1/2007

Pääluottamusmies Pekka Liimatainen:

Luottamusmiehet ovat henkilöstön

edun valvojia

2

Kannen kuva Esa Kulmala

Kuntateknisten edunvalvontatyö jatkuu KTK:n keskusjärjestövaih­doksen ja entisen Insinöörilii­ton kuntateknisten mukaantulon seurauksena entistä tiiviimpänä, sanoo KTN:n neuvottelujohtaja Jukka Kauppala.

12YTN:n taustaryhmän tehtävä on tukea alan neuvottelijoiden toi­mintaa, tietää YTN:n teknologiate­ollisuuden taustaryhmän puheen­johtaja Jaakko Savola.

sisältö

16

Pääkirjoitus ............................................5Uusi liitto, uusi lehti•

Uutisia ..................................................6

Kolumni.................................................8Liittorakenteet vastaamaan nykypäivää•

Puheenjohtajan palsta .............................9Edessä vaativa vuosi•

Järjestötoiminnasta: ..............................10Aluetoimikunnissa ajetaan kaikkien •akavalaisten asiaaYTN:n taustaryhmällä tärkeä rooli•JUKO valvoo julkisalan koulutettujen etuja•Kuntateknisten edunvalvonta tehostui•

Totta ja tutkittua ...................................20IPE-järjestelmästä•Työvoiman niukkuuden aika alkanut•

Maailmalta ...........................................22Työntekijöiden oikeuksiin vaaditaan •parannuksiaEU-tirkistyksiä•

Osaaminen ...........................................24KI:n Vantola: Momenttien tyhjentämisestä •kustannussuunnitteluunMarja-Liisa Manka: Oppiminen ei katso •ikääKirsimarja Blomqvist: Luottamus lisää •onnistumisen mahdollisuuksiaJäsenetuna jäsenvakuutukset Pohjolassa•Jäsenetulehdet•

Edunvalvontaa ......................................34Kunnallinen yt-laki eduskunnassa•UIL:n neuvottelujärjestöt•UIL:n alueasiamiesorganisaatio•Perlos lopettaa Suomessa•

Tekniikkaa............................................40Near Field Communication•

Oikeutta...............................................42Työmatkakustannusten korvaaminen •työntekijälleOsasairauspäiväraha•

Opiskelija-asiaa ....................................44

Mennen tullen ......................................46

Järjestöyhteydet ....................................50

Jäsenetuja ...........................................51

3InsInöörI

25.1. numero 1/2007

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja mui-den tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet IF rf

Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 HelsinkiPuhelin, vaihde 0201 801 801Faksi 0201 801 880www.insinooriliitto.fi

Päätoimittaja Suvi Veramo 0201 801 815

Toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826

ToimittajaPäivi-Maria Isokääntä 0201 801 827

TaittoKaaripiste Oy

Ilmestymispäivät200722.2., 22.3., 26.4., 7.6., 23.8., 20.9., 18.10., 22.11., 20.12.

Tarkastettulevikki60 985 kpl (12.1.2006)

Osoitteenmuutoksetpuh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864

Painopaikka Acta Print Oy

Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat

Aukeama mv 3 000 € /2-väri 3 600 € /4-väri 4 300 €Sivu mv 1 700 € /2-väri 2 100 € /4-väri 2 500 €1/2sivumv 1 200 € /2-väri 1 1500 € /4-väri 1 800 €1/4sivumv 800 € /2-väri 1100 € /4-väri 1 300 € Tilaushinta 45 €/vuosikerta

IlmoituksetjatilauksetSari Lehtonen 0201 801 897

ISSN 1457-3636

28

Anu Kaasalainen ja Ant­ti Riipinen ovat Insinööri­opiskelijaliiton uudet kenttä asiamiehet.44

Luottamus edistää or­ganisaation sisäistä ja ulkoista yhteistyötä, Kirsimarja Blomqvist sanoo.

Hämeessä asumisen eurosi on yli kaksinkertainen.

5InsInöörI

pääkirjoitus

Insinööriliitto ja Kuntien Tekniset yhdentyivät viime vuonna. Syntyi 72 000 jäsenen Uusi Insinööriliitto, jonka toimintatapoja ja käytäntöjä hiotaan timanttiseen terään kuluvan vuoden aikana. Uusi Insinööri-

liitto on valmiina rakentamaan jäsenkunnalleen helpompaa huomista.Tämän vuoden alusta molempien liittojen lehdet yhdistettiin ja nel-

jästi vuodessa ilmestynyt Kuntien Tekniset -lehti lakkautettiin. Sen ja In-sinööri-lehden tilalle tuli kädessäsi oleva Uusi Insinööri -lehti, jonka pai-nosmäärä on nyt 75 000 kappaletta. Insinööri-lehteen verrattuna tässä on kahdeksan sivua enemmän. Olemme lisänneet pääteemaan kaksi sivua, samoin edunvalvonta- ja osaaminen -osioihin. Mennen tullen -palsta se-kä uutiset ovat saaneet kumpikin yhden lisäsivun. Uudessa Insinöörissä käsitellään siis entistä enemmän kuntapuolen asioita.

Edunvalvonta, ongelmat ja jäseniä koskettavat asiat ovat lähes tulkoon samoja, on sitten kyse yksityisestä tai julkisesta sektorista. Ei siis voida sel-keästi eritellä, mikä aihe kiinnostaa kuntapuolen väkeä ja mikä yksityisen puolen väkeä. Uuden Insinöörin lukijoita yhdistävä tekijä on se, että he ovat tekniikan taitajia tai sellaisiksi opiskelevia.

Uuden Insinöörin toimitus toivoo, että uudet lukijat viihtyvät tämän lehden parissa ja kokevat sen omakseen. Ja jotta me onnistuisimme teke-mään lukijoidemme näköistä ja oloista lehteä, me toivomme teiltä jatku-vaa palautetta. Me toivomme teiltä myös vinkkejä siitä, minkälaisia juttu-ja te tästä lehdestä haluatte lukea. Me toivomme teiltä suoranaisia juttui-deoitakin: vinkkejä sopivista haastateltavista tai mielenkiintoisista aiheis-ta. Odotamme esimerkkejä hyvistä työpaikoista, hyvistä toimintatavoista, hyvistä työyhteisöistä, hyvistä työkavereista ja hyvistä työnantajista. Toki päinvastaisetkin esimerkit ovat tervetulleita.

Tehdään yhdessä tästä lehdestä insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten ykköslehti!

Uusi liitto, uusi lehti

tammikuu 2007

Suvi Veramo

suvi.veramo@uil.fi

Hämeessä asumisen eurosi on yli kaksinkertainen.

Palkkaa insinööriopiskelija!Insinööriopiskelijat hakevat parhaillaan kuumeisesti it-selleen kesätyöpaikkoja. Tämän lehden takakannessa on ilmoitus, jossa UIL ja IOL peräänkuuluttavat kesä-työpaikkoja. Muistuta siis työnantajaasi siitä, että teille-kin palkataan ensi kesänä insinööriopiskelija kesätöihin. Muistuta häntä myös siitä, miten tärkeää on palkata in-sinööriopiskelija tekemään opinnäytetyötä. Ilman tehtyä opinnäytetyötä tähän maahan ei nimittäin valmistu in-sinöörejä! Suosittele käyntiä sivuilla www.kesakissa.fi

6

uutisia

AKAVA jakoi stipendejä opiskelijoillen AKAVAn opiskelijastipendit jaettiin torstaina kahdelletoista opiskelijalle. Viiden-sadan euron suuruiset stipendit myönnettiin ansiokkaasta toiminnasta AKAVAn opiskelijavaltuuskunnassa ja akavalaisissa liitoissa. Uudesta Insinööriliitosta stipen-din saivat AnuKaasalainen ja HeidiKeltanen.

Isäkuukausi nykyistä joustavammaksi

n Tämän vuoden alusta voimaan tullees-sa perhevapaapaketissa korotetaan sekä äitiysrahaa että vanhempainrahaa ja isä-kuukauden pitäminen muuttuu nykyistä joustavammaksi.

Vanhemmat voivat jatkossa ajoittaa isäkuukauden nykyistä joustavammin oman elämäntilanteensa mukaan. Isä-kuukausi tulee kuitenkin käyttää vii-meistään ennen kuin lapsi on noin 14 kuukauden ikäinen. Isäkuukauden jous-tava käyttäminen edellyttää, että lasta on hoidettu välissä kotona.

Äitiysrahaa korotetaan sen 56 en-simmäisen arkipäivän ajalta eli reilulta yhdeksältä viikolta. Päiväraha nousee 70 prosentista 90 prosenttiin perustee-na olevasta työtulosta. Tätä kertymää noudatetaan noin 45 000 euron (vuoden 2007 tasossa) tulorajaan asti, jonka jäl-keen kertymä on 32,5 prosenttia.

Vanhempainraha nousee 70 prosen-tista 75 prosenttiin työtuloista 30 ensim-mäisen arkipäivän ajalta eli noin viidel-tä viikolta. Tätä kertymää noudatetaan noin 45 000 euron vuosituloon saakka, jonka jälkeen kertymä on 32,5 prosent-tia. Myös isäkuukaudelta maksettava isyysraha voi olla korotettu.

Jos molemmat vanhemmat käyttävät vanhempainvapaata ja hakevat vanhem-painrahaa, saavat kumpikin korotetun päivärahan enintään 30 ensimmäiseltä arkipäivältä. Vanhemmilla on jo nykyi-sin oikeus keskenään sopia siitä, kum-pi vanhemmista käyttää vanhempainva-

paan, ja vanhempainvapaa voidaan jakaa vanhempien kesken.

Päivärahan korottaminen parantaa lisäksi korvausta, jota maksetaan työn-antajalle äitiysvapaan palkan korvauk-seksi. Myös työnantajien maksamat vuo-silomapalkat korvataan jatkossa nykyis-tä paremmin.

Uudistus pähkinänkuoressa

Äitiysrahan määrä nousi 56 ensim-•mäiseltä maksupäivältä. Äidille maksettava vanhempainraha •ja isälle maksettava vanhempainraha ja isyysraha isäkuukauden ajalta nou-si 30 ensimmäiseltä maksupäivältä, eli yhteensä enintään 60 päivältä. Työnantajan palkkakustannukset ale-•nivat palkallisen äitiysvapaan ajalta. Työnantajan palkkakustannukset •alenivat myös äitiysvapaan ja van-hempainvapaan ajalta kertyneen vuosiloman ajalta. Vanhemmat voivat sopia isäkuukau-•den ajoittamisesta aikaisempaa jous-tavammin. Isäkuukausi on käytettävä ennen •kuin on kulunut 180 päivää äitiys-rahaa seuranneen vanhempainrahan viimeisestä maksupäivästä. Ottovanhemmille maksettavaa van-•hempainrahakautta pidennettiin 200 päivään. Rekisteröidyssä parisuhteessa olevat •vanhemmat voivat sopia keskenään vanhempainrahakauden jakamisesta.

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö

Yksityisalojen työeläkevakuuttaminen yksinkertaistuu n Yksityisalojen palkansaajien merkit-tävimmät työeläkelait yhdistyivät tä-män vuoden alusta työntekijän eläke-laiksi TyEL:ksi. Alakohtaisten TEL:n, LEL:n ja TaEL:n soveltaminen lakka-si vuodenvaihteessa. Vain merimiesten eläkelaki (MEL) jää muutoksen jälkeen voimaan.

Käytännössä työeläketurvan hoi-to helpottuu ja selkeytyy. Työeläkettä karttuu 1.1.2007 alkaen, jos maksettu palkka ylittää 46,08 euroa kuukaudes-sa. Aikaisemmin säännöksissä oli erilai-sia yleensä suurempia rajamääriä, vaik-ka pienemmistäkin palkoista maksettiin eläkemaksuja.

Uusi TyEL-eläkelaki vaikuttaa va-kuuttamiseen. Yritykset ja työntekijöi-tä palkkaavat kotitaloudet hoitavat tä-män vuoden alusta kaikkien työnteki-jöidensä eläkevakuutuksen TyEL:n mu-kaan riippumatta alasta tai työsuhteen pituudesta. Työnantaja valitsee eläke-laitoksen.

TyEL erottelee sopimustyönantajat ja tilapäiset työnantajat. Sopimustyönan-tajien keskimääräinen TyEL-maksu on 21,6 prosenttia. Toteutuvaan maksuun vaikuttavat maksettu kokonaispalkka-summa ja yrityksen työntekijöille myön-netyt työkyvyttömyys- ja työttömyys-eläkkeet. Sopimustyönantaja voi saada myös asiakashyvityksiä.

Työntekijäin maksuosuus on työnan-tajatyypistä huolimatta aina sama. Al-le 53-vuotiaat maksavat palkastaan 4,3 prosenttia eläkemaksua ja yli 52-vuoti-aat 5,4 prosenttia. Ikävälillä 53 – 62 elä-kekarttuma nousee 1,5 prosentin vuosit-taisesta tasosta 1,9 prosenttiin. 63 vuotta täyttäneellä työssään jatkavalla on mah-dollisuus mainittuun 4,5 prosentin kan-nustinkarttumaan.

www.uil.fi

7InsInöörI

Ansiotulojen verotus kevenee tänä vuonna

Verotettava ansiotulo, euroa

Vero alarajan kohdalla,euroa

Vero alarajan ylittävästä tulon osasta,%

12 400 - 20 400 8 9

20 400 - 33 400 728 19,5

33 400 - 60 800 3 263 24

60 800 - 9 839 32

n Työeläkkeiden perusteena olevia an-saintatietoja ylläpidetään nyt yhdessä tie-tojärjestelmässä. Tämän vuoden alusta käyttöön otettua uutta rekisteriä kutsu-taan ansaintajärjestelmäksi. Sitä ylläpi-tää eläkelaitosten ja Eläketurvakeskuk-sen (ETK) omistama Arek Oy.

Eläketurvakeskus painottaa, että ti-

etojärjestelmien uudistuminen ei vaiku-ta mitenkään eläke-etuihin. Tiedot ovat tallessa ja eläkkeen hakemiseen liittyvät palvelut ovat normaalisti käytettävissä. Kaikki ansiotyöluettelotiedot ovat saavis-sa myös sähköisesti sekä eläkelaitosten Internetsivuilta että ETK:n ylläpitämällä Työeläke.fi -nettisivustolta.

Insinöörisäätiön stipenditn Insinöörisäätiön hallitus myönsi koko-uksessaan 12. joulukuuta 800 euron sti-pendit vuodelle 2006.

Stipendihakemuksia tuli tänä vuon-na kaikkiaan 20 kappaletta ja stipendit myönnettiin seuraaville henkilöille: Juk-kaHietala, JukkaHuppunen, Petra-MariaKallio, TiinaLamminpää, SeijaLyytinen, AnttiMäättä, PauliinaHa-kala jaAnttiPeltonen.

Säätiön hallitus kiittää kaikkia hake-muksen lähettäneitä aktiivisuudesta.

Laki tilaajan vastuusta astui voimaan

n Laki tilaajan vastuusta astui voimaan tämän vuoden alusta. Laki edistää yri-tysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista. Lisäksi se velvoittaa yritykset varmistamaan, et-tä niiden kanssa vuokratyötä ja alihan-kintasopimuksia tekevät yritykset täyt-tävät omalta osaltaan lakisääteiset vel-voitteensa.

Lain mukaan tilaaja on velvolli-nen selvittämään, onko yritys merkit-ty ennakkoperintä- ja työnantajarekis-tereihin sekä arvonlisävelvollisten re-kisteriin. Selvitysvelvollisuuteen kuu-luu myös kaupparekisteriote, todistus verojen maksamisesta, verovelkatodistus tai selvitys siitä, että verovelkaa koske-va maksusuunnitelma on tehty. Lisäksi velvollisuus kattaa todistukset eläkeva-kuutusten ottamisesta ja eläkevakuutus-maksujen suorittamisesta tai selvityk-sen siitä, että erääntyneitä eläkemaksu-ja koskeva maksusopimus on tehty. Se kattaa myös selvityksen työhön sovellet-tavasta työehtosopimuksesta tai keskei-sistä työehdoista. Tiedot on hankittava myös ulkomaisista yrityksistä. Laki kos-kee Suomessa tehtävää työtä.

Lakia sovelletaan, jos vuokrattujen työntekijöiden työskentely kestää yh-teensä yli 10 työpäivää tai jos alihan-kintasopimuksen vastikkeen arvo ylittää 7 500 euroa ilman arvonlisäveroa.

n Valtiovarainministeriön asettama työryhmä esittää komennusmiesten jäl-kiveroihin huojennusta ja verokohte-luun lievennyksiä. Työryhmän ehdo-tuksen mukaan muun muassa kaik-ki jälkiverot on huojennettava niiltä komennusmiehiltä, joiden työnantaja on jälkiverotuksen osalta saanut luot-tamuksen suojaa. Jälkiveroihin liitty-vät korot ja veronkorotukset on huo-jennettava kaikilta komennusmiehiltä Työryhmä ehdottaa työmatkan käsit-teen laajentamista verotuksessa siten, et-tä muualla kuin oman työnantajan toi-

mipaikassa työskentelevien työntekijöi-den voitaisiin nykyistä useammin katsoa olevan tuloverolaissa tarkoitetulla työ-matkalla. Näin ollen verovapaiden mat-kakustannusten korvausten maksuoi-keus laajenisi.

Kotipaikkakunnan ulkopuolella pit-kään työskenteleville työryhmä ehdot-taa, että käyttöön otettaisiin uusi verovä-hennys, joka tietyin edellytyksin myön-nettäisiin verovelvolliselle, joka työn vuoksi joutuu asumaan kahdella paik-kakunnalla.

n Tämän vuoden tuloveroasteikkoa on lievennetty viime vuoteen verrattuna alentamalla toiseksi ylintä tuloveropro-senttia yhdellä prosenttiyksiköllä. Ylintä tuloveroprosenttia on alennettu puolella prosenttiyksiköllä. Asteikon toinen tulo-luokka poistettiin kokonaan ja asteikon

ylintä tulorajaa korotettiin 1 400 eurol-la. Asteikon tulorajoihin on tehty kah-den prosentin inflaatiotarkistus.

Asunnon ja työpaikan välisten mat-kakustannusten vähennyskelpoista enimmäismäärää on korotettu 4 700 eurosta 7 000 euroon.

Vuoden 2007 tuloveroasteikko

Lähde: Valtiovarainministeriö

Työryhmä ehdottaa huojennusta komennusmiesten jälkiveroihin

Työeläkkeiden perusteena olevat ansaintatiedot yhteen järjestelmään

8

kolumni Erkki Vuorenmaa

Teollisuuden Palkansaajien neuvottelukunnan puheenjohtajaMetallityöväen liiton puheenjohtaja

Liittorakenteet vastaamaan nykypäivää

Viime vuosien varsin nopea elinkeinorakenteen ja tuotantotapojen muutos edellyttää myös am-mattiyhdistysliikkeeltä uudelleen arviointeja

oman toimintansa järjestämisen suhteen. Kehitys on vienyt merkittävästi pohjaa nykyiseltä, pääasiassa ma-teriaalipohjaiselta järjestäytymiseltä. Myös työntekijä- ja toimihenkilötyöt ovat samankaltaistuneet.

Enää tuotetta ei tehdä loppuun yhdessä firmassa. Tuotannon verkostoitumisen, alihankinnan ja osin ul-koistamisenkin myötä yhden tuotteen tekemiseen osal-listuu eri yrityksissä usean sopimusalan työntekijöitä. Tilalle on tullut tuotantorakenteen osalta klusterimal-li, joka vaikuttaa jatkossa myös liitto- ja sopimusra-kenteisiin.

Miten vastaamme parhaiten yrityksissä ja työnanta-japolitiikassa tapahtuviin ja osittain jo tehtyihin muu-toksiin? Miten uudistamme edunvalvontaamme niin, että liittojen jäsenten edut tulevat parhaalla mahdolli-sella tavalla hoidetuksi? Näihin kysymyksiin ay-liik-keen on kyettävä vastaamaan ennakkoluulottomasti ja tavoitehakuisesti.

Työnantajajärjestö Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n muodostamisen tavoitteina ovat nykyistä suu-remmat sopimuskokonaisuudet, nykyisten työnanta-jaliittojen ja sopimusten määrän huomattava vähen-täminen. Tämä merkitsee sitä, että työnantajapuolel-la järjestäytymisrakenne tulee muuttumaan lähivuosi-na voimakkaasti. Ay-liike ei voi jäädä tätä sivusta seu-raamaan. On ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla jatkos-sa turvataan entistä paremmin sopimusjärjestelmän ja edunvalvonnan toimivuus.

Tässä murrosvaiheessa kaikkien yhteinen tehtävä on huolehtia, etteivät yksittäiset työntekijät joudu kär-simään sopimus- tai järjestökiistoista. Kaikilla ammat-tiliitoilla, niin kuin myös työnantajilla, on valtakunnal-lisesti vastuu rakennemuutoksen ennakoimisesta. Meil-lä on oltava oma, aktiivinen näkökulma liitto- ja sopi-musrakenteiden uudelleen muodostamiseen.

SAK:laisten teollisuusliittojen kesken on syntynyt selkeä tahtotila selvittää yhteistyön malleja. Kemian-liitto, Metallityöväen Liitto, Paperiliitto, Puu- ja eri-tyisalojen liitto, Sähköalojen ammattiliitto ja Viestin-täalan ammattiliitto ovat päättäneet selvittää ilman en-nakkoasenteita eri yhteistyövaihtoehtoja, mukaan lu-

kien uuden SAK:laisen teollisuusliiton perustaminen. Liitot edustavat noin 370 000 palkansaajaa ja solmivat yhteensä 50 työehtosopimusta.

Selvitystyötä ryhtyy tekemään SAK:n edunvalvon-taosaston johtaja Lauri Lyly. Selvitysmiehen tehtävänä on maaliskuun 2007 loppuun mennessä selvittää erilai-set vaihtoehdot ja niiden vaikutukset erityisesti jäsenis-tön edunvalvontaan. Näin liittojen valtuustot pääsevät käsittelemään asiaa jo kevätkokouksissaan. Valtuusto-jen päätösten pohjalta laaditaan mahdollisesti aiesopi-mus tulevista yhteisistä toimista.

Selvitettäväksi tulee, mitä yhdentymiskehitys mer-kitsee jäsenten edunvalvonnalle, liittojen toiminnal-le ja koko ay-liikkeelle. Ehdottomasti haasteellisin on uuden teollisuusliiton muodostamiseen liittyvät selvi-tykset. Muut käytännön mallit ovat yhteistyön tiivis-tämiseen perustuvia. Vaihtoehdoista huonoin on, ettei mihinkään uudistustyöhön ryhdytä.

Pohjoismaiset kokemukset puhuvat myös yhteistyön tiivistämisen puolesta. Viimeisimpänä Ruotsin ratkai-su, jossa teollisuuden ammattiliitot Paperia lukuun ot-tamatta muodostivat yhteisen uuden liiton. Myönteis-tä on myös se, että Pohjoismaiden kaikki teollisuuden työntekijöiden ja toimihenkilöiden liitot kuuluvat yh-teiseen järjestöön (Pohjoismaiden teollisuustyönteki-jät IN).

Nopeimmillaan uusi teollisuusliitto voisi aloittaa toimintansa vuonna 2010. Mikäli selvitys johtaa myön-teiseen tulokseen, liittojen käytännön toimintoja ryh-dytään yhdistämään jo ennen sitä. Selvää kuitenkin on jo nyt, että seuraavan sopimuskierroksen valmisteluissa liitot tiivistävät entisestään yhteistyötään.

Haluan korostaa, että SAK:laisten teollisuusliit-tojen yhteistyön kehittäminen ei sulje pois kaikkien teollisuuden palkansaajien ammattiliittojen yhteis-työn kehittämistä. Päinvastoin, samaan aikaan on parannettava Teollisuuden Palkansaajat -neuvotte-lukunnan (TP) toimintaa. Tarkasteluun tulee ottaa myös nykyistä järjestäytyneemmät muodot tehdä yh-teistyötä. Myös TP:n rooli seuraavalla sopimuskier-roksella tulee olemaan aikaisempaa merkittävämpi, jos yhdessä niin haluamme. TP:n hallitus on päättä-nyt kuluvan vuoden aikana pohtia, miten uudistai-simme ja kehittäisimme TP:n toimintaa.

9InsInöörI

puheenjohtajan palsta

Alkanut vuosi on monella tavalla hyvin mielenkiintoinen koko suo-malaisen yhteiskunnan kannalta. Ensimmäisenä vastaan tulevat eduskuntavaalit, jotka ovat tärkeä vaikutuskanava jokaiselle kan-

salaiselle. Siksi on tärkeää, että liittomme jäsenet käyvät äänestämässä ja myös huomioisivat liittomme kansanedustajaehdokkaina olevat jäsenet. Pidän heidän tukemistaan eduskuntavaaleissa erittäin tärkeänä. Meillä on nykyisessä eduskunnassa oman jäsenkuntamme edustajia, jotka ovat toimineet loistavasti tiedon välittäjinä ja asioiden vaikuttajina mahdolli-suuksiensa mukaan. Tämä on ollut hieno yhteistyömuoto, josta haluan lausua parhaimmat kiitokset nykyisille kansanedustajille ja toivoa kaikille ehdokkaille vahvaa yrittämistä ja menestymistä näissä vaaleissa.

Eduskuntavaalien jälkeen alkaa kiivas hallitusohjelmatyöskentely ja hallituksen koostaminen. Meille on tärkeää, että tuomme myös omat näkemyksemme esille siitä, millaisen yhteiskunnan haluaisimme eli et-tä väellämme olisi työtä Suomessa ja he viihtyisivät työssään. Väelläm-me pitää olla myös mahdollisuus onnistua ja menestyä, työskentelee se sitten millä sektorilla tahansa tai yrittäjänä.

