UU

SI

3/2007

Timo Ikäheimonen Outokumpu Tornio Works:

Terästehtaalla tarvitaan energiatehokkuutta

2

Kannen kuva: Kirsti Laurinolli.

Eurofound Dublinissa tutkii EU:n työelä-män kysymyksiä. Tekniikan tohtori Jorma Karppinen on johtanut tutkimussäätiötä parisen vuotta.

12Outokumpu Tornio Works on kiinnittänyt huomiota energian säästöön erityisesti tehostamalla lämmöntalteenottoa, Timo Ikäheimonen tietää.

sisältö

14

Pääkirjoitus ............................................5Energia muuttaa muotoaan•

Uutisia ..................................................6

Kolumni.................................................8Pitkän aikavälin kestävyyslaskelmaa•

Puheenjohtajan palsta .............................9Osaaminen on myytävä paremmin•

Teema: kilpailukykyä, innovaatioita .........10Energiatehokkuus on kilpailuvaltti Kemiralla•Energiatehokkuutta terästehtaalla•Metsäteollisuudesta bioenergiaveturi•Eurotietoa kilpailukyvyn perustaksi•Yksinyrittäjyyttä tutkitaan•Menestys vaatii uutta ajattelua•Yrittäjyyden laatuko Suomessa heikentynyt?•Syväkeräysjärjestelmä lisää suosiota•

Totta ja tutkittua ...................................20Insinöörit päätöksentekijöinä•Tekninen tietoturva hoidettu hyvin •pk-yrityksissä

Maailmalta ...........................................22Insinöörinaiset valloittivat Kilimanjaron•

Osaaminen ...........................................24Ketterä, mutta turvallinen•REACH saapui Pohjanmaalle•Yritysmalli uusiksi•

Edunvalvontaa ......................................34Yt-neuvottelut hyvässä yhteistyössä •TecnomenissäYt-neuvottelut on vaikea taitolaji•Luottamusmiehille vahvempi asema•Kolmen ritarikunnan ritari•Perlos-panelistit: mieluummin liikkeelle •työ kuin työntekijätTekniikan alan korkeakoulutukselle •yhteinen strategia

Tekniikkaa............................................40Tuuli tarttuu purjeeseen talvellakin•

Oikeutta...............................................42Vinkkejä harjoittelusopimuksen tekemiseen•UIL voitti työtuomioistuimessa Metson•

Opiskelija-asiaa ....................................44

Mennen tullen ......................................49

Järjestöyhteydet ....................................50

Jäsenetuja ...........................................51

3InsInöörIUU

SI

22.3. numero 3/2007

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja mui-den tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet IF rf

Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 HelsinkiPuhelin, vaihde 0201 801 801Faksi 0201 801 880www.uil.fi

Päätoimittaja Suvi Veramo 0201 801 815

Toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826

ToimittajaPäivi-Maria Isokääntä 0201 801 827

TaittoKaaripiste Oy

Ilmestymispäivät200726.4., 7.6., 23.8., 20.9., 18.10., 22.11., 20.12.

Tarkastettulevikki61 449 kpl (17.1.2007)

Painos72 000

Osoitteenmuutoksetpuh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864

Painopaikka Acta Print Oy

Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat

Aukeama mv 3 000 € /2-väri 3 600 € /4-väri 4 300 €Sivu mv 1 700 € /2-väri 2 100 € /4-väri 2 500 €1/2sivumv 1 200 € /2-väri 1 1500 € /4-väri 1 800 €1/4sivumv 800 € /2-väri 1100 € /4-väri 1 300 € Tilaushinta 45 €/vuosikerta

IlmoituksetjatilauksetSinikka Aho-Salomaa 0201 801 819

ISSN 1796-8178

26

Tecnomenin yt-neuvotteluissa otettiin henkilöstö mukaan miettimään sääs-tökohteita, toimitusjohtaja Jarmo Nie-mi ja luottamusvaltuutettu Lars-Erik Laine kertovat. 30

Teknologiakeskus KETEK Kokkolassa näyttää Ken-neth Bergrothin johdol-la mallia muille EU-mail-le, miten pk-yritykset perehdytetään REACHin saloihin.

5InsInöörIUU

SI

pääkirjoitus

Energia muuttaa muotoaan

maaliskuu 2007

Suvi Veramo

suvi.veramo@uil.fi

EU-komission antamassa energiapolitiikan vihreässä kirjassa asetettiin maalis-kuussa 2006 kaasu- ja sähkömarkkinoiden vapauttaminen keskeiselle sijalle.

Näyttää kuitenkin siltä, ettei tämä täydellisen markkinan malli toimi. On kyet-tävä ratkaisemaan, miten voidaan taata turvallisen ja tehokkaan energian saanti kuluttajille ja teollisuudelle. Mitkä ovat ne konkreettiset ratkaisut, joilla tasapai-noillaan investointien, oikeuksien ja velvollisuuksien välillä? Ilmastonmuutos on tuonut omat hillintään liittyvät toimet ja kaikille velvollisuuden ryhtyä näihin toimiin. Oleellisinta lienee pääsy verkkoon, verkon laatu ja sähkön tuotannon ja saannin vakaus.

Energiamarkkinoita on laajennettava ja tervettä kilpailua on oltava, sillä kilpai-lu on paras driveri sekä tuotannon varmistamiseen että hintoihin.

EU:n rooli on olla johtaja uusiutuvien energiamuotojen käyttämisessä ja kehittä-misessä sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Kestävän kehityksen näkökulma yhdistää EU:n energiapolitiikassa ympäristöpoliittiset tavoitteet, Kioton ilmastosopimuksen, Lissabonin prosessin sekä teollisuuspolitiikan ja Moskovan prosessin. Kestävä kehitys edellyttää panostamista tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Myös osaamisesta huolehdit-tava, sillä energiapoliittisia tavoitteita palvelevissa teknologisissa innovaatioissa tarvitaan huippu osaamista.

Liikenteen massiivinen kasvu aiheuttaa merkittäviä ympäris-tövaikutuksia lähitulevaisuudessa: ilmaliikenne saastuttaa enem-män kuin kaikki maaliikenne yhteensä. Toinen vakava haaste on väestönkasvu. Maapallon 6,6 miljardia ihmistä pitäisi ruokkia ja kuljettaa eikä bioenergia yksinkertaisesti riitä siihen. Energian ja ympäristön balanssi on löydyttävä. Jotta yksittäiset kulut-tajat ja kotitaloudet voisivat kantaa kortensa kekoon, tarvitsemme energiatehokkuutta ja tekniikan kehit-tymistä.

Globaalin tason energiapoliittisessa keskuste-lussa on kyse lopulta siitä, miten maailman vau-raus jakautuu. Onko vaurailla teollisuusmail-la oikeus estää kehittyviä maita saavuttamasta saman elintason tiukentamalla päästötavoit-teita?

Kaiken keskellä on hyvä muistaa energian laki: energia ei katoa, se vain muuttaa muo-toaan.

6

uutisia

n Työllisyys voi nousta ja työvoima riit-tää, vaikka työikäinen väestö vähenee Suomessa. Tämä selviää työministeriön Työvoima 2025 -työryhmän loppurapor-tista.

Tulevaisuudessa suurimpia potenti-aalisia työllisten ryhmiä ovat ikääntyvät ja työttömät. Eniten heitä on ikääntyväs-sä väestössä. Käytännössä tämän hyö-dyntäminen edellyttää ikääntyvien pysy-mistä entistä kauemmin työelämässä.

Keskeistä tällöin ikääntyville soveli-aiden työpaikkojen riittävyys.

Myös vajaakuntoisten parempi ja no-peampi integroiminen työmarkkinoille kasvattaisi työvoimavaroja selvästi. Li-säksi Suomessa asuvien ulkomaalaisten

parempi työllistyminen ja työperustei-nen maahanmuutto merkitsevät osaltaan tärkeää työvoimapotentiaalia.

Tavoitteellisessa kehityksessä eli hy-vässä työllisyystilanteessa työllisyys voi nousta 2010-luvun alkupuoliskolla nykyi-seen verrattuna vielä 100 000:lla. Työl-lisyysaste olisi tällöin 2010-luvun alussa noin 72 prosenttia ja työttömyysaste 4 prosenttia.

Alkutuotanto ja teollisuustuotan-to sitovat tulevaisuudessa nykyistä vä-hemmän työvoimaa ja palvelutuotanto lisää työvoimaosuuttaan. Teollisuuden ja osaksi myös alkutuotannon sisällä työlli-syyttä lisää erikoistuminen ja osaamisen painottaminen.

Ammattirakenne muuttuu tutki-mus-, kehitys-, suunnittelu- ja palvelu-voittoiseksi.

Pienenevä osa työvoimasta työskente-lee tavara- ja materiaalituotannossa, jot-ka kuitenkin säilyttävät asemaansa kes-keisinä työllistäjinä. Kasvavia toimialoja ovat tietoalojen palvelut liike-elämälle, julkiselle toiminnalle sekä kotitalouksil-le, terveys- ja sosiaalipalvelut, virkistys- sekä kulttuuripalvelut.

Rakentaminen ja kiinteistöala ovat tärkeitä työllistäjiä myös tulevaisuudessa paikallissidonnaisuutensa takia. Rahoi-tussektori laajenee, mutta työ muuttuu entistä enemmän asiantuntijapalvelupai-notteiseen suuntaan.

Kuluttajavirasto perää vastuullisuutta luottojen markkinointiinn Kuluttajaviraston talous- ja velka-neuvojien mukaan yleisimpiä velkaan-tumisen syitä ovat edelleen avioeron ja työttömyyden kaltaiset yllättävät elä-mäntilanteen muutokset sekä köyhyys. Holtittomaan luotonottoon ja erilaisiin addiktioihin liittyvä velkaantuminen on kuitenkin lisääntymässä.

– Tulevien velkaongelmien ehkäise-miseksi on tärkeää, että rahaa ammat-timaisesti tarjoavat yritykset ottavat huomioon asiakkaan kokonaistilan-teen. Niiden on kannettava vastuunsa siitä, että kuluttaja saa markkinoinnis-ta oikeat ja riittävät tiedot päätöksen-tekonsa tueksi ja että tietoihin pereh-tymiseen varataan riittävästi aikaa, painottaa johtaja AnjaPeltonen Ku-luttajavirastosta.

Luotto ei kuitenkaan ole mikä ta-hansa hyödyke, vaan sillä on aina sy-vempiä vaikutuksia kuluttajan talou-delle. Siksi luotonantajan vastuulla on varmistaa luoton ottamiselle sellaiset olosuhteet, että kuluttaja voi oikeasti arvioida luottotarvettaan ja saa riittävät mahdollisuudet perehtyä luotosta annet-taviin tietoihin, toteaa Peltonen.

Työtapaturmista neljännes pois n Euroopan komission vuosien 2007–2011 strategia tähtää työperäisten sai-rauksien ja tapaturmien vähentämiseen neljänneksellä koko EU:ssa.

Ammattitaudit ja työtapaturmat ovat valtava rasite sekä Euroopan työntekijöil-le että työnantajille. Joka vuosi tapahtuu 4 miljoonaa työtapaturmaa, jotka aihe-uttavat valtavia kustannuksia Euroopan

Työllisyys voi nousta, vaikka työikäinen väestö vähenee

Fazer Leipomot vähentää 85 henkilöän Fazer Leipomot Oy vähentää 85 henki-löä, joista yhdeksälle tarjotaan organisaa-tiomuutoksen myötä uutta työtä ja 23:lla on mahdollisuus eläkejärjestelyihin. Vä-hennettävistä henkilöstä 78 on toimi-henkilöitä ja seitsemän on ylempiä toi-mihenkilöitä. Yt-neuvotteluesityksessä henkilöstövähennysten arvioitiin alun perin koskevan noin 120 henkilöä.

Fazer ilmoittaa, että vähennykset joh-tuvat toimintaympäristön muutoksista ja kustannusten noususta sekä näiden ai-heuttamasta epätyydyttävästä tuloske-hityksestä.

taloudelle. Merkittävä osa kustannuksis-ta jää sosiaaliturvajärjestelmien ja julkis-talouden vastuulle ja niiden suuruudek-si on arvioitu 2–3 prosenttia BKT:sta. Näin toteaa työllisyys-, sosiaa li- ja tasa-arvoasioista vastaava komissaari Vladi-mírŠpidla.

Kuolemaan johtaneiden tapaturmien määrä on vuosina 2002–2004 jo vähen-tynyt 17 % ja yli kolmen päivän poissa-olon työstä aiheuttaneiden tapaturmien määrä 20 %. Edistyminen on kuitenkin vaihdellut maittain, toimialoittain, yri-tyskohtaisesti ja työntekijäryhmittäin.

Työtapaturmien ja työhön liittyvien sairauksien kustannukset eivät jakau-du tasan kaikkien toimijoiden kesken. Poissaolot työstä aiheuttavat Euroopan työntekijöille noin miljardin euron kus-tannukset tulonmenetyksenä vuosittain. Työnantajille koituu sairausajan palk-kaan, poissaolevien työntekijöiden sijai-siin sekä tuottavuuden menetykseen liit-tyviä kustannuksia, joista monet eivät kuulu vakuutusten piiriin.

Ongelma koskettaa erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joissa tapahtuu 82 % kaikista työtapaturmista ja 90 % kuolemaan johtaneista tapaturmista. Ra-kentaminen, maatalous, liikenne ja ter-veydenhuolto ovat esimerkkejä toimi-aloista, joilla työtapaturmien riski on keskimääräistä suurempi.

7InsInöörIUU

SI

Vakuutus ulkomailla sairastuneen tai kuolleen työntekijän kotiuttamiseksin Työministeriön kolmikantainen työ-ryhmä suosittaa yksimielisesti, että työnantajat ottaisivat vapaaehtoisten vakuutusten, joka kattaisi ulkomailla vapaa-aikana sairastuneen tai kuolleen työntekijän kotiuttamisen.

Työantajan pakollinen tapaturmava-kuutus kattaa työaikana tapaturmaisesti tai ammattitautiin ulkomailla sairastu-neen tai kuolleen työntekijän kotiutta-misesta aiheutuneet kustannukset. Pa-kollinen vakuutus ei kuitenkaan korvaa kustannuksia, jos työntekijä sairastuu tai kuolee vapaa-aikana tai työaikana muus-ta syystä kuin tapaturmaisesti tai am-mattitautiin.

Työryhmä ei esitä muutoksia työ-lainsäädäntöön. Kotiuttaminen on rat-kaistu esimerkiksi kuljetusalalla niin, että työnantaja kotiuttaa työntekijän jo-ko omalla kustannuksellaan tai vakuu-tuksella. Asiasta on sovittu työehtosopi-muksessa. Työryhmä suosittaa, että muut alat arvioivat vastaavan määräyk-sen tarpeellisuuden omissa työehtoso-pimuksissaan.

Selvitystyöhön osallistuivat työmi-nisteriön lisäksi sosiaali- ja terveysmi-nisteriön, valtiovarainministeriön, työ-markkinakeskusjärjestöjen ja Suomen Yrittäjien edustajat. AKAVAn edustaja-na työryhmässä oli lakimies Paula Il-veskivi.

Kuluttajalle korvausta telepalveluiden viivästyksestä n Viestintäpalvelun käyttäjä voi saada korvausta, jos palvelun toimitus viiväs-tyy tai on virheellinen. Kuluttajan oi-keuksia parantava viestintämarkkina-lain muutos tuli voimaan maaliskuun alusta.

Uudet pykälät määrittelevät teleyri-tyksen vastuun viestintäpalvelun vir-he- ja viivästystilanteissa. Kuluttaja voi esimerkiksi vaatia vakiokorvausta, jos palvelun toimitus viivästyy merkittä-västi luvatusta tai jos palvelu ei vastaa sen markkinointia.

Vakiokorvaus, jota kuluttaja voi vaa-tia, on 15 euroa viivästysviikolta, maksi-missaan kuitenkin 120 euroa. Kulutta-jan velvollisuus puolestaan on ilmoittaa teleyritykselle viivästyksestä tai virheestä kohtuullisessa ajassa. Laki koskee kaik-kia viestintäpalveluita kuten vaikkapa lankaliittymää, matkapuhelinta ja laa-jakaistapalveluita.

HyVa ICT -projektista tukea työssä jaksamiseen ja esimiestoimintaann TKK Dipolin HyVa ICT -projekti tar-joaa uusia toimintamalleja ja käytäntöjä työmotivaation, työssä jaksamisen ja esi-miestoiminnan kehittämiseen ja edistämi-seen tietointensiivisillä aloilla. HyVa ICT -projektin tavoitteena on ehkäistä ennakol-ta ICT-alan työuupumusta sekä parantaa alan yleistä työhyvinvointia ja esimiestoi-mintaa.

Projektissa järjestetään valmennuk-sia ja seminaareja alalla työskenteleville. Ohjelma sisältää mm. esimiesvalmen-nuksia (3 pv) ja henkilökohtaista val-mennusta sekä työyhteisövalmennus-ta. Ohjelmassa voi osallistua yhteen tai useam paan kokonaisuuteen.

Valmennukset on suunniteltu Uu-denmaan läänin alueella sijaitseville pk-yrityksille ja kuntaorganisaatioille, jotka ovat valmiita panostamaan henkilöstön hyvinvointiin, esimiestoiminnan kehit-tämiseen ja työntekijöiden työssäjaksa-miseen.

HyVa ICT-projektin yhteistyökump-paneita ovat mm. Uusi Insinöriliitto ja Tekniikan Akateemisten Liitto.

Lisätietoja HyVa ICT -projektista löytyy osoitteesta www.dipoli.tkk.fi/hyvaict

Kilpailu AKAVAn puheenjohtajuudesta alkoi

n Kilpailu AKAVAn puheenjohtajan paikasta alkoi keskiviikkona 28. helmi-kuuta, kun AKAVAn suurimmat liitot päättivät avoimesta puheenjohtajakil-vasta. Puheenjohtajakilpaan ilmoittau-tuivat Ekonomiliiton neuvottelujohtaja StureFjäder, Lääkäriliitosta sosiaali- ja terveysministeriössä työskentelevä ylilää-käri KatiMyllymäki ja Tekniikan Aka-teemisten Liitto TEK:n toiminnanjohta-ja HeikkiKauppi.

AKAVAn nykyinen puheenjohtaja RistoPiekka on ilmoittanut olevansa halukas jatkamaan tehtävässään, jos hän saa liittojen enemmistön taakseen. Piek-ka on johtanut AKAVAa vuodesta 1999. Hän työskennellyt AKAVAn palveluk-sessa vuodesta 1973 ensin järjestösihtee-rinä, vuodesta 1981 järjestöpäällikkönä ja vuodesta 1991 pääsihteerinä.

AKAVAn puheenjohtaja valitaan liit-tokokouksessa 29. toukokuuta. Puheen-johtajan kausi kestää neljä vuotta.

Avoimet työpaikat matkapuhelimeen

n Työministeriön mol.fi -työpaikkaha-kua voi käyttää myös matkapuhelimella. Työministeriön ja mobiilipalvelun tarjo-ajan yhteistyönä kehitetty työpaikkaha-ku-palvelu toimii matkapuhelimeen la-dattavassa ilmaisessa sovelluksessa.

Sovelluksen tilaaminen toimii Telia-Soneran, Elisan, Saunalahden, DNA:n sekä Tele Finlandin matkapuhelinliit-tymillä. Sovelluksen voi tilata kirjoit-tamalla tekstiviestiin komento NERO ja lähettämällä viesti numeroon 16369. Vastauksena tulee palveluviesti, jonka si-

sältämän web-linkin aktivoimalla saat ladattua itse sovelluksen puhelimeesi. Asennus käynnistyy automaattisesti.

Uuden mobiilipalvelun avulla käyt-täjä voi selata avoimia työpaikkoja. Pal-velun käyttö on maksutonta, mutta tele-operaattori veloittaa datasiirrosta oman hinnastonsa mukaisesti.

Hakutulos on yhtenevä www.mol.fi:n Avoimet työpaikat -palvelun vastaavan haun kanssa, vaikka työpaikan kaikkia tietoja ei näytetä rajallisen tilan takia.

8

kolumni Eugen Koev

tutkimuspäällikkö, AKAVA

Pitkän aikavälin kestävyyslaskelmaa

Talouspolitiikan ydinkysymyksiä on, kykenee-kö julkinen sektori vastaamaan sitoumuksis-taan tai lupauksistaan rahoittaa terveydenhoi-

toa, koulutusta ja eläkkeiden maksua myös kaukana tulevaisuudessa.

Valtiovarainministeriö julkaisee nykyään vuosittain julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyslaskelman Suomen vakausohjelman tarkistuksen yhteydessä.

Kestävyyslaskelmassa arvioidaan, miten julkisen sektorin tulot ja menot kehittyvät muutaman vuosi-kymmenen aikana. Tätä nykyä tarkastelujakso ulot-tuu vuoteen 2050.

Tuoreimman vuoden 2006 Suomen vakausohjelman kestävyyslaskelmassa väestökehitys perustuu Eurostatin Suomea koskevaan väestöennusteeseen. Oletukset työl-lisyydestä, työttömyydestä, tuottavuudesta ja korkota-sosta ovat myös yhteisesti sovittuja EU:n tasolla.

Työllisyysasteen odotetaan nousevan nykyisestä 68,8 prosenttista runsaaseen 74 prosenttiin vuonna 2030. Työttömyysasteen arvioidaan vakiintuvan 6,5 prosentin tasolle vuoteen 2013 mennessä. Työn tuot-tavuus kasvuvauhti on vuosittain keskimäärin noin 2 prosenttia ennustejakson alkupuolella ja hidastuu vuoden 2030 jälkeen 1,7 prosenttiin. Julkisella sekto-rilla työn tuottavuuden ei oleteta kasvavan lainkaan. Näillä oletuksilla bruttokansantuotteen keskimääräi-nen kasvuvauhti koko ennusteaikana on 1,9 prosent-tia vuodessa.

Kestävyyslaskelmassa reaalikoroksi oletetaan 3 pro-senttia sekä julkiselle velalle että työeläkerahastojen sijoituksille. Eläkemaksujen oletetaan nousevan vuo-teen 2030 mennessä noin 2 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen, mutta samanaikaisesti muun verotuksen oletetaan kevenevän siten, että kokonais-verorasitus pysyy ennallaan.

Menopuolella keskeisin oletus on se, että niin sanot-tujen ikäsidonnaisten menojen arvioidaan kasvavan suhteessa bruttokansantuotteeseen 5,1 prosenttiyksi-köllä vuoteen 2050 mennessä. Näitä menoja ovat eläk-keet, terveydenhoito-, pitkäaikaishoito-, koulutus- ja työttömyysmenot.

Näillä oletuksilla julkinen talous kokonaisuutena ei näyttäisi olevan täysin kestävällä pohjalla. Julkisen talous painuu alijäämäiseksi vuonna 2026, minkä jäl-keen alijäämä syvenee.

Eläkerahastot pysyvät eläkemaksujen korotusten vuoksi ylijäämäisinä koko ennusteperiodin ajan, mutta muu julkinen talous on laskelman mukaan alijäämäi-nen. Alijäämä sitä paitsi kasvaa koko ajan, joten kunti-en ja valtion velka suhteessa kokonaistuotantoon ylittää laskelmassa 60 prosentin rajan vuonna 2036.

Varioimalla laskelmaoletuksen parametrit lopputu-los tietenkin muuttuu. Julkisen sektorin tulot kasvavat, jos arviot tulevasta työllisyydestä ja tuottavuudesta pa-ranevat. Samaten menopuolta vähentävät eläkkeellesiir-tymisen myöhentäminen ja julkisten palveluiden tuot-tavuuden ja tuloksellisuuden kasvu.

Varsinainen kysymys on, millä politiikan keinoilla talouskehitykseen voidaan vaikuttaa.

Omissa hallitusohjelman tavoitteissaan AKAVA ko-rostaa laadukkaan koulutusjärjestelmän ja taloudellis-ten kannustimien merkitystä työllisyyteen sejä tuot-tavuuteen ja siten talouskasvuun ja julkisen sektorin rahoitukseen. AKAVAn näkemys on, että julkisen sek-torin rahoitus riippuu viime kädestä veropohjasta, eli veronmaksajien määrästä ja verotettavien tulojen suu-ruudesta, ei korkeista tuloveroasteista.

Työn tuottavuus paranee sitä nopeammin, mitä no-peammin ja kitkattomammin pystytään tuottamaan uusia tuotteita ja palveluita sekä soveltamaan uusia tuo-tanto- ja johtamismenetelmiä. Koulutusjärjestelmä on innovaatioprosessin ydin ja siksi AKAVA:n mielestä koko suomalainen koulutusjärjestelmän laatu – var-haiskasvatuksesta tutkijakoulutukseen – on oltava kes-keinen prioriteetti.

Osaamisen kartuttaminen ja työtulosten paranta-minen pitäisi olla työntekijälle myös kannattavaa, ei pelkästään mahdollista. AKAVAn keskeinen tavoite on saada palkkojen, verojen ja sosiaaliturvan muodostama kokonaisuus sellaiseksi, että se kannustaa paremmin elinikäiseen oppimiseen, ammatilliseen ja alueelliseen liikkuvuuteen.

Julkisen sektorin vaje, %-osuus BKT:sta

–102010

Muujulkinen sektori(valtio ja kunnat)

Yhteensä

Eläkerahastot

–8

–6

–4

–2

0

2

4

6

2020 2030 2040 2050Lähde: Valtiovarainministeriö

9InsInöörIUU

SI

puheenjohtajan palsta

Osaaminen myytävä paremmin

maaliskuu 2007

Matti Viljanen

Suomalaista osaamista on kehitettävä entistä korkeammalle ja se on myytävä

entistä paremmin. Suomen menestys kansainvälisessä kireässä kilpailussa pe-

rustuu huipputasoiseen koulutukseen, johon on nivottava entistä paremmin mark-

kinoinnin osaaminen.

Kansainvälinen menestyminen vaatii jatkuvasti uusia oivalluksia. Tutkimukseen

ja tuotekehitykseen on panostettava enemmän kuin ennen. Julkinen rahoitus täl-

le alueelle on nostettava neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta, kun se nyt on

kolme ja puoli prosenttia. Kansainvälisesti arvioiden eurosumma ei ole suuri ja sen

sijoittamisessa on oltava strategisesti taitava. On tehtävä valintoja, eikä ripoteltava

rahoitusta mahdollisimman moneen hankkeeseen. Päätöksenteon on ol-

tava rohkeaa ja johdonmukaista, jotta oivallukset saadaan tuotteistet-

tua ja myytyä maailmalla.

