UU

SI

10/200710/2007

Ari Vainio ja Elisa Lehikoinen:

Salon kuntaliitos onnistuu!

2

Kannen kuva: Esa Kulmala

sisältö

Pääkirjoitus ............................................5Motivoiko jatkuva muutos?•

Uutisia ..................................................6Kolumni.................................................8

Paras-hanke yllättänyt•Puheenjohtajan palsta .............................9

Tärkeä vuosi•Kunta-asiaa ..........................................10

Kuntaliitos on myös henkilöstön asia•Salo näyttää esimerkkiä muille kunnille•Kunta-asiat keskitetään •valtiovarainministeriöönElintarvikeasiat kootaan maa- ja •metsätalousministeriöönKunta-alan sopimus lisää palkkakuluja, •mutta kasvattaa verotulojaUIL yhdistää myös erityishuollon •ammattilaisia

Totta ja tutkittua ...................................20Kuntajohtajien myönteisyys •Paras-uudistukseen lisääntynytKunta-alan työoloissa edelleen •parannettavaaTyö kuormittaa kunnissa•

Maailmalta ...........................................22

Osaaminen ...........................................24Outokummun Metalli laajentaa•Weme.fi:stä tukea naisille•Saariselkä siirtyy bioenergian käyttöön•Päästöjen vähentäminen haaste •laivarahtiliikenteelle

Edunvalvontaa ......................................30Keskusjärjestöjen koordinoitava •neuvottelukierrosta paremminPoliitikkojen lupaukset loivat liian suuria •odotuksia kunta-alalleTupottomuus ei vähennä Akavan kiireitä•Uusi TEM on Suomen modernein •organisaatioYTN:n rakennusala jätti työnantajalle •esityksen työehtojen kehittämisestä

Tekniikkaa............................................40 Naiskeksijäpalkinto Aino Heikkiselle•

Pakina .................................................41

Oikeutta...............................................42Hoitovapaan keskeytys uuden raskauden •takiaTyösuhteiden ketjuttamisen valvonta kiristyy•

Opiskelija-asiaa ....................................44

Kuntauutisia ........................................46

Mennen tullen ......................................49

Järjestöyhteydet ....................................50

Jäsenasiaa ...........................................51

26Inarin kunnassa lisätään omavaraisuutta ja koti-maisuusastetta lämmön-tuotannossa, kun Saari-selälle valmistuu uusi, pääosin kotimaista bio-polttoainetta käyttävä kaukolämpölaitos, sanoo energiapäällikkö Markku Nivakoski Inergia Lämpö Oy:stä.

10Laadukkaat hyvinvointipalvelut yhdessä voi-makkaan elinkeinopolitiikan kanssa takaavat myös henkilöstölle kehittymismahdollisuuksia vuoden 2009 alussa starttaavassa Salon kau-pungissa, uskovat Kuntien Insinöörit KI:n ak-tiivit Ari Vainio ja Elise Lehikoinen.

3InsInöörIUU

SI

18.10. numero 10/2007

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja mui-den tekniikan ammattilaisten järjestölehti.Aikakauslehtien liiton jäsen.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ryNya Ingenjörsförbundet IF rf

Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs00520 HelsinkiPuhelin, vaihde 0201 801 801Faksi 0201 801 880www.uil.fi

Päätoimittaja Suvi Veramo 0201 801 815

ToimitussihteeriIlona Mäenpää 0201 801 826

ToimittajaPäivi-Maria Isokääntä 0201 801 827

TaittoKaaripiste Oy

Ilmestymispäivät200722.11., 20.12.

Tarkastettulevikki61 449 kpl (17.1.2007)

Painos73 000

Osoitteenmuutoksetpuh. 0201 801 877opiskelijat 0201 801 864

Painopaikka Acta Print Oy

Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat

Aukeama mv 3 000 € /2-väri 3 600 € /4-väri 4 300 €Sivu mv 1 700 € /2-väri 2 100 € /4-väri 2 500 €1/2sivumv 1 200 € /2-väri 1 1500 € /4-väri 1 800 €1/4sivumv 800 € /2-väri 1100 € /4-väri 1 300 €

Tilaushinta 45 €/vuosikerta

IlmoituksetjatilauksetSinikka Aho-Salomaa 0201 801 819

ISSN 1796-8178

Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset alle-kirjoitettiin maanantaina 1. lokakuuta 2007. Sopimuksia allekirjoittamassa neuvottelujoh-taja Jukka Kauppala (kolmas oikealta) ja UIL:n 1. varapuheenjohtaja, KTN:n puheen-johtaja Keijo Houhala (neljäs oikealta).33

Ylemmät toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Sture Fjäder suhtautuu paikalliseen sopimiseen epäillen. Tällä liittokier-roksella on sovittu taval-lista hanakammin yri-tyskohtaisesti jaettavista palkkaeristä. Yrityskoh-tainen sopiminen ei kui-tenkaan Fjäderin mie-lestä ole onni ja autuus.

31

Kim

mo

Bra

ndt

5InsInöörIUU

SI

pääkirjoitus

Motivoiko jatkuva muutos?

lokakuu 2007

Suvi Veramo

suvi.veramo@uil.fi

5

Parikymmentä vuotta sitten vitsailtiin eräästä kotimaisesta yrityksestä, jossa oli jokaiselle vuodenajalle oma organisaationsa. Huhuttiinpa jopa, että siellä olisi ollut henkilökunnan huonekalujen alla pyörät, jotka mahdollistivat nopeatkin

yksikön vaihdokset. Tänään vuodenaikaorganisaatiot eivät enää ole vitsi, vaan ikävä kyllä monessa yrityksessä totisinta totta.

On syytä kysyä, kuka hyötyy jatkuvista organisaatiomuutoksista? Henkilökuntaa ne eivät ainakaan motivoi ja tuskin ne tehostavat toimintaa tai parantavat tulostakaan mitenkään, kun kukaan ei tiedä, mihin suuntaa pitäisi olla menossa. Näin ollen niis-tä eivät hyödy edes omistajat. Luodaanko uusia organisaatioita vain kosmeettisista syistä silmän lumeeksi?

Muutos on tämän päivän organisaatioissa pysyvä olotila. Se ei kuitenkaan tarkoita jatkuvia organisaatiomuutoksia tai hajota ja hallitse -taktiikkaa. Millaisesta johdosta viestii jatkuva organisaa-tion muuttaminen ja se, ettei henkilökunta enää edes tiedä, kuka on kenenkin esimies?

Jokaisella yrityksellä ja organisaatiolla pitää olla strategia. Yri-tyksen johdolla on vastuu siihen liittyvästä päätöksenteosta ja stra-tegian jalkauttamisesta. Jokaisella työntekijällä pitää olla näkemys ja tieto siitä, mihin ollaan menossa ja miksi. Jokaisessa yksikössä pitää kaikilla olla visio siitä, mitä yrityksen tahto heidän kohdallaan tarkoittaa ja mitä heiltä odotetaan.

Joskus strategian läpivieminen edellyttää organisaation rakenteiden ja roolien muutosta, mutta ei kahdesti tai neljästi vuodessa.

Tässä lehdessä on toisaalla juttua Salon kau-pungin ja sen ympäristökuntien esimerkillisestä yhdentymishankkeesta. Siellä henkilöstö on otettu alusta alkaen mukaan muutosprosessiin. Heidät on nähty voimavarana eikä rasitteena. Me kuu-lemme varmasti vielä paljon hyvää Salosta sen motivoituneen henkilökunnan ansiosta. Yk-sityisellä puolella on Salon prosessista paljon opittavaa.

6

uutisia

n Hallitus esittää, että opintorahaa nos-tetaan 15 prosentilla kuukaudessa ja vä-hintään 16 eurolla. Myös opintorahaan vanhempien pienituloisuuden perus-teella tehtäviä korotuksia korotettaisiin vastaavasti. Opintorahan korottaminen olisi mahdollista, jos opiskelija asuu van-hempiensa luona tai on alle 18-vuotias.

Eduskunta käsittelee hallituksen opintotukilakia koskevaa esitystä syys-istuntokauden aikana. Lakien on tar-koitus tulla voimaan ensi vuoden alus-ta lähtien, mutta opintorahan määrää ja valtiontakauksen suuruutta koskevia uusia säännöksiä sovelletaan vasta 1. elo-kuuta 2008 lähtien.

Opintotukeen vaikuttavia opiskelijan omia tulorajoja korotettaisiin 30 prosen-tilla. Opiskelijan kuukausittainen vapaa

tulo nousisi tuellista kuukautta kohden nykyisestä 505 eurosta 660 euroon ja tuetonta kuukautta kohden nykyisestä 1 515 eurosta 1 970 euroon. Opiskeli-ja voi tällä hetkellä nostaessaan tukea ja opiskellessaan päätoimisesti yhdek-sänä kuukautena ansaita vuoden aikana 9 090 euroa. Tulorajojen korotusten jälkeen kyseinen vuosituloraja nousisi 11 850 euroon. Nykyisin opiskelija ei ole oikeutettu tukeen lainkaan, jos vuositulo ylittää 17 170 euroa. Raja nousisi 22 330 euroon. Uusia tulorajoja sovellettaisiin vuodelle 2008 myönnettävään opinto-tukeen, joten ensimmäisen kerran uu-sia tulorajoja käytetään tuloseurannassa vuonna 2010 tehtäessä vuotta 2008 kos-kevaa tulovalvontaa.

Lähde: Opetusministeriö

n Akava, SAK ja STTK ovat huoles-tuneita ammattiyhdistysoikeuksien loukkausten lisääntymisestä eri puolilla maailmaa. Järjestöjen mukaan Ammat-tiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ITUC:n vasta julkistettu vuosiraport-ti on synkkää luettavaa. Viime vuonna murhattiin 144 ay-aktiivia ja yli 800:aa pahoinpideltiin tai kidutettiin. Tuhansia ay-aktiiveja pidätettiin ja tuhansia ero-tettiin ay-toiminnan vuoksi.

Kolumbia on edelleen erittäin vaaral-linen maa ay-aktiiveille, joiden vaino jat-kuu eikä muutosta parempaan ole nähtä-vissä. Maassa murhattiin viime vuonna 78 ay-aktiivia. Olot ovat kiristyneet Fi-lippiineillä, sillä maassa murhattiin 33 ay-aktiivia. Burmassa, Zimbabwessa ja

Valko-Venäjällä vapaata ay-liikettä vai-notaan järjestelmällisesti.

ITUC:n vuosiraportti kertoo am-mattiyhdistysvastaisuuden lisääntyneen myös Euroopassa. Suomalaiset palkan-saajajärjestöt muistuttavat, että vaikka ongelmia on EU-maissakin, niin ay-oi-keuksien tila on erityisen huolestuttava nimenomaan Itä-Euroopassa.

Palkansaajakeskusjärjestöt tähdentä-vät, että ammattiyhdistysoikeudet ovat osa Euroopan sosiaalista mallia. EU-maiden ongelmat ovat hälyttäviä mut-ta kansainvälisesti verrattain vähäisiä. Pohjoismaat ovat ay-oikeuksien kunni-oittamisessa maailmanlaajuisesti omaa luokkaansa.

YTN haluaa sopia palkankorotuksista myös sopimuksettomilla aloillan Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n pu-heenjohtajan StureFjäderin mukaan myös sopimuksettomien alojen ylemmät toimihenkilöt ovat ansainneet yleisko-rotukset. Liittokierros ei ole mikään syy siihen, etteikö Elinkeinoelämän Keskus-liitto voisi sopia yleiskorotuksista palk-kapöytäkirjalla, kuten TUPO-kierrok-sillakin.

Fjäderin mielestä EK antaa akavalai-sille väärän signaalin, jos se ei ole valmis sopimaan ylempien palkankorotuksista niillä aloilla, joilla YTN:llä ei ole sopi-musta. – Tällaisella asenteella ei aina-kaan lisätä tuottavuutta ja yritteliäisyyt-tä, vaan luodaan pettymyksen tunteita jäsenistössämme, Fjäder uskoo.

EK on julkisuudessa todennut, että sopimuspoliittinen painopiste on rat-kaisevasti siirtynyt tällä sopimuskier-roksella paikallisen sopimisen suuntaan. On totta, että yrityskohtaiset paikalliset erät ovat edellistä TUPO-kierrosta hie-man suurempia. Paikallisissa erissä on kuitenkin edelleen perälautamekanismi, joten kovin ratkaisevasta muutoksesta ei vielä voida puhua.

– Jos kokemukset yrityskohtaises-ta sopimisesta ovat huonot, niin sopi-muskierroksella vuonna 2009 työmark-kinajärjestöillä on yhteistyön paikka pysäyttää yrityskohtaisen sopimisen laa-jeneminen ja palata liittosopimisen tiel-le, Fjäder toteaa.

EU-komissiolta rahaa Perloksen irtisanottujen tukitoimiin

n EU-komissio hyväksyi syyskuussa Suomen tekemän hakemuksen Euroo-pan globalisaatiorahastolle Perloksen tehtailta irtisanottujen tukitoimiin. Suo-mi haki rahaston tukea kaksi miljoonaa euroa käytettäväksi tehtailta irtisano-tuille työntekijöille sekä alihankkijoiden ja jatkojalostajien irtisanomille työnteki-jöille. Tuen edellytyksenä on vähintään

Korkeakouluopiskelijat 31.7.2008 asti 1.8.2008 lukien vanhempiensa luona asuvat, alle 20-vuotiaat 38,68 55

vanhempiensa luona asuvat, 20 vuotta täyttäneet 105,96 122

muualla asuvat, alle 18-vuotiaat 126,14 145muualla asuvat, 18 vuotta täyttäneet 259,01 298

Opintorahaan esitetään 15 prosentin korotusta

Opintotukilain mukaisen opintorahan kuukausittaiset enimmäismäärät (€/kk)

Akava, SAK ja STTK huolestuneita ay-oikeuksien polkemisesta eri puolilla maailmaa

7InsInöörIUU

SI

vastaava Suomen valtion osuus. Lopul-lisen päätöksen globalisaatiorahaston avustuksesta tekevät Euroopan parla-mentti ja neuvosto.

Matkapuhelintarvikkeita valmistava Perlos-yhtiö päätti tämän vuoden alussa lopettaa tuotantonsa Suomessa ja sulkea syyskuuhun 2007 mennessä tehtaansa Pohjois-Karjalassa. Noin tuhat työnte-kijää menetti työpaikkansa tämän seu-rauksena.

Globalisaatiorahaston tukea käyte-tään irtisanottujen työntekijöiden kou-lutukseen sekä uudelleensijoittumisen ja työllistymisen tukitoimiin. Rahastosta myönnetään tukea muun muassa työn-hakuneuvontaan, ammatinvalinnan oh-jaukseen, koulutukseen, oman yrityksen perustamiseen sekä työnhaku- ja liikku-vuusavustuksiin.

Euroopan globalisaatiorahasto myöntää tukea työttömäksi jääneille työntekijöille. Siitä ei rahoiteta yritys-ten tai toimialojen rakenneuudistuksia. Rahaston tuessa työpaikkojen vähen-nyksellä pitää olla selkeä yhteys maail-man kaupan rakenteellisiin muutoksiin ja huomattavan haitallinen vaikutus alueen talouteen.

Joustavat työaikaratkaisut myös ylemmille toimihenkilöille

n Dublin-säätiön tutkimuksen mukaan työaikapankit puuttuvat lähes kokonaan yksityisen sektorin ylemmiltä toimihen-kilöiltä, vaikka Suomessa on muuten käytössä joustavia työaikajärjestelyjä. Suurimpana käyttöönoton esteenä on tietämättömyys työaikapankeista ja nii-den mahdollisuuksista. Valmiudet käyt-töönotolle ovat olemassa, mutta käyt-töönotto vaatii kannustamista ja lisää tiedottamista yksityisellä sektorilla.

YTN:n puheenjohtaja Sture Fjä-derinmukaan nyt tarvitaan tahtoa ja uskallusta kaikilta osapuolilta tehdä työaikapankkisopimuksia. Myös Elin-keinoelämän Keskusliitto EK on koros-tanut voimakkaasti paikallisen tason so-

pimista joustavien työaikajärjestelyjen luomiseksi. Työaikapankki on työaika-joustoihin hyvä ja kannustava tapa.

– Joustavat työaikaratkaisut lisäävät selkeästi työtyytyväisyyttä ja tuotta-vuutta. Työaikapankkien kautta avau-tuu mahdollisuus kehittää ylempien toimihenkilöiden työaikajärjestelyjä, Fjäder sanoo.

YTN vaatii NSN:ää kohtuullistamaan vaatimuksiaan

n Nokia Siemens Networksin (NSN) ylemmät toimihenkilöt joutuvat veny-mään yli sietorajan yhtiön johdon asetta-mien epärealististen tuloksellisten odo-tusten vuoksi.

NSN:n ylempien toimihenkilöiden ja toimihenkilöiden työsuojeluvaltuu-tettuna toimiva KariRitvasalo kertoo, että ylirasittuneet ylemmät toimihenki-löt ovat viime aikoina ottaneet enene-vässä määrin häneen yhteyttä. – Viesti henkilöstöltä on selkeä linkki NSN:n ylimitoitettuihin tavoitteisiin. Yhtiö odottaa väeltään koko ajan suurempaa työpanosta vähemmällä henkilöstön määrällä.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n asiamies TomiSeppä vaatii Nokia Sie-mens Networksin henkilöstöpolitiik-kaan ja tavoitteisiin muutosta. – Lähtö-kohtaisesti työnantajan on määriteltävä työtehtävät ja toimenkuvat vastaamaan toisiaan. Jos tehtävänkuvaukset ja to-delliset työtehtävät ovat kaukana toisis-taan, on tämä merkki siitä, ettei yhtiön henkilöstöhallinnolla ole työtehtävien määrittelyyn riittävää ammattitaitoa tai halua, arvioi Seppä.

– Kun puhutaan ylirasittumisesta ja henkisestä jaksamisesta tai hyvinvoin-nista, määrittää laki työnantajan vas-tuun. Jos YTN toteaa tällaisia epäkohtia olevan, näihin asioihin puututaan tar-vittavin keinoin. Asiat ratkaistaan viime kädessä oikeusteitse, jolleivat asiat muu-ten korjaannu, toteaa Seppä.

Ylen Hyvä auttaan Ylen Hyvä auttaa jälleen kehitysmai-den lapsia jokavuotisella suurtempauk-sella, jossa ovat mukana kaikki Ylen radio- ja tv-kanavat sekä yhdeksän ke-hitysyhteistyöjärjestöä, joista ay-liikettä edustaa Suomen Ammattijärjestöjen Solidaarisuuskeskus SASK, jonka jäsen myös UIL on. SASKin osuus Nenäpäi-vän avustusvaroista kanavoidaan lapsi-työhankkeisiin Intiassa ja Nepalissa.

Suomen ensimmäinen Nenäpäivä on perjantaina 26. lokakuuta 2007. Silloin huipentuvat Ylen radio- ja tv-kanavilla kampanjan tempaukset ja tapahtumat, ja TV2 omistaa Nenäpäivälle koko ilta-ohjelmansa.

Haastekampanjan lopputulos julkis-tetaan 26.10. TV2:n suuressa keräysoh-jelmassa klo 18 alkaen.

Kiitokset viestintätutkimukseen osallistuneille!

n Uuden Insinööriliiton kesällä suoritettuun viestintätutkimukseen vastanneiden kesken arvotut pal-kinnot osuivat seuraaville jäsenille: PetteriHoppela Turusta, TarjaKuisma Jämsästä, JukkaNissinen Nuppulinnasta ja AnssiTorvela Hyvinkäältä. Palkinnot on posti-tettu onnettaren suosikeille.

Lämpimät kiitokset kaikille se-kä sisäiseen että ulkoiseen yhteisö-kuvatutkimukseen osallistuneille!

YTN:n nettisivuilla ajankohtaista tietoa neuvotteluista

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n eri alojen työehtosopimusneuvotteluista voit lukea YTN:n nettisivuilta osoitteesta ww.ytn.fi. Lisätietoja saa myös YTN:n päivystä-västä puhelimesta 040 352 3671

Käy myös tutustumassa YTN:n kam-panjasivustoon, Älä tee korvaamatonta työtä, www.korvaamatontatyota.fi

8

kolumni Mauri Marjamäki

Projektipäällikkö, Kuntaliitto

PARAS-hanke yllättänyt

Kunnat ovat antaneet vastauksensa valtioneu-vostolle kunta-ja palvelurakenteiden uudista-misesta. Uudistushanketta säätelevän puitelain

mukaan keskeisiä kuntien vastuulla olevia palveluja eli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja voi järjestää vain kunta tai kuntien yhteistoiminta-alue, jolla on vähin-tään noin 20 000 asukasta. Vähintään yhtä tärkeää on, että hallinnollinen toiminta-alue muodostaisi yhtenäi-sen kokonaisuuden.

Kunnat ovat vastaustensa perusteella varsin hyvin täyttämässä niille asetetut velvoitteet ja tavoitteet. Jo nyt tehtyjen päätösten ansosta kuntien lukumäärä vähenee vuoden 2009 alussa yli kolmellakymmenellä. Kuntaliitosselvityksissä on ollut mukana liki puolet kunnista eri puolilla Suomea. Myös kuntien yhteistoi-minta-alueet ovat saaneet vauhtia. Terveyskeskuksia on Suomessa nyt 237. Yhteistoiminta-alueiden muodos-tamisen myötä niitä yhdistetään ja terveyskeskusten määrä vähenee noin puoleen.

Hankkeen toteutuminen on ollut yllättävänkin hyvää. Kunnat näyttävät toteuttavan puitelain niille asettamat velvoitteet muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Lakikin toki sallii edellytyksistä poikkea-miseen, mutta vain poikkeustapauksissa. Vaikka tu-losta voidaan pitää hyvänä, ei se kuntien elinvoiman vahvistamisen näkökulmasta ole vasta kuin tyydyttävä. Parempaan pitäisi pystyä. Kuntien tulisi kuitenkin ha-kea uuttaa vankempaa perustaa toiminnoilleen, jotta ne menestyisivät kilpailussa kansallisella tai jopa kan-sainvälisellä tasolla.

Helsinki sinällään ja yhteistyöllä koko seudun kun-tien kanssa muodostaa metropolin, joka ohjaa koko Suomea kansainvälisessä kilpailussa. Helsingille kai-vattaisiin kuitenkin haastajia. Olisi ollut upeaa, jos edes muutamilla kapunkiseuduilla olisi syntynyt uusia kuntia, joissa kaupunkimainen rakenne yhdistyy maa-seutuun ja muodostaa kokonaisuuden, jota hallitaan yhteisellä maankäytöllä, asuntopolitiikalla sekä liiken-neratkaisuilla. Tällaisella alueella asuvan ei tarvitsisi

miettiä, voidaanko palveluja hakea rajan toisella puo-lella olevasta kunnasta, kun rajoja ei enää olisi.

Hanke on toistaiseksi tuottanut yhden hyväksi esi-merkiksi kelpaavan kuntaliitoksen. Salon kaupunki ja naapurikunnat ovat päättäneet muodostaa nykyisistä kunnista uuden Salon kaupungin. Siihen tarvittiin ennenkaikkea pitkälle katsovia kuntapäättäjiä, hyviä virkamiehiä ja taitava kuntaliitosselvittäjä. Hankkeen toteuttaneilla oli näkemys, että Salon alue voi menes-tyä, kun sillä on hyvä talous, hyvä henkilöstö ja hyvä ympäristö. Näillä eväillä uudella Salon kaupungilla on edellytykset nousta Suomen kuntajoukossa menesty-vimpien joukkoon. Ilman yhteistä poliittista tahtoa ja luottamusta toisiin, hanke ei olisi toteutunut.

Salon esimerkki näyttää onneksi saavan seuraajia. Kuntaliitosneuvottelut ovat edenneet pitkälle Hämeen-linnan seudulla. Ehdolla aluidensa entistä vahvemmiksi vetureiksi ovat Jyväsky-län seutu, jossa kau-punki ja maalaiskunta ovat ryhtyneet enna-kolta katsoen vaikeaan kuntaliitoselvitykseen. Ehkä vielä parempaa kuuluu Kouvolan seu-dulta. Siellä kuusi kun-taa ovat varsin pitkällä neuvotteluissaan. Näi-den hankkeiden to-teutuessa muut seudut ovat kuntien keskinäisen yhteistyön heikkouden takia jäämässä kilpailussa heikoimmille sijoille. Ei ole vaikea luetella alueita. Niihin näyttää kuuluvan lähes koko länsirannikko etelästä pohjoiseen.

Toivotaan, että yhteistyön henki löytyy yhä useam-milla alueilla, ja hankkeen hyvän alun jälkeen kunnista nousee vielä korkea toinen aalto runsaine ja vahvoine kuntaliitoksineen. n

Vaikka tulosta voidaan

pitää hyvänä, ei se

kuntien elinvoiman

vahvistamisen

näkökulmasta ole vasta

kuin tyydyttävä.

InsInöörIUU

SI 9

puheenjohtajan palsta

Tärkeä vuosi

lokakuu 2007

Tätä kirjoittaessani on takanani viisi työn-täyteistä ja tapahtumarikasta viikkoa puheen-johtajana. Minulla on ollut kunnia osallistua

usean jäsenyhdistyksen ja yritysyhdistyksen vuosijuh-laan. Käyn maakunnissa tapaamassa myös median edustajia. Sopimusneuvottelut ovat kuitenkin vieneet suurimman osan ajastani.

Insinöörin iloista iltaa vietimme 11. syyskuuta. Ta-pahtuma on arvokas juhla eri sidosryhmille ja yhteis-työkumppaneillemme ja olenkin ilahtunut, että niin moni jäsenyhdistyksemme puheenjohtaja oli paikalla.

Tämä vuosi on tärkeä ydintoimintamme, jäsenen edunvalvonnan kannalta. Tänä vuonna uudistamme valtakunnalliset sopimuksemme. Tähän mennessä olemme saaneet uudet työehtosopimukset aikajärjes-tyksessä seuraaville aloille: Rahoitus, kemia, tekno-logiateollisuus ja kunta-ala. Vaikeimmat neuvottelut käydään telealalla, konsultti- ja suunnittelualalla sekä energia-alalla. Energia-alalla neuvottelemme kahdessa pöydässä, toimihenkilöiden osalta KTN:n pöydässä ja ylempien osalta YTN:n pöydässä. Yksityisen sektorin neuvottelut käydään Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n nimissä, jossa liittomme neuvottelijoilla ja pu-heenjohtajalla on erittäin keskeinen rooli, sillä UIL on suurin liitto yksityisellä sektorilla.