Myös opiskelijoiden asemaan on kiinnitettävä huomiota kahdella suunnalla: Opetuksen laadulliseen puoleen, jotta sillä osaamisella on merkitystä ja kysyntää yhteiskunnassa, ja opiskelun suorittamiseen, jot-ta se on taloudellisesti mahdollista.

AKAVA-yhteisössä on hallitusohjelmaan keskeisesti nostettu kaksi pääotsaketta; sivistys ja kannustavuus. Sivistys tarkoittaa näkökulmas-tamme nimenomaan opetuksen laadullisuutta ja siihen liittyvää jat-

ko- ja täydennyskoulutusmahdollisuutta. Kannustavuus tarkoittaa lähtökohdistamme mm. palkkapolitiikkaa, veropolitiikkaa ja

sosiaalipolitiikkaa. Tällaiset seikat huolettavat jäsenkun-taamme. Ne on myös tuotava julki päättäjille, jotta on-nistuminen olisi mahdollista. Pääsääntöisesti jäsenkun-tamme työ tuo myös työtä toisille ihmisille.

Syksyllä sukellamme mahdolliseen tulopoliittiseen neuvotteluun tai liittokierrokselle. Yritämme kaikin keinoin saada kelvolliset sopimukset aikaiseksi moti-vaation, kannustavuuden ja jäsenkunnan työssä jak-samisen vahvistamiseksi. Työtä riittää ja onnistumi-nen on aina kiinni siitä, kuinka yhtenäisenä pystym-me toimimaan, kuinka päättäväisesti pidämme yh-teisistä tavoitteista kiinni ja toimimme sen mukai-

sesti. Organisatorisesti katsottuna olemme vahvempia kuin koskaan niin neuvotteluasemalta kuin taloudelli-

sesti. Tästä on hyvä ja turvallista lähteä eteenpäin, kun-han kehitämme sisäistä organisaatiotamme me-henkiseksi

ja tulostavoitteelliseksi. Positiivista alkanutta vuotta kaikille!

Edessä vaativa vuosi

tammikuu 2007

Matti Viljanen

10

Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuva: Katja Keltanen

Aluetoimikunnassa ajetaan kaikkien akavalaisten asioitaAluetoimikuntien tehtävä on yhdistää akavalaisia ja ajaa heidän etujaan maakunnissa. Aluetoimikunnan edustajat vai-kuttavat maakuntien päättävis-sä elimissä ja välittävät tietoa AKAVAn linjauksista jäsenille, toteaa Pirkanmaan aluetoimi-kunnan jäsen Heidi Keltanen.

Aluetoimikunnan tehtävissä on mahdollisuus tutustua eri aka­valaisten liittojen aktiiveihin ja jäseniin, Heidi Keltanen kertoo.

Keskusjärjestömme AKAVAAKAVA on korkeasti koulutettujen palkansaajien ja amma-tinharjoittajien keskusjärjestö, johon kuuluu 31 jäsenliittoa. AKAVA toimii jäsentensä edunvalvojana ja yhteiskunnalli-sena puolestapuhujana.

Akavalaisten liittojen jäseneksi liitytään suoritetun tut-

kinnon tai ammatin perusteella. Jäsenliittojen kautta AKA-VAan kuuluu yli 461 000 jäsentä. AKAVA on ainoa palkan-saajakeskusjärjestö, joka kasvattaa jatkuvasti jäsenmää-räänsä. UIL on AKAVAn toiseksi suurin jäsenjärjestö 71 500 jäsenellään.

11InsInöörI

Uusimaa: Arto Isomäki, Timo Mäkilä ja Martti Nykänen

Varsinais-Suomi: Martti Kaurimo, Riitta Matilainen ja Markku Virta

Satakunta: Timo Ruoko ja Markku Uusitalo

Häme: Jarkko Illikainen, Jukka Lepistö ja Pekka Patrikka

Pirkanmaa: Heidi Keltanen, Matti Ollila ja Erkki Salopino

Kaakkois-Suomi: Matti Palmqvist (vpj), Reijo Mustonen ja Hannu Suojalehto

Etelä-Savo: Kari Hämäläinen ja Juhani Oksman

Pohjois-Savo: Timo Auvinen (pj), Pekka Mustonen ja Esa Tuovinen

Pohjois-Karjala: Aarre Hummel-holm, Pirjo Korhonen, Suvi Korpela, Upo Lehikoinen ja Matti Toivanen

Keski-Suomi: Olli Backman, Pekka Makkonen ja Seppo Salminen

Pohjanmaa: Miso Grundström, Jouko Kuismin ja Aimo Laine

Pohjois-Pohjanmaa: Anu-Leena Annala (pj), Ali Heiskanen ja Jukka-Pekka Karppinen

Lappi: Tellervo Alanärä (pj) ja Sanna-Maria Iivarinen Kainuu: Reijo Järvinen ja Harri Piirainen

Etelä-Pohjanmaa: Seppo Pihlaja (pj), Antti Ahonen, Mikko Huhtala, Tapani Saarenpää, Kari Vähämaa ja Reijo Ylikojola

Uuden Insinööriliiton opiskelijajäsenet AKAVAn aluetoimikunnissa:

Uusimaa: Kalle Fagemann Häme: Antti KarppinenKeski-Suomi: Tuomas TaskilaPohjois-Pohjanmaa: Arttu MainioLappi: Marjo Kenttälä Etelä-Pohjanmaa: Juha Viitanen

AKAVAn aluetoimikunnat vaikuttavat maakunnissa

Uuden Insinööriliiton edustajat AKAVAn aluetoimikunnissa 2007–2009

n AKAVAn yhteiskunnallinen vaikutta-minen alueilla on organisoitu aluetoimi-kuntien kautta tapahtuvaksi toiminnak-si. Vaikuttamistyö keskittyy pääasiassa koulutus-, työvoima- ja työllisyyskysy-myksiin, tutkimus- ja innovaatiotoimin-taan sekä työelämän kehittämiseen.

AKAVAn aluetoiminnasta vastaavat 14 aluetoimikuntaa, joiden toimialu-eet noudattelevat pääsääntöisesti työ-voima- ja elinkeino (TE)-keskusten alu-eita. Aluetoimikunnat koostuvat noin 25:stä luottamustoimisesta jäsenestä, jotka edustavat AKAVAn jäsenliittoja. Opiskelijoiden näkökulman aluevaikut-tamiseen tuovat toimikunnan 1–2 opis-

kelijaedustajaa.Aluetoimikuntien edustajia vai-

kuttaa muun muassa maakuntaliitto-jen yhteistyöryhmissä, TE-keskusten ja aluetyöterveyslaitosten neuvottelu-kunnissa, työsuojelupiirien työsuojelu-lautakunnissa, työvoimatoimikunnis-sa sekä lukuisissa muissa alueellisis-sa yhteistyö- ja päätöksentekoelimissä. Yhteiskunnallisten vaikuttamistehtä-viensä lisäksi aluetoimikunnat järjestä-vät myös oman alueensa akavalaisia yh-teen kokoavia kulttuuri- ja virkistysti-laisuuksia.

Lähde: AKAVA

HeidiKeltasta pyydettiin Pirkan-maan aluetoimikuntaan opiske-lijajäseneksi vuoden 2000 lopul-

la, jolloin hän toimi jo aktiivisesti In-sinööriopiskelijaliitossa. – Koska olin ylipäätään kiinnostunut akavalaisesta järjestötoiminnasta, oli luontevaa läh-teä mukaan Pirkanmaan aluetoimikun-taan.

Keltanen oli viime vuoden loppuun asti opiskelijoiden edustajana aluetoimi-kunnassa. Tämän vuoden alusta alka-neella kaudella hän on valmistuneena in-sinöörinä Uuden Insinööriliiton edusta-ja. Aluesihteerin tehtävä vuodesta 2004 viime vuoden loppuun asti piti Keltasen kiireellisenä, mutta samalla se tarjosi hie-non näköalapaikan.

Pirkanmaan aluetoimikuntaan kuu-luu eri akavalaisten liittojen edustajia. Tämä tekee alueellisen vaikuttamisen sekä mielenkiintoiseksi että haasteelli-seksi.

– On löydettävä sellainen linja, joka sopii kaikille. Aluetoimikunnassa ei voi ajaa vain oman liittonsa jäsenten asioita, vaan on katsottava koko AKAVA-yhtei-sön puolesta, sanoo Keltanen.

Alueellinen vaikuttaja

Aluetoimikuntien työ on paikallista ja tavoitteena on vaikuttaa akavalaisten hy-viin työmahdollisuuksiin ja korkeakou-

lutuksen laatuun maakunnissa. Pirkan-maalla tätä työtä tehdään järjestämällä seminaareja, koulutus- ja juhlatilaisuuk-sia. Tämän lisäksi aluetoimikunta pitää myös yhteyttä alueen päättäjiin ja an-taa pyydettäessä lausuntoja päättäville viranomaisille työelämään ja koulutuk-seen liittyvissä kysymyksissä.

AKAVAn keskustoimisto ei millään pystyisi tavoittamaan yksittäisiä akava-laisia maakunnissa. – Siksi tarvitaan aluetoimikuntia, jotka kohtaavat jäse-niä ja välittävät tietoa AKAVAn linjauk-sista, Keltanen tähdentää.

Pirkanmaan aluetoimikunta kokoon-tuu noin 8 kertaa vuodessa ja kokousten välillä kokoontuvat työryhmät. Aluetoi-mikunnalla on edustajia kaikissa niissä maakunnan päättävissä elimissä, jotka se kokee tärkeiksi vaikuttamisväyliksi. Edustajia löytyy niin TE-keskuksen neu-vottelukunnasta kuin maakunnan työ-ryhmistä. n

Aluetoimikunnassa ei voi ajaa vain oman

liittonsa jäsenten asioita, vaan on katsottava

koko AKAVA-yhteisön puolesta.

”

12

Taustaryhmän tehtävä on tukea alan neuvottelijoiden toimintaa, jotta alalle saadaan sovittua työ-

ehtosopimus ja sen jälkeen jatkoneuvo-teltua sopimusta entistä toimivammaksi. Näin sanoo YTN:n teknologiateollisuu-den taustaryhmän puheenjohtaja Jaak-koSavola. Hän toimii tuotekehitysinsi-nöörinä Rautaruukin Raahen tehtaalla.

Taustaryhmä toimii siis linkkinä neuvottelijoiden ja alan yritysten ylem-pien välillä. Se kartoittaa työsuhteisiin liittyviä ongelma-alueita ja muodostaa niistä neuvottelutavoitteita sekä antaa ”kentän äänen” edustajana kommentte-ja neuvottelijoiden saamiin sopimusesi-tyksiin. Vastavuoroisesti se välittää ajan-kohtaista tilannetietoa liittotason kysy-mysten käsittelystä yritysten luottamus-henkilöille.

Taustaryhmän jäsenet edustavat alal-laan parhaiten työmarkkinatilanteesta perillä olevia luottamushenkilöitä. Useil-la on lisäksi pitkä kokemus luottamus-miehenä toimimisesta.

– Tämä tieto- ja osaamispotentiaali olisi hienoa saada näkymään ja kuulu-maan sekä ennen kaikkea vaikuttamaan entistä enemmän niin ylempien piirissä kuin jopa kansallisessa työsuhteisiin liit-tyvässä keskustelussa.

Toistaiseksi taustaryhmillä on ol-lut vähän suoria kontakteja ulkomaille. Useimmiten tilanteita on tyydytty seu-raamaan julkisen tiedonvälityksen sekä liittojen kansainvälisten asioiden hoita-jien kautta. Savola uskoo tilanteen tule-vaisuudessa muuttuvan.

– Työehtosopimuksiin tulee varmas-ti heijasteita ulkomailla tehdyistä sopi-muksista kuin myös Luxemburgissa toi-mivan Euroopan yhteisöjen tuomioistui-men päätöksistä.

Taustaryhmän olisi pyrittävä toimi-maan itsekin kansainvälisenä vaikuttaja-na ja huolehtimaan siten mahdollisuuk-

Haastattelu: Ilona Mäenpää n Kuva: Kirsti Laurinolli

YTN:n taustaryhmällä tärkeä rooli

sien luomisesta toimialaa tyydyttävien työehtosopimusten syntymiselle.

Yritysyhdistyksen tärkeä rooli

– Hyvä yritysyhdistys eli YRY on luot-tamusmiehen taustaryhmä yritystasolla. YRYstä luottamushenkilö saa luotetta-van yhteistyö- ja keskustelukumppanin avukseen mielipiteiden muodostami-seen, tilaisuuksien järjestämiseen, apua tiedonvälitykseen ja paljon muuhun.

YRYt ovat hyvin organisoituneita tie-don kerääjiä, jalostajia ja välittäjiä. Te-hokkaimmilla yritysyhdistyksillä on jo-pa erillisiä toimielimiä tiedonhallintaan ja tapahtumien järjestelyyn sekä kaikil-la ainakin yhdistyslain edellyttämä ta-loushallinto.

Kasvavaa arvostusta YRYt saavat-kin erilaisten tapahtumien järjestäjänä. Nämä tilaisuudet ovat harvoja paikko-ja, joissa asiantuntijat, esimiehet ja vas-ta taloon tulleet ylemmät voivat tasa-ar-

voisina keskustella keskenään sekä luo-da ja vahvistaa keskinäistä yhteishenkeä ja yhteenkuuluvuutta.

YRY tarjoaa aktiiviselle ylemmälle väylän perehtyä työpaikan ay-toimin-taan, vaikuttaa itseään ja työtovereitaan koskeviin asioihin ja tutustua edunval-vontaan sekä työsuhdeasioiden käsitte-lyyn liittyviin henkilöihin niin ylempi-en kuin työnantajan puolelta.

Luottamushenkilölle enemmän toimintaedellytyksiä

Ylempiä toimihenkilöitä teknologiateol-lisuuden alalla on paljon, noin 60 000.

Työnantajaliiton edustajat ovat vaa-tineet entistä suurempaa joustoa työeh-toihin. Teknologiateollisuuden ylem-mät toimihenkilöt ovat joustaneet ja mm. matkustaneet työmatkoilla käyttä-en myös vapaa-aikaansa siihen. Monessa teknologiateollisuuden yrityksessä vas-taavaa joustavuutta uhratun vapaa-ajan

Jaakko Savola painottaa taustaryhmän merkitystä neuvottelutoiminnassa.

13InsInöörI

YTN:n työehtosopimukset katso s. 36

Mikä on YTN?

korvaamiseen ei työnantaja ole osoitta-nut, vaikka sen sopiminen kirjattiin vii-meksi TES-sopimukseemme.

Ylemmät toimihenkilöt joustavat työkuorman edessä ja tekevät ylitöitä, jotkut jopa runsaasti työpaikalla, koto-na ja reissussa hotellilla. Niidenkin kor-vaaminen on edelleen osittain puutteel-lista. Työsuhdeasioista sopiminen halut-taisiin tuoda lähemmäs työntekopaik-kaa, mutta sopijan, luottamushenkilön riittävistä toimintaedellytyksistä ei ole haluttu sopia kuten muiden henkilöstö-ryhmien kanssa on tehty.

Kysyimme alan ylemmiltä, mitä asi-oita pidetään tulevissa työehtoneuvotte-luissa erityisen tärkeänä saavuttaa. Yllät-tävän korkealle nousi luottamushenkilön toimintaedellytysten mahdollistaminen. Ylemmät ovat heränneet ja aktivoituneet työsuhdeasioissa.

– Olisi hienoa, jos pystyisimme seu-raavalla neuvottelukierroksella sopimaan jostakin, millä saataisiin toiminnan ja työsuhteiden jatkuvuus nostettua yhdek-si tavoiteltavaksi arvoksi. Yhteinen pa-nostaminen henkilöstön suunnitelmal-liseen koulutukseen ja työkyvyn ylläpi-

tämiseen voisivat olla tavoitetta tukevia toimia.

Nykyinen sopimus on voimassa vie-lä puoli vuotta ja tässä vaiheessa kaikki osapuolet tuntuvat rakentavan neuvot-teluasemiaan, joten helppoja ratkaisuja tuskin on tulossa. Niinpä meidänkin on tehtävä nyt kotiläksymme hyvin ja jat-kettava huolella valmistautumista tule-viin neuvotteluihin. Mitä paremmin me niihin valmistaudumme, sitä todennä-köisemmin pääsemme neuvottelemalla hyväksyttävään lopputulokseen. n

YTNYlempien Toimihenkilöiden Neuvotte-lujärjestö YTN ry on AKAVAn yksi-

tyisen sektorin neuvottelujärjestö. YTN vastaa AKAVAn jäsenkentässä yksityi-sellä sektorilla työskentelevien ylempi-en toimihenkilöiden neuvottelu- ja sopi-mustoiminnasta. YTN:n tärkeimpänä ta-voitteena on ylempien toimihenkilöiden ansiotason ja työehtojen parantaminen mm. vahvistamalla teollisuuden ja pal-velualojen sopimustoimintaa.

Kuka on ylempi toimihenkilö?

Hän toimii erikoistietoja ja -taitoja vaa-tivissa asiantuntijatehtävissä tai kuuluu yrityksen keskijohtoon. Hänen työlleen on ominaista itsenäisyys, vastuu ja kor-kean koulutuksen sekä ammattitaidon takaamat valmiudet. Hän ei kuulu yri-tyksen ylimpään johtoon.

Ketkä ovat YTN:n jäseniä?

YTN on liittojen yhteisö. YTN:n jäse-niä ovat akavalaiset liitot. YTN:llä ei ole henkilöjäseniä. YTN:n edunvalvonnan piirissä oli vuoden 2007 alussa noin 120 000 akavalaista.

Mitä YTN tekee?YTN on AKAVAn yksityisen sektorin neu-vottelujärjestö. YTN neuvottelee yksityi-sen sektorin elinkeinoelämän palveluk-sessa oleville ylemmille toimihenkilöil-le työehtosopimuksia. YTN vaikuttaa

muutoinkin yhteiskunnassa laaja-alai-sesti ylemmille toimihenkilöille keskei-sissä asioissa.

Miten YTN toimii?

YTN toimii jäsenliittojensa yhteistyöjär-jestönä. Jäsenliitot päättävät YTN:n hal-linnosta. YTN:n toiminta perustuu kes-keisesti työpaikkojen luottamusmiesten voimakkaaseen osallistumiseen asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Pai-kallistason edunvalvontaa toteuttavat yrityskohtaiset yritysyhdistykset ja luot-tamusmiehet. YTN:llä on kahden henki-lön toimisto, joka palvelee lähinnä jäsen-järjestöjä ja sisäistä valmistelua. Käytän-nön valmistelu- ja neuvottelutyön hoi-taa jäsenliittojen henkilöstö YTN:n ni-missä.

YTN:n sopimustoiminta kehittyy

YTN:n sopimustoiminta käynnistyi vuon-na1974, jolloin ensimmäiset sopimukset solmittiin. Sopimustoiminnan historia on siten lyhyt moneen muuhun liittoon ver-rattuna. Vuonna 1993 YTN rekisteröitiin ja toimintatapa uudistettiin täysin. Sen jälkeen sopimustoiminnassa on edistyt-ty merkittävästi ja nykyään noin 70% ylemmistä toimihenkilöistä on YTN:n so-pimustoiminnan piirissä.

YTN:n sopimukset ovat hieman sup-peampia kuin eräillä muilla ammattijär-jestöillä. Joidenkin YTN:n toimintaa ar-

vostelleiden mielestä työehtosopimuk-seen tulee sisältyä palkkausjärjestelmä. Jäsenistö on kuitenkin toistaiseksi pi-tänyt parempana sopimuksia, joissa ei ole palkkataulukoita. Yleisen ansiokehi-tyksen varmistamista kaikille on pidetty keskeisenä minkä lisäksi on haluttu tilaa myös yksilöllisyyden ja kannustavuuden toteutumiselle.

Mikä ajankohtaista juuri nyt?

YTN:n alakohtaisissa taustaryhmissä on aloitettu valmistautuminen tulevaan neu-vottelukierrokseen. Tavoitteita valmistel-laan parhaillaan. Esillä tulee varmasti olemaan on mm. palkkatason korjaami-nen eräillä aloilla sekä työaikakysymyk-set, jotka näyttävät olevan edelleen ajan-kohtaisia. Luottamusmiehen asema ei ole edennyt alakohtaisissa neuvotteluis-sa, joten myös se tulee olemaan esillä. Kaikkia aloja koskeva vaikea asia on so-pimusten soveltamisrajakysymys YTN:n ja Toimihenkilöunionin kesken. Tausta-ryhmien käsityksen mukaan toimihenki-löiden ja ylempien toimihenkilöiden vä-linen raja on tällä hetkellä oikeassa koh-dassa eikä muutoksiin ole aihetta.

Seuraavan neuvottelukierroksen muo toon ei ole otettu vielä kantaa. Tulo-poliittisen ratkaisun mahdollisuudet ja anti luonnollisesti selvitetään, mutta myös alakohtaisten tarpeiden hoitaminen on luonnollisesti merkittävästi esillä. n

Teksti: Aleksei Solovjew, UIL neuvottelujohtaja, YTN pääsihteeri

14

Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

Korkeasti koulutettujen järjestäyty-misaste on julkisella sektorilla hy-vä. PekkaHemmilä arvioi, että se

on yli 90 prosenttia julkisella alalla työs-kentelevillä asiantuntijoilla ja esimiehillä. JUKOon kuuluu noin 160 000 työssäkä-vijää, mutta jos opiskelijat ja työelämän ulkopuolella olevat lasketaan mukaan niin todellinen määrä on yli 200 000.

JUKOon ei liitytä jäseneksi suoraan, vaan sen jäseneksi tullaan akavalaisen ammattiliiton jäsenyyden kautta. Akava-laiset ammattiliitot puolestaan kuuluvat

JUKOn jäsenyhdistyksiin, joita on yh-teensä seitsemän. JUKOn suurin jäsen-yhdistys on Opetusalan ammattijärjes-tö. Muut jäsenyhdistykset ovat Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat, Lää-kärikartelli, Sosiaalialan korkeakoulu-tettujen ammattijärjestö Talentia, Suo-men Farmasialiitto, Suomen Työterveys-hoitajaliitto ja VAKAVA.

Uusi Insinööriliitto on Julkisen sek-torin esimiehet ja asiantuntijat JEA:n jäsen. Työ- ja virkaehtosopimusneuvot-teluissa valtiolla työskenteleviä Uuden

Insinööriliiton jäseniä edustaa JUKO. Kunta-alalla työskenteleviä Uuden In-sinööriliiton jäseniä edustaa puolestaan Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvotte-lujärjestö KTN.

Virka- ja työehtosopimuksista JUKO neuvottelee julkisen sektorin työnantaja-järjestöjen kanssa, jotka ovat Valtion työ-markkinalaitos, Kunnallinen Työmark-kinalaitos sekä Kirkon työmarkkinalai-tos. AKAVA puolestaan osallistuu TU-PO-neuvotteluihin.

Tulevaisuuden haasteita

Julkisella sektorilla riittää useita tulevai-suuden haasteita. Valtion tuottavuusoh-jelma, alueellistaminen, kunta- ja pal-velurakenneuudistus sekä seurakuntien yhteenliittymät tuovat haasteita JUKOl-le. Näissä muutoksissa on pidettävä huo-li henkilöstön eduista. – Kun muutama kunta menee yhteen, niin uudessa kun-nassa ei tarvita enää esimerkiksi seitse-mää sivistystoimen johtajaa, Hemmilä mainitsee esimerkkinä.

JUKO valvoo julkisalan

koulutettujen etujaJulkisella sektorilla työskentelevien korkeasti koulutettujen akavalaisten oikeudellisia, työ-

markkinallisia, taloudellisia ja sosiaalisia etuja ajaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö

JUKO. Pääsopimusneuvottelijana JUKO tekee virka- ja työehtosopimuksia, mutta työpaikoilla

korkeasti koulutettujen etuja puolustavat jukolai-set luottamusmiehet. – Ilman aktiivisia ja osaa-via luottamusmiehiä toiminta olisi mahdotonta,

sanoo JUKOn neuvottelujohtaja Pekka Hemmilä.

JUKOn Julkisalan koulutettujen neuvotte-lujärjestö JUKO (aikaisemmin AKA-VA-JS) valvoo jäsentensä oikeudelli-sia, työmarkkinallisia, taloudellisia ja sosiaalisia etuja. Valtakunnallisena pääsopijajärjestönä JUKO on vuodes-ta 1995 lähtien neuvotellut julkisen sektorin ja näihin verrattavissa olevien alojen akavalaisten virka- ja työehto-

sopimukset, joissa sovitaan palkoista ja muista palvelussuhteen eduista.

JUKOon kuuluu seitsemän jäsen-yhdistystä, joilla on henkilöjäseniä yh-teensä runsaat 200 000. Jäsenistös-tä kuntien palveluksessa on noin 70 prosenttia, valtiolla tai valtion liikelai-toksissa noin neljännes ja seurakun-nissa kolme prosenttia.

Pääsopimusneuvottelijana JUKO tekee virka­ ja työehtosopimuk­sia, mutta työpaikoilla korkeasti koulutettujen etuja puolustavat jukolaiset luottamusmiehet, Pekka Hemmilä kertoo.

15InsInöörI

Pääluottamusmiehen tehtävä on ajaa kaikkien Tiehallinnossa työskente-

levien akavalaisten etuja, sanoo PekkaLiimatainen. Pääluottamusmiehenä toi-miva Liimatainen osallistuu sopimustoi-minnan lisäksi muun muassa Tiehallin-non palkkausjärjestelmän kehittämiseen sekä edunvalvonta-asioiden kouluttami-seen. Vaikka Tiehallinnossa työskentelee eri akavalaisiin liittoihin kuuluvia hen-kilöitä, edunvalvonta-asioita ajetaan kor-keasti koulutettuja yhdistävän Tie-Aka-va -yhteisön kautta.

