Induktiomoottoreiden ja generaattoreiden käyttöohje...Induktiomoottoreiden ja generaattoreiden käyttöohje 3BFP 000 060 R0105 REV H Turvallisuusohjeet - 36. Käyttö Tärinä, jonka

Induktiomoottoreiden ja generaattoreiden käyttöohje


TurvallisuusohjeetAMA, AMB, AMG, AMH, AMI, AMK, AMZ, HXR, M3BM, NMI, NXR

1. Yleisiä tietojaKaikkia turvallisuusohjeita, jotka koskevat erityisesti asennuspaikkaa ja/tai ovatmainitut tässä turvallisuusohjeessa pitää noudattaa kaikkien koneelle tehtävienasennus-, käyttö- ja huoltotoimenpiteiden aikana.

2. KäyttötarkoitusSähkökoneissa on vaarallisia jännitteisiä ja pyöriviä osia, ja niissä voi olla kuumiapintoja. Koneen päälle kiipeäminen on kiellettyä. Kuljetukseen, varastointiin,asennukseen, kytkentään, käyttöönottoon, käyttöön ja kunnossapitoon liittyvät toimeton annettava vastuuntuntoisten ammattihenkilöiden tehtäviksi (standardien EN 50 110-1, DIN VDE 0105 ja IEC 60364 mukaisesti). Virheellinen käsittely voi aiheuttaa vakaviahenkilövammoja ja omaisuusvahinkoja. Vaara!

Nämä koneet on tarkoitettu teollisiin ja kaupallisiin asennuksiin ja täyttävätkomponenttina Konedirektiivin vaatimukset (98/37/EC). Koneen käyttöönotto onkielletty, kunnes lopullisen tuotteen vastaavuus direktiivin kanssa on varmistettu(noudata erityisiä alueellisia turvallisuus- ja asennusohjeita, esim. EN 60204).

Koneet ovat yhdenmukaisia sarjan EN 60034 / DIN VDE 0530 yhtenäistettyjenstandardien kanssa. Koneiden käyttö vaarallisilla alueilla on kielletty, ellei niitä oleerityisesti tarkoitettu tällaiseen käyttöön (noudata lisäohjeita).

Ulkotiloissa ei missään tapauksessa saa käyttää kotelointiluokkaa, joka on ≤ IP23.Ilmajäähdytetyt mallit on suunniteltu käyttölämpötiloihin -20°C ... +40°C ja käytettäväksikorkeintaan ≤ 1000 m:n korkeudella merenpinnasta. Ilma-/vesijäähdytteisten koneidenympäristön lämpötilan on oltava vähintään +5 °C (katso valmistajan ohjeetliukulaakerikoneiden osalta). Ota huomioon myös arvokilven poikkeavat tiedot.Käyttöolosuhteiden on vastattava kaikkia arvokilven tietoja.

3. Kuljetus, varastointiIlmoita kuljetuksessa syntyneistä vaurioista välittömästi kuljetusyhtiölle. Estätarvittaessa koneen käyttöönotto. Nostosilmukat on mitoitettu vain koneen omallepainolle, joten älä liitä kuormaan lisäpainoa. Käytä oikein mitoitettuja nostosilmukoita.Käytä tarvittaessa sopivaa, oikein mitoitettua kuljetustapaa (esim. köysiä). Poistakuljetuslukitukset (esim. vierintä- tai liukulaakereiden lukitukset, tärinänvaimentimet)ennen käyttöönottoa. Säilytä nämä myöhempää kuljetusta varten.

Koneet on varastoitava kuivaan, pölyttömään ja tärinättömään paikkaan (säilytyksestäaiheutuu laakerivaurion vaara). Mittaa eristysvastus ennen käyttöönottoa. Jos arvotovat ≤ 1 kΩ nimellisjännitteen volttia kohden, kuivaa käämitys. Noudata valmistajanantamia ohjeita. Pitkäaikaisen varastoinnin menetelmät täytyy aina harkita tarkasti.

Turvallisuusohjeet - 13BFP 000 060 R0105 REV H


4. AsennusVarmista, että kone on tuettu tasaisesti, jalka- tai laippa-asennus on tukeva ja linjaustehty tarkasti. Varmista, ettei pyörimistaajuudella ja kaksinkertaisellaverkkojännitetaajuudella esiinny tärinää asennuksen jälkeen. Kierrä roottoria jakuuntele, esiintyykö epätavallisia hankausääniä. Tarkista pyörimissuunta irtikytketyssätilassa.

Noudata valmistajan ohjeita, kun kiinnität tai irrotat liittimiä tai muita taajuusmuuttajanosia, ja peitä ne kosketussuojalla. Kun suoritat koeajoa irtikytketyssä tilassa, lukitse taiirrota akselin päätykiila. Vältä liian suuria laakeriin kohdistuvia säteittäisiä jaakselinsuuntaisia kuormituksia (ota huomioon valmistajan ohjeet). Koneentasapainotus on ilmoitettu seuraavasti: H = puolikiila ja F = täysi kiila. Puolen kiilankytkentä täytyy tasapainottaa puolella kiilalla. Täyden kiilan tapauksessa kytkentätasapainotetaan ilman kiilaa. Jos akselin päätykiila jää silminnähtävän ulkonevaksi,tasapainota kone mekaanisesti.

Tee tarvittavat ilmanvaihto- ja jäähdytysjärjestelmän kytkennät. Ilmanvaihtoa ei saatukkia eikä poistoilmaa saa käyttää suoraan tuloilmana (ei myöskään viereistenlaitteiden poistoilmaa).

5. SähköliitäntäVain pätevät henkilöt saavat suorittaa toimenpiteitä jännitteettömälle koneelle. Ennentyön aloittamista on suoritettava seuraavat turvallisuustoimenpiteet:

• Kytke laiteesta virta!

• Varmista suojat päällekytkennän varalta!

• Varmista turvallinen erotus syöttöjännitteestä!

• Kytke maahan ja oikosulkuun!

• Suojaa tai estä yhteydet viereisiin jännitteellisiin laitteisiin!

• Kytke apuvirtapiirit jännitteettömiksi (esim. kondensoitumista estävä lämmitys)!

Vyöhykkeen A raja-arvojen ylittäminen standardin EN 60034-1 / DIN VDE 0530-1mukaisesti - jännite ± 5 %, taajuus ± 2 %, muoto ja symmetria - aiheuttaa lämpötilannousun ja vaikuttaa koneen sähkömagneettiseen yhteensopivuuteen. Huomaaarvokilven merkinnät ja pääterasian kytkentäkaavio.

Kytkentä on tehtävä turvallisesti ja luotettavasti. Käytä asianmukaisiakaapeliliitäntätarvikkeita. Luo ja ylläpidä turvallinen potentiaalintasaus.

Vähimmäisvälit eristämättömien jännitteisten osien välillä ja ko. osien ja maan välilläeivät saa alittaa asiaankuuluvien standardien vaatimuksia eivätkä valmistajanohjeistuksessa mahdollisesti ilmoitettuja arvoja.

Pääterasiassa ei saa olla vieraita esineitä, likaa eikä kosteutta. Sulje käyttämättömänkaapelin sisäänmenoaukot sekä rasia siten, että ne ovat suojassa pölyltä ja vedeltä.Lukitse kiila, kun konetta käytetään ilman kytkintä. Tarkista koneen lisälaitteidentoiminta ennen käyttöönottoa.

Asianmukainen asennus (esim. signaali- ja voimakaapeleiden erotus, suojatut kaapelit,jne.) on asentajan vastuulla.

2 - Turvallisuusohjeet 3BFP 000 060 R0105 REV H


6. KäyttöTärinä, jonka voimakkuus on ISO 3945 -standardin mukaan "tyydyttävällä" tasolla(Vrms ≤ 4,5 mm/s), on sallittu, kun konetta käytetään kytketyssä tilassa.(Mäntämoottorigeneraattorit ISO 8528-9 -standardin mukaan). Jos olosuhteetpoikkeavat normaalitilanteesta, esimerkiksi esiintyy tavallista korkeampia lämpötiloja,melua tai tärinää, etkä ole täysin varma käyttöturvallisuudesta, pysäytä kone. Selvitäsyy ja ota tarvittaessa yhteyttä valmistajaan.

Älä poista suojalaitteita edes koekäytössä. Puhdista jäähdytysjärjestelmäsäännöllisesti, jos sinne kertyy runsaasti likaa. Puhdista tukkeentuneetkondenssiveden poistoreiät säännöllisesti.

Voitele laakerit käyttöönoton aikana ennen käynnistystä. Voitele liukulaakerit uudelleenkoneen käydessä. Noudata voitelukilven ohjeita. Käytä oikeanlaista rasvaa. Noudatliukulaakerikoneiden öljynvaihtoväliä. Varmista kiertovoidelluissa koneissa, ettävoitelujärjestelmä toimii.

7. Huolto ja ylläpitoNoudata valmistajan suosituksia koneen käytöstä. Lisätietoja löytyy kattavastakäyttöohjeesta. Säilytä nämä turvallisuusohjeet!

8. TaajuusmuuttajaTaajuusmuuttajakäytöissä tulee käyttää moottorin ulkoista maadoitusta moottorinrungon ja käytettävän koneen väliseen potentiaalintasaukseen, mikäli moottori ja koneeivät ole asennettu samalle teräsalustalle. Runkokooltaan IEC 280 ja suuremmissamoottoreissa käytetään 0,75 x 70 mm:n lattajohdinta tai vähintään kahta 50 mm²:npyöreää johdinta. Pyörökaapeleiden on oltava vähintään 150 mm:n päässä toisistaan.

Tällä järjestelyllä ei ole merkitystä sähköturvallisuuden kannalta, vaan sentarkoituksena on tasata potentiaalia. Potentiaalintasausta ei tarvita, kun moottori javaihdelaatikko on asennettu samaan teräsrunkoon.

Käytä vain EMC-vaatimusten mukaisia tähän tarkoitukseen hyväksyttyjä kaapeleita,liittimiä ja kaapeliläpivientejä. (Katso taajuusmuuttajia koskevat ohjeet.)

Levyliuska Kaapelit/johtimet

Käytettävä kone

V1 U1 W1PE 3~ M

0,75 mm

70 mm

> 150 mm

min 50 mm

Potentiaalintasaus



Lisäyksiä synkronisten kestomagneettikoneiden turvallisuusohjeisiin

Sähköiset liitännät ja toimintaSynkroninen kestomagneettikone tuottaa jännitteen, kun akseli pyörii. Jännitteensuuruus riippuu pyörimisnopeudesta ja se saattaa olla vaarallisen korkea myösalhaisilla nopeuksilla. Estä akselin pyöriminen ennen liitäntäkotelon avaamista ja/tailiitäntöjen koskemista.

VAROITUS: Taajuusmuuttajalla varustetun koneen liitännät saattavat olla jännitteellisiä, vaikka kone olisikin pysähtynyt.

VAROITUS: Varo käänteistehoa, kun työskentelet syöttöjärjestelmän kanssa.

VAROITUS: Älä ylitä koneen suurinta sallittua nopeutta. Katso lisätietoja tuotekohtaisista ohjeista.

Huolto ja ylläpitoSynkronista kestomagneettikonetta saavat huoltaa vain ABB:n valtuuttamathuoltoliikkeet. Tarvittaessa saat ABB:ltä lisätietoja synkronisistakestomagneettikoneista.

VAROITUS: Vain turvallisuusohjeisiin perehtyneet ja tehtäväänsä koulutetut henkilöt saavat huoltaa sykronisia kestomagneettikoneita.

VAROITUS: Synkronisen kestomagneettikoneen roottoria ei saa irrottaa ilman tarkoitukseen suunniteltuja työkaluja.

VAROITUS: Avatun tai puretun synkronisen kestomagneettikoneen tai koneen roottorin magneettikenttä saattaa häiritä tai vahingoittaa muita sähköisiä tai sähkömagneettisia laitteita ja komponentteja, kuten sydämentahdistimia, luottokortteja tai vastaavia.

VAROITUS: Metallisten esineiden ja jätteen pääseminen synkronisen kestomagneettikoneen sisään ja kosketuksiin koneen roottorin kanssa on estettävä.

VAROITUS: Ennen avatun synkronisen kestomagneettikoneen kasaamista kaikki koneeseen kuulumattomat osat ja jätteet on poistettava koneen sisältä.

HUOM: Varo magneettikenttää ja mahdollisia indusoituvia jännitteitä pyörittäessäsi synkronisen kestomagneettikoneen roottoria, koska ne saattavat vaurioittaa ympärillä olevia laitteita, kuten tasapainotuskoneita.