Vahvat alamme paperi ja tietotekniikka pysyvät vahvoina vain jos

ne selviytyvät uusista haasteista. Uhkakuvia nousee uusilta tahoilta,

tieto tekniikkateollisuudessa esimerkiksi Intiasta, jonne valuu

yhä suurempi osa tuotekehityksestä. Ongelmia on ratkais-

tava uusilla keinoilla, esimerkiksi monialaisella verkos-

toitumisella.

Ekologisten ongelmien ratkaiseminen voi olla Suomen

suuri mahdollisuus globaalissa kilpailussa. Nämä rat-

kaisut tulee myös tuotteistaa ja myydä tehokkaasti

maailmalla. Suomella on kaikki mahdollisuudet

nousta tällä alalla edelläkävijäksi.

10

Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Jo pienillä energiansäästötoimenpiteillä voi-daan säästää parin työntekijän palkka, Erk-kiHonko tietää.

Hän tuli Kemiralle 1991 ja vastaa nykyisin yhtiön Porin tehtaalla energia-asioista energia- ja kehitysinsinöörinä. Kemira Pigments Porin Män-tyluodossa tuottaa 130 000 tonnia pigmenttiä vuodessa, noin 3 % maailman titaanidioksidista.

Energiatehokkuus on kilpailuvalttiKemira on ottanut härkää sarvista ja pistänyt stopin ener-gian kerskakulutukselle. Henkilöstön yhdessä työnantajan kanssa miettimillä säästötoimilla vaikutetaan kaikkien te-hokkaimmin, sanoo energia-asioista vastaava insinööri Erkki Honko Kemiran Porin tehtaalla.

Energiatehokkuuteen päästään työntekijöiden ja työnantajan yhteistyöllä. Näin edistetään myös kansainvälistä kilpailuky-kyä, Erkki Honko tietää.

11InsInöörIUU

SI

Tuotannosta menee vientiin yli 95 %.Kemira Pigmentsin energiankulutusta

seurataan mm. energiaindeksillä, joka ku-vaa energian käyttöä tuotettua pigmentti-tonnia kohden. Vertailuvuodesta 1995 in-deksi on tasaisesti laskenut, yhteensä 25 % vuoteen 2006 mennessä. Mutta vielä pa-rempaan halutaan pyrkiä. Vuosi 2006 on nyt asetettu uudeksi 0-tasoksi.

Vuonna 2006 Kemira Oyj teki va-paaehtoisen energiansäästösopimuksen kauppa- ja teollisuusministeriön kans-sa. Sen perusteelta lähdettiin toimipaik-kakunnittain selvittämään toimenpiteitä energian säästämiseksi.

Viime vuoden aikana Kemira Pig-mentsissä tehty energia-analyysi poiki 34 toimenpide-ehdotusta. Keskimääräinen kustannus per hanke on noin 450 000 euroa eli ne vaativat lähes 15 miljoonan euron investoinnit. Keskimääräiset takai-sinmaksuajat ovat alle kahden vuoden.

– Osa tehdyistä 34 ehdotuksesta on jo toteutuksessa, osasta on tehty ehdotus ja osa on tarkastus- ja hyväksymiskier-roksella, Honko kertoo.

Kaikki 34 toimenpide-ehdotusta käydään osastokohtaisesti läpi kesäkuu-hun mennessä ja päätetään jatkotoimen-piteistä.

Energia-analyysin mukaan säästöpoten-tiaalia löytyisi ainakin seuraavista kohteista: propaanin käsittelyssä 141 000 MWh vuo-dessa, höyryn kulutuksessa 143 000 MWh ja sähkön kulutuksessa 13 000 MWh vuo-dessa.

Henkilökunnan tärkeä rooli

Säästötoimenpiteitä suunniteltaessa henki-lökunnalla on ollut erittäin tärkeä rooli.

– Kun henkilökunta on mukana suunnittelussa, se sitoutuu aivan eri ta-valla työhönsä ja sieltä tulee hyviä eh-dotuksia koko prosessin parantamiseksi, Erkki Honko tietää.

Kemiran Porin tehtaalla onkin käyty osastoittain henkilökunnan kanssa läpi, mistä toimenpiteet kannattaa aloittaa.

Suuria kehityshankkeita

Jo vuonna1999 tehdyn energia-analyy-sin jälkeen energiankäyttö tehostui huo-

mattavasti. Nyt voimalaitokselle tehdään uusi PF-kattila. Samassa yhteydessä uu-den turbiinin myötä myös sähköntuot-to lisääntyy.

Miljoonaluokan investointeja on par-haillaan menossa erityisesti kalliin pro-paaninestekaasun kulutuksen pienen-tämiseksi. Myös ne maksavat itsensä takaisin parissa vuodessa.

Vuonna 2002 otettiin käyttöön kor-keapainesuodatus kalsinoinnin syötössä. Suotimen ansiosta energiansäästö on yli MWh tuotettua pigmenttitonnia kohti. Toinen korkeapainesuodatuslinja kalsi-noinnin syöttöön on toteutuksessa ja val-mistuu kevään kuluessa.

Toinen meneillään oleva suuri ke-hityshanke on jäähdyttäjän uusiminen niin, että kalsinoinnissa voidaan käyttää esilämmitettyä palamisilmaa, mikä osal-taan vähentää propaaninestekaasun ku-lutusta. Säästöpotentiaali on jopa 80 000 euroa vuodessa nestekaasun säästönä.

Myös ympäristöön kiinnitetään huo-miota kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Ympäristölupahakemus on menossa. Ympäristöinvestointeja on teh-ty 1980-luvulta lähtien, niin että esimer-kiksi kaikki rikkihappo kierrätetään.

Kemira Pigmentsin päätuottei-ta titaanidioksidipigmenttejä

käytetään maalien, painovärien, muovin ja paperin raaka-aineena. Erikoispigmenttejä tehdään mm. kosmetiikka-, lääke- ja elintarvike-teollisuuden raaka-aineeksi. Tuo-tantoprosessin oheistuotteita käy-tetään jäte- ja juomavesien puh-distukseen, sementtiteollisuuteen ja eläinrehujen raaka-aineeksi.

Teollisuuden palkansaajat -neuvot-telukunnan (TP) mielestä kallistu-

va sähkön hinta vaarantaa energiain-tensiivisen teollisuuden toimintamah-dollisuudet. TP korostaa kohtuuhintai-sen ja jatkuvan energiansaannin tur-vaamista teollisuudelle, palveluille ja kansalaisille. (TP) edustaa yli seitse-määsataatuhatta yksityisen sektorin palkansaajaa.

TP vaatii, että seuraava hallitus ryhtyy kiireesti valmistelemaan vält-tämättömien perusenergiaratkaisujen päätöksiä. Uusiutuvia energiamuoto-ja on hyödynnettävä kokonaistalou-dellisesti järkevällä tavalla. Korvaavien energiamuotojen verotusta on järkeis-tettävä. Liiketoimintamahdollisuuksia tuotekehityksessä, etenkin uusien ja

uusiutuvien energiamuotojen, päästöt-tömien ratkaisujen sekä korkealaatuis-ten energiateknologioiden kehittämi-sessä ja viennissä on täysimittaises-ti hyödynnettävä, samoin osaamista ympäristöystävällisten teknologioiden kehittämisessä.

TP vaatii välittömiä toimia uuden sähköntuotantokapasiteetin rakenta-miseksi, parempaa ennustettavuut-ta pitkien toimitussopimusten kautta, pohjoismaisten sähkömarkkinoiden toimivuuden parantamista, teollisuu-den, kotitalouksien ja liikenteen ener-giatehokkuuden kehittämistä, inves-tointeja uuteen energiateknologiaan ja sitä kautta myös uusien työpaikkojen luomista.

– Laatua ja tulosta on parannettava jatkuvasti, Honko tietää kilpailun sään-nöt. Myös Porissa on kilpailtava globaa-leilla markkinoilla

Haasteita siis riittää. Energiatehok-kuuden parantaminen ja ympäristöys-tävällisyyden lisääminen ovat muutamia niistä. Oheistuotteiden hallinnassa on isot investoinnit menossa. Toiminnan te-hokkuuteen vaikuttaa lisäksi raaka-ainei-den saanti ja hinnat, tuotantovolyymi, tuotelaatu, kunnossapitokustannukset sekä aikataulut, jotka ovat jatkuvasti ki-reät. n

TP huolissaan sähkön hinnasta

12

Teksti: Ilona Mäenpää n Kuva: Kirsti Laurinolli

Energiatehokkuutta terästehtaalla

Metalliteollisuudessa palaa energiaa. Miljoona tonnia ruostuma-tonta terästä vuodessa suoltava Outokumpu Tornio Works nielee energiaa valtavat määrät. Se kuluttaa 2,5 prosenttia kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä eli yli 2 terawattituntia TWH. Ilmankos energian säästöön on kiinnitettävä huomiota.

Timo Ikäheimonen on energiainsinööri Tornion terästehtaalla.

13InsInöörIUU

SI

EU-komission energiapaketissa on asetettu tavoitteeksi, että 20 % kaikesta energiasta on uusiutuvia luonnonvaroja vuoteen

2020 mennessä. Metsäteollisuus ry:n mukaan metsäteollisuus on-kin nyt komission kaipaama bioenergiaveturi. Biomassaa on kuiten-kin käytössä rajallinen määrä ja se tulisi käyttää korkean jalostus-asteen tuotteisiin. Puunsaanti asettaa omat rajoituksensa.

– Jos Suomessa metsää hakataan jo lähes sama määrä, 60 milj. kuutiota, kuin se kasvaa vuosittain, 80 miljoonaa kuutiota, jotain pitää keksiä, sanoo insinööri Heikki Matikainen.

Lähes 40 vuotta voimalaitoksessa työskennelleenä hän tuntee energia-asiat. Stora Enson Imatran tehtaalla energian omavarai-suusaste on yli 90 % tuotetusta energiasta. Siihen päästään polt-tamalla sellutehtaalla mustaa lipeää sekä kuori- ja puujätettä. Loput energiasta tuotetaan polttamalla pääsääntöisesti maakaasua.

– Energiatehokkuuteen voimme vaikuttaa sillä, miten paljon ulko-maista energiaa kaasua ja öljyä pystytään korvaamaan kotimaisel-la energialla. Loput saneleekin sitten kattila- ja laitevalmistajien tuote kehityksen taso.

Matikainen on huolissaan suomalaisen osaamisen ja tuotekehi-tyksen säilymisestä kotimaassa.

Kattila- ja voimalaitosinvestoinnit ovat nyt pääasiassa korvaavia ja korjaavia. Metsäteollisuudessa ei ole tehty isoja uusia investointe-ja, koska niitä ei ole katsottu kannattaviksi, ainakaan kotimaassa.

– Viimeaikaiset yritysjärjestelyt ovat vaikuttaneet hillitsevästi myös koelaboratoriotoimintaan, samoin kehitystoiminnan kalleus ja pitkäjänteisyys pelottaa.

Puuta ensin jalostukseen ja sitten energiaksi

Suomen energiasta noin viidennes tuotetaan puulla. Tämä on viisi kertaa enemmän kuin EU-maissa keskimäärin, joten puun energia-käytössä Suomella on teollisuusmaissa selkeä johtoasema.

Metsäteollisuuden osuus maan bioenergian tuotannosta ja ku-lutuksesta on noin 80 prosenttia. Tehtaille raaka-aineeksi tulevasta puusta noin 40 prosenttia käytetään energiaksi eri prosessivaiheis-sa, joten bioenergian tuotanto ja käyttö ovat metsäteollisuudessa toiminnan perusedellytyksiä.

Metsäteollisuus kannattaa uusiutuvien energialähteiden kuten bioenergian käytön lisäystavoitteita, kunhan samalla turvataan puun saanti raaka-aineeksi. Puunjalostus työllistää ja tuo tuloja huomat-tavasti enemmän kuin puun energiakäyttö, joten raaka-aineeksi kel-paavan puun polttaminen ei ole yhteiskunnallisesti perusteltua.

Metsäteollisuudesta bioenergiaveturi

Lämmömtalteenoton hankkeet ovat tä-män päivän energian hinnoilla, ainakin meidän mittasuhteissa, varsin kannatta-

via, energiainsinööriTimoIkäheimonen tie-tää. Hän tuli Outokummulle viitisen vuotta sitten Metsäbotnialta.

Tornio Worksin energian kulutusta on vä-hennetty erityisesti lämmöntalteenottoa te-hostamalla.

Vuonna 2006 lähes 40 % käytetystä lämpö energiasta tuotettiin lämmöntalteen-otoilla. Tavoitteena on mahdollisimman teho-kas ja taloudellinen ruostumattoman teräk-sen tuotanto.

Ympäristöllisesti sekä rahallisesti tuo on jo todella merkittävä osa, koska vielä tämän vuoden ajan muulla tavoin tuotettu lämpö tuotetaan raskaalla polttoöljyllä, Ikäheimo-nen sanoo.

Lämpö tulee omasta 111 megawatin lämpö-keskuksesta, jonka energiasta 35 % menee prosessiin ja loput kiinteistöjen lämmityk-seen. Tehtaan 72 miljoonasta rakennuskuu-tiosta 80 % on lämmitetty.

Lämmöntalteenottoon liittyvien hankkei-den toteuttamiseen on lähes poikkeuksetta löytynyt myös sekä investointihalukkuutta että rahaa.

– Kaikilla hankkeilla pyritään pienentä-mään primääristen polttoaineiden kulutus-ta, vähentämään CO2-päästöjä sekä pienentä-mään käyttökuluja, Ikäheimonen sanoo.

Lämmömtalteenottoa on rakennettu aina uudisrakentamisen yhteydessä. Prosessista on otettu lämpöä talteen kuumavalssaamon ra-kentamisesta eli vuoden 1980 lopusta alkaen, ensin askelpalkkiuunin palkkikierrosta sekä rekuperaattorista, sitten terässulaton kromi-konvertterilta.

Talteenotettu lämpö siirretään Tornio Worksin kaukolämpöverkkoon.

– Tavoitteena on tehostaa edelleen läm-möntalteenottoa, vaikka se on jo nyt 16 MW eli pienen kaupungin kulutuksen verran.

Vuosina 2005–2006 toteutettiin kuuma-valssaamon askelpalkkiuuneille savukaasu-kattilat, joista saatava lämpöenergia siirretään myös tehtaan kaukolämpöverkkoon.

Muut Outokumpu Tornio Worksissa käy-tetyt energiamuodot ovat sähkö, nestekaasu ja lämpö. Nestekaasun käytöstä voidaan 40 % korvata häkäkaasulla. Sitä saadaan ferrokro-mitehtaalta sivutuotteena. Kun ferrokromi tulee sulana omalta tehtaalta, niin siinäkin säästetään 20 000 kWh/t kromia. n

14

Tietoa Euroopan Unionissa tuote-taan tänään enemmän kuin kos-kaan aikaisemmin. Myös kilpailu-

kykyyn kytkeytyvää tietoa tulee unionin tuuteista enemmän kuin moni ehtii seu-rata.

Yli kolmekymmentä vuotta Dubli-nissa Irlannissa toiminut, unionin kah-desta työelämän kysymyksiin keskitty-västä virastosta tutkimuspainotteisempi Euroopan elin- ja työolojen tutkimussää-tiö Eurofound on yksi keskeisistä tällai-sen tiedon tuottajista ja muokkaajista.

Suomalaiskomennossa

Joulukuusta 2005 tekniikan tohtori Jorma Karppisen johdolla toiminut noin sadan hengen tutkimuslaitos kerää ja tuottaa tietoa Euroopan keskeisistä työelämän aiheista.

Eurofoundin tutkimuskohteita ovat työllisyys ja rakennemuutos, työn ja yk-sityiselämän tasapainottamisen ja työ-olosuhteet, työmarkkinasuhteet sekä so-siaalinen yhteenkuuluvuus.

Tehtäväkseen laitos määrittelee näi-den tutkimusalojen muutosten seuran nan

Eurotietoa kilpailukyvyn perustaksiEuroopan Unionilta on tavoite karannut käsistä. Seitsemän vuotta sitten Lissabonissa hyväksytyn strategian mukaan EU piti nostaa kymmenessä vuodessa maailman kilpailu-kykyisimmäksi tietoon ja osaa-miseen perustuvaksi talous-alueeksi. Tiedon puutteeseen tavoitteen saavuttaminen ei ole kariutunut.

ja ymmärtämisen, toimivien rat kaisujen tutkimisen sekä aiheista tiedottamisen.

Paperinmakuinen strategiajargon muuntuu käytännön tiedoksi muun muassa laitoksen käynnistämien tutki-mushankkeiden kautta.

Tuoreinta tietoa laajamittaisesta tut-kimushankkeesta on meilläkin saatu lu-kea, kun Eurofound vastikään julkisti yhteenvedon vuonna 2005 toteutetun Euroopan työolotutkimuksen tuloksista. Kuluvana vuonna laitos toteuttaa vastaa-vanlaisen elinolotutkimuksen. Vuoden kuluttua on vuorossa yrityksiä koskeva yleiseurooppalainen tutkimushanke.

Kirjeenvaihtajatietoa

Vertaileva tutkimustieto tarjoaa avoimen ikkunan tirkistellä EU:n 27 jäsenmaan sekä Turkin, Sveitsin ja Norjan kansalli-siin eroihin. Laitos nojaa tiedonkeruus-

saan pitkälti kansallisiin kirjeenvaihtaja-laitoksiin, jollaisena Suomessa toimii Tilastokeskus.

Laitos itse tuottaa sen työmarkki-nasuhteiden osastolla tutkimusjohtaja-na toimivan TimoKauppisen mukaan suhteellisen vähän perustutkimusta. Olennaisempaa sen työssä onkin saat-taa kansallinen tieto yhteismitalliseksi siten, että tulokset ovat vertailukelpoisia ja siten käyttökelpoisia niin kansallisessa kuin EU:n tason kehitystyössä.

Mitä taas kilpailukyvyn edistämi-seen tulee, Lissabonin strategian linja-ukset ovat ylioptimistiseksi osoittautu-neesta aikataulustaan huolimatta yksi Eurofoundin toiminnan kulmakivistä.

Tavoite on edelleen olemassa, sen saa-vuttaminen vain on kauempana, ehkä paljonkin kaupempana, kuin Lissabo-nissa maaliskuussa 2000 osattiin kuvi-tella. n

Teksti ja kuva: Jukka Väyrynen

Aiemmin mm. työelämän suhteiden neuvottelukunnan pääsihteerinä Suomessa toimi-nut Timo Kauppinen on nykyisin yksi Eurofoundin tutkimusjohtajista.

15InsInöörIUU

SI

Sinänsä tukimuskohde ei ole Euro-foundin toiminnassa ihan uusi, sanoo tutkija JohnHurley Euro-

foundin työolosuhteiden tutkimusosas-tolta.

Nyt asia on kuitenkin nostettu omana tutkimusprojektinaan esille hä-nen mukaansa siksi, että aihe kiinnos-taa niin työmarkkinoiden joustavuuden näkökulmasta kuin siitä syystä, että yrit-täjyyden merkitys nähdään Euroopan innovatiivisuuden ja tuottavuuden ke-hityksen kannalta tärkeäksi.

– Itsensä työllistäminen on tämän al-ku. Useimmitenhan yritystoiminta alkaa yhdestä ihmisestä, Hurley muistuttaa.

Osuus laskussa

Päinvastoin kuin voisi kuvitella, itsen-sä työllistävien osuus työvoimasta on Euroopassa ollut laskussa viimeksi ku-luneiden kymmenen vuoden aikana. Kun heitä kymmenen vuotta sitten oli noin 16 prosenttia, Hurley arvioi osuu-den laskeneen jonnekin 14–15 prosen-tin tienoille.

– En ole varma syystä tähän, hän tunnustaa. – Yksi syy saattaa olla, että itsensä työllistäjät ovat suurelta osin van-hempia miespuolisia ammatinharjoitta-jia, ja erityisesti maataloudesta elantonsa saavia. Syy olisi siis sekä demografinen että maatalouden rakennemuutokseen liittyvä.

Yksi tutkimuskohteista tuleekin ole-maan sen selvittäminen, miten itsensä työllistäminen on kehittynyt eri toimi-aloilla.

Kirjava joukko

Itsensä työllistävät ammatinharjoittajat ja yrittäjät muodostavat hyvin hetero-geenisen joukon maanviljelijöistä ja tak-sinkuljettajista korkeasti koulutettuihin

Yksinyrittäjyyttä tutkitaanYksi Eurofoundin kuluvan vuoden työohjelman uusista tutkimusprojekteista on koota tietoa eurooppalaisesta itsensä työllistämisestä.

konsultteihin ja muihin asiantuntijoi-hin.

Niin ollen myös heidän olosuhteensa vaihtelevat huomattavasti. Kuvaa kirja-voittavat lisäksi maiden väliset oikeudel-liset ja sosiaaliset erot.

Tutkimuksissa on käynyt muun muassa ilmi, että lähes joka toinen it-sensä työllistävistä eurooppalaisista te-kee pitempää päivää kuin palkansaajien pisin keskimääräinen viikkotyöaika eli 48 tuntia.

– Toisaalta itsensä työllistävät voi-vat yleensä selvästi palkansaajia itsenäi-semmin päättää, millloin tekevät työtä. Näyttää siltä, he eivät ole työoloihin-sa keskimäärin sen tyytymättömämpiä kuin palkansaajatkaan, Hurley sanoo.

Puolimatkan krouvi

Vielä valmisteluasteella olevassa tutki-musprojektissa tultaneen selvittämään

myös kansallisten työllistämistoimien seurauksena syntyvien itsensä työllistä-jien työpaikkojen pysyvyyttä.

– Meidän aikaisemmat tutkimuk-semme aina 1990-luvulta osoittavat työllistämispolitiikan hyödyllisyyttä, hän kertoo.

Hän ei ole suuresti huolissaan siitä, että osa tällä tavoin syntyvistä työpai-koista jää vain väliaikaisiksi.

– Yleisestikään ottaen kansalliset työllistämistoimet, oli sitten kyse yh-teiskunnan tuella yrityksiin luoduista työpaikoista tai itsensä työllistämiseen kannustavista keinoista, eivät aina vält-tämättä luo pysyviä työpaikkoja, hän myöntää.

– Mutta toisaalta on myös ilmeistä, että näillä toimilla saadaan työttömiä siirrettyä pysyvästi takaisin työmarkki-noille riippumatta siitä, vaikka työllistä-mistoimien ansiosta syntynyt työpaikka olisi jäänyt väliaikaiseksi. n

Teksti ja kuva: Jukka Väyrynen

Itsensä

työllistäneiden

määrä on

viimeksi

kuluneen

vuosikymmenen

aikana ollut

Euroopassa

laskussa.

John Hurley.

16

Teksti ja kuva: Jukka Väyrynen

Turun kauppakorkeakoulun pro-fessori, Rooman Klubin suoma-laisjäsen MarkkuWilenius selaa

Dublinissa suomalais-irlantilaisen semi-naariyleisön edessä tilastoja, jotka eivät paljon lupaa.

Palkkatyöyhteiskunta

– Suomen nopea teollistuminen 1950- ja 1960-luvuilla perustui olennaiselta osin isojen yritysten kykyyn työllistää, Wile-nius muistuttaa.

Aika loi meille hänen mukaansa myös palkkatyöyhteiskunnan mallin, jossa ideaalitila oli päästä suuryrityk-seen töihin.

Tuo malli pätee edelleen. Vuonna 2004 julkaistu Eurobarometri kertoo, että mitattaessa EU:n kansalaisten ha-lukkuutta ryhtyä yrittäjäksi, Suomi pi-

Menestys vaatii uutta ajatteluaSuomen hyvinvointi luotiin sotien jälkeen suuryrityksillä, mutta se aika on mennyt. Jatkossa Suomen menestys nojaa pk-yrityksiin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä valtion globalisaatioasteen nostamiseen.

ti silloisten 15 jäsenmaan keskuudessa tiukasti perää.

Suuryritykset eivät ole Suomessa enää kasvavassa määrin työllistäjiä. Julkinen sektori on pitkälle lopettanut kasvunsa. Mistä siis tulevaisuuden työllistäjät?

– Kyllä niiden pk-sektorista on tulta-va. Ei ole nähtävissä mitään muuta vaih-toehtoa, hän sanoo.

Wileniuksen mielestä ratkaisuksi ei-vät enää riitä juhlapuheet.

– Uskon, että meillä ei ole tosiasiassa vielä herätty siihen, mitä muuta yrittä-jyyden eteen voitaisiin tehdä, kuin luoda valtion yrittäjyysohjelmia.

Innovaatiovaje

Tuoreet tilastot kertovat rohkaisevasti, että aivan viime aikoina teollisuudes-samme on sijoitettu taas uuteenkin ka-pasiteettiin, ei vain korvausinvestointei-hin. Se on kilpailukyvyn kannalta hyvä uutinen.

Sen sijaan viime vuosien tutkimus- ja tuotekehityspanostukset eivät lupaa hyvää. Yleisradion selvittäessä kym-menen suurimman teollisuusyrityksen t&k-panostuksia Nokia poislukien yh-deksän muuta rämpivät pohjamudissa keskimäärin vain noin 0,5 prosentin lii-kevaihto-osuudellaan.

– Ylen selvitys tiivisti hienosti sen, kuinka surkeassa jamassa me itse asiassa olemmekaan, Wilenius kommentoi tie-toa.

Metsäteollisuuden täyteen sullotut markkinat ja metalliteollisuuden alati kiristyvä kansainvälinen kilpailu vaati-vat uusia avauksia.

Hän kaipaa uusia tuulia vanhoille te-ollisuudenaloille muun muassa tuomalla

ajattelua muiden alojen piiristä.– Esimerkiksi Nokian menestykses-

sä näkyy selvästi se, että on osattu tör-mäyttää eri alojen osaamista. Näiden törmäyttämisten kautta on löydetty rat-kaisuja, jotka ovat luoneet kokonaan uu-sia markkinoita.

Globalisaatiokäännös

Kansakuntien globalisaatioastetta ver-tailtaessa Suomi porskuttaa jossakin kes-kikastissa. Edellämme ovat muun muas-sa Tanska ja Ruotsi, mutta takanamme esimerkiksi Norja. Kaukana edellä Ir-lanti.

Siis globalisaatioaste: taloudellinen integraatio, tekniset ja henkilökohtaiset yhteydet ja poliittinen yhteistyö. Entä sitten?

– Sen tärkeämpää asiaa ei tässä kan-sainvälistyvässä maailmassa menestyäk-seen olekaan, Wilenius täräyttää.

Hän kääntäisi suomalaisten globali-saatiokeskustelijoiden katseet perinteises-tä maailmallemeno-ajattelusta Suomeen päin, lisäisi suomalaisen yhteiskunnan sisäistä globalisaatioastetta.

