4/2011

Tes tarjoaa palkallista isyysvapaata

2

sisältö

Kannen kuva: Timo Hartikainen

Niina Salmi (oik.) ja Anna-Maija Kankare järjestävät Ala-Kymen Insinööreille edun-valvontakoulutusta.

Pääkirjoitus ............................................... 5

•Edunvalvontaontärkeinjäsenetu

Uutisia ..................................................... 6

Kolumni.................................................... 8

•Innovatiivisetinsinööritbulkkipaineidenpuristuksessa

Puheenjohtajan palsta ................................ 9

•Valmistautukaakesälomaanhuolella

Edunvalvontaa – jäsenetuja ja -palveluja .... 10

•Testakaaisillekuusipäivääpalkallistavapaata•Edunvalvontakoulutusonkysyttyä•Ala-Kymessäopiskeltiintyösuhteenpelisääntöjä•Ottysparraatyöttömiä•Jäsenetujamoneenlähtöön•Ammattikuntaylpeyttäammattikuntatunnuksilla

•Nokia-kiertueellakatsottiintulevaan•Liittokohtaisiinsopimuksiin

Osaaminen .............................................. 22

•Taitaja-kilpailussanuortenammattitaitoesiin•KuopionInssit-lehtipalveleejäsenkuntaa

Vapaa-ajalla ............................................ 26

•Unohdalomallaturhatieto

Maailmalta .............................................. 28

•Mittatäynnäloputontajoustamista

Totta ja tutkittua ..................................... 30

•Mitäinsinööritarvostavattyöelämässä•Oikeutta•Lakiavopuolisoidenyhteistaloudenpurkamisesta

Tapahtumia ............................................. 33

Opiskelija-asiaa ....................................... 34

Edustajakokouksessa päätettyä ................. 36

SATI 70 vuotta ........................................ 38

Vetoomus insinöörikoulutuksen laadun puolesta ....................................... 39

Kakuro ja 10 kysymystä ............................ 40

Jäsentietopalvelu tiedottaa ....................... 41

Järjestöyhteydet ....................................... 42

13

18 Tommi Grönholm (vas.) ja Markku Korsumä-ki ihastelivat UIL:n stressipalloja Nokia-kier-tueella.

3InsInöörIUUSI

6.6. numero 4/2011

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja mui-den tekniikan ammattilaisten järjestölehti.Aikakauslehtien liiton jäsen.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ryNya Ingenjörsförbundet UIL rf

Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs00520 HelsinkiPuhelin, vaihde 0201 801 801Faksi 0201 801 880www.uil.fi

Päätoimittaja/ToimituspäällikköIlona Mäenpää 0201 801 826

ToimittajaKirsi Tamminen 0201 801 819

TaittoKaaripiste Oy

Ilmestymispäivät 20111.9., 6.10., 10.11., 15.12.

Tarkastettu levikki 60 995 kpl (26.1.2011)

Painos 63 000

Osoitteenmuutoksetpuh. 020 693 877

Painopaikka Oy Scanweb Ab

Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat

Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 €Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 €1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 €1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 €

Tilaushinta 50 €/vuosikerta

Ilmoitukset ja tilauksetKirsi Tamminen 0201 801 819

ISSN 1796-8178

22 Taitaja-kilpailu nostaa esille nuorten ammattitaidot ja kan-nustaa insinööriopettajia, tietää kilpailujohtajana toiminut in-sinööri Ilkka T. Kemppainen.

Hyvää kesää Uusi Insinööri -lehden lukijoille

Tiesithän, että järjestömme jäsenenä voit saa-da itsellesi ja perheellesi henki- ja tapaturma- vakuutuksen jopa puoleen hintaan.

Tutustu vakuutukseen osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. Samalla voit

tehdä laskelman siitä, kuinka perheesi pärjäisi jos et olisi huolehtimassa heistä. Kun ostat vakuutuksen verkkokaupasta, säästät ensimmäisen vuoden maksusta 10 % lisää.

www.henkivakuutuskuntoon.fi

NYT VOIT SAADA HENKI- JA TAPATURMAVAKUUTUKSEN JOPA 50 % EDULLISEMMIN.

AJATTELE MUITA. VAKUUTA ITSESI.

NETISTÄ-10%

5InsInöörIUUSI

Edunvalvonta on tärkein jäsenetu

Ammattiyhdistysliikkeen tärkein tehtävä on työntekijöiden etujen valvonta. Sellaiset itses-täänselvyydet kuin viisipäiväinen työviikko, vä-

himmäispalkka, palkalliset lomat tai säännöllinen työ-aika ovat aikoinaan olleet vallankumouksellisia ideoita.

Palkka on työsuhteen tärkein ehto. Tälläkin hetkellä insinöörien ja muiden ylempien toimihenkilöiden vuo-den palkankorotuksista neuvotellaan neljällä eri alalla

– teknologiateollisuudessa, ICT-alalla, suunnittelu- ja konsulttialalla sekä energia-alalla.

Edunvalvonnan lisäksi liitto tarjoaa jäsenilleen mo-nipuolisia ja korkealaatuisia jäsenetuja, kuten asiantun-tijapalveluita, koulutusta, toimenvälitystä, vakuutuksia ja mökkejä vapaa-ajan viettoon liittyen sekä monen-laista kulttuuritarjontaa jäsenyhdistysten kautta.

Tässä lehdessä esittelemme liiton jäsenetuja ja -pal-

veluita laidasta laitaan. Kerromme korkealaatuisesta koulutustarjonnasta, työllistymistä edistävistä mahdol-lisuuksista, konkreettista rahanarvoisista jäseneduista sekä myös tes-toiminnan myötä jäsenille saaduista eduista.

Uunituoreen järjestötutkimuksen mukaan paras ar-vosana liitolle irtoaa asiantuntijapätevyydestä ja jäsen-palvelutarjonnasta. Liitto koetaan ammattikunnan etu-järjestönä, joka toimii jäsentensä tukena ja myös eetti-sesti.

Summa summarum, tärkeimpinä kehitysalueina järjestötutkimukseen vastanneet pitävät vaikuttamista palkkaukseen ja työsuhteen ehtoihin. Työsuhteen ehto-jen säilyminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Jokai-sen ehdon pysyvyys on kiinni ay-liikkeen tehokkuu-desta. Ja tehokkuus taas luodaan järjestäytymällä.

pääkirjoitus

Kesäkuu 2011 Ilona Mäenpääilona.maenpaa@uil.fi

6

uutisia

UIL:n ja RIA:n yhteistyösopimus päivitettiin

n Uusi Insinööriliitto UIL ry ja Raken-nusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry päi-vittivät helmikuussa yhteistyösopimuk-sensa. Yhdistykset pyrkivät yhteisillä toi-menpiteillään parantamaan edustami-ensa ammattikuntien ammatillisia val-miuksia, työskentelyedellytyksiä, edun-valvontaa ja työsuhdeturvaa.

RIA on meille läheinen yhteistyö-kumppani ja meidän on helppo löytää yhteisiä linjauksia eri asioissa, kuten viime aikoina A2-kysymyksessä ja IAET-kassan hallinnossa, sanoo UIL:n puheen-johtaja Pertti Porokari.

RIA:n puheenjohtaja Pekka Kampman (vas.) ja Pertti Porokari allekirjoittivat yhteistyö-asiakirjan.

n Akavan liittokokous valitsi toukokuussa Akavan uudeksi puheenjohtajaksi Sture Fjäderin, joka oli Suomen Ekonomiliiton ehdokkaana puheenjohtajakilvassa. Hän on koulutukseltaan kauppatieteiden mais-teri ja valtiotieteiden kandidaatti.

Sture Fjäder, 53, siirtyy Akavan pu-heenjohtajan tehtävään kaudelle 2011–2015 Suomen Ekonomiliiton edunval-vontajohtajan tehtävästä. Fjäder on työs-kennellyt Suomen Ekonomiliitossa

useissa eri tehtävissä vuodesta 1989 al-kaen. Hänellä on pitkä kokemus luotta-mustehtävistä Akava-yhteisössä, ja hän on ollut Akavan hallituksen jäsen vuodesta 1995.

Fjäder haluaa tehdä Akavasta ny-kyistä merkittävämmän yhteiskuntapo-liittisen vaikuttajan ja keskustelijan.

– Aktiivisuus ja aloitteellisuus suh-teessa puolueisiin, yhteiskunnallisiin toi-mijoihin ja sidosryhmiin ovat avain-

Sture Fjäder valittiin Akavan puheenjohtajaksi

asioita uuden ajan Akavassa, Fjäder to-teaa.

Akavan painoarvo tulee niin sen ak-tiivisesta kasvusta kuin siitä tosiasiasta, että akavalaiset toimivat laajasti yhteis-kunnan eri sektoreilla asiantuntija-, esi-mies- ja johtotehtävissä. Näiden faktojen tulee Fjäderin mukaan näkyä entistä enemmän myös vaikuttamistyössä.

Fjäder listaa yhdeksi päätehtävistään Akavan johdossa myös yksityisen ja jul-kisen sektorin yhteistyön pitämisen suju-vana.

– Toimiva ja tehokas julkinen sektori on ollut perinteisesti Suomen kilpailu-valtteja kansainvälisestikin. Akavan pu-heenjohtajana teen työtä, jotta näin tulee olemaan jatkossakin. Julkisen sektorin toimivuuden tulee perustua talouden kasvuun, tuottavuuden lisääntymiseen taloudessa yleisesti ja tarvittaviin resurs-seihin, Fjäder kertoo.

Liittokokous äänesti puheenjohtajan valinnasta. Vaali ratkesi Fjäderin hyväksi ensimmäisellä kierroksella. Äänestyk-sessä annettiin 792 ääntä.

Laura Oja

7InsInöörIUUSI

Voimalamuseo avautui yleisölle

n Helsingin Vanhankaupunginkoskella sijaitseva Voimalamuseo on avautunut jälleen yleisölle. Voimalamuseoon voivat tutustua niin ryhmät kuin yksittäiset kä-vijät 5.4.–30.9.2011 Tekniikan museon aukioloaikoina.

– Voimalamuseo ja Tekniikan museo muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuu-den, jossa osa rakennuksista on säilynyt lähes autenttisina teollisuusperintökoh-teina. Museot tutustuttavat alueen vuo-sisataisiin teollisuusperinteisiin, iloitsee museonjohtaja Marjo Mikkola.

Voimalamuseo kertoo Helsingin teol-lisuusperinteistä. Entisen vesilaitoksen turbiinipumppulaitos, vesivoimalaitos ja höyryvoimala muodostavat Voimalamu-seon. Esillä ovat alkuperäiset vesivoi-malla toimivat pumput, joiden avulla kaupunkilaiset saivat juomavetensä vuo-desta 1876. Vesilaitoksen toiminta Van-hassakaupungissa päättyi 1970-luvun alussa.

Voimalamuseo vaalii alueen teollista perintöä tuottamalla kuluttajille ympäris-töystävällisesti sähköä. Helsingin Energia on kunnostanut vesivoimalaitoksen van-han turbiinin ja generaattorin, jotka on alun perin otettu käyttöön vuonna 1911.

Helsingin kaupunginmuseo luopui kesällä avoinna olleen Voimalamuseon yl-läpidosta elokuussa 2010. Nyt uudelleen avattu Voimalamuseo sijaitsee Vantaan-joen suulla osoitteessa Hämeentie 163.

neuvottelujohtajan palsta

Ismo Kokko

neuvottelujohtaja

Teknologiateollisuus neuvottelee tosissaan vasta syksylläTeknologiateollisuuden ylempien toi-mihenkilöiden neuvotteluja käytiin voimassa olevan työehtosopimuksen mukaisesti toukokuussa. Varsinaista sa-nanmukaista neuvottelua ei mielestäni kuitenkaan käyty, vaan noina päivinä täytettiin lähinnä sopimuksen tuomaa velvoitetta istua vastapuolen kanssa sa-man pöydän ääreen. Uskon molempien osapuolten miettineen jo todellisia neu-votteluja syksyllä, siinä määrin kesyä käyty keskustelu todellisuudessa oli.

Teknisesti katsoen neuvottelut kariutui-vat ensisijaisesti palkankorotusmalliin. Meidän tavoitteemme neuvotteluihin lähtiessä on ollut selkeä valtakunnalli-nen yleiskorotus kaikille sopimusalueen ylemmille toimihenkilöille. Teknologia-teollisuus puolestaan haluaa viedä pal-kanmuodostuksen ja palkkaneuvottelut työpaikkatasolle luottamusmiesten ja yritysjohdon neuvoteltavaksi.

Työpaikoilla lähdettäisiin heidän mallissaan puhtaalta pöydältä ja pal-kankorotusten kohdistuminen jäisi siis luottamusmiehen ja yrityksen välille. Tämä ei meidän näkemyksemme mu-kaan ole oikeudenmukainen eikä näin hyväksyttävissä oleva malli, vaan liitto-tasolla on sovittava korotuksista, jotka tulevat jokaiselle pärstäkertoimeen kat-somatta.

Tämä lisäksi yritys voi palkita omas-ta mielestään tuloksekkaita työntekijöi-tään oman halunsa mukaan – omasta rahapussistaan. Voidaan siis sanoa, että periaatteelliset näkemyserot ovat varsin suuret ja kun todellinen takaraja on vas-ta syyskuun lopussa, ei varsinaista neu-votteluyritystä suoraan sanoen syntynyt.

Palkankorotustasosta ei oikeastaan kes-kusteltu, sillä teknologiateollisuus ei pyynnöstä huolimatta suostunut esittä-mään tarjousta palkankorotusten kus-tannusvaikutukseksi. Me esitimme oman näkemyksemme 4,3 prosentin yleiskorotuksesta avoimesti ja peruste-limme sen yritysten hyvällä taloudelli-sella tilanteella.

Kaikilla teknologiateollisuuden pää-toimialoilla menee tilausten, talouden ja työllisyyden osalta kohtuullisen hyvin. Vientiteollisuuden odotetaan tänä vuon-na nousevan tuotannossa lähelle lamaa edeltävää tasoa ja meidän näkemyksem-me mukaan on oikeudenmukaista, että tätä menestystä jaetaan myös ylemmille toimihenkilöille. Me osallistuimme kah-den viime vuoden aikana talkoisiin me-netettyjen työpaikkojen, minimitason palkankorotusten ja tulospalkkioiden pudotuksen kautta, joten nyt täytyy olla myös meidän vuoromme.

Ristiriita pelkästään palkankorotusmal-lista on niin suuri, että odotamme syk-sylle kohtuullisen vaikeaa neuvottelu-kierrosta. Neuvottelujen tueksi tarvi-taan myös vahvaa jäsenten tukea. Roh-kaisevia viestejä on tullut, että olemme oikealla tiellä ja se luo mahdollisuuksia onnistumiselle.

Rohkaisevaa on myös se, että olem-me pystyneet hyvään yhteistyöhön sekä Metalliliiton että Ammattiliitto Pron kanssa ja uskallan sanoa meillä olevan enemmän yhdistäviä kuin erottavia in-tressejä tällä kertaa. Uskon tämän pitä-vän paikkansa myös meidän yhteisillä työpaikoillamme. Jatkakaamme tällä tiellä hyvin ansaitun kesäloman jälkeen.

8

kolumni Juha Siltala

Innovatiiviset insinöörit bulkkipaineiden puristuksessa

Raha on tiukalla niin yrityksissä kuin julkisella sek-torillakin, mutta jossain isännätöntä rahaa riittää väljemmin. Tekesin, Sitran, eläkeyhtiöiden ja Työ-suojelurahaston voimavarat on valjastettu todis-

telemaan Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n alaisten tutki-muslaitosten tueksi työelämän auvoisuutta, jotta työuria suostuttaisiin pidentämään alusta, keskeltä ja lopusta.

On kuulemma pelkkää itseään toteuttavaa negatiivisuus-harhaa, että työntekijät joutuisivat tekemään enemmän ja epävarmemmilla ehdoilla saavuttaakseen edes entisen ansio-tasonsa. Ja jos niin kenties olisikin, parantunut tuottavuus on toki nähtävä yhteisenä etuna.

Kiristyneet vaatimukset kompensoidaan sellaisilla myön-teisillä muutoksilla kuin organisaatiomullistukset, jatkuva uuden oppimisen pakko, pakollinen tiimityö ja aikajoustot. Koska näitä ei ole viime ajoilta puuttunut, työelämän laatu on siis todistettavasti parantunut.

Kun 70 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä siis kokee työpaineita uupumuksen rajoille, he kokevat ilmeisen har-haisesti: päät tai ainakin asenteet pitäisi vaihtaa. Ylempien toimihenkilöiden omat kyselyt korostavat kaiketi vain on-gelmia, kun työtahdin kerrotaan kuluneen laman aikana vain kasvaneen, vaikka stressinhän piti olla häviämään päin.

Ennakoimattomat muutokset ja jäljelle jäävien työmää-rän kasvu jokaisten yt-neuvottelujen jälkeen pelottavat val-lan suotta asiantuntija-ammateissa työskenteleviä.

Finanssitalouden kriisi on ovelasti kanavoitu muutosvaa-timuksiksi työntekijöille, vaikka nämähän olisivat hyvin pe-rustein voineet suunnata omat muutosvaatimuksensa tuo-tantotaloutta ahdistavaan finanssivaltaan.

