6/2009

Perhevapaalla oleva Tommi Grönholm:

Työn on vuorollaan joustettava perheen takia

2

sisältö

Pääkirjoitus ............................................... 5

Rikastavaan ristiinpölytykseen

Uutisia ..................................................... 6

Kolumni.................................................... 8

Kettunen: Rakenteita ravistellaan

Puheenjohtajan palsta ................................ 9

Tupoista todelliseen liittokierrokseen

Edunvalvontaa – Teemana muutos ............. 10

Työelämässä muutokset koskettavat moniaInnovaatiot edellyttävät luovuuden arvostamistaUudet ideat kalliitaMaailman metalli ei koskaan nukuTeknologiateollisuuden ylemmät saivat sopimuksenLama varjostaa syksyn työmarkkinakierrostaIAET-kassan hakemusten määrä edelleen kasvussa

Osaaminen .............................................. 22

Metropolian formulatiimillä vauhdikas kilpailukausi

Yhteiskunnasta ........................................ 24

Opas oppii itsekin matkan varrellaDigiajan sudenkuopat

Totta ja tutkittua ...................................... 28

Työttömyys lähti nousuun

Maailmalta .............................................. 30

Nenä sydämen kohdalleEU-tirkistyksiä

Oikeutta.................................................. 32

Siemensillä ei perheellisyydestä rangaistaIsyysvapaa ja isäkuukausi

Opiskelijasivut ......................................... 34

Uutisia ................................................... 37

Mennen tullen ......................................... 38

Jäsenetuja .............................................. 40

Uutisia ................................................... 41

Järjestöasiaa ........................................... 42

Kannen kuva: Tuulikki Holopainen

14 Korkeastikoulutettujen

suuri työttömyys on suuri

haaste Jyväskylän seudul-

la, Risto Jämsen sanoo.

10Yrittäjä Juha Niemiahon

mielestä muutos palkka-

työstä yrittäjyyteen ei ole

enää valtaisa loikka, sil-

lä palkkatyö ja yrittäjyys

ovat lähestyneet toisiaan.

3INSINÖÖRIUU

SI

17.9. numero 6/2009

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja mui-den tekniikan ammattilaisten järjestölehti.Aikakauslehtien liiton jäsen.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ryNya Ingenjörsförbundet UIL rf

Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs00520 HelsinkiPuhelin, vaihde 0201 801 801Faksi 0201 801 880www.uil.fi

Päätoimittaja/ToimituspäällikköIlona Mäenpää 0201 801 826

ToimittajaKirsi Tamminen 0201 801 819

TaittoKaaripiste Oy

Ilmestymispäivät 200915.10., 19.11. ja 17.12.

Tarkastettu levikki 71 007 kpl (6.4.2009)

Painos 65 000

Osoitteenmuutoksetpuh. 0201 801 877opiskelijat 0201 801 864

Painopaikka Acta Print Oy

Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat

Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 €Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 €1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 €1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 €

Tilaushinta 50 €/vuosikerta

Ilmoitukset ja tilauksetKirsi Tamminen 0201 801 819

ISSN 1796-8178

24Oulussa UBI-näytöistä saa

hyödyllistä ja viihteellis-

tä tietoa. Insinööriopiskelija

Jenna Moisajeff toimi kesän

oppaana tekniikan uudessa

ihmemaassa.

Isien kannustaminen perhe-

vapaille parantaa miesten

tasa-arvoa työelämässä.

32

ALENNUS2,2snt/l

Muista miten muistat...

...kunhan muistat, että jäsenkortilla saat Teboililta polttoaineesta tuntuvan alennuksen.

Korotettu alennus on voimassa 1.9.–31.12.2009 kaikilla yli 300 Teboil-huoltamolla ja automaattiasemalla. Alennusta ei saa Teboil Express -automaattiasemilta.

UUTTA! Nyt saat alennuksen myös automaatista maksaessasi maksukortilla, jossa on K-Plussa-ominaisuus. Tällöin ei kerry Plussa-pisteitä.

www.teboil.fi /liitto

5INSINÖÖRIUU

SI

Rikastavaan ristiinpölytykseen

Pienyrittäjyyttä kannustetaan nyt ”hautomois-sa” ja ”protomoissa”. Yhteiskunnallisen yrittä-jyyden kannustuspaikka on ”hubeissa”. Perus-

ajatuksena on yhdessä tekeminen, erilaisen osaamisen yhdistäminen, synergian löytäminen uudesta ja arvaa-mattomasta.

Jyväskylän seudun rakennemuutokseen haetaan lääkkeitä muun muassa innovaatioapparaatti Proto-mossa. Sinne valitut tiimit jalostavat tällä hetkellä mo-biiliteknologioihin, internetiin, hyvinvointiin, prosessi-teollisuuteen ja terveydenhuoltoon sovellettavia ideoita. Juttua Jykesistä lehdessämme edempänä.

Uusi aika kaipaa oman renessanssinsa. Massateolli-suutta kaatuu ja metsäteollisuus supistuu. Konepajatoi-mintaa siirtyy muualle eikä elektroniikkateollisuuskaan tunnu löytävän markkinarakoa. Nyt täytyy etsiä muuta. FunMat -laboratorio Turussa yhdistää loistavalla tavalla

paitsi korkeakouluja, myös niiden laitoksia. Huippuyk-sikössä elektroniikka, fysiikka ja kemia antavat potkua paperiteknologialle. Tuloksena ovat älypaperin tyyppi-set täsmätuotteet graafi seen teollisuuteen sekä lääke- ja elintarvikepakkauksiin.

Laman jälkeen ei palata entiseen, sanovat monet. Samaan virtaan ei astuta kahta kertaa, muutos on py-syvää, viisasteli Herakleitos! Da Vinci teki oman Aal-to-yliopistonsa lähes tuhat vuotta myöhemmin. Hän työskenteli taidemaalarina, insinöörinä ja tiedemiehenä yhdistäen anatomian, optiikan, rakennustekniikan ja hydrodynamiikan.

Toivottavasti työnantajakin tajuaa, että epävarmuus ja lyhytnäköinen henkilöstöpolitiikka kuluttavat luo-vuutta kaikkein eniten. Ollaan rohkeita kohtaamaan uutta ja vierasta. Luodaan yhdessä!

pääkirjoitus

Syyskuu 2009 Ilona Mäenpää

ilona.maenpaa@uil.fi

6

uutisia

Destia aikoo lomauttaa jopa 550

■ Valtion tienrakennusyhtiö Destia aloit-ti yt-neuvottelut työntekijöiden lomau-tuksista. Yhtiö arvioi toimihenkilöiden ja työntekijöiden lomautustarpeeksi 400 henkilöä. Lisäksi lomautustarve koskee noin 150 henkilöä, joiden mahdollisista lomautuksista päätetään kevennetyllä lo-mautusmenettelyllä ilman varsinaista yt-neuvottelua.

Suurimmat lomautustarpeet ovat Destian tie- ja sillanrakennustöissä. Lo-mautustarpeen syynä on syksyllä ja talvel-la odotettavissa oleva töiden väheneminen suhdanne- ja markkinatilanteen takia.

Destialla on noin 3 000 työntekijää, joista YTN-liittojen jäseniä on pari sataa. Neuvottelut kohdistuvat arviolta muu-tamaan kymmeneen YTN-liittojen jä-seneen.

Suunnittelualan työehto-sopimus sanottiin irti

■ Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n ja Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liit-to SKOLin välinen ylempiä toimihenki-löitä koskeva työehtosopimus sanottiin irti perjantaina 28. elokuuta. Sopimus päättyy 31.10. tänä vuonna, kuten työ-ehtosopimuksen voimassaolosta on aiem-min sovittu.

YTN:n puheenjohtaja Sture Fjäder ja alan vastaava asiamies Teemu Hanka-mäki kävivät luovuttamassa sopimuksen irtisanomisilmoituksen SKOLin toimi-tusjohtaja Timo Myllykselle ilman sen suurempaa dramatiikkaa. Hyvässä hen-gessä käydyssä neuvonpidossa keskustel-tiin työmarkkinatilanteesta sekä työehto-sopimuksen uusimiseen tähtäävien neu-vottelujen aloittamisesta ja aikataulusta.

– Taustaryhmä pohtii neuvottelu-kierroksen tavoitteita kokouksessaan 21. syyskuuta, minkä jälkeen neuvotteluru-peama voi YTN:n puolesta alkaa. Tuttu-ja asioita on agendalla, Hankamäki en-nustaa.

TE-hallinnon palvelut henkilö- ja yritysasiakkaille tehostuvat

■ Työ- ja elinkeinohallinnon työvoima- ja yrityspalvelua kehitetään syksyn aika-na monikanavaisena palvelukokonaisuu-tena, jossa asiakas voi valita itselleen sopi-van kanavan – verkkopalvelun, Contact Center -palvelun (CC) tai henkilökoh-taisen palvelun toimipisteessä.

Tavoitteena on vastata asiakkaiden moninaisiin palvelutarpeisiin entistä paremmin.

Yritys-Suomi Contact Centerin uu-si puhelinpalvelu käynnistyy vuoden loppupuolella. Alkuvaiheessa asiakkai-na ovat lähinnä alkavat yritykset, jotka saavat neuvontaa TE-keskusten ja TE-toimistojen yrityspalveluissa, yrityksen perustamiseen liittyvissä kysymyksissä ja sähköisessä asioinnissa.

Ensi vuonna palvelu laajenee koske-maan myös jo toimivia yrityksiä ja näil-le suunnattuja TEM-konsernin yritys-palveluja.

Nykyisin Työlinja-puhelinpalvelussa on 11 palvelulinjaa ja -numeroa. Niitä yh-distetään lokakuun alussa. Henkilöasiak-kaat saavat oman sekä yritys-, yhteisö- ja muille työnantaja-asiakkaille oman niin sanotun yleisen palvelunumeronsa.

Syvennettyä palvelua antavia linjo-ja ovat lisäksi koulutusneuvonta, työt-tömyysturvaneuvonta ja muutosturva-neuvonta. Jobblinjen palvelee asiakkai-ta ruotsin kielellä.

Työlinjalla henkilöasiakkaille kerro-taan esimerkiksi avoimista työpaikoista ja opastetaan sähköiseen asiointiin. Yri-tys-, yhteisö- ja muita työnantaja-asiak-kaita Työlinja neuvoo muun muassa avoi-men työpaikan ilmoittamisessa ja verk-koasioinnissa. Tarvittaessa Työlinja oh-jaa asiakkaan syvennettyyn palveluun.

Contact Center -palvelu on sähköi-nen yhteyskeskus. Palvelu tapahtuu pu-helimitse ja sähköpostin sekä verkkoyh-teyksien avulla.

Masennus vie asiantuntijalta työkyvyn muita sairauksia useammin■ Asiantuntija-ammateissa masennus on merkittävämpi eläkkeen peruste kuin muut sairaudet. Naiset siirtyvät masen-nuksen vuoksi eläkkeelle miehiä useam-min.

Ammattiryhmittäiset erot eläkkei-den alkavuudessa voivat johtua useista taustatekijöistä, kuten tehtävien kuor-mitus- ja voimavaratekijöistä sekä erois-ta työhyvinvointitoiminnassa, varhaisen tuen käytännöissä sekä työsuojelussa ja työterveyshuollossa. Taustalla saattaa ol-la myös eläkekäytännöt, kuten erilaiset vanhuuseläkeiät sekä ammattiryhmittäi-set erot työttömyydessä ja työttömyys-eläkkeen käytössä.

Masennuksen vuoksi alkaneiden sairauspäivärahakausien ja työkyvyttö-myyseläkkeiden määrä on lähes kaksin-kertaistunut 1990-luvun loppupuolelta alkaen. Masennuksen vuoksi työkyvyt-tömyyseläkkeellä oli vuoden 2008 lopus-sa yhteensä noin 38 000 suomalaista.

Tiedot ilmenevät Ammatit ja masen-nusperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet -tutkimuksesta, jossa selvitettiin eläkkei-tä vuosina 1997–2006. Tutkimus on osa

Palkansaajien ja pienyritysten yhteistyölle tarvetta Euroopassa

■ Euroopan palkansaajien yhteistyöjär-jestö ETUC ja Euroopan pienten ja kes-kisuurten yritysten järjestö UEAPME (The European Association of Craft, Small and Medium-sized Enterprises) kokoontuivat seminaariin Brysseliin kesäkuun lopulla. Seminaari pyrki tuo-maan esiin ajatuksia ja hyviä käytäntöjä ay-liikkeen ja pk-yritysten välisestä yh-teistyöstä ja sen kehittämisestä.

Seminaari vahvisti käsitystä, että pie-nillä ja keskisuurilla yrityksillä on suuri merkitys työllisyydelle Euroopassa. Kos-ka palkansaajilla ja yrittäjillä on paljon yhteisiä intressejä ja haasteita, yhteistyö-tä näiden ryhmien kesken tulisi syven-tää. Keskeisiä yhteistyöteemoja ovat mm. alueellisen kehityksen merkitys yritystoi-minnalle, innovaatiotoiminta, ikäraken-teen muutoksen hallinta ja koulutuksen rooli sekä harmaan talouden vaikutus pk-yritysten kilpailukykyyn.

   

sosiaali- ja terveysministeriön käynnis-tämää Masto-hanketta, jonka tavoittee-na on vähentää masennusperäistä työky-vyttömyyttä.

7INSINÖÖRIUU

SI

Työurien piteneminen edellyttää ikäsyrjinnän lopettamista

■ Akava korostaa, että työurien piden-täminen on välttämätöntä hyvinvointi-palvelujen rahoituspohjan turvaamisek-si. Ratkaisun avaimet ovat kuitenkin työ-paikoilla, eivät vanhuuseläkeiän nosta-misessa.

– Työurat pitenevät vain, jos työnte-kijöillä on intoa jatkaa työssä, hyvä fyy-sinen ja henkinen terveys sekä työnanta-ja, joka pitää työntekijöistään kiinni, sa-noo Akavan edunvalvontajohtaja Min-na Helle.

  Helle painottaa, että työelämän laadulla on tärkeä merkitys yksittäisten työntekijöiden elämässä, mutta työurien pidentämisen kansantaloudellista puolta ei tule väheksyä. Työurien pidentäminen parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Tällöin työntekoon kannustava veropoli-tiikka ja toisaalta julkisten palvelujen ta-son säilyttäminen eivät asetu vastakkain.  

  – Vaikka työhyvinvointi ja jaksa-minen mielletään usein ns. pehmeik-si asioiksi, ovat ne tosiasiassa kivenko-via asioita. Yhdessä menetetyssä työvuo-dessa haaskataan kolme miljardia euroa vuodessa. Viimeistään nyt kaikkien on pakko ymmärtää, että työhyvinvoinnista huolehtiminen on täysin välttämätöntä. Vanhuuseläkkeen alaikärajan nostami-nen kahdella vuodella toisi vain reilun puoli vuotta lisää työuriin. Hallituksen alkuvuodesta esittämät keinot eivät siten olisi ratkaisseet ongelmaa, toteaa Helle.

  – Akava haastaa työnantajat keskus-teluun siitä, miten ikääntyneisiin koh-distuva ikäsyrjintä saadaan loppumaan, Helle sanoo.

Työntekijät hyötyvät henkilöstörahastolakiin tulevista joustoista

■ Henkilöstörahastolain uudistusta val-mistellut työryhmä haluaa helpottaa hen-kilöstön palkitsemista henkilöstörahas-tojen avulla. Käytännössä myös lyhyem-missä työsuhteissa olevat pääsisivät rahas-tojen piiriin. Työryhmä korostaa henki-löstön ja työnantajan yhteisymmärrystä rahastoa perustettaessa ja palkkiojärjes-telmästä päätettäessä.

Akava pitää ehdotusta tasapainoisena ja käytännönläheisenä kokonaisuutena.

– Sitoutuminen työpaikkaan ja oman työn kehittämiseen paranee, kun työnte-on ja palkitsemisen välillä on selkeä yh-teys. Akavalaisissa tehtävissä sovelletta-vat tulospalkkiojärjestelmät rakentuvat yleensä tälle yhteydelle. Mahdollisuus siirtää tulospalkkioita myös rahastoihin tekee niistä luontevampia palkitsemisen välineitä, korostaa Akavan lakimies Ma-ria Löfgren.

Jatkossa organisaatiorakenteeseen pohjautuvat, yksikkö- tai ryhmäkohtai-set vaihtelut palkkioiden määräytymis-perusteissa eivät estä palkkioiden siirtä-mistä henkilöstörahastoihin.

– Kun eri tulosyksiköiden ja ryhmien toiminta voi vaikuttaa eri tavoin työpai-kan menestykseen, on kohtuullista, että tämä erilaisuus voidaan ottaa huomioon myös rahastopalkitsemisessa. Nykyisis-sä voittopalkkiojärjestelmissä tämä ei ole mahdollista, sanoo Löfgren.

Työryhmän ehdotuksen mukaan myös lyhyissä työ- ja virkasuhteissa työs-kentelevät voivat hyötyä rahastoista, sil-lä nykyinen viisi vuotta kestävä nosto-oikeuden odotusaika poistuu. Akava pi-tää tätä välttämättömänä palkansaajien yhdenvertaisuuden takaamiseksi.

– Yhtiöiden tulostavoitteissa onnistu-mista ei ole sidottu palvelussuhteen kes-toon. Myöskään palkitsemista ei saa tä-hän sitoa. Pitkissäkin työsuhteissa viisi vuotta on liian pitkä aika odottaa raho-jensa nostamista. Tällöin palkitsemisen ja työnteon välinen yhteys helposti hä-märtyy.

Menestyvillä työpaikoilla ymmärre-tään henkilöstön näkemysten tärkeys. Nyt henkilöstön vaikutusmahdollisuu-

det paranevat, kun työnantajan ja hen-kilöstön välisen yhteistoiminnan roolia kasvatetaan päätettäessä henkilöstöra-hastoeriä kerryttävistä palkkiojärjestel-mistä.

– Aito vuorovaikutus tuo vastavuo-roista hyötyä ja yhteisesti sovitut menet-telytavat toimivat aina yksipuolisesti pää-tettyjä paremmin, myös henkilöstön pal-kitsemisessa, korostaa Löfgren.

■ Suunnittelualan ylempien toimihen-kilöiden työehtosopimus sanottiin irti elokuun lopussa, ja nykyinen sopimus päättyy lokakuun lopussa. Neuvottelut uudesta sopimuksesta eivät ole vielä al-kaneet.

–Taustaryhmä on selvittänyt kyselyl-lä jäsenistön näkemyksiä ja painotuksia. Tutut asiat siellä ovat taas listalla, suun-nittelualan taustaryhmän puheenjohta-ja Piri Harju kertoo.

Viimeksi vapaa-aikana työasiois-sa matkustamisesta korvaaminen eteni merkittävästi, mutta edelleen korvaus-taso on matala ja kahden tunnin oma-vastuuaika kirpaisee. Luottamusmiehen asemaan ja tiedonsaantiin kaivataan pa-rannuksia ja myös irtisanomissuoja on reippaan kohentamisen tarpeessa.

– Työehtosopimukseen pitää saada selkeämmät kirjaukset esimerkiksi lo-mautusten keskeyttämisestä tai siirtä-misestä. Ei ihmisiä voi roikottaa jatku-van lomautusuhan hirressä kuukausitol-kulla, Harju sanoo.

– Ostovoiman pitää säilyä ja siksi on turha puhua nolla- tai miinusmerkkisis-tä ratkaisuista.

Harju muistuttaa, että suunnittelu-alalla suostuttiin 1990-luvun alun la-massa alentamaan palkkoja, jota työpai-kat säilyisivät. – Eivät säilyneet. Ja siinä palkka kuopassa alalla ollaan vieläkin.

Paikallisesti sovittaviin palkkaeriin Harju kertoo suhtautuvansa äärimmäi-sen kriittisesti.

– Kevään huonojen kokemusten jäl-keen ei tarvitse enää miettiä, millaisiin rakenteisiin ollaan valmiita, Harju tuu-maa.

Hän myöntää, että ajat ovat huonot reippaalle palkkojen tasokorotukselle.

– Nyt olisi erinomainen paikka kor-jata työehtosopimusten tekstejä. Jos siel-tä saataisiin selkeitä tuloksia, palkanko-rotukset voisivat olla pienempiä, Harju miettii.

– Nollaratkaisu ei kelpaa myöskään suunnittelualan taustaryhmälle, sanoo Piri Harju.

Teksti: Marketta Harinen

Tutut painotukset suunnittelualalla

8

Rakenteita ravistellaan

Jerikon muurit murenivat pasuunansoitolla. Samaa ideaa käytti John Ford länkkärissään Alamo, jossa homma hoitui monipäiväisellä trumpettipiinalla. To-

dellisuudessa linnoitukset valloitettiin ylivoimalla, vaik-ka musiikki ehkä auttoi puolustajien pehmittämisessä.

Nykypäivän linnakkeita koettelee kaksi isoa tekijää, talouskriisi ja digiaikuisten tulo työelämään. Edellinen menee osaksi ulkoisten tekijöiden kontolle, kun taas jäl-kimmäinen kerää paineita yritysten sisälle.

Talouskriisistä on jo puhuttu ja kirjoitettu riittävästi. Puutun vain yhteen asiaan: kriisin jälkeen ei palata lähtö-ruutuun, vaikka tämäntyyppisiä puhenvuoroja on alettu tarjoilla. Epäilijöiden kannattaa pohtia, mitä tapahtui ensi öljykriisin jälkeen 1970-luvulla ja mitä poliittisen ja työ-markkinaeliitin hölmöiltyä 1990-luvun kriisin.

Digiaikuiset eli ihmiset, jotka ovat omineet tietoteknii-kan jo tarhassa, ovat meillä jääneet vähälle huomiolle. Tämän sukupolven vaikutus yhteiskuntaan on varmasti yksittäistä kriisiä suurempi. Olemme läntisen sivilisaa tion piirissä ensi kertaa tilanteessa, jolloin nuoremmat todella osaavat enemmän kuin edeltäjänsä.

Työelämään tullessaan digiaikuinen on viettänyt ne-tissä noin 20 000 tuntia ja pelannut pc:llään ehkä 10 000 tuntia. Hänen aivonsa ovat urautuneet varsin eri taval-la kuin vanhempien: asiat käsitellään vauhdikkaammin. Eri näkökulmien ja tiedonpalasten yhdistely on hyper-tekstin kaltaista. Näköaisti hallitsee entistä vahvemmin. Digiaikuisen tietopohja ei ole laajempi, mutta kyky hank-kia tietoa on olennaisesti parempi. Yrityselämässä hänel-lä on toiveita ja valmiuksia, joiden huomiotta jättämi-seen ei ole varaa.