Lisäyksiä räjähdysvaarallisten tilojen sähkömoottoreidenturvallisuusohjeisiin

HUOM: Näitä ohjeita on noudatettava moottorin turvallisen ja asianmukaisen asennuksen, käytön ja huollon varmistamiseksi. Nämä ohjeet on oltava kaikkien niiden henkilöiden käytettävissä, jotka asentavat, käyttävät tai huoltavat tätä laitetta. Ohjeiden laiminlyönti saattaa aiheuttaa takuun raukeamisen.

VAROITUS: Räjähdysvaarallisiin tiloihin tarkoitetut koneet on erikseen suunniteltu täyttämään räjähdysvaaraa koskevat viralliset määräykset. Jos niitä käytetään väärin, kytketään huonosti tai niihin tehdään pieniäkin muutoksia, niiden luotettavuus voi tulla kyseenalaisiksi.

VAROITUS:Sähkölaitteiden kytkentä ja käyttö räjähdysvaarallisissa tiloissa täytyy huomioida, erityisesti asennusta koskevat kansalliset standardit (katso standardit EN 60079-14, EN 60079-17, GOST-R 52350.14, GOST-R 52350.17, GB3836.15, IEC 60079-14 ja IEC 60079-17). Kaikki korjaukset ja huollot täytyy suorittaa standardien IEC 60079-19, EN 60079-19, GOST-R 52350.19 ja GB 3836.13 mukaisesti. Tämäntyyppisiä laitteita saavat käsitellä vain koulutetut työntekijät, jotka tuntevat nämä standardit.

VaatimustenmukaisuusvakuutusKaikki ABB:n räjähdysvaarallisiin tiloihin tarkoitetut Ex-koneet täyttävät ATEX-direktiivin 94/9/EC vaatimukset ja niiden arvokilvessä on CE-merkintä.

VoimassaoloNämä ohjeet ovat voimassa seuraaville ABB Oy:n sähkömoottoreille, kun konettakäytetään räjähdysvaarallisessa tilassa.

Kipinöimätön Ex nA, luokka I, osa 2; luokka I, vyöhyke 2

- AMA-induktiokoneet, koot 315...500


- HXR-induktiokoneet, koot 315...560

- AMZ-tahtikoneet, koot 710...2500

Varmennettu rakenne Ex e




Paineistus Ex pxe, Ex pze, Ex px, Ex pz






- AMZ-tahtikoneet, koot 710...2500

Pölyn syttymissuojaus (DIP), Ex tD, luokka II, osa 2; luokka II, vyöhyke 22; luokka III




- M3GM-induktiokoneet, koot 315...450

(Lisätietoja voidaan tarvita joillekin erikoissovelluksissa käytettäville taierikoisrakenteisille konetyypeille.)

StandardienmukaisuusRäjähdysvaarallisiin tiloihin suunniteltujen moottorien on täytettävä mekaanisia jasähköisiä ominaisuuksia koskevien standardien lisäksi seuraavat kansainväliset jakansalliset standardit:

• Standardi koskien räjähdysvaarallisten tilojen yleisiä vaatimuksia:

– EN 60079-0

– IEC 60079-0

– GB 3836.1

– GOST-R IEC 60079-0

• Standardi koskien Ex p -suojausta:

– EN 60079-2

– IEC 60079-2

– GB 3836.5

– GOST-R IEC 60079-2

• Standardi koskien Ex e -suojausta:

– EN 60079-7

– IEC 60079-7

– GB 3836.3

– GOST-R 52350.7

• Standardi koskien Ex nA -suojausta:

– EN 60079-15

– IEC 60079-15

– GB 3836.8

– GOST-R IEC 60079-15



• Standardi koskien suojautumista syttyvää pölyä vastaan:

– EN 61241-1; EN 60079-31

– IEC 61241-1; IEC 60079-31

– GB 12476.1

– GOST-R IEC 61241-0; GOST-R IEC 61241-1-1; GOST-R IEC 60079-31

• National Electric Code (NEC):

– NFPA 70

– Canadian Electrical Code, Part I (CE Code):

– C 22-1-98

ABB:n koneet (koskee vain ryhmän II koneita) voidaan asentaa seuraavia merkintöjävastaaviin tiloihin:

Ympäristö (EN)

G - räjähdysvaarallisen ympäristön aiheuttajana kaasu

D - räjähdysvaarallisen ympäristön aiheuttajana pöly

Toimitustarkistus• Tarkista heti vastaanoton jälkeen, ettei koneessa ole ulkoisia vaurioita ja ota

tarvittaessa välittömästi yhteyttä kuljetusliikkeeseen.

• Tarkista kaikki arvokilven tiedot, erityisesti jännite, käämityksen kytkentä (tähti tai kolmio), laiteluokka, kotelointiluokka sekä lämpötila.

Noudata seuraavia ohjeita kaikkien koneeseen kohdistuvien toimien yhteydessä!

VAROITUS: Katkaise koneesta virta ja lukitse virtakytkin, ennen kuin työskentelet koneen tai käytettävän laitteen parissa. Varmista, ettei työskentelyn aikana vallitse räjähdysvaarallista ympäristöä.

Käynnistys ja uudelleenkäynnistys

• Suurin sallittu peräkkäisten käynnistysten lukumäärä on ilmoitettu koneen teknisissä tiedoissa.

• Uusi käynnistysjakso voidaan aloittaa, kun kone on jäähtynyt ympäristön lämpötilaan (-> käynnistys kylmästä) tai jatkuvan käyttötilan lämpötilaan (-> käynnistys lämpimästä).

Alue (IEC) Laiteluokka (EN) Merkintä

1 2 Ex px, Ex pxe, Ex e

2 3 Ex nA, Ex N, Ex pz, Ex pze



Maadoitus ja potentiaalintasaus

• Tarkista ennen käynnistystä, että kaikki maadoitus- ja potentiaalintasausliitännät on luotettavasti kiinnitetty.

• Älä poista yhtään valmistajan asentamaa potentiaalintasaus- tai maadoituskaapelia.

Ilmavälit, ryömintävälit ja erotukset

• Älä tee liitäntäkoteloihin muutoksia tai lisäyksiä, jotka voivat pienentää osien ilmavälejä tai ryömintävälejä.

• Älä asenna uusia laitteita liitäntäkoteloihin kysymättä ensin ABB Oy:n ohjeita.

• Varmistu, että ilmaväli roottorin ja staattorin ilmaväli tulee tarkastetuksi roottorille tai laakereille tehtyjen huoltotöiden jälkeen. Ilmavälin pitää olla yhtä suuri kehän joka pisteessä.

• Keskitä tuuletin tuuletinsuojan tai ilmanohjaimen keskelle näihin kohdistuvien huoltojen jälkeen. Pienin sallittu ilmaväli on 1 % tuulettimen suurimmasta sallitusta halkaisijasta, ja on lisäksi standardien mukainen.

Liitäntäkoteloiden kytkennät

• Kaikki kytkennät pääliitäntäkoteloissa tulee tehdä koneen mukana toimitetuilla liittimillä, jotka on hyväksytty käytettäväksi räjähdysvaarallisissa tiloissa. Muussa tapauksessa kysy ohjeita ABB Oy:ltä.

• Kaikki apuliitäntäkohteiden liitännät, jotka on merkitty luonnostaan vaarattomien virtapiirien tunnuksella (Ex i), on kytkettävä asianmukaisiin suojarajoittimiin.

• Energiarajoituspiirit (Ex nL) ja luonnostaan vaarattomat piirit (Ex i) täytyy erottaa muista sähköpiireistä erotinlevyllä tai 50 mm:n pintavälillä. Lisätietoja on kytkentäkaaviossa ja liitäntäkotelon piirustuksissa.

Lämmitysvastukset

• Jos kondensaatiota ehkäisevä lämmitin ilman säädintä kytketään päälle heti moottorin sammuttamisen jälkeen, on moottorin kotelon sisälämpötilaa valvottava sopivalla tavalla. Kondensaatiota ehkäisevät lämmittimet toimivat vain olosuhteissa, joissa lämpötila on säädetty.

Huuhtelu ennen käynnistystä

• Ex nA ja Ex e -koneet saattaa joutua varustamaan huuhtelumahdollisuudella ennen käynnistystä.

• Ennen käynnistystä varmista, tarvitseeko koneen runko huuhtelua, jotta rungon sisällä ei olisi syttyviä kaasuja. Asiakas ja/tai paikalliset viranomaiset määrittävät riskianalyysin perusteella, tarvitseeko kone huuhtelua ennen käynnistystä vai ei.

HUOM: Jos nämä turvallisuusohjeet ja käyttöohje ovat keskenään ristiriidassa, turvallisuusohjeiden tiedot ovat ensisijaisia.



Chapter 1 - Johdanto1.1 Yleistä ........................................................................................................... 1

1.2 Tärkeää......................................................................................................... 1

1.3 Takuun rajoittuminen .................................................................................... 2

1.4 Dokumentaatio.............................................................................................. 21.4.1 Koneen dokumentaatio.................................................................. 21.4.2 Tähän dokumentaatioon sisältymättömät tiedot ............................ 31.4.3 Tässä käyttöohjeessa käytetyt mittayksiköt................................... 3

1.5 Koneen tunnistaminen .................................................................................. 31.5.1 Koneen valmistusnumero .............................................................. 31.5.2 Arvokilpi ......................................................................................... 3

Chapter 2 - Kuljetus ja purkaminen pakkauksesta2.1 Suojaustoimenpiteet ennen kuljetusta .......................................................... 6

2.1.1 Yleisiä tietoja ................................................................................. 62.1.2 Voitelukilpi ..................................................................................... 6

2.2 Koneen nostaminen ...................................................................................... 82.2.1 Merikelpoiseen pakkaukseen pakatun koneen nostaminen .......... 92.2.2 Kuormalavalla olevan koneen nostaminen.................................... 92.2.3 Pakkauksesta puretun koneen nostaminen................................. 10

2.3 Pystymallisen koneen kääntäminen............................................................ 11

2.4 Tarkistukset koneen saapuessa ja pakkauksesta purettaessa................... 122.4.1 Koneen tarkistaminen toimitettaessa........................................... 122.4.2 Koneen tarkistaminen pakkauksesta purettaessa ....................... 12

2.5 Pääliitäntäkotelon ja jäähdytysjärjestelmän osien asennusohjeet .............. 122.5.1 Pääliitäntäkotelon asentaminen................................................... 122.5.2 Jäähdytysjärjestelmän osien asennus......................................... 13

2.6 Varastointi ................................................................................................... 132.6.1 Lyhytaikainen varastointi (alle kaksi kuukautta)........................... 132.6.2 Pitkäaikainen varastointi (yli kaksi kuukautta) ............................. 142.6.3 Vierintälaakerit ............................................................................. 152.6.6 Liukulaakerit ................................................................................ 172.6.8 Aukot ........................................................................................... 17

2.7 Tarkistukset, raportit ................................................................................... 17

Chapter 3 - Asennus ja kohdistus3.1 Yleistä ......................................................................................................... 18

3.2 Alustan rakenne .......................................................................................... 183.2.1 Yleistä .......................................................................................... 183.2.2 Alustaan kohdistuvat voimat ........................................................ 193.2.3 Pystymallisten koneiden laipat..................................................... 19

3.3 Koneen valmistelutyöt ennen asennusta .................................................... 193.3.1 Eristysresistanssin mittaus .......................................................... 193.3.2 Lukituslaitteen purkaminen.......................................................... 203.3.3 Kytkintyyppi ................................................................................. 203.3.4 Kytkinpuoliskon kokoaminen ....................................................... 20

3.3.4.1 Kytkimen tasapainotus ............................................ 203.3.4.2 Kokoaminen ............................................................ 21

3.3.5 Hihnakäyttö.................................................................................. 21

- i3BFP 000 060 R0105 REV H


3.3.6 Tyhjennystulpat............................................................................ 21

3.4 Betonialustan asentaminen......................................................................... 223.4.1 Toimituslaajuus............................................................................ 223.4.2 Yleiset valmistelutyöt ................................................................... 223.4.3 Alustan valmistelutyöt .................................................................. 22

3.4.3.1 Alustan ja valureikien valmistelutyöt........................ 223.4.3.2 Kiinnitystappien tai anturalevyjen valmistelutyöt ..... 23

3.4.4 Koneiden asennus jalustalle ........................................................ 243.4.5 Kohdistus ..................................................................................... 243.4.6 Valualusta .................................................................................... 243.4.7 Loppuasennus ja tarkastus.......................................................... 24