Työajan lisäämisvaatimusten peruste, velkakriisi, syntyi jälleen kerran siitä, että yksityisten keinottelijoiden tappiot kaatuivat pankeille ja pankit puolestaan valtioille, jotka nyt ovat joutuneet säästökurimukseen samalla kun yksityinen talous notkahti syvään kuoppaan ennen horjuvaa paluutaan kasvu-uralle.

Viime vuosikymmeninä talouskasvua on luotu paina-malla rahaa ja johtamalla likviditeettiä johdannaisinstru-menteista monikymmenkertainen määrä verrattuna reaali-talouden arvon. Virtuaalivaluutta haihtuu savuna ilmaan, jollei se löydä tuottavia sijoituskohteita.

Siksi jäljellä olevien teollisuusyritysten on kilpailtava vel-kavivulla toimivien rahastojen kanssa tuotoista ja valtiot sa-neerataan yritystaloudellisesti.

Kun pääoman tuottavuusvaatimus ulottuu entistä laa-jemmalle, elämän vauhti kiihtyy ja yksilölliset riskit kasva-vat. Yksittäisen työntekijän on tulosyksikkönsä tavoin todis-teltava ylivertaisuuttaan ja äärellisen ihmisen haalittava port-folioonsa äärettömän maailman kaikki tarjonta ollakseen riittävän hyvä.

Riittävyys pakenee benchmarkien myötä ulottuvilta, kun eilisen huippusuoritusta tarjotaan tulosneuvottelujen itsestään selväksi lähtökohdaksi. Ihmiset masentuvat, jos haasteet ylittävät resurssit. Työntekijät eivät enää kohtuulli-sin ponnistuksin selviä kohtuulliseen elämään; ellei etene, uhkaa pudota ihmisarvoisesta elämästä. Kohtuus on kiel-letty. Ahneus ei ole vain asennevamma vaan adaptaatio. Sta-tusahdistus tekee kanssakäymisestä kovaa.

Kun kustannussäästöt korvaavat strategian, päädytään kilpailemaan hinnalla ja mittakaavalla. Suomi pärjää Kiinan ehdoilla harvoin. Tihentyvin tarkistusvälein tehtävät tuot-tavuusmittaukset ja saneeraukset heikentävät työntekijöiden luovuutta. Kognitiivi-nen jousto kävisi mah-dolliseksi, jos työssä koettaisiin mielihyvää.

Ollakseen joustava ihmisen täytyy olla jos-sain suhteessa turvassa. Silloin luokittelukate-goriat avartuisivat nä-kemään yhtäläisyydet erojen takaa ja innovaatioita syntyisi. Voimavaroja vapau-tuisi keskinäisestä riitelystä.

Uusin työolobarometrikin todistaa, että vuonna 2010 tuottavuus parani vain niissä organisaatioissa, joissa työelä-män laatu parani. Olen yhtä mieltä Tekesin tutkimusjohta-jan Tuomo Alasoinin kanssa ainakin siitä asiasta, ettei suo-malaisen insinöörin osaamista osata käyttää nykyisessä nu-merotuottavuustaloudessa hyödyllisimmällä tavalla.

Suomen historian professori, työelämätutkija

Kohtuus on kielletty. Ahneus ei ole vain asennevamma vaan adaptaatio.

InsInöörIUUSI 9

Kesäkuu 2011 Pertti Porokari

puheen-johtajan palsta

Tätä tekstiä kirjoittaessani ovat Akavan puheenjoh-tajavaalit vielä käymättä. Akava tarvitsee puheen-johtajakseen vahvan persoonan, jolla on vankka

kokemus liittojohtamisesta sekä riittävästi neuvottelu-kokemusta ja -taitoa. Erittäin tärkeätä on myös ymmär-tää talouden mekanismit ja omata valmiiksi hyvät suh-teet kaikkiin keskeisiin sidosryhmiin. Meidän hallituk-semme päätti tukea Tekniikan Akateemisten TEK:in toiminnanjohtajaa Heikki Kauppia Akavan puheenjoh-tajaksi.

Keskusjärjestöillä on edelleen merkittävä rooli kol-mikantaneuvotteluiden osapuolena sosiaali-, yhteis-kunta- ja veropoliittisissa kysymyksissä. Roolijako kes-kusjärjestön ja neuvottelujärjestöjen välillä tulee olla selkeä, että resursseja ei hukata päällekkäisyyksiin.

Akavan jäsenmäärä saattaa ohittaa hyvinkin pian keskusjärjestö STTK:n. Pelkkä jäsenmäärä ei kuiten-kaan tuo vaikutusvaltaa. Akavan on nostettava profiili-aan ja tehtävä parempaa yhteistyötä muiden keskusjär-jestöjen kanssa. Palkansaajakeskusjärjestöillä ei ole mi-

tään painoarvoa niin kauan kuin järjestöt ovat eripu-raisia keskenään. Puheenjohtajalla on suuri merkitys, sillä yhteistyö perustuu paljolti henkilöominaisuuksiin. Keskusjärjestön on vietävä asioita eteenpäin niin kuin sen jäsenliitot sitä ohjaavat. Järjestö ei voi koskaan sa-nella, mitä mieltä sen jäsenten tulee olla.

YTN:n tutkimuksen mukaan ylempiä toimihenki-löitä kutsutaan yhä useammin työtehtäviin kesken lo-man. Työnantajat tekevät tässä työntekijälle todellisen karhunpalveluksen, joka koituu lopulta vielä yrityksen tappioksi. Loman tarkoitushan on auttaa työntekijää palautumaan. Vaikka työ olisi miten mielenkiintoista ja antoisaa, on hetkeksi syytä levähtää. Jos ehdoton pakko loman keskeytykselle tulee, muistakaa vaatia riit-tävä kompensaatio niin, että lomaa on riittävästi yhtä-jaksoisesti. Liitto auttaa mielellään vuosilomalain tul-kinnassa ja kompensaation sopimisessa. Pitäkää siis huoli, että rentoudutte riittävästi lomalla ja unohdatte työkiireet ja nautitte kesästä täysin siemauksin.

Kiireetöntä ja rentouttavaa lomaa!

Valmistautukaa kesälomaan huolella

10

edunvalvontaTeksti: Ilona Mäenpää n Kuvat: Timo Hartikainen

edunvalvonta – Tessit tuovat lisäetuja

SKOL:in TES takaa 18 arkipäivän pituiseen isyysvapaaseen liittyen palkan kuuden arkipäivän pitui-

selta isyysvapaajaksolta.Jouni Heikkinen piti isäkuukauden

tämän vuoden keväällä helmi-maalis-kuussa 14.2.–26.3. Isyysloman hän piti jo viime vuoden huhtikuussa heti Arttu-pojan syntymän jälkeen. Näin hän ei vielä päässyt nauttimaan Suunnittelu- ja konsulttialan työehtosopimuksen tarjo-

amasta uudesta etuudesta. Se saatiin neu-voteltua viime vuonna.

  Jouni Heikkinen tietää kuitenkin, että etu tulee tarpeeseen.

– Lisäetuus on erittäin hyvä, sillä se antaa isille mahdollisuuden lapsen kanssa olemiseen täydellä palkalla 6 arkipäivää, Heikkinen sanoo. Hän vastailee kysy-myksiin sunnuntai-illan ratoksi, kun äi-tienpäivä on juhlittu ja Arttu on päässyt unten maille.

Tes takaa isille kuusi päivää palkallista vapaataKuusi palkallista vapaapäivää isyyslomaan liittyen! Suunnittelu- ja konsulttialan työehtosopimus on tarjonnut jäsenilleen tätä mahdollisuutta viime vuodesta lähtien.

11InsInöörIUUSI

Jouni Heikkinen on töissä Pöyryn Kuopion toimistoilla. Siellä on muitakin isäkuukautta pitäneitä. Ja asiaan suhtau-dutaan hyvin myönteisesti.

– Toivottavasti etuudet saadaan muil-lekin aloille seuraavissa neuvotteluissa. Neuvottelukeinoja en tunne, ehkäpä pi-täisi vedota eri alojen työntekijöiden ta-sapuoliseen kohteluun.

Näin juuri on useissa yrityksissä teh-tykin. On haluttu lisätä tasa-arvoa hen-kilöstön keskuudessa ja kannustaa tasa-arvoisempaan perhevapaiden käyttöön.

Aikaa vierailuille

Vapaan aikana olimme pääasiassa kotona Kuopiossa, mutta kävimme viikon koti-

maan lomalla sekä isovanhempien luona vierailulla, Heikkinen muistelee isäva-paan hyötyjä.

– Isäkuukaudella ollessani pääsin pa-remmin osallistumaan normaaliin lap-siperheen arkeen sekä seuraamaan lap-sen nopeaa kehittymistä. Puheen kehit-tyminen sekä  ruokailun muuttuminen omatoimisemmaksi osuivat kyseiselle ajalle.

Loman ajalle sattui myös lapsen liik-kumisen kannalta vilkas vaihe. Heikki-nen pääsi näkemään kävelyharjoittelua sekä sitä, kuinka nopeasti kävely muut-tuu ”juoksemiseksi”. n 

IsäkuukausiLapsen syntymän jälkeen pidetyn isyysvapaan lisäksi isä voi pitää ko-konaisen isäkuukauden lapsensa kanssa.

Kun isä käyttää vanhempainraha-kaudesta vähintään 12 viimeistä ar-kipäivää, hän saa 1–24 ylimääräistä arkipäivää vapaata. Tätä vapaata kut-sutaan isäkuukaudeksi. Isäkuukausi voi olla siis 13-36 arkipäivää, ja va-paa on pidettävä yhdenjaksoisesti. Ar-kipäiviin luetaan päivät maanantais-ta lauantaihin pois lukien arkipyhät.

Myös ottoisällä on oikeus isäkuu-kauteen. Sillä rekisteröidyn parisuh-teen osapuolella, joka adoptoi puoli-sonsa lapsen tai ottolapsen, on su-kupuolestaan riippumatta oikeus isä-kuukauteen. Naiselle myönnettävää isäkuukautta kutsutaan isäkuukautta vastaavaksi etuudeksi.

Tuet isäkuukauden aikanaIsäkuukauden ensimmäisiltä 12 ar-kipäivältä saat vanhempainrahaa ja seuraavien 1–24 arkipäivän ajalta isyysrahaa.

(Kela)

SKOL:in tes takaa palkan 6 päivältäSuunnittelu- ja konsulttialan SKOL:in ylempien toimihenkilöiden työehtoso-pimus, joka on voimassa 30.9.2012 saakka, takaa järjestäytyneelle ylem-mälle toimihenkilölle sairausvakuu-tuslain mukaisen 18 arkipäivän pi-tuisen isyysvapaaseen liittyen sään-nöllisen työajan palkan luontoisetui-neen yhdeltä kuuden (6) arkipäivän isyysvapaajaksolta. Isyysajan palkan maksussa noudatetaan samoja edel-lytyksiä ja muita säännöksiä kuin äi-tiysvapaan palkan maksamisessa.

(SKOLin tes)

Myös YTN:n energia-alan TES:in pii-rissä oleville maksetaan 6 päivän palkka ja ICT alalla viikon palkka.

Isäkuukaudella ollessani pääsin paremmin osallistumaan normaaliin lapsiperheen arkeen sekä seuraamaan lapsen nopeaa kehittymistä.”

Jouni Heikkinen viihtyy Arttu-pojan kanssa.

12

Lisää koulutuksesta www.ytn.fi/koulutus

edunvalvonta – liitto tarjoaa koulutusta

Neuvottelujärjestö Ylemmät Toimi-henkilöt YTN tarjoaa edunval-vonnasta kiinnostuneille insinöö-

reille paljon korkealaatuista koulutusta. Luottamusmiesavain 1, 2 ja 3 -kurssit ovat niin suosittuja, että saatat joutua jo-nottamaan paikkaasi jopa vuoden.

Kurssi antaa työpaikan ylempien edunvalvonnasta kiinnostuneille riittävät tiedot ja taidot toimia niissä työsuhteen ehtoihin liittyvissä kysymyksissä, joissa tarvitaan yhteistä edunvalvontaa.

Luottamusmiesavain -kursseilla saat valmiudet toimia ylempien paikallisena edunvalvojana. Tutuiksi tulevat niin luottamusmiesjärjestelmän perusperiaat-

teet kuin työpaikan työehtoihin vaikut-tavat normit ja työlainsäädännön keskei-set kohdat.

Sinulle kirkastuvat henkilöstön vai-kuttamismahdollisuudet yrityksen hen-kilöstöpoliittisiin linjauksiin.

Parasta, mitä liitosta saa

Luottamusmiehet Mikko Itäranta ja Pasi Loutti osallistuivat toukokuussa pi-dettyyn Luottamusmiesavain 3 -kurssille Helsingissä. Ohjelmassa oli ajankohtai-sen työlainsäädännön esittelyn ohella tu-tustumista tasa-arvoon ja yhdenvertai-suuteen työpaikalla, työaikaan ja työaika-

Edunvalvontakoulutus on kysyttyäNämä kurssit ovat parasta, mitä liitosta saa, kommentoi Pasi Loutti Luottamusmiesavain 3 -kurssin monipuolista ohjelmaa. Loutti toi-mii aluepäällikkönä STX Finlandilla Raumalla.

Tekstit ja kuvat: Ilona Mäenpää

pankkijärjestelmään, työsopimuksen eh-tojen muuttamiseen, yksityisyyden suo-jaan työelämässä, etätyöhön ja kilpailu-kieltolausekkeisiin.

Luottamusmieskursseista on todella paljon hyötyä, totesi myös Itäranta, joka toimii prosessisuunnittelupäällikkönä Valmet Automotivessa Uudessakaupun-gissa. Myös työnantaja suosittelee niille osallistumista.

Itärannan mukaan työnantajakin hyötyy siitä, että luottamusmies on tietoi-nen työelämän kimuranttisista kysymyk-sistä. Tällöin luottamusmies voi hoitaa työsuhteeseen liittyviä asioita työpaikalla kollektiivisesti, niin ettei työnantajan tar-vitse keskustella jokaisen kanssa erikseen.

Työnantajalta edellytetään muutok-sen myllerryksessä ihmisläheisempää johtajuutta. Silloin on hyvä, että luotta-musmies tukee näitä pyrkimyksiä, Loutti sanoo. n

Mikko Itäranta (vas.) ja Pasi Loutti luottamusmieskoulutuksessa.

13InsInöörIUUSI

Mitkä ovat palkkaedut, minkä-laiset ovat työajat, maksetaanko ylitöistäkin tai vapaa-ajalla mat-kustamisesta? Nämä kysymyk-set askarruttavat insinöörejä.

Ala-Kymen Insinöörit AKI ry:n kou-lutustilaisuuteen oli tultu ottamaan

selvää omista oikeuksista. Rantasauna lu-entosaleineen täyttyi alueen yrityksissä toimivista insinööreistä. Työaikaan, työ-sopimuksiin ja vapaa-ajalla matkustami-seen liittyvät kysymykset askarruttivat kuulijoita eniten.

AKIn edunvalvontatyöryhmän järjes-

tämään tilaisuuteen osallistui yli 20 insi-nööriä.

– Ihmisiä kiinnostaa oikeasti, mitä työelämänoikeudet ovat, tietävät koulu-tustapahtuman järjestäneet yhdistyksen aktiivit Niina Salmi ja Anna-Maija Kankare.

Seudulla on viime vuosina ollut suu-ria organisaatiomuutoksia, työpaikan-vaihdoksia ja lomautuksia.

Ala-Kymen Insinöörien järjestämässä tilaisuudessa käytiin läpi työsuhteen pe-lisäännöt, työlainsäädännön perusteet ja yt-menettelyn periaatteet.

– Työaika puhuttaa eniten pitämis-säni koulutustilaisuuksissa, tietää tilai-suudessa kouluttanut Uuden Insinööri-liiton asiamies Tomi Seppä. n

Viimeisen palkanmaksupäivän jälkeen keväällä 2010 Risto Säynäväjärvi ei jäänyt kotiin makaamaan. Ottyn toiminnassa hän tapasi ihmisiä, oppi uutta ja pääsi mukaan sparraamaan kohtalontovereitaan.

Lähes 35 vuotta työuraa jäi taakse, kun tuli ilmoitus ”olemme pakotetut päät-

tämään työsuhteesi…”. Yt-neuvottelut olivat juuri päättyneet suuressa teknolo-gia-alan yrityksessä.

Säynäväjärvi kuuli kuitenkin yritys-yhdistyksen muilta jäseniltä OTTY:stä ja lähti ottamaan selvää yhdistyksen tarjoa-mista mahdollisuuksista.

– OTTY:n tilaisuudet ovat ajankoh-

taisia ja tehokkaita, hän kehuu ja suosit-telee niitä kaikille työttömille.

Viime vuoden syksyllä OTTY:ssä al-koi vertaistuki- ja pienryhmien toiminta. Säynäväjärvi oli heti valmis vapaaehtois-työhön.

Pienryhmien tavoitteena on parantaa osallistujien työnhakutaitoja, aktivoida työnhakua, antaa ja saada tukea työnha-kuun, kirkastaa oman osaamisen kei-häänkärjet ja uratoiveet, antaa ja saada vertaistukea sekä kehittää verkostoja.

– Ryhmässä hyödynnetään eri am-mattiryhmien monipuolista kokemusta työelämästä kaikkien hyödyksi, Säynävä-järvi tietää.