– Täytyisi miettiä, miten me teki-simme Suomeen tulevien ihmisten osal-listumisen yhteiskuntaan helpommaksi. Olen kuullut järkyttävän määrän tari-noita, millaista byrokratiaa hyvin kou-lutetut ihmiset Suomeen tullessaan koh-taavat.

Markku Wileniuksen mielestä mei-dän pitäisi saada ulkomailta nykyistä enemmän väkeä niin koulutukseen kuin työelämäänkin.

– Se toisi meille uutta osaamista ja ul-kopuolista näkemystä siihen, mitkä mei-dän vahvuutemme ovat. n

Professori Markku Wileniuksen mielestä vanhan viilaaminen ei teollisuudessa enää riitä. On kyettävä luomaan uusia markki-noita.

17InsInöörIUU

SI

Teksti: Outi Ervasti, elinkeinopoliittinen asiamies, AKAVA n Kuva: Ilona Mäenpää

Tutkijoiden mukaan lahjakkaimpia suomalaisia ei kyetä houkuttele-maan uusien kasvuyritysten ve-

täjiksi. Se näkyy kasvuyritysten vähäi-senä osuutena: todellisia kasvuyrityksiä on vain muutama promille koko yritys-kannasta.

Tutkimuksen mukaan tyypillinen suomalainen kasvuyrittäjä on korkeasti koulutettu, palkkatyössä hyvätuloinen ja riskikykyinen. Talouskasvun kannal-ta avainsana on kuitenkin positiivinen ahneus, tutkijat sanovat. Suomalaisilta yrittäjiltä puuttuu heidän mukaansa ha-lu vaurastua.

Yrittäjäksi ryhtymisen kannusti-met, kuten suorat yritystuet, eivät saa tutkijoilta juuri myönteistä palautet-ta. Tukien euromäärillä ei saada oikei-ta, palkkatyössä jo hyvätuloista ja ris-kinottokykyistä joukkoa liikahtamaan yrittäjiksi. Tutkijoiden mielestä pitäisi panostaa nykyistä vahvemmin yritysten rahoitusympäristöön, erityisesti kasvu-hakuisten yritysten riskirahoitukseen al-ku- ja kasvuvaiheessa.

Akateemisilta yrittäjiltä puuttuu liike-toimintaosaamista ja kykyä sen hankki-miseen, tutkijat väittävät. Liiketoiminta-osaamisen kartuttamiseen tarvitaankin valtakunnallisia toimia. Myös julkisten yrityspalveluiden olisi nykyistä tehok-kaammin osattava raakata elinkelvotto-mat liikeideat pois rahoituslaareilta.

Tutkijoiden mukaan yrittäjyyden edistämisessä ovat tärkeitä omakohtai-set yrittäjyyskokemukset, riskinottoky-ky. Yrittäjyyttä ei voida suoraan opet-taa, mutta yrittäjämäisiä asenteita pitää edistää kaikilla kouluasteilla. Tähän nä-kemykseen on helppo yhtyä.

Yksinyrittäjyyttäkin tarvitaan

Raportissa häiritsee kautta linjan sen yksipuolinen näkemys yrittäjyyden laa-dusta. Laatu näytettäisiin rinnastettavan yritysten kasvuhakuisuuteen.

Nykytilastojen valossa uudet yrityk-set ovat kuitenkin yhä useammin yh-den hengen yrityksiä tai toiminimiä. Työnantajayritysten osuus on vähenty-nyt 2003–05 jopa 4 prosenttia. Tämä on tutkijoiden mukaan yksi syy yritysten laadun heikkenemiseen.

Väitettä voi syystä kritisoida. Tätä ny kyä Suomen noin 230 000 yrittäjästä 100 000 on yksinyrittäjiä. Nimensä mu-kaisesti itsensä työllistäjät ovat itse luo-neet itselleen työpaikan, millä lienee vai-kutusta työllisyysasteeseen.

Sitä paitsi rakenneuudistus teollisuu-dessa ja esimerkiksi kuntapuolella syn-nyttää kaiken aikaa markkinoita uuden-tyyppiselle pien- ja yksinyrittäjyydelle, joka kykenee palvelemaan asiakkaita suuria yrityksiä joustavammin ja inno-vatiivisemmin elinkeinoelämän menes-tymistä ja talouskasvua edistäen.

Akavalaiset yrittäjät tyytyväisiä

Yrittäjäksi ryhtymisessä on aina kys e omasta urakehityksestä, vapaudesta ja työn mielekkyydestä. Ainakin korkea-koulutetuille itsensä työllistäminen tar-joaa mahdollisuuden edetä uralla, kehit-tää osaamistaan ja kohottaa tulotasoaan. Vaikka loppuraportti viittaa yrittäjien stressaantuneisuuteen, akavalaiset yrittä-jät ja itsensä työllistäjät ovat omaan työ-hönsä ja elämänlaatuunsa varsin tyyty-väisiä.

Tutkijat toteavat, että yritysten tilas-toinnissa on ongelmia. Tilastoissa eivät näy esimerkiksi kaikki yrittäjiksi luet-tavat osakeyhtiöiden omistajat. Tämä nostaa yksinyrittäjien osuuden suhteet-toman suureksi kaikkien yritysten mää-rästä. Osakeyhtiömuotoisten yritysten omistajat verotus- ja omistussuhteet tu-lisikin kaivaa esiin, mikä eittämättä kas-vattaisi yritysten keskikokoa ja työnanta-jayrittäjien määrää. Tässä lienee haastetta jatkoselvityksiin. n

Yrittäjyyden laatuko Suomessa heikentynyt?Vaikka suomalaisten yrittäjien määrä on viime vuosina lisääntynyt, laatu on jopa heikentynyt. Yrittäjäksi ryhty-vät ihmiset, joilta puuttuu motivaatio yrityksen kasvatta-miseen. Näin väitetään Tekesin ja ETLAn laajassa selvi-tyksessä suomalaisesta kasvuyrittäjyydestä.

Mika Pajarisen ja Petri Rouvisen Mis-tä yrittäjät tulevat -loppuraporttiin on koottu reilun 30 osatutkimuksen tu-lokset suomalaisten yrittäjäksi ryh-tymisestä, taustoista, kannusteista ja riskeistä. Raportti on luettavissa osoitteessa www.tekes.fi, teknologia-katsaus 198/2006.

18

01tyoturvallisuus1.jpg

Kuva: Aleksi Vienonen

01tyoturvallisuus2.jpg Työturvallisuuskeskuksen toimitusjohtaja Jor-ma Löhman kiittelee työnantajien myönteistä asennoitumista työturvallisuuskorttiin.Kuva: Aleksi Vienonen

AnuAalto tuli Molok Oy:lle 1998. Siitä lähtien hän on ollut mukana luomassa laatujärjestelmää yrityk-

selle. Viime vuoden alussa tehtiin pää-tös standardinmukaisen toimintajärjes-telmän luomisesta ja lokakuussa yritys sai sertifikaatit laatu-, ympäristö- sekä työterveys- ja työturvallisuusjohtamis-järjestelmilleen.

– Kun sertifikaatit saadaan, siitä vas-ta alkaa kehitystoiminta, laatupäällikkö-nä toimiva insinööri Anu Aalto tietää. Työ on jatkuvaa toiminnan ja tuotteen laadun parantamista sekä ympäristö- ja työturvallisuusasioiden huomioon otta-mista.

Hän on samaa mieltä kuin Tampe-reen nuorkauppakamari, joka palkitsi VeikkoSallin kehittämän syväkeräys-järjestelmän ympäristöpalkinnolla vii-me vuonna.

– Syväkeräysjärjestelmä edustaa tule-vaisuuden visioita. Se vähentää kulje-tuskustannuksia ja säästää maanpäällis-tä tilaa. Tuote on suosittu kiinteistöissä, ostoskeskusten yhteydessä, haja-asutus-alueilla, puistoissa ja pysäköintialueilla.

Kun jätemäärät kasvavat, erityisesti kerrostaloalueilla suosittu järjestelmä pi-tää käsittelykustannukset kurissa ja jäte-rallin aisoissa. Lajittelun ja kierrätyksen kehittymisen myötä myös jätejärjestel-mää kehitetään koko ajan.

Pystyyn ja syvälle

Veikko Sallin kehittämä syväkeräysjär-jestelmän ydinajatus on yksinkertainen. Keräyskapasiteetti rakennetaan pysty-suoraan. Kaksi kolmasosaa säiliöstä jää maan alle, jolloin jäte tiivistyy säiliön pohjalle ja maan viileys pitää hajuhai-tat kurissa.

– Molok tuotemerkkinä on vähän niin kuin ”heteka tai mono”, vertaa

markkinointipäällikkö KatriSavijärvituotetta.

Järjestelmälle hankittiin patentti 1990-luvun alussa, mutta sen mentyä umpeen nyt kilpaillaan toiminnan ja tuotteen laadulla sekä palvelulla.

– Sertifikaatit ovat hyvä myyntivaltti, Anu Aalto sanoo. Laatua ja luotettavuut-ta arvostetaan maailmalla.

Syväkeräysjärjestelmä on saanut suo-siota myös lämpimillä alueilla, Portuga-lissa, Espanjassa, Brasiliassa ja Lähi-idäs-sä. Aktiivisen myynnin ja markkinoinnin tehostamisen myötä Kanadassa ovat vientimarkkinat laajentuneet. Vientiin menee nykyisin jo 60 % tuotannosta.

Jatkuvaa tuotekehittelyä

Molok Oy kehittää jatkuvasti sekä toi-mintojaan että tuotevalikoimaa. Kolme vuotta sitten kaikki toiminnot keskitet-

tiin Nokialle rakennettuihin tuotanto-tiloihin. Uusissa tiloissa on käynnistet-ty muovisten runkokaivojen rotaatiovalu omana työnä.

Yritys panostaa jatkuvasti myös ym-päristöä säästäviin ratkaisuihin. Tämän vuoden alkupuolella otettiin käyttöön raaka-aineen uusiolinja, jolla voidaan kierrättää takaisin tuotantoon valutyös-sä syntyvät, ylimääräiset muoviosat, yh-teensä kymmeniä tonneja vuodessa.

Molok Oy:ssä on kehitetty oma sisäi-nen kehityslomake, jolle voi kirjata aloit-teet ja mahdollisesti havaitut ongelmat se-kä toimiston puolella että tuotannossa.

Anu Aallon tehtäviin kuuluu myös pitää yllä toimintajärjestelmää. Hän oh-jaa ja opastaa henkilökuntaa ja valvoo, että tuote ja asiat tehdään niin kuin on sovittu. Laatujohtoryhmässä hän on mu-kana miettimässä laadunparannusjärjes-telmää. n

Syväkeräysjärjestelmä lisää suosiota

Syväkeräysjärjestelmässä tyh-jennysvälit ovat pinta-astioita pidemmät. Se vähentää kulje-tuskustannuksia ja pitää jäte-rallin aisoissa säästäen näin luontoa.

Anu Aalto valmistui tekstiili- ja vaatetusinsinööriksi Tampereelta vuonna 1991. Nyt hän on laatupäällikkönä Molok Oy:ssä valvoen syväkeräysjärjestelmän laadun kehittymistä.

Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

19InsInöörIUU

SI

Perheen kanssa lomalle

Tilaa Perhelomien yhteisesiteja lo

matu

en h

akem

us

ww

w.a

-lom

at.fi

Perhelomalla riittää tekemistä ja kaikki viihtyvät. Tarjolla on monia hyviä

lomakohteita kylpylöissä, hotelleissa, urheiluopistoilla ja lomakeskuksissa.

Haettavina ovat kesän lomaviikot 23–35. Hae lomaa ja lomatukea

viimeistään 13.4.2007 mennessä.

Tarjolla ovat

:: Perinteiset perhelomat: lomatuki on 170 euroa/aikuinen,

lapset 6–16-vuotta 85 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta.

:: Nuoret perheet -lomat: omavastuu 100 euroa/aikuinen,

lapset 6–16-vuotiaat 80 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta.

:: Koululaisperheiden ryhmäperhelomat: omavastuu 120 euroa/aikuinen,

lapset 6–16-vuotta 90 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta.

A-lomat ry | Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki | puh. 020 111 2770 (arkisin 9–12) faksi (09) 145 706 | info@a-lomat.fi

Euroopan komission järjestämän European Bu-siness Awards for the Environment -kilpailussa

palkittiin kaksi suomalaisyritystä. YIT Rakennus Oy sijoittui sarjassaan jaetulle ensimmäiselle tilal-le ja Fortum Power and Heat Oy omassa sarjassaan kolmen parhaan joukkoon. Kilpailuun osallistui 139 ehdotusta 23 Euroopan maasta, mikä on kilpailun yhdeksäntoistavuotisen historian suurin osallistu-jamäärä.

YIT Rakennus Oy sijoittui jaetulle ensimmäiselle sijalle Kansainvälinen yhteistyö -sarjassa. Se osallistui kilpailuun Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon rakennusprojektilla.

Fortum Power and Heat Oy sijoittui kolmen par-haan joukkoon ympäristökilpailun Prosessi-sarjassa. Se osallistui kilpailuun Suurten polttolaitosten il-manpuhdistus edistyksellisen polttotekniikan avul-la -projektilla. n

Helmikuussa julkistetun kan-sallisen ympäristöliiketoi-

minnan toimintaohjelman ta-voitteena on rakentaa puhtaista teknologioista suomalaisen teolli-suuden uusin tukijalka. Toimin-taohjelma syntyi osana Sitran Ympäristöohjelmaa ja se on laa-dittu yhteistyössä elinkeinoelä-män, järjestöjen sekä hallinnon ja tutkimuslaitosten kanssa.

Kansallisen toimintaohjel-man mukaan Suomesta luodaan ympäristöliiketoiminnan johtava maa vuoteen 2012 mennessä. Toi-mintaohjelma suosittaa keskitty-mään neljään pääteemaan:

Ympäristöosaamisesta raken-•netaan viennin keskeinen kilpailutekijä ja huipputuo-

temerkki. Suomen tulee olla ympäristöosaamisestaan tun-nettu kuten Sveitsi kellois-taan. Suomesta luodaan edelläkä-•vijämarkkina, mikä edistää liiketoimintaympäristön ke-hittämistä, koulutuksen suun-taamista ja tehokasta rahoitus-järjestelmää. Energia- ja ympäristöyrityk-•set sekä tiedeyhteisöt muo-dostavat strategisen huippu-osaamisen keskittymän. Se suuntaa voimavaransa puh-taisiin tekno logioihin. Yhteistyöllä ja kansainvälisil-•lä yritysverkostoilla markki-noille. n

Suomesta ympäristöliike-toiminnan johtava maa

Suomalaisyritykset menestyivät Euroopan ympäristökilpailussa

20

totta & tutkittuaTeksti: tutkimuspäällikkö Anette Raunio, Talentum Media Oy

Viime toukokuussa valmistu-neen päättäjätutkimuksen mu-kaan Suomessa on 454 000 päätöksentekoon osallistuvaa henkilöä. Määrä on kasvanut edellisestä mittauskerrasta (2004) 73 000:lla.

Suurin kasvava ryhmä on toimi-paikkojen päätöksentekoon osal-listujat, jotka vaikuttavat hankin-

tapäätöksiin. Tämä ryhmä on kasvanut erityisesti yksityisellä sektorilla. Ylem-pien toimihenkilöiden työllisyys on Suomessa parantunut, joka osittain se-littää myös koko ryhmän kasvavan ke-hityksen. Naisten osuus päättäjissä on hieman noussut. Yksityisen sektorin päättäjistä 32 % on naisia. Julkisella sektorilla sukupuolijakauma on tasai-sempi: naisia 48 % ja miehiä 52 %.

Keskijohdon rooli muuttuu suoma-laisessa päätöksenteossa. Kyseisen ryh-män rooli lopullisiin päätöksiin vä-hentyy. Päätöksiä tehdään enemmän ylimmässä johdossa ja vanha keskijoh-don rooli hankintapäätöksissä muuttuu asiantuntijatehtäväksi ja näin hankinta-päätöksiin osallistutaan vaikuttamalla. Toki joissain toimipaikkojen hankinta-päätöksissä asiantuntijat tekevät lopulli-

set päätökset, näitä hankintoja edustavat tyypillisimmin tietotekniikan ja tuotan-non hankintapäätökset.

Tulevaisuudessa toimipaikkojen pää-töksenteossa tullaan varmasti näkemään monenlaisia muutoksia. Kansainvälisis-sä yrityksissä lopullinen päätöksenteko siirtyy ja on osin jo siirtynyt ulkomaille. Suomessa vaikutetaan tiettyihin hankin-toihin jatkossa enemmin asiantuntijoina ja valmistelijoina kuin lopullisina pää-töksentekijöinä.

Insinööripäättäjä Suomessa

Suurin osa insinööripäättäjistä on mie-hiä. Ikäjakauma on perin tasainen, karkealla tarkastelulla alle 40-vuotiai-ta päättäjiä on 46 % ja yli 40-vuotiaita 53 %. Kolmannes insinööripäättäjistä on työnsä puolesta tekemisissä ulko-maankaupan kanssa ja 63 % puolestaan on työssään budjetti- tai tulosvastuus-sa. Alueellinen tarkastelu osoittaa, että päätöksen tekijöinä insinööreissä ver-rattuna päättäjiin yleensä korostuu Itä-Suomen lääni. Insinööripäättäjä ei kie-litaidollaan kehuskele, erityisesti ruotsi ja ranska ovat hänen oman arvion mu-kaan melko heikolla tasolla. 70 %:lla on alaisia ja johtoryhmän jäseninä insinöö-ripäättäjiä on lähes 40 %. Tyypillinen toimipaikoissa toimiva päättäjä, joka on koulutukseltaan insinööri, työskentelee yksityisellä sektorilla.

Insinöörit vaikuttavat toimipaikoissa useissa hankitapäätöksissä. Toimitilojen hankinta ja ylläpito ovat yksi insinöö-reille tyypillinen hankinta-alue. Tämä pitää sisällään myös kiinteistö- sekä tur-vallisuuspalvelut. Henkilöauto- ja kulje-tusvälinehankinnat sekä materiaalitoi-mintoihin liittyvät hankintapäätökset (kuljetuspalvelut, varastointi ja pakkaus-materiaalit) korostuvat myös insinööri-päättäjissä.

Insinöörit päättävät tuotannon hankinnoista

Tuotannon hankinnat ovat myös omi-naista insinööripäättäjille, tämä kattaa laajan alueen eri hankintapäätöksiä; teollisuusautomaatiohankinnat, tuo-tannon sekä tuotekehityksen koneet ja laitteet, raaka-aineiden sekä puolival-misteiden hankinnan, energia hankin-nat ja tuotannon alihankintapalveluiden sekä -tuotteiden hankinnan.

Asuinrakentaminen ja kunnossapito sekä liike- ja teollisuusrakentaminen että maa- ja vesirakentaminen ja puhtaanapi-to ovat myös insinööripäättäjille leimal-lisia päätöksentekoalueita.

Henkilöstön hankintaan ja mark-kinointiin sekä tiedotustoimintaan in-sinöörit eivät niinkään toimipaikoissa osallistu. Rahoitus ja taloushallinto se-kä lakiasianpalvelut eivät myöskään ole insinööripäättäjille ominaisia hankinta-päätöksiä. n

Lähteet: PMT 2000–2004, TNS PäättäjäAtlas 2006

PMT on myös TNS Gallupin toteuttama Päättäjätutkimus eli

nimeltään Päättäjien mediatutkimus. TNS Gallup muutti tutkimuksen

nimeä 2006 TNS PäättäjäAtlakseksi.

Päätöksenteko Suomessa – insinöörit päätöksentekijöinä

n Liiton jäsensivuille on lisätty pdf-tiedosto Salary and Employment Terms

for Engineers in the Private Sector in the Nordic Countries 2005/2006.

Siihen on kerätty sekä insinöörien että diplomi-insinöörien palkkatiedot yk-

sityisellä sektorilla pohjoismaissa vuonna 2005 lukuun ottamatta Islantia.

Mukaan on koottu myös tietoja maiden työsuhteen ehdoista sekä pohjois-

maisten insinöörijärjestöjen yhteystiedot. Raportti löytyy jäsensivuilta koh-

dasta Urahallinta/Palkkaneuvonta.

21InsInöörIUU

SI

Suomalaiset pk-yritykset ovat hoi-taneet parhaiten teknisen tietotur-

van. Huonoiten yrityksissä oli hoidet-tu hallinnollinen tietoturva. Vain joka seitsemännellä yrityksellä on kirjallises-ti laadittuna tietoturvasuunnitelma ja viidesosalla tietoturvapolitiikka. Tämä käy ilmi kauppa- ja teollisuusministeriön teettämästä tutkimuksesta, jossa selvi-tettiin pk-yritysten tietoturvan tasoa, teknistä tietoturvaa, hallinnollista tie-toturvaa sekä tietojärjestelmien riskien-hallintaa.

Vain joka toisessa yrityksessä on ar-vioitu luottamuksellisiin tietoihin liit-tyvät riskit ja vain joka toinen yritys on

arvioinut menetykset, joita tietojärjes-telmien toimimattomuus tai häiriötilan-teet aiheut tavat. Pk-yrityksissä on tarvet-ta tietoturvan kohentamiseen yrityksen ydintoimintojen ja strategisesti tärkeän tiedon suojaamisessa.

Pienimmistäkin yrityksistä lähes puolet ilmoitti olevansa erittäin paljon tai paljon riippuvaisia tavallisimmista tietoteknisistä ratkaisuista. Tosin pk-yri-tykset eivät hyödynnä tietotekniikkaa lii-ketoiminnassaan kovin syvällisesti. Nii-den liiketoiminta oli eniten riippuvaista Internetistä tietolähteenä, sähköpostista ja tekstinkäsittelystä.

Selvityksen päätulokset vahvistavat

ennakkonäkemystä pk-yritysten tieto-turvan hoidosta. Parhaiten yrityksissä oli hoidettu tekninen tietoturva. Haas-tatelluista yrityksistä lähes kaikilla inter-netyhteys oli suojattu palomuurilla sekä automaattisesti päivittyvillä virustentor-juntaohjelmistoilla.

Yritysten tietoturvatietoisuuden li-säämiseen on kiinnitettävä erityistä huo-miota. Kauppa- ja teollisuusministeriös-sä on työn alla hanke, jonka tavoitteena on rakentaa pienemmille yrityksille tar-koitettu tietoturvan parantamisen asian-tuntijapalvelu. n

Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä me-nee hyvin sekä eteen että taaksepäin

katsoen. Suhdannekuvan odotetaan jopa vielä paranevan lähikuukausina. Keski-suuret yritykset odottavat tulevaisuudel-ta eniten. Tämä selviää Elinkeinoelämän Keskusliiton julkaisemasta pk-suhdan-nebarometristä.

Helmikuun pk-suhdannebaromet rin mukaan tuotannon ja myynnin kasvu oli

viime vuoden lopulla ja vuodenvaihtees-sa hyvää tasoa, osin jopa odotettua pa-rempaa. Kasvun ennakoidaan jatkuvan myös lähikuukausina, mutta vuoden-vaihteista hieman hillitympää vauhtia. Tässä tekevät poikkeuksen keskisuuret yritykset, joiden odotukset ovat varsin valoisat.

Henkilöstön määrä kasvoi yli odotus-ten. Nyt kuitenkin ennakoidaan teollisuu-

dessa kasvun pysähtymistä. Keski suuret palveluyritykset erityisesti odot tavat hen-kilöstön kasvavan myös lähikuukausina.

Rakennusteollisuudessa henkilöstön määrä kasvoi enemmän kuin odotettiin. Saman tilanteen uskotaan jatkuvan myös lähikuukausina. Pienten ja keskisuurten palveluyritysten työvoiman määrä jatkoi kasvuaan. n

Tekninen tietoturva hoidettu hyvin pk-yrityksissä

Pk-yrityksillä menee hyvin

Yritysten lukumäärä maassamme on kasvussa ja se on tällä hetkellä kor-

keampi kuin koskaan aiemmin. Vuoden 2005 lopussa Suomessa oli 236 435 yri-tystä. Tämä selviää hallituksen yrittäjyy-den politiikkaohjelman loppuraportista.

Kauppa- ja teollisuusministeriön alustavan arvion mukaan vuoden 2006 lopulla yrityksiä oli jo reilut 240 000. Yrityskantaan olisi siten tullut hallitus-kaudella nettomääräisesti tähän men-nessä noin 12 000 yrityksen lisäys. Yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä lukumäärä on kasvanut hallituskaudel-la jo 10 prosentilla. Myös uusien ns. no-

pean kasvun yritysten määrä on lievässä kasvussa.

Politiikkaohjelmaa (2003–2007) johtaneen kauppa- ja teollisuusministe-ri MauriPekkarisen mielestä hallitus-ohjelmassa ohjelmalle asetetut tavoitteet on saavutettu varsin hyvin.

Pekkarisen mukaan tärkeimpiä uu-distuksia yrittäjyyden kannalta ovat ol-leet muun muassa aloittavan yrityksen rahoituksen parantaminen, palveluyrit-täjyyden saaminen Finnveran rahoituk-sen piiriin, yrityspalveluiden uudistami-nen, pk-yritysten teknologiarahoituksen ja palveluiden parantaminen sekä yrittä-

jien työttömyys- ja sosiaaliturvaan teh-dyt parannukset. Myös starttirahauudis-tuksella on tällä hallituskaudella ollut merkittäviä vaikutuksia yritysten perus-tamishalukkuuteen.

Yrittäjyyden politiikkaohjelma on to-teutettu yhteistyössä yksityisen sektorin, yrittäjäjärjestöjen ja työmarkkinajärjes-töjen kanssa.

Yrittäjyyden politiikkaohjelman lop-puraportti ”Yrittäjyyspolitiikka MattiVanhasen hallituskaudella 2003 – 2007” löytyy kauppa- ja teollisuusministeriön internet-sivuilta osoitteesta www.ktm.fi/index.phtml?s=1899 n

Suomessa ennätysmäärä yrityksiä

22

maailmalta

Kilinaiset Seeprakalliolla, takana vasemmalta: Julia Kuhanen, Päivi Nororaita, Neea Similä, Alicia Perho, Teija Pääkkönen, Heidi Ljungkvist, Maritta Kinnunen, Piritta Viljakainen, keskellä vasemmalta: Irma Torkkel, Eva Böös, Tiina Valkonen, Säde Lassila, Mari Vesterinen, Paula Lehikoinen, edessä vasemmalta: Raili Kulmala, Heli Lehto, Kirsi Hulkko, Riikka Alanne ja Lea Salminen.