3.4.7.1 Koneen jalkojen tapitus ........................................... 253.4.7.2 Suojukset ja kotelot ................................................. 25

3.5 Teräsalustan asentaminen.......................................................................... 253.5.1 Toimituslaajuus............................................................................ 253.5.2 Alustan tarkistus .......................................................................... 253.5.3 Koneiden asennus jalustalle ........................................................ 253.5.4 Kohdistus ..................................................................................... 253.5.5 Loppuasennus ja tarkastus.......................................................... 26

3.5.5.1 Koneen jalkojen tapitus ........................................... 263.5.5.2 Suojukset ja kotelot ................................................. 26

3.5.6 Laippakiinnitteisten koneiden asentaminen teräsalustalle ........... 26

3.6 Kohdistus .................................................................................................... 273.6.1 Yleistä .......................................................................................... 273.6.2 Karkea asetus.............................................................................. 273.6.3 Karkea säätö................................................................................ 283.6.4 Lämpölaajenemisen korjaaminen ................................................ 29

3.6.4.1 Yleistä...................................................................... 293.6.4.2 Lämpölaajeneminen ylöspäin.................................. 293.6.4.3 Aksiaalinen lämpölaajeneminen.............................. 30

3.6.5 Lopullinen kohdistus .................................................................... 303.6.5.1 Yleistä...................................................................... 303.6.5.2 Kytkinpuoliskojen epäkeskisyys .............................. 303.6.5.3 Yhdensuuntainen, kulmittainen ja aksiaalinen

kohdistus ................................................................. 313.6.5.4 Kohdistus................................................................. 323.6.5.5 Sallittu kohdistusvirhe.............................................. 34

3.7 Asennuksen jälkeiset toimet........................................................................ 35

Chapter 4 - Mekaaniset liitännät ja sähköliitännät4.1 Yleisiä tietoja ............................................................................................... 36

4.2 Mekaaniset liitännät .................................................................................... 364.2.1 Jäähdytysilmaliitännät.................................................................. 364.2.2 Jäähdytysvesiliitännät .................................................................. 36

4.2.2.1 Ilma-vesi-jäähdyttimet ............................................. 364.2.2.2 Vesijäähdytteiset rungot .......................................... 36

4.2.3 Liukulaakerin öljynsyöttö.............................................................. 374.2.4 Puhallusputken liitäntä ................................................................. 384.2.5 Tärinäantureiden asennus ........................................................... 384.2.6 Puhallusilman liitäntä ................................................................... 39

ii - 3BFP 000 060 R0105 REV H


4.2.7 Rullalaakerin öljysumun syöttö .................................................... 40

4.3 Sähkökytkennät .......................................................................................... 414.3.1 Yleistä .......................................................................................... 414.3.2 Turvallisuus ................................................................................. 414.3.3 Eristysresistanssin mittaus .......................................................... 424.3.4 Pääpääterasia ............................................................................. 42

4.3.4.1 Toimitus ilman pääliitäntäkoteloa ............................ 424.3.5 Päävirtaliitäntöjen eristysetäisyydet............................................. 424.3.6 Päävirtakaapelit ........................................................................... 434.3.7 Liukurenkailla varustettujen koneiden toisiokaapelit.................... 434.3.8 Apupääterasia ............................................................................. 43

4.3.8.1 Apulaitteiden ja laitteistojen liittäminen ................... 444.3.8.2 Ulkoisen puhallinmoottorin liittäminen..................... 44

4.3.9 Maadoitus .................................................................................... 454.3.10 Taajuusmuuttajamallien vaatimukset........................................... 45

4.3.10.1 Pääkaapeli .............................................................. 454.3.10.2 Pääkaapelin maadoitus ........................................... 454.3.10.3 Apukaapelit ............................................................. 45

Chapter 5 - Käyttöönotto ja käynnistys5.1 Yleisiä tietoja............................................................................................... 46

5.2 Mekaanisen asennuksen tarkistaminen...................................................... 46

5.3 Eristysresistanssin mittaaminen.................................................................. 46

5.4 Sähköasennusten tarkistaminen................................................................. 46

5.5 Ohjaus- ja suojalaitteet ............................................................................... 475.5.1 Yleistä .......................................................................................... 475.5.2 Staattorin käämin lämpötila ......................................................... 47

5.5.2.1 Yleisiä tietoja ........................................................... 475.5.2.2 Vastuslämpötila-anturit............................................ 485.5.2.3 Termistorit ............................................................... 48

5.5.3 Laakerin lämpötilan valvonta ....................................................... 485.5.3.1 Yleisiä tietoja ........................................................... 485.5.3.2 Vastuslämpötila-anturit............................................ 485.5.3.3 Termistorit ............................................................... 48

5.5.4 Suojalaitteet ................................................................................. 48

5.6 Ensimmäinen testikäynnistys...................................................................... 495.6.1 Yleisiä tietoja ............................................................................... 495.6.2 Varotoimet ennen ensimmäistä testikäynnistystä........................ 495.6.3 Käynnistys ................................................................................... 50

5.6.3.1 Pyörimissuunta........................................................ 505.6.3.2 Liukurengaskoneiden käynnistäminen .................... 505.6.3.3 Ex p -koneiden käynnistäminen .............................. 51

5.7 Koneen käyttäminen ensimmäistä kertaa ................................................... 515.7.1 Valvonta ensikäytön aikana......................................................... 515.7.2 Tarkistukset koneen käydessä .................................................... 515.7.3 Laakerit ........................................................................................ 51

5.7.3.1 Vierintälaakereilla varustetut koneet ....................... 525.7.3.2 Liukulaakereilla varustetut koneet ........................... 53

5.7.4 Tärinät ......................................................................................... 535.7.5 Lämpötilatasot ............................................................................. 53

- iii3BFP 000 060 R0105 REV H


5.7.6 Lämmönvaihtimet ........................................................................ 545.7.7 Liukurenkaat ................................................................................ 54

5.8 Pysäyttäminen............................................................................................. 54

Chapter 6 - Käyttö6.1 Yleisiä tietoja ............................................................................................... 55

6.2 Normaalit käyttöolosuhteet.......................................................................... 55

6.3 Käynnistysten määrä................................................................................... 55

6.4 Valvonta ...................................................................................................... 566.4.1 Laakerit ........................................................................................ 566.4.2 Tärinät.......................................................................................... 566.4.3 Lämpötilat .................................................................................... 566.4.4 Lämmönvaihdin ........................................................................... 576.4.5 Liukurengasyksikkö ..................................................................... 57

6.5 Seuranta...................................................................................................... 57

6.6 Pysäyttäminen............................................................................................. 57

Chapter 7 - Huolto7.1 Ylläpito ........................................................................................................ 58

7.2 Turvallisuusohjeet ....................................................................................... 58

7.3 Huolto-ohjelma ............................................................................................ 597.3.1 Suositeltava huolto-ohjelma......................................................... 61

7.3.1.1 Yleinen rakenne ...................................................... 627.3.1.2 Korkeajänniteliitäntä ................................................ 627.3.1.3 Staattori ja roottori ................................................... 637.3.1.4 Apulaitteet ............................................................... 637.3.1.5 Liukurengasyksikkö ................................................. 647.3.1.6 Voitelujärjestelmä ja laakerit.................................... 647.3.1.7 Jäähdytysjärjestelmä............................................... 65

7.4 Yleisten rakenteiden huoltaminen ............................................................... 667.4.1 Kiinnikkeiden kireys ..................................................................... 667.4.3 Tärinä ja melu .............................................................................. 677.4.4 Laakeripesän tärinät .................................................................... 67

7.4.4.1 Mittaus ja käyttöolosuhteet ...................................... 677.4.4.2 Luokittelu tukien joustavuuden mukaan .................. 687.4.4.3 Arviointi.................................................................... 69

7.4.7 Akselin tärinä ............................................................................... 70

7.5 Laakereiden ja voitelujärjestelmän huoltaminen ......................................... 707.5.1 Liukulaakerit................................................................................. 70

7.5.1.1 Öljytaso ................................................................... 707.5.1.2 Laakerin lämpötila ................................................... 70

7.5.2 Liukulaakereiden voitelu .............................................................. 717.5.2.1 Voiteluöljyn lämpötila............................................... 717.5.2.2 Voiteluaineen kunto................................................. 717.5.2.3 Voiteluöljyn suositeltavat arvot ................................ 717.5.2.4 Öljylaadut ................................................................ 727.5.2.5 Mineraaliöljyjen vaihtovälit....................................... 73

7.5.3 Vierintälaakerit ............................................................................. 747.5.3.1 Laakerin rakenne..................................................... 74

iv - 3BFP 000 060 R0105 REV H


7.5.3.2 Voitelukilpi ............................................................... 747.5.3.3 Uudelleenrasvausvälit ............................................. 747.5.3.4 Uudelleenrasvaus ................................................... 757.5.3.5 Laakerirasva............................................................ 767.5.3.6 Laakerin huolto........................................................ 77

7.5.4 Laakerin eristyksen ja eristysresistanssin tarkistaminen ............. 777.5.4.1 Toimenpiteet ........................................................... 787.5.4.2 Laakerin eristeiden puhtaus .................................... 79

7.6 Staattorin ja roottorin käämien huoltaminen ............................................... 807.6.1 Käämien huoltoa koskevat erityiset turvallisuusohjeet ................ 807.6.2 Huoltotöiden ajoittaminen ............................................................ 817.6.3 Oikea käyttölämpötila .................................................................. 827.6.4 Eristysresistanssin testi ............................................................... 82

7.6.4.1 Mitattujen eristysresistanssiarvojen muuntaminen.. 827.6.5.2 Yleisesti huomioitavat seikat: .................................. 847.6.5.3 Eristysresistanssin minimiarvot ............................... 847.6.5.4 Staattorin käämin eristysresistanssin mittaaminen . 847.6.5.5 Roottorin käämin eristysresistanssin mittaaminen .. 86

7.6.6 Apulaitteiden eristysresistanssin mittaaminen............................. 867.6.7 Polarisaatioindeksi....................................................................... 877.6.8 Muut huoltotyöt ............................................................................ 87

7.7 Liukurenkaiden ja harjamekanismin huoltaminen ....................................... 877.7.1 Liukurenkaiden huoltaminen........................................................ 87

7.7.1.1 Seisonta-aika .......................................................... 887.7.1.2 Kuluminen ............................................................... 88

7.7.2 Harjamekanismin huoltaminen .................................................... 887.7.2.1 Harjan paine............................................................ 88

7.8 Jäähdytysyksikköjen huoltaminen............................................................... 897.8.1 Huolto-ohjeet avoimella jäähdytysjärjestelmällä varustetuille

koneille ........................................................................................ 897.8.1.1 Suodattimien puhdistaminen................................... 90

7.8.2 Ilma-vesi-lämmönvaihtimien huolto-ohjeet .................................. 907.8.3 Ilma-ilma-lämmönvaihtimien huolto-ohjeet .................................. 90

7.8.3.1 Ilman kierto.............................................................. 907.8.3.2 Puhdistus ................................................................ 91

7.8.4 Ulkoisten puhallinmoottorien huoltaminen................................... 91

7.9 Korjaukset, purkaminen ja kokoaminen ...................................................... 92

Chapter 8 - Vianmääritys8.1 Vianmääritys ............................................................................................... 93

8.1.1 Mekaaninen toiminta ................................................................... 938.1.2 Voitelujärjestelmä ja laakerit ........................................................ 94

8.1.2.1 Voitelujärjestelmä ja vierintälaakerit ........................ 948.1.2.2 Voitelujärjestelmä ja liukulaakerit ............................ 95

8.1.3 Jäähdytyskyky ............................................................................. 978.1.3.1 Terminen suorituskyky, avoin jäähdytysjärjestelmä 978.1.3.2 Terminen suorituskyky, ilma-ilma-

jäähdytysjärjestelmä................................................ 988.1.3.3 Jäähdytyskyky: ilma-ilma-jäähdytys ........................ 998.1.3.4 Terminen suorituskyky, ripajäähdytteinen............. 100

- v3BFP 000 060 R0105 REV H


8.2 Liukulaakereiden öljyvuoto........................................................................ 1018.2.1 Öljy............................................................................................. 1018.2.2 Liukulaakerit............................................................................... 1028.2.3 Laakerin tarkistaminen............................................................... 1028.2.4 Öljysäiliö ja -putket..................................................................... 1038.2.5 Öljysäiliön ja -putkien tarkistaminen........................................... 1038.2.6 Käyttö......................................................................................... 1048.2.7 Käytön tarkistaminen ................................................................. 105