Kaikki syntyneet sopimukset ovat sisällöltään ja palkkaratkaisuiltaan tyydyttäviä. Julkisella alalla on liittomme päätavoitteita palkkajälkeenjääneisyyden korjaaminen. Tällä kierroksella sitä saatiin hivenen korjattuakin kuntapuolella, jolla työskentelee noin 11 000 liittomme jäsentä. Valitettavasti julkisen alan palkankorotuksilla on aina myös arvostelijansa, kun potti maksetaan verokertymästä. Julkinen ala luo elin-keinoelämän tarvitseman infrastruktuurin ja yksilölle mm. terveydenhoitopalvelut. Näin ollen on pidettävä erityisesti huolta siitä, että yksityinen sektori toimii ja vientiteollisuus vetää, jotta verokertymä jatkaa kasvuaan. Valtiosektorin neuvottelut ovat vielä kesken ja alalla työskentelee noin 700 jäsentä.

Sopimusten palkkarakenteeseen tuli tällä kier-roksella työnantajaliittojen voimakkaasti ajama uusi elementti, työpaikkakohtaisesti jaettavaksi sovittava erä. Työnantajilla oli kova kiire saada ra-kennemuutos heti aikaan, vaikka työpaikoilla ei ole paikalliseen sopimiseen vielä minkäänlais-ta kulttuuria eikä valmiuksia neuvottelu-pöydän kummallakaan puolella. Tämä näkyy etenkin teknologiateollisuuden yritysten ratkaisuissa. Luottamus-miehiä on jopa painostettu ”sopi-

maan”, että yritykset saisivat jakaa järjestelyvaran meriittityyppisesti, eikä henkilöstön edustajalla olisi mitään roolia kohdentamisessa. Alku ei siis ole ollut lupaava kokeilulle.

Myös Toimihenkilöunionilla on useita aloja, joilla on sopimus vielä auki. Keskusjärjestöjen kesken on olemassa sopimus, että jokainen pidättäytyy omissa työtehtävissään, jos joku liitto hakee parannusta työ-ehtosopimukseen työtaistelun avulla. Jos jokin liitto hyökkää toisen liiton työehtosopimuksen soveltamis-alueelle järjestöpoliittisista syistä, ei keskusjärjestöso-pimus ole voimassa.

Hyvää ja aktiivista syksyä!

Pertti Porokari

10

Tekstit: Ilona Mäenpää n Kuvat: Esa Kulmala

Maankäyttöpäällikkönä Salon kaupungissa toimiva AriVai-nioon KI:n paikallisyhdistyk-

sen pääluottamusmies. Hän on edustanut kaupungin henkilöstöä kuntajakoselvi-tyksen valmisteluryhmässä.

Kymmenen kunnan ja neljän kunta-yhtymän henkilöstön edustajina kunta-jakoselvityksissä ovat toimineet 14 jäse-nen henkilöstötyöryhmä ja 45 jäsenen henkilöstöryhmä. Selvitystyöhön ovat kuuluneet kuntalaiskuulemiset sekä li-säksi yhdistysten, järjestöjen ja yrittäjien

kuulemiset.Henkilöstön edustajat ovat Vainion

mukaan olleet kaikissa työryhmissä mu-kana pintapäättäjien mukana.

Tämä onkin ollut ehdottoman tärkeää, jotta uuden suurkunnan 3 800 työntekijää ovat saaneet äänensä kuulu-viin. Vainion mukaan koko yhdentymi-nen voisi epäonnistua, jos henkilökunta alkaa pelätä muutosta.

Kuntaliitoksen ansiosta henkilös-tölle osoitetulla 3,8 miljoonalla eurolla on tarkoitus edistää hyvinvointia, lisätä

Kuntaliitos on myös henkilöstön asia

Henkilöstö on alusta asti ollut vaikuttamassa Salon seudun kuntien yhdentymisprosessissa. Kuntien Insinöörit KI:stä muka-na ovat olleet pääluottamus-mies Ari Vainio ja paikallisyh-distyksen puheenjohtaja Elise Lehikoinen.

Ari Vainio ja Elise Lehikoinen antavat työnantajalle täyden kympin kuntaliitosasiassa.

11InsInöörIUU

SI

koulutusta ja laajentaa yhteistoiminta-elimiä.

Henkilöstön kanssa on tehty myös sopimus viiden vuoden irtisanomissuo-jasta, joka koskee myös yhtiöittämisti-lanteita. Se on huomattavasti rauhoitta-nut tilannetta, Vainio sanoo.

Henkilöstölle tarjotaan myös mah-dollisuuksia kouluttautumiseen ja siir-toihin. Syksyn aikana tehdään asiaa kos-keva kysely, minkälaista työtä haluaa tehdä, onko eläköitymissuunnitelmia, koulutushaluja tai siirtosuunnitelmia. Sen pohjalta on kaupunginjohto luvan-nut ryhtyä toimenpiteisiin.

Yhdistymisen johdosta suoritetaan myös palkkatarkastus. Eri kunnissa on hyvin erilainen palkanmaksukyky, joten palkoissa on eroja. Palkkaharmonisoin-tiin liittyy työnvaativuuden arviointi.

Myös Kuntien Insinöörit KI:n pai-kallisyhdistyksen puheenjohtaja, kaa-voitusinsinööri EliseLehikoinen antaa työnantajalle täydet pisteet siitä, että kuntien henkilöstö on otettu mukaan kehitystyöhön. Yhdentymissopimukses-sa on otettu todella monia henkilökun-taa koskevia asioita huomioon. Myös

muutosta kohtaan tunnetut pelot halu-taan selvittää.

Suurimmat pelot liittyvät varmaan-kin siihen, että eri kunnissa on niin eri-laiset päätöksentekokulttuurit, Lehikoi-nen arvelee.

Salossa on toimiva yhteistoiminta-elin, jossa yhdentymisasioita on käsitelty paljon. Myös lukuisat muut ryhmät ovat valmistelleet yhdentymistä. Elise Lehi-koisen mukaan tärkeintä on, että Salon kaupunki kiinnostaa ja houkuttelee sekä työntekijöitä että yrityksiä.

Epätasapainossa oleva ikäjakautuma huolettaa. Eläköityminen on vahvaa ja uhkana on pula työvoimasta. Vuosittain jää 120–150 henkilöä eläkkeelle. Lehi-koisen mukaan palkkoja joudutaan kun-tasektorilla nostamaan, jotta pystytään kilpailemaan yksityisen sektorin kanssa.

Vuoden 2009 alussa uuden kunta-organisaation pitää olla valmis. Huh-tikuussa ensi vuonna pitäisi jokaisella kunnan työntekijällä olla selvillä, mitä työtä hän tekee vuoden 2009 alussa.

– Hyvä, että kaikilla on runsas puoli vuosi aikaa tottua uuden työn alkami-seen, Lehikoinen sanoo.

Järjestötoimintaan uusia tuulia

KI:n paikallisyhdistys toimii Salon seu-dun kunnissa, myös Somerolla, joka nyt jää yhdentymisen ulkopuolelle. Perin-teiseen yhteistyöhön kuntaliitos ei tuo suurta muutosta.

Se tosin voi antaa potkua muutok-siin, joita kaivataan. Järjestötoiminta pitäisi Lehikoisen mielestä saada hou-kuttelevammaksi, jotta nuoretkin kiin-nostuisivat asiasta. Insinööriopiskelijalii-ton IOL:n kautta nuorisotoiminta tosin on nyt tullut voimakkaasti mukaan.

Lehikoinen haluaisi selvyyttä myös siihen, miten Uuden Insinööriliiton toi-minta jatkossa organisoidaan aluetasol-la. Salon Insinöörit toimii yksityisellä sektorilla ja Kuntien Insinöörit kunta-henkilökunnan edunvalvojana KTN:n kautta.

– Yhteisiä tilaisuuksia ei vielä ole ollut, tosin yhdistysten puheenjohtajat ovat tavanneet. Lehikoinen toivoo, että tilanteeseen saadaan mahdollisimman nopeasti selkeyttä, muuten jäsenet vä-syvät tilanteeseen ja järjestöjen monilu-kuisuuteen. n

Suurimmat pelot liittyvät varmaankin

siihen, että eri kunnissa on niin erilaiset

päätöksentekokulttuurit.”

Pääluottamusmies Ari Vainio on edusta-nut henkilöstöä kuntajakoselvityksen val-misteluryhmässä.

Elise Lehikoisen mielestä muu-tosta kohtaan tunnetut pelot täytyy selvittää perusteellisesti.

12

Tekstit: Ilona Mäenpää n Kuva: Esa Kulmala

Uusi 54 000 asukkaan Salo yh-distää vuoden 2009 alussa kym-menen seudun kuntaa yhdeksi

suurkaupungiksi. Keskeinen asia yhden-tymisessä on ollut se, että kuntien väli-nen yhteistyö on toiminut.

– Yhteisen tahdon ja luottamuksen merkitys on prosessin aikana korostu-nut.

Tiivis yhteistyö seudun kuntien välillä on toiminut jo pitkään niin palvelujen järjestämisessä kuin seudun kehittämises-säkin. Viimeisen kymmenen vuoden ai-kana yhteistyö on MattiRasilan mukaan alkanut toteutua yhä konkreettisemmin.

– Nopeat muutokset ympäröivässä yhteiskunnassa vaativat nopeata ja teho-kasta asioihin puuttumista. Päätöksen-tekojärjestelmän jakautuminen kuntiin todettiin liian kalliiksi ja hitaaksi järjes-telmäksi.

Rasilan mielisanat kuntaliitoksesta puhuttaessa ovat tahto, luottamus ja ta-savertaisuus. Kun asiat nähdään samalla tavoin, syntyy yhteinen tahto. Luotta-mus tulee ansainnan kautta. Tasaver-taisuus on suurempi asia kuin on osattu ajatellakaan.

Jokaisella kunnalla on yksi ääni pää-töksiä tehtäessä. Kunta ja ääni –periaate onkin ollut aivan ratkaiseva kuntaliitok-sessa, Rasila sanoo

Koko prosessissa on lähdetty siitä, että Salo ei ole isäntä. Alusta asti on mietitty, mitä yhdessä voidaan tehdä. Vaikeuskerroin tosin kasvaa, kun läh-detään rakentamaan konkreettisia pal-velujärjestelmiä.

– On ollut helppo sanoa tahdon, mutta sen jälkeen vasta alkaa arkinen tiskivuorojen jako, Rasila kiteyttää.

Nyt tiskivuorojen jako on alkanut ja vaikeuksiakin varmasti tulee matkaan. Valmistelun ytimessä olleiden lisäksi pe-liin on tulossa yli kaksinkertainen määrä poliittisia päättäjiä. Mutta kaikessa aut-taa yksityiskohtainen perustelu.

Ensin on päätettävä isot asiat, joiden pohjalta tulevat pienemmät asiat.

Henkilökunta voimavarana

– Kun 3 800 henkilön tekemisistä pää-tetään, se on valtavan iso asia, Rasila toteaa.

Salossa on satsattu nimenomaan hen-

kilöstöön voimavarana. Innostuneen ja osaavan henkilökunnan on oltava muu-toksessa mukana. Henkilökunnan toi-veet ja osaamistarpeet kartoitetaan vielä syksyn aikana tehtävällä kyselyllä.

Myös palkkaustasoon tulee korjauk-sia. Palkkojen harmonisointiin on va-rattu 2,5 miljoonaa euroa siitä 3,8 mil-joonaan euroa potista, joka on varattu henkilöstön hyvinvointiin. Kaiken kaik-kiaan valtio avustaa kuntaliitosta nyt yli 17 miljoonalla eurolla.

Salon kaupungin työntekijöille on taattu viiden vuoden irtisanomissuoja. Myöskään lomautuksia tai osa-aikais-tamisia ei tehdä. Tällä on haluttu taata työntekijöiden motivoituneisuus ja jak-saminen muutoksessa.

Yksityinen sektori myönteinen

Myös yksityinen sektori näkee kuntalii-toksen myönteisenä.

Vain olemalla elinkeinopoliittises-ti tehokas ja kilpailukykyinen voimme taata työpaikat ja verotulojen kautta hyvinvointipalvelut jatkossakin, Rasila sanoo.

Salo näyttää esimerkkiä muille kunnilleTahto, luottamus ja tasavertaisuus ovat olleet yhdentymispro-

sessin tärkeimmät tekijät, sanoo kaupunginjohtaja Matti Rasila

Salosta. Hän on ollut luotsaamassa Suomen suurinta kuntien

yhdistymishanketta onnelliseen päätökseen.

13InsInöörIUU

SI

Salon seudulla hyvinvointi perus-tuu tällä hetkellä erityisesti elektroniik-kaklusterin yritysten ympärille.

Nopeat muutokset korkean teknolo-gian yrityksissä sekä nopea väestönkasvu vaatii myös meiltä päättäjiltä valmiutta nopeisiin päätöksiin.

Salon seudulla on viime vuosina sat-sattu valtavasti tutkimus-, kehitys- ja palvelujärjestelmien kehittämiseen, eri-tyisesti elektroniikka- ja metalliteolli-suuden alalla.

Meriniityn 100 hehtaarin teollisuus-alueella on 43 hehtaaria tuotantotilaa yksityisten yritysten käyttöön. Kehit-tämiskeskus puolestaan tarjoaa yritys-, tutkimus- ja koulutustoiminnalle hedel-mällisen vuorovaikutusympäristön.

Seudulle on keskittynyt sekä alan koulutusta että osaamista. Ammatti-koulut, aikuiskoulutus ja ammattikor-keakoulun nopea laajeneminen ovat tukeneet elinkeinorakenteen nopeaa muuttumista.

Tällä hetkellä Salossa annetaan yli puolet Turun ammattikorkeakoulun vieraskielisestä koulutuksesta. Turun yliopistosta on kaksi tutkijaprofessuuria sijoitettu Saloon.

– Teknisen ja muotoilualojen sekä vieraskielisen koulutuksen tarve on huu-tava, Rasila kertoo.

– Meidän on kaiken aikaa tutkitta-va hiljaisia signaaleja, mutta myös sitä, missä ihmiset ja yritykset haluavat olla. Siksi alueen on oltava kilpailukykyinen ja vetovoimainen. n

Muutoksen kourissa täällä on oltu aina, Rasila sanoo. Tekstiili- ja elintarviketeol-lisuuden hävittyä elektroniikkaklusterin kasvu takaa nyt monipuolista kehitystä koko seudulle.

14

Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuva: Tuuli Virta

Hallitusohjelman mukaan kunta-asiat sekä alueiden että hallin-non kehittämistehtävät siirtyvät

sisäasiainministeriöstä valtiovarainmi-nisteriön alaisuuteen ensi vuoden alusta. Jatkossa valtiovarainministeriössä vas-tataan sekä kunnallisen itsehallinnon kehittämisestä että valtion ja kuntien

välisestä yhteistyöstä. Käytännössä tämä tarkoittaa kuntien rahoitus- ja valtio-osuusjärjestelmän kehittämistä, kuntien talouden yleistä seurantaa ja ennakoin-tia, kuntajakoasioita, kuntien hallintoa sekä kuntasektorin yhteistoimintaa kos-kevan lainsäädännön valmistelua.

Valtiosihteeri TimoReina arvioi,

että koko julkisen talouden hallinnon keskittäminen valtiovarainministeriöön on hyvä ratkaisu. – Koko julkisen talou-den hallinnoiminen on tehokkaampaa, kun se tapahtuu yhdessä ministeriössä. Samalla kuntasektorin erityispiirteet on toki otettava huomioon.

Jatkossakin kunta-asiat käsittävät

Kunta-asiat sekä alueiden että

hallinnon kehittäminen siirtyvät

sisäasiainminis teriöstä

valtiovarainminis teriöön ensi vuo-

den alusta. Muutos tarkoittaa ko-

ko julkisen talouden hallinnointiin

liittyvien asioiden keskittämistä

yhteen ministeriöön. Samalla jat-

ketaan sisäasiainminis teriön käyn-

nistämää uudistushanketta, jonka

tavoitteena on toteuttaa tehok-

kaasti mutta asiakaslähtöisesti

toimiva aluehallinto.

Kunta-asiat keskitetään valtiovarainministeriöön

Valtiosihteeri Timo Reina uskoo, että kunta-asioiden keskittäminen yhteen minis-teriöön tehostaa asioiden hoitamista,

15InsInöörIUU

SI

”paljon muutakin kuin pelkkää talous-asiaa. Kuntatalouteen liittyvien asioiden lisäksi valtiovarainministeriössä vasta-taan myös kunnan ja valtion suhteista. Kuntien tietojärjestelmien kehittäminen siirtyy valtiovarainministeriöön, jossa vastataan nykyisin valtion tietojärjes-telmien kehittämisestä. Tietojärjestel-mien kokoamisesta yhden ministeriön alaisuuteen on hyötyä varsinkin pitkällä tähtäimellä. – On todennäköistä, et-tä nämä tietojärjestelmien kehittämis-hankkeet ja mahdollisuuksien mukaan itse järjestelmätkin yhdistetään joskus tulevaisuudessa, Reina toteaa.

Muutos koskettaa myös henkilöstöä. Kunta-asioiden asiantuntijat siirtyvät si-säasiainministeriöstä valtiovarainminis-teriön palvelukseen.

– Koko hallinnon uudistusprosessi on tapahtunut avoimesti ja suunnitte-luun ovat osallistuneet myös henkilöstön edustajat. Henkilöstöltä on tullut aika vähän kommentteja uudistuksesta ja ne harvat kommentit ovat olleet positiivi-sia. Ihmiset kokevat, että muutos tarjoaa heille hienon tilaisuuden hyödyntää ja kehittää osaamistaan, Reina sanoo.

Uuden Insinööriliiton kuntapuolen asioista vastaavan, 1. varapuheen-

johtajan KeijoHouhalan mukaan kun-ta-asioiden keskittäminen yhteen mi-nisteriöön -valtiovarainministeriöön voi parhaimmillaan tuoda sujuvuutta asi-oiden hoitamiseen ja päätösten tekoon. Houhala uskoo, että kuntien talousvai-keudet ja palvelutuotannon haasteet tu-levat paremmin esille valtion kirstun-vartijoille.

– Konkreettinen esimerkki keskit-tämisen hyödystä on se, että jatkossa resursseja tai avustuksia ei tarvitse anoa

eri ministeriöstä, vaan yksi osoite riittää. Samalla kirstunvartija ei vastaa ainoas-taan rahoista, vaan mukaan tulee niin toiminta kuin toiminnan laatu vastat-tavakseen. Tästä taas voisi ajatella, että paremmat ja laadukkaammat palvelut ratkaisevat, kun ministeriö harkitsee kuntarahoitusta ja sen linjauksia.

Houhala mielestä aluehallinnon uudistaminen on tärkeää ja voi tuoda positiivisia heijastuksia myös kuntien talouteen. Vanhojen tarpeettomaksi käyneiden valtion hallintomallien, ku-ten lääninhallitusten purkaminen tai

uudelleen asemointi sekä uusien hal-lintomallien kehittäminen on tarpeen, jotta saadaan luotua hyvin toimivat palvelurakenteet. Tarkoituksenmukai-sesta hallinnosta hyötyvät kansalaiset kustannustehokkuuden ja selkeämpien palvelurakenteiden myötä.

Houhala muistuttaa, että UIL:ssa seurataan aluehallintouudistuksen to-teutumista ja otetaan jatkossakin kantaa uudistuksen etenemiseen ja toteutumi-seen. n

UIL seuraa aluehallintouudistusta

Koko julkisen talouden hallinnoiminen on

tehokkaampaa, kun se tapahtuu yhdessä

ministeriössä. Samalla kuntasektorin

erityispiirteet on toki otettava huomioon.

Aluehallinnon uudistaminen jatkuu

Valtiovarainministeriö jatkaa sisäasiain-ministeriön viime kesäkuussa käynnis-tämää aluehallinnon uudistamishan-ketta. Reinan mielestä aluehallinnon uudistushanke on tärkeä, koska koko-naistarkastelu on aikaisemmin jäänyt tekemättä.

– Nyt on tilaisuus tarkastella hie-man sekavassa tilassa olevia aluehallin-non rooleja ja tehtäviä sekä aluejakoja. Kokonaistarkastelussa otetaan huomi-

oon, että aluehallinnon pitää pystyä palvelemaan sekä tehokkaasti että asia-kaslähtöisesti ja tukemaan alueiden ke-hittymistä.

Aluehallinnon uudistamishank-keessa laaditaan ehdotuksia ja mah-dollisia vaihtoehtoja muun muassa aluehallintoviranomaisten tehtäväko-konaisuuksista ja tehtävien muutoksista sekä keskushallinnon siirtämistä alue-hallinto- ja paikallishallintoviranomai-sille. Uudistukset on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2010 mennessä. n

16

Tekstit koonnut: Päivi-Maria Isokääntä Teksti: Ilona Mäenpää n Kuva: Keuruun kunta

Eduskunnassa käsiteltävänä olevan lakiesityksen mukaan siirretään kauppa- ja teollisuusministeriös-

tä ja sosiaali- ja terveysministeriöstä yhteensä vajaan seitsemän henkilötyö-vuoden resurssit maa- ja metsätalous-ministeriöön. Sinne siirretään myös elintarvikeneuvottelukunta ja uuselin-tarvikelautakunta.

Keuruun kunnassa toimiva terveys-tarkastaja LeenaPanula pelkää, että elintarvikkeiden olosuhdevalvonta uu-den ministeriön alaisuudessa heikke-nee.

Teknisiin ratkaisuihin sekä elintar-vikkeiden hygieenisyyteen on perintei-

sesti sosiaali- ja terveysministeriön alai-suudessa on kiinnitetty paljon huomiota. Panula sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriö on nykyisen työnjaon mukaan vastan-nut kauppojen ja ravintoloiden sekä kasvituotteita valmistavan teollisuu-den hygieniavaatimuksista. Kauppa- ja teol lisuusministeriölle on kuulunut elin-tarvikkeiden tuotelainsäädäntöasiat ku-ten lisäaineet, pakkausmerkinnät, osa vierasaineasioista sekä muuntogeenisiä elintarvikkeita koskevat asiat. Maa- ja metsätalousministeriö on huolehtinut elintarvikkeiden laatuun ja tuvallisuu-teen liittyvistä tehtävistä.

Lain valmisteluvaiheessa on lausun-toja pyydetty muun muassa palkansaa-jajärjestö Pardialta ja Julkisten ja hy-vinvointialojen liitto JHL:ltä, mutta ei Ympäristö- ja terveysalan tekniset ry:ltä, jonka puheenjohtaja Panula on. Itsenäisen yhdistyksen jäsenet koostuvat pääosin terveystarkastajista ja kuuluvat Kuntien Insinööreihin ja Kuntien amk- ja opistotekniset KT ry:n kautta Suomen amk- ja kuntatekniset SKT ry:hyn. Hei-tä on lähes 400.

– Seuraamme tarkkaan, mitä lain-muutos tuo tullessaan ja katsomme, mitkä voivat olla sen hyödyt ja haitat, Panula sanoo. n

Elintarvikeasiat kootaan maa- ja metsätalousministeriöön

Elintarvikelainsäädäntötehtävät

sekä elintarviketurvallisuusviras-

ton tulosohjaus keskitetään

maa- ja metsätalousministeriöön

ensi vuoden alusta. Terveystar-

kastaja Leena Panula pelkää,

että elintarvikkeiden olosuhde-

valvonta heikentyy.

Leena Panula toimii terveystarkastajana Keuruun kunnassa.

17InsInöörIUU

SI

Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

Kunta-alan uudet virka- ja työeh-tosopimukset allekirjoitettiin 1. lokakuuta ja niiden piirissä on

noin 370 000 palkansaajaa eli lähes 90 prosenttia kunta-alan henkilöstöstä. Sopimuskauden (1.10.2007–31.1.2010) aikana toteutettavien korotusten kustan-nusvaikutus on yhteensä 11,6 prosenttia kunta-alan palkkasummasta. Monilla naisvaltaisilla koulutetuilla ryhmillä kustannusvaikutus on lähes 13 prosent-tia.

Kuntaliiton pääekonomisti Juha-niTurkkilan mukaan sopimuskauden palkankorotukset vaikuttavat kuntien ja kuntayhtymien talouteen, koska hen-kilöstömenot muodostavat keskimää-rin vähän yli 50 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien menoista. Tänä vuonna kunta-alan palkkasumma on uudet ko-rotukset mukaan lukien noin 13,4 mil-jardia euroa. Ensi vuonna palkkasumma kasvaa 6,5–7 prosenttia eli noin 900 miljoonalla eurolla.

Näihin lukuihin ei ole vielä laskettu lakisääteisiä sivukuluja, kuten työnan-tajan eläkevakuutus-, sosiaaliturva- ja työttömyysturvamaksuja, joiden suh-teellinen osuus henkilöstökuluista on keskimäärin noin 32 prosenttia. Tänä

vuonna kuntien henkilöstön palkkaku-luista ja sivukuluista kertyy noin 17,5 miljardin euron menot ja ensi vuonna summa kasvaa lähes 19 miljardiin eu-roon.

Kunta-alan palkankorotuksilla saat-taa olla positiivinen heijastus kunta-alan houkuttelevuuteen työnantajana. Kun palkat nousevat näinkin reippaasti, hen-kilökunnan saaminen kuntiin ja kunta-yhtymiin voi olla helpompaa, Turkkila arvioi.

Myös lisää verotuloja

Samalla kun kunnassa työskentelevien palkat nousevat, kunnille kertyy myös korotuksista lisää verotuloja, muistuttaa Turkkila. Olennaista kuitenkin kunnal-lisveron kertymisen kannalta on, millä tavoin koko kansantalouden työllisyys ja sen myötä palkkasumma kehittyy.