Oltuaan mukana viime vuoden ryh-mässä ja toimittuaan nyt ryhmän vetä-jänä hän tietää, miten tärkeätä oikean sparraamisen kannalta on tutustua toi-

Ala-Kymessä opiskeltiin työsuhteen pelisääntöjä

Niina Salmi (oik.) ja Anna-Maija Kankare vetävät Ala-Kymen Insinöörien edunvalvon-tatyöryhmää.

Otty sparraa työttömiä

Omaehtoisen työllistymisen projektejaOTTY Uudellamaalla http://otty.tek.fi/OTTY Tampereella http://www.pirkanmaanotty.fi/OTTY Oulussa (Uranoste) http://uranoste.fi/Työllistymisprojekti Porissa (Salpa) http://www.satakunnansalpa.net/

siin ja esittää muillekin selkeästi omat ta-voitteet ja odotukset.

– Kun panee itsensä peliin, oppii itse ja antaa muille.

Ryhmässä käydään läpi ammatilliset osaamisalueet, tehdään CV:t ja mieti-tään, minkälainen omalta kohdalla voisi olla unelmatyö ja -työnantaja sekä analy-soidaan työpaikkailmoituksia.

Viime syksyn pilottiryhmässä mu-kana olleista yhdestätoista kahdeksan on jo työllistynyt. Kevään 2011 aikana pien-ryhmiä on kokoontunut kaksi ja touko-kuussa aloitti kolmas ryhmä. Seuraavat ryhmät aloittavat syksyllä. n

Risto Säynäväjärvi.

14

jäsenetuja moneen lähtöön

Jäsenedut.fi on Akavalaisten ammattiliittojen

yhteinen jäsenetupalvelu. Sivuilla on 80 edun-

tarjoajaa ja yli kaksisataa erilaista etua. Palvelu

edellyttää rekisteröitymistä.

Mökit ja majoituksetJäsenet voivat vuokrata keskusliiton omaa mökkiä Ruska Rukaa ja Vierumäen kahden huoneiston paritaloa sekä Kop-parön lomamajoja jäsenetuhintaan.

Lisäksi tarjolla on myös seuraavia mökkejä:• Vuokatissa Valtion Insinöörien tuki-

säätiön mökki • Levillä Rautateiden Insinöörien

mökki. • Pärnussa Rautateiden Insinöörien

osakehuoneisto. • Kolin huvilat Kainalolahti ja Kaina-

loranta. • Myynnin ja Markkinoinnin Am-

mattilaiset SMKJ:n lomahuoneistot Levillä.

• Majoituspalveluja Rukan ja Kuusa-mon alueilla. Valittavana on noin 300 majoituskohdetta. Jäsenet saa-vat 5–10 %:n alennuksen. Jäsensi-vujen ProLoman online-palvelun kautta voit tutustua kohteisiin ja tehdä varauksen.

Hotelli ja kylpylät Jäsensivuilla esitellään seu-raavat yhteistyökumppanien alennuksia ja tarjouksia:• Radisson Blu Hotels & Resorts• Holiday Club -kylpylä-hotellit• Sokos Hotellit • Restel Hotel Group• Kylpylä Kivitippu• Levi Snow White• Hotel Katajanokka

Puhelinneuvonta yksityisoikeudellisissa

asioissaJos lomalla tapahtuu jotain ikävää

ja tarvitset juridista neuvontaa yk-

sityisoikeudellisissa asioissa voit

kääntyä asianajotoimisto Bützo-

win (puh. (09) 431 531) puoleen.

Ilmoita asianajajalle nimesi ja jä-

sennumerosi. Keskustelun sisältö

on luottamuksellinen ja jää asian-

ajajan vaitiolovelvollisuuden pii-

riin. Palvelu sisältyy jäsenmak-

suun ja koskee myös jäsenen

kanssa samassa taloudessa asuvien

perheenjäsenten asioita.

WWW.jäsenedut.fi

– kannattaa käydä tutustumassa

Mielenkiintoiset lomakohteet

kutsuvat tänäkin kesänä jäseniä

matkakumppaneineen. UIL on

ottanut Ifistä jäsenille vapaa-ajan

matkustajavakuutuksen, josta

korvataan matkalla sattuneen ta-

paturman tai matkalla alkaneen

sairauden hoitokuluja ilman euro-

määräistä ylärajaa. Alle 20-vuotiaat lapset kuulu-

vat Ifissä vakuutetun vanhem-

pansa matkavakuutukseen sa-

malla matkalla oltaessa. Kun lapsi

matkustaa esimerkiksi isovan-

hempiensa kanssa, hän tarvitsee

oman matkustajavakuutuksen.

Tarvitsetko lisäturvaa?

Matkavakuutuksen tärkeys koros-

tuu, jos ulkomaan matkalla jou-

dutaan turvautumaan kalliiseen

sairaan- ja sairaalahoitoon puhu-

mattakaan siitä, että kotiinpaluu-

matkaan tarvitaan sairaankuljetus

lentäen.

Jos lomamatka kestää yli 45

vuorokautta, UIL-jäsen voi täy-

dentää turvaa Ifin määräaikaisella

matkustajavakuutuksella.

UIL on vakuuttanut jäsenensä

myös vapaa-ajan tapaturmatur-

valla. Tätä tärkeää jäsenetua saate-

taan tarvita ympäri vuoden niin

kodin askareissa kuin harrastuk-

sissa.

Matkalle mukaan vain

tarpeellinenUIL-jäsenen vapaa-ajan matkoilla

mukana olevat tavarat on vakuu-

tettu enintään 1004 euroon

saakka. Mikäli matkatavaraa on

enemmän, kannattaa muistaa,

että Ifin laaja kotivakuutus toimii

myös matkatavaravakuutuksena.

Ota insinöörikortti mukaan

matkalle!

Matkavakuutus on ajankohtainen

jäsenetu kesät talvet

Lisäinformaatiota www.uil.fi

15InsInöörIUUSI

Lisäinformaatiota www.uil.fijäsensivuilta

Insinöörikortti on myös polttoaineen alennuskorttiJäsenkortilla saat seuraavat edut  kaikilta Suomen noin 300 Teboil-asemalta lukuun ottamatta net-tohintapohjaisia Teboil Express -automaattiase-mia. Liiton jäsenkorttialennus on bensiinistä ja dieselöljystä 2,5 senttiä/litra (normaalialennus 1,7 snt). Erikoistarjous on voimassa koko kesän ajan 1.6. – 31.8.2011. Lisäksi10 % alennusta voi-teluaineista näyttämällä jäsenkortin kassalla (kos-kee 10 litran ja sitä pienempiä astioita).Jäsenkorttialennukset automaatista ja kassalta saa seuraavilla maksuvälineillä: käteinen, pankki-kortti, Visa, MasterCard. Automaattiin ensin jä-senkortti ja sitten maksu.

Talentumin lehtipalvelut ja alennuksetTekniikka & Talous -lehti lähetetään jäsenille jäsenetuna. Vaihtoehtoisesti voi valita yhden seuraavista lehdistä: Fakta, Markkinointi & Mainonta, Metallitekniikka, MikroPC tai Tietoviikko. Huom! Opiskelijajäsenillä ei ole lehden vaihto-oikeutta. Insinööriopiskelijoille Tekniika&Taloutta ei lähe-tetä automaattisesti, mutta IOL:n jäsenet voivat tilata lehden kotiin maksutta.

Jäsenet voivat lisäksi tilata jäsenetuhintaan 40 prosentin alennuksella Talouselämän, Faktan, Markkinointi & Mainon-nan, Metallitekniikan, MikroPC:n, Arvopaperin, Tekniikka & Talouden sekä Ny Teknik- ja Affärsvärlden-lehdet. Tieto-viikko-lehden saa 70 prosentin alennuksella. Alennus laske-taan 12 kuukauden kestotilauksen hinnasta. Kerro jäsenyy-destäsi Uudessa Insinööriliitossa tilauksen yhteydessä.

Lukemista lomalle Uusi InsinöörilehtiUusi Insinöörilehti, insinöörien pää-äänenkan-nattaja, on ajan hermolla insinöörien asioissa. Jos tämä lehti jää kotiin, niin voit lukea sitä myös osoitteessa www.insinoori-lehti.fi.

Expatrium-lehti Expatrium-lehti lähetetään jäsenetuna ulko-mailla työskenteleville, jotka ovat ilmoittaneet ulkomaisen osoitteensa jäsentietopalveluun (sähköposti to jasen@uil.fi).

Otavamedia Oy:n lehtiä jäsenhintaan Otavamedia tarjoaa jäsenille erikoisalennuksen lehtitilauksista. Otavamedian lehtiä ovat esi-merkiksi: Kaksplus, Koululainen, Metsästys ja Kalastus, Seura, Suomen Kuvalehti, Suosikki, Tekniikan Maailma ja Vene.

Jäsenillä on mahdollisuus tilata jäsenhin-taan Kemia-lehti, Uusiouutiset sekä Ympäristö ja Terveys -lehti

Suomen Retkeilymajajärjestö

SRM:n jäsenedut• Jäsen saa SRM-ketjun hostelleissa alennusta majoitushin-

noista 2,50 euroa/henkilö/vuorokausi esittämällä Uuden

Insinööriliiton jäsenkortin. Etu on henkilökohtainen.

• Majoittuessaan hostelliin ulkomailla matkailija tarvitsee

kansainvälisen hostellikortin. Jäsenet saavat kortin hin-

taan 12 euroa (normaalihinta 17 euroa).

• Tallink Silja; (tuotekoodi:

FRIEND)• Viking Line

• Eckerö Line

Laivayhtiöt (vaihtuvia tarjouksia)

16

Insinöörisäätiö jakaa vuosittain sti-pendejä insinööreille insinööritutkin-toa täydentävään koulutukseen tai insinööritieteitä hyödyntävään tutki-mukseen. Säätiö ei tue opintoja, jotka tähtäävät toiseen tutkintoon kuten esi-merkiksi diplomi-insinöörin tai mais-terin tutkintoon.

Hakijoiden on oltava Uuden Insi-nööriliiton jäsenjärjestöjen jäseniä ja jo valmistuneita insinöörejä.

Insinöörisäätiön hallitus käsitte-lee hakemukset yleensä kerran vuo-dessa. Tänä vuonna hakuaika päät-tyy lokakuun lopussa. Hakuilmoitus on julkaistu Uusi Insinööri -lehdessä 3/2011.

edunvalvonta – stipendejä ja ammattikuntatunnuksiaTeksti ja kuva: Kirsi Tamminen

Insinööri Ksenia Ruuska sai stipendin kaksi vuotta sitten ja pätevöityi sen avulla.

Stipendin avulla ura nousuunInsinööri Ksenia Ruuska näki Insinöörisäätiön stipendi-ilmoituksen Uusi Insinööri -lehdessä. Ensimmäisellä kerralla hakuaika ehti mennä umpeen, mutta seuraavana vuonna hakemus oli ajoissa liikkeellä.

Ksenia Ruuska opiskeli talotek-niikkaa. lvi suuntautumisvaihto-ehtoonaan, ammattikorkeakoulu

EVTEK:ssä. Heti opintojen alussa hän aloitti työskentelyn pienessä suunnitte-lutoimistossa.

Harjoittelun myötä työpaikka vaihtui suurempaan konsulttifirmaan, jonne Ruuska teki myös insinöörityön. Aiheena oli ilmavaihtolaitteiden hiukkas- ja kui-tupäästöjen vaikutus sisäilman laatuun ja

työntekijöiden terveyteen. Aiheen perus-teella valmistui ohje mittauksiin.

Valmistumisen jälkeen työt jatkuivat pari vuotta samassa yrityksessä. Tietoko-neella piirtämisen ja suunnittelun sijaan Ruuska halusi kuitenkin jotain muuta.

Pätevöityminen mahdollistui

Koska energia-asiat kiinnostivat, lvi-in-sinööri halusi pätevöityä erillisen ener-

giatodistuksen antajaksi. Senaikainen työnantaja ei olisi pitänyt tarpeellisena maksaa koulutusta. Siinä vaiheessa Insi-nöörisäätiön myöntämä 800 euron sti-pendi tuli tarpeeseen. Se kattoi pätevöi-tymiseen liittyvän kurssin ja tentin.

– Pätevöitymisen hankkiminen olisi siirtynyt ilman stipendiä, Ruuska sanoo.

Vuonna 2008 voimaan tullut laki vel-voittaa, että lähes kaikilla kiinteistöillä on nykyisin oltava erilliset energiatodistuk-set. Todistukset ovat voimassa 10 vuotta. Koska pätevöityminen on ollut mahdol-lista suhteellisen lyhyen ajan, erillisen energiatodistusten tekijöitä ei vielä ole paljon.

Uusi työpaikka uudella osaamisella

Kun seitsemän vuotta voimassa oleva pä-tevyys oli suoritettu, Ksenia Ruuska alkoi katsella uusia töitä. Fatman Asiantuntijat haki lvi-asiantuntijaa ja sinne hän päätyi. Vajaan vuoden aikana hän on tehnyt kymmenkunta erillistä energiatodistusta.

Ruuska arvelee viiden vuodenkin ku-luttua tekevänsä energiatehtäviä. Hän täydentää jatkuvasti osaamistaan. Tällä hetkellä hän suorittaa energiatehok-kuusasiantuntijan pätevyyttä opetus- ja kulttuuriministeriön maksamassa pilot-tihankkeessa.

– Mielelläni kouluttaudun lisää. Li-sätieto ei ole koskaan pahaksi, vaan hel-pottaa työn tekemistä. n

17InsInöörIUUSI

Insinöörisormus ja rintamerkki

Insinöörisormus ja rintamerkki ovat ammatti-kunnan näyttäviä tunnuksia, jotka kertovat ammattikunniasta ja perinteestä.

Insinöörisormuksella on pitkä historia ja tuhansia kantajia. Vuodes-ta 1962 lähtien sormuksessa on ollut taidegraafikko Olof Erikssonin Insinööriliitolle suunnittelema tunnus, suhdeviivaimen poikkileikkaus.

Sormuksia valmistetaan keltakullasta ja palladiumista. Malleja on kaksi: perinteinen (rungon leveys 4,8 mm) ja siro malli (rungon leve-ys 3,3 mm).

Insinöörisormusta pidetään vasemmassa keskisormessa.

Insinöörilakki

Legendaarisen insinöörilakin, tuttavallisemmin imppulakin, ideoi vuonna 1969 helsinkiläinen insinööriopiskelija Heikki Silván.

Kahdeksankulmainen mustalla tupsulla/nyörillä varustettu violetin värinen samettilak-ki on jokaisen insinöörin ja insinööriopiskeli-jan päätunnus ensimmäisen opintovuoden va-pusta alkaen.

Lakki on myös mainio lahja – se sopii yh-tä hyvin valmistujaislahjaksi kuin 50 vuotta täyttävälle.

KoIOn hallitus Mikko Kiiski (takarivi vas.), Marko Jussila, Ville Salo, Asta Peltola, Teemu Malinen ja Pet-rus Hänninen (eturivi vas.) Noora Nieminen, Jenni Kontusalmi, Sa-mi Gröndahl yhdessä Popovin kanssa.

Vappuna otetaan inssilakit esiin

Tekstin ja kuvat hankki Jenni Kontusalmi

Inssilakki ja Laulumatti kuuluvat vap-puun! Silloin saavat ensimmäisen vuo-

den insinööriopiskelijatkin asettaa lakin päähänsä.

Kotkan Insinööriopiskelijat lakittivat vappuaattona kello 12 venäläisen fyysi-kon Aleksandr Popovin patsaan ja jat-koivat juhlaa piknikillä, jossa Laulumatti käytiin läpi kannesta kanteen.

Lakituksen toivotaan juurtuvan sy-välle yhdistyksen perinteisiin. Popovin lakituksella haluttiin sekä näkyvyyttä yh-distykselle että kiinnostusta insinöörialaa ja insinöörien rakkautta fysiikkaa ja tek-niikkaa kohtaan.

Lakituskohteeksi on valittu Popovin osittain hänen fysiikan ja matematiikan

tutkimukselle omistautumisensa takia, mutta myös Kotkan historian takia. Po-pov muodosti tammikuussa 1900 yhden maailman varhaisimmista radioyhteyk-sistä Suursaaren ja Kotkassa sijaitsevan Kuutsalon välille. Sen ansiosta erään haaksirikkoutuneen laivan 400-henki-nen miehistö pystyttiin pelastamaan.

Juhlassa puhuivat KoIO ry:n puheen-johtaja Ville Salo ja Insinööriopiskelija-liiton edustajan Minna Suominen. n

18

edunvalvonta Teksti ja kuvat: Kirsi Tamminen

Nokia-prokjektissa mukana olevat UIL:n asiamiehet ja työsuhdeju-ristit esittelivät liiton tarjoamia

palveluita. Nokia on suuressa murrok-sessa ja lukuisia siellä työskenteleviä as-karruttavat työsuhdeasiat.

Kahdeksana eri päivinä projektilaiset päivystivät työpaikkaruokaloiden yhtey-dessä. Insinöörien ja muiden ylempien

Nokia-kiertueella katsottiin tulevaanUIL:n Nokia-projektin väki kiersi toukokuussa Nokian saitit. Yhteen-sä kahdeksassa tilaisuudessa oli mukana myös IAET-kassa ja muita YTN-liittoja.

toimihenkilöiden oli helppo piipahtaa juttelemassa lounasaikaan. Kiertue alkoi Tampereelta ja päättyi Salon sekä Oulun kautta pääkaupunkiseudulle.

