8/20128////200120

Insinööri vaikuttajana

Ay-liike viestii verkossa

ABB piristävä poikkeus miljoonainvestoinnillaan

2

sisältö 13.12. numero 8/2012

Kyläyhteisön insinööri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

ABB investoi taajuusmuuttajien tuotekehitykseen . 14

Insinöörien keksinnöt linkittävät aloja. . . . . . . . . . . 16

Patenttisuojaus – kenen etu?. . . . . . . . . . . . . . . . . 18

Keksijät toivovat kansanopistoa . . . . . . . . . . . . . . . 20

Lehden mukana liitteitä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

Yrittäjälläkin on turvaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

Akkulaboratorio auttaa kehitystyössä. . . . . . . . . . . 24

Pari taalaa palkkaa päivässä . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

Työehtosopimusneuvottelut pääasia ensi vuonna . . 34

Liimatainen povaa kovia aikoja julkiselle sektorille . 38

Vakiot

Pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

Bittikattaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Puheenjohtajan palsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

Kolumni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

Totta & tutkittua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

Oikeus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

Opiskelijat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

Nappaa vinkki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

Ajankohtaista jäsentietopalvelusta . . . . . . . . . . . . . 41

Joulukuun luuppi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43

Kannen kuva: Kimmo Brandt

10

38

18

26

UIL:n varapuheenjohtaja Pekka Liimataisen mukaan julkisella

puolella palkkojen huono kehittyminen on voimistunut viime vuosina.

1101

114

116

11811

2202

2212

223

224

2226

334

3383

3

4

9

22222

22822

33033

3323

33933

441

4434

aa a nnaaa.

3

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden

ja muiden tekniikan ammattilaisten

järjestölehti.

Aikakauslehtien liiton jäsen.

Julkaisija

Uusi Insinööriliitto UIL ry

Nya Ingenjörsförbundet UIL rf

Osoite

Ratavartijankatu 2,

00520 Helsinki

Puhelinvaihde 0201 801 801

www.uil.fi

Päätoimittaja

Jari Rauhamäki 0201 801 801

Toimituspäällikkö

Ilona Mäenpää 0201 801 826

Toimittaja

Kirsi Tamminen 0201 801 819

Verkkotiedottaja

Minna Virolainen 0201 801 827

Taitto

Kaaripiste Oy

Ilmestymispäivät 2013

14.2., 21.3., 3.5., 13.6., 22.8.,

26.9., 31.10., 12.12.

Tarkastettu levikki

63 584 kpl (2.3.2012)

Painos 72 000

Osoitteenmuutokset

puh. 020 693 877

Painopaikka

Oy Scanweb Ab

Verkkolehti

www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat

Aukeama 4-väri 5 500 €

Sivu 4-väri 3 000 €

1/2 sivu 4-väri 2 200 €

1/4 sivu 4-väri 1 600 €

Tilaushinta 50 €/vuosikerta

Ilmoitukset ja tilaukset

Kirsi Tamminen 0201 801 819

ISSN-L 1796-8178

ISSN 1796-8178 (Painettu)

ISSN 2242-895X (Verkkojulkaisu)

pääkirjoitus

Kansankunnan pelastajia etsimässä

Jari Rauhamäki päätoimittaja

Syksy on ollut suomalaisen kilpailukyvyn, työllisyyden ja hyvinvointivaltion

pelastamisen aikaa. Poliitikot, etujärjestöjohtajat, ekonomistit, pääkirjoitus-

toimittajat ja muut asianharrastajat ovat uhranneet paljon aikaa sen pohti-

miseen, miten Suomi selviää kansakuntana eurokriisin, hitaan talouskasvun, väes-

tön ikääntymisen ja muiden yhteiskunnallisten haasteiden puristuksessa.

Tilanteen vakavuus ja asioiden paremmalle tolalle saattamisen vaatimat toimet

sekä tärkeysjärjestys on tehty selväksi jokaiselle. Kaikki ongelmamme johtuvat

kadonneesta kilpailukyvystä. Jos aiomme menestyä, kaiken muun yhteiskuntapo-

litiikan on oltava alisteista kilpailukyvylle ja sen palauttamiselle.

Kilpailukyvyn kovimmat saarnamiehet ovat kuunnelleet herkällä korvalla

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n viestiä ja tehneet sen mukaan pitkän listan

asian vaatimista toimista. Uhrauksia vaaditaan isolta joukolta suomalaisia.

Töissä olevien on turha haaveilla palkankorotuksista. Työttömyysturvaa ja

opintotukea on leikattava, eläkeikää nostettava, kotona pieniä lapsia hoitavat van-

hemmat on ajettava mahdollisimman nopeasti työelämään. Nuorten velvollisuus

on osallistua työllistämistalkoisiin, joissa palkkaa saa vähän tai jos ollenkaan. Työs-

sä ei saisi sairastua tai sen viereen uupua; väsyneitä ja sairastuvia uhataan karenssi

päivillä ja sairausajan palkan leikkauksilla.

Tässä on suomalaisille tarjottu talous- ja yhteiskuntapolitiikan linja, jonka vii-

saus pitäisi ymmärtää kaikkialla, myös vastaan hangoittelevassa ammattiyhdistys-

liikkeessä. Väheksymättä lainkaan kilpailukyvyn, yrittäjyyden tai teollisuuden

merkitystä suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle asioita voisi painottaa toisin-

kin. Nyt uhrimieltä tunnutaan vaadittavan eniten heiltä, joilla menee valmiiksi

huonommin.

Voisiko suomalaista yhteiskuntaa yrittää pelastaa asettamalla työn ja hyvin-

voinnin sekä niiden yhdistelmän – työhyvinvoinnin – tärkeysjärjestyksessä

kilpailu kyvyn edelle?

Hyvä työympäristö synnyttää luovuutta, innovatiivisuutta ja luottamuksen

ilmapiiriä, joka innostaa työntekijää antamaan kaikkensa. Näin syntyy todellista,

pitkän tähtäyksen kilpailukykyä, uusia ideoita, tuotteita ja palveluja. Hyvä työil-

mapiiri auttaa myös jaksamaan työelämässä terveempänä ja pidempään eli piden-

tää aidosti työuria.

4

Ammattikorkeakoulujen alv-kohtelu epätasa-arvoistaOpetus- ja kulttuuriministeriö on suo-sittanut ammattikorkeakouluille osa-keyhtiötä ylläpitomuotona. Osakeyhtiö on katsottu sekä rakenteellisen kehittä-misen että joustavien toimintatapojen takia parhaaksi vaihtoehdoksi korkea-koulujen muutostilanteessa.

Osakeyhtiömuotoiset ammattikor-

keakoulut eivät voi kunta- tai kuntayh-tymämuotoisten ammattikorkeakoulu-jen tapaan vähentää palvelujen ostoista, hankinnoista tai investoinneista mak-samiaan arvonlisäveroja. Arvonlisävero jää koulutuksen järjestäjälle todellisek-si kustannukseksi.

Palvelujen ostojen, hankintojen sekä

kone- ja laiteinvestointien osalta ammat-tikorkeakoulut ovat yliopistoihin näh-den epätasa-arvoisessa asemassa.

Järjestelmä ei kannusta ammattikor-keakouluja ostamaan edes osaa tarvitsemi-aan palveluja ulkopuolelta, vaan pikem-minkin tuottamaan ne itse. Tämä voi estää toiminnan järkevää tehostamista.

suomalaisista palkansaajista on järjestäytyneitä ammattiliittoon. Eurooppalaisista palkansaajista 20 prosenttia kuuluu liittoon.

70 %

Uuteen Insinööriliittoon liittyvien uusien jäsenten ja valmistumisen jälkeen opiskelijajärjestöstä muihin yhdistyksiin siirtyvien insinöörien määrä pysyy vuodesta toiseen korkealla tasolla.

3000

2500

2000

1500

1000

500

0

2010 2011 2012

Jäsenmäärän bruttomuutos

Syksyn työmarkkinatutkimuk-sen vastaajien kesken suoritetussa arvonnassa pääpalkinnon eli Asus Nexus 7 Android 4.1 -table-tin voittivat Vesa Sulonen Una-jalta sekä Sanna Ukkola Lahdes-ta. Sanoma Magazinesin lehti-vuosikerrat menivät Ilkka Huus-koselle Kinkomaalle sekä Merja Torniaiselle Lohjalle.

5

Työtapaturmia 135 000

Vuoden 2010 aikana Suomessa sat-tui yhteensä 135 000 työtapatur-maa. Palkansaajille näistä sattui noin 124 000 ja yrittäjille sekä maatalousyrittäjille noin 10 900. Tilastokeskuksen mukaan suurin osa kaikista työtapaturmista sattui työpaikoilla tai työliikenteessä.

Näissä lukumäärissä ovat muka-na myös sellaiset lievät työtapatur-matapaukset, joista aiheutui alle nel-jän päivän työkyvyttömyys ja joista vakuutusyhtiöt maksoivat ainoas-taan sairaskulujen korvauksia.

Vuonna 2010 työpaikalla tai työmatkalla henkensä menetti yhteensä 61 henkilöä. Palkansaaji-en kuolemaan johtaneita työpaik-katapaturmia oli 33, maatalous-yrittäjien kuusi ja muiden yrittäjien neljä.

Työmatkalla sattui yhteensä 18 kuolemaan johtanutta tapaturmaa, kaikki palkansaajille. Työkuolemi-en määrä kasvoi selvästi edellisvuo-desta, sillä vuonna 2009 työpaikal-la tai työmatkalla henkensä menet-ti yhteensä 48 henkilöä.

Koonnut Kirsi Tamminen

Team Finland -toimijat saman katon alleFinnvera, Finpro ja Tekes muuttavat

Otaniemeen pohjoismaiden suurim-

man innovaatiokeskittymän ytimeen

Aalto-yliopiston ja VTT:n välittömään

läheisyyteen vuosien 2015–16 aikana.

Hanke saattaa saman katon alle valtio-

vallan uuden vienninedistämisen toi-

mintamallin Team Finlandin keskeiset

toimijat.

Suurin haaste kansainvälistymistä

haluavalle yritykselle on ollut saada sel-

ville, kehen ottaa ensiksi yhteyttä ja

minkälaisia palveluja on tarjolla.

Team Finland -verkoston tavoitteena

on tiivistää ministeriöiden, edustustojen

ja ely-keskusten yhteistyötä alueellisten

ja yksityisten toimijoiden kanssa, niin

että tehostamalla tietoa palveluista

edistetään kauppapolitiikkaa ja vahvis-

tetaan samalla maakuvaa.

Team Finland aloittaa ensi maalis-

kuussa valtakunnallisen kiertueen jaka-

malla yrityksille tietoa tarjolla olevista

kansainvälistymispalveluista ja rahoi-

tusmuodoista.

Kilometrikorvaukset pienenevät

Työntekijöille maksettavat verottomat kilometrikorvaukset pienenevät. Edus-kunta hyväksyi hallituksen esityksen lopullisesti äänestyksellä.

Ensi vuoden alusta työajoja ajavien kilometrikorvaus vähenee viisi prosent-tia. Korvaus pienenee kahdella sentillä nykyisestä 45 sentistä kilometriltä.

Yli 15 000 kilometriä ajavat menettä-vät vuoden 2014 alusta 20 senttiä kilo-metriltä, kun 15 000 kilometriä ylittäväl-tä osalta maksetaan 25 senttiä.

Uusi Insinööriliitto vastustaa korvaus-ten pienentämistä.

Henkilöstökoulutuksen volyymi ennallaan

Yritysten panostus henkilöstökou-lutukseen vuodesta 2005 vuoteen 2010 on säilynyt jokseenkin ennal-laan. Kurssikoulutusta tarjoavien yritysten osuus on hiukan laskenut ja koulutukseen osallistuneiden osuus on jonkin verran noussut. Koulutukseen käytetty työaika työntekijää kohden on niukasti lyhentynyt.

Kaikista yksityisen sektorin vähintään 10 työntekijän yrityksen työntekijöistä 40 prosenttia osallis-tui kurssikoulutukseen vuoden

2010 aikana. Osallistumisaste on teollisuudessa ja palvelualoilla nyt jokseenkin samalla tasolla, kun se vuonna 2005 oli teollisuudessa sel-västi palvelusektoria korkeampi.

Koulutuksen tarjoaminen sekä koulutukseen osallistuminen on selkeästi yhteydessä yrityksen kokoon. Mitä suurempi yritys sitä todennäköisemmin henkilöstölle on tarjolla koulutusta ja sitä useam-mat siihen myös osallistuvat.

Tiedot käyvät ilmi Tilastokes-kuksen tutkimuksesta.

Shutterstock

6

Mikko Wikstedt järjestöjohtaja

Suosisuomalaista

”Suosi suomalaista, osta kotimaista” oli alkoholi- ja turvalli-suusvalistuksen ohella 1980-luvun tietoiskujen keskeisin aihe. Oululainen professori laski vuonna 1996, että jos jokainen suomalainen lisäisi kotimaisten tuotteiden kulutusta 30 mar-kalla viikossa, uutta liiketoimintaa syntyisi 7,8 miljardin arvosta vuodessa.

Tämä toisi kerrannaisvaikutuksineen noin 30 000 työ-paikkaa. Mekanismi toimii myös toisinpäin. Vastaavia laskel-mia en ole 2000-luvulla nähnyt. Onko EU kieltänyt ne?

Pääministeri Jyrki Katainen haluaa ratkaisuja. Valtiova-rainministeri Jutta Urpilainen on huomannut työmarkkinoi-den ilmapiirin kiristyneen. Kummankin ajasta suuri osa menee EU-asioiden hoitamiseen, kuten Kreikan pelastamiseen.

Suosi suomalaista sopii neuvoksi myös heille. Perustelut ovat Suomen perustuslaissa, jonka mukaan ”jokaisella on oi-keus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.”

Perustuslaissa velvoitetaan julkinen valta huolehtimaan työvoiman suojelusta, edistämään työllisyyttä ja pyrkimään turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä. Julkisen vallan on tur-vattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Perustuslain nojalla väitän, että julkisen vallan tehtävä on edistää kansalaisten hyvinvointia eikä aiheuttaa kärsimystä.

Työ- ja elinkeinoministeriön perustama Suomen ICT-Klusteri 2015 -työryhmä on esimerkki julkisen vallan oikeis-ta toimista. Suhdanteet eivät ole suurin haaste, vaan muutok-sen nopeus.

Kilpailudynamiikka ei koske vain ICT-toimialaa vaan kaikkia, ennemmin tai myöhemmin.

– Tietotekniikan avulla pitää kyetä kulkemaan kilpailijoi-den edellä niin, että syntyy vientiä, tuottavuutta ja työpaikko-ja luovia tuotteita, sanoo työryhmän puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä.

Ihmisillä pitää olla töitä. Tämän keskeisen perusoikeuden edistämiseksi on uusien keinojen lisäksi käytettävä myös van-hoja, hyväksi todettuja sovellettuna tähän päivään.

Suosi suomalaista, vastusta harmaata taloutta. Osta niiden yritysten tuotteita, jotka eivät voittoa tuottaessaan irtisano työntekijöitään ja jotka maksavat veronsa Suomeen.

järjestöjohtajan palsta

Suomalaisten yrittäjämäisyys kukoistaa palkkatyössä

Globaalista GEM-yrittäjyysmonitorista selviää, että suomalainen innovaatiotoiminta rakentuu vahvasti työntekijöiden tietotaidolle ja osaamiselle. Uutta lii-ketoimintaa aikuisväestön yrittäjämäisyys ei kuiten-kaan synnytä keskivertoa enempää.

Suomessa on erityisen paljon työntekijöiden yrit-täjämäistä toimintaa. Yritteliäät työntekijät kehittä-vät uusia tuotteita ja palveluita tai uutta liiketoimin-taa työnantajansa lukuun.

Suomalaisten yrittäjyyspotentiaali on kansainvä-lisesti korkea. Jopa 61 prosenttia koko aikuisväestös-tä tunnistaa hyviä liiketoimintamahdollisuuksia ympäristössään.

Suomi on neljäntenä, kun vertaillaan 22 innovaa-tiotalouden sisäistä yrittäjyyttä. Tiedot käyvät ilmi globaalista GEM-yrittäjyysmonitorista, joka tutkii yrittäjäaktiivisuutta yli 50 maassa.

Nuoret joustavat alaspäin

Palkkatilastojen valossa nuoret insinöörit ovat täyt-täneet työnantajien joustotoiveet. 2000-luvun aika-na vastavalmistuneiden insinöörien alkupalkkojen kehitys on ollut huomattavasti heikompi kuin koko insinöörikunnan ansiokehitys.

Vastavalmistuneiden ansiokehitys jäi myös tänä vuonna selvästi matalammaksi kuin koko ammatti-kunnan. Syytä nuorten heikkoon ansiokehitykseen voidaan etsiä niin koulutusmääristä kuin sopimus-palkoistakin.

Suomen vientiteollisuuden tilanne heijastuu insi-nöörien ansiokehitykseen. Suurimman toimialan, teknologiateollisuuden, ansiokehitys jäi tänä vuonna selvästi keskimääräistä matalammaksi. Sen sijaan suunnittelutoimistojen insinöörit ovat saaneet kuro-tuksi palkkaeroa teollisuuteen verrattuna aiempaa pienemmäksi.

Koko insinöörikunnan mediaanipalkka on nyt 3 741 euroa ja keskiarvopalkka 3 997 euroa.

Tiedot ilmenevät Palkkatilastot-julkaisusta. Se lähetetään alkuvuoden jäsenpostin mukana.

OIKAISU

Uusi Insinööri -lehdessä 7/2012 kuvatekstissä oli vää-rä nimi. Suomen paras kesätyönantaja -jutun kuvas-sa olivat Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Ted Apter, Akavan opiskelija-asiamies Elina Havu sekä työministeri Lauri Ihalainen.

7

Pk-yrityksille yhteiskunta-vastuutyökaluKeskeiset pk-yrityksiä edustavat

järjestöt on kutsuttu kehittämään

yhdessä keinoja, joilla pk-sektorin

yhteiskuntavastuuta edistetään.