Insinöörinaiset valloittivat KilimanjaronLauantaina 13.1.2007 kello viisi aamulla Helsinki-Vantaan lentokentällä jaettiin punaisia paitoja, joiden etupuolella oli logo: sinistä ja valkoista, vuori, kili ja insinöörien tunnus. Retki-kuntamme koostui 19 naisesta, joista juniori oli 27-vuotias ja seniori 63-vuotias. Päämääränä oli Kilimanjaro.

Idea reissusta oli syntynyt Lahden Seudun Insinöörien naistoimikun-nassa. Porukka oli saatu kasaan In-

sinööri-lehdessä olleen jutun myötä. Po-rukkamme oli varsin rempseä, jokainen lähti reissuun rennolla ”katsotaan kuin-ka käy” -asenteella.

Ennen vuorelle lähtöä vietimme muutaman päivän safareilla Ngorongo-ron ja Lake Manyaran kansallispuistois-sa. Näimme norsuja, kirahveja, seepro-ja, puhveleita ja paljon erilaisia lintuja. Bongasimme myös pari leijonalaumaa, jotka nauttivat olostaan auringonpais-teessa loikoillen.

Lumihuippua kohti

Aloitimme vuoren valloittamisen por-tilta 1 800 metrin korkeudesta. Reittinä meillä oli turistien suosima Marangun reitti eli ”Coca-Cola Route”. Ensimmäi-sen päivän kävelimme sademetsässä, joka muuttui pikkuhiljaa kanervametsäksi. Ympäriltä kuului apinoiden ja lintujen ääniä. Myös kasvusto itsessään äänteli, erilaisten lehtien havistessa ja nitistes-sä tuulessa. Ensimmäisen kuusituntisen vaellusosuutemme aikana paikalliset op-paamme oppivat suomenkielisen sanan ”latua”, jonka huikkasimme aina kun

23InsInöörIUU

SI

porukkaa tuli vastaan tai ohitti meitä. Ensimmäisen yön vietimme Mandara Hutilla 2 700 metrin korkeudessa.

Toinen päivä oli hieman rankempi ja vaellus kesti lähes kahdeksan tuntia. Vettä kului runsaasti ja pikkutaukoja pidettiin säännöllisesti. Kanervametsä muuttui pusikoksi ja maaperä kuivem-maksi. Erilaisia kukkia oli yllättävän paljon. Päivän päätteeksi saavuimme 3700 m korkeudessa olevalle Horombo Hutille. Siellä vietimme kaksi yötä, sil-lä seuraava päivä oli ns. lepopäivä, jol-loin totutte limme korkeaan ilmanalaan. Lepo päivänä teimme parin tunnin käve-lyn Seeprakallioille.

Neljäntenä päivänä vaelsimme noin kahdeksan tuntia Kibo Hutille 4 700 metrin korkeuteen. Ympäristö muuttui jylhän karuksi. Viimeistään tässä vaihees-sa alkoi yksi jos toinenkin kärsiä vuoris-totaudin oireista, mm. päänsärystä, vat-savaivoista ja väsymyksestä. Sinnikkäästi koko porukka kuitenkin majalle selviytyi. Kibolla oli tarjolla illallista, osa otti parin tunnin tirsat, osa makoili muuten vain. Kello 22 koko porukka oli taas jalkeilla.

Gilman’s Point 5 681 metrissä

Edessämme oli yö, jolloin noustaan ne viimeiset noin tuhat metriä ylöspäin. En-nen lähtöä tarkistimme vielä kamppeet: riittävästi lämmintä ja tuulenpitävää pääl-lä, vettä, evästä ja otsalamppu. Klo 23 jäl-keen jono suuntasi kulkunsa ylöspäin.

Maasto jyrkkeni koko ajan ja ohut ilman ala sai helposti hengästymään. Pakkasta oli alimmillaan -7 astetta, mut-ta se tuntui paljon kylmemmältä, koska korkeassa ilmanalassa kroppa ei tuota

lämpöä yhtä tehokkaasti kuin alempa-na. Muutama meistä joutui kääntymään vuoristotaudin oireiden takia. Huippu tuntui olevan loputtoman kaukana. Vih-doin aamun sarastaessa klo 6.10 ensim-mäinen ryhmä saavutti Gilman s Pointin 5 681 metrissä. Seuraava vuorenvalloitta-ja oli perillä 6.45 ja kolmas porukka kah-deksalta. Kaiken kaikkiaan perille pää-si 14 naista. Auringonnousu Gilman’s Pointilla oli näkemisen arvoinen.

Uhuru Peak 5 895 metrissä

Jo Gilman s Pointille pääsyä pidetään vi-rallisesti vuoren valloittamisena, mutta vuoren korkein kohta on todellisuudessa noin 200 m korkeammalla oleva Uhuru Peak 5 895 metrissä, jonne matkaa jat-koi neljä hurjaa ensimmäisestä ryhmäs-tä. Kaksisataa metriä kuulostaa vähäl-tä, mutta tarkoittaa käytännössä kolmen tunnin lisävaellusta. Ja alas oli matkaa saman verran kuin ylöskin, voimia täytyi säästää myös siihen. Tosin alas meno oli huomattavasti nopeampaa ja hikisempää hommaa kuin ylös kapuaminen. Yöllä jäässä ollut hiekka alkoi sulaa ja alas me-no olikin osittain luistattelua upottavassa hiekassa. Tiukasti kenkien ympärille tei-patut lahkeet tai lahjesuojat estivät hie-kan tunkeutumisen kenkiin. Parin, kol-men tunnin alasmenourakan lähestyes sä loppuaan pakkaskelin vaatteet tuntuivat liian kuumilta. T-paita ja shortsit olisivat riittäneet siinä vaiheessa.

Kibolla levähdettiin muutama tunti ja jatkettiin matkaa takaisin Horombo Hutille 3700 metriin. Majoituttiin jo tu-tuiksi tulleisiin mökkeihin (4–6 hengen mökkejä) ja illallinen maistui taas hy-

vältä. Unen tuloa ei tarvinnut odotella. Maanantaiaamuna kuului tuttu koputus ovelta: teetä tarjolla sekä lämpimät pesu-vedet vadeissa portailla. Aurinko paistoi aamusta alkaen, söimme lounasta Man-daralla ja iltapäivällä olimmekin takaisin portilla, väsyneinä mutta onnellisina.

Jokainen oli tehnyt parhaansa ja omalla tavallaan ylittänyt itsensä. Noin 80 kilometrin urakka oli ohi. Rinkan-kantajamme olivat jo alhaalla sinne saa-puessamme. Siellä tarjottiin kylmää olutta ja kantajamme lauloivat Kiliman-jaro-laulun. Saimme myös stipendit suo-rituksestamme.

Sansibarin paratiisi

Loppulomaksi siirryimme ansaitus-ti rentoutumaan Sansibarille. Hotel-limme oli upealla paikalla aivan meren rannalla, maisemat olivat kuin paratii-sista. ”Hakuna matata”, ei huolen häi-vää. Viihdytimme itseämme käymällä ostosreissuilla, tutustumalla maustefar-miin, tekemällä kaupunkikierroksen se-kä käymällä antoisalla sukellus- ja snork-lausreissulla.

Reilu meininki

Ihan ilman vatsatauteja, vesirakoille pa-laneita neniä ja kämmenselkiä, sekä eri-näisiä pisto- ja puremajälkiä ei reissusta selvitty, mutta kaikki pääsivät turvalli-sesti kotiin. Kyllä siinä oli matkanjohta-jallamme, itsekin Tansaniassa asuneella Taistolla välillä hämmästelemistä tämän naisjoukon keskellä. Mutta varsin mal-likkaasti ja kärsivällisesti hän piti ryh-män kasassa.

Reissu jää varmasti ikimuistoise-na meidän kaikkien mieleen, ei pelkäs-tään safareiden, Kilimanjaron, rantalo-man tai sukellusreissun ansiosta, vaan ennen kaikkea jo matkaa edeltävissä ta-paamisissa syntyneen me-hengen ja yh-teen hiileen puhaltamisen myötä. Positii-vista naisenergiaa riitti koko ajan reissun kommelluksista huolimatta! n

Kilinaisten puolesta Alicia Perho ja Heli Lehto

Lisätietoja:www.kilinaiset.fi

Vettä kului

runsaasti ja

pikkutaukoja

pidettiin

säännöllisesti.

24

osaaminenTeksti: Jukka Väyrynen n Kuvat: Ilkka Pietarinen

Ennen oli tapana hokea, että kun-nan leipä on kapea, mutta pitkä. Palkka ei ole häävi, mutta työpaik-

ka on turvattu, kun kunnalle pääsee.Jyväskylän kaupungin energiantuo-

tannon ja -jakelun kaikki vaiheet viras-tomaisesta toiminnasta liikelaitoksen kautta osakeyhtiöksi kokenut verkko-suunnittelija TuomoMielonen pitää nykyistäkin toimintamuotoa turvallise-na vaihtoehtona.

Kunnanvirastona toiminut energia-laitos muutettiin Jyväskylässä 1990-lu-vun puolivälissä liikelaitokseksi ja yhtiöi-tettiin muutaman vuoden välivaiheen jälkeen kunnan kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi vuoden 1997 alusta.

Asiakas maksaa

Liikelaitokseksi muuttumisessa ja eten-kin yhtiöittämisen yhteydessä olennaisin muutos Mielosen mukaan oli kustannus-tietoisuuden nouseminen selvästi aikai-sempaa tärkeämpään osaan.

– Jo liikelaitoksessa, mutta etenkin nyt osakeyhtiövaiheessa on tullut selväk-si, että asiakas tämän koko lystin mak-saa. Vaikka kuinka tehtäisiin budjetteja, ei siellä vielä yhtään euroa ole ennen kuin ne on sinne hankittu, hän sanoo.

Energialaitoksen tehtävien hoitami-sen kannalta Mielonen pitää ratkaisua kuitenkin myönteisenä. Aikaisemmin monet kunnan virkaportaissa juoksute-tut asiat ratkaistaan nyt yhtiössä. Kette-ryys on lisääntynyt.

– Se on nopeuttanut ja yksinkertais-tanut toimintaa, hän sanoo päätöksen-tekotason siirtymisestä lähemmäs toteu-tusta.

– Ennen pääasiassa vain johtaja teki päätöksiä vanhan virkasäännön mukai-sesti. Nyt useimmiten lähin esimies te-kee päätökset tyyliin tässä on ja sillä hy-vä, Mielonen kuvaa muutosta.

Sähköä tarvitaan aina

Kunnallisten laitosten yhtiöittämisen al-

kuaikoina henkilökuntaa kalvanut pelko työpaikkojen kasvavasta turvattomuu-desta ei ainakaan Tuomo Mielosen mu-kaan ole toteutunut.

Energiapuolella kysyntää riittää, tai kuten Mielonen sen määrittelee:

– Tämä ala on sellainen, että ilman sähköä yhteiskunta ei toimi.

Toisaalta taas se, että kunta omistaa yhtiön osakekannan, pitää toiminnan hieman etäämmällä kvartaalitalouden pahimmista pyörteistä.

– Kyllähän kunta on omistajana tie-tyllä tavalla rauhallisempi käyttäyty-mään, hän sanoo. – Kun omistaja on määritellyt meille tietyn tuloutustavoit-teen, vaatimukset ovat selvät. Kaikki muu toiminta voidaan sitten suunnitel-la täällä sen mukaan.

Eurot jäävät kaupunkiin

Myös Jyväskylän Energian lämpöjohta-jana vuodesta 1997 toiminut diplomi-insinööri MarjukkaNuutinen näkee

Ketterä, mutta turvallinen

Kun julkinen sektori ryhtyi viime vuosikym-menellä tosissaan ruk-kaamaan rakenteitaan, yksi nopeimmin muu-toksen kouriin joutunut ala oli kunnallinen energiahuolto. Viras-toista kuoriutui pika-vauhtia osakeyhtiöitä, usein lyhyen liikelaitos-vaiheen kautta.

Yhtiömuotoinen toiminta on selkeyttänyt päätöksentekoa ja nopeuttanut toimintaa, verk-kosuunnittelija Tuomo Mielo-nen sanoo.

25InsInöörIUU

SI

kunnan omistajuuden energiayhtiössä myönteisenä.

– Uskoisin, että siinä painotetaan paikallisuutta vielä enemmän, kuin jos yhtiön omistus olisi muissa käsissä, hän sanoo.

– Kaikki eurothan jäävät näin oman kaupungin hyödyksi. Se on se tärkein juttu verrattuna siihen, että oltaisiin vaikkapa jonkin kansainvälisen yrityk-sen omistama.

Jyväskylä on yksi Suomen kasvukes-kuksista, kaupunki kasvaa varsin rivak-kaa tahtia. Lämpöjohtaja saakin iloita kaukolämpöasiakkaiden määrän viime-aikaisesta kasvusta.

– Me laajennamme suomalaisittain ihan ennätystahtia, hän pääsee kehaise-maan omaa toimialaansa.

Liito-orava jarruttaa

Saman kehityksen kääntöpuoli tarjoaa myös lämpöjohtajan päälimmäisen huo-lenaiheen tällä hetkellä.

Jyväskylän Energia toimii tilaaja-tuottaja-mallissa kaukolämmön tilaa-jana. Tuotannosta puolestaan vastaa yhtiön ja Fortumin yhteisomistama läm-pöyhtiö.

Tuotantopuolella eivät kaikki asiat Nuutisen mukaan ole sillä mallilla, jolla yhtiössä niiden haluttaisiin olevan.

– Me kaipaamme lisää lämmöntuo-tantoa, hän kertoo.

Kaupungissa onkin käynnistetty ko-konaan yhtiön oman voimalan suunnit-telu kaupungin eteläreunalle Keljonlah-teen, Päijänteen rannalle.

Vuonna 2010 valmistuvaksi suunni-teltu hanketta jarruttaa kuitenkin juu-ri nyt jo tutuksi tullut jyrsijä. Alueella on arvioitu olevan kolme liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa, jotka määritellään luonnonsuojelulaissa suo-jelluiksi.

Yhtiö on hakenut ympäristökes-kukselta voimalaitoksen rakentamiselle poikkeuslupaa, mutta lupa-asian käsitte-ly on kesken. n

Tuomo Mielonen

Syntynyt 1958 Petäjävedellä.Sähköteknikko, valmistunut Vaasan teknillisestä oppilaitoksesta 1984.Jyväskylän Energia Oy:n verkko-suunnittelija vuodesta 2000.Jyväskylän energialaitokselle 1.7.1985.

Marjukka Nuutinen

Syntynyt 1963 Karhulassa.Diplomi-insinööri, valmistunut Teknillisestä korkeakoulusta 1989.Jyväskylän Energia Oy:n lämpöjohta-ja, vastaa yhtiön kaukolämpöliiketoi-minnasta.Jyväskylän energialaitoksen palveluk-seen 1996, kaksi kuukautta ennen liikelaitoksen muuttumista osake-yhtiöksi.

Energia-alan ToimihenkilöliittoEATL ry

Perustettu 1998.Jäseniä noin 500.Liittoon kuuluvat energian tuotan-nossa ja jakelussa toimivien yhtiöi-den ja laitosten toimihenkilöt.Liitolla on kymmenen jäsenyhdistys-tä eri puolilla maata.Neuvottelujärjestönä on Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry, joka solmii pääsopijajärjes-tönä energiayhteisöjen työehtosopi-muksen.Päättänyt edustajakokouksessaan 17.11.2006 hakea Uuden Insinööri-liiton jäsenyyttä.Puheenjohtaja Juhani Prusti.Kaupungin omistajuudessa tärkein asia lämpöjohtaja Marjukka Nuutisen mielestä on,

että energiahuollon tuottamat eurot jäävät hyödyttämään omaa kaupunkia.

26

osaaminenTeksti: Ilona Mäenpää n Kuva: Esa Melametsä

Edessä on mahtava työkenttä, sillä suurimmasta osasta käytössä ole-vista 30 000 kemikaalista ei ole

riittävästi tietoa. Aineiden haitallisuuk-sista ja riskeistä ei välttämättä ole tietoa saatavilla, vaikka niitä on myyty ja käy-tetty kenties vuosikymmeniä. Siksi eri-tyisesti ennen vuotta 1981 markkinoille tulleet aineet on testattava nykypäivän tietovaatimusten mukaan.

– Tieto aineista lisääntyy koko ajan, ja siksi aikaisemmin markkinoille tuo-dut aineet joudutaan rekisteröimään REACHiin, tietää projektipäällikkö KennethBergroth KETEKistä.

Vaikka aikaa rekisteröinneille on jo-pa 11 vuotta, on työt Kokkolassa jo aloi-tettu.

Teknologiakeskus KETEK toteuttaa pk-yrityksille tarkoitettua PREACH-pro-jektia kauppa- ja teollisuusministeriön myöntämän ESR-rahoituksen avulla. Yrityksille annetaan projektin aikana valmiudet toteuttaa yrityskohtaiset REACH-suunnitelmat, joiden turvin ne pystyvät ennakoimaan tulevan uu-den kemikaalilainsäädännön vaikutuk-sia ja säästämään kustannuksiaan.

KETEKin PREACH-koulutuspro-sessissa on mukana nyt 11 pk-yritystä

ja mukaan mahtuu vielä kiinnostunei-ta. Myös suuryrityksille suunnitellaan vastaavantyylistä käytännöllistä koulu-tusta.

Bergroth on tutustunut perin poh-jin kemikaaliasetuksen vaatimuksiin ja tietää, mitä tietoa yritykset nopeimmin kaipaavat.

– Yritysten tulisi siksi jo tässä vai-heessa tutustua asetukseen ja tunnistaa oma REACH-roolinsa ja siitä johtuvat velvoitteet, Bergroth sanoo.

Valmistajalla tai maahantuojalla on rekisteröintivelvoite, mikäli ainetta val-mistetaan tai tuodaan maahan enemmän kuin yksi tonni vuodessa. Rekisteröin-tiin liittyy muun muassa tiedonkeruu-velvoite, testaukset ja riskikartoitukset sekä mahdollisesti myös turvallisuusra-portin tekeminen. REACH velvoittaa yrityksiä kartoittamaan kemikaaliris-kit ja antamaan ohjeet kemikaalien tur-vallisesta käytöstä. Tämä työ edellyttää kommunikointia jatkokäyttäjien eli ke-mikaalia ammattimaisesti toiminnas-saan käyttävien yritysten kanssa.

– Kartoittamalla ja luokittelemal-

REAcH saapui Pohjanmaalle

REACH-kemikaaliasetus astuu voimaan kesäkuun alussa kaikissa Euroopan Unionin maissa. Sillä pyri-tään ter veydelle ja ympäris-tölle turvallisempien kemikaalien käyttöön. Teknologiakeskus KETEKissä Kokkolassa on päätetty näyt-tää mallia muille EU-maille, miten pk-yritykset perehdy-tetään REACHin saloihin.

Euroopan Unionin uuden kemikaaliasetuksen tavoitteena on parantaa tervey-den ja ympäristön suojelua sekä ylläpitää EU:n kemianteollisuuden kilpailuky-

kyä. Asetuksella luodaan kemikaalien rekisteröintiä, arviointia, lupamenettelyä ja rajoittamista varten REACH-järjestelmä (Registeration, Evaluation, Authorisation and restriction of Chemicals) sekä perustetaan Euroopan kemikaalivirasto.

REACH-järjestelmässä kemikaaleja valmistavat ja maahantuovat yritykset velvoitetaan arvioimaan aineiden käytöstä aiheutuvat riskit ja antamaan ohjeet kemikaalien turvallisesta käytöstä. Vastuu kemikaalien turvallisuuden todistami-sesta siirtyy viranomaisilta teollisuudelle.

Kenneth Bergroth (vas.) vetää pk-yri-tysten PREACH-projektia Kokkolassa. Oikealla TE-keskuksen johtaja Kaj Suo-mela.

27InsInöörIUU

SI

Kuka ymmärtäisi insinööriä?Varmasti kaikki, kun hankit osaamissalkkuusi oikeat viestinnän työkalut. Uusi InsinööriliittoUIL ry, Helsingin Insinöörit HI ry. ja Infor Oy ovat räätälöineet viestintäkoulutuksia insinöörientarpeisiin. Tule päivittämään viestintätaitosi. Saat välineitä vakuuttavaan ja vaikuttavaan viestintään.

Valitse yksi koulutus tai kaikki. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.infor.fi/insinoori.

Esiinny vakuuttavasti 18.4.2007Insinööri esimiehenä 2.4.2007Onnistu neuvotteluissa 1.ryhmä 19.4.2007

tai 2. ryhmä 15.5.2007

Tutustu myös koulutusten hintoihin, sisältöihin ja kouluttajiin osoitteessa www.infor.fi/insinoori.

la raaka-ainekemikaalien käyttömäärät ja vaarallisuuden, yritys voi havahtua ja reagoida tulossa oleviin muutoksiin, Bergroth sanoo.

Jos tiedostaa ajoissa, miten Euroop-pa REACHin myötä muuttuu, saattaa siitä syntyä yritykselle jopa pieni kilpai-luetu.

Paljonko lysti sitten maksaa yrityk-sille?

– Viimeisimpien arvioiden mukaan valmistajalle ja/tai maahantuojalle re-kisteröintimaksu tulee olemaan 1 200–24 000 euroa ainetta kohden. Tiedon-keruu ja vaadittavat testaukset maksavat huomattavasti enemmän.

Töitä on siis tiedossa testauslaborato-rioille ja kemisteille. Jatkokäyttäjä pääsee paljon halvemmalla. Työtä REACH joka tapauksessa aiheuttaa kaikille – eikä se-kään ole ilmaista, Bergroth arvelee!

Euroopan kemikaalikartta tullaan-kin piirtämään uudelleen asetuksen voi-

maantulon jälkeen. Yritykset saavat va-rautua tiettyjen kemikaalien hintojen nousuun sekä muutokseen niiden saa-tavuudessa.

Terveydelle tai ympäristölle vaaral-lisimmat aineet tullaan korvaamaan vä-hemmän haitallisilla aineilla. Yritykset joutuvatkin tutkimus- ja kehitystoimin-nan avulla löytämään korvaavia raaka-ai-neita tuoteominaisuuksia muuttamalla.

TE-keskukset mukana

TE-keskuksilla on oma vastuunsa tiedot-taa yrityksille uusiutuvasta lainsäädän-nöstä. Siksi REACH kiinnostaa myös niitä. Pohjanmaan TE-keskuksen johta-jan KajSuomelan mukaan Reach mer-kitsee suurimmalle osalle pk-yrityksistä lähinnä ilmoitusvelvollisuudesta huoleh-timista.

– Tärkeätä on nyt käydä läpi kemi-kaalien käyttökohteet ja tehdä niistä il-

moitus maahantuojalle, Suomela sa-noo.

Uuden kemikaalilainsäädännön tar-koituksena on löytää valmistaja ja maa-hantuoja, joka on testannut kemikaalit tiettyihin käyttötarkoituksiin.

Jos salassapito- tai patenttisyistä ei halua ilmoittaa käyttämiään aineita, täy-tyy ne testata itse, jos niitä käytetään yli 1 000 kiloa vuosittain.

Suurin vastuu testauksissa ja rekiste-röinneissä on kuitenkin valmistajilla ja maahantuojilla. n

REACH-neuvontaREACH-neuvontaa antavat Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakes-kus (STTV)ryhma@ymparisto.fi tai ryhma@sttv.fi

28

osaaminenTeksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Tarvitsemme uuden yritystoimin-nan mallin, joka perustuu rea-listisempiin oletuksiin ihmisten

tarpeista, parempaan tasapainoon eri si-dosryhmien kesken sekä yritystoimin-nan yhteiskunnallisten vaikutusten pa-rempaan huomioimiseen, ekonomisti TimoHämäläinen sanoo.

Vahva heikko signaali uudentyyp-pisestä ajattelusta tulee Hämäläisen mukaan liikkeenjohdon tutkijoiden suunnasta. Useat johtavat yritysjohdon tutkijat ovat kiinnittäneet huomiota sii-hen, miten osakkeenomistajan etua ko-rostava yritystoiminnan malli on ongel-mallinen ja tullut tiensä päähän.

Muun muassa maailmanlaajuinen Academy of Management pitää tämän

vuoden kongressinsa aiheesta ”Doing well by doing good”. Tapahtuma kerää maailman parhaat tutkijat ja professorit pohtimaan, miten yritykset voisivat ol-la voitollisia ja samalla tehdä yhteiskun-nalle hyvää.

Huonot talousteoriat tuhoavat eettisen yritystoiminnan

AdamSmithin oppeihin perustuvat ta-lous- ja management -teoriat korostavat ihmisen käyttäytymisen varjopuolia, itsekkyyttä, opportunismia ja petolli-suutta. Samalla ne korostavat valinnan mahdollisuuksien vähäisyyttä, ”mark-kinavoimat pakottaa”.

Nyt tarvitaankin uutta talousoppia.

Mutta malli puuttuu! Pääomamarkki-nat ovat rakentuneet lyhyen aikavälin voitontavoittelun pohjalta. Toistaiseksi kapea-alaiseen voiton maksimointiin pe-rustuva malli on ollut tehokas tuki talou-delliselle kasvulle ja menestykselle. Pörs-silistatun yrityksen onkin vaikea tehdä muuta kuin maksimoida voittoa.

Hämäläinen viittaa bisnesguru Su-matraGhoshaliin, joka on vahvasti kri-tisoinut vallassa olevia talous- ja mana-gement -teorioita. Ghoshalin mukaan ne sulkevat moraalisen käyttäytymisen ul-kopuolelleen. Näin negatiiviset oletukset yritysjohdon käyttäytymisestä toteuttavat itsensä, koska ne ovat vallitseva totuus.

Ghoshalin mukaan osakkeenomista-jat eivät omista yritystä tai sen omaisuut-

Yritysmalli uusiksiYritykset tahkoavat miljoona-voittoja ja irtisanovat samaan aikaan tuhansia työntekijöitään. Se herättää kansalaisten mie-lissä kysymyksiä. Missä tulee raja yritysten ahneudelle ja vas-tuullisuuden puutteelle? Pienet signaalit maailmalta kertovat, että uutta yrityskuvaa ollaan jo hakemassa. Näitä signaaleja on kuulostellut myös SITRA:n enna-kointijohtaja Timo Hämäläinen.

Timo Hämäläinen on SITRA:n ennakointijohtaja.

29InsInöörIUU

SI

ta – vain oikeuden sen tuottamaan voit-toon. Jos yritys tuottaa lisäarvoa useita erilaisia resursseja yhdistelemällä, miksi osakepääoman antajien pitäisi olla etuoi-keutettu ryhmä, Ghoshal kysyy.

Ghoshalin mukaan todellisuudes-sa esimerkiksi työntekijät kantavat suu-rempaa riskiä osallisuudestaan yritys-toiminnassa kuin osakkeen omistajat. Tämähän on nähty moneen otteeseen Suomessakin. Pääomamarkkinat ovat te-hokkaammat kuin työmarkkinat.