Julkisen sektorin, kuten valtion vi-rastojen virka- ja työehtosopimusasiois-ta valtakunnan tasolla neuvottelee Jul-kisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO. Työpaikkatasolla virka- ja työ-ehtosopimuksista työnantajan kanssa neuvottelee pääluottamusmies. Työpai-kalla tapahtuvan virka- ja työehtosopi-musneuvottelujen lisäksi Pekka Liima-tainen miettii tupokaudelle asetettuja ta-voitteita ja kuulostelee viraston akavalai-silta työntekijöiltä, mitkä asiat ovat hei-dän mielestään tärkeitä seuraavaa sopi-muskautta ajatellen.

Liimatainen osallistuu myös palk-kausjärjestelmän kehittämiseen Tiehal-linnossa. Vaikka valtion palkkausjärjes-telmä, VPJ, otettiin Tiehallinnossa ko-konaan käyttöön viime helmikuussa ja se on ylipäätään otettu hyvin vastaan,

on siinä vielä kehittämistä. Esimerkiksi henkilökohtaisen palkanosan joustamat-tomuus on herättänyt kritiikkiä. Monet toivovatkin, että kehityskeskustelut ja työn suoriutumisen arviointi käytäisiin eri aikaan.

Tie-Akava edunvalvojana

Edunvalvontayhteisö Tie-Akava koko-aa lähes kaikki Tiehallinnon korkeas-ti koulutetut yhteen. Tie-Akava -yhtei-sön kautta yritetään vaikuttaa siihen, että työpaikalla tapahtuva edunvalvon-ta nousisi ihmisten mielessä tärkeäksi asiak si. Edunvalvonnan vahvistamisek-si Tie-Akava järjestää joka syksy luotta-musmiespäivän, joka kokoaa luottamus-miehet pohtimaan edunvalvonta-asioi-ta yhdessä.

Korkea järjestäytymisaste

Tiehallinnon palveluksessa työskentelee 970 henkilöä, joista akavalaisia on noin 350. – Arviolta vain 10 prosenttia kor-keasti koulutetuista ei ole järjestäytynyt mihinkään liittoon. Täällä on erittäin hyvä järjestäytymisaste, mikä vahvistaa tietenkin korkeasti koulutettujen neu-votteluasemaa, Liimatainen sanoo.

Valtion tuottavuusohjelman tavoit-teena on vähentää Tiehallinnosta 165

henkilötyövuotta vuoteen 2011 mennes-sä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, et-tä Tiehallinnossa työskentelee enää 805 henkilöä vuonna 2011. Uudet rekrytoin-nit kohdistuvat korkeasti koulutettuihin. – Noin puolet Tiehallinnon työnteki-jöistä on korkeasti koulutettuja vuonna 2011, Liimatainen toteaa. n

Tiehallinnon pääluottamusmies on edunvalvoja

Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuva: Esa Kulmala

Julkisen sektorin palkkausjärjestel-mät on myös saatava kilpailukykyisik-si yksityisen sektorin kanssa. Osaavas-ta työvoimasta tulee pulaa ja siksi pal-kat on saatava mahdollisimman pian kil-pailukykyisiksi. Erityisesti naisvaltaisten alojen pakkauksessa on paljon tehtävää. – Palkan on vastattava työn vaativuutta ja vastuullisuutta sekä siihen tarvittavaa koulutustasoa, Hemmilä korostaa.

Valtion uusi palkkausjärjestelmä on saatu lähes sataprosenttisesti sovituk-

si. Uusi palkkausjärjestelmä ei ole aina tuonut merkitävästi lisäeuroja juuri ju-kolaisille. Muutamat jukolaiset ryhmät ovat kuitenkin hyötyneet selvästi palk-kausjärjestelmän muutoksesta. Kunta-alalla uusi palkkausjärjestelmä on nos-tanut selvästi korkeasti koulutettujen palkkoja.

Luottamusmiehet kullanarvoisia JUKO ei tulisi toimeen ilman vahvaa luottamusmiesjärjestelmää. Kunnissa, valtion virastoissa ja liikelaitoksissa sekä

seurakunnissa toimii jukolaisia luotta-musmiehiä, jotka edustavat kaikki työ-paikkansa korkeasti koulutettuja. JUKO tukee luottamusmiehiä kouluttamal-la heitä säännöllisesti. Kunnissa luotta-musmiehiä on noin 1 700, valtiolla noin 500 ja seurakunnissa reilu 100.

Hemmilä kuvailee, että tyypillinen jukolainen on noin 45-vuotias, jolla 16 – 17 vuoden työkokemus ja joka tienaa noin 3 200 euroa kuukaudessa. n

Työpaikalla tapahtuvan sopimusneuvot­telujen lisäksi Pekka Liimatainen osallis­tuu mm. palkkausjärjestelmän kehittämi­seen.

16

Teksti ja kuva: Jukka Väyrynen

Teknisten työ- ja virkaehtosopimus-toiminnan ja siihen liittyvän edun-valvonnan kannalta ratkaisu mer-

kitsee toiminnan tiivistymistä. Jo ennes-tään Teknisten sopimuksen suurin pal-kansaajaosapuoli Teknisten ja Peruspalve-lujen Neuvottelujärjestö KTN sai Uuden Insinööriliiton jäseneksi tulon myötä vah-vistuksekseen runsaat neljäsataa entisen Insinööriliiton kuntateknistä jäsentä.

Itse neuvottelu- kuin sopimusjärjes-telmäänkään muutos ei sen sijaan vaikuta tuon taivaallista. KTN:n neuvottelujoh-taja JukkaKauppala kuvaa kunta-alan omintakeista neuvottelujärjestelmää, jos-

sa sopimusneuvottelujen käyminen ja so-pimusten tekeminen ovat niin sanottujen pääsopijajärjestöjen yksinoikeutta.

– Sen enempää mikään keskusjärjes-tö kuin yksikään liitto ei tee sopimuk-sia kunta-alalla, hän painottaa. Pienet poikkeukset kunta-alan tuntipalkkais-ten sekä esittävien taiteilijoiden osalta vain vahvistavat säännön.

Palkansaajapuolella pääsopijajär-jestöjä on neljä: julkisalan koulutettu-ja edustava JUKO, kuntasektorin tek-nisiä ja terveydenhoitajia edustava KTN, SAK:laisen JHL:n ja STTK:laisen Jytyn jäsenistöä edustava Kunta-alan Unioni

sekä hoitohenkilöstön järjestöjä SuPeria ja Tehyä edustava TNJ.

Kauppala muistuttaa, että yksikään näistä neuvottelujärjestöistä ei kuulu mi-hinkään palkansaajakeskusjärjestöön. Kahdessa neuvottelujärjestössä, KTN:ssä ja Kunta-alan Unionissa onkin jäseninä liittoja kahdesta eri keskusjärjestöstä.

Liitot vaikuttavat

Mikään itseohjautuva operoija neuvotte-lujärjestö ei silti ole.

– On selvä, että neuvottelujärjestö toimii jäsenliittojensa päättämin tavoin.

Kuntateknisten edunvalvonta tehostui

– Miten keskusjärjestön vaih-dos vaikuttaa edunvalvon-taamme? Tätä kysymystä on moni Uuden Insinööriliiton myötä akavalaistunut Kuntien Tekniset KTK:n jäsen mietti-nyt viime aikoina.

Kunta­alalla noudatettava jatku­van neuvottelun periaate pitää neuvottelujohtaja Jukka Kauppa­lan vauhdissa myös sopimuskier­rosten välillä.

17InsInöörI

Neuvottelujärjestö ei ole itsenäinen or-gaani, joka tekee mitä sitä huvittaa, Kauppala sanoo.

KTN:ssä käytännön toimintaa joh-taa hallitus, jossa ovat edustettuina kaik-ki neuvottelujärjestön jäsenliitot. Raken-teeltaan KTN muistuttaa hänen mu-kaansa muista neuvottelujärjestöistä eni-ten JUKOa.

– Me olemme molemmat monialajär-jestöjä, meillä on useita eri ammattiryh-miä edustavia liittoja ja meillä kahdella on myös toimistot ja henkilöstöä.

Kolmen palkollisen lisäksi KTN tu-keutuu neuvottelu- ja edunvalvontatyös-sä jäsenliittojensa henkilökuntaan. – Me olemme kuitenkin tekemässä neljää so-pimusta, KVTESiä, teknisten sopimus-ta, energia-alan sopimusta ja palvelulai-tosten niin sanottua PTY-sopimusta. Li-säksi meillä on vielä muuta, vähäisempää sopimustoimintaa.

Paikallista yhteistoimintaa

Myös paikallistasolla edunvalvonnasta vastaavat luottamushenkilöt ovat kun-ta-alalla aina neuvottelujärjestöjen luot-tamusmiehiä.

Miten se sitten toimii, jos KTN:n kaltaisessa monialaisessa neuvottelujär-jestössä teknisen väen pääluottamusmie-henä on vaikkapa terveydenhoitaja?

– Minun kokemukseni perusteella se tuntuu pelaavan ihan hyvin, Kauppa-la vastaa. Yhteistyötä edesauttaa se, et-tä KTN:llä on ainoana kunta-alan pal-kansaajien neuvottelujärjestöistä pitkälti toistasataa paikallisyhdistystä, joten eri ammattiryhmät toimivat yhteistyössä jo kenttätasolla.

Kierroksesta tulossa vaikea

Kunta-alalla noudatettava jatkuvan neu-vottelun periaate pitää KTN:n neuvotte-lujohtajan liikkeessä sopimuskauden ai-kanakin. Seuraava iso koitos on kuiten-kin ovella, kun nykyinen tulopoliittinen sopimus umpeutuu syyskuun lopussa.

Kauppala lukee ennusmerkeistä nyt erityisen vaikeaa sopimuskierrosta. Kun-taväelle tupo on merkinnyt yleensä ta-savertaisempaa ansiokehitystä suhtees-sa yksityiseen sektoriin. Hän muistut-taa, että kunta-alan ja yksityisen sekto-rin palkkakuilun umpeen kuromisessa ensimmäisiä myönteisiä tuloksia tuot-taneen palkkaohjelman jatkaminen on-nistuisi ilman muuta paremmin tupon puitteissa.

Palkkaohjelmaa jatkettava

– Toinen asia, johon me tarvitsisim-me palkkaohjelmaa, on kuntauudistus. Uskon, että se tulee johtamaan erittäin huomattaviin rakenteellisiin muutoksiin kuntapuolella. Kuntien yhdistyessä tar-vitaan kuntakohtaisten palkkatasojen ja jopa palkkajärjestelmien yhdenmukais-tamista.

Kauppala myöntää, että myös kunta-puolella on suuria liitto- ja alakohtaisia ongelmia, erityisesti hoitoaloilla. Pahem-pana uhkana hän näkee kuitenkin yksi-tyissektorilla ilmenneet ongelmat pai-kallisen sopimisen ja henkilöstön edusta-jien aseman kehittämisen yhteensovitta-misessa. Asiat lakaistiin viime sopimus-kierroksella työryhmiin, mutta työ on jumittanut pahasti.

– On selvää, että varmasti aika ki-

reästi keskustellaan myös palkankoro-tustasosta, hän sanoo viitaten viimeai-kaiseen hyvään talous- ja tuottavuuske-hitykseen.

Takaisin Bermudan kolmioon

Jukka Kauppala tuntee kunta-alan sopi-mustoiminnan kuin omat taskunsa. Rei-lut kaksikymmentä vuotta sitten Helsin-gin yliopistosta valmistunut oikeustie-teen kandidaatti on ollut koko työuransa palkansaajaliikkeen, vieläpä kunta-alan väkeä edustavien liittojen palveluksessa – ensin Kirjastonhoitajaliitossa, Amma-tillisten Opettajien Liitossa ja sitten pit-kään Opettajien Ammattijärjestössä, jos-ta siirtyi SuPerin edunvalvonnasta vas-taavaksi johtajaksi. KTN:n palveluksessa hän aloitti syyskuun alussa 2005.

Paitsi, että Kauppalan työura sijoit-tuu ammatillisesti sangen tiukkaan ke-hikkoon, hän on viettänyt tuon ajan myös maantieteellisesti vain muutaman neliökilometrin alueella. – Minä olen nauranut, että juutuin Bermudan kol-mioon, hän kertoo tarkoittaen kahden entisen TVK-talon ja Akava-talon Hel-singin Itä-Pasilassa muodostamaa trian-gelia.

– Sitten pääsin onnekseni tänne länsi-puolelle radan yli, hän virnistää nykyi-sessä työhuoneessaan Länsi-Pasilan puo-lella. Alkuvuoden aikana hän muuttaa KTN:n toimiston mukana Uuden In-sinööriliiton kylkeen takaisin Itä-Pasi-laan. n

On selvä, että neuvottelujärjestö

toimii jäsenliittojensa päättämin tavoin.

Neuvottelujärjestö ei ole itsenäinen orgaani, joka tekee mitä sitä

huvittaa.

”

Mikä on KTN?n KTN edustaa 20.000 kuntien, kun-tayhtymien ja kunnallisten osakeyhti-öiden palveluksessa olevaa ja/tai esi-miesasemassa olevaa sekä teknisen koulutuksen saanutta teknistä toimi-henkilöä ja terveydenhoitajaa.

KTN:öön kuuluu yhteensä 14 jä-senliittoa: Uusi Insinööriliitto UIL ry, Kuntien Tekniset KTK ry ja sen seit-

semän jäsenjärjestöä, Kuntateknii-kan Akateemiset KIA ry, Suomen Pa-lomiesliitto SPAL ry sekä Suomen Ter-veydenhoitajaliitto STHL ry, METO - Metsäalan Asiantuntijat ry ja Suo-men Laivanpäällystöliitto SLPL ry, joi-ta KTN edustaa näiden kunta-alalla työskentelevien jäsenten osalta.

18

”Satakolmonen”, sähkömesta-ri JaakkoHeikkilä lukee ju-nan keulasta järjestysnume-

ron. – Tuo on ensimmäistä sarjaa, hän valistaa.

Satasarja aloitti Helsingin metroai-kakauden elokuun alussa vuonna 1982. Nyt, 25 vuotta myöhemmin sarjan junia uudistetaan ja ne saavat toisen mokoman lisää elinaikaa.

Kymmenkunta vuotta KTN:n pää-luottamusmiehenä toimineen Heikkilän

reviiri kasvoi viime vuoden alusta tun-tuvasti, kun aiemmin kaupungin liiken-nelaitoksen HKL:n teknisten pääluot-tamusmiehen piiriin yhdistyivät myös kaupungin palvelukeskuksen Palmian ja ympäristökeskuksen tekniset.

– Meillä oli aikaisemmin kaikilla kol-mella toimialalla kaksi luottamusmiestä. Minut valittiin ensimmäiseksi kaksivuo-tiskaudeksi tämän yhdistetyn piirin pää-luottamusmieheksi, hän kertoo.

Kolmen suuren työpaikan lisäksi hä-

Teksti ja kuva: Jukka Väyrynen

Kilpailutus ja palkkakuilu mietityttävät

Metrovarikon huoltohallissa Helsingin Roihupellossa on hiljaista. Väki nauttii päällisin puolin rauhallisen oloisena hallin kahvitilassa lakisääteistään. Kiskoilla köllöttelee muutama metrojunan yksik-kö. Enemmänkin mahtuisi, vaan kun ei ole huollolle tarvetta.

KTN:n pääluottamusmiehen Jaakko Heikkilän takaa kurkistaa metron koe­junan ohjaamo 1970­luvulta. Maksa­via matkustajia sillä ei koskaan kulje­tettu. Nyt sen elämä jatkuu huoltohal­lin seinällä.

nen rooteliinsa kuuluvat myös pienempi-en, kaupungin tekstiilipalveluiden ja tuk-kutorin tekniset. Yhteensä väkeä on 180.

Epävarmuus kaihertaa

Kun kysyy ajankohtaisista murheista, saa epävarmuuden lisääntymisestä kielivän vastauksen:

– Päällimmäisenä on kilpailuttami-nen, joka etenee tässä kaupungissa kiih-tyvällä vauhdilla, Heikkilä vastaa. Toi-nen on tämä kuntarakenneuudistus, mi-ten se tulee vaikuttamaan.

– Mitkään kaupungin työpaikat eivät enää ole sataprosenttisen varmoja pitkän leivän työpaikkoja. Jokaisen toimialan yllä leijuu se kilpailuttamisen varjo.

Ja on jo kilpailutettukin. HKL:ssä

19InsInöörI

bussiliikenne on jo eriytetty omaksi yh-tiökseen. Palmiassa ollaan Heikkilän mielestä suorastaan verisesti kilpailutta-misen kanssa tekemisissä niin ravintola- kuin kiinteistöpalveluidenkin osalta.

– Meillä pääkaupunkiseudun joukko-liikenteen uudellenorganisointi on pakko-raossa. Työryhmä valmistelee paraikaa, minkälaiseksi Helsingin ja ympäristökun-tien välinen yhteistyö joukkoliikenteen järjestämiseksi pitäisi muodostua.

– Kaikki tämä heijastuu luonnolli-sestikin mielialoihin.

Palkkakuilu puhuttaa

Suomalainen ei tunnetusti ole kova pi-tämään elämää epäkohdista, enemmän jupistaan omissa nurkissa. Tämä näkyy Heikkilän mielestä myös pääluottamus-miehen työssä. Mutta kun yhteyttä ote-taan, palkka on ensimmäinen puheen-aihe, kuinkas muuten.

– Väki ihmettelee edelleenkin kau-pungin ja yksityisen puolen palkkaero-ja, ’eikö tähän saada mitään muutosta’, hän sanoo.

Enemmän työ on hänen mukaansa kuitenkin yksittäisten tapausten selvit-telyä toisten pääluottamusmieskollegoi-den kanssa.

– Jos jossakin yksikössä joku on esi-merkiksi jonkinlaisessa palkkaraossa, mietitään yhdessä, miten sitä saataisiin korjattua. Teknisten sopimuksen työka-luilla koetetaan sitten päästä epäkohtaan käsiksi.

Työt vain lisääntyvät

Paikallisen sopimisen lisääntyminen on tiennyt töitä myös pääluottamusmiehel-le.

– Kyllä se on lisännyt töitä. Jokainen kaupungin yksikkö käy omat neuvotte-lunsa ja soveltaa sopimuksia paikallises-

ti. Minun täytyy olla siellä mukana kat-somassa, että asiat myös toteutuvat so-pimuksen mukaisesti, hän sanoo. Mitä useampi yksikkö, sitä useammat neuvot-telut ja sitä suurempi seurantavastuu.

Kun valtakunnallisten sopimusten sorvaajat arvattavasti joskus syksyllä hengähtävät sopimusratkaisun päälle, pääluottamusmiehen työ vasta alkaa. n

Mitkään kaupungin

työpaikat eivät enää

ole sataprosenttisen

varmoja pitkän leivän

työpaikkoja.

”

Kuntoremontti – aikaa itselle

Tilaa Kuntoremontin esiteja lo

matu

en h

akem

us

ww

w.a

-lom

at.fi

Rentouttava ja aktiivinen Kuntoremontti on irtiotto arjesta. Talvella

ja keväällä 2007 on tarjolla laadukkaita lomia terveyskylpylöissä,

kuntoutumiskeskuksissa tai urheiluopistoissa. Valittavana on myös

lomia 50+ ja 55+ -ryhmille ja teemakuntoremonttilomia.

:: Lomalla testataan fyysinen kunto, kartoitetaan liikunta-

ja ravintotottumukset sekä liikutaan yhdessä. Aikaa on myös

lepoon ja hoitoihin.

:: Kahden vuorokauden Terveystreffeillä tarkistetaan

onnistuiko Kuntoremontti?

:: Kuntoremontin lomatuki on 330 euroa ja Terveystreffi en

tuki on 130 euroa.

A-lomat ry | Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki | puh. 020 111 2770 (arkisin 9–12) faksi (09) 145 706 | info@a-lomat.fi

20

totta & tutkittuaTeksti: Saku Laapio, metsäteollisuuden vastaava YTN-asiamies

Metsäteollisuuden ylemmille toimi-henkilöille tehty IPE-palkat-tutki-

mus osoittaa, että oma IPE-luokka tai luokittelun perusteet tunnetaan edelleen huonosti. Se on harmi, sillä IPE-järjestel-män avoimuus vahvistaisi oikeudenmu-kaisuuden tunnetta. Kysely osoitti myös puutteita ylitöiden korvaamisessa. Palkat olivat metsäteollisuudessa kuitenkin ke-hittyneet kohtuullisesti.

Kolmatta kertaa toteutettu YTN:n metsäteollisuuden IPE-palkat-tutkimuk-seen saatiin vastaukset yli 500:lta YTN-liittojen jäseneltä. Tutkimuksessa selvi-tettiin metsäteollisuudessa käytössä ole-van IPE-luokittelun ja palkan välisen yh-teyden lisäksi muun muassa esimiestyö-hön sekä ylitöiden korvauskäytäntöihin liittyviä asioita.

Palkkakehitys kohtuullista

Palkat ovat metsäteollisuudessa kehit-tyneet kohtuullisesti. Tupo-sopimuk-sen mukaisen yleiskorotuksen 1,7 pro-senttia oli saanut tutkimuksen vastaa-jista 44prosenttia. Yleiskorotuksen lisäk-si maksetun paikallisesti jaettavan erän (0,2 %) sai 27 prosenttia, tätä korkeam-masta palkankorotuksesta pääsi nautti-maan 22 prosenttia vastaajista.

IPE-luokka ja ylityöt ongelmina

Läheskään kaikki kyselyyn vastanneet eivät tienneet tai ilmoittaneet omaa IPE-luokkaansa. IPE-luokittelun perusteista tuntemus on edelleen heikkoa, vain kol-mannes ylemmistä toimihenkilöistä tie-tää oman luokittelunsa perusteet. Järjes-telmän avoimuus lisäisi oikeudenmukai-suuden tunnetta. Epätietoisuus luokit-telun perusteista on puolestaan omiaan

hämmentämään.Toinen selkeä epäkohta ylempien toi-

mihenkilöiden asemassa ovat puutteet ylitöiden korvaamisessa. Ainoastaan 6 prosenttia vastanneista ilmoitti, ettei tee lainkaan ylitöitä. Jonkinlaisen korvaus-järjestelmän piirissä oli vastanneista 47 prosenttia. Täysin ilman ylityökorvaus-ta jää 47 prosenttia vastaajista.

Osa YTN-liittojen jäsenistä työsken-telee työaikalain ulkopuolella olevissa ylimmän johdon tehtävissä – vastaajis-ta heitä oli 11 prosenttia. Ilman ylityö-

korvausta jää silti aivan liian suuri osa ylemmistä. Työaikalaki velvoittaa kor-vaamaan tehdyt ylityöt. Kannattaa muis-taa, että ensimmäinen askel ylitöiden korvaamiseen on niiden laskuttaminen työnantajalta. Kehityskeskusteluissa voi myös keskustella ylitöiden korvauskäy-tännöistä oman työtehtävän kohdalla.

Kolmanneksella vastaajista on käy-tössään könttäkorvaus, jolla tehtyjä yli-töitä korvataan. Myös tehtyjen ylityö-määrien ja köntän suuruutta kannattaa verrata yhdessä esimiehen kanssa.

IPE-järjestelmän avoimuus lisäisi oikeudenmukaisuuden tunnetta

YTN-metsäteollisuuden palkkakysely 2006

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

9 000

10 000

11 000

12 000

13 000

14 000

47 49 51 53 55 57 59 61 63 65 67

IPE-luokka

Per

uspa

lkka

EU

R/k

k

75 %

25 %

Med

iaan

i

Asiantuntijatehtävät sijoittuvat IPE­luokan 52 molemmin puolin. Keskijohto sijoittuu IPE­luokkaan 56 ja johdon tehtävät luokasta 60 ylöspäin.

21InsInöörI

Iäkkäiden työllisyysasteet ovat Suomes-sa 1990-luvun laman jälkeen nousseet

Euroopan nopeinta vauhtia. Silti väes-tön ikääntyminen alentaa työllisyyden kasvua tulevaisuudessa. Korkean työl-lisyyden alueille virtaa väkeä ja monet käyvät työssä kotikuntansa ulkopuolel-la. Työmatkat pitenevät ja osa asuu tila-päisesti työpaikkakunnalla. Muuttolii-ke, siirtolaisuus, opiskelijoiden työllis-tyminen, pendelöinti sekä työmarkki-natoimenpiteet tasoittavat alueiden väli-siä työvoiman kysyntä- ja tarjontaeroja, toteaa PekkaMyrskylä tutkimuksessa Muuttoliike ja työmarkkinat.

Suurimmat ikäluokat ovat eläköity-mässä ja työmarkkinoilla nyt aloittavat ikäluokat ovat noin 20 000 henkeä nii-tä pienempiä. Työvoiman ikärakentees-sa ja työllisyysasteessa on valtavia alueit-taisia eroja. Parhaissa kunnissa yli puolet väestöstä on töissä ja heikommissa enää runsas neljännes. Muuttoliikkeen ja siir-tolaisuuden lisäksi alueittaiseen työvoi-man tarjontaan vaikuttaa pendelöivien määrä, opiskelijoiden työssäolo, valmis-tuneiden työllistyminen, työmarkkina-toimenpiteet ja työvoiman ikääntymi-nen.

Tappiokuntia ja voittokuntia

Muuttoliike siirtää tappiokunnista nuo-ria aikuisia voittokuntiin joko opiskele-maan tai työhön. Tappion vaikutus ker-

tautuu, kun se pienentää myös alueiden tulevia lapsi-ikäluokkia. Osa tappiokun-nista saa pientä eläkeläisvoittoa, mutta menettää nuoria työllisiään. Pientä siir-tolaisuusvoittoa saavat kaikki maakun-nat. Osa tästä voitosta siirtyy jatkossa suuriin kaupunkeihin.