Suomessa keskimääräinen kunnal-lisveroprosentti on tänä vuonna keski-määrin 18,46. Ansiotulovähennysten ja muiden vähennysten johdosta kunnat saavat veronalaisista tuloista keskimää-rin noin 15 prosenttia kunnallisveroa. Kun kunta-alan palkkasumma kasvaa 900 miljoonalla eurolla, niin tämä tuo

Kunta-alan sopimus lisää palkkakuluja, mutta kasvattaa hieman verotuloja

Kunta-ala saavutti hyvän virka- ja työehtosopimusneuvottelutu-

loksen. Kaksi vuotta ja neljä kuukautta kestävän sopimuskau-

den aikana kunta-alalla työskentelevien palkkoja korotetaan yli

11 prosentilla ja monilla naisvaltaisilla aloilla lähes 13 prosen-

tilla. Vaikka palkankorotukset aiheuttavat kunnille lisää menoja,

korotukset tuovat kunnille myös lisää verotuloja.

kunnille noin 135 miljoonaa euroa lisää verotuloja.

Kunnallisverojen ja muiden vero-jen lisäksi kunnat saavat mm. valtion-osuuksia, joilla valtio osallistuu kuntien lakisääteisten tehtävien rahoittamiseen. Valtionosuusjärjestelmä tasaa kuntien välisiä taloudellisia eroja ja pyrkii ta-kaamaan tasavertaiset palvelut koko maahan. Valtionosuuksiin tehdään vuo-sittain kustannusten nousun johdosta ns. indeksitarkistukset, joissa on otet-tu huomioon kunta-alan ansiotason, palkkojen sivukulujen sekä yleisen kus-tannustason nousu. Ensi vuodelle valti-onosuuksia kunnille korotetaan tämän johdosta noin 380 miljoonalla eurol-la. Hallitus on myös luvannut kunnille 150 miljoonan euron rahoituksen, joka kohdennetaan sosiaali- ja terveystoimen rahoitukseen. n

Pääekonomisti Juhani Turkkila.

18

Teksti: Mikko Sormunen n Kuva: Ari-Pekka Auvinen

Palvelukeskuksissa teknisiä työpa-joja vetäneille ohjaajille Kuntien Tekniset KTK oli lähin ammat-

tiliitto. Kuntien Teknisten ja Insinööri-liiton yhdistymisen myötä keskusliittona on pysynyt UIL ja neuvottelujärjestönä KTN.

Kolpeneen palvelukeskuksessa Ro-vaniemellä KTN:n pääluottamusmie-henä toimii kehitysvammaistenohjaaja UllaNiskala. Nuori pääluottamusmies aloitti tehtävässään vuoden alussa ja on päässyt heti koviin vaikuttamisen paik-koihin. Kunta- ja palvelurakenneuudis-tus laittaa kunnallisia erityishuolto- ja sairaanhoitopiirejä yhteen.

Kolpeneen palvelukeskuksen kun-tayhtymää suunnitellaan yhdistettäväksi Lapin sairaanhoitopiirin kanssa. Työ-suhteiden yhtenäistämisessä, liikkeen-luovutuksen periaatteissa ja PARAS-hankkeen henkilökunnalle lupaamassa viiden vuoden irtisanomisturvassa riit-tää neuvoteltavaa. Ulla kuuluu joukkoon joka on houkuteltu luottamusmieheksi.

– Täytyy sanoa, etteivät ammatti-yhdistystoiminta ja luottamusmiestyö ole olleet minulle kutsumus. Järkisyyt vaikuttamismahdollisuuksista ja tiedon hankinnasta ovat saaneet mukaan toi-mintaan. Myös samaan yhdistykseen kuuluvilla työkavereilla on ollut oma

osuutensa aktivoitumiseeni. Kolpeneen palvelukeskuksessa UIL:n

jäsenet toimivat lähinnä ohjaajina ja koulunkäyntiavustajina. He vastaavat opetuksen toteuttamisesta yksilöllisesti ja työskentelevät myös koululaisten il-tapäivätoiminnassa. Ulla työskentelee aamupäivät ohjaajana kuntoutusluokas-sa ja iltapäivät koululaisten päivätoimin-nassa Touhutuvalla.

UIL:n jäseniä työskentelee myös Myllärin pajassa, jossa toteutetaan kun-touttavaa päivätoimintaa kehitysvam-maisille asiakkaille.

Ulla Niskalalle hienointa työssä ovat ihmiset – sekä erityistä tukea elämässään tarvitsevat että työkaverit. Onnistumi-sen hetket ja kiitokset tuovat motivaatio-ta ja uskoa pitkäjänteiseen työhön.

Tuntevatko erityishuollon ja kun-toutusalan ammattilaiset UIL:n omak-seen?

Jäsenistölle uusi keskusliitto UIL on tuonut paljon hyvää, joskin siihen liitty-minen on aiheuttanut myös jonkin ver-ran hämmennystä. Kehitysvammaisten ohjaajana toimivan EKTL:n puheenjoh-tajan Nina Saastamoisen mielestä UIL laajentaa ja monipuolistaa jäsenistön kannalta sekä jäsenpalveluita että neu-votteluoikeuksia. YTN:n kautta neu-votteluoikeuksia on saatu lisää. Tavoit-

UIL yhdistää myös erityishuollon ammattilaisiaUuteen Insinööriliittoon kuuluu pari sataa erityishuollon am-mattilaista. Erityishuollon ja kuntoutusalan toimihenkilöliitto EKTL on Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry:n val-takunnallinen jäsenjärjestö. Yhdistyksen suurin ammattiryhmä ovat kehitysvammaistenohjaajat.

Erityishuollon ja kuntoutusalan toimihenkilöliitto EKTL ry

perustettu vuonna 2001•

noin 190 jäsentä•

paikallisyhdistyksiä Lapissa, •Satakunnassa, Pirkanmaalla, Kymessä ja Uudellamaalla

Tekniikan ja Erityisalojen • ammattilaiset KTL ry:n valta-kunnallinen jäsenliitto ja sitä kautta UIL yhteisössä

neuvottelutoiminnan hoitaa •KTN, YTN ja JUKO

toimii erityishuollon ja kun-•toutusalan laitosten, yhtiöiden ja säätiöiden palveluksessa olevien toimihenkilöiden etu-järjestönä.

ammattinimikkeitä ovat mm. •kehitysvammahuollonohjaaja ja -hoitaja, lähihoitaja, sosionomi, sosiaalikasvattaja ja -ohjaaja, mielisairaanhoitaja, mielenter-veyshoitaja, terapeutti, erityis-opettaja, koulunkäyntiavustaja, kuntoutusohjaaja ja -suunnitte-lija, perhepäivä- ja sijaisperhe-hoitaja, erityisliikunnan opetta-ja/ohjaaja, em. alojen johtajat, työnjohtajat, esimiehet sekä hallinto- ja toimistohenkilöstö.

Puheenjohtaja vuodesta 2002 •kehitysvammaisten ohjaaja Nina Saastamoinen.

19InsInöörIUU

SI

teena olisi saada puheoikeus vielä yksityisen sosiaali alan työehtosopimukseen.

Ulla Niskalalla on samansuuntaisia ajatuksia

– Iso kattoliitto tuntuu kyllä rehellisesti sa-noen kaukaiselta. Alueellinen toiminta pal-velee niin erityishuollon kuin muidenkin alojen ammattilaisia mielestäni parhaiten. Hän pitää alueasiamiesjärjestelmää hyvänä.

Liiton kautta tuleva posti painottuu tekniikan alaan ja moni jäsen on kysynyt, kuulummeko nyt varmasti oikeaan liittoon. Olemme saaneet tietoa, että myös pienet alat otetaan huomioon suuressa liitossamme. Toivottavasti näin tulee olemaan.

Mitä insinöörit sitten voisivat oppia eri-tyishuollon ammattilaisilta? – Monipuolis-tamme toinen toistemme yhteiskunnallista näkemystä, Ulla Niskala toteaa. n

Viiden vuoden irtisanomissuojaKunta- ja palvelurakenneuudistusta

säätelevän puitelain mukaan toimin-nan uudelleenjärjestelyjen (uusi kunta tai kuntayhtymä, kuntien tai kuntayhtymien yhdistäminen) perusteella työnantajal-la ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuh-detta työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 §:ssä tarkoitetulla taloudellisella tai tuotannollisella irtisanomisperusteel-la. Irtisanomissuoja koskee puitelais-sa tarkoitettujen uudelleenjärjestelyjen kohteena olevissa palveluissa uuden ja vanhan työnantajan palveluksessa työs-kentelevää henkilöstöä kokonaisuudes-saan. Irtisanomissuoja koskee vain sel-laisia kuntajaon ym. muutoksia, joissa henkilöstöä siirtyy toisen kunnan palve-lukseen. Tällöin irtisanomissuoja koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia. Jos kuntajaon muutokses-sa vain osa kunnan alueesta liitetään toiseen kuntaan ja henkilöstöä siirtyy toisen kunnan palvelukseen, irtisanomis-suoja koskee vastaanottavassa kunnassa uudelleenjärjestelyjen kohteena olevissa palveluissa työskentelevää henkilöstöä kokonaisuudessaan.

Ulla Niskala on työssä Kolpeneen palvelukeskuksessa.

20

totta & tutkittua

Teksti: Jaakko Koivumäki, tutkimusasiamies

Kuntajohtajien usko kunta- ja palvelu-rakenneuudistuksen etenemiseen on

kasvanut hankkeen suunnitteluvaiheen lähestyessä loppuaan, ilmenee Kuntalii-ton Paras-puntarista.

Viime toukokuussa 47 prosenttia kunnan- ja kaupunginjohtajista suhtau-tui toiveikkaasti suunnitteluvaiheen on-nistuneeseen lopputulokseen. Nyt hank-keen suunnitteluvaiheeseen suhtautuu myönteisesti 63 prosenttia kuntajohtajis-ta. Alle kymmeneksellä kuntajohtajista on epäilyjä onnistumisen suhteen. Kol-mannes johdosta suhtautuu tilanteeseen neutraalisti.

Myönteisyys on lisääntynyt hank-keen edetessä eniten 10 000–20 000 tu-hannen asukkaan kunnissa ja pienissä, alle 5 000 asukkaan kunnissa. Oulun läänissä myönteisyys on lisääntynyt eni-ten. Sen sijaan Itä-Suomessa ja Lapissa myönteisyys on vähentynyt.

Maakunnista toiveikkaimmin suun-nittelun tuloksiin suhtaudutaan Varsi-nais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Kaksikielisissä kunnissa myönteisyys on vahvaa. Kaupunkimaisissa kunnissa toi-veikkuus on suurempaa kuin taajaan asu-tuissa tai maaseutumaisissa kunnissa.

Paras-hanke lisännyt kuntien yhteistyötä

Enemmistö kunnan- ja kaupunginjohta-jista katsoo toimeenpanosuunnitelmien työstämisen lisänneen kuntien välistä yhteistyötä, vaikkakin jopa joka neljäs kuntajohtaja näkee hankkeen vaikeut-taneen kuntayhteistyötä lisäämällä jän-nitteitä kuntien välillä. Runsas puolet kuntajohdosta kokee suunnittelun olleen pitkäjänteistä ja tulevaisuuteen katso-vaa.

Kunnan- ja kaupunginjohtajien mie-lestä kuntien selvitysten ja toimeenpa-nosuunnitelmien valmistelu on ollut pääosin faktoihin perustuvaa. Tosin vii-dennes kuntajohdosta katsoo suunnit-telun perustuneen kunnassaan ennem-minkin mielikuviin.

Vaikka Paras-hankkeen tavoitteena on ollut kuntien luottamushenkilöiden vahva mukana olo toimeenpanosuun-nitelmien valmistelussa, niin vain 14 prosentissa kunnista valmistelu on ollut luottamushenkilövetoista. 42 prosentissa kunnista valmistelu on ollut yhtä vah-vasti virkamiesten käsissä kuin luotta-mushenkilöiden ja 44 prosentissa val-

mistelun peräsimessä ovat olleet pääosin virkamiehet.

Kuntien ja alueiden välillä eroja

Kuntien ja alueiden välillä on selkeitä eroja uudistuksen valmistelussa. Paras-puntarissa mukana olleiden avovastaus-ten perusteella esimerkiksi kohti kunta-liitosta etenevillä kunnilla saattaa olla jo selkeä etenemisstrategia. Lisäksi monel-la alueella tarvittavat yhteistyöratkaisut ovat pitkällä.

Toisaalta osalla alueista kuntien ai-emmat yhteistyöstrategiat ja organisaati-ot on jouduttu aluepohjan tai toimialan laajennusten vuoksi valmistelemaan hy-vin kireällä aikataululla täysin uusiksi.

Kuntaliiton Paras-puntari kysely to-teutettiin elokuussa. Kyselyyn vastasi 235 kunnan- ja kaupunginjohtajaa 392 kunnasta. Kysely ei ulottunut Kainuun hallintokokeilulain alaisiin eikä Ahve-nanmaan kuntiin, jotka eivät tee toi-meenpanosuunnitelmia. n

Lähde: Kuntaliitto, www.kunnat.net

Tällä vuosikymmenellä tehdyissä kattavissa työolotutkimuksissa on ollut tyypillistä kunta-alan negatiivinen erottautuminen yksityisestä sektorista ja valtiosta. Erityisesti työhyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat olleet usein tapetilla.

Tuorein tutkimus kuntien työoloista on Työturvallisuuskeskuksen jul-

kaisema Kunta-alan työolobarometri 2006. Tulokset ovat yleistettävissä kos-kemaan kaikkia kunta-alalla työsken-televiä.

Muihin sektoreihin verrattuna kun-ta-alalla on edelleen paljon parannetta-vaa. Esimerkiksi työnteon mielekkyy-den muutossuunnan arviot ovat selväsi kielteisempiä kuin muilla sektoreilla.

Kunta-alalla työskentelevät antavat silti hyvän yleisarvosanan työelämän laa-dulleen, 7,9, kaikkien palkansaajien kes-kiarvon ollessa 8,0.

Verrattuna vuoden 2005 vastaa-vaan tutkimukseen, on havaittavissa sekä myönteistä että kielteistä kehitystä. Työtä koskevat vaikutusmahdollisuudet ovat yleisesti ottaen parantuneet lukuun ottamatta mahdollisuuksia vaikuttaa työtahtiin. Työturvallisuuden koetaan

Kuntajohtajien myönteisyys Paras-uudistukseen lisääntynyt

Kunta-alan työoloissa edelleen paljon parannettavaa

21InsInöörIUU

SI

Teksti: Jaakko Koivumäki, tutkimusasiamies

myös yleisesti ottaen parantuneen. Li-säksi määrä- ja osa-aikaisiin sekä nuo-riin kohdistuva syrjintä on vähentynyt edellisvuodesta.

Työolobarometrin mukaan kunta-alan sairauspoissaolot ovat vähentyneet, mutta niiden pituus on vastaavasti kas-vanut. Vuonna 2006 oltiin keskimäärin 11,0 päivää vuodessa poissa oman sai-rauden takia – muilla sektoreilla vas-taava keskiarvo on noin 9,0. Osaltaan kunta-alan sairauspoissaolojen suhteel-lista paljoutta selittää kuntatyövoiman ikärakenne. Kunnissa työskentelevien keski-ikä, 45,7 vuotta, on selvästi muita sektoreita (41,3 vuotta) korkeampi.

Noin kaksi kolmasosaa kuntien työn-tekijöistä on liukuvan työajan piirissä.

Useampi kuin kahdeksan kymmenestä on tyytyväinen työaikajärjestelmäänsä tyytyväisyyden ollessa kaikkein suurinta niiden keskuudessa, joilla on mahdolli-suus kerätä kokonaisia päiviä säästöön.

Kunta-alalla ollaan muita sektoreita tyytymättömämpiä palkkausjärjestel-miin, joskin verrattuna vuoteen 2005 palkkausjärjestelmien kannustavuuden, kilpailukykyisyyden ja oikeudenmukai-suuden katsotaan lievästi parantuneen.

Työn koettu henkinen rasittavuus on lisääntynyt kunnissa; kaksi kolmas-osaa kuntien työntekijöistä pitää työtään henkisesti rasittavana. Vastaavasti työn koettu fyysinen rasittavuus on jatkuvasti vähentynyt.

Kuntien teknisen väen osalta työolo-

barometrit eivät ole yleistettävissä, koska kunta-alan henkilöstöstä yli 80 prosent-tia on sosiaali- ja terveystoimen tai ope-tus- ja sivistystoimen piirissä. Uuden Insinööriliiton seuraavan työmarkki-natutkimuksen erityisteemana on työ-hyvinvointi. Sen myötä kuntasektorilla työskentelevän UIL:n jäsenistön tilanne – muun muassa työhyvinvoinnin taso ja siihen vaikuttavat tekijät – tulevat en-si kertaa perusteellisemman selvityksen kohteeksi. n

Lähde: Kunta-alan työolobarometri 2006: Työministeriön työolobarometrin 2006 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu (julkaistu 2007). Työturvallisuuskeskus.

Työmarkkinatutkimus 2006:

Kunnissa työskentelevillä vakaa työsuhde, mutta työ kuormittaa

Vuoden 2006 Työmarkkinatutkimuk-sessa kysyttiin muun muassa työsuh-

teen varmuudesta ja työn määrästä. Tut-kimukseen osallistui kaikkiaan 9 658 insinööriä. Seuraavassa tarkastellaan, poikkeaako kunnissa työskentelevien in-

sinöörien kokemukset mainituista asioista muun insinöörikunnan kokemuksista.

Kuvioista havaitaan, että (U)IL:n kuntasektorin insinöörit eroavat niin työsuhteen varmuuden kuin työn mää-rän osalta muilla sektoreilla työskentele-

vistä. Erot ovat tilastollisesti merkitseviä. Lyhyesti sanottuna kunnissa työskente-levien insinöörien työsuhde on vakaam-malla pohjalla kuin muilla, mutta työn määrällinen kuormittavuus on vastaa-vasti suurempi. n

Kuvio 1. Millaisena näkee oman tilanteensa työpaikalla lähitulevai-suudessa (%). Ryhmä ”Epävakaa” muodostuu niistä, jotka pitävät lomautusta tai irtisanomista mahdollisena tai todennäköisenä.

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0Työnantajana kunta

tai kuntayhtymäTyönantajana kunta

tai kuntayhtymäMuu

työnantajaMuu

työnantaja

%%

Kuvio 2. Millaisena pitää nykyistä työmääräänsä (%).

n Epävakaa

n Melko vakaa

n Vakaa

n Liian pieni

n Sopiva

n Ajoittain liian suuri

n Jatkuvasti liian suuri

63 3

9

3934 42

1911

40

55

4445

50

22

maailmaltaTeksti: Ari Åberg

Ainakin sen puolen vuoden ajan, jonka olen täällä Brysselissä viettänyt, on EU:ssa puhuttu kovasti ilmastonmuu-

toksesta. Poikkeukselliset sääilmiöt ovat vauh-dittaneet keskustelua. Viime kesä oli täällä kylmin ja sateisin kolmeenkymmeneen vuo-teen, vaikka ihan Englannin kaltaisiin tulviin ei yllettykään. Useiden tiedemiesten mielestä ilmastonmuutos toimiikin juuri näin; satei-silla alueilla sataa entistä enemmän ja kuivat seudut senkun kuivuvat.

Ainakin komissio ja parlamentti pyrkivät tekemään kovasti töitä, jotta suuntaa saatai-siin käännettyä. Toistaiseksi on esillä ollut paljon puhetta ja paperia. Lähivuosina on esitysten muututtava käytännöksi; muutoin käy huonosti.

EU:lle tyypillistä on, että kun jotain ryh-dytään ajamaan, niin vastavoimat lähtevät heti liikkeelle. Kun autojen pakokaasupäästöjä ha-lutaan alentaa, älähtää autoteollisuus, kun kil-pailulla halutaan parantaa energiatehokkuutta, lähtevät voimantuottajat liikkeelle. EU on kui-tenkin asettanut tavoitteen mm. kasvihuone-kaasupäästöjen vähentämisestä 20 % vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen ja siitä on syytä pitää kiinni. Ei voida enää vetäytyä Kiinan tai USA:n selän taakse, vaan meidän on tehtävä oma osuutemme. Ja näin on tehtävä joka tapauksessa.

Tekevälle sattuu luonnollisesti myös hute-ja. Kiistaton ohilyönti on EU:n hurahtaminen biopolttoaineisiin. Viimeisimpien tutkimus-ten mukaan ne kun ovat vielä öljyjalosteitakin pahempia ilmansaastuttajia. Viljan ja öljykas-vien hinta on kuitenkin saatu tällä touhulla nousuun. Maatalouspoliittisesti siis ehkä hy-väkin juttu, mutta ympäristön ja kuluttajan kannalta ei.

Viimeisimmässä komission energiapaketis-sa sitä vastoin pyritään kilpailun lisäämiseen eriyttämällä verkko-omistus ja sähkön tuo-tanto toisistaan. Esitys on ehdottoman oikean suuntainen, joskin mm. omaisuusjärjestelyt huomioon ottaen vaikeahko toteuttaa käy-tännössä. Yleisesti ottaen kilpailun lisääminen kuitenkin yleensä parantaa tehokkuutta ja on siksi myös ympäristömielessä tavoiteltavaa.

Energia- ja maatalouspoliittiset näkökoh-dat ovat tärkeitä; sitä ei käy kiistäminen. Lin-jat tulisi kuitenkin aina vetää siten, että ym-päristöpolitiikalla on suurin painoarvo. Se on EU:lle iso haaste. n

Kirjoittaja työskentelee Palkansaaja järjestöjen EU-edustuston johtajana Brysselissä.

Energia-, ympäristö- vai maatalouspolitiikkaa?

23InsInöörIUU

SI

Euroopan Talous- ja sosiaalikomite-an ETSK:n valmistelema lausunto

Kestävän tuottavuuden edistäminen Euroopan työelämässä hyväksyttiin sen täysistunnossa syyskuussa. Asiantun-tijana lausuntoa tekemässä oli tutkija UllaAitta Akavasta. Lausunnon teema liittyy Lissabonin strategian keskeisiin elementteihin.

Lausunnon raportoijana oli työlli-syyspoliittinen asiantuntija LeilaKurkiSTTK:sta. Lausunnon lähtökohtana on, että tuottavuus lisää työllisyyttä ja hy-vinvointia silloin, kun kasvu perustuu työelämän laadun parantamiseen. Tämä on myös edellytys sosiaalisille ja tekno-logisille innovaatioille, joita Eurooppa tarvitsee selvitäkseen globalisaation ja ilmastomuutoksen haasteista.

Yrityksissä muutoksen ennakointi ja

joustava sopeutuminen ovat avainasi-oita. Tämä onnistuu, kun henkilöstön osaamisesta sekä työterveydestä ja -tur-vallisuudesta pidetään huolta. Henkilös-töllä on oltava mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Johtaminen perustuu yhteistyöhön ja on yksi yritystoiminnan strateginen osa-alue.

Näin aikaansaatu tuottavuuden kas-vu on kestävää ja vaikuttaa talouskasvuun parantamalla työpaikkojen tuottavuutta ja yritysten kilpailukykyä. Se kasvattaa työvoiman määrää, kun työntekijöiden jaksaminen työelämässä lisääntyy.

Kestävässä tuottavuudessa on ky-symys siitä, miten onnistuneesti yritys kykenee yhdistämään eri tuotannonte-kijöitä ja motivoimaan työntekijöitään parantaakseen innovaatiokykyään ja kil-pailukykyään. Se on laajempi käsite kuin

pelkkä kannattavuuden mittaaminen tai rajautuminen vain työn tuottavuuden tarkasteluun.

Raportoijan mukaan viime vuosien tuottavuuskasvua Euroopassa ei voi luon nehtia kestäväksi. Tarvitaan nykyis-tä paljon enemmän tietoa ja käytännön toimintatapoja työelämän laadun mer-kityksestä tuottavuudelle.

Lausunnon suosituksina esitetään, että kestävän tuottavuuden teema tulisi sisällyttää osaksi talouden ja työllisyy-den suuntaviivojen uudistamista. Lisäksi ehdotetaan työelämän laatua kuvaavan indeksin luomista, lisätutkimuksia työ-elämän laadun ja tuottavuuden suhtees-ta, innovaatiotoiminnan painottamista EU:n eri ohjelmissa, sekä kansallisia ke-hitysohjelmia. n

Euroopan Parlamentti hyväksyi täys-istunnossaan Strasbourgissa MEP

ReinoPaasilinnan mietinnön Euroo-pan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamisesta. Parlamentti haluaa lisä-tä instituutin nimeen innovaatio-sanan. Instituutille ei haluta tutkinnonanto-oikeutta.

Parlamentin mielestä instituutti tuli-si perustaa vasta pilottivaiheen jälkeen.

Instituutti koostuisi valituista osaamis- ja innovointiyhteisöistä, jotka pilottivai-heessa keskittyisivät ensin arvioimaan instituutin toimintamahdollisuuksia. Innovointiyhteisöt tulisi valita aloilta, jotka auttavat unionia vastaamaan ny-kyisiin ja tuleviin haasteisiin (mm. il-mastonmuutos, energiateknologia, tie-toliikenne- ja viestintäteknologia).

Instituutti olisi siis eräänlainen yh-

teistoimintaverkosto, johon sen hallin-toneuvosto valitsisi yliopistoista, tutki-muslaitoksista ja yrityksistä osaamis- ja innovointiyhteisöjä. Parlamentti haluaa komission kannasta poiketen näiden ole-van EIT:stä oikeudellisesti riippumat-tomia.

Instituutin kokonaismenoiksi kau-della 2007–2013 on arvioitu 2,4 miljar-dia euroa. n

Euroopan Parlamentin ympäristöva-liokunta hyväksyi äänin 49-3 britti-

läisen MEPin ChrisDaviesin (ALDE) oma-aloitemietinnön autojen pakokaa-supäästöjen vähentämisestä. Tavoitteek-si tulee asettaa 120 g/km vuoteen 2012 mennessä. Mietintö tukee komission linjauksia. Myöhemmin päästöjen vä-hentämistä tulee jatkaa vielä jyrkemmin. Mietinnössä ollaan huolestuneita siitä, että vapaaehtoiset toimet päästöjen vä-hentämiseksi eivät tunnu purevan.

Euroopan autoteollisuus pitää näitä päästörajoja liian jyrkkinä ja epärealisti-sina. Tosiasia kuitenkin on, että voimak-kaita toimia ilmastonmuutoksen hidas-tamiseksi tarvitaan kaikilla rintamilla. Muutoin lämpeneminen on vaarassa saada mittasuhteet, jotka vaikeuttavat suuresti nykymuotoisen elämän selviä-mismahdollisuuksia planeetallamme.

