivoimakiinnitteinen FXOS-levy
FXOS-levyn (ks. kuvio 31) liittimissä X3…X8 on yhteensä 96 samassa potentiaalissa
olevaa kytkentäpistettä, joiden potentiaali määrätään liittimellä X1. Kun käytetään
DO16P-yksikköä, liitin X1 kytketään 0 V:n potentiaaliin ja liittimen nastat 1 ja 2 ovat
samassa potentiaalissa keskenään.
Levyn jousivoimaliittimiin X3…X8 kytketään riviliittimille menevät ristikytkentäjohti-
met tai suoraan kentälle menevät kenttäkaapelit. Kytkettävien johtimien poikkipinta-
ala saa olla enintään 0,5 mm2. (ACN Ristikytkentälevyt, M80-sarja 2011, 10.)
Kuvio 31. FXOS-kytkentälevy (ACN Ristikytkentälevyt, M80-sarja 2011, 10.)
41
4.6.2 Kiertoliitoskiinnitteinen FXOW-levy
FXOW-levyn (ks. kuvio 32) liittimissä X3…X5 on myös yhteensä 96 samassa potentiaa-
lissa olevaa kytkentäpistettä, joiden potentiaali määrätään liittimellä X1. Kun käyte-
tään DO16P-yksikköä, liitin X1 kytketään 0 V:n potentiaaliin ja liittimen nastat 1 ja 2
ovat samassa potentiaalissa keskenään.
Levyn jousivoimaliittimiin X3…X5 kytketään riviliittimille menevät ristikytkentäjohti-
met. Kytkettävien johtimien poikkipinta-ala saa olla enintään 0,5 mm2. (ACN Ristikyt-
kentälevyt, M80-sarja 2011, 11.)
Kuvio 32. FXOW-kytkentälevy (ACN Ristikytkentälevyt, M80-sarja 2011, 11.)
4.7 AXJ-liityntälevy
Metson vanhemmassa automaatiojärjestelmässä, Damatic XDI:ssä, enintään kahdek-
salle I/O-yksikölle käytetään AXJ-liityntälevyä (ks. kuvio 33). Siinä kenttäliityntä tuo-
daan XL-liittimille ja ristikytkentä tehdään kiertoliitoksilla XL-liittimien ja AXJ-
liityntälevyn kiertoliitostappien välille. I/O-yksiköistä AXJ-liityntälevylle liitytään 26-
napaisilla nauhakaapeleilla.
42
Kuvio 33. AXJ-liityntälevy
5 Kaapelit
Signaalien siirto ja käyttöjännitteen syöttö kenttälaitteiden/antureiden ja automaa-
tion I/O-korttien välillä tapahtuu laite- ja runkokaapeleiden välityksellä (ks. kuvio 34).
Mittalähettimen/-anturin muodostama standartianalogiaviesti (AI, AO), yleensä
4…20 mA, on herkkä häiriöille, joten oikeanlaisen kaapelityypin valinta on tärkeää.
Sitä vastoin binääriviestit, jänniteviestit, (DI, DO) eivät ole yhtä herkkiä häiriöille, jo-
ten ne eivät tarvitse yhtä hyvää suojausta, kuin analogiaviestit.
5.1 Kaapelityypit
Kaapelityypin valinnalla voidaan siis vaikuttaa häiriöiden määrään ja häiriönsietoky-
kyyn. Yleensä instrumentointikaapelit ovatkin suojattuja vähintään parikierrolla. Pari-
kierron nimitys tulee siitä, että kaapelissa johtimet on kierretty johdinpareiksi häiriöi-
den vähentämiseksi. Kierrettyjen silmukoiden pinta-alat ovat pieniä ja perättäisten
silmukoiden suunnat ovat vastakkaiset, jolloin indusoituvat virrat kumoavat toisensa.
Kun halutaan lisää häiriösuojausta, valitaan NOMAK-tyyppinen instrumentointikaa-
peli (ks. kuvio 35). Siinä monisäikeiset johtimet on jaettu yhteen kerratuiksi pareiksi,
43
joita on kaapelityypistä riippuen 2-48 paria. Lisäksi kaapelissa on yhteinen moni-
säikeinen maadoituslanka ja alumiinifoliointi. Vaippana kaapelissa on yleensä harmaa
PVC-muovi.
Kuvio 34. Ristikytkennän/kaapeloinnin periaate
44
Kuvio 35. NOMAK-tyyppinen instrumentointikaapeli
Kun halutaan edelleen parantaa häiriösuojausta, valitaan JAMAK-tyyppinen instru-
mentointikaapeli (ks. kuvio 36). Siinä monisäikeiset johtimet on jaettu pareiksi, joita
on kaapelityypistä riippuen 2-48 paria. Lisäksi kaapelissa on jokaisella parilla oma mo-
nisäikeinen maadoituslanka ja kukin pari on erikseen suojattu omalla alumiinifoliolla.
Vaippana kaapelissa on yleensä harmaa PVC-muovi.
Kuvio 36. JAMAK-tyyppinen instrumentointikaapeli
45
5.2 Kaapelien reititys
Kaapeleiden reitityksellä voidaan myös vaikuttaa häiriöiden syntyyn ja niiden siirtymi-
seen kaapelista toiseen. Jos mahdollista, niin ohjaus- ja signaalikaapelit ja syöttökaa-
pelit tulisi mielellään sijoittaa omiin kaapelihyllyihinsä. Käytännössä nämä kaapelit
kuitenkin yleensä sijaitsevat samalla kaapelireitillä tai kaapelihyllyllä. Tällöin häiriöitä
voidaan vähentää sijoittamalla ohjaus- ja signaalikaapelit ja syöttökaapelit eri reu-
noille kaapelihyllyä. Tilanteessa jossa kaapelit joutuvat ohittamaan tai risteämään toi-
sensa, se tulisi tehdä suorassa kulmassa, jolloin magneettikentän vaikutukset saa-
daan minimoitua.
