2/20102/20102/20102/2010

Timo Pitkäkoski:

Selätä työttömyys täydennyskoulutuksella

2

sisältö

Kannen kuva: Jyrki Luukkonen

10

14

Aiemmin yritykset kouluttivat henki-löstöään hiljaisempana aikana. Nyt henkilöstöä vähennetään ja irtisano-tut hakeutuvat itse koulutukseen. Yksi työttömänä kouluttautuva on tamperelainen Timo Pitkäkoski.

Urasuunnittelu tuo uusia vaihtoehtoi-sia urapolkuja niin työssä käyvälle kuin irtisanotulle tai lomautetulle. Uusi Insinööriliitto tarjoaa jäsenilleen urapalveluita, joita ovat käyttäneet Niina Salmi ja Jani Peltola.

Pääkirjoitus ............................................... 5

•Ei enää kultakelloja

Uutisia ..................................................... 6

Kolumni.................................................... 8

•Korkeakoulutus isojen muutosten edessä

Puheenjohtajan palsta ................................ 9

•Pysy työmarkkinakelpoisena

Edunvalvontaa – Urahallintaa .................... 10

•Omaehtoinen opiskelu vaatii työvoimapoliittisen perusteen

•Koulutusmyönteisyys varmistaa tulevaa työuraa•Uusia uria laveammalla työuralla•Satsaa vahvuuksiisi•Monipuolista osaamista arvostetaan

Osaaminen .............................................. 20

•Viihtyisä ympäristö vaatii mittauksia•Inssisaunasta opiskeluprojekti

Yhteiskunnasta ........................................ 24

•Pelon ilmapiiri syö yksilöä ja yhteisöä

Tekniikka ................................................ 26

•Vaasalaisyritys innovoi isojen apajien reitittäjän•Satakunnassa opiskellaan aurinkoteknologiaa

Totta ja tutkittua ...................................... 30

•Mitä kuuluu vuonna 2004 valmistuneille insinööreille?

•Insinööriopiskelijoiden työnsaanti on hankaloitunut

Oikeutta.................................................. 32

•Outotec tuomittiin ikäsyrjinnästä

Opiskelijasivut ......................................... 34

Uutisia ................................................... 36

Jäsentietopalvelu tiedottaa ....................... 39

Mennen tullen ......................................... 40

Järjestöasiaa ........................................... 42

3InsInöörIUUSI

11.3. numero 2/2010

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja mui-den tekniikan ammattilaisten järjestölehti.Aikakauslehtien liiton jäsen.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ryNya Ingenjörsförbundet UIL rf

Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs00520 HelsinkiPuhelin, vaihde 0201 801 801Faksi 0201 801 880www.uil.fi

Päätoimittaja/ToimituspäällikköIlona Mäenpää 0201 801 826

ToimittajaKirsi Tamminen 0201 801 819

TaittoKaaripiste Oy

Ilmestymispäivät 201022.4., 3.6., 19.8., 16.9., 14.10., 18.11., 16.12.

Tarkastettu levikki 71 007 kpl (6.4.2009)

Painos 65 000

Osoitteenmuutoksetpuh. 0201 801 877opiskelijat 0201 801 864

Painopaikka Acta Print Oy

Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat

Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 €Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 €1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 €1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 €

Tilaushinta 50 €/vuosikerta

Ilmoitukset ja tilauksetKirsi Tamminen 0201 801 819

ISSN 1796-8178

20

26

Ympäristötekniikkaan liittyvät mittaukset ja palvelut lisääntyvät. Niissä tarvitaan hyvin koulutettuja osaajia, Janne Nuutinen Symosta tietää.

Olympiarenkaiden valaistus V ancouverissa ei olisi toiminut il-man vaasalaisen TK Engineerin-gin CAN-kytkimiä. Niillä on ky-syntää myös isommilla markki-noilla, sanoo Magnus Wikman.

5INSINÖÖRIUUSI

Ei enää kultakelloja

Korkeasti koulutetut ja hyviin asemiin sekä ansait-tuun arvostukseen työelämässä tottuneet ylemmät toimihenkilöt ovat havahtuneet huomaamaan, että

maailma on todella muuttunut.

Yritykset eivät enää jaa kultakelloja 50 vuotta täyttävil-le työntekijöilleen! Nyt parhaassa työiässä oleville jae-taan kenkää ja työsuhteen ehtoja yritetään kaikin tavoin heikentää! Kemian alalla on annettu lakkovaroitus. Tämän lehden ilmestyessä ensimmäinen pistelakko on toteutettu Orion Oyj:ssä tytäryhtiöineen. Insinöörit ja muut ylemmät toi-mihenkilöt vauhdittavat 20 suurimmassa kemianteol-lisuuden yrityksessä tavoitettaan kattavan työehtosopi-muksen saamiseksi. Maksamattomat ylityöt ja korvaa-mattomat vapaa-ajalla työn puitteissa matkustamiset saa-vat nyt riittää. Myös valtiosektorilla on käynnistetty työtaisteluvalmis-telut. Insinöörit ja muut valtion virkamiehet haluavat

turvaa ennakoimattomien muutostilanteiden kohdates-sa, vaikkapa virastojen yhdistyessä. Työnantajan esittämä nolla palkankorotukseksi ja lomarahojen poisto ei saa vastakaikua. Valtionhallinnossa irrotetulla yliopistosektorilla on myös saatu kylmää vettä niskaan, kun virat vuoden vaihteessa muuttuivat työsuhteisiksi. Tälläkin sektorilla työnantaja on esittänyt selviä heikennyksiä palvelusuhteen ehtoihin, muun muassa sairausajan palkallisen jakson lyhentämis-tä, työaikajoustoja työnantajan määräämällä tavalla sekä heikennyksiä luottamusmies- ja työsuojelujärjestelmään. Insinöörit eivät tavoittele tällä kierroksilla suuria palkan-korotuksia. Tärkeämpää on nyt turvata työpaikat ja teh-dä työelämästä inhimillisempää. Ihmisarvoinen ja arvos-tusta tuottava työelämä on omiaan pidentämään työuria.

pääkirjoitus

Maaliskuu 2010 Ilona Mäenpääilona.maenpaa@uil.fi

6

uutisia

Ministeriövierailulla rakennusalan edunvalvontaa

n Insinöörien ammatillinen edunvalvon-ta rakennusalalla sai vauhtia, kun Uu-si Insinööriliitto UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA:n puheenjohtaja Pek-ka Kamp man ja toimitusjohtaja Kim-mo Sandberg sekä Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL:n toimitusjohta-ja Ahti Junttila tapasivat asuntoministe-ri Jan Vapaavuoren helmikuussa.

UIL vaati jo syksyllä 2007 rakennus-suunnittelun pätevyyksien uudelleentar-kastelua useiden liiton tietoon tulleiden tapausten vuoksi. Rakentamismääräys-kokoelmaa tulkinnoissa insinöörejä tai teknikoita ei hyväksytäkään teollisuus- ja maatilarakennusten suunnittelijoiksi kuten ennen.

Ministeriön asettama työryhmä työs-kenteli asian tiimoilla parin vuoden ajan, mutta ei edistynyt. UIL päätti yhdessä RIA:n ja RKL:n kanssa pistää asioihin vauhtia jo esiintyneiden tulkinnanvarai-suuksien ja väärien tulkintojen ammat-tikunnalle aiheuttamien haittojen välttä-miseksi.

Suunnittelupätevyyksien määrittelyllä on kauaskantoisia elinkeinopoliittisia vai-kutuksia, joten muutosten perusteluiden pitäisi nojautua tutkittuun tietoon halu-tun ohjausvaikutuksen aikaansaamiseksi ja terveen kilpailun takaamiseksi.

Vapaavuori vakuutti, että lopputulos tyydyttää kaikkia, ja jos muutostarpeita tulee, niin etujärjestöjä kuullaan. Valmis-telu etenee ministeriön virkatyönä, mutta maaliskuun aikana on odotettavissa lau-suntopyyntö myös RakMK B-osasta.

Työurat jatkuvat porkkanalla, ei kepillän Suomalaisten halukkuuteen jatkaa työs-sä pidempään vaikuttavat kaikkein eniten työn mielekkyys, mahdollisuudet vaikut-taa työaikajärjestelyihin, lomapäivien lisää-minen ja johtamistapojen parantaminen.

Vähiten halukkuutta työurien piden-tämiseen lisäävät suomalaisten mielestä osa-aikaeläkkeen poistaminen, työttö-myysturvan heikentäminen eli niin sano-

tun työttömyyseläkeputken poistaminen ja eläkekertymän heikentäminen.

Lähes puolet suomalaisista on sitä mieltä, että keppiä käyttämällä vähenne-tään työntekijöiden halua jatkaa työssä pidempään.

Reilu enemmistö suomalaisista pitää oikeana, että ay-liike torjui työuraneuvot-teluissa työnantajien vaatimuksen työttö-myysturvan heikentämisestä eli ns. työt-tömyyseläkeputken poistamisen.

Vajaa kolmannes suomalaisista arvioi jaksavansa työssä yli 63-vuotiaana. Suuri osa kansalaisista arvioi, että jaksaminen ylettyy 61–63-vuotiaaksi.

Arviot ovat yhteydessä koulutustasoon ja asemaan työelämässä. Korkeasti koulu-tetuista, ylemmistä toimihenkilöistä, yrit-täjistä sekä akavalaisista yli 40 prosenttia uskoo jaksavansa yli 63-vuotiaaksi.

Tiedot käyvät ilmi palkansaajakeskus-järjestöjen TNS Gallupilla teettämästä tutkimuksesta.

Uusi strategia lähemmäs tavallisia palkansaajian Teollisuuden palkansaajat -neuvottelu-kunta (TP) jätti elinkeinoministeri Mau-ri Pekkariselle kannanottonsa Euroopan yhteisöjen komission valmisteluasiakir-jaan. Tapaamisessa TP:ta edustivat Uu-den Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari, Toimihenkilöunionin puheen-johtaja Antti Rinne ja Metalliliiton tut-kija Mika Kärkkäinen.

TP:n mukaan EU 2020 -strategiassa on tähdättävä koulutuksen korkeaan laa-tuun kaikilla koulutustasoilla. Strategias-sa on pidettävä huoli, että taloudellises-ta kriisistä toipuminen ei johda puutteel-listen työehtojen ja epätyypillisten työ-suhteiden lisääntymiseen. Tavoitteena on oltava kilpailukykyisen, verkottuneen ja vihreämmän talouden luominen.

EU 2020 -strategian on keskityttävä Euroopan hyvinvointijärjestelmän vahvis-tamiseen, taloudellisen kasvun ja kestä-vän kehityksen mukaisten investointien edistämiseen, kestävän teollisuuspolitii-kan luomiseen, tietoon perustuvan talou-den kehittämiseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen, jotta työpaikat säilyisivät Eu-roopassa, TP vaatii.

YTN ihmettelee pääministerin lausuntoja Intiassa

n Ylemmät Toimihenkilöt YTN kum-meksuu pääministeri Matti Vanhasen kommentteja hänen avatessaan Nokia Siemens Networksin uutta tutkimuskes-kusta Intian Bangaloressa. NSN keskittää sinne tutkimustaan, jota on tähän saakka tehty pääasiassa Suomessa.

Vanhanen uskoo Ylen tv-uutisille an-tamassaan haastattelussa, että vahvat kan-sainväliset yritykset pyrkisivät pitämään Suomessa sellaisia työpaikkoja, joihin osaaminen ja kustannustaso käyvät.

– Näinhän asiat eivät suinkaan me-ne. Tuotekehitysyksikön avaaminen In-tiassa ei lisää työpaikkoja Suomessa, ei-vätkä suuryritykset muutenkaan pyri pitämään työpaikkoja missään nimen-omaisessa paikassa, YTN:n puheenjoh-taja Heikki Kauppi sanoo.

– Pikemminkin Bangaloren esimerkki osoittaa, että suuryritykset hakevat kus-tannusetuja myös tutkimus- ja kehitystyö-hön siirtämällä sitä kehitysmaihin.

Kaupin mielestä hallituksen pitäisi kantaa syvällisemmin huolta Suomen me-nestymisen edellytyksistä tulevaisuudessa.

– Me tarvitsemme jatkossakin kan-sainvälisesti vahvoja toimialoja, joilla maailman parhaasta insinöörityöstä kan-nattaa myös maksaa kunnolla ja tarjota säälliset työehdot.

Lukukausimaksukokeilu 10:ssä ammatti­korkeakoulussan Kymmenessä suomalaisessa ammatti-korkeakoulussa ja yhdeksässä yliopistos-sa käynnistyy Euroopan talousalueen ul-kopuolelta tulevia opiskelijoita koskeva lukukausimaksukokeilu.

Kokeilun aikana ammattikorkeakou-lut ja yliopistot voivat periä maksuja vie-raskieliseen ylempään korkeakoulututkin-toon johtavaan koulutusohjelmaan hy-väksytyltä ETA-alueen ulkopuolelta tu-levalta opiskelijalta. Kokeiluun osallistuu yhteensä 130 koulutusohjelmaan.

Tänä vuonna alle puolet kokeilun oh-jelmista on maksullisia ja muissa maksu-jen perimisen on tarkoitus käynnistyä

7InsInöörIUUSI

Viime vuoden lopulla hanka­luuksia aiheuttaneet Toimi­

henkilöunionin laajentumispyr­kimykset ovat toistaiseksi päätty­neet, kun TU solmi teknologiate­ollisuuden työehtosopimuksensa tammikuun lopulla.

Sopimuksessa sovittiin rajan osalta ulkopuolisesta selvitystyös­tä, joka teetetään asiantuntijata­holla. Sitä kautta etsitään ratkai­sua ylempien toimihenkilöiden ja toimihenkilöiden väliseen so­pimusrajakiistaan.

Liitot antavat ulkopuoliselle puolueettomalle henkilölle toi­meksiannon selvittää työehtoso­pimusten soveltamisalamääräys­ten perusteella niitä tekijöitä, joiden mukaisesti tehtävään so­vellettava työehtosopimus mää­räytyy.

Osapuolet toimittavat selvit­täjälle tarkastelua varten riittävän määrän toimenkuvia molempien sopimusten piiristä. Tarpeen mu­kaan tehdään myös yritysvierai­luja eri yrityksiin.

Kun selvitystyö valmistuu 30. syyskuuta mennessä, liitot arvioi­vat yhteisessä työryhmässä ulko­puolisen puheenjohtajan joh­dolla selvitystyön tuloksia vuo­den loppuun mennessä.

Selvitystyöhön ei siis ole etu­käteen sitouduttu, vaan katso­taan kaikessa rauhassa, onko sii­nä käyttökelpoisia elementtejä ja miten niitä voitaisiin työpaikal­la soveltaa.

Ylemmät toimihenkilöt teke­vät omat ratkaisunsa oman työ­ehtosopimuksensa suhteen ja meillä on tässä välissä vielä vuo­den 2010 palkkaneuvottelut.

Alkusyksystä neuvotellaan mahdollisesti myös uudesta työ­ehtosopimuksesta, vaikka selvi­tystyö olisi vielä kesken.

Näissä oloissa tämä selvi­tys on paras ratkaisu, mihin oli mahdollista päästä. Rajalakkoi­lua on siirretty ainakin vuodella eteenpäin. n

Neuvottelu-uutisia

Teknologiateollisuuden rajariitaan jonkinlainen ratkaisu

Ismo Kokko, neuvottelujohtaja

myöhemmin kokeilun aikana. Korkeakoulut voivat itse määritellä perittävien maksujen suu­ruuden. Kokeilu päättyy vuoden 2014 lopussa.

Kokeilun aikana selvitetään, miten maksulli­set koulutusohjelmat vaikuttavat korkeakoulujen kansainvälistymiseen, suomalaisen korkeakoulu­tuksen vetovoimaan, opiskelijavirtoihin ja vieras­kielisen korkeakoulutuksen laatuun.

Lukukausimaksujen perimisen edellytykse­nä on, että korkeakoululla on apurahajärjestel­mä, jolla voidaan tarvittaessa tukea maksullisiin koulutusohjelmiin osallistuvien opiskelijoiden opiskelua.

Tänä vuonna lukukausimaksukokeilussa aloittaa kaksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun tekniikan alan ylempään ammattikorkeakoulu­tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa ja ensi vuonna Tampereen ammattikorkeakoulun se­kä Savonia­ammattikorkeakoulun koulutusoh­jelmat.

Taantuma näkyy viime vuoden talousluvuissan Suomen bruttokansantuote supistui Tilasto­keskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuon­na 7,8 prosenttia. Pudotus oli suurin yksittäise­nä vuonna tapahtunut tuotannon väheneminen vuosien 1917 ja 1918 jälkeen. Bruttokansantuo­te eli tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yh­teenlaskettu arvonlisäys oli viime vuonna 171 miljardia euroa.

Eniten kysyntää vähensi viennin supistumi­nen 24 prosenttia. Investoinnit vähenivät yli 13 prosenttia ja yksityinen kulutus pari prosenttia.

Koko vuonna teollisuuden arvonlisäys vähe­ni 20 prosenttia ja rakentamisen arvonlisäys 13 prosenttia. Kaupan arvonlisäys väheni 11 pro­senttia ja liikenteen 7 prosenttia.

Koska tehtyjen työtuntien määrä supistui vä­hemmän kuin tuotanto, koko kansantalouden työn tuottavuus heikkeni kaksi prosenttia.

Yritysten yrittäjätulo väheni viime vuonna peräti 44 prosenttia edellisestä vuodesta. Yrittä­jätulo vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua.

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi lamasta huolimatta edelleen viime vuonna, ni­mellisesti 1,9 prosenttia ja reaalisesti yhden pro­sentin.

Palkkatulot alenivat prosentin, mutta sosiaali­etuudet kasvoivat ja verotus keveni. Palkkatuloja alensi työttömyyden kasvu, sillä ansiotaso koho­si noin neljä prosenttia.

8

kolumni Hannu Saarikangas

koulutusyksikön johtaja

Korkeakoulutus isojen muutosten edessä

Nykyisen hallitusohjelman mukaisesti tekniikan alan korkeakoulutukselle on laadittu kansalli-nen strategia, jonka mukaan koulutuksen laatu

nousee entistäkin tärkeämpään asemaan. Koulutuksen laadun takeeksi on esitetty lukuisa joukko toimenpitei-tä, joilla tavoitteisiin uskotaan päästävän.

Yhtä lailla korkeakoulusektoreita koskeva lainsää-däntö on pantu uusiin puihin niin, että vuoden vaih-teessa astuivat voimaan sekä uusi yliopistolaki että uusi ammattikorkeakoululaki. Ministeriö on myös voimalli-sesti pitänyt ääntä korkeakoulujen rakenteellisen kehit-tämisen tärkeydestä. Varsin paljon on saatu paperilla ai-kaiseksi, kun vielä muistetaan se, että Bolognan proses-sin mukainen korkeakoulujärjestelmä on istutettu Suo-men korkeakouluihin.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE julkisti ”Helmikuun manifestiksi” nimeämänsä ohjel-majulistuksen. Siinä se toi julki sen, mitä ammattikor-keakoulusektorilla on rakenteellisen kehittämisen osalta puuhailtu sekä joukon varsin mielenkiintoisia ajatuksia siitä, miten kehitystä tulisi jatkaa.

Manifestissa esitettiin perustettavaksi aluekorkeakou-luja, joissa olisi jopa saman hallinnon alla sekä paik-kakunnalla sijaitseva ammattikorkeakoulu että yliopis-to tai sen yksikkö. Sisällöltään koulutus näin muodos-tuvissa yksiköissä pidettäisiin kuitenkin visusti erillään toisistaan. Mallille löytyy jonkinmoisia esikuvia muis-ta maista.

Ajatus kuulostaa ensisilmäykseltä ihan hyvältä. Lä-hempi pohtiminen herättää kuitenkin varsin monta ky-symystä, miten asiat käytännössä järjestettäisiin niin, et-tä molempien korkeakoulusektorien tutkintojen oma-leimaisuus säilyy.

Meitä insinöörejä luonnollisesti kiinnostaa eniten, miten asiat hoidetaan tekniikan koulutusalalla niin, et-tei lopputuloksena yht’äkkiä huomata olevan kolmivuo-tinen tekniikan kandidaattiohjelma nykyisen nelivuoti-sen insinöörikoulutuksen sijaan. Esityksen toteutukseen liittyy monia muitakin vastausta vailla olevia kysymyksiä. Esimerkiksi rahoitusta esitetään siirrettäväksi kokonaan valtion maksettavaksi yliopistojen tyyliin.

Ilman näitä kirjoituspöydän vieressä syntyneitä tuo-toksia edessä on ihan oikeitakin kiperiä kysymyksiä, jotka

tulisi ratkaista pikaisesti. Yksi niistä on uudet tutkinnot ja niitä suorittaneiden henkilöiden tulo työmarkkinoil-le. Uusilla tutkinnoilla tarkoitan tässä yhteydessä niin yliopistojen kandidaattitutkintoja niillä koulutusaloilla, joilla niitä ei aiemmin ole ollut sekä niitä, joilla on tut-kinto, jonka kandidaattivaihe ja maisterivaihe on suo-ritettu eri koulutusaloilla. Esimakuahan on jo olemassa muun muassa joidenkin ylempien ammattikorkeakoulu-tutkintojen osalta. Niiden suorittaneille ei tahdo löytyä tutkintonimikettä eikä sopivia töitäkään, koska muodol-liset pätevyysvaatimukset eivät tutkinnon myötä täyty.

Yhteiskunnan kannalta uudella tavalla kootut tutkin-not saattavat olla hyvinkin tarpeellisia ja käyttökelpoisia. Niiden avulla saadaan tarvittavaa osaamista työtehtäviin, joita on syntynyt erilaisille rajapinnoille. Niistä esimerk-kinä ovat vaikkapa erilaiset uudet hyvinvointipalvelualan tehtävät. Syntyneille uusille tehtäville on tyypillistä se, että osaamista tarvittaisiin useammalta nykyiseltä kou-lutusalalta.