Osakkeen omistajan edusta sidosryhmien tasapainoon

Rauhannobelisti Muhammad Yunuspalkittiin toisenlaisesta ajattelusta. Hä-nen perustamansa Grameen Bank jakaa mikroluottoja myös köyhille kannustaen heitä näin yritteliäisyyteen ja oman elä-mänsä herraksi.

Yunusin mukaan ongelmat eivät ole kapitalistisessa järjestelmässä tai edes va-paassa markkinataloudessa, vaan niissä käsitteellisissä rajoituksissa tai kehikois-sa, joihin talouden eri pelaajat yritetään istuttaa.

Monen yhteiskunnan haasteena on vieläkin materiaalisen hyvän kasvatta-minen. Pisimmälle kehittyneissä yhteis-kunnissa kuten Suomessa materiaaliset kysymykset eivät enää ole niin tärkeitä kuin kehitysmaissa.

– Katsantokantaa onkin hyvä taas laajentaa, Hämäläinen sanoo.

Hän ottaa vertauksen patruuna-ajasta. Teollistumisen alkuaikoina yri-tys oli usein paikkakunnan veturi. Juu-soWaldeninValkeakoskella Yhtyneet paitsi tarjosi työtä ja asuntoja, myös piti huolta työyhteisöstä ylläpitämällä kou-luja, urheiluseuroja ja tarhoja. Myöhem-min julkinen sektori otti näitä tehtäviä hoitaakseen.

Nyt on uudelleen herännyt kysymys ”sosiaalisten yritysten” tarpeesta. Niiden tavoitteena olisi vain kohtuullinen voiton-tavoittelu. Voisivatko yritykset valikoiden käyttää resurssejaan myös yhteiskunnalli-sen hyvän edistämiseen, vaikka se ei vält-tämättä maksimoisikaan niiden voittoa?

– Yrityksillä on usein erityisresurs-seja ja -osaamista, joilla voitaisiin tehdä paljon yhteiskunnallista hyvää, jos sitä

ei aina tarvitsisi perustella voiton maksi-moinnilla. Britanniassa ja Ruotsissa on jo kehitetty erityislainsäädäntöä tällaisia yrityksiä varten, Hämäläinen sanoo.

Sitra on käynnistänyt kansallisen enna kointiverkoston, jossa pohditaan suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuu-den haasteita. Myös yritysten edustajia on kutsuttu mukaan, jotta ne voivat tuo-da oman osaamisensa suomalaisen yh-teiskunnan kehittämiseen.

Isot monikansalliset yritykset kuten Nokia, ovat Hämäläisen mukaan val-tavia osaamispesiä, jotka ymmärtävät innovatiivisuuden ja luovuuden perus-teet.

Olisiko niillä varaa alkaa uuden-laisen yritysajattelun vetureiksi? Tämä sopisi hyvin jatkoksi niiden pitkään ja globaalisti harjoittamalle yhteiskunta-vastuuajattelulle.

Hyvinvoinnin murros

Maalisvaalien alla keskusteltiin ahkeras-ti siitä, miten Suomen taloutta ja hyvin-vointivaltiota voitaisiin kehittää, jotta yritykset menestyisivät ja kansalaisten hyvinvointi lisääntyisi.

Hyvinvointia hahmotetaan kuiten-kin Timo Hämäläisen mielestä huonos-ti, koska kaikki keskeiset hyvinvoinnin tekijät ovat muuttuneet perusteellisesti viimeisen 20–30 vuoden aikana. Talous-kasvu ja materiaalinen kulutus eivät enää tuota samalla tavoin hyvinvointia kuin 1960-luvun alussa.

Hämälainen haluaisikin nostaa arki-elämän hyvinvoinnin yhteiskunnan tär-keimmäksi päämääräksi.

– Taloudellinen kilpailukyky ja hy-vinvointivaltio ovat vain instrumentteja, joilla pyritään tukemaan ihmisten hy-vinvointia.

Samaa ajatusta on esittänyt Antho-nyGiddens kritisoidessaan eurooppa-laista hyvinvointivaltiota ja protektionis-

mia uusimmassa kirjassaan ”Europe in the global age”. Giddensin mielestä eu-rooppalainen hyvinvointimalli on kuin jalokivi kruunussa. Se antaa sosiaalisen yhteisöllisyyden tunteen.

Giddensin mukaan hyvinvointiyh-teiskunnan sosiaalinen malli pitää kui-tenkin uudistaa nopeasti. Elämäntavois-sa tapahtuneet muutokset, samoin kuin ympäristöasiat, on tuotava hyvinvointi-käsitteen ytimeen.

Hyvinvoiva ja kilpailukykyinen Suomi

Timo Hämäläinen heittää vielä lopuksi vision hyvinvoivasta ja kilpailukykyises-tä Suomesta.

Kansalaisten kokema arkielämän hy-•vinvointi on nostettu yhteiskunnan kehittämisen tärkeimmäksi päämää-räksi.Talouden kilpailukyky ja hyvin-•vointivaltio palvelevat tätä päämää-rää. Ne eivät enää ole itseisarvoisia tavoitteita.Ylivoimainen hyvinvointiosaaminen •ja -infrastruktuuri luovat korkeatasoi-set puitteet arjen hyvinvoinnille sekä

innovatiiviselle yritystoiminalle.Yritykset pystyvät kehittämään Suo-•messa uusia tuotteita ja palveluita, joilla on ylivoimainen lisäarvo (hy-vinvointivaikutus, käytettävyys) kil-pailijoihin verrattuna pitkälle kehit-tyneillä markkinoilla.Korkeatasoinen hyvinvointi ja inno-•vatiiviset toimintapuitteet houkutte-levat Suomeen kansainvälisiä osaajia ja yrityksiä. Suomi on edelläkävijä myös toimin-•taympäristön muutoksiin sopeutu-misessa. Suomessa kehitetään ensim-mäisenä uuteen toimintaympäristöön sopiva – taloudellisesti, sosiaa lisesti ja ekologisesti kestävä – yhteiskun-tamalli. n

Taloudellinen kilpailukyky ja hyvinvointivaltio ovat vain instrumentteja, joilla pyritään

tukemaan ihmisten hyvinvointia.”

30

Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuvat: Timo Syrjänen

edunvalvonta

Syksyllä 2006 viestintä- ja mak-suratkaisuja teleoperaattoreille ja palveluntarjoajille kehittävän ja

toimittavan Tecnomen Oyj:n hallitus totesi, että yrityksen viestintäratkaisu-palvelujen liikevaihto ei ollut riittävää. Viestintäratkaisupalvelujen perinteinen myyntialue Eurooppa ei tuottanut tar-peeksi tulosta, koska lähes kaikilla eu-rooppalaisilla oli jo puhepostijärjestelmä käytössä ja kolmannen sukupolven mat-kapuhelinpalveluiden myynti oli vähäi-sempää kuin oli odotettu. Markkinati-lanteesta johtuen yrityksen oli löydettävä säästökohteita, jonka tarpeeksi arvioitiin 4–5 miljoonaa euroa.

Henkilöstön vahva edustus

Yrityksen johto ilmoitti yhteistoimin-taneuvotteluiden käynnistämisestä 4. syyskuuta, minkä seurauksena luotta-

musvaltuutettu Lars-ErikLainekoko-si eri henkilöstöryhmistä koostuvan 7 hengen taustaryhmän neuvottelutuek-seen. Taustaryhmän jäsenet valittiin kun-kin henkilöstöryhmän toimesta. Lisäksi neuvotteluissa oli mukana Tecnomenin lakiasiain- ja henkilöstöjohtaja KristiinaHoppu. Henkilöstön edustajista koostu-nutta taustaryhmää sitoi salassapitovel-vollisuus, koska heille annettiin kaikki tarpeellinen tieto yrityksen taloudellises-ta tilasta.

Neuvottelujen alussa taustaryhmä mietti yhdessä työnantajan kanssa, mis-tä säästöjä voidaan hakea. Samalla sovit-tiin, että neuvottelut pyritään käymään mahdollisimman nopeasti mutta neu-votteluissa sovitut toimenpiteet tehdään vasta lain edellyttämän kuuden viikon jälkeen. Neuvottelujen kesto haluttiin pitää mahdollisimman lyhyenä, koska epävarmuus työn jatkumisesta stressaa

henkilöstöä. Ensiksi tarkasteltiin, mitä alihankintakuluja voitaisiin karsia. Tä-män lisäksi mietittiin, voitaisiinko Eu-roopan muiden toimipisteiden kuluja karsia ja haluaisiko osa Suomen ja muun Euroopan toimipisteiden henkilöstöstä siirtyä esimerkiksi Afrikan ja Lähi-idän toimipisteisiin. Taustaryhmän aloit-teesta varmistettiin, että jo toteutuneet säästötoimet huomioitiin neuvottelujen lopputuloksessa. Alusta lähtien oli kui-tenkin selvää, että 4–5 miljoonan euron säästöjä ei saataisi ilman henkilöstövä-hennyksiä. Kaikki muualla Euroopassa ja alihankintakuluissa tehtävät säästöt kuitenkin vähensivät Suomen henkilös-töön kohdistuvia säästöpaineita.

Paras tieto henkilöstöltä

Toimitusjohtaja JarmoNiemen mukaan on tärkeää, että henkilöstö osallistui ak-

Yt-neuvottelut voidaan käydä hyvässä yhteistyössä

– Tecnomen osoittaa sen

Yhteistoimintaneuvottelu-jen läpikäyminen on vaati-va prosessi niin työnanta-jalle kuin työntekijöille, mutta aito vuoropuhelu ja säästökohteiden etsiminen yhteistyössä edesauttavat parhaan mahdollisen rat-kaisun aikaansaamista. Näin uskovat Tecnomen Oyj:n toimitusjohtaja Jarmo Niemi ja luottamusvaltuu-tettu Lars-Erik Laine.

Yt-neuvotteluissa tarvitaan yhteistyö-tä ja aitoa vuoropuhelua, Jarmo Nie-mi ja Lars-Erik Laine sanovat.

31InsInöörIUU

SI

”tiivisesti yhteistoimintaneuvotteluihin. – Paras tietotaito yrityksen toiminnas-ta ja toimintaedellytyksistä tulee hen-kilöstöltä. Henkilöstön parista löytyy se tieto, mitä osaamista tarvitaan ja mitä vaikutuksia säästöillä on työhön. Pahin mahdollinen tilanne on se, että yrityk-sen toiminta halvaantuu, jos kaikista yk-siköstä vähennetään tietty määrä ihmi-siä ja ydinosaaminen karkaa pois, Niemi korostaa.

Laine muistuttaa, että yt-neuvotte-lut koskivat koko Suomen henkilökun-taa johtajasta juoksupoikaan. Siksi oli tärkeää, että taustaryhmään kuului eri henkilöstöryhmien edustajia. Henkilös-tölle tiedotettiin yt-neuvottelujen etene-misestä aina, kun oli jotain kerrottavaa. Toki oli paljon keskeneräisiä asioita, joita ei voinut kertoa ennen kuin asioista oli päästy sopimukseen.

Yt-neuvottelujen aikana luotiin myös uusi organisaatiorakenne, jolloin työn-tekijöiden työtehtävät ja vastuualueet muuttuivat. Yt-neuvotteluissa mietit-tiin, ketkä ovat sopivat ihmiset hoita-maan uuden organisaation töitä jatkos-sa. Uuden organisaatiorakenteen myötä Tecnomenin johtoryhmän kokoonpano pieneni.

Yt-neuvottelut päätökseen

Yt-neuvottelut päättyivät 20. syyskuuta ja uudesta organisaatiosta tiedotettiin

n Yhteistoimintalakia käytännön tilanteisiin sovellettaes-sa tuntuu kovin usein unohtuvan lain ensimmäinen py-kälä. Lain tarkoitusta koskevassa pykälässä todetaan hy-vin ytimekkäästi ja täsmällisesti, että lain tarkoituksena on yhteistoiminnan tehostamiseksi parantaa henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa työtään ja työpaikkaansa kos-kevien asioiden käsittelyyn.

Koska kriisitilanteet irtisanomisineen ovat merkit-tävin henkilöstöä koskeva asia, kuvittelisi, että yritykset myös panostaisivat eniten henkilöstönsä kuuntelemiseen, koska tehdyillä ratkaisuilla voi olla kauaskantoisia mer-kityksiä sekä henkilöstön että yrityksen tulevaisuuteen. Ratkaisun tekeminen ilman henkilöstön tietoa ja jos ei nyt hyväksyntää, niin ainakin ymmärrystä, on kummal-lekin osapuolelle vahingollista.

Lain tavoitteena on yhteistyö ja sopiminen. Siksi lain henkeä ja tarkoitusta noudatettaessa osapuolet kuuntele-vat aidosti toisiaan. Tietoa annetaan niin paljon kuin on tarpeen neuvottelujen pohjaksi, tieto annetaan riittävän ajoissa ja henkilöstön näkemykset otetaan huomioon en-nen ratkaisujen tekemistä, jos tarvittavista toimenpiteistä ei päästä sopimukseen. Myös uusi piakkoin voimaan tu-leva yt-laki on samalle ajatukselle rakentuva. Tecnomen toteutti neuvotteluissaan lain henkeä ja tarkoitusta. Käy-tännön soisi yleistyvän aikana, jona yt-neuvottelut ovat yhä tavallisempi osa suomalaisten yritysten arkea.

Anssi HeiliöTyösuhdelakimies

Uusi Insinööriliitto UIL ry

YT-lain teoria ja käytäntö eivät usein kohtaa

henkilöstölle 27. syyskuuta. 29 henki-lön irtisanominen toteutettiin 24. lo-kakuuta. Irtisanomisten lisäksi säästö-jä löydettiin myös alihankinnoista ja Euroopan muista toimipisteistä. Yri-tys tuli vastaan irtisanottavia siten, et-tä työssäolovelvollisuus päättyi kaikilta viimeistään vuoden loppuun mennes-sä. Irtisanomisaika otettiin työehtoso-pimuksesta, koska muutamien pitkään talossa työskennelleiden kohdalla irti-sanomisaika henkilökohtaisessa sopi-muksessa oli lyhyempi kuin työehto-sopimuksessa. Näin osa irtisanotuista voitti lisää peliaikaa ja sai muutamal-ta ylimääräiseltä kuukaudelta palkkaa. Irtisanottaville annettiin tietoa muu-tosturvasta ja uudelleen koulutusmah-dollisuuksista sekä myös tarvittavis-ta toimenpiteistä työvoimatoimistojen kanssa työttömäksi jouduttuaan. Laine kertoo, että monet irtisanotut työllistyi-vät melko pian irtisanomisen jälkeen. Tämä kertoo siitä, että alan verkostot ovat hyvät ja osaavia ihmisiä palkataan nopeasti muihin yrityksiin.

Yt-neuvottelujen jälkeen Tecnomen onnistui neuvottelemaan muutaman henkilön työllistämisestä alihankki-jayrityksiin siten, että yritys ostaa työn-

tekijöiden osaamista silloin kuin se sitä tarvitsee.

Huolta ja huojennusta

Työnantajan vastaan tuleminen tarjo-amalla pidempää irtisanomisaikaa otet-tiin huojentuneena vastaan henkilöstön parissa. Yt-neuvottelujen ollessa vie-lä kesken monet olivat huolissaan toi-meentulosta. Isot asuntolainat, talon-rakennusurakat ja perheen elättäminen edellyttävät säännöllistä kuukausiansio-ta. Siksi on hyvin ymmärrettävää, et-tä huoli perheen toimeentulosta painoi suurta osaa työntekijöistä, Laine sanoo.

Laine uskoo, että henkilöstön aito kuunteleminen työnantajan taholta sekä työnantajan avoimuus tarvittavien tausta-tietojen saamiseksi hyvän neuvottelutulok-sen aikaansaamiseksi auttoi taloon jäänei-den työmotivaation ylläpitämiseen. Ihmiset kokivat, että säästökohteita etsittiin oikeas-ti. Yt-neuvotteluita ei käyty vain lain takia, vaan koko henkilöstön edun nimissä.

Niemi muistuttaa, että jos henkilös-tölle annetaan ajankohtaista tietoa yrityk-sen taloudellisesta tilanteesta ja toimin-taedellytyksistä, ihmisten on helpompi hyväksyä tarvittavat toimenpiteet. n

Paras tietotaito yrityksen toiminnasta ja toimintaedellytyksistä tulee henkilöstöltä.

32

edunvalvontaTeksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

Yt-neuvottelujen läpikäyminen oi-keaoppisesti ja niistä selviytymi-nen, ovat jatkuvan kehittämisen

kohteita, sanooIrmeliPuntari, joka on kirjoittanut kirjan Numeroita ja ihmisiä Yt-neuvottelut, irtisanotut ja työyhteisön tulevaisuus -kirjan yhdessä SatuRoosin kanssa. Kirjassa Puntari ja Roos välittä-vät 35 haastatellun kautta kokemuksia neuvotteluosapuolena tai neuvottelujen kohteena olemisesta. Kirjassa käsitellään myös irtisanotun ihmisen selviytymistä, työn ja työyhteisöjen kehitystä sekä muu-ta yhteistoimintaa yrityksissä.

Syksyllä 2003 Puntari ja Roos olivat vetämässä ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehille tarkoitettua koulutus-ta, jonka alussa kysyttiin, mistä asioista osallistujat haluaisivat keskustella. Yksi osallistujista kertoi käyneensä rankat yt-neuvottelut läpi, jonka jälkeen hän haki työterveyshuollosta sairaslomaa. Tämä vastaus pysäytti Puntarin miettimään,

Yt-neuvottelut on vaikea taitolajiYhteistoimintaneuvottelujen käynnistyessä ihmisten mie-lissä usein pyörii ensimmäi-seksi huoli toimeentulosta. Miten talouteni käy, jos me-netän työpaikkani? Yt-neuvot-teluista selviämistä nopeut-taa, jos irtisanotun kotiasiat ovat kunnossa ja jos irtisano-tulla on työn lisäksi muuta elämää. Näin kertoo Luon-nontieteiden Akateemisten Liiton ja Ylempien Toimihen-kilöiden Neuvottelujärjestön asiamies Irmeli Puntari.

Jokainen on oman työnsä paras asiantuntija, Irmeli Puntari uskoo.

että vakavaan aiheeseen on perehdyttä-vä tarkemmin. Tästä tapahtumasta kir-ja sai alkunsa.

Toiveena reilut yt-neuvottelut

Puntari on huolissaan siitä, että yt-neu-votteluista on tullut työnantajan sanelu-politiikkaa. Luottamusmiehet kokevat usein, että he pystyvät neuvottelemaan lähinnä sosiaalipaketista. Ihmiset kai-

paavat reiluja yt-neuvotteluja, eli tietoa siitä, miksi yt-neuvottelut käydään. Jos töitä ja tilauksia ei ole, ihmisten on hel-pompi hyväksyä irtisanomiset.

Usein ne henkilöt, jotka saavat pi-tää työpaikkansa, kokevat syyllisyyttä sitä, että heitä ei irtisanottu. Irtisano-tut taas vertailevat, millä tavoin he olivat huonompia kuin ne, joita ei irtisanottu. Yt-neuvotteluissa olisi tärkeää panostaa kriisityöhön eli auttaa sekä irtisanotta-

InsInöörIUU

SI 33

via että niitä, jotka saavat pitää työpaik-kansa. Esimiehet voivat olla toivotto-massa tilanteessa. Heidän pitää hoitaa käytännössä irtisanomiset, mutta heil-lä ei ole joko tarvittavaa tietoa tai lupaa kertoa tilanteesta. Monet esimiehet ovat tilanteesta johtuen uupuneita ja tarvitsi-sivat myös luottamuksellista keskustelua asiantuntijoiden kanssa.

Irtisanottavat toivovat myös, että he saavat kuulla irtisanomisestaan kasvo-tusten, eikä sähköpostin tai puhelimen välityksellä. – Tätä sähköisten viestimien kautta tehtävää irtisanomista tapahtuu valitettavan usein, Puntari toteaa.

Irtisanotut kokevat yleensä suurena loukkauksena sen, että vuosien aherruk-sen jälkeen heidät irtisanotaan tai laite-taan eläkeputkeen. Usein kestää vuosi tai jopa kauemmin ennen kuin irtisanottu pystyy antamaan anteeksi työnantajalle, Puntari toteaa.

Ylemmät toimihenkilöt eivät enää ole suojassa työmarkkinoilla, vaan heidän työpaikkojaan menee myös alta. Kun työntekijöiden työpaikkoja valuu halpa-maihin, vastaavasti kemianteollisuuden

korkeasti koulutettujen työpaikkoja on siirtynyt muihin Euroopan maihin. – Vielä korkeasti koulutettujen työpai-kat eivät valu vauhdilla halpamaihin, vaan tämän tapahtuu asteittain, Punta-ri sanoo.

Viha pois ja uuteen elämään

Puntari muistuttaa, että irtisanominen voi koitua myös hyväksi. Ihminen jou-tuu miettimään uudelleen, mitä hän ha-luaa elämältään. Ensiksi on käsiteltävä tunteet entistä työnantajaa kohtaan, sillä viha ja katkeruus paistavat helposti työ-haastatteluissa läpi. Kun tunteet on kä-sitelty, on aika miettiä, mitä tahdon ja mihin haluan keskittyä. Sitten asialle on tehtävä jotain, eli laitettava cv kuntoon ja ryhdyttävä aktiiviseen työhakuun, jossa voi hyödyntää myös omia verkostojaan. Irtisanottujen kannattaa osallistua sekä ammattiyhdistysjärjestöjen että toimi-voimatoimistojen urahallintakursseille. – Kukaan ei hae sinua kotoa, vaan työ-paikan voi löytää mitä ihmeellisemmän tuttavuuden kautta.

Osa irtisanotuista harkitsee uuden ammatin hankkimista. – Se on toki hy-vä vaihtoehto, mutta kannattaa miettiä, millä aloilla on töitä tarjolla. Yrittäjyys sopii toisille, varsinkin pitkän työkoke-muksen ja hyvät verkostot omaaville ih-misille.

Naiset selviytyvät usein paremmin yt-neuvotteluista kuin miehet, koska nai silla on useammin enemmän ystä-viä, harrastuksia ja tiiviimmät perhesi-teet kuin miehillä. – Työn ulkopuolinen elämä auttaa jaksamaan. n

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat antaneet yhteiset ohjeet henkilöstön aseman järjestämi-sestä kunta- ja palvelurakenne-uudistuksessa. Ohjeissa on otettu huomioon kunta- ja pal-velurakenneuudistusta koskeva puitelaki ja laki kuntajakolain muuttamisesta.

Puitelain mukaiset uudelleenjärjes-telyt, selvitysten ja suunnitelmien

valmistelu sekä kuntajaon muuttamista koskeva valmistelu toteutetaan yhteistoi-

minnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa. Mikäli uudelleenjärjestelyt joh-tavat työnantajan vaihtumiseen, se kat-sotaan liikkeenluovutukseksi. Tällöin henkilöstö siirtyy palvelussuhteen kat-keamatta uuden työnantajan palveluk-seen entisin ehdoin siten, että vanhan työnantajan tilalle tulee uusi työnantaja, jolle palvelussuhteisiin liittyvät velvolli-suudet ja oikeudet siirtyvät.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuk-sen toteuttamisessa työnantajalla ei ole puitelain tarkoittamissa tilanteissa oi-keutta irtisanoa henkilöstöä taloudelli-sin tai tuotannollisin perustein. Samoin irtisanomissuoja koskee vuosien 2008–2013 alusta voimaan tulevia kuntajaon muutoksia.

Irtisanomissuoja on voimassa vii-

si vuotta kuntajaon muutoksen voi-maantulosta tai henkilöstön siirtymi-sestä uuden työnantajan palvelukseen. Irtisanomissuoja ei ole ehdoton, vaan henkilöstöllä on velvoite ottaa vastaan koulutusta tai ammattitaitoaan ja koke-mustaan vastaava työnantajan tarjoama uusi tehtävä.

Suurin osa siirtyvästä henkilöstöstä jatkaa todennäköisesti entisissä tehtävis-sään työnantajan vaihdoksesta huolimat-ta. Heti siirron tapahduttua on kuiten-kin mahdollista toteuttaa uutta kuntaa tai ns. isäntäkuntaa koskevat organisaa-tio- ja tehtävämuutokset. Henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavia työ-tehtävien muutoksia on käsiteltävä yh-teistoimintamenettelyssä henkilöstön kanssa. n

Työmarkkinaosapuolilta yhteiset ohjeet Paras-hankkeen toteutukseen

Irtisanotut kokevat yleensä suurena

loukkauksena sen, että vuosien aherruksen

jälkeen heidät irtisanotaan tai laitetaan

eläkeputkeen.

”

34

edunvalvontaTeksti ja kuva: Suvi Veramo

Kemian alan henkilöstöryhmät pi-tivät ensimmäistä kertaa yhtei-sen seminaarin. Tämä oli avaus

organisoituun kemian alan henkilöstö-ryhmien yhteistyöhön. Seminaarissa oli edustajia akavalaisesta Ylempien Toimi-henkilöiden Neuvottelujärjestöstä, SAK:laisesta Kemianliitosta ja STTK:laisesta Toimihenkilöunionista.

Kemianteollisuuden edustajana pai-kalla ollut MarttiNiskanenvalotti eri EU-maiden neuvottelujärjestelmiä. Hän yhtyi luottamusmiesten näkemykseen, ettei Suomessa taideta vielä paikallista sopimista. Niskanen arveli, että tulevai-suudessa sekä työnantajakenttä että pal-kansaajapuoli tiivistyvät ja toimihenki-löpuoli jatkaa kasvamistaan.

Tulevaisuudessa erilaistuminen, pai-kallisuus ja toisin sopiminen lisääntyvät, työehtosopimukset yksinkertaistuvat ja niiden määrä vähenee. Niskanen en-nustaa ay-liikkeen roolin heikkenevän. Huolestuttavana hän piti sitä, että lähi-vuosina menetetään eläköitymisen myö-tä paljon tietotaitoa. Kemianteollisuu-den toinen edustaja PasiAhde tarkasteli globalisaation vaikutusta kemianteolli-suuteen. Tutkimustietojen perusteella Aasia on nousussa ja USA ja Eurooppa laskussa.

Hyvä luottamusmies on monitaituri

Kemirassa YTN:n luottamusmiehenä toimivan Terttu Saukko-Vähämäen ja Kemianliiton pääluottamusmiehenä Orionilla toimivan SusanneRevonlah-denmielestä luottamusmiehen pelikent-tää on selkeytettävä. Muutosta on saatava luottamusmiehen asemaan ja tehtäviin, ajankäyttöön, tiedonsaantiin ja itse työ-suhdeasioiden hoitoon. Molempien mie-lestä luottamusmiehen on saatava yri-tyksen palkkatilastot sekä tiedot uusista työntekijöistä ja heidän työsuhteittensa laadusta heti työsuhteen alettua.