Vaikka asioiminen liiton väen kanssa oli tehty mahdollisimman helpoksi, osa ei halunnut pysähtyä keskustelemaan.

– Työttömyysturva, liiton palvelut yleensä sekä miksi kuulua liittoon olivat

eniten tapetilla, listaa työsuhdejuristi Niina Suvanto puheenaiheita.

Järjestäytyminen herätti kysymyksiä ja ajatuksia sekä jäsenissä että ei-jäsenissä.

Tukipaketit pohdituttivat

Asiamies Tommi Grönholmilta puoles-taan kysyttiin muun muassa, mitä tehdä, jos tarjotaan irtisanomispakettia. Vastauk-sena oli, että rautalankaohjeet ovat jäsen-sivulla, mutta aina kannattaa ottaa yh-teyttä liittoon ennen allekirjoitusta.

– Miten kassan jäsen- ja työssäolo-ehto määräytyy ja koska pitää liittyä vii-

Nokialaiset pistäytyivät juttelemassa Nokia-pro-jektin väen kanssa tilai-suuksissa eri puolella maata.

19InsInöörIUUSI

”

meistään, että ehdot täyttyvät, oli myös yleinen kysymys.

Grönholmin mukaan Nokialla välit-tyi odottava ja rauhallinen tunnelma, kun ei ole vielä varmuutta tulevasta.

– Toisaalta jatkuvat yt-neuvottelut ovat passivoineet niin, että ihmiset teke-vät vain työtä, eikä neuvottelujen loppu-tulos tai oma kohtalo jaksa kiinnostaa.

Esimerkiksi Salossa osalle porukasta oli jo kerrottu, että työt jatkuvat. Se toi levollisuutta. Myönteisenä pidettiin myös Nokian varautuminen tilanteeseen pitkillä irtisanomisajoilla sekä esimer-kiksi patenttiluovutusmahdollisuutta.

– Silti liiton aktiivisuutta ja aputoi-mia pidettiin tarpeellisina, Grönholm korostaa.

Siirto Accenturelle edessä

Insinööri Markku Korsumäki on työs-kennellyt toistakymmentä vuotta Nokial la. Hän arvelee olevansa siinä po-rukassa, joka siirtyy Accenturelle, sillä hän työskentelee ohjelmointikehityk-sessä Symbianin parissa.

Kun yt-neuvottelukutsujen yhtey-dessä työnantaja kertoi mahdollisten ir-tisanottavien määrän, Korsumäki työka-vereineen reagoi rauhallisesti, mutta risti-riitaisesti. Hän arvioi, että Accenture-ku-vio voi olla hyvä ratkaisu.

– Itse ei sitä tullut ajatelleeksikaan.Korsumäki suhtautuu luottavaisesti

tulevaan. Työt jatkunevat alkuun sa-moissa tiloissa ja töitä riittänee.

– Kuvittelen, että Accenture tarjoaa paljon vaihtoehtoja ja valinnan varaa on jatkossa enemmän.

Neuvottelut kestävät aikansa

Työsuojeluvaltuutettu Mikko T. Niemen mukaan ihmisiä kiinnostaa oma jatko. Il-massa on epävarmuutta. Osa tietää, ett-eivät omat työt jatku. Esimerkiksi moti-vaationpuute tuntuu vaivaavan.

– Monia mietityttää, onko mahdolli-suuksia uuteen työhön Nokialla vai onko kaikki loppu. Neuvotteluista johtuen kestää oman aikansa, ennen kuin saa li-sätietoja.

Työsuojeluvaltuutettuna Niemi muistuttaa, että on tärkeää ottaa aikaa lä-

heisten kanssa ja rauhoittaa loma-aika. Loman jälkeen voi palata rentoutuneena. Siten jaksaminen pysyy paremmassa kunnossa.

– Työsuojeluvaltuutettuun ja luottoi-hin kannattaa olla yhteydessä, jos siltä tuntuu.

Niemi toivoo, että liitto kertoo hy-vissä ajoin, mitä kaikkea palveluita no-kialaisille tarjotaan syksyllä.

– Kun on jäsenyys kunnossa, niin saa

esimerkiksi työsuhdepalvelua ilman yli-määräistä rahaa. Järjestäytynyt saa luot-tojen ohella liitosta vastauksia kysymyk-siin.

Niemi muistuttaa myös te-toimis-tossa vierailusta, jos jää työttömäksi. Sinne kannattaa ilmoittautua heti ensim-mäisenä päivänä töiden loppumisen jäl-keen. Siitäkin huolimatta että työnantaja tarjoaa paketin, sillä kassa jaksottaa pa-ketin ajan. n

Työsuojeluvaltuutettu Mikko T. Niemi (oik.) arvostaa sitä, että liitot näkyvät Nokialla. Kaikki insinöörit eivät halua poiketa juttelemassa, mutta nyt he näkevät ja tietävät, mistä pyytää apua. Juttelemassa Tommi Grönholm.

Insinöörit hakivat UIL:n standilta stressiä lievittä-vää ”UIL – koko urasi käyttöjärjestelmä” -pal-loa.

Monia mietityttää, onko mahdollisuuksia uuteen työhön Nokialla vai onko kaikki loppu.

20

edunvalvonta – liittokohtaiseen sopimiseen

Muutoksen lisäksi kuvista on helppo huomata myös sopimus-toiminnan perusasetelman säily-

minen ennallaan. Yhä edelleen tältäkin pelikentältä löytyvät voima ja vasta-voima. Työnantaja ja työntekijät, sekä heidän edunvalvontajärjestönsä.

Tätä todellisuutta on pyritty häivyt-tämään ihmisten mielistä. Tyypillisiä hai-hatuksia, tyyliin ”Vastakkainasettelun aika on ohi”, tupsahtaa esiin sieltä sun täältä. Arkirealismi, johon nimenomaan yritysten työntekijät ja liittojen toimijat törmäävät liiankin usein, on kuitenkin täysin toisenlainen.

Samalla kun Elinkeinoelämän Kes-

kusliitto vasalleineen puhuu paikallisen sopimisen puolesta julkisuudessa, he yhtä aikaa tiivistävät työnantajajärjestö-jen ja jäsenyritystensä muodostamaa ver-kostoa, sekä neuvotteluiden koordinaa-tiota. Eihän tämä tunnu reilulta, eihän?

Mitä meidän pitäisi tähän sanoa tai miten reagoida? Onneksi olkoon EK! Loistavaa kiekollista peliä! Niin tähän pi-tää suhtautua ja samalla ottaa opiksi. Juuri siksi Pekka Laakso puuttuu todella tärkeään asiaan ja oikealla tavalla.

Emme voi keskittyä vain siihen, kuinka väärin tai oikein neuvottelu-kumppanimme toimivat, vaan on sopeu-duttava uuteen asetelmaan ja pantava

Voima ja vastavoimaViereisellä sivulla Pekka Laakso on insinöörimäisen tehokkaasti tiivistänyt muutamaan kuvaan sen, kuinka sopimustoiminnan neuvottelurakenteet ovat muuttuneet.

omat rivit kuntoon. Lätkätermein sanot-tuna: Rakennetaan momentumia oman pelin kautta…

Lämmintä kesää ja kuuma syksyä toi-vottaen,

Jani Huhtamellavastaava asiamies, YTN-Teknologiateollisuus

Tietoa akavalaisista työelämässä

Akavaaka

Kevät 2011

Akavaaka-verkkojulkaisu antaa monipuo-lista tietoa akavalaisista työelämässä. Sii-nä kerrotaan akavalaisten sijoittumisesta työmarkkinoille, työurien pidentämisestä, työhyvinvoinnista, palkoista, verotukses-ta, koulutuksesta, yrittäjyydestä ja järjes-täytymisestä. Julkaisu löytyy osoitteesta www.akava.fi. Glance at Akava - Representing the highly educated in the Finnish labour market

In this pdf you will find information of employment prospects, extending working careers, wellbeing at work, salaries, taxation of salary earners, education and entrepreneurship.

Jani Huhtamella.

21InsInöörIUUSI

Tuposta liittokohtaiseen sopimiseen

Työehtosopimusten solmi-misen puitteet ovat muu-

toksessa. Tulopoliittisista koko-naisratkaisuista

TUPO:ista on luovuttu. Neuvottelut käydään tulevai-suudessa liittokohtaisina.

Sopimuskäytännön muutos johtaa myös siihen, että palkan-saajien keskusjärjestöjen,

Akavan, STTK:n ja SAK:n tehtävät on arvioitava uudel-leen. Edelleen sopimusalakoh-taisesti on arvioitava yhteistyö-mahdollisuudet muiden alan henkilöstöryhmien kanssa. n

TYÖEHTOSOPIMUSKENTÄN MUUTOS

RAAMISOPIMUS  TUPO

TULOPOLIITTINEN  KOKONAISRATKAISU  TUPO

TYÖNANTAJALIITOT  /  YRITYKSEN  JOHTO EK

YLEMMÄT  TOIMIHENKILÖTYTN

TOIMIHENKILÖT

TYÖNTEKIJÄT

AKAVA

STTK

SAK

TES

TES

TES

TES

TES

TES

TEKNO PAPERI

RAAMISOPIMUS  TUPO

TULOPOLIITTINEN  KOKONAISRATKAISU  TUPO

TYÖNANTAJALIITOT  /  YRITYKSEN  JOHTO EK

YLEMMÄT  TOIMIHENKILÖTYTN

TOIMIHENKILÖT

TYÖNTEKIJÄT

AKAVA

STTK

SAK

TES

TES

TES

TES

TES

TES

TEKNO PAPERI

Tulopolii'nen  kokonaisratkaisu    TUPO  muodoste'in  siten,  e6ä  keskusjärjestöt  ja  maan  hallitus  sopivat  tulopolii'sen  raamisopimuksen.      Keskusjärjestöillä  oli  suuri  rooli  sopimusten  koordinoijana.  

Lähes  kaikki    työehtosopimukset  sovi'in  keskusjärjestöjen    sopiman  raamisopimuksen  pui6eissa.    Kun  työehtosopimuksia  oli  syntynyt  ka6ava  määrä,  niin  voi@in  todeta  tulopolii'sen  kokonaisratkaisun  TUPO:n  syntyneen  

TYÖNTEKIJÄT

TOIMIHENKILÖT

YLEMMÄT  TOIMIHENKILÖTYTN

LIITTOKOHTAISET    SOPIMUKSET

TYÖNANTAJALIITOT  /  YRITYKSEN  JOHTO EK

TES

TES

TES

TES

TES

TES

EK  KOORDINOIOMAT  LIITTONSA  

TEKNO PAPERIPALKANSAAJIEN

KESKUSJÄRJESTÖILLÄEI  ROOLIA  SOPIMUKSISSA   ?

TYÖNTEKIJÄT

TOIMIHENKILÖT

YLEMMÄT  TOIMIHENKILÖTYTN

APAPERITEKNO

LIITTOKOHTAISET  SOPIMUKSET

TYÖNANTAJALIITOT  /  YRITYKSEN  JOHTO EK

TES

TES

TES

TES

TES

TES

TeollisuudenPalkansaajat

EK:n  toimenpiteiden  seurauksena  tulopolii'sista  kokonais-­‐ratkaisuista  TUPO:ista  on  luovu6u.    Palkansaajien  keskusjärjestöjen  rooli  työehtosopimusten  solmimisessa    on  kadonnut.  EK  koordinoi  työnantajien    sopimustoimintaa  tehokkaas@.    Jokainen  työehtosopimus    neuvotellaan    erikseen.    Asetelma  maksimoi    EK:n  neuvo6eluaseman.  

Palkansaajien  on  pohdi6ava  neuvo6eluasetelma  uudelleen.    Ver@kaalisen  yhteistyön  rinnalle  on  tuotava  ala  –  ja  yrityskohtaisen  sopimisen  tueksi  kaikki  alan    /  yrityksen  henkilöstöryhmät  ka6ava    yhteistyö.    Tämän  yhteistyön  koordinoijaksi  jo  olemassa  oleva  Teollisuuden  Palkansaajat  sopisi  hyvin.    

   

Teksti ja kaaviot Pekka Laakso, puheenjohtaja, Helsingin Insinöö-rit HI ry

22

osaaminenTeksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Tämä on ammatillisen koulutuksen kotimainen näyteikkuna, josta par-haat jatkavat Lontooseen syksyllä

järjestettäviin maailmanmestaruuskisoi-hin, kertoo kilpailujohtajana toiminut insinööri Ilkka T. Kemppainen.

Tapahtuman suojelijan EU:n talous-komissaari Olli Rehnin mukaan myös Unionin päämääränä on kehittää eu-rooppalaisten taitoja erityisesti kasvavilla aloilla. Osaamista pitää hyödyntää työ-markkinoilla.

Kuopiossa pidetty Taitaja 2011 -kil-

pailu keräsi kilpailun historian suurim-man kävijämäärän, lähes 67 000 kävijää.

– Pohjois-Savosta löytyy vielä yhteen hiileen puhaltamista, Kemppainen to-teaa tyytyväisenä.

Mukaan oli saatu pienyrityksiä ja yh-teistyökumppaneita laajemmaltakin alu-eelta aina Kajaania, Pohjois-Karjalaa ja Keski-Suomea myöten.

Taitaja-kisa on samalla suuri rekrytoi-jatapahtuma, jossa tulevaisuuden osaajia kohdataan.

Yhteistyökumppanuuksia on tehty

Taitaja-kilpailussa nuorten ammattitaidot esiin

Ammattikoulutuksen ja osaa-van työn merkitys kirkastui Taitaja-kilpailussa Kuopiossa. Lähes 400 finalistia kisasi ulkomaisten kilpakumppaniensa kanssa parhaasta osaamisesta yli 40 lajissa.

Ilkka T. Kemppainen lempilajinsa, viherrakentamisen äärellä.

23InsInöörIUUSI

yli 500 kappaletta yritysten ja yhteisöjen kanssa. Myös UIL, Kuopion Insinöörit olivat mukana palkintojen lahjoittajina.

Yleisössä oli enimmäkseen peruskou-lulaisia ja muita ammattikoulutuksesta kiinnostuneita, mutta ensimmäistä ker-taa tapahtuma houkutteli paikalle eri ikäisiä kaupunkilaisia. Alueella oli Kemp-paisen mukaan eläkeläisiä, päiväkotiryh-miä ja perheitä runsain määrin.

Lähes kolmen vuoden homma alkaa olla lopuillaan ja virkavapaa Kemppai-sella päättymässä vuoden lopussa. Sitten koittaa paluu leipätyöhön Savon am-matti- ja aikuisopistoon, joka on myös isännöinyt kisoja yhdessä Ylä-Savon am-mattiopiston kanssa.

Insinööriopettajilla merkittävä rooli

Taitaja-kilpailu on vuosittain järjestet-tävä ammatillisen koulutuksen suurta-pahtuma, jossa tällä kertaa ratkottiin 41 eri lajin Suomen mestaruudet. Suunnit-teluryhmässä on ollut 15 henkilöä töissä.

– Insinööriopettajat ovat olleet mu-kana monissa lajeissa suunnittelemassa ja rakentamassa, Kemppainen tietää.

Erityisesti auto- ja kuljetustekniikan, it- ja viestintäteknologian, rakentamisen

ja teollisuuden lajeissa oli mukana paljon insinööriopettajia.

Lukion ja ammatillisen koulutuksen suhde on Kemppaisen mukaan muuttu-nut viimeisen viiden vuoden aikana niin, että ammatillisen koulutuksen arvostus on noussut. Mutta monet finalisteista jatkavat tutkinnon saatuaan korkeakou-luasteelle.

– Tämän kisan finalistista tulee ta-kuulla taitava insinööri, Kemppainen tie-tää. Käytännön tekemisen pohja on to-della vahva.

Ulkomaiset osallistujat kiittivät järjestelyjä

Suomalaisten noin 400 finalistin lisäksi kilpailuihin osallistui 25 kansainvälistä kilpailijaa ja useita kymmeniä huoltajia ja eksperttejä ympäri maailmaa. Kansainvä-lisyys oli yksi Taitajien neljästä teemasta.

Kansainvälisiltä osallistujilta tuli kii-tosta kilpailun korkeasta tasosta, hyvistä järjestelyistä ja rehdistä hengestä.

Kansainvälisyys ja maarajat ylittävä yhteistyö kulminoituu vuoro vuosin pi-

dettäviin EuroSkills -Euroopanmesta-ruus- ja WorldSkills -maailmanmesta-ruuskilpailuihin.

Suomen WorldSkills maajoukkuee-seen kuuluu 46 kilpailijaa ja 40 ekspert-tiä ja näin ollen joukkue on suurin Lon-toon WorldSkills-kilpailuihin osallistuva joukkue. n

Taitaja-kilpailussa nuorten ammattitaidot esiin

Taitaja-kilpailujen tarkoituksena on • lisätäammatillisenkoulutuksen

tunnettavuutta,vetovoimaajaarvostusta

• edistääammatinoppimistajaoppimistulostenvertailua

• lisätäopiskelijoidenkiinnostustajatkuvaankehittymiseenjayrittä-jyyteen

• lievittäätyöelämänrekrytointion-gelmiakehittämälläammattitaitoakilpailu-javalmennustoiminnal-lasekäkoulutuksenjatyöelämänyhteistyöllä

Muurauksen hallitseva maailmanmestari Ville Rämö (oik.) lähtee syksyllä mukaan Lontoon kisaan. Jatko-opiskelut kenties vielä kiinnostavat häntä.