5.3 TE-maadoitus ja potentiaalintasaus
Oikeanlaisella maadoittamisella saadaan tehokkaasti estettyä ja minimoitua häiriöi-
den syntyä ja vaikutuksia automaatiojärjestelmissä. Yleensä kaapelit ja johtimet maa-
doitetaan vain toisesta päästä, jolloin saadaan estettyä silmukoiden syntyminen, jo-
hon voisi indusoitua jännitettä jostakin toisesta risteävästä tai lähellä olevasta kaape-
lista.
TE-maadoittamista siis käytetään mm. herkkien laitteiden ja pienitasoisten virtasig-
naalikaapeleiden maadoittamiseen ja häiriönpoistoon. TE-maadoitusverkko (ks. kuvio
37) on rakenteeltaan tähtimäinen, eli vain yksi piste on yhteydessä varsinaiseen maa-
han. Yleensä pää-TE-kisko yhdistetään koko järjestelmän päämaadoituskiskoon.
Kuvio 37. TE-maadoituksen periaatekuva
46
Kun esim. JAMAK-kaapeli kytketään TE-maadoitukseen, niin sen parikohtaiset suoja-
johtimet sekä koko kaapelin yhteinen suojajohdin kytketään TE-maadoitukseen. Kyt-
kentä tehdään vain kaapelin toisesta päästä, yleensä instrumentti- tai ristikytkentäti-
lan päästä. Kenttälaitteiden esim. venttiilinasennoittimen ja antureiden päästä suoja-
johtimet jätetään kytkemättä.
Potentiaalintasauksella tarkoitetaan jännitteelle alttiina olevien ja jännitettä johta-
vien rakenteiden osien kytkemistä maadoitukseen. Tällaisia johtavia rakenteita teolli-
suudessa ovat mm. metalliset kotelot, kaapit, putkistot, kaiteet ja kaapelihyllyt. Po-
tentiaalintasauksella poistetaan rakenteiden väliltä jännite-erot, jotka voisivat ai-
heuttaa häiriöitä antureiden ja lähettimien matalatasoisiin jännite- tai virtaviesteihin.
6 I/O-kaapit ja kenttäkotelot
6.1 I/O-järjestelmäkaappi
I/O-järjestelmäkaappiin, joka yleensä sijaitsee vakioilmastoidussa ristikytkentätilassa,
tuodaan kenttälaitteiden signaalit runkokaapeleita pitkin. I/O-kaappien sisältö tarvit-
tavine varusteineen suunnitellaan aina tapauskohtaisesti, mutta se sisältää ainakin
seuraavat varusteet
prosessiväylänohjaimen
I/O-tehonsyöttöyksikön
I/O-yksiköt
mahdollisesti UPS-laitteet
tehonsyötön kenttälaitteille
liityntärajapinnat Ethernet-, Profibus- ja sarjaliitynnöille
tarvittavat ristikytkentälaitteet
kaapelikourut.
47
Kuvio 38. JAMK:n luokan DP66 I/O-kaappi
6.2 Kenttäkotelo
Kenttäkotelot sijaitsevat nimensä mukaisesti kentällä lähellä prosessia. Niitä käyte-
tään erillisten mittausten kokoomapaikkoina, jonne yksittäisten mittaussignaalien
kaapelit johdetaan. Kenttäkotelon sisällä yksittäiset mittaussignaalit yhdistetään rivi-
liittimen avulla paksumpiin runkokaapeleihin, joissa signaalit kuljetetaan ristikytken-
tään. Runkokaapelissa on yleensä 2-24 paria, maksimissaan 48 paria.
Kenttäkotelo saattaa sisältää myös muitakin tarvittavia laitteita kuin vain riviliittimiä.
Siellä voi olla
sisäinen valo ovikytkimellä
jäähdytys/ilmanvaihto purseilmalla (pitää kosteuden poissa kotelosta)
tehonsyöttölähde kenttälaitteille
I/O-ryhmiä
asennuskiskoja
kaapelikouruja
paineilmanjakotukki kenttälaitteille.
48
Kuvio 39. Esimerkkikuva kenttäkotelosta
7 Harjoitusympäristön sunnittelu ja asennustyöt
7.1 Asennuspaikka ja laitteet
Lähtökohtana harjoitusympäristön suunnittelulle ja toteutukselle oli Jyväskylän am-
mattikorkeakoulun Rajakadun kampuksen luokassa DP66 olemassa olevan Metso
DNA01 I/O -järjestelmäkaapin (ks. kuvio 38) jatkokehittäminen. Järjestelmäkaappi si-
sälsi jo valmiiksi Metso ACN I/O M80 -sarjan kahdeksan I/O-yksikön järjestelmän. Ko-
koonpanoon kuului kaksi DI8P, kaksi DO8P, yksi AI8C, kaksi AO4C ja yksi TI4 I/O-yksik-
köä.
Lisäksi järjestelmäkaappi sisälsi Powernet-jännitelähteen IPS-tehonsyöttöyksikölle,
IBC-väylänohjaimelle, I/O-yksiköille ja kenttälaitteille. Kaapissa sijaitsi myös järjestel-
män pääsulake ja -kytkin sekä riviliittimet kenttälaitteitten 24 VDC-jännitesyöttöön
(ks. kuvio 40).
49
Kuvio 40. I/O-järjestelmäkaapin jännitelähde
7.2 Harjoitusympäristön kenttäkotelo
Harjoitusympäristön kenttäkoteloksi löytyi JAMK:lta käytetty, mutta hyväkuntoinen
ja tarkoitukseen sopiva kotelo. Kotelon mitat olivat korkeus 600 mm, leveys 400 mm
ja syvyys 200 mm. Kotelon sisälle oli sen edellistä käyttötarkoitusta varten asennettu
erilaisia laitteita, jotka ensitöikseni purin pois lukuun ottamatta pääkytkintä. Sen
oveen oli myös asennettu pääkatkaisimen väännin, hätä-seis- painike, merkkivalo ja
kiertokytkin, jotka myös jätin paikoilleen ajatellen niiden mahdollista jatkokäyttöä.
Pohjalevystä löytyi myös valmiiksi seuraavat läpiviennit, 1 x M16, 3 x M20, 1 x M25 ja
1 x M32. Pienempiä läpivientejä käytettiin kenttälaitekaapeleille ja M32-läpiviennistä
laitettiin runkokaapeli (KJAAM-HF 24 x (2+1) x 0,5) sisälle koteloon.