Eräänä keinona nähdään pk-sek-

torille räätälöity itsearviointityöka-

lu, jota voi hyödyntää omaan toi-

mialaan liittyvien ekologisten ja

sosiaalisten riskien tunnistami-

sessa.

Valtioneuvosto haluaa yhteis-

kuntavastuun toimintaohjelmaan-

sa liittyen lisätä yhteistyötä julki-

sen sektorin, yritysten, kansalais-

järjestöjen, työmarkkinaosapuol-

ten ja muiden organisaatioiden

kesken. Tavoitteena on suomalais-

ten yritysten toimiminen edelläkä-

vijänä yhteiskuntavastuuasioissa.

Loputon yt-neuvottelukierre

Tämän vuoden tammi-lokakuussa 360 työpaikalla on käyty yhteistoi-mintaneuvotteluja. Yt-neuvottelu-jen piirissä on ollut yli 92 000 työntekijää, joista vähintään 20 000 on irtisanottu, lomautuk-sista puhumattakaan.

Uusien yt-neuvottelujen alka-misesta ilmoitetaan viikoittain. Joukkoon liittyy sekä uusia yrityk-siä että firmoja, joissa on jo aiem-minkin käyty yt-neuvottelukier-roksia.

Uusi Insinööri -lehti kysyi UIL:n facebook-sivuilla, onko kävijöiden työpaikoilla ollut yt-neuvotteluja. Kyselyyn vastasi rei-lu 50 henkilöä. Heistä 70 prosent-tia kertoi, että työpaikalla on käy-ty neuvotteluja, jotka ovat johta-neet irtisanomisiin tai lomautuk-siin.

Yksi kävijä kertoi, että yt-neu-votteluja on käyty, mutta se ei joh-tanut väen vähentämisiin tai lomau-tuksiin.

Ei, työpaikallani ei ole

käyty yt-neuvotteluja

Kyllä, yt-neuvottelut johtivat

työpaikallani henkilöstövähennyksiin

Kyllä, yt-neuvottelut johtivat

työpaikallani lomautuksiin59 %

30 %

11 %

Stressi voi tarttua lentsun tavoin

Sosiaalisena ilmiönä stressi voi tarttua ja siirtyä ihmisestä toiseen kotona ja työpai-kalla. Stressi voi tarttua suoraan tai myö-täelämisen välityksellä tai siirtyä epäsuo-rasti stressaantuneen henkilön käyttäyty-misen kautta.

– Tiedämme arkikokemuksestakin, että kielteiset tunteet tarttuvat, kun kysees-sä on läheinen henkilö, sanoo Työterveys-laitoksen tutkija Riku Perhoniemi.

On mahdollista, että jopa työuupu-mus voi jossain määrin siirtyä toiselle, jos töitä tehdään pitkään ja tiiviisti yhdessä.

Kun uupumus on päällä, stressin siir-tymistä muihin on vaikeaa estää. Työpai-koilla esimiehet ovat avainasemassa tor-jumassa kuormitusta. He ovat osaltaan vastuussa alaistensa työhyvinvoinnista ja jaksamisesta.

Stressiä voi onneksi hallita ja hillitä. Kaikki lähtee työn organisoinnista, joten on pohdittava, mitä työ pitää sisällään ja kuinka se on hallittavissa. Työtä on olta-va myös järkevä määrä.

Shutterstock

99

Kilometrikorvaukset heikkenevät

Keskiviikko 28. marraskuuta jää historiaan.

Kyseisenä päivänä eduskunta äänesti hallituk-

sen esityksestä, joka leikkaa verottomien kilo-

metrikorvausten määrää viidellä prosentilla ensi vuo-

den alusta. Paljon työssään ajavia rangaistaan vuoden

2014 alusta leikkaamalla verottomasta kilometrikor-

vauksesta noin puolet.

Esitys meni läpi perinteisellä tavalla. Hallituspuo-

lueiden edustajat kannattivat, oppositio vastusti ja

molemmin puolin oli poissa muutamia edustajia. Kan-

nattaa selvittää, miten oma kansanedustaja äänestyk-

sessä käyttäytyi.

Päätös on monella tapaa erikoinen ja siksi historial-

linen. Työn tekemisestä aiheutuneet kulut ovat tähän

saakka olleet vähennyskelpoisia ja näin ollen tässä ta-

pauksessa työn suoritteen työnantajalleen tekevälle

työntekijälle verottomia. Eduskunnan hyväksymä hal-

lituksen esitys aiheuttaa työn teettämisestä lisäkuluja,

jotka on jonkun maksettava. Hallitus ja eduskunta siis

nostavat työstä aiheutuneita kuluja samalla kun paa-

saavat Suomen kilpailukyvyn säilymisestä.

Seuraavaksi haetaan lisäkululle maksajaa. Työnan-

tajalla on tässä suurempi intressi; liiketoiminnan

menestyksen kannalta välttämättömät työt – myös

työmatkat – on tehtävä. Lisäkulu kuuluu siis luonte-

vasti työnantajalle. Eduskunnan päätös kuitenkin

työntää lisäkuluja työntekijälle, jonka pitäisi siis mak-

saa työnantajalle kuuluvia kuluja. Koska työnantajalla

on suurempi intressi saada yritystoiminta pyörimään

ilman häiriöitä työntekijän työssään ajamien kilomet-

rien määrästä riippumatta, uudet kustannukset tulevat

työnantajan kompensoitavaksi tavalla tai toisella.

Jos tavoitteena on vähentää yksityisautoilua, tavoi-

te jää saavuttamatta. Työtehtäviin liittyvät ajot ajetaan

tarpeen mukaan jatkossakin. Kaikki ympäristön huo-

mioiminen on hyvä asia ja insinöörit ovat ilman pakot-

teita osanneet huomioida ympäristötekijät kautta aiko-

jen. Valitettavasti täällä tehdyt toimenpiteet eivät

pelasta koko maapalloa, vaan pahimmillaan antavat

vaan kilpailuetua muille maille.

Vuodenvaihde pyhineen lähestyy hyvää vauhtia,

joten on aika toivottaa teille hyvää joulua ja parempaa

uutta vuotta. Vuoden vaihteen aikoihin kannattaa

käyttää niitä tunteja, joita on kertynyt säännöllisen,

työsopimuksessa sovitun, työajan lisäksi ja joista ei ole

maksettu ylityökorvauksia. Levätkää ja viettäkää laa-

tuaikaa perheenne ja läheistenne kanssa.

puheenjohtajan palsta joulukuu 2012

Pertti Porokari

10

Kyläyhteisön i

Liminkalainen kapinapäällikkö

Hannu Krankka johti aikanaan

talonpojat Perämeren rannoilta

nuijasotaan. Samoilla lakeuksilla

400 vuotta myöhemmin nykyajan

hannukrankka Sami Tissari tais-

telee pitääkseen säilyttämisen

arvoisen kyläyhteisön ehjänä ja

elinvoimaisena.

Teksti: Sami KorkalaKuvat: Mikko Törmänen

nsinööri

Rantakylä-Virkkulan

kyläyhdistyksen puheenjohtaja

Sami Tissari ja opettaja Sari

Sipola pitävät Rantakylän

koulua tärkeänä tekijänä koko

kyläyhteisölle. Auku Tissarin

isosisarukset ovat viihtyneet

pienessä kyläkoulussa.

11

12

Rantakylän koulu toimii jatkoajalla, jonka Rantakylä-Virkkulan kyläyh-distyksen puheenjohtaja Sami Tis-

sari ja muut oppilaiden vanhemmat saivat aikaan yli kolme vuotta sitten kovalla työl-lä. Kun koko yhteisö on ollut mukana kehittämässä koulua ja sen ympäristöä, sii-tä on vaikea luopua.

– Tämä koulu on oikeastaan koko kyläyhteisön keskus, Tissari sanoo.

Kun kyläyhdistys, koulu ja muut toi-mijat ovat tahoillaan aktiivisia, syner-giaetuja syntyy kuin huomaamatta.

– Pystymme tekemään opetuksessa yhteistyötä monien eri toimijoiden kans-sa. Ja ympäristön ansiosta esimerkiksi biologian tunnilla voimme tutkia asiat oppikirjan sijasta lähiluonnossa, opettaja Sari Sipola kertoo.

Koulun yhteistyötahoja ovat muiden

muassa lähellä oleva Liminganlahden luontokeskus, Limingan taidekoulu, seu-rakunta, 4H, metsänhoitoyhdistys, lähi-alueiden maanviljelijät ja luonnollisesti kyläyhdistys.

Inspiroiva ympäristö

Parikymmentä kilometriä Oulusta ete-lään sijaitseva Liminka on yksi Suomen nopeimmin kasvavista kunnista. Ranta-kylä on kuin herran kukkarossa muuta-man pitkäsarkaisen rantaniityn päässä kuntakeskuksesta. Idylli ja inspiraatio lyövät Rantakylässä kättä. Lyhyesti sanot-tuna vaikuttaa siltä, että Rantakylän yhteisössä ihmisen on hyvä olla.

Koulun ympäristö on turvallinen, mutta virikkeitä riittää silti. Pihapiiriä on kehitetty viihtyisäksi muun muassa eri-laisten hankkeiden avustuksella. Vuonna

2004 koululle myönnettiin Suomen ympäristökasvatusseuran vihreä lippu.

Koulun oppimisympäristössä on jota-kin, mikä on tuonut sille neljä finaali-paikkaa ja kaksi voittoa Teknologiateol-lisuus ry:n Tämä Toimii! -teknologiakil-pailusta. Se on merkillepantava saavutus siksikin, että 1–5 luokat käsittävällä kou-lulla on 60 vain oppilasta.

Kilpailussa oppilaiden on käytettävä monipuolisesti tietojaan ja taitojaan toteuttaakseen liikkuvan ja leikittävän lelun. Prosessissa yhdistyvät tekniikka, muotoilu ja markkinointi.

– Täytyy kiitellä opettajia, sillä kil-pailuun osallistuminen vaatii heiltä pal-jon viitseliäisyyttä, Tissari sanoo.

Planetaario ullakolla

Tissari ehti työskennellä Nokiassa 13 vuot-

Rantakylän oppilaiden suunnittelema jäätelöauto voitti 1–3-luokkalaisten sarjan Tämä Toimii! -teknologiakilpailussa kaksi vuotta sitten.

Opettaja Sari Sipola otti ylpeydenaiheen vitriineistä esille.

13

ta insinöörinä ja lähti irtisanoutumisensa jälkeen mukaan oululaiseen start up-yritykseen. Hän kuvaa koulua osuvasti bisneskielellä.

– Tämä on sopivan kokoinen organi-saatio, ja se pystyy reagoimaan asioihin nopeasti.

Esimerkiksi oululainen lasten oppi-mispeliä kehittävät Fantastec Oy sai Ran-takylän koulun oppilaat yhdeksi päiväksi testipelaajiksi, kun Tissari vihjasi asiasta opettajanhuoneeseen. Jossain suurem-massa koulussa tilaisuus olisi saattanut olla ja mennä.

Jotain kertoo sekin, että koulun ulla-kon perukalle on erotettu verhoilla pieni planetaario. Kylmällä ullakolla katosta roikkuu lepakoita, pahvisia sellaisia. Oppi-laat ovat askarrelleet halloween-kujan. Kuinkahan monella koululla oppilaat

pääsevät edes joskus käymään ullakolla?Rantakylän virkistysalue on yksi osa

idylliä. Limingassa ei olla kangistuttu kaavoihin, sillä Rantakylään nousee tal-ven aikana K17-hyppyrimäki. Sen avulla halutaan elvyttää alueen mäkihyppyhar-rastusta.

Kahdeksan kuukauden nuijasota

Keväällä 2009 vain muutama päivä ennen kesälomien alkua Rantakylälle jysähti uutispommi. Koulua oltiin lak-kauttamassa ja oppilaita viemässä kunta-keskuksen uuteen suurkouluun.

– Sitä perusteltiin taloudellisilla asioil-la, mutta ei tällaista ympäristöä voi pien-ten säästöjen takia lopettaa, Tissari näkee.

Eikä insinööri usko ennen kuin laskee.– Totesimme, että suurimmat kus-

tannukset tulevat henkilökunnan pal-

koista, eikä suinkaan siitä, että tätä kou-lua pidetään toiminnassa. Meiltä kesti kahdeksan kuukautta vakuuttaa Limin-gan kunnanvaltuusto asiasta.

Viimeinen nuijankopautus oli kylä-läisille huojentava.

Tissari aikoo pitää Rantakylän kou-lun puolta ensimmäisellä kaudellaan kunnanvaltuustossa, johon hänet äänes-tettiin keskustan listoilta.

– Insinööritaustasta on hyötyä, kun haluaa vaikuttaa. Esimerkiksi kokous-tekniikka on hallussa ja olen oppinut myös keskustelemaan asioista, vaikka toi-nen osapuoli olisikin niistä eri mieltä. Insinööriä voidaan joskus pitää kylmänä olentona, mutta kyllä pehmeillekin arvoille löytyy sijaa.

Piilevät voimavarat esiin

Insinööri Sami Tissarin ja kahden muun entisen nokialaisen

syksyllä perustama startup-yritys MotiMind kehittää hyvin-

vointialan sovelluksia.

– Yrityksen perusideana on auttaa ihmisiä voimaan parem-

min. Haluamme tuoda sovelluksillamme esiin ihmisissä piileviä

voimavaroja myönteisyyden kautta, yrityksessä myyntiä ja mark-

kinointia hoitava Tissari pelkistää.

MotiMind haluaa auttaa käyttäjiään astumaan askeleen lä-

hemmäs unelmiaan hyvän olon ja tuottavuuden avulla.

Nykyään on helppo tuottaa runsaasti monenlaista dataa

ihmiskehosta, mutta sen hyödyntäminen on vielä kaukana täy-

dellisestä.

– Siinä on todellakin paljon haastetta poimia eri asioihin

vaikuttavia mittaustuloksia. Käyttäjä voi moti Coach-sovelluksen

avulla esimerkiksi selvittää, miksi joku päivä on parem pi kuin

toinen tai miksi hän jonakin yönä nukkui huonommin.

Sovelluksen helppokäyttöisyys on kehittäjille tärkeää. Sitä

voi käyttää älypuhelimella, eikä pieniin yksityiskohtiin tarvitse

takertua. Sovellus neuvoo, miten käyttäjä voisi parantaa työ-

elämänsä laatua ja tuottavuutta.

Tissari on innoissaan sekä yrityksen mahdollisuuksista et-

tä itsenäisen yrittämisen vapaudesta.

– Aiemmin olin niin nokialainen, että en juuri tiennyt muus-

ta yrityselämästä Oulussa. Nyt olen ollut mukana yrittäjien toi-

minnassa ja huomannut, että paikallisessa yritysmaailmassa

on mahtavia yrittäjätarinoita.

Miska Tissari muistelee, miten jäätelöauto toimii.

14

-Laboratorio mahdollistaa uusien korkean hyötysuhteen taajuus-muuttajien tuotekehityksen,

sanoo Suomen ABB:n toimitusjohtaja Tauno Heinola.

Tärkeimpiä markkinoita ovat uusiu-tuvan energian erilaiset sovelluskohteet erityisesti tuuli- ja aurinkovoiman tuo-tannossa.

Heinolan mukaan laboratorio vahvis-taa yhtiön roolia maailman johtavana taajuusmuuttajavalmistajana sekä Suo-men asemaa taajuusmuuttajaliiketoimin-nan globaalina tuotekehityskeskuksena ABB-yhtymän sisällä.

– Uuden laboratorion ansiosta saam-me tuotteita markkinoille nopeammin, mikä tuo kilpailuetua. Laboratoriossa uusia taajuusmuuttajien sovellusalueita päästään testaamaan asiakkaan prosesse-ja vastaavasti.

Heinola muistuttaa, että ABB oli vii-me vuonna Suomen toiseksi suurin tuo-tekehittäjä 163 miljoonan euron panos-tuksella.

Suomessa tuotekehitysvastuu

ABB:n Pitäjänmäen tehdas on konsernin taajuusmuuttajaliiketoiminnan globaali

keskus. Taajuusmuuttajatehtaita on monis-sa maissa, mutta tutkimuksen ja tuoteke-hityksen kehto on Heinolan mukaan Suo-messa.

– Työ vaatii huippuluokan insinööri-osaamista, jota Suomesta löytyy ja siihen on edelleen panostettava. Maailmanluo-kan osaaminen vaatii myös maailman-luokan puitteet, toimitusjohtaja toteaa ja jatkaa:

– Insinööriosaaminen on ABB:n lii-ketoiminnan ja tulevaisuuden menestyk-sen perusta ja kivijalka.

Siisti laboratorio luo työviihtyvyyttä

Vanhempi suunnittelija, insinööri Petri Rusasen mielestä uusi taajuusmuuttajala-boratorio tuli enemmän kuin tarpeeseen.

– Siitä on iso apu ruuhkien vähentämi-seen, sillä testauspaikoista on ollut pulaa.

Rusanen on mukana testauksen suun-nittelussa, kun tuotekehitysprojekti alkaa. Ratkaistavana on muun muassa, mitä, miten ja missä testataan. Hänen tehtä-viinsä kuuluu myös katsoa ammatillisesti nuorempien testausinsinöörien perään ja olla taustatukena.

Rusanen näkee mielekkääksi seurata tuotteen kehityksen kaarta: paperilla

olevasta ideasta valmiiksi, toimivaksi tuotteeksi. Aikaa siihen kuuluu keski-määrin pari vuotta.

– Teemme vihreätä sähköä, ja se on tärkeätä työtä, Rusanen summaa.

Irtisanomisista ei tietoakaan

Ylempien toimihenkilöiden luottamus-henkilö Jukka Tolvanen kertoo, että Drive-yksikössä ei ole ollut irtisanomisiin johtavia yt-neuvotteluja sitten vuoden 1997. Väkimäärä kasvaa koko ajan; teh-taalla henkilöstöä on kaksinkertainen määrä verrattuna 10 vuoden takaiseen aikaan.