Pätevyyksiä vahtiville se-kä vaikkapa järjestöille tällai-nen tilanne luonnollisesti on inhottava. Sellaisille tahoille, joilta ei joustoa löydy, edes-sä on kovat ajat, kun pitää tiukasti olla vastaan kehitys-tä, jota tuskin voi estää. On vaikea kuvitella, että nuoret varsinkaan noususuhdanteen aikana opiskelisivat entiseen malliin maisteritasolle saak-ka, jos kandidaattitutkinto-kin on olemassa ja työmarkkinat vetävät. Samoin on vai-kea kuvitella, mikseivät esimerkiksi kunnat käyttäisi tätä vaikkapa kustannuksia säästääkseen hyväkseen ja miet-tisi uudemman kerran, mihin kaikkiin tehtäviin alempi korkeakoulututkinto riittää nykyisin vaadittavan ylem-män korkeakoulututkinnon sijaan.

Tuleva hallitusohjelma sekä seuraava koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma ovat hyvinkin so-pivia paikkoja kirjata myös akavalaisia näkemyksiä sii-tä, miten asiat tulisi ratkaista.

Syntyneille uusille tehtäville on tyypillistä se, että osaamista tarvitaan useam malta nykyiseltä koulutusalalta.

INSINÖÖRIUUSI 9

Maaliskuu 2010 Pertti Porokari

puheen-johtajan palsta

Elinikäinen oppiminen on yksi tapa pysyä työmark-kinakelpoisena. Tämä korostuu etenkin näin ta-louden taantuman aikana. Vaikka työntekijän

koulutuksesta huolehtimisen luulisi olevan myös työn-antajan edun mukaista, siitä huolehtiminen jää yleen-sä vain työntekijän harteille. Näin ollen työntekijän on oltava erittäin aktiivinen ja huolehdittava, että osaami-sen päivitys vastaa aina ajan vaatimuksia. Harvemmin työnantajat kuitenkaan täysin torjuvat koulutuksen, kun työntekijä osaa sen oikeilla argumenteilla perustella.

Taantuman aika pitäisi olla yrityksessä nimenomaan henkilöstön koulutuksen aikaa. Kun nousukausi taas koittaa, on oltava jo valmiina ja iskussa. Silloin ei ole enää aikaa miettiä koulutustarpeita. Olkaa siis nyt erityi-sen aktiivisia ja patistakaa esimiehiänne kouluttamaan, jos sitä ei ole yrityksessä jo muuten ymmärretty tehdä. On aloja kuten pelastustoimi, jossa on epärealistista esit-tää samoja vaatimuskriteerejä työntekijöille koko työ-uran ajalta. Yli 55-vuotias savusukeltaja on varmasti jo

työturvallisuusriski työntekijälle itselleen ja pelastetta-villeen. Tutkimuksen mukaan vain puolet yli 50 vuotta täyttäneistä palomiehistä suoriutuu savusukelluksesta il-man lisääntynyttä riskiä. Tällaisissa työtehtävissä työn-antajan on huolehdittava työntekijöille toisen tyyppi-siä ja tilanteeseen sopivia toimenkuvia työuran loppu-vaiheessa. Globaalissa maailmassa markkinat muuttuvat nopeasti niin, että jonkun tuotteen tekeminen ja toimiala saat-taa lopullisesti hävitä tai siirtyä muualle. Tällöin tulee eteen tilanne, jossa työntekijän on vaihdettava koko-naan toiselle alalle. Tämä tarkoittaa isompaa koulutus-tarvetta – muuntokoulutusta. Kokemus on osoittanut, että insinööri pystyy muuntokouluttamaan itsensä 1–2 vuoden koulutusrupeamalla toiselle alalle. Jos tällainen tarve tulee eteen, on toimeen tartuttava nopeasti, sillä jokainen hukattu hetki on pois työmarkkinoilta.

Aktiivista kevättalvea!

Pysy työmarkkinakelpoisena

Korkeakoulutus isojen muutosten edessä

Pysy työmarkkinakelpoisena

10

edunvalvontaTeksti: Kirsi Tamminen

Vuoden alusta muuttui työttömyys-etuudella tuettua omaehtoista opis-kelua koskeva lainsäädäntö. Työ- ja

elinkeinotoimistossa työnhakijana oleva, vähintään 25-vuotias voi hakeutua oma-ehtoiseen koulutukseen, mikäli koulutus ja henkilö täyttävät laissa määrätyt eh-dot. TE-toimisto puoltaa koulutusta, jos asiak kaan kanssa käydyn keskustelun pe-rusteella arvioidaan, että koulutus on tar-peen ja tarkoituksenmukaista hänen työl-listymiseksi.

– Kyse aina on tietyn henkilön ja hä-nen elämäntilanteeseensa sekä työllisyysti-lanteeseensa liittyvästä harkinnasta, sanoo neuvotteleva virkamies Markku Virtanen työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM).

– Vaikka tietyt opinnot ja henkilö si-nänsä täyttävät lain ehdot, voidaan silti päätyä siihen tulkintaan, että ei ole työ-voimapoliittisesti tarkoituksenmukaista lähteä tukemaan.

Esimerkiksi koulutus ei ole järkevää, jos asuinpaikkakunnalla ei ole kyseisen koulutuksen saaneille työpaikkoja eikä henkilö ole valmis muuttamaan työn pe-rässä muualla. Silloin ei välttämättä ole hyötyä edes keskenjääneiden opintojen loppuunsaattamisesta.

Virtasen mukaan lakiuudistuksella ha-luttiin parantaa ennen kaikkea niiden ti-lanteita, jotka ovat siirtyneet työmarkki-noille ja jättäneet opintonsa jo vuosia sit-ten kesken. Kun taantuman vuoksi jää työttömäksi, moni havahtuu siihen, ettei työllistykään ilman tutkintoa. Työmarkki-nat ovat kehittyneet viimeisen 15 vuoden aikana siihen, että tutkintoa edellytetään.

Opintoja työelämää varten

Uuden tukemismallin painopiste on ly-hyissä opinnoissa eikä ole tarkoitus tu-

kea pitkiä koulutusputkia. Ulkopuolelle on rajattu myös ne opiskelijat, jotka ovat kiinnostuneita vain itse opiskelusta eivät-kä siirtymisestä työelämään, vaikka työtä olisikin tarjolla.

– Meidän tehtävämme on auttaa se-kä ihmisiä työllistymään että työnantajia saamaan osaavaa työvoimaa. Joten jos ih-miseltä puuttuu osaaminen, niin hänel-le pitää sitä järjestää, Virtanen selventää.

Kentältä on kantautunut Uuden Insi-nööriliiton toimistoon huolestuneita vies-tejä, että eri puolilla maata olevat insinöö-rit ovat epätasa-arvoisessa asemassa. Ha-ja-asutettujen alueiden TE-toimistoissa ei ole välttämättä yhtään korkeasti koulutet-tua työvoimaneuvojaa, jolloin voi olla vai-kea hahmottaa kaikkia akavalaisten alojen koulutuksen yksityiskohtia.

Neuvottelevan virkamiehen mieles-tä ei ole kuitenkaan syytä huoleen. TEM koulutti TE-toimistojen virkailijoita vii-me vuoden puolella ja toimistot ovat saa-neet ministeriön seikkaperäisen ohjeistuk-sen.

Virtanen uskoo, että yleisesti ottaen TE-toimistoissa osataan jo tulkita lakia oikein. Ministeriö on suositellut kentäl-le, että opiskeluasioiden linjaukset ja rat-kaisut tehdään ryhmissä eikä virkailija yk-sinään.

– Ryhmässä on monipuolisempia nä-kemyksiä. Näin vältytään myös jääviys-kysymyksiltä ja puolueellisuusepäilyistä.

Hyvät perustelut vaikuttavat ratkaisuun

Jos opintoihin hakeutuvalla on vahva sub-jektiivinen käsitys, että hänellä on oikeus opiskella työttömyysturvalla, kielteinen päätös tuottaa pettymyksen. Markku Vir-tanen muistuttaa ratkaisun työvoimapo-liittisesta perusteesta.

– Myös ulkopuolisen on ymmärrettä-vä opintojen merkitys: miten ne tukevat henkilön työllistymistä.

TE-toimiston päätöksistä ei voi valit-taa. Koska jokainen tapaus harkitaan erik-seen, päätös voidaan kuitenkin kumota, jos hakijalla on uusia perusteita tai jos aiem-pi harkinta on tehty puutteellisin tiedoin.

Virkailijan ja hakijan keskustelu on neuvottelutilanne, jossa molempien osa-puolien pitää arvioida kokonaisuus. Ha-kijan pitää perustella oma kantansa ja sel-vittää tarkasti, miten opinnot edistävät hänen työllistymistään.

Laki määrittää opintojen laajuuden ja työttömyysetuudella tuetaan ainoastaan päätoimisia opintoja. Hyvin lyhyet kou-lutukset eivät täytä päätoimisuuden vaa-timusta. Ilta- ja viikonloppukoulutukset voivat usein olla mahdollisia sivutoimisi-na opintoina työttömyysetuudella muu-tenkin, sillä ne eivät estä henkilön koko-aikaista työnhakua.

Ylemmän ammattikorkeakoulutut-kinnon suorittaminen työttömyysetuu-della on mahdollista vain, jos se on työ-markkinoille pääsyn kannalta välttämä-töntä. Harvoilla aloilla edellytetään kui-tenkaan ylempää ammattikorkeakoulu-tutkintoa. n

Omaehtoinen opiskelu vaatii työvoimapoliittisen perusteen

Mahdollisuus omaehtoiseen opiskeluun työttömyyspäivärahalla ei ole kumileimasinautomaatti, vaan viranomaisten harkinta vaikuttaa jokaisen hakijan opiskeluun.

Työmarkkinat ovat

kehittyneet viimeisen 15

vuoden aikana siihen,

että tutkintoa

edellytetään.

11InsInöörIUUSI

> > >

Timo Pitkäkoski tekee pitkää päivää. Välillä ammattikorkeakou-lulla vierähtää puoli vuorokautta ja lisäksi tulevat kotitehtävät.

– Kyllähän työmatkoillakin helposti tehtiin 12-tuntisia päi-viä, jotka jaksoi – jet lagista huolimatta. Nyt pääsee joka ilta kotiin, aikuisopiskelija naurahtaa.

– Motivoivan ja kiinnostavan koulutuksen jaksaa, vaikka se voi välillä tuntua raskaalta.

Pitkäkoski sanottiin irti viime keväänä tuotannollisista ja taloudel-lisista syistä 13 vuoden työuran jälkeen. Hän jäi työttömäksi myynti-päällikön tehtävästä Metso Automationilta. Paperiteollisuus ei enää tarvinnut automaatiojärjestelmiä, joita tamperelainen sille kauppasi.

Pitkäkoski ei ollut ainoa työnsä menettänyt, sillä Pirkanmaa on vientiteollisuusvetoinen maakunta. Hän osallistui viime syksynä Pir-kanmaan Otty-projektin kursseille, missä muiden samanlaisessa elä-mäntilanteessa olevien vertaistuki kannusti etsimään vaihtoehtoja.

Vanhalla osaamisella ei löydy työtä

Samalla kun Pitkäkoski seurasi ilmoituksia avoimista työpaikoista, silmiin osui koulutusilmoituksia. Paperiteollisuuden järjestelmien myyntihenkilöstölle ei näyttänyt olevan kysyntää, ja ajatus koulu-tuksen täydentämisestä vahvistui.

Tampereen ammattikorkeakoulussa oli alkamassa 30 opintopis-teen pituiset tuotannon johtamisen ja toiminnanohjausjärjestel mien erikoistumisopinnot, jotka oli tarkoitus suorittaa kesäkuun alkuun mennessä.

Pitkäkoski haki koulutukseen. Koulutuspaikka piti ottaa vastaan jo viime vuoden puolella, vaikka opinnot alkoivat tammikuussa. Sil-loin voimassa olevan lain mukaan työtön ei voinut opiskella täysi-päiväisesti itse hankkimassaan koulutuspaikassa.

Sen tähden Pitkäkoski haki myös työkonetekniikan työvoima-poliittiseen koulutukseen.

Vuoden vaihteessa laki muuttui ja nyt myös täysipäiväinen, oma-ehtoinen opiskelu on mahdollista työttömyysetuudella.

Pitkäkoskelle asia ei järjestynyt niin helposti. TE-toimiston mu-kaan hän ei saa opiskella omaehtoisesti, joten hän venyttää tuotan-

Omaehtoinen opiskelu vaatii työvoimapoliittisen perusteen

Teksti: Kirsi Tamminen n Kuvat: Jyrki Luukkonen

Koulutusmyönteisyys varmistaa tulevaa työuraa

Insinööri Timo Pitkäkoski on kiireinen mies. Hän osallistuu kahteen eri täydennyskoulutukseen. Niiden jälkeen saattaa olla vuorossa tutkinnon päivit-täminen amk-insinööritutkinnoksi.

Kuorolaulua harrastava Timo Pitkäkoski ha-luaa oppia jat-kuvasti uutta – niin musiikis-sa kuin työelä-mässä.

12

edunvalvonta

nonjohtamiskoulutuksen projektityön palauttamista heinäkuulle. Näin opinto-ja ei voi tulkita täysipäiväisiksi.

Koulutukseen sisältyy ilta-, lauantai- ja monimuoto-opiskelua, sekä lähi- että etäpäiviä.

– Samassa koulutuksessa on muita, joille TE-toimisto on hyväksynyt kurs-sin omaehtoiseksi, työllistymistä tukevak-si koulutukseksi, Pitkäkoski kertoo.

Perusteluiksi hylkäävästä lausunnosta TE-toimisto kertoi, että työvoimapoliit-tinen koulutus on pidempi.

Koska itsenäisesti hankittu koulu-tus alkoi pari viikkoa ennen työvoima-poliittista koulutusta, oma vääntämi-sensä oli siinä, ettei TE-toimisto vienyt työttömyys etuutta siltä ajalta.

Loppu hyvin, kaikki hyvin: Timo Pit-käkoski opiskelee kahdella kurssilla, jotka osittain tukevat toisiaan, mutta eivät me-ne päällekkäin.

Työvoimakoulutuksessa mukana laulua ja leikkiä

Työvoimapoliittisena koulutuksena jär-jestettävä työkonetekniikan kurssi kes-

tää syyskuuhun saakka. Kevätkaudella on neljän kuukauden teoriaopintojakso, jonka jälkeen on samanmittainen työssä-oppimisjakso.

Opintoihin sisältyy muun muassa käytännönläheinen harjoitustyö. Ryh-mässä tehdään suunnitelma siitä, miten voidaan toteuttaa olemassa olevan ajo-neuvon muuttaminen sähkö- tai hybri-dikäyttöiseksi.

Aineopintojen lisäksi on työvoimapo-liittista koulutusta, muun muassa ansio-luettelon tekoa.

Pitkäkoski arvioi, että korkeasti kou-lutettujen suuri työttömyys on yllättänyt työvoimaviranomaiset.

– Kun heillä ei ole ollut kokemusta korkeasti koulutettujen työvoimakoulu-tusten järjestämisessä, niin koulutukseen mahtuu myös turhaa.

Hänen mielestään koulutuksessa on osioita, jossa olisi voitu miettiä opintosi-sältöjä ja opetusmenetelmiä paremmin. Aikuisopiskelija kaipaa teorian rinnalle käytännön sovellutuksia.

Opettaja voi kokea tilanteen hanka-laksi, jos puolella luokasta on vähintään yhtä paljon tai peräti enemmän työkoke-

musta kuin opettajalla itsellään. – Jos oppitunti sisältää pelkkää po-

wer pointin ääneenlukua, niin sitä miet-tii, voisiko lukea saman asian itse kotona, Pitkäkoski kärjistää.

Laman jälkeen uusilla opeilla työmarkkinoille

Pitkäkoski hakee edelleen myyntitehtäviä, sillä hänen mielestään ei kannata heittää hukkaan vanhaa osaamista ja ammatti-taitoa. Koulutusten myötä vanhan rin-nalle tulee kaksi uutta mahdollisuutta: voi pätevöityä tuotannonjohtamiseen ja toiminnanohjausjärjestelmäprojekteihin tai myyntiin.

– Eikä sitä tiedä, miten sähköautopro-jekti lähtee liikkeelle. Pirkanmaalle kaa-vaillaan sähköajoneuvotekniikan osaamis-keskusta.

Vaikka Pitkäkoski työllistyisikin lä-hitulevaisuudessa, hän ei hylkää ajatusta päivittää tutkintoaan ammattikorkeakou-lututkinnoksi. Lisäpontta antavat mielen-kiintoiset opintokokonaisuudet ylemmäs-sä ammattikorkeakoulututkinnossa. n

Useat insinöörit ovat menettäneet työpaikkansa Pirkanmaalla. Timo Pitkäkoski parantaa työmarkkinakelpoisuuttaan opiskelemalla.

13InsInöörIUUSI

Jatkossa yli 25-vuotiaan työttömyys-turva säilyy omaehtoisesti valitussa koulutuksessa, edellyttäen että työ-

ja elinkeinotoimisto katsoo sen paranta-van hänen asemiaan työmarkkinoilla.

Aikuiskoulutustuki yksinkertaistuu si-ten, että jatkossa kahdeksan vuoden työ-historialla saavuttaa oikeuden enintään 18 kuukauden tukeen, jonka voi käyttää yhdessä tai useammassa osassa työuran-sa aikana.

Tuen taso vastaa työttömyyspäivära-haa, mikä parantaa tuen määrää erityises-ti ylemmissä tuloluokissa. Lisäksi tukeen luodaan sovittelujärjestelmä osa-aikaisen tuen käytön mahdollistamiseksi.

Soviteltu aikuiskoulutustuki lasketaan kuten nykyinen työvoimapoliittisen kou-lutuksen ajalta maksettava etuus.

Keskeytyneitä opintoja voi jatkaa työttömyysturvalla

Työttömien koulutusaikaisten etuuksien muutos on suurempi, kun työttömän kou-lutuspäivärahajärjestelmä poistui vuoden alusta. Jatkossa koulutuksen ajalta mak-setaan sitä etuutta, johon henkilöllä olisi työttömänä oikeus.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, et-tä koulutukseen osallistuva aikuinen saa pääsääntöisesti työttömyyspäivärahaa. Se toki kuluttaa 500 päivän työttömyyspäi-värahan enimmäisaikaa, mutta toisaalta koulutuksen hyväksymisen ehdot ovat helpommat.

Omaehtoiseen korkeakoulutukseen hakeutuminen ei enää automaattisesti johda tulkintaan, että henkilö on päätoi-minen opiskelija eikä näin ollen olisi oi-keutettu työttömyysturvaan.

Kuitenkin työ- ja elinkeinotoimiston pitää edelleenkin hyväksyä koulutus tu-keen oikeuttavaksi. Toisin sanoen hen-

kilöllä todetaan olevan koulutustarve ja koulutuksesta sovitaan työllistymissuun-nitelmassa.

Erityisen pulmallisessa tilanteessa ovat olleet ne työttömäksi jääneet, joilla kor-keakoulututkinto on ollut kesken. Aiem-min heidän on ollut hyvin hankala päästä suorittamaan tutkintoaan loppuun, kun opinnot on pitänyt keskeyttää päästäk-seen työttömyysturvan piiriin. Lisäksi monet on passitettu erilaisille työllisyys-kursseille, jotka eivät ole välttämättä vas-tanneet heidän koulutustarvettaan.

Eri TE-keskukset ovat hankkineet koulutuksia hyvin vaihtelevin käytän-nöin. Vastedes korkeakouluopintoja voi suorittaa työttömyysturvalla, mikäli ne ovat olleet todisteellisesti keskeytyksissä vähintään vuoden.

TE-toimistojen tulkinnat yhtenäisiksi

Uudistuksen yhteydessä on kuultu huo-lestuttavia tietoja, että monilla TE-toi-mistoilla on liian ahdas käsitys siitä, mi-kä on hyväksyttävissä omaehtoiseksi kou-lutukseksi. Esimerkiksi pro gradun suo-rittamisen työttömyysturvalla ei aina ole katsottu parantavan henkilön työmark-kina-asemaa.

On vaikea ymmärtää tällaista näke-mystä. TE-toimistot eivät saa rajoittaa keskenjääneiden tutkintojen suorittamis-ta loppuun työttömyysturvalla.

Lisäksi on toisinaan evätty korkea-koulutettujen omaehtoinen työttömyys-turvalla opiskelu sillä perusteella, ettei alueella ole avoimia työpaikkoja kysei-sellä alalla. On muistettava, että korkea-koulut kouluttavat opiskelijoitaan valta-kunnallisille työmarkkinoille. Esimerkiksi maisterin tutkinnon suorittamista ei voi tässä suhteessa verrata työvoimapoliittise-

na koulutuksena annettavaan lyhytaikai-seen koulutukseen.

Kaikkien TE-toimistojen on omak-suttava yhtenäiset kriteerit, joilla ne hy-väksyvät omaehtoisia opintoja työttö-myysturvaan oikeuttaviksi. Toivottavasti ohjeistus, jonka työ- ja elinkeinoministe-riö on laatinut TE-toimistoille, selkeyt-tää tilannetta.

Uudistuksen taustana AKKU

Työttömyysturvaa koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuoden alusta; aikuiskou-lutustuki uudistuu kesällä.

Keskeinen uudistuksen tausta on am-matillisesti suuntautuneen aikuiskoulu-tuksen kokonaisuudistus (AKKU). AK-KU-hankkeen eräänä tavoitteena oli ai-kuisten opiskelun etuuksien yksinkertais-taminen.

Hankkeen yhteydessä toiminut etuus-ryhmä pohti eri vaihtoehtoja ja pää-tyi esittämään, että työttömien ja työssä olevien opiskeluaikaiset tukimuodot pi-detään erillisinä, mutta niiden taso pyri-tään saamaan lähelle toisiaan. Tuen taso on jatkossa sama riippumatta henkilön työmarkkina-asemasta – määräytymisen muut ehdot toki vaihtelevat. n

Teksti: Simo Pöyhönen, koulutuspoliittinen asiamies, Akava

Samantasoinen aikuiskoulutustuki työssä käyville ja työttömille

On muistettava, että korkeakoulut kouluttavat opiskelijoitaan valtakunnallisille työmarkkinoille.

Aikuisten opiskelun aikainen toimeentuloturva uudistuu vuoden 2010 aikana, kun sekä työttömyysturvalla että aikuiskoulutustuella opiskelun ehdot muuttuvat.