Kotelo sijoitettiin luokan DP66 peräseinälle, vastakkaiselle seinälle I/O-kaappiin
DNA01 nähden. Välimatkaa näillä kahdella kohteella on fyysisesti noin 15 m. Runko-
kaapeli näiden välille laitettiin kulkemaan kaapelihyllylle lähelle katonrajaa.
Kun kotelosta oli purettu sen edellisen käytön jäljiltä olevat laitteet pois, koteloon
asennettiin ensimmäiseksi riviliittimet runkokaapelia varten. Riviliittiminä käytettiin
Wago TOPJOB® S -tuotesarjan 2002–3201 -kolmikerrosriviliittimiä (ks. kuvio 41),
50
jotka kiinnitettiin DIN 35-asennuskiskoon. Liitäntätekniikkana liittimessä on jousivoi-
makiinnitys, Push-in CAGE CLAMP®.
Koska runkokaapelissa oli 24 paria johtimia, niin riviliittimiä asennettiin myös 24 kap-
paletta. Kolmikerrosriviliitin oli hyvä valinta tässä tapauksessa, koska silloin saatiin
kytkettyä aina yhden johdinparin johtimet (punainen, sininen ja TE) samaan riviliitti-
meen. Johtimet kytkettiin niin, että ylimpään liittimeen kytkettiin punainen johdin,
keskimmäiseen sininen johdin ja alimmaiseen TE johdin. Kytkentä saatiin pysymään
myös helpompi lukuisena ja selkeämpänä tällä tavoin.
Kuvio 41. Wago 2002–3201-kolmikerrosriviliitin
7.3 Metso DNA01 I/O -järjestelmäkaappi
Myös I/O-järjestelmäkaappiin asennettiin vastaava riviliitinryhmä kuin kenttäkote-
loon. Riviliitinryhmä asennettiin kaapissa olevan CXR-ristikytkentälevyn alapuolella
olevaan DIN 35 -asennuskiskoon. Riviliitinryhmän TE-liittimet ketjutettiin toisiinsa
kuuden riviliittimen ryhmissä ja yhdistettiin I/O-kaapin TE-pääkiskoon. Samoin TE-
pääkiskoon yhdistettiin myös koko runkokaapelin yhteinen TE-johdin.
I/O-kortit oli kytketty CXR-ristikytkentälevyn lattakaapeliliittimiin X1-X8 seuraavasti
I/O-kortti DI8P -> CXR-levyn lattakaapeliliitin X1 (ruuviliittimet X11)
I/O-kortti DI8P -> CXR-levyn lattakaapeliliitin X2 (ruuviliittimet X12)
I/O-kortti DO8P -> CXR-levyn lattakaapeliliitin X3 (ruuviliittimet X13)
I/O-kortti DO8P -> CXR-levyn lattakaapeliliitin X4 (ruuviliittimet X14)
I/O-kortti AI8C -> CXR-levyn lattakaapeliliitin X5 (ruuviliittimet X15)
I/O-kortti AO4C -> CXR-levyn lattakaapeliliitin X6 (ruuviliittimet X16)
51
I/O-kortti AO4C -> CXR-levyn lattakaapeliliitin X7 (ruuviliittimet X17)
I/O-kortti TI4 -> CXR-levyn lattakaapeliliitin X8 (ruuviliittimet X18).
Varsinainen ristikytkentä tehtiin I/O-kaapissa runkokaapelin päässä sijaitsevan rivilii-
tinryhmän ja CXR-ristikytkentälevyn ruuviliittimien X11…X18 välillä (ks. kuvio 42).
Kenttäkotelosta tuleva (input) tai kenttäkoteloon menevä (output) signaali kytkettiin
oikean lattakaapeliliittimen oikeisiin ruuviliittimiin. Toisin sanoen valittiin signaalille
oikea I/O-osoite. Valittiin oikean tyyppinen kortti ja oikea kanava ja kytkettiin se sit-
ten siihen. Tällaista ristikytkentää kutsutaan myös riviliitin ristikytkennäksi (ks. kuvio
43).
Kuvio 42. Ristikytkentä CXR-levyn ja riviliitin ryhmän välillä
52
Kuvio 43. Riviliitin ristikytkentä (ACN I/O – yksiköt, M80-sarja 2011, 150.)
7.4 Harjoitusympäristön kenttälaitteet
Työssä tarvittaviin kenttälaitteisiin, ja -antureihin ei erikseen resursoitu rahaa, vaan
työssä käytettiin koululta valmiiksi löytyneitä sekalaisia vanhoja laitteita ja antureita.
Ainoastaan runkokaapeli, riviliittimet ja jotain pieniä asennustarvikkeita ostettiin
uutta.
Tämän vuoksi harjoitus- ja oppimisympäristön kenttälaitteiksi (ks. taulukko 22) muo-
dostuivat JAMK:lta löytyneet sekalaiset anturit, magneettiventtiilit ja kenttäkotelon
53
oveen jo valmiiksi asennetut kytkimet ja merkkivalot. Kotelossa alun perin olleen 220
V:n pääkytkimen väännin jäi tarpeettomaksi, mutta se jätettiin oveen paikoilleen,
ettei siihen olisi jäänyt ylimääräistä reikää.
Kenttälaitteet sijoittuivat seuraavasti (ks. kuvio 44–45). Kenttäkoteloon KK01 asen-
nettiin lähestymiskytkin GS100, painekytkin PS100 ja magneettiventtiilit GSV100-
GSV104. Kenttäkotelon oveen tulivat merkkivalo GX101, käsikytkin HS100 ja hätä-seis
painike HZ101. Kenttäkotelon ympärillä olevaan reikälevyyn tulivat valomajakka
GX100, paine-erolähetin PDT100, painelähetin PT100 ja lämpötilalähetin TT100.