Alueiden koulutuserot kasvavat, kun nuorta koulutettua työvoimaa hakeutuu kasvukeskuksiin. Muuttaminen paran-taa työttömien ja tutkinnon suorittanei-den työnsaantia. Maakunnissa valmistu-neista huomattavan suuri osa työllistyy Helsingin, Tampereen ja Oulun seuduil-la. Myös maahanmuuttajilla on merki-tystä kasvukeskusten työmarkkinoilla.

Vuoden 2003 aikana kuntien välil-lä muutti 103 000 työllistä eli 4,5 pro-senttia työllisistä. Helsinki menetti 3 400 työllistä ja muut yliopistokaupun-git 500–800 työllistä. Nurmijärvi voitti eniten eli 500 työllistä. Muutamia sato-ja työllisiä voittavat monet suurten kau-punkien lähikunnat.

Maahanmuutosta ei vielä työllisyysapua

Maahanmuutosta saatava työllisyysapu on vielä negatiivista. Vuoden 2004 maa-hanmuuttajista työllistyi 5 900. Sama-na vuonna 6 800 työllistä lähti maasta eli tappiota kertyi miltei tuhat henkilöä. Esimerkiksi EU-tehtäviin ja ulkomailla toimiviin yrityksiin muuttavien työllis-

ten määrä on kasvussa.Muuttoliike, siirtolaisuus, opiskelijoi-

den työllistyminen, pendelöinti sekä työ-markkinatoimenpiteet tasoittavat aluei-den välisiä työvoiman kysyntä- ja tarjon-taeroja. Työhön osallistuminen nousee eniten siellä, missä työvoiman kysyntä-kin kasvaa. Työttömien koulutukseen ja sijoitustyöhön osallistuneista noin kol-mannes työllistyy avoimille markkinoil-le. Työttömien määrä alenee kuitenkin hitaasti, koska työllisiä jää työttömäksi miltei yhtä paljon kuin työllistyy.

Tappiomaakunnissa työllisten mää-rät alenevat, vaikka niiden työllisyysas-teet jatkaisivat nousuaan. Koko maan tasolla vain voimakas työllisyysasteiden nousu pelastaa työllisten määrän vähe-nemiseltä tällä ja ensi vuosikymmenel-lä. Jotta työllisten määrä pysyisi nyky-tasollaan, tulisi koko maan työllisyys-asteen nousta 4:llä, Itä- ja Pohjois-Suo-men maakunnissa yli 10:llä ja Kainuussa jopa 20 prosenttiyksiköllä. Jos työpaik-kamäärää halutaan kasvattaa nykytasol-taan, on 30–50 -vuotiaasta ydintyövoi-masta saatava töihin yli 90 prosenttia, nykyisen 80 prosentin asemesta.

Tutkimus Muuttoliike ja työmarkki-nat on työministeriön, sisäasiainministe-riön ja tilastokeskuksen yhteishanke. Tut-kimuksen on tehnyt Tilastokeskuksen ke-hittämispäällikkö Pekka Myrskylä.

Lähde: Työministeriö, www.mol.fi

Tyytyväisyyttä esimiestyöhön

Metsäteollisuuden ylemmät toimihenki-löt vaikuttavat suhteellisen tyytyväisiltä omien esimiestensä työhön. Vastanneis-ta 61 prosenttia on joko täysin tai mel-ko tyytyväinen esimiehensä esimiestyö-hön, täysin tyytymättömiä oli ainoas-taan 5 prosenttia. Tämä siitä huolimat-ta, että kehityskeskusteluja lukuun otta-matta erilaisia johtamisen välineitä käy-tetään niukasti.

Metsäteollisuus on toimialana kes-kellä suurta murrosta. Ylemmät toimi-henkilöt ovat ratkaisevassa asemassa ke-hitettäessä uusia puuhun pohjautuvia tuotteita ja liiketoimintamalleja. Ylem-pien työskentelyolosuhteiden kehittämi-nen ja innostuksen lisääminen ovat mitä suurimmassa määrin panostusta toimi-alan tulevaisuuteen.

Parhaat kiitokset kaikille tutkimuk-seen vastanneille! n

Käytetyt esimiestyön välineet:Kehityskeskustelut 84,7 %Kannustaa itsenäiseen työhön 76,0 %Osallistumista 59,0 %Palautteen antamista 54,3 %Motivointi 44,5 %Palkitseminen 27,1 %Urapolun suunnittelu 15,8 %

Kuva: IPE-luokittelun ja palkkojen vä-linen yhteys

Työvoiman niukkuuden aika on alkanut työmarkkinoilla

22

maailmaltaTeksti: Juha Simell, asiamies

EU-tasolla teknologiateollisuuden palkansaajia edustava Euroopan Metalli EMF, jonka jäsen UIL

on, vaatii parannuksia työntekijöiden tiedonsaanti-, neuvottelu- ja osallistu-misoikeuksiin monikansallisten yhtiöi-den uudelleenjärjestelytilanteissa.

Brysselissä marraskuussa 2006 pi-detyssä EMF:n konferenssissa 200 luot-tamusmiestä, liittojen asiamiestä ja eu-rooppalaisten yritysneuvostojen (EWC) jäsentä käsittelivät varhaisemman ja ny-kytasoa paremman tiedonsaannin sekä neuvottelumahdollisuuksien kehittämis-tarvetta erityisesti yritysten toimintojen ja henkilöstön vähentämistilanteissa.

– Suurten monikansallisten yritys-ten massiivisten uudelleenjärjestelyoh-jelmien toteuttamisia tarkasteltaessa on selvää, että työntekijöiden valitsemien edustajien ja liittojen oikeuksia on pikai-sesti parannettava, totesi EMF:n saksa-lainen pääsihteeri PeterScherrer.

EMF aikoo yhdessä Euroopan Am-matillisen Yhteisjärjestö EAY:n kanssa tehostaa edunvalvontaa ja lobbausta saa-dakseen työntekijöiden edustajien ja liit-tojen tiedonsaanti-, neuvottelu- ja osal-

listumisoikeudet parempaan kuntoon. Käytännössä se tarkoittaa eurooppalaisis-ta yritysneuvostoista eli EWC:istä anne-tun EU-direktiivin pikaista päivitystä.

Päivityksessä on huomioitava eu-rooppalaisen teollisuuden toimintata-voissa tapahtuneet suuret muutokset. Ainoastaan kehittämällä EWC-edusta-jien ja liittojen oikeuksia pystytään näi-tä muutoksia toteuttamaan siten, että yl-läpidetään työllisyyttä ja yritysten kil-pailukykyä.

Eurooppalaisten yritysneuvostojen eli EWC:den tärkeä rooli työntekijöiden etujen puolustajana konkretisoitui konfe-renssin aikana. Samaan aikaan kun For-din ja General Motors Europen EWC-edustajat kertoivat eri maiden työnteki-jöiden EWC-edustajien yhteisymmär-

ryksellä ja yhteistyöllä saavutetun hyviä ja mitattavia tuloksia kuluneen kymme-nen vuoden aikana, ilmoitti Volkswagen vähentävänsä 3 000 työpaikkaa yrityk-sen Brysselin autotehtaalta.

EMF:n pääsihteeri Scherrer kiteytti monien ajatukset.

Pitää päästä eroon loputtomasta kier-teestä, joka syntyy, kun konserni asettaa eri EU-maissa sijaitsevat tehtaat kilpai-lemaan tuotannosta keskenään palkko-jen alennuksilla tai muilla työntekijöiden etuja leikkaavilla toimenpiteillä.

Eri maiden työntekijät pystyvät en-naltaehkäisemään epätervettä kilpailua ja toimimaan tehokkaasti yhdessä edel-lyttäen, että eurooppalaisten yritysneu-vostojen EWC:iden toimintaedellytyksiä parannetaan. n

Työntekijöiden oikeuksiin vaaditaan parannuksia monikansallisten yhtiöiden uudelleenjärjestelytilanteissa

Ainoastaan kehittämällä EWC-edustajien ja liittojen

oikeuksia pystytään muutoksia toteuttamaan

siten, että ylläpidetään työllisyyttä ja yritysten

kilpailukykyä.

Brysselissä osoitettiin mieltä autoteollisuuden irtisanomisia vastaan. Kuva EMF.

23InsInöörI

Suomi ei ota käyttöön siirtymäaikoja Eu-roopan unionin laajentumisen yhteydessä Romaniaan ja Bulgariaan, joten työvoima voi liikkua vapaasti myös näistä maista.

EU-kansalaisten työntekotietojen re-kisteröintiä koskevaa lakia ei ole katsot-tu tarpeelliseksi muuttaa maiden liitty-

essä unionin jäseniksi. Bulgarian ja Ro-manian kansalaisten on muiden EU- ja ETA-maiden kansalaisen tapaan rekis-teröitävä oleskeluoikeutensa, jos maassa oleskelu kestää yli kolme kuukautta. Re-kisteröinti tapahtuu paikallispoliisissa.

Suurin osa EU-maista on asettanut

rajoituksia työvoiman liikkuvuudel-le Bulgariasta ja Romaniasta. Liettua, Tshekki, Slovakia, Suomi ja Viro ovat EU-maista tähän mennessä virallisesti ilmoittaneet, etteivät ne rajoita uusien jäsenmaiden kansalaisten työtekijöiden liikkuvuutta. n

Äiti meni varhemmin naimisiinn Suomessa naiset solmivat nykyään ensimmäisen avioliitonsa keskimäärin vähän yli 29-vuotiaana. Heidän äitin-sä menivät naimisiin 5–6 vuotta nuo-rempina.

Pohjolassa mennään yleisestikin naimisiin myöhään, sillä muissa Poh-joismaisssa naisten ensiavioliiton sol-mimisikä on vielä Suomeakin korkeam-pi. Mutta noussut se on joka puolella Eurooppaa tuon viisi vuotta yhden su-kupolven aikana. Samaan aikaan vi-rallisen avioliiton suosio on selvästi laskenut.

Eurooppalaiset miehet solmivat ensimmäisen avioliittonsa pari vuota myöhemmin kuin naiset.

Suomessa solmitaan Kyproksen, Tanskan ja Maltan jälkeen eniten avio-liittoja suhteessa väkimäärään. Avio-erotilastoissa emme kuitenkaan ole niin korkealla. (Lähde: Eurostat)

Esimies voikin olla esinainenn Suomessa työntekijän lähin esimies on nainen useam min kuin missään muussa EU-maassa. Euro-foundin kyselyssä 40 prosenttia suomalaisista kertoi, että lähin esimies on nainen. Suomessa työssäolevista 48 prosenttia on naisia.

Tilaston toisessa päässä ovat Kypros, Italia ja Saksa, joissa naispomo oli harvemmalla kuin joka viidennellä työntekijällä. Keskimäärin EU-maissa joka neljännen töissä olevan lähin esimies on nainen. (Lähde: Eurofound)

Työtahti koetaan meillä tiukaksin Runsaat kaksi kolmasosaa eurooppalaisista työnteki-jöistä sanoo, että heillä on tarpeeksi aikaa tehdä työnsä. Kiire tuntuu olevan kovinta Keski-Euroopassa. Itäval-lassa, Tšekissä ja Saksassa vain 60 prosenttia työnteki-jöistä sanoo, että heillä on riittävästi aikaa töidensä te-kemiseen. Suomessa luku oli 68 prosenttia.

Tosin Suomessa ja Ruotsissa kaikkein useimmin eli noin 80 prosenttia vastaajista sanoi töitä tehtävän erit-täin kovalla vauhdilla ja tiukoilla aikatauluilla. (Lähde: Eurofound)

Suomalaiset ovat vaatimattomian Kaksi kolmesta suomalaisesta samoin kuin tšekkiläisestä ja bulgarialaisestakin työntekijästä on si-tä mieltä, että oma ammattitaito sopii omiin töihin hy-vin. Keskimäärin EU-maissa joka kolmas työntekijä on uskoo, että voisi tehdä vaativampiakin töitä, Suomessa vain joka viides. Etenkin romanialaiset ja ranskalaiset luottavat osaamisensa.

15 prosenttia suomalaista työntekijöistä kaipaisi lisä-koulutusta nykyisiinkin töihinsä. Itävallassa koulutus-tarpeita on lähes 30 prosentilla työntekijöistä, Bulga-riassa vain viidellä prosentilla. (Lähde: Eurofound)

RuotsiTanskaSuomi

HollantiEspanja

SaksaRanskaItävalta

EU25Irlanti

SloveniaKreikka

ItaliaBelgia

BritanniaPortugali

UnkariTšekki

ViroPuola

SlovakiaLiettua

20 22 24 26 28 30 32

EurostatUP/HL

Pohjolassa avioidutaanmyöhään

naisen ikä 1. avioliittoa solmittaessa

RuotsiSuomiTanska

SloveniaKreikkaSaksa

ItaliaUnkari

HollantiBelgiaTšekki

EspanjaEU-27

ViroPortugaliRanska

BritanniaPuolaIrlantiLatvia

Bulgaria0 20 40 60 80

Töissä on kova vauhti% vastaajista

EurofoundUP/HL

SuomiViro

LiettuaRuotsi

SloveniaBritannia

UnkariIrlanti

TanskaPuola

PortugaliRanska

RomaniaEU-27Tšekki

ItävaltaHollanti

EspanjaKreikkaSaksa

Italia0 10 20 30 40 50

EurofoundUP/HL

Suomessa on naispomojalähin esimies on nainen, % vastaajista

RanskaRomania

IrlantiBritannia

RuotsiUnkari

KreikkaEspanja

EU-27HollantiTanska

ViroLatviaPuolaBelgia

ItaliaSaksa

PortugaliItävaltaSuomiTšekki

Vaatimattomuus kaunistaavoisi tehdä vaativampiakin töitä,

% vastaajista

EurofoundUP/HL

0 10 20 30 40 50

Ei siirtymäaikoja Bulgarian ja Romanian kansalaisille

24

osaaminenTeksti ja kuva: Jukka Väyrynen

Pitkän päivätyön pääkaupungin renkinä tehnyt Kotkan poika Is-moVantola ohjautui alusta pitäen

tekemisiin talousasioiden kanssa. Nyt hän vetää toimistopäällikkönä kaupungin ra-kennusviraston yhden osaston, HKR-Ra-kennuttajan kustannustoimistoa.

Talousasioiden ja kustannussuunnit-telun parissa puljaamisen Vantola sanoo käyvän hyvin insinöörin pirtaan.

– Minä olen ollut aina kiinnostunut siitä puolesta, hän sanoo. Vastapainok-si tässä on saanut samalla olla kiinteästi tekemisissä myös konkreettisen rakenta-misen kanssa.

Rahaa vain käytettiin

Julkisesta sektorista sanottiin takavuosi-na, että yksikkö, joka ei tilivuoden aika-na onnistu käyttämään sille varattua ra-

hamäärää, saa varautua seuraavina vuo-sina sille osoitettavan rahamäärän pie-nenemiseen.

Sen sanottiin johtaneen tarpeetto-maan tuhlailuun tilivuoden lopulla, jotta ”momentin” rahat varmasti hupenisivat.

Vantola ei kiistä, etteikö tällaista ajat-telua olisi todellisuudessa joskus esiin-tynytkin.

– Joskus aikanaan oli rahaa, jota vain käytettiin. Oli hyvin tärkeätä, että rahat tulivat käytetyiksi. Jos sitten jokin han-ke maksoi vähän enemmän, niin otettiin toiselta hankkeelta, hän kuvaa mennyt-tä maailmaa.

Nykymeno on aika lailla toista.– Nykyisin jokaiselle kaupungin hal-

linnossa käynnistettävälle hankkeelle hyväksytetään enimmäishinta, joka on sidottu tarjoushintaindeksiin. Jos han-ke ylittää indeksillä korjatun enimmäis-

hinnan, se ei etene mihinkään, Vanto-la sanoo.

Joskus hankkeen kanssa saa hänen mukaansa jumpata useaankin kertaan ennen kuin se on saatu mahtumaan an-nettuihin raameihin.

– Meillä on esimerkiksi joitakin päi-väkoteja suunniteltu neljäänkin kertaan. Välillä on vaihdettu suunnittelijaakin, kun yhden kanssa ei ole päästy tavoit-teeseen.

Jalkalistoista tiloihin

Vuoden 1983 alusta rakennusvirastoa palvelleena Vantola on nähnyt myös kau-pungin rakentamis- ja rakennuttamistoi-minnassa tapahtuneet muutokset.

Jos kunnat ennen tekivät rakennus-työnsä pääasiassa itse, tänään etenkin suuret hankkeet pääsääntöisesti kilpai-

Momenttien tyhjentämisestä kustannussuunnitteluun

Mikään ei ole pysyvää, paitsi muutos. Kulunut hokema kuvaa erityisen osuvasti viime vuosien työelämää. Kolme ja puoli vuosikymmentä Helsingin kaupungin töissä puurtanut insinöö-ri Ismo Vantola on näh-nyt, kuinka maailma sa-man työnantajan leivissä muuttuu.

Ismo Vantola toivoo, että Uuden Insinööriliiton jäsenenä olevat kunta­alan insinöörit löytäisivät tulevaisuudessa itsensä yhdestä ja samasta jäsenjärjestöstä.

25InsInöörI

lutetaan ja teetetään ulkopuolisilla ura-koitsijoilla.

– Aikanaan tehtiin kustannusarvioi-ta, joissa pohdittiin, paljonko menee tar-vikkeita, kuinka paljon työtä ja kauanko rakentaminen kestää.

Se puoli on nyt siirtynyt paljolti ura-koitsijoille ja kaupungin kustannusohja-us on suurempiin kokonaisuuksiin kes-kittyvää rakennusosamenettelyä.

– Suurin muutos täällä kustannus-suunnittelussa on ollut se, ettemme me enää laske niitä jalkalistametrejä, Vanto-la konkretisoi.

Hän kaivaa nykymeiningin symbo-liksi hyllystään Talonrakennuksen kus-tannustieto -nimisen kustannussuunnit-telijan raamatun, joka rakennusvirastos-sakin on jokapäiväisessä käytössä hank-keiden kustannuksia mitoitettaessa.

Jos ennen saattoi näppituntumal-ta sanoa, mitä jonkin kaapin saaminen päiväkodin käytävän seinään maksaisi, nykyhankkeiden mittaluokat ovat sel-laisia, ettei niiden kustannuksia ihan hi-hasta vedetä.

Kaupunginkansliasta pohja

Nuorena insinöörinä Helsingin kaupun-

ginkansliaan 1970-luvun alussa tullut Vantola sanoo keskushallintoa hyväksi sisäänajopaikaksi kaupungin töihin.

– Keskushallinnosta näki koko ken-tän. Sitä kautta oppi tuntemaan eri vi-rastojen väen, ja kun tunsi ihmiset, oli helppo myöhemmin ottaa yhteyksiä. Se oli hyvin opettavainen ja myöhemmin erittäin hyödylliseksi osoittautunut läh-tökohta kunnalliselle työsuhteelle.

Kolmivuotisen keskushallintojak-son jälkeen Vantola teki kahdeksan vuo-den uran suomalaisittain ainutlaatuises-sa työpaikassa Helsingin metroa raken-nettaessa ja käynnistettäessä.

– Se oli jotain ihan uutta. Missään ei opetettu, millainen metro on, mitä eri-tysvaatimuksia se asettaa. Se oli kyllä ru-peama, jossa oppi valtavasti uusia asioita, sellaisia, joita muualla ei tule ollenkaan esiin, hän kuvaa jaksoa, joka päättyi kau-pungin ensimmäisen yleisömetron lii-kennöintiin ja metrotoimiston purkami-seen vuonna 1982.

Rakennusvirastoon siirryttyäänkin hän on saanut työntää näppinsä metron jatkorakentamiseen. Viimeksi vastikään avatun Kalasataman metroaseman yh-teydessä, kun kustannustoimisto kävi lä-pi aseman suunnitelmat ja laski sen kus-tannukset.

Insinöörivetoinen yksikkö

Ismo Vantolan nykyinen työmaa – jo vuodesta 1983 – on runsaan sadan hengen insinöörivetoinen osasto. Koko HKR-Rakennuttajan väestä karkeasti 80

prosenttia on teknisen koulutuksen saa-neita, suurin osa opistoinsinöörejä.

Koko rakennusviraston insinööri-kunnasta enin osa on järjestäytynyt Kuntien Insinööreihin (KI) sekä osa Kuntien Insinööreihin ja Rakennusar-kitehteihin (KIRA), jotka nyt molem-mat ovat Uuden Insinööriliiton jäseniä. Lisäksi joukossa vastikään STTK:oon liittyneen Rakennusinsinöörien ja -ark-kitehtien (RIA) jäseniä.

– Nämä järjestäytymiset eri liittoihin eivät arjessa täällä tule mitenkään esiin. Yhteishenki talossa on mielestäni oikein hyvä, Ismo Vantola sanoo Kasarmitorin kulmalla seisovassa toimitalossa.

KI:n siirtyminen Uuden Insinöörilii-ton myötä AKAVAan piiriin ei Vantolan mielestä ole tavallisen rivijäsenen kan-nalta mitenkään dramaattinen asia.

– Suuri osa tästä toiminnasta tapah-tuu kuitenkin ihan muualla kuin keskus-järjestötasolla. Toivon tietysti, että jär-jestölle tulisi tätä kautta enemmän pai-noarvoa ja sananvaltaa omiin asioihinsa, hän pohdiskelee.

Yhden tavoitteenkin hän näkee lä-hitulevaisuudessa: kaikkien Uuteen In-sinööriliittoon kuuluvien kunta-alan in-sinöörien kokoamisen yhteen.

– Mutta se on asia, joka sitten var-masti ratkeaa, kunhan saadaan tämä yh-dentymisprosessi muuten eteenpäin, pit-käaikainen Kuntien Insinöörien aktii-vi uskoo.

Mikään kun ei ole pysyvämpää kuin muutos – tässäkin asiassa. n

Ismo VantolaSyntynyt 1945 Kotkassa

Insinööri

Helsingin kaupungin rakennusviras-ton HKR-Rakennuttaja-osaston kus-tannustoimiston toimistopäällikkö

Valmistunut Lappeenrannasta yhdyskuntatekniikan linjalta 1971

Helsingin kaupunginkansliassa 1971–1974

Metrotoimistossa 1974–1982

Rakennusvirastossa vuodesta 1983

Kuntien Insinöörit ry:n hallituksen jäsen

Naimisissa, kaksi aikuista poikaa, joista toinen valmistelee insinöörityötään kaupungin rakennusvirastossa

Kuntien Insinöörit ry KIPerustettu 14.10.1962.Kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja kunnallisten liikelaitosten sekä kunnal-lisella sektorilla toimivien osakeyhtiöiden palveluksessa olevien, teknisistä oppi-laitoksista ja ammattikorkeakouluista valmistuneiden insinöörien ja rakennus-arkkitehtien taikka korkeakoulussa suoritetun muun korkeamman teknisen alan tutkinnon omaavien henkilöiden ammattiyhdistys ja edunvalvontajärjestö.Kuntien Tekniset KTK ry:n jäsenjärjestö.Jäsenmäärä noin 1 400.Paikallisosastot Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Turussa, Oulus-sa, Kuopiossa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Kotkassa ja Porissa..Puheenjohtaja: Raimo Lehtonen

26

osaaminenTeksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

Yleinen käsitys siitä, että ikäihmi-set eivät enää kykene oppimaan uutta teknologiaa, on todistettu

vääräksi. Tampereen yliopiston toteut-taman yli 45-vuotiaita koskevan tutki-muksen mukaan ikäihmiset kykenevät oppimaan uutta teknologiaa ja samal-la heidän itseluottamuksensa vahvistuu. Aikuisopiskelijoiden kokemuksen opin-tojen aloittamisesta olivat positiivisia ei-

kä ikää nähty haittaavana tekijänä. Opis-kelijat pystyivät myös hyödyntämään ai-empia työelämän kokemuksia.

Henkilöstön osaaminen on yrityksen tärkein menestystekijä, ja siksi eri ikäis-ten työntekijöiden osaamisen kehittämi-seen pitäisi panostaa. Henkilöstön tyy-tyväisyys heijastuu asiakastyytyväisyy-teen ja kytkeytyy yrityksen johtamiseen ja osaamisen kehittämiseen, Marja-Lii-

saManka toteaa. – Oppimisen kehittämisellä en tar-

koita pelkästään työpaikan ulkopuolel-la annettavaa koulutusta, vaan organi-saation sisällä tapahtuvaa työnkiertoa, asiantuntijoiden osaamisen kehittymistä ja tiedon levittämistä. Parasta oppimista on työssä oppiminen, siksi ihmiset pitäi-si laittaa välillä sisäiseen kiertoon. Näin heillä olisi mahdollisuus katsoa työtä ja tekemistä eri näkökulmasta ja kokea uu-sia onnistumisen elämyksiä.

Organisaation ja työntekijöiden osaa-mistarpeet on myös sovitettava yhteen. Tämä ei tarkoita pelkästään osaamis-aukkojen täyttämistä vaan on mietittä-vä, miten osaamisen kehittäminen kyt-ketään tulevaisuuteen, Manka sanoo.

Oppiminen ei katso ikääOppiminen ei ole iästä kiinni vaan oppimishalusta ja -mahdolli-suuksista. Näin sanoo Tampereen yliopiston professori ja Docen-dum Oy:n toimitusjohtaja Marja-Liisa Manka, jolta ilmestyi kevääl-lä osaamisen johtamista käsittelevä kirja Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen.

Yrityksen tärkein menestys­tekijä on osaava henkilöstö, Marja­Liisa Manka sanoo.