Työnkierrolla voidaan tasata työvoi-man tarpeen vaihteluja.

Suomessa ABB:lla on toistakymmen-tä luottamushenkilöä. Tolvasella itsellään on yli 600 edustettavaa.

Maailmanlaajuisesti ABB:n taajuus-muuttajabisnes työllistää 5 000 henkilöä yli 80 maassa. Pitäjänmäen tehtaalla työskentelee lähes tuhat henkilöä, joista 350 tutkimuksen ja tuotekehityksen parissa.

Teksti: Kirsi Tamminen

Kuva: Kimmo Brandt

ABB investoi taajuusmuuttajien tuotekehitykseenKeskellä synkkää yhteistoimintaneuvottelusyksyä on kuultu myös myönteisiä

uutisia Suomen teollisuudesta. ABB sijoitti viisi miljoonaa euroa uuteen tuote-

kehityslaboratorioon Pitäjänmäen taajuusmuuttajatehtaalle Helsinkiin.

15

Jukka Tolvanen (oik.) ja Petri Rusanen toteavat, että sähkön kulutus kasvaa jatkuvasti.

Heidänkin työllään voidaan vähentää uusiutumattoman energian käyttöä.

16

Insinööri Markku Oikarainen nostaa pöytänsä takaa kaksi kertakäyttöistä kahvimukia. Toinen on alkuperäisessä

muodossaan, mutta toisen kahvat hän on taitellut.

– Kokeilepa ottaa mukit käteen. Tähän minulla ei ole patenttia. Mutta ehkä joku nyt nappaa idean, keksijä ja Tampereen ammattikorkeakoulun inno-vaatioasiamies sanoo.

Tartun mukeihin, joista Oikariseen muotoilemaan saa paremman otteen. Hän näyttää mukeja esimerkiksi opiske-

lijoille siitä, että kenestä tahansa on kek-sijäksi.

Oikarisen mielestä moni pitää keksi-misen kynnystä liian korkeana, vaikka kyse on ajattelutavasta eli systematiikas-ta ja sen harjoittelusta.

– Uusille keksinnöille on tilaa vaikka-pa kännyköiden maailmassa, sulautetun tekniikan piirissä ja energiapuolella. Lisäksi hyvinvointialalla seniorien palve-luiden ja terveydenhuollon toimintamal-lien parissa tarvitaan uusia keksintöjä, Oikarainen listaa.

Insinöörikoulutuksesta on ollut hänel-le hyötyä sekä omien innovaatioiden kehittelyssä että opiskelijoiden keksintöjen ohjaamisessa. Hän oppi prosessimaisen ajattelun jo opiskeluaikana. Ensimmäiset omat keksinnöt tosin syntyivät aiemmin.

– Noin kolmentoista vanhana keksin paristolla toimivan lumikiitäjän. Vuolin itse potkurin.

Turha keksiä yksin

Keksintösäätiö tukee ammattikorkea-koulujen keksijöitä antamalla ohjausta

Teksti ja kuvat: Miika Vähämaa

Insinöörien keksinnöt linkittävät toimialoja

Keksijät Markku Oikarainen ja Lauri Kristo kannustavat tiimityöhön.

Lauri Kristo keksi yhdistää teräspalkkirakenteen ja tyylikkään ulkonäön uudenlaiseksi portaaksi. Sähköt saadaan kulkemaan palkin sisällä.

17

innovaation suojaamiseen ja kehittelyyn kaupalliseen tarkoitukseen. Oikarainen neuvookin kääntymään korkeakoulun innovaatioasiamiehen ja opettajien puo-leen, jotta keksintö hioutuu valmiiksi kokonaisuudeksi. Vasta prosessin lopuk-si haetaan patenttia.

Yleensä insinöörien tekemät keksin-nöt liittyvät vähintään kahteen erilliseen toimialaan. Yksin on vaikea hallita kaik-kea keksintöön liittyvää.

Oikarainen on itse avustanut Tampe-reen ammattikorkeakoulussa 21 patent-tihakemukseen tai hyödyllisyysmalliin johtanutta keksimisprosessia. Muuta-massa hän on mukana yhtenä keksijänä. Viimeisin patentti liittyy vanhusten-huoltoon.

– Kun vanhuksia hoidetaan, pitää olla kaksi henkilöä nostamassa pyörätuoliin ja takaisin. Jukka Matikaisen kanssa kehittämällämme nostolaitteella pysty-tään vähentämään henkilömäärä yhteen: henkilö saadaan pyörätuoliin ja takaisin sänkyyn yhden avustajan voimin.

Samalle viivalle kilpailijoiden kanssa

Paljon patenttihakemuksia nähnyt ja avustanut Oikarainen antaa insinööreille yllättävän ohjeen: googlaamalla selviää yleensä keksinnön kanssa kilpaileva tuo-te ja markkinarako.

– Suojaus tai patentointi ei ole itse tar-koitus, vain yksi kymmenistä toimin-noista, joita kaupallistamiseen vaaditaan. Kilpailijoiden sivustoja kannattaa seura-ta. Google tarjoaa erittäin hyvät työkalut tehdä itse markkinointitutkimusta, mis-tä aiemmin maksettiin konsulteille suu-ria summia.

– Kun idea on kunnolla kirkastunut, on etsittävä yhteistyökumppani ja tehtä-vä alustava liiketoimintasuunnitelma. Jos keksinnön tekee osana palkkatyötään, neuvotellaan oikeuksista työnantajan kanssa.

Jos oma keksintö on parempi verrat-tuna muihin alan keksintöihin, se voi-daan suojata joko hyödyllisyysmallilla tai patentilla.

– Hyödyllisyysmalli on patenttia hal-vempi ja suppeampi suoja, mutta usein patenttia nopeampi tapa suojata keksin-tö, Oikarainen kertoo.

Portaita pitkin yritykseen

Kone- ja tuotantotekniikan AMK-insinööri Lauri Kristo sai vuonna 2010 keksimilleen teräsportaille hyödyllisyys-

mallisuojauksen. Hän sai porrasidean koulun penkillä ja kääntyi opettajien puoleen. Tuotekehitystä ja suunnittelua opiskelemalla taidot karttuivat niin, että yksipalkkinen porrasratkaisu taipui kau-palliseksi ideaksi.

– Sain kannustusta ja neuvoja sekä opettajilta että Oikaraiselta. Lopulta koulun tuella keksinnölleni haettiin hyö-dyllisyysmallia Patentti- ja rekisterihalli-tuksesta. Sain sekä neuvontaa että talou-dellista tukea suojaukseen.

Kristo perusti Pirkkalaan Grado Design Oy:n yksipalkkisen teräsportaan-sa varaan. Kaikki lähti pienestä ideasta neljä vuotta sitten. Kriston veli rakensi taloa eikä ollut tyytyväinen puuportai-siin, vaan halusi uutta tyyliä. Hän pyysi 3D-ohjelmia käyttävää veljeään suunnit-telemaan portaat.

Vuoden ajan Kristo pyöritteli mallia ja sai opettajilta apua sekä neuvoja.

– Silloin ei ollut paljon teräsportaita markkinoilla, sittemmin ala on lähtenyt nousuun. Meillä on nyt neljä työntekijää, hän kertoo.

Tämän vuoden liikevaihdoksi muo-dostuu noin puoli miljoonaa euroa. Por-taita myydään design-tietoisille pientalo-jen rakentajille. Kristo sai viime vuonna Nuori yritysidea -palkinnon ja näkyvyyt-tä tuotteilleen Pirkanmaan mediassa.

– Ilman tuotekehityksen opintoja en olisi keksinyt tätä tuotetta, ei olisi ollut taitoa ja rohkeutta viedä asiaa eteenpäin. Mallinnusjutut olivat ehdottoman tär-keitä opinnoissa, samoin oppi teräsra-kenteista ja lujuusoppi. Tarvitsin myös tietoa mallisuojauksesta, Kristo muiste-lee.

Markku Oikarainen uskoo, että keksinnöstä voi saada iloa, virikkeitä ja rahaa. Useita

patentteja avustanut Oikarainen havainnollistaa keksimistä taittelemillaan pahvimukien

kahvamalleilla.

Mikko Huuskonen toimii elinkeino- ja innovaatio-osastolla neuvottelevana virkamiehenä työ- ja elinkeinoministeriössä. Hänastaa muun muassa aineettomien oikeuksien strategian

valmistelusta. Ville Oksanen on väitellyt tekijänoikeuksista ja tutkii aihetta Aalto-yliopistossa.

Saako patentin liian kevein perustein?

Oksanen:– Tietokoneohjelmissa saattaa olla satoja, ellei tuhansia patentoitu-

ja yksityiskohtia. Tällä hetkellä patenttiraja on vedetty lähelle ”niksi-pirkkaa”. Yhdysvalloissa raja on tosi matala, Euroopassa on yritetty pitää hieman korkeampaa tasoa.

– Euroopassa myönnetään vuosittain kymmeniä tuhansia patent-teja, oikeampi määrä olisi tuhansissa, jotta todelliset keksinnöt saisivat suojan.

– Euroopan ei ole pakko lähteä Yhdysvaltain peliin, jossa markki-nat voivat tukahtua patenttisotaan. Kiinassa on otettu tavoitteeksi myöntää kaksi miljoonaa patenttia vuodessa vuoden 2015 aikana.

Huuskonen: – Kysymys on viranomaisen roolista. Kuinka paljon tutkitaan,

onko keksintö uusi, onko se keksinnöllinen, onko se teollisesti hyödyn-nettävä.

– Yhdysvalloissa ei tällaista tutkimusta harrasteta kovinkaan pal-jon ennakkoon. Jos joku haluaa patentoida ja panna siihen rahaa, viranomaisen asia ei ole selvittää, onko keksintö olennainen vai ei. Sel-vitys kuuluu hakijalle. Riskinä ovat päällekkäiset patentit, ja sekaan mahtuu jopa naurettavia patentteja.

– Ajan mittaan Eurooppa ja Yhdysvallat lähestyvät toisiaan. Yhdys-valloissa ei olla tyytyväisiä sikäläiseen järjestelmään. Vastaavasti Euroopassa on joustettu: Vaikka ohjelmistoille ei periaatteessa voi saa-da patenttia, monet patentoitavat keksinnöt sisältävät ohjelmistokom-ponentteja.

– Yritykset siirtyvät sinne, missä on tarjolla niille sopivia etuja.

Onko patenttisuoja riittävä?

Oksanen: – Patenttisuoja on järkevämmin toteutettu kuin tekijänoikeus. Suo-

ja pysyy voimassa vain niin kauan, kuin sen rekisteröitymisestä mak-setaan, maksimissaan 20 vuotta.

Teksti: Birgitta Suorsa/UP Kuvat: Kimmo Brandt

Patenttisuoja – tuotteistajan vai tekijän etu?

Patentti on yksi immateriaalioikeuksista, joiden

käytöstä oikeuden haltija voi saada korvauksia.

Neuvotteleva virkamies Mikko Huuskonen ja

tutkija Ville Oksanen ovat eri mieltä, missä

immateriaalioikeuksien rajojen tulisi kulkea ja

kelle hyöty kuuluu.

Mikko Huuskonen.

18

– Patentin saaminen saattaa kestää 2–3 vuotta, mutta innovaatioi-ta keksitään kymmenen kertaa nopeammin. Kännykän markkinoin-tisykli on nykyisin kahdeksan kuukautta. Siihen nähden patentointi on aivan liian hidas.

– Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa miltei kaikki suuret mobii-livalmistajat ovat haastamassa toisiaan oikeuteen. Tuotteista joudutaan jättämään ominaisuuksia pois, tai kokonaisia tuotteita on vedettävä markkinoilta.

Huuskonen: – Patentti varmaan hidastaa innovaatiotoimintaa, jos aikoo keksiä

samoja asioita.– Jo tuotekehityksen alkuvaiheessa tulisi käydä läpi, millaisia kek-

sintöjä on patentoitu. Suomessa ei ole oikein tiedostettu, että patentti-informaatiota on valtavasti saatavilla netissäkin. Sieltä voi löytyä yri-tykselle sopivia keksintöjä ja patentteja, jotka voi sitten lisensioida itsel-leen. Samoja asioita ei tarvitse keksiä uudelleen.

– Järjestelmä toimii pääsääntöisesti hyvin, mutta patenttiprosessi on hidas. Nopeasti kehittyvällä toimialalla voi käydä niin, että kun patenttiprosessi on käyty läpi, teknologia on jo vanhanaikaista. Sille ei oikein ole vaihtoehtoa.

Hyötyykö keksijä riittävästi patentistaan?

Huuskonen: – Katson, että meillä aliarvioidaan keksinnön kaupallistamista.

Keksinnöllä sinänsä ei yleensä voi tehdä paljon mitään.– Keksintö alkaa tuottaa rahaa vasta sitten, kun keksinnöstä teh-

dään tuote, tuotelinja on kunnossa, markkinointi ja jakelu toimivat. Nämä edellyttävät usein valtavan paljon suurempia investointeja ja yhteistyöverkoston rakentamista kuin keksinnön tekeminen, jonka syntyminen saattaa olla varsin sattumanvaraista.

– Suomessa keksinnön luonne on ymmärretty pitkälti väärin. Monis-sa tapauksissa keksintö on ehkä yksi prosentti taloudellisesta menestyk-sestä, kun taas kaupallistaminen ja investoinnit ovat 99 prosenttia.

Oksanen: – Yksittäinen keksijä on aika heikossa asemassa.– Yhdysvalloissa on keskusteltu lääketieteessä palkkiojärjestelmäs-

tä. Huomattava rahasumma maksettaisiin kansanterveydelle merkit-tävästä keksinnöstä, minkä jälkeen kaikki voisivat hyödyntää sitä. Vas-taavaa voisi miettiä teknologian alalle, jossa valmistajat voisivat koota pooleja palkitsemista varten.

– Tällä hetkellä patenteista hyötyvät yritykset, jotka eivät valmista itse mitään. Puhutaan lisensointiyhtiöistä eli patentointitrolleista, joi-den ainoa omaisuus ovat patentit. Trollit ostavat tai hakevat markki-noilta patentteja. Keksijä hyötyy tästä, jos hänellä itsellään ei ole resurs-seja hyödyntää tai valvoa patenttejaan.

– Voidaan kuitenkin kysyä, onko järjestelmä tehokas. Yhdysvallois-sa patenttijärjestelmän kustannuksiksi arvioidaan 80 miljardia dolla-ria vuodessa. Jos oikeudenkäynteihin menevät rahat käytettäisiin tuo-tekehitykseen, niin innovaationopeus olisi ainakin tietotekniikkapuo-lella merkittävämpi.

Ville Oksanen.

19

Lue lisää tekijänoikeuksistawww.insinoori-lehti.fi > Artikkelit

20

Keksijät toivovat saavansa keksintö-jensä suojaamiseen lisää koulutusta sekä apua keksintöjen kaupallista-

miseen. Suomalaisten Keksijöiden Tuki-yhdistyksen SKTY:n tekemän jäsenkyse-lyn vastauksissa ehdotetaan perustetta-vaksi ilmaista ja kaikille avointa keksijöi-den kansanopistoa.

Tutkimuksen vastauksista käy ilmi, että puutteita nähdään erityisesti keksin-töjen kaupallistamisessa; keksinnöllä tai sen suojaamisella ei ole arvoa, jos sitä ei hyödynnetä kaupallisesti. Kaupallistami-sen rahoittamista pidetään Suomessa heikkona.

Kotimaisten keksintöjen arvostusta tulisi vastaajien mielestä kohottaa. ICT-alalla ongelmana nähdään eri perustein myönnetyt päällekkäiset patentit eri maissa. Ja EU-patenttia toivotaan.

Vastaajista 70 prosenttia oli sitä mieltä, että suojauksesta on hyötyä. Suojauksella on arvoa innovatiivisuuden mittarina ja näyttönä vakavaan tuotekehitykseen.

Vastaajien mukaan rahoittajat edel-lyttävät täsmällistä aineettomien oikeuk-sien eli IPR-salkun kuvausta. Vastaajat arvioivat, että keksintö kristallisoituu patenttihakemuksessa. Se lisää uskotta-vuutta yhteistyökumppaneiden silmissä ja estää tai ainakin vähentää kilpailua. Se voi johtaa maailmanlaajuiseen markki-najohtajuuteen, jopa standardiin.

Vastaajien mielestä patenttisuoja nos-taa tuotteen arvostusta ja lisää mahdolli-suuksia teknologian myynnissä. Sen ima-govaikutus markkinoilla on suuri. Tehok-kaan suojauksen ansiosta saa paremmat ehdot rahoitukselle ja markkinatutki-mukselle sekä tuotteen kehitykselle ja markkinoille viennille. Se takaa valtion tukia muun muassa Tekesistä ja Finnve-rasta.

Mistä patenttia haetaan

Kyselyssä kartoitettiin myös, millä perus-teilla keksijät päättävät, hakevatko he suojausta Patentti- ja rekisterihallitukses-ta (PRH), Euroopan patenttivirastosta (EPO) tai jättävätkö he kansainvälisen patenttihakemuksen (PCT).

Vastausten mukaan valinnat riippu-vat monesta tekijästä, kuten keksinnön luonteesta, markkinoiden laajuudesta ja prosessin helppoudesta sekä myös kus-tannuksista eri virastoissa.

Yleisimmin prosessi aloitetaan PRH:sta, jonka etuna vastaajien mielestä on nopeus ja vaivattomuus. Vajaa puolet vastaajista on ollut tekemisissä sen kans-sa. Sen kustannukset ovat kohdallaan ja palvelu pääsääntöisesti asiallista. Erityi-sesti PRH:n nettipalvelujen kehittymi-nen on tärkeää keksijän kannalta.

Suuryritykset sen sijaan aloittavat useimmiten prosessin joko EPO:sta tai

jättävät PCT-hakemuksen. USA on yhä yleisimmin ensisijainen hakemusmaa.

Työsuhdekeksijä

asiantuntijana

Työsuhdekeksijä on yleensä mukana tek-nillisenä asiantuntijana patenttihake-muksen laatimisessa.