Digiaikuinen on epäilijä, joka osaa tarkistaa tietonsa. Tämä on erityisen hankalaa puolueille, mutta myös toimi-ala- ja työmarkkinajärjestöille, jotka ovat tottuneet näyt-tämään asioista vain itselleen sopivan osan ja valehtele-maan ”tarpeen vaatiessa”. Venäjän sukellusveneen poh-joisnaparetki oli hyvä esimerkki.

Meille vanhemmille tietotekniikka on työkalu, mutta digiaikuiselle se on osa persoonaa niin työ- kuin vapaa-ajallakin. Yritykset jakaa tämä persoona osiin ovat pöh-

köjä. Järkevämpää on edistää hyviä käytäntöjä. Sosiaa-linen media, jonka käyttöä jotkut työnantajat pyrkivät rajoittamaan, on ainakin kehitys- ja markkinointi-ihmi-sille välttämätön tietolähde. Lex Nokiat kuuluvat dikta-tuureihin, eivätkä onnistu enää niissäkään.

Nopeus on digiaikuiselle luonteva vaatimus myös oman työnsä suhteen. Työkalujen tulee olla ajan tasalla, sillä tekniikan kanssa tuhraaminen ei motivoi. Yritysten it-osastot saavat paineita, kun aiemmin tarjottu munk-kilatina ei enää kelpaakaan.

Netissä pelatessaan digiaikuinen on oppinut yhteistyö-hön verrattomasti vanhempiaan monipuolisemmin. Työ-elämässä tätä voi käyttää hyväkseen, sillä ad hoc -pohjai-set projekti- ja työryhmät ovat tehokkaita. Hierarkia on tarpeen viedä mahdollisimman vähiin.

Perinteisesti on ajateltu, että tieto riippuu koulutustasos-ta. Digiaikuiset eivät sovellu tähän muottiin, sillä tieto-tekninen valmius on lähes koulutustasosta riippumaton, mutta olennainen elementti on uuden oppimisessa. Tä-mä on vaikeaa koko nykyiselle koulutusjärjestelmälle, kun opettamisen sijaan tulee ohjata oppimaan. Keski-ajalta peräisin oleva ulkoa pänttääminen vaihtuu oppi-mistekniikoihin sekä käytännön ja teorian vuorotteluun.

Työnsaanti ja palkkaus muuttuvat, kun digiaikuiset tulevat työnantajiksi. Rekrytointivaiheessa korostuu asen-ne, koska sillä voi korvata puuttuvan osaamisen. Uran ai-kana taas korostuu tulosten merkitys. Ns. solidaarinen palkkapolitiikka nahistuu, jos sitä nyt koskaan olikaan. Yritykset ulkoistavat ja silmuavat jatkuvasti ytimensä ul-kopuolista osaa. Lähteminen yrittäjäksi on digiaikuiselle luonteva vaihtoehto.

Myös yritysten on muututtava. Perinteinen teollinen yritys on pian harvinaisuus, Sijalle tulevat yritysmuodot, joita jo nyt löytää mainos-, media- ja muotialalta. Samalla menestyvienkin yritysten elinikä lyhenee, kun luova tuho huolehtii siitä, että pysyvää kilpailuetua ei synny. Palve-lut ja uudistuminen ovat elinkeinorakenteen avainsanoja.

Epäilijöille suosittelen Don Tapscott’in kirjaa Grown up digital, McGrawHill 2009.

”Katkennut mato antaa auralle anteeksi”

– William Blake ”Helvetin sananlaskut”, 1793.

INSINÖÖRIUU

SI 9

Syyskuu 2009 Pertti Porokari

puheen-johtajan palsta

Nyt, kun työnantajaliitot ovat siirtyneet kes-

kitettyjen tulopoliittisten ratkaisujen ajoista

liittokierroksiin, täytyy eri alojen neuvotte-

lut luonnollisesti käydä jokaisen alan omista tarpeista

lähtöisin ilman, että vilkuiltaisiin sivuille. Liittokier-

roksella jokainen liitto tekee siis omat ratkaisunsa, ei-

vätkä toisten alojen palkankorotukset sido niitä. Tämä

on siis keskeinen ero takavuosien tupoihin nähden, jol-

loin kaikille aloille sovittiin samat palkankorotukset.

Teknologiateollisuus aloitti neuvottelut tehden en-

sin sopimuksen Metalliliiton kanssa. YTN:n hallitus

hyväksynee alan neuvottelutuloksen taustaryhmän esi-

tyksen mukaisesti ja sopimus astuu voimaan 1.10.2009

tuoden ylemmille toimihenkilöille 0,5 prosentin pal-

kankorotuksen sekä laadullisia parannuksia työehto-

sopimusteksteihin. Poikkeuksellisesti tällä kertaa teks-

teihin ei tullut yhtään heikennyksiä.

Sopimuskauden aikana toivon usean yrityksen ot-

tavan käyttöön joustavan työaikaelementin, työaika-

pankin. Työaikapankkiin voidaan modernisti tallen-

taa erilaisia elementtejä kuten työaikaa, ylitöitä, va-

paa-aikana tapahtuvaa työtehtäviin liittyvää matkus-

tamista ja esimerkiksi säästövapaita. Pankkia puretaan

sitten joustavasti työtilanteen niin salliessa. Näin saa-

daan työaikaa tehokkaasti käytettyä hyödyttäen sekä

työantajaa että työntekijää.

Ilmassa on jo selkeitä merkkejä laman taittumises-

ta. Eräät yritykset ovat jo peruneet lomautuksiaan ja

saatuja kauppojakin kehdataan taas julkistaa, kun työ-

ehtosopimuksia on saatu solmittua teknologiateollisuu-

teen. Toivottavasti yritykset eivät enää irtisano väkeään ,

vaan käyttävät ajan tehokkaasti henkilökunnan amma-

tillisen osaamisen kohentamiseen ja menetelmien ke-

hittämiseen. Näin lamasta noustaan nopeammin, kun

vienti alkaa taas vetää.

Hyvää syksyä!

Tupoista todelliseen liittokierrokseen

10

edunvalvontaTeksti ja kuva: Kirsi Tamminen

Keväällä Juha Niemiaho jätti palk-katyön ja aloitti oman yrityksen vetäjänä. Työnkuvaan kahden

henkilön yrityksessä mahtuvat kaikki mahdolliset työt, juoksupojan tehtävis-tä lähtien.

Niemiaho on koulutukseltaan kone-insinööri ja hänellä on laaja työkokemus. Viimeiset kymmenen vuotta hän on ol-lut laatutehtävissä. Hänellä on ollut mie-lessä jo pitkään, että jos kohdalle sattuu sopiva idea tai mahdollisuus, niin hän siirtyy yrittäjäksi.

Eikä loikka yrittäjyyteen tunnu ny-kyään kovin pitkältä, vaan se on kiinnos-tava uravaihtoehto.

– Palkkatöissäkin pitää olla omalla alallaan huippuosaaja ja olla kuin yrit-täjä: on oltava saavutettavissa 24 tuntia vuorokaudessa, Niemiaho kuvailee.

Energiaturvealalle yrittäjäksi

Niemiahon mahdollisuus yrittäjyyteen tuli esille ensi kerran pari vuotta sitten.

– Insinööriyhteisöä ei tarvitse jättää, vaikka

alkaisi yrittäjäksi, tuore yrittäjä Juha Niemi-

aho huomauttaa.

Palkkatyö ja yrittäjyys ovat lähentyneet toisiaan

Juha Niemiaho on tituleerannut itseään yrittäjäksi puolisen vuotta.

Hän perusti liikekumppaninsa kanssa SampoTech Oy:n, joka rekis-

teröitiin alkuvuodesta.

Metsästysseurasta tuttu kaveri oli pohti-nut, olisiko yksinkertaisempaa tapaa nos-taa palaturvetta. Vanha palaturvemene-telmä on monimutkainen ja huonoille sääoloille altis.

Tuttava puhui ideastaan Niemiahol-le ja yhdessä he kehittivät lisäelementtejä jo olemassa olevaan prototyyppiin. Kun kaikki vaikutti hyvältä, päätöstä siirtyä yrittäjäksi ei tarvinnut kauaa pohtia.

– Alku oli rauhallinen. Juttelimme eri asiantuntijoiden kanssa, Niemiaho kertoo.

Muun muassa Teknologiakeskus Me-rinovan yrityshautomo ja Vaasanseudun Uusyrityskeskus ovat olleet tukena. Myös TE-keskuksilla on yrittäjille suunnattu-ja palveluita.

Viime syksynä oli rahoitusanomuk-sien vuoro. Oma kokonaisuutensa on liiketoimintasuunnitelma: sen eteen on tehtävä paljon töitä.

– Riskit on arvioitava mahdollisim-man realistisesti, sillä rahoittajatkaan ei-vät halua menettää rahojaan.

Liikekumppanit ovat tarkentaneet laskelmia moneen kertaan, sillä tilanteet muuttuvat. Niemiahon mukaan tuki-viidakko on melkoinen: kaikkia mah-dollisuuksia on yritettävä. TE-keskus on mukana rahoittamassa, mutta Finnveran perinteinen yrittäjälaina ratkaisi siirty-misen kokopäiväiseksi yrittäjäksi, mitä laina edellyttääkin.

Nöyränä liikkeelle

SampoTech on konevalmistaja energia-turvealalla, jolle se kehittää uutta me-netelmää.

– Onnistuessaan menetelmämme voi muuttaa tuotantoa ja parantaa kannat-tavuutta huomattavasti. Jos pystymme tuottamaan tätä lähes kivihiilen verois-

ta polttoainetta kustannustehokkaasti ja pärjäämään hintakilpailussa, niin onhan se kova juttu, Niemiaho sanoo.

– Raaka-aineen kotimaisuudella on merkittävä rooli.

Kaupallistamiseen tähdätään mah-dollisimman nopeasti ja loppuvuodesta on tarkoitus tehdä alustavia kauppoja, jotta saadaan tulojakin.

– Ilman positiivista kassavirtaa yritys ei tule kauaa toimeen, Niemiaho nau-rahtaa.

Tällä hetkellä haussa on mahdollinen yhteistyökumppani sopimusvalmistajak-si. Yrittäjän mielestä ei kannata perustaa omaa konepajaa, sillä vapaata kapasiteet-tia on tarjolla.

Tukea verkostoista

Tuoreet yrittäjät ovat lähteneet realisti-sesti liikkeelle. Vaihtoehdot ja varasuun-nitelmat on pohdittu huolella. Niemi-aho on mukana yrittäjäkoulutuksessa. Sen suurin anti on muut aloittavat yrit-täjät, joiden kanssa voi luoda verkostoa.

Arki on – ainakin alkuun – yrittäjäl-le usein yksinäistä, varsinkaan jos ei ole enää organisaatiota ympärillä.

Millainen ihminen sitten pärjää yrit-täjänä?

– Oma-aloitteisuus, vahva itsetunto, oman alan osaaminen ja rohkeus ovat yrittäjälle hyviä ominaisuuksia, Niemi-aho listaa.

– Joustavuus, sosiaalisuus sekä taito tulla toimeen ihmisten kanssa, hän jatkaa.

Niemiaho kannustaa testaamaan omaa yritysideaa esimerkiksi Uusyritys-keskukseen.

– Ei ole kenenkään etu, jos toteut-tamiskelpoiset ideat jäävät pöytälaatik-koon. ■

11INSINÖÖRIUU

SI

Teksti ja kuva: Kirsi Tamminen

Markus Forma opiskeli Vaasas-sa sähkö- ja elektroniikan kan-sainvälisessä koulutusohjelmas-

sa, minkä jälkeen hän työskenteli seitse-män vuotta ABB:lla. Lähes koko tähän-astinen ura on mennyt myynnin parissa.

Kahdeksan vuotta sitten hän siirtyi Vaconille. Siihen aikaan yrityksessä kaik-ki tunsivat toisensa.

– Silloin oli pienyrityksen tunnelma, väkeä oli alle 200, Forma muistelee.

Henkilöstön määrä on kasvanut, par-haimpina vuosina Suomessa palkattiin uusia satakunta. Tällä hetkellä henki-löstöä on maailmalaajuisesti noin 1 200.

Suomessa työskentelee yli 660 hen-kilöä, joista reilu puolet on ylempiä toi-mihenkilöitä. Vaconissa on kaksi hen-kilöstöryhmää, työntekijät ja ylemmät.

Kiinan komennukseen palattiin uu-delleen. Pari kuukautta ennen toteutu-nutta lähtöä Formalle ehdotettiin seitse-män kuukauden Pekingin komennusta.

Kahden kuukauden varoitusajalla oli helppo lähteä, kun ei ollut vielä perhettä. Käytännön asiat sujuivat helposti, myös firma auttoi niissä.

Suunnitelmat menivät uusiksi

Vaikka Kiinaan oli helppo mennä ja so-peutuakin, Forman mielestä työkulttuuri poikkeaa paljon eurooppalaisesta.

– Lähtiessäni minulla oli mukana

suunnitelma, mutta näin heti, ettei se toi-mi. Suunnitelma oli tehty sillä ajatuksel-la, että paikallinen organisaatio olisi mu-kautuva eurooppalaisella tavalla.

Tehdas pystytään kopioimaan Suo-mesta tuotantolinjaa myöten, mutta esi-merkiksi myynnin suomalaiset toiminta-tavat eivät käy, vaan ne pitää mukauttaa.

– Kiinassa toimintatapoja on monen-laisia, jopa kovia.

Forman mukaan myös asiantuntija-tehtävissä työskentelevien kontrolli pitää olla todella tiukka. Esimieshierarkiaa nou-datettiin äärimmäisen tarkasti: ainoastaan konttorinjohtajalla oli määräysvalta. Mui-den määräyksillä ei ollut merkitystä.

Forma rakensi Pekingiin Vaconin myynnintukiorganisaatiota. Hän auttoi myyntihenkilöstöä tekemään tarjouksia, tuki heitä teknisissä ratkaisuissa sekä kävi asiakasvierailuilla näyttäytymässä.

– Paikallisen kulttuurin mukaisesti neuvottelijat antavat kuvan sitoutumises-ta, kun he tuovat mukaansa länsimaisen kollegan.

Forman mukaan Kiinassa ei sitoudu-ta työnantajaan ja vaihtuvuus on suuri – myös Vaconilla, vaikkakin keskimääräis-tä vähemmän.

– Jos jostain saa kaksi kymppiä pa-remman palkan, työnantajaa vaihdetaan välittömästi, hän kärjistää.

– Mitä useampi merkintä ansioluet-telossa on länsimaisista yrityksistä, sitä

enemmän arvostus ja palkka lisääntyvät.

Avoin katse muutokseen

Kaksi vuotta sitten Markus Forma pa-lasi Suomeen uusiin tehtäviin, kehittä-mään tuotejohtajana räätälöityjen tuot-teiden myyntiä. Hänen mielestään sekä meno Kiinaan että paluu Suomeen su-juivat hyvin. Syynä voi olla se, että hän on itsekin valmis muutokseen.

– Liian urautunut tai kaavoihin kan-gistunut kohtaa ongelmia.

Forma arvelee, että Kiinaan lähdös-tä alkanut muutos jatkuu niin työ- kuin muussa elämässä.

– Palattuani löysin tulevan vaimoni, meille syntyi lapsi ja ostimme omakoti-talon, hän kertoo yksityiselämän muu-toksista.

Keväällä Forma valittiin työpaikkan-sa luotoksi. Hänen mukaansa Vacon on nopeasti kasvanut yritys, missä on pie-nen firman innokkuus ja mentaliteetti, mutta ison firman haasteet.

– Tyypillinen ison firman kysymys on tällä hetkellä it-päivitykset. Ne täytyy tehdä viikonloppuisin, kun muut ovat va-paalla. Miten pakottavasta viikonloppu-työstä aiheutuvat ylityöt korvataan?

Muutama päivä haastattelun jälkeen Vacon ilmoitti aloittavansa 200 toimi-henkilöä koskevat yt-neuvottelut. Luot-tamusmies joutui tositoimeen. ■

– Muutokset tuovat kokemusta, Markus Forma sanoo.

Muutos ehkäisee urautumista, mutta edistää uraa

Muutamia vuosia sitten Markus Forma keskus-

teli työantajansa kanssa kahden vuoden Kiinan

komennuksesta. Hän työskenteli myynnin tues-

sa taajuusmuuntajia valmistavassa Vaconissa.

Komennus kuitenkin hautautui strategisten

muutosten alle ja unohtui.

12

edunvalvontaTeksti: Kirsi Tamminen ■ Piirros: Markku Haapaniemi

Metsä- ja metalliteollisuus ovat olleet perinteisesti Suomen tu-kijalat, mutta nyt näyttää, että

Suomelta menee tukijalat alta, sanoo tut-kimusjohtaja Jari Kaivo-oja Tulevaisuu-den tutkimuskeskuksesta.

Hänen mukaansa teollisuus ei ole ai-kanaan riittävästi innovoinut eikä enna-koinut. Sen tähden taantuman keskellä, pakon edessä joudutaan miettimään, mi-ten esimerkiksi metsä- ja metalliklusterit saadaan pahimman yli.

– Innovoinnin ja ennakoinnin yhdis-täminen keskenään olisi erittäin hyödyl-listä monelle yritykselle, koska olemme menossa innovointivetoiseen palveluyh-teiskuntaan.

Kaivo-ojan näkemyksen mukaan nyt tarvitaan kriittistä teollisuuspolitii-kan väliarviointia: sisältääkö suomalai-nen teollisuuspolitiikka oikeita asioita ja onko se riittävän tuloksellista?

– Hinnoilla emme pysty kilpaile-maan, joten meille ei jää kuin laadulla ja innovatiivisuudella kilpailu.

Jatkossakin suomalainen teollisuus nojaa paljolti insinöörien osaamiseen. Osaamisessa korostuu myös kulttuurien välinen vuorovaikutustaito.

– Tulevaisuuden avainosaamista insi-nööreillä on innovaatioiden laadun joh-

Innovaatiot edellyttävät luovuuden

arvostamistaGlobaali taantuma aiheuttaa Suomessa sopeutumispaineita.

Monet toimialat ovat murrostilanteessa, esimerkiksi metsä-

teollisuudessa sopeutetaan tuotantoa nopealla tahdilla.

taminen. Sitä ei voi ”oman toimen ohel-la” hoitaa.

Omalla mukavuusalueella

ei ehkä työllisty

Perinteinen lääke taantuman ylittämi-seen on siirtää ihmisiä koulun penkille.

– Työnsä menettäneen insinöörin on päätettävä, jatkaako samalla toimialal-la kuin aiemminkin. Helpoin vaihtoeh-to on lisäkouluttaa itsensä samalle alalle.

Kaivo-ojan mielestä haasteellisem-pi vaihtoehto on jättää entinen toimiala ja kouluttautua täysin uuteen. Taantu-man vuoksi alaa vaihtavat joutuvat hel-posti henkilökohtaiselle epämukavuus-alueelle.

– Jotta epämukavuusalueen hyväk-syy, asiaa voi perustella itselleen sillä, et-tä siten voi työllistyä uudelleen.

Kaivo-oja puhuu paljon luovuuden jatkuvasti korostuvasta merkityksestä yksilöille, organisaatioille ja taloudelle. Hän listaa, että uraa suunnitellessaan on yleensä mietittävä kolmea asiaa omassa luovuudessaan.

Ensinnäkin on mietittävä, miten mo-tivoitunut on harjoittamaan tiettyä am-mattia. Toisekseen on mietittävä, mille alueelle on lahjoja, ongelmanratkaisuky-

kyä ja luovuutta. Kolmantena tekijänä on henkilön jo aiemmin kehittynyt tie-to-taito. Käytännön taidot tai teoreetti-nen ymmärrys helpottavat tiettyyn työ-tehtävään hakeutumista.

Kaivo-oja arvostelee sitä, että pelkäs-

13INSINÖÖRIUU

SI

käyttöä tarvitaan ohjamaan opiskelijoi-ta löytämään juuri omaa lahjakkuutta tu-kevia kursseja ja osaamispääomaa.

– Tämäntyyppiseen aika räätälöityyn koulutukseen pitää panostaa. Massojen aika on ohi myös koulutuksessa.

Lahjakkuuksien havaitseminen vaa-tii riittävää ja osaavaa opettajakuntaa ja henkilöstöä. Vain siten saavutetaan huip-pukoulutuksen edellyttämä osaamistaso.

Opetus edelleen liian

luokkahuonekeskeistä

Kaivo-oja perää Suomeen lisää yhteis-työtä ja uskallusta mennä oman kapean reviirin ulkopuolelle. Uudenlaista osaa-mispääomaa luodaan koulutuksella, jo-ka käytännönläheisesti yhdistää viimei-simmän innovaatiotutkimuksen tiedon ja ennakointitutkimuksen parhaat me-netelmät. Myös koulutuksen ja työelä-män välistä kuilua on kavennettava yhä edelleen.

– Opiskelijoiden pitää päästä työpai-koille tekemään hankkeita yhteistyössä muiden ammattiryhmien kesken, ei pel-kästään insinöörit keskenään.

Kaivo-oja kannustaa käyttämään rohkeasti suomalaisia vahvuuksia, kuten it-osaamista, suunnittelun lähtökohtana. Tulevaisuuden uudet mahdollisuudet ja markkinat ovat rajapintaklustereilla.

– Suomessa on hyvin kilpailukykyi-set koulutus- ja ict-klusterit. Rajapinnoil-la tapahtuvalla yhteistyöllä ja kehittämi-sellä on entistä suurempi merkitys elin-keinoelämälle.

Suurten klustereiden sijaan tutkimus-johtaja suosittaa miniklustereiden kehit-tämistä. Hyvänä esimerkkinä hyvin me-nestyneestä suomalaisesta miniklusteris-ta pidetään dynaamista peliklusteria.

– Paljon muitakin mahdollisia mini-klustereita Suomesta varmasti löytyy.

Globaalissa taloudessa

nousee uusia mahteja

Tulevaisuuden tutkijat ovat jo pitkään puhuneet Tyynen valtameren talous-alueen nousevasta merkityksestä. Tut-kimusjohtajan mielestä kyse on hiljai-

sesta vallankumouksesta, jota on han-kala hahmottaa.