14

edunvalvontaTeksti ja kuvat: Maija Joutjärvi

-L ama-aikana autan enimmäkseen työttömiä työnhaussa ja pidän koulutustilaisuuksia työnha-

kuun liittyvistä asioista. Tähän on hyvin aikaa, koska ne jäsenet, joilla on työpaik-ka, eivät laajalti keskity työuransa kehit-tämiseen juuri nyt, Uuden Insinöörilii-ton urahallinta-asiantuntija Seija Utriai­nen kertoo.

Tällä hetkellä Uuden Insinööriliiton jäsenten työttömyys on korkea, työttö-myyden tai lomautuksen perusteella työt-tömyystukea saavia on 8,5 prosenttia. Kaikkein tukalin tilanne työpaikan saan-nissa on vastavalmistuneilla, koska heillä ei ole työkokemusta.

Utriainen on työskennellyt liiton pal-veluksessa pian 22 vuotta. Hän on näh-nyt 1990-luvun alun laman vaikutuk-set, jotka koskivat erityisen voimakkaasti vanhempia työntekijöitä. Nyt nipistetään uran kummastakin päästä, vaikka yksilöil-le pusketaan joka paikasta paineita piden-tää työuraansa.

– Tämä lama tuli myös insinööreille puskista. Lama koskee insinöörejä ja ko-vasti koskeekin. Tämä lama vaikuttaa liit-tomme jäsenistä eniten teknologia-alalla ja vientiteollisuudessa työskenteleviin.

Työnhakuun pitää valmentautua

Seija Utriainen neuvoo jäseniä aina työ-hakemuksen tekemisestä uran laajem-paan suunnitteluun. Monella voi olla sellainen tilanne, että ei ole joutunut te-kemään työhakemusta ja pohtimaan työ-haastattelussa olemista jopa pariin vuo-sikymmeneen.

– On haasteellista siirtää oma osaami-nen tehtävästä toiseen. Ihminen on voi-nut kartuttaa työssään kaikenlaisia taitoja, jotka eivät suoranaisesti ole tehtäväsidon-naisia, kuten neuvottelutaitoa, analyytti-syyttä tai vuorovaikutustaitoja.

Utriainen neuvoo, että työhakemus täytyy räätälöidä kunkin työpaikan tar-peiden mukaan.

Hakemuksella yritetään päästä työ-haastatteluun, jossa voitetaan työpaikka. Työhakemus kannattaa tehdä huolellises-ti ja poimia siihen omasta osaamisesta ne asiat, joista ajattelee olevan hyötyä uudel-le työnantajalle ja perustella ne.

– Työhaastattelussa pitää keskittyä olennaiseen ja tietenkin olla asiallinen. Pi-tää olla kiinnostunut yrityksestä, sen tuot-teista ja mahdollisista muista kauppatava-roista. Asenne ratkaisee paljon. Työhaas-

Uusia uria laveammalla näkökulmallaOpi tunnistamaan oma osaamisesi ja pue se sanoiksi

Laman aikaan varsinainen urasuunnittelu voi monella olla jäissä, koska näinä aikoina saa olla tyytyväinen, jos on työpaikka alla.

tattelu on vuorovaikutustilanne, Utriai-nen muistuttaa.

Verkostoista on huolehdittava hyvin

Jos rekrytointiprosessista ei kuitenkaan selviä voittajana, ei saa lannistua. Kan-nattaa ottaa työnhaku kokemuksena ja miettiä sitä, missä voisi mahdollisesti suo-ritustaan parantaa. Ja ehkäpä nyt valitulla henkilöllä oli ollut jokin lyömätön taito, jota itsellä ei ole.

– Voi myös olla, että haetaan väärän-laisia paikkoja tai uran alussa liikaa palk-kaa sekä liian vastuullisia töitä. Mieti, ha-kisitko työpaikkaa porrasta alempaa tai sivusta vai pitäisikö jotain osaamisaluet-tasi kehittää? Kartoita, minkälainen työ-kokemus auttaisi sinua pääsemään lopul-ta haluamaasi työhön, Utriainen opastaa.

Hänen mukaansa työmarkkinoilla on runsaasti piilotyöpaikkoja, rohkeim-

Uuden Insinööriliiton urahallinta-asiantun-tija Seija Utriainen auttaa jäseniä myös työ-hakemusten tekemisessä.

Työhakemuksella

yritetään päästä

työhaastatteluun, jossa

voitetaan työpaikka.

15InsInöörIUUSI

”pien arvioiden mukaan jopa 70 prosent-tia. Niiden määrä on laman aikana kasva-nut. Piilotyöpaikkojen löytymisessä ver-kostot ovat ensiarvoisen tärkeitä. Jossain työpaikassa saatetaan tarvita tietynlaista työntekijää, mutta tämän tarvetta ei vielä tiedosteta. Tarve voidaan jo tiedostaakin, mutta vielä ei ole ennätetty tehdä mitään tai yritys on tehnyt tietoisen päätöksen et-siä sopivaa henkilöä ainakin ensi alkuun verkostojen kautta.

– Verkostoista kannattaa pitää huol-ta. Työpaikasta saattaa kuulla vaikka van-halta koulu-, opiskelu- tai työkaveriltaan tai harrastusporukan kautta. Työnanta-jat usein arvostavat sitäkin, että hakijalla on kyky verkostoitua ja hyvät vuorovai-kutustaidot.

Ihmisessä on vastaukset

Urasuunnittelu on Utriaisen mielestä tar-peellista, vaikka onkin laskukausi. Kun uraansa rakentaa omista lähtökohdis-taan, työtyytyväisyys on parempi kuin että poukkoilisi sattuman sanelemana. Kun asiakas kysyy neuvoja uraansa kos-kevissa päätöksissä, Utriainen lähtee liik-keelle kysymyksistä.

– Minä en voi antaa suoria vastauksia siihen, mitä ihmisten pitäisi tehdä omal-la elämällään. Uskon kuitenkin vahvas-ti siihen, että ihmisestä itsestään löyty-vät vastaukset. Voi olla olemassa vaihto-ehtoja, joita ei ole tullut aikaisemmin edes ajatelleeksi. Ajatuslukot pitää saada auki. Faktatietoa päätöksensä tueksi esimerkiksi jatkokoulutuksesta tai ulkomaille työhön lähtemisestä tietenkin aina saa.

Ihmisille ovat eri asiat ja eri järjestyk-sessä tärkeitä. Joku toinen saattaa haluta ensin keskittyä perheeseen ja toinen taas haluta uran ensin. Usealle on tärkeää työn sopiva haastavuus, joskus palkankin kus-tannuksella.

– Olen huomannut, että usein naiset ovat liian vaatimattomia. Kun tietää, et-tä on kyvykäs ja hyvin koulutettu, mik-sei sitä hakisi haasteellisempaa tehtävää ja pyytäisi sellaista palkkaa, minkä ansaitsee. Muutenkin olen sitä mieltä, että hyvä it-setunto on kaiken perusta. Sitä kannat-taa pyrkiä kehittämään kaikin tavoin. n

Viime keväänä ohjelmistotek-niikan insinööriksi valmistu-

nut Niina Salmi, 23, on poikkeus vuosikurssinsa naisista. Hänellä on työpaikka, vaikka vuoden mittainen pätkä on katkolla keväällä.

– Kurssikavereillani on ollut vai-kea löytää koulutustaan vastaavia töitä. Toiset ovat kaupan kassalla ja joku on kotona, Salmi kertoo.

Hän tuli Ala-Kymen Insinöörien järjestämään koulutus- ja keskuste-lutilaisuuteen hakemaan vinkkejä tulevaa kevättä varten. Koulutuk-sessa keskityttiin insinöörin uralla ja työnhaussa menestymiseen. Voi olla, että työnhaku odottaa Salmea keväällä.

– Kun on pätkätöissä, tulevai-suutta on hankala suunnitella. Esi-merkiksi asuntolainan ottamista ja elämän muita suuria päätöksiä lyk-kää väkisinkin.

Salmella on kuitenkin urallaan päämäärä, sillä hän tahtoo oman alansa opettajaksi. Hän lukee tällä hetkellä työnsä ohessa kasvatustie-

teitä Helsingin avoimessa yliopis-tossa.

– Päämäärä on tiedossa ja sitä ennen teen niitä töitä, mitä saan, Salmi kertoo.

Koneinsinööri Jani Peltola, 31, on ollut samassa työpaikassa useam man vuoden ja kertoo, ettei hänellä ainakaan toistaiseksi ole pelkoa työpaikan menettämisestä.

– Tulin tilaisuuteen hakemaan opastusta, jos vaikka joskus vaih-taa työpaikkaa. Joskus tulee avoi-mia työpaikkoja katseltua. Olen täl-lä hetkellä tyytyväinen työpaikkaa-ni, mutta ainahan täytyy haaveil-la. Uralla täytyy jossain vaiheessa edetä, ei saa jämähtää paikoilleen, Peltola tuumii.

Molemmat nuoret insinöö-rit ovat toiveikkaita tulevaisuuden suhteen.

– Aina tarvitaan insinöörejä. Jonkun täytyy olla vastuussa ja ih-misillä pitää olla joku, ketä syyttää, Niina Salmi nauraa. n

Nuoret insinöörit Niina Salmi ja Jani Peltola osallistuivat Ala-Kymen Insi-nöörien järjestämään koulutus- ja keskustelutilaisuuteen saadakseen vink-kejä uralleen ja työnhakuun.

”Tulevaisuutta on vaikea suunnitella”

16

edunvalvontaTeksti: Anitta Valtonen

la valitsemaan, reagointia eri tilanteisiin. Tunneäly on kyky painaa jarrua reaktioil-le, jotka ovat jääneet päälle liian pitkäksi aikaa. Ei se helppoa ole, mutta kannattaa harjoitella, ajatella vaikka, että ”so what”.

– Kyky valita reaktioitaan riippuu ke-hon eli Minä Oy:n toimitilan kunnosta. Siksi fyysisestä jaksamisesta kannattaa pitää huolta. Keskeistä kehon toimin-nalle ja sen myötä ajattelulle ja mielen tasapainolle on kyky rentoutua.

Pois vai kohti?

Hellbomin mukaan omat ajattelu- ja motivaatiotyylit on aika helppo löy-tää.

– Joku vaihtaa työ paikkaa, koska haluaa pois kurjasta nykytilasta. Toisen vaihto perustuu mahdollisuuk-siin, joita kohti hän ha-luaa mennä.

Taitava vuoro-vaikuttaja osaa lu-kea muiden tyylejä ja pu-hutella heitä heidän kielellään.

Jos joku innostuu yksityiskohdista, hänelle kannattaa kuvailla niitä. Toinen haluaa nähdä kokonaisuuksia. Jotakin pu-huttelevat uusien tuotteiden yhtäläisyydet entiseen verrattuna, sillä se tuo turvalli-suutta. Toisen saa syttymään erilaisuus. Joku kaipaa vaihtoehtoja, toinen selviä menettelytapoja.

Mainosihmiset käyttävät taitavasti hy-väksi erilaisia motivointityylejä ja usein samaan aikaan, jolloin he saavat mainos-tamilleen tuotteille maksimaalisen huo-mion.

Satsaa vahvuuksiisiKTM Kaj Hellbomin mielestä meidän kannattaa satsata vahvuuksiimme, siis siihen, mikä on meille luontaisinta. Se tuo mielihyvää ja auttaa meitä onnistumaan.

Kaj Hellbom on kokenut esimiesval-mentaja, jonka erikoisalueita ovat itsensä johtaminen, esimiehenä

kasvaminen ja valmentava johtaminen. Omaehtoisen Työllistymisen Tuki Otty ry:n tilaisuudessa Helsingissä hän totesi, että itseään voi johtaa vasta kun tuntee tapansa toimia ja motivoitua.

Itsetuntemus luo edellytykset ymmär-tää muita ja tulla toimeen heidän kans-saan.

Minä Oy

Hellbom kehottaa tarkastelemaan itseään osakeyhtiönä, Minä Oy:nä. Jos olisin yri-tys, minkälainen olisi rakenteeni ja mi-ten eri osani – keho, ajatukset ja tunteet – toimisivat?

Tunteet ovat Hellbomin mukaan Mi-nä Oy:n tärkein osasto. Tasapainoiset tun-teet luovat pohjan rationaaliselle ajattelul-le. Tunnekuohut kaventavat näkökulma ja ajattelu vaikeutuu.

– Tärkeitä ratkaisuja ei kannata tehdä tunnekuohun vallassa, esimerkiksi silloin, kun on saanut irtisanomisilmoituksen.

– Itsetuntemus on kyky olla tietoinen tuntemuksistaan. Ihminen voi harjoitel-

Vaikka työpaikka menee alta, kannat-taa muistaa omat vahvuutensa. Luot-tamus itseensä ja omiin kykyihin-sä vakuuttaa myös työnantajat.Kuva: Petri Artturi Asikainen/Gorilla.

Kaj Hellbo-min mukaan näkökulma kaventuu, elleivät tun-teet ole ta-sapainossa.

Ani

tta V

alto

nen

17INSINÖÖRIUUSI

Satsaa vahvuuksiisiMetsästä vahvuuksiasi

Hellbom pyysi kuulijoita kirjaamaan SWOT-nelikenttään vahvuutensa, heik-koutensa, mahdollisuudet ja uhat. Kysy-mys kuului: Mihin kannattaa panostaa? Vastaus oli selkeä.

– Kannattaa satsata omiin vah-vuuksiin, siis siihen,

mikä on meille luontaista. Kult-

tuurimme on kes-kittynyt virheiden ja

heikkouksien metsästämiseen, mikä ei tee meistä menestyjiä, vaan saa meidät varo-maan virheitä. Virheet täytyy tietenkin korjata, mutta niihin ei kannata juuttua.

Vahvuuksiin keskittyvään johtajuu-teen voi tutustua netissä ha-

kusanalla Strenghtsbased Leadership. Tutkijat ovat listanneet kym-meniä ominaisuuk-sia. Laajalla kysymys-

patteristolla luontaiset vahvuus alueet nouse-vat esille. Ihminen voi olla esimerkiksi aktivoi-ja, analyytikko, järjestä-

jä, fokusoija, käskyttäjä, tulevaisuuteen katsoja tai merkitysten etsijä. Eri ominaisuuksien yhdistelmäs-tä löytyy kokonaisuus, jolla kukin toi-mii parhaiten.

Kun olemme perillä vahvuuksistam-me, meidän kannattaa Hellbomin mu-kaan asettaa itsellemme hyviä tavoitteita.

– Ne ovat positiivisia ja suuntautuvat kohti jotakin päämäärää. Niiden saavut-taminen on kiinni omasta toiminnastam-me. Ne on muotoiltu rikkaasti, mikä lisää niiden houkuttelevuutta. Ne ovat ristirii-dattomia, eivätkä sodi jotakin toista tavoi-tettamme vastaan.

Vähitellen alamme huomata tavoittei-siimme liittyviä asioita ja tarttua niihin. �

Monipuolista osaamista arvostetaan

Taantumasta huolimatta insinööreil-le on edelleen kysyntää työmark-

kinoilla. Työpaikan saaminen kestää ehkä aiempaa kauemmin, mutta ak-tiivinen työnhaku voi tuottaa hyvää tulosta. Työnantajat palkkaavat edel-leen uusia työntekijöitä, vaikka avoin-na olevien työpaikkailmoitusten mää-rä on vähentynyt. Jos tunnetaan hyvä ja osaava tyyppi, hänet palkataan mie-luiten suoraan.

Talouden taantumassa monilla aloilla on työnantajan markkinat. Tä-mä näkyy käytännössä siten, että rek-rytointivaatimukset ovat kasvaneet. Työpaikkailmoituksissa ja haastatte-luissa kerrotaan pitkä lista osaamis-vaatimuksista, joita valittavalta hen-kilöltä edellytetään. Työnantajat ha-luavat usein palkata monipuolisen ko-kemuksen omaavia ihmisiä, joilla on riittävästi työvuosia mutta kohtalaisen tuoreet teoriaopinnot takana. Nuor-ten vastavalmistuneiden on ollut ai-ka vaikea työllistyä ja sama tilanne on ikääntyneille insinööreillä. Myönteistä viime lamaan verrattuna on kuitenkin se, että työnantajat palkkaavat edelleen myös yli 40-vuotiaita. Työnantaja ym-märtää, että 40-vuotiaalla on edessä vielä noin 25 vuotta työuraa ja neli-kymppiset ovat varsin osaavia ja luo-tettavia työntekijöitä.

Uuden Insinööriliiton urahallin-ta-asiantuntija Seija Utriaisen mu-kaan monien työnantajien rekrytoin-tivaatimuksia voisi verrata suomalai-sen ihanneasumismuotoon: omakoti-talo keskustassa, järven rannalla. Kaik-kea ei voi kuitenkaan saada, jostain pi-tää tinkiä.

Insinöörien työllisyystilanne riip-puu pitkälti toimialasta. Palvelualat työllistävät edelleen insinöörejä. Sen sijaan teknologiateollisuudesta on mo-ni insinööri jäänyt työttömäksi. Sa-

moin tietotekniikan koulutusohjel-mista valmistuneista monet ovat työ-tä vailla.

Työttömiä insinöörejä on ympäri Suomen. Pelkät tilastot eivät kuiten-kaan kerro todellista tilannetta. Vaikka Etelä-Suomessa on määrällisesti eni-ten työttömiä insinöörejä, alueella on myös eniten avoinna olevia työpaik-koja.

UIL auttaa jäseniä

Talouden taantuma näkyy Uuden In-sinööriliiton urahallintapalvelussa hy-vinkin konkreettisella tavalla. Viime vuonna Insinööripörssissä ilmoitettu-jen avointen työpaikkojen määrä vähe-ni alle kolmannekseen edellisen vuo-den tilanteesta.

Liiton urahallintapalveluille on ol-lut kovasti kysyntää. Ympäri Suomen on järjestetty urailtoja, joissa jäsenet ovat saaneet koulutusta työnhakuun ja työnhaussa menestymiseen liittyvis-sä asioissa. Utriainen opastaa jäseniä ura-asioissa myös puhelimitse, sähkö-postitse kuin henkilökohtaisten tapaa-misten kautta.

Liitto on ollut vahvasti vaikutta-massa siihen, että korkeasti koulutetut työttömät saisivat nimenomaan heil-le suunnattua tukea TE-toimistoista. Työtön korkeasti koulutettu ei tarvit-se esimerkiksi MS O� ce -koulutusta vaan hänen oman osaamisensa vahvis-tamiseen tähtäävää koulutusta ja työn-ohjauspalveluita. Tämän taantuman aikana erityisesti korkeasti koulutetut ovat menettäneet työpaikkoja. TE-toi-mistoissa ei ole ollut kuitenkaan riittä-västi osaamista korkeasti koulutettujen työttömien ohjaamiseen. �

Teksti: Päivi-Maria Isokääntä

18

työehtosopimusneuvotteluja

Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Kemian alalla lakonuhkan Kemianteollisuuden ylempien toimi­henkilöiden lakonuhan sovittelu alkoi helmikuussa. Ensimmäisessä tapaami­sessa sovittelija Heikki Pohjan johdol­la käsiteltiin lähinnä osapuolten, Ylem­mät toimihenkilöt YTN ry:n ja Kemi­anteollisuus KT ry:n, näkemyksiä ja ta­voitteita. Lisäksi käytiin läpi sovittelun aikatauluja, lakkorajoja sekä mahdolli­sen lakon vaikutuksia alan ulkopuolelle. Varsinaista lähestymistä ei asioiden suh­teen tapahtunut.

YTN ry antoi 19. helmikuuta suoma­laisessa kemianteollisuudessa työskente­leviä ylempiä toimihenkilöitä koskevan työtaisteluvaroituksen, koska neuvottelut työnantajaa edustavan KT:n kanssa eivät edenneet hyväksyttävällä tavalla.

Lehden painoon mennessä olevan tie­don mukaan lakot aloitetaan 9. maalis­kuuta vuorotteluperiaatteella kemianteol­lisuuden 20 suurimmassa yrityksessä.

Ensimmäisenä lakkoon menossa oli Orion Oyj tytäryhtiöineen 9.–10.3. aiem­min julkaistun listan mukaan.

YTN:n tavoitteena on jo pitkään ol­lut saada kemian alan ylemmille toimi­henkilöille kattava, työsuhteen peruseh­dot turvaava työehtosopimus kuten muil­lakin henkilöstöryhmillä on.

KT on kuitenkin kieltäytynyt neu­vottelemasta työehtosopimuksesta, ja tarjoaa ylemmille sopimusta pelkäs­tään palkankorotuksista eli niin sanot­tua palkkapöytäkirjaa. Ylempien palkka­pöytäkirja on mennyt umpeen jo tammi­kuun lopussa eikä suomalaisen kemian­teollisuuden ylemmillä toimihenkilöil­lä ole tällä hetkellä voimassa olevaa so­pimusta.

Kemian alalla työskentelee 7 500 ylempää toimihenkilöä, joista 1 300 on Uuden Insinööriliiton jäsentä.

LTY-alan neuvottelut käynnistyivätn LTY­tason LILA­, infra­, tarkastus­ ja testausalan työ ­ ja virkaehtosopimukset ja vastaavat talokohtaiset sopimukset sanot­tiin irti tammikuussa. Myös muut allekir­joittajajärjestöt irtisanoivat osaltaan sopi­mukset. Sopimusten voimassaolo päättyi 28. helmikuuta.

Taustaryhmä tarkensi neuvottelukier­roksen tavoitteitaan ja sovitti niitä yhteen muiden allekirjoittajajärjestöjen tavoit­teiden kanssa helmikuussa. Taustaryh­mä keskusteli siitä, mitkä tavoitteista tu­lisi saada LTY­tason sopimukseen ja mis­tä taas sovitaan talokohtaisilla työehto­sopimuksilla. Talokohtaisesti sovittuja hyviä ratkaisuja esimerkiksi vuosilomien osalta pyritään saamaan liittotason sopi­mukseen.

Taustaryhmässä keskusteltiin myös erityisesti YTN:n jäsenistöä koskevien asioiden, kuten etätyön, kodin ja työpai­kan välisellä matkalla tehtävän työn sekä mobiilityön ehtojen selvittämisestä, so­pimuskaudella työryhmässä. Allekirjoit­tajajärjestöt JHL, Pardia ja YTN kirjasi­vat yhteiset tavoitteensa.