Patentin hyödyntämisessä keksijällä ei ole aina riittävästi vaikutusvaltaa. Yri-tyksen patentti- tai IPR-yksikön rooli on merkittävä sekä hakemuksen laadinnassa että päätettäessä, missä maissa patenttia haetaan.

Eräät vastaajat kuvailevat, miten han-kitaan paras suojaus keksijän, yrityksen patentti-insinöörin tai IPR-asiantuntijan ja ulkopuolisen patenttiasiamiehen yhteistyöllä.

Kyselyyn vastanneiden mukaan juh-lapuheet keksijöiden olosuhteista ovat kaukana tosielämästä. Keksijäksi leimau-tuminen voi jopa haitata yritystoimintaa ja innovaatioiden pitkäjänteistä kehitystä pienyrityksessä.

Kritiikkiä saa työsuhdekeksintöjen vaatimaton palkkiotaso ja työnantajien joskus kohtuuton toiminta. Myös valtion tuen kohdistamista ja rahoituksen kulu-mista konsulttityöhön kritisoidaan. Samoin patentointiprosessin hankaluus, hitaus ja kallius saavat kritiikkiä osak-seen.

Teksti: Ilona Mäenpää

Keksijät toivovat kansanopistoa

Sh

utte

rstock

21

Hyvä UIL:n jäsen, tämän lehden välissä on Ylemmät Toimihenki-

löt YTN:n tuore henkilökohtaista palkkaneuvottelua käsittelevä opas. Liittomme on YTN:n suurin jäsen-liitto, joten oppaassa käsiteltävät asiat koskettavat meitä mitä suurim-massa määrin.

Valtaosalla meistä on sopimus-palkka, jonka suuruus on määritelty oman työnantajamme kanssa solmi-tussa työsopimuksessa. Sopimuspal-kan suuruuteen vaikuttaa ensisijai-sesti työn vaativuusaste ja henkilön kyky selviytyä työtehtävistä menes-tyksekkäästi.

Palkan kehittyminen on mahdol-lista ja jopa todennäköistä, mutta se vaatii aktiivista otetta oman palkkauk-sen suhteen. Palkkauksesta on siis puhuttava aktiivisesti ja oma-aloittei-sesti työpaikoilla oman esimiehensä kanssa.

UIL:n perustehtävä on pitää huolta koko jäsenistön kattavista

työehtosopimuksilla sovittavista yleiskorotuksista. Henkilökohtaises-ta sopimuspalkasta on jokaisen itse kannettava huolta.

Kehitys- ja palkkakeskusteluja on hyvä käydä vähintään kerran vuodessa, jolloin myös sovitaan työn tuloksista ja tavoitteista. Mikäli yri-tyksessä tai virastossa ei ole asiassa aktiivista kulttuuria, keskustelut voi ottaa itse esille. Erityisen tärkeää tämä on uran alkuvaiheessa, sillä alun vinoutunutta palkkakehitystä on vaikea korjata, jos ero muihin kasvaa kovin suureksi. Tämä onnis-tuu yleensä vain työpaikkaa vaihta-malla.

Palkkauskysymyksissä voit aina kääntyä liittomme henkilökunnan puoleen, jos nämä kysymykset aiheut-tavat päänvaivaa. UIL auttaa sinua juuri näissä asioissa.

Ismo Kokko, neuvottelujohtaja

Tämän Uusi Insinööri -lehden välissä on kaksi liitettä. Kesätyöavain jaetaan

Insinööriopiskelijaliiton jäsenille ja muut saavat Paranna palkkasi -oppaan.

Tammikuun jäsenpostituksen mukana postitetaan Palkkatilastot-julkaisu.

Palkkakehityksestä kannattaa huolehtia

Vanhassa sananlaskussa sanotaan, että kukaan ei ole seppä syntyes-

sään. Sananlasku pitää paikkaansa edelleen insinööriopiskelijoilla. Pel-kästään koulunpenkillä istumalla ei kasveta asian tuntijaksi, vaan etene-minen insinöörin uralla vaatii työtä jo opiskeluaikana.

Jos haaveissa siintää asiantuntija-tehtävät valmistumisen jälkeen, on syytä miettiä opiskeluaikana, mitä voi tehdä asiantuntijatason osaami-sen saavuttamiseksi.

Mikäli työkokemusta alalta ei ole

vielä kertynyt, on usein tarpeen aloit-taa alan työkokemuksen haaliminen niin kutsutusta haalariharjoittelusta ja s ponnistaa ieltä joka vuosi vähän vaativampiin työtehtäviin.

Tämän lehden mukana olevassa kesätyöliitteessä käydään läpi insi-nööriopiskelijoiden uratarinoita, työnantajan toiveita kesätyönhaki-joille ja työnhakupapereiden teke-mistä sekä julkaistaan ensi kesän palkkasuositukset insinööriopiskeli-joille.

Anu Kaasalainen, asiamies

Uraportailla insinööriopiskelijasta asiantuntijaksi

Kesätyömarkkinat pyörivät kuumimmillaan, vaikka vielä ei ole ohitettu edes vuoden pimeintä

päivää. Seuraavan kesän työpaikkojen hakuun kannattaa varautua jo nyt pitämällä huolta siitä, että oman alan työnantajat on kartoitettu ja ansioluettelo hiottu kuntoon.

Työnhaussa oma aktiivisuus ja ammatilliset verkostot ovat tärkeässä roolissa. Nyt on hyvä aika kysyä, haluai siko edellisen kesän työnantaja toimia suosittelijana ja selvittää, missä omalla alueella järjestetään rekry tointitapahtumia sekä perehtyä siihen, tarjoaako koulu toimenvälitystä.

Uuden Insinööriliiton Kesäkissa-palvelu aktivoituu vuoden vaihteessa. Liitto julkaisee nimenomaan insinööri-opiskelijoille räätälöityjä kesätyöpaikkoja jäsensivuillaan.

Ennen hakemuksien kirjoittamista kannattaa miettiä omia vahvuuksia ja sitä, mikä tekee juuri sinusta erityisen hakemaasi paikkaan. Mikäli lähetät avoimia työhakemuk-sia, tärkeää on räätälöidä hakemus jokaiselle työantajalle. Ennen hakemuksen kirjoittamista kannattaa tehdä taustatöitä ja tutkia yrityksen nettisivut sekä kysellä tutuilta lisätietoja.

Pelkkä sähköpostihakemus ei välttämättä aina ole riittävä, joten ota rohkeasti yhteyttä työnantajaan myös puhelimitse, mikäli siihen tarjotaan mahdollisuus tai käy juttelemassa kasvotusten vaikkapa alan messuilla.

Työpaikkaa metsästämässä

Kesätyöavain

22

kolumni

Työelämän nomadit ja palkansaajaliike

Korkeasti koulutetut ovat perinteisesti työllisty-

neet nimenomaan työsuhteisiin. He toimivat

esimies- ja asiantuntijatehtävissä, jotka edellyt-

tävät korkeasti koulutettua työntekijää.

Akavalaisten yrittäjäksi ryhtyvien keski-ikä on koh-

tuullisen korkea. Yrittäjäksi on siirrytty siinä vaiheessa,

kun työuraa on jo takana, asuntolaina ei enää rasita ja

lapset ovat jo isompia.

Aika on kuitenkin muuttumassa. Tämän syksyn

Akavan opiskelijoiden tutkimuksen mukaan jo 40 pro-

senttia opiskelijoista harkitsee yrittäjyyttä yhtenä ura-

vaihtoehtona. Taustalla vaikuttavat varmasti eri tahojen

ponnistelut yrittäjyysasenteiden muuttamiseksi, mutta

myös uutiset perinteisten suuryritysten työpaikkojen

vähennyksistä.

Yrittäjyys sinällään ei ole ollut tähänkään asti vieras-

ta. Kansainvälisen yrittäjyysasenteita luotaavan GEM-

tutkimuksen mukaan niin sanottu sisäinen yrittäjyys,

joka kuvaa palkansaajien yrittäjämäisiä asenteita ja työn

tekemisen mallia, kuuluu suomalaiseen työn tekemisen

kulttuuriin.

Kansainvälisessä vertailussa olemme kärkipäätä sisäi-

sen yrittäjyyden suhteen. Tutkimuksen mukaan Suo-

messa on yrittäjyyspotentiaalia, mutta se ei ole kuiten-

kaan realisoitunut täysimääräisesti yrittäjyydeksi. Asen-

teisiimme vaikuttaa, että Suomessa eletään perinteisen

protestanttisen palkansaajakulttuurin vaikutuspiirissä.

Oman leivän voi ansaita monella tapaa. Yhä useam-

min palkansaajatkin pohtivat oman osaamisen tarjoa-

mista yrittäjän ominaisuudessa. Matka sisäisestä yrittä-

jästä osa-aikaiseksi tai kokoaikaiseksi yrittäjäksi ei ole

kovin pitkä.

Tekemisen asennetta ei meiltä puutu. Kansallinen

epäonnistumisen päivä on onnistunut nostamaan epä-

onnistumisen yhdeksi oppimisen hyväksytyksi muo-

doksi. Yrittäjyyttä ei tarvitse enää pelätä.

Korkeakoulutettujen palkansaajaliike on viime vuo-

sina avannut oviaan ja ajatteluaan yrittäjyydelle. Onhan

se luonnollista: akavalaisissa liitoissa on jo yli 24 000

yrittäjäjäsentä.

Sekä palkansaajalla että yrittäjällä on monia saman-

kaltaisia ammatti-identiteetin vahvistamiseen, edunval-

vontaan ja työttömyys-

turvaan liittyviä tarpeita.

Vain palkansaajaliike voi

tarjota palveluja ja yhtei-

söllisyyttä näihin kaik-

kiin tarpeisiin.

Osa-aikaiseksi tai pää-

toimiseksi yrittäjäksi ryh-

tyvän on toki tiedostetta-

va, että lainsäädäntö ja

ympäröivä yhteiskunta kohtelee monessa kohtaa yrittäjää

eri tavoin kuin palkansaajaa.

Työelämän nomadin, joka seilaa palkansaajasta osa-

aikaisen yrittäjyyden kautta yrittäjäksi ja takaisin, kan-

nattaa pysyä palkansaajaliikkeessä mukana työttömyys-

turvan, edunvalvonnan ja ammatti-identiteetin vuoksi.

Vesa Vuorenkoski,

asiantuntija, Akava

Matka sisäisestä yrittäjästä osa-aikaiseksi tai kokoaikaiseksi yrittäjäksi ei ole pitkä.

23

Mikäli palkansaajakassan jäsen aloittaa yritystoiminnan, työ- ja elinkeinotoimisto tutkii, onko

henkilöä pidettävä päätoimisena vai sivu-toimisena yrittäjänä.

– Päätoimiseksi yrittäjäksi katsotulla henkilöllä ei ole oikeutta työttömyyspäi-värahaan palkansaajakassasta. Henkilön kannattaakin ottaa yhteyttä yrittäjäkas-saan ja selvittää, kannattaako hänen siir-tyä palkansaajakassasta yrittäjäkassaan, neuvoo lakimies Elina Johansson IAET-kassasta.

Palkansaajasta yrittäjäksi siirtyneelle henkilölle syntyy 18 kuukauden jälkisuo-ja yritystoiminnan aloittamisesta lukien. Tämän jälkisuoja-ajan henkilö voi olla jäsenenä palkansaajakassassa tai siirtyä yrittäjäkassaan.

Mikäli henkilö joutuu lopettamaan yrittäjyyden jälkisuoja-aikana, hän voi saada työttömyyspäivärahaa aikaisem-man palkansaaja-aseman perusteella. Jäl-kisuojan perusteella maksettu päiväraha on samansuuruinen riippumatta siitä, onko henkilö jäänyt palkansaajakassaan vai siirtynyt yrittäjäkassaan.

Palkansaajakassaan kuuluva sivutoi-minen yrittäjä, joka on muussa työssä kerryttänyt palkansaajan työssäoloeh-don, voi saada palkansaajakassasta sovi-teltua ansiopäivärahaa.

Sovittelussa otetaan huomioon yleen-sä viimeksi vahvistetun verotuspäätöksen mukaiset yrityksestä saadut ansiotulot. Esimerkiksi jos yrityksestä saadut ansio-tulot ovat olleet 12 000 euroa vuodessa, kuukausittain vaikuttava tulo on 1000

euroa, josta puolet eli 500 euroa huomioi-daan päivärahaa vähentävästi.

YEL-vakuutus luo yrittäjän

sosiaaliturvan

– YEL-vakuutus on ainoa pakollinen yrittäjän vakuutus ja sen merkitys on eläkkeen karttumisen lisäksi tärkeä myös yrittäjän muulle sosiaaliturvalle, sanoo kassanjohtaja Antero Tala AYT-kassasta.

Yrittäjä saa itse päättää, minkä vuosi-tulon hän ottaa YEL-vakuutuksensa perusteeksi. Tänä vuonna minimityötu-lon on oltava 7 106 euroa.

Yrittäjän valitsema YEL-tulo katso-taan sosiaaliturvassa yrittäjän palkaksi. Sairausvakuutuslain mukaiset korvauk-set määräytyvät YEL-työtulon eivätkä verotettavien tulojen mukaan. Samoin työttömyysturvassa yrittäjä voi vakuut-taa itsensä enintään lakisääteisen eläke-vakuutuksensa vahvistetun työtulon mukaan.

Työttömyysturvassa edellytetään lisäksi, että YEL-työtulon on oltava vähin-tään 8 520 euroa vuodessa.

Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa?

Työttömyysturvalain mukaan yrittäjäksi katsotaan:

pääasiallisen toimeentulonsa yritystoi-minnasta saava henkilö, joka on YEL- (tai MYEL-) vakuutusvelvollinenTyEL:n piiriin kuuluva henkilö, joka työskentelee johtavassa asemassa eli toimitusjohtajana tai hallituksen jäse-nenä yhtiössä, jossa hänellä on vähin-tään 15 prosenttia tai hänellä yhdessä

perheenjäsentensä kanssa vähintään 30 prosenttia äänivallastahenkilö, joka työskentelee yhtiössä, jossa hänellä tai hänellä yhdessä per-heenjäsentensä kanssa on vähintään puolet äänivallasta.

Milloin yrittäjä on työtön?

Vuoden 2013 alussa voimaan tulevien säännösten mukaan päivärahaoikeus syntyy, kun yrittäjä tekee verottajalle ilmoituksen toiminnan lopettamisesta sekä lopettaa YEL-vakuutuksensa. Yrit-täjän pitää myös ilmoittautua työ- ja elin-keinotoimistoon työttömäksi työnhaki-jaksi.

AYT-kassassa on oltava jäsenenä vähintään 18 kuukautta ennen kuin oi-keus päivärahaan syntyy. Jos yrittäjä liit-tyy AYT-kassaan kuukauden kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta lukien, hänen ansioturvaansa ei tule lainkaan katkosta, vaan hän ehtii täyttää työssä-oloehdon jälkisuojan turvin.

AYT-kassassa jäsenmaksu on tällä hetkellä noin 250 euroa vuodessa perus-tuen vajaan 20 000 euron vuosityötuloon eläkevakuutuksessa. Jäsenmaksu on kokonaisuudessaan vähennyskelpoinen yrittäjän tuloverotuksessa.

Teksti: Ilona Mäenpää

Yrittäjälläkin on sosiaali- ja työttömyysturvaaJälkisuoja antaa turvaa, kun palkansaaja aloittaa yritystoiminnan.

Lisätietoja

www.iaet.fi

www.ayt.fi

Sh

utte

rstock

2424

Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa Kokkolassa toimivan

akkulaboratorion avulla saadaan arvokasta tietoa insinööriopetuk-

seen. Opiskelijat pääsevät myös mukaan laboratorion projekteihin.

Suomalainen akkujen tutkimus- ja kehitystyö otti viime keväänä aimo harppauksen eteenpäin Kokkolassa

toimivan Keski-Pohjanmaan ammatti-korkeakoulun yhteyteen avatun akkula-boratorion myötä. Nykyisin oppilaitos on nimeltään Centria-ammattikorkeakoulu.

Julkisella puolella maamme oloissa ainutlaatuisen laboratorion pystyttämi-nen maksoi noin 850 000 euroa. Rahoi-tus tuli EU:n aluekehitysrahastosta, Kok-

kolanseudun Kehitys Oy:stä sekä Keski-Pohjanmaan liitosta ja joukosta alueen yrityksiä.

Laboratoriossa voidaan valmistaa sekä nappimallisia akkuja että täyden koon akkukennoja. Laboratorion komistus on akkutesteri, jolla voidaan yhtä aikaisesti testata 48:n eri akkukennon ominaisuuk-sia jopa useamman kuukauden ajan.

Ilmankosteus laboratoriossa liikkuu ainoastaan 0,2 prosentin paikkeilla.

Kokkolan Centrian akkulaboratoriossa voidaan valmistaa täyden koon akkukennoja ja

nappimallisia akkuja.

Teksti: Jari HakalaKuvat: Johannes Tervo

Akkulaboratorio auttaa kehitystyössä ja opetuksessa

Tästä syystä laboratoriossa voi työsken-nellä vain kaksi ihmistä kerrallaan. Eri-koisuutena on niin kutsuttu hanskakaap-pi, jossa voidaan käsitellä kaikkein kos-teusherkimpiä akkukemikaaleja.

Akkulaboratorion ympärille synnyte-tyssä tutkijaryhmässä tekee työtään kuu-si tutkijaa. Heidän joukossaan on myös insinöörejä. Työ on ensi kädessä akkuke-mikaalien parantamisen ympärille kie-toutunutta tutkimusta ja kehitystä.

Osaamista voi aina parantaa

Centrian kemian tekniikan lehtorin Laura Rahikan mukaan suomalainen akkuteknologian tutkimus- ja kehitystyö on maailman mittakaavassa kilpailuky-kyistä. Tästä huolimatta akkulaboratori-olla voidaan osaamista kehittää edelleen.