Muun muassa Kiinan vaikutusvalta kasvaa nykyisestäkin seuraavan 10 vuo-den aikana, mikä vaikuttaa muun muas-sa koulutukseen, yritysmaailmaan ja ta-louteen Suomessa.

– Kiinalaisilla on todella paljon val-taa maailmantalouteen, mitä pitää miet-tiä paljon nykyistä enemmän.

Yhä useammat suomalaiset tarvitse-vat kiinalaisen kulttuurin osaamista sekä kiinalaiseen talouteen ja yhteiskuntaan liittyviä verkostoja. Kiinan lisäksi Intia ja Brasilia vahvistuvat asteittain maail-mantaloudessa.

Jari Kaivo-ojan arvion mukaan tule-vaisuudessa oppilaitoksista osa erikois-tuu Kiina-osaamiseen, sillä se on laaja alue. Hän vinkkaa, ettei kaikkien kan-nata tehdä samaa.

– On tärkeää, että suomalaisessa am-mattikorkeakoulukentässä tehdään työn-jakoa, mihin nouseviin maihin ja mihin Euroopan maihin kukin erikoistuu glo-baalin talouden yhteistyösuhteissa. Asias-ta on käytävä avointa keskustelua.

Psykologista ohjausta myös

maahanmuuttajille

Monikulttuurisuus näkyy myös enem-män Suomen rajojen sisällä. Kaivo-oja painottaa työperäisen maahanmuuton huomattavasti parempaa suunnittelua ja ennakointia. On löydettävä nykyistä selkeämpi käsitys aloista ja yrityskluste-reista, joille tarvitaan maahanmuuttajia.

– Jos emme onnistu siinä, meillä on jatkossa odotettavissa etnisiä konflikteja.

Ruotsissa maahanmuuttajat ovat työllistyneet tehtäviin, joihin ruotsalai-set eivät enää itse hakeudu. Kaivo-ojan mielestä parempi vaihtoehto on testa-ta maahanmuuttajien lahjakkuuksia ja ohjata heitä niille aloille, missä heidän lahjak kuusalojaan tarvitaan. Kotoutumi-nen onnistuu paremmin, kun he pääse-vät toteuttamaan jotain heillä jo olevaa lahjakkuutta.

– Pienenä kansakuntana meillä ei ole varaa menettää lahjakkuuksia, Kaivo-oja muistuttaa. ■

tään peruskoululaiset ja toisen asteen op-pilaat saavat ammatinvalinnan ohjaajien palveluja valitessaan ammattia. Hänen mielestään aikuisiakaan ei saa jättää yk-sin pohtimaan lahjakkuuksiaan, vaan psykologista lahjakkuustutkimuksen

14

edunvalvontaTeksti: Ilona Mäenpää ■ Kuva: Ilkka Pietarinen

Jyväskylän seutua kohtasi uuden-tyyppinen äkillinen rakennemuu-tos Nokian ja Metson irtisanomis-

ten jälkeen vuonna 2008. Ensimmäistä kertaa alueen historias-

sa valtava määrä yritysten johtamisessa, tutkimus- ja kehittämistyössä, vaativissa esimiestehtävissä ja tuotantoprosesseissa työskenteleviä korkeasti koulutettuja ammattilaisia joutui työttömäksi yh-dellä kertaa.

– Olimme aivan uuden tilanteen edessä, Jyväskylän seudun kehittämis-yhtiö Jykesin toimitusjohtaja Risto Jäm-sen kertoo.

Korkeasti koulutettujen suuri mää-rä muodosti erityisen haasteen. Heitä oli työttömänä jo runsaat 700 ennen No-kian yksikön lakkauttamista, joka koski 320 henkilöä ja Metson sopeuttamistoi-mia, jotka koskivat 270 henkilöä. Met-son alihankintaketjussa arvioidut hen-kilöstövähennykset koskettivat 80 kor-keasti koulutettua. Oppilaitoksista val-mistui kesällä yli tuhat korkeasti kou-lutettua.

– Potentiaalia työllistettäväksi on noin 2 500 osaajan verran, Risto Jäm-sen laskee.

Jyväskylässä ryhdyttiin tuumasta toi-seen. Rakennemuutos haluttiin selättää heti ja löytää uusia ratkaisuja.

– Tavoitteena on ollut saada nope-asti syntymään uusia liiketoimintarat-kaisuja ja niitä tukevaa koulutusta, Jäm-sen kertaa.

Nyt ollaan siinä pisteessä, että raken-nemuutoksen edellyttämiä toimia selvit-tänyt työryhmä on jättänyt väliraporttin-sa ministeri Mauri Pekkariselle, linjauk-set ovat selvät ja niitä jo toteutetaan.

– Uskomme, että uudet liiketoimin-tamallit, kannustus yrittäjyyteen, uuden-tyyppiset tutkimus- ja tuotekehityshank-keet ja koulutus voivat muuttaa raken-nemuutoksen meille mahdollisuuksiksi.

Innovaatiot on nyt saatava muuntu-maan liiketoiminnaksi ja työpaikoiksi. Suurin haaste onkin uuden kilpailuky-kyisen yritystoiminnan käynnistäminen.

– Viime kevään aikana kävimme lu-kuisia neuvotteluja Nokialta vapautuviin tiloihin mahdollisesti sijoittuvien yritys-ten kanssa, Jämsen kertoo.

Nokialta vapautuvien henkilöiden työllistymisen kannalta keskeisiä toi-menpiteitä ovat Nokian luovuttamien ideoiden ja IPR:ien kaupallistaminen, Protomo -innovaatiotiimien perustami-nen ja soveltavan tutkimuksen tutkimus-hankkeet.

Metso puolestaan suuntaa osaamis-taan maailmanlaajuisen palveluliiketoi-mintansa kehittämiseen.

Haasteellinen yrittäjyys

Korkeasti koulutettujen osaamisen hyö-dyntäminen ja heidän työllistymisensä ainoa ratkaisu on uusi liiketoiminta ja uudet yritykset. Myös alueen palvelura-kennetta on kehitettävä.

– Miten työllistyä yrittäjänä, on iso ja haasteellinen kysymys, Jämsen tietää.

Kasva 1 ja Kasva 2 -hankkeilla pal-kattiin yli 50 uutta työntekijää kymme-neen yritykseen 1990-luvulla. Kasva 3 -hankkeella yritetään nyt saada osaajia yrityksiin ja yritykset kasvu-uralle.

Kaksivuotiselle Kasva 3-ohjelmalle haetaan nyt rahoitusta.

Poistuvien työpaikkojen lisäksi vai-

Uudet ideat kalliita Ristiinpölytystä, uudelleenkoulutusta, palvelurakenteiden

rukkaamista – niillä Jyväskylän seutu vastaa rakenne-

muutoksen haasteeseen.

kutus alihankintaverkostoon on ollut huomattava. Useat alueen pk-yritykset toimivat alihankkijoina, mm. insinööri-toimistot, joiden kohdalla on löydettä-vä pikaisia ratkaisuja toiminnan turvaa-miseksi.

Uusien aloittavien yritysten perus-taminen ja yrityskauppojen vauhditta-minen on turvattava. Keski-Suomessa on potentiaalia noin 200 yrityskaupal-le. Harjoittelutukea ja starttirahoitusta on tarkoitus parantaa.

Ristiinpölytyksellä tuloksia

Protomo-malli on uusi innovaatioappa-raatti, jossa kokeneet korkeasti koulute-tut osaajat voivat ns. rikastavan ristiin-pölytyksen avulla jalostaa ideoita ja syn-nyttää liiketoimintasuunnitelmia, työ-

15INSINÖÖRIUU

SI

paikkoja ja uusia yrityksiä, kertoo Jy-kesin ICT-vastaava, kehitysjohtaja Ka-ri Halttunen.

Erona perinteisiin esihautomoihin on toimintaympäristönä oleva rikastava yhteisö, jatkuva vuorovaikutus ja ristiin-pölytys eri toimialoilla toimivien yritys-ten ja ihmisten kanssa. Tiimiin on mah-dollista liittää opiskelun loppuvaihees-sa olevia yliopiston tai ammattikorkea-koulun opiskelijoita tai juuri valmistu-neita osaajia.

– Tällä hetkellä Protomoon valitut tiimit jalostavat mm. mobiiliteknologioi-hin, internetiin, hyvinvointiin, prosessi-teollisuuteen ja terveydenhuoltoon sovel-lettavia ideoita, Halttunen sanoo.

Muun muassa Nokian henkilöt ovat perustaneet tai ovat perustamassa usei-

ta uusia yrityksiä. Protomoon on valittu seitsemän tiimiä ja niihin on jo valittu 20 Nokia-taustaista henkilöä.

Halttusen mukaan tavoitteena on li-säksi tiimiyttää 10 paperinvalmistustek-nologiataustaista henkilöä vähintään 2–3 tiimiksi syksyn aikana sekä jatkaa kaikki toimialat läpileikkaavaksi ensi vuonna.

Tiimit voivat työskennellä Proto-mon noin 200 neliömetrin tiloissa, tie-tokoneilla ja tietoliikenneyhteyksillä. Proto mo voi jalostaa, edistää ja selvittää tiimien liikeideoita. Työttömät ansiosi-donnaisella tai muulla päivärahalla ole-vat henkilöt voivat käyttää Protomoa ha-lutessaan omalla ajallaan työllistymisen-sä edistämiseen.

Protomon ohella kokeillaan 48 h Bu-siness Creation -ideointityöpajaa. Kussa-

kin työpajassa on mukana 20 henkilöä 48 tunnin ajan. Tavoitteena on synnyttää 4–5 uutta markkinalähtöistä liikeideaa eri puolille maailmaa sijoittuneen liike-toiminnan asiantuntijaverkoston kanssa.

Koulutuksen ja opetuksen alalla mm. liiketoimintaosaamista kehitetään ja tarjolle tulee myös oppisopimustyyp-pistä korkeakoulutasoista opetusta ja in-sinööristä business insinööriksi -koulu-tusta

Tutkintojen täydentämisprojekteilla pyritään parantamaan työllistymismah-dollisuuksia. Myös vastavalmistuneiden ensityöllistymistä yrityksiin ja julkisel-le sektorille asiantuntija- ja kehittämis-tehtäviin vauhditetaan harjoittelutuella.

Palvelurakennetta kehitettävä

Keskeinen kehittämiskohde Jyväskylän seudulla on myös hautomopalvelujen tuottavuuden tehostaminen ja eri pal-veluntarjoajien toiminnan yhteensovit-taminen.

Hautomopalvelujen ohella tehoste-taan yritysten kehittämispalveluja, mm. Growth Centeriä Technopoliksessa.

Verkkovälitteiset uudet työllistymis-tä edistävät palvelut on otettu käyttöön, mm. uudentyyppinen verkkoyhteisö www.uudeturat.fi. Sivustoa käyttää ak-tiivisesti yli100 muun muassa Nokialta ja Metsolta vapautunutta osaajaa.

Jyväsverson rekrytointipalvelussa on esillä ICT-alan avoimia työpaikkoja.

– Osaamisintensiivisillä aloilla kuten suunnittelussa ja markkinoinnissa sekä teknologiayrityksissä palvelut kehittyvät ja kasvavat voimakkaasti, Jämsen tietää.

– Myös yritystä laajentaville tai yri-tyksestä luopujille täytyy saada tehok-kaampia palveluja.

Yrityshautomoista on tekeillä selvitys. Erityisesti kiinnostaa, onko erityyppiset palvelut huomioitu riittävästi.

Ovatko ne riittävän tehokkaita, vai jäädäänkö niihin vain hautumaan, Jäm-sen miettii. Osataanko ideat kaupallistaa?

Yrityskummitapahtuma on valtakun-nallinen verkosto, jossa kokeneet yrittä-jät antavat tukeaan. Aloittavien yritys-ten palvelupiste Luotsi testaa ideoita, te-kee starttirahahakemuksia ja auttaa alku-taipaleella. ■

Risto Jämsen vetää Jyväskylän seudun kehittämisohjelmaa.

16

edunvalvontaTeksti: Ilona Mäenpää ■ Kuva: IMF

Olet suurten globaalien haasteiden edessä jättiliiton muutosjohtajana. Olet sanonut tekeväsi IMF:stä ”näkyvämmän, iskukykyisemmän ja tehokkaamman”.

IMF on yli satavuotias järjestö. Komei-den perinteiden kääntöpuoli on usein muutoskankeus. Nyt tehtäväni on siir-tää järjestö 2000-luvulle nopeaan tah-tiin. Verkostojen rakentaminen ja parem-pi tiedonvälitys on tapa ottaa käyttöön koko potentiaalimme, kymmeniä tu-hansia luottamusmiehiä ja 25 miljoonaa metallialan työntekijää ja toimihenkilöä. Tarjoamme enemmän tietoa ja mahdolli-suuksia osallistua. Keskitymme verkosto-jen lisäksi muutamiin painopistealueisiin kuten järjestäminen ja ay-oikeuksien tur-vaaminen, osittain kampanjoiden avulla.

Haluat profiloida maailmanliiton vihreäksi. Mitä se tarkoittaa?

Olemme väistämättä tiellä kohti mata-lamman hiilitason yhteiskuntaa, vaikka muutoksen tie on mutkainen. Kööpen-haminan ilmastokokouksessa joulukuus-sa päästään toivottavasti kattavaan sopi-mukseen uusista toimista, joihin kuuluu myös parhaan teknologian siirto Intian ja Kiinan tapaisiin kasvaviin talouksiin.

Teollisuus pysyy jatkossakin kansan-

talouden veturina. Energiatehokkuuden parantaminen ja panostus uusiutuviin ja puhtaisiin energiamuotoihin luo uusia vihreitä työpaikkoja. Ammattiliitoil-la ja luottamusmiehillä on ehdottomas-ti myönteinen rooli sen osoittamiseksi, että teollisuus ei ole ongelma vaan osa ratkaisua. Olkaamme myös muutoksen vetureita.

Maailman teollisuusliitot aikovat olla aktiivisia tässä prosessissa. IMF on sopi-nut yhteistyöstä kemian-, paperi- ja ener-gia-alan maailmanjärjestön ICEM:n sekä Euroopan federaatioidemme EMF:n ja EMCEF:n kanssa, jotta teollisuustyönte-kijöiden näkökulma huomioidaan Köö-penhaminan prosessissa ja EU:n lainsää-dännössä. Luvassa on tutkimusta, julkis-tettavia periaatteita, seminaaria, lobbaus-ta ja läsnäolo Kööpenhaminassa. Työ jat-kuu tulevaisuudessa työpaikoilla, kan-sallisesti ja yli rajojen yhtenä painopiste-alueena.

Mikä on metalliteollisuuden tulevaisuus? Millä se pärjää muutoksessa?

Metalliteollisuuden rakenne ja maantie-teellinen sijoittuminen muuttuu kriisin jälkeen. Osa menetetyistä työpaikoista ei tule koskaan takaisin. Suomessa ja muis-

Maailman metalli ei koskaan nuku

sa teollisuusmaissa on pakko innovoida ja etsiä jatkuvasti uusia menestymisen pikku puroja.

Ay-liikkeen tulevaisuuden kannalta on ratkaisevaa pystyä järjestämään työn-tekijöitä liittoihin koko maailmassa ja ra-kentamaan verkostoja ylikansallisiin yri-tyksiin. Panostaminen työehtojen paran-tamiseen Aasiassa parantaa myös Suo-men kilpailukykyä.

Olen erityisen huolestunut siitä, et-

Maailman metallityöväenliiton IMF:n kongressi valitsi

Jyrki Rainan pääsihteerikseen toukokuun lopulla

Göteborgissa. IMF:n 200 jäsenliittoa edustaa

25 miljoonaa työntekijää yli 100 maassa.

17INSINÖÖRIUU

SI

tä menetettyjen hyvien työpaikkojen si-jaan uhkaa kasvaa lisää vuokra- ja pät-kätyötä. Lokakuussa kampanjoimme jäl-leen maailmanlaajuisesti sen puolesta, et-tä turvatonta työtä rajoitetaan lainsää-dännöllä ja työehtosopimuksilla, ja et-tä vuokra- ja pätkätyöläisille turvataan kunnolliset työehdot. Tästä kampanjas-ta tulee pysyvä.

Työntekijöiden oikeudet ja työehdot ovat jääneet vapaan kilpailun jalkoihin niin EU:ssa kuin ympäri maailmaa. Miten tähän voit vaikuttaa?

On pakko rehellisesti sanoa, että tarvi-taan niin ay-liikettä kuin poliittisia pää-töksentekijöitä, jotka oikeasti ymmärtä-vät ja välittävät työntekijöiden oikeuksis-ta ja työehdoista. Maasta riippuen väri voi vaihdella. Myös Suomen ulkopuo-lella puolueet laulavat rahoittajien laulu-ja. Ay-liikkeen haaste on myös julkistaa hyväksikäyttöä suuren yleisön tietoon ja mobilisoida jäseniä toimintaan, toisinaan kansalaisjärjestöjen kanssa.

Mainitse muutamia konkreettisia asioita, joihin IMF on puuttunut viime aikoina.

Osa IMF:n toimintaa on pitkäjänteis-tä rakennustyötä, osa akuuttien kriisien hoitamista. Kesäkuun lopulla ratkaisim-me konfliktin Kawasakin tehtaalla Thai-maassa, jossa tuhat työntekijää pääsi ta-kaisin töihin nopean välitystyön ansios-ta japanilaisliittojen näytellessä uutta ja aktiivista roolia.

Heinäkuun alussa IMF:n ja IG Me-tallin puheenjohtaja Berthold Huber keskusteli pääministeri Vladimir Puti-nin kanssa väkivallasta ja uhkauksista va-paiden ammattiliittojen johtajia vastaan Venäjällä. Putin yllättyi tiedoista ja pani pyörät pyörimään.

Indonesiassa jatkuvat neuvottelut ku-

lissien takana 700 työntekijän työsulun ratkaisemiseksi Toshiban tehtaalla. Ko-rean Ssangyongilla päästiin mittavan kansainvälisen kampanjan ansiosta so-pimukseen elokuun alussa sen jälkeen, kun kuvat mellakkapoliisien väkivaltai-sista otteista levisivät internetin välityk-sellä maailmalle.

Ja pieni Suomi, mikä on sen merkitys liitossa?

Suomi on pieni maa, mutta Suomessa on edelleen yksi maailman vahvimpia am-mattiliittorakenteita, vaikka toivoisin suomalaisliittojen panostavan enemmän järjestäytymiseen ja porukan mobilisoin-tiin. Suomalainen teknologiateollisuus työllistää ulkomailla jo lähes 300 000 henkeä, enemmän kuin kotimaassa.

Luonnollinen johtopäätös on, että globaalista edunvalvonnasta on pakko tulla osa arkipäiväämme. Eurooppalai-sen ja maailmanlaajuisen ulottuvuuden pitäisi olla osa jokaisen toimitsijan ja kan-sainvälisen yrityksen luottamusmiehen työkuvaa.

Eurooppalaiset yritysneuvostot (EWC) ovat tarjonneet hyvän pohjan ra-kentaa ay-verkostoja Eurooppaan tieto-jen vaihtoa ja yhteisiä toimia varten. Nyt ne pitää laajentaa kattamaan koko maa-ilma. Kas siinä työkenttää suomalaislii-toille yhdessä IMF:n kanssa! ■

Jyrki Raina on kesän ajan haas-

tatellut koko 30 hengen toimis-

ton Genevessä sekä viiden alue-

konttorin 25 ihmistä. Toimiston or-

ganisaatiota ja työtapoja uudiste-

taan. Samaan aikaan hän hoiteli

meneillään olevia kriisejä ja kam-

panjoita Indonesiassa, Koreassa ja

Meksikossa. Pitkien päivien päät-

teeksi hän palkitsi itseään 10 päi-

vän saunomisella mökillä Itä-Suo-

messa. Ja hyvää teki.

Eurooppalaisen ja maailmanlaajuisen

ulottuvuuden pitäisi olla osa jokaisen toimitsijan ja

kansainvälisen yrityksen luottamusmiehen

työkuvaa.

”

18

edunvalvontaTeksti: Marketta Harinen

Alan ylemmille toimihenkilöille on tarjolla tänä syksynä 0,5 pro-sentin korotus, joka paikallisesti

sovittaes sa tulee maksuun viimeistään vuoden loppuun mennessä. Jos paikal-lista sopua ei synny, korotus maksetaan joulukuussa yleiskorotuksena.

Uusi kolmivuotinen sopimus tul-lee voimaan 1.10.2009. Vuosien 2010 ja 2011 lokakuun palkantarkistuksista neu-votellaan kunkin vuoden huhti-touko-kuussa. Tällöin sopimus voidaan myös sanoa irti päättymään kunkin vuoden syyskuun lopussa.

Myös laadullisiin asioihin saatiin muutoksia. Heikennyksiä teksteihin ei tullut.

Etävanhempi saa nyt oikeuden hoitaa sairasta lasta neljä päivää palkallisesti sa-moilla ehdoilla kuin samassa taloudessa elävä vanhempi.

Luottamusmiehen toimintaedelly-tykset paranevat, mikä on vähintään-kin kohtuullista paikallisten neuvotte-lujen lisääntyessä työsuhdeasioissa.

Luottamusmiehen palkkioon tu-lee korotus, luottamusmieheksi ehdolla oleville kolmen kuukauden ehdokassuo-ja ja lisäksi koko joukko luottamusmie-hen asemaan vaikuttavia uusia tekstejä.

– Neuvottelutulosta voi näissä oloissa pitää torjuntavoittona. Maltillisella pal-kankorotuksella pyritään turvaamaan jäsenten ostovoima ja auttamaan alan yrityksiä työpaikkojen säilyttämises-sä, YTN:n teknologiateollisuuden pää-neuvottelija ja YTN:n varapuheenjohta-ja Pertti Porokari sanoo.

– Toisaalta emme ole sitoneet käsiäm-me. Pitkä kolmivuotinen sopimus voi-daan tarvittaessa sanoa myös irti, hän toteaa.

Porokari huomauttaa, että ensimmäi-sen kerran ylemmät toimihenkilöt saavat nyt teknologiateollisuudessa yhtä suuret

Teknologiateollisuuden ylemmät saivat sopimuksen

palkankorotukset kuin alan työntekijät-kin. Aiemmin on jääty aina vähän vä-hemmälle.

Jo vuosia vailla tasokorotuksia

Teknologiateollisuuden taustaryhmän puheenjohtaja Markku Kivelä harmit-telee, että taaskaan ei ylletty lähelle-kään tavoitteita. Palkankorotus jää pie-neksi eikä työehtosopimuksen teksti-osaan saatu olennaisia parannuksia esi-merkiksi vapaa-aikana työasioissa mat-kustamisesta.