27InsInöörI

Aikaa, tilaa ja vuorovaikutusta

Oppiminen vaatii myös aikaa ja tilaa sekä edellyttää tiivistä vuorovaikutusta työyhteisön ja tärkeiden sidosryhmien parissa. Myös sattumanvaraisempi yh-teys ulkopuolisiin tahoihin edesauttaa ideoiden syntymistä. – On kuitenkin muistettava, että innovaatioita syntyy harvoin mullistavista keksinnöistä vaan ne syntyvät vaiheittain organisaation si-säisen oppimisen ja ulkopuolisen tiedon yhdistämisen avulla.

Esimiehellä on merkittävä rooli op-pimisen edistämisessä erityisesti oppi-misen suunnan selkiyttämisessä ja op-pimista tukevan ilmapiirin rakentami-sessa. Alainen on kuitenkin vastuus-sa omasta oppimisesta. – Kehittämäl-lä omaa osaamista ihminen voi varmis-taa sen, että mitä tahansa työelämässä tapahtuu, hänen osaamistaan tarvitaan aina jossain.

Oppimisen johtaminen on haasteel-lista, Manka myöntää. – Ihmisten hen-kinen jaksaminen joutuu usein koetuk-selle. Stressi ja työn mielekkyyden vä-hentyminen estävät oppimista.

Oppimisen edistämiseksi on luo-tava rakenteita, jotka estävät rutiinien muodostumisen ja tekevät tilaa avoimel-le viestimiselle. Tämä edellyttää jaettua johtamista ja sellaisia työjärjestelyitä, jot-ka mahdollistavat sisäisen liikkuvuuden,

asiantuntijuuden kehittymisen ja tiedon levittämisen.

– Työpaikoilla pitäisi rohkeammin opetella oppimaan tilanteista, kyseen-alaistamaan, puhumaan aroistakin asi-oista ja antamaan palautetta. Osaamisen kehittämisessä ei riitä pelkästään amma-tillisen osaamisen huomioiminen, vaan on muistettava myös kokemus, asenteet ja motivaatio, Manka luettelee. n

Kuka ymmärtäisi insinööriä?Varmasti kaikki, kun hankit osaamissalkkuusi oikeat viestinnän työkalut. Uusi InsinööriliittoUIL ry, Helsingin Insinöörit HI ry. ja Infor Oy ovat räätälöineet viestintäkoulutuksia insinöörientarpeisiin. Tule päivittämään viestintätaitosi. Saat välineitä vakuuttavaan ja vaikuttavaan viestintään.

Valitse yksi koulutus tai kaikki neljä. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.infor.fi/insinoori.

Tehoa teksteihin 1. päivä to 1.3.2007 ja 2. päivä ti 27.3.2007Esiinny vakuuttavasti 1. ryhmä: 6.3.2007 tai 2. ryhmä: 18.4.2007Insinööri esimiehenä 2.4.2007Onnistu neuvotteluissa 1.ryhmä 19.4.2007 tai 2. ryhmä 15.5.2007

Tutustu myös koulutusten hintoihin, sisältöihin ja kouluttajiin osoitteessa www.infor.fi/insinoori.

Kaikki 7. helmikuuta mennessä ilmoittautuneet osallistuvatnavigaattori Mio C510E GPS Skandinavian arvontaan(Tekniikan maailman testivoittaja 2006, arvo n. 300 ¤).

Kehittämällä omaa osaamista ihminen

voi varmistaa sen, että mitä tahansa

työelämässä tapahtuu, hänen

osaamistaan tarvitaan aina jossain.

”

28

osaaminen

Luottamuslisää onnistumisenmahdollisuuksia

Luottamus edistää organisaation sisäistä ja ulkoista yhteis-työtä, sanoo Lappeenrannan Teknillisen yliopiston professori Kirsimarja Blomqvist. Sisäisen yhteistyön merkitys korostuu, mitä haastavampi tehtävä on ja mitä enemmän henkilöt ovat riippuvaisia toisistaan. Myös piilevän tiedon ja dynaamisen ympäristön merkityksellä on suuri merkitys.

Vahva sisäinen ja ulkoinen yhteistyö johtaa tehokkaampaan tiedon kul-kuun, oppimiseen, innovaatioihin se-

kä parempaan ulkoisten yhteistyösuhteisiin. Hyvän luottamuksen ansiosta työn tekemi-nen tehostuu ja ihmiset sitoutuvat myös pa-remmin työhönsä.

KirsimarjaBlomqvist arvioi, että noin

Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuva: Marketta Harinen

Luottamuksen merkitys korostuu muutostilanteissa, Kirsimarja Blomqvist sanoo.

29InsInöörI

50–80 prosenttia yritysten välisistä yh-teistyösuhteista epäonnistuu. Tämä joh-tuu siitä, että osapuolet eivät saavuta yh-teistyölle asettamiaan tavoitteita. Yhteis-työkyvykkyys syntyy luottamuksesta, kommunikaatiosta ja sitoutumisesta.

Luottamuksen merkitys nykyaikana

Miksi luottamuksen merkitys on niin tärkeää nyt? – Mitä suurempi riski si-tä suurempi tarve on luottamukselle, Blomqvist kiteyttää. Työympäristön muutos ja siihen liittyvä epävarmuus ko-rostavat luottamuksen merkitystä. Töitä tehdään virtuaalimaailmassa. Työpaikat säästävät matkakuluja ja tapaamisia jär-jestetään paljon ns. virtuaalimaailmas-sa. Luottamuksen merkitys korostuu näin. Kovaa vauhtia muuttuva teknolo-gia asettaa myös paineita luottamuksel-le. Tiedot voivat levitä hyvinkin nope-asti ja laajasti ja siksi on tiedettävä, ke-hen voi luottaa.

Luottamuksen merkitys korostuu työpaikoilla erilaisissa tiimeissä ja tehtä-vissä. Esimiehen on luotettava alaiseensa ja päinvastoin. Tiimityö ei toimi ilman luottamusta. Asiantuntijan on nautitta-va työyhteisön ja asiakkaan luottamus-ta, jotta hän voi kehittää yrityksen tuo-tetta tai myydä sitä eteenpäin. Kaiken-laiset strategiset kumppanuudet ja inno-vaatiotoiminnat edellyttävät myös luot-tamusta.

Luottamus on silti muuttumassa, mi-kä näkyy hyvin nykyajan työelämässä. Työnantaja ei enää sitoudu työntekijään samalla tavalla kuin ennen. Ehdottomas-ti pysyvää työpaikkaa ei ole enää ole-massa. Myöskään työntekijät eivät enää sitoudu sataprosenttisesti työnantajaan. Varsinkin nuoret tietotyöntekijät vaihta-vat usein työpaikkaa ja kehittävät osaa-mistaan. Luottamuksesta on tullut ana-lyyttistä. Sinisilmäiselle luottamukselle ei ole enää tilaa.

Luottamus synnyttää luottamusta

Blomqvist muistuttaa kuitenkin, että luottamus synnyttää luottamusta. Kaava on yksinkertainen. Jos henkilö A luottaa B:hen ja henkilö A käyttäytyy luotetta-vasti, on mahdollista, että myös B kunni-oittaa A:n luotettavuutta ja syntyy luot-

�������������

�����������������������������������������

���������������������������������������������������������������������������

�������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

���������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

�����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

�����������������������������������������������������������������������������������������

��������������������������������������������������������������������������

Luottamuksen merkitys korostuu työpaikoilla

erilaisissa tiimeissä ja tehtävissä. Esimiehen

on luotettava alaiseensa ja päinvastoin.” tamuksen positiivinen kehä. Luottamus on kuitenkin aina tilanne- ja tehtäväkoh-tainen. Se ei saa olla sokeaa eikä naivia, vaikka siihen liittyvä tunne-elementti te-kee luottamuksen äärimmäisen herkäksi. Luotettavuuden arviointi ja luottamuk-sen syntyminen edellyttää Blomqvistin mukaan työ- ja liike-elämässä aina ana-lyyttisyyttä. Missä tilanteessa, mihin ja kuinka paljon voi luottaa.

Blomqvistin tutkimusryhmä pyrkii rakentamaan niin yrityksen sisäiseen käyttöön kuin kumppanuuksiin, asia-kassuhteisiin ja muihin sidosryhmäsuh-teisiin soveltuvia luottamusta mittaavia työkaluja. n

30

Insinööriliiton ja Kuntien Teknisten yhdistyttyä myös monet jäsenedut ja toiminnot saatetaan saman katon al-

le. Yhtenä tärkeimmistä ja kiireellisim-mistä oli kilpailuttaa Uuden Insinööri-liiton UIL:n jäsenistölleen ottamat ns. kollektiivivakuutukset. Tiukan kilpai-lun seurauksena UIL:n hallitus valitsi vakuutusyhtiöksi Pohjolan.

UIL:n jäsenistöä koskevat vakuutukset (suluissa vakuutuksen numero):

Vapaa-ajan tapaturmavakuutus •(06-2050111) Matkustajavakuutus vapaa-ajan •matkoille (75-2050111)Matkatavaravakuutus vapaa-ajan •matkoille (49-2050111)Ammatillinen oikeusturva- ja vas-•tuuvakuutus (12-1053-0621-0) Järjestövakuutus (12-1056-8105-2) •

Vakuutusten tarkempi sisältö selviää vakuutusehdoista. Tapaturmavakuutuk-sessa noudatetaan soveltuvin osin kul-loinkin voimassaolevia vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen ehtoja V0606, matkavakuutuksessa (matkustaja- ja matkatavaravakuutus) SuperEuro jäse-nyysmatkavakuutusehtoja (1.1.2006), ammatillisessa oikeusturva- ja vastuu-vakuutuksessa UIL:n ryhmävastuu- ja oikeusturvavakuutusehtoja (1.1.2007) ja järjestövakuutuksessa järjestövakuutuk-sen vakuutusehtoja (1.1.2003).

Vakuutusehdot ja muuta lisätietoa vakuutuksista löytyy tässä vaiheessa internetsivuilta www.insinooriliitto.fi/jasen tai www.kuntientekniset.fi ja sivujen yhdistyttyä keväällä yh-teiseltä sivulta www.uil.fi.

Vakuutuksista voi kysyä myös lä-himmästä Pohjolan konttorista käy-mällä tai soittamalla palvelunumeroon 0303 0303.

VAKUUTUSTEN SISÄLLÖSTÄ

n Vapaa-ajan tapaturmavakuutus

Vakuutettuja ovat liiton henkilökunta se-kä jäsenjärjestöjen alle 70-vuotiaat hen-kilöjäsenet ja henkilökunta joilla on vä-estötietolain mukainen kotipaikka Suo-messa. Opiskelijajäsenten vakuutus on toissijainen, mikäli henkilö on oikeutet-tu saamaan korvauksia esim. oppilaitok-sen vakuutuksen perusteella.

Huom! Vakuutus päättyy sen vuo-den lopussa, jona vakuutettu täyttää 70 vuotta.

VoimassaoloVakuutus on voimassa työajan ja työmat-kojen ulkopuolella sattuvien tapaturmi-en varalta kaikkialla maailmassa.

TapaturmaTapaturma on äkillinen, ulkoinen, ruu-miinvamman aiheuttava tapahtuma, jo-ka sattuu vakuutetun tahtomatta (tar-kemmat tiedot vakuutusehdoista ja jä-sensivuilta).

VoimassaolourheilussajaeräissämuissatoiminnoissaUrheilutoiminnassa on rajoituksia hoito- ja päiväkorvausten maksamisessa. Rajoi-tukset löytyvät vakuutusehdoista.

Hoitokorvaus Hoitokuluja korvataan enintään 8 500 euroa tapaturmaa kohti.

Hoitokorvauslajin perusteella korva-taan vain tapaturmien aiheuttamia kulu-ja. Korvattavia ovat lääkärin määräyksiin perustuvat ja yleisesti hyväksytyn lääke-tieteellisen näkemyksen mukaiset kulut, jotka on määritelty tarkemmin vakuu-tusehdoissa.

Fysikaalista hoitoa korvataan, kun se on välttämätöntä vamman leikkaus- tai kipsaushoidon jälkeen. Hoidon tulee olla lääkärin määräämää ja hoitolaitoksessa annettua. Vakuutuksesta korvataan ta-

paturmaa kohti enintään yksi hoitojakso, johon voi sisältyä 10 hoitokertaa.

Korvausta haettaessa on vakuutusyh-tiölle tehtävä kirjallinen vahinkoilmoitus sekä toimitettava tarpeelliset lääkärin-lausunnot. Korvauksenhakijantuleeitsemaksaahoitokulutjahakeaniistäsairausvakuutuslainmukaisetkorva-ukset.Korvauksenhakijan on toimitet-tava vakuutusyhtiölle Kelan alkuperäi-nen tosite ja kopiot Kelalle annetuista to-sitteista. Ne kuitit, joista ei ole saatu kor-vauksia sairausvakuutuslain eikä muun-kaan lain perusteella, on toimitettava va-kuutusyhtiölle alkuperäisenä.

HaittakorvauspysyvästähaitastaHaittakorvauksen vakuutusmäärä on 35 000 euroa.

Haittakorvaus maksetaan tapatur-masta aiheutuneesta pysyvästä yleises-tä fyysisestä haitasta. Täydestä haitasta maksetaan vakuutusmäärä, osittaisesta haitasta vastaava osa vakuutusmääräs-tä. Pysyvä haitta määritellään aikaisin-taan kolmen kuukauden ja viimeistään kolmen vuoden kuluessa tapaturmasta. Määrityksessä käytetään sosiaali- ja ter-veysministeriön haittaluokitusta, joka perustuu pelkästään vamman laatuun. Ammattia, harrastuksia ja muita yksilöl-lisiä olosuhteita ei oteta huomioon hait-taa määriteltäessä.

Kuolinkorvaus Kuolinkorvauksen vakuutusmäärä on 8 500 euroa.

Kuolinkorvaus maksetaan, jos vakuu-tettu kuolee tapaturman aiheuttamiin vammoihin kolmen vuoden kuluessa ta-paturmasta. Korvaus maksetaan vakuu-tetun omaisille, ellei kirjallisesti ole il-moitettu vakuutusyhtiölle muuta edun-saajaa.

n Matkavakuutus vapaa-ajan matkoilla

Vakuutetut Vakuutuksen piiriin kuuluvat liiton hen-

Uuden Insinööriliiton jäsenvakuutukset vuonna 2007 Pohjolassa

jäsenetuja

31InsInöörI

kilökunta sekä jäsenjärjestöjen alle 70-vuotiaat henkilöjäsenet ja henkilökunta, jotka asuvat vakituisesti Suomessa. Mat-kustajavakuutuksessa vakuutetulla tu-lee lisäksi olla voimassaoleva Kela-kort-ti. Opiskelijajäsenillä vakuutus on tois-sijainen, mikäli henkilö on oikeutettu saamaan korvauk sia esim. oppilaitoksen vakuutuksen perusteella.

Huom! Vakuutus päättyy sen vuo-den lopussa, jona vakuutettu täyttää 70 vuotta.

Matkustajavakuutuksessa vakuutet-tuina ovat myös vakuutetun mukana matkustavat alle 15-vuotiaat perheenjä-senet ja lapsenlapset, kuitenkin samanai-kaisesti vain yhden Eurooppalaisen mat-kustajavakuutuksen perusteella.

Voimassaolo Matkavakuutus on voimassa enintään kolmen (3) kuukauden pituisilla vapaa-ajan matkoilla. Vakuutus ei ole voimas-sa, jos vakuutettu lähtee työ- tai virka-matkalle. Jos yhtäjaksoinen matka kestää kauemmin, Pohjolasta voi saada erillisen matkavakuutuksen ja pitkäaikaislisäva-kuutuksen, kuitenkin enintään yhden (1) vuoden kestävälle matkalle.

Suomessa vakuutus on voimassa va-paa-ajan matkoilla, jotka tehdään suo-raan linnuntietä mitattuna vähintään 50 kilometrin etäisyydelle vakuutetun asunnosta, työpaikasta, opiskelupaikas-ta tai vapaa-ajan asunnosta. Vakuutus ei ole voimassa edellä mainituissa paikois-sa tai edellä mainittujen paikkojen väli-sillä matkoilla.

VoimassaolourheilussajaeräissämuissatoiminnoissaUrheilutoiminnassa on rajoituksia hoito- ja päiväkorvausten maksamisessa. Rajoi-tukset löytyvät vakuutusehdoista.

Matkustajavakuutus

HoitokorvausMatkustajavakuutuksesta korvataan va-kuutusehtojen mukaisesti matkasairau-den ja matkatapaturman aiheuttamat hoitokulut ilman rahamääräistä ylära-jaa. Matkasairauden aiheuttamia hoito-kuluja korvataan enintään 120 päiväl-tä hoidon alkamisesta. Matkatapatur-

man aiheuttamia hoitokuluja korva-taan enintään kolmelta (3) vuodelta tapatur-man sattumisesta.

Matkasairauden ja matkatapaturman määritelmät sekä selvitys hoitokulukor-vauksista ja korvaukset matkan peruun-tumisesta, keskeytymisestä, matkalta myöhästymisestä jne. löytyvät jäsensi-vuilta ja vakuutuehdoista.

Mukana matkustavan alle 15-vuoti-aan perheenjäsenen ja lapsenlapsen va-kuutusturva sisältää hoitokorvauksen li-säksi myös haittakorvauksen enintään 8 500 euroa ja kuolinkorvauksen 1 700 euroa.

Matkustajavakuutuksessa ei ole oma-vastuuta.

UIL:n jäsenkortin kääntöpuolella on yhteystiedot, joihin hoitava lääkäri tai vakuutettu voi ottaa yhteyttä vakavissa sairaustapauksissa tai tapaturmissa.

Jäsenillä on käytettävissä ainutlaa-tuinen Eurooppalaisen palveluverkosto. Tiedot löytyvät internetistä osoitteesta www.eurooppalainen.fi

Matkatavara-, matkavastuu- ja matkaoikeusturvavakuutus vapaa-ajan matkoilla

Matkatavaravakuutuksesta korvataan vakuutusehtojen mukaisesti äkillinen ennalta arvaamaton suoranainen esine-vahinko 1 000 euroon asti. Mikäli jäsen/toimihenkilö matkustaa perheineen, kat-taa jäsenen/toimihenkilön matkatavara-vakuutus koko perheen matkatavarat va-kuutusmäärään asti. Omavastuu on 50 euroa/vahinko.

Vakuutukseen sisältyy myös matka-vastuu- ja oikeusturvavakuutus. Matka-vastuuvakuutuksen vakuutusmäärä on 85 000 euroa, omavastuu 50 euroa.

Matkaoikeusturvavakuutuksen va-kuutusmäärä on 8 500 euroa, ja oma-vastuu 15 % kustannuksista, kuitenkin vähintään 150 euroa.

n Ammatillinen oikeusturva- ja vastuuvakuutus

Vakuutettuina ovat liiton varsinaiset jä-senjärjestöjen ja niiden alayhdistysten henkilöjäsenet sekä opiskelijajäsenet mu-kaan luettuina, toimiessaan virassaan,

toimessaan tai ammatissaan. Vakuutet-tuina ovat myös itsenäisinä yrittäjinä toi-mivat liiton henkilöjäsenet, jotka pää- tai sivutoimisesti yksin ilman alaisia suorit-tavat toimeksiantoja.

Oikeusturvavakuutuksen tarkoitus on oikeudellisten etujen turvaamisek-si korvata henkilöjäsenen tarpeellisia ja kohtuullisia asianajo- ja oikeudenkäynti-kuluja hänen toimiessaan virassaan, toi-messaan tai ammatissaan.

Vastuuvakuutus kattaa sellaisen mahdollisen korvausvastuun, johon hen-kilöjäsen toimiessaan virassaan, toimes-saan tai ammatissaan, voimassa olevan lain mukaan voi joutua ulkopuoliselle aiheutetusta vahingosta.

VakuutusmäärätjaomavastuutOikeusturvavakuutus:

1. Vakuutusmäärä on 17 000 euroa vakuutustapahtumaa kohti liiton suo-sittaman lakimiehenhoitamassa va-kuutustapahtumassa. Vakuutetun oma-vastuu jokaisessa vakuutustapahtumassa on 15 % kustannuksista, kuitenkin vä-hintään 150 euroa.

2. Vakuutusmäärä on 10 000 euroa vakuutustapahtumaa kohti muunkuinliitonsuosittamanlakimiehenhoita-massa vakuutustapahtumassa. Vakuute-tun omavastuu jokaisessa vahinkotapah-tumassa on 30 % kustannuksista, kui-tenkin vähintään 300 euroa.

Vastuuvakuutus: Vakuutusmäärä on henkilö- ja esineva-hingoissa 100 000 euroa vahinkotapah-tumaa kohti. Vakuutetun omavastuu jo-kaisessa vahinkotapahtumassa on 100 euroa.

n Järjestövakuutus

Jäsen on vakuutettu järjestötehtävissä matkavakuutuksella. Vakuutus on voi-massa kaikkialla maailmassa. Järjestö-tehtäviä ovat liiton, jäsenjärjestöjen ja niiden alayhdistysten erilaiset jäsenti-laisuudet, esimerkiksi kokoukset, kou-lutus- ja virkistystapahtumat. n

32

Uusia jäsenetulehtiäTalouselämä

(ei kuulu vaihdettaviin lehtiin, mutta alennus 40%)

Talouselämä tavoittaa päätöksenteki-jät. Mediaympäristöltään se on kiistatto-man laadukas. Talouselämä tarjoaa luki-jalleen olennaisen yrityselämästä, nautit-tavasti ja näkemyksellä, joka perjantai.

Talouselämä on lehti, joka paitsi se-lataan, myös luetaan.

www.talouselama.fi

Affärsvärlden

Affärsvärlden on Ruotsin johtava ja yksi maailman kauimmin ilmestyneistä bis-neslehdistä. Se tarkastelee ja analysoi ta-louselämää, yrityksiä, politiikkaa, ja ra-hamarkkinoita. www.affarsvarlden.se

Arvopaperi

Arvopaperi tavoittaa niin sijoitusmaa-ilman konkarit kuin vasta-alkajatkin. Lehti kertoo sijoitusmaailman kulloin-kin ajankohtaiset puheenaiheet asian-tuntevasti ja kokemuksella. Suomen pa-ras ja ainut sijoituslehti, jolla on 60 000 lukijaa (KMT 2005). Arvopaperi kertoo

lukijaystävällisesti, mistä sijoitusmaailmassa puhu-taan ja mistä saa kovim-mat tuotot. Osakkeista, rahastoista, riskilainois-ta vai eksoottisten mai-

den osakkeista? www.arvopaperi.fi

Energia

Energia on vuonna 1985 perustettu energia-alan johtava, monipuolinen ammattilehti. Lehti on suunnattu alan päättäjille. www.energialehti.fi

Fakta

Fakta on jokaisen avainhenkilön oma lehti. Lehti tukee liiketoiminnan onnis-tumista ja bisneksen tekijöiden kehitty-mistä.

Fakta vaikuttaa ainoana omassa sar-jassaan. Sen painavimpaan tarjoomaan kuuluvat huippuluokan artikkelit suo-raan Harvardista, bisnestiedon eturivis-tä.

Fakta on korkeatasoinen ammatti-lehti, joka antaa miellyttävässä muodossa hyötyaineistoa niille, jotka haluavat ke-hittää ja kehittyä johtajina, esimiehinä, avainhenkilöinä ja yrittäjinä. www.faktalehti.fi

jäsenetuja

Yhdistymisen myötä Uuden Insi-nööriliiton jäsenjärjestöjen jäsenil-le tuli vuoden 2007 alusta Talentu-

min valikoimaan uusia lehtiä on-line-pal-veluin. (Huom! opiskelijajäsenten lehtie-tu poikkeaa valmistuneiden lehtiedusta). Entinen jäsenetulehtivalikoima koostui seuraavista lehdistä: Tekniikka&Talous, Tietoviikko, MikroPC, Metallitekniik-ka, Markkinointi&Mainonta, Fakta ja Energia. Uusia lehtiä ovat Arvopaperi, Affärsvärlden ja NyTeknik. Kotiosoittee-seen tulevana jäsenetulehtenä on oletus-arvoisesti Tekniikka&Talous.

Voit vaihtaa T&T-jäsenetulehden jo-honkin edellä mainituista lehdistä. Hel-poiten jäsenetulehden vaihtaminen on-nistuu osoitteessa www.insinooriliitto.fi/lehdet. Voit toki ottaa yhteyttä myös Uuden Insinööriliiton jäsentietopalve-luun puh. 0201 801 877. Sähköpostitse voit lähettää tilauksesi osoitteeseen ja-sentietopalvelu@uil.fi.

Opiskelijat voivat tilata jäsenetuleh-deksi Tekniikka&Talouden ja/tai Tie-toviikon. Opiskelijatilaus on uusittava vuosittain osoitteessa www.iol.fi.

Jäsenetulehdenlisäksivoititseti-lataallaesitellyistälehdistähaluama-si jäsenetuhintaan.Alennuson40%muista lehdistä paitsi Tietoviikko-lehdestäjonkaalennuson70%.

Talentum myöntää lehtialennusten lisäksi 20 % alennuksen Talentum Sho-pista (Annankatu 34-36 B) ostetuista Talentumin kirjoista.

InsInöörI 33

Markkinointi&Mainonta

M&M on markkinoinnin eturintamaan haluavien työkalu. M&M on eturinta-massa viihtyvä uutislehti, monipuolinen verkkopalvelu ja alan halutuimpien ta-pahtumien tekijä.

M&M on eturintamassa viihtyvä uu-tislehti, monipuolinen verkkopalvelu ja alan halutuimpien tapahtumien tekijä. M&M sanoo suoraan. www.marmai.fi

Metallitekniikka

Metallitekniikkaa teh-dään koneenrakennuksen ammattilaisille. Metalli-tekniikka on Suomen suu-rimman teollisuuden toimialan lehti.