Neuvottelut käynnistyivät helmikuus­sa ja niitä käydään tiiviillä aikataululla. Lehden painoon mennessä sekä yleisen sopimuksen neuvottelutulos että talokoh­taisten sopimusten neuvottelut oli tarkoi­tus saada aikaan maaliskuun ensimmäi­sillä viikoilla.

LTY­sektorilla työskentelee noin 20 000 palkansaajaa, joista kymmenesosa on YTN­liittojen jäseniä.

Valtiolla valmistellaan järjestöllisiä toimia n Valtiosektorin työ­ ja virkaehtosopi­musneuvotteluja jatkettiin torstaina 25.2. lähes viikon tauon jälkeen. Ratkaisevat neuvottelukysymykset sopimuskauden pituudesta, palkankorotusten tasosta ja

sopimuksen kustannusvaikutuksesta ovat yhä vailla ratkaisua, mutta toivoa yhteis­ymmärryksen syntymisestä on.

Sopimuksen esteenä on vielä merkit­tävä periaatteellinen erimielisyys henki­löstön turvasta muutostilanteissa. Järjes­töt eivät voi hyväksyä muun muassa sitä, että virastojen yhdistyessä henkilöstö jou­tuu europalkoille, eikä heidän palkkansa perustu mihinkään sopimukseen.

Valtiosektorilla on käynnistetty työ­taistelun valmistelut. Paikallisella tasolla lakkovalmiutta nostetaan ja varmistetaan, että tieto työtaisteluun liittyvistä asioista tavoittaa koko jäsenistön työtaisteluun valmistauduttaessa ja sen aikana.

Työtaistelun muodosta ja aikataulusta tiedotetaan erikseen mahdollisen lakkova­roituksen jättämisen yhteydessä.

Runsas 600 Uuden Insinööriliiton jäsenjärjestöjen jäsentä työskentelee val­tiosektorilla yleisen virka­ ja työehtosopi­muksen piirissä.

Yliopistosektorille työtaisteluvaroitusn Yliopistohenkilöstöä edustavat pääsopi­jajärjestöt JUKO, Pardia ja JHL antoivat 3.3. yliopistojen koko henkilöstöä koske­van työtaisteluvaroituksen. Työtaistelu­varoitus koskee yhden päivän lakkoa, joka sulkisi torstaina 18.3. maan kaikki yliopis­tot. Lakkovaroitus koskee noin 27 000 yli­opistoissa toimivaa palkansaajaa.

Yliopistosektorin pääsopijajärjestöillä on tavoitteena saada aikaan yliopistohen­kilöstölle työsuhteen ehdot turvaava työ­ehtosopimus. Sopimukseton tila on jatku­nut yliopistoissa pitempään kuin muilla sektoreilla.

Yliopistotyönantaja Yksityisen Ope­tusalan Liiton esitykset tarkoittaisivat mm. sitä, että sairausajan palkallinen jak­so lyhenisi radikaalisti nykyisestä. Työ­aikajoustot lisääntyisivät ja työaikalain piirissä olevilla työntekijöillä säännölli­

19InsInöörIUUSI

nen työaika voitaisiin sijoittaa sunnun-taille ilman työntekijän suostumusta.

Yliopistotyönantaja on esittänyt selviä heikennyksiä myös luottamusmies- ja työ-suojelujärjestelmään sekä yt-toimintaan.

Pääsopijajärjestöt eivät voi myöskään hyväksyä yliopistotyönantajan ”palkka-tarjousta”, joka on käytännössä lähes nol-latarjous. Vaikka yliopistot erotettiin tä-män vuoden alusta valtiosta, yliopistoväki on laitettu valtion sektorin palkkarahojen panttivangiksi.

Lakkoon osallistuvat lähes kaikki yli-opistoihin työsuhteessa olevat yliopisto-sektorin pääsopijajärjestöjen jäsenet.

Lakon ulkopuolelle jää ihmisten, eläinten, näytteiden ja elävien kokoelmien välttämätön hoito sekä atk-runkoverkko-palvelujen välttämätön hoito siltä osin, kun kiinteistöjen ja elävien aineistojen vä-litön turvallisuus on niistä riippuvainen. Lakon ulkopuolelle jätetään osa-aikaeläk-keelle 6 kk:n kuluessa siirtyvät.

Yliopistosektorilla työskentelee noin 100 Uuden Insinööriliiton jäsenjärjestö-jen jäsentä.

Elintarvikeala haluaa lisää työhyvinvointian Elintarvikealan kaikki palkansaajajärjes-töt eli Ylemmät Toimihenkilöt, Suomen elintarviketyöläisten Liitto, Toimihenki-löunioni ja Meijerialan ammattilaiset ko-

koontuivat helmikuussa keskustelemaan yhteisistä teemoista ennen työehtosopi-musneuvottelujen alkamista Elintarvike-teollisuusliiton kanssa.

Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja ja YTN:n varapuheenjohtaja Pertti Poro-kari muistutti, että elintarvikealan pal-kansaajajärjestöt kokoontuivat yhdessä ensimmäisestä kertaa. Porokarin mieles-tä tämä on tärkeä signaali neuvottelukier-rokselle, sillä neuvottelujen onnistuminen edellyttää palkansaajajärjestöiltä tiivistä ja aitoa yhteistyötä.

Elintarvikealan palkansaajajärjestöjen mukaan palkansaajilla on aidosti yhteisiä teemoja, joita viedään neuvottelupöytään, toteavat järjestöt. Kaikilla ryhmillä on ta-voitteita, jotka koskevat työhyvinvointia ja työssäjaksamista.

YTN:n elintarvikealan sopimusta-voitteita esitelleen YTN:n ja UIL:n asia-miehen Eero Seppälän mukaan ykkös-tavoitteena on saada sitova työehtosopi-mus. Elintarvikealalla on vuonna 2008 allekirjoitettu palkkapöytäkirja, jossa so-vittiin korotuksista vuosille 2008 ja 2009.

– Ylemmät toimihenkilöt on ainoa henkilöstöryhmä, jonka määrä kasvaa elintarvikealalla. Työnantajaliiton olisi vihdoin aika tunnustaa myös sopimusteit-se, että ylemmät toimihenkilöt ovat mer-kittävä henkilöstöryhmä elintarvikealalla.

Ylempien toimihenkilöiden neuvot-teluissa korostuvat myös muun muassa vapaa-aikana tehtävän matka-ajan kor-vaus, ylityökorvaus, luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun aseman ja tiedon-saannin parantaminen. n

Kunta-alalle sopimus

Kunta-alalla on sovittu kunta-työnantajan ja neljän pääsopi-

jajärjestön kesken virka- ja työ-ehtosopimuksista vuosille 2010–2011. Sopimuksessa ovat mukana Kunnallinen työmarkkinalaitos KT, Tekniikka ja Terveys KTN, Julkisa-lan koulutettujen neuvottelujärjes-tö JUKO, Kunta-alan unioni sekä Toimihenkilöiden neuvottelujärjes-tö TNJ.

Uuden Insinööriliiton kunnalli-sessa yleisessä virka- ja työehtoso-pimuksessa (KVTES) ja teknisten sopimuksessa (TS) olevat jäsenet ovat edustettuina KTN:n ja kunnal-lisessa opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa (OV-TES) jä-senet JUKO:n kautta.

Sopimukset ovat kaksivuotisia ajalla 1.2.2010–31.12.2011. Pal-kankorotuksista on sovittu vain en-simmäisen vuoden osalta. Toisen vuoden korotuksista neuvotellaan 31.1.2011 mennessä. Mikäli neu-vottelut eivät johda tulokseen, so-pimukset voidaan irtisanoa toisen sopimusvuoden osalta päättymään 28.2.2011.

Ensimmäisen sopimusvuoden korotukset koostuvat samapalkkai-suuserästä (1.2.) ja tuloksellisuus-erästä (1.9.) eivätkä sisällä yleis-korotuksia. Samapalkkaisuuserän suuruus vaihtelee 0,4–0,8 prosen-tin välillä sopimusalan naisvaltai-suuden mukaan, kuten päättyneis-säkin kunta-alan sopimuksissa.

Lisätietoja kunnallisesta ylei-sestä virka- ja työehtosopimukses-ta (KVTES) ja teknisten sopimuk-sesta (TS) on KTN:n verkkosivuilla, www.ktn-ry.fi.

Kunnallisesta opetushenkilös-tön virka- ja työehtosopimukses-ta (OV-TES) on lisätietoja JUKOn www-sivuilla, www.juko.fi.

Lisätietoja ajankohtaisista neuvottelutilanteista:

www.uil.fiwww.ytn.fiwww.juko.fi

20

osaaminenTeksti: Ilona Mäenpää n Kuvat: Pentti Vänskä

Janne Nuutinen valmistui ympä-ristötekniikan insinööriksi vuonna 2000 Kuopion ammattikorkeakou-

lusta. Muutama vuosi yliopiston mittaus-laboratoriossa avasi silmät näkemään yrit-täjän mahdollisuudet ja suoranaisen tar-peen ympäristöpalvelujen piirissä.

Näin sai Symo Oy alkunsa. Kolmisen vuotta osakeyhtiönä toiminut ympäristö-teknologian palveluyritys on keskittynyt tarjoamaan ilman ja melun mittaukseen liittyviä palveluja. Myös erilaiset mallin-nus- ja simulointipalvelut kuuluvat yri-tyksen toimenkuvaan.

Teemme meluselvityksiä, päästö-mittauk sia, ilmanlaatumittauksia sekä me-lun- ja pölyntorjuntasuunnitelmia, yrityk-sen toimitusjohtaja Nuutinen kertoo.

Yhä laajenevaan palvelutarjontaan kuuluu ympäristökonsultoinnin ohella laitteistojen ja menetelmien kehitystyö sekä jatkossa myös työhygieniset mitta-ukset.

– Tyypillinen asiakkaamme on pieni, ympäristölupien kanssa pähkäilevä yritys, Janne Nuutinen kertoo.

Viiden hengen yrityksestä löytyy osaa-mista niin ympäristö-, energia- kuin pro-sessitekniikankin alalta. Osaaminen pe-

Viihtyisä ympäristö vaatii mittauksia

Hiilijäljet ja ekoreput kiinnosta-vat kuluttajia. Niihin liittyviä testauksia ja mittauksia teh-dään koko ajan enemmän. Ympäristöpalvelut ja tuotekehi-tys puolestaan vaativat hyvin koulutettuja tekijöitä, tietää insinööri Janne Nuutinen Symosta.

rustuu monipuoliseen kokemukseen me-lua ja ilmanlaatua koskevissa kysymyk-sissä sekä tiiviiseen yhteistyöhön tutki-muslaitosten, viranomaisten ja yritysten kanssa.

Melukarttoja ja hiukkasmittauksia

Palveluja ja tuotekehitystä siis tarvitaan. Samoin mittausteknologiaa, jota Nuu-tisen mielestä Suomesta löytyy luvatto-man vähän. Symo onkin kehittänyt mal-linnus- ja simulointiohjelmia, joilla voi-

daan suunnitella mm. tehokkaita melu-seinämiä ja arvioida erilaisten toiminto-jen ympäristöriskejä ja vaikutuksia. Moni-vuotisen tieteellisen työskentelyn ja mit-tausteknisen kokemuksen ansiosta yritys pystyy tarjoamaan myös uusien laitteis-tojen ja menetelmien testaus- ja kehitys-palveluja

Symo onkin kehittänyt melunlasken-tasovelluksen, jolla pystytään mallinta-maan yhden tai useamman melulähteen aiheuttamat melutasot ympäristössä. Tu-lokset visualisoidaan melualuekartoiksi.

21InsInöörIUUSI

– Melukarttoja käytetään muun muassa ympäristölupa- ja YVA-proses-seissa, Nuutinen tietää.

Sovellusta on testattu ja kehitetty usei-den melulähteiden yhtäaikaisten vaiku-tusten analysoinnissa. Yhteistyössä Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa muun muassa tehtiin Sonkajär-ven kunnan alueelle melualuekartoitus. Alueen melutasoihin vaikuttaa sekä rau-tatie- ja maantieliikenne että teollisuus.

Yrityksen toimintapiiri on jatkuvasti levittäytynyt laajemmalle. Vuodesta 2002 lähtien on tehty noin 300 toimeksiantoa eri puolella Suomea, lähinnä kuitenkin Länsi- ja Itä-Suomessa.

Takat ja tulisijat syyniin

Jo markkinoilla olevia ja varsinkin uusia tulisijoja koskevat energiatehokkuusvaati-

mukset tiukkenevat parin vuoden kulut-tua. Kaiken muun ympäristömittauksen lisäksi Symo tekee yhä runsaammin tuli-sijojen testausta. Testausmäärien kasvet-tua oli pakko muuttaa uusiin, isompiin tiloihin parisen vuotta sitten.

– Testaamme vuodessa noin 30–50 markkinoilla jo olevaa tai ihan uutta takka mallia.

Tämä onkin tarpeen, sillä EU:ssa val-mistellaan direktiiviä, joka asettaa pääs-törajat pientalojen kiinteitä polttoaineita käyttäville tulisijoille. Takat, uunit ja puu-ta polttavat keskuslämmityskattilat joutu-vat syyniin. Direktiivi ei koskisi saunojen kiukaita, ulkotulisijoja, grillejä tai helloja.

Direktiivi ohjaisi lämmöntuottotehoa sekä häkäkaasun, muiden palamattomien hiilivetyjen, pienhiukkasten ja typen ok-sidien päästöjä.

– Takkoja koskien testaamme esimer-kiksi palamisen hyötysuhteen, johon vai-kuttavat muun muassa palotilan koko, pa-loilman suuntaus ja riittävän pitkät palo-

kanavat. Takka ei saa olla puukremato-rio, vaan lämmönlähde, Nuutinen sanoo.

Ympäristöyrittäjiä tarvitaan

Ympäristöasiantuntijoita valmistuu useam mastakin korkeakoulusta maassam-me. He työskentelevät yleensä ympäris-tö- ja laatupäällikköinä yrityksissä, tuotan-nonvalvonnassa tai kunnallisissa valvonta-tehtävissä. Uusia ympäristöalan yrittäjiä-kin tarvitaan. Mutta uskaltaako yrittäjäksi aikova ottaa riskin?

– Täytyy toki suositella, Nuutinen us-kaltaa pienen harkinnan jälkeen sanoa. Mutta ei suosittele sitä heti valmistumi-sen jälkeen, eikä mielellään yksin.

Kokemusta ja näkemystä on hyvä ke-rätä kentältä muutaman vuoden ajan. Itse hän sai kokemusta yliopiston projekteissa. Sieltä myös lähti mukaan muutama sopi-va kaveri perustamaan yritystä.

Nuutinen toivoisi yrittäjäksi aikoville enemmän tukea muun muassa alv-helpo-tuksia ja lomittajia. Itselleen hän on on-nistunut järjestämään talvi-, kesä- ja jopa isyyslomaa.

Ammattikorkeakouluille hän lähettää viestin: ottakaa toki yhteyttä pieniinkin yrityksiin. Keskusteluväylää yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen välillä voisi reip-paasti laajentaa. n

Ympäristöasiantuntijat Outi Isokääntä (vas.) ja Jenni Tirkkonen arvioivat Jan-ne Nuutisen kanssa mittaustuloksia.

Janne Nuutinen tekee ympäristöön liittyviä testauksia ja mittauksia.

22

osaaminenTeksti: Juho Kauppinen, insinööriopiskelija � Kuva: Riku Jokinen � Piirrokset: Lauri Kontiainen

Saunan on tarkoitus olla ”insinöö-rimäinen”, joten siihen sulaute-taan nykytekniikkaa, kuten muun

muassa langaton internetyhteys. Loppu-tuote jää opiskelijoiden käyttöön niin, et-tä tulevaisuudessa opiskelijat pystyvät ke-hittämään tuotetta erilaisilla innovaatiol-la. Tietysti tärkeä tekijä on hyvät löylyt!

Sauna kuuluu rientoihin

Insinööriopiskelijoille saunominen on tärkeä perinne. Useasti yhteisissä rien-

noissa saunaa ei kuitenkaan ole tarjolla. KINRAn aktiivit päättivät ratkaista on-gelman kertaheitolla. Siitä lähtikin liik-keelle INSSI-saunaprojekti. Aktiivien kes-kuudessa idea jalostui viime vuoden ke-väällä ja kesän alussa projekti lähti varsi-naisesti liikkeelle.

Jo alkutaipaleilla oli selvää, että pro-jekti on sekä rahallisesti että teknisesti turhan suuri toteutettavaksi pelkästään opiskelijoiden voimin. Siitä kehittyikin ajatus tehdä projekti yhteistyössä am-mattikorkeakoulun kanssa, jolloin siitä

hyötyvät sekä koulu että etenkin opis-kelijat.

Oppimista uusilla tavoilla

Projektin uutuus piileekin sen koulutus-poliittisessa näkökulmassa.

Opiskelijat vastaavat projektin suun-nittelusta, toteutuksesta, aikataulutukses-ta sekä rahoituksesta. Koulun puolesta si-tä valvoo ohjausryhmä. Opettajat voivat tiukan tilanteen tullen hoputtaa projek-tia, mutta vastuu pysyy koko ajan opis-

INSSI-sauna on Savonia ammattikorkeakoulun tekniikan opiskelijoiden projekti-kurssi. Opiskelijat suunnittelevat ja valmistavat tieliikennekelpoisen, liikuteltavan

saunan Kuopion Insinööriopiskelijat KINRA ry:n käyttöön.

INSSI-saunasta opiskeluprojekti

23INSINÖÖRIUUSI

kelijoilla. Opettajat muodostavat myös asian tuntijaverkoston, johon opiskelijat voivat tukeutua.

INSSI-saunaprojekti on hyvä esi-merkki uudenlaisesta oppimistavasta. Projektiryhmä jakautuu kolmeen pien-ryhmään: kone-, sähkö- ja puuryhmään, joilla on omat vetäjät. He ovat vastuussa ryhmän tekemisistä ja aikatauluista. Kul-lekin ryhmälle on projektisuunnitelman laadintavaiheessa valittu vastuualueet, ta-voitteet sekä ryhmäkohtainen aikataulu. Suunnittelutyö on sidottu toisiin ryh-miin, joten tiimityöskentelytaidot nou-sevat tärkeään asemaan projektin onnis-tumisen kannalta.

Opiskelijoiden vastuu kasvaa

Suomessa on aina saanut laadukasta insi-nöörikoulutusta. Jotta se saadaan pidettyä laadukkaana, sitä pitää kehittää. INSSI-saunaprojektin kaltaisesta oppimismallis-ta on paljon hyötyä.

Projektista opiskelijat saavat opin-topisteitä tehdyn suunnittelutyön mu-

kaan. He ylläpitävät tuntikirjaa, jonka perusteella haetaan projektin opintopis-teet. Kurssin alussa esitetään suunnitel-ma projektiin käytettävistä tunneista, mi-kä määrää suunnan projektista saataville opintopisteille. Esimerkiksi projektipääl-likkö saa kurssista tuntiarvion mukaan 8-10 opintopistettä. Hänen työnsä sisäl-tää pienryhmien ohjausta, projektin hal-lintaa, asiakasyhteistyötä, sopimusasioi-ta, aikataulu- ja budjettiseurantaa sekä tiedottamista.

Opiskelijavetoinen projektikurssi on opiskelijoille mielekäs oppimismuoto. Se antaa vastuuta toteutuksesta ja lisää näin motivaatiota sekä antaa tärkeää käytän-nön kokemusta ryhmätyöskentelystä.

Opintopisteet annetaan tehdyn työn mukaan. Lisäetuna tulee yhteistyö yritys-ten kanssa, siis verkostoituminen.

Saunassa on perinteistä henkeä

Suunnitteluvaiheessa tavoitteiksi määri-teltiin, että saunassa pitää saada hyvät löy-lyt, sen pitää olla viihtyisä sekä sisältää

Kuvassa ylhäältä alas ja vasemmalta oikealle: Aki Virkalevo, Mikko Ruotsalainen, Mika Parvinen, Lauri Kontiainen, Mikko Vilhunen, Atte Puura, Ossi Pietikäinen, Juha Huttunen, Marko Kauranen, Juho Kauppinen ja Tomi Ryynänen.

tekniikkaa. Kuitenkin niin, että saunassa on perinteistä saunahenkeä.

Sisäosa paneloidaan nykyaikaisel-la lämpöpuulla, ja lauteiksi asennetaan muotolauteet. Valaistukseen käytetään leditekniikkaa, saunaan asennetaan av-laitteet ja tietokone. Tarvittaessa siis sau-nan lauteilta voi seurata lätkää, kuunnella musiikkia tai katsoa hauskoja videopätkiä.

Anturitekniikalla kerätään saunomi-sen ajalta tietoa lämpötiloista ja ilmankos-teudesta. Elektroniikan vaatima virta saa-daan akustosta tai verkkovirrasta. Akus-ton lataamista varten vaunussa on myös aurinkopaneeli.

Paikallinen teollisuus mukana

Projekti rahoitetaan lähes yksinomaan materiaalisponsoroinnilla, joten paikalli-sen teollisuuden mukanaolo on projektin onnistumisen kannalta olennaista. Yhteis-työkumppaneille projekti tarjoaa edullis-ta näkyvyyttä ja vastaavasti projektiryh-mä saa joko materiaalista tai ammatillis-ta avustusta.

Kuopion seudun yritykset ovat otta-neet projektin mielenkiinnolla vastaan. Lähes kaikki laitteet ja tarvikkeet saadaan yhteistyön kautta. Toki projektille vielä et-sitään yhteistyökumppaneita.

Valmiina vapuksi

Projektin tuotos on tarkoitus vihkiä käyt-töön ensi vappuna Kuopion vappurien-noissa. Tuolloin saunan pitää olla koepon-nistusvalmiina.

Kesällä vaunulla on tarkoitus tehdä kiertue Kuopion kesässä. Tuolloin vau-nuun saattaakin törmätä useampi Kuo-pion asuntomessuilla kävijä. �

Lisätietoja: www.kinra.fi /inssisauna

24

yhteiskunnastaTeksti: Kirsi Tamminen n Piirros: Markku Haapaniemi

Pelolla johtamisen ilmapiiri nousi esiin suomalaisyrityksissä 2000-lu-vun alkupuolella, kun yrityksis-

sä kiihtyi irtisanomisbuumi. Professori Marja Erikssonin mukaan työpaikoilla pelko vaivaa niin irtisanottuja, lomautet-tuja kuin työpaikkansa pitäneitä, mutta myös irtisanojia.