– Meille ei tässä taloudellisessa tilan-teessa jäänyt vaihtoehtoja Metalliliiton tehtyä oman sopimuksensa, Kivelä sa-noo.

– Työnantaja ei halunnut edistää edes työaikapankkijärjestelmää. Se ei

olisi maksanut mitään ja siitä olisi pai-kallisesti sopien voinut muotoutua hyvä joustavuuden lisä puolin ja toisin. Työ-aikapankista on toimivia esimerkkejä jo olemassa.

Myöskään koulutustakuu ei eden-nyt, vaikka ylempien toimihenkilöiden ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen maksaisi itsensä moninkertaisesti takai-sin työnantajalle.

Kivelä muistuttaa, että viimeisten 30 vuoden aikana alan ylemmät toimihen-kilöt eivät ole saaneet kertaakaan kun-nollista tasokorotusta. Korotukset ovat jääneet vain muutamaan prosenttiin so-pimuskautta kohti.

Ylempien toimihenkilöiden ostovoi-ma onkin laskenut muihin nähden, vaik-ka ala vastaa yli 60 prosenttia Suomen vientituloista.

YTN:n teknologiateollisuuden taustaryhmän puheenjohtaja Markku Kivelä harmittelee syn-

tyneen neuvottelutuloksen köyhyyttä, mutta muuhunkaan ei ollut mahdollisuuksia. Kivelä

työskentelee Varkaudessa Andritzilla tietohallintopäällikkönä.

Ylemmät Toimihenkilöt

YTN ja Teknologiateolli-

suus pääsivät 24.8.

neuvottelutulokseen

työehtosopimuksesta.

Syksyn palkankorotus

on 0,5 prosenttia eli

sama kuin Metalliliiton

sopimuksessa.

Marketta Harinen

19INSINÖÖRIUU

SI

– Se ei voi olla oikein, Kivelä puhi-see. – Palkkakuilua muihin aloihin ver-rattuna on syntynyt koko ajan. Sitä jäl-keenjääneisyyttä pitäisi ryhtyä vähitel-len korjaamaan.

Kivelän mukaan ylempi toimihen-kilö on ansainnut palkankorotuksensa.

– Yrityksillä on viimeisen kahden vuoden aikana ollut varaa maksaa osin-koja, optio-ohjelmia ja johdon bonuk-sia yritysten hyvien tulosten mukaisesti. Sen tuloksen ovat tehneet ennen kaikkea ylemmät toimihenkilöt. He ovat neuvo-telleet hyvät sopimukset, puurtaneet pit-kiä työpäiviä ja matkustaneet ilmaiseksi vapaa-ajallaan uuvuttavia työmatkoja.

Taustaryhmän kanta paikalliseen so-pimiseen palkoista on ehdottoman kiel-teinen. Kokemukset ovat olleet huonoja, sillä paikallisia eriä ei käytettykään palk-kakuoppien korjaamiseen, vaan meriitti-korotuksiin.

Kivelä arveleekin, että syksyn 0,5 prosentin palkankorotuserä maksetaan yleiskorotuksena.

– Nyt puhutaan niin pienistä rahois-

ta, ettei niistä kannata ryhtyä paikalli-sesti kättä vääntämään, Kivelä tuumaa.

Neuvottelujoukko vahvistui

YTN vaihtoi teknologiateollisuuden tii-minsä miehitystä kesän lopulla.

Neuvottelujoukkoa vahvistettiin, kun pääneuvottelijaksi ryhtyi Uuden Insinööriliiton UIL:n puheenjohtaja ja YTN:n varapuheenjohtaja Pertti Poroka-ri. Hän on ollut aiemmin teknologiateol-lisuuden vastaava asiamies ja neuvottelija.

Uutena vastaavana asiamiehenä toi-mii UIL:n neuvottelujohtaja Ismo Kok-ko – ainakin tämän syyskauden. Enti-nen vastaava asiamies Tomi Seppä siir-tyy ICT-alalle.

Lisäksi UIL:n asiamies Matti Koski-nen ja Ekonomiliiton Riikka Mykkä-nen tulevat avuksi alan asiamiestyöhön.

– Taloudellisen taantuman myötä neuvottelutilanne oli niin tiukka, että neuvotteluryhmään tarvittiin puheen-johtajatason painoarvoa, Ismo Kokko valottaa YTN:n päätöksiä. ■

Ei nollaratkaisuille

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Sture Fjäder to-

teaa, että YTN hakee kaikille aloil-le jäsenten ostovoiman turvaavia ratkaisuja. Myös työelämän ja työ-suhteen ehtojen laadulliset paran-nukset ovat tavoitteena.

Fjäder edellyttää, että eri alo-jen väliset tuottavuuserot heijastu-vat liittokierroksella neuvottelutu-loksiin.

– Vientiteollisuus ja sen myö-tä teknologiateollisuus on kriisissä, mutta meillä on myös aloja, joilla tilanne on toinen. Esimerkiksi ra-hoitusalalla on eletty hyviä aiko-ja. Teknologiateollisuuden palkan-korotusten taso ei saa olla kattona muille aloille, Fjäder sanoo.

Fjäder ymmärtää hyvin, että tänä syksynä teknologiateollisuu-dessa oli vaikea vaatia kunnon pal-kankorotuksia. Syksyn kierrokses-ta odotetaan kaikkien aikojen han-kalinta YTN:n historian aikana.

– Nyt pitää keskittyä ostovoi-man säilyttämiseen. Nollaratkai-suihin ei siis voi tyytyä millään alalla.

Fjäderin mielestä ratkaisujen pitäisi tukea myös työntekijöiden työssä jaksamista, työurien piden-tämistä ja luottamusmiesten ase-maa.

YTN pyrkii tiiviiseen palkan-saajayhteistyöhön kaikilla sopi-musaloilla. Yhteistyöstä hyötyvät kaikki.

– Sopimuskausien pituus sai-si olla mahdollisimman yhtenäi-nen joka sektorilla. Nyt sopimuk-set päättyvät eri aikoihin, eikä se ole meille hyväksi.

Fjäder veikkaa, että uudet so-pimukset ovat pitkiä, ehkä kol-mivuotisia kuten teknologiateol-lisuudessa. Niissä on kuitenkin palkkojen tarkasteluajankohdat, jolloin sopimukset voidaan sanoa tarvittaes sa irti. ■

Jaettava palkkapotti on 15 000 000 euroa, sanovat Ismo Kokko (vas.) ja Pertti Porokari.

Ilona Mäenpää

20

edunvalvonta

Akavan tutkimuspäällikkö, ekonomis-ti Eugen Koev raamittaa tilanteen

heti alkajaisiksi: Meillä on nyt kahden-laisia jäseniä, työllisiä ja työttömiä. Sekä työllisten ostovoimasta että työllisyydes-tä on huolehdittava.

– Tässä tilanteessa ratkaisuille ei ole helppoa reseptiä, Koev toteaa.

Kesän aikana talouden raju pudotus on onneksi taittunut. Tosin vakavasti otettavia merkkejä uudesta noususta ei Koevin mukaan ole vielä näkyvissä, vain heikkoja signaaleja.

– On aika todennäköistä, että ny-kyiset lomautetut joutuvat irtisanotuik-si syksyn kuluessa. Työttömyysluvut synkkenevät ensi kesään saakka, sillä ne reagoivat tuotannon muutoksiin puolen vuoden viiveellä, Koev huomauttaa.

Kun muualla maailmassa alkaa nou-su, Suomi saa odotella kotvan, sillä in-vestointitavaroihin erikoistunut vienti-teollisuutemme pääsee käynnistymään viimeisenä. Toisaalta lamakin tuli meil-le muita myöhemmin, kun vanhojen ti-lausten täyttämisessä riitti työtä.

– Seuraavasta nousukaudesta ennus-tetaan aika vaimeaa. Sitä ei voi verrata-kaan edelliseen nousukauteen, Koev sa-noo.

Ostovoimassa haastetta

Ostovoima eli kotimaisen kysynnän säi-lyminen pitää silti turvata kaikista ma-donluvuista huolimatta.

– Kun vienti on vapaassa pudotukses-sa, se heijastuu myös kotimaan suljetulle sektorille. Kotimaisen kysynnän ylläpi-to on nyt tärkeää. Veroja ei saa ainakaan kiristää ensi vuonna.

Koev muistuttaa, että pitemmän päälle suomalaisen työn verotuksen ke-ventämistä pitää edelleen jatkaa, vaikka

Akavakaan ei ole tässä tilanteessa rohjen-nut esittää verokevennyksiä ensi vuodelle.

Koev on huolissaan myös kuntien ta-loudesta. Tulot tyrehtyvät, mutta lisään-tyneet lakisääteiset palvelut pitäisi hoi-taa kunnolla.

– On huono ratkaisu, jos kunnat al-kavat korottaa kunnallisveroja. Parempi keino olisi jatkaa kunta- ja palveluraken-teen uudistamista ja parantaa palvelujen tuloksellisuutta. Siinä on kuntien välil-lä suuria eroja.

Sosiaaliturvamaksujen korotuspai-neet ovat ensi vuodelle melkoiset. Työt-tömyysvakuutusrahaston tekemän arvi-on mukaan työntekijän työttömyysva-kuutusmaksua jouduttaneen nostamaan nykyisestä 0,2 prosentista jopa 0,9 pro-senttiin palkasta työttömyyden kasvun vuoksi.

Palkansaajan tulojen kevenemiseen on monta tietä.

Tekstikysymykset kehiin

– Sopimuksista neuvoteltaeessa tarjol-la on useampia liikuteltavia elementte-jä, Koev sanoo.

Niitä ovat sopimuskauden pituus, palkankorotusten ja työsuhteen ehtoihin liittyvien neuvottelutulosten sijoittumi-nen sopimuskauden sisälle sekä korotus-ten kokonaiskustannusvaikutus.

Koev huomauttaa, että palkkoihin si-sältyy myös liikuteltavia osia kuten eri-laisia tulospalkkioita, joita maksetaan enimmäkseen ylemmille toimihenki-löille. Tulospalkkiot jäävät tänä vuonna todennäköisesti saamatta eli palkanlas-kua on luvassa joka tapauksessa.

Ylitöiden ja työasioissa vapaa-aikana matkustamisen korvaaminen saattaisi-vat Koevin mielestä olla sellaisia asioi-ta, joista olisi ehkä helpompi neuvotella

tänä syksynä kuin aiemmin. Hintansa on tosin niilläkin. Toisaalta nyt ylitöitä ei tehdä kuten ennen ja matkustaminen on vähentynyt.

– Hyvä tulos on kyllä saavutettavis-sa, jos on tahtoa ja luottamusta toiseen osapuoleen, Koev uskoo.

Yksi asia on kuitenkin varmaa: palk-koja alentamalla ei pelasteta tässä maassa yhtään työpaikkaa.

Työttömiä ei unohdeta

Kun Akava kamppailee kotimaisen ky-synnän ja palkansaajien ostovoiman säi-lymisen puolesta, se muistaa myös työt-tömiä jäsenliittojensa jäseniä.

–Työttömillä jäsenillä pitää olla mah-dollisuus kehittää ammattitaitoaan, jot-ta markkinakelpoisuus säilyy ja paranee työttömyyden aikana. Koulutettujen eri-tyistarpeen on tunnistettava ja otettava huomioon, tarjottava räätälöityjä ratkai-suja ja mahdollisuuksia omaehtoiseen täy-dennyskoulutukseen, Koev huolehtii.

Akava on työskennellyt sinnikkäästi aikuiskoulutuksen uudistamisen ja kor-keasti koulutettujen työttömien koulut-tautumismahdollisuuksien puolesta. Tu-loksia on syntynyt ja lisää on luvassa en-si vuodelle. ■

Teksti ja kuva: Marketta Harinen

Lama varjostaa syksyn työmarkkinakierrosta

Akavan Eugen Koevin mukaan keskusjär-

jestö tukee liittoja neuvotteluissa aina kun

apua pyydetään.

Yksityisen sektorin ylempien toimihenkilöiden palkoista ja työsuh-

teen ehdoista neuvotellaan tänä syksynä useilla toimialoilla. Suuria

seteleitä ei odota kukaan, mutta ostovoiman säilymisestä halutaan

pitää kiinni.

21INSINÖÖRIUU

SI

IAET-kassaan tulevien ensihakemus-ten sekä kaikkien hakemusten määrä

jatkoi kasvua koko kesän ajan. Touko-kuussa tuli uusia ensihakemuksia 2 285 (ensihakemuksia kaikkiaan 9 351), kesä-kuussa 2 613 (11 073), heinäkuussa 2 650 (10 961) sekä elokuussa 2 341.

Ensihakemusten käsittelyaika venyi mm. kesälomista johtuen ollen nyt 3–4½ kuukautta. Liukuva käsittelyaika johtuu siitä, että kokonaan työttömät ja toistai-seksi lomautetut eli täysin tuloja vailla olevat, on asetettu käsittelyssä etusijalle. Jatkohakemukset ovat olleet koko ajan tavoiteaikataulussa eli niiden käsittely-aika on ollut 1–2 viikkoa.

Toimenpiteillä vauhtia

Käsittelyn nopeuttamiseksi ja käsitte-lyajan lyhentämiseksi kassassa on teh-ty mm. seuraavia toimenpiteitä, joiden vaikutus on alkanut nyt näkyä käsitte-lymäärissä.

IAET:n henkilökunta on yli kaksin-kertaistettu viime vuoden lokakuus-ta, uusi henkilökunta on  koulutettu  ja heille on järjestetty työskentelyti-lat ja -välineet. Esimiesorganisaatio on uudistettu kasvanutta henkilöstömäärää vas-taavaksi.

Juhannuksesta on  avattu palvelukes-kus, joka hoitaa puhelin- sekä sähkö-postikyselyihin vastaamisen. Ennakkomaksatus otettiin käyttöön 1.7. Ennakkohakemuksen on viikon 34 loppuun mennessä jättänyt noin 600 hakijaa.Hakijoille jaettavaa ohjeistusta on  täsmennetty  ja sitä täsmennetään edelleen.Käsittelyn tehokkuutta ja pullonkau-loja selvittäneen nykytila-analyysin perusteella on elokuusta lukien hake-musten käsittelyyn annettu uudet oh-jeet, käsittelyä on edelleen  helpotet-tu lakien ja ohjeiden puitteissa, hake-musten esikäsittely eri hakemustyyp-peihin on  käynnistetty ja esimiesten tehtäviä on täsmennetty.– Olennaista jäsenen kannalta on se,

että saadaan viimeaikainen erinomainen käsittelymäärä jatkumaan ja hieman vie-lä nousemaan, niin että päästään asetet-tuihin tavoitteisiin, sanoo IAET-kassan työvaliokunnan jäsen Mikko Wikstedt. Hän on myös UIL:n hallituksen jäsen.

Työvaliokunta on asettanut tavoit-teeksi  käsittelyn tasapainottamisen syys-kuun aikana niin, että käsiteltyjen ha-kemusten määrä vastaa saapuneita ha-kemuksia. Ja mikäli uusien hakemusten määrä ei dramaattisesti nouse, tavoittee-

IAET-kassan hakemusten määrä edelleen kasvussa

Mikko Wikstedt on IAET-kassan työvaliokun-

nan jäsen.

na on käsittelyajan lyhentäminen noin kuukauteen vuoden vaihteeseen men-nessä.

Tavoitteen saavuttaminen on mah-dollista, sillä viikolla 35 käsiteltiin enem-män hakemuksia kuin uusia hakemuk-sia saapui.

Hakemusten laadussa

edelleen puutteita

IAET-kassan johtajan Aleksei Solovjew in mukaan hakemuksissa on edelleen pal-jon puutteita, mikä hidastaa käsittelyä olennaisesti. Toivomuksena on, että työ-paikkojen luottamusmiehet olisivat yh-teydessä työpaikkojensa palkkakontto-reihin, jotta palkkatodistuksiin saatai-siin oikeat tiedot. Materiaalia saa IAET-kassasta. ■ (IM)

IAET-kassan ohje luottamusmiehille,

palkkatodistuksen täyttäjille ja se-

kä yrityksen palkanlaskijoille löytyy

YTN:n nettisivuilta kohdasta Tiedot-

teet ja asiakirjat -> Oppaat.

Ta TaTo ToSyMaa MaaHei HeiMarHe

10 000

7 500

8 750

6 250

5 000HeKe KeLoHu HuElo Jo

Työnhakijoiksi työvoimatoimistoihin ilmoittautuneet insinöörit vuosina 2008–2009 (sisältää lomautetut)

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto

22

osaaminenTeksti: Lauri Eho, Metropolia Motorsport, Formula Engineering Teamin tekninen päällikkö

Perustajien tavoitteena oli löytää taitavimmat insinöörit autoteol-lisuuden suunnittelutehtäviin.

Kilpailujen staattisissa osioissa arvostel-laan auton designia eli suunnittelun ta-soa, kustannustehokkuutta ja kuvitteel-lista liikeideaa. Dynaamiset osiot koos-tuvat kiihdytyskilpailusta, vakioympy-räkokeesta, aika-ajoista sekä 22 kilomet-rin mittaisesta endurance-ajosta. Kilpa-tiimejä on maailmanlaajuisesti jo yli 500.

Metropolian HPF009

Tämän vuoden auto, mallimerkinnäl-tään ”HPF009”, on jo kahdeksas kilpu-ri maineikkaasta Kalevankadun autoteh-taasta. Uuden auton suunnittelu alkaa ai-na välittömästi edellisen kauden päätyt-tyä. Suunnittelun lähtökohtana oli teh-dä autosta jälleen kerran edeltäjäänsä ke-vyempi, tehokkaampi ja ennen kaikkea nopeampi.

Maailmantalouden heikon tilanteen vuoksi Metropolian tiimi päätti muiden

Formula Student kilpasarjassa insinööriopiskelijat suunnittelevat ja

rakentavat formula-tyyppisen kilpa-auton. Sarjan perustivat Yhdys-

valloissa isot autotehtaat 1980-luvun alussa. Europaassa sarjan

suosio ja tiimien taso on kasvanut 2000-luvulla räjähdysmäisesti.

Metropolian formulatiimillä vauhdikas kilpailukausi

23INSINÖÖRIUU

SI

eurooppalaisten huipputiiimien tavoin jättää perinteisen kauden aloituskilpailun USA:n Michiganissa väliin. Tämä mah-dollisti aikaisempaa pidemmän suunnit-teluajan ja autoa alettiin rakentaa vasta helmikuussa. Myös testikauden pidenty-minen näkyi myönteisesti auton toimi-vuudessa kauden avauskilpailussa.

Formula Student 2009

Kauden ensimmäinen kilpailu käytiin Englannin autourheilun kehdossa mai-neikkaalla Silverstonen radalla. Uusi au-to osoitti heti kilpailukykynsä, mistä to-disteena kokonaiskilpailun 5. sija. Tätä voi pitää loistavana tuloksena Metropo-lian tiimille, ottaen huomioon että kil-pailuun osallistui yli 100 tiimiä ympä-ri maailman.

Jotain jäi hieman hampaankoloon-kin, sillä terävin voittotaisto menetet-tiin epätasaisiin sää- ja rataolosuhteisiin kilpailun päättävässä endurance-ajossa. Myös todellisena kohokohtana kilpailus-sa voitiin pitää Metropolian tiimin etene-mistä neljän, henkilöluvultaan jopa kuu-sinkertaisen, tiimin kanssa design-kilpai-lun finaaliin. Lopulta saavutettiin toinen sija pienimmällä mahdollisella eli yhden pisteen erolla voittajaan.

Formula Student Germany 2009

Kauden toinen kilpailu järjestettiin Sak-sassa legendaarisella Hockenheimringil-lä. Jo etukäteen oli tiedossa, että Sak-saan saapuvat ainoastaan maailman kovimmat tii-mit. Odotukset asetettiin silti erittäin korkealle. Ai-ka-ajoissa saavutetun 4. si-jan myötä lähtöpaikka seu-raavan päivän endurance-ajoon oli ns. ”kuumimmas-sa ryhmässä”.

Kilpailun päätösosiossa pidetty kärki-vauhti lupaili loistavaa lopputulosta, mutta kaikki vaihtui pettymykseen, kun vain neljännes matkasta oli jäljellä. Hiili-kuituisen vetoakselin pettäminen pudot-ti vauhdin niin alhaiseksi, että keskeyt-täminen oli väistämätöntä. Pientä lohtua tiimille toi kuitenkin ”Most Professio-nal Team”-tunnustuspalkinto, sekä voit-

to BMW Groupin järjestämästä ”Most Innovative Powertrain” -kilpailusta, jos-sa arvioitiin auton moottorin ja voiman-siirron suunnittelua.

Baltic Open 2009

Kauden päätöskilpailu Baltic Open jär-jestettiin Suomessa Tattarinsuon mikro-autoradalla. Baltic Open on pohjoismais-sa vuoroittain järjestettävä kilpailu, jossa kilpaillaan ainoastaan dynaamisissa osa-alueissa. Tänä vuonna osallistujia saapui Virosta, Ruotsista, Tanskasta ja Suomes-ta. Metropolian tiimi lähti kilpailuun sel-keänä ennakkosuosikkina ja hallitsikin kilpailua aina viimeiseen ajo-osioon asti.

Endurance-ajo osoittautui kuitenkin jälleen kompastuskiveksi ja ajo päättyi jo muutaman kierroksen jälkeen. Tällä ker-taa syynä vanteen magnesiumvalussa ta-pahtunut valmistusvirhe ja vanteen ha-

joaminen. Täten kokonais-kilpailun voittoon kurvai-li Viron tiimi, kintereillään Metropolian (silloinen Sta-dia) vuoden 2006 auto. Kil-pailussa pääpaino oli kui-tenkin ystävällismielisessä kilvanajossa ja ajanvietos-sa ulkomaalaisten tiimien

kanssa, joten Baltic Openia voitiin pitää erittäin onnistuneena sekä kilpailullises-ti että järjestelyjensä puolesta.

Rekrytointi

Formulatiimimme hakee jälleen uut-ta verta motivoituneista ja moottoriur-heilusta kiinnostuneista opiskelijoista!

Kilpailujen monimuotoisuuden johdos-ta emme etsi ainoastaan ajoneuvoteknii-kan opiskelijoita tai kilpa-autoista innos-tuneita.