8.3 Sähköinen toiminta, ohjaus ja suojaus...................................................... 1088.3.1 Suojauksen laukeaminen........................................................... 1088.3.2 Pt-100-vastuslämpötila-anturit ................................................... 108

8.4 Liukurenkaat ja harjat................................................................................ 1108.4.1 Harjojen kuluminen .................................................................... 1108.4.2 Harjan kipinöinti ......................................................................... 110

8.5 Lämpötilaan liittyvä toiminta ja jäähdytysjärjestelmä................................. 111

Chapter 9 - Moottorien ja generaattorien elinkaaripalvelut9.1 Asiakaspalvelu .......................................................................................... 112

9.1.1 Palvelutuotteet ........................................................................... 1129.1.2 Tuki ja takuut ............................................................................. 1129.1.3 Motors and Generators Servicen yhteystiedot........................... 1139.1.4 Huoltopisteiden tukipalvelu ........................................................ 1139.1.5 Asiakaspalvelun yhteystiedot..................................................... 114

9.2 Pyörivien sähkökoneiden varaosat ........................................................... 1149.2.1 Yleistä varaosista....................................................................... 1149.2.2 Osien säännöllinen vaihtaminen................................................ 1149.2.3 Tarvittavat varaosat ................................................................... 1149.2.4 Sopivimman varaosapaketin valitseminen................................. 1159.2.5 Eri pakettien yleisimmät suositeltavat varaosat ......................... 115

9.2.5.1 Käytönaikainen varaosapaketti ............................. 1169.2.5.2 Suositeltu varaosapaketti ...................................... 1169.2.5.3 Keskeiset varaosat ................................................ 1169.2.5.4 Käytönaikainen varaosapaketti ............................. 1179.2.5.5 Suositeltu varaosapaketti ...................................... 1179.2.5.6 Keskeiset varaosat ................................................ 1189.2.5.7 Käytönaikainen varaosapaketti ............................. 1189.2.5.8 Suositeltu varaosapaketti ...................................... 1199.2.5.9 Keskeiset varaosat ................................................ 119

9.2.6 Tilaustiedot ................................................................................ 119

Chapter 10 - Kierrätys10.1 Johdanto ................................................................................................... 120

10.2 Keskimääräinen materiaalikoostumus ...................................................... 120

10.3 Pakkausmateriaalin kierrättäminen ........................................................... 120

10.4 Koneen purkaminen .................................................................................. 121

10.5 Eri materiaalien erottaminen ..................................................................... 12110.5.1 Runko, laakerikotelo, suojukset ja tuuletin................................. 12110.5.2 Komponentit, joissa on käytetty sähköeristystä ......................... 12110.5.3 Kestomagneetit .......................................................................... 12210.5.4 Vaaralliset jätteet ....................................................................... 122

vi - 3BFP 000 060 R0105 REV H


10.5.5 Maantäyttöjäte ........................................................................... 122KÄYTTÖÖNOTTORAPORTTI ............................................................................. 123Levyjen tyypilliset sijainnit .................................................................................... 134Pääkaapeleiden yleisimmät liitännät .................................................................... 136

- vii3BFP 000 060 R0105 REV H


Chapter 1 Johdanto

1.1 YleistäTässä käyttöohjeessa annetaan tietoja ABB:n valmistamien pyörivien sähkökoneidenkuljetuksesta, varastoinnista, asennuksesta, käyttöönotosta, käytöstä jakunnossapidosta.

Tämä opas sisältää kaikki koneen käyttöön, kunnossapitoon ja valvontaan liittyvätohjeet. Tämä käyttöohje sekä muut koneeseen liittyvät asiakirjat on luettavahuolellisesti, ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Näin varmistetaan koneenasianmukainen toiminta ja pitkä käyttöikä.

HUOM: Jotkin asiakaskohtaiset erikoistiedot eivät mahdollisesti sisälly tähän käyttöohjeeseen. Projektiin liittyvästä dokumentaatiosta löytyy lisää tarvittavia asiakirjoja.

Tässä käyttöohjeessa kuvatut toimenpiteet saa suorittaa vain koulutettu ja valtuutettuhenkilökunta, jolla on aikaisempaa kokemusta vastaavista tehtävistä.

Tätä käyttöohjetta tai sen osia ei saa jäljentää eikä kopioida ilman kirjallista lupaaABB:ltä. Käyttöohjeen sisällöstä ei myöskään saa antaa tietoja kolmansille osapuolilleeikä käyttää tietoja epäasianmukaiseen tarkoitukseen.

ABB pyrkii jatkuvasti parantamaan käyttöohjeessa annettujen tietojen laatua, ja ottaamielellään vastaan parannusehdotuksia. Yhteystiedot löytyvät kohdasta 9.1.5Asiakaspalvelun yhteystiedot.

HUOM: Näitä ohjeita on noudatettava koneen turvallisen ja asianmukaisen asennuksen, käytön ja huollon varmistamiseksi. Nämä ohjeet on oltava kaikkien niiden henkilöiden käytettävissä, jotka asentavat, käyttävät tai huoltavat tätä laitetta. Ohjeiden laiminlyönti aiheuttaa takuun raukeamisen.

1.2 TärkeääTässä ohjeessa annetut tiedot saattavat olla yleisiä tietoja, jotka koskevat ABB:nvalmistamia erilaisia koneita.

Jos tässä käyttöohjeessa annetut tiedot ja toimitetun koneen tiedot ovat keskenäänristiriitaisia, käyttäjän on itse arvioitava tehtävät toimet teknisen osaamisensaperusteella. Jos käyttäjä ei ole varma tehtävistä toimenpiteistä, on otettava yhteysABB:hen.

Kohdassa Turvallisuusohjeet käyttöohjeen alussa annettuja turvallisuusohjeita on ainanoudatettava.

Turvallisuus riippuu konetta käyttävien ja huoltavien henkilöiden ammattitaidosta,huolellisuudesta ja varovaisuudesta. Turvallisuusohjeiden noudattaminen on erittäintärkeää, mutta sen lisäksi koneen läheisyydessä on myös toimittava erittäin varovasti.

HUOM: Onnettomuuksien välttämiseksi työturvallisuuslainsäädännön ohjeiden ja määräysten mukaisia turvatoimia on noudatettava ja turvalaitteiden on oltava paikoillaan koneen asennuspaikalla. Määräyksillä tarkoitetaan kyseisen maan

Johdanto - 13BFP 000 060 R0105 REV H


yleisiä turvallisuusmääräyksiä, erityisiä työpaikkakohtaisia sopimuksia ja tässä käyttöohjeessa sekä muissa koneen mukana toimitetuissa erillisissä turvallisuusohjeissa annettuja ohjeita.

1.3 Takuun rajoittuminenABB ei missään tapauksessa ole vastuussa minkäänlaisista suorista, epäsuorista,erityisistä, satunnaisista tai välillisistä vahingoista, joita saattaa syntyä tätäkäyttöohjetta käytettäessä. ABB ei myöskään ole vastuussa satunnaisista tai välillisistävahingoista, jotka aiheutuvat tässä käyttöohjeessa kuvattujen ohjelmistojen tailaitteistojen käytöstä.

Myönnettu takuu kattaa valmistus- ja materiaalivirheet. Takuu ei kata koneenepäasianmukaisesta varastoinnista, väärästä asennuksesta tai käytöstä koneelle,henkilökunnalle tai kolmannelle osapuolelle aiheutuvia vahinkoja. Takuuehdot onkuvattu yksityiskohtaisesti Orgalime S2000:n ehdoissa ja määräyksissä.

HUOM: Takuu ei ole voimassa, jos koneen käyttöolosuhteita tai rakennetta on muutettu tai konetta on korjattu ilman ABB:n etukäteen antamaa kirjallista lupaa.

HUOM: ABB:n paikalliset toimipisteet saattavat noudattaa erilaisia takuuehtoja, jotka on määritetty myynti-, hankinta- tai takuuehdoissa.

Yhteystiedot löytyvät tämän käyttöohjeen takasivulta. Muista ilmoittaa koneenvalmistusnumero keskustellessasi koneeseen liittyvistä asioista.

1.4 Dokumentaatio

1.4.1 Koneen dokumentaatioSuosittelemme koneen dokumentaation huolellista lukemista ennen toimenpiteisiinryhtymistä. Kaikkien koneiden mukana toimitetaan tämä käyttöohje sekäturvallisuusohjeet muovitaskussa, joka on kiinnitetty koneen runkoon.

HUOM: Dokumentaatio toimitetaan tilauksen tehneelle asiakkaalle. Saat lisäkopioita dokumentaatiosta ottamalla yhteyttä paikalliseen ABB:m toimipisteeseen tai asiakaspalveluun. Katso yhteystiedot kohdasta 9.1.5 Asiakaspalvelun yhteystiedot.

Koneen mukana toimitetaan tämän käyttöohjeen lisäksi mittapiirustukset,kytkentäkaaviot sekä tekniset tiedot, joista käyvät ilmi seuraavat tiedot:

• Koneen asennus- sekä ulkomitat

• Koneen paino sekä alustaan kohdistuva kuormitus

• Koneen nostosilmukoiden sijainti

• Laitteistot sekä lisälaitteiden sijainnit

• Laakeriöljyn ja voiteluaineiden vaatimukset

• Pää- ja apuliitännät.

2 - Johdanto 3BFP 000 060 R0105 REV H


HUOM: Jotkin asiakaskohtaiset erikoistiedot eivät mahdollisesti sisälly tähän käyttöohjeeseen. Projektiin liittyvästä dokumentaatiosta löytyy lisää tarvittavia asiakirjoja. Jos tämä käyttöohje ja koneen lisädokumentaatio ovat keskenään ristiriidassa, lisädokumentaation tiedot ovat ensisijaisia.

1.4.2 Tähän dokumentaatioon sisältymättömät tiedotTässä käyttöohjeessa ei ole tietoja käynnistys-, suojaus- ja nopeusvalvontalaitteista.Kyseiset tiedot löytyvät kyseisen laitteen käyttöohjeista.

1.4.3 Tässä käyttöohjeessa käytetyt mittayksikötKäyttöohjeessa käytetyt mittayksiköt perustuvat SI-metrijärjestelmään sekä US-järjestelmään.

1.5 Koneen tunnistaminen

1.5.1 Koneen valmistusnumeroJokaisessa koneessa on 7-numeroinen valmistusnumero. Se on meistetty koneenarvokilpeen sekä koneen runkoon.

Valmistusnumero on ilmoitettava koneeseen liittyvien asioiden yhteydessä, sillä se onainoa tapa tunnistaa kukin kone yksilöllisesti.

1.5.2 ArvokilpiRuostumattomasta teräksestä valmistettu arvokilpi on kiinnitetty pysyvästi koneenrunkoon, eikä sitä saa poistaa. Katso arvokilven sijainti kohdasta Levyjen tyypillisetsijainnit.

Arvokilvessä on ilmoitettu valmistus-, tunniste- ja sähkötiedot sekä mekaanisia tietoja,ks. kuva 1-1 IEC:n mukaisesti valmistettujen direct-on-line-koneiden arvokilpi (ATEX-direktiivin mukaiset Ex-koneet).



Figure 1-1 IEC:n mukaisesti valmistettujen direct-on-line-koneiden arvokilpi (ATEX-direktiivin mukaiset Ex-koneet)

Figure 1-2 IEC:n mukaisesti valmistettujen taajuusmuuttajakoneiden arvokilpi

4 - Johdanto 3BFP 000 060 R0105 REV H


Figure 1-3 NEMA:n mukaisesti valmistettujen direct-on-line-koneiden arvokilpi

1. Tyyppi2. Valmistusvuosi3. Käyttötapa4. Liitäntätyyppi5. Eristysluokka6. Koneen paino [kg] tai [lbs]7. Kotelointiluokka [IP-luokka]8. Jäähdytystapa [IC-koodi]9. Asennustapa [IM-koodi] (IEC)10. Lisätietoja11. Valmistaja12. Valmistusnumero13. Teho [kW] tai [HP]14. Staattorin jännite [V]15. Taajuus [Hz]16. Pyörimisnopeus [rpm]17. Staattorin virta [A]18. Tehokerroin [cosf]19. CSA-merkintä20. Standardi21. Lukitun roottorin nimeke kVA/ HP (NEMA)22. Ympäristön lämpötila [°C] (NEMA)23. Huoltokerroin (NEMA)



Chapter 2 Kuljetus ja purkaminen pakkauksesta

2.1 Suojaustoimenpiteet ennen kuljetusta

2.1.1 Yleisiä tietojaSeuraavat suojaustoimet on tehtävä ennen koneen kuljettamista tehtaalta. Samattoimet on tehtävä aina, kun konetta siirretään.