Pelko on yksilöllinen tunne. Mi-kä toista pelottaa, saattaa toista piiskata eteenpäin.

– Pelko on uhka niin työntekijöiden ammattilaisuudelle ja terveydelle kuin yri-tyksen toimivuudelle ja tuottavuudelle-kin, muistuttavat pelolla johtamista tut-kineet professori Eriksson ja tutkija Si-nikka Pesonen.

Pelko leviää organisaatiossa ikävänä tekijänä ja tuottaa huonoja seuraamuk-sia. Pelko myös rajaa näkökykyä: pelokas näkee vain sen, mitä pelkää ja niin ha-vainnot vääristyvät.

Pelolla johdettu yritys lamaantuu ja innovatiivisuus heikkenee. Asiantuntijat lopettavat yhteistyön ja vetäytyvät omiin koloihinsa. Eriksson kuitenkin painottaa, kuinka arvokasta on saada ihmiset toimi-maan yhteistyössä.

Tutkijoita kiinnostivat asiantuntijaor-ganisaatiot, koska huomattava osa suo-

malaisyrityksistä on tai ilmoittaa olevan-sa juuri asiantuntijayhteisö. Tällaisissa or-ganisaatioissa johtaminen liittyy läheises-ti työntekijöiden sisäisen motivaation ra-kentumiseen ja tätä kautta pelon ilmapii-rin syntyyn ja seurauksiin.

Asiantuntijaorganisaation tunnus-merkkejä ovat muun muassa hajautettu or-ganisaatio, ongelmanratkaisukeskeinen työ ja sitoutuminen ammattiyhteisöön. Jotta johtaminen toimii tällaisessa organisaati-ossa, on jaettava paljon tietoa ja tuettava verkostoitumista. Johdon on kannustetta-va ja raivattava sisäisen motivaation esteitä.

Tiedon jakamisen ja johtamisen suu-rin este asiantuntijaorganisaatiossa on se, että yksittäiset ihmiset eivät halua jakaa tietoa, koska he pelkäävät, että heitä käy-tetään hyväksi. Erikssonin tutkimuksissa tämä näkyy etenkin suurten yritysten tuo-tekehitysosastoilla.

Öykkäreitä, epäpäteviä ja epävarmuutta lietsovia

Eriksson jakaa pelolla johtamisen muodot kolmeen. Ensinnäkin on kyse niin sano-tuista öykkärijohtajista, jotka uhkailevat suoraan, pelottelevat, kiristävät ja nöy-ryyttävät.

Toiseksi on huonoa ja epäpätevää joh-tajuutta, suorastaan johtamattomuutta. Johto jättää työyhteisön oman onnensa nojaan eikä edes yritä tulkita, mitä eri-laiset tilanteet tarkoittavat työyhteisölle.

– Johdon on oltava työntekijöiden puolella, Eriksson vaatii.

Kolmantena keinona on uhkakuvien käyttö, irtisanomiset tai uudet kontrolli-keinot. Organisaation johto antaa esimer-kiksi median maalaamien uhkien valua suoraan työyhteisöön. Esimerkiksi muis-tuttamalla 1990-luvun laman seurauksis-ta irtisanomisineen voidaan pitää työnte-kijät varpaillaan epävarmassa taloudelli-sessa tilanteessa.

– Pelottelu ei ole vaikeaa, professori muistuttaa, mutta kehottaa miettimään,

Pelon ilmapiiri syö yksilöä ja yhteisöäPelkojohtaminen on edelleen työyhteisöjen arkea. Karjuva ja

uhkaava johtaja on helppo tunnistaa, mutta pelon ilmapiiri

voi syntyä silloinkin, kun johtaja vetäytyy ja vallan ottavat

yhteisön vahvimmat.

25InsInöörIUUSI

mitä seurauksia siitä voi olla yksilöille ja yhteisöille.

Työolobarometrien mukaan Suomes-sa työpaikkakiusaaminen on Euroopan yleisintä. Huonoa käyttäytymistä ei tar-vitse sietää kollegoilta eikä esimiehiltä.

Eriksson korostaa esimiehiksi nostet-tavien asiantuntijoiden ajankäyttöä.

– Esimiestyöhön on budjetoitava ai-kaa eikä sitä saa tehdä liikaa oman työn ohessa.

Pelottelusta usein vaietaan

Tampereen yliopiston johtamistieteiden laitoksella on tutkittu johtajuutta, valtaa ja pelkoa.

– Pelkojohtaminen on vaikea tutkitta-va, sillä aihe koetaan kiusalliseksi ja mie-luimmin asiasta vaietaan, sanoo tutkimus-hankkeen johtaja, professori Eriksson.

Siksi tutkijat päätyivät keräämään ni-mettömiä tarinoita pelosta ja pelottelusta työyhteisöissä internetin kautta.

Pesosen mukaan paineita kestetään paremmin, jos vahva työidentiteetti säi-lyy. Työntekijälle on tärkeää, että esimies antaa tehdä oman työn hyvin.

Pelko syntyy murtumakohdissa, jois-sa työhön liittyvät ihanteet rikkoutuvat.

Murtumia aiheuttavat muun muassa huono vuorovaikutus työyhteisössä, työn jatkuva uudelleenorganisointi sekä kilpai-lun ja jatkuvan tehokkuuden korostami-nen. Myös sisäiset valtakamppailut ja

joustavuuden vaatimukset altistavat pe-lon kokemuksille.

Tutkijat erottivat aineistosta kolme pelkoa kokenutta tyyppiä: selviytyjät, lannistujat ja tarkkailijat. Normaaliti-lannetta seurasi selviytyjillä pelon ai-heuttama tasapainon järkkyminen, jo-ka arvioinnin jälkeen poistuu ja tilanne tasapainottuu. Toimintakyky palautuu

ja jopa vahvistuu.Lannistuja ei saavu-

takaan enää tasapainon järkkymisen jälkeen läh-tötilannetta, vaan uu-

puminen saa hänet luo-vuttamaan. Hän mukau-

tuu tilanteeseen esimerkik-si katkeroitumalla tai lähtemällä pois työ-elämästä.

Tarkkailija huomaa tulehtuneen ti-lanteen, jonka ulkopuolella hän pysytte-lee. Hän myös pohtii, kuinka voisi auttaa muita ongelmien ratkaisuissa.

Vuorovaikutustaidot auttavat eteenpäin

Kaikissa tarinoissa pelon kokemuksien tähden tulevaisuus huoletti: miten minun maineelleni tai tuloilleni käy. Työelämän ja ammattietiikan arvot olivat uhattuina ja oman hyvinvoinnin tai terveyden me-nettämistä pelättiin.

Tarinoiden mukaan pelotteluun syyl-listyvät öykkäröivien esimiesten lisäksi narsistiset työkaverit.

Tutkijoiden oppi aineiston pohjalta on työyhteisöjen vuorovaikutustaitojen kehittämisen tärkeys. Sitä tarvitaan kai-killa organisaatiotasoilla. Lisäksi työyhtei-söissä on korostettava avoimuutta ja re-hellisyyttä korostavien tapojen käyttöä. Hyvä työympäristö tukee ihmisten tasa-arvoa, ihmisarvoa ja vapautta. n

Työolobarometrien mukaan Suomessa

työpaikkakiusaaminen on Euroopan yleisintä.

26

Teksti: Jari Hakala � Kuvat: Johannes Tervo

Korkean tornitalon neljännessä ker-roksessa oven avaavan nuoren mie-hen kädenpuristus on jämpti. Mää-

rätietoiset askeleet vievät työpisteiden täyttämän huoneen perälle. Pitkän pöy-dän päällä lepää kaksi kantikasta esinet-tä. Toinen siro, toinen taas isompi mö-tikkä. Ollaan vaasalaisen TK Engineerin-gin hermokeskuksessa. Jämäkkä tervehti-jä on Magnus Wikman. Käyntikortissa oleva titteli viittaa myynnistä vastaavaan insinööriin.

Kun Wikman aloittaa kertomansa, seinällä olevan taulun täyttämien nume-rosarjojen, käyrien ja kuvioiden jargoni sekoittuu uuden ja ainutlaatuisen ideoin-nin, innovaation, kanssa. Yrityksessä te-kee Wikmanin lisäksi työtään seitsemän

muuta insinööriä, neljä heistä tuotekehi-tyksessä, loput myynnissä ja hallinnossa.

TK Engineeringissä useamman vuo-den tehty suunnittelutyö kantoi hedel-mää Vancouverin hiljattain päättyneissä olympialaisissa. Yritys perustaa tekemi-sensä CAN-väyläteknologiaan. Se kehi-tettiin aikoinaan muun muassa autojen mittariston diagnostiikan lisäämiseen ja johtonippujen vähentämiseen. Tekno-logia on levinnyt myös muuhun teolli-suuteen niin vinhaa vauhtia, että fyysisen kasvun mittarajat alkavat tulla vastaan. Ongelma on yritykselle tuttu, sillä se tuo maahan muunlaisia CAN-väyläteknolo-giaan perustuvia tuotteita. Lyhenne tulee sanoista controller area network.

Tähän rakoon iski TK Engineering.

Talviolympialaisissa käytetty tuoreem-pi versio yrityksen viitisen vuotta sitten markkinoille tuomasta CAN-kytkimestä jakoi olympiarenkaiden valaistukseen ra-kennetun CAN-verkon pienempiin osiin. Ilman viittätoista kytkintä kahden rengas-kokonaisuuden valaistus olisi ehkä ollut mahdotonta.

– Tähän asti en ole muiden valmis-tamina törmännyt vastaaviin, Wikman kertoo.

Suurin verkko maailmassa

Vancouverin kisoihin tehty CAN-verkko on kooltaan tähänastisista suurin maail-massa. Renkaita rakennettiin kahteen eri paikkaan. Vancouverin lentokentän lie-

Vaasalaisyritys innovoi

isojen apajien reitittäjänVaasalaisen TK Engineering Oy:n innovoimat CAN-kytkimet mah-dollistivat osaltaan olympiarenkaiden valaistuksen hiljan päätty-neissä Vancouverin kisoissa. Vanhan teknologian pohjalle ideoi-dut kytkimet voivat raivata tiensä isoille markkinoille.

Vaasalaisen Tk Engineering Oy:n CAN-kyt-kinskaala koko komeudessaan. Vasemmal-la oleva malli päätyi kallioporissa käytettä-väksi. Keskellä sijaitseva mahdollisti osal-taan juuri päättyneiden olympialaisten ren-kaiden valaistuksen.

27InsInöörIUUSI

peille pystytettiin ensimmäinen rengassar-ja. Se valmistui viime maaliskuussa. Toi-nen vastaava pykättiin kaupungin hiilisa-tamaan pitkän proomun päälle.

14 metriä korkeat ja 30 metriä leveät renkaat saivat hohteensa yhteensä yli 50 000 led-valosta. Asiakkaana oli kana-dalainen insinööritoimisto Automation Artisans.

Kevytrakenteisen kytkimen vieressä olevan järkälemäisemmän version ensim-mäiset prototyypit valmistuivat 2006. Ne, kuten myös valmis sarja, teetettiin ali-hankkijoilla asiakkaana toimineelle Sand-vik Mining and Constructionille. Krouvi alkuperäisversio päätyi kallioporissa käy-tettäväksi. Sitä on valmistettu reilut sata-kunta kappaletta. Kotelointi on puolen-toista millin paksuisesta teräksestä.

– Australian suolakaivoksissa sataa lai-meaa suolahappoa, kiveä tulee katosta ja vähän kaikenlaista, Wikman kertoo me-tallikuorisen koteloinnin tarkoituksesta.

Solmukohtia verkkoon

Uudempaa versiota on myyty myös muil-le asiakkaille räätälöitynä. Kiinnostusta riittää edelleen. Tältä Wikman odottaa paljon. Kyselyjä on tullut muun muassa Rolls-Roycelta. Amerikkalaisen hissival-mistaja Otis Elevator Companyn kans-sa on käyty vuoden päivät liikeneuvotte-

luja. Vielä niiden lopputuloksesta ei voi olla varma.

Toiminto kummassakin on sama. Kytkin toimii CAN-verkon solmuttaja-na tai reitittäjänä.

– Kytkin nopeuttaa väylän toimivuut-ta. Itse signaalille se ei tee mitään. Se vain katsoo, mikä signaali se on ja reitittää sen reititystaulukon mukaan. Se toimii vies-titasolla, Wikman kertoo toimintaperi-aatteesta.

Kytkimien suunnittelu ja softa tulee TK Engineeringistä. Kotelot ja liittimet tilataan yritykseen. Ne toimitetaan ali-hankkijoille, jotka huolehtivat kasauk-sesta.

Arki on karua

Tähän asti TK Engineeringin arki on ol-lut onnistuneista kaupoista ja isojen asiak-kaiden kiinnostuksesta huolimatta ka-rumpi. Kytkimien kappalehinta liikkuu 500–600 euron välillä. Vasta isommat ja tasaisemmat valmistussarjat tuovat rahaa. Vielä tähän ei ole päästy.

– Kytkimiä on toimitettu kolmisen-sataa, Wikman kertoo syntyneistä kau-poista.

Kun yrityksen liikevaihto on 700 000 euron paikkeilla, niin iso osa summasta tulee edelleen omasta maahantuonnista.

– Veikkaan, että pääsemme 500 kap-

paleeseen vuodessa. Ehkä enempään, Wikman laskeskelee lähitulevaisuuden volyymeista.

Mutta, innovaatio ei olisi innovaatio, ellei siihen uskottaisi – ja kovasti.

– Tavoite on se, että pääsisimme te-kemään niin monta kuin vain pystym-me valmistamaan. Periaatteessa raja ei tu-le vastaan.

– Kuin hinnassa, minkä asiakas on val-mis maksamaan.

Ja se taas riippuu Wikmanin mukaan siitä, kuinka paljon TK Engineeringissä kehitetty tuote tuo asiakkaalle lisäarvoa. Esimerkiksi hissimarkkinoilla lisäarvo tie-täisi jo aikamoisia kappalemääriä. n

Magnus Wikman uskoo TK Engineerin-gissä kehitettyyn tuotteeseen, CAN-kyt-kimeen. Ja miksi ei uskoisi, sillä vastaa-vanlaista ei ole vielä muiden suunnitte-lemana tullut vastaan.

TK Engineeringin innovaation takaa löytyvät muun muassa tuotekehitys-insinöörit Juha-Matti Kööpikkä (vas.) ja oikealla istuva Mikael Bexar. Kol-mas mies kuvassa on myynnistä vastaava Magnus Wikman.

Kytkintä kasaan. Vaasalainen Tk Engineer ing Oy odottaa innovaatioltaan paljon. Ison amerikkalaisen hissivalmis-tajan kanssa käytävät liikeneuvottelut voivat johtaa mi-hin tahansa.

28

Teksti ja kuvat: Esa Tuominen

Ulkomaisia opiskelijoita kaivataan joukkoon

Samk:n uusi koulutusohjelma on englan-ninkielinen, koska siihen toivotaan mu-kaan opiskelijoita myös ulkomailta.

– Monissa maissa aurinkoenergian pienimuotoinen, hajautettu tuotanto on paljon yleisempää kuin Suomessa. Meil-lä on perinteisesti keskitytty energiantuo-tantoon suuremmissa yksiköissä, Karirin-ne sanoo.

Samk:ssa kehitetään etäseurantajärjes-telmää, jolla tutkitaan Porin uuden ui-mahallin aurinkoenergiaratkaisujen toi-mivuutta. Luvatta-yhtiön pilotin odote-taan innostavan ja rohkaisevan opiskeli-joita uusien aurinkoenergiasovellutusten synnyttämiseen.

– Suomen potentiaali ei ole massatuo-tannossa, kuten aurinkopaneelien valmis-tuksessa. Sen sijaan uudet innovaatiot ja niiden tuotteistaminen tarjoavat paljon mahdollisuuksia.

– Ajatellaanpa tavallista ikkunaa, jon-ka eteen vedetään verhot liiallisen aurin-gonvalon torjumiseksi. Miksi lasia ei yhtä hyvin voisi varustaa aurinkoenergiaa ke-räävillä kennoilla, jotka samalla tummen-taisivat lasia ja estäisivät aurinkoa paahta-masta liian kuumasti, Karirinne kysäisee.

Aurinkoenergiakerääjät kiinnostavat

Kolmatta vuotta Satakunnan ammattikor-keakoulussa tietotekniikkaa ja ohjelmisto-

tuotantoa opiskeleva Iiro Uusitalo voisi vallan hyvin kuvitella liittävänsä tutkin-toonsa myös aurinkoteknologian opinto-ja. Hän pitää aurinkoenergiakerääjiä tek-nisesti hyvin mielenkiintoisina laitteina.

– Eivätkä ne ole niin kovin kaukana tietoteknisistä järjestelmistä, joiden kans-sa olen tähänastisissa opinnoissani ollut tekemisissä. Olen jo nyt fysiikan labora-toriokurssilla testannut aurinkopaneeleita ja mittaillut niiden hyötysuhdetta.

Uusitalon mieleen on jo noussut kivo-ja vempeleitä, joita keräimien perään voisi liittää. Hän pitää aurinkoteknologiaa var-teenotettavana teknologian alana, jolle tu-levaisuudessa on yhä enemmän kysyntää.

– Esimerkiksi sähköauto lyö itsensä jossain muodossa varmasti läpi muual-la Euroopassa lähivuosina. Itsekin voisin kuvitella ajelevani sähköautolla – ainakin kaupunkiajot.

Maakunta aktiivinen aurinkoenergia-alalla

Luvata-yhtiön aurinkoenergia-asiantunti-ja Petri Konttinen odottaa Satakunnan ammattikoulun aurinkoenergia-koulu-tukselta lisäpotkua maakunnan jo nyt aktiiviseen aurinkoteknologian kehitys-työhön.

– Pori ja Satakunta näyttävät profi-loituvan aurinkoenergian kautta. Täällä on jo noin 100 työpaikkaa, jotka tavalla tai toisella liittyvät aurinkoenergian hyö-dyntämiseen. n

Satakunnassa opiskellaan aurinkoteknologiaa

Satakunnan ammattikorkeakoulu aloittaa ensi syksynä uudelleen ympäristöteknologian koulutus-ohjelman. Siihen liittyy uutuute-na oppijakso, jossa keskitytään aurinkoenergiateknologiaan.

-Keskitymme aurinkolämpö- ja au-rinkosähköjärjestelmiin. Selvitäm-

me aurinkoenergian perusolemusta. Myös kustannuslaskenta on mukana, kertoo uu-den oppiaineen sisällöstä Samk:n koulu-tusohjelmajohtaja Suvi Karirinne.

Aurinkoteknologian koulutus on Suo-messa Karirinteen mukaan tällä hetkellä melko vaatimattomalla tasolla.

– En ole lainkaan huolissani siitä, et-tei aurinkoenergiakoulutus kiinnostai-si opiskelijoita. Kaikki hiilidioksidipääs-töjä vähentävä teknologia tuntuu olevan suosiossa.

Kun aurinkoenergiapuuhastelun yhtey-dessä Karirinteelle heittää sanan viherpii-perrys, se saa hänet melkeinpä tuohtumaan:

– Sitä tämä ei ainakaan ole! Tässä on takana huipputeknologia ja tarjolla maa-ilmanlaajuisesti valtavat bisnesmahdolli-suudet!

Opiskelija Iiro Uusitalo ei pidä aurinkoenergian hyödyntämistä huuhaana.

– Satakunnan ammattikorkeakoulussa ale-taan ensi syksynä opettaa aurinkoteknolo-giaa, tietää Suvi Karirinne.

29InsInöörIUUSI 29

lienergian hyödyntäminen ei kannata ny-kyisellään ilman valtion tukea.

– Kysymys onkin siitä, että ellei uusia, ympäristöystävällisiä energiamuotoja ote-ta rohkeasti käyttöön, ilmastonmuutosta ei voida hillitä.

Porin uuden uimahallin aurinkoläm-pökeräimillä tuotetaan energiaa 120 000 kWh. Määrä vastaa kuuden omakotita-lon vuosittaisia lämmityskuluja, mutta sil-ti se kattaa vain viisi prosenttia uimahallin vuotuisesta lämmöntarpeesta. Katolle si-joitettavat aurinkosähköpaneelit tuottavat noin 45 000kWh eli kolme prosenttia ra-kennuksen kuluttamasta sähköstä. Aurin-koenergiaa pystytään hyödyntämään hel-mikuun lopusta lokakuun loppuun asti.

– Suomen ohella vain Kanadassa ote-taan talteen aurinkoenergiaa näin pohjoi-sessa, Jukka Kotiniemi tietää.

Porin uusi uimahalli on pyritty suun-nittelemaan kaikin puolin energiapihik-si. Sen poistoilma otetaan talteen, samoin poistuvan suihkuveden lämpö.

Hallin katolle tulee näkösuojan taa 560 neliömetriä aurinkopaneeleja ja -ke-räimiä. Etelänpuoleiseen seinään integroi-daan 80 neliömetriä aurinkokeräimiä. n

E.T.

Aurinkoinen uimahalli kerää energiaa taivaalta

Porin uusi uimahalli hyödyntää aurinkoenergiaa ja piilottaa keräimet seinään niin, että ne eivät näy ulospäin.

-Porissa on Outokummun peruja ker-tynyt paljon kuparirakentamisen

osaamista, niin syntyi ajatus tehdä seinä kuparista. Materiaalina kupari on tietys-ti kalliimpaa kuin tavallinen pelti, mutta se on myös käytännöllisesti katsoen ikui-nen, sanoo Porin teknisen palvelukeskuk-sen johtaja Jukka Kotiniemi.

– Outokummun kupariteollisuutta jatkava Luvata synnytti ratkaisun, jossa vesiputket saadaan hitsattua seinän sisä-puolelle niin, että ulos näkyy vain kaunis, yhtenäinen seinäpinta.

Näin Kotiniemi kertoo kaupungin uuden uimahallin ennakkoluulottomis-ta julkisivu- ja energiaratkaisuista. Hallin eteläseinään sijoitettavat, integroitavat au-rinkokeräimet edustavat maailmanlaajui-sesti uudenlaista teknologiaa. Tämän li-säksi hallin katolle tulee perinteisiä aurin-kopaneeleita sähkön tuottamiseen.