Kaipaamme lisäksi mm. liiketalou-desta kiinnostuneita staattisten osa-aluei-den organisointiin, it-/mediapuolen opis-kelijoita video/still -kuvaamiseen ja in-ternet/PR-materiaalin tuotantoon sekä esiintymiskykyisiä ja karismaattisia hen-kilöitä mainos-/presentaatiotilaisuuksiin.

Tiimi tarjoaa loistavan mahdollisuu-den hankkia työkokemusta aidossa mo-torsport -ympäristössä. Tiimissä saat ko-kemusta tiimityöskentelystä, suunnitte-lutyöstä, tuotekehityksestä sekä eksootti-sista valmistustekniikoista. Lisäksi pääset käsiksi suunnittelu- ja simulointityöka-luihin, jollaisia ei Suomessa muualta löy-dy. Kilpailumatkoilla ympäri maailman pääset tutustumaan ajoneuvo- ja lento-konealan suurvaikuttajiin ja rekrytoijiin.

Jos haluat oppia uutta ja olet valmis sitoutumaan, lähetä

vapaamuotoinen hakemus ja CV osoitteeseen for-

mula@metropolia-mo-torsport.fi ■

Linkkejä Tiimin nettisivut:

www.metropolia-motorsport.fi

Englannin kisan nettisivut:

www.formulastudent.com

Saksan kisan nettisivut:

www.formulastudent.de

24

yhteiskunnastaTeksti: Mikko Sormunen, asiamies ■ Kuva: Kirsti Laurinolli

Uutta tekniikkaa esittelevä UBI-kävely päättyy ubiikiksi oulu-laiseksi rekisteröitymiseen. Sii-

nä matkapuhelimeen ladataan hyödyl-lisiä tai viihteellisiä tiedostoja. Matkan aikana voi ikuistuttaa itsensä ison näy-tön edessä, lähettää kuvan minne tahan-sa maailmassa tai vaikkapa nauttia tai-denäyttelyn elämyksiä.

Kolmatta vuotta tietotekniikan insi-nööriksi opiskeleva Jenna Moisajeff on toiminut oppaana tekniikan uudessa ih-memaassa. Nuori insinööriopiskelija on myönteisesti yllättynyt kesätyönsä haas-teellisuudesta:

– Hieman epäilin, että onkohan asiakaspalvelukesätyöstä todella hyötyä opintoihini, kun minustahan pitäisi tul-la koodari. Mutta tässähän joutuu kor-jailemaan UBI-näyttöjä ja ottamaan bu-giraportteja sekä oppii aivan uusia tek-niikoita.

– Lisäksi englantia saa puhua aivan mahottomasti.

Ammattikorkeakoulun opinnoissa bluetooth, langattomat verkot, koske-tustekniikka ja muut ovat vasta viimei-sempien vuosien opetusohjelmassa.

– Kun noihin tekniikoihin sitten pe-rehdytään erikoistumisopinnossa, niin ne ovat minulle jo tuttuja.

Kesäduuni opettaa myös

tapaa toimia työelämässä

– Homma perustuu ryhmätyöskentelyyn ja tiimeihin. Vaikka minun tehtävänä on ollut asiakkaiden opastus ja rekrytointi, roolit venyvät ja olen tehnyt myös tek-nistä korjausta.

Ihmetystä, ihastusta ja hieman ivaa-kin aiheuttaneet näyttölaatikot ilmestyi-vät kärppäkaupungin katukuvaan touko-kuun lopussa:

– Ainakin ymmärrän nyt projekti-käsitteen, kun olen ollut mukana pysty-tyksestä lähtien.

Ovatko Oulun Ubi-pöntöt kaupun-kitilan tulevaisuus, Jenna Moisajeff?

– Tämän ryhmän eli Oulun yliopis-ton MediaTeamin aiempi menestystarina on ollut vapaa langaton kaupunkiverk-ko PanOulu. Voi tästäkin tulla ihan mi-tä vaan!

Harjoittelijat ympäröivät opettajat

Oulun ammattikorkeakoulun kehi-tysjohtaja Irene Isohanni kertoo, että OAMK:sta seitsemän opettajaa lähtee CIE:hen (Center for Internet Excellen-ce) tutkimaan. He taas voivat ottaa opis-kelijoita ympärilleen harjoittelemaan.

– Kun mukana on yrityksiä, niin mei-dän väki voi pompata sinne tai sitten pe-rustaa aivan uuden yrityksen CIE:n ym-pärille, Isohanni visioi myönteisen kier-teen kehää.

Ihmisten järkevä kouluttaminen on hankkeen toinen puoli.

– Voidaan katsoa yliopiston kanssa, mitä koulutusta kumpainenkin tuottaa, ettei mene päällekkäin. Aikuiskoulu-tus varmaan korostuu tässä hankkees-sa. Voimme sen avulla reagoida nopeasti ja joustavasti tarpeen mukaan, Isohanni perustelee OAMK:n vahvaa panostusta.

Opiskelijalle CIE tuo paljon hyvää. He pääsevät tekemään harjoitteluja se-kä opinnäytteitä kaupallisen internetin ympäristöissä aitojen loppukäyttäjien kanssa.

Joukossa ujoja yrityksiä

OAMK:n vastuulla olevassa osahank-keessa UBI-GO:ssa on mukana yli kym-menen yritystä. Hankkeen tavoitteena on edistää joka paikan tietotekniikan ja sen palveluiden hyödyntämistä.

Mukana olevien yritysten nimet ovat kuitenkin salaisia. Ilmeisesti taustalla on jokin elintarvike- tai metsäfirma, sil-lä tekniikan yksikön ohella OAMK:sta

Opas oppii itsekin matkan varrella

Oulun keskustaan kesän

aikana ilmestyneitä UBI-

näyttöjä on pestattu esitte-

lemään joukko tekniikan

alan opiskelijoita. Jokainen

kaupungilla liikkuja voi

tempautua uuden teknii-

kan polulle lähtemällä

UBI-kävelylle.

Insinööriopiskelija Jenna Moisajeff

esitteli kesän tulevaisuuden kau-

pungin mahdollisuuksia Oulussa.

25INSINÖÖRIUU

SI

Oulussa käynnistyi elokuussa interne-tin tutkimukseen keskittyvä moni-

tieteinen tutkimuskeskus CIE (Center for Internet Excellence). Keskus toimii Oulun yliopistossa itsenäisenä yksikkö-nä, jossa ovat mukana yliopiston lisäksi muun muassa Oulun seudun ammatti-korkeakoulu, VTT, Nokia sekä Oulun kaupunki.

CIE on projektiorganisaatio, jossa työskentelee muutaman vuoden kulut-tua jopa 200 tutkijaa. Toiveissa on kan-sainvälisyys sekä vierailevat alan huiput ympäri maailmaa.

– Yhdessä luomme tutkimuksella in-ternetteknologioita ja -palveluita, joihin yhdistetään liiketoimintaa alusta saakka, Heikki Huomo visioi.

Perinteisesti tuotekehityksessä tai tuotteistamismallissa on jopa vuosikym-menen aikajänne: tutkimuksen ja sovel-lusten jälkeen tuote tai palvelu on valmis yritysten hyödynnettäväksi vasta vuosien

jälkeen. Käytäntö ei enää toimi.CIE:n hankkeissa avataan yhteyksiä

tutkijoiden, yritysmaailman ja pääomasi-joittajien välille niin, että innovaatioiden kaupallistaminen käynnistyy mahdolli-simman varhain. Tutkijaryhmille tar-jotaan ammattimaisia yrittäjyystaitoja vaikkapa ulkopuolisen osaamisen kautta.

Toimintaa internetin laidalla

Huomo korostaa avointa innovointia. Hankkeissa haetaan ideoista innovaati-oita muun muassa yhdistelemällä eri tu-loksia ja ennen kaikkea ottamalla yhtei-söt mukaan.

– Jatkossa yritykset hyödyntävät ul-kopuolelta tulevia ajatuksia, Huomo ar-vioi.

Hänen mukaansa tutkimuskeskuk-sen kohteena ovat uusille, laajoille mark-kinoille.

– Emme yritä syödä internetiä yhdel-lä kertaa, vaan pala kerrallaan.

CIE:n kärkihankkeita on UBI (Ur-Ban Interaction). UBI-ohjelman vetäjän, professori Timo Ojalan mukaan kun-nianhimoinen ohjelma tavoittelee tie-totekniikan avulla näkyvää ja pysyvää muutosta kaupunkitilaan. Hän muistut-taa, että joka toinen ihminen koko maa-ilmassa asuu kaupungissa, joten muutos vaikuttaisi todella monen elämään.

– Uskomme, että tarjoamalla uutta tietotekniikkaa kaupungeista tulee pa-rempia paikkoja, Ojala kertoo tutkijoi-den hypoteesista.

Käyttäjien kiinnostus sisältöön,

ei tekniikkaan

Pilottina on Oulun ydinkeskusta, joka tosin on kyläpahanen maailman met-ropoleihin verrattuna. Keskustassa on tusinan verran UBI-hotspotteja. Kau-punkilaisten käytössä on langattomien verkkojen voimin toimivia suuria, inter-aktiivisia näyttöjä. Heidän toivotaan ko-keilemaan sekä myös kehittämään lait-teiden tarjoamia internetpalveluja. Tällä hetkellä näytön ääressä voi esimerkik-si selvittää bussiaikatauluja, lukea pai-kallisen sanomalehden uutisia tai pela-ta pokeria.

Kesän kestävän kenttäkokeen aika-na tutkijat keräävät aineistoa, jonka pe-rusteella on tarkoitus rakentaa toimiva liiketoimintamalli. Jo kesän operatiivi-set kustannukset rahoitettiin mainos-tuloilla. Ojala arvioi, että ehkä jo vuo-den lopussa voidaan pilotoida kaupalli-sia hotspotteja kainuulaisen pk-yrityk-sen kanssa.

Haasteita vielä riittää. Ojala mainit-see muun muassa kaupunkien kokoerot tai kolmansien osapuolien innostaminen kehittämiseen. Miten saada Oulussa ko-keiltava malli toimimaan Helsingin tai New Yorkin kokoisissa kaupungeissa? Mikä palvelujen merkitys on ihmisille?

Myös elinkaarimalli on saatava toi-mimaan, jotta julkista rahoitusta ei tar-vita jatkuvasti.

Haasteista huolimatta Oulussa ollaan innokkaan odottavia. ■

Teksti: Kirsi Tamminen

Parhaat ideat voittavat– Tavoitteena on löytää suoma-

lainen menestystarina tervan,

paperin ja kännykän jatkoksi,

sanoo CIE:n johtaja Heikki

Huomo. Hänen mukaansa inter-

net on seuraava mahdollisuus,

mutta se on uhka, jos siihen ei

tartu. Uudet innovaatiot ovat

lähellä käyttäjää.

mukana on luonnonvara-alan yksikkö. CIE ja sen kaikille oululaisille näky-

vä puoli UBI ovat osa Oulun Innovaa-tiokeskittymää. Siinä yliopisto, ammat-tikorkeakoulu, VTT ja Technopolis ovat Oulun kaupungin ohjaamina löytäneet tavan sopia, minne katseet suunnataan ja kuka vastaa mistäkin.

Innovaatiokeskittymän johtoryhmäs-sä päätetään panostukset ja pyritään il-man hallinnollisia rajoja ohjaamaan tuki

juuri Oulun seudulle sopiville innovaati-oille ja osaamiskeskittymille.

Kaupungin vahva panos on se liima, joka saa Oulun yliopiston ja Oulun seu-dun ammattikorkeakoulun puhaltamaan yhteen suuntaan. Tämän allekirjoittaa myös Isohanni.

– Yliopisto on ymmärtänyt, että sen rooli on tieteellinen. Ammattikorkea-koulu vastaa testauksesta, sovelluksista, kehityksestä ja yritysyhteistyöstä. Me

olemme enemmän aluetta varten.Internetiin uskovan CIE:n lisäk-

si innovaatiokeskittymässä on mukana neljä muuta kohdetta: painettava elekt-roniikka, Martti Ahtisaaren kummik-seen saanut kansainvälinen liiketoiminta sekä ympäristö- ja hyvinvointialat. Näi-hin aiemmat onnistumisensa tervalla, pa-perilla ja matkapuhelimilla saavuttanut Pohjois-Suomen pääkaupunki nyt luot-taa. ■

26

yhteiskunnastaTeksti ja kuvitus: Valeria Gasik

mentteja, etruskien salakirjoituksiin. Juuri nyt voi olla itsestään selvää, että esimerkiksi musiikkikappaleet on pakat-tu mp3-formaattiin tai tekstit Word-tie-dostoiksi. Muutaman vuosikymmenen päästä tilanne voi olla toinen. Osaisivat-ko jälkeläisemme edes avata teräväpiirto-levylle tallennettuja kirjoituksia?

Järvinen nostaa esille useita aineisto-tallennuksen kompastuskiviä.

Tallennusmuodon valitseminen on hankalaa, sillä nopea tekniikan kehitys lyhentää lukulaitteiden ja ohjelmien elin-kaarta. Jos vastavalmistuneiden insinöö-rien vanhemmat ovat seuranneet aikaan-sa, lapsen elämän askelia on kuvattu Jär-visen mukaan peräti kuudella eri laite-sukupolvella: kaitafilmille, erityyppisille kaseteille, pienikokoisille DVD-levyille ja suoraan muistikortille.

Muistoja ikuistaessa ei aina tule mie-leen niiden tulevaisuus. Esimerkiksi ka-settinauhurien valmistus lopetettiin vii-me vuonna. Lerppujen lukulaitteita on hankalaa löytää edes käytettyinä.

Joillakin vanhat kasetit, levykkeet ja lukulaitteet saattavat olla vielä talles-sa kellarissa. Järvinen muistuttaa, että vaikka sähköinen tieto säilyisi, se saat-taa mädäntyä. Ei pelkästään kuvaannol-lisesti laitteiden poistuessa markkinoil-ta, vaan myös fyysisesti. Vesivahinko, kylmyys, aurinko ja erilaiset kemikaa-liset reaktiot voivat aiheuttaa datan me-netyksen.

Mahdollinen rappeutuminen ei ole ainoa murhekryyni. Valtava määrä tie-toa ei innosta arkistointiin. Monella on kotikoneella jopa tuhansia, korkeintaan erinimisiin kansioihin arkistoituja va-lokuvia.

– Tietotekniikka sumentaa käsityk-sen ajasta. Siinä ei ole menneisyyttä eikä tulevaisuutta – on vain tämä hetki, tä-nään otetut digikuvat, tänään lähetetyt sähköpostit, Järvinen kuvailee.

Digitaalisuus

työelämästä

Kuopion Insinöörit ry:ssä toimiva Mat-ti Hukkanen on seu-rannut digitrendin kehitystä jo pitkään.

– Aloitin suunnitteluinsi-nöörinä vuonna 1978. Alussa pääosa työstä tehtiin täysin käsin, kynillä muoville tai paperille. Teks-tinkäsittelyä varten oli yksi laite koko toimiston käytössä ja siinä tekstin tal-lennus tapahtui 10” levykkeille. En-simmäinen tietokone saatiin 1980-lu-vun alussa. Tässä koneessa ei vielä ol-lut kiintolevyä, vaan tallennusvälinee-nä käytettiin 5½” levykettä, Hukkanen muistelee.

Nykyään Hukkanen tallentaa tietoa monien insinöörien tapaan DVD:lle, muistitikuille, kiintolevyille ja verkko-levyasemille. Suuria huolenaiheita ovat-kin sähköisen tiedon säilyminen ehjänä ja lukukelpoisena sekä se, kuinka tie-to saadaan käyttöön joskus tulevaisuu-dessa.

– Olen pyrkinyt säilyttämään vanho-ja tallennus- tai pakkausohjelmia ja pa-ri vanhempaa laitetta, joissa on vanhat käyttöjärjestelmät ja tallenteiden luke-miseen sopivat laitteet. Juuri vähän ai-kaa sitten korjasin erään vanhan nauha-aseman käyttöön, koska meillä on mel-ko paljon juuri tällä asemalla tallennet-tua arkistomateriaalia, ja niitä nauhoja ei pysty muuten lukemaan.

– Vaikka tosin voisi luulla, digivillitys ei ole vaikuttanut kaikkiin. Toimihenki-löarkiston tutkija Liisa Vuori-Mattila kertoo pienen arkiston suosivan pääasias-sa paperiaineistoa.

– Lerppuja, korppuja tai muita vas-taavia tallennusvälineitä meillä ei juuri ole. Syy siihen on varmasti se, että ne

Digiajan sudenkuopat

Digitaalisessa maailmassa vallitsee tässä ja nyt -mentaliteetti. Van-hat tallennusvälineet ja tiedosto-

muodot viedään bittikaatopaikalle. Har-va muistaa enää lerput, zip-levyt tai edes VHS-kasetit. Mitä tuolle kaikelle kuo-pattavalle tiedolle lopulta käy?

Tietotekniikkakirjailija, diplomi-in-sinööri Petteri Järvinen puhuu digitaa-lisesta keskiajasta – kaudesta, josta jälki-polville jää hyvin vähän tietoa. Hänen uusin kirjansa, Digiarkistointi – Säilytä muistot ja tiedostot, käsittelee teknisen ke-hityksen vaaravyöhykettä, muistojen ja tiedostojen katoamista.

Tietoähkyä ja mätää dataa

Järvinen rinnastaa tallenteita – tekste-jä, valokuvia ja muita digitaalisia doku-

Hakkaa oma digikivitaulu

1. Ota talteenTavalla tai toisella, ilman tietoista keräämistä aineisto häviää ennen pitkään.

2. KarsiKaikkea ei tarvitse säästää – poista, mutta muista myös kauaskatseisuus.

3. DokumentoiLisää lisätietoa! Tiedoston metadata kertoo, mitä tieto sisältää.

4. JärjestäKäyttämällä hieman aikaa järjestelyyn heti säästät vaivaa myöhemmin.

5. SäilytäPuntaroi varmuuskopioinnin ja pysyvän arkistoinnin välillä.

6. TarkistaHuolehdi aineiston lukukunnosta ja toimivuudesta.

27INSINÖÖRIUU

SI 27

eivät sovellu tiedon pitkäaikaiseen säi-lyttämiseen.

Vuori-Mattila muistuttaa, että kaikki tekniikat vanhentuvat aikanaan. Vaikka toimihenkilöarkistossa paperinen aineis-to on ratkaisu resurssipulaan, valinta nähdään myös helpompana vaihtoehto-na. Paperi ei kaipaa konventointia eikä asiakirjakohtaista metatietoa.

– Digitaalisen tiedon säilyminen edellyttää arkistopalvelinta ja tiedosto-jen säilyttämistä mahdollisimman va-kaissa tiedostomuodoissa. Käytettävyys puolestaan edellyttää riittäviä metatieto-ja ja tietenkin kunnollista verkkopalve-lua, jotta tietoja voidaan hakea ja ne saa-daan käyttöön, Vuori-Mattila painottaa.

Sähköisen aineiston hyvistä ja huo-noista puolista ollaan kuitenkin tietoisia. Esimerkiksi opetusministeriön Kansalli-

nen digitaalinen kirjasto -hankkeen yh-tenä tavoitteena on tuottaa pitkäaikaisia säilytysratkaisuja sähköiselle kulttuuri-perintöaineistolle.

Arjen data-arkeologit

Keskiajan kaltainen digipimento on on-neksi estettävissä. Järvinen vertaa datan ja kollektiivisen muistin säilyttämistä sa-manlaiseksi arvoksi kuin luonnonsuoje-lu. Tietojen pelastaminen onkin kasva-va bisnesalue – pian saattaa syntyä uusi data-arkeologien ammattikunta.

Ennen futurististen koulutuslinjojen ja palvelujen lanseerausta tietoa kannat-taa käsitellä omatoimisesti.

– Digiaikana pelkkä kerääminen ei rii-tä – tiedon säilyttäminen on jatkuva pro-sessi, joka vaatii työtä, Järvinen painottaa.

Järvinen listaa tiedon säilymiselle nel-jää kriteeriä: saatavuuden, lukukelpoi-suuden, oikean laitteen olemassaolon se-kä tiedon tulkinnan. Jälkimmäisellä tar-koitetaan bittien lukutapaa – ymmärrys-tä siitä, mikä koodauskieli on kyseessä. Esimerkiksi Amerikan avaruushallinto NASA tuotti 1960–1970-luvulla suun-nattomasti satelliittien keräämää ja yhä lukukelpoista tietoa, joita kukaan ei osaa enää tulkita.

Arkipäivän arkistoinnissa dataa on pakko karsia. Teknisten haasteiden ja informaatiotungoksen lisäksi tämä vai-he onkin yksi vaikeimmista. Delete-nap-pulan käyttö voi tuntua ikävältä – on vai-keaa olla täysin varmaa siitä, ettei juu-ri tuota kuvaa tai sähköpostia kaipaisi myöhemmin. ■

Muistoja ikuistaessa ei aina tule mieleen niiden tulevaisuus.

28

totta & tutkittuaTeksti: Anneli Haaksivuori, tutkimussihteeri

Insinöörikunnan työttömyys on

lähtenyt rajuun kasvuun. Kasvu

alkoi viime vuoden lokakuussa

ja viime heinäkuussa oli maan

työvoimatoimistoihin ilmoittau-

tunut työttömäksi työnhakijaksi

yhteensä 4 847 insinööriä.

Työttömien määrä on 1 702 enem-män kuin vastaavana ajankohtana vuosi sitten. Työttömyys on lisään-

tynyt vuodessa 54 prosenttia. Insinöö-rikunnan laskennallinen työttömyysas-te oli heinäkuussa noin 5,1 prosenttia.

Jos verrataan tilannetta 1990-luvun lamaan, työttömyysluvuissa ollaan nyt lähellä vuoden 1992 työttömyyttä. Ero-na on vain se, että työikäisten insinöö-rien määrä on tämän 17 vuoden aikana yli kaksinkertaistunut. Vuonna 1992 in-sinöörikunnan työttömyysaste oli noin 11 prosenttia.

Työttömyyden huippu oli heinäkuus-sa 1994, jolloin työttömänä oli yhteensä 7 138 insinööriä. Tuohon lukemaan on matkaa vielä reilusti yli 2 000 työttömän verran. Tilanne ei siis tällä hetkellä ole lä-helläkään 1990-luvun lamaa, mutta työt-tömyys jatkaa kasvuaan.