Kuvio 44. Laitteet kenttäkotelon sisällä
54
Kuvio 45. Laitteet kenttäkotelon ovessa ja ympärillä
Seuraavassa on vielä lueteltu harjoitus- ja oppimisympäristön tällä hetkellä sisältä-
mät laitteet. Laitteet on numeroitu aakkosnumeeriseen järjestykseen juoksevasti al-
kaen numerosta 100.
55
Taulukko 22. Harjoitus- ja oppimisympäristön kenttälaitteet
7.5 Harjoitus- ja oppimisympäristön signaalien koestaminen
Johtuen tämän opinnäytetyön luonteesta, jossa harjoitusympäristö toimii oppimis- ja
harjoittelukäytössä ja sen laitekanta ja kokoonpano vaihtelee mitä todennäköisem-
min ajan myötä, ei signaalien sovellussuunnitteluun panostettu sen enempää alkupe-
räisestä suunnitelmasta huolimatta.
Kaikki yksittäiset signaalit kuitenkin koestettiin yksinkertaisella Metso DNA Explorer-
sovelluksella (ks. kuviot 46–47). Sovellukseen laitettiin tulopuolelle AI- ja 3 x DI-kortit
ja lähtöpuolelle AO- ja DO-kortit. Vaihtamalla aina signaali kerrallaan I/O-osoite oike-
aksi kultakin kortilta, kaikki kytketyt signaalityypit ja signaalit, lukuun ottamatta AO-
signaalia, saatiin koestettua ja todettua toimiviksi. AO-signaalia ei voitu koestaa,
koska kenttälaitteissa ei ollut yhtään AO-tyyppistä laitetta.
Sovelluksesta voimme nähdä, että kun DO-signaali (ks. kuvio 47) kortin 2 kanavasta 0
on päällä, niin valomajakan (GX100) punainen valo (ks. kuvio 45) palaa. Samoin
voimme nähdä, että kun kytkin (HS100) ovesta (ks. kuvio 45) on päällä, niin DI-kortin
(ks. kuvio 46) 0 kanava 0 on tilassa yksi. Myös lämpötilalähettimen (TT100) arvo nä-
kyy (ks. kuvio 46) AI-kortin 4 kanavassa 0 samoin kuin käyttöliittymässä (ks. kuvio 48).
Laite Kuvaus
GS100 Lähestymis-/rajakytkin Festo
GSV100 SMC Pehmeäkäynnistysventtiili
GSV101 SMC 5/2 Suuntaventtiili
GSV102 SMC 5/2 Suuntaventtiili
GSV103 SMC 5/2 Suuntaventtiili
GSV104 SMC 5/2 Suuntaventtiili
GX100 Werna Valomajakka
GX101 Merkkivalo
HS100 Käsikytkin
HZ100 Hätä-Seis painike
PDT100 Paine-erolähetin Endress+Hauser
PS100 SMC Painekytkin
PT100 Painelähetin Endress+Hauser
TT100 Lämpötilalähetin Endress+Hauser
56
Kuvio 46. Sovelluksen AI8 ja DI8 I/O-kortit
Kuvio 47. Sovelluksen AO4 ja DO8 I/O-kortit
Sovelluksesta tehtiin myös pienehkö käyttöliittymä (ks. kuvio 48), jolla pystyi mm. oh-
jaamaan DO-signaalin päälle ja pois. Käyttöliittymästä näki myös lämpötilalähettimen
arvon.
57
Kuvio 48. Sovelluksen käyttöliittymä
8 Instrumenttisähkösuunnittelun dokumentointi
8.1 Dokumenttien merkitys
Automaatio- ja instrumenttisähkösuunnittelussa suunnitelmien, järjestelmien ja to-
teutusten dokumentoinnilla on suuri merkitys ja se on keskeisessä roolissa koko lait-
teiston elinkaaren ajan. Dokumentteja tarvitaan niin laitteistoa tai järjestelmää ra-
kennettaessa, kuin myös mahdollisesti jossain vaiheessa järjestelmää muutettaessa
tai purettaessa. Erilaisia dokumentteja voidaan myös tarvita todistamaan, että jokin
järjestelmä tai laitteisto on vaadittavien vaatimusten mukainen. Tällaisia vaatimuksia
voivat olla esim. laadulliset vaatimukset tai turvallisuuteen liittyvät vaatimukset.
Dokumentoinnissa sama informaatio esiintyy usein eri dokumenteissa. Tämän vuoksi
dokumentoinnin pitäisi olla yhtenäistä ja ristiriidatonta. Samoin sen pitäisi olla hel-
posti ymmärrettävää, kattavaa ja sen ei tulisi sisältää turhaa ja epäolennaista tietoa.
8.2 Piirikaavio
Piirikaavio on yksityiskohtainen kaavio, joka kertoo virta-, mittaus- tai säätöpiirin
komponenttien keskinäisen sähköisen vaikutuksen ja sijainnin toisiinsa nähden.
58
Mutta siinä ei huomioida kuitenkaan komponenttien todellista kokoa eikä fyysistä si-
jaintia toisiinsa nähden. Siinä esitetään yleensä myös positiotunnukset, laitetunnuk-
set, liitintunnukset ja johdin- ja kaapelimerkinnät.
Asentaja tai kokoonpanija tarvitsee piirikaaviota, kun kyseistä piiriä ollaan fyysisesti
rakentamassa ja kytkemässä. Piirikaavio on myös tärkeä dokumentti ja apuväline
kunnossapitotöissä ja mahdollisessa vianetsinnässä laitteista tai järjestelmästä.
8.3 Kokoonpanokuva
Kokoonpanokuvassa kuvataan esim. järjestelmäkaapin tai kenttäkotelon fyysistä ra-
kennetta. Siinä näytetään kaikkien laitteiden, kojeiden, riviliitinten, johtokourujen ja
ylipäätään mitä kaappi tai kotelo sisältää fyysinen sijoittelu mittakaavassa. Yleensä
näytetään myös ainakin pääkomponenttien tunnukset ja tietysti myös itse kaappi- tai
kotelotunnus.
Kuvat esitetään yleensä kannet tai ovet auki. Mahdollisia sivukuvia ja leikkauskuvia
näytetään riittävästi, jotta myös mahdolliset läpiviennit ja sivuille tulevat laitteet saa-
daan ymmärrettävästi esitettyä. Kuvissa näytetään myös laitteiden ja läpivientien mi-
toitukset.