Parlamentti äänestää mietinnöstä marraskuussa. n

Kestävää tuottavuutta edistettävä Euroopassa

Parlamentti hyväksyi EIT:n – rahoitus vielä auki

Parlamentti leikkaisi autojen pakokaasupäästöjä

24

osaaminenTeksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuva: Promade/Johanna Kokkola

Harvesterin päitä valmistavan Outokummun Metallin toi-mitilojen laajennus käynnistyi

syyskuussa. Nykyisten tuotantotilojen läheisyyteen rakennetaan uusi kokoon-panohalli ja pulverimaalaamo sekä so-siaali- ja ruokalatila. Kokoonpanohalli valmistuu vielä tämän vuoden aikana ja muut tilat saadaan valmiiksi ensi vuon-na. Rakennustyöt toteutetaan yhteis-työssä Outokummun seudun teollisuus-kylän kanssa.

Outokummun Metallin toimitus-johtaja JarmoPaakkunaisenmukaan

laajennus ja investoinnit mahdollistavat merkittävän tuotantokapasiteetin nos-ton, mikä synnyttää tarpeen rekrytoi-da lisää henkilökuntaa. Yhtiö käynnisti syyskuussa yhteensä kahdeksan työnte-kijän rekrytointiprosessin, ja ensi vuo-den puolella palkataan lisää uutta hen-kilökuntaa.

Outokummun Metalli on paikalli-sesti iso työnantaja. Yhtiön palveluksessa työskentelee tällä hetkellä noin 90 hen-kilöä, joista vajaat kymmenen prosenttia on insinöörejä.

Perlokselta osaajia Outokummun Metalliin

Viime talvena Perloksen ilmoitettua tuo-tannon lopettamisesta Suomessa, Ou-tokummun Metallista oltiin yhteydessä perloslaisiin ja kerrottiin rekrytointi-mahdollisuuksista. Tämä yhteydenotto poiki työpaikkoja Outokummun Metal-lista useille entisille perloslaisille.

Toimitusjohtaja Paakkunainen on itsekin entinen perloslainen. Joensuussa Wärtsilän teknillisessä oppilaitoksessa insinööriksi opiskellut Paakkunainen ehti työskennellä 18 vuotta Perloksen palveluksessa ennen kuin irtisanoutui viime vuoden marraskuussa ja päätti ko-keilla jotain muuta työnsarkaa. Tämän vuoden maaliskuussa hänet valittiin Ou-tokummun Metallin toimitusjohtajaksi, mutta varsinaiset toimitusjohtajan työt alkoivat vasta elokuun alusta. n

ja palkkaa lisää henkilöstöäPohjois-Karjalassa toimiva Outokummun Metalli Oy laajentaa toi-

mitilojaan ja palkkaa toistakymmentä uutta työntekijää. Yrityksen

palvelukseen rekrytoidaan hitsaajien lisäksi myös toimihenkilöitä,

joista osa voi olla koulutustaustaltaan insinöörejä.

Outokummun Metalli laajentaa toimitilojaan

Insinööri Jarmo Paak-kunainen johtaa Outo-kummun Metallia.

25InsInöörIUU

SI

WomEqual-hankkeen projekti-päällikkö PirjoPutila Teknil-lisestä Korkeakoulusta iloitsee

siitä, että tekniikan eri aloilla työskente-levät naiset ovat löytäneet verkkoyhtei-sön. Viime keväänä lanseeratun Weme.fi-verkkoyhteisöön on rekisteröitynyt jo yli kahdeksansataa tekniikan aloilla työskentelevää naista.

Putila kertoo, että Teknillisen Kor-keakoulun tasa-arvoprojektissa oli jo aikaisemmin mietitty keinoja, miten edesauttaa tekniikan aloilla työsken-televiä naisia verkostoitumaan keske-nään. TKK:n tasa-arvoprojekti TiNA järjesti tekniikan aloilla työskentele-ville naisille verkostoitumistilaisuuk-sia, joista saatiin hyvää palautetta. Koska läheskään kaikki naiset eivät päässeet tilaisuuksiin, he ehdottivat sellaista foorumia, missä voisi vaihtaa vapaasti ajatuksia ajasta ja paikasta riippumatta. Myös tekniikan aloilla työskenteleville naisille tehty tarvetar-koitus antoi samaa viestiä, verkkoyh-teisölle olisi käyttöä.

Kertomukset työurista kiinnostavat

Putilan mukaan Weme-verkkoyhteisön jäsenet lukevat mielellään muiden nais-ten kertomuksia työurista ja vaihtavat kokemuksiaan mm. työn ja perheen yh-teensovittamisesta sekä uralla etenemi-sestä. Ajatusten vaihtaminen verkossa on helppoa, koska naiset voivat halutes-saan keskustella keskenään anonyymisti ja perustaa verkkoyhteisön sisälle omia keskusteluryhmiä. Varsinkin nuoret naiset ovat tottuneita verkon käyttäjiä ja heille on luontevaa vaihtaa ajatuksia sähköisesti

Miesvaltaisilla aloilla työskentelevät naiset kokevat usein, että heiltä puut-tuu työelämän tukiverkosto, sillä naisten kommunikointi- ja ajattelutapa on erilai-nen kuin miesten. Naiset kaipaavat ko-kemusten vaihtoa, rohkaisua sekä kan-nustavia esimerkkejä. Naiset pohtivatkin keskusteluissa asemaansa miesvaltaisel-la alalla, etenemismahdollisuuksiaan ja mahdollisia kompastuskiviä. Syksyn aikana on keskusteltu mm. esimies- ja

johtamistehtävistä ja lokakuun erityis-teemana on työhyvinvointi.

Verkostosta apua urakehitykselle

Naisten keskinäinen verkostoitumi-nen voi edesauttaa uralla etenemises-sä ja palkkakehityksessä. – Naiset eivät aina muista, että palkankorotusten ja ylennysten saaminen edellyttää asioi-den sanomista ääneen, koska pelkät epä-määräiset vihjaukset paremmasta pal-kasta eivät auta. Kun tällaisista asioista kirjoitetaan verkkoyhteisössä, varmasti yhä useampi nainen alkaa miettiä asiaa, Putila sanoo.

Vaikka naiset ovat usein arkoja pyy-tämään lisää palkkaa, he viihtyvät hyvin tekniikan aloilla. Keskusteluissa on käy-nyt hyvin ilmi se, että verkkoyhteisön jäsenet ovat tyytyväisiä uravalintaansa. Tekniikan alan koulutus mahdollistaa useimmille naisille vakituisen työpaikan ja kohtuullisen tulotason. n

Lisätietoa löytyy osoitteesta www.weme.fi

Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

Weme.fi:stä tukea tekniikan alan naisilleWeme.fi on tekniikan eri aloilla työskenteleville naisille suunnattu verkkoyhteisö, jonka tarkoituksena on edis-tää naisten verkostoitumista ja tarjota tukea niin työ-hön kuin vapaa-aikaankin.

Projektipäällikkö Pirjo Putila kannustaa naisia tukemaan toisiaan työelämässä.

26

osaaminenTeksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Omavaraisuuden ja kotimaisuus-asteen lisääminen lämmöntuo-tannossa on Inarin kunnassa

(Ivalon seudulla) ollut suunnitteilla jo yli kymmenen vuotta. Päästölaskelmi-en mukaan uusiutuvien polttoaineiden käyttö on järkevää. Lisäksi raaka-ainetta on saatavilla yllin kyllin, sillä harvennus-rästiä eli ohutta mäntyä oksineen tulee valtavasti.

– Nyt raaka-ainereservi saadaan pai-kalliseen käyttöön, jolloin sillä on myös työllistävä vaikutus, sanoo energiapääl-likkö MarkkuNivakoski Inarin kunnan omistamasta Inergia Lämpö Oy:stä.

Kiinteä polttoaine tulee pääasiassa Inarin kunnan alueelta, metsähallituk-sen mailta sekä paikallisilta sahoilta.

Rakenteilla oleva kaukolämpölaitos tuottaa lämpöenergiaa pääosin kotimai-

Saariselkä siirtyy bioenergian käyttöön

Saariselän matkailukeskukses-sa ei palella ensi talvena. Uusi lämpökeskus valmistuu para-hiksi ensi lumille täyttämään matkailuyritysten lähes kaksin-kertaistuneen lämmöntarpeen.

27InsInöörIUU

SI

Sosiaalinen osallistuminen pidentää ikää

Sosiaalinen pääoma pienentää ennenaikaisen kuo-leman riskiä. Kansanterveyslaitoksella tehdyn tut-

kimuksen mukaan aktiivisesti yhdistys-, harrastus- ja kulttuuritoimintaan osallistuvilla naisilla on noin nel-jä prosenttia pienempi riski kuolla aikaisemmin kuin naisilla, jotka eivät kuulu yhdistyksiin eivätkä harrasta vapaa-aikanaan.

Myös miehillä sosiaalinen toiminta pienentää kuole-manriskiä. Paremmin tienaavat miehet näyttävät tutki-muksen mukaan kuitenkin olevan sosiaalisesti aktiivi-sempia kuin vähemmän tienaavat. Toisin kuin naisilla, miehillä keskinäisen luottamuksen määrä ei vaikuttanut hengissä säilymiseen.

Ylilääkäri, dosentti MarkkuT.Hyypän mukaan sosiaalinen toiminta pienentää myös miesten kuole-manriskiä, mutta miehillä yhteys liittyy taloudelliseen asemaan. Naisilla taloudellinen asema ei vaikuttanut tulokseen.

Sosiaalisen pääoman vaikutusta kuolemanriskiin ei pystytä selittämään tunnetuilla terveyden vaaratekijöillä esimerkiksi työttömyydellä, yksinäisyydellä, sairauksil-la, tupakoinnilla, korkealla verenpaineella tai korkeilla kolesteroliarvoilla. Sosiaalinen pääoma näyttää vaikut-tavan itsenäisesti terveyteen.

Tutkimuksen aineistona on Mini Suomi -terveystut-kimus, johon kuului 8 000 yli 30-vuotiasta suomalaista. Kelan ja Kansanterveyslaitoksen Mini Suomi -terveys-tutkimus tehtiin vuosina 1978–1980. Tuoreessa tutki-muksessa sosiaalisen pääoman vaikutusta kuolleisuuteen tarkasteltiin reilut 20 vuotta myöhemmin. n

Uudelle uralle Insinööripörssistä!

Oletko harkinnut työpaikan vaihtoa? Kiinnostaako tietää, millaisia osaajia työnantajat etsivät? Käy tu-

tustumassa Uuden Insinööriliiton www-sivuilla avoinna oleviin työpaikkoihin. Tälläkin hetkellä Insinööripörs-sissä on runsaasti ilmoituksia avoimista työpaikois-ta. Insinööripörssin sivuille pääset menemällä netissä osoitteeseen www.uil.fi ja sieltä kirjaudut jäsensivuille. Jäsensivujen oikeasta yläreunasta löydät sanan Avoimet työpaikat. Klikkaa sitä ja olet perillä.

Lisätietoja Insinööripörssistä saat urahallinta-asian-tuntija SeijaUtriaiselta, puhelin 0201 801 821 tai säh-köpostilla osoitteesta seija.utriainen@uil.fi n

sella biopolttoaineella Saariselän keskustan suurille matkailukeskuksille. Lämpöener-giatuotanto uudella lämpölaitoksella alkaa marraskuussa. Tähän saakka lämpö on tuo-tettu raskaalla ja kevyellä öljyllä.

Uusi kaukolämpöverkosto vapauttaa sähköverkon kapasiteettia muuhun käyt-töön.

Uudessa lämpökeskuksessa sekä Ivalon samansuuruisessa lämpökeskuksessa käy-tettävä puuhake ja erilaiset biologiset kier-rätyspolttoaineet käsitellään ja varastoidaan molemmille lämpölaitoksille pääasiassa Iva-lon eteläpuolella sijaitsevassa Lintumaan terminaalissa.

– Biopolttoaineen ja puujätteen kulje-tus, käsittely ja jalostaminen maksaa paljon, Nivakoski tietää.

Materiaalin toimitusketjussa on vielä parantamisen varaa, jotta pitkä talvi lumi- ja jäähaittoineen ei nostaisi käsittelykus-tannuksia.

Saariselän Lämmön yhdessä lahtelaisen Termopointin kanssa rakentama lämpö-keskus ovat saaneet Lapin TE-keskukselta kansallista energiatukea ja EU:n rakenne-rahaston tukea. Myös Inarin kunta on tu-kenut hanketta. Tarkoitus on edistää mat-kailuyritysten kilpailukykyä ja työllisyyttä edullisen ja ympäristöystävällisen energia-huollon avulla. n

28

osaaminenTeksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuvat: Sirpa Kauppinen/TKK ja Markku Laitinen

ProfessoriTuulaPohjola Teknil-liseltä Korkeakoululta kertoo, et-tä laivarahtiliikenteen tuottami-

en päästöjen seuraaminen on vaikeaa. Maantiekuljetusten, raide- ja lentolii-kenteen päästöjä pystytään seuraamaan ja laskemaan paremmin, mutta laiva-rahtiliikenteessä tilanne on aivan toi-nen. Vuoden 2011 alusta lähtien pääs-tökaupan piiriin liittyy EU:n sisäinen lentoliikenne ja vuodesta 2012 lähtien kaikki EU:sta lähtevät ja saapuvat len-not. Laivaliikenne on todennäköisesti

päästökaupassa mukana vuoteen 2020 mennessä.

Liikennepäästöjen vähentäminen niin maalla, merellä kuin ilmassa on olennainen osa taistelussa ilmaston-muutosta vastaan. Vähemmän poltto-ainetta kuluttavia liikennevälineitä sekä erilaisia teknologisia ratkaisuja nykyi-seen tekniikkaan on kehitetty maa- ja ilmakuljetuksiin. Samaan on tarkoitus pyrkiä myös laivarahtiliikenteessä. Vaik-ka tästä seuraakin suuria investointeja, samalla voidaan parantaa kustannus-

tehokkuutta. Vähän energiaa käyttävät koneet säästävät kallista polttoainetta ja ympäristöä. Pienempien päästömäärien ansioista yritys voi mahdollisesti myydä päästöoikeuksiaan muille yrityksille ja tuottaa näin ympäristöystävällisempiä palveluja ja jopa mahdollisesti lisää voit-toakin.

Laivarahtiliikenteessä suurin ongel-ma lienee se, kenelle kustannukset jyvi-tetään. Siksi TKK:lla on alettu tutkia, miten kulut pitäisi oikeudenmukaisesti jakaa. – On mietittävä ensin, miten kus-

Päästöjen vähentäminen haaste laivarahtiliikenteelleEuroopan unionin päästökauppaan liittyvät lentoliikenteen lisäksi to-

dennäköisesti myös maantie-, raide- ja meriliikenne seuraavan vuosi-

kymmenen aikana. Teknillisessä Korkeakoulussa on alettu tutkia, mi-

ten logistiikasta ja laivarahtiliikenteestä syntyvistä päästöistä aiheu-

tuvat kulut voidaan jyvittää asiakkaille.

Teknillisen kor-keakoulun profes-sori Tuula Pohjola muistuttaa, että uuden tekniikan myötä voidaan vähentää liiken-nepäästöjä.

29InsInöörIUU

SI

tannukset lasketaan ja kohdennetaan, Pohjola sanoo.

Käytännössä laivarahtiliikenne siir-tää päästökaupasta aiheutuvat kulut kuljetushintoihin. Päästökaupan peri-aate on, että päästöjä aiheuttava maksaa kulut. Liikenteessä päästöjä syntyy itse kuljetuksesta, mutta liikennettä ei olisi ilman tavaroita ja ostajia.

Uusi tekniikka tuo kustannustehokkuutta

Laivaliikenteessä uuden sukupolven lai-vat ovat vasta tulossa. Laivojen käyttöai-ka on paljon pidempi kuin maantiekul-jetuskaluston tai jopa rautatiekaluston. Laivojen rakentaminen on kallista ja uuteen teknologiaan panostaminen maksaa. Silti se kannattaa, koska uu-den tekniikan myötä syntyy vähemmän päästöjä.

Meriliikenteessä toimijoita on ym-päri maailmaa ja ihmisten asenteita täy-tyy muuttaa. Asenteiden muutos vaa-tii koulutusta, valistusta ja tiedotusta. Mukaan täytyy saada myös koko muu maailma EU:n lisäksi, jotta todelliset päästövähennyshyödyt syntyvät. Silti yhden maanosan osallistuminen pääs-tökauppaan saa muutosta aikaan.

– Monissa kehittyvissä maissa on alettu puhua ympäristöasioista ja lain-säädäntöä on muutettu. ympäristöystä-vällisempään suuntaan. Kehittyvät maat tulevat toki jälkijunassa, mutta silti pien-tä edistystä on tapahtumassa, Pohjola uskoo.

Kun lentoliikenne päätettiin ottaa päästökauppaan mukana vuonna 2012, lentoliikenteen toimijat alkoivat hyvin nopeasi hyödyntämään uutta tekniik-kaa vanhoissa koneissa. Näin päästöjen määrää saadaan nopeasti vähennettyä, Pohjola muistuttaa.

Asenteet kotoa töihin

Pohjolan mukaan ihmiset ovat nykyään hyvin ympäristötietoisia. Kotona monet miettivät energiasäästöasioita ja kierrät-tävät jätteet. Työpaikoille tätä asennetta ei ole tuotu mukaan. Kun työpaikoil-la tehdään päätöksiä, olisi tärkeä ottaa huomioon myös ympäristönäkökulmat, joilla on merkittävä vaikutus tulevai-suuteen.

Pohjola arvioi, että yritykset eivät ole vielä täysin sisäistäneet osallisuut-taan päästökaupassa. –Helposti eletään siinä illuusiossa, että päästökauppa kos-kee vain energia-alan yrityksiä ja ener-giaintensiivisiä teollisuuden aloja. Pääs-tökauppaan osallistuvat jatkossa niin yritykset kuin kuluttajatkin. Tähän aja-tukseen on sopeuduttava.

Sopeutuminen päästöjen vähentä-miseen edellyttää asennemuutosta ja valistusta. Kun kuljetuksille asetetaan päästörajat, kustannukset näkyvät asiak-kaiden hinnoissa. Tästä on silti paljon hyötyä. Esimerkiksi laivarahtiliiken-teessä ei ole aikaisemmin välttämättä tiedetty, mitä kaikkea tavaraa laivoissa liikkuu. Jatkossa laivaliikenneyrittäjien on tiedettävä tavaroiden sisältö ja määrä,

mikä auttaa erityisesti riskien hallin-nassa ja päästökuormien jyvityksessä eri toimijoille. Näin voidaan vähentää me-rikuljetusten taloudellisia, ympäristö- ja henkilöstöriskejä.

Nuoriso kiinnostunut ympäristöasioista

Pohjola iloitsee siitä, että suomalaisnuo-ret ovat kiinnostuneita ympäristöasiois-ta. Esimerkiksi TKK:lla vastuullinen liiketoiminta -kurssi saavutti huikean suosion opiskelijoiden keskuudessa. Nuoret miettivät millaisessa maailmassa he haluavat itse elää ja perehtyvät ympä-ristöasioihin.

– On tärkeää, että korkeakoulut tarjoaisivat ympäristöasioihin liittyviä kursseja, koska täytyy muistaa, että tä-män päivän opiskelijat ovat tulevaisuu-den päättäjiä ja johtajia. n

Liikennepäästöjen vähentäminen niin maalla, merellä kuin ilmassa on olennainen osa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

30

Teksti: Aleksi Vienonen / UP-uutispalvelu n Kuva: Pekka Sipola

edunvalvonta

”Keskusjärjestöjen koordinoitava neuvottelukierrosta paremmin”

Sture Fjäder varoittaa paikallisesta sopimisesta

Ylemmät toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja StureFjäder suhtautuu paikalliseen sopi-miseen epäillen. Tällä liittokierroksella on

sovittu tavallista hanakammin yrityskohtaisesti jaettavista palkkaeristä.

– Yrityskohtainen sopiminen ei ole onni ja au-tuus, Fjäder sanoo.

YTN vastaa viime kädessä kaikkien yksityis-aloilla työskentelevien akavalaisten palkansaajien sopimuspolitiikasta.

Esimerkiksi kesällä solmitussa teknologiateolli-suuden sopimuksessa laajennettiin paikallista sopi-mista. Sitä pidetään merkittävänä päänavauk sena.

Fjäder on kuitenkin epäluuloinen. Hänen mu-kaansa sopimuksessa on paljon kompastuskiviä. Ne eivät rajoitu pelkästään teknologiateollisuu-teen. Fjäder korostaa, että yrityskohtaisen sanelun riski on todellinen. Hän väittää sanelua jo tapah-tuneen.

– Vaikka teknologiateollisuudessa annettiin mahdollisuus kohtuullisen laajaan yrityskohtaiseen sopimiseen, niin minun tietojeni mukaan suurissa teknologiateollisuuden yrityksissä paikallisia neu-votteluja ohjeistetaan konsernin keskushallinnosta, Fjäder sanoo.

Yrityksen johtoporras määrää silloin koko kon-sernille yhden tavan paikalliserien jakamiseksi.

– Mitä sopimista se on? Ei mitään, Fjäder jat-kaa.

Hän kuitenkin painottaa, ettei yrityskohtai-sen sopimisen lisäämisessä sinällään ole mitään pahaa.

– En vastusta yrityskohtaista sopimista, mutta siihen pitää kuulua jonkinlainen palkkausjärjes-telmä. On tiedettävä, mihin rahat menevät ja mitä palkitaan, Fjäder sanoo.

Palkansaajajärjestöjen koordinoitava sopimuksia

Fjäder varoittaa, että sopimukset saattavat hajaan-tua ja pirstoutua nyt käytävällä kierroksella. So-pimusten pituudet vaihtelevat suuresti. Teksti-Sture Fjäder.

31InsInöörIUU

SI

Seuraa neuvottelutilanteita osoitteessa www.ytn.fi

muutokset poikkeavat paljon toisistaan, etenkin paikallisen sopimisen osalta.

Kolmen palkansaajakeskusjärjestön on hänen mielestään nyt oltava tarkka-na. AKAVAN, STTK:n ja SAK:n pitäisi puhaltaa yhteen hiileen ja valvoa, miten suomalainen sopimusjärjestelmä muut-tuu. Tällä hetkellä sopimusjärjestelmän muuttuminen on Fjäderin mielestä hie-man tuuliajolla.

– Eri aloille on syntymässä hyvin erityyppisiä sopimusrakenteita.

Fjäderin mielestä palkansaajapuolen olisi syytä istua alas ja miettiä palkansaaja-politiikkaa kokonaisuudessaan.

– On pohdittava, onko järkevää siir-tyä entistä enemmän yrityskohtaisuu-teen ja kuinka paljon halutaan sopia val-takunnallisesti, Fjäder linjaa.

Akavalaiset osin sopimusten ulkopuolella

Työehtosopimukset ja valtakunnallinen

palkkapolitiikka ovat suhteellisen uusi asia AKAVAn yksityisillä aloilla. Palk-kapolitiikka vähimmäiskorotuksineen tuli kuvioihin vasta laman jälkimainin-geissa.

Akavalaiset tuntevat hyvin paikal-lisen palkkasopimisen sudenkuopat. Fjäder huomauttaa, että työehtosopi-muksen puuttuminen voi pysäyttää palkkakehityksen.

– Silloin palkkoja voi korottaa vain etenemällä urallaan tai vaihtamalla työ-paikkaa, hän sanoo.

– Yrityskohtainen sopiminen on ollut mantra, jota on hoettu katsomatta, mitä se tarkoittaa. On muistettava, että edel-leen iso osa jäsenistämme sopii palkkan-sa yksilöllisesti. Miksi tätä osuutta pitäisi lisätä, Fjäder kysyy.

YTN haluaa jatkossakin sopia uusia valtakunnallisia työehtosopimuksia ja palkkapöytäkirjoja.

Fjäder korostaa, että korotusten on oltava vähintään inflaation suuruisia. n

YTN:n sopimusneuvottelut ovat rei-lusti yli puolenvälin. Neuvottelu-

järjestön puheenjohtaja Sture Fjäder toteaa, että sopimukset on neuvoteltu noin 60 000:lle YTN:n jäsenelle. Yh-teensä YTN:ään kuuluu noin 120 000 akavalaista jäsentä ammattiliittojensa kautta.

– Osalla YTN:n jäsenistä ei ole työehtosopimusta tai palkkapöytäkir-jaa lainkaan, Fjäder muistuttaa.

Muun muassa työaikapankkien käyttöönotto vaatii lain mukaan voi-massa olevan työehtosopimuksen.

Kevään ja kesän aikana rahoitus ala, teknologia-ala sekä kemianala pääsivät sopimukseen. Rahoituksessa ja tekno-logiateollisuudessa YTN:llä on työehto-sopimus. Sen sijaan kemianteollisuu-dessa YTN:llä on palkkapöytäkirja, joka turvaa vähimmäiskorotukset.

Fjäderin mukaan jäljellä on kolme ongelma-alaa. Muiden osalta neuvot-telut sujuvat omalla painollaan.

Kovin kiista on tulossa teknisen suunnittelun alalla. Erilaiset suuret

insinööritoimistot ovat alan merkittä-vimpiä työnantajia.

– Suunnittelussa palkat ovat jää-neet teollisuudesta jälkeen noin 8–10 prosenttia. Siellä haetaan kunnon pal-kankorotuksia. Yritykset ovat koko la-manjälkeisen ajan ottaneet lisää vä-keä, liikevaihto on kasvanut ja voitot ovat kunnollisia, Fjäder sanoo.

Myös energia-alalla väännetään kättä. Yksityistetyillä kunnallisilla voi-malaitoksilla on eri sopimukset kuin vanhoilla yksityisillä voimaloilla.

– Kuntaperusteinen sopimus on parempi kuin vanha yksityisalojen työehtosopimus. Kahden sopimuk-sen yhteensovittaminen on vaikeaa, Fjäder sanoo.

Kolmas ongelma-alue liittyy telea-laan. Neuvottelut kangertelevat Fjä-derin mukaan pahasti.

Mutta nähdäänkö tällä kierroksella historian ensimmäinen YTN:n lakko?

– Kyllä se hyvin mahdollista on, etenkin suunnittelualalla, Fjäder to-teaa.