• Joihinkin koneisiin (aina liuku- tai rullalaakereilla varustettuihin koneisiin) on asennettu lukituslaitteet kuljetuksen ajaksi.

Seuraava kohta koskee laakerityyppiä: Vierintälaakeri

• Kuula- ja rullalaakerit voidellaan koneen runkoon kiinnitetyssä voitelukilvessä ilmoitetulla voiteluaineella, ks. kohta 2.1.2 Voitelukilpi

Seuraava kohta koskee laakerityyppiä: Liukulaakeri

• Liukulaakerit on upotettu öljyyn ja ylimääräinen öljy on valutettu pois. Kaikki öljyn sisäänmeno- ja ulostuloaukot sekä öljyputket on tukittu. Näin saadaan riittävä korroosiosuoja.

Seuraava kohta koskee jäähdytystapaa: Ilma-vesi

• Ilma-vesi-jäähdyttimet on tyhjennetty ja jäähdyttimen sisäänmeno- ja ulostuloaukot suljettu tulpalla.

• Koneistetut metallipinnat, kuten akselijatke, on suojattu korroosiolta ehkäisevällä pinnoitteella.

• Kone on kuljetettava merikelpoisessa pakkauksessa, jotta kone pysyy riittävän hyvin suojattuna vedeltä, suolalta, kosteudelta, ruosteelta ja tärinältä pakkauksen, merikuljetuksen ja purkamisen aikana.

2.1.2 VoitelukilpiRuostumattomasta teräksestä valmistettu voitelukilpi on kiinnitetty koneen runkoon.Katso voitelukilven sijainti kohdasta Levyjen tyypilliset sijainnit.

Voitelukilvestä käyvät ilmi käytettävien laakereiden ja voiteluaineiden tyypit, ks. kuvat 2-1 Rasvavoideltujen vierintälaakereiden voitelukilpi ja 2-2 Liukulaakereidenvoitelukilpi.

6 - Kuljetus ja purkaminen pakkauksesta 3BFP 000 060 R0105 REV H


Seuraava kuva koskee laakerityyppiä: Vierintälaakeri

Figure 2-1 Rasvavoideltujen vierintälaakereiden voitelukilpi

1. D-pään laakerityyppi

2. ND-pään laakerityyppi

3. Voiteluväli

4. D-pään laakerin rasvamäärä

5. ND-pään laakerin rasvamäärä

6. Lisätietoja

7. Tehtaan toimittama rasvatyyppi

Seuraava kuva koskee laakerityyppiä: Liukulaakeri

Figure 2-2 Liukulaakereiden voitelukilpi

Kuljetus ja purkaminen pakkauksesta - 73BFP 000 060 R0105 REV H


1. D-pään laakerityyppi

2. ND-pään laakerityyppi

3. Öljynvaihtoväli

4. Viskositeettiluokka

5. D-pään laakerin öljymäärä (itsevoiteleva)

6. ND-pään laakerin öljymäärä (itsevoiteleva)

7. D-pään laakerin voitelutapa. Kiertovoidellun laakerin öljyn virtaus ja paine

8. ND-pään laakerin voitelutapa. Kiertovoidellun laakerin öljyn virtaus ja paine

9. Roottorin liikevara (aksiaalivälys)

HUOM: Voitelukilvessä ilmoitettuja tietoja on ehdottomasti noudatettava. Näiden noudattamatta jättäminen mitätöi laakereiden takuun.

2.2 Koneen nostaminenEnnen koneen nostamista on varmistettava, että käytössä on tarkoitukseen sopivatnostolaitteet ja että henkilökunta osaa nostaa koneen. Koneen paino on ilmoitettuarvokilvessä, mittapiirustuksissa ja pakkausluettelossa.

HUOM: Käytä vain sellaisia nostosilmukoita, jotka on tarkoitettu koko koneen nostamiseen. Älä käytä pienempiä apunostosilmukoita, sillä ne on tarkoitettu ainoastaan huoltoa varten.

HUOM: Samanlaisella rungolla varustettujen koneiden painopisteet saattavat vaihdella johtuen erilaisista liitännöistä, asennustavoista ja apulaitteista.

HUOM: Tarkista ennen nostamista, että silmukoiden pultit tai koneen runkoon integroidut nostosalvat ovat ehjiä. Älä käytä vaurioituneita silmukoita.

HUOM: Kiristä silmukoiden pultit ennen nostamista. Säädä silmukan pulttia tarvittaessa sopivilla aluslevyillä.

HUOM: Konetta saa nostaa alta vain ISO 7000-0625 -standardin mukaisesti merkityistä nostokohdista. Katso kuva 2-3 Nostoliinan paikkamerkintä (ISO 7000-0625).

Figure 2-3 Nostoliinan paikkamerkintä (ISO 7000-0625)



2.2.1 Merikelpoiseen pakkaukseen pakatun koneen nostaminenMerikelpoinen pakkaus on yleensä puulaatikko, joka on suojattu sisäpuolelta muovilla.Merikelpoista pakkausta voidaan nostaa pohjasta haarukkatrukilla tai nosturillanostoliinoilla. Pakkaukseen on maalattu nostoliinojen sijainnit.

Figure 2-4 Merikelpoiseen pakkaukseen pakattujen vaaka- tai pystyasentoisten koneiden nostaminen, kun nosto suoritetaan nosturilla koneen nostosilmukoista

2.2.2 Kuormalavalla olevan koneen nostaminenLavalle sijoitettu kone on nostettava nosturilla koneen nostosilmukoista, ks. kuva 2-5Lavalla olevan vaaka- tai pystyasentoisen koneen nostaminen, kun nosto suoritetaannosturilla koneen nostosilmukoista tai haarukkatrukilla lavan pohjalta. Kone onkiinnitetty lavalle pulteilla.



Figure 2-5 Lavalla olevan vaaka- tai pystyasentoisen koneen nostaminen, kun nosto suoritetaan nosturilla koneen nostosilmukoista

2.2.3 Pakkauksesta puretun koneen nostaminenKäytä asianmukaisia nostolaitteita! Kone on aina nostettava nosturilla koneenrungossa olevista nostosilmukoista, ks. kuva 2-6 Pakkauksessa olevan koneennostaminen. Konetta ei saa koskaan nostaa haarukkatrukilla koneen pohjasta taijaloista.



Figure 2-6 Pakkauksessa olevan koneen nostaminen

Seuraava luku koskee asennustapaa: Pystymalli

2.3 Pystymallisen koneen kääntäminenPystymallinen kone saattaa olla tarpeen kääntää vaaka-asentoon esim. laakereidenvaihtoa varten. Kääntö on kuvattu kuvassa 2-7 Kääntyvillä nostosilmukoilla varustettukone: nostaminen ja kääntäminen. Vältä maalauksen tai koneen osien vaurioitumistakääntämisen aikana. Irrota tai asenna laakereiden lukituslaite vasta, kun kone onpystyasennossa.

Figure 2-7 Kääntyvillä nostosilmukoilla varustettu kone: nostaminen ja kääntäminen



2.4 Tarkistukset koneen saapuessa ja pakkauksesta purettaessa

2.4.1 Koneen tarkistaminen toimitettaessaTarkista kone ja pakkaus huolellisesti heti koneen saavuttua. Kaikki kuljetusvauriot onvalokuvattava ja niistä on ilmoitettava yhden viikon kuluessa koneen saapumisesta,mikäli aikoo hakea korvausta vakuutuksesta. Näin ollen on tärkeää, ettähuolimattomasta käsittelystä aiheutuneet vauriot tarkistetaan ja ilmoitetaan välittömästikuljetusyhtiölle sekä tavarantoimittajalle. Käytä tarkistuslistaa kohdastaKÄYTTÖÖNOTTORAPORTTI.

Jos konetta ei asenneta heti saapumisen jälkeen, sitä ei saa jättää vartioimatta taiilman turvallisuusohjeiden mukaisia varotoimia. Katso lisätietoja kohdasta 2.6Varastointi.

2.4.2 Koneen tarkistaminen pakkauksesta purettaessaSijoita kone tasaiselle, tärinättömälle alustalle siten, että se ei estä muiden tavaroidenkäsittelyä.

Kun pakkaus on purettu, tarkista, ettei kone ole vaurioitunut ja että kaikki lisälaitteetovat mukana. Merkitse lisälaitteet mukana toimitettuun pakkausluetteloon. Joshavaitset vaurioita tai epäilet koneen vaurioituneen tai jos lisälaitteita puuttuu, ilmoitatästä välittömästi tavarantoimittajalle. Käytä tarkistuslistaa kohdastaKÄYTTÖÖNOTTORAPORTTI.

Katso pakkaustarvikkeiden oikea kierrätys- ja hävitystapa kohdasta 10.3Pakkausmateriaalin kierrättäminen.

2.5 Pääliitäntäkotelon ja jäähdytysjärjestelmän osien asennusohjeetNäitä ohjeita on noudatettava, kun toimitetun koneen pääkomponentit, kutenpääliitäntäkotelo tai jäähdytysjärjestelmä, on toimitettu irrallaan. Katso osien oikeatsijainnit projektidokumentaatioon kuuluvasta mittapiirustuksesta. Kaikki pultit, mutteritja aluslaatat toimitetaan koneen mukana.

Mekaanisten osien asentaminen on teetettävä henkilöllä, jolla on siihen riittäväasiantuntemus. Sähköiset osat, kuten staattorin kaapelit, saa asentaa vain tehtäväänkoulutettu henkilö.

Turvallisuusohjeita on noudatettava aina, katso lisätietoja kohdasta Turvallisuusohjeetkäyttöohjeen alussa.

Näitä ohjeita on noudatettava huolellisesti, jotta projektin hankintasopimuksessasovitut takuuehdot säilyisivät voimassa.

2.5.1 Pääliitäntäkotelon asentaminenPääliitäntäkotelo toimitetaan koneen mukana erillisessä pakkauksessa.Pääliitäntäkotelon asennus on tehtävä näiden ohjeiden mukaisesti.

1. Avaa pakkaus ja nosta pääliitäntäkotelo pois pakkauksesta sopivalla nostolaitteella, esimerkiksi nosturilla. Nosta koteloa siinä olevista nostokorvakkeista.



2. Tarkista, että kaikki liitäntäpinnat ja -osat ovat pölyttömiä ja puhtaita.

3. Kerää toimitetut pultit ja aluslaatat valmiiksi asennusta varten.

4. Nosta pääliitäntäkotelo suoraan koneen rungolle kohtaan, johon se asennetaan (katso lisätietoja projektidokumentaatioon kuuluvista mittapiirustuksista).

5. Seuraava koskee vain NEMA-pääliitäntäkoteloa: vedä staattorin kaapelit kalvon läpi.

6. Kiinnitä pääliitäntäkotelo koneen runkoon käyttäen koneen rungon mukana toimitettuja ruuveja. Varmista, että koneen rungon kytkentäpintaan tuleva eristystiiviste on saatavilla.

7. Kiristä kaikki ruuvit korkeintaan 200 Nm:n momenttiin. (Ks.Taulukko 7-2 Yleiset kiristysmomentit.)

Seuraava koskee vain NEMA-pääliitäntäkoteloa: Kun olet kiinnittänyt pääliitäntäkotelonkoneen runkoon, kytke staattorin kaapelit liittimiin:

1. Tarkista staattorin kaapeleiden ja liittimien merkinnät.

2. Kytke staattorin kaapelit vastaaviin liittimiin merkintöjen mukaisesti (U1, V1, W1 tai L1, L2, L3). Katso lisätietoja kytkentäkaaviosta.

3. Kiristä esiasennetut ruuvit korkeintaan 80 Nm:n momenttiin. (Ks. liite Pääkaapeleiden yleisimmät liitännät.)

2.5.2 Jäähdytysjärjestelmän osien asennusJos jäähdytin tai jäähdytysjärjestelmän osat (esimerkiksi äänenvaimennin taiilmakanava) toimitetaan irrallisina, ne on asennettava paikalleen seuraavien ohjeidenmukaan.

1. Avaa pakkaus ja nosta jäähdytin/jäähdytysjärjestelmän osa(t) pois pakkauksesta sopivalla nostolaitteella, esimerkiksi nosturilla. Käytä nostossa nostokorvakkeita.