Metallitekniikkaa tehdään koneen-rakennuksen ammattilaisille, ja se kä-sittelee heidän ammattiaan: tuotantoa ja tuotekehitystä.

Ammattilehti on enemmän kuin tie-dotekanava – se on pureskeltua teknii-kan ja ilmiöiden esittelyä eli media am-mattilaisia tavoitteleville mainostajille.www.metallitekniikka.fi

MikroPC

MikroPC tarjoaa lukijalleen sekä am-matillista että henkilökohtaista hyötyä käytännönläheisessä paketissa. Lukijat

ovat digitaaliajan tuotteiden ostajia ja loppukäyttäjiä sekä yritys- että kotiym-päristössä. mikropc.net

Ny Teknik

Ny Teknik on Ruotsin suurin teollisuu-den uutislehti. Ny Teknik raportoi uuti-soi ja syventää ja analysoi ilmiöitä, mikä auttaa ymmärtämään miten tekniikka vaikuttaa koko talouselämään. Ny Tek-nik koostuu kahdesta osasta. Kantaleh-ti seuraa laajasti tekniikkaa, ja sisältää myös alan työpaikkailmoitukset. Liite-osa tarkastalee puolestaan IT-sektoria ja telekomsektoria. www.nyteknik.se

Tekniikka&Talous

Tekniikka&Talous on uutislehti. Se ker-too tutkimuksen ja tuotekehityksen uu-simmista trendeistä, teollisuuden toi-minnasta ja menestyksestä, suomalai-sista menestystarinoista ja ihmisistä nii-den takana.

Tyypillinen Tekniikka&Talouden lu-kija on hyvätuloinen päättäjä. Nämä in-sinöörit ja diplomi-insinöörit ovat muka-na kaikissa teollisuudessa tehtävissä han-kintapäätöksissä. He tekevät rahakkaita päätöksiä myös yksityiselämässään.

Lehden Uratie- osio antaa vinkkejä urallaan eteenpäin pyrkiville. www.tekniikkatalous.fi

Tietoviikko

Tivi rakentaa siltaa tietotekniikan ja lii-ketoiminnan välillä.

Tivi kertoo kaiken olennaisen tivi-alan kehityksestä ja ihmisistä alalla.

Tietoviikko eli Tivi rakentaa siltaa tietotekniikan ja liiketoiminnan välillä. Se on sopiva tehtävä Suomen ainoalle it-senäiselle tietoalojen medialle.

Lukijat kohtaavat Tivin kolmessa ka-navassa. Päivän kuumat uutiset ja pu-heenaiheet löytyvät verkosta www.tivi.fi. Niiden taustoihin ja laajempiin tren-deihin pureudutaan lehdessä sekä Tivin järjestämissä tapahtumissa. www.tivi.fi n

Uuden Insinööriliiton jäsenillä on mah-dollisuus tilata Kemia-lehteä ja Uu-siouutisia jäsenetuhintaan. Kempuls-si Oy julkaisema Kemia-lehti maksaa liiton jäsenille 40 euroa vuonna 2007 (normaali vuositilaus 80 euroa) ja Uu-siouutiset 33 euroa (normaali vuositi-laushinta 66 euroa). Tilaus on kestoti-laus, joka maksaa jatkossakin puolet normaalista vuositilaushinnasta. Ke-mia-lehden aiheet keskittyvät kemi-aan, bioteknologiaan ja prosessitek-niikkaan. Uusiouutiset käsittelee jä-tehuoltoon ja hyötykäyttöön liittyviä aiheita.

Lehtiin voi tutustua osoitteissa www.kemia-lehti.fi ja www.uusiouu-tiset.fi. Lehtien tilaukset edellä mai-nituista www-osoitteista. Tilauksen yhteydessä muistathan mainita, että olet Uuden Insinööriliiton jäsen!

34

edunvalvonta

Kuntasektorin yhteistoiminnasta on tähän asti sovittu Kunnalli-sen työmarkkinalaitoksen ja pal-

kansaajapuolen pääsopijajärjestöjen vä-lisellä yleissopimuksella. Kunta-ala on näin ainoa sektori, jolla työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta ei ole säädetty lailla.

Pätkätyöt yt-menettelyyn

Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvotte-lujärjestöä lakia valmistelleessa työryh-mässä edustanut neuvottelujohtaja Juk-kaKauppala pitää tärkeänä, että sopi-mustasolta siirrytään yhteistoiminnan säätelemiseen lailla.

Kokemusten mukaan kaikissa kun-nissa ei sopimusta ole välttämättä otet-tu ihan tosissaan.

– On syytä olettaa, että suhtautu-minen muuttuu sopimuksen vaihtuessa laiksi, Kauppala arvioi.

Lakiehdotuksen keskeisiä uusia asi-oita ovat muun muassa epätyypillisten työsuhteiden määrien ja perustelujen käsitteleminen yhteistoimintamenette-lyssä, yhteistoimintaelimen perustami-nen vastedes kaikkiin kuntiin sopimuk-sen määrittelemän yli kahdenkymmenen työntekijän kuntien sijaan ja yhteistoi-mintaan liittyvien erimielisyyksien rat-

kaisemisen siirtyminen työtuomioistui-mesta käräjäoikeuksiin.

Merkittävä muutos on myös, että työntekijä on oikeutettu jatkossa hyvi-tykseen, mikäli työnantaja käyttää lain-vastaisesti taloudellisia ja tuotannollisia syitä esimerkiksi irtisanomis- tai lomau-tustilanteessa. Yleissopimuksessa tällais-ta hyvitysjärjestelmää ei ole.

Aitoon yhteistoimintaan

Kauppalan mukaan palkansaajien kan-nalta merkittävä saavutus työryhmän työssä oli myös torjua kuntatyönantajan yritys jättää kunnan talousarvion henki-löstövaikutukset yhteistoimintamenette-lyn piiristä.

Toinen tärkeä asia näkyy lakiehdo-tuksen tarkoituspykälässä, joka on hä-nen mukaansa pyritty kirjoittamaan si-ten, että laki viestittää sopimusta sel-keämmin pyrkimystä aitoon yhteistoi-mintaan.

– Yksimielisyyden hengessä pitää neuvotella pyrkimällä yksimielisyyteen, Kauppala muotoilee.

Hän korostaa myös sitä, että laki sal-lii jatkossakin paikallisen sopimisen.

– Ihannetila olisi, että pääsopijajär-jestöjen ja Kunnallisen työmarkkilaitok-sen välillä sovittaisiin edelleenkin raa-

misopimuksesta ja paikallisesti tehtäi-siin myös lakia täydentäviä sopimuksia, hän ehdottaa.

Aika loppui kesken

Kunnallista yhteistoimintalakia valmis-tellut työryhmä jätti syyskuussa eripu-raisen mietinnön, jonka pohjalta näytti, että lakia ei hallitusohjelman mukaisesti tämän vaalikauden aikana synny.

Työryhmän puheenjohtajana toimi-neen hallitusneuvos EsaLongan mu-kaan kyse oli kuitenkin enemmän aika-pulasta. Valmistelussa ei jäänyt riittäväs-ti aikaa järjestöjen näkemysten yhteen-sovittamiseen.

– Tiesin, että edellytykset yhteisym-märryksen saavuttamiseksi olivat ole-massa, hän nyt sanoo.

Lopulta yhteisymmärrys löytyikin muutaman päivän puristuksessa kun-taministeri Hannes Mannisen kutsut-tua työryhmän vielä kerran yrittämään sopua.

Eduskuntakäsittelyssä Lonka ei usko lain tielle enää nousevan esteitä.

– Ainakaan minä en ole huomannut valiokuntakierroksella mitään vedätys-tä, hän sanoo. n

Kunnallinen yt-laki eduskunnassa

Kunnallinen yt-laki on paraikaa eduskunnan käsittelyssä. Pit-kään valmistellusta esityksestä syntyi järjestöjen kesken yksi-mielisyys syksyn tiukan puris-tuksen jälkeen. Laki hyväksyt-täneen vielä nykyisen eduskun-nan aikana.

Teksti ja kuva: Jukka Väyrynen

Esa Lonka uskoo, että eduskuntakä­sittelyssä ei enää tapahdu lain hy­väksymistä vaa­rantavia irtiottoja.

35InsInöörI

36

edunvalvonta

Sopimukset:

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

Perussopimus

Järjestösuhteet-sopimus

Yhteistoimintasopimus

Yleissopimus

Tilastoyhteistyösopimus

Tupo-palkkapöytäkirjat

Teknologiateollisuus

Sovintolautakunta

YTN–TET työehtosopimus

Suunnitteluala

YTN–SKOL työehtosopimus

Energia-ala

YTN–Finergy perussopimus

YTN–Finergy yhteistoimintasopimus

YTN–Finergy tes-pöytäkirja

Energiayhteisöt

YTN–KVL–KTV–KTN–Enerta työehtosopimus

Televiestintä-, tietotekniikkapalvelu- ja tietoteollisuusalat

Metalli–TU–YTN–Tikli työehtosopimus

Tietoliikenne- ja informaatiotekniikka-ala

YTN–TU–Tikli työehtosopimus

Muu Tiklin kenttä

YTN–Tikli työehtosopimuspöytäkirja

YTN–Tikli informaatiologistiikka-alan

työehtosopimuspöytäkirja

YTN–Tikli viestinvälitys- ja logistiikka-alan

työehtosopimuspöytäkirja

Metsäteollisuus

YTN–Metsäteollisuus perussopimus

YTN–Metsäteollisuus yt-sopimus

YTN–Metsäteollisuus yhteistoimintaptk

YTN–Metsäteollisuus ptk tupon tekstiasioista

Kemianteollisuus

YTN–Kemianteollisuus työehtosopimusptk

Rahoitusala

YTN–SUORA–PATO työehtosopimus

Yrityskohtaiset sopimukset

Finnair Yleisradio

Fimtekno Kapiteeli

Helsingin Bussiliikenne

Liikenne- ja Erityisalojen työnantajat LTY

LTY–JUKO (YTN) yleinen työehtosopimus ja näiden

talokohtaiset työehtosopimukset

VR–VR-AKAVA työehtosopimus (YTN-yritysyhdistyssopimus)

A-katsastus–JUKO (YTN) työehtosopimus

Laboratorioala (yksityiset laboratoriot)

Tietoalojen Liitto–YTN–TU työehtosopimus

Muut sopimukset

YTN–Erityispalvelujen Työnantajaliiton ja Valtion ja

erityisalojen ammattiliitto VAL:n välinen Urheilujärjestöjä

koskeva työehtosopimuksen liityntäpöytäkirja

Tapaturmalautakunnan työehtosopimus palkkausjärjestelmistä

www.ytn.fi

Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN

Tärkeimmät sopimukset:

– Kunnallisen alan pääsopimus

– Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES)

– Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS)

– Energiayhteisöjen työehtosopimus

– Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus

– Muut erilliset virka- ja työehtosopimukset ja suositukset

– Työmarkkinakoulutusta koskevat virka- ja työehtosopimukset

– Lisäksi joukko muita sopimuksia, mm. yt-sopimus,

henkilöstökoulutussuositussopimus, työsuojelusopimus,

ryhmähenkivakuutussopimus

www.ktn-ry.fi

UIL: jäsenistön neuvottelutoimintaa hoitavat neuvottelujärjestöt

Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO

Tärkeimmät sopimukset:

– Valtion yleinen virka- ja työehtosopimus VES

– Kunnallisen opetusalan virka- ja

työehtosopimus OVTES

– Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus

www.juko.fi

Yksityinen sektori:

Valtiosektori: Kuntasektori:

37InsInöörI

38

edunvalvonta

Uuden Insinööriliiton aluetoimistot sijaitsevat Oulussa, Mikkelissä, Jo-

ensuussa, Tampereella, Porissa ja Helsin-gissä. Toiminta-alueet on jaettu noudat-taen TE-keskusten sijaintia.

Pohjois-Suomessa on Oulussa kak-si aluetoimistoa. Asiamiehet ovat Har-ri Haapasalo ja Mikko Sormunen. Alue kattaa Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun työvoima- ja elinkeinokes-kukset.

Itä- ja Kaakkois-Suomen aluetoimis-

tot ovat Mikkelissä ja Joensuussa. Asia-miehet ovat Eero Seppälä (Mikkeli) ja TuomoHiltunen. Alue kattaa Poh-jois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Sa-von ja Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeino keskukset.

Hämeen ja Keski-Suomen alueella on Tampereella kaksi aluetoimistoa. Asia-miehet ovat TapioSoltin ja VesaNiemi. Alueet kattavat Pirkanmaan, Hämeen ja Keski-Suomen työvoima- ja elinkei-nokeskukset.

UIL:n alueasiamiesorganisaatio Länsi-Suomen aluetoimisto on Po-

rissa. Asiamies on TimoRuoko. Alue kattaa Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan työvoima- ja elinkeino-keskukset.

Uudellamaalla on kaksi aluetoimis-toa Helsingissä. Asiamiehet ovat OlliPulkkinen ja TomasWass. Etelä-Suo-men alue kattaa Varsinais-Suomen sekä Uudenmaan alueen ja lisäksi Ahvenan-maan maakunnan.

Monipuolinen toimenkuva

Alueasiamiehet toimivat Uuden Insi-nööriliiton koko toiminta kirjon alueel-la. Tehtäväkenttä on siis laaja käsittäen mm. seuraavia tehtäviä:

alueella toimivien yhdistysten ja •paikallisen neuvottelutoiminnan tukeminenoppilaitosyhteydet•opiskelijatoiminnan tukeminen•virka- ja työsuhdeneuvonta•yhteydet työpaikkoihin, YRY:t, •PYRY:ttyömarkkinayhteistyö•yhteydet alueen kansanedustajiin, •ministereihin ja muihin vaikuttajiinyhteydet maakuntaliittoihin ja TE-•keskuksiinUIL:n elinkeinopoliittisen näke-•myksen esiin tuonti alueellaanyhteydet alueen mediaan•alueen toiminta- ja taloussuunnitel-•man toteuttaminen n

Alueasiamies Tuomo HiltunenItä-Suomen aluetoimistoHuvilakatu 26 B 24, 80200 JOENSUU0201 801 7750400 738 947tuomo.hiltunen@uil.fi

Alueasiamies Vesa NiemiLänsi-Suomen aluetoimistoSuvantokatu 4, 33100 TAMPERE0201 801 776040 721 6936vesa.niemi@uil.fi

Alueasiamies Mikko SormunenPohjois-Suomen aluetoimistoHallituskatu 30 B 3, 90100 OULU0201 801 778040 721 6879mikko.sormunen@uil.fi

Alueasiamies Tomas WassEtelä-Suomen aluetoimisto Pasilankatu 2, 00240 HELSINKIRatavartijankatu 2, 00520 Helsinki0201 801 775040 525 0515tomas.wass@uil.fi

Kunta-alan (entisten KTK:laisten) edunvalvonta-asiatSlueasiamiehet avustavat paikallisyhdistyksiä ja luottamusmiehiä kuntapuolen sopimusasioissa

UIL:n alueasiamiehet eturivissä vasem­malta Vesa Niemi, Tuomo Hiltunen, Timo Ruoko ja Tapio Soltin. Takarivissä vasem­malta Tomas Wass, Mikko Sormunen, Har­ri Haapasalo ja Olli Pulkkinen. Eero Sep­pälä puuttuu kuvasta.

InsInöörI

Perloksen Joensuun ja Kontiolah-den tehtaiden henkilökunta marssi

ulos 16. tammikuuta yhtiön ilmoitta-mien yt-neuvottelujen takia. Ulosmars-siin osallistuivat myös ylemmät toimi-henkilöt.

Perlos ilmoitti käynnistävänsä tuo-tannollisista, taloudellisista ja toimin-nan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä koko Suomen henkilöstöä kos-kevat yhteistoimintaneuvottelut. Neu-vottelujen piiriin kuuluu noin 1 400 henkilöä.

Neuvotteluissa etsitään erilaisia vaihtoehtoja kannattavuuden paran-tamiseksi. Yhtenä vaihtoehtona selvi-tetään tuotannollisen toiminnan lak-kauttamista Suomessa. Alustava arvio vakituisen henkilöstön vähennystar-peesta on noin 1 200 henkilöä. Vii-me keväänä Perlos irtisanoi 573 työn-tekijää eri puolilta Suomea keskittäes-sään toimintojaan Pohjois-Karjalaan. Kaikkiaan Perlos on irti sanonut vii-meisen kahden vuoden aikana noin tu-hat henkilöä.

Kriisiryhmä perustettava

Uuden Insinööriliiton ja Ylempien Toi-mihenkilöiden Neuvottelujärjestön pu-heenjohtaja MattiViljanen ehdottaa kriisiryhmän perustamista irtisano-misuhan alla oleville ihmisille. Vilja-

sen mukaan kriisiryhmään tarvitaan edustajia ammattiyhdistysliikkeestä, Perlokselta ja viranomaistahoilta, ku-ten mm. Joensuun kaupungilta, työ-ministeriöstä sekä sosiaali- ja terveys-ministeriöstä.

– Tämän laajuisessa tilanteessa tar-vitaan myös valtiovallan apua irtisa-nottavien uudelleenkoulutukseen, työ-hönohjaukseen, uudelleensijoittautu-miseen ja sosiaalipoliittisiin asioihin.

Vuoden 2006 lopussa Perlos-kon-serni työllisti kaikkiaan 12 944 henki-löä, joista vuokratyövoiman osuus on 5 715 henkilöä. Suomessa Perlos työllisti vuoden 2006 lopussa 1 600 henkilöä.

Työministeriltä tukea Pohjois-Karjalaan

Työministeri TarjaFilatovin mukaan valtion budjetissa on varattu 30 miljoo-naa euroa suurten rakennemuutoksien lievittämiseen. Tästä rahasta 16 mil-joonaa euroa on työministeriön käy-tössä. Pohjois-Karjalan tarpeita paino-tetaan tässä tilanteessa.

– Työministeriö selvittää pikaisesti myös mahdollisuudet saada rahoitusta juuri perustetusta EU:n globalisaatio-rahastosta, Filatov kertoo. n

Teksti Päivi-Maria IsokääntäKuva Jouni Turunen

Perloksen henkilökunta marssi ulos Pohjois-Karjalassa

40

Teksti: Miika Vähämaa

Joukko yrityksiä on nyt luonut Near Field Communication (NFC) -tek-niikalle standardit, joiden pohjalta

matkapuhelinsovelluksia lähdetään ke-hittämään.

Isommista yrityksistä mm. VISA, Nokia, Sony, HP, Samsung Electronics, NXP, Mastercard, Microsoft, Panasonic, NEC, Renesas ja Texas Instruments ovat yhteistyössä sopineet millä nopeuksilla tietoa siirretään, millä taajudella NFC-signaalia lähetetään ja millaisin vastaan-ottimin sitä luetaan.

Valtion teknillisen tutkimuskeskuk-sen tohtori TuaHuomo on vakuuttunut siitä, että NFC tulee jatkossa kuluttajil-le tutuksi. Ennen kaikkea äärimmäisen helppo käytettävyys puhuu NFC-teknii-kan puolesta.

NFC päihittää muut langattomat tekniikat myös siinä, että se toimii vain ja ainoastaan kun sekä lähetin että vas-taanotin ovat hyvin pienen etäisyyden päässä toisistaan. Tämä mahdollistaa

koskettamiseen perustuvat sovellukset, koska mahdollisista häiriösignaaleista ei ole vaaraa.

– VTT on yhdessä Oulun kaupungin ja ToP Tunnisteen kanssa kokeillut Te-kesin rahoittamassa SmartTouch-hank-keessa vanhusten ruokapalvelun toteut-tamista NFC-tekniikan avulla. Kotona vanhukset koskettavat puhelimella joko A,- B- tai C-kirjainta sen mukaan, mitä ruokaa haluavat tilata. Tähän asti hom-ma on toiminut hyvin ja vaikuttaa lupaa-valta, Huomo kertoo.

Tähän asti NFC-teknologiaa on otet-tu käyttöön eri puolilla maailmaa lähin-nä business- sovelluksissa. Huomon mu-kaan kuluttajille teknologia tulee leviä-mään sitä mukaa, kun uusia NFC-puhe-limet alkavat vallata markkinoille.

Luottokortti matkapuhelimeen

Huomon mukaan toinen esimerkki NFC:n käytettävyydestä on maksujen ja

Near Field Communication tulevaisuuden matkapuhelin-maailman mullistaja?

NFC eli Near Field Communication on langaton

tiedonsiirtotekniikka, josta kaavaillaan

matkapuhelinmaailman hittiä.

Kotona vanhukset koskettavat puhelimel­la joko A,­ B­ tai C­kirjainta sen mukaan, mitä ruokaa haluavat tilata.

41InsInöörI

matkalippuostosten hoitaminen. Koska VISA ja Mastercard ovat kiinnostuneet NFC:n yksinkertaisuudesta, on toden-näköistä että luottokorttiostokset hoitu-vat tulevaisuudessa koskettamalla kän-nykällä kaupan kassaa.

– Isompien ostosten kohdalla pitäisi varmasti antaa jonkinlainen PIN-koodi, mutta muuten luottokorttimaksaminen NFC:n langattoman yhteyden avulla ei vaatisi muuta kuin puhelimen heilautuk-sen kassalla olevan NFC-tägin viereen, Huomo sanoo.

NFC:n viehätys on VTT:n kokemuk-sien mukaan koskettamisessa. Nykyisin esimerkiksi netin käyttö kännykän kaut-ta on Huomon mukaan turhan vaikeaa. Internetin hyödyllisyys jää näin monen käyttäjän saavuttamattomiin. NFC toi-si pulmaan ratkaisun.

– Esimerkiksi bussipysäkillä voisi ol-la karttaan upotettuja NFC-tägejä, jotka avaisivat puhelimeen nettisivun josta nä-kisi millä bussilla ja milloin pääsisi halua-

maansa määränpäähän, Huomo kuvailee.

Muutos puhelintekniikkaan

Jotta NFC voisi tulevaisuudessa yleistyä, on myös NFC-kännyköiden yleistyttä-vä. Nokia toi jo muutamia vuosia sitten markkinoille ensimmäisen NFC-puheli-men, mutta sillä käytettävät palvelut ovat vielä harvinaisia.

– NFC:tä varten ei tarvita erityisen kallista tekniikkaa, joten tuskin puhe-limistakaan tulee nykyistä kalliimpia. NFC voisi kuitenkin laajentaa tavalli-sen puhelimen mahdollisuuksia monien eri palveluiden käyttöön. Tässä mielessä NFC voi hyvinkin mullistaa kännyköi-den maailman, Huomo sanoo.

Huomon arviolla on pohjaa tutki-muksissa. Tekniikan markkinatutki-muksia tekevän ABI Researchin mu-kaan vuonna 2010 noin 30–40% kaikis-ta markkinoilla olevista matkapuhelimis-ta tulee olemaan NFC-ominaisuus. n

NFC siirtää tietoa magneettikentän avulla

NFC:n idea on yksinkertai-nen: puhelimeen asennet-

tu lähetin aktivoituu, kun puhe-limen vie lähelle toista NFC-sig-naalia lukevaa laitetta. Periaa-te soveltuu vaikkapa bussimat-kan maksamiseen. Bussin sisäl-lä matkustaja koskettaa känny-källään NFC-signaalin vastaan-ottavaa kontaktitonta lukijaa, ja saa matkansa maksettua.

NFC:n käytöstä tekee help-poa se, että pelkkä kosketus riit-tää. Puhelimen NFC-tägi ja bus-sin sisällä oleva tägi aktivoivat kosketettaessa oikeat toimin-not. Puhelimesta ei siis tarvit-se erikseen valita bussimatkan maksutoimintoa, vaan pelkkä puhelimen vieminen lähellä lin-jurista löytyvää kosketuspistet-tä riittää.

NFC perustuu Radio Fre-quency Identification (RFID) -tekniikaan. RFID hyödyntää magneettista iduktiota ja tiedon-siirto tapahtuu 13.56 megaher-zin taajuudella. Signaali kantaa tarkoituksellisesti vain noin 20 sentin päähän NFC-lähteestä.

NFC:n tiedonsiirto on suun-niteltu tapahtuvan joko 106, 212 tai 424 kilobittiä sekunnis-sa. Näin "kosketuksessa" kah-den NFC-laitteen välillä voi-daan siirtää tyypillisesti muu-tamia kilotavuja tietoa. Jos tie-donsiirtomäärät ovat suurem-pia, NFC:ta voi edelleen käyt-tää avaamaam nopeamman tie-donsiirtokanavan, esimerkiksi Bluetooth- kanavan, varsinaisel-le tiedonsiirrolle laitteiden välillä.

Miika Vähämaa

42

oikeus Teksti: Esa Schön, työsuhdelakimies

Verohallituksen päätöksessä verova-paiden matkakustannusten korva-

uksista säädetään verottomien päivära-hojen ja kilometrikorvausten maksupe-rusteista ja enimmäismääristä. Niiden määrät perustuvat yleensä työehtosopi-mukseen tai sen nojalla tehtyyn paikal-liseen sopimukseen.

Koska useissa YTN:n työehtosopi-muksissa ja palkkapöytäkirjoissa sekä sopimuksettomilla aloilla työskentele-viä ylempiä toimihenkilöitä koskevassa YTN:n ja EK:n välisessä palkkapöytä-kirjassa on joko nimenomaisesti sovit-tu siitä, että matkakorvausten perustei-den ja määrien osalta noudatetaan kul-loinkin voimassa olevia verohallituksen määräyksiä, tai niitä asiallisesti vastaa-via määräyksiä, työnantajalla on yleensä velvollisuus korvausten maksamiseen ve-rohallituksen päätöksessä määriteltyjen enimmäismäärien mukaisesti siinä mää-riteltyjen edellytysten täyttyessä, jollei paikallisesti ole toisin sovittu.