Työttömyyden kasvun odotukset nä-kyvät selvimmin työvoimatoimistoihin työnhakijoiksi ilmoittautuneiden luku-määrässä. Työttömyysluvut eivät kerro lomautettujen määrää, mutta työnhaki-joiden luvussa ovat mukana työttömien lisäksi irtisanomisuhan alla olevat kuten

Työttömyys lähti nousuun

lomautetut sekä esimerkiksi ne insinöö-rit, joilla määräaikaiset työsuhteet ovat päättymässä.

Työnhakijoiksi rekisteröityneitä oli heinäkuussa lähes 10 000. Määrä on kak-si kertaa niin suuri kuin kokonaan työt-tömien määrä. Vuosi sitten insinöörejä oli työnhakijoina työvoimatoimistoissa 4 000 vähemmän. Taloudellisten suh-danteiden heikkenemisen myötä osa lo-mautuksista realisoitunee syksyn ja talven aikana todennäköisesti irtisanomisina.

Työpaikkojen väheneminen näkyy selvästi juuri opintonsa päättäneillä. Hei-näkuussa ilman työtä oli 616 vastavalmis-tunutta insinööriä. Vuosi sitten määrä oli yli 300 pienempi.

Alkuvuodesta vastavalmistuneiden työttömyysluvut polkivat täysin paikal-laan, mikä antoi olettaa, että valmistu-

mista lykättiin tietoisesti taantuman seu-rauksena. Kevään valmistumisluvut eivät vielä ole tiedossa, mutta vastavalmistu-neiden työttömyysaste on arvioilta noin 17 prosenttia.

Kasvu suurinta Etelä-Pohjanmaalla

Alueellisesti työttömyys on lisääntynyt vuoden aikana kaikilla muilla TE-kes-kusalueilla paitsi Ahvenanmaalla. Suu-rinta lisäys on ollut Etelä-Pohjanmaan TE-keskusalueella, missä työttömien in-sinöörien määrä kasvoi peräti 137 pro-senttia. Vuosi sitten alueella oli 59 työ-töntä insinööriä, tämän vuoden heinä-kuussa 140. Pohjois-Pohjanmaalla työt-tömyys lisääntyi 93 prosenttia.

Lukumääräisesti työttömyys lisään-tyi eniten Uudellamaalla, missä lisäystä

72 74 76 78 80 84 8882

8000

6000

4000

2000

0

86 90

Vuosi

94 9892 96 00 02 04 06 08

Työttömät insinöörit 1972–2009Tilanne neljännesvuosittain ilman lomautettuja

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto

29INSINÖÖRIUU

SI

Tuore tutkimus Ruotsin työmarkki-noilta osoittaa, että monikansallisis-

sa yrityksissä on suhteellisesti vähemmän rutiininomaisia työtehtäviä ja enemmän tehtäviä, jotka perustuvat vuorovaiku-tukseen kollegoiden ja kolmansien osa-puolten kanssa.

Tutkimuksen mukaan tilanteessa, jossa kotimainen yritys siirtyy monikan-sallisen yrityksen omistukseen, on tyy-pillistä, että rutiininomaisten tehtävien suhteellinen osuus vähenee. Samanaikai-sesti vuorovaikutteisten tehtävien osuus lisääntyy. Muutokset tapahtuvat yleensä

nopeasti ”valtauksen” jälkeen, viimeis-tään seuraavan vuoden aikana.

Vaativampien tehtävien suhteellinen osuus kasvaa muun muassa siksi, että ru-tiiniluontoisia tehtäviä usein siirretään tai ulkoistetaan halvempien tuotantokus-tannusten toimipaikkoihin.

Vaativammat tehtävät taas edellyt-tävät usein maantieteellistä läheisyyttä muihin ydintoimintoihin, joka osaltaan rajoittaa niiden ulkoistamismahdolli-suuksia (offshoring). Fyysisellä läheisyy-dellä on siis yhä väliä kun puhutaan vaa-tivampien toimintojen organisoimisesta.

Tiedot käyvät ilmi Valtion taloudel-lisen tutkimuksen työpaperista Multi-national firms and job tasks (8/2009). Sen ovat laatineet tutkijat Katariina Nilsson-Hakkala, Fredrik Heyman ja Fredrik Sjöholm. Tutkimuksessa hyö-dynnetään ruotsalaista työnantaja-työn-tekijä tietokantaa vuosilta 1996–2005.

Tekeillä on myös vastaavanlainen, mutta näkökulmaa edelleen syventävä tutkimus Suomesta, jossa hyödynnetään Tilastokeskuksen kattavia aineistoja. UIL seuraa tutkimuksen etenemistä. ■

on 255 työtöntä. Lähes yhtä suuri lisä-ys on tapahtunut Pohjois-Pohjanmaalla (245) ja Pirkanmaalla (242).

Joka viides työtön insinööri asui Uu-dellamaalla, missä työttömiä insinööre-jä oli yhteensä 1026. Koko ammatti-kunnasta noin 30 prosenttia on Uudel-tamaalta.

Joka viides työtön tietotekniikan alalla

Alakohtaisissa työttömyysluvuissa ylitet-tiin heinäkuussa yksi rajapyykki; työttö-mien tietotekniikan insinöörien määrä ylitti tuhannen rajan (1 027). Tietotek-niikan insinöörit ovat määrällisesti eni-ten kasvava insinööriryhmä johtuen alan lisääntyneistä koulutusmääristä.

Joka viides työtön insinööri on tieto-tekniikan alalta. Koko ammattikunnasta tietotekniikan insinöörien osuus on noin 17 prosenttia. Työttömistä insinööreis-tä heidän osuutensa on 21 prosenttia eli työttömien osuus ylittää selvästi ryhmän osuuden koko ammattikunnasta.

Vastavalmistuneita työttömiä tieto-tekniikan insinöörejä oli heinäkuussa

161, mutta määrä oli kolme vuotta sitten heinäkuussa 209 eli opintonsa päättäneet ovat tänä kesänä pärjänneet työmarkki-noilla paremmin kuin muutama vuosi sitten. Vuonna 2008 valmistui 1186 tie-totekniikan insinööriä.

Suurin insinööriryhmä ovat konetek-niikan insinöörit, jotka muodostavat am-mattikunnasta 30 prosenttia. Tähän ryh-mään on tilastoitu mukaan myös ener-gia- ja kuljetustekniikan insinöörit. Työt-tömänä tähän ryhmään kuuluvista insi-nööreistä oli heinäkuussa yhteensä 1 200 insinööriä, mikä oli neljännes kaikista työttömistä insinööreistä. Määrä on vuo-dessa lisääntynyt 400:lla.

Rakennusinsinöörejä oli heinäkuussa työttömänä yhteensä 742. Lisäystä vuo-den takaiseen tilanteeseen oli reilut 200 työtöntä. Rakennusalan hiljeneminen ei siis vielä näy täysimääräisenä insinööreil-lä. Rakennusinsinöörien osuus kaikista työttömistä insinööreistä oli 15 prosent-tia – ammattikunnasta 19 prosenttia.

Työttömät sähköinsinöörit muodos-tavat lähes yhtä suuren ryhmän kuin ra-kennusinsinööritkin. Työttömänä oli yh-

teensä 707 sähköinsinööriä eli noin 15 prosenttia työttömistä insinööreistä. Säh-köinsinöörit muodostavat rakennusinsi-nöörien tapaan 19 prosenttia ammatti-kunnasta.

Toinen koulutusryhmä, jossa työttö-mien osuus ylittää ryhmän osuuden ko-ko ammattikunnasta, on prosessi-, ke-mian-, bio- ja elintarviketekniikan insi-nöörit. Heitä oli heinäkuussa työttömä-nä yhteensä 590 eli 12 prosenttia kaikista työttömistä insinööreistä. Ammattikun-nasta tämä ryhmä muodostaa vain 9 pro-sentin osuuden. ■

Teksti: Jaakko Koivumäki, tutkimusasiamies

Yritysten kansainvälistyminen muuttaa työn vaativuutta

Työpaikkojen

väheneminen näkyy

selvästi juuri opintonsa

päättäneillä.

30

maailmaltaTeksti: Tanja Railo ■ Kuvat: Max Holm, Pelastakaa Lapset

Nenäpäivä-keräys tuotti viime vuonna noin 1,3 miljoonaa euroa maailman

köyhimmissä oloissa asuvien lasten autta-miseksi yhdeksän avustusjärjestön kaut-ta. Summasta lähes 60 000 euroa kana-voitiin Suomen Ammattiliittojen Soli-daarisuuskeskuksen työhön.

Nenäpäivä-kampanjan järjestää Ylen Hyvä Säätiö, jonka toiminnassa SASK on ollut mukana vuodesta 2005 lähtien . Osuutensa vuoden 2008 keräysvaroista SASK käyttää Nepalissa valmistavien koulujen ylläpitoon ja Intiassa lapsityö-voiman eliminointiin rakennusalalla. Lisäksi Intiassa, Bangladeshissa ja Thai-

maassa SASK vähentää lapsityötä teks-tiilialalla tukemalla lasten koulunkäyn-tiä ja vahvistamalla ammattiliittojen toi-mintaa.

Maailma paranee myös nenäilemällä

Ylen Hyvä Säätiö yllyttää kaikkea kan-saa osallistumaan nenätalkoisiin. Vink-kejä löytyy osoitteesta www.nenäpäivä.fi. Tempauksen voi järjestää milloin vain Ne-näpäivää edeltävänä kolmena viikkona.

Yhteisöt ja yritykset voivat osallistua keräykseen myös perinteisen haastekam-panjan kautta. Nenäpäivän ja SASK:n yhteinen kampanja käynnistyy syyskuus-sa nenäpäivä.fi-sivustolla. Jo kolmannen kerran järjestettävä haastetempaus pyörii vuoden loppuun.

Meneekö apu perille?

Viime vuonna Kokkolan LVI-palvelu osallistui keräykseen tekemällä puhe-linlahjoituksen Nenäpäivän keräysohjel-man aikana. Lahjoitus käynnisti tapah-tumaketjun, joka johti yrityksen kolme työntekijää matkalle Etiopiaan.

Kokkolan delegaatio tutustui Etio-pian Baso Libessä Pelastakaa Lasten avustuskohteeseen, jossa tuetaan erityi-sesti tyttöjen koulunkäyntiä sekä ediste-

tään yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa lapsen oikeuksien toteutumista.

Kokkolan LVI-palvelun toimitusjoh-taja Pentti Jutila vakuuttui avun peril-le menosta:

– Etiopiassa ihmiset elävät äärim-mäisessä köyhyydessä. Maan ainoa toi-vo nousta jaloilleen on kouluttaa naiset ja tytöt. Kehitysyhteistyön tukeminen kyl-lä kannattaa.

Putkimiesten tarkistusmatka taltioi-tiin ja sen anti näytetään Nenäpäivän keräysohjelmassa 6.11. YLE TV2:ssa. ■

Nenä sydämen kohdalle

Nenäfaktat

-

--

-

-

-

-

-

Pelastakaa Lapset edistää Etiopiassa Baso Libessä lasten suojelemista hyväksikäytöltä ja

väkivallalta sekä parantaa lasten mahdollisuuksia käydä koulua.

Kokkolan LVI-palvelun miehet Pentti Jutila

(vas.), Keijo Jokela ja Vesa Pöyhönen osal-

listuivat etiopialaisen kyläkoulun rakennus-

töihin.

31INSINÖÖRIUU

SI

Määräaikaisuus ei ole vain naisten osa

■ Vain Kyproksella määräai-kaiset työt ovat vielä leimalli-semmin naisten töitä kuin Suo-messa. Meillä viime vuonna naisista noin 17 prosenttia te-ki määräaikaisia töitä, miesten keskuudessa osuus oli runsas yhdeksän prosenttia. Baltian maissa, Unkarissa, Bulgarias-sa ja Romaniassa miehistä suu-rempi osa tekee määräaikaisia töitä kuin naisista, mutta niissä määräaikaisia on vähän.

Määräaikaisten työntekijöi-den osuus työvoimasta oli ennen talouskriisiä laskussa niin meil-lä kuin lähes kaikissa muissakin EU-maissa. Selvää kasvua oli vain Irlannissa ja Portugalissa.

Lähde: Eurostat.

Suomessa saa keskivertoturvaa

■ EU-maat käyttävät keski-määrin hieman runsaan neljän-neksen kansantuotteesta sosiaa-liturvaan ja terveydenhuoltoon. Suomessa osuus on hieman kes-kiarvoa pienempi. Vanhoista EU-maista meitä pienemmän kansantuoteosuuden käyttivät vuonna 2006 vain Kreikka, Es-panja, Italia ja Luxemburg.

Suomessa työkyvyttömyys, lapset ja työttömyys veivät ra-hoista hieman keskimäärää enemmän, vanhuus ja tervey-denhuolto taas vähemmän.

Virossa rahat sosiaalitur-vaan kerätään lähes kokonaan työantajilta, Tanskassa taas he maksavat vain pienen siivun.

Lähde: Eurostat.

Maasta se pienikin ponnistaa

■ Pohjoismaalaiset ovat hol-lantilaisten ja saksalaisten ohel-la OECD-maiden asukkai-den joukossa pisimpiä. Mutta suomalaiset eivät aivan tähän joukkoon kuulu. Suomalais-naiset sijoittuvat OECD-mai-den keskikastiin, miehet hie-man sen yläpuolelle.

Ikäväksi vertailun muiden pohjoismaalaisten kanssa tekee meidän kannaltamme se, että meillä ylipainoisten osuus väes-töstä on suurempi kuin muissa pohjoismaissa.

Ruotsalaisten rusketus sen-tään on peräisin valtaosin vain solariumista.

Lähde: OECD.

Verotus ei aina kevene

■ Suomi kuuluu tämän vuo-situhannen kovimpien vero-tuksen keventäjien joukkoon EU-maissa. Slovakiassa verojen osuus kanantuotteesta on las-kenut vuosituhannen vaihteen tienoilta viime vuosiin lähes kuusi prosenttiyksikköä. Meil-lä pudotus on ollut kolme pro-senttiyksikköä, Ruotsissa hie-man enemmän, Itävallassa ja Saksassa hieman vähemmän.

Mutta verotus ei suinkaan ole keventynyt kaikkialla. Puo-lessa EU-maista kokonaisvero-aste on samaan aikaan noussut, Kyproksella jopa toistakymmen-tä prosenttiyksikköä. Jatkossa nousua on luvassa kaikkialla.

Lähde: Eurostat.

IMF on mukana kansainvälisen ay-liik-keen kampanjoinnissa Kunnon työn

(Decent work) -puolesta. Mukana on myös Euroopan Metalli EMF. Suomalaiset me-tallialan ammattiliitot järjestävät Kunnon työ -seminaarin 6.10. Helsingissä. Semi-naarin alussa käsitellään mennyttä ja osin meneillään olevaa neuvottelukierrosta ja iltapäivällä keskitytään monikansallisten yhtiöiden toimintaan maailmalla, tilaaja-vastuun tuomia mahdollisuuksia alihan-kintatyön hallitsemiseksi sekä ulkomaalai-

sen työvoiman oikeuksien puolustamista.Seminaariin kutsutaan kustakin työ-

ehtosopimusjärjestöstä (Metallityöväen-liitto, Toimihenkilöunioni ja YTN) noin 50 luottamusmiestä suurimmista kansain-välisistä yrityksistä. Lisätietoja UIL:ssä Matti Koskiselta.

EMF panostaa kampanjaan vahvista-malla ja julkaisemalla toisen yleiseuroop-palaisen työehtosopimusvaatimuksensa (Common demand) marraskuun 17.–18. päivän seminaarissa Madridissa. Vaati-

muksen keskiössä on nyt epätyyppisten työsuhteiden (precarious work) edunval-vonta. Ensimmäinen EMF:n vaatimus, oi-keus viiden päivän koulutukseen, julkais-tiin 2000-luvun alussa Roomassa. Tämä vaatimus eteni mm. YTN:n tämän vuoden työehtosopimusneuvotteluissa, kun tuo-tannollis-taloudellisilla syillä irtisanotuille saatiin oikeus tietyin edellytyksin käyttää irtisanomisaikana 5 työpäivää koulutuk-seen (muiden muutosturvalainsäädännön vapaiden lisäksi). ■

IMF ja EMF mukana Kunnon työ -kampanjassa lokakuun alussa

32

oikeus Teksti: Kirsi Tamminen ■ Kuva: Tuulikki Holopainen

Samoihin aikoihin tasa-arvosuunni-telman teon kanssa julkaistiin tut-kimus, jonka mukaan yli 80 pro-

senttia isistä on kolmen viikon isyysva-paalla synnytyksen jälkeen, joko yhtäjak-soisesti tai eripituisissa pätkissä. Sen si-jaan harva isä pitää niin sanottuja vapaa-ehtoisia vapaita, joissa isä on lapsen kans-sa kahden kesken kotona. Pelko perheen ansioiden putoamisesta, kun perheen isä jää pois töistä, on yksi merkittävä syy vä-häisiin vanhempainvapaisiin.

– Silloin mietimme, että jos isäkuu-kausi olisi palkallinen, se voisi kannustaa tasa-arvoisempaan perhevapaiden käyt-töön, muistelee luottamusmies Tommi Grönholm.

Hänellä oli omasta takaa tietoa mo-nimutkaisesta vanhempainvapaaviida-kosta, sillä perheeseen odotettiin vau-vaa. Hän oli jäämässä itse vanhempain-vapaalle, jonka aikana sitten paikallisesti sovittiin isäkuukausikäytännöstä.

Työnantaja suhtautui heti myöntei-sesti aloitteeseen palkallisesta isäkuu-kaudesta. Talossa oli aitoa halua lisä-tä tasa-arvoa henkilöstön keskuudessa. Grönholm arvioi, että hänen työpaikal-laan miehiä on väestä 70 prosenttia. Ikä-rakenne on muuttumassa nuorempaan

päin, mutta on vielä neljänkymmenen paremmalla puolella.

Viime vuoden alun jälkeen syntynei-den lasten isillä on ollut mahdollisuus käyttää palkallista isäkuukautta ja muu-tamat ovat jo käyttäneetkin.

Siemensillä ei makseta palkkaa isyys-vapaan ajalta, isyysrahaa haetaan Kan-saneläkelaitokselta (Kela). Palkallisen isä-kuukauden edellytyksenä on, että isyys-vapaa on pidetty täytenä.

– Ajattelimme yksimielisesti, että kuitenkin miehet pitävät ne kolme viik-koa. Sen tähden palkitaan lisästä. Isä-kuukauden aikana saa palkan ja Kela-korvaus menee talolle, Grönholm kertoo.

Työnantajan saama korvaus on ansiois-ta riippuen 60–70 prosenttia maksetusta palkasta.

Johto kannustaa isäkuukaudelle

Isäkuukaudesta tiedotettiin Siemensillä paikallisen sopimisen jälkeen laajalti säh-köisesti ja ehdot ovat kaikkien henkilös-töhallinnon intrassa. Johto toimitusjoh-tajaa ja henkilöstöhallintoa myöten antoi myönteistä signaalia, joten linjaesimie-hetkin suhtautuvat asiaan hyvin.

– Hyvä työntekijä on hyvä työnteki-

jä, vaikka olisi kuukauden pois välillä – etenkin näin tärkeän syyn takia, Grön-holm huomauttaa.

Hän ei ole kuullut, että muilla insi-nöörivaltaisilla työpaikoilla olisi vastaa-vaa isävapaasopimusta. Hän suosittelee kaikkia miesvaltaisia työpaikkoja kan-nustamaan isiä perhevapaille. Suhteet lapsiin on rakennettava silloin, kun lap-set ovat pieniä.

– Ylemmän toimihenkilön työ ei ole kahdeksasta neljään. Välillä töitä on enemmän, välillä vähemmän, joten mo-lemmin puolin pitää joustaa.

Grönholmin mielestä perhe ei voi ai-na joustaa töiden takia, joskus työt voi-vat joustaa perheen takia.

Isäkuukausi

kuusiviikkoiseksi Jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen, niin isäkuukausi pitenee neljästä viikosta kuuteen viikkoon en-si vuoden alusta lähtien.

Pidennys koskisi tapauksia, jois-sa ensimmäinen vanhempainpäivä-raha maksetaan lain tultua voimaan eli vuodenvaihteen jälkeen.

– Suhteet lapsiin raken-

netaan silloin, kun lapset

ovat pieniä, sanoo Tommi

Grönholm. Hän on van-

hempainvapaalla hoita-

massa Sara-tytärtä.

Siemensillä ei perheellisyydestä rangaista

Kun Siemensillä tehtiin tasa-

arvosuunnitelmaa muutama

vuosi sitten, havahduttiin isien

vähäisiin vanhempainvapaisiin.

Insinöörivaltaisessa talossa

suurin osa väestä on miehiä.

33INSINÖÖRIUU

SI

Työntekijällä on työsopimuslain mukaan oikeus saada vapaaksi työstä sairausvakuutuslain mukai-

nen isyysrahakausi. Isyysvapaata voidaan pitää 1–18 arkipäivää. Isyysvapaaoikeu-den voi käyttää milloin tahansa äitiys- tai vanhempainrahakauden aikana. Päivät voi sijoittaa perheen tarpeiden mukaan enintään neljään jaksoon. Jakson pituus voi olla 1–18 arkipäivää.

Tämän lisäksi isyysvapaata voidaan pidentää vielä 1–12 arkipäivällä, mikäli isä pitää vanhempainvapaasta vähintään sen 12 viimeistä arkipäivää. Tätä piden-nystä kutsutaan isäkuukaudeksi.

Pidennys voidaan käyttää joko yhtenä jaksona heti vanhempainvapaan päätyt-tyä, tai vaihtoehtoisesti perhe voi säästää vanhempainrahakauden 12 viimeistä ar-kipäivää isän myöhemmin käytettäväk-si yhdessä jaksossa ylimääräisen isyysva-paan kanssa.

Siirretty isäkuukausi on pidettävä 180 kalenteripäivän kuluessa vanhem-painrahakauden loppumisesta. Lisä-edellytyksenä siirtämiselle on, että lasta on hoidettu kotona vanhempainrahajak-son päättymisen ja isäkuukauden alka-misen välillä.

Äidille ei makseta vanhempainpäivä-rahaa tai kotihoidon tukea ajalta, joilloin

isä saa vanhempainpäivärahaa tai isyys-rahaa vanhempainrahakauden jälkeen.

Isyysvapaasta ilmoittaminen

Isyysvapaasta työntekijän on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukaut-ta ennen vapaan aiottua alkamista. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi.