Laboratorio hyödyttää myös Kokko-

25

lan seudun yrityksiä. Esimerkiksi labora-torion rahoitukseen osallistunut OMG Kokkola Chemicals Oy saa laboratorion testituloksista arvokasta tietoa omaan akkukemikaaliensa tuotekehitykseen.

– On hyvin tärkeää, että opiskelijoita pystytään ohjaamaan akkulaboratorion projekteihin, Rahikka kertoo.

Akkulaboratorio hyödyttää kemian tekniikan insinööreiksi opiskelevia myös opinnäytetöiden suoritusympäristönä.

– Tällä hetkellä on menossa yksi opinnäytetyö, jossa käsitellään laborato-rion akunvalmistusprosesseja.

Tutkimustietoa opetukseen

Laboratorion tutkimustyön tulokset ja

tieto siirtyvät suoraan opetukseen. Rahi-kan mukaan akkulaboratoriossa tarvi-taan paitsi kemian osaamista myös insi-nööritaitoja.

Insinööriosaamista sinne tuo muun muassa projektitutkijana laboratoriossa työskentelevä Toni Kauppinen. Kemian tekniikan insinööriksi valmistunut Kaup-pinen kiinnostui akkuteknologiasta jo lopputyössään, joka käsitteli erilaisia mahdollisuuksia ja prosessivaihtoehtoja akkukemikaalien kierrätyksessä.

– Kyllä laboratorio on hyvä ympäris-tö, koska laitteet ovat nykyaikaiset ja hyvät. Sieltä saa sellaista tietoa akkujen valmistuksesta, jota ei ehkä muuten saisi.

Tällä hetkellä Kauppinen tekee labo-

ratoriossa akkujen katodimateriaalien liuotus- ja kemiallista saostustyötä. Hän pitää mahdollisena, että tulevaisuudessa työ voi liittyä akkuihin. Työpaikka saat-taa löytyä vaikkapa OMG Kokkola Che-micalsista.

Laboratoriossa tutkijana työskentele-vän Samuli Räsäsen mukaan ensimmäi-set mittaustulokset laboratoriossa valmis-tettavien akkukennojen toimivuudesta saatiin valmiiksi alkukesästä.

– Tulokset ovat lupaavia. Niiden poh-jalta voi aloittaa tosissaan tutkimustyön tekemisen.

Akkulaboratoriossa alkaa pian Tekes-rahoitteinen projekti, jossa yritetään opti-moida akkuelektrodin valmistus.

Samuli Räsänen käsittelee kosteusherkkiä akkukemikaaleja niin kutsutussa hanskakaapissa, jonka ilmankosteus on lähes olematon.

26

vuoden projekti. Kolme järjestöä ja nii-den sadat jäsenliitot saavuttivat konsen-suksen; mukana on strategisesti vahva ketju.

– Yhdistimme useita jäsenliittoja. Mukana ovat öljy- ja kaasun etsintä ja jalostus, koko kaivosteollisuus, sähkön tuotanto ja jakelu sekä metallin, kemian, paperin, tekstiili- ja vaatetusteollisuuden valmistaminen, Raina kertoo.

– Ensimmäinen puoliaika oli saada prosessit kuntoon. Nyt alkaa suurten lupausten lunastaminen.

IndustriAll:lla on neljä painopiste-aluetta. Ensinnäkin se keskittyy järjestäy-tymiseen ja sen kasvuun. Toinen priori-teetti ovat ay-oikeudet. Maailman työvoi-man enemmistön on vaikea liittyä ammat-tiliittoon, olla ammattiliiton jäsen tai perustaa ammattiliittoa.

Kolmas painopiste on puhua valmis-tusteollisuuden puolesta. Raina muistut-taa, että teollisuus on kansantalouden moottori. Hänestä on järkyttävää huo-mata, että suurimmalla osalla Euroopan tai Pohjois-Amerikan maista ei ole kun-nollista teollisuuspolitiikkaa.

Neljännen painopisteen mukaan ammattiliittojen täytyy olla poliittisia ja sosiaalisia vaikuttajia.

Yhdessä kansainvälisten

yritysten kanssa

IndustriAll:n vastapuolella ovat moni-kansalliset yritykset. Järjestö on tehnyt 40 suuryrityksen kanssa kansainvälisen raamisopimuksen, jolla yritys sitoutuu takaamaan ay-oikeudet ja säädylliset työ-suhteet kaikille. Esimerkkejä tunnetuista yrityksistä ovat saksalainen Volkswagen, yhdysvaltalainen Ford ja ruotsalainen Electrolux.

Järjestö rakentaa ay-verkostoja kan-sainvälisten yritysten luottamusmiehistä ja jäsenliittojen toimijoista. Eurooppa-

Teksti: Kirsi TamminenKuvat: Kimmo Brandt

– Suomalaiset liittopuheenjohtajat sanovat, ettei Suomellakaan ole kunnollista teolli-

suuspolitiikkaa. Hallituksen pitää antaa teollisuudelle mahdollisuuden kukoistaa, sanoo

Jyrki Raina vierellään Teollisuuden palkansaajat TP:n puheenjohtaja Pertti Porokari.

Pari taalaa palkkaa päivässäAmmattiyhdistystyö on pienten askelten politiikkaa, voittoja siellä täällä, välillä tappioita,

mutta taistelua hyvän asian puolesta, sanoo Jyrki Raina, maailmanlaajuisen ammatti-

järjestö IndustriAll Global Unionin pääsihteeri.

Kansainvälisellä ay-liikkeellä riittää tekemistä maailmassa. Ainoastaan seitsemän prosenttia maailman

työväestöstä on järjestäytynyttä. 80 pro-sentilla ei ole oikeutta eläkkeeseen eikä terveydenhuoltoon. 40 prosenttia elää alle kahdella dollarilla päivässä eli alle 550 eurolla vuodessa.

Maailman työvoimasta yli puolet on epävirallisissa työsuhteissa, esimerkiksi ilman muodollista työsopimusta.

– Ay-liikkeen perusperiaatteena on toimia sen eteen, että ihmisillä on työtä, josta saa säädyllistä palkkaa ja jota voi tehdä turvallisessa työympäristössä, Jyr-ki Raina sanoo.

Hänen työhönsä kuuluu muun muassa tutustuminen työpaikkoihin eri puolilla maailmaa. Niissä hän käykin mielellään ja mahdollisimman usein.

– Olen innoissani, kun käyn indone-sialaisessa tehtaassa, jossa 150 euroa kuu-kaudessa ansaitseva päättää taistella

paremman elämän puolesta. Kun hän ja työkaverinsa saavat parem-

pia työehtosopimuksia, se palkitsee myös pääsihteeriä.

Indonesia on maailman neljäksi suurin maa, 240 miljoonaa asukasta. Rainan arvion mukaan indonesialaiset ovat ehkä maailman parhaita sosiaalisen median käyttäjiä ay-toiminnassa. Tänä syksynä he saivat kolme miljoonaa ihmistä kaduille ennen kaikkea sosiaalisen median avulla.

Viimevuotisella sosiaaliturvakam-panjalla indonesialaiset taivuttivat maan hallituksen nostamaan minimipalkkoja 40–60 prosentilla. Lisäksi melkein 20 miljoona vuokratyöntekijää sai pysyvän työsuhteen. Hallitus myös lupautui jär-jestämään terveydenhuollon koko kansa-kunnalle vuoteen 2015 mennessä.

Kolme maailmanliittoa yhteen

IndustriAll perustettiin viime kesäkuus-sa, järjestön rakentaminen oli monen

27

laisista yritysneuvostoista rakennetaan maailmanneuvostoja.

– On jo joukko yrityksiä, joissa työn-antajat maksavat luottamusmiesten kokousmatkat maailmanlaajuisesti ker-ran vuodessa tai kahdessa, Raina kehuu.

Suomalaisten yrityselämä on kan-sainvälistä. Monikansallisten yritysten lisäksi on ulkomaalaisia yrityksiä, joissa pääkonttori on muualla.

– Sen tähden myös suomalaisille on hyötyä olla ay-verkostoissa ja yritysneu-vostoissa mukana, Raina muistuttaa.

Viesti kulkee verkoissa

Ay-toiminta on muuttunut radikaalisti. Nykyään se on Rainan mukaan hyvin

konkreettista ja tulossuuntautunutta. – Kaikki mitä teemme kehitysmaissa,

liittyy järjestäytymiseen, ay-oikeuksiin ja poliittiseen vaikuttamiseen.

Sähköpostit ja internet helpottavat yhteydenpitoa verrattuna 20 vuoden takaiseen aikaan.

IndustriAll on virtuaaliorganisaatio, jonka voima tulee ay-verkostoista. Niiden kautta mukana on kymmeniä tuhansia toimijoita, vaikka henkilökuntaan kuu-luu noin 70 ihmistä.

Genevessä sijaitsevan pääkonttorin lisäksi järjestöllä on viisi aluetoimistoa ympäri maailmaa. Palkkalistoilla on 36 eri kansalaisuutta, Raina on ainoa poh-joismaalainen.

Tukea Bangladeshin työläisille

IndustriAll:n henkilökunta yllätti maa-

ilman tekstiili- ja vaatetusliittojen yh-

teydenottojen vyöry ja avun pyynnöt.

– IndustriAll:n kone pystyy paran-

tamaan riistetyimmän sektorimme

työntekijöiden oloja, sanoo IndustriAll:n

pääsihteeri Jyrki Raina.

Hän arvioi, että valtaosalla suo-

malaisista on Bangladeshissa valmis-

tettuja vaatteita. Maassa on yli kolme

miljoonaa tekstiilityöntekijää, joista

suuri osa työskentelee maan 28 eu-

ron minimikuukausipalkalla. He teke-

vät paljon ylitöitä, koska palkka ei rii-

tä elämiseen, ja usein vaikeissa työ-

oloissa työsuojelun kannalta. Palkkaa

tarvittaisiin lähes sata euroa, jotta sil-

lä tulisi toimeen.

Marraskuun lopussa Bangla-

deshissa paloi tekstiilitehdas, jossa

kuoli toistasataa työntekijää. Raina

kertoo, että työturvallisuudessa oli

vakavia puutteita.

– Aluemiehemme raportoi, että

tehtaalla oli vain yksi varauloskäytävä

palon varalta eli porukka jäi loukkuun.

Kyseinen tehdas teki tuotteita mo-

nelle suurelle, tunnetulle vaatebrän-

dille.

Brändit keskustelukumppaneina

IndustriAll keskustelee brändien

omistajien kanssa. Raina mainitsee

esimerkkinä Hennes & Mauritzin.

Sillä, kuten muillakaan suurilla

tekstiilialan yrityksillä, ei ole lainkaan

omaa valmistusta. Sen sijaan H&M:lla

on 1 800 alihankkijatehdasta, joissa

on yli miljoona työntekijää.

– Mittasuhteet ovat huikeita. Kii-

nassa Henkan ja Maukan vaatteita te-

kevät 500 000 työntekijää, Bangla-

deshissa 400 000 ja Turkissa 100 000.

Rainan mukaan joukko brändejä

ottaa vastuullisuuden vakavasti. Nii-

den kanssa järjestö tekee yhteistyötä

tilanteen parantamiseksi miljoonille

tekstiili- ja vaatetustyöntekijöille.

Neuvottelut raamisopimuksesta ovat

alkamassa H&M:n kanssa.

– Filosofiamme mukaan vaattei-

den pitää olla tuotettuja säädyllisellä

tavalla, vaikka ne maksaisivat vähän

enemmän.

Pohjoismaissa sopimisen perinne on Jyrki Rainan mukaan arvokkainta. Vaikka välillä

taistellaan, lähtökohtana on hyvin järjestäytyneen työväen yhdessä tekemät

työsopimukset työnantajan kanssa.

28

totta & tutkittua

Kesätyötehtävät kehittyvät opintojen myötä

Insinööriopintoja tukevan kesätyön saanti oli opintojen alussa olevilla tänä vuonna haastavaa.

Tänä vuonna tekniikan alalla ammat-tikorkeakouluissa opiskelevien työssäkäyntiä koskevasta tutki-

muksesta ilmenee, että suhdannealho peilautuu insinööriopiskelijoiden kesä-työnsaantiin. Koulutusta tukevan ja insi-nööritaitoja kehittävän työpaikan löyty-minen oli viime kesäksi haastavaa.

Kesällä 2012 insinööriopiskelijoista 87 prosenttia oli töissä, vuotta aiemmin osuus oli 88 prosenttia. Erityisesti opin-tojensa alussa olevilla oli vaikeuksia pääs-tä oman alan töihin.

Kaikista vastaajista 23 prosenttia koki työnhaun olleen edellisvuotista helpom-paa ja useampi kuin joka toinen arvioi, ettei muutosta ole tapahtunut työnhaus-sa vuoden takaiseen ajankohtaan verrat-tuna.

Pidemmälle opinnoissaan edenneillä työnhaku tuotti useammin oman alan työpaikan. Tänä syksynä neljättä vuosi-kurssia aloittavista kolmannes koki työn-haun olleen edellisvuotista helpompaa.

Työnhaussa korostuu

verkostojen merkitys

Työpaikan hakemisessa omien verkosto-jen merkitys korostuu. Kesätöissä olleista insinööriopiskelijoista kolmannes sai työ-paikan omia verkostojaan hyödyntäen.

Neljännes työskenteli samassa kesä-työpaikassa, jossa oli työskennellyt aiem-minkin. Kahdeksan prosenttia sai uuden työpaikan suhteillaan.

Runsas viidennes sai kesätyöpaikan ottamalla itse yhteyttä uuteen työnanta-jaan ja 14 prosenttia vastasi ilmoitettuun työpaikkailmoitukseen.

Edelliskesään verrattuna teollisuuden merkitys kesätyönantajana on kasvanut. Insinööriopiskelijoista 39 prosentin osuus työskenteli teollisuuden aloilla, mikä on kaksi prosenttiyksikköä suurempi osuus kuin edellisvuonna. Yleisimpinä työnan-tajina erottuivat teknologiateollisuus 19 prosentin osuudella ja rakennusliikkeet 13 prosentin osuudella.

Kesätöissä 2012 olleet insinööriopis-kelijat työskentelivät hyvin monenlaisis-sa tehtävissä; opinnäytetyötään teki yhden prosentin osuus, insinöörin kesä-lomasijaisuutta hoiti neljä prosenttia, työnjohtotehtäviä teki kahdeksan pro-senttia ja suunnittelutyötä seitsemän pro-senttia.

It-alan näkymät heijastuivat kesä-työnsaannin haasteisiin. It-alan tehtäviin oli päässyt viiden prosentin osuus, mikä oli aiempaa vähemmän. Tekniikan alan suoritustason tehtäviin oli työllistynyt joka viides ja moni insinööriopiskelija

Teksti: Taina Hämäläinen, tutkimusasiamies

teki tekniikan alaan kuulumatontakin kesätyötä.

Kokopäivätoimessa kesällä 2012 ollei-den opiskelijoiden keskipalkka oli 1 800 euroa kuukaudessa (mediaani), kasvua vuoden takaiseen tutkimukseen nähden 2,3 prosenttia.

Keskiarvopalkka oli 1 847 euroa kuu-kaudessa. Keskiarvo nousi vuodessa niin ikään 2,3 prosenttia.

Työn sisältö kehittyy

opintojen edetessä

Kyselyyn vastanneista 59 prosenttia koki, että työkokemus oli liittynyt opintoihin hyvin tai erittäin hyvin. Viimevuotisessa tutkimuksessa vastaava osuus oli kolme prosenttiyksikköä suurempi. Talouden epävarmuus ja työnhaun haasteet näky-vätkin siinä, että työn sisältö liittyi nyt harvemmin opintoihin.

Myönteistä on kuitenkin se, että kesä-työn sisältö kehittyy opintojen edetessä. Toista vuosikurssiaan aloittavista puolet koki, että kesätyötehtävät ovat kehitty-neet vähintään jonkin verran opintojen myötä. Neljännellä vuosikurssilla opiske-levista useampi kuin neljä viidestä arvioi kesätyötehtävien sisällön kehittyneen opintojen edetessä.

Laadukas työkokemus ja opintosuori-

29

tukset luovat yhdessä pohjaa insinööri-uralle; opintojen edetessä ja oman alan työkokemuksen karttuessa työ liittyy paremmin opiskeluun. Omalla alalla alle puoli vuotta työskennelleistä 58 prosent-tia ilmoitti, että kesätyö liittyi hyvin tai erittäin hyvin opiskeluihin. Vastaava osuus oli 85 prosenttia niillä opiskelijoil-la, joille työkokemusta oli karttunut yli kaksi vuotta.

Opintojen aikainen työskentely lisää työkokemusta ja työelämätaitoja. Suuri osa insinööriopiskelijoista tekee töitä opin-tojen lomassa.

Lukukauden aikainen työssäkäynti vie

kuitenkin aikaa opinnoilta. Lukukauden 2011–2012 aikana 52 prosenttia päätoimi-sista opiskelijoista työskenteli. Työssä-käynti oli viime lukukautena epäsäännöl-lisempää; satunnaisesti työskentele vien osuus on hieman kasvanut viime vuoteen verrattuna.

Insinööriopiskelijoiden yleisimmät lukukausien aikaisen työssäkäynnin syyt painottuvat edellisvuosien tapaan usein taloudellisiin motiiveihin. 36 prosenttia ilmoitti tärkeimmäksi työssäkäynnin syyksi sen, että opintotuki ei olisi riittä-nyt elämiseen.

Uuden Insinööriliitto UIL:n ja Insinöö-

riopiskelijaliitto IOL:n tekniikan alan

ammattikorkeakouluopiskelijoiden

työssäkäyntitutkimus 2012 (TOT

2012) toteutettiin syksyllä 2012.

Tutkimukseen vastasi yhteensä 3 833

tekniikan alan opiskelijaa. Tutkimuk-

sella kartoitetaan insinööriopiskelijoi-

den kesätyöskentelyä ja opiskelujen

aikaista työssäkäyntiä.

Lisätietoja tutkimuksen tuloksista saa

Uuden Insinööriliiton tutkimusyksi-

köstä.