Timo Auvinen (vas.) ja Johanna Kinnunen Kuopion Insinööreistä luovuttamassa yh-distyksen maksamia palkintoja maalaus ja tapetointi –luokassa. Yhdistys jakoi pal-kinnon myös automaatioasennuksessa. Uusi Insinööriliitto jakoi palkinnot CAD-suun-nittelusta.

24

osaaminen

Yhteiset tapahtumat, tehnyt matkat ja tarjolla olevat palvelut kiinnos-tavat, mutta myös insinöörien ai-

kaansaannoksista tai oman yhdistyksen historiasta halutaan tietoa. Johanna Kinnunen ja Matti Hukkanen eivät ole laskeneet tunteja, kun he vapaa-ajallaan kokoavat lehteä jäsenkunnalle.

Teimme lukijatutkimuksen ja sen mukaan lehteä lukee koko perhe, myös nuoret, Kinnunen ja Hukkanen tietävät. Huhut printtilehden kuolemasta ovat siis vähintäänkin liioiteltuja.

Matti Hukkanen teki lehteä vuodesta 1997 lähtien vuoden 2010 loppuun saakka pitkälti yksin. Kuopion Insinöö-rein hallituksessa oli kuitenkin puhuttu jo useamman vuoden ajan, että hänelle pitäisi saada kaveri lehden tekoon.

Niinpä minä sitten lähdin vuoden vaihteessa mukaan touhuun, Johanna Kinnunen kertoo. Hänellä on kova halu haastaa itseänsä myös tällaisella työllä. Ja kun johonkin uuteen läh-tee mukaan, niin aina myös oppii uutta.

Pienellä yhdistyksellä ei ole mahdollisuutta palkata ulkopuo-lista lehden tekijää kuten isoilla yhdistyksillä, vaan lehti on tuo-tettava talkootyöllä. Jutuista ja haastatteluista ei myöskään mak-seta. Hallituksen jäsenet on vel-voitettu hankkimaan juttuvink-kejä tai kiinnostavia haastatte-lun kohteita.

Vapaa-ajalla lehden taittoa

Johanna Kinnunen on aina pitänyt kirjoittamisesta ja

tietokone-ohjelmien kanssa leikkimi-sestä. Nyt hän taittaa Kuopion Inssit

-lehden painokelpoiseksi versioksi Mik-rosoft Publisher -ohjelmalla.

Lehden kasaamiseen menee paljon vapaa-aikaa, iltoja ja viikonloppuja, mutta pidän tätä kuitenkin palkitsevana ja tärkeänä työnä, Kinnunen sanoo.

Tämän vuoden ensimmäisen lehden teemana oli koulutus. Savonia ammatti-korkeakoulusta oli helppo saada juttuja ja kirjoittajia. Kesäkuussa ilmestyvän lehden teemana on yrittäjyys. Kinnunen on haastatellut siihen neljää yrittäjää Pohjois-Savossa. Lokakuussa ja joulu-kuussa ilmestyvät vuoden kaksi viimeistä numeroa.

Kuopion Insinöörien 1 400 jäsentä saavat kesäkuun alussa luettavakseen tuhdin paketin insinöörejä kiinnostavaa asiaa. n

Kuopion Inssit -lehti palvelee jäsenkuntaaKun jäsenet tekevät lehteä oman yhdistyksen jäsenille, on viesti täsmälleen sitä, mitä jäsenet haluavat.

Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

25InsInöörIUUSI

UIL:n jäsenyhdistysten lehdet

Insupäätoimittaja Jyrki Koskinen

Keski-Suomen Insinööritpäätoimittaja Sanna Lehtinen

Kuopion Inssitpäätoimittaja Matti Hukkanen

Lapin Insinöörit

Satikkapäätoimittaja Heidi Kaipiainen

Uudenmaan insinööri ”Ins.”päätoimittaja Pekka Laakso

Uusi LousiPekka Härkönen/Jonna Aaltonen

Johanna Kinnunen ja Matti Hukkanen omistautuvat vapaa-ajallaan jäsenlehden kokoamiseen.

26

vapaa-aikaTeksti: Kirsi Tamminen n Kuva: Karin Smeds / Gorilla

27InsInöörIUUSI

Stressitöntä elämää ei ole, mutta ihmiset ymmär-tävät stressillä yleensä sen kielteisiä tuotoksia eli

stressisairauksia. – Aivomme pystyvät käsittelemään normaaliti-

lanteessa kaiken sen infon, joka sinne tulee, muis-tuttaa työeläkevakuutusyhtiö Eteran ylilääkäri, pro-fessori Juhani Juntunen.

Aivot käskevät elimistöä toimimaan tarkoituk-senmukaisesti. Jos informaatiota tulee joko liikaa tai aivot toimivat huonosti esimerkiksi sairauden takia, niin ne eivät pystykään käsittelemään kaikkea. Seu-rauksena on informaatiokaaos aivoissa.

Riskiryhmässä sairastua infoähkyyn ovat esimer-kiksi asiantuntijatehtävissä toimivat. Nykyinen tek-nologia sallii joka puolelta vyöryvän tietotulvan.

– Yksikään asiantuntija ei selviä ilman googlaa-mista, jonka kautta tulee myös turhaa informaatiota, Juntunen sanoo.

Turhan informaation torjunta säästää aivoja myös lomaillessa.

– Kesäloma on sitä varten, että ihmisillä on tilai-suus tehdä mitä lystää.

Neljä ohjetta aivojen hyvinvointiin

Juntusen mukaan ihmisen hyvinvointi edellyttää sitä, että jatkuvasti pystyy torjumaan ylenmääräistä stres-siä. Hän vinkkaa, että jos noudattaa neurologien laa-timia aivojen huolto-ohjeita, niin pärjää.

Ensinnäkin aivoja pitää käyttää: käyttö parantaa niiden toimintaa. Juntunen kehottaa esimerkiksi ratkomaan ristisanoja tai kirjoittamaan runoja, mikä vaatii aktiivisempaa ajattelua eikä liity suoranaisesti työntekoon. Työ sinänsä on hyvää aivojumppaa, kunhan sen ohella on muutakin.

Toisekseen on muistettava aivojen suojaus, sillä aivot ovat erittäin haavoittuvaisia.

Riskittömällä elämäntavalla suojataan aivoja me-kaanisilta vammoilta. Pyöräilykypärän on pysyttävä päässä ja tuntemattomaan veteen ei hypätä pää edellä.

Kolmas ohje on säästää aivoja kohtuullisilla elä-

mäntavoilla. Tietyt elämäntavat vahingoittavat var-muudella aivoja.

– Minkään tutkimuksen mukaan tupakasta tai huumeista ei ole terveydellisiä hyötyjä, Juntunen huomauttaa.

– Alkoholista tulee kiusallisen paljon nykyaika-nakin tutkimuksia, jotka osoittavat sen, että kohtuul-linen alkoholin käyttö lisää kognitiivista kapasiteet-tia.

Sen sijaan alkoholin suurkulutus on aina vahin-gollista aivoille.

Neljäs huolto-ohje on hoitaa aivoja. Säännölli-nen liikunta ja monipuolinen ravinto ovat myös ai-vojen kannalta hyviä. Aivot tykkäävät myönteisestä asenteestakin.

– Jos minulla olisi valta, niin komentaisin kaikki myönteisiksi. Sillä kertaheitolla työyhteisöongel-matkin ratkeisivat, Juntunen unelmoi.

– Myönteinen työtoveri herättää mielessä aivan eri asioita kuin nipottaja.

Aivoja hoidetaan myös riittävällä levolla ja mie-luisilla harrastuksilla. Näihin on aikaa nimenomaan kesälomalla.

Arkena voi rentoutua

Elämä ei jakaudu on/off -tilaan eli lomaan ja työhön. Töissä ollessakin täytyy muistaa se, että ihminen on vain kolmanneksen töissä, kolmanneksen hän on va-paalla ja kolmanneksen hän nukkuu.

– Aivojen kannalta kahden kolmanneksen ajan on hyvä huolehtia aivoistaan ja relata. Töitä ei pidä paiskoa yötä myöten, Juntunen painottaa.

Aivot eivät lakkaa toimimasta unen aikana. Ne toimivat usein aktiivisemmin unen aikana kuin val-veilla ollessa. Kun aivoissa on syntynyt lukuisia muistijälkiä, niin unen aikana ne järjestetään tiettyi-hin hierarkkisiin arkistoihin.

– Moni kokee, että jos jokin asia ei tunnu rat-keavan illalla, niin hyvin nukutun yön jälkeen se on itsestään ratkennut. n

Unohda lomalla turha tieto ja helli aivojasiKuormittavasta, turhasta informaatiotulvasta voi vapautua lomalla. Tulvaa on torjuttava kuitenkin joka päivä.

28

maailmaltaTeksti: Liisa Folkersma, kansainvälisten asioiden asiamies, Akava

Globaalit tuotantoketjut, kansain-välinen työnjako ja yritysten si-joittuminen painottuvat yhä use-

ammin Intiaan kuin Kiinaan. Intian vah-van kasvupotentiaalin kääntöpuolena ovat koulutuksen ja infrastruktuurin val-tavat puutteet, laajalle levittäytynyt kor-ruptio, hyväksytyt tuloerot sekä epätasa-arvo.

Maan 1,2 miljardista asukkaasta puo-let elää alle kahdella dollarilla päivässä. Työvoimasta lähes 60 prosenttia työsken-

telee maataloudessa. Lukutaitoisia on 65 prosenttia ja kymmenesosa osaa englantia.

Toisaalta joka kymmenes viime vuo-sien opiskelijaikäluokkien nuorista opis-kelee korkeakoulussa. Pelkästään insi-nöörejä valmistuu Intiassa vuosittain 300 000.

Bangalore – koko maailman it-keskus

Intian bruttokansantuotteesta 5 prosent-tia tulee informaatiotekniikan alalta.

Alan keskus on kymmenen miljoonan asukkaan Bangalore, joka on ollut 1990-luvulta lähtien sekä kansainvälisen ulkoistamiskehityksen että maan sisäisen muuttoliikkeen polttopisteessä. It-ala työllistää Bangaloressa suoraan satoja tu-hansia työntekijöitä, välillisesti jopa mil-joonia.

Kaupungissa on 17  000 it-yritystä, joista suuria on vain 100. Pienet yrityk-set luovivat globalisaation pyörteissä luottaen pitkiin asiakassuhteisiin. Intia-laistyöpaikoilla joustavuus ja ulkoistami-nen on viety äärimmilleen, usein yksit-täiseen työntekijään saakka. Monet yri-tykset työllistävät pysyvillä työsuhteilla vain 30–40 prosenttia työntekijöistä ja loput henkilöstöstä työskentelee joko vä-litysyrityksen kautta tai ”konsultteina”. It-alalla erityisesti naiset tekevät työtä

Intiassa alhaiset palkat, pitkät työpäivät ja vähäiset vaikutusmah-dollisuudet nostavat työntekijöiden protestihenkeä, ja ay-toiminta hakee uomaansa. Toimivimpana ay-mallina pidetään demokraatti-sesti valittavia työpaikkakohtaisia ammattiliittoja, jotka työnantaja tunnustaa.

Alihankintaketjun päätepisteessä

Mitta täynnä loputonta joustamista

29InsInöörIUUSI

usein kotoa käsin, mutta välitysyritys saattaa silti viedä kolmanneksen palkasta.

Koulutetun parempi asema suhteellinen juttu

Korkeasti koulutetun työntekijän palkka takaa intialaisittain vähintään keskiluok-kaisen elämäntavan. Työviikot ovat kui-tenkin pitkiä ja tulostavoitteet korkealla. Usein jopa puolet palkasta määräytyy yri-tyksen voiton mukaan. Huonoina ai-koina työntekijöiden palkat joustavat. Työnantajat katsovat yleisesti, ettei palkka- tai työehtoneuvotteluita tarvita, kun lainmukaiset minimiehdot täyte-tään. Säännöllisiä viikkotyötunteja on periaatteessa 48, mutta kukaan ei valvo itsensä työllistävien työaikoja.

Valtaosa monikansallisista yrityksistä toimii Intiassa erityistalousalueilla. Alu-eilla on erityisesti elektroniikka- ja tekstii-liteollisuutta. Ne ovat juridisesti ”valtioi ta valtiossa”, joissa monet lait eivät päde ja tuotteet on pitkälti vapautettu veroista. Intian poliisilla ei ole pääsyä alueille, työ-suojelutarkastajista puhumattakaan.

Akavalla, sen viidellä jäsenjärjestöllä ja Suomen Ammattiliittojen Solidaa-risuuskeskus SASKilla on käynnissä Intiassa toimivien yritysten yhteiskun-tavastuuseen liittyvä hanke. Akavan ja jäsenjärjestöjen edustajat vierailivat kevään opinto- ja tarkastusmatkallaan Intiassa useilla työpaikoilla. Hankkeen tutkimusraportti julkaistaan syksyllä 2011.

Eurooppalainen ay-liike aikoo puolustaa julkista sektoria, vas-tustaa kohtuuttomia leikkauk-sia, edistää uusien työpaikkojen syntyä ja valvoa työntekijöiden etua työsuhteen muodosta riip-pumatta.

Euroopan ay-keskusjärjestön ETUCin kongressi hyväksyi Ateenassa toimin-

taohjelman alkavalle nelivuotiskaudelle. Ammattiyhdistysliikkeen projektina

pitkään ollut sosiaalinen Eurooppa on ajettu talouskurimuksessa sivuraiteelle. Ihmisten oikeudet ovat joutuneet väisty-mään, kun Eurooppaa on rakennettu ta-louden ehdoilla, ETUC katsoo.

Leikkauksiin perustuvan talouspoli-tiikan sijaan ay-liike haluaa olla mukana rakentamassa vastuullista eurooppalaista talousmallia. Palkat ovat kasvun moot-tori, eivät este, ETUC muistuttaa. Työ-ehtojen ja palkkojen polkumyyntiä ja niistä seuraavaa epäreilua kilpailua ay-liike haluaa kitkeä etenkin vuoropuhe-lussa työnantajien kanssa.

Kongressin asialistaa hallitsi talous- ja työllisyyskriisi. Monien mielestä on-gelmat ovat laajentuneet Euroopassa jo poliittiseksi kriisiksi, kun tyytymättö-myys kanavoituu äärioikeiston kanna-tuksen nousuun. ”Ateenan manifestissa” ETUC jäsenjärjestöineen torjuukin pon-tevasti muukalaisvihamielisyyden.

Muita toimintaohjelmassa mainit-tuja asioita olivat muun muassa työnte-kijöiden aseman huomioiva oikeuden-

mukainen siirtymä vähähiiliseen yhteis-kuntaan, lakko-oikeuden puolustaminen kaikkialla Euroopassa ja työsuojelu työ-aikakysymykset mukaan lukien.

Nainen eurooppalaisen ay-liikkeen ykköstehtävään

ETUCin uudeksi pääsihteeriksi kongres-sissa valittiin ranskalainen Bernadette Ségol. Palvelualojen eurooppalaisesta lii-tosta UNI-Europasta ETUCiin siirtyvä Ségol on ensimmäinen nainen sihteeris-tön johdossa.

Vuonna 1973 perustettuun ETUC-iin kuuluu 83 eurooppalaista työntekijä-keskusjärjestöä 36 maasta sekä 12 sekto-rikohtaista eurooppalaista liittoa. Suo-malaiset jäsenjärjestöt ovat SAK, STTK ja Akava. n

Euroopan ay-liike haluaa vastuullisen eurooppalaisen talousmallin

Protesteja nousee

Intian työelämään ennustetaan jatkossa lisää levottomuuksia ja väkivaltaa. Intian virallinen investointipolitiikka ja erityis-talousalueiden suosiminen aiheuttaa eri-puraa.

Erityisesti hiljattain maahan tulleet monikansalliset yritykset yrittävät usein toimia ilman ammattiliittoja, kun taas intialaiset ja pidempään maassa toimi-neet yritykset yleensä hyväksyvät yhteis-työn. Niillä työpaikoilla, jotka kieltäyty-vät tunnustamasta ammattiliittoja ja kieltävät henkilöstöedustajavaalien jär-jestämisen, toimii tavallisesti useita haja-naisia ja populistisia ammattiliittoja. Lakkoja ja protesteja on vaikeaa ratkaista, kun työntekijöitä edustavaa virallista neuvotteluosapuolta ei ole keskustele-maan työnantajan kanssa.

Työn tuottavuuden ja työntekijöiden sitoutumisen kannata toimivimmaksi

malliksi on todettu työpaikan vaaleissa demokraattisesti valittavat ammattiliitot, jotka työpaikan johto tunnustaa. Työn-tekijöitä edustavan vahvan liiton perus-taminen tukee paikallisyhteisöä ja toteut-taa mitä parhaimmalla tavalla yrityksen yhteiskuntavastuuta. Tähän on ylletty esimerkiksi Intian länsirannikon kau-pungin Punen monissa yrityksissä. n

Valtaosa monikansallisista yrityksistä toimii Intiassa erityistalousalueilla.

30

totta & tutkittuaTeksti: Taina Hämäläinen, tutkimusasiamies

T-median toteuttamasta Työnantaja-mielikuva 2010 -tutkimuksessa kartoitettiin korkea-asteen opiske-

lijoiden ja työelämässä olevien korkea-koulutettujen arvoja. Tutkimuksessa löy-dettiin neljä erilaista työuraan liittyvää arvosegmenttiä: eettiset, turvallisuusha-kuiset, työkeskeiset ja urasuuntautuneet.