Työntekijä voi muuttaa synnytyksen yhteydessä pidettäväksi aiotun isyysva-paan ajankohdan, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän tervey-dentilan vuoksi. Näistä muutoksista on il-moitettava työnantajalle niin pian kuin se on mahdollista. Muutoin työntekijä saa perustellusta syystä muuttaa aiemmin ilmoittamansa vapaan ajankohdan kuu-kauden ilmoitusaikaa noudattaen.

Työnantaja ei maksa isyysvapaalta palkkaa, ellei asiasta ole sovittu toisin. Eräissä työehtosopimuksissa isyysvapaa tai osa siitä on sovittu palkalliseksi. Toisi-naan isyysvapaan ajalta maksetaan palk-kaa työpaikalla sovitun paikallisen käy-tännön mukaan.

Isyysrahaa palkan sijaan

Isyysvapaan ajalta isälle maksetaan isyys-

rahaa, jos hän on asunut Suomessa 180 päivää välittömästi ennen laskettua syn-nytysaikaa, elää yhteisessä taloudessa lap-sen äidin kanssa avio- tai avoliitossa ja osallistuu lapsen hoitoon ja on sen vuok-si poissa työstä.

Isyysrahaa haetaan Kansaneläkelai-toksesta (Kela) joko yhdellä kertaa kah-den kuukauden sisällä viimeisen isyysva-paajakson päättymisestä tai kaikilta jak-soilta erikseen.

Isyysrahan suuruus määräytyy yleen-sä päivärahan alkamista edeltävänä vuon-na vahvistetussa verotuksessa todettujen työtulojen perusteella. Jos työtuloja ei ole ollut, raha maksetaan minimisuuruisena.

Jos työtulot ovat edellisen verotuksen jälkeen olennaisesti parantuneet eli vä-hintään 20 prosenttia suuremmat, päivä-raha voidaan määritellä viimeisen kuu-den kuukauden tulojen perusteella.

Jos työnantaja maksaa työntekijälle isyysvapaan ajalta palkkaa, Kela mak-saa päivärahan siltä ajalta työnantajalle. Jos päiväraha ylittää palkan, maksetaan ylittävä osa työntekijälle.

Tarkempia ohjeita ja lomakkeita isyysrahan, vanhempainrahan ja äitiys-rahan hakemiseen on saatavilla osoittees-sa www.kela.fi. ■

Teksti: Juha Teerimäki, lakimies

Isyysvapaa ja isäkuukausi

Perheeseen on tulossa perheenlisäystä. Äidillä on oikeus äitiysvapaaseen,

mutta mitkä ovat isän oikeudet? Saako jäädä vapaalle ja maksetaanko

tästä jotakin korvausta?

– Hyvä perhepolitiikka voi olla yri-tykselle hyvä kilpailuvaltti, jolla saadaan nuorta työvoimaa taloon.

Isä ja tytär yhdessä kotona

Tommi Grönholm jäi elokuussa vanhem-painvapaalle hoitamaan puolivuotiasta Saraa. Hän on vanhempainvapaalla kol-me kuukautta kuten isoveli Tinon kans-sa, mutta tällä kertaa bonuksena on vie-

lä palkallinen isäkuukausi. Kun nykyisin 9-vuotias Joonas syntyi, isä teki insinöö-rityötään ja oli paljon kotona.

Myyntitehtävissä työskentelevän Grönholmin asiakkaat ja muut vastuut jaetaan kollegoille isävapaan ajaksi. Si-jaista ei palkata, sillä tehtäviin sisälle pää-seminen kestää kauan. Hän arvelee, että projektissa työskentelevän jääminen ko-tiin neljäksi kuukaudeksi kesken projek-tin voi olla vaikeaa.

– Jokainen joutuu miettimään, voi-ko lähteä vai ei. Kun työpaikalla on hy-vä henki, niin isyysvapaasta voi puhua avoimesti hyvissä ajoin. Silloin työt jär-jestetään tilanteen edellyttämällä tavalla.

Monissa perheissä äiti kieltäytyy ja-kamasta vanhempainvapaata isän kans-sa. Grönholmin perheessä vapaat ja vas-tuut on jaettu tasapuolisesti. Liekö sil-lä merkitystä, että myös vaimo on in-sinööri. ■

34

opiskelijatwww.iol.fi

Suomalaisten ammattikorkeakou-lujen tehtävä on valmistaa teknii-kan alan ammattilaisia elinkeino-

elämän tarpeisiin. Tämä asettaa suuria haasteita muun muassa insinöörikoulu-tuksen kehittämiselle. Koulutuksenhan pitäisi teoriassa vastata tarpeita, jotka ovat neljän vuoden päässä. Onko tämän hetkisessä taloustilanteessa edes mahdol-lista sanoa, mitkä ovat elinkeinoelämän tarpeet neljän vuoden päästä?

Intressejä insinöörikoulutuksen ke-hittämiseen on monella eri taholla: val-tio, elinkeinoelämä, järjestöt ja ammat-tikorkeakoulut.

Tavoite kaikilla tulisi olla sama: laa-dukas insinööritutkinto.

Jokin aika sitten eräässä seminaaris-sa kaksi elinkeinoelämän edustajaa esit-tipuheissaan hyvin olemassa olevan ris-tiriidan. Mitä insinöörintutkinnon täy-tyy pitää sisällään työnantajan näkökul-masta? Tehtävänkuvaukset molemmilla olivat samat, mutta toinen olisi halun-nut palkata insinöörin, joka on monia-laosaaja ja toinen niin sanotun substans-siosaajan.

Käsityksen muodostaminen asiasta ”mitä insinööritutkinnon tulisi olla” on vaikeaa, jos tieto elinkeinoelämän tar-peista on ristiriitainen. Lisäämällä tähän keskusteluun rahan sekä tämän hetkisen rahoitusmallin saa tämä kehittämistyö aivan uusia piirteitä.

Vetovoima kehityskohteena

Ammattikorkeakoulujen rahoituksen ol-lessa sidottu sisäänottomääriin tuntuu, että ammattikorkeakoulut laittavat ke-hittämispanoksensa lähinnä tutkinnon vetovoimaisuuteen. Koulutusohjelma-nimikkeitä vaihdetaan vuosittain siten, että ne olisivat mahdollisimman media-seksikkäitä.

Sama asia on havaittavissa tutkinto-jen mainostamisessa. Viimeisen kahden vuoden sisällä oppilaitosten mainokset ovat selvästi lisääntyneet muun muassa radiossa ja tvssä. On selvää, että tällai-

nen kehitys ei palvele insinööritutkinnon kehittymistä.

Koulutusohjelmanimikkeiden ja suuntautumisvaihtoehtojen lisääminen vaikeuttaa myös tutkintojen tunnistet-tavuutta. Tämä taas vaikuttaa valmis-tuvien insinöörien työllistymiseen elin-keinoelämässä, koska tutkintojen sisällön tunnistaminen on siellä vähintään yh-tä haasteellista kuin näin järjestönäkö-kulmastakin.

Insinööriopiskelijaliitto seuraa aktii-visesti insinöörikoulutuksen kehittämis-tä. Yhtenä haasteena meille on Suomen ammattikorkeakoulukentän hajanaisuus.

Oppilaitokset pyrkivät kehittävät kouluttamastaan insinööritutkinnosta mahdollisimman kilpailukykyisen. Ta-voite tässäkin tapauksessa kaikilla on sa-ma, mutta painopisteet ja suunnat eri-laiset. Onko tässä kysymys koulutuksen alueellisesta profiloimisesta vai siitä, että se yhteinen punainen lanka on hukattu.

Tekniikan alalla on viime vuosina ol-lut erilaisia koulutuksen kehittämishank-keita. Myönteisellä tavalla näistä kaikista hankkeista on käynyt ilmi tämänhetkiset insinöörikoulutuksen kipupisteet, kuten esimerkiksi sisäänottomäärät. Ongelma-na on kehittämishankkeiden hyödyntä-minen käytännössä, niin että on mahdol-lista löytää se yhteinen punainen lanka koulutuksen kehityksessä. ■

Teksti: Joonas Suominen, puheenjohtaja, Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Haasteena insinöörikoulutuksen kehittäminen!

Oletko jo vastannut tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimukseen?

Jatkava opiskelija, muistathan vastata IOL:n ja UIL:n Tekniikan alan am-

mattikorkeakouluopiskelijoiden työssä-käyntitutkimukseen. Tutkimuksesta saa-tujen tietojen perusteella tehdään muun muassa seuraavan vuoden harjoittelu- ja kesätyöpalkkasuositukset. Mitä enem-

män vastauksia saamme, sitä kattavam-man ja todenmukaisemman profiilin saamme tekniikan ammattikorkeakoulu-opiskelijoista luotua.

Kysely lähetetään jäsenille sähkö-postiin. Jos et ole sitä saanut, kannattaa päivittää yhteystiedot oikeiksi jäsenre-

kisteriimme. Kyselyn voi täyttää myös omalta paikallisyhdistykseltä saatavalla tutkimuslomakkeella tai netissä osoit-teessa www.iol.fi/kyselyt. Muista kui-tenkin, että vastaat tutkimukseen vain kerran jotakin edellä mainituista tavois-ta käyttäen. ■

35INSINÖÖRIUU

SI

Aktiivista toimintaa aktiivien voimalla jo vuodesta 1955

Suomessa on noin 127 000 rekisteröityä yh-distystä ja keskimäärin jokainen suomalai-

nen on niistä muutaman yhdistyksen jäsen. Yh-distysten toiminnassa kaikilla on yksi saman-kaltainen piirre: toiminnan vapaaehtoisuus.

Yleensä yhdistysten toiminta perustuu va-paaehtoistoimintaan ja näin on myös meille In-sinööriopiskelijaliitossa. Insinööriopiskelijaliit-to on yli 50 vuoden ajan ajanut insinööriopis-kelijoiden etua.

Vuosi toisensa jälkeen yhteisöstämme löy-tyy kokonaisjäsenmäärään verraten kourallinen toimijoita, jotka haluavat ylläpitää ja kehittää liittomme toimintaa. On itsestään selvää, että tämä on liittomme toiminnan kannalta elineh-to, mutta sen merkitys kaikille insinööriopiske-lijoille on myös varsin suuri.

Suomessa opiskelee noin 38 000 insinööri-opiskelijaa, joiden kaikkien etua liittomme ajaa muun muassa koulutuspolitiikan saralla. Insi-nöörikoulutuksen laatu on yksi liittomme toi-minnan kulmakivistä eikä tämä rajoitu pelkäs-tään jäsenistöömme, vaan kaikkiin insinööri-opiskelijoihin. Tällöin voidaankin todeta, että tämä kourallinen aktiivitoimijoita tekee suuren työn varsin ison porukan edunajamisen eteen.

Insinööriopiskelijoiden keskimääräinen opiskeluaika on noin 4,5 vuotta. Opiskeluajan ollessa näinkin lyhyt tarvitsemme aktiivisia toi-mijoita jokaiselta vuositasolta toiminnan jatku-vuuden turvaamiseksi. Joka vuotuisena haastee-na meillä onkin löytää nämä aktiiviset toimijat myös tuleville vuosille. Tämä ei ole ainoastaan haaste meidän liitollemme vaan myös kaikille Suomen insinööriopiskelijoille.

Mitä suurempi joukko meitä on sitä pa-remman toiminnan tason pystymme saavut-tamaan. Silloin myös yksittäisen aktiivin työ-määrä on pienempi.

Yhdessä rakennamme tulevaisuuttamme!

Joonas Suominen

puheenjohtaja

Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Insinööriopiskelijapäivät lähestyvät

Insinööriopiskelijoiden vuoden päätapahtuma Insinööri-opiskelijapäivät (IOP) juhlitaan tänä syksynä Jyväskylässä

17.–18.10. Tapahtuma alkaa avajaisilla Ympyrätorilla kell-lo 12, jonka jälkeen rastikisa jalkauttaa opiskelijat pitkin Jyväskylän keskustaa ja laittaa joukkueet ratkomaan insi-nöörimäisiä tehtäviä.

Ilta huipentuu perinteisiin loppubileisiin. Niissä koko tuhatpäinen insinööriopiskelijajoukko kokoontuu bailaa-maan Jyväskylän keskustaan kolmen kerroksen bileisiin, joissa esiintyjiä ovat Hoviraitilla Jarkko Ahola, Tanssiravin-tola Jyväshovissa Martti Servo ja Napander ja Night Jyväsky-lässä Kilpi. Ennen loppubileita Tanssiravintola Jyväshovis-sa järjestetään ns. vaihtoehtobileet, joissa esiintyvät Karva-lakkivaroitus ja Quarter of Blind Anger.

Päivän aikana ratkotaan myös joukkueiden paremmuus Tekniikka ja X-kisassa, jonka aiheena tänä vuonna on Tek-niikka ja Sauna.

Paikallisyhdistykset myyvät osallistumispasseja opiske-lijoille. Useimmat paikallisyhdistykset järjestävät myös yh-teiskuljetuksen Jyväskylään, joten mukaan pääsee vaivatto-masti lähes kotiovelta.

Mitä kauempaa mukaan lähdetään, sen pidempikestoi-set ovat bileetkin. Bussimatkathan luonnollisesti ovat oma osansa reissuja!

Lisätietoja IOP:stä ja Tekniikka ja X -kisasta saa omalta paikallisyhdistykseltä tai IOP:n nettisivuilla www.iop2009.com. ■

Insinöörityötä tekemässä?

IOL:n syksyn kenttäkierros on käynnissä. IOL:n asiamie-het kiertävät kouluilla tapaamassa opiskelijoita ja henkilö-

kuntaa sekä pitämässä Insinöörityöinfoja. Info on suunnattu noin kolmannen vuosikurssin opiskelijoille eli heille, joilla opinnäytetyöhön liittyvät asiat alkavat olla ajankohtaisia.

Toki infoa voi tulla kuuntelemaan jo opintojen varhai-semmassakin vaiheessa.

Insinöörityöinfossa käydään yleisesti läpi työn saantiin ja palkkaukseen liittyviä asioita UIL:n tekemien tutkimusten pohjalta. Miten työ on saatu? Kenelle työ tehdään? Millais-ta korvausta työstä yleisesti saadaan? Mitä on otettava huo-mioon, jos teet työn stipendillä palkan sijasta? Muun muas-sa näihin kysymyksiin saa vastauksen tulemalla paikalle.

Seuraa siis oman paikallisyhdistyksesi ilmoittelua ja tu-le paikalle kuulemaan hyödyllistä tietoa insinöörityöhön liittyen! ■

36

Nyt sesonkitilauksena edullisesti. Tilaa 1.9.–15.10. välisenä aikana.

37INSINÖÖRIUU

SI

uutisia

Palkansaajien tutkimuslaitos PT:n te-kemän selvityksen mukaan valtio ja

sen yhtiöt ovat vähentäneet tai vähentä-vät kuluvan vuoden aikana lähes 19 000 ihmistä. Työpaikkojen vähennykset ovat olleet suhteellisesti suurempia kuin muis-sa yrityksissä vastaavana aikana.

Eniten työntekijämääriä on vähennet-ty Stora Ensossa, Outokummussa, Rau-taruukissa, Neste Oilissa ja Finnairissa.

Työntekijöitä on vähennetty myös sellaisissa yrityksissä, joissa kannattavuus on säilynyt talouskriisin aikana kohtuul-lisen hyvänä.

Yritysten taseet ovat nyt paremmassa kunnossa kuin 1990-luvun laman aika-na. Myös nousun merkkejä on havaitta-vissa mm. Saksassa, Ranskassa ja Japa-nissa. Valtion pitäisi omistajaohjaukses-saan nyt olla hätiköimättä ja tekemättä peruttamattomia päätöksiä.

Esimerkiksi Stora Enson, Metson ja Neste Oilin taseet kestäisivät heikon ti-lanteen ilman hätiköityjä irtisanomisia

ja tuotannon lopettamisia.– Jotta elinkeinoelämän pyörät pyö-

risivät edes kotimarkkinoilla, on val-tion yhtiöiden käyttäytymisellä keskei-nen merkitys. Henkilöstön irtisanomi-nen pienentää verotuloja ja lisää yhteis-kunnan menoja työttömyyden hoidos-sa, UIL:n puheenjohtaja Pertti Poroka-ri sanoo.

Räikeänä esimerkki on Metso, jonka merkittävä omistaja valtio on. Talouden elpymisen jo orastaessa se ilmoittaa vielä 100 henkilön vähentämisestä.

– Luulisi Metson kokoisella yrityksel-lä olevan varaa pitää huolta henkilöstös-tään ja kouluttaa sitä iskuun, kun nou-sukausi on jo ovella. Vai onko kiire irti-sanoa vielä ennen kuin taantuma hellit-tää, Porokari ihmettelee.

VR on ilmoittanut sopeuttavansa ir-tisanomisilla ja eläkeratkaisuilla samaan aikaan, kun eläketyöryhmä pohtii, kuin-ka työuria voisi pidentää.

Valtion yhtiöt ja valtio-omisteiset yri-

tykset ovat näyttäneet huonoa esimerkkiä olemalla suurin irtisanovien ryhmä. Näil-lä tuloksilla ei voida sanoa, että omista-jaohjaus olisi toiminut oikealla tavalla.

–  Irtisanominen ei mahdollista val-tion yhtiöiden kehittämistä eivätkä ir-tisanotut tuo lisäarvoa yhteiskunnalle, sanoo UIL:n varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen. Hänen mielestään esimer-kiksi lomautukset Destiassa sopivat huo-nosti tähän maailmanaikaan.

Säästöjen sijaan valtiolle on kertynyt satojen miljoonien eurojen menot irti-sanomisista. PT:n selvityksen mukaan julkinen sektori menettää irtisanomis-ten takia lähes 285 miljoonaa euroa ve-rotuloja. Tämän lisäksi työttömyystur-vamenot kasvavat vuositasolla noin 190 miljoonaa euroa.

Palkansaajien tutkimuslaitos PT las-kee, että henkilöstövähennysten takia valtio, kunnat ja erilaiset sosiaalirahas-tot menettävät vuodessa yhteensä lähes 475 miljoonaa euroa verotuloja. ■

Valtionyhtiöt johtavat irtisanomistilastoja

UIL:n ja TEKin yhdessä laatima il-masto-ohjelma esittelee käytännön

reseptin Suomen päästöjen leikkaamisek-si kansainvälisten ilmastotavoitteiden ta-solle. Ohjelman mukaan Suomen energi-asektorin kasvihuonekaasupäästöistä voi-daan leikata jopa 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Ohjelma on osa kansainvälistä Fu-ture Climate – Engineering Solutions -projektia, jonka tuloksena 12 osallis-tujamaan insinöörijärjestöjen yhteiset suositukset esitellään YK:n ilmastoko-koukselle Kööpenhaminassa ensi jou-lukuussa.

Ohjelma luovutettiin kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisel-le. Pekkarinen ilmaisi tyytyväisyyten-sä siihen, että insinöörien ilmasto-ohjel-ma sisältää lisärahan peräämisen lisäksi konkreettisia toimenpide- ja politiikka-ehdotuksia. Hän piti myönteisenä myös biopolttoaineille ohjelmassa kaavailtua merkittävää roolia.

– Jotta tekno-logioita voidaan kehittää, on alan osaamiseen panos-tettava, UIL:n pu-heenjohtaja Pertti Porokari painot-taa. Kestävä ke-hitys ja energiate-hokkuusosaami-nen on osattava yh-distää luovasti kun-kin alan ydinosaa-miseen, jota päivi-tetään joustavalla jatko- ja täyden-nyskoulutuksella. Näin Suomi voi-si nousta merkittä-väksi energia-, ympäristö- ja ilmastotek-nologian kehittäjäksi ja viejäksi.

Insinöörien ilmasto-ohjelma on la-dattavissa osoitteessa www.uil.fi -> vai-kuttaminen -> elinkeinopolitiikka. ■

Insinöörien vastaus ilmastohaasteeseen luovutettiin ministeri Pekkariselle

Pertti Porokari (vas.), Hedi Husari, Timo Ri-

tonummi, Mauri Pekkarinen ja Heikki kaup-

pi luovutustilaisuudessa.

38

mennen tullen

■ HELSINGIN INSINÖÖRIT

Helsingin Insinöörit 90 vuotta. Kut-summe Helsingin Insinöörien jäsenet juhlistamaan Helsingin Insinöörien 90-vuotissyntymäpäivää la 7.11. kello 15.30 alkaen Helsingin Konservatorios-sa, Ruoholahdentori 6, Helsinki. Tum-ma puku ja suuret kunniamerkit.

R.S.V.P. 12. lokakuuta mennessä toi-misto@helins.fi tai puh. (09) 477 4540

Human Factors – Inhimilliset Tekijät to 15.10. klo 17.30 Insinöörit-Ekonomit -talossa, Ratavartijankatu 2 A, Itä-Pasi-la, Helsinki.

Minkä vuoksi teemme harmittomia ja joskus jopa erittäin vaarallisia virhei-tä työssämme sekä yksityiselämässäm-me? Inhimilliset Tekijät - Human Fac-tors on noussut erääksi tärkeimmistä tut-kimus- ja kehityskohteista turvallisuus-kriittisillä aloilla.

Luennoitsija on insinööri, lentotur-vallisuustutkija ja Human Factors -kou-luttaja Jaakko Saatsi. Ilmoittaudu: il-moittautumiset@helins.fi tai puh. (09) 477 4540.

Tutustumiskäynti Puhelinmuseoon ti 29.9. klo 13.00. Osoite on Runebergin-katu 43, Helsinki.

Risto Alander ja Erkki Lahtinen Eli-sasta esittelevät museon ja alustavat ai-heesta Green ICT.

Ilmoittautuminen: ilmoittautumi-set@helins.fi tai puh. (09) 477 4540.

Pablo Picasson näyttelyyn tutustumi-nen to 3.12. klo 16 (paikalla oltava vii-meistään 15.45).

Näyttely esittelee kattavasti Pablo Pi-casson tuotannon. Ateneumiin teokset tulevat Pariisissa sijaitsevan Musée Na-tional Picasson kokoelmista.

Ohjelmassa ensin opastus auditori-ossa ja sen jälkeen vapaata tutustumista näyttelyyn. Opastus alkaa auditoriossa tasan klo 16, jonka takia paikalla on ol-tava viimeistään 15.45.

Mukaan mahtuu vain 30 ensimmäi-seksi ilmoittautunutta.

Hinta 14 euroa/hlö. Ilmoittautumi-nen 19.11. mennessä: ilmoittautumiset@helins.fi tai puh. (09) 477 4540.