Kesätöissä olleiden insinööriopiskelijoiden osuus 1988–2012 (prosenttia).

Työtehtävien kehittyminen (syksyllä 2012 aloitetun) vuosikurssin mukaan

1988 1990 1995

100

95

90

85

80

%

2000 2000 20122010

37

19

38

50

45

50

45

41

18

31

17

9

0% 20 40 60 80 100

Kaikki

4. vuosikurssi

3. vuosikurssi

2. vuosikurssi

ovat kehittyneet huomattavasti ovat kehittyneet jonkin verran eivät ole kehittyneet lainkaan

30

oikeus

Tekijänoikeutta ei tarvitse miten-kään rekisteröidä tai esimerkiksi käyttää ©-merkkiä. Tekijänoikeus

ei voi syntyä suoraan yritykselle, mutta yritykselle voi siirtyä oikeus työntekijän luomaan teokseen esimerkiksi työsopi-muksen nojalla, vaikka sopimuksessa ei asiasta mitään olisi mainittu.

Työelämässä lähtökohtana on, että työntekijän työsopimuksen mukaisen työn tulos kuuluu työnantajalle. Vallitse-van käytännön mukaisesti työnantaja saa työntekijän työsuhteessa luomiin teok-siin normaalin toimintansa edellyttämän käyttöoikeuden.

Työsuhdetekijänoikeuksien käytän-nön merkitys ja laajuus vaihtelevat merkit-tävästi toimialoittain. Aina ei ole selvää, missä laajuudessa oikeudet ovat siirtyneet työnantajalle ja missä laajuudessa oikeudet

ovat jääneet tekijälle. Yritysjärjestelyt ja yritysten toimialojen muutokset voivat nopeasti vaikuttaa yrityksen normaaliin toimintaan tai toimialaan sekä tekijänoi-keuksien hallintaan, ellei oikeuksista ole nimenomaisesti kirjallisesti sovittu.

Työsuhdetekijänoikeuksia koskevien periaatteiden soveltamisen edellytyksenä on, että teokset on luotu työsuhteessa. Esimerkiksi osakeyhtiön toimitusjohtaja ei ole työsuhteessa yhtiöön.

Aina ei muutoinkaan ole täysin sel-vää, täyttyvätkö työsuhteen tunnusmer-kit. Esimerkiksi lyhtyaikaisissa epätyy-pillisissä työsuhteissa rajanveto työsuh-teen ja itsenäisen ammatinharjoittamisen välillä voi olla vaikeaa. Tällaisissa tilan-teissa on erityisen tärkeää sopia siitä, kenelle tekijänoikeudet kuuluvat ja miten niitä saa käyttää.

Teksti: Satu Tähkäpää, työsuhdelakimiesPiirros: Markku Haapaniemi

Tekijänoikeus työsuhteessaTyöelämässä tuotetaan jatkuvasti teoksia, jotka saavat tekijänoikeussuojan.

Tekijänoikeus syntyy aina kirjallisen tai taiteellisen teoksen tekijälle eli ihmiselle.

Mikä on teos?

Teossuojan voivat saada esimerkiksi

kaunokirjalliset teokset, ammattikirjal-

lisuuden tuotteet, sanastot tai kone- ja

rakennepiirustukset.

Tekijänoikeus edellyttää, että teos

on luovan henkisen työn tuloksena syn-

tynyt itsenäinen ja omaperäinen kirjal-

linen tai taiteellinen teos.

Teoksen on oltava sellainen, ettei

kukaan muu samanlaiseen työhön ryh-

tynyt olisi tehnyt täysin samanlaista te-

osta. Tekijänoikeuslaki ei suojaa teoksen

ideaa, sisältöä, juonta, aihetta, periaa-

tetta tai motiivia, vaan ainoastaan konk-

reettista teosta, sen ilmaisumuotoa.

Jos tuotteen ilmiasu on ulkoisten te-

kijöiden sanelemaa tai puhtaasti me-

kaanisen työn tulosta, teoskynnys ei yli-

ty. Teoskynnyksen ylittyminen on aina

tapauskohtaista harkintaa. Tekijänoike-

usneuvosto antaa lausuntoja eli suosi-

tuksia tekijänoikeuslain soveltamisesta

ja muun muassa teostason ylittymises-

tä. Viime kädessä tekijänoikeudelliset

epäselvyydet ratkaisevat tuomioistui-

met tai välimiesoikeus.

Tietokoneohjelmat ja

tietokannat

Tietokoneohjelmia varten on tekijänoikeuslaissa erityis-säännös. Jos tietokoneohjelma tai siihen välittömästi liittyvä teos on luotu täytettäessä työ-suhteesta johtuvia työtehtäviä, tekijänoikeus teokseen siirtyy työnantajalle suoraan lain nojalla.

Tulkintalähtökohta tietoko-neohjelmien osalta on siis se, että oikeudet ovat siir-tyneet työnantajalle. Jos työntekijä väittää oikeuk-sien jääneen hänelle, on pystyt-tävä näyttämään, että oikeuksista on sovittu laista poikkeavalla tavalla.

Erityissääntelyn taustalla on tietoko-neohjelmien luomiseen liittyvät erityis-piirteet; ohjelmat syntyvät usein ryhmä-työn tuloksena. Suurten ohjelmistojen valmistuksessa voi olla teollisen prosessin piirteitä, työ voi vaatia useita henkilötyö-vuosia ja tekijöiden työpanos voi vaihdel-la huomattavasti.

Ohjelmistot myös korvautuvat usein nopeasti uusilla ohjelmistoilla, joiden pohjalla ovat aikaisemmat versiot. Halli-tuksen lakia koskevan esityksen mukaan myös ohjelman käyttäjän aseman turvaa-minen ohjelmistokaupassa edellyttää, että ohjelman oikeuden haltijasta ei ole epäselvyyttä.

Olettama siitä, että oikeudet ohjel-mistoihin ovat siirtyneet työnantajalle, on voimassa vain, jos toisin ei ole sovittu. On siis täysin mahdollista sopia esimer-kiksi työsopimuksessa, että oikeudet työntekijän luomiin ohjelmistoihin jää-vät työntekijälle.

31

Taloudellisia ja moraalisia oikeuksia

Tekijänoikeudet on jaettu taloudellisiin oikeuksiin ja moraalisiin oikeuksiin. Taloudellisilla oikeuksilla tarkoitetaan tekijän yksinomaista oikeutta määrätä teoksen kappaleiden valmistamisesta ja saattamisesta se yleisön saataviin muutta-mattomana tai muutettuna.

Teoksen kappaleiden valmistamista on sen tallentaminen ja kopioiminen mil-lä tahansa teknisellä menetelmällä, myös siirtäminen laitteeseen, jolla teos voidaan toisintaa.

Teos saatetaan yleisön saataviin, kun se esimerkiksi välitetään yleisölle välitys-tavasta riippumatta, esitetään julkisesti, tarjotaan myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi taikka sitä muutoin levite-tään yleisön keskuuteen.

Tekijällä on myös moraalisia oikeuk-sia teokseen. Teosta käytettäessä tekijän nimi on ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa ja alan vallitseva käytäntö edel-lyttävät.

Teosta ei myöskään saa muuttaa sel-laisella tavalla tai saattaa yleisön saataviin sellaisessa yhteydessä, että tämä loukkaa teoksen omalaatuisuutta.

Sopimukset oikeuksien siirtymisestä

Työsuhdetekijänoikeutta koskevat sään-nökset eivät anna tarkkaa vastausta sii-hen, missä laajuudessa oikeudet siirtyvät työtehtävien nojalla työntekijältä työnan-tajalle. Ilman sopimusta työnantaja voi riskittömästi käyttää vain sellaisia oikeuksia, jotka se tietää varmuudella työsuhteen nojalla hankkineensa. Työn-tekijä voi käyttää sellaisia oikeuksia, jot-ka varmuudella ovat hänelle jääneet ja joiden käyttöä ei rajoita työsuhteen muut velvoitteet, kuten kilpailukielto, salassa-pito- tai lojaliteettivelvoite.

Työntekijä ei voi käyttää julkaisema-tonta teosta, joka kuuluu työnantajan lii-kesalaisuuden piiriin eikä käyttää teosta työnantajan kanssa kilpailevaan toimin-taan, ellei käytöstä ole nimenomaisesti sovittu. Tekijänoikeudellisia sopimuksia koskee yleinen sopimusvapauden periaate.

Työnantajan intressissä on yleensä hankkia mahdollisimman laajat talou-

delliset oikeudet ja turvata sekä nykyiset että mahdolliset tulevat liiketoimintatar-peet.

Työntekijän intressissä yleensä on tur-vata se, että hänen nimensä mainitaan tekijänä eikä teosta muuteta ja lisäksi teoksen käyttömahdollisuudet siltä osin, työnantaja ei teosta käytä.

Tekijänoikeus voidaan sopimuksin siirtää joko kokonaan tai osittain. Vain moraalisista oikeuksista luopumista on rajoitettu. Sopimuksin voidaan luovuttaa erilaisia oikeuksia tai rajoittaa oikeuksien siirtymistä: voidaan sopia esimerkiksi tie-tystä käyttötarkoituksesta, tiettynä aika-na ja tietyllä alueella.

Usein ehdotetaan myös sovittavaksi, että tekijä luovuttaa kaikki oikeudet, jol-loin teoksen kaupalliset oikeudet siirty-vät. Moraaliset oikeudet pysyvät tällöin-kin tekijällä.

Korvaus tekijänoikeuksien

luovutuksesta

Tekijänoikeuslaissa ei ole säännöksiä tekijälle maksettavista korvauksista. Tekijänoikeudet ovat näin eri asemassa keksintöihin nähden; työsuhdekeksintö-lain mukaan keksijällä on oikeus koh-tuulliseen korvaukseen, jos työnantaja haluaa oikeudet keksintöön itselleen.

Säännösten erojen taustalla on ajatus siitä, että ketään ei voi palkata tekemään patentoitavissa olevia keksintöjä. Sen sijaan työntekijä voidaan palkata tehtä-viin, joissa yleisesti tehdään teoskyn-nyksen ylittäviä teoksia. Tekijänoikeu-det olisi hyvä huomioida palkan suuruu-teen vaikuttavana tekijänä työsopimus-ta tehtäessä.

Tekijänoikeus ei ole ikuinen. Se on voimassa yleensä koko tekijän eliniän sekä 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Tätä kutsutaan tekijänoi-keuden suoja-ajaksi. Yhteisteosten eli teosten, jota on ollut tekemässä useampi ihminen, kohdalla suoja-ajat lasketaan viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Kun suoja-aika päättyy, teosta voi käyttää maksutta ja kysymättä lupaa.

32

opiskelijat

Minne menet suomalainen insinöörikoulutus?

Sata vuotta sitten käynnistyi suomalaisen insi-nöörikoulutuksen menestystarina silloisen teollisuuden kehdossa Tampereella. Sittemmin

insinöörikoulutus on laajentunut kattamaan koko valtakunnan Rovaniemeltä Turkuun ja Vaasasta Var-kauteen.

Tämän matkan varrella Suomeen on syntynyt lukuisia suuria yrityksiä. Esimerkiksi Nokian menes-tystarinan taustalla ovat olleet juuri suomalaiset insi-nöörit.

Emme voi enää 2010-luvulla kouluttaa insinöö-rejä samoja metodeja käyttämällä kuin aiemmilla vuosisadoilla. On kyettävä uudistumaan ja innovoi-maan opetusta. On siirryttävä opetuskeskeisestä tekemisestä oppimiskeskeiseen tekemiseen.

Insinööriopiskelijaliitto IOL otti kantaa teknii-kan ja liikenteen alan AMK-pääsykokeisiin ja vaati, että kokeet pitää tuoda nykyajan insinöörin vaati-muksien mukaisiksi. Kokeessa ei nykyään mitata kielitaitoa, motivaatiota eikä se sisällä ennakkoteh-tävää. Näitä IOL vaatii mukaan pääsykokeisiin, jol-loin koe antaa hakijalle selkeän kuvan insinööri-opinnoista.

On myös reagoitava nopeammin elinkeinoelä-män tarpeisiin. Uusien koulutusohjelmien suunnit-telussa on katsottava pitkälle tulevaisuuteen, jotta pystymme kohdistamaan koulutuksemme mahdol-lisimman tarkasti elinkeinoelämän tarpeisiin. Aloi-tuspaikkamäärät ovat tällä hetkellä aivan liian kor-keat. Insinöörikoulutuksessa sisäänottomäärät pitää kohdistaa lähemmäksi elinkeinoelämän mahdolli-suuksia vastaanottaa uusia insinöörejä.

Suomalaisen insinöörikoulutuksen menestystari-naan on vaikuttaneet monet muuttujat. Laadukas opetus ja harjoittelu sekä kehittyvä elinkeinoelämän monipuoliset tarpeet ovat vaikuttaneet merkittäväs-ti siihen, että suomalaiset insinöörit ovat maailman kilpailukykyisimpiä. Myös jatkossa on kaikin keinon näistä asioista pidettävä kiinni!

Olen suomalainen insinööriopiskelija ja ylpeä sii-tä. Voin vain toivoa ja tehdä töitä sen eteen, että myös seuraava sukupolvi voi tuntea samoin. Joka tapauk-sessa, onnea suomalainen insinöörikoulutus, olet hehkutuksesi ansainnut!

Teksti: Mika-Matti Ojala, varapuheenjohtaja, koulutuspoliittinen vastaavaKuvat: Mikko Kinnunen ja Ulla-Mari Pasala

33

Vuosi lopuillaan, uutta tuloillaan

Vuosi alkaa olla joululomaa vaille val-

mis. Toki kouluilla vielä insinööriopis-

kelijat puurtavat viimeisiä tenttejä. Insi-

nööriopiskelijaliiton hallitus puurtaa lop-

pukiriä, jotta ensi vuoden hallitus saisi kai-

ken mahdollisimman valmiina.

On ilo luovuttaa vuoden vaihteessa

vetovastuu tulevalle hallitukselle.

Tämä vuosi on antanut todella paljon

haasteita ja kokemuksia. Toivotan onnea ja

menestystä tulevalle hallitukselle. Teillä

tulee olemaan haasteita ensi vuonna, joista

kaikista selviää yhteistyöllä.

Yhteistyötä on tehtävä valtakunnalli-

sesti ja paikallisesti. Voimia tekemisiin ensi

vuonna!

Ensi vuonna on usealla liittomme aktii-

veilla uusia haasteita. Toivotan jokaiselle

onnea niihin. Meillä kaikilla insinööriopis-

kelijoilla on ensi vuonna luvassa myös

yhteisiä haasteita, kuten kesätyöpaikan

saanti. Muistakaa aloittaa työpaikkojen

hakeminen ajoissa!

Haluan vielä kiittää kaikkia tästä hie-

nosta vuodesta. Oli todella mukava tavata

monta loistavaa ihmistä ja käydä monessa

hienossa tapahtumassa.

Oli erittäin hienoa saada olla tämän

loisteliaan liiton puheenjohtaja näin insi-

nöörikoulutuksen juhlavuonna. Tulihan

kuitenkin täyteen komeat 100 vuotta.

Janne Juujärvi

IOL:n puheenjohtaja

IOL:lle valittiin uusi hallitus

Insinööriopiskelijaliiton liittoko-kous järjestettiin Oulussa marras-kuussa. Kokouksessa valittiin yhdistykselle uusi hallitus sekä vahvistettiin toimintasuunnitel-ma ja talousarvio vuodelle 2013 ja hyväksyttiin vuoden 2011 tilin-päätös ja toimintakertomus.

Liittokokous valitsi vuoden 2013 puheenjohtajaksi turkulai-sen insinööriopiskelijan Mika-Matti Ojalan. Hän on kuluvana vuotena toiminut Insinööriopis-kelijaliitto IOL ry:n varapuheen-johtajana. Uudeksi varapuheen-johtajaksi liitto valitsi kemiläisen Dani Alaraudanjoen.

Muut hallituksen jäsenet ovat Jyri Liukko Lappeenrannasta, Sonja Petäjämaa Rovaniemeltä, Marjut Lehtinen Lahdesta, Joo-nas Halmeenmäki Turusta, Noora Nieminen Kotkasta ja Eeva Inkeroinen Kuopiosta. Varajäseneksi hallitukseen valit-tiin Arttu Lahti Seinäjoelta. Uusi hallitus pitää järjestäytymisko-kouksensa tammikuussa Helsin-gissä.

Hallituksen jäsenten sähkö-postit ovat muotoa etunimi.suku-nimi@iol.fi.

Kiertueella

Insinööriopiskelijaliitto on kiertä-nyt Pohjois-Suomessa aktiivisesti syksyn mittaan. Kemissä liiton jäsenedut heijastettiin koko kou-lun väelle screenillä ja Rova-niemellä sekä Ylivieskassa opiske-

lijatoiminnan kenttäasiamies Mikko Kinnunen, insinööriopis-kelijaliiton hallituslaiset sekä pai-kalliset aktiivit tekivät liiton pal-veluita tutuksi ständeillä.

34

Puheenjohtaja Pertti Porokari toi-voi edustajakokouksen avauspu-heenvuorossaan, että Elinkeinoelä-

män keskusliiton uusi johto palauttaa työmarkkinoille sen luottamuksen, jon-ka varassa Suomea on rakennettu.

Hän arvioi, että neuvottelusyksy pitää suuren osan UIL:n toimistosta kiireisenä.

– Valmistaudumme keväästä lähtien neuvotteluihin kaikilla sopimusaloillam-me. Neuvottelutoimintaan keskittymistä ei saa mikään muu toimi häiritä, vaan kaikki voimavarat on kyettävä suuntaa-maan siihen täysipainoisesti.

Järjestöjohtaja Mikko Wikstedtin mukaan ensi vuoden toinen tärkeä aihe

on jäsenhankinta ja -pito. Siitä ovat UIL-yhteisössä kaikki vastuussa.