Samankaltaisia työelämän arvoseg-menttejä on Uuden Insinööriliiton to-teuttaman vuonna 2009 valmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimuksen ai-neistossa.

T-median toteuttamaan kyselyyn vas-tasi lähes 22 000 vastaajaa. Yli tuhat vas-tausta kertyi työelämässä olevilta insi-nööreiltä ja lisäksi kyselyyn vastasi run-saat 700 insinööriopiskelijaa.

Tutkimuksesta ilmeni, että työelä-mässä olevien insinöörien arvomaailmaa kuvastaa erityisesti taloudellisen menes-tyksen tärkeys, työsuhteen jatkuvuus ja niin ikään henkilökohtainen työhön si-toutuneisuus.

Insinöörit osoittautuivat suhteellisen kilpailuhenkisiksi ja seikkailunhaluisiksi. Työtehtävistä tutkimustehtävät ja työn-antajista etenkin suuret teollisuusyrityk-set kiinnostavat insinöörejä selvästi koko vastaajajoukkoa enemmän.

Insinöörit työkeskeisiä

Arvosegmenteillä tarkasteltuna kaikkiin työelämässä oleviin korkeakoulutettui-hin nähden insinööreille tärkeitä ovat työkeskeisemmät arvot. He esimerkiksi sitoutuvat työhön enemmän ja arvosta-vat palkitsemista, taloudellista menes-tystä sekä yleisesti mielekästä työtä.

Insinööreistä sekä urasuuntautu-neiksi että eettiset arvot omaaviksi ryh-mittyi neljännes. Joka kuudes omasi työ-keskeisesti suuntautuneet arvot. Kaikista työelämässä olevista korkeakoulutetuista vastaajista neljä kymmenestä sijoittui segmenttiin eettiset ja kymmenes luokit-tui työkeskeiseksi. Tutkimustulosten mukaan turvallisuushakuisiksi insinöö-reistä luokittui lähes kolmannes.

Työnantajamielikuvatutkimuksen mukaan myös insinööriopiskelijat arvos-tavat kilpailukykyisen palkan ansaitse-mista ja sitoutuvat mielekkääseen työ-hön. Työantajan valinta tapahtuu, muita vastaajia hieman todennäköisemmin, sa-manhenkisten työkaverien ja työaikojen joustavuuden perusteella.

Insinööriopiskelijat korostavat työkes-keisiä arvoja jopa insinööriammattilaisia-kin enemmän. Tutkimuksen mukaan työ-keskeiset arvot on joka neljännellä, sa-moin on urasuuntautuneiden arvojen.

Työelämässä olevien insinöörien ta-voin turvallisuushakuiset arvot korostu-vat myös insinööriopiskelijoilla. Kol-mannes sijoittui turvallisuushakuisten joukkoon.

Harvinaisempi arvo-ominaisuus insi-nööriopiskelijoilla oli eettisyys: vain joka kuudennes sijoittui tähän segmenttiin.

Kaikista opiskelijavastaajista eettisiä arvoja edustaviksi luokittui vajaa kol-mannes ja työkeskeiset arvot omasi kuu-dennes opiskelijavastaajista.

Työelämää arvioidaan itsestä käsin

Vastaajajoukon arvojen moninaisuus ja erilaiset työelämän tarpeet näkyvät tutki-

mustuloksissa. Työelämän arvot ovatkin usein yksilöllisiä ja kokemusperäisiä.

Insinöörien ja insinööriopiskelijoi-den arvovalintojen taustaa voi punta-roida arvojen muutoksen ja pysyvyyden näkökulmasta sekä taloustilanteenkin näkökulmasta.

Tutkimuksen toteutusajankohdan suhdannetilanne heijastelee mahdollisesti insinöörien arvojen arviointiin. Oletetta-vasti taantuma muokkasi arvovalintoja – turvallisuushakuiset arvot korostuivat ja urasuuntautuneisuus alikorostui.

Toisaalta esimerkiksi työhyvinvointi, ammattitaidon kehittäminen sekä kan-nustava palkitseminen luovat pohjaa työ-elämän perustarpeille. Työelämää on puolestaan muokannut pidemmällä ai-kavälillä työn haasteellisuuden ja työelä-män epävarmuuden lisääntyminen. Myös nämä tekijät vaikuttanevat työelä-män arvoihin.

Uran alkuvaiheessa olevien insinöörien arvojen tutkiskelu

Vuonna 2009 valmistuneiden insinöö-rien UIL:n sijoittumistutkimuksessa ky-syttiin työelämän kannalta tärkeitä ar-voja. Tulosten mukaan uran alkuvai-heessa olevien insinöörien arvot painot-tuvat vahvimmin työhyvinvoinnin ja työpaikan turvaamiseen sekä ammattitai-don kehittämiseen.

Insinöörien arvojen painotuksesta ja työhön liittyvistä odotuksista saadaan li-sätietoa, kun tarkastellaan arvojen eroja.

Analyysin perusteella vastavalmistu-neista insinööreistä joka kuudes sijoittuu urakeskeiset arvot omaavaan ryhmään ja

Mitä insinöörit arvostavat työelämässä?

Työelämään liittyvien arvojen tutkiminen auttaa ymmärtämään yksilöiden toimintatapoihin, asenteisiin, uravalintoihin sekä työtehtävien ja työantajan valintaan liittyviä motiiveja.

31InsInöörIUUSI

eettisiä arvoja edustavaan ryhmään reilu viidennes.

Työkeskeiset arvot omaavia on useam pi kuin joka kolmas. Runsaalle nel-jännekselle tärkeää ovat turvallisuutta ar-vostavat arvot.

Erityisesti työkeskeiset arvot omaa-vien ryhmä on siis suurempi sijoittumis-tutkimuksen analyysin pohjalta, kun ver-rataan tuloksia T-median tutkimukseen. Tulokset voivat erota myös siitä syystä, että sijoittumistutkimuksen aineiston vastausten hajonta on pienempi.

Arvovalintojen erot eri ryhmillä

Mielenkiintoisempaa on kuitenkin ana-

lysoida, millaisia erilaisia arvovalintoja näiden ryhmien taustalla on. Urasuun-tautuneet arvostavat muihin vastaajiin nähden enemmän uralla etenemistä, pal-kitsemista ja vaihtelevia työtehtäviä ku-ten esimerkiksi kansainvälisiä tehtäviä ja urakiertoa.

Eettisiin arvoihin taipuvaisilla koros-tuvat työn haasteellisuus, tasa-arvoasiat sekä työn ja perheen yhteensovittami-nen. Palkitseminen saa suhteellisesti pie-nemmän painoarvon eettisesti suuntau-tuneilla ja puolestaan työkeskeiset arvos-tavat palkitsemista enemmän.

Turvallisuushakuiset arvostavat enemmän turvattua työpaikkaa, tasa-ar-voasioita sekä työn ja perheen yhteen-

sovittamista. Vaihtelevat työtehtävät ja uralla eteneminen ovat tälle joukolle vä-hemmän tärkeitä tekijöitä työelämässä.

Tässä esitellyt tulokset ovat vain yksi näkökulma, kuinka insinöörien hetero-geenisesta joukosta voidaan yhdellä ta-valla saada arvovalintoihin perustuvaa tietoutta. Arvovalinnat heijastelevat niin ikään työuran tarpeita sekä työpaikan ja työtehtävien valintaa. n

Lähteet: Työnantajamielikuva 2010

-tutkimus, T-media

Vuonna 2009 valmistuneiden insinöörin

sijoittumistutkimus, Uusi Insinööriliitto UIL ry

Arvojen tärkeys uran alkupuolella olevilla insinööreillä.Lähde: Vuonna 2009 valmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimus

Kaikki

”Urasuuntautuneet”

”Eettiset”

”Työkeskeiset”

”Turvallisuushakuiset”

Työhyvinvointi

Uralla eteneminen

Tasa-arvoasiat

Vaihteluhaluisuus Turvattu työpaikka

Ammattitaidonkehittäminen

Työn ja perheen yhteensovittaminen

Työn haasteellisuusPalkitseminen

32

oikeus Teksti: Tuuli Vapaavuori, oikeusinformaatikko, LL.M, OTM vastaavuus, asianajotoimisto Bützow Oy

avoliittojen osalta, vai aiheuttaako se tar-peetonta sekaannusta.

Avoliittolain soveltamisala

Uutta lakia sovelletaan vain sellaisiin avo-puolisoihin, jotka ovat asuneet yhteista-loudessa vähintään viisi vuotta ja joilla on, tai on ollut yhteisen talouden lisäksi yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Jos toinen tai molemmat avopuo-lisoista ovat naimisissa, ei lakia sovelleta kyseiseen avoliittoon.

On tärkeää huomata että laki on taannehtiva. Toisin sanoen sen vaikutuk-set yltävät myös avoliittoihin, jotka ovat alkaneet jo ennen lain voimaantuloa. Jos avoliitto on kuitenkin loppunut ennen lain voimaantuloa, ei lakia voida soveltaa.

Avoliittolain sisältö

Avoliittolailla on vaikutus avopuolisoi-hin ainoastaan avoliiton päättyessä joko eroon tai toisen avopuolison kuolemaan. Lain soveltamisalan piiriin kuuluvat avo-parit voivat tällöin hakea pesänjakajaa omaisuuden erottamisen toimittami-seksi, mikäli omaisuuden jakamisesta ei muutoin päästä sovintoon. Pääsääntönä tällöinkin on, että kumpikin puolisoista säilyttää oman omaisuutensa.

Toinen lain tuoma uutuus on avo-puolison oikeus saada hyvitystä siitä pa-noksesta, jonka puoliso on antanut yh-teistalouteen. Tällaiseksi panokseksi lue-taan muun muassa yhteistalouden hy-väksi tehty pitkäaikainen koti-, lapsen-hoito-, tai rakennustyö, joka on mahdol-listanut muun omaisuuden kartuttami-sen toisen avopuolison nimiin. Jotta hy-

vitys on mahdollinen, ei epäsuhta avo-puolisoiden panostuksissa saa olla vähäi-nen. Hyvitys ei kuitenkaan vastaa avio-liittolain mukaista elatusapua.

Uusi avoliittolaki ottaa huomioon myös tilanteet, joissa toinen avopuoliso kuolee ja joissa toinen, edesmenneestä avopuolisosta taloudellisesti riippuvai-nen puoliso, jää yllättäen heikkoon talo-udelliseen tilanteeseen. Lain mukaan avopuoliso voi vastaavissa tilanteissa saada harkinnanvaraista avustusta kuo-linpesästä. Käyttöoikeus tiettyyn omai-suuteen voidaan katsoa tällaiseksi avus-tukseksi. Varsinaista perintöoikeutta avo-puoliso ei saa edesmenneen avopuoli-sonsa omaisuuteen.

Avoliittolain vaikutukset

Kuten sanottu, avoliittolailla on vaiku-tuksia vain tilanteessa, jossa avoliitto syystä tai toisesta päättyy. Jo vuosia avo-liitossa elänyt ei siis voi tuudittautua sii-hen ajatukseen, että uusi laki soisi saman-laisen taloudellisen turvan kuin avio-liitto. Toisaalta myöskään avoliitossa pit-kään elänyt henkilö ei voi enää ajatella elävänsä taloudellisesti täysin sääntele-mättömässä suhteessa. Jos avopuolisot haluavat, että uusi laki ei koske heitä, on heidän sovittava tästä erikseen.

Uuden avoliittolain tarkoituksena on ollut suojan antaminen avopuolisoille erotilanteissa. Nähtäväksi jää, kokevatko avopuolisot lain hankalia erotilanteitaan selkeyttäväksi vai hankaloittavaksi teki-jäksi. n

Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta – selkeyttä vai sekaannusta luova säädös?

Apua yksityiselämän oikeusasioissaUudella Insinööriliitolla on Asianajo-toimisto Bützowin kanssa sopimus puhelinneuvonnasta jäsenten yksi-tyiselämän oikeusasioissa. Palvelu on ilmainen ja koskee myös jäsenen kanssa samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten asioita.

Neuvonta koskee yksityiselämän oikeusasioita. Neuvoa voi kysyä esi-merkiksi perinnöistä ja testamentista, avioehdosta, osituksesta ja lahjoista. Aihepiirin ulkopuolella jäävät työ- ja virkasuhteeseen sekä työtehtäviin liit-tyvät kysymykset. Niissä on käännyt-tävä Uuden Insinööriliiton työsuhde-neuvonnan puoleen.

Kun tarvitset oikeudellista neuvontaa

Ota esiin jäsenkorttisi valmiiksi. Soi-ta asianajotoimistoon, puh. (09) 431 531, ma-pe klo 10-16. Mainitse, että haluat UIL:n jäsenelle kuuluvaa pu-helinneuvontaa. Ilmoita asianajajalle nimesi ja jäsennumerosi. Keskustelun sisältö on luottamuksellinen ja jää asi-anajajan vaitiolovelvollisuuden piiriin.

Huhtikuun alussa 2011 astui voi-maan uusi avoliittoja koskeva laki. Ensimmäistä kertaa Suomen

oikeusjärjestelmässä mahdollistetaan la-kisääteinen avoliitto. Lain kutsumanimi avoliittolaki menee helposti sekaisin avioliittolain kanssa. Näillä kahdella on kuitenkin suuri oikeudellinen ero. Näh-täväksi jää selkiyttääkö laki oikeustilaa

33InsInöörIUUSI 33

n Lounais-suomen insinöörit Lousi Kesäteatterissa Blondi-musikaalikome-dia torstaina 11.8.

 Golf-mestaruuskisa tulossa syyskuussa.

Molempiin lisätiedot www.lousi.fi 

n turun insinöörit tuiKe ryVares ja nuoruustango -teatteriesitys Emma-teatterissa Naantalin Muumi-maailmassa torstaina 18.8. klo 19.

TUIKElaiset juoksemaan kesällä 2011!Haasta itsesi ja avekkisi Paavo Nur-

men maratonille 2.7.2011 ja/tai Kaari-nan syysmaratonille 29.10.2011. Tu-tustu tarjontaan tapahtumien www-si-vuilla: www.paavonurmisports.fi ja www.kaarinansyysmaraton.fi

Ilmoittautumiset osoitteeseen tui-keilmoittautumiset@hotmail.com

Ooppera Eerik XIV Logomossa lauan-taina 26.11.

Lisätietoa näistä ja monista muista ta-pahtumista www.tuike.fi

n HeLsingin insinöörit HiToimistomme on muuttanut! Uusi osoite on Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki

Lisätiedot ja ilmoittautuminen kaik-kiin tapahtumiin osoitteessa www.helins.fi/Tapahtumat tai HI:n toimistolle p. 050 403 2363.

Koko perheen kesäteatteri Ronja ryö-värintytär, to 18.8. klo 19.

Hyvän Omantunnon Linnake, Suo-menlinna.

Liput: Aik. 20 €, lapset 7-16 v. 10 €.

Päiväksi Porvooseen M/S J.L. Runeber-gilla su 21.8. klo 10 Helsingin Kauppa-torilta, paluu klo 19.55. Hinta sis. meno-paluu matkat ja lounaan: Aik. 45 €, eläk. 40 € ja lapset 7-16 v. 22 €.

mennen tullen

Itäsuomalaiset insinöörit Olkiluodon ydinjätteen loppusijoitusluolissa

Musiikkitalon avajaiskonsertti to 1.9. klo 19.00

Orkestereina esiintyvät Helsingin kaupunginorkesteri, Radion sinfoniaor-kesteri ja Sibelius-Akatemia kapellimes-tareinaan Esa-Pekka Salonen, John Stor-gårds ja Sakari Oramo sekä solistina sop-raano Soile Isokoski.

Liput á 40 €, eläk. á 25 €.

itäsuomalaiset insinööriyhdistykset Mikkelistä, Pieksämäeltä, Savonlinnasta ja Varkaudesta tekivät yhteisen matkan Olki-

luodon ydinvoimala alueelle, jossa insinöörit tutustuivat mm. ydinjätteiden loppusijoitustekniikoihin ja -luolastoihin.

Mukana olivat Pieksämäen Seudun, Mikkelin ja Savonlin-nan insinööriyhdistysten puheenjohtajat ja joitain johtokun-tien jäseniä sekä runsaasti asiasta kiinnostuneita insinöörejä.

Liiton edustajista matkalle oli lähtenyt alueasiamies Seppälä

ja erikoisvieraana puolessavälissä matkaa ryhmään liittyi myös UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari.

Iäkkäin matkalle osallistunut insinööri, Matti Parkkinen, oli jo saavuttanut kunnioitettavan 80-vuoden iän. Insinöörilii-ton jäsenenä hän on ollut reilut 50 vuotta: siinäpä oivaa mallia nuoremmille insinöörisukupolville!

Matkan vastuullisena johtajana toimi Pieksämäen Seudun Insinöörien puheenjohtaja Matti Häkkinen. n

34

opiskelijatwww.iol.fi

Insinööriopiskelijapäivät 2012 haku avattuInsinööriopiskelijaliiton hallitus on avannut haun vuoden 2012 Insinööri-opiskelijapäivistä. Insinööriopiskelijapäi-vien historia ulottuu aina vuoteen 1992, jolloin järjestettiin ensimmäiset IOP:t Raahessa. Vuonna 2012 Insinööriopiske-lijapäivät järjestetään siis 20. kerran, jo-ten edessä on tapahtumalle merkittävä rajapyykki ja varmasti upeat juhlat.