– Vaikka aurinkoenergian avulla syn-nytetään vain pienehkö osa hallin tarvit-semasta lämmöstä ja sähköstä, niin tämä on kuitenkin tärkeä suunnannäyttäjä. Tä-hän meidän sukupolvemme pystyy. Jatka-

koot tulevat sukupolvet tästä hiilijalan-jäljen pienentämisessä, Kotiniemi visioi.

Pitkä kokemus vaihtoehtoisesta energiasta

Kotiniemi mietti aurinkoenergian hyö-dyntämistä jo 1970-luvulla insinööri-opintojen aikana. Tuolloin käytiin kes-kustelua paitsi aurinkoenergiasta, myös maalämpöpumpuista, joita Rosenlew val-misti Porissa.

Vuonna 1981 Kotiniemi toi Norjasta aurinkoenergiapaneelit appiukkonsa mö-kille. Erinomaiset laitteet valaisivat mökin.

Kotiniemi tavoittelee Porin uudel-le uimahallille statusta aurinkoenergia-rakennuksena. Hän on mukana myös suunnittelutyössä, jonka tuloksena Sata-kunnan ammattikorkeakoulussa annetaan koulutusta aurinkoteknologian alalla.

– Meidän uimahalliratkaisuamme on ammattipiireissä moitittu kalliiksi. Inves-tointimme aurinkoenergiaan ei maksa it-seään koskaan takaisin.

Kotiniemen mukaan aurinko- ja tuu-

Jukka Kotiniemi innostui aurinkoenergiasta jo opiskellessaan Porin silloisessa Tekussa. Nyt hän on mukana rakennuttamassa Po-riin uimahallia, jonka sähkö ja lämpö tuo-tetaan osin aurinkoenergialla.

Havainnekuva Porin uudesta uimahallista. Kuva Mika Syren.

30

totta & tutkittua

Teksti ja kuvat: Juha Europaeus

Teksti: Jaakko Koivumäki, tutkimusasiamies

Insinöörien asiantuntijaurat ovat yleistyneet, mutta palkka nou-see vain työpaikkaa vaihtamalla.

UIL:n tuoreen tutkimuksen mukaan yhä useampi nuori insinööri kiinnit­

tyy entistä vahvemmin asiantuntijaural­le. Vuonna 2004 valmistuneista, asian­tuntijatehtäviin sijoittuneista insinööreis­tä 75 prosenttia toimi asiantuntijatehtä­vissä edelleen viisi vuotta myöhemmin.

Edellisessä viisivuotisseurantatutki­muksessa tutkittiin vuonna 1997 val­mistuneiden insinöörien työuran alkua. Silloin asiantuntijatehtävissä oli pysynyt vain noin puolet.

Ylenemiset esimiestehtäviin ja siirty­miset toimihenkilötehtäviin ovatkin sel­västi harvinaistuneet vuosituhannen vaih­teen tilanteeseen verrattuna.

Toimihenkilötehtävissä työskentele­vien osuus on pudonnut viiden vuoden aikana valmistumishetken 38 prosentista 12 prosenttiin vuonna 2009. Tulos ker­too siitä, että huomattavan moni vuonna 2004 valmistuneista joutui aloittamaan tehtävissä, joissa teknikkokoulutuksen omaavat henkilöt ovat perinteisesti työs­kennelleet.

Vastavalmistuneet insinöörit näyttävät kuitenkin hakeutuvan koulutustaan vas­taaviin tehtäviin heti tilaisuuden tultua.

Valmistumishetkellä esimiestehtävis­sä työskennelleistä insinööreistä 58 pro­senttia oli viisi vuotta myöhemmin yhä esimiestehtävissä, mutta 31 prosenttia oli siirtynyt asiantuntijaksi.

Vuosina 1997–2002 vastaavat luvut olivat erilaiset: 73 prosenttia oli pysynyt esimiehenä ja vain 18 prosenttia oli siir­tynyt asiantuntijatehtäviin.

Esimiestehtävät nostavat palkkaa

Palkitsemisjärjestelmät näyttävät yhä elä­vän hierarkkisten linjaorganisaatioiden maailmassa, jossa yleneminen mielletään vain alaisten lukumäärän kautta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka paljon vuosien 2006 ja 2008 välillä ta­pahtuneet muutokset ammattiasemassa vaikuttavat palkkaan. Sen mukaan samas­sa työpaikassa tapahtunut yleneminen pe­rustason asiantuntijatehtävistä vaativiin asiantuntijatehtäviin toi palkanlisää kes­kimäärin vain pari prosenttia. Sen sijaan yleneminen esimiestehtäviin toi lähes vii­denneksen lisää tilipussiin.

Jos yleneminen vaativiin asiantunti­jatehtäviin tapahtui työpaikan vaihdon myötä, palkka nousi keskimäärin seitse­män prosenttia. Esimiestehtäviin ylene­misen palkkavaikutus pysyi työpaikkaa vaihtaneilla samana kuin samassa työpai­kassa esimiestehtäviin siirtyneillä.

Asiantuntijaurien yleistymisen taus­talla on ennen kaikkea esimiestyön kysyn­nän lasku. Insinöörityövoiman tarjonnan lisääntyminen vaikeuttaa myös tilannetta. Kun keskijohdon tehtäviä on karsittu tii­mityötä ja verkostomaista toimintatapaa korostavien oppien mukaisesti, kipuami­nen johtoporrastasoja pitkin ei ole enää yksinkertaisesti mahdollista yhtä monel­le insinöörikunnan edustajalle.

Osaltaan kyse saattaa olla myös arvo­jen muutoksesta. Tutkimuksesta ilmenee, että viisi vuotta työelämässä mukana ol­leista insinööreistä kolme viidestä toivoo työskentelevänsä viiden vuoden kuluttua asiantuntijatehtävissä ja vain kolmannes esimiestehtävissä.

On mahdollista, että alaisten lukumää­rä ei ole nykyisille kolmekymppisille enää samalla tavoin menestyksen mitta kuin aiemmin. Tämä on linjassa Richard Flo-ridan luovan luokan teesin kanssa, jonka mukaan työmarkkinoiden uuden polven liikkeitä ohjaan ennen kaikkea halu kehit­tää omaa osaamista ja toteuttaa itseään yk­silöllisenä asiantuntijana.

Esimiestyöstä kuluu iso osa ajasta eri­laisiin hallinnollisiin tehtäviin, mikä pit­kien työpäivien ohella saattaa osaltaan vä­hentää esimiestyön houkuttelevuutta. n

Lähde: Uuden Insinööriliiton tutkimus

”Viisi vuotta työelämässä: Tutkimus vuonna

2004 valmistuneiden insinöörien työuran

alkuvaiheista”.

Tutkimusraportti on kokonaisuudessaan

pdf-tiedostona UIL:n www-sivuilla.

Mitä kuuluu vuonna 2004 valmistuneille insinööreille?

50

45

40

35

30

25

20

15

10

5

0

n valmistumishetkellä 2004 n tasan kaksi vuotta valmistumisen jälkeen

n huhtikuussa 2008 n toukokuussa 2009

ylin johto johto ylempi keskijohto

alempi keskijohto

erittäin vaativat asiantunti-jateht.

vaativat asian-tuntijateht.

asian-tuntijat

opettajat toimi-henkilö

yrittäjä/ammatin-harjoittaja

Vuonna 2004 valmistuneiden insinöörien ammattiasemat valmistumishetkellä, kaksi vuotta valmistumisesta, huhtikuussa 2008 ja toukokuussa 2009 (%)

31InsInöörIUUSI

Teksti: Jaakko Koivumäki, tutkimusasiamies

Taantuma vähensi selvästi insi-nööriopiskelijoiden lukukausien aikaista työssäkäyntiä lukuvuon-na 2008–2009.

Noin puolet päätoimisista opiskelijois-ta teki töitä opintojen ohessa, mut-

ta heidän osuus oli pienentynyt 10 pro-senttiyksiköllä lukuvuodesta 2007–2008. Valtaosalle insinööriopiskelijoista syy lu-kukausien aikaiseen työskentelyyn on ta-loudellinen. Vain 11 prosenttia tekee töitä opintojen ohessa ensisijaisesti kartuttaak-seen työkokemusta.

Kesätöiden osalta tilanne huononi vastaavalla tavalla. Viime vuoden kesällä 83 prosenttia insinööriopiskelijoista oli töissä, kun pari vuotta sitten opiskelijois-ta 93 prosenttia oli kesätöissä.

Viime vuonna 14 prosenttia ei löytä-nyt töitä yrityksistään huolimatta. Parisen prosenttia ei halunnut töihin kesäksi ja sa-ma osuus opiskeli kesän ajan. Kesätyöti-lanne ei ollut näin huono edes 1990-lu-vun alun lamavuosina.

Reilu puolet vastaajista kertoi olleen-sa tutussa kesätyöpaikassa, jonne on ai-kanaan päässyt joko suhteilla tai avoimen haun kautta. 12 prosenttia on saanut uu-den työpaikan suhteilla. Omalla aktiivisuu-

della kuten ottamalla itse yhteyttä työn-antajaan tai vastaamalla työpaikkailmoi-tukseen kesätyöpaikan sai vain kolmannes.

Tulokset kesätyöpaikan saantitavan osalta kertovat selvästi siitä, että henkilö-kohtaisten verkostojen merkitys korostuu vaikeina aikoina.

Työ ei vastaa opintoja

Työtilanteen heikentymisen lisäksi myös työn laadussa on tapahtunut huonone-mista. Vain puolet kokee olleensa viime kesänä työssä, joka liittyi joko hyvin tai erittäin hyvin opiskeluun. Toissa kesänä kaksi kolmesta insinööriopiskelijasta oli mielestään tällaisessa työssä. Myös pal-kat laskivat. Keskiarvopalkka putosi noin kaksi prosenttia ja mediaani reilut kolme

prosenttia.Tutkimustulosten mukaan opiskeli-

jatyövoima muodostaa työmarkkinoiden kannalta yhä merkittävämmän joustore-surssin, joka laskusuhdanteiden aikana puskuroi virallisesti tilastoidun työttö-myyden kasvua.

Opiskelijoille tilanne tuo ongelmia paitsi taloudellisesti niin myös tulevai-suuden suhteen. Kesätöistä saadulla oman alan työkokemuksella on selvä myöntei-nen yhteys myöhempään työllistymiseen ja työmarkkinoille kiinnittymiseen.

Tiedot käyvät ilmi Uuden Insinööri-liiton ja Insinööriopiskelijaliiton toteutta-masta tutkimuksesta Tekniikan alan am-mattikorkeakouluopiskelijoiden työssäkäyn-titutkimus 2009. Tutkimusraportti on ko-konaisuudessaan UIL:n www-sivuilla. n

Insinööriopiskelijoiden työnsaanti on vaikeutunut

Kesätöissä olleiden insinööriopiskelijoiden osuus 1988–2009 (%).

100

95

90

85

8088

%

89 90 92 9694 9891 93 9795 99 00 02 04 06 0801 03 05 07 09

Taloustaantuman aikana johtajien eet-tinen päätöksenteko on koetuksella.

Eettisesti haastavissa tilanteissa johtaja ei joko tiedä, mikä on oikea toimintatapa, tai sitten tietää, mutta joutuu syystä tai toisesta toimimaan sääntöjen, ohjeiden tai omien arvojensa vastaisesti.

Johtajat kokivat olevansa eettisesti haastavissa päätöksentekotilanteissa yk-sin. Tukea he saivat lähinnä omasta koke-muksestaan, sillä omalta esimieheltä saatu tuki oli vähäistä.

Tuen saamisessa ylin johto oli kuiten-kin keskijohtoa hieman paremmassa ase-massa. Myös naisjohtajat ilmoittivat saa-vansa miehiä enemmän tukea eettisesti haastavissa tilanteissa esimerkiksi laeista ja asetuksista sekä kollegoilta ja puolisolta.

Eettisesti vaikeimmaksi tilanteeksi nousivat irtisanomistilanteet, kuten irti-sanottavien valinta ja irtisanomisperus-teiden esittäminen. Kaikkein haastavim-maksi tällaiset tilanteet työurallaan arvioi kolmasosa kysymykseen vastanneista, ja

heistä lähes puolet oli kohdannut kysei-sen tilanteen viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Muita eettisesti vaikeita tilanteita oli-vat arvoristiriidat, lain noudattamiseen liittyvät kysymykset ja sopeutuminen or-ganisaatiomuutoksiin sekä suhteet.

Jyväskylän yliopistossa professori Ta-ru Feldtin johdolla tutkimushankkeessa selvitetään eettisesti haastavissa tilanteissa koettua psyykkistä kuormittuneisuutta. n

Johtajat kokevat irtisanomistilanteet eettisesti vaikeiksi

32

oikeus

Kyseisen yksikön toiminta kuitenkin jatkui yt-neuvottelujen jälkeen entisen-laisena, eikä sieltä irtisanottu muita. Yk-sikköön jäi työntekijöitä, joilla oli huo-mattavasti irtisanottua henkilöä vähem-män kokemusta.

Ennen irtisanomista Outotec ei ollut käynyt minkäänlaisia keskusteluja UIL:n jäsenen kanssa tai yt-neuvotteluissa hänen uudelleensijoittamismahdollisuuksistaan eikä hänelle myöskään tarjottu mahdol-lisuutta siirtyä muihin tehtäviin. Myös-kään koulutusmahdollisuuksia irtisano-tun uudelleensijoittamiseksi ei yhtiö ol-lut käsitellyt.

Uusia henkilöitä samoihin tehtäviin

Outotec palkkasi irtisanomisen jälkeen yksikköön kolme henkilöä, joiden tehtä-vät olivat samoja tai samankaltaisia hyd-rometallurgian alan myyntitehtäviä kuin

mitä irtisanottu UIL:n jäsen oli tehnyt. UIL:n jäsen oli selvästi kokeneem-

pi hydrometallurgian alan myyntityössä kuin mainitut kolme henkilöä, eikä mi-tään näistä toimista tästä huolimatta tar-jottu hänelle.

Pääasiassa näillä perusteilla työtuo-mioistuin oli jo aiemmin katsonut irtisa-nomisen perusteettomaksi ja velvoittanut yhtiön maksamaan jäsenelle 16 kuukau-den palkkaa vastaavan korvauksen.

Yhdenvertaisuuslakia rikottiin

Irtisanottu UIL:n jäsen vaati kuitenkin lisäksi Espoon käräjäoikeudessa Outote-ciltä vahvistusta yhdenvertaisuuslain rik-komisesta irtisanomisensa yhteydessä sekä yhdenvertaisuuslain 9 §:n mukaista hyvi-tystä katsoen, että hänet on valittu irtisa-nottavaksi ikänsä perusteella.

Käräjäoikeudessa kuullun yhtiön

Outotec patistaa kokeneita ylempiä toimihenkilöitä eläkeputkeen jopa irtisanomisilla.

Outotec tuomittiin ikäsyrjinnästä

Outotec tuomittiin hyvitykseen yhden-vertaisuuslain vas-taisesta syrjinnästä iän perusteella irti-sanomisen yhtey-dessä.

Outotec Oyj on tuomittu Espoon kä-räjäoikeuden päätöksellä ikään perus-

tuvasta syrjinnästä, kun se sanoi irti yli 35 vuotta palveluksessaan olleen Uuden In-sinööriliiton jäsenen.

Outotec Oyj kävi keväällä 2005 yh-teistoimintaneuvottelut, jotka koskivat kaikkiaan yli 500 yhtiön ja sen tytäryh-tiön työntekijää. Yt-menettelyn tulokse-na irtisanottiin 37 henkilöä taloudellisiin ja tuotannollisiin sekä toiminnan uudel-leenjärjestelyistä johtuviin syihin vedoten. Taloudellisten ja tuotannollisten syiden taustalla oli yhtiön mukaan keväällä 2005 merkittävästi heikentynyt tilauskanta ja yhtiön uhattuna ollut kannattavuus.

Irtisanottujen joukossa oli jo vuodes-ta 1970 Outokumpu Technology Oy:n ja myöhemmin Outotec Oyj:n palveluksessa ollut UIL:n jäsen, jonka päävastuualuee-na olivat hydrometallurgian prosessien markkinointi ja myynti.

Teksti: Lex Partners Ky � Kuvat: Riitta Supperi / Gorilla

33InsInöörIUUSI

Teksti: UP/Mika Peltonen

Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävä on valvoa yt-lain ja muiden henkilöstön

osallistumisjärjestelmiä koskevien lakien noudattamista. Yhteistoiminta-asiamies neuvoo ja antaa ohjeita lakien soveltami-sesta.

Yhteistoiminta-asiamies voi myös an-taa työnantajalle kehotuksen lainvastai-sen menettelyn korjaamiseksi tai sen uu-simisen estämiseksi. Asiamies voi tietyis-sä tapauksissa saattaa asian esitutkintaan tai esittää tuomioistuimelle uhkasakkoa.

Tiedonsaantioikeutta rajattiin

Eduskunta hyväksyi lain yhteistoiminta-asiamiehestä ja siihen liittyvät muutos-lait tiistaina 23. helmikuuta. Eduskunta muutti hallituksen esitystä siten, että yh-teistoiminta-asiamiehen tiedonsaantioi-keutta rajattiin valvonnan kannalta vält-tämättömiin tietoihin.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan enemmistö perusteli rajausta perustusla-kivaliokunnan linjauksilla. Osa oppositio-puolueiden edustajista vastusti rajausta.

Puutteena pidettiin myös sitä, että yh-teistoiminta-asiamies voi valvoa lakien noudattamista vain yksityisen sektorin työpaikoilla, vaikka ongelmia on myös julkisella puolella.

Uuden yt-lain sisältö tunnetaan heikosti

Uuden yhteistoimintalain sisältö tun-netaan yrityksissä vielä melko heikosti. Työnantajista 67 prosenttia ja henkilös-töstä 64 prosenttia koki tuntevansa lain vain tyydyttävästi tai välttävästi. Laki ei ole saanut aikaan olennaisia muutoksia yritysten toiminnassa.

Vuoden 2007 heinäkuussa voimaan tullut yt-laki edellyttää, että yrityksissä kä-sitellään yhteistoimintamenettelyssä hen-kilöstösuunnitelma ja henkilöstön koulu-tustavoitteet. Tämä toteutuu kuitenkin vain joka toisessa yrityksessä.

Lailla ei ole ollut välittömiä vaikutuk-sia yritysten vakinaisen henkilöstön mää-rään tai henkilöstön rakenteeseen eikä la-ki ole myöskään laajentanut henkilöstön koulutuksen määrää tai kohdentumista. Laki ei ole vaikuttanut lain soveltamis-piiriin uutena tulleiden pienten yritys-ten (20–29 työntekijää) työllistämisha-lukkuuteen.

Henkilöstön edustajat olivat kohtuul-lisen tyytyväisiä yritysten tapaan tiedot-taa yritystä koskevista asioista ja mahdol-lisuuksiinsa vaikuttaa omaa työtään kos-keviin päätöksiin. Kriittisimmin suhtau-duttiin mahdollisuuksiin vaikuttaa hen-

kilöstön vähentämistä koskeviin ratkai-suihin. Vain noin kolmannes henkilös-töstä koki vaikutusmahdollisuutensa työ-voiman vähentämistilanteissa hyväksi tai melko hyväksi.

Järjestäytyneillä parempi tuntemus

Työnantajaliittoon kuuluvat työnantajat katsovat tuntevansa lain järjestäytymät-tömiä paremmin.

Työntekijäliittoon kuuluvat henkilös-tön edustajat ovat puolestaan järjestäyty-mättömiä kriittisempiä siihen, miten työn-antaja täyttää yhteistoimintavelvoitteensa.

Pienten yritysten työnantajat olivat yhteistoimintalakiin tyytymättömim-piä. Heistä 41 prosenttia antoi lain toi-mivuudesta arvosanan heikko tai välttä-vä, kun puolestaan 30–49 henkeä työl-listävien yritysten työnantajan edustajista samaa mieltä oli noin kolmannes ja tätä suurempien yritysten työnantajan edus-tajista joka viides.

Tutkimusta varten haastateltiin pu-helimitse 209 työnantajan ja 207 henki-löstön edustajaa. Tutkimus on tehty Jo-ensuun (nykyisin Itä-Suomen) yliopiston oikeustieteiden laitoksella. n

Uusi yhteistoiminta-asiamies valvomaan yt-lakiaYhteistoimintalain valvonta yrityksissä paranee, kun työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen perustetaan ensi heinäkuussa uusi riippumaton erityisviranomainen.

ylempien toimihenkilöiden luottamus-miehen mukaan edellä mainittujen yt-neuvottelujen jälkeen 70 prosenttia irti-sanotuista oli yli 50-vuotiaita ja 86 pro-senttia yli 45-vuotiaita.

Ennen yt-neuvottelujen alkamista yh-tiön edustajat olivat tuoneet ylempien toi-mihenkilöiden luottamusmiehelle esille mielipiteensä, jonka mukaan eläkeput-

keen sijoittuvat työntekijät soveltuvat ir-tisanottavaksi iän perusteella.

Pääasiassa näistä syistä Espoon kärä-jäoikeus totesi tuomiossaan, että UIL:n jäsenelle ei todennäköisesti ikänsä takia tarjottu hänen tilalleen jälkikäteen palkat-tujen henkilöiden työpaikkoja eikä syynä ollut palkattujen parempi asiantuntemus.

Käräjäoikeus katsoi Outotecin rik-

koneen syrjintäkieltoa ja tuomitsi yhtiön maksamaan irtisanotulle UIL:n jäsenelle hyvityksenä 10 000 euroa sekä hänen oi-keudenkäyntikulunsa. Yhtiö on valittanut asiasta hovioikeuteen. n

34

opiskelijat

Teksti: Aila Tähtitanner, tutkimuspäällikkö

www.iol.fi

Toinen on työssäoloehto, joka tarkoit-taa, että jäsenyyden aikana täytyy olla töis-sä tietty aika tietyillä ehdoilla. Perussään-tö on, että työssäoloa pitää olla 34 kalen-teriviikkoa edellisen 28 kuukauden aika-na. Esimerkiksi opiskelulla 28 kuukauden tarkastelujaksoa voi pidentää jopa seitse-mään vuoteen.