YTN:n sopimusneuvottelut loppusuoralla

32

edunvalvontaHaastattelu: Kari Tirronen n Kuva: Jukka Väyrynen

Uuden Insinööriliiton UIL:n kun-tasektorin jäsenten puolesta so-pimusta olivat neuvottelemassa

UIL:n 1. varapuheenjohtaja, KTN:n pu-heenjohtaja KeijoHouhala ja neuvotte-lujohtaja JukkaKauppala.

Pääneuvotteluryhmässä toimineen Kauppalan mielestä tämänkertaisen neu-vottelukierroksen poikkeuksellisuuteen on monia syitä. Useiden tulopoliittisten kokonaisratkaisujen seurauksena on jää-nyt paljon alakohtaisia paineita. Kunta-alan palkkaohjelma oli päättymässä, ja kunta-alan järjestöillä oli isoja odotuksia sen jatkamiseen. Myös Suomen hyvä ta-louskehitys antoi odottaa ekstrahyvää.

Erikoisin ja uusi piirre Jukka Kauppa-lan mukaan oli poliitikkojen viime edus-kuntavaalien alla antama lupaus ns. tasa-arvotuposta. Se aukaisi loputkin padot ainakin Tehyssä ja SuPerissa.

– Kun hallitusohjelman kirjaus ei koskenutkaan vain hoitajia, eivät hei-tä edustaneet järjestöt osanneet päästää irti koetuista lupauksista. Järjestöille ja niiden jäsenille jäi aivan ylisuuria odo-tuksia ja täysin epärealistisia kuvitelmia siitä, että hoitajien palkkoja voitaisiin korottaa kerralla 500 euroa.

Niinpä SuPerin ja Tehyn neuvottelu-järjestö TNJ ikään kuin ”eristäytyi” eikä harjoittanut yhteistyötä muiden pääsopi-jajärjestöjen kanssa, vaikka sitä moneen kertaan tarjottiin. Poliittinen oppositio lisäsi löylyä rätkyttämällä hallitukselle ja puuhaamalla välikysymyksiä.

Sympatia ei muutu rahaksi

Jukka Kauppalan mukaan on täysin

luonnollista, että poliitikoilta edellyte-tään julkisten palvelujen sellaista rahoit-tamista, että julkiset palvelut turvataan, ja että myös kilpailukykyisiä palkkoja voidaan maksaa. Poliitikkojen tehtävänä on linjata, mitä ja missä muodossa pal-veluita tarjotaan. Ammattialakohtaiseen palkkapolitiikkaan ei poliitikkojen tulisi kuitenkaan puuttua.

– Työmarkkinaneuvottelut käydään tulevaisuudessakin sopijapuolten välil-lä, ja kuten nyt on nähty, vääränlaiset signaalit vain hankaloittavat sopimista, perustelee Kauppala.

Median ja kansalaisten julkisuudessa hoitajille julkituoma tuki ei juuri vaikut-tanut neuvotteluilmapiiriin ja työskente-lyyn. Kauppalan mielestä varsinkin koke-neet neuvottelijat tietävät, että sympatiaa on helppo hakea ja saada, mutta se ei välttämättä kovin helposti, jos lainkaan, muutu rahaksi. Epäilemättä jatkuva ko-hina ja median salamavalojen välkkymi-nen vaikeutti erityisesti TNJ:n neuvotte-lijoiden mahdollisuuksia antaa realistisia viestejä päättäjilleen ja jäsenistölleen. Ilahduttavaa kuitenkin oli, että Superista kuitenkin löytyi lopulta viisautta.

Järjestelmä ei syyllinen

TNJ irtisanoi neuvottelujen kuluessa kunnallisen pääsopimuksen. Mitä tämä merkitsee tulevaisuudessa, sitä ei kukaan tiedä. Kauppalan arvion mukaan tus-kin mitään järisyttävää. Toki kaikilla kunta-alan pääsopijajärjestöillä ja niiden jäsenjärjestöillä on tavoitteita pääsopi-muksen suhteen. Osa tavoitteista liittyy esimerkiksi paikallisen sopimisen pa-

Poliitikkojen lupaukset loivat ylisuuria odotuksiaKunta-alan uusi sopimusratkaisu allekirjoitettiin 1. lokakuuta. Neuvottelujohtaja Jukka Kauppalan yleisarvosana käydylle neuvottelukierrokselle: Harvoin olen 23 vuoden urani aikana voinut kirkkain silmin sanoa, että kyseessä on hyvä sopimus.

rantamiseen ja jäntevöittämiseen, osa on järjestöpoliittisia. Selkeimmin asian on ilmaissut TNJ, joka katsoo kunnal-lisen sopimusjärjestelmän jäykkyyksien estävän heitä saamasta, mitä he haluavat. Taustalla on jo kauan erityisesti Tehyn piirissä haudottu kysymys hoitoalan so-pimuksesta. Tähän on saatu mediakin harhaantumaan. Monissa artikkeleissa ja pääkirjoituksissa on syytetty neuvot-telujärjestelmää siitä, että nyt osa kunti-en ja kuntayhtymien hoitajista on lakon partaalla.

– Tosiasia kuitenkin on, että vaik-ka kuntasektorilla tälläkin hetkellä on viisi erillistä ja itsenäistä sopimusta, ei koskaan ole käynyt niin, että palkanko-rotusraami olisi eri sopimuksissa ollut erilainen ilman lakkoja. Niinpä en todel-lakaan ymmärrä, miten itse järjestelmä olisi syyllinen, ihmettelee neuvottelujoh-taja Jukka Kauppala.

On aivan selvää, että kun kaikki näi-den viiden sopimuksen (yleinen, tekni-set, opettajat, lääkärit ja tuntipalkkaiset) piirissä olevat työskentelevät kunnissa ja kuntayhtymissä, lähtökohtainen palkan-

Jukka Kauppala on KTN:n neuvottelujoh-taja.

InsInöörIUU

SI 33

Kunta-alan 19. syyskuuta saavutet-tuneuvottelutulos virka- ja työ-ehtosopimuksista vuosille 2007–

2009 allekirjoitettiin 1. lokakuuta 2007. Osapuolten päättävät elimet hyväksyivät neuvottelutuloksen, KTN:n hallitus 20. syyskuuta.

Neuvottelutuloksen mukaiset virka- ja työehtosopimukset tulevat voimaan 1.10.2007. Kahden vuoden ja neljän kuukauden pituinen sopimuskausi päät-tyy 31.1.2010.

Sopimus on kustannusvaikutuksel-taan samaa tasoa kuin työnantajan aiem-min tekemä tarjous, mutta eriä on koh-dennettu toisin. Sopimukset sisältävät kolme yleiskorotusta ja kaksi paikallista järjestelyerää, joiden kustannusvaikutus on yhteensä yhdeksän (9) prosenttia.

Yleiskorotukset:1.10.2007 3,4 %; 1.9.2008 2,4 %;1.9.2009 2,4 %

Paikallisetjärjestelyerät:1.3.2008 0,5 %; 1.5.2009 0,3 %

Sopimus sisältää lisäksi samapalkkai-suuden edistämistä ja palkkakilpailuky-vyn ylläpitämistä koskevan pöytäkirjan.

Samapalkkaisuutta edistävien toimenpi-teiden kustannusvaikutus on keskimää-rin kaksi (2) prosenttia. Tällä summalla suunnataan muita suurempia palkanko-rotuksia kunta-alan naisvaltaisille kou-lutetuille ryhmille. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piirissä korotukset toteutetaan keskite-tysti ja ratkaisun piirissä KTN:läisittäin ovat mm. terveydenhoitajat, ruokapalve-luala, sosiaaliala, kunnan johto ja hallin-to. Teknisten sopimuksen (TS) piirissä samapalkkaratkaisu toteutetaan sitovan ohjauksen mukaisesti paikallisin pää-töksin. Ohjaus sisältää esimerkkiluet-telon teknisen sektorin naisvaltaisista aloista. Kaikkiaan samapalkkatoimet kohdentuvat erittäin hyvin KTN:n jä-senistöön.

Sopimuksiin kuuluu lisäksi joulu-kuussa 2007 maksettava 270 euron suu-ruinen kertaerä, ”jouluraha”, joka on samansuuruinen kaikille kunnan työn-tekijöille.

Sopimukseen sisältyvän pöytäkirjan mukaan sopijapuolet selvittävät kun-ta-alan palkkatason suhdetta yleiseen palkkatasoon. Kehittämistoimenpiteistä samapalkkaisuuden ja palkkakilpailu-kyvyn edistämiseksi sovitaan, kun tiedot

Kunta-alalle sopimukset vuosille 2007–2009

korotusvara on sama. Kauppala ei ym-märrä, miksi tämä muuttuisi hoitoalan omalla sopimuksella. Hänen mukaansa varmasti myös muunlaisia järjestöpo-liittisia tavoitteita tullaan näkemään, kunhan pääsopimuksesta päästään kes-kustelemaan kunta-alan työmarkki-natilanteen rauhoituttua Kunnallisen pääsopimuksen voimassaolo päättyy maaliskuussa 2008.

Perusrakenne on kunnossa

Kunnallisessa neuvottelu- ja sopimisjär-jestelmässä tuskin tapahtuu mitään jä-risyttävää lähitulevaisuudessa. Kappalan mukaan usein on kylläkin nähty, että kun jokin rakenne tai sen osa muuttuu, voi se johtaa muutoksiin myös muissa rakenteissa verraten nopeastikin. Kaup-pala ei kuitenkaan näe erityistä tarvetta

neuvottelutoiminnan uudelleenorgani-soimiseen. Sen sijaan käytännön neu-vottelutoimintaa tulisi moninkin tavoin kehittää niin keskus- kuin paikallista-solla.

Kunta-alan sopimustoiminnan pe-rusrakenne on kunnossa. Kollektiivi-sopimukset tehdään keskustasolla ja keskustason sopimuksilla sovitaan, mitä paikallisesti voidaan sopia. n

Kunta-alan sopimuksen allekirjoittajina oli kolme pääsopijajärjestöä Teknii-kan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN, Julkisalojen koulutettujen

neuvottelujärjestö JUKO sekä Kunta-alan Unioni. Koska sopimuksen hylännyt Tehy esti neuvottelujärjestö TNJ:ssä SuPerin mahdollisuuden allekirjoittaa sopi-muksen, hyväksyivät kunnallinen työmarkkinalaitos ja muut pääsopijajärjestöt, että sopimusta sovelletaan myös SuPerin jäseniin ja SuPer sitoutui osaltaan työrauhavelvollisuuteen.

palkkaohjelman 2002–2007 vaikutuk-sista ovat syksyllä 2009 saatavissa.

Sopimus sisältää parannuksia hen-kilöstön edustajien asemaan, luot-tamusmiesten ajankäyttöön, luotta-musmieskorvauksiin, ja korvauksen työsuojeluvaltuutetulle.

Sopimuksen mukaan perustetaan myös useita työryhmiä. Työryhmät pohtivat mm. Teknisten sopimuksen palkkausjärjestelmän kehittämistä, mat-kakustannusten korvauksia, yhteistoi-mintalain seurantaa ja jatkotoimia, jak-sotyötä, määräaikaisten palvelussuhteita, sairauslomamääräyksiä ja ruokapalvelu-henkilöstön palkkausmääräyksiä.

Kunta-alalla on kaikkiaan 428 000 palkansaajaa. n

Valtiolla keskustason neuvottelut edistyvät nihkeästi

Valtion keskustason neuvotteluja käy-dään tällä hetkellä päivittäin valtion

virka- ja työehtosopimuksesta. Varsinais-ten tekstikysymysten osalta ei edistymis-tä ole tapahtunut, sanoo JUKO:lainen pääluottamusmies ja UIL:n varapuheen-johtaja AriRautakorpi.

Virastokohtaisissa työaikakysymyk-sissä on takarajaksi asetettu 10.10. Näis-säkin neuvotteluissa on edetty vaihtele-valla menestyksellä.

Työnantaja ei ole antanut varsinaista palkkatarjousta. Tavoiteaikatauluna on kuitenkin edelleen 15.10. n

34

edunvalvontaTeksti: Marketta Harinen

Neuvottelut ylempien toimihen-

kilöiden työehtosopimuksen uu-

distamiseksi jatkuivat suunnit-

telualalla tuloksetta koko syys-

kuun. Suurin erimielisyys kos-

kee palkankorotuksia. Nyt asiaa

ratkotaan sovintolautakunnassa.

Kun neuvotteluissa ei edistytty lainkaan määräaikaan 30.9. men-nessä, sopimuksen sorvaaminen

siirtyi alan vanhan työehtosopimuksen mukaisesti sovintolautakuntaan. Sillä on kaksi viikkoa aikaa tehdä työnsä, joten sen esitystä voidaan odottaa lähipäivi-nä.

Esitystä käsitellään sekä suunnitte-lualan taustaryhmässä ja YTN:n halli-tuksessa. YTN:n hallitus päättää, miten asiassa edetään, jos se ei voi hyväksyä sopimusesitystä.

Suuria näkemyseroja

YTN ja työnantajaliitto SKOL eivät löy-täneet yhteistä näkemystä palkankoro-tuksista. YTN haluaa korjata suunnitte-lualan palkkavääristymän ja näin lisätä alan houkuttelevuutta. Työvoimapulasta kärsivä työantaja ei kuitenkaan tunnus-taudu YTN:n matalapalkka-alaksi.

YTN:n suunnittelualan vastaava asiamies Teemu Hankamäki kertoo, että työnantajaliitto SKOL on pitänyt YTN:n tilastotietoja liioiteltuina. Alan palkkataso on YTN:n tutkimuksen mu-kaan pysyvästi noin 8 prosenttia alle teollisuuden vastaavien tehtävien, kun taas työnantajan mielestä ero on vain noin kolme prosenttia.

– Suunnittelualan taustaryhmän

Suunnitteluala ei päässyt sopuunmielestä alan palkat on nyt nostettava teollisuuden tasolle.

Hankamäki muistuttaa, että suun-nitteluala on tehnyt hienoa tulosta vii-me vuodet. 2000-luvulla liikevaihto on kehittynyt 20 prosenttia, käyttökate on kymmenen prosentin tienoilla, nettotu-los kasvussa ja yritysten omavaraisuus on lähes 50 prosenttia. Tuloksen tehneitä työntekijöitä on kyllä vara palkita.

Yleinen taso ja erillinen palkkaohjelma

Suunnittelualan taustaryhmä tarkensi palkankorotustavoitteita vielä muutama päivä ennen vanhan sopimuksen päät-tymistä.

Suunnitteluala tavoittelee teollisuu-den yleisen linjan mukaista 9,4 prosentin palkankorotusta. Se maksettaisiin ensin 5,2 prosentin yleiskorotuksena tänä syk-synä ja 4,2 prosentin yleiskorotuksena ensi vuonna heinäkuussa.

Vuoden 2009 lokakuussa maksettai-siin teollisuuden yleisen linjan mukainen yleiskorotus, josta neuvoteltaisiin elo-kuun 2009 loppuun mennessä. Jos ylei-sestä linjasta ei synny sopua, asia viedään ratkaisulautakuntaan.

Lisäksi alalle tarvitaan erillinen kol-mivuotinen palkkaohjelma, jolla palkka-kuilu teollisuuteen kurottaisiin umpeen. Palkkaohjelma sisältäisi paikallisesti so-

vittavia eriä noin puolet ohjelman ko-rotuksista.

YTN esittää, että erillisen palkkaoh-jelman mukaisista eristä sovittaisiin pai-kallisesti siten, että 2,9 prosenttia mak-settaisiin tänä syksynä, 2,9 prosenttia ensi vuoden lokakuussa ja 2,9 prosenttia vuoden 2009 lokakuussa.

Paikallisten neuvottelujen epäonnis-tumisen varalle, YTN haluaa niin sa-notun perälaudan. Jos paikallisen erän jaosta ei päästää sopuun, kaikille mak-settaisiin kunakin paikallisen erän mak-samisen ajankohtana yleiskorotuksena 1,5 prosenttia. Näin suunnittelualalla noudatettaisiin teknologiateollisuuden sopimuksesta tuttua mallia.

Teksteissä edistymistä

Syyskuussa käydyissä neuvotteluissa on käytiin läpi myös henkilöstöedustajien asemaan ja yhteistoimintaan liittyviä asioita sekä työaikapankkia koskevia ta-voitteita.

– Tekstikysymyksissä edettiin hie-man palkkaneuvotteluja paremmin, vaikka varsinaisissa suurissa kysymyk-sissä kuten vapaa-aikana työasioissa matkustamisen korvaamisessa ei päästy alkua pidemmälle. Lähes kaikki teksti-kysymyksetkin ovat siis auki, Hanka-mäki kertoo. n

Mikä sovintolautakunta?

YTN:n ja SKOLin välisessä työ-ehtosopimuksessa on sovittu,

että ellei uudesta työehtosopimuk-sesta synny ratkaisua määräaikaan 30.9.2007 mennessä, asia etenee sovintolautakuntaan.

Sovintolautakuntaan kuuluu edus-taja YTN:stä ja SKOLista ja lisäksi puheenjohtaja valtakunnansovitteli-

jan toimistosta. Tämä kolmijäseni-nen lautakunta sorvaa kahden viikon työskentelynsä aikana ratkaisuesityk-sen, jonka neuvotteluosapuolet joko hyväksyvät tai hylkäävät.

Mikäli YTN hylkää sovintolauta-kunnan, se antaa lakkovaroituksen kaksi viikkoa ennen mahdollisen työ-taistelun ajateltua alkua.

35InsInöörIUU

SI

Teksti ja kuva: Marketta Harinen

Kouvolassa CTS Engtecin auto-maatiosuunnitteluosastolla pro-jekti-insinöörinä työskentelevä

VeikkoHusu on ollut alalla jo yli 20 vuotta. Suunnittelualan taustaryhmän jäsenenä hän on paraatipaikalla, kun uudesta työehtosopimuksesta sovitaan.

Husu harmittelee suunnittelualan huonoa palkkausta: alkupalkkojen ke-hitys on pysähtynyt ja meriittikorotuk-sia ei jaeta.

– Ja alalla on nyt työvoimapula. Palkka on merkittävä tekijä alalla pysy-misessä ja sinne hakeutumisessa. Meil-täkin on viime aikoina lähtenyt väkeä teknologiateollisuuden puolelle, Husu kertoo.

Hän odottaa, että tänä syksynä ala nousisi vihdoin palkkakuopasta yleistä linjaa korkeammilla palkankorotuksil-la.

– Suunnittelutoimistoilla menee hy-vin. Uskon, että työnantajilla on kykyä ja toivottavasti myös halua maksaa kor-keampia palkkoja. Meillä ollaan valmiita toimiin paremman sopimuksen puoles-ta. Työtaisteluhan olisi vasta äärimmäi-nen keino, mutta siihenkin olisin valmis tavoitteidemme saavuttamiseksi.

Husun mukaan työnantajat vetoa-vat huonoihin tuntiveloitushintoihin ja sen myötä kannattavuuden huonone-

miseen, jos toimihenkilöiden palkkoja korotetaan.

– Lienevätkö työehtosopimusten kautta saatavat korotukset ainoa tapa saada tuntiveloitushinnat nousuun, Hu-su ihmettelee.

Matka-ajan korvaaminen kuntoon

Husun mielestä on myös käsittämätön-tä, että ylemmille toimihenkilöille ei korvata työasioissa vapaa-aikana mat-kustamista.

– Lieneekö jäänteitä siltä ajalta, kun insinöörit olivat johtajina ja saivat päät-tää itse oman kuukausipalkkansa. Meillä CTS Engtecissä tämä asia on kuiten-kin kunnossa. Suunnittelutarjouksissa on mukana matka-ajalta oma tuntive-loitushintansa. Jos kaikki suunnittelua tarjoavat eivät toimi näin, saattaa tar-jouskilpailussa hävitä se, joka huomioi matka-ajan. Selvintä on, että työehtoso-pimukseen tulee maininta matka-ajan korvaamisesta kaikissa tapauksissa, Hu-su huomauttaa.

Luottamusmiehen toimintaedellytykset turvattava

Hän toivoo myös, että kun paikallinen sopiminen lisääntyy, luottamusmiehen

asema ja toimintaedellytykset turvataan työehtosopimuksessa.

– Luottamusmiesten on saatava riit-tävästi tietoa toimihenkilöiden palkois-ta, kun sovitaan esimerkiksi palkanko-rotusten paikalliserien jaosta. Ylempien luottamusmiehille pitää maksaa myös luottamusmieskorvausta edustettavien toimihenkilöiden määrään suhteutettu-na. Näin saatettaisiin luoda edellytykset kattavampaan luottamusmiesverkostoon ja sen myötä myös toimivaan paikalli-seen sopimiseen.

Husu valittiin seitsemän vuotta sit-ten työpaikkansa ensimmäiseksi ylempi-en toimihenkilöiden luottamusmieheksi. Enimmillään edustettavia on ollut 170, nyt heitä on 80. Tätä nykyä hän on vara-luottamusmies ja meneillään on kolmas kaksivuotiskausi suunnittelualan taus-taryhmässä. Hän on yksi niistä, jotka pääsevät heti tuoreeltaan tutkailemaan alan sovintoesitystä ja ottamaan siihen kantaa.

Veikko Husu on suunnittelualan taustaryhmän jäsen. Taustaryhmä ot-taa ensimmäisenä kantaa mahdolliseen alan sovintoesitykseen, mutta YTN:n hallitus on se elin, joka sanoo viimeisen sanan. n

”Alkupalkkojen kehitys on

pysähtynyt ja meriittikorotuksia

tulee niukasti”

36

edunvalvontaTeksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Neuvottelujohtaja MarkkuLem-metty istuu komiteassa, joka selvittää suomalaista sosiaali-

turvaa.Komitean asettaminen oli myös Aka-

van hallitusohjelmatavoitteissa. Nyt on Lemmetyn mukaan aika tarkastella suo-malaista sosiaaliturvaa kokonaisvaltai-sesti.

– Olemme pitkään vaatineet, että työn kannustavuus selvitetään, Lemmet-ty sanoo. Tähän kuuluu verotuksen ja sosiaaliturvan sekä tuloloukkujen selvit-täminen. Riittävä perusturvan taso on taattava kaikissa elämäntilanteissa.

Edellisen hallituksen aikana aloitet-tu samapalkkaisuusohjelma jatkaa työ-tään. Sen tavoitteena on, että naisten ja miesten välinen palkkaero kaventuu

nykyisestä noin 20 prosentista vähintään viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2015 mennessä.

Tasa-arvon pyöreä pöytä seuraa edel-leen tasa-arvon kehittymistä ja tekee omia esityksiään sekä työ- ja virkaehto-sopimusosapuolille että valtiolle.

Joustoturva puhuttaa

Myös Akava oli kuultavana, kun työn, yrittämisen ja työelämän politiikka-ohjelmaa valmisteltiin. Ohjelma lupaa uutta suomalaista mallia, jolla pyritään löytämään nykyistä paremmin toimi-va yhteys työelämän turvallisuuden ja joustojen välillä.

– Palkansaajat ovat olleet varsin va-rovaisia työelämän lisäjoustoille, jos se

Tupottomuus ei kiirettä vähennäKeskusjärjestö Akavalla riittää hommia edunvalvonnassa

tarkoittaa muun muassa työntekijöiden suojeluperiaatteen unohtamista työelä-män lainsäädännössä, Lemmetty sanoo.

Hän on huolissaan, kun työnantaja-puoli puhuu joustoista, mutta ei pahem-min turvasta. Työelämän kehittämisen pitäisi olla tasapainoista.

– Tanskan malli heikentää irtisa-nomissuojaa, ja sitä me emme hyväksy, Lemmetyn vastaus on selvä.

Työelämän tavoiteohjelman puitteis-sa Akava haluaa nostaa esiin työelämän muutoksen. Sen pitää heijastua myös lainsäädännössä. Nyt se ei Lemmetyn mielestä heijastu riittävästi.

– Asiantuntijatyön lisääntyessä täytyy huomio kiinnittää erityisesti työaikoihin ja työsuojeluun, niin että ne ovat myös akavalaisten kohdalla kunnossa.

Vaikka tupoa ei tullut-kaan, riittää keskusjär-jestöillä neuvoteltavaa maan hallituksen kanssa. Akava jatkaa tiivistä työskentelyä muun muassa lainval-misteluun, sosiaalitur-vaan ja veropolitiik-kaan liittyvissä kysy-myksissä. Erityisesti sosiaaliturvauudistus, joustoturva sekä työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen ovat tä-män hetken kuumia kysymyksiä.

Työelämän muutoksen täytyy heijastua myös lainsäädännössä, neuvottelujohtaja Markku Lem-metty sanoo.

37InsInöörIUU

SI

Teksti: Ilona Mäenpää n Kuva: KTM tiedotus

Uuden megaministeriön tahtotila on asetettu vuoteen 2011 saak-ka. Apuna on käytetty ulkopuo-

lisia konsultteja ja mallia otettu muun muassa Irlannissa toimivasta mallista. Kymmenissä työryhmissä valmistellaan yhdistymistä.

– Haastetta riittää, kun kolmen eri-laisen ministeriön kulttuurit yhdiste-tään, Paasivirta toteaa.

Työministeriön, kauppa- ja teollisuus-ministeriön sekä sisäministeriön aluetoi-minnoista perustettavan uuden ministe-riön on tarkoitus vastata kansainvälisen kilpailukyvyn tuomiin haasteisiin. Näitä asettavat työvoiman saatavuus, ilmas-to- ja energiapolitiikan muutokset sekä innovaatiot ja tuottavuus.

– Ideana on rakentaa järjestelmä, jo-ka sopii globaaliin kilpailutilanteeseen, Paasivirta sanoo.

Huomio innovaatioihin

Jatkossa olemme siis yrittäjyyden ja in-novaatioiden osalta maailman parhaita. Korkeatasoisen innovaatioympäristön on tarkoitus houkutella maahamme myös ulkomaisia yrityksiä sekä niiden tutkimus- ja kehitystoimintoja.

Innovaatioiden kaupallistaminen ei ole ollut suomalaisten parasta osaamista. Korkealaatuiset innovaatiot esimerkiksi ympäristö- ja energiaratkaisuiksi ovat saaneet jäädä odottamaan toteuttajaa.

– Nyt innovaatiotoimintaa lähde-tään tarkastelemaan laajalla spektrillä, Paasivirta lupaa.

Innovaatiokäsitettä on tarkoitus laajentaa. Liiketoimintoja, palvelujär-jestelmiä, työorganisaatioita, alueellista

potentiaalia sekä riskirahoitusta yhdiste-tään nyt samaan kokonaisuuteen.