2. Tarkista, että kaikki liitäntäpinnat ja -osat ovat pölyttömiä ja puhtaita.

3. Varmista oikeast asennuspaikat projektidokumentaatioon kuuluvasta mittapiirustuksesta.

4. Tarkista, että kaikki liitäntäosat, pultit, mutterit ja aluslaatat on toimitettu koneen mukana.

5. Nosta jäähdytysjärjestelmän osat paikalleen ja kiinnitä ne koneen mukana toimitetuilla asennusosilla. Varmista, että kaikki tiivistysosat on asennettu oikein paikoilleen.

6. Kiristä kaikki ruuvit korkeintaan 80 Nm:n momenttiin. (Ks.Taulukko 7-2 Yleiset kiristysmomentit.)

2.6 Varastointi

2.6.1 Lyhytaikainen varastointi (alle kaksi kuukautta)Konetta on säilytettävä asianmukaisessa varastossa valvotuissa olosuhteissa.Hyvässä varastossa tai säilytyspaikassa on:



• Tasainen lämpötila, mielellään 10–50 ºC (50–120 °F). Jos kosteutta poistavat lämmittimet ovat päällä, ja ympäröivän ilman lämpötila on yli 50 ºC (120°F), on varmistettava, ettei kone pääse lämpenemään liikaa.

• Ilman suhteellinen kosteus alhainen, mielellään alle 75 %. Koneen lämpötilan on pysyttävä kastepisteen yläpuolella, jotta koneen sisään ei pääse tiivistymään kosteutta. Jos koneessa on kosteutta poistavat lämmittimet, ne on pidettävä päällä. Lämmittimien toiminta on tarkistettava säännöllisesti. Jos koneessa ei ole kosteutta poistavia lämmittimiä, konetta on lämmitettävä ja kosteutta estettävä tiivistymästä muilla keinoin.

• Koneen on oltava tukevalla alustalla, jotta siihen ei kohdistu voimakasta tärinää ja iskuja. Jos tärinän arvioidaan olevan liian voimakasta, kone on eristettävä asettamalla koneen jalkojen alle sopivat kumitassut.

• Ilman on oltava tuuletettua ja puhdasta eikä siinä saa olla pölyä eikä korrosoivia kaasuja.

• Kone on suojattava hyönteisiltä ja tuholaisilta.

Jos konetta on säilytettävä ulkona, sitä ei saa koskaan jättää ”sellaisenaan” uloskuljetuspakkauksessaan. Kone on

• Purettava muovikääreestä

• Peitettävä, jotta sadevesi ei pääse valumaan koneen sisään Peitteen on kuitenkin mahdollistettava ilman kierto koneen ympärillä.

• asetettava vähintään 100 mm:n (4”) korkuisille jäykille tukialustoille, jotta kosteus ei pääse koneeseen alakautta

• Varustettava hyvällä ilmanvaihdolla. Jos kone jätetään kuljetuspakkaukseensa, pakkaukseen on tehtävä riittävän suuret ilmanvaihtoaukot.

• Suojattava hyönteisiltä ja tuholaisilta.

Käytä tarkistuslistaa kohdasta 2 Varastointi kappaleestaKÄYTTÖÖNOTTORAPORTTI.

2.6.2 Pitkäaikainen varastointi (yli kaksi kuukautta)Lyhytaikaiseen varastointiin liittyvien toimien lisäksi on tehtävä myös seuraavattoimenpiteet.

Mittaa eristysresistanssi ja käämien lämpötila kolmen kuukauden välein, ks. kohta 7.6Staattorin ja roottorin käämien huoltaminen.

Tarkista maalipinnan kunto kolmen kuukauden välein. Jos pinnassa on havaittavissakorroosiota, poista se ja maalaa kohta uudelleen.

Tarkista korroosiolta suojaavan pinnoitteen kunto paljailla metallipinnoilla (esim.akselijatkeissa) joka kolmas kuukausi. Jos pinnoissa on havaittavissa korroosiota,poista se hienorakeisella hiomapaperilla ja levitä kohtaan korroosiolta suojaavapinnoite.

Tee pienet tuuletusaukot laatikkoon, jos konetta säilytetään puulaatikossa. Estä veden,hyönteisten ja tuholaisten pääsy laatikkoon, ks. kohta 2-8 Tuuletusaukot.

Käytä tarkistuslistaa kohdasta 2 Varastointi kappaleestaKÄYTTÖÖNOTTORAPORTTI.



Figure 2-8 Tuuletusaukot

Seuraava kappale koskee jäähdytystapaa: Vesivaippa

Niin sanotulla vesivaippajäähdytyksellä varustetut koneet on täytettävä veden japakkasnesteen sekoituksella, josta vähintään 50 % on glykolia. Glykolin sijastavoidaan käyttää myös muuta vastaavaa nestettä. Varmista, että nesteseos kestäävarastointilämpötilan jäätymättä. Sulje nesteen sisäänmeno- ja ulostuloaukottäyttämisen jälkeen.

Seuraava luku koskee laakerityyppiä: Vierintälaakeri

2.6.3 VierintälaakeritTee seuraavat toimenpiteet:

• Voitele vierintälaakerit huolellisesti varastoinnin ajaksi. Hyväsyttävät rasvatyypit on ilmoitettu kohdassa 2.1.2 Voitelukilpi

• Kierrä roottoria kymmenen kierrosta joka kolmas kuukausi, jotta laakerit pysyvät hyvässä kunnossa. Poista kaikki kuljetuksen aikaiset lukituslaitteet roottorin kiertämisen ajaksi.

• Koneisiin saattaa olla asennettuna lukituslaitteita, joiden tarkoituksena on suojata laakereita vaurioitumiselta kuljetuksen ja varastoinnin aikana. Tarkista laakereiden lukituslaitteet säännöllisesti. Kiristä lukituslaitteita aksiaalisesti ohjaavan laakerityypin mukaan, ks. Taulukko 2-4 Vaakamallisten koneiden kiristysmomentit (voideltu ruuvi).

HUOM: Kuljetuslaitteen kiristäminen liian suureen kiristysmomenttiin vaurioittaa laakeria.

HUOM: Käytettävien laakereiden tyyppi selviää voitelukilvestä, ks. kohta 2.1.2 Voitelukilpi, ja aksiaalisesti ohjaavan laakerit tiedot löytyvät mittapiirustuksesta.



Seuraava taulukko koskee asennustapaa: Vaakamalli

Table 2-4. Vaakamallisten koneiden kiristysmomentit (voideltu ruuvi)

Seuraava taulukko koskee asennustapaa: Pystymalli

Table 2-5. Pystymallisten koneiden kiristysmomentit (voideltu ruuvi)

Aksiaalisesti ohjaava laakerityyppi

Kiristysmomentti [Nm]

Kiristysmomentti [pound foot]

6316 45 33

6317 50 37

6319 60 44

6322 120 90

6324 140 100

6326 160 120

6330 240 180

6334 300 220

6034 140 100

6038 160 120

6044 230 170


Kiristysmomentti [Nm] Kiristysmomentti [pound foot]

7317 30 22

7319 30 22

7322 60 44

7324 60 44

7326 90 66

7330 160 120

7334 350 260



Seuraava luku koskee laakerityyppiä: Liukulaakeri

2.6.6 LiukulaakeritTee seuraavat toimenpiteet:

• Liukulaakereilla varustetut koneet toimitetaan ilman voiteluainetta, esim. öljyä. Tarkista, että laakereiden sisäpinnoilla on suojaavat öljykerrokset. Suihkuta laakerin täyttöaukosta Tectyl 511:tä tai muuta vastaavaa ainetta, jos konetta varastoidaan yli kaksi kuukautta. Toista korroosionsuojakäsittely puolen vuoden välein kahden vuoden ajan. Jos varastointiaika on pidempi kuin kaksi vuotta, laakerit on irrotettava ja käsiteltävä erikseen.

• Laakerit on avattava ja kaikki osat tarkistettava varastoinnin jälkeen ennen käyttöönottoa. Poista kaikki korroosiojäljet hienolla hiekkapaperilla. Jos akselista on jäänyt jälkiä alempaan puoliskoon, se on vaihdettava uuteen.

• Liukulaakereilla varustettuihin koneisiin saattaa olla asennettuna lukituslaitteita, joiden tarkoituksena on suojata laakereita vaurioitumiselta kuljetuksen ja varastoinnin aikana. Tarkista laakereiden lukituslaitteet säännöllisesti. Kiristä lukituslaitteita aksiaalisesti ohjaavan laakerin mukaan, ks. Taulukko 2-4 Vaakamallisten koneiden kiristysmomentit (voideltu ruuvi).

HUOM: Kuljetuslaitteen kiristäminen liian suureen kiristysmomenttiin vaurioittaa laakeria.

Table 2-7. Kiristysmomentti (voideltu ruuvi) Lukitusvoima kohdistuu aksiaalisesti ohjaavaan laakeriin

2.6.8 AukotTuki sellaiset aukot, joissa ei ole pääterasiaan kytkettyjä kaapeleita ja laipat, joita ei oleliitetty putkistoon. Koneen jäähdyttimet ja putket on puhdistettava ja kuivattava ennenaukkojen tukkimista. Kuivaa kone puhaltamalla lämmintä ja kuivaa ilmaa putkien läpi.

2.7 Tarkistukset, raportitMerkitse muistiin varastointiaika, tehdyt toimenpiteet ja mittaukset sekä asianmukaisetpäivämäärät. Asianmukaiset tarkistuslistat löytyvät kohdastaKÄYTTÖÖNOTTORAPORTTI.


Kiristysmomentti [Nm]

Kiristysmomentti [pound foot]

ZM_LB 7 100 74

EF_LB 9 250 180

EF_LB 11 300 220

EF_LB 14 600 440

EM_LB 14 600 440

EF_LB 18 900 670



Chapter 3 Asennus ja kohdistus

3.1 YleistäToimintojen suunnittelu ja hyvä valmistautuminen takaavat helpon ja oikeanasennuksen ja varmistavat turvallisen käytön sekä hyvän käsiteltävyyden.

Seuraava luku koskee suojaustyyppiä: Kaikki vaarallisiin tiloihin tarkoitetut koneet

Räjähdysvaarallisessa tilassa tapahtuvaa sähkölaitteiden kytkentää ja käyttöäkoskevat standardit on otettava huomioon, etenkin asennusta koskevat kansallisetstandardit (katso lisätietoja standardista IEC 60079-14).

HUOM: Asennuksen aikana on noudatettava sekä yleisiä että paikallisia työsuojeluohjeita.

HUOM: Varmista koneen suojaus sen lähellä työskenneltäessä.

HUOM: Älä käytä konetta hitsauslaitteen maadoittamiseen.

3.2 Alustan rakenne

3.2.1 YleistäAlustan rakenteen on taattava koneelle turvalliset käyttöolosuhteet ja mahdollisimmanhyvä käsiteltävyys. Koneen ympärille on jätettävä riittävästi tilaa, jotta konetta onhelppo huoltaa ja valvoa. Jäähdytysilman on päästävä virtaamaan koneelle ja sieltäpois ilman esteitä. Varmista, etteivät koneen läheisyydessä sijaitsevat muut koneet tailaitteet kuumenna koneen jäähdytysilmaa tai rakenteita, kuten laakereita.

Alustan on oltava kestävä, jäykkä, tasainen ja tärinätön. Koneen resonointi alustaan ontarkistettava. Resonanssivärähtelyjen välttämiseksi alustan ja koneen luonnollinentaajuus ei saa olla ±20 %:n alueella koneen käyntitaajuudesta.

On suositeltavaa käyttää betonialustaa, mutta oikein rakennettu teräsrakenne on myöshyväksyttävä. Koneen kiinnittäminen alustaan ja ilman, veden, öljyn ja kaapelien vientisekä valureikien sijainnit on suunniteltava huolellisesti ennen rakenteen tekemistä.Valureikien sijainnin sekä alustan korkeuden on vastattava koneen mukanatoimitettujen mittapiirustusten vastaavia mittoja.

Alusta on suunniteltava siten, että koneen jalkojen alle mahtuu 2 mm:n säätölevyt, jottasaadaan riittävästi kohdistusvaraa sekä helpotetaan jatkossa mahdollisen varakoneenvaihtoa. Koneen akselin korkeudessa ja alustan jalkojen sijainnissa on tiettyvalmistustoleranssi, joka kompensoidaan 2 mm:n säätölevyillä.