Sovi asiasta työsopimuksessa

Aina näin ei kuitenkaan ole. Työsopi-musta tehtäessä tulisikin aina varmistau-tua matkakorvauksia koskevista työn-antajaa velvoittavan työehtosopimuksen ja mahdollisen paikallisen sopimuksen määräyksistä ja tarvittaessa sopia asiasta erikseen työsopimuksessa.

Verovapaita korvauksia voidaan mak-saa, kun palkansaaja matkustaa tilapäi-sesti varsinaisen työpaikan ulkopuolella sijaitsevalle työn tekemispaikalle työteh-tävien suorittamista varten. Työntekijän varsinaisen työpaikan ja asunnon välistä matkaa ei siis voida pitää verovapaisiin matkakorvauksiin oikeuttavana työmat-kana, vaan näiltä matkoilta mahdolli-sesti maksettuja korvauksia pidetään ve-rotettavana tulona. Tästä syystä on hy-vin tärkeää, että työsopimusta tehtäessä kiinnitetään erityistä huomiota siihen,

millä tavalla varsinainen työpaikka on työsopimuksessa määritelty. Suositelta-vaa on, että varsinainen työpaikka on yksilöity työsopimuksessa nimenomai-sesti määrittelemällä vakituiseksi työpai-kaksi jokin työnantajan nimeltä mainit-tu toimipiste.

Kun työntekijä määrätään työsken-telemään muualle kuin työsopimuk-sen mukaiseen varsinaiseen työpaik-kaan, työnantajalla on yleensä velvolli-suus matkakorvausten maksamiseen ja ne voidaan maksaa verovapaina. Tämä kuitenkin edellyttää ensinnäkin, että työskentely kohteessa on tilapäistä. Tila-päisenä työskentelynä pidetään tulove-rolain mukaan enintään kaksi vuotta ja tietyissä poikkeustapauksissa enintään kolme vuotta kestävää työskentelyä sa-massa työn tekemispaikassa. Velvollisuus matkakorvausten maksamiseen voi näin ollen koskea myös pidempikestoisia ko-mennuksia.

Matkakustannukset voivat sisäl-tää matkustamisesta itsestään aiheu-tuvien kustannusten ohella majoitus-kustannuksia sekä ruokailu- ja muiden elinkustannusten lisääntymisestä kor-vauksena maksettavia päivärahoja tai ateriakorvauk sia. Jos työmatka tehdään muulla kuin työntekijän omistamalla tai hallitsemalla kulkuneuvolla eli käytän-nössä yleensä julkisilla kulkuvälineillä, matkustamisesta aiheutuvat kustannuk-set korvataan työntekijälle todella aiheu-tuneiden kustannusten mukaisesti to-sitteen tai muun luotettavan selvityksen perusteella.

Auton käyttö ja majoitus korvataan

Työntekijän omistamalla tai hallitsemal-la autolla tehdystä työmatkasta suoritet-tava korvaus määräytyy sen sijaan kul-loinkin voimassa olevan kiinteän kilo-metrikorvauksen mukaisesti. Julkisten liikennevälineiden käyttämisestä aiheu-

tuvien kustannusten tapaan myös ma-joittumisesta aiheutuvat kustannuk-set korvataan todellisten kustannusten mukaisesti tositteen tai muun luotetta-van selvityksen perusteella. Niiltä osin kuin työntekijälle maksettavat korvauk-set ylittävät todellisuudessa aiheutuneet matkakustannukset tai oman ajoneuvon käytöstä suoritettavien kilometrikorva-usten enimmäismäärät on kysymys ve-rotettavasta tulosta.

Päivärahan maksaminen edellyttää, että työmatka kestää vähintään kuusi tuntia. Tällöin maksetaan osapäivära-haa. Kokopäivärahaa maksetaan matkan keston ylittäessä 10 tuntia. Aikarajat lue-taan siitä, kun työntekijä lähtee työmat-kalle joko työpaikaltaan tai asunnoltaan siihen, kun tämä on palannut työpaikal-leen tai asunnolleen. Sillä, onko työsken-tely komennuskohteessa kestänyt vähin-tään päivärahan maksamisen edellytyk-senä olevan ajan, ei siis ole merkitystä, jollei työehtosopimukseen perustuen ole paikallisesti toisin sovittu.

Lisäksi edellytetään, että työmatkan kohde on vähintään 15 kilometrin etäi-syydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty ja vähintään viiden kilometrin etäisyydellä sekä varsi-naisesta työpaikasta että asunnosta. Tie-toliikenne- ja informaatiotekniikka-alan toimihenkilöiden työehtosopimuksessa on kuitenkin sovittu, että työtekopaikan tulee sijaita 15 kilometrin sijasta yli 40 kilometrin päässä toimihenkilön varsi-naisesta työpaikasta tai asunnosta.

Ks. tarkemmat tiedot www.vero.fi. n

Työmatkakustannusten korvaaminen työntekijälle

Matkakorvauksista voi sopia jo työsopimusta tehtäessä.

43InsInöörI

Vuoden 2007 alussa tuli voimaan osa-aikaista sairaspoissaoloa koskeva uu-

distus. Osasairauspäivärahalla tarkoite-taan tilannetta, jossa vähintään 60 saira-uspäivärahapäivää yhdenjaksoisesti kes-täneen sairauden jälkeen työntekijällä on mahdollisuus palata omaan työhön-sä osa-aikaisesti ja saada palkan lisäk-si KELAn maksamaa osasairauspäivä-rahaa. Uudistuksen tavoitteena on edis-tää työkyvyn palautumista, työssä jak-samista ja työuralla pysymistä. Mahdol-lisuus osittaiseen sairauspoissaoloon to-teutuu viranhaltijoiden ja yrittäjien osal-ta samalla tavoin kuin työntekijöiden-kin osalta.

Vapaaehtoinen järjestely

Osa-aikainen sairausloma toteutetaan työsopimuskumppanien välisellä sopi-muksella työajan lyhentämisestä. Osa-aikaisen työhön paluun kokoaikaiselta sairauslomalta tulee perustua aina työn-tekijän suostumukseen, aloite osa-aikai-sesta työhön paluusta tulee pääsääntöi-sesti tulla työntekijältä itseltään. Työn-tekijällä on oikeus kokoaikaisen saira-uslomansa aikana arvioida ettei hän pa-laa osa-aikaisesti työhön ilman että sil-lä on vaikutusta hänen asemaansa työ-suhteessa.

Järjestelyssä työajan ja palkan on vä-hennyttävä 40–60 prosenttiin aiemmas-ta. Lyhennys on mahdollista toteuttaa ly-hentämällä joko työntekijän päivittäistä tai viikoittaista työaikaa. Sopia voidaan esimerkiksi siitä, että työntekijä on kak-si päivää viikossa töissä ja kolme päivää sairauslomalla. Sopimus tulee sairausva-kuutuslaissa asetettujen edellytysten mu-kaisesti solmia vähintään kahden viikon ja enintään kolmen kuukauden määrä-ajaksi.

Osa-aikaisen sairausloman lähtökoh-tana on, että työntekijä tekee omia työ-sopimuksensa mukaisia tehtäviään nor-

maalia lyhyemmän ajan. Kun työtä teh-dään osa-aikaisesti, mahdollista on, että työntekijä voi tehdä vain osaa normaa-leista työtehtävistään. Myös työntekijän alentunut työkyky saattaa aiheuttaa sen, että työntekijä ei kykene tekemään sopi-muksensa mukaisia tavanomaisia työteh-täviään. Näissä tapauksissa osa-aikaisen sairausloman aikaisista työtehtävistä on sovittava erikseen. Sopimusta osa-aika-työstä sovelletaan vain osa-aikaisen sai-rausloman aikana.

Työntekijän terveydentilan arviointi

Osa-aikaisen sairauspoissaolon käyttö edellyttää aina lääketieteellistä konsul-taatiota työntekijän työn tekemisen edel-lytyksistä. Osa-aikaiseen työhön paluu

edellyttää siis arviota työntekijän tervey-dentilasta, toimintakyvystä sekä toipu-misennustetta, jota peilataan työtehtä-vien ja työolosuhteiden asettamiin vaa-timuksiin

Myös työnantajan vastuulla on har-kita, onko työntekijä sellaisessa kunnos-sa, että hän kykenee suorittamaan työn-sä aiheuttamatta vaaraa itselleen, muil-

le työntekijöille taikka työpaikalla ole-ville muille henkilöille. Tältä osin kyse on työnantajan työturvallisuuslaissa sää-dettyjen velvollisuuksien täyttämisestä. Työhön paluun arviointia suoritettaessa on siihen osallisten otettava huomioon henkilötietolain ja yksityisyyden suojas-ta työelämässä annetun lain säännökset arkaluotoisten tietojen käsittelystä.

Osasairauspäivärahan suuruus ja pituus

Määrältään osasairauspäiväraha on aina puolet sitä välittömästi edeltävästä saira-uspäivärahasta, riippumatta työajan ly-hennyksestä ja sitä voidaan maksaa 12–72 arkipäivää. Enimmäisaikaa lasketta-essa otetaan huomioon kaikki osasaira-uspäiväraha-päivät kahden edeltäneen vuoden ajalta.

Kokoaikaiseen työhön paluu

Työntekijällä on oikeus palata osa-ai-kaisen sopimuksen päätyttyä noudatta-maan normaalin työsopimuksensa eh-toja. Osa-aikatyötä koskevan sopimuk-sen päätyttyä työntekijällä on siten oi-keus palata aikaisempaan työaikaansa. Jos myös työtehtäviä on muutettu osa-aikatyön ajaksi, sopimuskauden päätyt-tyä työntekijällä on oikeus aiempiin teh-täviinsä.

Työsuhdeturva

Työnantajan oikeus lomauttaa tai irti-sanoa osa-aikaisella sairauslomalla ole-va työntekijä määräytyy osa-aikaisen sai-rausloman taustalla olevan toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen perus-teella eikä lyhennettyä työaikaa koske-van määräaikaisen sopimuksen perus-teella. n

Osasairauspäiväraha

Osa-aikaisen sairausloman

lähtökohtana on, että työntekijä tekee

omia työsopimuksensa mukaisia tehtäviään

normaalia lyhyemmän ajan.

Teksti: Mika Varjonen, työsuhdeasiamies

44

opiskelijat

Menestyksen edellytyksiä

Uusi vuosi 2007 alkoi lämpimissä tunnelmissa. Ete-lässä pitkäksi venähtänyt syksy jatkuu, eikä lumes-

ta ole vielä tietoakaan. Yhä useamman mielestä leuto sää kertoo kiihtyvästä ilmastonmuutoksesta. Maailma ympärillämme muuttuu. Myös muita muutoksia tapah-tuu: järjestökenttä elää, elinkeinoelämä kansainvälis-tyy, yhteiskunnan rakenteet kehittyvät. Yleisesti näyt-täisi, että muutostahti ympärillämme nopeutuu. Pie-net muutokset ja kehitysaskeleet pitävät ihmisen vireä-nä, mutta liialliset muutokset tuottavat turvattomuut-ta ja väsyttävät.

Opiskelijalle kansainvälistyvä elinkeinoelämä tarjo-aa entistä suurempia haasteita, mutta myös ennennäke-mättömiä mahdollisuuksia. Osaamisemme taso ja kehi-tyshalukkuutemme punnitaan globaaleilla markkinoil-la. Kiristyvässä kilpailussa pärjäävät ne, jotka pystyvät sopeutumaan ja kehittämään itseään jatkuvasti. Opis-keluaikana hankittua osaamista pitää kehittää ja jalos-taa koko työuran ajan.

Henkilökohtaisten seikkojen lisäksi tarvitaan myös yhteinen pohja menestymiselle. Yhteisten asioiden edis-täminen ja demokratian toteutuminen vaatii oman vai-vansa. Vaaleissa pitää muistaa äänestää ja vaikuttamis-mahdollisuuksia pitää osata hyödyntää. Aivan kaikkea opiskelijan ei kuitenkaan tarvitse tehdä itse. Oma am-mattijärjestö ja opiskelijajärjestö tarjoavat monipuoli-sen edunvalvonta- ja turvaverkon. Näihin mahdolli-suuksiin tarttuminen edistää oman etusi lisäksi yhteis-tä etuamme.

Alkanut vuosi sisältää suuria kysymyksiä ja suuria mahdollisuuksia niin oman yhteisömme sisällä, kuin ympäröivässä yhteiskunnassakin. Tavoitteenamme on rakentaa menestymisen edellytyksiä omaan tulevaisuu-teemme. Kaikki mahdollisuudet tämän tavoitteen saa-vuttamiseksi ovat olemassa.

Toivotan aktiivista ja menestyksekästä uutta vuotta 2007!

Mikko TorvelapuheenjohtajaInsinööriopiskelijaliitto IOL ry

Miksi Tekniikka&Talous tai Tietoviikko eivät enää tule postissa?n Jos Tekniikka&Talous tai Tietoviikko -lehden tulo tyrehtyi vuodenvaihteen jälkeen, olet mahdollisesti unohtanut uusia tila-uksesi. Mikäli haluat, että lehti/lehdet postitetaan sinulle edelleen maksutta, täytä tilauslomake IOL:n nettisivuilla, www.iol.fi, ja lehti kolahtaa tänäkin vuonna viikoittain postiluukustasi.

Kevään toimintaan Kevään kenttäkierros käynnistyy taas, kun kesätöiden hake-minen alkaa olla ajankohtaista. IOL:n asiamiehet kiertävät ke-vään aikana uusitulla porukalla kaikki paikallisyhdistykset läpi pitäen työsuhde- ym. informaatiotilaisuuksia.

Uusina kenttäasiamiehinä aloittivat vuoden alusta etelässä biotekniikan insinööriopiskelija AnuKaasalainen ja pohjoisessa tietotekniikan insinööriopiskelija AnttiRiipinen. Kaikkien asia-miesten yhteystiedot löydät verkkosivuiltamme, www.iol.fi.

Tarkempien aikataulujen osalta, seuraa oman paikallisyh-distyksesi ilmoittelua.

Järjestämme jäl-leen useita kursseja paikallisyhdistys-ten aktiiveille ja yh-teyshenkilöille. Mi-käli haluat osallis-tua maksuttomille kursseille, ota yh-teyttä omaan pai-kallisyhdistykseesi.

10.–11.2. Esiintymistaito ja työn hakeminen (YH2), Etelä ja Länsi

17.–18.2. Esiintymistaito ja työn hakeminen (YH2), Pohjoinen ja Itä

17.–18.3. Kokoustekniikan ja järjestötoiminnan kurssi (YH1), Itä ja Länsi

24.–25.3. Kokoustekniikan ja järjestötoiminnan kurssi (YH1), Etelä ja Pohjoinen

24.–25.3. Työelämän pelisäännöt ja neuvottelutaito (YH3), Etelä

30.3.–1.4. Tekniikan Opiskelijoiden neuvottelupäivät (TONP), Silja Line

Oikeudet muutoksiin pidätetään. Päivitetty tilanne löytyy IOL:n verkkosivuilta www.iol.fi.

Kevään tapahtumakalenteri näyttää tältä:

Anu ja Antti.

45InsInöörI

Teksti: Jari Hakala n Kuva: Johannes Tervo

HT Truck Oy -nimisen yrityksensä konttorihuoneessa istuvalla Ju-

haniRintalalla riittää virtaa heti aa-mutuimaan. Lippalakin lyhyeksi leika-tun tukkansa suojaksi vetänyt nuori mies hörppii kahvia isosta mukista ja huudat-taa stereoista raskasta rockia pienen huo-neen täydeltä. – Täytyy vähän luukuttaa näin aamusta, että pysyy hereillä, Rin-tala letkauttaa.

Hereillä on paras pysyä, sillä Rinta-lan päivillä riittää mittaa. Autojen perä-kärryjä sekä -vaunuja tilauksesta valmis-tava HT Truck työllistää tuoretta yrit-täjää niin, että nukkua ei paljoa ehdi. Työtä piisaa myös parille työntekijälle. Rintalalla vierähtää yrityskuvioissa hel-posti aamuseitsemästa iltakahdeksaan, jopa yhdeksään.

Neljää taakse jäänyttä opintovuotta Seinäjoen ammattikorkeakoulussa Rin-tala ei aio kuitenkaan hukata. Viimeinen rutistus suoritetaan ylimääräisen opinto-vuoden turvin pääosin etäopintoina ko-toa käsin. Rintala uskoo vankasti ensi keväänä valmistuvansa ammattiin.

Kunnollinen koulutus auttaa myös oman yrityksen hallin hämärissä aherta-essa. Insinööriksi kouluttautuminen an-taa valmiudet käsillä tapahtuvaan teke-miseen, vaikka opinnoissa pukkaa tule-maan teoriaa. Opittuja asioita voi sovel-taa käytäntöön saman tien.

– Koulusta on tullut kaiken näköis-tä kokemusta, tietämystä ja taitoa. Tekee mitä vaan, niin tietoja ja taitoja voi käyt-

Opiskelua ja yrittämistäYlihärmäläisellä Juhani Rintalalla pitää kiirettä. Viittä vaille valmis mekatroniikan insinööri on tehnyt työtä koko opintojensa ajan. Viime keväänä 24-vuotias Rintala aloitti yrittämisen – lähes pystymetsästä.

tää. Opinnoissa käydään läpi kaikkea: pneumatiikkaa, hydrauliikkaa ja sähköä, Rintala kertoo.

Mekatroniikka on tietotekniikan tu-losten soveltamista koneisiin, laitteisiin ja konejärjestelmiin. Päämääränä on pa-rantaa näiden suorituskykyä sekä käyt-täjälähtöisyyttä.

Monta asiaa sivuun

Rintala osti yrityksen liiketoiminnan yritystä vuosikausia pyörittäneeltä hen-kilöltä valmiina. Yrittäjyys tuntui luon-nolliselta jatkumolta jo opintojen alku-vaiheessa aloitetulle työnteolle. Pienen opintorahan päälle tuli lisätuloa muun muassa puu- ja metallitöistä. Rintala eh-ti olla hommissa ennen yrittäjäksi ryh-tymistä joka ikinen viikonloppu. Toisi-naan työtä tehtiin myös viikolla.

– Ei ole tarvinnut olla isän ja äidin kukkarolla. Kyllä siinä piti laittaa mon-ta asiaa sivuun.

Vielä luonnollisemmaksi yrittäjyy-den tekee se, että Rintalan isä on yrit-täjä.

– Yrittäjäksi ryhtyminen oli mieles-sä monta vuotta. Saa olla oman itsensä herra. Sitä on ollut niin paljon toisella työssä, että kyllä sen elämän on nähnyt, Rintala kertoo eteläpohjalaisille pienyrit-täjille tyypilliseen tapaan.

– Viime kevään jälkeisenä aikana ovat palkkatyön hyvät puolet muistu-neet mieleen – kaikesta huolimatta.

– Ei tämä helppoa ole. Mutta ei palk-katyö ole näin mielenkiintoista. Tämä on monipuolista. Koko ajan tulee uu-sia asioita. Mukana on paljon sosiaalista kanssakäymistä.

Rankkaa, mutta antoisaa

Rintala touhuaa itse työhallin puolel-la niin paljon kuin suinkin ehtii. Käy-tännön miestä ei ole tehty liiaksi kont-toriin istumaan. Paperihommat on sil-ti aina hoidettava. – Tarjouslaskennat sun muut, puhelimeen puhumiset. Kyl-lä näihin menee yli puolet kahdeksas-ta tunnista.

Kellon ympäri vierähtävät työpäivät heijastuvat väkisin Rintalan opiskeluku-vioihin. Palkkatyössä voi Rintalan mie-lestä jättää aivot päivän päätteeksi narik-kaan. Yrittäjänä näin ei vain käy. Viikon-loput pitää pyhittää levolle, muuten ha-joaa pääkoppa.

– Mulla on onneksi sellainen tilanne, että pystyn tekemään harjoitustyöt ko-tona. Muutama iltakurssi on, joihin pi-tää osallistua, Rintala kertoo opintojen-sa viime silauksesta.

Useamman vuoden kestänyt opiske-lu yhdistettynä työn tekemiseen ja nyt yrittämiseen, on ollut rankkaa, mutta myös antoisaa.

– Se on tuonut paljon elämäkoke-musta. Enemmän kuin vaan koulunpen-kiltä. n

Juhani Rintala työllistää yrityksessään kaksi työntekijää.

46

n satakunnan InsInÖÖRIt

Viivi ja Wagner, Sikamaisen siisti kome-dia parisuhteesta Rauman kaupunginte-atterissa torstaina 15.2. kello 19.00

Liput jäsenille/avec 10 € varataan SA-TIn toimistolta 29.1. mennessä puhe-limitse (02) 6414130. Lippuja kaikki-aan 50 kpl.

n RauMan InsInÖÖRIt RY

Laskettelumatka Jämsän Himokselle la 17.03. Satakunnan Insinöörien jäsenil-le.

Matkan hinta 25 € sisältää kuljetuk-set, aamukahvin, rinneliput sekä pikku-välipalaa rinteeseen.

Sitovat ilmoittautumiset Satakun-nan Insinöörien toimistolle 05.03.2007. mennessä numeroon (02) 6414130 tai sähköpostilla sati@satakunnaninsinoo-rit.fi.

INSINÖÖRILIITON KEILA-MESTARUUSKILPAILUT 2007

Paikka: Lohjan Keilahallissa 19.2.– 25.3. Pollen Pokaalin yhteydessä

Sarjat: henkilökohtainen, parikisa, nelimieskisa.

Kilpailun johtaja: Jorma Lappeteläi-nen.

Kilpailuun osallistutaan Pollen Po-kaali -kilpailun kautta ja osallistujan on oltava Uuden Insinööriliiton jäsen. Kol-melle parhaalle jaetaan mitalit.

Tulokset julkaistaan Lohjan Keilailu-liiton internetsivulla www.lohjankeilai-luliitto.com

Palkinnot: Ensimmäinen palkinto Pollen Pokaalissa on 500 euron stipendi, toinen 250 €, kolmas 150 €, neljäs 100 €, viides 75 €, kuudes 50 € ja 7. – 12. sijat 40 euron stipendi/lahjakortti, 13. – 24. sijat 25 € stipendi/lahjakortti.

Kilpailuvaraukset Lohjan Keilahalli (019) 369 1809

n HelsIngIn InsInÖÖRIt HI

INSINÖÖRIKLUBI – Tapaamispaik-ka insinööreille!

Luentosarja ”Johtaminen älyk-käässäorganisaatiossa” 15.2. klo 18-21 Tekniskanilla (Eerikinkatu 2, 6. ker-ros, Helsinki)

Älykäs muutosjohtaminen; miten uudistaa ja uusiutua tehokkaasti

KTT Visa HuuskonenMusiikista vastaa Jussi Syren & The

GroundbreakersTarjoilua!

Katso muut sarjan luennotwww.helins.fi

TutustuminenEMMAAN–Espoonmodernintaiteenmuseoon

HI:n jäsenille opastettu kierros ke 7.2. klo 17.30.

Ilmoittautumiset HI:n toimistoon (09) 477 4540 tai toimisto@helins.fi

INSINÖÖRIEN INFO 10.2. Hotel-li Scandic Simonkenttä (Simonkatu 9, Helsinki).

Tulokahvi klo 8.30, tilaisuus päättyy lounaaseen 12.30.

Ilmoittautuminen 2.2. mennessä HI:n toimistoon.

Senioritpj Pekka Laakso kertoo HI:n toi-minnasta 7.2. klo 13 HI:n uudella toimis-tolla (Tietäjäntie 4, 02130 Espoo).

HelsinginVartiosaaressa eläintallilla ja HI:n huvilalla Vådötorppissa su 25.2. klo 11–14 rekiajelua hevosella, ponirat-sastusta, pulkkamäki lapsille, Hiihto- ja luistelumahdollisuudet

Tarjolla pientä korvausta vastaan: her-nekeittoa, makkaraa, mehua ja kahvia.

Tilaisuuden järjestävät: Vartiosaaren luonto- ja eläintalliyhdistys ja Helsingin Insinöörit HI ry.

AleksanterinTeatteri:Sinultajäitän-nekoira.

HI:n jäsenille ja heidän avecéilleen on varattu lippuja la 17.3. klo 19. esityk-seen. Liput voi varata HI:n toimistosta toimisto@helins.fi tai (09) 477 4540. Li-pun hinta on 15 euroa/kpl.

mennen tullen

Aiheet tänä vuonna ovat päivän poli-tiikan polttopisteestä, kunta- ja palvelu-tuotantorajoista sekä muutoksen hallin-nasta. Seminaari on tarkoitettu kaikille kuntien teknisellä sektorilla työskentele-ville ja ammattijärjestöjen henkilöille.

Kunta ja Tekniikka Foorumi 2007 on valinkauhassa tarkentuen ohjelmal-taan ja järjestelyiltään kevään mittaan. Tapahtuman nettisivut löytyvät osoit-teessa www.savonlinna.fi/tapahtumat.htm.

KUNTA JA TEKNIIKKA FOORUMI SAVONLINNASALISSA 14.–15.6.

Hallinnon kokoukset

Uuden Insinööriliiton kevään edustajakokous pidetään 25.5. Helsingissä ja syksyn kaksipäiväinen henkilövalintoja tekevä edustajakokous 23.-24.11. samoin Helsingissä.

Uuden Insinööriliiton hallituksen kokoukset pidetään: 2.2., 16.3., 13.4., 25.5., 31.8., 28.9., 19.10. ja 23.10.

Uusi Insinööriliitto kokoaa järjestöjohtonsa neuvottelupäiville Kotkaan 3.-4. helmikuuta.

47InsInöörI

Paikka: Hotelli Holiday Inn, Helsinki, Pasila Aika: keskiviikko 7.2.2007 klo 12.30–18.00

Suomen menestyksen avaimia ovat osaaminen ja korkea teknologia. Uusi Insinööriliitto ja TEK haluavat nostaa esiin teknillisen korkeakoulutuksen merkityksen suoma-laisten ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin edistäjänä. Eräänä konkreettisena tekona suomalaisen teknillisen kor-keakoulutuksen kehittämiseksi haluamme tiivistää suoma-laisen teknillisen korkeakoulutuksen keskeisten sidosryh-mien yhteistyötä.