Saukko-Vähämäen ja Revonlahden kokemuksen mukaan hyvä luottamus-mies on henkilö, joka on sinut itsensä kanssa, hallitsee ajankäytön ja sietää epä-varmuutta. Luottamusmiehen on olta-va esiintymis- ja neuvottelutaitoinen se-kä ammatillisesti osaava henkilö, jolla on lisäksi hyvä ongelmanratkaisukyky. Hyvä luottamusmies on perehtynyt toi-mialaan kuuluviin asioihin ja ymmärtää talouden merkityksen. Menestyäkseen tehtävässään luottamusmiehen on olta-va joustava, teknisesti taitava ja kielitai-toinen. Hyvä apu tehtävän hoidossa on elämänkokemus.

Haastetta luottamusmiehen tehtä-

viin tuovat globalisaatio ja kilpailukyvyn säilyttäminen. Jatkossa eri henkilöstö-ryhmien edustajien on tehtävä tiiviim-pää, syvempää ja organisoidumpaa yh-teistyötä ja siitä on sovittava avoimesti ja vilpittömästi.

Yhteistä koulutusta

Luottamusmiehen asema herätti vilkas-ta keskustelua seminaarissa. Osanottajat olivat yksimielisiä siitä, että luottamus-miehen asemaa on vahvistettava ja työn-antajan on tunnustettava luottamusmie-hille kuuluva asema. Luottamusmiehen tiedonsaantioikeuksia on parannettava nykyisestä huomattavasti mm. henkilö-kunnan palkkatietojen sekä yksityis-kohtaisten taloustietojen saannin osalta. Luottamusmiesjärjestelmä on osa yrityk-sen tuloksellista toimintaa, joka koituu kaikkien eduksi.

Jotta paljon puhuttuun paikalliseen sopimiseen saataisiin valmiuksia ja sopi-miseen aitoutta, on työnantajien edus-tajille ja luottamusmiehille järjestettävä yhteistä neuvottelukoulutusta. Luotta-musmiehet voivat neuvotella paikallis-tasolla vain sellaisen vastapuolen kanssa, jolla on todellista päätösvaltaa, osaamista ja lisäksi valtuudet sopia asioista. n

Luottamus-miehille vahvempi asema

Kemian alan luottamusmiehet pohtivat yhdessä työnantajaliiton edustajien kanssa helmikuussa kemian alan tulevaisuutta, yhteistoimintaa yrityksissä sekä yhteisiä tavoitteita tulevalle neuvottelukierrokselle.

YTN:n luottamusmies, insinööri Terttu Saukko-Vähämäki (oikealla) ja Kemianliiton pääluottamusmies Susanne Re-vonlahti sanovat, että elämänkokemuksesta on apua luot-tamusmiehen tehtävissä.

35InsInöörIUU

SI

Ilman insinööriyttä ei olisi näitä mita-leitakaan. Se on ollut ponnistuspohja kunniamerkeille ja niiden saamiselle,

JuhaniOksman sanoo.Arvokkaimpana mitalinaan Juhani

Oksman pitää Vapauden Ristin ritari-kunnan ansioristiä, joka hänelle myön-nettiin vuonna 2002 pitkäaikaisista ansi-oista vapaaehtoisen maanpuolustustyön parissa. Sitä työtä hän tekee edelleen, vii-meksi hän luennoi Laatokan koillispuo-len tapahtumista Mikkelin Rotareille.

Insinööriliiton korkeinta ansiomerk-kiä, kultaista ansioristiä soljella, Oksman arvostaa myös hyvin korkealle. Se myön-nettiin vuonna 2002. Niitä on myön-netty toistaiseksi vain viisi kappaletta. Oksman on istunut Insinööriliiton hal-lituksessa vuodesta 1988 viime vuoden loppuun.

Pitkäaikainen työ Insinööriliiton hallituksessa onkin ollut hänen mieles-tään kaikkein merkittävin asia hänen urallaan.

– Olen saanut olla mukana, kun lii-ton kasvua on saatu aikaan ja edunval-vontatyötä vahvistettu, Oksman toteaa. Hän viittaa erityisesti viimeaikaiseen ke-hitykseen liiton toiminnassa.

Ensimmäiset kosketukset edunval-vontatyöhön Oksman sai jo 13-vuotiaan a poikana yleislakon aikaan v. 1956, kun hän kantoi maitohinkissä ruokaa kotiin. Äidin sanat silloin: ”Nyt on viimeiset rahat käytetty ruokaan” painuivat läh-temättömästi nuoren pojan mieleen. Silloin selvisi, mitä edunvalvonta ja sen puolesta tehtävä työ merkitsevät.

Insinöörioppiin Juhani Oksman ha-keutui suoraan keskikoulusta. Yli kahden vuoden harjoitteluajan jälkeen vuonna 1963 alkoivat insinööriopinnot Mik-kelissä. Samana syksynä hänelle myön-nettiin kilpailutulosten perusteella pai-nonnoston I-luokan merkki. Sittemmin Oksman toimi myös tenniksen parissa 16 vuotta, josta osoituksena Suomen Tennisliiton hopeinen ansiomerkki.

Yli 40 vuoden rupeamasta erilaisessa urheiluseuratyössä Oksman on palkittu Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun hopeisella ansiomitalilla.

Harvinainen talkooperinneyhdis-tyksen mitali hänelle myönnettiin osal-listumisesta jälleenrakennustyöhön sodan jälkeen. Juhani Oksman osallistui use-an rintamamiestalon rakennustalkoisiin Varkaudessa. Yhdeksänvuotiaan pojan oli

säästökivien heittäminen betonivalun se-kaan ja naulojen irrottelu valulaudoista.

Maanpuolustusmitali kultaisella soljella myönnettiin vuonna 2000, kun kaikki mahdolliset kertausharjoitukset tuli suoritettua. Reserviläisliiton halli-tuksessa Oksman istui 15 vuotta ja työ palkittiin Reserviläisliiton hopeisella an-siomitalilla ja ansioristillä.

Ansioistaan AKAVAn aluetoimi-kunnassa Oksman on saanut AKAVAn pronssisen mitalin sekä pronssisen mita-lin hopeisin lehvin. Työ AKAVAn Ete-lä-Savon aluetoimikunnassa jatkuu vuo-den 2009 loppuun. Ansioista Mikkelin Insinöörien puheenjohtajana vuosina 1984–87 sekä Insinööriliiton hallituk-sessa hänelle myönnettiin Insinööriliiton kultainen ansioristi puolisomerkkeineen vuonna 1995.

Insinööriliiton anomana Oksman-nille on myönnetty Suomen Leijonan ansioristi 1998 ja liittohallituksen työn päättyessä Suomen Valkoisen Ruusun ri-tarimerkki 2006.

– Ei tämä ihan poikasten laji ole, sa-noo kaikkien Suomessa jaettavien kol-men ritarikunnan ansiomerkit saanut, vasta 64-vuotias Juhani Oksman. n

Kolmen ritarikunnan ritariVapauden Ristin ritarikunnan, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ja Suomen Leijonan ritari-kunnan kunniamerkeillä ansioitunut insinööri Juhani Oksman kiittää insinööriyttä mitaleistaan.

Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Juhani Oksmanin kunnia- ja ansiomerkit rinnas-sa vasemmalta lukien: Vapauden Ristin ritarikun-nan 4. luokan ansioristi, Suomen Valkoisen Ruu-sun ritarikunnan ritarimerkki, Suomen Leijonan ri-tarikunnan ansioristi, Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun hopeinen ansiomitali kullatuin ristein, Reserviläisliiton ansioristi sekä Insinööriliiton kul-tainen ansiomerkki soljella.

36

edunvalvonta

Paneeliin oli koottu edustajia eri viranomaistahoilta, Pohjois-Kar-jalan yrittäjistä ja seurakunnista

sekä työntekijöitä edustavista ammatti-liitoista. Puheenvuorot osoittivat, että monenlaisia toimia Perloksen väen uu-delleen työllistämiseksi on jo käynnis-tetty.

Työvoimatoimiston johtaja JarmoValtonen kertoi, ettei Perloksen yt-il-moituksen jälkeen ole kulunut päivää-kään, etteikö jostain päin Suomea soitet-taisi ja kysyttäisi perloslaisia töihin.

Pohjois-Karjalan TE-keskuksen joh -taja MattiKuosmanen kertoi, että Poh-jois-Karjalasta ollaan lähdössä agiteeraus-matkalle Länsi-Suomeen. – Koe tamme hakea ne työt tänne.

Ylempien Toimihenkilöiden Neuvot-telujärjestö YTN:n pääsihteeri ja Uuden Insinööriliiton neuvottelujohtaja AlekseiSolovjewkehotti kuitenkin pitämään kiirettä. – Jos halutaan pitää koulute-tuin työvoima täällä, tarvitaan nopeaa toimintaa. Kokemukset ovat osoittaneet, että ylemmät toimihenkilöt lähtevät no-

peimmin.Paneelikeskustelun yhteen vetä-

nyt kansanedustaja EsaLahtela tote-si, että uudelle yritystoiminnalle pitäisi maakunnassa siinä mielessä olla hyvät mahdollisuudet, että kiinteät kulut ovat pienemmät kuin esimerkiksi pääkaupun-kiseudulla. Aivan erityinen viesti Lahte-lalla oli yrittäjien edustajalle: – Vie yri-tyskenttään viestiä, että he palkkaavat myös luottamusmiestehtävissä toiminei-ta. He ovat hyviä työntekijöitä ja tottu-neita hoitamaan asioita. n

Perlos-panelistit yksimielisiä: Mieluummin liikkuisi työ kuin työntekijät

Perlos-iltaan Joensuussa kokoon tui maaliskuun alussa useampi sata Perloksen työntekijää. Kolmatta kertaa järjestetty ilta oli jo perinne. Perinne tosin katkesi tähän. Kolme päivää Perlos-illan jälkeen yhteistoimintaneuvottelut päättyivät ja sen myötä saatiin sinetti tuotannollisen toiminnan loppumiselle.

Teksti ja kuva: Auli Kivenmaa, Kemianliitto

Perlos-ilta veti salin täyteen väkeä. Ylei-sön joukossa oikealla etualalla istuvat Pohjois-Karjalan Insinöörien puheenjoh-taja Aarre Hummelholm ja Uuden Insi-nööriliiton alueasiamies Tuomo Hiltunen.

37InsInöörIUU

SI

”

Nokian Oulun ja Tampereen ylem-mät toimihenkilöt marssivat ulos työpaikoiltaan perjantaina

iltapäivällä 23. helmikuuta vastalausee-na Nokian lyhytnäköiselle henkilöstö-politiikalle.

Nokian ylempien toimihenkilöiden mitta täyttyi, kun yritys ilmoitti 340 henkilöä koskevasta vähennystarpees-ta ja aloitti samalla yt-neuvottelut hel-mikuun puolivälissä. Yt-neuvottelujen piirissä on Oulussa noin 270 ylempää, arvioi ylempien toimihenkilöiden luot-tamusmies JukkaKivari Oulusta.

Kivari jatkaa, että yt-neuvottelujen ei pitäisi kirpaista yhtä pahasti Oulussa kuin Tampereella, mutta solidaarisuus-syistä johtuen Oulussakin marssittiin ulos. Kivari ei usko, että kaikille irtisa-nottaville löytyy uutta työtä Nokian si-sältä. – Aikaisemmat yt-neuvottelut ovat ikävä kyllä osoittaneet sen, ettei kaikil-

le irtisanottaville löydy uutta työtä ta-lon sisältä.

Ylemmät toimihenkilöt ovat myös pahoillaan siitä, että samaan aikaan kun yritys käy yt-neuvotteluja palkataan ta-loon uutta henkilökuntaa. – Toki on ym-märrettävä, että taloon halutaan uutta työvoimaa ja osaamista, mutta ainakin lainsäädännöllisesti on kyseenalaista, et-tä samanaikaisesti sekä irtisanotaan että rekrytoidaan työntekijöitä.

Kivarin mukaan yt-neuvottelut ja jat-kuva epävarmuus vaikuttavat ylempien toimihenkilöiden työmotivaatioon ja si-tä kautta työn tuloksiin.

Ylemmät toimihenkilöt ovat myös näreissään siitä, että historian parhaas-ta tuloksesta huolimatta Nokia tarjosi vuosituhannen huonoimmat bonukset. Ylempien toimihenkilöiden kohdalla Connecting people -bonuksilla on vain pieni merkitys vuosituloihin. Suurimmat

bonukset tulevat projektibonuksista, jot-ka ovat nostaneet vuosiansioita, Kivari muistuttaa.

340 henkilöä koskevat yt-neuvottelut ovat vasta alkua Nokian suunnittelemil-le vähennyksille. Nokian verkkoyksikkö yhdistyy Siemensin verkkoliiketoimin-nan kanssa maaliskuun lopussa ja uusi yritys on ilmoittanut vähentävänsä perä-ti 9 000 työpaikkaa neljän vuoden aika-na. Yt-neuvottelut irtisanomisista alkavat huhtikuun alussa. n

Teksti: Päivi-Maria Isokääntä

Nokian ylemmät toimihenkilöt marssivat ulos Oulussa ja Tampereella

340 henkilöä koskevat yt-neuvottelut ovat vasta alkua Nokian suunnittelemille vähennyksille.

Perlos ilmoitti 5. maaliskuuta päätty-neissä yhteistoimintaneuvotteluis saan

lopettavansa tuotannollisen toi min nan Suomessa ja sulkevansa Pohjois-Karja-lassa sijaitsevat kaksi tehdastaan viimeis-tään syksyllä 2007.

Henkilöstön vähennystarpeeksi il-moitettiin 1 132, joista työntekijöitä on 826, toimihenkilöitä 226 toimihenkilöä ja ylempiä toimihenkilöitä 80. Vähen-nysten jälkeen Suomeen jää noin 200 työpaikkaa lähinnä konsernijohtoon, asiantuntijatehtäviin, tukitoimintoihin ja myyntitehtäviin.

Perloksen henkilöstön yt-neuvottelu-

kunta sai puristettua tiiviissä neuvotte-luissa irtisanottaville yhteensä noin 6 miljoonan euron sosiaalipaketin, jonka tarkoituksena on helpottaa irtisanottavi-en työllistymistä, uudelleenkouluttautu-mista ja muuttoa toiselle paikkakunnalle. Paketti sisältää muun muassa ylimääräi-sen erorahan, koulutustuen, eläkeratkai-suja sekä erilaisia työllistymistä tukevia palveluja.

Erokorvaukseen ovat oikeutettuja kaikki ne irtisanotut, jotka eivät suoraan työllisty uuteen vakinaiseen työsuhtee-seen ilman työttömyysjaksoa. Korvaus-ten suuruus vaihtelee palvelusvuosien

mukaan noin 3 900–11 900 euron vä-lillä. Suurimman korvauksen voi saada yli 20 vuoden työsuhteesta.

– Monet ihmiset eivät ole hakeneet työtä 20 vuoteen. He ovat aivan oudon ja uuden tilanteen edessä. Kaikki apu on tarpeen ihan ansioluettelon ja työpaik-kahakemusten tekemistä myöten, ylem-pien toimihenkilöiden yhdyshenkilö Mi-kaMehtonen sanoo.

Perlos neuvottelee parhaillaan usei-den osapuolten kanssa ensisijaisesti muu-hun kuin matkapuhelinmekaniikan valmistukseen liittyvien toimintojen myynnistä. Neuvottelut koskevat osia erikoistuote- ja liitinliiketoiminnasta sekä ruiskuvalumuottien ja kokoonpa-nolinjojen valmistuksesta. Neuvottelu-jen kohteena olevien toimintojen arvioi-daan työllistävän enimmillään noin 130 henkilöä. n

Perloksen tuotanto loppuu Suomessa

Monet ihmiset eivät ole hakeneet työtä 20 vuoteen. Kaikki apu on tarpeen ihan ansioluettelon ja

työpaikkahakemusten tekemistä myöten.

38

edunvalvonta

Uuden Insinööriliiton ja Teknii-kan Akateemisten Liiton yhtei-nen teknillisen korkeakoulutuk-

sen seminaaripäivä keräsi ilahduttavasti puolentoista sataa asiantuntijaa ja toimi-jaa pohtimaan alan kehitysnäkymiä.

Ensimmäistä kertaa ollaan saatu mu-kaan kaikki asianosaiset ja vieläpä varsin yksituumaisinakin. Viime vuoden loka-kuussa käynnistynyt prosessi tekniikan alan korkeakoulutuksen yhteisestä stra-tegiasta on jälleen yhtä askelta lähem-pänä. Seminaaripäivän keskeistä antia oli marraskuun työryhmien työn esittely jatkotoimia varten.

Suomen korkeakoululaitosta on ke-hitetty tälläkin vuosituhannella jo mer-kittävästi, mutta koko ajan kehittä-mistyötä on vaivannut sama ongelma. Kokonaisuus on jäänyt hahmottumatta kun vuoroin ammattikorkeakoulusekto-ri ja vuoroin yliopistosektori on nytkäh-tänyt askeleen eteenpäin. Nyt UIL:n ja

TEK:n yhteisenä tavoitteena on lähettää sidosryhmien tukemana alan korkeakou-lutuksesta niin voimakas viesti, että se on myös osa seuraavaa hallitusohjelmaa.

Ja mitä sitten on saatu aikaan? Lähtö-kohdaksi asetettiin duaalimallin säilyt-täminen, vaikka toteuttavat instituutiot voivat muuttua. Tutkintojen sisällölli-nen erilaisuus on Suomen vahvuus myös tulevaisuudessa. Useissa tapauksissa on kuitenkin järkevää tiivistää ammattikor-keakoulujen ja yliopistojen yhteistyötä osassa opetusta, käyttää yhteisiä tiloja ja laitteita, laboratorioita ja kirjastoja. Tä-män suuntaisia yhteistyöhankkeita on-kin jo käynnissä muutamien ammatti-korkeakoulujen ja yliopistojen kesken.

Korkeakoulutuksen rahoitusjärjes-telmä kaipaa edelleen remonttia, joka koulutusmäärien sijasta korostaisi kou-lutuksen laatua. Tällä uudistuksella olisi mahdollisuus puuttua nykyisin keskei-seen ongelmaan koulutuksen keskeyttä-

miseen ja sitä myöten alhaiseen läpäisy-asteeseen.

Insinöörit ja diplomi-insinöörit työl-listyvät nykyään globaaleille työmarkki-noille, joilla vain koulutuksen laadulla on merkitystä. Ammattikorkeakoulujen osalta se merkitsee verkottumista ja yh-distymistä suuremmiksi kokonaisuuksik-si, joilla on konkreettisia mahdollisuuk-sia monipuoliseen koulutustarjontaan. Vaikuttavuuden on oltava osa laatujär-jestelmää.

Itsearvioinnin lisäksi kaikkien asiak-kaiden sekä rahoittajien tulee arvioida vaikuttavuutta. Suomessa tulisikin mää-ritellä keskeisimmät ammattikorkea-koulujen ja yliopistojen laatua mittaa-vat kriteerit ja tehdä oma korkeakoulujen ranking-lista. Ranking-listaakin tär-keämpää olisi kuitenkin arviointiproses-si itsessään, jossa käydään läpi kunkin oppilaitoksen vahvuuksia ja kehittämis-kohteita. n

Teksti: Hannu Saarikangas, yksikönjohtaja n Kuva: Päivi-Maria Isokääntä

Tekniikan alan korkeakoulutukselle

yhteinen strategia

Tekniikan alan korkeakoulutuksen yhteinen

strategia on sidosryhmien tukemana

nytkähtänyt eteenpäin osaksi seuraavaa

hallitusohjelmaa.

Hannu Saarikangas.

39InsInöörIUU

SI

Hyvästä elinkeinoelämäyhteis-työstä huolimatta teknillisen korkeakoulutuksen haasteena

kansainvälisessä arvioinnissa on se, että elinkeinoelämäyhteistyötä ei ole doku-mentoitu. Tästä olisi hyötyä kansainvä-lisissä koulutusarvioinnissa.

Hyvä sidosryhmäyhteistyö ei kuiten-kaan ulotu korkeakouluyksiköiden sisäl-le ja välille lukuun ottamatta tekniikan alalla hyvin toimivia yhteishakujärjes-telmiä. Korkeakoulujen väliset yhteis-työongelmat johtuvat osittain siitä, et-tä korkeakoulut eivät ole fokusoituneet ja työnjako yliopistojen ja ammattikor-keakoulujen kesken on epäselvä. Korkea-koulujen välistä yhteistyötä ja fokusoitu-mista pitäisikin lisätä. Tekniikan alalla ongelmana on myös koulutuksen pirs-taloituminen liian pieniin yksikköihin ja koulutusohjelmiin. Jatkossa koulu-tuspolitiikkaa ei voida tehdä alueelli-sista lähtökohdista, vaan rakenteellisten uudistusten tekeminen on välttämätöntä koulutuksen laadun takaamiseksi.

Yhteistyötä ja työnjakoa

Raportissa korostetaan, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä on

Tiiviseen yhteistyöhönSuomalaisen teknillisen kor-keakoulutuksen erityinen vah-vuus on tiiviissä ja toimivassa yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Tämä selviää Aulangon raportista, joka esiteltiin Uu-den Insinööriliiton ja Tekniikan Akateemisten Liiton yhteisessä seminaarissa.

lisättävä ja työnjakoa kehitettävä. Läh-tökohdaksi vuoteen 2015 on asetettava duaalimallin säilyminen, mutta toteutta-vat instituutiot voivat muuttua. Yliopisto-jen ja ammattikorkeakoulujen kesken on oltava useita vaihtoehtoisia organisoitu-mistapoja. Vaihtoehtona pitäisi olla myös ns. Hollannin malli, jossa säätiö omistaa molemmat oppilaitokset. Kaikissa organi-saatiovaihtoehdoissa on tärkeää säilyttää ammattikorkeakoulujen käytäntöpainot-teinen insinöörikoulutus ja teoriapainot-teinen tekniikan kandidaatin opintojen kautta DI-tutkintoon tähtäävä koulutus.

Raportissa korostetaan, että maiste-ritutkinnoissa luonteva työnjako on se, että ylempi ammattikorkeakoulututkin-to painottuu työuran lomassa täyden-nyskoulutuksena suoritettavaksi työelä-mälähtöiseksi ja käytännönläheiseksi esimerkiksi projekti- ja liiketoiminta-osaamista painottavaksi tutkinnoksi. Tällöin sen profiili on selkeästi erilai-nen DI-tutkintoon verrattuna.

Sisäänottoa vähennettävä

Teknillisen korkeakoulutuksen sisäänot-toa on vähennettävä, koska nykyinen si-säänotto ei vastaa rekrytointipohjaa ja

koulutuksen resursseja. Keskittämällä resurssit koulutuksen laadun ja läpäisy-asteen nostamiseen voidaan saada jopa enemmän insinöörejä ja diplomi-insi-nöörejä valmistumaan, vaikka sisäänot-toa vähennettäisiin.

Korkeakoulutuksen rahoitusjärjes-telmää niin yliopistoissa kuin ammatti-korkeakouluissa on uudistettava painot-tamaan koulutusmäärien sijasta laatua. Tekniikan korkeakouluopetuksen ja tut-kimuksen budjettirahoitusta on välttä-mätöntä lisästä, koska tällä hetkellä opis-kelija/opettaja suhde on yleisesti heikolla tasolla ja laitekanta vanhentunut.

Aulangon raportti sisältää teknillisen korkeakoulutuksen tärkeimpien sidos-ryhmien näkemyksiä alan koulutuksesta ja sen painopiste on teknillisen korkea-koulutuksen kehittämisessä. Mukana on kuitenkin myös useita koko korkeakou-lujärjestelmää koskevia ehdotuksia. n

Lähde: Yhteistyössä teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen strategia

– Raportti Aulangon työseminaarista 29.–30.11.2006. Toimittanut

Kati Korhonen-Yrjänheikki

Satakunnan ammattikorkeakoulun vararehtori Matti Lähdeniemi (vas.) ja EVTEK-ammatti-korkeakoulun rehtori Pertti Törmälä osallistuivat teknillisen korkeakoulutuksen kansalli-sen strategian luomiseen. Kuva: Kirsti Levander

40

Teksti: Miika Vähämaa n Kuvat: Jarno Rautio ja Frans Vainikainen

Navakka luoteistuuli ja pakka-nen eivät kuulosta optimaalisil-ta olosuhteilta kylmempään il-

manalaan tottuneiden suomalaistenkaan mielestä. Varsinkaan silloin, kun ollaan avojäällä.

Eräs harrastajaryhmä eroaa muista. He ovat jääsurffaajat. Jos tuulennopeus ylittää neljä sekuntimetriä, varkautelai-nen FeodorGurvitssuuntaa heti lähim-mälle jäälle ottamaan tuulta purjeisiin.

Gurvits on yksi Suomen noin kol-mestakymmenestä harrastaja-aktiivista, ja hänellä on takanaan noin vuoden päi-vät jääsurffauskokemusta.

– Toin aikoinaan vermeet Saksasta Suomeen tuliaisina, ja siitä lähtien olen surffannut aina silloin, kun olen vain pystynyt.

– Jääsurffauksessa on oltava kärsiväl-linen, minä olen tänä vuonna voidellut suksia enemmän kuin ajanut, naurah-taa Gurvits.

Harrastukselle löytyy aina aikaa

Työnsä takia Gurvitsin toinen jalka on Torniossa. Ajomatkaa kertyy ja työpäivät voivat venyä pikkutunneille asti. Kiireis-tään huolimatta hän löytää aikaa omis-tautuakseen harrastukselleen.

– Vaimon mielestä löydän sille aikaa ehkä turhankin usein, nauraa Gurvits.

Insinöörikoulutuksesta ja työkoke-muksesta on rutkasti hyötyä Gurvitsille oikeaoppisen kelkan rakentamisessa, sil-lä kyseessä ei ole täysin simppeli homma. Gurvits on aikoinaan valmistunut insi-

nööriksi Mikkelin ammattikorkeakou-lusta, jossa hän suoritti englanninkieli-sen Industrial management -tutkinnon. Töissä hän on kustannusinsinöörinä lai-toskattilatoimittaja Foster Wheelerillä.

Kelkan ainoat osat, jotka valmiste-taan teollisesti, ovat sen riki eli masto, purje, puomi sekä kiinnitykset. Kelkka-osa rakennetaan itse alusta loppuun, ja erilaisia kelkkoja on yhtä monta kuin te-kijöitäkin.