Haku on avoin kaikille liiton paikal-lisyhdistyksille. Hakemus saa olla vapaa-

muotoinen, mutta toivomme sen kuiten-kin sisältävän alustavan talousarvion sekä suunnitelman tapahtuman kulusta, ma-joituksesta ja ohjelmasta.

Hakemukset osoitteisiin hallitus@iol.fi ja juha.manu@uil.fi tai Insinööri-opiskelijaliitto IOL ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki. Hakemusten on ol-tava perillä 30.7.2010 mennessä.

Lisätietoja: hallitus@iol.fi.

Valmistuitko tänä keväänä?

Insinööriopiskelijaliitto haluaa onnitella sinua lämpimästi insinööritutkintosi johdosta. Opiskelu-urakka on nyt onnel-lisesti loppuun suoritettu ja edessä on ura arvostettuna ja ammattitaitoisena insi-nöörinä.

Muistathan tehdä meille liittoon val-mistumisilmoituksen. Valmistumisesi jälkeen jäsenyytesi Uudessa Insinöörilii-tossa jatkuu ja sinut ohjataan asuinpaik-kakuntasi mukaiseen UIL:n alueyhdis-tykseen.

Jos työskentelet julkisella sektorilla, voit halutessasi liittyä UIL:n kunta- tai valtiosektorin järjestöön. Lisätietoja: www.uil.fi -> jäsenyhdistykset.

Valmistumisen jälkeen jäsenmaksusi koostuu kahdesta osasta: liittomaksusta, joka sisältää työttömyyskassamaksun ja alueyhdistysmaksusta. Yhteensä jäsen-maksu on 30,50–38,50 euroa kuukau-dessa.

Jäsenmaksun voi maksaa joko itse tai laittaa sen työnantajaperintään, jolloin kuukausittainen osuus lähtee automaat-tisesti palkastasi. Tarkista työnantajape-rinnän mahdollisuus omalta työnantajal-tasi.

Muistathan, että saat liittomaksusta alennusta kahden ensimmäisen jäsenvuo-den aikana, jos olet ollut Insinööriopiske-lijaliiton jäsen opiskeluaikana. Nyt val-mistumisvuonna alennus on kalenteri-vuoden loppuun asti - 70 prosenttia ja toi-sena kalenterivuotena -50 prosenttia. n

IOL:n toimisto lomailee

Opiskelijatoiminta hiljenee kesäksi. IOL:n toimisto on kokonaan suljettuna viikot 27–28. Muina aikoina toimistolla on aina joku tavoitettavissa.

Jäsentietoihin liittyvissä asioissa pal-velee jäsentietopalvelu numerossa 020 693 877 (ma–ti ja to–pe klo 10–14) ja työsuhdeasioissa työsuhdepäivystys nu-merossa 020 693 858 (ma–pe klo 9–13.30). n

IOP Turku 2007. Insinööri-opiskelijapäivien avajaistilai-suus kokoaa yhteen imput ympäri Suomen.

Juho Mäkinen

Lari Pulkkinen

Insinööriopiskelijapäivillä pää-see toteuttamaan monenlaisia asioita. Kuva Tampereen 2010 IOP:n rastikierrokselta.

Tampereen IOP 2003 keräsi im-put Tampereen Keskustorille.

35InsInöörIUUSI

Kesä ja sen tuulet

Raskas kevät niin opiskelujen, työnhaun kuin järjestötoiminnan osalta on kään-

tynyt kohti kesää. Toivottavasti kaikki ovat saaneet kesätöitä ja pääsevät näin hengäh-tämään opiskeluista.

Mikäli kuitenkaan vielä ei ole töitä löy-tynyt, ei kannata heittää kirvestä kaivoon. Kannattaa jatkaa aktiivisesti työnhakua ja nauttia samalla hyvin ansaitusta kesälo-masta.

Kesä on aikaa, jolloin opiskelijoilla ja opiskelija-aktiiveilla on aikaa hengähtää ja ladata akkuja syksyn koitoksia varten. Tämä tauko kannattaakin käyttää hyvin hyödyksi. Näin vältetään sitä, että polttaa itsensä loppuun.

Suomessa kesä on lyhyt, joten siitä kannattaakin nauttia kiertämällä tapahtu-missa, harrastamalla tai ihan vain oleskel-len.

Insinööriopiskelijaliiton hallitus ja toi-mistokin levähtävät kesäaikana. Kuiten-kaan täysin lomalaitumille ei mennä, vaan hallitus on tavoitettavissa myös kesällä.

IOL:n toimisto lomailee heinäkuussa. Kuitenkin työsuhde- ja jäsentietopalvelu palvelevat normaalisti myös kesällä. Mikäli tulee ongelmia esimerkiksi työsuhteeseen tai työttömyyskassaan liittyen, niin otta-kaa rohkeasti yhteyttä.

Kesän aikana Insinööriopiskelijaliiton toimistolla tapahtuu myös muutoksia. Osalla toimiston työntekijöistä loppuvat sopimukset kesän aikana ja syksyllä nä-emme niin uusia kasvoja kuin myös työ-tehtäviin palaavia.

Syksyllä on luvassa paljon tekemistä sekä uusia tuulia, mutta annetaan näiden odottaa kesän ylitse.

Oikein hyvää kesää kaikille ja muista-kaahan rentoutua.

Tero Rinne

puheenjohtajaInsinööriopiskelijaliitto IOL ry

Suomen paras kesätyönantaja -kilpailu käynnistyy jälleenAkavan opiskelijavaltuuskunta AOVA haluaa kiinnittää kilpailulla huo-mion työpaikkojen hyviin käytäntöihin ja nostaa esiin esimerkillisimmät työnantajat.

Voittajan valitsee raati, jonka jäseninä ovat AOVAn 1. varapuheenjoh-taja Tiina Lehto, AOVAn työjaoston jäsenet Elina Halkola, Kari Hankia, Juha Manu, Katri Haakana, Enni Räisänen ja Vesa Engström sekä Aka-van opiskelija-asiamies Elina Havu. Raati valitsee puheenjohtajansa myö-hemmin.

Suomen parasta kesätyönantajaa voi ehdottaa sähköisellä lomakkeella. Siinä kysytään työsuhteen perusasioiden lisäksi muun muassa työtehtä-vistä, ohjauksesta ja oikeuksien toteutumisesta. Sekä kesätyöntekijät että -työnantajat voivat ehdottaa Suomen parasta kesätyönantajaa.

Suomen paras kesätyönantaja 2011 -kilpailun voittaja julkistetaan lop-pusyksyllä. n

Lisätietoja: www.akava.fi/paraskesatyonantaja

Tarkista yhteystietosi

Yhteystietojen ajan tasalla pitäminen myös ammattiliiton suuntaan on tärkeää. Postiosoitetiedot päivittyvät myös meille, kun teet osoitteenmuu-toksen väestörekisteriin, mutta puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet jää-vät usein päivittämättä.

Käythän tarkistamassa omat yhteystietosi osoitteessa www.iol.fi/muu-toslomake. Lomake vaatii kirjautumisen jäsensivuille jäsenkortissa olevalla jäsennumerolla. n

Palveluiden markkinointi

Perinteinen Palveluiden markkinointi -koulutus PalMa järjestetään tänä vuonna 19.–21.8. Espoon Nuuksiossa.

Kurssilla käsitellään rennossa ympäristössä IOL:n ja UIL:n toimintaa ja harjoitellaan henkilökohtaista markkinointia ja esiintymistaitoa erilai-sissa markkinointitilanteissa. Kurssilla opituista taidoista on paljon hyö-tyä myös järjestötoiminnan ulkopuolella.

Paikallisyhdistykset: Olettehan muistaneet ilmoittaa osallistujanne, sillä tätä koulutusta ei kannata jättää väliin? n

Työttömyyskassan jäsenyys: insinööriopiskelijan kannattavin vakuu-

tus, mitä voi ottaa! Liity työttömyyskassaan, kun olet kesätöissä.

Lisätietoja: www.iol.fi > Opiskelijana työelämässä > työttömyys-

kassa

36

Edustajakokouksen puheenjohtaja Arto isomäki onnitteli edustajako-kousta siitä, että se sai paljon vatvo-

tun sääntömuutosasian nyt käsiteltyä.Puheenjohtaja Pertti Porokari totesi

avauspuheenvuorossaan, että talouden tasapainoon saattaminen on huikea suo-ritus, josta kiitos kuuluu kaikille. Ajan-kohtaisesta Akava-keskusjärjestön pu-heenjohtajavaalista hän totesi, että sen

Sopuisa edustajakokousEdustajakokous sujui sopuisasti, vaikka esityslistalla oli paljon asioita. Säännöt hyväksyttiin nyt toisessa käsittelyssä ja ohjesään-nöt muokattiin niiden mukaisiksi. Kokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2010 ja myönsi hallitukselle vastuuvapauden. Monissa puheenvuoroissa tuli esille liiton hyvin hoidettu talous, mikä onkin oleellista sen toimintaedellytysten kannalta.

Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Puheenjohtaja Pertti Porokari ja edustajakokouksen puheenjohtaja Arto Isomäki joutuivat kysymään neuvoa liiton juristeilta visaiseksi muuttuneessa äänestystilanteessa.

37InsInöörIUUSI

puheenjohtajalla on suuri merkitys, kun keskusjärjestö nostaa profiiliaan ja tekee toivottavasti parempaa yhteistyötä mui-den keskusjärjestöjen kanssa.

Kevään neuvottelukierroksista hän mainitsi sen, että ne työllistävät todella paljon liiton neuvotteluyksikköä. YTN:llä on yhtä aikaa menossa neljän alan palkan-korotusneuvottelut: teknologiateollisuu-den, suunnittelu- ja konsulttialan, puhe-linoperaattorien eli ICT:n sekä energian. Pro-liiton järjestämistä työtaisteluista tu-lee Porokarin mukaan merkittävästi ku-

Koeäänestyksiin päästiin pariinkin otteeseen.

luja myös UIL:lle.Tilinpäätöksen 2010 lisäksi talous-

päällikkö Paula Mauno esitti katsauksen vuoden 2011 talousnäkymistä. Vuoden ensimmäisen neljänneksen luvuissa on huomioitu vuoden alussa toteutettu or-ganisaatiomuutos ja myös historiatiedot on muokattu uuden organisaation mu-kaisiksi.

Varapuheenjohtajien toimenkuvat vahvistettiin seuraavalle nelivuotiskau-delle 2011–2015 hallituksen esityksen mukaisesti. Toimenkuvat ovat koulutus- ja elinkeinopolitiikka, järjestötoiminta sekä julkinen sektori.

Vaalivaliokunta jatkaa toimintaansa. Puheenjohtajaksi valittiin Sampo Häkli Tampereen Insinööreistä. Jäseniksi Ali Heiskanen Oulun Insinöörit ja Matti Häkkinen Pieksämäen Insinöörit, Ju-hani Kaukosuo ja Aki Pöyry Julkisen alan Insinöörien liitosta kevätkokouk-seen 2015 asti sekä insinööriopiskelijoi-den edustajaksi Juho Niemelä kevätko-koukseen 2013 asti.

UIL:n hallitukseen valittiin Insinöö-riopiskelijaliitto IOL:n varaedustajaksi Reima Pentikäinen HIO:sta.

Piirien taloutta ja toimintaa esiteltiin ja todettiin, että piirien ohjesääntö esitel-lään syksyn edustajakokouksessa.

Järjestötutkimuksen tuloksia

Tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner esitteli uunituoreen järjestötutkimuksen tuloksia. Tämänkertainen järjestötutki-mus oli seitsemäs liiton historiassa toteu-tettu, ensimmäinen järjestötutkimus teh-tiin 25 vuotta sitten.

– Jäsenet antavat liitolle kokonaisuu-tena varsin hyvän arvosanan, Tähtitanner kertoi. Parhaimman arvosanan saavat lii-ton asiantuntijapätevyys sekä jäsenpalve-lutarjonta. Liittoa kuvataan ennen kaik-kea ammattikunnan etujärjestönä.

Tähtitannerin mukaan vastaajien tyytyväisyys sisäiseen viestintään on vah-vaa, jäsenet vaikuttavat hyvin tyytyväi-siltä tiedonsaannin määrään ja laatuun. Painetun tiedottamisen ohella www-si-vujen merkitys on selvästi kasvanut.

Tärkeimmäksi kehittämisalueeksi vastaajat nostivat työllisyyden turvaami-sen, kakkosena tulevat palkkaukseen ja työsuhteen ehtoihin vaikuttaminen. nÄänestystauolta.

38

Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Sain mielenkiintoisen tehtävän; Sata-kunnan Insinöörit ry:n 70-vuotishis-

toriikin kirjoittamisen. Haasteena oli 20 vuoden tapahtumien kirjaaminen ja yh-distäminen ympäröivään yhteiskunnalli-seen ympäristöön.

SATIn 50-vuotishistoriikissa selvitet-tiin jo varsin perusteellisesti muun muassa yhdistyksen perustaminen, kasvu ja toi-mitilojen hankinta. 1990-luvun lama vai-kutti insinöörien työllisyyteen ja ase-maan, teknilliset opistot muuttuivat am-mattikorkeakouluiksi, suuria teollisuus-yrityksiä katosi tai pirstaloitui pieniin yk-siköihin ja ympäristökysymykset nousi-vat esiin.

Insinöörihaastatteluilla ajankuvaa

Vielä 1970-luvulla valmistuneet insinöö-rit lähes haettiin koulusta töihin, mutta jo 1980-luvun puolivälissä tilanne oli toi-nen. Varsinkin naisinsinöörien työllisty-minen oli alussa hankalaa.

– Sitten kun töitä sai, niin esimiesten oli hankala hahmottaa sitä, että nainen

on yksi suunnittelijoista eikä sihteereistä, kertoi eräs haastattelemistani naisinsi-nööreistä.

Haastattelin myös vanhoja herroja. He vaikuttavat tällä hetkellä SATIn isän-nistössä. Kuulin hauskoja tarinoita opis-keluajoilta ja työelämästä. Aivan kaikki eivät ole vielä painokelpoisia, ehkä sitten 100-vuotishistoriikissa... Sanoisin, että kyllä insinööri on insinööri, oli mikä vuosikymmen tahansa.

Kirjassa vähän kaikkea

SATIn historiikissa voisi olla alaotsik-kona ”Kootut teokset”. Kirjassa on van-hojen tapahtumien lisäksi tuotu esiin myös tämän päivän satakuntalaista elin-keinoelämää haastattelujen ja artikkelei-den kautta. Tietenkin historiikissa käy-dään läpi Satakunnan Insinöörit ry:n toi-minta vuosilta 1991–2011. Selasin pöy-täkirjoja ja toimintakertomuksia ja luin kaikki SATIKKA-lehdet. Kirjoiksi sidot-tuina ne ovat jo oma historiikkinsa.

Tukenani olivat Sihvosen Pertti sekä

historia/juhlatoimikunta: Pia Luovula, Heidi Kaipiainen, Markku Uusitalo ja Jari Vihervirta. Ilman heidän apuaan ja varsinkin Pertin muisteluita historiikin kirjoittaminen olisi ollut aika vaikeaa. n

Kristiina Nieminen, historiikin kirjoittaja

Satakunnan Insinöörit juhli

SATI on juhlinut 70-vuotista taival-taan näyttävästi jo ainakin kaksi ker-

taa tänä vuonna. Maaliskuussa juhlittiin Porin teatterilla jäsenkunnan voimin. Toukokuussa juhlittiin kutsuvierasjou-kon kesken juhlavuotta ja 70-vuotishis-toriikin julkistamista.

Porin Mies-Laulun talolla oli juhlan tuntua, kun kutsuvieraat saapuivat juh-listamaan 70-vuotishistoriikin julkista-mista ja yhdistystoiminnassa ansioitunei-den ansiomerkkien jakoa.

Pertti Sihvonen ja Kristiina Niemi-nen esittelivät historiikin. Yhdistyksen puheenjohtaja Markku Uusitalo jakoi ansiomitalit ansioituneille. n

Satakunnan Insinöörien 70-vuotisjuhlien iltajuhlissa vieraita vastaanottivat varapuheen-johtaja Heidi Kaipiainen (vas.) ja yhdistyksen puheenjohtaja Markku Uusitalo. Neuvot-telujohtaja Ismo Kokko kättelemässä, vuoroaan odottavat varapuheenjohtaja Pekka Lii-matainen ja Tampereen Insinöörien puheenjohtaja Laura Katainen.

SATI sai täydennyksen historiikkiin

Kristiina Nieminen on tehnyt suuren työn kerätessään historian kirjoihin yhdistyksen historiaa 1990- ja 2000-luvuilta.

39InsInöörIUUSI

Suomi elää viennistä. Kansantalouden kestävyysva-jeen paikkaamiseksi sekä hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden ylläpitämiseksi jokainen viennistä saa-

tava euro on tarpeen. Vientitulot perustuvat suurelta osin teollisen tuotan-

non ja sitä tukevan palveluliiketoiminnan tuottoihin, joiden tekemisessä insinöörikunta on avainasemassa, UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari totesi vetoomuksen luovutustilaisuudessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriöön jätetyn kirjelmän allekirjoittajat olivat koonneet insinöörikunnan ammat-titaidon ja sen ylläpidon kannalta keskeisiä toimenpi-teitä, joita pitäisi kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan ja toteuttaa seuraavan koulutuksen ja tutkimuksen kehit-tämissuunnitelman aikana.