Seminaarissa julkaistaan pohjaluonnos suomalaisen teknillisen korkeakoulutuksen kansallisesta strategiasta.

Työpaperi on tehty yhteistyössä keskeisten sidosryhmien edustajien (yliopistot, ammattikorkeakoulut, elinkeinoelä-mä, poliittiset päättäjät, tutkimuslaitokset ja -rahoittajat sekä työmarkkinajärjestöt) kanssa.

Tekniikasta hyvinvointia -seminaarissa kuullaan laa-jasti kommenttipuheenvuoroja strategialuonnokseen eri si-dosryhmiltä ja tilaisuus kommentointiin on kaikilla osal-listujilla.

Seminaari on maksuton ja kaikille avoin, vaikkakin paikkoja on rajatusti. Ilmoittautumiset seminaariin Tiina Länkelin, TEK, sähköpostilla tiina.lankelin@tek.fi tai pu-helimitse (09) 2291 2255.

Kutsu

Tekniikasta hyvinvointia -seminaari:Yhteistyössä

teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen strategia

7.2.2007 klo 12.30–18.00Hotelli Holiday Inn, HelsinkiRATAVARTIJANKATU 2

00520 HELSINKIPUH. (09) 229 121

www.tek.fi/tekstra

futu

reim

ageb

ank.

com

RATAVARTIJANKATU 200520 HELSINKIPUH. 0201 801 801

OHJELMA12:30 Tekniikasta hyvinvointia, Jukka Mäkelä, yksikönjohtaja, TEK

ja Hannu Saarikangas, yksikönjohtaja, UIL13:00 Teknillinen korkeakoulutus ja kansallinen korkeakoulu-

politiikka, Anita Lehikoinen, johtaja, Opetusministeriö 13:15 Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen visio- ja strategia,

Kati Korhonen-Yrjänheikki, projektipäällikkö, TEK 14:00 Kommenttipuheenvuorot

Markku Kivikoski, vararehtori, TTYPertti Törmälä, rehtori, EVTEKHeikki Liede, Emeritus koulutuspoliittinen sihteeri Mari Toukola, opiskelija, LTYRiitta Vänskä, Senior Manager, Nokia Oyj

15:00 KommenttipuheenvuorotKalevi Ekman, vararehtori, TKKMikko Syrjänen, Business Director, Gaia Group Anu Yanar, projektipäällikkö, TKKJouni J. Särkijärvi, ylijohtaja, Ympäristöministeriö Riitta Keiski, vararehtori, OYMikko Torvela, opiskelija, OAMKHelena Terho, Vice President, Kone OyKeskustelua,

16:30 Coctail-tarjoilu ja buffet 18:00 Seminaari päättyy

Tekniikasta hyvinvointia -seminaarin

Kutsu

Uusi Insinööriliitto ja Tekniikan Akateemisten Liitto TEK järjestävät yhdessä

48

uutisia

Kuntien palkkaohjelmaa jatkettavan – Kuntien palkkaohjelmaa on jatketta-va ja kehitettävä seuraavalla sopimuskier-roksella, edellytti Tekniikan ja Peruspal-velujen Neuvottelujärjestön KTN:n pu-heenjohtaja KeijoHouhala avatessaan järjestön edustajakokouksen. Houhala valittiin kokouksessa uudelleen KTN:n puheenjohtajaksi.

Nykyisellä palkkatasolla on vaikeaa saada kuntiin ammattitaitoisia ja osaa-via toimihenkilöitä, vaikka kuntasekto-rin ansiokehitys onkin ollut viime aikoi-na myönteinen. Esimerkiksi kuntatek-nisten palkkaus on edelleen jäljessä yk-sityisen sektorin vastaavista aloista useita satoja euroja kuukaudessa. Samoin ter-veydenhoitajien ansiotaso kunnissa on pahasti jäljessä yksityissektorin palkois-ta. Tämän erotuksen monet kunnat ovat maksaneet uusille työntekijöille saadak-seen avoimet työpaikat täytetyiksi. Hou-hala edellyttää, että myös kunnan töis-sä jo olevien palkat nostetaan sellaiselle tasolle, että koko ajan kasvavasta työvoi-mapulasta ei muodostu katastrofia kun-tien palvelutuotannolle.

Kunnallinen palkkaohjelma päättyy vuoden 2007 lopussa. Palkkaohjelman ja siihen liittyneen palkkarakenneuudis-tuksen tarkoituksena on ollut kohottaa palkkoja erityisesti niissä ammattiryh-missä, joiden palkat ovat jäljessä vastaa-vista ryhmistä muilla sektoreilla. Kunti-en palkkaselvityksen (Kunpas) mukaan tällaisia ryhmiä ovat erityisesti koulute-tut tekniset ja terveydenhoitajat.

Kunnalliselle työeläkkeelle siirtyneitä ennätysmäärä

n Viime vuoden aikana kunta-alalta siir-tyi eläkkeelle 11 925 henkilöä, enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Edellisvuo-teen verrattuna eläkkeelle siirtyneiden kuntatyöntekijöiden määrä kasvoi pro-sentin verran. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 58,3 vuotta.

Vanhuuseläkkeelle ja työkyvyttö-myyseläkkeille jäätiin lähes yhtä usein. Vanhuuseläkkeelle siirtyneitä oli eniten, 5 215 henkilöä, mikä on 44 prosent-tia kaikista viime vuonna kunnallisel-le eläkkeelle siirtyneistä. Työkyvyttö-myyseläkkeille siirtyi 5138 henkilöä.

Työttömyyseläkkeelle jäi 1 572 hen-kilöä eli 13 prosenttia kaikista viime vuoden aikana eläkkeelle siirtyneistä. Vuoteen 2005 verrattuna työttömyys-eläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi vii-tisen prosenttia.

Vuonna 2006 kunnallisen osa-aika-eläkkeen aloitti 1 723 henkilöä. Osa-ai-kaeläkeläisiä ei kuitenkaan lasketa mu-kaan eläkkeelle siirtyneisiin, sillä he jat-kavat työelämässä.

Muurlan kunta on parantanut eniten ympäristöpolitiikkaansa

n Kuntien ympäristöbarometrin 2006 mukaan Muurlan kunta on edistynyt parhaiten ympäristöpolitiikassaan. Toi-selle sijalle nousi Längelmäki ja kolman-nelle Oulunsalo.

Kymmenen parhaimman ympäris-töpolitiikan parantajan joukossa ovat li-säksi Jokioinen, Ruokolahti, Muhos, Jaa-la, Masku, Jämsänkoski ja Siilinjärvi, il-menee Suomen Kuntaliiton julkaisemas-ta ympäristöbarometrista. Barometrissä on kartoitettu kuntien suhteellista kehi-tystä ympäristöasioiden parantamisessa vuodesta 2001 vuoteen 2005.

Barometrin kärkikolmikko on aktii-visesti käynnistänyt vapaaehtoisia ympä-ristötoimia, kuten liittynyt energia- ja ilmastosopimukseen ja kartoittanut pi-

laantuneita maita. Ne saavat keskimää-räistä parempia arvoja myös esimerkiksi yhdyskuntien ravinnepäästöissä vesistöi-hin ja polttoaineiden käytössä.

Kuntien ympäristöbarometri perus-tuu ympäristötilastoihin ja Kuntaliiton ympäristönsuojelun hallintokyselyyn, johon vastasi 244 kuntaa.

Kuntien ja maakuntien kehitysnäkymät valoisatn Suomen Kuntaliiton ja sisäasiainmi-nisteriön Aluebarometri 2006:n tulos-ten valossa Suomen kuntien ja maakun-tien tulevaisuuden odotukset ovat pää-osin myönteisiä. Toiveet ovat lisään-tyneet koko maassa, mutta erityisen myönteiseltä näyttää Helsingin metro-polialueen ja suurten kaupunkiseutu-jen kehitys.

Erot maakuntien välillä ja niiden sisällä ovat kaventuneet tänä vuonna. Valoisimmin tulevaisuuteen suhtaudu-taan Mikkelin ja Kuopion seuduilla. Niissä kaikki vastaajat arvioivat alu-een kehityksen paranevan lähivuosina. Lahden, Tampereen ja Vaasan seuduil-la näkymät ovat lähes yhtä myöntei-set. Joensuun seudun odotukset poik-keavat muusta maasta, sillä siellä kehi-tyksen arvioidaan heikkenevän tulevai-suudessa.

Verotulot kasvavat tänä ja ensi vuon-na koko maassa. Maakuntien keskusseu-duilla lähes kaikki vastaajat arvioivat ve-rotulojen lisääntyvän, muissa kunnissa arviot ovat hieman varovaisemmat. Ve-rotulojen yleistä kasvua joudutaan kui-tenkin edelleen täydentämään myös tu-loveroprosentin korotuksin. Tänä vuon-na noin sata kuntaa on nostanut tulove-roprosenttiaan, minkä lisäksi reilut sa-ta harkitsee veroprosentin nostoa vuo-delle 2008.

Aluebarometri on sisäasiainministe-riön ja Suomen Kuntaliiton kyselytutki-mus, jota on tehty syksystä 1991 lähti-en. Kyselyn toteuttaa Tilastokeskus. Ky-selyn otoksessa on mukana kaikki Suo-men 431 kuntaa. n

www-uil.fiUusi Insinööriliitto

49InsInöörI

Raimo Lehtonen jatkaa KI:n puheenjohtajana

n Kuntien Insinöörit (KI) valitsi vuosi-kokouksessaan joulukuussa RaimoLeh-tosen jatkamaan järjestön puheenjohta-jana vuoden 2008 loppuun.

KI:n hallitukseen valittiin kaudelle 2007–2008: HarriRinne, Espoo (va-rajäsen JuhaniVuori, Helsinki), PekkaMustonen, Kuopio (TimoRajala, Vaa-sa), IlkkaRistkari, Lahti (TarjaTolva-nen-Valkeapää, Hollola), RistoLehto-nen, Kotka, (HeiniLöytty-Laahanen, Lappeenranta) ja HarriHonkanen, Jo-ensuu (SirpaAulio, Riihimäki.

Tilintarkastajiksi valittiin RistoSih-vonen (varalla JouniLehto) ja KyöstiTissari (varalla RaimoLouko).

Vuosikokous päätti myös, että Kunti-en Insinöörit ry hakee suoraa jäsenyyttä Uusi Insinööriliitto UIL ry:ssä.

Piirien puheenjohtajat:

Uudenmaanpiiri:Pekka Laakso, Helsingin Insinöörit, pj Länsi-Suomenpiiri:Markku Uusitalo, Satakunnan Insinöörit, pjItä-jaKaakkois-Suomenpiirit:Itä-Suomi, Timo Auvinen, Kuopion Insinöörit Kaakkois-Suomi, Reijo Mustonen, Lappeenrannan Insinöörit, pj HämejaKeski-Suomenpiiri:Antero Teittinen, Lahden Seudun Insinöörit, pjPohjois-Suomenpiiri: Anu-Leena Annala, Oulun Insinöörit

Uuden Insinööriliiton yhteystiedoissa muutoksia

n Uuden Insinööriliiton syntymisen myötä sähköpostiosoitteet muuttuivat. Uuden Insinööriliiton henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat etunimi.suku-nimi@uil.fi

Kuntien Teknisten palveluksessa ai-kaisemmin työskennelleiden puhelinnu-merot muuttuvat. Uudet puhelinnume-rot löytyvät tämän lehden sivulta 50, jos-sa on kerrottu UIL:n koko henkilökun-nan yhteystiedot.

Uuden Insinööriliiton www-sivut julkaistaan keväällä. Nykyisellä UIL:n etusivulla, www.uil.fi on kerrottu UIL:n toiminnasta ja sivun alareunasta löytyy myös linkki uuden visuaalisen ilmeen sähköiseen esitykseen.

Ifin alennukset säilyvät jäsenen omissa vakuutuksissan Järjestön If-sopimuksen solminut jäsen säilyttää alennukset Ifin vakuutusmak-suista, vaikka jäsenyyteen kuuluvat, lii-ton maksamat vakuutukset siirtyivätkin vuoden alussa Pohjolan hoidettaviksi. Alennuksia saa esimerkiksi lapsivakuu-tuksen, perheenjäsenen jatkuvan mat-kavakuutuksen, ryhmähenkivakuutuk-sen, kotivakuutuksen, autovakuutuksen ja liikennevakuutuksen maksuista.

Euroopan globalisaatiorahasto aloitti toimintansan Euroopan globalisaatiorahastosto on aloittanut toimintansa tämän vuoden alussa. EU:n ministerineuvosto päätti ra-haston perustamisesta Brysselissä joulu-kuussa. Globalisaatiorahasto tukee maa-ilmankaupan rakenteellisten muutosten seurauksena työnsä menettäneitä ihmisiä uudelleen koulutuksessa, uudelleensijoit-tumisessa ja työllistymisessä. Rahastos-ta myönnetään tukea aktiivisen työvoi-mapolitiikan toimiin. Näitä ovat muun muassa työnhakuneuvonta, ammatinva-linnan ohjaus, räätälöity koulutus sekä työnhaku- ja liikkuvuusavustukset.

Rahasto myöntää tukea työttömäksi jääneille työntekijöille. Siitä ei rahoiteta yritysten tai toimialojen rakenneuudis-tuksia. EU voi rahoittaa enintään puo-let toimien kokonaiskustannuksista. Ra-hoitusta voi saada enintään vuoden ajan. Tuki on kertaluonteinen.

Rahasto myöntää tukea vuosittain enintään 500 miljoonaa euroa. Tukita-pauksissa työpaikkojen vähennyksellä pitää olla selkeä yhteys maailman kau-pan rakenteellisiin muutoksiin ja huo-mattavan haitallinen vaikutus alueel-liseen tai paikalliseen talouteen. Myös Suomen kaltaisilla pienillä jäsenmailla ja väestömäärältään pienillä alueilla on mahdollisuus saada tukea rahastosta.

Jäsenvaltion on haettava rahoitusta komissiolta kymmenen viikon kuluessa siitä päivästä, jolloin tuen saamisen edel-lytykset täyttyvät. Komissio arvioi jäsen-valtion kanssa täyttyvätkö rahoituksen myöntämisen kriteerit.

n Liian vähäinen liikunta aiheuttaa Suo-messa 300-400 miljoonan euron vuo-sittaiset kustannukset. Puolet kuluista johtuu sairauspoissaoloista ja työn tuot-tavuuden heikkenemisestä. Loput ku-lut ovat suoria terveydenhuolto- ja sosi-aalimenoja.

Opetusministeriö sekä sosiaali- ja

terveysministeriö ovat selvittäneet yh-dessä liikenne- ja viestintäministeriön sekä ympäristöministeriön kanssa suo-malaisen terveysliikunnan tilaa.

UKK-instituutin toteuttamasta tut-kimuskatsauksesta käy ilmi, että noin kolmannes liikkuu terveytensä kannal-ta riittämättömästi. Vähiten liikkuvat

35−54-vuotiaat miehet. Koulutusaste ja sosioekonominen

asema heijastuvat kuntoliikuntaan: kor-kea-asteen koulutuksen saaneet ja toi-mihenkilöt kuntoilevat muita ryhmiä enemmän. Vähiten kuntoliikuntaa har-rastavat yrittäjät ja erityisesti maatalous-yrittäjät.

Liian vähän liikuntaa

50

järjestöasiaa

KESKUSTOIMISTORatavartijankatu 2, 8. krs, 00520 HELSINKIpuhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fisähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

TOIMINNAN JOHTOpuheenjohtaja Matti Viljanen 0201 801 8101. varapuheenjohtaja Keijo Houhala 0201 801 607varapuheenjohtaja Timo Ansio 040 779 9800varapuheenjohtaja Vesa Haakana 0400 707 878 varapuheenjohtaja Seppo Mäkiranta 040 553 2899varapuheenjohtaja Riitta-Liisa Niemi 040 587 6281varapuheenjohtaja Ari Rautakorpi 040 552 3737johdon assistentti Eeva Kylä-Paavola0201 801 811hallinnon assistentti Satu Muukkonen 0201 801 608

HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖhallintojohtaja Titu Järvenranta 0201 801 812taloussihteeri Eeva Heikkinen 0201 801 664budjettipäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860talousasiainhoitaja Anneli Lohva 0201 801 866pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen 0201 801 867talousassistentti Marja Riihimäki 0201 801 865

TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖneuvottelujohtaja Aleksei Solovjew 0201 801 840assistentti Anne Herne 0201 801 841koulutus- ja kehityspäällikkö Kyösti Käki 0201 801 803Yksityisen sektorin asiamiehet Matti Koskinen 0201 801 846Pertti Porokari 0201 801 847Juha Simell 0201 801 848Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä 0201 801 843assistentti Riitta Roisko 0201 801 842

LAKIASIAINYKSIKKÖtoimialajohtaja Jari Järvi 0201 801 851johtava työsuhdelakimies Ari Kiirastyösuhdelakimiehet Anssi Heiliö, Kati Hallikainen, Esa Schöntyösuhdeasiamies Mika Varjonen

työelämän oikeudelliset palvelut0201 801 858lakimiehet@insinooriliitto.fi

VIESTINTÄYKSIKKÖviestintäjohtaja Suvi Veramo 0201 801 815viestintäassistentti Sari Lehtonen 0201 801 897tiedottaja Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826

KOULUTUS- JA TEOLLISUUSPOLIITTINENYKSIKKÖyksikönjohtaja Hannu Saarikangas 0201 801 820koulutus- ja teollisuuspoliittinen asiamiesHeidi Husari 0201 801 839urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen0201 801 821asiamies Björn Wiemers 0201 801 836Tutkimustoiminta ja palkkaneuvontatutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner 0201 801 828tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori 0201 801 829

JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖyksikönjohtaja Ari Impivaara 0201 801 822assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823järjestökoordinaattori Kari Tirronen 0201 801 838asiamies Erik Sartorisio 0201 801 824

Jäsentietopalvelu 0201 801 877jasenrekisteri@insinooriliitto.fi

jäsenpalveluesimies Jenni Vanhanen0201 801 862jäsensihteerit Ritva Kinnunen,Tarja Mörsky, Tuula Oksanen, Afsaneh Palomäki, Anna-Maija Posti, Susanna Saarila ja Tarja Salmi (hoitovapaalla)työnantajaperintä 0201 801 833

Opiskelija-asiatsähköposti: opiskelijarekisteri@iol.fiopiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja)Ulla-Mari Tiainen 0201 801 830projektiasiamies Pekka Hongell 0201 801 832assistentti Pia Haveneth 0201 801 834markkinointikoordinaattori Minna Järvinen 0201 801 831kenttäasiamiehet Anu Kaasalainen, Antti Riipinen

PALVELUT-YKSIKKÖpalvelujohtaja Soilikki Naukkarinen 0201 801 814assistentti Heli Heino 0201 801 813tietohallintovastaava Kari Malinen 0201 801 825järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu 0201 801 816järjestelmäasiantuntija Harri Lahtinen 0201 801 806toimistoemäntä Seija Welling 0201 801 868postitus-/kopiointivastaava Maria Varvikko0201 801 872

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAINsähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

Uusimaa ja Varsinais-Suomialueasiamies Olli Pulkkinen puh. 0201 801 835alueasiamies Tomas Wass 0201 801 804Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

Länsi-Suomi Timo RuokoPorin toimisto: Isolinnankatu 24 A, 5. krs,28100 Poripuhelin 0201 801 856

Pirkanmaa ja Kanta-Häme alueasiamies Tapio SoltinOtavalankatu 9 A, 33100 Tamperepuhelin 0201 801 855

Keski-Suomi ja Päijät-HämeAlueasiamies Vesa NiemiSuvantokatu 4, 33100 Tampere0201 801 776

Kaakkois-Suomi ja Etelä-Savo alueasiamies Eero SeppäläVuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkelipuhelin 0201 801 857

Itä-SuomiAlueasiamies Tuomo HiltunenHuvilakatu 26 B 24, 80200 JOENSUU0201 801 775

Pohjois-Suomi alueasiamies Harri HaapasaloHallituskatu 11 A 15, 90100 Oulupuhelin 0201 801 859 GSM 0400 585 052Alueasiamies Mikko SormunenHallituskatu 30 B 3, 90100 Oulu0201 801 778

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT

HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RYTietäjäntie 4, 02130 ESPOOpuh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442järjestösihteeri Jaana Kälviäinen050 403 2363, jaana.kalviainen@helins.fiwww.helins.fi

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RYEteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäkisähköposti: toimisto@hyri.netwww.hyri.net

HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RYPuusepänkatu 5, 2. krs, 13111 Hämeenlinnasähköposti: ham.inssi@mail.htk.fiwww.insinooriliitto.fi /hml

KUNTIEN TEKNISET KTK RYPasilankatu 2, 00240 Helsinkipuhelin (09) 7206 320www.kuntientekniset.fi

LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RYRautatienkatu 19 A, 15100 Lahtipuhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393sähköposti: lsi@lsi.fiwww.lsi.fi

LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRITMeripuistokatu 16, 5. krs94100 Kemi

MIKKELIN INSINÖÖRIT RYVuorikatu 11 A 5, 50100 MIKKELIfaksi (015) 361 832

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RYIsolinnankatu 24, 28100 Poripuhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313sähköposti: sati@satakunnaninsinoorit.fi

SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RYPl 129, 24101 SALOsai.ry@salo.salonseutu.fi

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RYOtavalankatu 9 A, 33100 Tamperepuhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444toimistosihteeri Liisa Valtonenliisa.valtonen@ tampereeninsinoorit.fijärjestösihteeri Jyrki KoskinenGSM 0400 338 024jyrki.koskinen@ tampereeninsinoorit.fitoimisto@tampereeninsinoorit.fiwww.tampereeninsinoorit.fi

TURUN ALUEEN INSINÖÖRIT RYAurakatu 20 A, 20100 Turkuyhdistysasiat Jukka Vaurio, tai@tai.fijukka.vaurio@uusikaupunki.fiGSM 044 041 2015www.tai.fi

IAET-kassaRatavartijankatu 2, 4. krs, 00520 HELSINKIPuhelinpalvelu klo 13 - 15, (09) 4763 7600,

koulutustukiasiat (09) 4763 7620Faksi (09) 4763 7690

www.iaet.fi, e-mail: iaet@iaet.fi

AMMATINHARJOITTAJIEN JAYRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA AYT

Ratavartijankatu 2 B, 00520 HELSINKIpuh. (09) 2535 3100, faksi 2535 3131Tiedustelut 0800 9 0888 (ilmainen).www.ayt.fi, asiakaspalvelu@ayt.fi

TYÖTTÖMYYSTURVANEUVONTAPalvelunumero 0201 801 858

Ari Kiiras, Anssi Heiliö,

ja Esa Schön

Kati Hallikainen

Ota yhteyttäTyöttömyysturva

Kun jäät työttömäksi tai tarvitset neuvontaa,

ota yhteyttä meihin!

kassa 27.5.2003 10:05 Sivu 1

Mika Varjonen,

Julkisten alojen teknisten työttömyyskassa JATTKPasilanraitio 9 B, 00240 Helsinki

Puhelinpalvelu jäsenille (09) 7206 820 (ma-to klo 9-14)Maksupäiväkyselyautomaatti 0600 90056

Telefax (09) 148 1029Sähköposti: asiakaspalvelu@jattk.fi

www.jattk.fi

51InsInöörI

jäsenedut

Jäsenkortti vuodelle 2007

Kuukauden tuote

Oletko sinäkin koukussa Sudokuun?

n Jäsenkortti vuodelle 2007 postitetaan helmikuun alussa. Vuoden 2006 jäsenkortti on voimassa uuden kortin ilmestymiseen asti, riippumatta siitä, mikä voimassaoloaika korttiin on merkitty. Voit tarkistaa tarkemman aikataulun osoitteesta www.uil.fi me-nemällä yhdentyneiden liittojen sivujen kautta jä-senosioihin. Jäsenosioista voit tulostaa myös vakuu-tustodistuksen tarvittaessa. Mikäli korttisi jää tu-lematta aikataulussa ilmoitetussa ajassa, ota yhteys jäsentietopalveluun. Koko Uuden Insinöööriliiton jäsenkunnan vapaa-ajan vakuutukset ovat 1.1.2007 alkaen Pohjolassa. Lisää tietoa vakuutuksista löydät lehden tästä sekä seuraavista numeroista. Jaamme informaatiota myös nettisivuilla.

n Unohda sanomalehdissä olevat kertakäyttöiset ruudukot ja han-ki liittosi kautta kerralla yli miljoona erilaista ristikkoa sisältävä Sudoku hintaan 13euroa+postikulut.

Pelissä on 9 eri vaikeustasoa ja mahdollisuus tallentaa 3 peliä myöhempää jatkamista varten, joten väsähtäminen kesken tuu-mailun ei haittaa ennätysten tekoa. Pelissä on myös ajastin. Su-dokun koko on 14 x 7,5 cm.

UIL-Shopissa myydään ammattikunnan tunnuksella varus-tettuja laadukkaita solmioita, huiveja, koruja, lompakoita ja mui-ta tuotteita. Tunnetuin UIL-Shopin tuotteista on Insinöörilakki, joka on insinöörin ja insinööriopiskelijan päätunnus.

Tuotevalikoiman ja tilauslomakkeen löydät verkkosivuiltam-me www.insinooriliitto.fi

Tuotteita voi hankkia myös suoraan toimistoltamme, Rata-vartijankatu 2 A 8 krs, Helsinki. Toimisto on avoinna ma-pe klo 9–16 ja maksuvälineeksi käy vain käteinen.