HUOM: Alustan laskelmat ja rakennesuunnittelu eivät sisälly ABB:n toimintaan, joten alustasta vastaa joko asiakas itse tai kolmas osapuoli. Valaminen ei myöskään yleensä kuulu ABB:n toimintaan ja vastuualueeseen.

18 - Asennus ja kohdistus 3BFP 000 060 R0105 REV H


3.2.2 Alustaan kohdistuvat voimatAlusta ja asennuspultit on mitoitettava siten, että ne kestävät äkillistä mekaanistavääntöä, jota ilmenee aina koneen käynnistyksen tai oikosulun yhteydessä.Oikosulkuvoima on asteittain vaimeneva siniaalto, joka muuttaa suuntaa. Näidenvoimien voimakkuus on ilmoitettu koneen mittapiirustuksessa.


3.2.3 Pystymallisten koneiden laipatPystymallisissa laippakiinnitteisissä koneissa on IEC-standardin julkaisun 60072mukainen asennuslaippa. Laippa on asennettava aina alustan vastalaippaan.

Asennuksessa suositellaan käytettäväksi asennussovitinta, jotta kone on helppo liittääja sitä on helppo valvoa käytön aikana.

3.3 Koneen valmistelutyöt ennen asennustaValmistele kone asennusta varten seuraavasti:

• Mittaa käämin eristysresistanssi ennen kuin suoritat muut valmistelutoimet, jotka on kuvattu kohdassa 3.3.1 Eristysresistanssin mittaus

• Irrota kuljetuksen aikaiset lukituslaitteet tarvittaessa. Säilytä nämä myöhempää käyttöä varten. Katso lisäohjeita kohdasta 3.3.2 Lukituslaitteen purkaminen.

• Varmista, että käytettävä rasva vastaa voitelukilvessä ilmoitettuja tietoja, ks. kohta 2.1.2 Voitelukilpi. Muut suositeltavat rasvat löytyvät kohdasta 7.5.3.5 Laakerirasva

Seuraava koskee laakerityyppiä: Liukulaakeri

• Täytä liukulaakerit asianmukaisella öljyllä. Kohdasta 7.5.2.4 Öljylaadut selviävät sopivat öljylaadut.

HUOM: Liukulaakerit toimitetaan aina ilman öljyä!

• Puhdista korroosiota ehkäisevä pinnoite akselijatkeesta ja koneen jaloista mineraalitärpätillä.

• Asenna kytkinpuolisko kohdan 3.3.4 Kytkinpuoliskon kokoaminen mukaisesti.

• Tarkista, että koneen molempien päiden alaosien tyhjennystulpat ovat auki, ks. kohta 3.3.6 Tyhjennystulpat.

3.3.1 Eristysresistanssin mittausMittaa koneen eristysresistanssi aina ennen kuin kone käynnistetään ensimmäistäkertaa, pitkän seisokin jälkeen tai yleisten huoltotöiden yhteydessä. Mittaa myösstaattorin käämitys ja kaikki apulaitteet. Liukurenkaalla varustetuissa koneissa onmitattava myös roottorin käämitys, ks. kohta 7.6.4 Eristysresistanssin testi.

Asennus ja kohdistus - 193BFP 000 060 R0105 REV H


3.3.2 Lukituslaitteen purkaminenJoihinkin koneisiin (aina liuku- tai rullalaakereilla varustettuihin koneisiin) on asennettulukituslaitteet kuljetuksen ajaksi. Liuku- tai rullalaakereilla varustettujen koneidenlukituslaite muodostuu terästangosta, joka on kiinnitetty sekä D-pään voitelukilpeenettä akselijatkeen päähän.

Lukituslaite on irrotettava ennen koneen asennusta. Akselijatke on puhdistettavakorroosionsuoja-aineista. Säilytä lukituslaite tulevaa käyttöä varten.

HUOM: Laakerivaurioiden välttämiseksi lukituslaite on asennettava koneeseen aina, kun konetta siirretään, kuljetetaan tai varastoidaan. Ks. 2.1 Suojaustoimenpiteet ennen kuljetusta.

3.3.3 Kytkintyyppi

Seuraava kappale koskee laakerityyppiä: Vierintälaakeri

Vierintälaakereilla varustetut koneet on kytkettävä käytettävään koneeseen joustavillakytkennöillä, esim. tappi- tai hammaspyöräkytkennöillä.

Jos aksiaalisesti lukittu laakeri sijaitsee N-päässä (ks. mittapiirustus), varmista, ettäkytkinpuoliskot pääsevät liikkumaan vapaasti aksiaalisuunnassa, jotta koneen akselinlämpölaajeneminen ei vaurioita laakereita. Roottorin aksiaalisen lämpölaajenemisensuuruus voidaan laskea kohdan 3.6.4 Lämpölaajenemisen korjaaminen mukaisesti.

Seuraava kappale koskee asennustapaa: Pystymalli

Pystymalliset koneet voidaan suunnitella siten, että ne kannattavat osan käytettävänkoneen akselin kuormituksesta. Jos kone on suunniteltu tällä tavoin, kytkinpuoliskot onlukittava aksiaalisuuntaisen luistamisen estämiseksi akselin päähän sijoitettavallalukituslevyllä.

HUOM: Kone ei sovellu hihna-, ketju- tai hammaspyöräkytkentään, ellei sitä ole erityisesti suunniteltu siihen tarkoitukseen. Sama koskee suuria aksiaalisia paineita käsitteleviä sovelluksia.

Seuraava kappale koskee laakerityyppiä: Liukulaakeri, jossa aksiaalinen välys

Liukulaakerirakenne mahdollistaa roottorin aksiaalisen liikkeen mekaanistenpäätyrajojen välissä. Vakiolaakerit eivät kestä käytettävän koneen aksiaalivoimia.Kuormituksen aksiaalivoima vaurioittaa laakereita. Näin ollen kaikki aksiaalivoimat onkohdistettava käytettävään koneeseen ja lisäksi kytkennän on oltava tyypiltäänsellainen, että aksiaalivälys on rajallinen.

3.3.4 Kytkinpuoliskon kokoaminen

3.3.4.1 Kytkimen tasapainotus

Roottori on tasapainotettu dynaamisesti yleensä puolella kiilalla. Tasapainotustapa onmeistettu akselinpäähän.

• H = puolikiila ja

• F = täysi kiila

Toinen kytkinpuolisko on tasapainotettava vastaavasti.



3.3.4.2 Kokoaminen

Noudata seuraavia ohjeita kootessasi kytkinpuoliskoa.

• Noudata kytkintoimittajan yleisiä ohjeita.

• Kytkinpuolisko saattaa painaa paljon. Nostamisessa saatetaan tarvita sopivaa nostolaitetta.

• Puhdista akselijatke korroosionsuoja-aineesta ja vertaa jatkeen ja kytkimen mittoja mukana toimitettuihin piirustuksiin. Varmista, että kytkimen ja akselijatkeen kiilojen urat ovat puhtaita ja purseettomia.

• Päällystä akselijatke ja navan reikä ohuella öljykerroksella helpottaaksesi kytkinpuoliskon asentamista. Älä koskaan pinnoita liitäntäpintoja molybdeenidisulfidilla (Molykote) tai vastaavilla aineilla.

• Kytkin on suojattava kosketussuojalla.

HUOM: Laakereiden vaurioitumisen välttämiseksi laakereihin ei saa kohdistua ylimääräisiä voimia kytkinpuoliskoa asennettaessa.

3.3.5 HihnakäyttöHihnakäyttöön tarkoitettujen koneiden D-päässä on aina sylinterimäiset rullalaakerit.Jos koneella käytetään hihnakäyttöä, varmista, että sekä käytettävät että käyttäväthihnapyörät on kohdistettu oikein.

HUOM: Tarkista aina ennen käyttöä, soveltuvatko akselinpää ja laakerit hihnakäyttöön. Älä ylitä määrittelyissä ilmoitettuja radiaalivoimia.

3.3.6 TyhjennystulpatKoneiden alaosissa on tyhjennystulpat. Tyhjennystulpat ovat rakenteeltaan sellaisia,että ne pitävät pölyn poissa koneesta, mutta päästävät kondenssiveden valumaanulos. Tyhjennystulppien on aina oltava auki, eli tulpan on oltava puoliksi sisällä japuoliksi ulkona. Tyhjennystulppa avataan vetämällä sitä ulospäin rungosta. AMA/AMI560-630 -koneissa tyhjennystulppaa (M12-ruuvia) avataan 6-12 mm.

Seuraava kappale koskee asennustapaa: Vaakamalli

Vaakamallisissa koneissa on kaksi tyhjennystulppaa asennettu koneen molempiinpäihin.

Seuraava kappale koskee asennustapaa: Pystymalli

Pystymallisissa koneissa on kaksi tyhjennystulppaa asennettu voitelukilven alaosaan.

Pääpääterasian alaosassa on yksi tyhjennystulppa, joka on suljettava käytön ajaksi.



Seuraava luku koskee asennustapaa: Vaakamalli ja betonialusta

3.4 Betonialustan asentaminen

3.4.1 ToimituslaajuusKoneen toimitukseen ei yleensä kuulu asennuspalvelua, säätölevyjä, asennuspultteja,alustalevysarjaa tai aluslevysarjaa. Nämä toimitetaan erityistilausten perusteella.

Jos uusia kiinnitysreikiä joudutaan poraamaan, ota yhteys ABB:hen ja varmistasoveltuvuus.

3.4.2 Yleiset valmistelutyötEnnen asennuksen aloittamista on otettava huomioon seuraavat seikat:

• Varaa metallilevyjä koneen säätämistä varten. Kohdistuksen mahdolliset säädöt edellyttävät säätölevyjä, joiden paksuudet ovat 1; 0,5; 0,2; 0,1 ja 0,05 mm.

• Varaa käyttöösi vasara, säätöruuveja tai hydraulisia tunkkeja aksiaalisia ja vaakasuuntaisia säätöjä varten.

• Varaa käyttöösi mittakelloja tai mieluummin laseroptisia mittalaitteita, jotta kone voidaan kohdistaa tarkasti.

• Varaa käyttöösi vipuvarsi roottorin pyörittämiseksi kohdistuksen aikana.

• Ulkoasennuksissa on varauduttava aurinko- ja sadesuojalla, jotta mittavirheet eivät pääse vaikuttamaan koneen asennukseen.

HUOM: Koneiden mukana toimitetaan säätöruuvit jokaisen jalan korkeussäätöä varten.

3.4.3 Alustan valmistelutyöt

3.4.3.1 Alustan ja valureikien valmistelutyöt

Kone kiinnitetään betonialustaan tapeilla tai anturalevyillä.

Ota huomioon seuraavat kohdat alustan valmistelutöiden aikana:

• Alustan yläosat on pyyhittävä tai imuroitava puhtaaksi.

• Valureikien seinämien on oltava karkeita, jotta tarttuvuus on hyvä. Samasta syystä ne on myös pestävä ja huuhdeltava, jotta niihin ei jää likaa ja pölyä. Öljy ja rasva on poistettava betonipinnoista höyläämällä.

• Tarkista, että valureikien sijainnit ja alustan korkeus vastaavat mukana toimitetun piirustuksen mittoja.

• Kiinnitä alustaan rautalanka osoittamaan koneen keskilinjaa. Merkitse myös koneen aksiaalinen asento.



3.4.3.2 Kiinnitystappien tai anturalevyjen valmistelutyöt

Jos säätölevyt ja kiinnitystapit kuuluvat toimitukseen, ne toimitetaan erillisinä osina. Nekootaan vasta asennuspaikalla.

HUOM: Varmista, että kiinnitystapit ovat kunnolla kiinni betonissa, ja että tapit ovat maalaamattomia ja puhtaita.

Figure 3-1 Tyypillinen perustuksen kiinnitystappien asennus

Kiinnitystapin tai anturalevysarjan asentamista varten koneen on oltava nostettunalattian yläpuolelle nosturilla. Toimi seuraavien ohjeiden mukaan, ks. kuva 3-1Tyypillinen perustuksen kiinnitystappien asennus:

• Puhdista korroosionsuoja-aineella pinnoitetut osat mineraalitärpätillä.

• Ruuvaa rasvatut kohdistusruuvit kiinnitystappeihin (osa 5) tai anturalevyihin.

• Kierrä ankkuripulttien (osa 2) yläosan ympärille teippiä kuvan 3-1 Tyypillinen perustuksen kiinnitystappien asennus mukaisesti. Teippi estää pultin yläosaa juuttumasta betoniin ja mahdollistaa pultin kiristämisen betonin kuivumisen jälkeen.