8.4 Kytkentäluettelo
Kytkentäluetteloon (ks. liite 1) on listattu laitteet aakkosnumeeriseen järjestykseen.
Siinä näytetään kaikkien laitteiden reitti kentältä automaatiojärjestelmään saakka. Eli
siinä näytetään laitesignaalin reitti mistä mihin se kulkee. Siinä näytetään yleensä ai-
nakin seuraavat tiedot
dokumenttinumero
tekijä, tarkastaja ja hyväksyjä tiedot
päivämäärä milloin dokumentti on tehty
revisiotiedot mitä on muutettu ja milloin
yksittäisten laitteiden laitepositio tiedot
yksittäisten laitteiden laitekaapelin tiedot
kenttäkotelo tiedot
liittimien tiedot, mitä on kytketty mihinkin
runkokaapelin tiedot, mitä on kytketty mihinkin johtimiin
I/O-korttien IBC-, slot-, kanava- ja tyyppitiedot
mahdollinen Huom. ja/tai Kuvauskenttä muille merkinnöille.
59
8.5 I/O-luettelo
I/O-luettelossa (ks. liite 2) kuvataan mihin I/O-korttiin kentältä tai järjestelmästä tu-
leva signaali yhdistyy. I/O-luettelossa on yleensä ainakin seuraavat tiedot
dokumenttinumero
tekijä, tarkastaja ja hyväksyjä tiedot
päivämäärä milloin dokumentti on tehty
revisiotiedot mitä on muutettu ja milloin
I/O-kaappi tiedot
prosessiaseman tiedot
I/O-kortti tyyppi
kortin IBC-, slot- ja kanava tiedot
mahdollinen Huom. ja/tai Kuvauskenttä muille merkinnöille.
8.6 Kaapeliluettelo
Kaapeliluettelossa (ks. liite 3) kerrotaan, minkä tyyppisiä, kokoisia ja pituisia kaape-
leita järjestelmästä löytyy. Kaapeliluettelossa ilmoitetaan yleensä ainakin seuraavat
tiedot
dokumenttinumero
tekijä, tarkastaja ja hyväksyjä tiedot
päivämäärä milloin dokumentti on tehty
revisiotiedot mitä on muutettu ja milloin
kaapelitunnus
mistä mihin kaapeli menee
kaapelin tyyppi, koko ja pituus
mahdollinen Huom. ja/tai Kuvauskenttä muille merkinnöille.
8.7 Kilpiluettelo
Kilpiluettelossa (ks. liite 4) kerrotaan, minkälaisia kilpiä järjestelmästä löytyy. Käytet-
tävistä kilvistä voi myös olla niin sanottu ”kilpistandardi”, jossa on tarkasti eritelty kil-
pityypit mm. koon, materiaalin ja ympäristöolosuhteiden kestävyyden suhteen. Kilpi-
luettelosta löytyy yleensä ainakin seuraavat tiedot
dokumenttinumero
tekijä, tarkastaja ja hyväksyjä tiedot
päivämäärä milloin dokumentti on tehty
revisiotiedot mitä on muutettu ja milloin
kilpitekstitiedot kaikilta kilpitekstiriveiltä (yleensä kolme riviä)
kilpien kappalemäärät
kilpityyppitiedot
mahdollinen Huom. ja/tai Kuvauskenttä muille merkinnöille.
60
8.8 Dokumenttiluettelo
Dokumenttiluetteloon (ks. liite 5) on listattu kaikki dokumentit, mitä johonkin tiet-
tyyn kokonaisuuteen tai projektiin liittyy. Tämä helpottaa esimerkiksi vaikka kunnos-
sapitotyötä, kun voi katsoa dokumenttiluettelosta mistä jonkin tietyn osa-alueen do-
kumentti löytyy. Dokumenttiluettelosta löytyy yleensä ainakin seuraavat tiedot
itse dokumenttiluettelon dokumenttinumero
tekijä, tarkastaja ja hyväksyjä tiedot
päivämäärä milloin dokumentti on tehty
revisiotiedot mitä on muutettu ja milloin
yksittäisten dokumenttien dokumenttinumerot
yksittäisten dokumenttien nimet
yksittäisten dokumenttien tiedostonimet
yksittäisten dokumenttien revisiotiedot.
9 Johtopäätökset ja Pohdinta
Jyväskylän ammattikorkeakoululla ei ole aiemmin ollut oppimisympäristöä, jossa olisi
voitu harjoitella signaalien tuomista kenttälaitteilta automaatiojärjestelmään. Tässä
työssä toteutettiin instrumenttisähkösuunnittelun harjoitusympäristön suunnittelu ja
toteuttaminen ja toteutuspaikkana toimi JAMK:n Rajakadun kampuksen
automaatioluokka DP66. Luokassa jo olemassa olevaa Metson
automaatiojärjestelmää jatkokehitettiin lisäämällä automaation järjestelmäkaapin
lisäksi luokan vastakkaiselle puolelle kotelo, jolla mallinnetaan kenttäkoteloa. Näiden
kahden väliin asennettiin runkokaapeli, jota myöten kenttälaitteiden signaalit
johdettiin automaatiojärjestelmään.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin toimiva ja todentuntuinen harjoittelu- ja
oppimisympäristö instrumenttisähkösuunnitteluun. Oppimisympäristön avulla
opiskelijat voivat hyvin todentuntuisessa ympäristössä harjoitella signaalien tuomista
kenttälaitteilta kenttäkotelon ja runkokaapelin kautta automaatiojärjestelmään.
Myös automaatiossa käytettävät erilaiset I/O-korttityypit tulevat tutuiksi, samoi kuin
niiden kytkennät. Samalla opiskelijat myös näkevät, mihin ristikytkentää tarvitaan
automaatiossa ja missä se fyysisesti sijaitsee.
61
Erilaiset dokumentit ovat myös olennainen osa instrumenttisähkösuunnittelua.