Jotkut asentavat kelkan alle kaksi, jotkut kolme kappaletta mäkihyppysuk-sia, jotta kelkka kulkisi mahdollisimman hyvin lumipeitteisellä jäällä. Kun taas esimerkiksi Puolassa, jossa jääsurffaus on myös saanut jalansijaa, käytetään kelkan alla luistintyyppistä ratkaisua, sillä Puo-lan jäätiköt ovat pääosin lumettomia.

tarttuu purjeeseen talvellakin

Kaikki eivät henno luopua purjelautailusta talvellakaan.

Tuuli

InsInöörIUU

SI

– Luistinkelkkamiehet eivät tule Suomeen edes kokei-lemaan, jos jäällä on lunta hivenenkin enemmän. Lumi-peitteisillä jäällä luistinkelkka ei yksinkertaisesti kulje.

Uusi kelkka sai Savon värit

Tällä hetkellä Gurvitsilla riittää työsarkaa uuden kelk-kansa rakentamisessa ja parantelussa. Epävirallisessa Warkaus Sails On Ice -jääsurffauskilpailussa Gurvits sai opastusta nopeamman kelkan rakentamiseen jääpurjeh-duksen kokeneimmilta konkareilta, kuten ArtoRavan-derilta ja OskariPääkköseltä. Kelkan rakentamisessa ovat auttaneet myös Savon ammatti- ja aikuisopiston sekä ammattikorkeakoulun konetekniikkaopiskelijat.

– Kelkkani hitsanneen opiskelijan kannustus Vi-ron MM-kisoihin oli se, ettei ilman mitalia ole takaisin tulemista. Opiskelijat tekivät kelkan oppilastyönään käy-tännössä katsoen tyhjästä.

Tällä kertaa kelkka on saanut uuden muotoilun lisäksi pikantin säväyksen Savon heraldisista väreistä.

– Kultaista ja mustaa, valistaa Gurvits.Gurvits ei ole niitä tyyppejä, jotka panttaavat tieto-

jaan. Kelkan valmistuttua hän aikoo laittaa kelkan pii-rustuksen nettiin muiden harrastajien nähtäville. Aloit-telijoille oikeaoppiset kelkan rakentamisohjeet ovat kultaakin kalliimpaa tietoa, sillä monessa asiassa voi hai-rahtua täysin väärille raiteille. Pahastikin.

– Kelkka painaa normaalisti 5–7 kiloa, mutta olihan yksi kaveri rakentanut melkein 30 kiloa painavan kelkan. Siinä sitten piti vähän ohjeistaa, että josko vähän kevyem-mästä aloittaisit, nauraa Gurvits. n

42

oikeus Teksti: Esa Schön, työsuhdelakimies, varatuomari

Opintoihin liittyvässä työharjoitte-lussa opiskelijat ovat pääsääntöises-

ti työsuhteessa harjoittelun järjestäjään. Harjoittelusopimusta on siis yleensä pi-dettävä työsopimuksena. Harjoitteli-jalla on tästä syystä samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin työnte-kijöillä. Harjoittelusopimusta tehtäes-sä tulee kiinnittää huomiota samoihin asioihin kuin normaalia työsopimusta tehtäessä.

Vaadi kirjallinen sopimus

Vaikka myös suullisesti tai muulla ta-valla tehty sopimus sitoo samalla tavalla kuin kirjallinenkin ja vaikka työnanta-jalla on velvollisuus antaa ensimmäiseen palkanmaksuun mennessä kirjallinen selvitys niistä työsuhteen keskeisistä eh-doista, joista ei ole sovittu kirjallisesti, niin sopimus työharjoittelusta on syytä tehdä aina kirjallisena ja ennen harjoit-telun alkamista.

Kirjallisesta sopimuksesta on todet-tavissa, mistä on sovittu ja millä tavalla. Se on näin omiaan ehkäisemään mah-dollisia ristiriitoja jo ennakolta, minkä lisäksi kirjallinen sopimus todentaa sovi-tut ehdot siinä tapauksessa, että niistä kuitenkin syntyy erimielisyyttä. Muista siis vaatia harjoittelun järjestäjältä kirjal-linen sopimus ja huolehdi, että sopimuk-seen kirjataan kaikki keskeiset harjoitte-lun ehdot. Se on kummankin osapuolen edun mukaista.

Toimenkuva ja tehtävät sovittava tarkasti

Työharjoitteluun mentäessä tulisi kiin-nittää erityistä huomiota toimenkuvan ja työtehtävien määrittelemiseen. So-pimuksessa tulisi yksilöidä mahdolli-simman tarkasti työntekijän pääasial-liset tehtävät. Tämä on tarpeen, koska

työtehtäviä koskeva kirjaus määrittelee työntekijän päävelvoitteen eli työnteko-velvollisuuden sisällön. Harjoittelijaa ei voida sopimusta rikkomatta siirtää ilman tämän suostumusta sopimuksessa määri-tellyistä tehtävistä olennaisesti poikkea-viin tehtäviin.

Työtehtäviä koskevalla kirjauksella pystytään siis varmistamaan se, että har-joittelija todella saa tehdä harjoitteluun kuuluvia työtehtäviä ja taataan se, että harjoittelujakso vastaa sekä harjoitteli-jan että harjoittelun järjestäjän kannal-ta tarkoitustaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Sovi työajasta

Harjoittelusopimuksessa tulisi määritellä myös harjoittelijan työajat siitä huolimat-ta, että niistä löytyy yleensä määräykset sovellettavasta työehtosopimuksesta. So-pimukseen on suositeltavaa merkitä se-kä päivittäinen että viikoittainen sään-nöllinen työaika sekä työn alkamis- ja päättymisajat.

Työaikalain mukaisesti säännöllinen työaika voi olla enintään 8 tuntia päiväs-sä ja 40 tuntia viikossa, joita pidemmis-tä säännöllisistä työajoista ei voida läh-tökohtaisesti sopia. Aika tavanomaista kuitenkin on, että säännöllinen työaika on sovittu työsopimuksessa 7,5 tuntia/päivä ja 37,5 tuntia/viikko, mutta tämä vaihtelee jonkin verran tehtävästä työs-tä riippuen.

Harjoittelijan kannalta ei ole yleensä tarkoituksenmukaista tehdä sopimusta, jossa ei ole määritelty lainkaan vähim-mäistyöaikaa eli sopimusta, jossa har-joittelija sitoutuu tulemaan töihin tar-vittaessa tai jossa työaika on määritelty esimerkiksi 0–37,5 h/vko. Näitä nimite-tään ns. 0-sopimuksiksi eikä työnanta-jalla ole niiden mukaisesti velvollisuutta tarjota työntekijälle työtä mitään vähim-

mäismäärää, kun taas työntekijä on vel-vollinen saapumaan työhön työnanta-jan kutsusta.

Sovi palkka ja kustannusten korvaukset

Myös harjoittelijalle maksettavasta pal-kasta on luonnollisesti sovittava yksise-litteisesti. Jos harjoittelija on oikeutettu varsinaisen peruspalkan lisäksi esimer-kiksi luontoisetuuksiin kuten puhelin- tai ravintoetuun, tai palkanlisiin, myös näistä on syytä ottaa työsopimukseen nimenomainen määräys. Palkasta sovit-taessa tulisi tarkistaa, että se vastaa vä-hintään alalla noudatettavan työehtoso-pimuksen mukaista vähimmäispalkkaa. Etenkin silloin, kun työhön liittyy mat-kustamista, on sovittava lisäksi kustan-nusten korvauksista kuten päivärahoista ja kilometrikorvauksista.

Vakituinen työpaikka

Työntekopaikkaa koskevaan harjoitte-lu- tai työsopimuksen ehtoon ei mones-ti kiinnitetä riittävästi huomiota. Myös vakituisesta työpaikasta on kuitenkin aiheellista sopia yksilöidysti mielellään siten, että vakituinen työpaikka on jo-kin työnantajan nimeltä mainittu toimi-piste. Sillä on ratkaiseva merkitys mm. edellä mainittujen matkakustannusten korvausten maksamisen osalta. Vakitui-sen työntekopaikan kirjaaminen sopi-mukseen takaa sen, ettei harjoittelijaa voida ilman tämän suostumusta siirtää pysyvästi esimerkiksi toiselle paikkakun-nalle. Harjoittelusopimuksessa tulisikin pyrkiä mahdollisuuksien mukaan vält-tämään kirjausta, jonka mukaisesti va-kituisia työntekopaikkoja ovat kaikki työnantajan toimipisteet tai muuta vas-taavaa yleisluontoista muotoilua. n

Vinkkejä harjoittelusopimuksen tekemiseen

43InsInöörIUU

SI

Teksti: Ari Kiiras, johtava työsuhdelakimies

UIL:n jäsen A oli työskennellyt vuo-desta 2000 alkaen Metso Paper Oy:n

palveluksessa yhtiön Jyväskylän tehtaal-la, työsuhteensa alussa tuoteinsinöörin tehtävässä ja vuodesta 2001 lukien tes-tausinsinöörin tehtävässä koneanalyysi-tiimissä. A:n tehtäviin testausinsinöörinä kuuluivat muun muassa asiantuntijana toimiminen erilaisissa paperikoneiden dynaamiseen käyttäytymiseen sekä me-kaaniseen kuntoon liittyvissä tutkimuk-sissa ja asiakastestien valmistelussa, to-teutuksessa ja raportoinnissa.

Yhtiö on 1.11.2004 irtisanonut ylemmän toimihenkilön A:n työsopi-muksen taloudellisilla ja tuotannollisil-la syillä päättymään 31.1.2005. Erimie-lisyydessä on kysymys siitä, onko Metso Paper Oy A:n irtisanomisen yhteydes-sä menetellyt irtisanomissuojasopimuk-sen vastaisesti jättäessään tarjoamatta A:lle kyseisiä avoimena olleita tehtäviä, joista hinnoitteluinsinöörin tehtävään A kantajan näkemyksen mukaan oli-si ammattitaitonsa perusteella kyennyt suoraan ja projektivastaavan tehtävään lyhyen perehdyttämistasoisen koulu-tuksen jälkeen.

YTN:n irtisanomissuojasopimuksen 10 §:n mukaan irtisanomisen perusteet määräytyvät työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:n mukaisesti. Sen mukaan työn-antaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuo-

tannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syis-tä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisa-noa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin.

Vastaavaa työtä tarjottava

Työn vähenemistilanteessa työntekijäl-le on tarjottava ensisijaisesti hänen työ-sopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työnteki-jälle on tarjottava muuta hänen koulu-tustaan, ammattitaitoaan tai kokemus-taan vastaavaa työtä. Työnantajan on myös järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutus-ta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.

Ylempi toimihenkilö A:n työsopi-muksen irtisanomisen jälkeen yhtiös-sä on ollut avoinna projektivastaavan ja hinnoitteluinsinöörin tehtävät. Projekti-vastaavan tehtävä on ollut vaativa ja vas-tuullinen esimiestehtävä. Vaikka A:lla on työkokemuksensa perusteella ilmei-sesti ollut tehtävään soveltuvaa osaamis-ta, hänen ammattitaidostaan ja työtehtä-vistä suoriutumisestaan esitetty selvitys huomioon ottaen työnantaja on voinut perustellusti katsoa, ettei A perehdyttä-misenkään jälkeen kykenisi kohtuudel-

la selviytymään hänen entisiä tehtäviään vaativamman projektivastaavan tehtävän asettamista vaatimuksista.

Asianosaiset ovat olleet yksimieli-siä siitä, että A olisi koulutuksensa ja kokemuksensa puolesta täyttänyt hin-noitteluinsinöörin tehtävän vaatimuk-set. Esitetyn selvityksen mukaan tehtä-vää ei oltu uskottu sitä hakeneelle A:lle sen vuoksi, ettei hänen arvioitu henki-lökohtaisten ominaisuuksiensa puolesta soveltuvan tehtävään.

Työtuomioistuimen päätös

Työtuomioistuin katsoi kuitenkin jää-neen näyttämättä, että työnantajalla olisi ollut riittävät perusteet arvioida A tähän tehtävään soveltumattomaksi ilman, että A:lle oli annettu edes tilaisuutta osoittaa selviytyvänsä tehtävästä. Tilaisuuden an-taminen A:lle työskennellä hinnoittelu-insinöörin tehtävässä olisi työnantajan kannalta ollut kohtuullista senkin vuok-si, että kysymys on ollut määräaikaisesta sijaisuudesta.

Koska Metso Paper Oy ei edellä to-detun mukaisesti ole täyttänyt irtisano-missuojasopimuksen ja työsopimuslain mukaista työntarjoamisvelvoitettaan, ei yhtiöllä ole ollut irtisanomissuojasopi-muksessa edellytettyä asiallista ja pai-navaa syytä A:n työsopimuksen irtisa-nomiseen.

A:n työsuhde oli irtisanomiseen mennessä jatkunut noin neljä vuotta. Hän on ollut irtisanomisensa jälkeen työttömänä ja hänen työttömyytensä on pääkäsittelyn ajankohtana ilmoitet-tu jatkuneen edelleen. Korvauksen mää-rään vaikuttavat seikat kokonaisuudes-saan huomioon ottaen työtuomioistuin arvioi kohtuullisen korvauksen määräksi noin kuuden kuukauden palkkaa vastaa-vat 16 500 euroa. n

Uuden Insinööriliiton ylempi toimihenkilö voittaa Metson

Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestön YTN:n työtuomio-istuimissa käsiteltyjen juttujen määrä on kasvanut selvästi tekno-logiateollisuuden irtisanomisuojasopimuksen myötä. Suurin osa on UIL:n jäsenten tapauksia. Toimihenkilöunionin lehti Pro on uusimmassa numerossaan käsitellyt YTN:n ja erityisesti UIL:n jäsenen sekä ylemmän toimihenkilön tapausta yllättäen omana juttunaan. Seuraavassa tapauksen kulku.

44

opiskelijat

Haastetta kerrakseen

Eduskuntavaalit 2007 käytiin kansallisen korkeasuhdanteen aikana. Yritykset te-

kevät ennätystuloksia ja bruttokansantuote kasvaa vauhdikkaasti inflaation ollessa al-haisella tasolla. Taloudellisesti yhteiskun-tamme voi hyvin.

Lähitulevaisuuden yhteiskunnalliset haasteet ovat suuria. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle, on meidän työelämään siirtyvien kapenevan joukon verotuloilla yl-läpidettävä levenevää julkista hyvinvointijär-jestelmäämme. Tähän haasteeseen vastaa-miseksi yhä suuremman osan ikäluokasta tulisi päästä töihin, valmistua entistä aikai-semmin ja toisaalta jatkaa työelämässä en-tistä pitempään.

Kansallisen menestymisen eväät luodaan koulutuksella, sen laatu ja kilpailukykyisyys on otettava erityisen huomion kohteeksi. Korkeakoulutuksen laadun kehittämiseksi koulutusverkoston rakennetta on tarkastel-tava kriittisesti ja koulutuksen painopistettä on siirrettävä elinikäisen oppimisen suun-taan. Tarvitsemme valtakunnallista koko-naistarkastelua koko tekniikan koulutus-ketjun kehittämiseksi. Ilahduttavasti tämän suuntaisia puheenvuoroja on viime aikoina kuulunut entistä enemmän myös päättävil-tä tahoilta.

Eduskuntaan valitut uudet päättäjät ovat kattavasti sitoutuneet moneen kertaan luvat-tuihin opintorahojen ja tulorajojen korotta-miseen. Kertakorotus ei kuitenkaan turvaa opintotuen tasoa tulevaisuudessa, se tehdään vain sitomalla opintoraha ja tulorajat opiske-lijan elinkustannuksia kuvaavaan indeksiin. Vasta tämän jälkeen opintukijärjestelmä on kestävällä pohjalla.

Suomen uuden hallituksen tehtävä on pi-tää huolta koulutuksen kilpailukyvystä neli-vuotiskauden aikana. Se on haasteellinen tehtävä, joka vaatii myös alueellisesti kivu-liaita päätöksiä. Poliittista rohkeutta on löy-dyttävä globaalissa osaamiskilpailussa me-nestymiseksi.

Mikko TorvelapuheenjohtajaInsinööriopiskelijaliitto IOL ry

n Askarruttiko kesätyön hakemi-nen tai työsopimuksen tekemi-nen?

Etkö päässyt IOL:n järjestä-mään työsuhdeinfoon omalla kou-lullasi?

Tampereella ollaan otettu seu-raava askel opiskelijoiden työsuh-deasioiden tietämyksen kasvatta-miseksi.

Tänä keväänä Tampereella jär-jestettiin ensimmäistä kertaa kai-kille ensimmäisen vuoden opiske-lijoille opetusohjelmaan sijoitettu harjoittelunvalmennuksen kurs-si. Kurssin tarkoituksena on lisä-

tä opiskelijoiden tietoa omista oi-keuksistaan ja velvollisuuksistaan työmarkkinoilla. Kurssilla neu-vottiin työn hakemisesta työsopi-muksen tekemiseen, unohtamatta työlainsäädäntöä ja siihen liittyviä asioita.

Kurssi koettiin ajankohtaisek-si ja otettiin hyvin vastaan. Ajan-kohtaa toivottiin jopa aikaisem-maksi, jotta aiheesta saisi kaiken irti. Kurssi toteutettiin yhteistyössä IOL:n ja UIL:n kanssa, joten kou-luttajina oli myös neuvotteluyksi-kön lakimiehiä.

Kevään kenttäkierros kierretty

n IOL:n kenttäasiamiehet ovat taas koko kevään ahkerasti kiertä-neet kouluillamme kevään kent-täkierroksen merkeissä. Kenttä-kierroksen aikana on tavattu suuri määrä insinööriopiskelijoita työ-suhdeinfoissa, joissa käydään läpi esim. kesätöiden hakemista, nou-sujohteisen harjoittelun merkitys-tä sekä työsopimuksen tekemisen kiemuroita. Tämän lisäksi on kes-kusteltu koulujen henkilökunnan kanssa koulutuksen ja työelämän ajankohtaisista asioista.

Tänä keväänä kierroksella on keskitytty erityisesti kertomaan opiskelijoille työttömyyskassasta, joka monelle nuorelle opiskelijalle on vielä varsin vieras. Useinkaan ei tiedetä, että työttömyyskassaan voi liittyä jo opiskeluaikana. Näin jo opintojen aikaisilla kesätöillä ja työharjoitteluilla kerryttää ansiosi-donnaiseen päivärahaan oikeutta-vat työssäoloehdot. Insinöörien ja insinööriopiskelijoiden IAET-kas-sasta saa lisätietoa IOL:n netti-sivuilta www. iol.fi.

Työelämäopintoja opintosuunnitelmaan

45InsInöörIUU

SI

Teksti: Jari Hakala n Kuva: Johannes Tervo

Ebo tuli insinöörioppiin Suomeen

Vaasan ammattikorkeakoulun ala-aulaan astelee mies, jota ei suoma-laiskansallinen jäykkyys vaivaa.

Päästä varpaisiin rentoutta huokuva ka-veri esittelee itsensä EboKwegyir-Af-fuliksi, ”tuoreeksi ruoaksi ja tiistaina syntyneeksi” kuten hän itse afrikkalais-peräisen nimensä merkityksen kääntää.

Väljään verryttelyasuun sonnustau-tunut Ebo kertoo iäkseen 37. Kasvot eivät keski-ikään ehtineestä miehestä kieli, sen verran silkoiset ne ovat. Ilme sulaa usein leveään hymyyn, joka pal-jastaa tasaisena kiiltävän hammasrivis-tön. Ebon kertoillessa elämäntarinaan-sa sanat soljuvat rauhallisena, kumeana nauhana.

Ebo aloitti insinööriksi opiskelunsa jo 19-vanhana. Silloin hän suoritti parin vuoden pätkän sähköinsinöörin opin-noista. Sen jälkeen Ebo päätyi tietyö-mailla kiertäväksi valvojaksi. Sitä kautta insinööritaitoja pääsi kokeilemaan mu-kavasti käytännössä.

Ghana kuuluu Afrikan teollistunei-siin maihin. Tienrakennuspestin pää-tyttyä Ebo sai leipänsä edelleen maan bruttokansantuotteesta neljänneksen tuovasta teollisuudesta. Samalla tuli li-sää käytännön kokemusta insinöörin ammattiin. Ghanan pääkaupungissa

Accrassa Ebo ehti työskennellä ennen Suomeen tuloaan peräti kuusi vuotta standardointien parissa.

– Standardit, joiden parissa työsken-telin, koskivat kaikkia tavaroita, jotka tuotiin Ghanaan ja vietiin sieltä, Ebo kertoo.

Suomeen Ebo saapui vuoden 2005 lopulla. Miehen tie kulki Vaasan Palo-saarelle valmiiksi katsottuun opintopaik-kaan ammattikorkeakoulussa, mielessä tietoliikenneinsinööriksi valmistumi-nen. Kotimaahan jäivät vaimo sekä kaksi lasta. Suomeen opiskelemaan saapumista Ebo pitää suorastaan loistavana vaihto-ehtona, niin paljon eroja afrikkalaisella ja meikäläisellä koululaitoksella on.

– Ghanassa luokkahuoneessa saattoi olla 80 opiskelijaa kerralla. Siellä ei ollut myöskään paljon mahdollisuuksia päät-teiden tai muiden laitteiden käyttöön.

Opintojen viimeinen rutistus vaatii Ebolta vielä vuoden päivät.

Suomalaismeininki on mukavaa

Alussa meikäläinen opiskelusysteemi ei ollut helppoa; eroavaisuuksia kotimaassa saatuun, vieläpä eri alan insinöörioppiin oli paljonkin. Nyt koulun penkillä istu-minen on käynyt jo helpommaksi. Ebo

on saanut opintonsa englanninkielellä. Suomalaisen koululaitoksen lisäk-

si Ebo on hankkinut kokemusta työelä-mästä. Alussa oli pakko tyytyä mainos-ten jakamiseen. Viime kesänä rapuissa ravaaminen vaihtui konepajan höyryi-hin metallin lämpökäsittelyjä tekevän Body coten palkattua Ebon leipiinsä Vaasaan. Alun kesätyö vaihtui opiske-lun kanssa joustavasti yhteensopivaan 20 tunnin viikkotyömäärään. Hän ihailee tapaa, jolla pajassa tapahtuvaa mekaanis-ten kappaleiden pintakäsittelyä tehoste-taan ja optimoidaan tietokoneohjelmien avulla.

Suomesta Ebolla ei pahaa sanomis-ta riitä. Jäyhää suomalaismeininkiä hän pitää sopivan viileänä, ”coolina”. Sama pätee luonnollisesti myös ilmastoon. Vä-kivallan vähyys samoin kuin poliisilai-tokselta noudettavissa oleva kadonnut kännykkä antavat maallemme lisäpistei-tä. Paljon puhuttuihin ennakkoluuloi-hin mies ei ole törmännyt.

Ihmeteltävää riittää vain tavassa jol-la lapset vartuttuaan hylkäävät vanhem-pansa.

– Lapsilla ei ole paljon kontakteja vanhempiinsa. Pistät kaikki rahasi ja ai-kasi heihin. Sitten he kasvavat ja sano-vat ”hei hei”. n

Ghanassa insinööriopin-not aloittanut Ebo Kwe-gyir-Afful saattaa koulu-tuksensa päätökseen Suomessa. Vaasassa opiskeleva Ebo pitää suo-malaista opetusta loista-vana. Myös työelämään hän on saanut kosketus-ta. Särvintä lähtee metal-lialan hommista.

Ebo opiskelee insinööriksi Vaasassa.

46

uutisia

Kunnissa panostetaan työhyvinvointiin

n Työhyvinvoinnin edistäminen on Kuntatyö 2010 -tutkimuksen mukaan lisääntynyt kuntien työpaikoilla kolmen viime vuoden aikana. Kunnissa on pa-nostettu erityisesti esimiestyön kehit-tämiseen sekä henkilöstötilinpäätösten ja henkilöstöstrategioiden käyttöönot-toon.

Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalosen mukaan henkilöstö-johtamisen kehittäminen on avainase-massa myös kunta- ja palvelurakenneuu-distuksessa, kun pyritään tuloksellisiin ja toimiviin työorganisaatioihin. Työ-hyvinvoinnin edistämisen kannalta on ratkaisevaa, että henkilöstöstrategia on-nistutaan muuttamaan eläväksi käytän-nöksi.

Kunta-alalla uudistetaan parhail-laan henkilöstöjohtamista tukevia suo-situksia. Tavoitteena on kehittää parem-pia välineitä työelämän muutoksiin sekä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen to-teuttamiseen.

Kuntien talousnäkymät pysyvät harmaina

n Kansantalouden suotuisan kehityk-sen ei uskota tuovan tänäkään vuonna merkittävää helpotusta kuntien vuosia jatkuneeseen talousahdinkoon. Viiden prosentin luokkaasoleva menojen kasvu haukkaa valtaosan verotulojen ja valtion-osuuksien lisäyksestä, joten investointien rahoittamiseen joudutaan viime vuosien tapaan käyttämään paljon velkarahaa. Kuntayhtymät uskovat selviävänsä jäl-leen peruskuntia paremmin. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen keräämistä kunti-en ja kuntayhtymien talousarvioista vuo-delle 2007.

Vaikka taloustilanteen selvään kirkas-tumiseen ei kunnissa ja kuntayhtymissä uskota, ovat näkymät kuitenkin jonkin verran valoisammat kuin vuosi sitten. Kuntien ja kuntien liikelaitosten yhteen-lasketun vuosikatteen odotetaan nouse-van 1,4 miljardiin euroon, mikä tarkoittaa

Kunnille velvollisuus ympä-ristöterveydenhuollostan Kuntien tulee osana kunta- ja palve-lurakenneuudistusta antaa valtioneuvos-tolle elokuun loppuun mennessä selvitys muun muassa siitä, miten ympäristö-terveydenhuolto aiotaan järjestää. Uu-sia ympäristöterveydenhuollon yksiköi-tä muodostettaessa otetaan ensisijassa huomioon perusterveydenhuollon yh-teistoiminta-alueet. Uusien ympäristö-terveydenhuollon yksiköiden tulee olla toiminnassa viimeistään vuoden 2012 loppuun mennessä.

Kansanterveyslain mukaisesti ympä-ristöterveydenhuolto voidaan myös jär-jestää erillään muusta terveydenhuollos-ta. Ympäristöterveydenhuollon yksikön vähimmäiskoko määritellään käytet-tävän henkilöresurssin mukaan, jonka tulisi olla vähintään 10–15 henkilötyö-vuotta.

Valtioneuvostolla on 1.6.2009 jäl-keen oikeus tarvittaessa päättää yksit-täisen kunnan kuulumisesta yhteistoi-minta-alueeseen, jos kunta ei itse tällaista päätöstä ole tehnyt. Valtioneuvoston pää-tösoikeus edellyttää lainmuutosta.