Taikasanoja ovat tuottavuuden nou-su ja yritysten vahva kasvu.

Turvaa oltava joustoissakin

Akavalaisittain ministeriöiden yhdistä-minen on iso asia. Akavan edunvalvonta on vahvasti aluepainotteista koulutus-, työvoima- ja työllisyyskysymyksissä. Huolta aiheuttaa erityisesti se, että alu-eellinen puoli ministeriöiden yhdistämi-sessä on vielä täysin selvittämättä.

Akava on aluetoimikuntiensa edus-tajien kautta mukana muun muassa maakuntaliittojen yhteistyöryhmissä, TE-keskusten ja aluetyöterveyslaitosten neuvottelukunnissa, työsuojelupiirien työsuojelulautakunnissa, työvoimatoi-mikunnissa sekä lukuisissa muissa alu-eellisissa yhteistyö- ja päätöksentekoeli-missä. Eli käytännössä kaikkien kolmen ministeriön alaisissa elimissä. Miten näi-den elinten käy jatkossa?

Toinen suuri huolenaihe on, miten käy työelämän kehittämisen? Entä kol-mikannan tai joustoturvan? Jos työelä-män lainsäädäntöä rakennetaan jousto-jen pohjalle, täytyy turvan olla vahvasti mukana.

– Näitä asioita on mietitty erittäin pal-jon, Paasivirta sanoo. Ja mietitään edel-leenkin muun muassa joustoturvaa ja väli-työmarkkinoita pohtivissa työryhmissä.

Työnantajien ja työnhakijoiden koh-taantoa on tarkoitus parantaa niin, että työpaikat täyttyvät nopeasti, rekrytoin-tiongelmat ja työttömyysjaksot vähene-vät ja työurat pitenevät sekä alku- että loppupäästä. n

Työ- ja elinkeinoministeriöstä tehdään

Suomen modernein organisaatio

Nyt luodaan maailman johtavaa järjestel-mää yrittäjyyden ja innovaatioiden osalta, valottaa valtiosihteeri Anssi Paasivirta ensi vuoden alussa aloittavan työ- ja elinkeino-ministeriön strategiaa.

Lemmetty haluaa nostaa esiin myös määräaikaista tai epätyypillistä työtä te-kevän oikeusturvan. Se ei ole Lemmetyn mielestä riittävä, kuten ei myöskään apu-rahan saajien sosiaaliturva.

TEM perusteilla

Uuden suurministeriön perustaminen työllistää myös akavalaisia. Akavalla ja neuvottelujärjestö JUKOlla on edustus eri työ- ja seurantaryhmissä. Uuden ministeriön organisaatiouudistusten myötä paljon valtaa tulee siirtymään alueille.

Akava toivoo, että uudistus ottai-si kilpailukyvyn ohessa tasapainoisesti huomioon työlainsäädännön ja työnte-kijöiden aseman.

– Kolmikantainen valmisteluperiaate on toiminut hyvin tähän saakka, Lem-metty sanoo ja toivoo, että se jatkuu.

Akava jatkaa kasvuaan

Akavan jäsenmäärä kasvaa edelleen reip-paasti. Jäseniä on jo lähes puoli miljoo-naa eli 486 000. Viime vuonna kasvu oli yli 5 % eli yli 24 000 uutta jäsentä löysi keskusjärjestökseen Akavan.

– Kasvuun voi olla tyytyväinen, mutta sen eteen tehdään myös kovasti töitä, Lemmetty kertoo.

Parhaillaankin on menossa iso Aka-vaCamp -kiertue, jossa keskusjärjestöä ja järjestäytymisen tärkeyttä tehdään tunnetuksi korkeakoulupaikkakunnil-la. Jos yleinen järjestäytymisaste edel-leenkin laskee, voi palkansaajien neu-votteluasemasta olla huolissaan.

Lemmetty on myös iloinen siitä, et-tä jäsenkunnan rakenne on terveempi kuin muilla keskusjärjestöillä. Kaikkia ikäryhmiä löytyy tasapainoisesti eikä se ole kallellaan sen enempää nuoriin kuin ikääntyneisiin päin. n

38

edunvalvontaTeksti: Helena Andersson

Esitystä koskevat neuvottelut YTN:n ja RT:n kesken käynnis-tettiin 18.9., minkä jälkeen esitys

meni käsiteltäväksi RT:n hallitukseen. Keskeisimpänä tavoitteena YTN:llä

on taata jäsenkunnalleen yleisen korotus-linjan mukaiset palkankorotukset kaksi-vuotisella sopimuskaudella. Esitys pitää sisällään myös ylempien toimihenkilöi-

den kannalta keskeisiä sopimuselement-tejä kuten luottamusmiehen valintaoike-uden. RT on ilmoittanut keskittyvänsä tällä sopimuskierroksella ensisijaisesti toimihenkilöneuvotteluihin mutta ole-vansa jatkossa valmis jatkamaan keskus-teluja myös YTN:n kanssa.

Entuudestaan YTN:llä on Rakennus-teollisuus RT:n kanssa ylempiä toimihen-

YTN:n rakennusala jätti työnantajalle esityksen työehtojen kehittämisestäYTN:n rakennusalan taustaryhmä on valmistellut ehdotuksen alan ylempien toimihenkilöiden työehtojen kehittämisestä kollektiivi-sesti sopien. YTN jätti asiaa koskevan esityksen työnantajia edus-tavalle Rakennusteollisuus RT:lle 5. syyskuuta.

Ammattitaitoisten työnjohtajien pula uhkaa teollisuutemme kilpailukykyä

kilöitä koskeva yhteistoimintasopimus, jonka kehittämistä koskevat neuvottelut on sovittu käytävän sopijaosapuolten kes-ken syksyn aikana varsinaisen työehtoso-pimusneuvottelukierroksen jälkeen.

Jäsenkyselyyn vastattiin aktiivisesti

Alkusyksystä tehtyyn YTN-rakennus- ja kiinteistöpalvelualan edunvalvonnan kehittämistarpeita selvittävään jäsenky-selyyn vastasi määräaikaan mennessä yli 400 vastaajaa. Tulosten analysointi on vielä kesken, mutta YTN:n rakennus-alan asiamiesSamuliMyllyharju kertoi hiukan ennakkotietoja.

Citec Informationille yrityskohtainen työehtosopimus

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Citec Information Oy Ab allekirjoittivat

28.9. kahden vuoden yrityskohtaisen työehtosopimuksen. Sopimus koskee Ci-tec Information Oy Ab:n koko henkilös-töä Suomessa, tietyin poikkeuksin myös ylintä johtoa. Yrityksessä työskentelee Suomessa noin 320 henkeä teknisen do-kumentoinnin asiantuntijatehtävissä.

Sopimus sisältää henkilöstön kan-nalta useita selkeitä parannuksia, muun muassa vuosittaisen ylimääräisen vuosi-lomaviikon viiden vuoden työsuhteen jälkeen ja sairaan lapsen hoitopalvelun. Merkittävää on myös, että vapaa-ajalla

Pula osaavasta työnjohtohenkilöstöstä uhkaa yhä pahemmin koko maam-

me teollisuuden toimintaa. Julkisuudessa ovat eniten olleet pinnalla rakennusalan ongelmat, mutta Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja PerttiPorokarin mu-kaan tilanne ei ole yhtään parempi muil-lakaan teollisuuden aloilla.

Porokarin mielestä saatamme me-nettää yrityksiä ulkomaille, koska meillä ei ole osaavaa väkeä tarjolla. Toisaalta työnjohtajapulaa koetetaan paikata palkkaamalla työnjohtotehtä-viin insinöörejä, joiden koulutus täh-tää aivan toisen tyyppisiin tehtäviin. Porokarista onkin näistä syistä kovin kummallista, ettei vuosi sitten varsin laajan yksituumaisuuden valitessa syn-tyneitä teollisuuden työnjohtajapulaa

pohtineen työryhmän esityksiä ole pantu toimeksi.

Teollisuuden työnjohto-ongelmia pohtinut työryhmä on esittänyt aikuis-koulutusmallia, jossa jo työkokemusta omaavat toisen asteen tutkinnon suo-rittaneet henkilöt suorittaisivat työn ohessa ”toisen asteen jatkotutkinnon”, jonka opetuksen järjestäisivät toisen as-teen oppilaitokset yhteistyössä ammat-tikorkeakoulujen kanssa. Tampereen seudulla mallia kokeiltaessa saatiin erittäin hyviä kokemuksia. Nyt ope-tusministeriön pitäisi laittaa vauhtia toimiinsa ja täyttää lupauksensa käyn-nistämällä esityksen mukainen koulu-tus. Erityisesti teknologiateollisuuden sektorilla työnjohdon tarve on poltta-va, Porokari painottaa. n

39InsInöörIUU

SI

”

– Keskeisinä edunvalvonnallisina haasteina jäsenet nä-kivät ylitöiden ja työstä johtuvan vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen korvaamiset. Lähes 80 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että rakennusalan ylemmille toimihenkilöille pitäisi jossain vaiheessa saada oma työehtosopimus, Myl-lyharju kertoo.

Jäsenkyselyn tuloksia hyödynnetään jatkossa RT:n kanssa neuvoteltaessa.

Reipasta kasvua rakennusyritysten liikevaihdossa

Rakennusalan kuumat ajat jatkuvat. Tilastokeskuksen mu-kaan rakennusyritysten liikevaihto kasvoi huhti-kesäkuussa 19,1 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan ver-rattuna. Kesäkuussa rakennusfirmojen liikevaihto oli 11,6 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2006.

Erityisen mukavasti meni maa- ja vesirakentamisyrityk-sillä, joilla kasvua oli 21,4 prosenttia, sekä talonrakentamis-yrityksillä, parannusta 18,3 prosenttia.

Tulosparannuksia söi jonkin verran se, että samalla rakennuskustannukset jatkoivat nousuaan. Kaikki kus-tannukset kohosivat 5,8 prosenttia, rakennustarvikkeiden hinnat 7,5 prosenttia.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen syyskuussa jul-kistamaan rakennuskustannusindeksiin ja rakentamisen liikevaihtoindeksi. n

Lisätietoja: www.ytn.fi > Rakennusala

tapahtuviin työpuheluihin ja työmatkoihin käytettävä aika korvataan. Sopimuksen myötä yrityksessä otetaan käyttöön kattava ja kehittynyt työaikapankkijärjestelmä. Henkilös-tön neuvotteluasemaa vahvistaa sopimuksella säännelty luottamushenkilöjärjestelmä.

Sopimuksen palkankorotustaso vastaa kustannusvaiku-tuksiltaan 7,5 prosenttia kahden vuoden aikana. Korotukset sisältävät paikallisen järjestelyerän, joka on varattu uuden palkkausjärjestelmän luomiseen. Jos uudesta palkkausjär-jestelmästä ei päästä sopimukseen, järjestelyerä maksetaan takautuvasti yleiskorotuksena.

– Omalla työehtosopimuksella saatiin yritykseen toimi-vat ja juuri tälle alalle sopivat pelisäännöt, jotka vahvistavat yrityksen kilpailukykyä. Tämä on myös henkilöstön kan-nalta keskeistä. Erittäin myönteistä on myös, että yrityksessä nähtiin tärkeäksi vahvistaa luottamusmiehen asemaa, arvioi lakimies KariEskola Ylemmät Toimihenkilöt YTN:stä. n

Omalla työehtosopimuksella saatiin yritykseen toimivat ja juuri tälle alalle sopivat pelisäännöt, jotka vahvistavat

yrityksen kilpailukykyä.

40

Teksti: Vesa Tompuri

Tommi Berg.

Heikkinen – heinäkuisen avioi-tumisensa jälkeen Heikkinen-Mustonen – oivalsi betonin

mikrosuhteitustekniikan jo runsaat 30 vuotta sitten. Sittemmin hän on jalosta-nut keksintöjään. Niiden avulla betonin ominaisuuksia voi merkittävästi parantaa samalla, kun valmistuksen ympäristö-kuormitukset vähenevät ja hinta alenee.

Sementti, hiekka ja vesi ovat pysy-neet betonin perusainesosina materiaa-lin keksimisestä lähtien eli satoja vuosia. Betonin raudoittaminen tuli käyttöön satakunta vuotta sitten, ja laajensi mate-riaalin käyttömahdollisuudet lähes kaik-keen rakentamiseen. Betonin kehittä-mismahdollisuuksista on ammennettu vasta osa. Tästä rakennusinsinööri Aino Heikkisen pitkäjänteinen kehitystyö on oivallinen esimerkki.

Heikkinen kiinnostui betonin mik-roteknologiasta jo 1970-luvun alku-

Eurooppalainen naiskeksijäpalkintoAino Heikkiselle

Siilinjärveläinen Aino Heikkinen vastaanotti kesäkuussa Berlii-nissä merkittävän tunnustuk-sen elämäntyöstään. Euroopan unionin naiskeksijöiden ja -innovaattoreiden verkosto EU-WIIN myönsi hänelle ensimmäi-sen eurooppalaisen naiskeksijä-palkinnon.

Aino Heikkinen-Mustonen on tehnyt uraa-uurtavaa innovaatiotyötä betonin parissa yli 30 vuoden ajan.

puoliskolla. 1976 hänelle myönnettiin ensimmäinen betonin hienoainesten tutkimiseen liittyvä patentti.

Vuonna 1987 Aino Heikkisen pit-käjännitteinen kehitystyö palkittiin valtion keksintöpalkinnolla. Pari vuotta myöhemmin betonin mikrosuhteitus-menetelmä sai ensimmäisen palkinnon Tuottava Idea -kilpailun yrityssarjassa. Vuonna 1990 hänelle myönnettiin YK:n alaisen World Intellectual Property Or-ganization (WIPO) -järjestön kultainen keksijämitali.

Tuore European Women Inventors & Innovators -järjestön tunnustus kruunaa Heikkisen tähänastisen keksijänuran.

– En haluaisi korostaa keksintöjä lii-kaa arkisen työn kustannuksella. Pääteh-täväni ovat aina liittyneet materiaalien tuotantoon, Heikkinen toppuuttelee.

Looginen ajattelu ja ongelmanratkaisu avaintekijöitä

Aino Heikkisen mielestä ainoastaan sel-lainen keksijäntyö voi olla merkittävää, jolla on tiivis yhteys käytäntöön.

– Muussa tapauksessa hyväkin idea sisältää herkästi puutteita, jotka estävät viemästä sitä käytäntöön.

Omista vahvuuksistaan Heikkinen suostuu mainitsemaan loogisen päätte-lykyvyn. Se tietysti liittyy kiinteästi ky-kyyn ratkaista teknisiä ongelmia. Annos mielikuvitustakin tarvitaan. Kokeiden ja koetulosten perusteella on pääteltä-vissä, mihin suuntaan materiaalin omi-

naisuudet muuttuvat mikrosuhteitusta muutettaessa.

– Muunnettaessa seossuhteita tu-hannesosamillimetrin mittojen suuruus-luokassa on mahdollista parantaa sekä betonin työstettävyyttä että lujuusomi-naisuuksia. Ehkä tärkein etu on silti se, et-tä mikrosuhteitusta käyttämällä betonin kuivumisaikaa voi lyhentää murto-osaan siitä, mihin on totuttu, hän selvittää.

Perinteiseen tapaan valmistettu beto-ni kuivuu syvyyssuunnassa suurin piir-tein nopeudella 1 cm/viikko. Mikrosuh-teitusta soveltamalla kuivumisnopeus on parhaimmillaan 10 cm muutamassa päivässä. Tämä kohennus on omiaan estämään liiasta työmaan kiireestä ai-heutuvia virheitä.

– Valmiudet tämän ongelman rat-kaisemiseksi ovat olleet olemassa jo pit-kään. Tärkeää olisi saada menetelmä yhä useammille työmaille. Se olisi koko ra-kennusalan etu, Heikkinen toivoo.

Imua myös kehitysmaissa

Aino Heikkisen kehittämällä mikrosuh-teitusmenetelmällä on lupaavat näkymät myös Euroopan ulkopuolella. Keksin-nön avulla sementin määrää betonissa voi vähentää noin kolmanneksella. Tä-mä kolmannes voi muodostua erikois-käsitellystä jätelasista tai lentotuhkasta. Myös mudasta voi valmistaa hyvää ra-kennusmateriaalia. Muta on erityisesti Afrikassa tärkeä rakennusaine. n

41InsInöörIUU

SI

Jani Hannonen.

Itselläni on useita ystäviä, jotka kiehuvat kate-udesta mainitessani, että pääsin jollain lento-kentällä loungeen. Ja jopa ystäviä, jotka ovat kateellisia siitä, että saan matkustaa työni

puolesta työnantajani maksaessa kaikki lennot. Niin ajattelin joskus minäkin.

Kokemuksen karttuessa ja lentokoneessa sekä ennen kaikkea lentokentillä istuneena alkaa jossain vaiheessa ajattelemaan ja ymmärtämään, ettei tämä todellakaan ole mitään ’jet-set’ -elämää. Matkus-taminen tapahtuu pääsääntöisesti ’ei työajalla” ja siten omalla vähäisellä vapaa-ajalla. Saammeko siitä korvausta? Ei! Virallinen kommentointi on, että tottakai; joko rahana, vapaa-aikana tai muutoin. BULLSHIT BINGO! Totuus on yli 90% toisin! Fakta on, että ylemmät toimihenkilöt matkustavat ilman korvausta joustaen omasta vapaa-ajastaan – työnantajan eduksi.

Miksi? Siksi, että olemme vastuuntuntoisia työstämme ja ylpeitä siitä, mitä teemme. Mutta me olemme liian nöyriä. Tiedämme, ettei laissa ja työ-sopimuksissa mainittu 37½ tuntia riitä ehtiäksem-me hoitamaan työmme – ja matkustaminen on osa työtämme. Paikkaamme omaatuntoamme joko te-kemällä ylitöitä matkustaen, töissä tai jopa kotona. Kaikki tämä on pois juuri meidän omasta ajastam-me, joka tulisi käyttää itselle, perheelle ja muuhun vapaa-aikaan.

Miksi me teemme ilmaiseksi töitä työnantajal-lemme kuukausipalkalla? Pöyristyttävintä oli kuulla viime kesänä valmistuneelta hum.kandilta, joka oli palkattu henkilöstötehtäviin erääseen suomalai-

seen yritykseen, että ”Ylityöt ja muutenkin kaikki joustaminenhan kuuluvat sopimukseen, enkä ym-märrä miten joku siitä valittaa. Matkustaminen on etuoikeus ja hotelleissa asuminen luksusta” Ei hel... Jos henkilöstöhallinto aivopesee omansa näin, niin olemme aika heikoilla!

Tästä jutusta on tullut minulle työmatkojen paluumatkan projekti, jota jatkan aina ns. kotimat-kalla. Parhaillaan istun 5 943 metrin korkeudessa jossain Kiinan yläpuolella matkalla kotiin. Tällä kertaa päätin omavaltaisesti ajoittaa kotimatkani perjantaille – eli työpäiväksi. Jokaisen meistä pitää vaatia ja ottaa työmatkat työajasta, ei vapaa-ajasta. Työnantaja ei sitä meille tule kertomaan tai suosit-telemaan.

Ettei koko juttu mene työnantajan haukkumi-seksi ja meitä insinöörejä hiireksi leimaavaksi, niin haluan muistuttaa kaikkia vapaa-ajan tärkeydestä yleisessä hyvinvoinnissa ja jaksamisessa. Varsinkin me nuoret haluamme kerätä kannuksia, näyttää työnantajalle ja todistaa itsellemme asoita teke-mällä pitkää päivää ja antamalla työnteon hallita elämäämme. Varmasti samat asiat ovat arkipäivää kaikille insinööreille. Siksi haluankin palauttaa mieleen Insinööriliiton jokusen vuoden takaisen teeman: Työssä jaksaminen.

Ottakaa aikaa itsellenne, rakkaimmallenne ja tietysti perheellenne! Aktivoikaa ystäviänne nautti-maan vapaa-ajasta ja lataamaan akkuja huomiseen.

Imhotep

Lounge elämää...

42

oikeus Teksti: Hanne Salonen, työsuhdelakimies VT

Voimassa oleva vuorotteluvapaa-laki on määräaikaisena voimas-

sa 31 päivään joulukuuta 2007. Vuorotteluvapaasta saadut koke-mukset ovat olleet varsin myönteisiä ja lain tavoitteiden on arvioitu to-teutuneen kohtuullisen hyvin. Vuo-rotteluvapaasta on tarkoitus säätää pysyvä laki sen jälkeen, kun jär-jestelmän rahoituksesta on sovittu. Koska tämä selvitystyö järjestelmän rahoituksesta on vasta käynnisty-mässä, on vuorotteluvapaajärjestel-mää tarkoitus jatkaa tässä vaiheessa määräaikaisena. Mikäli lakiehdo-tus hyväksytään, on vuorottelu-vapaalaki voimassa vuoden 2008 alusta 31 päivään joulukuuta 2009 siten, että sitä sovellettaisiin vielä vuorotteluvapaisiin, joita koskeva vuorottelusopimus on tehty lain voimassa ollessa, jos vuorotteluva-paa pidetään 31 päivään joulukuuta

2010 mennessä.Vuorotteluvapaajärjestelmä

säilyy suurilta osilta ennallaan. Joitain vuorotteluvapaalain sään-nöksiä tarkennettaneen työssä-oloedellytystä, vuorotteluvapaan jaksottamista, pidentämistä ja ti-lapäistä työhön paluuta koskevilla säännöksillä. Koska perhevapaita koskeva lainsäädäntö on muuttu-nut ja muun muassa isyysvapaa on pidentynyt, otettaneen nämä muu-tokset huomion myös vuorottelu-vapaan keskeyttämistä koskevissa säännöksissä. Lisäksi vuorottelu-vapaan perusteena olevan ansion määritystä koskeva säännös yksin-kertaistettaisiin. Sijaista koskevien säännösten osalta lakiin lisättäisiin selkeyttävä säännös siitä, ettei pää-toimista opiskelijaa voisi valita si-jaiseksi. Vuorottelukorvaus säilynee entisellä tasollaan. n

Hoitovapaan keskeyttäminen on Suo-men työsopimuslain mukaan mah-

dollista perustellusta syystä ja ilmoit-tamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutosta. Hoitova-paalla olevan työntekijän uutta raskautta ei tähänastisessa oikeuskäytännössämme ole pidetty perusteltuna syynä hoitova-paan keskeyttämiselle. Tämä on monen työehtosopimuksen tulkinnan kannalta tarkoittanut sitä, ettei hoitovapaalla ol-leelle naiselle ole tarvinnut maksaa äi-tiysvapaan ajalta palkkaa tämän jäädessä hoitovapaalta äitiysvapaalle.

Tampereen käräjäoikeudessa on kä-siteltävänä tapaus, jossa suomalainen opettaja vaatii työnantajaltaan korvauk-sia mm. palkanmenetyksestä, koska työnantaja ei hyväksynyt opettajan hoi-tovapaan lyhentämistä tämän tultua uudelleen raskaaksi. Jutussa kantajana olevalle opettajalle oli jo myönnetty

hoitovapaata, mutta hän tuli ennen sen alkamista uudelleen raskaaksi ja pyysi työnantajaansa lyhentämään hoitova-paata. Työnantaja ei suostunut pyyn-töön. Kunta-alalla osa äitiysvapaasta on palkallista, jos äitiysvapaalle jää töistä eikä hoitovapaalta ja näin ollen työnan-tajan ratkaisulla oli molemmille osapuo-lille myös taloudellista merkitystä.

Tampereen käräjäoikeuden ennakko-ratkaisupyyntöön antamassaan ratkai-sussa Euroopan yhteisöjen tuomioistuin (EYTI) toteaa, että Suomen kansalliset säännökset ovat tältä osin äitiyslomaa koskevan direktiivin vastaisia. Suoma-laiset säännökset ja niihin liittyvä oi-keuskäytäntö, joiden mukaan työnantaja voi toimintansa kannalta perusteltujen syiden vuoksi kieltäytyä työntekijäl-le jo myönnetyn hoitovapaan lyhentä-misestä uuden raskauden takia, vaikka työntekijä menettää sen vuoksi tietyt

virkasuhteeseen perustuvat äitiysloman palkkaedut, on nyt todettu äitiyslomaa koskevan direktiivin vastaiseksi.

EYTI:n ratkaisussa todetaan, että kansallisessa lainsäädännössä on otet-tava huomioon ne muutokset, joita raskaus aiheuttaa työntekijälle synny-tystä edeltävän ja seuraavan vähintään 14 viikon kestoisen ajanjakson aikana. Ratkaisussa todetaan edelleen, että suo-malaiset säännökset ovat äitiyslomaa koskevan direktiivin vastaisia siltä osin, kun niiden mukaan työnantajan on mahdollista evätä hoitovapaan muutos-hakemus uuden äitiysloman takia, jos samalla evätään äitiyslomaan liittyviä oikeuksia.

Suomalainen oikeuskäytäntö muut-tunee EYTI:n ratkaisun myötä. Jääm-me odottamaan Tampereen käräjäoi-keuden ratkaisua opettajaa koskevassa asiassa. n

Hoitovapaa ei saa estää virantäyttöä

Tasa-arvovaltuutetun ratkaistavaksi saatetussa tapauksessa naispuolinen henkilö A oli hake-

nut yliopisto B:stä virkaa. A:lle ilmoitettiin syk-syllä 2005, että häntä ei valita virkaan, koska hän ei pysty ottamaan tehtävää vastaan virkasuhteen alkaessa 1.1.2006, koska A olisi tuolloin vielä hoitovapaalla. Virkaan valittiin naishenkilö, joka oli sekä koulutukseltaan että työkokemukseltaan A:ta vähemmän ansioitunut. Yliopisto perusteli valintaa sillä, että virka piti täyttää mahdollisim-man pian ja A oli ainoa hakija, joka toi varauksia esiin viran vastaanottamiselle. Yliopisto totesi, ettei A:n hoitovapaalla olo ole millään tavalla vaikuttanut asian ratkaisuun.