Tämän opinnäytetyön avulla opiskelijat näkevät, mitä erilaisia dokumentteja
instrumenttisähkösuunnittelu pitää sisällään ja mitä tietoja yksittäiset dokumentit
sisältävät. Samalla opiskelijat oppivat laatimaan niitä. Niistä dokumenteista
tärkeimmät on tuotu esiin tässä opinnäytetyössä.
Opinnäytetyölle asetetut tavoitteet saavutettiin ja oppimis- ja harjoitusympäristöstä
saatiin toimiva kokonaisuus. Kuitenkin joitakin muutoksia alkuperäisiin suunnitelmiin
tuli ja esim. suunnitellusta harjoitustyöstä opiskelijoille luovuttiin. Katsottiin, että
harjoitustyön ja kytkentäharjoitukset on parempi tehdä sen opettajan, kuka
kulloinkin olevaa opintokurssia vetää. Myös suunnitellusta sovellussuunnittelusta
luovuttiin, koska rakennettu kokonaisuus toimii oppimis- ja harjoitusympäristönä,
joten sen laitekanta ja kokoonpano vaihtelee ajan kuluessa. Yksittäiset signaalit ja
laitteet kuitenkin koestettiin ja todettiin toimiviksi.
Kehitettävää harjoitusympäristöön kuitenkin vielä jäi mm. kytkettävän laitekannan
määrän- ja laadun suhteen. Tulevaisuudessa kytkettävää laitekantaa voisikin kehittää
ja uudistaa, vaikkapa yrityksiltä saatavina laitelahjoituksina. Kenttäkoteloon alun
perin suunnitellun ilmanjakotukin voisi myös asentaa, koska nyt sellaista ei vielä ollut
saatavilla. Nyt suunniteltu ja rakennettu harjoittelu- ja oppimisympäristö toimii
kuitenkin hyvänä perustana instrumenttisähkösuunnittelulle ja sitä voi helposti
tulevaisuudessa jatko kehittää ja laajentaa.
Opinnäytetyö oli myöskin mielenkiintoinen ja ajankohtainenkin ajatellen nykyistä
työtäni, jossa suunnitellaan mittaus-, säätö- ja ohjauspiirejä paperi- ja
kartonkikoneympäristöön. Samoin työssäni suunnitellaan myös layout-suunnittelua
laite- ja ohjauskoteloille. Tämän takia opinnäytetyö toimikin samalla myös hyvänä
lisänä ajatellen ammatillista kehittymistäni vielä työelämässä.
62
Lähteet
ACN I/O -yksiköt, M80-sarja. 2011. ACN I/O:n tekninen käsikirja. Laitteisto. Metso DNA Manuals Collection 2011 Fi V.14.1 build 1.
ACN Ristikytkentälevyt, M80-sarja. 2011. ACN I/O:n tekninen käsikirja. Laitteisto. Metso DNA Manuals Collection 2011 Fi V.14.1 build 1. Kastell, S. 2010. I/O-moduulin ohjelmointi ja sen liittäminen LabVIEW-ohjelmaan. Opinnäytetyö. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.1.2018 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/22797/Kastell_Simo.pdf?sequen ce=1%20. Sorsanen, J. 2009. Teollisuuden mittaustiedon siirtojärjestelmät. Kandidaatintyö. Teknillinen korkeakoulu. Viitattu 30.1.2018. http://metrology.tkk.fi/courses/S-108.erikoistyo/reports/web/KANDI2009_Janne_Sorsanen1.pdf
Tehonsyöttöyksiköt. 2011. ACN I/O:n tekninen käsikirja. Laitteisto. Metso DNA Manuals Collection 2011 Fi V.14.1 build 1.
Valmet DNA Peruskurssi. 2015. Kurssimateriaali. Tampere: Valmet Automation.
Valmet DNA Suunnittelukurssi. 2015. Kurssimateriaali. Tampere: Valmet Automation.
Väyläliityntäyksiköt. 2011. ACN I/O:n tekninen käsikirja. Laitteisto. Metso DNA Manuals Collection 2011 Fi V.14.1 build 1.
63
Liitteet
Liite 1. Kytkentäluettelo
Päi
väm
äärä
Re
v.
11D
P66
0012
0001
Lait
eLa
ite
kaap
eli
Joh
din
/Lii
tin
Liit
inri
ma
L1Jo
hd
inTy
ypp
iJo
hd
inLi
itin
rim
a L1
CX
R X
:*R
uu
vili
itin
IBC
Slo
tK
anav
aI/
O-T
ype
GS1
00G
S100
.W1
ru1a
1 p
u1
pu
1aX
111
00
0D
I8P
mu
1b1
si1
si1b
X11
2
1TE
1 TE
1 TE
1TE
GSV
100
GSV
100.
W1
ru2a
2 p
u2
pu
2aX
131
02
0D
O8P
si2b
2 si
2 si
2bX
132
2TE
2 TE
2 TE
2TE
GSV
101
GSV
101.
W1
pu
3a3
pu
3 p
u3a
X13
30
21
DO
8P
mu
3b3
si3
si3b
X13
4
3TE
3 TE
3 TE
3TE
GSV
102
GSV
102.
W1
pu
4a4
pu
4 p
u4a
X13
50
22
DO
8P
mu
4b4
si4
si4b
X13
6
4TE
4 TE
4 TE
4TE
GSV
103
GSV
103.
W1
pu
5a5
pu
5 p
u5a
X13
70
23
DO
8P
mu
5b5
si5
si5b
X13
8
5TE
5 TE
5 TE
5TE
GSV
104
GSV
104.
W1
pu
6a6
pu
6 p
u6a
X13
90
24
DO
8P
mu
6b6
si6
si6b
X13
10
6TE
6 TE
6 TE
6TE
GX
100
GX
100.
W1
plu
s (+
)7a
7 p
u7
pu
7aX
141
03
0D
O8P
mii
nu
s (-
)7b
7 si
7 si
7bX
142
7TE
7 TE
7 TE
7TE
GX
101
GX
101.