Ehdit siis hyvin kerryttää työssäoloeh-don täyteen opiskelujen aikaisilla kesä-töillä ja työharjoitteluilla. Työstä saata-van palkan on oltava työehtosopimuk-sen mukainen tai tänä vuonna vähintään 1 052 euroa kuukaudessa. Jos töitä ei löy-dykään heti valmistumisen jälkeen, pää-set heti ansiosidonnaiselle päivärahalle ja paremmalle toimeentulolle peruspäivära-haan verrattuna.

Liity IAET-kassaan

Insinöörien ja insinööriopiskelijoiden työttömyyskassa on IAET-kassa. Kassaan voit liittyä, kun sinulla on voimassa oleva työsuhde. Mikäli työskentelet opintojesi ohella lukukauden aikana, tutustu netti-sivuillamme tarkemmin työssäoloehdon kerryttämiseen osa-aikatyöllä.

Jos et tällä hetkellä ole työsuhteessa, muista huolehtia kassajäsenyys kuntoon heti kesätöiden tai työharjoittelun alet-tua keväällä.

Liittyminen käy helpoiten IOL:n net-tisivuilla osoitteessa www.iol.fi/muutos-lomake. Lomake vaatii kirjautumisen jä-sensivuille. Kirjautumiseen vaadittava jä-sennumero on jäsenkortissasi. Liittymis-lomakkeita saat myös oman paikallisyh-distyksesi toimistolta.n

Jos oma kesätyöpaikkasi ei ole vielä var-mistunut, peli ei välttämättä vielä ole

menetetty. Viime vuosina yritykset ovat siirtäneet kesätyöpaikkarekrytointeja yhä lähemmäs vappua.

• Älä toimi summan mutikassa Mieti, mitä haluat työltä! Opintojen ai-kainen työskentely vaikuttaa pitkälti myös valmistumisen jälkeiseen uraasi. Punnit-se siis, menetkö helppojen töiden ja hy-vän palkan perässä vai pyritkö joka kesä keräämään laadukasta, opintoja tukevaa työkokemusta. Se valmentaa myös seu-raavaan noin 40 vuoteen valmistumisen jälkeisessä työelämässä.

• Ole aktiivinen työnhaussaSeuraa oman alueesi rekrytointimessujen tarjontaa sekä ilmoittelua lehdissä ja verk-kopalveluissa. Muista myös UIL:n jäsenil-leen tarjoama Kesäkissa -palvelu osoittees-sa www.iol.fi > kesakissa.

• Valmistaudu kunnolla Pidä huolta siitä, että valmiutesi työn-hakuun ovat kunnossa. Päivitä viimeis-tään nyt oma CV:si vastaamaan tiedoil-taan nykytilannetta kaikkien oleellisten kokemustietojen ja -taitojen osalta. Kat-so, että CV on helppolukuinen ja selkeä asemoinniltaan.

• Työhakemuksen kieliasu kuntoon Harjoittele työhakemuksen kirjoittamis-ta ja tarkistuta kieliasu vaikkapa ulkopuo-lisella. Tärkeää on kuitenkin, että hake-mus on omin sanoin kirjoitettu ja räätä-löity vastaamaan sitä paikkaa, johon olet hakemassa.

• Liitolta apua Muista, että saat liitolta apua myös työn-haussa. Täältä tullaan työelämä -oppaassa on hyödyllisiä vinkkejä niin työnhakuun, haastattelutilanteisiin kuin työsopimuksen solmimiseenkin liittyen. Opas lähetetään kolmannen vuoden opiskelijoille kevään aikana. Muut voivat tilata sen liiton toi-mistolta. n

Vuoden vaihteessa voimaan tulleet muutokset työttömyysetuuksissa te-

kivät ehtojen täyttämisen entistäkin hel-pommaksi.

Työttömyysvakuutus on vakuutus sii-nä missä muutkin vakuutukset. Ethän ota kotivakuutustakaan siksi, että koti palaa, vaan siksi, että vahingon sattuessa sinul-la on turva takanasi.

Työttömyyskassan kautta voit työttö-mäksi jäätyäsi saada ansiopäivärahaa, joka on huomattavasti korkeampi kuin Kelan peruspäiväraha. Ansiopäiväraha lasketaan omista työssäoloaikaisista tuloista. Jo noin 1700 euron kuukausituloilla ansiosidon-nainen työttömyyskorvaus nousee kaksin-kertaiseksi peruspäivärahaan verrattuna.

Ansiopäivärahan saamisen ehdot

Ansiopäivärahan saamiseksi kassan jäse-nen täytyy täyttää tietyt ehdot. Ensim-mäinen on jäsenyysehto, jonka mukaan jäsenyyden kassassa on täytynyt kestää vä-hintään 34 työttömyyttä edeltävää kalen-teriviikkoa.

Opiskelija, joko sinulla on työttömyysvakuutus?

Ansiosidonnainen työttömyys­korvaus kasvaa tulojen mukaan, kun taas peruspäiväraha pysyy samana tuloista riippumatta.

2000

1800

1600

1400

1200

1000

800

600

400

200

01000 2152 3000

Palkka €/kk

Ansiosidonnainen päiväraha

Peruspäiväraha

€/kk

40001500 2500 3500 4500 5000

Ansiosidonnaisen päivärahan merkitys

Kesätyötä kiikarissa?

Miksi työttömyysvakuutuksesta pitäisi murehtia opiskeluaikana? Tietenkin siksi, että silloin sinulla on mahdollisuus hyödyntää opiskeluaika ja kerryttää ansiopäivärahan edellyttämät ehdot täy-teen opiskellessasi.

35INSINÖÖRIUUSI

Työnhaku käynnissä

Valtaosa ammattikorkeakoulujen tekniikan opiskelijoista työskentelee kesäisin. Viime

kesänä osuus töissä olleista kuitenkin romah-ti edellisiin vuosiin verrattuna. Suuret yrityk-set ilmoittivat rekrytointikielloistaan jo hyvissä ajoin ennen kesää ja heikot taloussuhdanteet vaikeuttivat monen työnsaantia. Valitettavaa, että työnantajat näkivät helposti työharjoitte-lijat ja kesätyöläiset enemmän kuluerinä kuin mahdollisuuksina.

Monilla opiskelijoilla kesätöiden haku on varmasti jo hyvässä vauhdissa. Toivottavasti on jo onnistanut ja työpaikka on varmistet-tu kesäksi.

Jos ei vielä näytä varmalta, ei kannata kui-tenkaan lannistua. Työnhakuun kannattaa pa-nostaa, jotta se oman alan työpaikka varmis-tuisi. Laadukkaalla oman alasi työkokemuksel-la saat tärkeää osaamista ja opit tärkeitä työ-elämätaitoja.

Liiton asiamiehet kiertävät tämänkin ke-vään aikana ammattikorkeakoulujen teknii-kan toimipisteillä työsuhdeasioiden merkeissä. Työsuhdeinfoissa saat tietoa insinööriopiskeli-joiden ja insinöörien työllistymisestä ja hyviä vinkkejä työnhakuun, työhaastattelutilantei-siin sekä työelämään. Kannattaa käydä kuun-telemassa ja kyselemässä, kun kierroksemme on omalla ammattikorkeakoulullasi.

Toivon, että tulevalle kesälle näkyisi jo pa-rannusta viime vuoden kesätyötilanteeseen ver-rattuna. Toivon myös, että työnantajat selkeästi viestittäisivät haluavansa opiskelijoita töihin. Viimevuotiset luvut opiskelijoiden työllisty-misessä eivät saa toistua.

Vielä kerran onnea työnhakuun ja muis-tathan syksyllä vastata työssäkäyntitutkimuk-seemme, jotta saamme taas ensi vuonna tär-keää tilastotietoa tämän vuoden työllistymis-tilanteesta.

Joona Haavisto

puheenjohtajaInsinööriopiskelijaliitto IOL ry

Muista uusia lehtitilauksesi: www.iol.fi /muutoslomake

Tekniikka ja Sauna -kisan voittajalaite ”SaunaX” eli saunan lämpö- ja kos-teusmittari. Kuva: Anu Kaasalainen.

Tekniikka ja X -kisa on Insinööri-opiskelijaliitto IOL ry:n perin-

teinen keksintökisa, jossa yksilöt tai joukkueet kisaavat insinöörimäisten keksintöjen ja vempeleiden parem-muudesta.

IOL:n hallitus päätti helmikui-sessa kokouksessaan kisan tämän-vuotiseksi aiheeksi Tekniikka ja Joukkoliikenne. Vempeleen eli kek-sinnön pitää jollain tapaa noudattaa Tekniikka ja X -kisan aihetta. Aikaa kilpailutyön tekemiseen on aina syk-syn Insinööriopiskelijapäiville asti. Tänä vuonna kilpailu ratkaistaan siis Tampereella Insinööriopiskelijapäi-villä 9.10.2010.

Kilpailun voittajan valitsee arvo-valtainen raati, joka Tekniikka ja X -kisan sääntöjen mukaan ottaa huo-mioon kekseliäisyyden, työn vaike-usasteen, työssä ilmenevän erityisen nokkeluuden ja annetun teeman to-teutumisen.

Viime vuonna Jyväskylässä Insi-nööriopiskelijapäivillä ratkotun Tek-niikka ja Sauna -kisan paremmuu-den vei kuopiolainen joukkue kek-sinnöllään ”SaunaX” eli binäärinen lämpö- ja kosteusmittari, joka il-moittaa arvot joko valoilla, morset-tamalla tai pe� ettiin morsetettuina sähköpulsseina.

Aikaisempien vuosien keksintö-jä ovat esimerkiksi polkijaa itseään ruoskiva polkupyörä, tekstiviestil-lä toimiva jukeboksi, kaljasampo, sukka housumankeli, potkukelkkaan integroitu tietokone, turkulaisvitsejä laukova Jukka-maskotti, oluen pika-jäähdyttäjä ja drinkinsekoitusauto-maatti.

Tutustu Tekniikka ja X -kisan sääntöihin IOL:n nettisivuilla opis-kelijakulttuuriosiossa. Lisätietoja ki-sasta saa liiton hallituksen kulttuu-rivastaava Juho Niemelältä (juho.niemela@iol.� ) sekä toimistolta. �

Tekniikkaa ja joukkoliikennettä Tampereen Insinööriopiskelijapäivillä

36

jäsenhankintaa ja -pitoa

Kuopion Insinöörit ohitti viime vuonna jäsenmäärässä Hyvinkää-Riihi mäen

Insinöörit ja kilpailee nyt 1 123 jäsenel-lään Etelä-Pohjanmaan kanssa Uuden In-sinööriliiton yhdeksänneksi suurimman yhdistyksen paikasta.

– Näkyvyys ”junioritoiminnassa” eli yhteistyö opiskelijoiden kanssa on meil-le tärkeää. Heidän joukossaan on meidän tulevat jäsenemme, kertovat KI:n aktiivit Johanna Kinnunen ja Timo Auvinen.

Kuopion Insinöörit järjestää kinralais-ten eli opiskelijoiden kanssa aloittavien ja valmistuvien tilaisuuksia vuosittain. Yh-distys osallistuu Kinran tukena koululla pidettyihin – erityisesti aikuisopiskelijoil-le suunnattuihin – standeihin.

– Näissä tilaisuuksissa saamme suoran kosketuksen tuleviin jäseniimme, Kinnu-nen ja Auvinen lisäävät. Isojen yhdistys tulee tutuksi opiskelijoille ja siirtyminen on helpompaa. Myös Silta-illat, jotka tu-kevat valmistuneiden insinöörien siirty-mistä Insinööriopiskelijayhdistyksestä Uuden Insinööriliiton jäsenyhdistyksen jäseniksi, ovat tärkeitä.

Opiskelijayhdistys Kinran puheen-johtajalla on tarkkailijan paikka KI:n hallituksen kokouksissa. Hallituksen jä-senistä joku puolestaan on nimetty opis-kelijavastaavaksi. Vuosittain vahvistetaan talousarvioon Kinran tukirahoitus. Opis-kelijavastaava pyrkii olemaan läsnä kai-kissa niissä tilaisuuksissa, joita opiskeli-jat järjestävät.

Paikalliset jäsenedut ovat myös osal-taan opiskelijoiden käytössä. He käyttä-vät mielellään muun muassa keilahalli-vuoroja. Kuopion Inssit -lehdessä esitel-lään kaikki jäsenedut, joista suurin osa on myös opiskelijoiden käytössä.

Kuopion Insinöörien toiminta-alueel-la on vähän isoja yrityksiä, jotka työllis-täisivät insinöörejä, joten työpaikoille on vaikea mennä rekrytoimaan jäseniä.

Tuuliajolla oleville eli liittoon kuulu-mattomille Kuopion alueen insinööreil-le ei suoranaisesti ole mitään kampanjaa. Halutessaan he voivat ottaa yhteyttä. Au-visen ja Kinnusen mukaan on mietitty, pi-täisikö heidän tavoittamisekseen Savon Sa-nomissa olla Kuopion Insinöörien mainos.

Liitto näkyväksi alueilla

Kuopion Insinöörit toivoo, että UIL on myönteisesti julkisuudessa näkyvä valta-kunnallinen erityisesti aatteellinen järjes-tö. Liiton tehtävänä on vaikuttaa insinöö-ri-tehtäviä koskevaan lainsäädäntöön, ku-ten A2-asetuksen hoitamiseen sekä valta-kunnallisesti sekä EU:ssa.

Kuopion Insinöörit toivoo liiton jal-kautuvan maakuntiin valtionhallinnon ELY-keskusten kanssa samoille paikka-kunnille. Näin oltaisiin lähellä sekä tärkei-tä vaikutuspaikkoja että jäsenkuntaa. n

Jäsenhankinnan keinot hallussa Kuopiossa

Jäsenhankinta ja -pito oli vahvasti

esillä järjestöjohdon neuvottelupäi-

villä Kuopiossa 5.-6.2. Syvennymme

aiheeseen tarkemmin Uusi Insinööri

-lehden numerossa 4/10.

Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Vaikka Itä-Suomi on ollut

muuttotappioaluetta

1960-luvulta lähtien,

jäsenmääräkehitys on alueen

insinööriyhdistyksissä ollut

poikkeuksellisen voimakasta.

Johanna Kinnunen, Jyri Hakkarainen, Ju-ho Kauppinen, Timo Auvinen ja Simo Tu-runen tietävät, että hyvät yhteydet opis-kelijayhdistykseen tuottaa parhaat tulok-set jäsenhankinnassa.

37InsInöörIUUSI

Teksti: Ira Laitakari-Svärd, asiamies, YTY n Kuva: Kirsi Tamminen

Pohjoismaiset palkansaajakeskusjärjes-töt pohtivat korkeasti koulutettujen

yrittäjyyttä tammikuisessa konferenssissa Norjassa. Yliopistojen ja korkeakoulujen rooli yrittäjäkulttuurin pohjan rakentami-sessa nousi tärkeänä asiana esiin.

Norjan korkeakoulutus- ja tutkimus-ministeri Tora Aasland esitteli tuoreen toimenpideohjelman yrittäjyydestä vuo-sille 2009–2014. Sen tavoitteena on, et-tä Norja on kansainvälisen tason johta-ja yrittäjyyden ja tiedon yhdistämisessä. Norja toivotti muut Pohjoismaat tervetul-leiksi mukaan kilpailemaan johtopaikasta.

Ministerin mukaan uudenlainen tieto-yrittäjyys on myös tie ulos kriisistä, ku-ten jälkimainingeissaan olevasta finanssi-kriisistä.

Norjalaiset tavoittelevat yrittäjyys-asenteen ja innovoinnin kyvyn juurrut-tamista kaikille koulutusasteille – päivä-koti-ikäisistä lapsista lähtien. Viranomais-ten on luotava puitteet koulutusjärjestel-män kehittämiselle. Parhaat tulokset saa-vutetaan, kun uteliaisuus yhdistetään ana-lyyttisen ajatteluun.

Norjalaiset haluavat nähdä innovaa-tiot laaja-alaisesti: ne eivät ole vain yritys-

Viime syksynä käynnistivät akavalaiset liitot ja niiden paikalliset yhdistykset

Pohjois-Pohjanmaan Omatoimisen työl-listymisen tuki ry:n eli PPOTTYn.

Hankkeen suurimmat kohderyhmät ovat insinöörit, diplomi-insinöörit, kaup-patieteen maisterit sekä tradenomit. Taus-taliittoina ovat Uusi Insinööriliitto UIL, Tekniikan akateemisten liitto TEK, Eko-nomiliitto SEFE ja Tradenomiliitto TRAL.

Projektin rahoitus on yhä käsittelyssä ELY-keskuksessa. Toimintaa on kuiten-kin jo käynnistetty pienimuotoisempa-na. Keväällä on tarjolla seuraavanlaista koulutusta:

• Jatko-opiskelemaan ammattikorkea-kouluun sekä aikuiskoulutustuestaMaaliskuussa, tarkka aika ilmoitetaan osoitteessa: www.uil.fi/ppottykoulutukset.

• Työttömyysturvasta ja työsopimuksen sisältökuvioistaTiistaina 30.3. klo 12–15.

Kouluttajina YTN-liittojen asiamie-het Jukka Orava ja Mikko Sormunen.

• Vinkkejä työnhakuun ja haastatteluunKeskiviikkona 7.4. klo 12–14

Kouluttajina asiamies Mikko Sor-munen ja Elektrobitille väkeä haastatel-lut Tuulia Myöhänen. • Itsetuntemuksen kautta kohti mielekästä työuraaKeskiviikkona 14.4. klo 12–15Tunnista omat vahvuutesi, tiedosta ke-hittämiskohteesi. Kouluttajana Arja Ul-jas SEFE:stä. • Työoikeuskikkoja työttömälleTiistaina 20.4. klo 12–15Puhujana Tradenomiliiton johtava laki-mies Esa Schön. • Urahallinta – ura hallussa?Keskiviikkona 28.4. klo 12–15Kouluttajana UIL:n urahallinta-asiantun-tija Seija Utriainen. • Töihin Eurooppaan?Huhtikuussa, tarkka aika ilmoitetaan

osoitteessa: www.uil.fi/ppottykoulutuksetPuhujina Oulun TE-toimiston EURES-asiantuntijat. • Työttömyysturvasta ja työsopimuksen sisältökuvioistaTiistai 18.5. klo 12–15.Kouluttajina YTN-liittojen asiamiehet Jukka Orava ja Mikko Sormunen. • Yrittäjäksi-infoToukokuussa, tarkka aika ilmoitetaan osoitteessa: www.uil.fi/ppottykoulutukset

Kaikki koulutukset järjestetään Uuden Insinööriliiton toimistolla (Hallituskatu 29A, 4. kerros). Koulutuksiin ilmoittau-dutaan sähköisesti osoitteessa: www.uil.fi/ppottykoulutukset

Lisätietoja:

Harri Haapasalo, harri.haapasalo@uil.fi

0400 585 052

Mikko Sormunen, mikko.sormunen@uil.fi

040 721 6879

Korkeasti koulutettuja kaivataan yrittäjiksiTietointensiivisten yritysten merkitys kriisiaikoina herättää keskus­telua kaikissa Pohjoismaissa. Laajasti puhuttaa myös se, miten Pohjoismaissa saataisiin houkuteltua korkeasti koulutetut perus­tamaan yrityksiä.

Teksti: Heidi Husari, elinkeinoasioiden päällikkö

talouden keksintöjä tai teknologisia tuot-teita. Innovaatioilla on valtava merkitys tulevaisuuden ansaintalogiikassa, kun tie-topatentteja, merkkisuojia ja immateriaa-lioikeuksia määritellään keksintöjen ta-loudelliseksi hyödyntämiseksi.

Norjalaisia ja suomalaisia yhdistää yritysten ja oppilaitosten yhteistyön ar-vostus. Konferenssissa myös opiskelijoi-den oikeudet tekemiinsä keksintöihin nostettiin esiin. Norjalaisministeri lupa-si tarjota kaikille mahdollisuuden yrit-täjyyteen ja innovaatioihin tähtäävään koulutukseen ennen toimenpideohjel-man päättymistä.

Elinkeinopoliittisesti näkökulmasta kyse on paljon laajemmasta kysymykses-tä kuin itsensä työllistämisestä – korkeasti koulutetut ovat myös uuden työn luojia ja muiden työllistäjiä. n

Pohjois­Pohjanmaalla PPOTTY tukee työllistymään

38

Nyt sesonkitilauksena edullisesti. Tilaa viimeistään15.3.

39INSINÖÖRIUUSI

jäsentietopalvelu tiedottaa

Jäsentietopalvelussa on vielä ruuhkaa vuodenvaihteen alennushakemusten

poikkeuksellisen suuresta määrästä joh-tuen. Puhelinpalvelussa ei enää pääsään-töisesti ole jonoja, mutta sähköpostien ja alennuskäsittelyiden viiveet ovat vielä täl-lä hetkellä pitkiä. Ruuhkaa puretaan kui-tenkin ripeään tahtiin. Kiitämme kärsiväl-lisyydestänne!

Olethan muistanut maksaa jäsenmaksusi?

Muistuttelemme vuoden 2009 puuttuvis-ta jäsenmaksuista lähiaikoina. Hoitamalla puuttuvat maksut viimeistään laskun erä-päivään mennessä säilytät jäsenyytesi voi-massa etkä menetä etujasi.

Muistutuslaskua ei vielä tässä yhtey-dessä lähetetä jäsenille, jotka ovat hake-neet alennusta viime vuoden jäsenmak-sustaan, vaan alennusta hakeneet saavat

alennuskäsittelyn jälkeen laskun alen-nuspäätöksen mukana, jos maksettavaa jää. Jos olet lähettänyt alennushakemuk-sen ja silti saat muistutuksen, pyydäm-me, että lähetät hakemuksesi uudelleen.

Jos saat muistutusmaksun, vaikka olet maksanut kaikki viime vuotta koskevat jä-senmaksusi, suosittelemme ennen yhtey-denottoa tarkistamaan, ovatko kaikkien maksusuoritusten viitteet olleet oikeat. Lähes poikkeuksetta tällaisissa tapauksis-sa on kyse siitä, että viitenumero on ollut virheellinen ja asian oikaisemiseksi riittää näin ollen ilmoitus jäsentietopalveluun käyttämästäsi viitteestä ja maksupäivästä.