Suuret seudut kasvavat, pienet taantuvat

n Helsingin seudun asema Suomen pää-keskuksena on kiistaton ja sen ero mui-hin seutukuntiin kasvaa. Tampereen ja Turun seutukunnat ovat nykytilanteessa tasavahvoja, mutta vuoteen 2040 tulta-essa Tampereen seutu on kasvanut voi-makkaammin. Myös Oulun seutu kasvaa vahvistaen asemaansa samassa luokassa Tampereen ja Turun kanssa. Tämä selvi-

noin 230 miljoonan euron kasvua viime vuoden talousarvioihin verrattuna.

Kaikkiaan 42 kuntaa arvioi vuosi-katteensa jäävän tänä vuonna miinuk-selle. Viime vuonna miinukselle jäi 84 kuntaa.

Kunnat odottavat tukea peruspalveluihin

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että valtion budjettikehyksen yhteydessä tuetaan vanhustenhuoltoa ja muita peruspalve-luita ilman uusia velvoitteita ja norme-ja kunnille.

Kuntien myönteinen talouskehitys auttaa palvelujen järjestämistä, mutta riittää vain nykyisen palvelutason ja -valikoiman ylläpitämiseen, tosin kaik-kialla ei siihenkään. Valtion tulee vastata täysimääräisesti mahdollisesta palvelujen lisäyksestä.

Kuntaliitto odottaa tukea peruspalve-lujen tuotantoon myös kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistukses-ta, jonka pitää kannustaa tehostamaan toimintaa ja rakentaa osaltaan elinvoi-maisia kuntia.

Kuntaliitto edellyttää, että valtion ensi vuoden budjetissa pidetään valti-onosuusprosentit tämän vuoden tasolla. Kuntaliitto muistuttaa myös, että val-tion ja kuntien välisen kustannusten ja-on tarkistuksessa syntyvä 252 miljoonan euron velka on maksettava kunnille vuo-den 2008 talousarviossa.

ää Vaasan yliopiston tutkimuksesta, jos-sa ennakoidaan Suomen tulevaa aluera-kennetta vuonna 2040.

Jyväskylän ja Lahden seutujen en-nustetaan kasvavan sekä vähittäiskaupan liikevaihdon että palvelutoimipaikko-jen lukumäärän osalta. Sen sijaan Po-rin, Kuopion ja Joensuun seutukunnille ennustetaan lievää laskua.

Pienempien seutukuntien aluedyna-miikassa on enemmän taantuvia kuin kasvavia seutukuntia. Selkeää kasvua en-nustetaan pääkaupunkiseudun imusta hyötyville Porvoon ja Lohjan seuduille ja näiden lisäksi esimerkiksi Hämeenlin-nan, Salon ja Seinäjoen seutukunnille.

Tarkastelun keskeisenä alueyk-sikkönä on seutukunta, joita oli 77 vuonna 2006. Seutukuntien aluevoi-makkuuksia mitattiin vähittäiskaupan liikevaihdon ja palvelusektorin toimi-paikkojen lukumäärän avulla.

47InsInöörIUU

SI

����

����

������

����

�� UUSI koulutusohjelmakaikille esimiehille!

ILMOITTAUDU SEMINAAREIHIN: http://www.talentumshop.fi/talecom/esimiehentyooikeus,puh. 020 442 4730 • faksi 020 442 4723 • kirja.seminaari@talentum.fi

Alennuksen saamiseksi muista mainita ilmoittautuessasi jäsenyytesi UIL:ssa ja jäsennumerosi. Lisätietoja: koulutuspäällikkö Eira Pohjanvaara,Talentum Media Oy, puh. 040 342 4608, eira.pohjanvaara@talentum.fi

YKSITTÄISTEN JAKSOJEN HINNAT 1 päivä: 690 € + alv 22 %

2 päivää: 995 € + alv 22 % Ensimmäinen jakso 1360 € + alv 22 %

HUOM!Kun osallistut viiteen (5) seminaariin,

maksat vain 2800 €!Lisäksi saat upeat tuote-edut (arvo noin 615 €) :

• Esimiehen käsikirja -kansion• Esimiehenkasikirja.fi käyttöoikeuden

vuoden 2007 loppuun• Fakta-lehden 6 kk:n tilauksen

• jokaiseen jaksoon liittyvän kirjan

UIL:N JÄSENILLE 250 EURON ALENNUS 31.12.2007 ASTI! Alennus on kertaluontoinen ja koskee joko yksittäistä seminaaria tai 5:n osan sarjaa.

Esimiehen työoikeus on laaja työoikeuden koulutusohjelma, joka on räätälöity erityisesti esimiesten ja henkilöstöhallinnon tarpeisiin. Ohjelma

antaa hyvän kokonaiskuvan työnantajan velvollisuuksista ja oikeuksista työsuhteen aikana sekä syventää osaamistasi tärkeissä työnantajan ja

-tekijän välisissä tilanteissa. Seminaarien puhujat ovat huolella valittuja alansa arvostettuja asiantuntijoita ja ansioituneita kouluttajia. Koulutus-

päivän lisäksi saat kätevän seminaarikohtaisen aineiston ja aiheeseen liittyvän kirjan.

Koulutusohjelman on suunnitellut huippuasiantuntijoista koostuva suunnitteluryhmä yhteistyössä Lakimiesliiton Koulutuksen

kanssa.

Osaatko hoitaatyösuhdetta?

• Käytännön työoikeutta esimiehille (1.-2.3., 12.-13.6., 2.-3.10. ja 11.-12.12.) • Rekrytointi, työsuhteen solmiminen ja työsuhteen ehdot (20.-21.3. ja 11.-12.9.)

• Työsuhteen muuttaminen (27.-28.3. ja 30.-31.10.) • Ulkomaan komennukset käytännössä (12.-13.4.)

• Yksityisyyden suoja ja henkilötietojen käsittely työelämässä (19.4.) • Työpaikan ongelmatilanteet ja työnantajan vastuu (9.-10.5.)

• Työaikaa koskevat asiat käytännössä (24.5.) • Vuosiloma ja muut vapaat (5.-6.6.)

• Henkilöstön palkitseminen (5.-6.9.) • Eläkkeet henkilöstösuunnittelussa (17.10.)

• Työsuhteen päättämistavat ja yhteistoimintalaki (14.-15.11.)

Pidä

täm

me

oike

uden

muu

toks

iin.

Tule hiomaan esimiestaitojasi! Tai sorvaamaan kokonaan uusia!

Esimiehentyöoikeus_Tekniikan_aka1 1 28.2.2007 15:38:00

48

uutisia

Neljännes kunnanjohtajista pitää kuntaliitosta todennäköisenä

n Joka neljäs kunnan- tai kaupun-ginjohtaja pitää oman kunnan kun-taliitosta todennäköisenä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhte-ydessä. Valtaosa kunnanjohtajista uskoo, että uudistus toteutetaan muodostamalla kuntien yhteistoi-minta-alue.

Uudistuksen suunnittelutyö on käynnistynyt lähes kaikissa kunnis-sa. Pisimmällä suunnittelussa ovat Etelä-Suomen kunnat sekä keskisuu-ret, 20 000–50 000 asukkaan kau-pungit. Kehittämissuunnitelmien on oltava valmiina elokuun lop-

puun mennessäSuunnitteluvaiheen haasteina

kunnanjohtajat mainitsevat mm. muutostarpeen kirkastamisen, työs-säkäyntialueisiin ja toiminnallisiin kokonaisuuksiin liittyvien ratkai-sujen aikaansaamisen ja poliittisen yhteisymmärryksen rakentamisen.

Kuntaliitto kartoitti tammi-kuussa kunnan- ja kaupunginjoh-tajien näkemyksiä kunta- ja palvelu-rakenneuudistuksen toimeenpanon suunnittelun etenemisestä. Kyselyyn vastasi 58 prosenttia kunnista.

Kuntalaista apua demokratian vahvistamiseksi

n Kuntaliiton kehitysjohtajaKaijaMajoinen kehot-taa kuntia käyttämään kuntalain tarjoamia mahdolli-suuksia kunnallisen demokratian vahvistamiseksi.

Majoisen mukaan kuntarakenteessa tapahtuvat muutokset merkitsevät muodostettavissa uusissa kunnissa valtuustojen jäsenmäärän kasvua, vaikka luottamushenkilöiden määrä kokonaisuudessaan väheneekin. – Varsin yleinen menettely on se, että ns. siirtymäkauden aikana valtuutettujen määrä on suurempi kuin kunnan asukasluku edellyttäisi. Näin luodaan edellytykset sille, että eri alueiden ääni kuuluu poliittisessa päätöksenteossa.

Vaarana suurissa valtuustoissa on Majoisen mielestä päätöksentekokyvyn menetys, ellei val-tuustoryhmien sisäisen ja ryhmien välisen yhteis-työn edellytyksiä varmisteta.

Kunta-alan laatuverkostolle tunnustus n Kunta-alan laatuverkosto sai tunnustuksen työ-markkinajärjestöiltä 15 vuotta jatkuneesta työstään tuottavuuden parantamiseksi kuntapalveluissa.

Kunta-alan valtakunnallisen laatuverkoston tavoitteena on työelämän laadun ja tuloksellisuu-den yhtäaikainen saavuttaminen kunnissa. Laatu-verkostoon kuuluu Kunnallisen työmarkkinalai-toksen ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen lisäksi toimijoina kuntien ja kuntayhtymien edustajia se-kä työelämän tutkijoita ja kehittäjiä. Kehittämis-hankkeiden rahoittajina ovat olleet Työelämän kehittämisohjelmat ja Työsuojelurahasto.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt palkitsivat tuottavuusyhteistyötä käsitelleessä seminaarissaan viisi organisaatiota ja hanketta tuottavuuden ja työelämän laadun onnistuneesta kehittämisestä.

Kuntien elinkeinopolitiikka laajenee

n Kuntia kannustetaan entistä laaja-alaisempaan elinkeinopolitiikkaan, koska käynnissä olevat kuntien palvelutuotannon ja hallinnon rakentei-den uudistaminen ei yksinään riitä kunnan kil-pailukyvyn turvaamiseen.

Kuntaliiton uudet elinkeinopolitiikan linjauk-set korostavat poikkihallinnollisten toimien vai-kutusta yritysten toimintaedellytyksiin. Toisaalta kannattava yritystoiminta nähdään kunnan talou-den ja elinvoimaisuuden avaintekijänä.

Kuntaliitto pitää kunnan elinkeinopolitiikan lähtökohtana toiminnallisin perustein määritellyn alue- tai paikallistalouden kehittämistä.

49InsInöörIUU

SI

n Helsingin insinöörit Hi

Sääntömääräinen VUOSIKOKOUS torstaina 26. 4. alkaen klo 18 yhdistyk-sen toimistolla, Tietäjäntie 4, Pohjois-Tapiola, Espoo.

Esityslista ja muut kokousasiakirjat jaetaan kokouksen alussa. Ne voidaan noutaa myös 23.–26.4. klo 9–16 yhdis-tyksen toimistolta.

Kokoukselle tarkoitetut aloitteet on oltava yhdistyksen toimistolla viimeis-tään 5.4.2007.

LuottamusmiestapaaminenHI:n työmarkkinajaos järjestää YTN:läi-sille luottamusmiehille tapaamisen kes-kustelun ja hohtokeilauksen merkeissä tiistaina 27.3. klo 17:15 alkaen Ruusulan keilahallilla, Ruusulankatu 3–5, 00260 Helsinki

Ilmoittautumiset HI:n toimistolle toimisto@helins.fi puh. 09–477 45 40 maanantaihin 19.3. mennessä, paikkoja on rajoitetusti.

Lisätietoja: Risto Huoso 040 543 9226, risto.huoso@yle.fi

Olli Pulkkinen 0400 663 820, olli.pulkkinen@uil.fi

Ajankäytönhallinta-kurssi16.4.ja23.4.Onko kiire? Haluaisitko saada enemmän aikaan vähemmällä kiireellä? Kurssi on tarkoitettu kaikille jotka haluavat saada ajankäyttönsä hallintaan.

Kurssi alkaa klo 17.30 ja päättyy 21.30 molempina iltoina. Kahvitarjoi-lu klo 17.15.

Kouluttaja on psykologi Juhani Jääs-keläinen

Koulutuspaikka on Helsingin Insi-nöörien toimisto, Tietäjäntie 4, Pohjois-Tapiola, Espoo.

Hinta: 25 euroa. Aiheeseen liittyvän Juhani Jääskeläisen kirjoittaman kirja Aikaa enemmän – kiirettä vähemmän voi hankkia kurssin yhteydessä. Hin-ta on 15,70 euroa. Kirjan voi tilata il-moittautumisen yhteydessä tai kurssin-aikana.

Sitovat ilmoittautumiset 10.4. men-nessä. Mukaan mahtuu 20 henkeä. toi-misto@helins.fi tai (09) 477 4540

mennen tullen

n KUntien sÄHKöteKniKOt Kst rY

VUOSIKOKOUSJASEMINAARI200722.–23.9. klo 10.30 alkaen Hämeenlinna SiisLinnaanJäsen, voit vaikuttaa Menun syntyyn.Voutimestarina pekka.luumi@vantaanenergia.fiterveisinKST ry hallitus

Insinööriklubi19.4.Älykäs organisaatio; miten rakentaa te-hokas, uudistuva ja hyvinvoiva työyh-teisö?

Luennoitsijana FT Pentti Sydän-maanlakka. Illan musiikista vastaa Cuacua’s Band. Tekniskan Salit, Eeri-kinkatu 2, 6. kerros.

HI:llä on runsaasti tapahtumia kevään 2007 aikana. Lisätietoa löytyy www.he-lins.fi/tapahtumat

50

järjestöasiaa

KESKUSTOIMISTORatavartijankatu 2, 8. krs, 00520 HELSINKIpuhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fisähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

TOIMINNAN JOHTOpuheenjohtaja Matti Viljanen 0201 801 8101. varapuheenjohtaja Keijo Houhala 0201 801 607varapuheenjohtaja Timo Ansio 040 779 9800varapuheenjohtaja Vesa Haakana 0400 707 878 varapuheenjohtaja Seppo Mäkiranta 040 553 2899varapuheenjohtaja Riitta-Liisa Niemi 040 587 6281varapuheenjohtaja Ari Rautakorpi 040 552 3737johdon assistentti Eeva Kylä-Paavola0201 801 811hallinnon assistentti Satu Muukkonen 0201 801 608

HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖhallintojohtaja Titu Järvenranta 0201 801 812taloussihteeri Eeva Heikkinen 0201 801 664budjettipäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860talousasiainhoitaja Anneli Lohva 0201 801 866pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen 0201 801 867talousassistentti Marja Riihimäki 0201 801 865

TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖneuvottelujohtaja Aleksei Solovjew 0201 801 840assistentti Anne Herne 0201 801 841koulutus- ja kehityspäällikkö Kyösti Käki 0201 801 803Yksityisen sektorin asiamiehet Matti Koskinen 0201 801 846Pertti Porokari 0201 801 847Juha Simell 0201 801 848Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä 0201 801 843assistentti Riitta Roisko 0201 801 842

LAKIASIAINYKSIKKÖtyöelämän oikeudelliset palvelut0201 801 858lakimiehet@insinooriliitto.fitoimialajohtaja Jari Järvi 0201 801 851assistentti Paula Tapani 0201 801 805johtava työsuhdelakimies Ari Kiirastyösuhdelakimiehet Anssi Heiliö, Kati Hallikainen, Esa Schöntyösuhdeasiamies Mika Varjonen

VIESTINTÄYKSIKKÖviestintäjohtaja Suvi Veramo 0201 801 815viestintäassistentti Sari Lehtonen 0201 801 897tiedottaja Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826

KOULUTUS- JA TEOLLISUUSPOLIITTINENYKSIKKÖyksikönjohtaja Hannu Saarikangas 0201 801 820assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823koulutus- ja teollisuuspoliittinen asiamiesHeidi Husari 0201 801 839urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen0201 801 821asiamies Björn Wiemers 0201 801 836Tutkimustoiminta ja palkkaneuvontatutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner 0201 801 828tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori 0201 801 829

JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖyksikönjohtaja Ari Impivaara 0201 801 822assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823järjestökoordinaattori Kari Tirronen 0201 801 838asiamies Erik Sartorisio 0201 801 824

Jäsentietopalvelu 0201 801 877jasenrekisteri@uil.fi

jäsenpalveluesimies Jenni Vanhanen0201 801 862jäsensihteerit Ritva Kinnunen,Tarja Mörsky, Tuula Oksanen, Emmi Porvari, Anna-Maija Posti, Susanna Saarila (äitiyslomalla) ja Tarja Salmi (hoitovapaalla)työnantajaperintä 0201 801 833kuntasektorin työnantajaperintä 0201 801 869

Opiskelija-asiatsähköposti: opiskelijarekisteri@iol.fivs. opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja)Pekka Hongell 0201 801 830projektiasiamies Marjo Nykänen 0201 801 832assistentti Pia Haveneth 0201 801 834assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831kenttäasiamiehet Anu Kaasalainen, Antti Riipinen

PALVELUT-YKSIKKÖpalvelujohtaja Soilikki Naukkarinen 0201 801 814assistentti Heli Heino 0201 801 813tietohallintovastaava Kari Malinen 0201 801 825järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu 0201 801 816järjestelmäasiantuntija Harri Lahtinen 0201 801 806toimistoemäntä Seija Welling 0201 801 868postitus-/kopiointivastaava Maria Varvikko0201 801 872

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAINsähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

Uusimaa ja Varsinais-Suomialueasiamies Olli Pulkkinen puh. 0201 801 835alueasiamies Tomas Wass 0201 801 804Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

Länsi-Suomi alueasiamies Timo RuokoPorin toimisto: Isolinnankatu 24 A, 5. krs,28100 Poripuhelin 0201 801 856

Pirkanmaa ja Kanta-Häme alueasiamies Tapio SoltinOtavalankatu 9 A, 33100 Tamperepuhelin 0201 801 855

Keski-Suomi ja Päijät-Hämealueasiamies Vesa NiemiSuvantokatu 4, 33100 Tampere0201 801 776

Kaakkois-Suomi ja Etelä-Savo alueasiamies Eero SeppäläVuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkelipuhelin 0201 801 857

Itä-Suomialueasiamies Tuomo HiltunenHuvilakatu 26 B 24, 80200 JOENSUU0201 801 775

Pohjois-Suomi alueasiamies Harri HaapasaloHallituskatu 11 A 15, 90100 Oulupuhelin 0201 801 859 GSM 0400 585 052alueasiamies Mikko SormunenHallituskatu 30 B 3, 90100 Oulu0201 801 778

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT

HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RYTietäjäntie 4, 02130 ESPOOpuh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442järjestösihteeri Jaana Kälviäinen050 403 2363, jaana.kalviainen@helins.fiwww.helins.fi

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RYEteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäkisähköposti: toimisto@hyri.netwww.hyri.net

HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RYPuusepänkatu 5, 2. krs, 13111 Hämeenlinnasähköposti: ham.inssi@mail.htk.fiwww.uil.fi /hml

KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RYPl 454, 40101 JyväskyläKivääritehtaankatu 8, 4. krs.www.uil.fi /ksi

KUNTIEN TEKNISET KTK RYPasilankatu 2, 00240 Helsinkipuhelin (09) 7206 320www.kuntientekniset.fi

LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RYRautatienkatu 19 A, 15100 Lahtipuhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393sähköposti: lsi@lsi.fiwww.lsi.fi

LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRITMeripuistokatu 16, 5. krs94100 Kemi

MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ryOlympiakatu 16 B 3865100 Vaasa

MIKKELIN INSINÖÖRIT RYVuorikatu 11 A 5, 50100 MIKKELIfaksi (015) 361 832

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RYIsolinnankatu 24, 28100 Poripuhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313sähköposti: sati@satakunnaninsinoorit.fi

SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RYPl 129, 24101 SALOsai.ry@salo.salonseutu.fi

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RYOtavalankatu 9 A, 33100 Tamperepuhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444toimistosihteeri Ritva Piipporitva.piippo@ tampereeninsinoorit.fijärjestösihteeri Jyrki KoskinenGSM 0400 338 024jyrki.koskinen@ tampereeninsinoorit.fitoimisto@tampereeninsinoorit.fiwww.tampereeninsinoorit.fi

TURUN ALUEEN INSINÖÖRIT RYAurakatu 20 A, 20100 Turkuyhdistysasiat Jukka Vaurio, tai@tai.fijukka.vaurio@uusikaupunki.fiGSM 044 041 2015www.tai.fi

n Insinööriliiton ja Kuntien Teknis-ten kalentereissa on tärkeää työmark-kinatietoa, johon kannattaa tutustua. Kalentereista löytyy yhteystietojen li-säksi tietoa mm. liiton palveluista, jä-seneduista sekä edunvalvonnasta.

Tämän vuoden alusta toimintan-sa aloittaneen Uuden Insinööriliiton henkilöstön ja hallituksen jäsenten

yhteystiedot voi tulostaa kalenterin väliin pdf-tiedostosta ,joka löytyy jä-sensivujen kautta osoitteesta www.uil.fi ->Jäsenedut ja -palvelut -> Muut jäsenedut -> Insinöörikalenteri. Tu-losta pdf-sivukoon mukaan

Vuoden 2008 kalenteri on Uuden Insinööriliiton kalenteri, jonka liiton jäsenet saavat lokakuun lopulla.

Hyödynnä liiton kalenterissa olevaa ay-tietoaPäivitä jäsentietosi!

Kun olet muuttanut, vaihtanut nimeä tai työpaikkaa, puhelinnumeroa tai sähkö-postiosoitetta, muista päivittää jäsentie-tosi Uuden Insinööriliiton jäsen sivuilla, jonne pääset osoitteesta www.uil.fi. Klikkaa jäsensivujen ylälaidasta kohtaa ”Omat tiedot”!

51InsInöörIUU

SI

jäsenedut

Kuukauden tuote

n Kevään koittaessa kodit ja pi-hat kaipaavat usein pientä re-monttia. UIL-Shop on ajassa mukana ja tarjoaa kuukauden tuotteena RULLAMITTA-VA-TUPASSI -pakkauk sen.

Pakkauksessa on 5 metrin rulla-mitta, jonka uumenista löytyy las-kin ja pieni muistilehtiö. Mitan päässä on valo. Setissä on myös va-tupassi, jonka toisessa päässä ole-valla kynällä voi merkitä tärkeät mitat muistiin.

Tuotepakkaus myydään hin-taan 20 euroa + postikulut.

Kehitämme IL-shopia UIL-shopiksi v. 2007. Tällä hetkellä UIL-Shopissa myydään ammatti-kunnan tunnuksella varustettuja laadukkaita solmioita, huiveja, ko-ruja, lompakoita ja muita tuotteita. Tunnetuin UIL-Shopin tuotteis-ta on Insinöörilakki, joka on insi-nöörin ja insinööriopiskelijan pää-tunnus.

Tuotevalikoiman ja tilauslo-makkeen löydät verkkosivuiltam-me www.uil.fi

Tuotteita voi hankkia myös suoraan toimistoltamme, Rata-vartijankatu 2 A 8 krs, Helsinki. Toimisto on avoinna ma–pe klo 9–16 ja maksuvälineeksi käy vain käteinen.

n Ota työelämän ongelmatilanteissa yhteyttä Uuden insinööriliiton vir-ka- ja työsuhdeneuvontaan. Ongel-mat pyritään ratkaisemaan ensisijai-sesti neuvottelemalla.

Mikäli neuvotteluissa ei saavuteta haluttua tavoitetta, on tukenasi tietyin ehdoin UILn ammatillinen oikeus-turvavakuutus. Se korvaa jäljempänä selostetun mukaisesti jäsenen työsuh-teesta johtuvissa riita- ja rikosasioissa oikeudenkäyntikulut ja asianajopalk-kiot. Ammatillinen vastuuvakuutus antaa puolestaan turvan vahingon-korvausvelvollisuuden osalta.

Vakuutettuja ovat keskusliiton jä-senjärjestöjen ja niiden alajärjestöjen henkilöjäsenet toimiessaan virassaan, toimessaan tai ammatissaan. Vakuu-tettuina ovat myös itsenäisinä yrit-täjinä toimivat Liiton jäsenet, jotka pää- tai sivutoimisesti yksin ilman alaisia suorittavat toimeksiantoja.

Oikeusturvavakuutus

Oikeusturvavakuutuksen tarkoitus on oikeudellisten etujen turvaamisek-si korvata henkilöjäsenen tarpeellisia ja kohtuullisia asianajo- ja oikeuden-käyntikuluja hänen toimiessaan viras-saan, toimessaan tai ammatissaan.

Vastuuvakuutus

Vastuuvakuutus kattaa sellaisen mahdollisen korvausvastuun, johon henkilöjäsen toimiessaan virassaan, toimessaan tai ammatissaan, voimas-saolevan lain mukaan voi joutua ulko-puoliselle aiheutetusta vahingosta.

Vakuutusmäärät ja omavastuut

OikeusturvavakuutusVakuutusmäärä on 17 000 euroa va-hinkotapahtumaa kohti keskusliiton

suosittaman lakimiehen hoitamassa vakuutustapahtumassa. Vakuutetun omavastuu 15 % kustannuksista, kuitenkin vähintään 150 euroa.

Vakuutusmäärä 10 000 euroa va-hinkotapahtumaa kohti muun kuin keskusliiton suosittaman lakimiehen hoitamassa vakuutustapahtumassa. Vakuutetun omavastuu 30 % kus-tannuksista, kuitenkin vähintään 300 euroa.

Vastuuvakuutus

Vakuutusmäärä on henkilö- ja esine-vahingoissa 100 000 euroa vahinko-tapahtumaa kohti. Vakuutetun omavastuu jokaisessa vahinkotapah-tumassa on 100 euroa.

Vakuutusten voimassaolo ja käyttö

Vakuutukset ovat voimassa Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.

Vakuutuksen käyttämisen edel-lytyksenä on keskusliiton kirjallinen suostumus.

Yhteyttä voi ottaa UIL:ssa virka- ja työsuhdeneuvonnan palvelunume-roon 0201 801 858 taisähköposti: lakimiehet@uil.fi

Jäsenetuna ammatillinen oikeusturva- ja vastuuvakuutus

Jäsenetuvakuutus-esite tilattavissa

Esitteen sisältö:Oikeusturva- ja vastuuvakuutus•Vapaa-ajan tapaturmavakuutus•Vapaa-ajan matkavakuutus•Järjestövakuutus •sekä jäsenedut itse maksamis-ta vakuutuksistaIF•Pohjola•

Tilaukset sähköpostitse osoitteeseen postitus@uil.fi

Kevään remonttitöihin mittavälineitä!