W1
plu
s (+
)8a
8 p
u8
pu
8aX
143
03
1D
O8P
mii
nu
s (-
)8b
8 si
8 si
8bX
144
8TE
8 TE
8 TE
8TE
HS1
00H
S100
.W1
19a
9 p
u9
pu
9aX
121
01
0D
I8P
29b
9 si
9 si
9bX
122
9TE
9 TE
9 TE
9TE
HZ1
00H
Z100
.W1
110
a10
pu
10 p
u10
aX
123
01
1D
I8P
210
b10
si
10 s
i10
bX
124
10TE
10 T
E10
TE
10TE
PD
T100
PD
T100
.W1
111
a11
pu
11 p
u11
aX
151
04
0A
I8C
211
b11
si
11 s
i11
bX
152
11TE
11 T
E11
TE
11TE
PS1
00P
S100
.W1
ru12
a12
pu
12 p
u12
aX
113
00
1D
I8P
si12
b12
si
12 s
i12
bX
114
12TE
12 T
E12
TE
12TE
Nim
i
KJAAM-HF 24x(2+1)x0.5
Do
kum
en
ttin
um
ero
:
KYTK
ENTÄ
LUET
TELO
Mu
uto
s
Ke
ntt
äko
telo
KK
01K
K01
.W1
Mis
täR
un
koka
ape
liM
ihin
I/O
-kaa
pp
i DN
A01
64
Lait
eLa
ite
kaap
eli
Joh
din
/Lii
tin
Liit
inri
ma
L1Jo
hd
inTy
ypp
iJo
hd
inLi
itin
rim
a L1
CX
R X
:*R
uu
vili
itin
IBC
Slo
tK
anav
aI/
O-T
ype
PT1
00P
T100
.W1
113
a13
pu
13 p
u13
aX
153
04
1A
I8C
213
b13
si
13 s
i13
bX
154
13TE
13 T
E13
TE
13TE
TT10
0TT
100.
W1
pu
14a
14 p
u14
pu
14a
X15
50
42
AI8
C
si14
b14
si
14 s
i14
bX
156
14TE
14 T
E14
TE
14TE
15a
15 p
u15
pu
15a
15b
15 s
i15
si
15b
15TE
15 T
E15
TE
15TE
16a
16 p
u16
pu
16a
16b
16 s
i16
si
16b
16TE
16 T
E16
TE
16TE
17a
17 p
u17
pu
17a
17b
17 s
i17
si
17b
17TE
17 T
E17
TE
17TE
18a
18 p
u18
pu
18a
18b
18 s
i18
si
18b
18TE
18 T
E18
TE
18TE
19a
19 p
u19
pu
19a
19b
19 s
i19
si
19b
19TE
19 T
E19
TE
19TE
20a
20 p
u20
pu
20a
20b
20 s
i20
si
20b
20TE
20 T
E20
TE
20TE
21a
21 p
u21
pu
21a
21b
21 s
i21
si
21b
21TE
21 T
E21
TE
21TE
22a
22 p
u22
pu
22a
22b
22 s
i22
si
22b
22TE
22 T
E22
TE
22TE
23a
23 p
u23
pu
23a
23b
23 s
i23
si
23b
23TE
23 T
E23
TE
23TE
24a
24 p
u24
pu
24a
24b
24 s
i24
si
24b
24TE
24 T
E24
TE
24TE
Teki
jä:
Tark
asta
ja:
Hyv
äksy
jä:
Päi
vä:
10.5
.201
8
Do
kum
en
ttin
um
ero
:
11D
P66
0012
0002 T.
Jorm
akka
Ke
ntt
äko
telo
KK
01K
K01
.W1
I/O
-kaa
pp
i DN
A01
KJAAM-HF 24x(2+1)x0.5
Mis
täR
un
koka
ape
liM
ihin
65
Liite 2. I/O-luettelo
Päivämäärä Nimi Rev.
IO-kaappi Asema Kortti IBC Slot Kanava Positio Revisio
DNA01 FP01 DI8P 0 0 0 GS100
DNA01 FP01 DI8P 0 0 1 PS100
DNA01 FP01 DI8P 0 0 2
DNA01 FP01 DI8P 0 0 3
DNA01 FP01 DI8P 0 0 4
DNA01 FP01 DI8P 0 0 5
DNA01 FP01 DI8P 0 0 6
DNA01 FP01 DI8P 0 0 7
DNA01 FP01 DI8P 0 1 0 HS100
DNA01 FP01 DI8P 0 1 1 HZ100
DNA01 FP01 DI8P 0 1 2
DNA01 FP01 DI8P 0 1 3
DNA01 FP01 DI8P 0 1 4
DNA01 FP01 DI8P 0 1 5
DNA01 FP01 DI8P 0 1 6
DNA01 FP01 DI8P 0 1 7
DNA01 FP01 DO8P 0 2 0 GSV100
DNA01 FP01 DO8P 0 2 1 GSV101
DNA01 FP01 DO8P 0 2 2 GSV102
DNA01 FP01 DO8P 0 2 3 GSV103
DNA01 FP01 DO8P 0 2 4 GSV104
DNA01 FP01 DO8P 0 2 5
DNA01 FP01 DO8P 0 2 6
DNA01 FP01 DO8P 0 2 7
DNA01 FP01 DO8P 0 3 0 GX100
DNA01 FP01 DO8P 0 3 1 GX101
DNA01 FP01 DO8P 0 3 2
DNA01 FP01 DO8P 0 3 3
DNA01 FP01 DO8P 0 3 4
DNA01 FP01 DO8P 0 3 5
DNA01 FP01 DO8P 0 3 6
DNA01 FP01 DO8P 0 3 7
DNA01 FP01 AI8C 0 4 0 PDT100
DNA01 FP01 AI8C 0 4 1 PT100
DNA01 FP01 AI8C 0 4 2 TT100
DNA01 FP01 AI8C 0 4 3
DNA01 FP01 AI8C 0 4 4
DNA01 FP01 AI8C 0 4 5
DNA01 FP01 AI8C 0 4 6
DNA01 FP01 AI8C 0 4 7
DNA01 FP01 AO4C 0 5 0
DNA01 FP01 AO4C 0 5 1
DNA01 FP01 AO4C 0 5 2
DNA01 FP01 AO4C 0 5 3
DNA01 FP01 AO4C 0 6 0
DNA01 FP01 AO4C 0 6 1
DNA01 FP01 AO4C 0 6 2
DNA01 FP01 AO4C 0 6 3
DNA01 FP01 TI4W4 0 7 0
DNA01 FP01 TI4W4 0 7 1
DNA01 FP01 TI4W4 0 7 2
DNA01 FP01 TI4W4 0 7 3
Tekijä:
Tarkastaja:
Hyväksyjä:
Päivä:
T.Jormakka
10.5.2018
Dokumenttinumero:
11DP6600090001
I/O-Luettelo
Muutos
66
Liite 3. Kaapeliluettelo
11D
P66
0011
0001
Päi
väm
äärä
Re
v.