Yhtenä merkittävimmistä toimenpiteistä nähtiin ole-van ammattikorkeakoulujen rahoituksen ja hallinnon uudistaminen. Rahoituksen pitäisi tulla suoraan valtiolta ja hallinto pitäisi järjestää osakeyhtiö- tai säätiömuotoi-sena. Rahan jaossa pitäisi painottaa laadun ja tulokselli-suuden palkitsemista, jolloin ammattikorkeakouluille syntyisi aito halu kehittää toimintaansa tähän suuntaan.

Ammattikorkeakoulujen hallintoon kaivataan lisäksi vahvaa elinkeinoelämän edustusta, jota kautta vahviste-taan ammattikorkeakoulujen ja ympäröivän elinkeino-elämän yhteistyötä entisestään. Työnantajapuolta edus-tava Teknologiateollisuus on lisäämässä merkittävästi ammattikorkeakoulujen ja alueiden pk-sektorin yritys-ten yhteistyötä.

Ammattikorkeakoulujen rahoitukseen ei ole luvassa lisäystä, joten nykyiset voimavarat on pystyttävä koh-dentamaan nykyistä paremmin opetukseen. Prosessien virtaviivaistaminen vapauttaisi resursseja opetukseen,

opettajien ammattitaidon ylläpitoon ja parantamiseen sekä opiskelijoiden tukemiseen nykyistä paremmin.

Puheenjohtaja Porokari nosti harjoittelun yhdeksi isoksi asiaksi. Ennakkoharjoittelulla voitaisiin osaltaan mitata opiskelijoiden motivaatiota tekniikan alaan. Ny-kyistä paremmin suunniteltu sekä ohjattu opintojen ai-kainen harjoittelu parantaisi vastavalmistuneiden insi-nöörien työmarkkinakelpoisuutta.

Ennakkoharjoittelun painoarvoa valinnassa pitäisi-kin korostaa. Porokarin mielestä myös aloituspaikka-määrää pitäisi leikata nykyisestä. Vapautuneita paikkoja voitaisiin käyttää nyt kokeiluvaiheessa olevan toisen as-teen ammatillisen koulutuksen piirissä olevaan työnjoh-tajakoulutuskokeilun laajentamiseen kokeilun vakinais-tamisen jälkeen.

Sekä nuorisoasteen että aikuiskoulutusvaihtoehtona toteutettuna uuden tyyppinen työnjohtajakoulutus olisi omalta osaltaan tukemassa työurien pidentämistavoi-tetta kun myös pitkään työntekijätehtävissä olleille hen-kilöille avautuisi uusi mahdollisuus uralla etenemiseen ja ammattitaidon kehittämiseen. Työnjohtajista on yh-täältä pulaa ja toisaalta toisen asteen koulutuksen arvos-tuksen nostoon tämän tyyppinen ammatillinen sopisi mainiosti.

Järjestöt esittivät yhtenä ideana nyt käytävään kor-keakoulujen rakenteellisen kehittämisen keskusteluun sen, että metropolialueella selvitettäisiin mahdollisuus jakaa nykyisten alueella toimivien ammattikorkeakou-lujen tehtäviä niin, että pääkaupunkiseudulle muodos-tuisi teknologiaosaamiseen ja sen tuotteistamiseen sekä kaupallistamiseen profiloitunut ammattikorkeakoulu. n

Hannu Saarikangas, johtaja

Vetoomus insinöörikoulutuksen laadun ja kehittämisen puolesta

Uusi Insinööriliitto vetosi yhdessä Teknologiateollisuuden, TOOL:n ja Insinööriopis-kelijaliitto IOL ry:n kanssa opetus- ja kulttuuriministeriöön insinöörikoulutuksen paremman laadun, vaikuttavuuden ja ajantasaisen sisällöllisen kehittämisen puo-lesta. Vetoomus luovutettiin johtaja Hannu Sirenille toukokuun puolivälissä.

40

Kymmenen Kysymystä

1. Mitä olivat jatulit, jotunit ja metelit?

2. Mikä on Suomen lyhin kunta?

3. Mikä on UIL:n missio?

4. Voiko UIL:n jäsen saada maksutonta neuvontaa myös yksityiselämän oikeu-dellisissa asioissa?

5. Kuka oli Suomen euroviisuedustaja Insinööriliiton 50. juhlavuonna 1969?

6. Montako torjuntaa merkittiin Suomen maalivahti Petri Vehaselle Ruotsia vas-taan käydyssä MM-finaalissa 2011?a.) 26b.) 32 c.) 30

7. Mitkä YTN:n työehtosopimukset ta-kaavat niiden piirissä oleville insinööri-isille kuusi palkallista loma päivää isyys-lomaan liittyen?

8. Kuinka monessa liiton aluetoimistos-sa Uuden Insinööriliiton jäseniä palvel-laan?

9. Montako piiriä Uudessa Insinööri-liitossa on tänään?

10. Onko lomaraha lakisääteinen vai työehtosopimuspohjainen?

© Bulls

15 10 3 14 27 17 22 26

1130

12

1738

12

211

2417

24

113

272

313

2335

10

156

20

1735

10 16

734

6

38 17

KaKuro on japanilainen numeroris-tikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet.

Jokaisessa ruudussa tulee olla luku 1–9. Rivin numeroiden summan tulee vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle.

Sama luku esiintyy vain yhden ker-ran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, paril-liset valkoisissa ruuduissa.

Ratkaisu löytyy verkkolehden sivuil-ta www.insinoori-lehti.fi.

KaKuro

Oikeat vastaukset ovat Uusi Insinööri -verkkolehdessä osoitteessa: www.insinoori-lehti.fi

Kainuun Insinöörit ry järjestää perin-teiset 11. Insinöörien SM-suunnistus-kilpailut 17.9. Sotkamon Vuokatissa.

Kilpailuihin voivat osallistua kaikki insinöörit (ins. ja DI) ja opis-kelijat (ins.opiskelijat ja teekkarit) sekä kaikki UIL:n kuuluvat.

Kilpailujen aikana on mahdolli-suus osallistua ohjattuun vaellukseen Vuokatin komeissa vaaramaisemissa Kilpailupaikka: Sotkamon Vuokatti keskuksena uimahalli.

Aikataulu: Lauantaina 17.9. klo 11.00 kilpailu-jen avaus. Klo 11.30 ensimmäinen lähtijä.Palkintojen jako välittömästi kilpailu-

jen päätyttyä eli viimeistään klo 15.00.Sarjat: D 21 ja 35, H 21, 35, 45, 55 ja 60 sekä kuntosarja (hallitusten jä-senet yms.).Kartta: 1:10 000 tai 1:15 000 suun-nistuskartta

Ilmoittautuminen: 1.9. mennessä maksamalla osallistu-mismaksu 10 euroa Sammon tilille 800014-79373962 tai kisapaikalla.

Tiedustelut:Puheenjohtaja Risto Meriläinen 040 0912 723 tai risto.merilainen@tutka.net

Sihteeri Sami Karjalainen 040 520 4381 tai sami.karjalainen@kao.fi. n

SM-suunnistuskilpailut 17.9.2011

41InsInöörIUUSI

jäsentietopalvelu tiedottaa

Kevät on jo pitkällä ja kesälomakausi-kin alkanut. Muistathan, että jäsene-

nämme sinulla on käytössäsi myös kat-tava vakuutusturva; mm. vapaa-ajan matkustajavakuutus ja vapaa-ajan tapa-turmavakuutus. Vakuutuksista löydät li-sätietoa verkkosivuiltamme.

Mikäli mielessäsi siintää ajatus ristei-lystä tai lomailusta, kannattaa kurkata myös jäsensivuille – sieltä löydät tietoa mm. A-lomien Perhelomista, Kuntore-monttilomista ja Tsemppilomista,

tarjouk sia risteilyistä ja majoituksesta ym.

Pidä tietosi ajan tasalla

Mikäli yhteystietosi muuttuvat, vaihdat työpaikkaa tai haluat vaihtaa jäsenetuleh-tesi, ilmoita muutoksista jäsentietopalve-luun jasen@uil.fi. Viestissä tulee olla mu-kana jäsennumerosi tai syntymäaikasi. Työpaikkatietoja ilmoittaessasi kerro työpaikkasi nimi ja yhteystiedot, työsuh-teen aloitusajankohta ja tehtävänimik-

keesi. Jäsensivuille on tulossa keväällä myös muutoslomake, jota kautta pääset tarkistamaan jatkossa perustietosi ja te-kemään muutoksia, mutta siihen saakka pyydämme tekemään muutokset vielä sähköpostitse.

Opiskelijajäsen, muistathan ilmoit-taa valmistumisestasi, jotta jäsentietosi pysyvät ajantasaisina.

Jäsentietopalvelu toivottaa aurin-koista ja nautinnollista alkukesää! n

Liiton jäsensivuilta löytyy Palkkanosturi, joka on kätevä apuvä-line esimerkiksi silloin kun haluat verrata omaa palkkaasi insi-

nöörien yleiseen palkkatasoon tai pohdit palkkatoiveen asettamista uuteen tehtävään hakiessasi.

Palkkanosturin antamat arviot perustuvat tuoreimman Työ-markkinatutkimuksen palkka-aineistosta regressioanalyysin avulla rakennettuun palkkamalliin.

Jäsensivuilta löytyvät lisäksi perinteinen palkkatilastojulkaisu pdf-muodossa. Vinkkejä oman palkkakeskustelusi tueksi saat myös ”Paranna palkkaasi” -oppaasta, joka löytyy niin ikään jäsensivuilta.

Palkkanosturi, palkkatilastot ja ”Paranna palkkaasi” opas löy-tyvät jäsensivujen Edut ja palvelut -osion kohdasta Palkkaneu-vonta. n

Pärjätäksesi työelämässä sinun on hyvä tietää keskeiset oikeutesi ja velvollisuutesi. Työmarkkina-avaimesta selviävät tärkeimmät työelä-

män säännökset ja sopimukset sekä työntekijöiden ja työnantajien oikeudet ja velvollisuudet.

Verkkosivut ovat tuottaneet yhdessä työmarkkinoiden keskusjärjestöt, joiden kotisivuilta löydät syventävää työ-elämätietoutta. n�

www.tyomarkkina-avain.fi

Guide to working in FinlandSucceeding in the work – by agreed standardswww.guidetoworkinginfinland.fi/cms/

Tunnetko PalkkanosturinTietoa työmarkkinoista

KESÄDUUNIPUHELIN

0800 179 279ma–pe klo 9–15

Stipendejä insinööreille Seinäjoki Areenassa

Etelä-Pohjanmaan Insinöörit ry on myöntänyt sti-pendit 20.5.2011 valmistuneille insinööreille hy-

vän opiskelumenestyksen ja insinööriksi valmistu-misen johdosta. Stipendin saivat Ari Ahola, Ariko Kristel, Jani Harju, Jari Hemminki, Juho Humppi, Joonas Luoma, Jouko Mannila, Anni Mäkipelto, Tuomas Paloviita, Jarno Viirumäki.

Uusi Insinööriliitto UIL ry on myöntänyt sti-pendit SeAMK Tekniikasta valmistuneille insinöö-reille Marko Jalopaasi ja Kaisa Saarimaa hyvän opiskelumenestyksen ja insinööriksi valmistumi-sen sekä järjestötyön hyväksi tehdyn työn joh-dosta. n

42

järjestöyhteydet

Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat

Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30.Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.fi.Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja sähköpostitse jasen@uil.fi.

KESKUSTOIMISTORatavartijankatu 2, 8. krs. 00520 HELSINKIpuhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fisähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi TOIMINNAN JOHTOpuheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 8101. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 040 1679 559varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811 HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖjohtaja Ari Kiiras, 0201 801 814talouspäällikkö Paula Mauno 050 4390 499talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865 TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖjohtaja Ismo Kokko, 0201 801 840assistentti Tea Tähkäpää, 0201 801 851projektiasiamies Tommi Grönholm, 0201 801 848projektiassistentti Saara Eriksson, 0201 801 842 AsiamiehetJani Huhtamella, 0201 801 835Olli Nurminen, 0201 801 803Mikko Sormunen, 040 7216 879Juha Särkkä, 0201 801 843 Lakimiehettyöelämän oikeudelliset palvelut0206 93 858lakimiehet@uil.fijohtava lakimies Kati Hallikainen TyösuhdelakimiehetMaria Harju, Eeva Honkanen, Jukka Siurua, Niina Suvanto ja Juha TeerimäkiTyösuhdeneuvojat:Tiina Savikko ja Joel Uusi-Oukariassistentti Paula Tapani Elinkeinoasioiden päällikköHeidi Husari, 0201 801 839

JÄRJESTÖ- JA KENTTÄYKSIKKÖjärjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Järjestötoimintakehittämispäällikkö Ari Impivaara, 0201 801 822asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824asiamies Tomi Seppä, 0201 801 844toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868 Jäsentietopalvelujäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt 0201 801 862kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman,Juha Kauppila, Tarja Mörsky ja Anna-Maija Tapojärvipalveluaika klo 10-14 ma-ti, to-pe0206 93 877jasen@uil.fi Viestintätoimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 Atkatk-päällikkö Kari Malinen, 0201 801 825järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 816it-harjoittelija Aleksi Eteläharju AlueasiamiehetEtelä-Suomialueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 HelsinkiLänsi-Suomialueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856Isolinnankatu 24 A 5. krs. 28100 PoriPirkanmaa ja Kanta-Hämealueasiamies Tapio Soltin, 0201 801 855Otavalankatu 9 A, 33100 TampereKeski-Suomi ja Päijät-Hämealueasiamies Olli Backman, 040 579 5116Kalevankatu 4, 5krs. 40100 JyväskyläItä- ja Kaakkois-Suomialueasiamies Eero Seppälä, 0201 801 857Vuorikatu 11 A 5, 50100 MikkeliPohjois-Suomialueasiamies Harri Haapasalo, 0400 585 052Hallituskatu 29 A 4. krs. 90100 Oulu

KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖjohtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820assistentti Anne Herne, 0201 801 841 Urapalveluturahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvontatutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829tutkimusasiamies Taina Hämäläinen 0201 801 870 Opiskelija-asiatinfo@iol.fiopiskelija-asiamies Juha Manu, 0201 801 830projektiasiamies Ville Välimäki, 0201 801 832assistentti Pia Haveneth, 0201 801 834assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RYRatavartijankatu 2, 00520 Helsinkipuh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442järjestösihteeri Jaana Kälviäinenjaana.kalviainen@helins.fiasiamies Kari Ritvasalopuh. (09) 477 45 410, 045 314 8400kari.ritvasalo@helins.fitoimisto@helins.fiwww.helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RYEteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäkitoimisto@hyri.fiwww.hyri.net HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RYPuusepänkatu 5, 2. krs., 13111 Hämeenlinnawww.uil.fi/hml KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RYPL 454, 40101 JyväskyläKeskustie 22 Awww.ksinsinoorit.com

LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RYRautatienkatu 19 A, 15100 Lahtipuhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393lsi@lsi.fiwww.lsi.fi LAPIN INSINÖÖRITKorkalonkatu 18 C96200 Rovaniemiwww.uil.fi/lappi LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRITMeripuistonkatu 16, 5krs.94100 Kemilansipohjan.insinoorit@gmail.comwww.uil.fi/lpi MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ryOlympiakatu 1665100 Vaasa MIKKELIN INSINÖÖRIT RYVuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkelifaksi (015) 361 832 SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RYPL 129, 24101 Salosai@sai.fiwww.sai.fi SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RYIsolinnankatu 24, 28100 PORItoimistosihteeri Pia Luovulapuhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313sati@satakunnaninsinoorit.fi TAMPEREEN INSINÖÖRIT RYOtavalankatu 9 A, 33100 Tamperepuhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444toimistosihteeri Tarja Virtanentarja.virtanen@tampereeninsinoorit.fitoiminnanjohtaja Jyrki Koskinengsm 0400 338 024jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fitoimisto@tampereeninsinoorit.fiwww.tampereeninsinoorit.fi

Teboililla juuri sinä olet etuasiakas. Oman liittosi jäsenkortilla saat nyt erikois-alennuksen bensiinistä ja dieselöljystä -2,5 snt/litra (normaalialennus 1,7 snt/litra). Alennuksen saat kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta*. Esitä jäsen-kortti kassalla ennen maksua tai syötä kortti automaattiin ennen maksuvälinettä.

*Alennusta ei saa Teboil Express –automaattiasemilta. Erikoistarjous on voimassa 1.6.-31.8.2011.

www.teboil.fi /liitto

Mihin tämä maailma on oikein menossa?

Teboilille. Sieltä saa jäsenkortilla 2,5 snt/litra edullisempaa menovettä.

Oman liittosi jäsenkortilla saat nyt erikois--2 5 snt/litra (normaalialennus 1 7 snt/litra)

Tulevaisuuden turvaa

www.uil.fi

Kiertueen aikataulu

22.9. Helsinki23.9. Lahti30.9. Jyväskylä5.10. Joensuu6.10. Kouvola11.10. Rovaniemi12.10. Oulu17.10. Turku19.10. Rauma25.10. Seinäjoki26.10. Tampere

Uusi Insinööriliitto toivottaa jäsenilleen ja muille tuttavilleen

hyvää kesää

kesäloma 15 pvsyyskiertue 100 pv