Ensi vuoden toimintasuunnitelmaa esitellessään Wikstedt linjasi kolmannek-si painopisteeksi UIL:n jäsenpalveluiden kohentamisen. Sekä niiden saatavuutta että laatua parannetaan.

Projektipäällikkö Tommi Grönholm kertoi liiton toiminnasta jäsenhankinnas-sa ja -pidossa. Uusia jäseniä tulee vuosit-tain noin 2 700–2 900. Jäseniä myös ero-aa vuosittain, joten hyvä jäsenpito on onnistumisen kulmakivi. Se vaatii syste-maattista toimintaa, mittaamista ja ennustamista sekä koko liittoyhteisön osallistumisen.

Työmarkkinaohjesääntö ja

viestintästrategia hyväksyttiin

Neuvottelujohtaja Ismo Kokko esitteli hallituksen esityksen työmarkkinaohje-säännöksi. Uudistamisen taustalla ovat työmarkkinakentän ulkoiset ja UIL:n sisäiset muutokset sekä tarve nopeuttaa päätöksiä yksittäisiä henkilöjäseniä kos-kevissa asioissa.

Ohjesäännössä on kolme keskeistä muutosta. Ensinnäkin UIL:n hallitus ottaa sen roolin, joka sille kuuluu jo yhdis-tyslain perusteella. Jatkossa hallitus vas-taa ja päättää työmarkkinatavoitteista ja painostusvalmiudesta.

Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Minna Virolainen

Työehtosopimusneuvottelut pääroolissa ensi vuonna

Edustajakokouksen kahvitauolla edustajat vaihtoivat kuulumisia kollegojen kesken.

Kehittämishaluinen edustajakokous keräsi Uuden Insinööriliiton aktiivit yhteen marraskuiseen Helsinkiin.

35

Toiseksi uudistuksen myötä avataan virallinen mahdollisuus sille, että UIL tekee omia työ- ja virkaehtosopimuksia.

Kolmanneksi jatkossa liiton puheen-johtaja, neuvottelujohtaja ja työmarkki-navaltuuskuntien esittelijä päättävät lak-korahoista, jos lakossa on alle 50 henki-löä. Kokon mukaan aikaisempi käytäntö oli kankeutensa vuoksi hidas.

Edellinen viestintästrategia on vuo-delta 2008. Sen jälkeen perinteiset viesti-met ovat olleet suuressa murroksessa. Viestintä on siirtynyt entistä enemmän verkkoon sekä sosiaalisen median tarjon-ta ja käyttö ovat kasvaneet räjähdysmäi-sesti.

Viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki esitteli 2010-luvun tarpeisiin tehdyn

viestintäpaperin. Sen peruslinjauksien mukaan liiton sisäistä ja ulkoista järjestö-kuvaa vahvistetaan lisäämällä yhteistyö-tä sidosryhmien ja median kanssa.

Koko UIL-yhteisön viestintää yhte-näistetään, mikä edellyttää vuoropuhe-lua ja yhteistyötä liittoyhteisön eri osien kanssa. Alueellisuutta hyödynnetään viestinnässä ja vaikuttamisessa.

Edustajakokous hyväksyi liiton ensi vuoden toimintasuunnitelman, talousar-vion sekä jäsenmaksut ja alennusperus-teet. Liittomaksu on ensi vuonna 29,50 euroa kuukaudessa.

Hallitusta täydennettiin insinööriopis-kelijoiden edustajan henkilökohtaisella varajäsenellä. Uusi varajäsen on Miika-Pekka Linteri Insinööriopiskelijaliitosta.

Työmarkkinat puhututtivat

edustajia

Hämeenlinnan Insinöörien puheenjoh-taja Timo Grön kuvaili oloa keskellä syk-syn työmarkkinailmapiiriä tuskaiseksi ja voimattomaksi. Sopimuskulttuuri on rapautunut ja luottamus työnantajapuo-leen on rapissut, kun EK ei ole pitänyt sopimuksista kiinni.

Grön toivoo, että raami saisi jatkoa ensi syksynä. Se vaatii työnantajan muka-na oloa oikeasti, pelkällä uhkailulla sopi-musta ei synny.

– Maltillinen ratkaisu, raami tai tupo, on Suomen talouden kannalta parempi. Liittokierroksella liittojen kesken on yleensä nokittelua.

Jos päädytään liittokierrokselle, Grö-nin mukaan Ylemmät Toimihenkilöt YTN on näyttänyt voimansa. Tarvittaes-sa kyetään vaikka lakkoon. Vaikka lakot eivät ole toivottavia, ne ovat palkansaaja-puolelle laillinen keino osoittaa näke-myksiään, ellei sitä muuten kuunnella.

Vuonna 2013 Insinööriopiskelijaliit-toa johtava Mika-Matti Ojala sanoo, että epävakaus työmarkkinoilla vaikut-taa myös opiskelijoihin.

– Otsikoissa näkyvä epäsopu työnte-kijöiden ja työnantajien välillä antaa huolestuttavaa kuvaa nuorille opiskeli-joille.

Vaikea työmarkkinatilanne toimii toisaalta kipinänä ja lisää opiskelijoiden kiinnostusta työelämäasioita kohtaan.

Hämeenlinnan Insi-

nöörien edustaja Timo

Grön arvostaa palkan-

saajayhteistyötä, jota

tehtiin viime syksynä

Teollisuuden palkan-

saajat TP:n liittojen

kesken. Vierellä Keski-

Suomen Insinöörien

edustaja Eija Viitanen.

Kokoussalissa hyväksyttiin muun muassa UIL:n työmarkkinaohjesääntö ja viestintästrategia.

Digitaalisen elämäntavan edelläkävijä

Eniten tietoa, hyötyä & luettavaa!

Musta nahkavyöarvo 49,00 €

mB-LAHJA 2Musta nahkalompakkoarvo 32,00 €

mB-LAHJA 1 TAI

LISÄKSI

saat F-Secure

Tietoturvapaketin!TUTUSTU NYT!UUDISTUI!

Netistä tilaat nopeimmin:

Soita ilmaiseksi:

Tarjoustunnus:

Täytä, leikkaa irti ja postita heti!

+ valitsemasi LAHJA!

19€

Tilauksen

maksettu

itselleni lahjaksi 4 kk vain 19 €

VALITSEN TILAAJALAHJAKSI:

Nahkalompakon Nahkavyön

Tilaaja/maksajaSukunimi Etunimi

Lahjatilauksen saajaSukunimi Etunimi

ikka

+ valitsemasi LAHJA!

19€

Palauta lahjatilauskorttisi jo tänään! Postimaksu on maksettu puolestasi.

37

Tulos ja ilo yrittäjän arjessaAkavan yrittäjäseminaari 2013 perjantaina 1.2.2013 klo 15

Nordean auditorio, Satamaradankatu 5, Helsinki

Seminaariin mahtuu 90 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Ilmoittaudu viimeistään 18.1.2013 osoitteessa

www.akava.fi/yrittajaseminaari2013

Seminaariohjelma Ennen seminaaria tarjolla on kahvia ja virvokkeita klo 14.30 alkaen.

klo 15.00 Seminaarin avaus Akavan yrittäjätyöryhmän puheenjohtaja Jukka Kokkonen

klo 15.05 Akava yrittäjien asialla puheenjohtaja Sture Fjäder, Akava

klo 15.15 Yrittäjän pankkipalvelut pankinjohtaja Janne Karjalainen, Nordea Pankki Suomi Oyj

klo 15.30 Perusmyyjästä supermyyjäksi KTM Timo Rope, Rope Oy

klo 16.00 Vihaatko tyrkyttämistä — miten tuotteistat asiantuntijapalvelun? DI Jari Parantainen, Noste Oy

klo 16.30 Tauko, buffettarjoilu

klo 17.15 Yrittäjän oma hyvinvointi työterveyshuollon erikoislääkäri Anja Hallberg, Diacor Oy

klo 17.45 Liikunnasta ja ravinnosta imua yrittäjän arkeen Riitta Pallasvuo, Liike4k Oy

klo 18.15 Yrittäjätkö supersuorittajia? Annarita Koli, Eläke-Fennia

klo 18.45 Seminaarin päätös

Nimitys

Oikeustieteen ylioppilas Matti Andström on aloittanut Uuden Insinöörinliiton työsuhdeneuvo-jana. Hän neuvoo jäseniä työsuh-teisiin liittyvissä lakiasioissa. Vii-me kesänä hän ajoi kauhakuor-maajaa jätteenkäsittelylaitoksella.

Omat eläketietosi aina ajan tasalla www.keva.fi/elaketietosi

Omat eläketietosi aina ajan tasallaOmat eläketietosi -palvelussa tarkistat

kätevästi omat eläkkeeseen vaikuttavat

työsuhde- ja ansio tietosi sekä tarvit-

taessa täydennät tietoja helposti.

Voit myös katsoa arvion omasta eläk-

keestäsi eri ikävaihtoehdoissa.

Kunta-alalla, valtiolla, kirkossa tai

Kelassa työskentelevä: Palvelu on

käytettävissäsi, kun olet saanut

Kevan lähettämän työeläkeotteen.

Insinööri – älä ota kesäkissaa, ota insinööriopiskelijaKesäkissakampanja auttaa insinööriopiskelijoita ja työnan-tajia kohtaamaan toisensa erilaisten insinööritöiden mer-keissä. Jättämällä tiedot työtarpeistaan Kesäkissa-sivuille työnantaja voi olla varma, että haku kohdistuu juuri tek-niikan alan osaajiin.

Opiskelijat löytävät sivuilta tekniikan alan kesätöitä, harjoittelupaikkoja, insinöörityöaiheita ja muita työllisty-mismahdollisuuksia.

Kesäkissakampanja on Insinööriopiskelijaliiton ja Uuden Insinööriliiton ylläpitämä, ilmainen palvelu.

Lisätietoja saa Anu Kaasalaiselta puhelimitse 0201 801 871 tai sähköpostitse anu.kaasalainen@uil.fi.

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

antaa AMK-insinöörille opettajan pedagogisen kelpoisuuden ammatillisiin oppilaitoksiin, ammatilliseen aikuiskoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön sekä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneelle myös ammattikorkeakouluihin.

Koulutus kestää 1–2 vuotta.

Koulutus järjestetään Kuopiossa, Lappeenrannassa, Porissa, Seinäjoella ja Tampereella. Tarjolla on myös verkko-opintomahdollisuus.

Lisätietoa koulutuksesta

Eeva Manni p. 03 245 2052 sekä Paula Larvala ja Meeri Rautio p. 03 245 2053

Ammatillinen opettajankoulutus

Lisätietoa

38

Turkulainen Pekka Liimatainen on tieinsinööri henkeen ja vereen. Täl-lä hetkellä hän on Elinkeino-, lii-

kenne- ja ympäristökeskusten, julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn päätoiminen luottamusmies. Takana on yli 30 vuotta virkauraa suomalaisten tei-den, siltojen ja risteysten rakentamisen parissa.

– Työpaikan nimi ja tehtävät vain ovat välillä vaihtuneet, tiehallinnon eri tehtävissä muun muassa Turun tiepiiris-

sä työskennellyt Liimatainen sanoo.Hän edustaa liiton puheenjohtajistos-

sa julkista sektoria, jonka osuus jäsenis-töstä on noin 13 prosenttia. Liimataisen mielestä julkisen ja yksityisen puolen edunvalvonnan erot johtuvat ennen muu-ta työnantajasta.

– Julkinen sektori on työnantajana yhtenäisempi. Esimerkiksi valtiolla rahan koordinointi tapahtuu Valtion työmark-kinalaitoksen kautta, yksityisellä puolel-la työnantajana on paljon yrityksiä. Täs-

Teksti: Jari Rauhamäki Kuva: Minna Virolainen

Liimatainen povaa julkiselle sektorille kovia aikojaVuodesta 2008 lähtien Uuden Insinööriliiton varapuheenjohtajana

toiminut Pekka Liimatainen on huolestunut julkisen sektorin hou-

kuttelevuudesta työmarkkinoilla. Jos palkkaero yksityiseen sektoriin

edelleen kasvaa, julkisen puolen työnantajat huomaavat tuota pikaa

menettäneensä otteensa osaavasta henkilökunnasta.

tä johtuen neuvotteluprosessi on viras-toissa aika selkeä. Isännän direktiovalta näkyy ja kuuluu.

Pää on tulossa vetävän käteen

Liimatainen on valtion virkamiehenä nähnyt monia tuottavuusohjelmia, joilla on pyritty parantamaan julkisen sektorin tehokkuutta muun muassa henkilöstövä-hennyksillä, tehtävien siirroilla ja ulkois-tamisilla.

Vaalikaudella 2011–2015 edellisen hallituksen valtionhallinnon tuottavuus-ohjelma on korvattu vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Nimi vaihtui, tavoite ja keinot ovat jokseenkin entiset.

Liimataisen mielestä valtionhallin-non tehtävät ja niiden ajantasaisuus on syytä käydä aika ajoin läpi, mutta vähi-tellen pää on tulossa vetävän käteen.

Liiton ensimmäisen varapuheenjohtajan Pekka Liimataisen mukaan valtiolla osa lakeihin perustuvista tehtävistä jää tulevaisuudessa

hoitamatta.

39

Lahden Seudun Insinöörit pyörittää yhdis-tyksensä toimintaa jäsenmaksuilla. Puheen-

johtaja Antero Teittinen kysyy Länsi-Pohjan Insinööreiltä, onko heillä taloudelliset mah-dollisuudet toimia täysipainoisesti. Lisäksi lah-telaiset kysyvät, onko pohjoisessa eri kohde-ryhmille suunnattuja tapahtumia?

– Kyllä on, vastaa Länsi-Pohjan Insinöörien puheenjohtaja Juhani Tolvanen kumpaankin kysymykseen.

– Taloutemme pyörii hyvin. Takavuosina ostimme oman toimitilan ja vuoden suosituin tapahtumamme on täysin ilmainen jäsenille ja heidän perheilleen. Säännöllistä senioritoimin-taa on kuukausittain Kemissä lounaan mer-keissä ja Torniossa aamukahvien ääressä. Oulun seniori-insinöörien kanssa vierailemme vuorovuosina toistemme luona. Myös opiske-lijoiden kanssa on tiivistä yhteistyötä.

Mikä on paras tilaisuutenne viimeisen vuo-den aikana?

– Käymme vuosittain tutustumassa Lumi-linnaan, joka on Kemin kaupungin ja kemi-läisten yrittäjien rakentama lumirakennusten, liukumäkien ja jääveistosten täyttämä alue. Perinteinen tapahtuma on nuorempien jäsenien ja heidän perheidensä suosiossa. Viime maalis-kuussa lähes sata isiä, äitiä ja lasta oli mukana. Alkuun tarjottiin kahvia ja mehua ja yhdistyk-sen hallitus esittäytyi. Lumilinna-alueella vie-tetyn päivän päätteeksi kokoonnuimme yhdis-tyksen toimitilaan, missä oli tarjolla hernekeit-toa ja pannukakkua.

– Lumilinna on iso tapahtuma Kemissä ja sillä on vuosittain vaihtuvat teemat. Jo useina vuosina olemme valinneet vierailupäiväksi sel-laisen, jolloin on lapsille sopivia esiintyjiä. Tänä vuonna esiintyjinä oli muumeja. Nuor-ten perheiden on helppo lähteä mukaan, kun perheen pienimmät voi ottaa mukaan vaikka pulkan kyytiin. Insinööriporukassa olemista arvostetaan.

Pohjoisesta nappaa vinkki -sarja kaartaa keskelle maata Jyväskylään eli Keski-Suomen Insinöörien kotikonnuille.

Teksti: Kirsi Tamminen

– Hallinnossa monet viranomaistehtävät perustuvat lainsäädäntöön. Olemme tulossa tilanteeseen, jossa hen-kilöstön vähenemisestä johtuen hoidamme osan tehtävis-tä kunnolla, osan vasemmalla kädellä ja osan jätämme hoitamatta. Eikä kyse ole laiskuudesta vaan siitä, että kaikkea ei yksinkertaisesti ennätetä hoitaa.

Liimatainen muistuttaa, että valtion eri virastoista ja laitoksista on väkeä vähennetty jo vuosien ajan. Samaan aikaan tuottavuutta on kyetty parantamaan muun muassa uusilla tietokoneohjelmilla.

– Työtä helpottavia juttuja on tullut paljon, mutta samalla on tullut uusia, yllättäviäkin tehtäviä. Virastois-sa moni on joutunut perehtymään esimerkiksi kopioko-neen korjaukseen toimistohenkilökunnan vähennysten myötä.

Yt-neuvottelut ovat edessä

Liimataisen mukaan toimintamäärärahojen supistukset johtavat yt-neuvotteluihin ELY-keskuksissa. Luontainen poistuma ei riitä, kun henkilökunnan määrää pitäisi supistaa kymmenellä prosentilla. Määräaikaisuudet ja erilaiset EU-projektit hankaloittavat savottaa.

– ELY-keskuksissa on edessä tosi kovat ajat vuoden 2013 jälkeen, Liimatainen huokaa.

Hänen mukaansa julkisella puolella ihmiset ovat arempia siirtymään kokonaan uusiin työtehtäviin kuin yrityksissä, joissa erilaiset tehtäväkierrot ovat paljon arki-sempia. Liimataisen mielestä julkisten viranomaistehtä-vien hoitamisessa on akateemisen ja puoliakateemisen työn ja siihen vihkiytymisen piirteitä.

– Helmasynti on ottaa jatkuvissa hallinnon ja orga-nisaatioiden uudistuksissa vastaan työtä jopa enemmän kuin mitä pyydetään. Se aiheuttaa uupumusta, alentaa työkykyä ja pahimmillaan sairastumisen. Tarvitsemme julkisella sektorilla kovia tukitoimia, jotta muutosten vaikutuksia voidaan pehmentää.

Julkisen sektorin palkkakehitys on huolestuttava

Liimatainen myöntää, että Suomen kaltaisessa, vientiteol-lisuuden pärjäämisestä riippuvaisessa maassa julkinen sektori ei voi palkkaneuvottelukierroksilla sanella avaus-ta, määritellä avoimen sektorin palkanmaksukykyä. Val-tion ja kuntien pitäisi kuitenkin pystyä kilpailemaan osaavasta työvoimasta.