Kaa
pe
litu
nn
us
Mis
täM
ihin
Kaa
pe
lity
ypp
iK
oko
Pit
uu
sH
uo
m.
Re
v.
KK
01.W
1K
K01
DN
A01
KJA
AM
-HF
24x(
2+1)
x0,5
30 m
GS1
00.W
1G
S100
KK
01LA
ITEK
AA
PEL
I2x
0,5
1 m
GSV
100.
W1
GSV
100
KK
01LA
ITEK
AA
PEL
I2x
0,5
1 m
GSV
101.
W1
GSV
101
KK
01LA
ITEK
AA
PEL
I2x
0,5
1 m
GSV
102.
W1
GSV
102
KK
01LA
ITEK
AA
PEL
I2x
0,5
1 m
GSV
103.
W1
GSV
103
KK
01LA
ITEK
AA
PEL
I2x
0,5
1 m
GSV
104.
W1
GSV
104
KK
01LA
ITEK
AA
PEL
I2x
0,5
1 m
GX
100.
W1
GX
100
KK
01LA
ITEK
AA
PEL
I2x
11
m
GX
101.
W1
GX
101
KK
01LA
ITEK
AA
PEL
I2x
11
m
HS1
00.W
1H
S100
KK
01LA
ITEK
AA
PEL
I2x
11
m
HZ1
00.W
1H
Z100
KK
01LA
ITEK
AA
PEL
I2x
11
m
PD
T100
.W1
PD
T100
KK
01JA
MA
K2x
(2+1
)x0,
51
m
PS1
00.W
1P
S100
KK
01LA
ITEK
AA
PEL
I2x
11
m
PT1
00.W
1P
T100
KK
01JA
MA
K2x
(2+1
)x0,
51
m
TT10
0.W
1TT
100
KK
01JA
MA
K2x
(2+1
)x0,
51
m
Teki
jä:
T.Jo
rmak
ka
Tark
asta
ja:
Hyv
äksy
jä:
Päi
vä:
14.5
.201
8
Do
kum
en
ttin
um
ero
:
Nim
i
KAA
PELI
LUET
TELO
Mu
uto
s
67
Liite 4. Kilpiluettelo
Do
kum
en
ttin
um
ero
:
11D
P66
0098
0001
Päi
väm
äärä
Mu
uto
sR
ev.
Kil
pit
eks
tiK
ilp
ite
ksti
Kil
pit
eks
tiK
app
ale
mää
räK
ilp
ityy
pp
iH
uo
m.
Re
v.
rivi
1ri
vi 2
rivi
3kp
l
KK
01.W
12
Kaa
pe
liki
lpi
GS1
001
Lait
eki
lpi
GS1
00.W
12
Kaa
pe
liki
lpi
GSV
100
1La
ite
kilp
i
GSV
100.
W1
2K
aap
eli
kilp
i
GSV
101
1La
ite
kilp
i
GSV
101.
W1
2K
aap
eli
kilp
i
GSV
102
1La
ite
kilp
i
GSV
102.
W1
2K
aap
eli
kilp
i
GSV
103
1La
ite
kilp
i
GSV
103.
W1
2K
aap
eli
kilp
i
GSV
104
1La
ite
kilp
i
GSV
104.
W1
2K
aap
eli
kilp
i
GX
100
1La
ite
kilp
i
GX
100.
W1
2K
aap
eli
kilp
i
GX
101
1La
ite
kilp
i
GX
101.
W1
2K
aap
eli
kilp
i
HS1
001
Lait
eki
lpi
HS1
00.W
12
Kaa
pe
liki
lpi
HZ1
001
Lait
eki
lpi
HZ1
00.W
12
Kaa
pe
liki
lpi
PD
T100
1La
ite
kilp
i
PD
T100
.W1
2K
aap
eli
kilp
i
PS1
001
Lait
eki
lpi
PS1
00.W
12
Kaa
pe
liki
lpi
PT1
001
Lait
eki
lpi
PT1
00.W
12
Kaa
pe
liki
lpi
TT10
01
Lait
eki
lpi
TT10
0.W
12
Kaa
pe
liki
lpi
Teki
jä:
Tark
asta
ja:
Hyv
äksy
jä:
Päi
vä:
KILP
ILU
ETTE
LO
Nim
i
14.5
.201
8
T.Jo
rmak
ka
68
Liite 5. Dokumenttiluettelo
DO
KUM
ENTT
ILU
ETTE
LOD
oku
me
ntt
inu
me
ro:
11D
P66
0001
0001
Päi
väm
äärä
Mu
uto
sR
ev.
Do
kum
en
tin
Nu
m.
Do
kum
en
tti
Leh
tiN
imi
Tie
do
sto
nim
iR
ev.
11D
P66
0001
0001
Do
kum
en
ttil
ue
tte
lo1
11D
P66
0001
0001
.xls
11D
P66
0009
0001
IO-L
ue
tte
lo1
11D
P66
0009
0001
.xls
11D
P66
0011
0001
Kaa
pe
lilu
ett
elo
111
DP
6600
1100
01.x
ls
11D
P66
0098
0001
Kil
pil
ue
tte
lo1
11D
P66
0098
0001
.xls
11D
P66
0012
0001
Kyt
ken
tälu
ett
elo
111
DP
6600
1200
01.x
ls
Teki
jä:
Tark
asta
ja:
Hyv
äksy
jä:
Päi
vä:
14.5
.201
8
Nim
i
T.Jo
rmak
ka