Tutustumiskäynti Loviisan ydinvoima-laan, Loviisan kirkkoon ja Loviisan ala-kaupungin puutaloalueeseen sekä Por-voossa Brunbergin tehtaanmyymälään pe 23.10.

Lähtö klo 9.00 linja-autolla Helsin-gistä Kiasman edestä ja paluu klo 18.Ruo-kailu omalla kustannuksella. Tilaa on 30 ensimmäisenä ilmoittautuneelle.

Retken hinta on 15 euroa/henkilö. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 9.10. osoitteeseen ilmoittautumiset@helins.fi tai puh. (09) 477 4540.

HUOM: Jokaisella vieraalla on olta-va mukana voimassa oleva poliisiviran-omaisen myöntämä passi, uudenmalli-nen henkilöllisyystodistus tai ajokortti. Huom! Kela-kortit tai muut kuin poliisin myöntämät henkilökortit eivät kelpaa.

Maija Poppanen – koko perheen musi-kaali Helsingin kaupunginteatterissa pe 9.10. kello 19. Liput aikuiset 35 euroa, lapset (alle 17v.) 20 euroa. Suositellaan yli 7-vuotiaille.

Ilmoittautumiset Helsingin Insinöö-rien toimistoon mahdollisimman pian: ilmoittautumiset@helins.fi tai (09) 477 4540.

Ingmar Bergmanin Syyssonaatti Teat-teri Jurkassa la 14.11. kello 19

Näytelmä peilaa äidin ja tyttären suhdetta. Suomenkielisen kantaesityk-sen rooleissa Sari Mällinen ja Marja-Lee-na Kouki. Liput 15 euroa.

Ilmoittautuminen HI:n toimistoon: il-moittautumiset@helins.fi tai (09) 477 4540.

Teatteri Jurkan osoite: Vironkatu 7. Raitiovaunut 1, 7A ja 7B, Bussit 18 ja 16

Yrittäjäilta ke 7.10. klo 18.00 alkaen.Tiedostatko yrityksesi henkilöstöriskit. Mandatum Lifen asiantuntijat anta-vat tietoa yrityksen henkilöriskeistä se-kä kuinka niihin voidaan ennakolta va-rautua.

Tilaisuuden pitopaikka sekä ohjel-ma ilmoitetaan myöhemmin osoittees-sa www.helins.fi/tapahtumat. Lisätiedot: Matti Mononen, matti.vk.mononen@eli-sanet.fi

Ilmoittautuminen: ilmoittautumi-set@helins.fi tai p. (09) 477 4540.

■ TURUN INSINÖÖRIT TUIKE

Koe miekkailukokemus! Lauantaina 3.10. klo 12–13.30 Turun miekkaili-joiden salilla Linja-autoaseman vieressä ”Pyrkivän talolla”. Mukaan sisäliikun-tavarustus ja juotavaa. Sitovat ilmoit-tautumiset osoitteeseen tuikeilmoittau-tumiset@hotmail.com. Mukaan mahtuu 12 ensimmäistä. Lisätietoja osoitteesta http://www.turunmiekkailijat.net.

Giuseppe Verdin ooppera Falstaff Kan-sallisoopperassa ke 21.10. klo 19.00. Esi-tyskieli italia, tekstitys suomeksi ja eng-lanniksi tekstityslaitteessa. Jäsenhinta 44 euroa. Ilmoittautumiset osoitteeseen ilmoittautumiset@helins.fi tai puh. (09) 477 4540.

Kutsu insinööritaiteilijoilleOsallistu Helsingin Insinöörien 90-vuo-tisjuhlavuoden taidenäyttelyyn Helsin-gin Konservatoriossa.

Näyttelyaika 7.–14.11., valokuvien osalta 7.11.2009. Ilmoittautuminen Hel-singin Insinöörien toimistoon 12.10. mennessä.

Kysymyksiin vastaa Tuula Alho, tuula.alho@kolumbus.fi, puh. 044 055 4165,Valokuvien osalta Rope Sidebras, rope@iki.fi, puh. 050 355 5946.

Ilmoittautuminen: toimisto@helins.fi tai (09) 477 4540.

■ HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT

Syyskokous ti 13.10. klo 19.00 Next Ho-tel Linneassa, Hämeenaukio 1,

Riihimäki. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat.

■ LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT

Sääntömääräinen vuosikokous pide-tään 22.10. klo 18.00 Päijät-Hämeen Osuuspankin Trion konttorin kokous-tiloissa, Aleksanterinkatu 20, Lahti.

Esityslista ja muut kokousasiakirjat jaetaan kokouksen alussa.

39INSINÖÖRIUU

SI

Pirkanmaan Otty -projektin koulutuksetTiistaina 22.9. klo 12-16.30 Urailtapäivä I - urasuunnittelu ja työnhakuAlustuksen aiheina ovat mm.- urasuunnittelu, miksi uraa kannattaa suunnitella- työelämässä tarvittava osaaminen, mitä osaan ja miten sen kerron- itsensä johtaminen- työnhaku, hakemus ja cvKouluttajana UIL:n urahallinta- asiantuntija Seija Utriainen

Tiistaina 6.10. klo 12-16.30 Urailtapäivä II - urakehitys ja erikoistuminenAlustuksen aiheina ovat mm.- urakehitys - uralla vai urassa- lisä- ja erikoiskoulutuksen tarve - minäkö yrittäjäksi- uralle eduksi, muut urakehitykseen vaikuttavat tekijätKouluttajana UIL:n urahallinta- asiantuntija Seija Utriainen

Tiistaina 20.10.2009 klo 12-16.30Tunnista vahvuutesi – markkinoi osaamistasiAlustuksen aiheina ovat mm.- tunnista osaaminen, mitä sinä myyt- miten valmistautua itsensä esittäytymiseen- sudenkuopat ja miten ne vältetään - asiantuntijuuden markkinoiminen työnhaussa ja yrityksen perustamisessaKouluttajana Tuija Sironen, valmentaja, HRM Partners

Torstaina 22.10.2009 klo 13-15 sekä sama info torstaina 10.12.2009 klo 13-15IAET-Kassainfo – työttömyysturvasta kattavastiAlustuksen aiheina ovat mm.- edellytykset päivärahalle- päivärahan hakeminen

- päivärahan maksu ja verotus- korotettu ansio-osa ja työllistymisohjelmalisä- omavastuuaika, soviteltu päiväraha - luontoisedut, arkipyhät ja lomautus- lomakorvaus, kertakorvaukset- koulutustukiKouluttajana UIL:n asiamies, IAET- kassan hallituksen jäsen Timo Ruoko

Tiistaina 27.10.2009 klo 12-15Hyvä hakija työhaastattelussa - ammattirekrytoijan näkökulma Alustuksen aiheina ovat mm.- miten löytää osamisestaan rekrytoijaa kiinnostavat asiat - arvioinnit ja testit työhaastattelun osanaKouluttajana Tarja Pärssinen Konsulta HR Palveluista

Torstaina 29.10.2009 klo 12-15Eri tapoja työllistyä – rekrytointi- ja vuokra rmat avuksi työnhaussaAlustuksen aiheina ovat mm.- rekrytointi rmat työnhakijan näkökulmasta- vuokratyöntekijän oikeudet ja mahdollisuudetKouluttajana Tarja Pärssinen Konsulta HR Palveluista

Koulutukset järjestetään Tampereen Insinöörientoimistolla, Otavalankatu 9 A, 33100 Tre. Kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset ilmoittautumislomakkeella viikkoa ennen kutakin tilaisuutta osoitteessa www.pirkan-maanotty. . Lisätietoja antaa projektipäällikkö Eeva Erenius, eeva.erenius pirkanmaanotty.

. irkanmaanott .

■ TAMPEREEN INSINÖÖRIT

Työmarkkinailta, teknologiateollisuu-den TES” ti 29.9. klo 17.30

Uuden Insinööriliiton asiamies Jani Huhtamella kertoo Teknologiateollisuu-den tes:n sisällöstä. Tilaisuus järjestetään Tampereen Insinöörien toimistolla. Il-moittautumiset ti 22.9 mennessä.

Naisten tyylikurssi ma 5.10. klo 17.30. Kouluttaja Sirpa Tammi kertoo vaattei-den ja pukeutumisen sekä värien viestis-tä. Tilaisuus järjestetään Tampereen In-sinöörien toimistolla. Ilmoittautumiset ma 28.9. mennessä.

Tatun ja Patun outo loma to 8.10 klo 18.30, Ahaa-teatteri

Liput 10/hlö (norm 18,-) ilmoittau-tumiset ti 15.9. mennessä.

Testaa soutuspinning to 15.10 klo 17.30–18.15

Koko kroppa liikkeelle! Kaikille so-piva soutuspinning soudetaan sisäsoutu-laitteella ja on yksi eniten energiaa kulut-tavista liikuntamuodoista. Kehon paino on laakeroidulla penkillä, joten nivelet eivät rasitu ja jokainen pystyy itse säätä-mään oman soututehonsa kuntonsa mu-kaan. Tervetuloa kokeilemaan Tampe-reen Soutukeskukseen Hatanpäänkatu 6. Ilmoittautumiset to 8.10. mennessä www.tampereeninsinoorit.fi.

Ti:n juhlaseminaari ti 3.11. Klo 17.00 Alkaen, puhujana Esa Saarinen, TAMK

”Onnistuminen työssä, esimiehe-nä ja rakkaudessa” Juhlaseminaari on avoin Tampereen Insinöörit ry:n jäse-nille (avec). Ilmoittautumiset ti 20.10. mennessä.

Työmarkkinailta, työmarkkinasauna” KE 4.11. klo 17.30

Ajankohtaiskatsaus työehtosopimis-neuvottelutilanteeseen ja työmarkkinoi-hin. Alustajana UIL:n neuvottelujohtaja Ismo Kokko. Ilmoittautumiset ke 28.10. mennessä.

Jari Sillanpää Kuin elokuvissa – kon-sertti ke 4.11. klo 19, Tampere talo

Liput 20 € /hlö. Jäsenten sitovat il-moittautumiset ti 29.9. mennessä.

Uudista joulupöytäsi! Kokkikurssi ti 24.11. klo 17–21.

Kurssimaksu 25 €/hlö sisältää ope-tuksen, raaka-aineet, ruokailun ja re-septivihkosen. Ilmoittautumiset ti 17.11. mennessä (max 12).

Pudotuspeli ti 1.12. klo 19, Frenckell-näyttämö. Sitovat ilmoittautumiset pe 30.10 mennessä.

Sorin sirkus Sorigami-joulushow su 13.12 klo 13. Sitovat ilmoittautumiset to 19.11. mennessä

Ilmoittautumiset: www.tampereeninsinoorit.fi.

Päivitä jäsentietosi!

Kun olet muuttanut, vaihtanut nimeä tai

työpaikkaa, puhelinnumeroa tai sähkö-

postiosoitetta, muista päivittää jäsen-

tietosi Uuden Insinööriliiton jäsen sivuilla,

jonne pääset osoitteesta www.uil.fi.

Klikkaa jäsensivujen ylälaidasta kohtaa

”Omat tiedot”!

40

Syyskuun ostosvinkki

■ Tyylikkään ja tukevan lyhdyn kyljessä on sisään taittuva kampi, jota kiertämällä lyhdyn voi ladata. Lyhdyssä on kolme eri valaistus-mahdollisuutta. Lyhtyosan heijas-tava pinta moninkertaistaa 4, 8 tai 12 ledin valaistustehon.

Kumipintainen alaosa ja metal-likehikolla suojattu kovamuovinen lyhtyosa kestävät mainiosti pieniä kolhujakin. Lyhdyssä on lisäksi er-gonomisesti muotoiltu kantokah-va, josta lyhdyn voi ripustaa venee-

seen, teltan kattoon tai kesämökin kuistille.

Lyhdyn hinta on 29 euroa + postikulut.

Tervetuloa ostoksille osoitteeseen www.uil.fi .Tuotteita voi ostaa myös suoraan toimistolta, missä maksuvälineeksi käy ainoastaan käteinen. UIL-Puo-ti on avoinna maanantaista perjan-taihin kello 9–15.

Ladattava lyhty tuo valoa pimeneviin iltoihin

41INSINÖÖRIUU

SI

uutisia

Internetin käytön yleistyminen on tasaantunut ainakin toistaiseksi. 82 prosenttia 16–74-vuotiaista suomalai-

sista ilmoitti viime keväänä käyttäneen-sä internetiä edellisten kolmen kuukau-den aikana. Osuus on prosenttiyksikön vähemmän kuin vuonna 2008.

Aiemmin tällä vuosikymmenellä in-ternetin käyttäjien osuus väestöstä kasvoi vuosittain muutaman prosenttiyksikön.

Internetin käyttö kuitenkin laajenee edelleen muulla tavoin. Esimerkiksi ne-tissä käyminen päivittäin on yhä yleisem-pää. Keväällä peräti 82 prosenttia inter-netin käyttäjistä ilmoitti käyttävänsä si-tä päivittäin tai lähes päivittäin. Osuus kasvoi kaksi prosenttiyksikköä edellises-tä vuodesta.

Internetin käytön edellytykset pa-ranevat Suomessa. Internet-yhteyden yleisyys kodeissa nousi kuusi prosenttiyk-sikköä 78 prosenttiin. Myös tietokoneen yleistyminen jatkuu. Viime keväänä tie-tokone oli käytettävissä 80 prosentissa kotitalouksista, kun edellisenä vuonna

20000

10

30

60

80

20

50

40

70

90

20042002 2006 20082001 20052003 2007 2009

Internetin käytön yleistyminen pysähtyi

Internetin käyttäminen edellisten kolmen kuukauden aikana 2000–2009,

%-osuus 16–74-vuotiaista. Lähde: Tilastokeskus.

Vuosi

osuus oli 76 prosenttia. Kannettava tietokone on kodeis-

sa yleisempi kuin pöytäkone. Keväällä peräti 56 prosentissa kotitalouksista oli kannettava, kun pöytäkoneen yleisyys oli laskenut 49 prosenttiin.

Internet on yleisimmin viestinnän, asioiden hoidon ja tiedonhaun väline. Sähköposti on yleisin netin käyttöta-

pa. Sähköpostia lähetti tai vastaanotti 91 prosenttia netin käyttäjistä keväällä. Tavaroista ja palveluista etsi tietoja 86 prosenttia.

Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen vuosittain tekemästä tieto- ja viestintä-tekniikan käyttö tutkimuksesta. Tutki-muksessa haastatellaan noin 3 000 hen-kilöä. ■

Insinööriopiskelijaliiton syksyn kenttä-kierros toteutetaan yhteistyössä Akava

Campin eli Akavan korkeakoulukierrok-sen ja Tradenomiopiskelijaliiton kanssa. Kenttäkierrospäivänä kouluilla on liiton jäsenyyttä markkinoiva ja palveluja sekä etuja esittelevä ständi, pidetään insinööri-työ- ja aloittavien infoja ja tavataan kou-lujen henkilökuntaa.

Kiertueen merkitys on suuri, sillä harvat korkeakoulut tarjoavat opiske-lijoilleen tarpeellisia työelämäkursseja. Vastavalmistunut joutuu usein oppimaan pelisäännöt kantapään kautta. Samalla syntyy helposti vääriä mielikuvia omasta urasta ja tulevaisuudesta. Myös taloudel-linen tilanne on tuonut työmarkkinoille suuret, uudet haasteet, joissa opiskelijoi-den pitää pystyä selviytymään.

Työelämän pelisääntöjen tunteminen on nyt erityisen tärkeää, sillä opiskelijat ja vastavalmistuneet joutuvat usein ensim-mäisenä kärsimään työnantajan mietties-sä säästökeinoja. ■

IOL:n kenttäkierros yhdessä Akava Campin kanssa

AC = Akava Camp eli Akavan korkeakoulukiertue (alkoi 1.9.)

16.9. Mikkeli, Seinäjoki, 17.9. Pori AC, 22.9. Helsinki, 23.9. Kuopio AC, 24.9. Varkaus, 29.9. Valkeakoski, Kajaani, 30.9. Riihimäki, Rovaniemi AC, Lahti, 1.10. Kemi, 7.10. Joensuu AC, 13.10. Forssa, Rauma, 14.10. Kotka AC, 20.10. Imatra, 21.10. Lappeenranta AC, 22.10. Helsinki, 27.10. Tur-ku AC, 28.10. Hämeenlinna, Turku AC ja Kampus-messut, 4.11. Helsin-ki, 5.11. Tampere AC, 19.11. Jyväskylä AC

42

järjestöasiaa

KESKUSTOIMISTORatavartijankatu 2, 8. krs. 00520 HELSINKI

puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880

auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi

sähköposti:etunimi.sukunimi@uil.fi

TOIMINNAN JOHTOpuheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810

1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412

varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988

varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 050 530 8242

varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191

johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

HALLINTO- JA LAKIYKSIKKÖjohtaja Ari Kiiras, 0201 801 814

taloushallinto:talouspäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860

talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866

pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867

talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865

lakimiehet:työelämän oikeudelliset palvelut0206 93 858lakimiehet@uil.fijohtava lakimies Kati Hallikainen

assistentti Paula Tapani

työsuhdelakimiehet

Maria Harju, Hanne Salonen, Juha Teerimäki

työsuhdeneuvojat

Panu Paajanen ja Tiina Savikko

TYÖSUHDE-JA NEUVOTTELUYKSIKKÖjohtaja Ismo Kokko 0201 801 840

assistentti Tea Tähkäpää 0201 801 801

assistentti Riitta Roisko, 0201 801 842

Yksityisen sektorin asiamiehet

Matti Koskinen, 0201 801 846

Tomi Seppä, 0201 801 844

Juha Simell, 0201 801 848

Björn Wiemers, 0201 801 836

Julkisen sektorin asiamies

Juha Särkkä, 0201 801 843

Elinkeinoasioiden päällikkö

Heidi Husari, 0201 801 839

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN

Etelä-Suomialueasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835

Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

Länsi-Suomialueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856

Isolinnankatu 24 A 5. krs. 28100 Pori

Pirkanmaa ja Kanta-Hämealueasiamies Tapio Soltin, 0201 801 855

Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere

Keski-Suomi ja Päijät-Hämealueasiamies Olli Backman, 040 579 5116

Kalevankatu 4, 5krs. 40100 Jyväskylä

Itä- ja Kaakkois-Suomialueasiamies Eero Seppälä, 0201 801 857

Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli

Pohjois-Suomialueasiamies Harri Haapasalo, 0400 585 052

alueasiamies Mikko Sormunen, 040 7216 879

Hallituskatu 29 A 4. krs. 90100 Oulu

JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖjohtaja Ari Impivaara, 0201 801 822

assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823

Järjestötoimintajohtaja Ari Impivaara, 0201 801 822

asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824

toimistopalvelusihteeri Maria Varvikko, 0201 801 872

toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868

Jäsentietopalvelu 0206 93 877palveluaika klo 10–14 ma-ti, to-pejasen@uil.fi

jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt 0201 801 862

kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837

jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman,

Anne Kyllönen ja Tarja Mörsky

työnantajaperintä 0201 801 833

lainakäsittelijä Maarit Ojala 0201 801 664

Viestintätoimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826

tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 827

toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819

Atkatk-päällikkö Kari Malinen, 0201 801 825

järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 816

KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖjohtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820

assistentti Anne Herne, 0201 801 841

Koulutus- ja urapalvelutjohtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820

urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821

Tutkimustoiminta ja palkkaneuvontatutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828

tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829

tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki, 0201 801 870

Opiskelija-asiat

info@iol.fi

opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja)

Ulla-Mari Pasala, 0201 801 830

projektiasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 832

assistentti Pia Haveneth, 0201 801 834

assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831

kenttäasiamiehetAnu Kaasalainen, 040 552 7990

Janne Laakso, 040 518 0058

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT

HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RYTietäjäntie 4, 02130 Espoo

puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442

järjestösihteeri Jaana Kälviäinen

jaana.kalviainen@helins.fi

toimisto@helins.fi

www.helins.fi

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RYEteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki

toimisto@hyri.fi

www.hyri.net

HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RYPuusepänkatu 5, 2. krs., 13111 Hämeenlinna

www.uil.fi/hml

KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RYPL 454, 40101 Jyväskylä

Kivääritehtaankatu 8, 4. krs.

www.ksinsinoorit.com

LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RYRautatienkatu 19 A, 15100 Lahti

puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393

lsi@lsi.fi

www.lsi.fi

LAPIN INSINÖÖRITKorkalonkatu 18 C

96200 Rovaniemi

www.uil.fi/lappi

LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRITMeripuistonkatu 16, 5krs.

94100 Kemi

MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ryOlympiakatu 16

65100 Vaasa

MIKKELIN INSINÖÖRIT RYVuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli

faksi (015) 361 832

SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RYPL 129, 24101 Salo

sai@sai.fi

www.sai.fi

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RYIsolinnankatu 24, 28100 PORI

puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313

sati@satakunnaninsinoorit.fi

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RYOtavalankatu 9 A, 33100 Tampere

puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444

toimistosihteeri Tarja Virtanen

tarja.virtanen@tampereeninsinoorit.fi

toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen

gsm 0400 338 024

jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fi

toimisto@tampereeninsinoorit.fi

www.tampereeninsinoorit.fi

Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat

Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30.Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.fi.Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja sähköpostitse jasen@uil.fi.

Onkohan kotivakuutuksesi oikein mitoitettu?

Aika ajoin on syytä tarkistaa, että vakuutukset ovat ajan tasalla. Selvitä samalla jäsenetusi!

Uuden Insinööriliiton jäsenenä saat alennusta uudesta omakotivakuutuksesta (omakotitalot ja huvilat irtaimistoineen) ja muista perheen ja kodin Mittaturva-vakuutuksista. Alennus koskee vain uusia vakuutuksia ja on ensimmäisenä vuonna 20 %, toisena 15 % ja kolmantena 5 %.

Lisää tietoa jäseneduista saat osoitteista www.uil.fi tai soittamalla asiakaspalvelunumeroomme 0303 0303. Voit myös tulla käy-mään Osuuspankissa, niin saat vakuutusratkaisun, jossa ei ole mittavirheitä, reikiä tai hukkapaloja.

Siirry entistäkin sähköisempään asiointiin. Uudessa verkkopalvelussa näet ajan tasalla olevat vakuutustietosi, voit hakea kor-vausta ja katsella ilmoittamiesi vahinkojen tietoja. Juuri silloin kun sinulle sopii.