Jäsenkortti- ja laskuasiat

Valtaosa jäsenistä on saanut vuoden 2010 jäsenpostituksen. Postitukset ovat kuiten-kin vielä osittain kesken; pahoittelemme viivettä. Ellet ole vielä saanut jäsenkorttiasi

ja olet lähdössä matkalle, muistathan, että voit tulostaa matkalle mukaan vakuutus-todistuksen jäsensivuilta kohdasta Jäsen-palvelu tiedottaa > Vakuutusasiat.

Verotiedot

Tiedot viime vuonna maksamistasi jäsen-maksuista on toimitettu verottajalle. Jä-senmaksusuoritus vähennetään sen vuo-den verotuksessa jonka aikana se on mak-settu – vaikka se koskisi esimerkiksi edel-lisen vuoden jäsenmaksua. �

� Osaava yhdistys – yhdistystoiminnan perusteet

Helsinki 8.5. klo 9.30–16.00. Ilmoittau-tuminen 16.4. mennessä. 170 euroa.

Koulutuksessa tarkastellaan eri toimi-joiden rooleja onnistuneessa hallitustyös-kentelyssä sekä jäsenlähtöisen toiminnan kehittämisessä. Koulutuksen aikana kes-kustellaan sitoutumisesta, motivaatiosta ja luottamuksesta yhdistystoiminnassa.

Koulutuksessa osallistujat saavat eri-laisia helposti sovellettavia työvälineitä, kertaavat tarpeen mukaan kokoustekniik-kaa ja yhdistyslakia sekä analysoivat pää-töksenteon merkityksiä.

� Yhdistyksen taloudenhoidon perusteet

Lahti 21.5. klo 10–18 ja 22.5. klo 9–14.30, ilmoittautuminen 21.4. men-nessä. 170 euroa.

Kurssilla tehdään käytännön harjoi-tuksia. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. tilin-avaus, tositemerkintä, tilikirjaus, tilinpää-tös, talousarvio, talouden hallinta ja val-

vonta. Kurssilla tutustumme myös kirjan-pito-ohjelman mukanaan tuomiin hyö-tyihin verrattuna manuaaliseen kirjanpi-toon. Kouluttaja esittelee lyhyesti yhden maksuttoman ohjelman toimintaa.

� Miten tuen jäseniä muuttuvassa työelämässä?

Jyväskylä 17.4. klo 9.30–16.00, ilmoit-tautuminen 17.3. mennessä.110 euroa.Kurssisisältö:• työelämän muutokset ja jäsenten tar-

peet muutoksessa,• yhdistystoimijoiden keinot tukea jä-

seniä muutoksessa,• yhdistyksen toiminnan kehittäminen.

� Työpaikan keskustelut palkasta ja kehittämisestä

Helsinki 24.4. kello 9.30–16.30. Ilmoit-tautumiset 1.4. mennessä. Kurssimaksu: 110 euroa. Kurssille otetaan enintään 30 osallistujaa.

Kurssilla käsitellään työpaikkojen ”uusia” keskusteluja: kehityskeskustelu-

ja, palkkakeskusteluja ja tavoitekeskuste-luja sekä niihin valmistautumista. Näitä keskusteluja työpaikoilla käydään yhä use-ammin esimiehen ja työntekijän kesken. Keskustelut ovat esimiehen keinoja johtaa erityisesti monimuotoisessa ja osaavassa organisaatiossa työskentelevien suoritusta ja ohjata organisaatiota muutoksessa. Kes-kustelut vaativat työntekijöiltä ja etenkin henkilöstön edustajilta uusia valmiuksia.

� Yt-menettelypäivä

Rovaniemi 20.5. klo 9.30–17.00, ilmoit-tautuminen 20.4. mennessä. 195 euroa.

Koulutuksessa käydään läpi yt-menet-telylain tarjoamia mahdollisuuksia ja opi-taan lukemaan yrityksen tilinpäätöstieto-ja. Koulutuksen aikana osallistujat tutus-tuvat muiden liittojen samalla alueella toi-miviin luottamusmiehiin ja yhdyshenki-löihin sekä vaihtavat kokemuksia toimi-vista käytännöistä. �

Lisätietoja ja ilmoittautumiset:

www.tjs-opintokeskus.fi .

TJS Opintokeskus kouluttaa

40

mennen tullen

n HELSINGIN INSINöörIt

Piiat (Jean Genet) torstaina 25.3. klo 19.00, Teatteri Jurkka, Vironkatu 7, Hel-sinki.

Näytökseen on varattu 50 lippua 18 euron hintaan Helsingin insinöörien jä-senille ja ystäville (max 2 lippua/jäsen).

Aikamagia sunnuntaina 28.3. klo 13 ja 15 Teatteri Hevosenkengässä, Juhannus-mäki 2, Espoo.

Koko perheen fantasiaseikkailu, jossa lennetään kuuhun ja ystävystytään ava-ruusolioiden kanssa. 3-vuotiaasta vaarei-hin ja mummoihin. Kesto noin 50 min. Seikkailu on maksuton HI:n jäsenille per-heineen.

Esitystalous perjantaina 10.9. kello 19.00 Espoon kaupunginteatteri, Revon-tulihalli, Tapiola.

Näytelmä on Juha Jokelan, Mobile Horrorin ja Fundamentalistin kirjoitta-jan uusin hyperajankohtainen uutuusnäy-telmä. Liput 20 euroa.

Huima satiiri politiikasta ja businek-sestä – ja niiden esittämisestä. 16.4. Esi-tystalous-lippumme myytiin hetkessä loppuun. Syksylle olemme ostaneet ko-ko näytöksen. Tee varauksesi pikaisesti; liput näyttävän jälleen menevän käsistä!

Keväinen kulttuuriretki Tuusulaan 22.5. Tutustumme Tuusulan kulttuurikoh-

teisiin ja ympäristöön. Lähtö klo 9 ja pa-luu noin 17-18.

Helsingin kaupunginorkesterin Vappu-matinea – 127-vuotias ikivihreä lauan-taina 1.5. Finlandia-talo klo 14.00.

Tänä vappuna korokkeelle nousee Helsingin kaupunginorkesterin emeri-tus ylikapellimestari Leif Segerstam. So-listeina kuullaan trumpettitaitureita Brit-tein saarilta, HKO:n Simon Coxia sekä Huw Morgania.

Kokopäivänretki Kotkaan lauantaina 21.8. Mukaan mahtuu 45 ensiksi ilmoit-tautunutta. Vierailukohteina ovat Kotkan merimu-seo ja Maretarium, mahdollisesti myös

n LaHdEN SEuduN INSINöörIt

Kevätkokous torstaina 22.4. klo 18.00 Toriklubilla, Vapaudenkatu 12 sisäpiha.

Tarjoilujen järjestämiseksi ennakkoil-moittautumiset 30.3. mennessä sähkö-postilla hallitus@lsi.fi

n tampErEEN INSINöörIt

Vierailu Ydinvoimalaan la 27.3. klo 9.00 –17.00, Olkiluoto.Tervetuloa koko per-heen retkelle Olkiluodon Ydinvoimalaan. Lähtö klo 9.00 Keskustorilta, vanhan kir-kon edestä, paluu noin klo17.00. Ilmoit-tautumiset ke 10.3. mennessä.

Amatöörit to 8.4. klo 19.00, Ylioppilas-teatteri AMATÖÖRIT! on dokumentti-teatteriesitys amatööriydestä. Liput 7 €/ hlö (norm.12€). Ylioppilasteatteri, Itse-näisyydenkatu 12–14.Ilmoittautumiset to 1.4. mennessä.

Kotkan saaren ympäriristeily. Arvio ret-ken hinnaksi on noin 30-40 euroa ilman ruokailua. Lopullinen hinta varmistuu ke-vään aikana.

Ilmoittautumiset ja varaukset HI:n toi-mistosta: ilmoittautumiset@helins.fi tai puh. (09) 477 4540.

Helsingin Insinöörit HI ry:nsääntömääräinen vuosikokouspidetään torstaina 29. huhtikuuta 2010 klo 18.00 alkaen Helsingin In-sinöörien toimistolla, Tietäjäntie 4, Pohjois-Tapiola, Espoo.Kokouksessa käsitellään:• hallituksen kertomus toiminnasta 1.1.–31.12.2009• tilinpäätös vuodelta 2009, tilintar-kastajien lausunto ja vastuuvapauden myöntäminen

Esityslista ja muut kokousasia-kirjat jaetaan kokouksen alussa. Ne ovat saatavissa myös 26.–29.4.2010 klo 9–16 yhdistyksen toimistolta, Tietäjäntie 4, Pohjois-Tapiola, Espoo.

Kokoukselle tarkoitetut aloitteet on oltava yhdistyksen toimistolla vii-meistään 8.4.2010.

Ammunnan kokeilu ke 14.4. klo 17.30, Ilma-aserata, Tavataan Peltokatu 16 D, jossa aluksi pieni tietoisku aseiden käsit-telystä sekä käytös ampumaradalla. Asei-na ilmakiväärit, ilmapistoolit ja laserpis-tooli. Ilmoittautumiset ti 6.4. mennessä.

Delfinaario su 18.4. klo 13.00. Esitys alkaa klo 13.00 ja kestää noin 30 minuut-tia. Liput 7 €/hlö (norm.10 €). Ilmoittau-tumiset pe 9.4. mennessä.

Vuoden nuori taiteilija 2010 Anni Lep-pälä to 22.4. klo 16.30–18.00. Valokuva-näyttelyyn Tampereen Taidemuseossa, Puutarhakatu 34. Ilmoittautumiset to 8.4.mennessä.

Wappubrunssi la 1.5. klo 11.00–12.30. Mukavaa yhdessäoloa koko perheelle. 50 ensimmäistä mahtuu mukaan. Ilmoittau-tumiset ke 28.4. mennessä.

Tatun ja Patun outo loma pe 7.5 klo 18.30, Ahaa Teatteri. Liput 10euroa/hlö (norm. 17,-/hlö). Ahaa-teatteri Hatan-pään valtatie 6. Ilmoittautumiset to 8.4. mennessä.

Likkojen lenkki Tampereella, Pyynikin urheilukentällä, la 22.5.2010 klo 12–18

Paintball, la 29.5.2009 klo 12–18

Kesäteatteri Diivat ke 16.6. klo 19.00, Tampereen Komediateatteri.

Työmarkkinaristeily touko-kesäkuussa

Sauna Open air -festivaali to 10.6.

Tarkemmat tiedot tapahtumista Insu 2/2010.

41INSINÖÖRIUUSI

TsemppilomalleA-lomien tsemppiloma on suosittu työssä jaksamista edistävä loma, joka antaa

uutta potkua työelämään ja hyvää oloa. Tsemppiloma järjestetään kahdessa osassa

Ikaalisten kylpylässä. Vuoden 2010 aikana järjestetään kahdeksan lomajaksoa.

Lomalla on

:: monipuolinen fyysiseen ja psyykkiseen jaksamiseen tähtäävä ohjelma ryhmässä

:: kuntoutuslaitoksen psykologi, lääkäri ja fysioterapeutti kurssilaisten tukena

:: majoitus kahden hengen huoneissa ja puolihoito+

:: lomatuetut hinnat: I jakso (5 vrk) 159 euroa, II jakso (4 vrk) 140 euroa.

A-lomat ry | Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki | puh. 020 111 2770 (arkisin 9–12) | info@a-lomat.fi

ww

w.a

-lom

at.fi

Tutustu tsemppilomaan ja hae lomalle

� TURUN INSINÖÖRIT TUIKE

Zumbaa lajikokeilunaNyt on mahdollisuus tutustua Zumbaan. Meille on varattu yksityistunti 20.3 klo 13.00–14.00. Ilmoittautumismaksu on 3 € / hlö. Sitovat ilmoittautumiset 13.3 mennessä osoitteeseen: tuikeilmoittau-tumiset@hotmail.com HUOM! tunti on vain naisille.

Koko perheen kesäretki LinnanmäelleLauantaina 19.6. lähdetään perinteiselle kesäretkelle Linnanmäelle.

Tarkempia tietoja tulossa nettiin www.tuike.�

TUIKE juoksee ja juoksuttaa TUIKE osallistuu alla oleviin juoksuihin vuonna 2010.

Ilmoittautumiset osoitteeseen tuikeil-moittautumiset@hotmail.com.

Ilmoittautumismaksu on 5 €/tapah-tuma/TUIKE jäsen tai avec.

Huom. Helsinki City Maratonille jo-kainen hoitaa ilmoittautumisen omakus-tanteisesti itse, TUIKE järjestää kuljetuk-sen pelipaikalle ja takaisin kotikylään.Su 18.4.2010 Masku maratonLa 3.7.2010 Paavo Nurmi MarathonLa 14.8.2010 Helsinki City MarathonLa 18.9.2010 Ruissalojuoksut

Les Miserables, Åbo Svenska Teater, perjantaina 8.10. klo 19.00. Tilaisuus on avec.

Lisätietoa www.tuike.�

Lue uusin verkkolehti!

42

järjestöasiaa

KESKUSTOIMISTORatavartijankatu 2, 8. krs. 00520 HELSINKIpuhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fisähköposti:etunimi.sukunimi@uil.fi

TOIMINNAN JOHTOpuheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 8101. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 050 530 8242varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

HALLINTO- JA LAKIYKSIKKÖjohtaja Ari Kiiras, 0201 801 814taloushallinto:talouspäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865lakimiehet:työelämän oikeudelliset palvelut0206 93 858lakimiehet@uil.fijohtava lakimies Kati Hallikainenassistentti Paula TapanityösuhdelakimiehetJemina Fabritius, Maria Harju, Olli Nurminen, Hanne Salonen ja Juha TeerimäkityösuhdeneuvojatLiisa Reunanen ja Tiina Savikko

TYÖSUHDE-JA NEUVOTTELUYKSIKKÖjohtaja Ismo Kokko 0201 801 840assistentti Tea Tähkäpää 0201 801 851Yksityisen sektorin asiamiehetTomi Seppä, 0201 801 844Juha Simell, 0201 801 848Björn Wiemers, 0201 801 836Julkisen sektorin asiamiesJuha Särkkä, 0201 801 843Elinkeinoasioiden päällikköHeidi Husari, 0201 801 839

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN

Etelä-Suomialueasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

Länsi-Suomialueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856Isolinnankatu 24 A 5. krs. 28100 Pori

Pirkanmaa ja Kanta-Hämealueasiamies Tapio Soltin, 0201 801 855Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere

Keski-Suomi ja Päijät-Hämealueasiamies Olli Backman, 040 579 5116Kalevankatu 4, 5krs. 40100 Jyväskylä

Itä- ja Kaakkois-Suomialueasiamies Eero Seppälä, 0201 801 857Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli

Pohjois-Suomialueasiamies Harri Haapasalo, 0400 585 052alueasiamies Mikko Sormunen, 040 7216 879Hallituskatu 29 A 4. krs. 90100 Oulu

JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖjohtaja Ari Impivaara, 0201 801 822assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Järjestötoimintajohtaja Ari Impivaara, 0201 801 822asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824toimistopalvelusihteeri Maria Varvikko, 0201 801 872toimistoemäntä Pirjo Takala, 0201 801 868

Jäsentietopalvelu 0206 93 877palveluaika klo 10–14 ma-ti, to-pejasen@uil.fi

jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt 0201 801 862kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman,Anne Kyllönen ja Tarja Mörskytyönantajaperintä 0201 801 833

Viestintätoimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 827toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819

Atkatk-päällikkö Kari Malinen, 0201 801 825järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 816

KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖjohtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820assistentti Anne Herne, 0201 801 841

Koulutus- ja urapalvelutjohtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821

Tutkimustoiminta ja palkkaneuvontatutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki, 0201 801 870

Opiskelija-asiatinfo@iol.fiopiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja)Ulla-Mari Pasala, 0201 801 830projektiasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 832assistentti Pia Haveneth, 0201 801 834assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831kenttäasiamiehetAnu Kaasalainen, 040 552 7990Annika Kujansuu, 040 518 0058Tiina Lahtiluoma, 040 745 1749

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT

HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RYTietäjäntie 4, 02130 Espoopuh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442järjestösihteeri Jaana Kälviäinenjaana.kalviainen@helins.fiasiamies Kari Ritvasalopuh. (09) 477 45 410, 045 314 8400kari.ritvasalo@helins.fitoimisto@helins.fiwww.helins.fi

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RYEteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäkitoimisto@hyri.fiwww.hyri.net

HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RYPuusepänkatu 5, 2. krs., 13111 Hämeenlinnawww.uil.fi/hml

KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RYPL 454, 40101 JyväskyläKivääritehtaankatu 8, 4. krs. www.ksinsinoorit.com

LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RYRautatienkatu 19 A, 15100 Lahtipuhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393lsi@lsi.fiwww.lsi.fi

LAPIN INSINÖÖRITKorkalonkatu 18 C 96200 Rovaniemiwww.uil.fi/lappi

LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRITMeripuistonkatu 16, 5krs.94100 Kemi

MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ryOlympiakatu 1665100 Vaasa

MIKKELIN INSINÖÖRIT RYVuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkelifaksi (015) 361 832

SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RYPL 129, 24101 Salosai@sai.fiwww.sai.fi

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RYIsolinnankatu 24, 28100 PORIpuhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313sati@satakunnaninsinoorit.fi

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RYOtavalankatu 9 A, 33100 Tamperepuhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444toimistosihteeri Tarja Virtanentarja.virtanen@tampereeninsinoorit.fitoiminnanjohtaja Jyrki Koskinengsm 0400 338 024jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fitoimisto@tampereeninsinoorit.fiwww.tampereeninsinoorit.fi

Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat

Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30.Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.fi.Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja sähköpostitse jasen@uil.fi.

43INSINÖÖRIUUSI

KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RYPL 454, 40101 JyväskyläKivääritehtaankatu 8, 4. krs. www.ksinsinoorit.com

LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RYRautatienkatu 19 A, 15100 Lahtipuhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393lsi@lsi.fi www.lsi.fi

LAPIN INSINÖÖRITKorkalonkatu 18 C96200 Rovaniemiwww.uil.fi /lappi

LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRITMeripuistonkatu 16, 5krs.94100 Kemi

MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ryOlympiakatu 1665100 Vaasa

MIKKELIN INSINÖÖRIT RYVuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkelifaksi (015) 361 832

SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RYPL 129, 24101 Salosai@sai.fi www.sai.fi

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RYIsolinnankatu 24, 28100 PORIpuhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313sati@satakunnaninsinoorit.fi

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RYOtavalankatu 9 A, 33100 Tamperepuhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444toimistosihteeri Tarja Virtanentarja.virtanen@tampereeninsinoorit.fi toiminnanjohtaja Jyrki Koskinengsm 0400 338 024jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi

Stipendejä insinööreille

Insinöörisäätiön hallitus on päättänyt jakaa stipende-jä, joita voivat hakea valmiit jo opintonsa suoritta-

neet insinöörit. Säätiön sääntöjen mukaan stipendien tarkoituksena on tukea insinööritutkintoa täydentä-vää koulutusta tai insinööritieteitä hyödyntävää tut-kimustyötä. Toiseen tutkintoon (esim. DI tai maiste-rin tutkinto) tähtäävää koulutusta ei ole säätiön puit-teissa mahdollista tukea.

Stipendinhakijan tulee olla Uuden Insinööriliiton jäsenyhdistyksen jäsen.

Stipendin saajien on stipendin myöntämisen jäl-keen toimitettava säätiölle todistus suoritetusta opin-näytteestä, laaditusta raportista tai tutkimusselostees-ta sen valmistuttua (älä siis lähetä todistusta vielä ha-kemuksen mukana).

Säätiön hallitus käsittelee hakemukset pääsääntöi-sesti kerran vuodessa marraskuussa. Myönnetyistä sti-pendeistä tiedotetaan Uusi Insinööri -lehdessä.

Hakemus tulee olla enintään yhden sivun mittainen ilman liitteitä ja siinä tulee olla seuraavat tiedot:• stipendin tarkoitus• henkilön täydellinen nimi• henkilötunnus• osoite• puhelinnumero tai sähköpostiosoite• jäsenyhdistys• pankkiyhteys

Stipendihakemukset osoitetaan Insinöörisäätiön hal-litukselle ja ne tulee toimittaa lokakuun 31. päivään mennessä. Katuosoite: Ratavartijankatu 2, 00520 Hel-sinki. Sähköpostiosoite: merja.parkkinen@uil.�

Lisätietoja saa tarvittaessa alla mainituilta säätiön hal-lituksen jäseniltä.

Pertti Porokari pertti.porokari@uil.� Aulis Huikko aulis.huikko@pp.inet.� Timo Härmälä timo.t.harmala@elisanet.� Pekka Laakso pekka.laakso@suomiforum.comPekka Liimatainen pekka.liimatainen@tiehallinto.� Ulla-Mari Pasala ulla-mari.pasala@iol.� Hannu Saarikangas hannu.saarikangas@uil.�

Tulevaisuuden turvaa

Insinöörikö lähtisi sateeseen ilman

Insinöörikö lähtisi sateeseen

Insinöörikö lähtisi sateeseen

Insinöörikö lähtisi sateeseen

Insinöörikö lähtisi sateeseen

Insinöörikö lähtisi sateeseen

Insinöörikö lähtisi sateeseen

Insinöörikö lähtisi sateeseen

Insinöörikö lähtisi sateeseen

Insinöörikö lähtisi sateeseen

Insinöörikö lähtisi sateeseen

Insinöörikö lähtisi sateeseen

Insinöörikö lähtisi sateeseen

Turvaa joka kelillä

Työuran aikana eteen tulee usein yllättäviä tilanteita. Paras tapa tur-

vautua ja varautua työelämän eri käänteisiin on liittyä jäseneksi ajoissa.

Tässä on pari esimerkkiä.

Liiton laki- ja luottamusmiehet auttavat ja neuvovat Sinua ongelmati-

lanteissa ja kaikissa työsuhteeseen liittyvissä asioissa. IAET-työttömyys-

kassa tuo taloudellista turvaa työttömyyden tai lomautusten varalle.

Uuteen Insinööriliittoon kuulutaan jäsenjärjestön kautta. Jos et vielä ole

jäsen, tänään on hyvä päivä liittyä. Osoite on www.uil.fi

LIV

E H

ELs

Ink

I

1406 VASA_ilmot1,2,3,4Orig.indd 3 23.3.2009 14.47