– Julkisella puolella palkkojen huono kehittyminen on vain voimistunut viime vuosina. Insinööreillä kuu-kausipalkan ero on 500 eurosta tuhanteen euroon. Kun työt eivät oleellisesti poikkea toisistaan, jälkeenjäänei-syyttä pitäisi pikemmin pystyä kuromaan umpeen kuin kasvattamaan.

– Jos näin ei tehdä, julkisen sektorin on vaikea olla kilpailukykyinen työnantaja työmarkkinoilla. Selvityk-set osoittavat, että monen julkisen puolen insinöörin ja diplomi-insinöörin palkkakehitys on tyystin pysähtynyt, töihin tullaan takuupalkalla ja palkkoja tarkistetaan vain sopimuskorotuksin.

– Mikäli kehitys jatkuu, valtion ja kuntien houkutte-levuudesta työmarkkinoilla on jäljellä vain rippeet, Lii-matainen toteaa.

40

1. Minkä ikäinen on suomalainen

työeläkejärjestelmä?

2. Voidaanko yöllä teettää työtä ilman

yötyökorvausta?

3. Mitä musiikkia soitettaessa tahtilaji

on aina 3/4?

4. Mitä luumenarvo kuvaa?

5. Solmiiko virkamies työsopimuksen?

6. Mikä oli suosituin kotimainen

joululaulu kaupallisissa radioissa

vuonna 2010?

7. Milloin ja millä YTN-

sopimustoimialalla päättyy viimeinen

raamisopimukseen perustuva

työehtosopimus?

8. Kuinka monta solistia Nightwish-

yhtyeessä on vuosien saatossa ollut?

9. Voiko työntekijän irtisanoutumisaika

olla pidempi kuin työnantajan

irtisanomisaika?

10. Kuka näyttelijä on esiintynyt

toistaiseksi useimmiten James Bondina

valkokankaalla?

KAKURO on japanilainen numero-

ristikko, jossa numerot ovat korvanneet

kirjaimet.

Jokaisessa ruudussa tulee olla luku

1–9. Rivin numeroiden summan tulee

vastata lukua mustassa ruudussa rivin

yläpuolella tai siitä vasemmalle.

Sama luku esiintyy vain yhden kerran

jokaisessa summassa. Parittomat luvut

ovat harmaissa ruuduissa, parilliset val-

koisissa ruuduissa.

Ratkaisu on verkkolehden sivuilla

www.insinoori-lehti.fi.

Oikeat vastaukset ovat

Uusi Insinööri -verkkolehdessä osoitteessa:

www.insinoori-lehti.fi

28 8 9 14 17 17 20 27

3030

22

338

11

87

316

25

246

187

26

424

154

1942

11

1024

7 14

716

8

34 23

Bulls

Uusi Insinööriliitto UIL ry:n keilamestaruuskilpailut Riihimäellä 14.1.–24.2.2013

Pelitapa: 6 sarjaa eur.

Tasoitukset: keskiarvotasoitukset 215 –70 %

max. 40 pist. / sarja

Viimeinen kilpailuerä 24.2.2013 Klo 14:30

Kilpailumaksu: 30 €

Samalla osallistut Paloheimon keilaajien talvikisaan

Kilpailusarjat: Henkilökohtainen kilpailu

Parikilpailu (2 x 6 sarjaa)

Joukkuekilpailu (4 x 6 sarjaa)

Parikilpailuun ja joukkuekilpailuun on joukkueet nimettävä ennen

joukkueen ensimmäistä kilpailusuoritusta

Aikavaraukset: Rixu Bowling

Pohjolankatu 8, 11120 Riihimäki

Puh. 040-535 3587

Kilpailunjohtaja: Jarmo Palkia

Tulospalvelu: www.keilahalli.com

Järj. Paloheimon keilaajat ry

Kisaa koskevat kysymykset osoitteeseen tarja.antila@hyri.net

(Hyvinkään-Riihimäen insinöörit ry).

ajankohtaista jäsenpalvelusta

Alennushakemuksen aika on nyt, mikäli sinulla tänä vuonna on oikeus

hakea jäsenmaksun alennusta esimerkik-si työttömyyden, ulkomailla oleskelun tai perhevapaiden vuoksi. Alennushakemus pitää tehdä heti, kun voi osoittaa alennus-perusteen sekä sen keston. Hakemus on kuitenkin tehtävä viimeistään vuoden loppuun mennessä.

Lisätietoa on osoitteessa www.uil.fi > Edut ja palvelut > Jäsenpalvelu > Usein kysyttyä.

Lähetämme alkuvuodesta ensi vuo-den jäsenmaksulaskut. Niiden mukana on hyödyllistä tietoa muun muassa insi-

nöörien ja muiden tekniikan alan ammattilaisten palkkauksesta sekä jäseneduista.

Ensi vuoden jäsenmaksutau-lukko on aiemmin mainitussa net-tiosoitteessa.

Pitämällä jäsenmaksusi ajanta-saisina varmistat useiden etujen pysymisen käytettävissäsi.

Jäsenkortit ovat kaksivuotisia, joten ensi vuonna emme lähetä auto-maattisesti uusia, vaan ne ovat voimassa helmikuun 2014 loppuun saakka. Jos olet kadottanut jäsenkorttisi, pyydä uusi jäsentietopalvelusta jasen@uil.fi.

Viimeiset hetket jäsenmaksualennuksen hakemiseen

Lisäksi sivustolla on mahdollista ottaa käyttöön aktiivien sivut. Näillä kir-jautumisen vaativilla suljetuilla sivuilla yhdistyksen toimijat voivat jakaa asiakir-joja, käydä keskusteluja ja suunnitella yhdistyksen toimintaa.

Lisätietoa UIL-kanavasta ja sen käyt-töönotosta on yhdistysten viestintävas-taavien materiaalipankissa UIL:n netti-sivuilla. Lisäksi Yhdistysavain.fi -palve-luun voi tutustua osoitteessa www.yhdis-tysavain.fi.

Jäsenjärjestöjen

UIL-kanava verkossa

Uusi Insinööriliitto tarjoaa jäsenjärjes-töille mahdollisuuden rakentaa verk-

kosivunsa käyttäen Yhdistysavain.fi -pal-velua.

Palvelun käyttö on jäsenjärjestöille maksutonta, sillä liitto maksaa Yhdistys-avaimeen perustettuun UIL-kanavaan siirtyville yhdistyksille Start-tason kotisi-vupaketin.

UIL-kanavan avulla yhdistykset saa-vat käyttöönsä yhtenäisen sivupohjan. Jäsenjärjestöjen yhteinen ilme on raken-nettu sivuston otsikkobanneriin, muuten sivujen sisältö ja ulkoasu ovat yhdistysten vapaasti muokattavissa ja personoitavissa.

Valmiin sivupohjan lisäksi UIL-kanavan etuja on sivujen helppokäyttöi-syys.

Sivustolla on käytössä monipuoliset työkalut kuten uutis- ja keskustelupalsta, tapahtumakalenteri, sähköiset lomak-keet sekä kuvagalleriat.

42

KESKUSTOIMISTO

Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

puhelin 0201 801 801,

faksi 0201 801 880

avoinna arkisin klo 9–16 www.uil.fi

sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

TOIMINNAN JOHTO

puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810

1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen,

040 0524 191

varapuheenjohtaja Matti Häkkinen,

040 552 4431

varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää,

050 334 1191

johdon assistentti Teija Hyvärinen,

0201 801 811

HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ

johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814

talouspäällikkö Paula Mauno,

0201 801 860

talousasiainhoitaja Anneli Lohva,

0201 801 866

pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen,

0201 801 867

talousassistentti Riitta Malinen,

0201 801 808

TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ

johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840

assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851

elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari,

0201 801 839

Asiamiestiimi

edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen,

0201 801 817

Asiamiehet

Elina Das Bhowmik, 0201 801 844

Jani Huhtamella, 0201 801 835

Tapio Soltin, 0201 801 855

Juha Särkkä, 0201 801 843

Projektitiimi

projektipäällikkö Tommi Grönholm,

0201 801 848

asiamies Mikko Sormunen, 040 721 6879

Lakimiestiimi

johtava lakimies Kati Hallikainen

Työsuhdelakimiehet

Jemina Fabritius, Maria Jauhiainen,

Eeva Salmi,Tiina Savikko, Jukka Siurua,

Niina Suvanto ja Satu Tähkäpää

assistentti Paula Tapani

Työsuhdeneuvoja

Matti Andström

JÄRJESTÖ- JA KENTTÄYKSIKKÖ

järjestöjohtaja Mikko Wikstedt,

0201 801 872

assistentti Mervi Kinnunen,

0201 801 823

assistentti Marja Riihimäki,

0201 801 865

Jäsentietopalvelu

jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt,

0201 801 862

kehitysasiantuntija Tarja Salmi,

0201 801 837

jäsensihteerit Susanna Aintila,

Tuula Bodman, Eero Husari, Atte Lepistö

ja Tarja Mörsky

Järjestötoiminta

asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824

toimistoemäntä Seija Welling,

0201 801 868

Tietohallinto

tietohallintopäällikkö Kari Malinen,

0201 801 825

järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju,

0201 801 818

Viestintä

viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki,

0201 801 847

toimituspäällikkö Ilona Mäenpää,

0201 801 826

toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819

verkkotiedottaja Minna Virolainen,

0201 801 827

Alueasiamiehet

Etelä-Suomi

alueasiamies Minna Anttonen,

0201 801 886

Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

Häme ja Keski-Suomi

alueasiamies Olli Backman,

040 579 5116

Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä

Itä- ja Kaakkois-Suomi

alueasiamies Marjo Nykänen,

0201 801 836

Microkatu 1, (PL 1199), 70211 Kuopio

Länsi-Suomi

alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856

Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori

Pohjois-Suomi

alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859

Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu

KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ

johtaja Hannu Saarikangas,

0201 801 820

assistentti Anne Herne, 0201 801 841

Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta

tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner,

0201 801 828

tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori,

0201 801 829

tutkimusasiamies Taina Hämäläinen,

0201 801 870

Urapalvelut

urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen,

0201 801 821

asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871

Opiskelija-asiat

info@iol.fi

asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871

asiamies Juha Manu, 0201 801 830

asiamies Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875

projektiasiamies Tero Rinne,

0201 801 832

assistentti Vassa Honkanen,

0201 801 834

assistentti Afsaneh Palomäki,

0201 801 831

kenttäasiamies Mikko Kinnunen,

0201 801 874

kenttäasiamies Jaana Kuorelahti,

0201 801 873

työsuhdeneuvonan palveluaika

klo 9–13.30

0206 93 858, lakimiehet@uil.fi

jäsentietopalvelun palveluaika

klo 10–14 ma–ti, to–pe

0206 93 877, jasen@uil.fi

järjestöyhteydet

Jäsenjärjestöjen toimistot

Helsingin Insinöörit HI ry

Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

järjestösihteeri Jaana Kälviäinen,

toimisto@helins.fi, www.helins.fi

Hyvinkään-Riihimäen Insinöörit ry

Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki

toimisto@hyri.fi, www.hyri.net

Hämeenlinnan Insinöörit ry

Puusepänkatu 5, 13111 Hämeenlinna

www.uil.fi/hml

Keski-Suomen Insinöörit ry

Keskustie 22 A, PL 454, 40101 Jyväskylä

www.ksinsinoorit.com

Lahden Seudun Insinöörit ry

Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti

lsi@lsi.fi, www.lsi.fi

Lapin Insinöörit

Korkalonkatu 18 C,96200 Rovaniemi

www.lapininsinoorit.fi

lapininsinooritry@pp.inet.fi

Lounais-Suomen Insinöörit LOUSI ry

Rätiälänkatu 10, 20810 Turku

www.lousi.fi

Länsi-Pohjan Insinöörit

Meripuistonkatu 16, 94100 Kemi

lansipohjan.insinoorit@gmail.com

www.uil.fi/lpi

Merenkurkun Insinöörit MeKi ry

Olympiakatu 16, 65100 Vaasa

www.meki.fi

Mikkelin Insinöörit ry

Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli

www.mikkelininsinoorit.fi

Satakunnan Insinöörit ry

Isolinnankatu 24, 28100 Pori

toimistosihteeri Pia Luovula

sati@satakunnaninsinoorit.fi

www.satakunnaninsinoorit.fi

Tampereen Insinöörit ry

Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere

toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen

toimistosihteeri Kaisu Lämsä

toimisto@tampereeninsinoorit.fi

www.tampereeninsinoorit.fi

Tietoalan toimihenkilöt ry

Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

www.tietoala.fi

HELSINGIN INSINÖÖRIT OTTY ry TUIKE ry

LOUSI

mennen tullen Tämä on viimeinen mennen tullen -palsta.

43

joulukuun luuppi

Hyvinkääläinen pitkän linjan

insinööriyrittäjä Martti Similä

vertaa suomalaisyrittäjän ase-

maa koulukiusattuun. Yrittäjiä

eivät kiusaa opettajat, vaan

maan hallitus ja eduskunta.

Hyvinkään-Riihimäen Insinöörien varapuheenjohtajana viimeisiä viikkojaan viettävä Martti Similä

on seurannut keskustelua suomalaisesta yrittäjyydestä vuosikymmeniä. Maahan kaivattaisiin tälläkin hetkellä lisää kasvu-yrittäjyyttä.

– Yrittäjyyden helpottamisen sijasta säännöksiä kuitenkin koko ajan kiriste-tään, hän sanoo.

Similä luettelee pitkän listan yrittäjän elämää vaikeuttavia asioita. Rakennus-määräykset haittaavat pienempien tuo-tantolinjojen perustamista, ajoaikasään-nöt kieltävät kuljettajayrittäjää tankkaa-masta viikon seitsemäntenä päivänä, vaikka edes normaali 40 tunnin viikko-työaika ei ole täyttynyt. Oppisopimus-koulutukseen on puolestaan rakennettu malli, jonka noudattaminen on yksinyrit-täjälle taloudellisesti kohtuuton.

– Uutta yrittäjyyttä ei näin synny, hän toteaa.

Yrittäjän arjen tuntee harva

Similä kertoo eduskuntaan nousseen insinööri Jari Larikan todenneen kansan-edustajaksi tulonsa jälkeen, että eduskun-nassa on vain muutama henkilö, joka ymmärtää pienyrittäjän elämää ja asemaa.

– Suurimmalla osalla edustajista on sellainen käsitys, että yrittäjällä on poh-jaton kassa, josta voi jaella kaiken maail-man vaaliavustuksia, Similä sanoo.

Hän teki aikanaan selvityksen Lippo-sen hallituksen yritystoimintaa paranta-vista laeista. Similän mielestä tulos oli paljastava.

– Noin kahdestasadasta laista kol-masosa käsitteli alkoholia ja tupakkaa, vain kolme koski ajatustyöstä palkkansa saavaa yrittäjää. Näistäkin kaksi huonon-si silloin heidän asemaansa, hän kertoo.

Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Kilometrikorvauksen rukkaaminen virhe

Uusin kyseenalainen esimerkki pienyrit-täjän tukemisesta on Similän mielestä hallituksen kaavailema kilometrikor-vauksen remontti. Hän painottaa, että elinkeinon harjoittaminen edellyttää joustavaa liikkumista myös harvaan asu-tuilla seuduilla, missä julkisen liikenteen palvelut ovat heikot.

– Teollisuutta on paljon juuri siellä, kehä kolmosen ulkopuolella. Valitetta-vasti vain kilometrikorvauksista oli sovit-tu ”lehmäkauppana” jo hallitusneuvotte-luissa, Similä sanoo.

Hän on valmis hyväksymään kilomet-rikorvauksen muutoksen, jos samalla eri alojen yrittäjät laitetaan tasa-arvoiseen asemaan henkilöauton arvonverokohte-lussa. Yksinyrittäjän ei kannata hankkia kahta autoa, joista toinen on arvonlisäve-rollinen yksityisauto ja toinen arvonlisäve-rovapaa yritysauto.

– Arvonlisäverovapaa auto muuttuu nykyvero-ohjeilla heti arvonlisäverolli-seksi, kun sillä käy työmatkan aikana hakemassa kahvipaketin ja kukkapuskan tädille, jonka luona on matkalla yötä, Similä puuskahtaa.

EU:n komissio oikeilla jäljillä

Euroopan unionin komissio yrittää uudella Pienet ensin -aloitteella keventää pienten ja keskisuurten yritysten säänte-lytaakkaa, saada niille rahoitusta, yksin-kertaistaa niitä koskevaa lainsäädäntöä ja keventää hallinnollisia rasitteita.

Aloitteessa painotetaan pk-yritysten itsensä osallistumisen tärkeyttä säännös-tön uudelleentarkastelussa.

Similä on tutustunut komission ehdo-tuksiin pienyrittäjäinsinöörin näkökul-masta. Joistakin kohdista hän on samaa mieltä, kuten esimerkiksi mikroyritysten vapauttamisesta tiettyjen säännösten, kuten työaikadirektiivien säännösten soveltamisesta.

– Enemmän toivoisin helpotuksia korkeasti koulutettujen henkilöiden, kuten insinöörien, yrittämisen edellytyk-sille, Similä sanoo.

Hänen mielestään komission ehdo-tuksissa ei ole riittävästi huomioitu hen-kisen työn tekijöiden yrittämisen erikois-laatua.

– Näihin seikkoihin voi liiton yrittä-jävaliokunta ottaa kantaa, kun se valmis-telee lausuntoa komission aloitteeseen.

Tuotekehittäjä ja insinööriyrittäjä Martti Similä on ollut yli kymmenen vuoden ajan

puuhamiehenä sekä Uuden Insinööriliiton että Akavan yrittäjävaliokunnissa.

Insinööriyrittäjä perää aitoa tukea yrittäjyydelle

Uusi Insinööri -lehti toivottaa

Iloista joulua ja valoisaa uutta vuotta