Tasa-arvovaltuutetun ratkaisun mukaan A on syrjäytetty perhevapaansa takia. Työn vastaanot-tamisen kiireellisyys ei valtuutetun ratkaisun mu-kaan ole hyväksyttävä syy perhevapaalla olevan henkilön syrjäyttämiseen viranhaussa. Valtuute-tun ratkaisussa todetaan, että työn aloittamisen ajankohdalla on ymmärrettävästi tärkeä merkitys työnantajalle, mutta tällaisessa tapauksessa työn-antaja voi turvautua sijaisuusjärjestelyihin. n

Hoitovapaan keskeytys uuden raskauden takia

Vuorotteluvapaajärjestelmää esitetään jatkettavaksi kahdella vuodella

43InsInöörIUU

SI

Laki kunnallisesta viranhaltijasta mah-dollistaa sen, että aiheettomasti mak-

settu palkka tai muu palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden määrä voidaan periä takaisin. Takaisinperintä voidaan suorittaa myös siten, että perit-tävä määrä vähennetään seuraavan tai seuraavien palkanmaksujen yhteydessä viranhaltijan palkasta, jos tämä on edel-leen saman työnantajan palveluksessa.

Korkeimman hallinto-oikeuden kä-siteltävässä tapauksessa oli kyse tilan-teesta, jossa viranhaltijalle oli kaupungin mukaan myönnetty virheellisesti vuosi-lomaa, jota vastaava taloudellinen etu viranhaltijan olisi kaupungin mukaan tullut palauttaa.

Korkein hallinto-oikeus on kuiten-kin ratkaisussaan todennut, että pidetyn vuosiloman arvoa ei voida pitää kun-nallisesta viranhaltijasta annetun lain 56 §:ssä tarkoitettuna aiheettomana maksettuna palkkana tai muusta pal-velussuhteesta johtuvana taloudellisena etuuden määränä, joka saadaan periä takaisin. Viranhaltijaa ei myöskään voi-da perusteettoman edun palauttamista koskevien periaatteiden nojalla velvoit-taa palauttamaan työnantajalleen pitä-määnsä lomaa vastaavaa arvoa. Korkein hallinto-oikeus totesi päätöksessään kaupungin vaatiman saatavan (pidetty loma) on perimiskelvottomaksi, eikä sitä voitu käyttää kuittaukseen. n

Määräaikaisten työsuhteiden laiton-ta ketjuttamista ryhdytään valvo-

maan entistä tiukemmin. Työsopimus-lakiin on tulossa mahdollisuus rangaista määräaikaisuuksia laittomasti käyttäviä yrityksiä.

Työministeriö on valmistellut lakiin uudistusta, joka velvoittaa työnantajaa kertomaan sanktion uhalla työsuhteen keskeisistä ehdoista.

Jo voimassa olevan lain mukaan työnantajan on annettava selvitys muun muassa työsopimuksen määräaikaisuu-den perusteesta.

– Jos työnantaja ei sitä anna ja se ei käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta, työnantaja rikkoo selvitysvelvollisuutta. Siitä ehdotetaan säädettäväksi rangais-tus, käytännössä sakko, kertoo lainsää-däntöjohtaja TarjaKröger Työminis-teriöstä.

Uudistus lähti liikkeelle, kun huo-mattiin, että määräaikaisia työsuhteita käytetään perusteetta. Sen pohjana on KirstiPalanko-Laakan asiaa koskeva raportti, joka luovutettiin työministeri

TarjaFilatoville joulukuussa 2005.Sen jälkeen määräaikaisia työsuhtei-

ta selvitellyt kolmikantainen työryhmä jatkoi asian käsittelemistä. Krögerin joh-tama työryhmä jätti ministerille helmi-kuussa yksimielisen ehdotuksensa.

– Myös hallitusohjelmaan otettiin kirjaus, jonka mukaan työryhmän eh-dotuksista laaditaan hallituksen esitys, Kröger kertoo.

Työsopimuslain valvonta kuuluu työ-suojeluviranomaisille. Krögerin mukaan samassa paketissa annetaan työsuojelu-viranomaisille lisää kättä pidempää.

– Jos työntekijä ei ole saanut selvi-tystä työnteon keskeisistä ehdoista työn-antajalta, hän voi kääntyä työsuojeluvi-ranomaisen puoleen. Viranomainen voi antaa työnantajalle kehotuksen sen var-mistamiseksi, että työntekijä saa laissa tarkoitetun selvityksen.

Lain uudistus on tulossa eduskun-taan lokakuun puoliväliin mennessä. n

UP/Mika Peltonen

Työsuhteiden ketjuttamisen valvonta kiristyyTyösopimuslain uudistus tuo sakon uhan

Kunnan viranhaltijan pitämän loman arvoa ei voi periä takaisin

Oikeuskäytäntöä korkeimmasta oikeudesta

Työnantaja ja työntekijä olivat teh-neet työsopimuksen irtisanomista

koskevan sopimuksen, jonka mukaan työntekijä hyväksyi sen, että hänet oli irtisanottu taloudellisella ja tuotannolli-sella syyllä siten, että työsopimus päättyi kuusi kuukautta myöhemmin. Työnan-tajan takaisinottovelvollisuuden osalta sopimuksessa oli todettu, ettei työnte-kijälle tarvinnut ilmoittaa, mikäli vas-taavia tehtäviä ilmaantui. Tämän sopi-musehdon korkein oikeus totesi olevan mitätön. Mitättömyys johtuu työsopi-muslain säännöksestä, jonka mukaan: ”Sopimus, jolla vähennetään työnteki-jälle tämän lain mukaan tulevia oikeuk-sia ja etuja, on mitätön, ellei tästä laista muuta johdu”.

Käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa asia oli ratkaistu toisin – alemmat oikeus-asteet katsoivat, ettei takaisinottovelvol-lisuutta koskevan pykälän ”absoluutti-suus” estä asiasta sopimista. Korkein oikeus toteaa kuitenkin ratkaisussaan, että sopiminen tällaisesta työntekijälle kuuluvasta oikeudesta on mitätön. Ta-kaisinottovelvollisuutta koskevan työ-sopimuslain säännöksen tarkoituksena on suojella työntekijää työttömyydeltä tai varata hänelle tilaisuus palata am-mattitaitoaan vastaavaan työhön, eikä työntekijä pätevästi voi etukäteen luopua hänelle kuuluvasta oikeudesta. Työnte-kijä voi kuitenkin pätevästi luopua tästä oikeudestaan, mikäli työehtosopimus sen erillisellä määräyksellä mahdollistaa. Mm. teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksessa on toisinsopiminen takaisinottovelvol-lisuuden osalta mahdollistettu.

Korkeimman oikeuden ratkaisulla on kuitenkin merkitystä myös monen Uuden Insinööriliiton jäsenen kannalta – työnantajat haluavat monesti päättöso-pimuksiin merkinnän, ettei takaisinot-tovelvollisuutta ole. Nyt korkein oikeus on vahvistanut ratkaisullaan sen, ettei takaisinottovelvollisuudesta voi ilman työehtosopimuksen määräystä sopimuk-sella luopua. n

44

opiskelijat

Insinööriopiskelijaliitto on neuvotellut jäsenilleen mittavan määrän jäsenetu-

ja tukemaan opiskelua, työelämää, sekä vapaa-aikaa. Esittelemme tässä lyhyes-ti keskeisimpiä etuja, jotka jäsenemme ovat tunteneet tärkeiksi. Ajantasaisen tiedon löydät kuitenkin aina liiton si-vuilta www.iol.fi ja Uuden Insinöörilii-ton sivuilta www.uil.fi .

Asiantuntija-apua työelämään

Lakimiehemme ja asiamiehemme aut-tavat sinua työelämään liittyvissä on-gelmatilanteissa. He auttavat sinua sopimusten tekemisessä ja erilaisissa vastuukysymyksissä sekä toisaalta riita-tapausten neuvotteluissa. Mikäli asiaa ei muuten saada sovittua, se voidaan viedä oikeuteen liiton ottaman oikeusturva- ja vastuuvakuutuksen turvin.

Jäsenenä voit tilata liitosta maksut-ta erilaisia oppaita, mm. Täältä tullaan työelämä -opas, Työsuhdeopas, Yrittäjän opas ja Johtajasopimusopas. Liitosta on saatavissa myös esipainettuja valmiita työsopimusmalleja ja lomakkeita sekä erilaisia tutkimusjulkaisuja.

Uudesta Insinööriliitosta saat tut-kittua tietoa harjoitteluaikaisesta ja val-mistuvien palkkatasosta. Harjoittelu- ja valmistuvien palkkasuositukset tehdään joka vuosi. Kysy asiantuntijoiltamme neuvoa ennen palkkaneuvottelujen käy-mistä.

IOL kouluttaa

IOL kouluttaa paikallisyhdistyksien yh-teyshenkilöitä monipuolisesti. Koulutus on maksutonta. Osallistujille korvataan kohtuulliset matkakulut. Kursseilla pe-rehdytään mm. esiintymistaitoon, ko-koustekniikkaan, neuvottelutaitoon ja palvelujen markkinointiin. Puheenjoh-tajille, sihteereille ja rahastonhoitajille järjestetään omat kurssinsa yhdistystoi-minnan perusteista.

Uuden Insinööriliiton ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n koulutuskalen-terista löydät UIL-yhteisön tarjoamat kurssit. Aiheina ovat mm. yritystalous, vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot, vies-tintä jne. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua näille kursseille tietyin rajoi-tuksin. Lisätietoja Uuden Insinöörilii-ton kotisivuilta, www.uil.fi sekä YTN:n kotisivuilta www.ytn.fi .

Myös eräät UIL:n alueyhdistykset järjestävät omaa koulutusta. Näistä kou-lutuksista löytyy tietoa yhdistysten jul-kaisuista.

Uusia uramahdollisuuksia

Valmistumisen lähestyessä (kun olet suorittanut vähintään 140 opintoviik-koa) sinunkin kannattaa ottaa yhteyttä Uuden Insinööriliiton toimenvälityk-seen, UIL-ipörssiin.

Kesäkissa-opiskelijatoimenvälityk-sen kautta voit löytää kesätyö- ja työhar-joittelupaikan. Kesäkissa löytyy UIL:n kotisivuilta.

Yrittäjien asioihin keskittyy erityises-ti yrittäjävaliokunta. Sen tavoitteena on parantaa ammatinharjoittajina ja yrit-täjinä toimivien jäsenten asemaa, esi-merkiksi verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa.

Kattava vakuutusturva

IOL:n kautta voit jo opiskelijana liit-tyä työttömyyskassan (IAET) jäseneksi. Kassan jäsenenä varmistat mahdollisuu-tesi ansiosidonnaiseen työttömyyspäivä-rahaan tiettyjen ehtojen täytyttyä, jos valmistuttuasi jäät työttömäksi. Työttö-myyskassan jäsenmaksu on vuosimaksu, joka vuonna 2007 on 45 euroa.

Jäsen saa automaattisesti Pohjolan vapaa-ajan matkustaja-, matkatavara-, matkavastuu- ja oikeusturvavakuutuk-sen (arvo n. 84 €/v) sekä vapaa-ajan ta-paturmavakuutuksen (arvo 25 – 42 €/v.).

Uuden Insinööriliiton ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n koulutuskalen-terista löydät UIL-yhteisön tarjoamat kurssit. Aiheina ovat mm. yritystalous, vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot, vies-tintä jne. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua näille kursseille tietyin rajoi-tuksin. Lisätietoja Uuden Insinöörilii-ton kotisivuilta, www.uil.fi sekä YTN:n

Myös eräät UIL:n alueyhdistykset järjestävät omaa koulutusta. Näistä kou-lutuksista löytyy tietoa yhdistysten jul-

Valmistumisen lähestyessä (kun olet suorittanut vähintään 140 opintoviik-koa) sinunkin kannattaa ottaa yhteyttä Uuden Insinööriliiton toimenvälityk-

sen kautta voit löytää kesätyö- ja työhar-joittelupaikan. Kesäkissa löytyy UIL:n

Yrittäjien asioihin keskittyy erityises-ti yrittäjävaliokunta. Sen tavoitteena on

Ohjeita työn hakemiseen ja työsopimuksen tekemiseen

Täältä tullaan TYÖELÄMÄ

Mitä kaikkea liiton jäsenyydellä saa?

Opiskeluaikana nämä vakuutukset ovat kokoaikaisia ja työssäoloaikana kattavat vapaa-ajan.

Pohjolan Superkaskon, Kevytkas-kon ja Isokaskon vakuutusmaksuista 1. vuoden alennus 20 % sekä 60 %:n starttibonus heti voimaan. Pohjolan Mittaturvan vakuutuksista (koti-, oi-keusturva- ym. vakuutukset) alennusta 1. vuonna 20%, 2. vuonna 15% ja 3. vuonna 5%.

Uusi Insinööriliitto on neuvotellut jäsentensä käyttöön If-sopimuksen, jon-ka mukaan alennukset eri vakuutuksista vaihtelevat 5%:sta 30%:iin.

Jäsenkortti toimii matkavakuutus-korttina!

45InsInöörIUU

SI

Työelämä haltuun jo opiskeluaikana

Opiskelija- ja ammattijärjestöt ovat ottaneet kantaa työelämäopintojen sisällyttämiseksi

ammattikorkeakoulujen opinto-ohjelmiin.Ammattikorkeakoulujen tekniikan yksi-

köihin hakeudutaan entistä suorempaa väylää pitkin. Valtaosa opiskelijoista on tullut suo-raan toisen asteen koulutuista, eikä välttämättä omaa käsitystä työelämästä. Kuitenkin työ-harjoittelu on pakollinen osa tutkintoa ja työ-elämän kontaktit luodaan jo opiskeluaikana. Opiskelu aikaisen laadukkaan harjoittelun mer-kitys myöhempään urakehitykseen on osoitettu hyvin myönteiseksi.

Työelämätietouden muutos on ollut dra-maattinen, sillä aikaisemmin ennakkoon han-kittu työkokemus oli jopa vaadittu osa insi-nöörikoulutukseen pääsyä. Nykytilanteessa työelämätietouden välittämisestä on muodos-tunut uudenlainen haaste ammattikorkeakou-lujen tehtäväkenttään.

Insinööriopiskelijaliitto on käynnistänyt toimenpiteet hälyttävän kehityssuunnan kään-tämiseksi. Ammattikorkeakoulujen tekniikan yksiköille tarjotaan palveluita työelämätietoi-suuden parantamiseksi opetussisältöjen kaut-ta. Uuden Insinööriliiton monipuolista am-mattitaitoa valjastetaan opiskelijaa, koulua ja työnantajaa hyödyntäväksi koulutukseksi. Yhä useammilla paikkakunnilla järjestettävät työ-elämäpäivät tuovat kosketuspintaa valmistu-misen jälkeiseen aikaan. Tämän lisäksi IOL tarjoaa työelämän turvaverkon monipuolisine työelämä- ja harjoittelupalveluineen jäsenis-tölleen.

Jatkossa työelämäopinnot tulee yhtenäistää ja niistä tulee tehdä kiinteä osa jokaista työelä-mään kohti matkaavan AMK-opiskelijan opin-tosuoritusta. Opiskelijan etu voidaan toteuttaa eri tahojen yhteistyöllä. On hyvin toivottavaa, että jatkossa työelämään valmentava koulutus antaa opiskelijalle eväät työelämän pelisääntö-jen hahmottamiseen ja suomalaisen työmark-kinajärjestelmän ymmärtämiseen.

Mikko Torvela

puheenjohtajaInsinööriopiskelijaliitto IOL ry

Ohjeita työn hakemiseen ja työsopimuksen tekemiseen

Täältä tullaan TYÖELÄMÄ

Liittokokous järjestetään 17.-18.11. Tikkurilassa, Hotelli Van-taalla. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, päätetään mm. tili- ja vastuuvapaudesta myöntämisestä, vahvistetaan ti-linpäätös ja toimintakertomus 2006, toimintasuunnitelma ja talousarvio 2008 sekä valitaan hallitus vuodelle 2008.

Hallitukseen valitaan pu-heenjohtaja, varapuheenjohtaja, 6 varsinaista jäsentä sekä 1 vara-jäsen. IOL maksaa määräaikaan mennessä hakemuksen jättänei-den ehdokkaiden kustannukset liittokokoukseen. Määräaikaan

mennessä lähetetyt hakemukset postitetaan myös liittokokous-materiaalin liitteenä määräai-kaan mennessä ilmoittautuneille kokousedustajille.

Lisätietoja hallituksen toi-minnasta antavat ja kysymyksiin vastaavat hallituksen jäsenet, joi-den yhteystiedot löytyvät osoit-teesta www.iol.fi . Kysymyksiin vastaa myös toiminnanjohtaja.

Kirjalliset hakemukset tulee toimittaa toiminnanjohtajalle maanantaihin 29.10.2006 klo 16:00 mennessä osoitteella Rata-vartijankatu 2, 00520 Helsinki tai pekka.hongell@iol.fi .

Ilmaisia lehtiä ja tuntuvia alennuksia ammattilehdistä

Uusi Insinööri- lehti, joka ilmestyy kym-menen kertaa vuodessa. IOL:n kotisivuilta saat ilmaiseksi tilattua viikoittain ilmestyvän Tekniikka&Talous -lehden sekä opiskeluai-kana myös Tietoviikko-lehden. Lehtitilauk-set on uusittava vuosittain!

Campus.fi Engineerica -lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa.

Muista Talentumin lehdistä mm. Fak-ta, MikroPC, Arvopaperi, Markkinointi & Mainonta, Ny Teknik ja Talouselämä saat opiskelijajäsenenä 40 %:n alennuksen kesto-tilaushinnasta.

Talouselämä-lehden saat kestotilauksena noin puoleen hintaan.

Runsaasti rahanarvoisia alennuksia jäsenkortilla

Jäsenkortilla saat Teboililta vähintään 1,7 snt/l alennusta polttoaineista käteisostoista ja –10 % Teboilin voiteluaineista. Alennus ei koske Teboil Express -asemia. Teboilin luot-tokortilla saat jäsenalennukset polt toaineista 2,2 snt/litra ja voiteluaineista –10 %. Lasku-tuslisä on 1,35€. Essolta luottokortti-alennus on jäsenille 2,2/litra, laskutuslisä 2€/lasku.

Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n liittokokous

Lue lisää jäseneduista osoitteesta www.iol.fi

46

uutisia KUNTA

Kaupunkiseudut tiivistävät yhteistyötä liikenteessä ja maankäytössän Kaikki kaupunkiseudut esittävät si-säasiainministeriölle elokuun lopussa luovuttamissaan kaupunkiseutusuun-nitelmissa keinoja liikenteen yhteistyön parantamiseksi ja suurin osa pyrkii pa-rantamaan myös maankäytön yhteis-työtä.

Kaupunkiseutusuunnitelmien laa-dinnalla on jo ollut myönteisiä vaiku-tuksia. Kaupunkiseutujen yhdyskun-tarakenteeseen liittyvät ongelmat on tunnistettu, ja useilla seuduilla aiotaan kehittää joukkoliikennettä. Myös uu-sia seudullisia yhteistyöryhmiä aiotaan perustaa maankäytön, asumisen ja lii-kennesuunnittelun yhteistyön paranta-miseksi.

Kaupunkiseutusuunnitelmissa on myös heikkouksia. Palvelujen, maan-käytön, asumisen ja liikenteen yhteen sovittamiseen seudun kokonaisvaltaisek-si kehittämiseksi ei ole kaikissa suunni-telmissa kiinnitetty riittävästi huomiota. Keskeisinä kipukohtina säilyvät kunti-en välinen kilpailu ja yhteisvastuullisen asuntopolitiikan vähäisyys.

Pääosalla kaupunkiseuduista on vireillä kuntaliitosselvityksiä. Ne ovat vaikuttaneet suunnitelman laatimiseen siirtämällä paikoin yhteistyöhön liit-tyvien ratkaisujen tekemistä myöhem-mäksi.

Kaupunkiseutusuunnitelman on laa-tinut 18 seutua. Kaupunkiseutusuunni-telmissa on mukana 143 kuntaa, joista 50 on tullut mukaan vapaaehtoisesti ilman puitelain velvoitetta. Kaupunki-seutusuunnitelman laatineissa kunnissa asuu kaksi kolmasosaa Suomen väes-töstä.

Kuudelle kunnalle tukea yhteistyön syventämiseen n Sisäasiainministeriö on myöntänyt kuntien väliseen syvälliseen yhteistyö-hön yhteensä 949 200 euroa kuudelle eri yhteistoimintahankkeelle. Hakijoita oli 20.

Kuusamon kaupunki käynnistää 336 000 euron tuen turvin Pohjois-Suo-mi tietohallintohankkeen yhdessä Ro-vaniemen ja Oulun kaupunkien kanssa. Nummi-Pusulan kunnalle myönnet-tiin 247 500 euroa terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistoiminta-alueen muodostamiseen yhdessä Karkkilan ja Vihdin kanssa. Seutukeskus Oy Hä-me sai 129 500 euroa seutukeskuksen alueen kuntien, Forssan kaupungin ja Forssan seudun terveydenhuollon kun-tayhtymän talous- ja henkilöstöhallin-non palvelujen yhteistoiminta-alueen muodostamiseen. Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-a lueelle, A lajärven kaupungille sekä Soinin ja Vimpelin kunnille, myönnettiin 105 000 euroa kaikkia kuntapalveluita koskevan yh-teistoiminta-alueen muodostamiseen. Lahden seutu käyttää 101 000 euron tuen alueellisen, kunnallisen henkilös-töhankintaorganisaation käynnistämi-seen. Askolan kunnalle myönnettiin 29 700 euroa yhdessä Pornaisten, Puk-kilan ja Myrskylän kuntien kanssa ra-kennusvalvonnan ja ympäristönsuoje-lun yhdistämiseen.

Seudulliset yrityspalvelut -hanke loppusuorallan Vuosiksi 2002–2007 asetettu han-ke seudullisten yrityspalveluiden kehit-tämiseksi on loppusuoralla. Mukana hankkeessa on ollut kaikkiaan 65 seu-tua.

Hankkeen puitteissa on luotu val-takunnallinen, eri organisaatioiden yh-teistyön pohjalle rakentuva seudullisten yrityspalveluiden verkosto. Hankkeen alussa asetettu tavoite 50 seudullisesta yrityspalvelupisteestä on saavutettu.

Yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville seu-dullisten yrityspalveluiden kehittäminen on näkynyt yritysneuvontaa tarjoavien toimijoiden yhteisinä palvelutoimistoi-na, koulutustilaisuuksina, palveluesit-teinä sekä entistä asiantuntevampana ohjauksena yritysneuvonnan koko pal-velutarjonnan hyödyntämisessä.

Hankkeen tuloksia on koottu uu-teen ”Seudulliset yrityspalvelut – Hyviä

käytäntöjä” -esitteeseen. Osa esitteen hyvistä käytännöistä on esillä myös in-ternetissä www.kunnat.net Kuntien hy-vät käytännöt -sivustolla.

Seudulliset yrityspalvelut -kehittä-mishankkeen rahoittajia ovat Kunta-liitto, kauppa- ja teollisuusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä työ-ministeriö.

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö maankäytössä välttämätöntä

n Ympäristöministeriö, Suomen Kun-taliitto sekä rakennusalan yritykset ja järjestöt haluavat parantaa kunnan ja yksityisten toimijoiden vuorovaikutusta ja yhteistyötä maankäyttöhankkeissa.

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteis-työhankkeissa suurimmiksi haasteiksi nousivat osapuolten yhteisen selvityksen perusteella toteutuksen laadun varmis-taminen sekä taloudellisten riskien en-nakointi ja hallinta. Lisäksi laajoissa ja pitkäkestoisissa hankkeissa yhteistyön järjestäminen sopimuksiin perustuen osoittautui ongelmalliseksi.

Yhteistyö eri toimijoiden kesken voi-daan pääsääntöisesti järjestää sopimuk-siin ja kilpailutukseen perustuen. Pitkä-kestoinen yhteistyötarve maankäytön hankkeessa voi kuitenkin johtaa kunnan ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteis-yrityksiin.

Kuntaliiton mukaan julkisen ja yk-sityisen tahon yhteistyössä parhaim-millaan eri osapuolten kehittämisosaa-minen ja innovaatiot tulevat hankkeen hyödyksi jo suunnitteluvaiheessa. Yk-sityisen sektorin markkinatuntemusta hyödyntämällä saadaan aikaan parem-min käyttäjien ja asukkaiden tarpeita vastaavia kohteita. Lisäksi yhteistyön mukanaan tuoma lisäresurssi helpottaa kuntasektorin resurssipulaa.

Julkisen ja yksityisen sektorin maan-käytön yhteistyö -selvityshankkeen tu-lokset tullaan julkaisemaan Kunnat.net verkkopalvelussa tämän vuoden loppuun mennessä.

47InsInöörIUU

SI

Nykyisin yhteispalvelussa ei voida hoitaa sellaisia tehtäviä, joihin sisältyy viran-omaiselle kuuluvan päätösvallan käyt-töä tai jotka lain mukaan edellyttävät henkilökohtaista käyntiä toimivaltaisen viranomaisen luona. Eritasoisia yhteis-palvelupisteitä on nyt noin 200, joista kunta on mukana noin 150:ssä.

UIL:n Oulun toimistot yhteenn Uuden Insinööriliiton Pohjois-Suo-men alueasiamiehet HarriHaapasalo ja

MikkoSormunen ovat muuttaneet yh-teisiin tiloihin Oulun keskustaan. Osoit-teessa Hallituskatu 29 sijaitsee yli 150 neliön aluepalvelukeskus. Toimisto on asemapaikkana Insinööriopiskelijaliiton kenttäasiamies AnttiRiipiselle. Samaan osoitteeseen sijoittuu myös Tekniikan ja peruspalveluiden neuvottelujärjestö KTN:n Oulun paikallisyhdistyksen toi-mitilat. Aluetoimistossa on noin 30 hen-gen kokoushuone ja tilava aula. Toimisto sopii mainiosti UIL-yhteisössä toimivien järjestöjen kokous- ja koulutustiloiksi. Alueasiamiesten yhteystiedot säilyvät ennallaan. Uusi osoite on: Hallituskatu 29, 4. kerros, 90100 OULU.

KTL muutti nimensän Kuntien Teknisten Liitto KTL ry piti liittokokouksensa Seinäjoella 22.–23.9. Tärkeimmäksi asiaksi kohosi sääntö-muutos ja sen seurauksena liiton ni-men muuttaminen. Liittokokous päätti muuttaa yhdistyksen nimen Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry:ksi. Liiton puheenjohtajaksi seuraa-valle nelivuotiskaudelle valittiin AulisToivonen.

Uusien sääntöjen myötä mahdolliste-taan tulevaisuudessa jäsenyys myös kun-ta-alan ulkopuolisille. Uuden keskus-liiton eli Uuden Insinööriliiton myötä edunvalvonnan piirissä ovat perinteisen kunta-alan lisäksi valtion ja osin yksityi-sen työnantajan alaisuudessa työskente-levät henkilöt.

Kuntaliitto: Paikallispalvelut yhdelle luukullen Suomen Kuntaliitto esittää, että jul-kishallinnon asiointipalveluja kootaan paikallisella tasolla kuntien palvelupis-teisiin. Näin varmistettaisiin julkisten palvelujen hyvä saavutettavuus ja teho-kas toiminta molemmilla kotimaisilla kielillä.

Asukkaalle luontevinta on asioida lähellä olevassa kunnan palvelupisteessä, oli sitten itse palvelun tuottaja kunta tai valtio. Asiointiin liittyvät muun muassa erilaiset luvat, hakemukset, ilmoitukset ja ilmoittautumiset.

Uuteen julkisten palvelujen asiakas-palvelumalliin liittyisi kiinteästi säh-köisten palvelujen, tietojärjestelmien ja puhelinkeskusten kehittäminen. Yhteis-ten perusrekisterien, asiakasjärjestelmien ja verkkopalvelujen avulla voidaan hel-pottaa sekä asiakaspalvelupisteen työtä että asiakkaan etäpalvelua. Asiointipiste voisi olla auki myös virastoaikojen ul-kopuolella ja paikassa, jossa kansalaiset luontevasti liikkuvat.

Yhteispalvelusta on jo kerätty ko-kemuksia muun muassa työvoiman palvelupisteissä. Suurin osa nykyisistä yhteispalvelupisteistä kuitenkin antaa vain yleisneuvontaa ja jakaa lomakkeita.

UIL:n puheenjohtaja- ja hallitusvaali marraskuussa

n Uuden Insinööriliiton syysedus-tajakokous pidetään Helsingissä 23.–24. marraskuuta. Kyseessä on Uuden Insinööriliiton hallinnon va-lintakokous. Tuossa kokouksessa va-litaan liitolle päätoiminen puheen-johtaja ja neljä luottamustoimista varapuheenjohtajaa seuraavaksi nelivuotiskaudeksi (2008–2011). Nyt valittavista varapuheenjohta-jista kahden pitää työskennellä yksi-tyissektorilla, yhden kuntasektorilla ja yhden valtiosektorilla. Kokous valitsee liitolle myös hallituksen seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Hal-litukseen kuuluu 7–11 jäsentä va-rapuheenjohtajat mukaan lukien. Uutta on se, että varapuheenjohta-jille ja muille hallituksen jäsenille valitaan kullekin henkilökohtainen varajäsen. Liittoa on johtanut In-sinööriliiton ja Kuntien Teknisten yhdistymisestä lähtien niin sanot-tu ylimenokauden hallitus, joka on koostunut sekä Insinööriliiton että Kuntien Teknisten Liiton puheen-johtajista, varapuheenjohtajista sekä niiden hallituksien muista jäsenistä, kaikkiaan 26 hengestä.

Jäsenjärjestöjen oli määrä il-

moittaa puheenjohtaja- ja varapu-heenjohtajaehdokkaaksi sekä vara-puheenjohtajien henkilökohtaisiksi varajäseniksi nimeämiensä henki-löiden nimet liiton vaalivaliokun-nalle 12. lokakuuta mennessä. Vaa-livaliokunta ilmoittaa ehdokkaiksi ilmoitettujen nimet tiedoksi edusta-jakokousedustajille 24.10. mennes-sä. Hallituksen jäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen ehdotettavien nimet on toimitettava vaalivaliokunnalle 2.11. mennessä. Kokousedustajilla tosin on mahdol-lisuus esittää ehdokkaita sekä pu-heenjohtajiksi että hallituksen jäse-niksi vielä kokouspaikallakin.

Puheenjohtajaehdokkaiden esittely nettisivuilla

Tämä lehti oli jo painokoneessa, kun jäsenyhdistysten piti ilmoittaa liitolle puheenjohtaja- ja varapu-heenjohtajaehdokkaistaan. Esitte-lemme liiton puheenjohtajaehdok-kaat näin ollen internetsivuilla osoitteessa www.uil.fi. Marraskuun Uusi Insinööri -lehti ilmestyy juuri edustajakokouksen alla.

48

uutisia

Jaakko tuli taloon

n YTMJaakkoKoivumäki(30) aloitti Uuden Insinööriliiton tutkimusasiamie-hen tehtävissä syyskuun alusta. Tutki-mustoiminnassa työskentelevän Jaakon työtehtävät liittyvät tutkimusten teke-miseen ja palkkaneuvontaan. UIL:oon Jaakko tuli Tampereen yliopiston sosio-logian ja sosiaalipsykologian laitokselta, jossa hän työskenteli tutkijana. Jaakko on työskennellyt aikaisemmin myös val-tiovarainministeriössä.

Entistä useampi suomalainen haluaa jatkaa työelämässä aiempaa pidem-

pään. Lähes puolet haluaa työskennellä 63 ikävuoden täyttämisen jälkeen. Kol-me viidestä näkee mahdollisena työs-kentelyn vanhuuseläkkeelle jäämisen jälkeenkin, osoittaa Työeläkevakuutta-jat TELAn teettämä kahdeksas työelä-keasennetutkimus.

Vuoden 2005 alusta on voinut jäädä ansaitulle vanhuuseläkkeelle 63–68 ikä-vuoden välillä.

Uudistus on nostanut keskimääräis-tä eläkkeelle jäämisikää Eläketurvakes-kuksen tilastojen mukaan 0,4 vuodella 59,5 vuoteen. Tilastokeskuksen luvut puolestaan osoittavat, että ikääntynei-den työllisyysasteet ovat parantuneet tuntuvasti.

– Tutkimuksen tulos on linjassa ih-misten todellisen käyttäytymisen kanssa. Vastaajista 44 prosenttia jäisi työelämään 63 vuoden täyttämisen jälkeen, kun edel-lisessä tutkimuksessa kolme vuotta sitten määrä oli 40 prosenttia, sanoo TELAn toimitusjohtaja EsaSwanljung.

Nyt tehdyssä tutkimuksessa kysyt-tiin ensimmäistä kertaa valmiutta työs-kennellä pidempään, jotta elinaikaker-toimen eläkkeitä pienentävä vaikutus

voidaan kompensoida. Joka toinen eli 50 % oli valmis vaikuttamaan tähän työskentelemällä pidempään. Elinaika-kerroin tulee käyttöön vuonna 2009.

Työeläkelainsäädäntö mahdollistaa myös työskentelyn vanhuuseläkkeelle jäämisen jälkeen. Kolme viidestä eli 61 % pitää työskentelyä ainakin jossain määrin mahdollisena.

Akavalaiset jatkaisivat työntekoa yli 63 ikävuoden

Jopa yli 70 prosenttia 60 vuotta täyt-täneistä akavalaisista on halukas jatka-maan työntekoa 63 ikävuoden jälkeen, jos jatkaminen takaa paremmat eläke-edut. Kaikista akavalaisista näin tekisi 38 prosenttia ja 46 prosenttia jäisi sit-tenkin mieluummin eläkkeelle.

Yli 60-vuotiaat akavalaiset suunnit-televat siirtyvänsä eläkkeelle vasta 66-vuotiaina ja koko akavalaisten joukko keskimäärin 63-vuotiaina, joka on ny-kyään täyteen työeläkkeeseen oikeut-tava ikä

Suunniteltu eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt vuodesta 2004 lähes vuodella aikaisempiin akavalaisia kos-keviin selvityksiin verrattuna.

Suomalaiset haluavat jatkaa pidempään työssä

Kuv

a: P

äivi

-Mar

ia Is

okää

ntä

Vaikka eläkkeelle siirtymisen myö-hentyminen on sinänsä myönteinen uutinen, AKAVA on huolissaan siitä, ettei työurien pidentymistä ole otettu huomioon koulutuksen ennakointijär-jestelmissä.

– Koulutusmääriä on tarkasteltava sitä taustaa vasten, että esimerkiksi jul-kishallintoon jää yhä suurempi joukko korkeasti koulutettuja yli 63-vuotiaita. Tällöin nuorempien urakehitys hidas-tuu merkittävästi. On turha ylikouluttaa nuoria työtehtäviin, joita ei ole vapaina, sanoo AKAVAn tutkimuspäällikkö Eu-genKoev. n

Lähteet: TNS Gallupin TELAlle ja Akavalle teettämät kyselytutkimukset.

0 20

2007

2004

2001

1996

40 60 80 100

Täysin samaa mieltä

Täysin eri

mieltä

Jossain määrin samaamieltä

Jossain määrin

erimieltä

Ei osaa sanoa

TNS Gallup Oy 2007 PGraphics

Työeläkeasenteet 2007

”On oikein, että työeläkkeen suuruus määräytyy työssäoloaikaisen ansion mukaisesti” %.

49InsInöörIUU

SI

mennen tullen

Päivitä jäsentietosi!

Kun olet muuttanut, vaihtanut nimeä tai työpaikkaa, puhelinnumeroa tai sähköpostiosoitetta, muista päivittää jäsentietosi Insinööriliiton jäsen-sivuilla, jonne pääset osoitteesta www.uil.fi. Klikkaa jäsensivujen ylälaidasta kohtaa ”Omat tiedot”!

SATI kutsuu jäsenet perheineen eloku-viin katsomaan Joulutarinaa tiistaina 6.11.2007 kello 18 (Promenadikeskus Pori). Kyseessä koko perheen suuri ko-timainen jouluelokuva, joka kertoo kos-kettavan tarinan siitä, miten joulupukis-ta tuli joulupukki.

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, et-tä joulupukkikin on joskus ollut lapsi?

Jos et, nyt on aika. Joulutarina paljas-taa joulupukin salatun lapsuuden. Jou-lutarina on kertomus pyyteettömästä antamisen ilosta ja elämänmittaisesta ystävyydestä.

Liput maksavat 5 €. Lippuja voit va-rata SATIn toimistolta 26.10 mennes-sä, puh. (02) 641 4130 tai sähköpostilla osoitteesta sati@satakunnaninsinoorit.fi

Varauksen yhteydessä saat viitenu-meron, jolla liput maksetaan. Lippuja on varattu yhteensä 50 kpl.

n TAMPEREEN INsINööRIT

TYÖMARKKINASAUNA ke 14.11. klo 17.30

Aiheena on ajankohtauskatsaus neu-vottelutilanteeseen ja työmarkkinoihin.

Alustajana UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari.

Tilaisuus järjestetään Media 54:n saunatiloissa Finlaysonin alueella.

Ilmoittautumiset viikkoa ennen ti-laisuutta.

PERINTÖOIKEUS ti 27.11. klo 18.00 TSOP

Laki-ilta perhe- ja perintöoikeudel-lisista asioista. Pellavatehtaankatu 21 C, 5. kerros. Ilmoittautumiset 20.11. mennessä.

SORIN SIRKUKSEN JOULUSHOW 2007 SIRKUKSEN KUMMITUS su 16.12. klo 13.00

Liput 10 €/hlö. Ilmoittautumiset 15.11. mennessä.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.tampereeninsinoorit.fiIlmoittautua voi myös toimisto@tampereeninsinoorit.fi taipuh. (03) 214 3931.

Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit amk ryVarsinainen liittokokous

Lauantaina 10.11. kello 11:00 Sokos Ho-tel Arina, Pakkahuoneenkatu 16, Oulu

Kahvitus kello 10:00 ja valtakirjatar-kistus kello 10:30 alkaen.

Asiat: Sääntöjen muuttaminen sekä sääntöjen 15§ mukaiset vuosikokous-asiat.

Esityslista ja sääntöjen muutosesitys 18.10. alkaen internetissä www.kri.fi/ajankohtaista.html

Aineistotilaukset: tiedottaja@kri.fi tai numerosta +358 50 350 6341

Kokouksen jälkeen lounas.

HALLITUS

Kuntien AMK- ja Opistotekniset KT ry:n sääntömääräinen yhdistyskokous

KT ry:n sääntömääräinen yhdistysko-kous pidettiin 9. syyskuuta Hämeenlin-nassa. Siellä päätettiin mm. pitää jäsen-maksu entisellään ja valittiin kahdeksi vuodeksi puheenjohtaja sekä hallituksen jäsenet.

Hallituksen jäsenet

Yhdistyksen sääntöjen mukaisesti hal-litukseen kuuluu kahdeksi (2) vuodeksi valitun puheenjohtajan lisäksi 7 –12 var-sinaista jäsentä ja varsinaisille jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksen jäsenmäärän yhdistysko-kous päätti pitää entisellään eli kymmen (10) jäsenisenä.

Sääntöjen mukaan kaikki hallitus-paikat olivat jaossa ja uuteen hallituk-seen tulivat valituiksi seuraavat jäsenet (suluissa henkilökohtainen varajäsen): Matti Sairanen (Martti Hartikainen), Reino Mäkelä (Jim Forsell), Elias Hi-manen (Risto Karnaattu), Raimo Sirk-ka (Ossi Lindberg), Leo Salmi (Jouko Hakala), Niko Korsow (Olli Koivisto), Martti Nykänen (Kalle Latola), Kirsi Leiri (Juha Metso), Pirjo Puhakka (Teo Ilomäki) ja Paula Riepponen (Leena Pa-nula).

Järjestäytymiskokous

Kuntien AMK- ja Opistotekniset KT ry:n puheenjohtaja Vesa Härkösen johdolla pidetyssä yhdistyskokouksen jälkeisessä hallituksen järjestäytymiskokouksessa valittiin yhdistyksen varapuheenjohta-jaksi Reino Mäkelä ja sihteeriksi Leo Salmi sekä varain- ja jäsenrekisterinhoi-tajaksi Raimo Sirkka.

KT-edunvalvontatyöryhmä: ko-koonkutsuja ja puheenjohtaja Elias Hi-manen. Työvaliokunta: Vesa Härkönen, Leo Salmi, Raimo Sirkka ja tarvittaessa asiantuntijajäseniä. Koulutusvastaavat: Matti Sairanen ja Pirjo Puhakka. Tie-dotusvastaava: Reino Mäkelä

n sATAKUNNAN INsINööRIT

n MERENKURKUN INsINööRIT

Sääntömääräinen syyskokous toimis-tolla 15.11. klo 18.30. Ilmoittautumiset osoitteeseen meki@meki.fi.

Avoimien ovien päivä toimistolla sunnuntaina 18.11. klo 14. Tervetuloa tutustumaan tiloihin ja toimintaan. Tar-jolla glögiä ja pikkupurtavaa.

Perinteinen Korsusauna 30.11. klo 18.00.Ilmoittautumiset 27.11.2007 mennessä meki@meki.fi.

50

järjestöasiaa

KESKUSTOIMISTORatavartijankatu 2, 8. krs, 00520 HELSINKI

puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880

auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi

sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

TOIMINNAN JOHTOpuheenjohtaja Pertti Porokari 0201 801 810

1. varapuheenjohtaja Keijo Houhala 0201 801 607

varapuheenjohtaja Timo Ansio 040 779 9800

varapuheenjohtaja Vesa Haakana 0400 707 878

varapuheenjohtaja Seppo Mäkiranta 040 553 2899

varapuheenjohtaja Riitta-Liisa Niemi 040 587 6281

varapuheenjohtaja Ari Rautakorpi 040 552 3737

johdon assistentti Eeva Kylä-Paavola

0201 801 811

hallinnon assistentti Satu Muukkonen

0201 801 608

HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖhallintojohtaja Titu Järvenranta 0201 801 812

taloussihteeri Eeva Heikkinen 0201 801 664

budjettipäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860

talousasiainhoitaja Anneli Lohva 0201 801 866

pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen 0201 801 867

talousassistentti Marja Riihimäki 0201 801 865

TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖneuvottelujohtaja Aleksei Solovjew 0201 801 840

assistentti Anne Herne 0201 801 841

koulutus- ja kehityspäällikkö Kyösti Käki

0201 801 803

Yksityisen sektorin asiamiehet

Matti Koskinen 0201 801 846

Tomi Seppä 0201 801 844

Juha Simell 0201 801 848

Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä

0201 801 843

assistentti Riitta Roisko 0201 801 842

LAKIASIAINYKSIKKÖtyöelämän oikeudelliset palvelut0201 801 858lakimiehet@uil.fitoimialajohtaja Jari Järvi 0201 801 851

assistentti Paula Tapani 0201 801 805

johtava työsuhdelakimies Ari Kiiras

työsuhdelakimiehet

Maria Harju, Anssi Heiliö, Kati Hallikainen,

Hanne Salonen

VIESTINTÄYKSIKKÖviestintäjohtaja Suvi Veramo 0201 801 815

viestintäassistentti Sari Lehtonen 0201 801 897

tiedottaja Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819

tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827

toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826

KOULUTUS- JA TEOLLISUUSPOLIITTINENYKSIKKÖyksikönjohtaja Hannu Saarikangas 0201 801 820

assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823

teollisuus- ja koulutuspoliittinen asiamies

Heidi Husari 0201 801 839

urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen

0201 801 821

asiamies Björn Wiemers 0201 801 836

Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta

tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner 0201 801 828

tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori 0201 801 829

tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki 0201 801 801

JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖyksikönjohtaja Ari Impivaara 0201 801 822

assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823

järjestökoordinaattori Kari Tirronen 0201 801 838

asiamies Erik Sartorisio 0201 801 824

Jäsentietopalvelu 0201 801 877jasentietopalvelu@uil.fi

jäsenpalveluesimies Jenni Vanhanen

0201 801 862

jäsensihteerit Tarja Mörsky (äitiyslomalla),

Tuula Oksanen, Emmi Porvari, Anna-Maija Posti,

Sami Ruotsalainen, Satu Sjöstedt, Susanna

Saarila (äitiyslomalla) ja Tarja Salmi

työnantajaperintä 0201 801 833

kuntasektorin työnantajaperintä 0201 801 869

Opiskelija-asiatopiskelijarekisteri@iol.fivs. opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja)

Pekka Hongell 0201 801 830

projektiasiamies Marjo Nykänen 0201 801 832

assistentti Pia Haveneth 0201 801 834

assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831

kenttäasiamiehet Anu Kaasalainen (Helsinki),

Antti Riipinen (Oulu)

PALVELUT-YKSIKKÖpalvelujohtaja Soilikki Naukkarinen 0201 801 814

assistentti Heli Heino 0201 801 813

tietohallintovastaava Kari Malinen 0201 801 825

järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu 0201 801 816

järjestelmäasiantuntija Harri Lahtinen

0201 801 806

toimistoemäntä Seija Welling 0201 801 868

postitus-/kopiointivastaava Maria Varvikko

0201 801 872

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAINsähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

Uusimaa ja Varsinais-Suomialueasiamies Olli Pulkkinen puh. 0201 801 835

alueasiamies Tomas Wass 0201 801 804

Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko

Porin toimisto: Isolinnankatu 24 A, 5. krs,

28100 Pori

puhelin 0201 801 856

Pirkanmaa ja Kanta-Häme

alueasiamies Tapio Soltin

Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere

puhelin 0201 801 855

Keski-Suomi ja Päijät-Hämealueasiamies Vesa Niemi

Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere

0201 801 776

Kaakkois-Suomi ja Etelä-Savo

alueasiamies Eero Seppälä

Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli

puhelin 0201 801 857

Itä-Suomialueasiamies Tuomo Hiltunen

Huvilakatu 26 B 24, 80200 JOENSUU

0201 801 775

Pohjois-Suomi alueasiamies Harri Haapasalo

GSM 0400 585 052

alueasiamies Mikko Sormunen

GSM 040 7216 879

Hallituskatu 29 A 4. krs., 90100 Oulu

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT

HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RYTietäjäntie 4, 02130 ESPOO

puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442

järjestösihteeri Jaana Kälviäinen

050 403 2363,

jaana.kalviainen@helins.fi

www.helins.fi

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RYEteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki

sähköposti: toimisto@hyri.net

www.hyri.net

HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RYPuusepänkatu 5, 2. krs, 13111 Hämeenlinna

sähköposti: ham.inssi@mail.htk.fi

www.uil.fi /hml

KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RYPl 454, 40101 Jyväskylä

Kivääritehtaankatu 8, 4. krs.

www.uil.fi /ksi

KUNTIEN TEKNISTEN LIITTOVilhonvuorenkatu 5 B 34, 00500 Helsinki

puhelin (09) 7206 320

www.kuntientekniset.fi

LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RYRautatienkatu 19 A, 15100 Lahti

puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393

sähköposti: lsi@lsi.fi

www.lsi.fi

LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRITMeripuistokatu 16, 5. krs

94100 Kemi

MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ryOlympiakatu 16

65100 Vaasa

MIKKELIN INSINÖÖRIT RYVuorikatu 11 A 5, 50100 MIKKELI

faksi (015) 361 832

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RYIsolinnankatu 24, 28100 Pori

puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313

sähköposti: sati@satakunnaninsinoorit.fi

SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RYPl 129, 24101 SALO

sai.ry@salo.salonseutu.fi

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RYOtavalankatu 9 A, 33100 Tampere

puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444

toimistosihteeri Ritva Piippo

ritva.piippo@ tampereeninsinoorit.fi

järjestösihteeri Jyrki Koskinen

GSM 0400 338 024

jyrki.koskinen@ tampereeninsinoorit.fi

toimisto@tampereeninsinoorit.fi

www.tampereeninsinoorit.fi

VARSINAIS-SUOMEN ALUEEN INSINÖÖRIT RYAurakatu 20 A, 20100 Turku

yhdistysasiat Jukka Vaurio, tai@tai.fi

jukka.vaurio@uusikaupunki.fi

GSM 044 041 2015

www.tai.fi

51InsInöörIUU

SI

jäsenedut

Kuukauden tuote

Isänpäivä lähestyy – lahjaidea UIL-Shopista!

Apua yksityiselämän oikeusasioissa

Laadukas linkkuveitsi Wenger NaillClipViolet transparent on käytän-

nöllinen isänpäivälahja, jota koko perhe voi hyödyntää. Linkkuveitsen koko on 65 mm ja siihen kuuluvat lisävarusteina kynsileikkuri, sakset, kynsiviila, pinsetit ja hammastikku. Linkkuveitsi on pakattu metalliseen lahjalaatikkoon ja veitsellä on viiden vuoden takuu.

Linkkuveitsen hinta on 26euroa+ pos-tikulut.

Kehitämme IL-Shopia UIL-Shopiksi tä-män vuoden aikana. Tällä hetkellä UIL-

Shopissa myydään laadukkaita solmioita, huiveja, koruja, lompakoita ja muita tuot-teita. Tunnetuin UIL-Shopin tuotteista on Insinöörilakki, joka on insinöörin ja insinööriopiskelijan päätunnus.

Tuotevalikoiman ja tilauslomakkeen löydät verkkosivuiltamme www.uil.fi. Tuotteita voi hankkia myös suoraan toimis-toltamme, Ratavartijankatu 2 A 8 krs, Hel-sinki. Toimisto on avoinna ma-pe klo 9-15 ja maksuvälineeksi käy vain käteinen.

Huomaathan, että kuukauden tuotetta on myynnissä vain rajoitettu erä!

Uusi Insinööriliitto on tehnyt Asianajotoimisto Bützow Oy:n

kanssa sopimuksen puhelinneuvon-nasta yksityiselämän oikeusasioissa. Oikeuksien ja velvollisuuksien enna-kointi säästää ristiriidoilta ja vahin-goilta. Jäsen voi usein yksinkertaisella tavalla edistää oikeusturvaansa kysy-mällä ajoissa neuvoa.

Liiton jäsenille palvelu on ilmai-nen. Palvelu koskee myös jäsenen kanssa samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten asioita.

Mitä puhelinneuvonta sisältää?

Neuvonta koskee yksityiselämän oi-keusasioita. Neuvoa voi kysyä esimer-kiksi perinnöistä ja testamenteista, avioehdoista, osituksesta ja lahjoista. Asunnon ja kiinteistön kaupan vas-tuut tuottavat monesti ongelmia.

Aihepiirin ulkopuolelle jäävät

työ- ja virkasuhteeseen sekä työteh-täviin liittyvät kysymykset. Niissä on käännyttävä keskusliiton puoleen.

Kun tarvitset oikeudellista neuvontaa

Ota esiin jäsenkorttisi valmiiksi. Soita asianajotoimistoon, puhelin (09) 431 531, työpäivinä klo 10–16. Mainitse, että haluat UIL:n jäsenelle kuuluvaa puhelinneuvontaa. Jos voit mainita myös oikeudenalan, keskuk-sen on helpompi yhdistää sopivalle juristille. Ilmoita juristille nimesi ja jäsennumerosi. Keskustelun sisältö on luottamuksellinen ja jää asianaja-jan vaitiolovelvollisuuden piiriin.

Palvelun laajuus

Tarkoitus on, että liiton jäsen voi esit-tää ja lakimies selvittää asian puhe-

limessa ilman perehtymistä asiakir-joihin tai sähköposteihin. Palvelu ei kata asiakirjojen laatimista. Asianaja-ja ei hyvän asianajotavan mukaan voi ottaa vastuuta kysyjän itse laatiman asiakirjan oikeellisuudesta ja lailli-suudesta.

Sopimuksen mukaan asianajaja ei neuvo asiassa, jota hoitaa muu asia-mies taikka jota jäsen on itse ryhtynyt ajamaan oikeudessa tai viranomai-sessa. Liitto ei kustanna myöskään jäsenten yritys- ja sijoitustoimintaan tai luottamustehtäviin liittyvää neu-vontaa. Neuvontamahdollisuuksien ulkopuolelle jäävät työttömyysturva-, vakuutus-, eläke- ja muut sosiaalitur-va-asiat niiden massamääräisyyden, detaljitiedon ja kirjallisen aineiston vuoksi.

Kysy ajoissa neuvoa! Voit säästyä monelta murheelta ja kululta. n

Älä teekorvaamatontatyötäMonilla ylemmillä toimihenkilöillä ylityöt kuuluvat edelleen luontaisetuna kuukausi-

palkkaan, mikä ei ole työaikalain eikä sopimusten mukaista. Käy osoitteessa

www.korvaamatontatyota.fi katsomassa, mikä olisi oikein ja kohtuullista. Oikeuksiasi

puolustaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN. YTN:n päivystävä puhelin 040 352 3671.