• Kiinnitä ankkuripultti (osa 2) anturalevyihin (osa 1) siten, että ankkuripultin yläosa on 1–2 mm muttereiden (osa 4) yläpinnan yläpuolella.

• Kiinnitä ankkurilaippa (osa 3) ja alamutteri (osa 4) ankkuripultteihin (osa 2). Kiinnitä ankkurilaippa (osa 3) pultteihin hitsaamalla ja kiristä sitten mutterit. Jos laippaa ei saada kiinnitettyä, lukitse ankkurilaippa kahden mutterin väliin.

• Kun anturalevyt on asennettu, kone on nostettava ylös riippumaan lattian ylle. Koneen jalat, aluslevyjen sivu- ja alapinnat sekä ankkuripultit on puhdistettava mineraalitärpätillä.

• Aseta asennetut kiinnitystapit tai anturalevyt koneen jalkojen alle asennuspultilla (osa 6) ja aluslevyllä (osa 3). Keskitä asennuspultti (osa 6) koneen reikään kiertämällä esim. paperia, pahvia tai teippiä pultin yläosaan.

• Aseta 2 mm:n säätölevy (osa 7) jalan ja levyn (osa 1) väliin. Kiinnitä levy tiukasti jalkaa vasten asennuspultilla (osa 6).

• Aseta kohdistuslevy (osa 8) kohdistusruuvin (osa 5) alle.

• Tarkista, että levyn (osa 1) ja ankkuripulttien (osa 2) välinen tila on tiivis. Jos betoni tunkeutuu tämän raon läpi muttereihin saakka, ei uudelleenkiristystä voida tehdä.

HUOM: Teippiä ja teräslevyä ei toimiteta kiinnitystappien mukana.

3.4.4 Koneiden asennus jalustalleKone nostetaan varovasti ja asetetaan alustalle. Karkea vaakasuuntainen kohdistustehdään aikaisemmin asennetun rautalangan ja aksiaalisijaintia kuvaavien merkintöjenavulla. Pystysuuntainen kohdistus tehdään kohdistusruuveilla. Vaadittavasijoitustarkkuus on 2 mm.

3.4.5 KohdistusKohdistaminen on kuvattu kohdassa 3.6 Kohdistus.

3.4.6 ValualustaKoneen valaminen alustaan on tärkeä osa koneen asennusta. Noudatavaluainetoimittajan ohjeita.

Käytä vain hyvälaatuisia kutistumattomia valumateriaaleja, jotta valu ei aiheutaongelmia jatkossa. Valussa ei saa esiintyä halkeamia eikä kiinnitys betonialustaan saaolla huono.

3.4.7 Loppuasennus ja tarkastusKun betoni on kuivunut, nosta kone alustalta ja kiristä ankkuripultteja uudelleen.Lukitse mutterit siltahitsillä tai iskemällä riittävän voimakkaasti keskitystuurnalla. Nostakone takaisin alustalle ja kiristä asennuspultit.

Tarkista kohdistus varmistaaksesi, että koneen tärinä on sallituissa rajoissa. Teekohdistus tarvittaessa säätölevyjen avulla ja viimeistele sitten tapitus koneen D-päänjaloissa oleviin reikiin.



3.4.7.1 Koneen jalkojen tapitus

Koneen D-päässä on jokaisessa jalassa yksi tapitusreikä. Syvennä reikiä poraamallateräsalustan läpi. Koverra sitten reiät kartiomaisiksi avarrustyökalulla. Varmistakohdistustarkkuus ja helpota koneen mahdollista irrottamista seuraavaauudelleenasennusta asettamalla reikiin sopivat kartiotapit.

3.4.7.2 Suojukset ja kotelot

Päätä kytkimen asennus kiinnittämällä molemmat kytkinpuoliskot toisiinsakytkinvalmistajan ohjeiden mukaisesti.

HUOM: Kytkin on suojattava kosketussuojalla.

Kun kone on asennettu, kohdistettu ja kaikki lisälaitteet on asennettu, tarkistahuolellisesti, että työkaluja tai muita vieraita esineitä ei ole jäänyt koneen kotelonsisään. Puhdista myös pöly ja lika.

Tarkista, että kaikki tiivistenauhat ovat paikoillaan suojuksia asennettaessa.

Säilytä kohdistus- ja kokoamistyökalut yhdessä kuljetuksen lukituslaitteiden kanssatulevaa käyttöä varten.

Seuraava luku koskee asennustapaa: Vaakamalli ja teräsalusta

3.5 Teräsalustan asentaminen

3.5.1 ToimituslaajuusKoneen toimitukseen ei yleensä sisälly asennuspalvelua, säätölevyjä taiasennuspultteja. Nämä toimitetaan erityistilausten perusteella.

Jos uusia kiinnitysreikiä joudutaan poraamaan, ota yhteys ABB:hen ja varmistasoveltuvuus.

3.5.2 Alustan tarkistusTee seuraavat tarkistukset, ennen kun nostat koneen alustalle:

• Puhdista alusta huolellisesti.

• Alustan on oltava tasainen ja sileä enintään 0,1 mm:n poikkeamin.

• Alustaan ei saa kohdistua ulkoista tärinää.

3.5.3 Koneiden asennus jalustalleKone nostetaan varovasti ja asetetaan alustalle.

3.5.4 KohdistusKohdistaminen on kuvattu kohdassa 3.6 Kohdistus.



3.5.5 Loppuasennus ja tarkastus

3.5.5.1 Koneen jalkojen tapitus

Koneen D-päässä on jokaisessa jalassa yksi tapitusreikä. Syvennä reikiä poraamallateräsalustan läpi. Koverra sitten reiät kartiomaisiksi avarrustyökalulla. Varmistakohdistustarkkuus ja helpota koneen mahdollista irrottamista seuraavaauudelleenasennusta asettamalla reikiin sopivat kartiotapit.

3.5.5.2 Suojukset ja kotelot

Päätä kytkimen asennus kiinnittämällä molemmat kytkinpuoliskot toisiinsakytkinvalmistajan ohjeiden mukaisesti.

HUOM: Kytkin on suojattava kosketussuojalla.

Kun kone on asennettu, kohdistettu ja kaikki lisälaitteet on asennettu, tarkistahuolellisesti, että työkaluja tai muita vieraita esineitä ei ole jäänyt koneen kotelonsisään. Puhdista myös pöly ja lika.

Tarkista, että kaikki tiivistenauhat ovat paikoillaan suojuksia asennettaessa.

Säilytä kohdistus- ja kokoamistyökalut yhdessä kuljetuksen lukituslaitteiden kanssatulevaa käyttöä varten.


3.5.6 Laippakiinnitteisten koneiden asentaminen teräsalustallePystymallisten koneiden asennuslaipan tarkoituksena on asennuksen ja kytkinliitännänhelpottaminen sekä kytkimen helpot tarkistukset käytön aikana. Asennuslaippojenrakenteen on vastattava IEC-standardia sopiakseen ABB:n koneisiin.

Asennuslaippa ei kuulu ABB:n toimitukseen.

Figure 3-2 Asennuslaippa

Kone nostetaan ja asetetaan asennuslaipalle. Asennuspultit kiristetään kevyesti.



3.6 Kohdistus

3.6.1 YleistäKoneet on kohdistettava tarkasti toisiinsa, jotta sekä käytettävän että käyttävän koneenkäyttöikä olisi pitkä ja jotta järjestelmä toimisi oikein. Tämä tarkoittaa, että koneidenkahden akselin väliset radiaaliset poikkeamat sekä kulmapoikkeamat on minimoitava.Koneet on kohdistettava erittäin huolellisesti, koska kohdistusvirheet vaurioittavat sekälaakereita että akseleita.

Ennen kohdistamisen aloittamista kytkinpuoliskot on asennettava kohdan 3.3.4Kytkinpuoliskon kokoaminen mukaisesti. Käytettävän ja käyttävän koneenkytkinpuoliskot on pultattava löysästi yhteen, jotta niitä voidaan vapaasti liikuttaatoisiinsa nähden kohdistuksen aikana.

Seuraavaksi annetaan ohjeita koneiden asentamiseen sekä betoni- että teräsalustoille.Betonialustoilla ei välttämättä tarvita säätölevyjä, jos kohdistus ja valu on tehty oikein.

3.6.2 Karkea asetusKoneen jalkoihin on asennettu säätöruuvit kohdistuksen helpottamiseksi jasäätölevyjen asentamiseksi, ks. kuva 3-3 Koneen alustan pystysuora kohdistus. Koneasetetaan seisomaan säätöruuveille. Huomaa, että koneen on seistävä kaikien neljänjalan (ruuvin) varassa tasaisesti siten, että poikkeama on enintään 0,1 mm. Jos näin eiole, koneen runko vääntyy tai taipuu, mikä puolestaan saattaa vaurioittaa laakereita taiaiheuttaa muita vaurioita.

Tarkista, että kone on tasapainossa pysty- ja vaakasuunnassa sekä aksiaalisesti.Säädä konetta tarvittaessa asettamalla säätölevyjä neljän jalan alle. Tarkista koneenasento vaakatasossa vesivaa’alla.

Figure 3-3 Koneen alustan pystysuora kohdistus

Koneen jalusta

Nosto-ruuvi

Kiinnitys-pultti

Säätölevy

Alusta



3.6.3 Karkea säätöAseta säätöruuveilla varustetut tukilevyt kulmiin, jotta kohdistaminen aksiaali- japoikittaissuunnassa olisi helpompaa, ks. kuva 3-4 Tukilevyjen sijainnit.

Figure 3-4 Tukilevyjen sijainnit

Tukilevyt asetetaan alustan reunaa vasten ja kiinnitetään laajennuspulteilla, ks. kuva3-5 Tukilevyn asentaminen. Siirrä konetta säätöruuvien avulla, kunnes akselinkeskilinja ja käytettävän koneen keskilinja ovat karkeasti kohdistuneet ja on saavutettuhaluttu etäisyys kytkinpuoliskojen välille. Kiristä kaikkia säätöruuveja vain kevyesti.

Figure 3-5 Tukilevyn asentaminen

HUOM: Kuvassa 3-5 Tukilevyn asentaminen näkyy tukilevy asennettuna betonialustaan. Aseta vastaava tukilevy myös teräsalustaan.

Seuraava kappale ja kuva koskevat laakerityyppiä: Liukulaakeri, jossa aksiaalinen välys

D-pään liukulaakerissa on osoitin, joka ilmaisee akseliin uralla merkityn käyttökeskiön.Akselissa on urat myös roottorin mekaanisten päätyvälysten rajoille. Asento on oikea,kun osoittimen kärki on linjassa akselin käyttökeskiöuran kanssa; katso kuva 3-6Akselin merkinnät ja käyttökeskiön osoitin. Huomaa, että käyttökeskiö ei välttämättä

TUKILEVY JA SÄÄTÖRUUVI

LAAJENNUSPULTTI



ole sama kuin magneettinen keskiö, sillä tuuletin saattaa vetää roottorin poismagneettisesta keskiöstä.

Figure 3-6 Akselin merkinnät ja käyttökeskiön osoitin

3.6.4 Lämpölaajenemisen korjaaminen

3.6.4.1 Yleistä

Käyttölämpötiloilla on huomattava vaikutus kohdistukseen, ja ne onkin otettavahuomioon konetta kohdistettaessa. Koneen lämpötila on kokoonpantaessa alhaisempikuin käytön aikana. Siksi akselin keskikohta on korkeammalla, eli kauempana jalastakäytön aikana kuin seisokin aikana.

Näin ollen saattaa olla tarpeen käyttää lämpökompensoitua kohdistusta, jokamääräytyy käytettävän koneen lämpötilan, kytkintyypin, koneiden välisen etäisyydenjne. mukaan.

3.6.4.2 Lämpölaajeneminen ylöspäin

Koneen jalan ja akselin keskikohdan välisen etäisyyden lämpölaajeneminen voidaanlaskea likimääräisesti seuraavan kaavan mukaan.

ΔH = α × ΔT × Hjossa

ΔH=lämpölaajeneminen[mm]

α=10 × 10-6 K-1

ΔT=40 K

H=akselin korkeus [mm]

Käyttökeskiö

Roottorin päätyvälysten rajat

Osoitin Ulkotiiviste



HUOM: Huomioi käytettävän koneen lämpölaajeneminen suhteessa sähkökoneeseen, jotta voit määrittää kokonaislämpölaajenemisen.

3.6.4.3 Aksiaalinen lämpölaajeneminen

Aksiaalinen lämpölaajeneminen on otettava huomioon, jos käyttöpäätä vastapäätäolevan pään laakerin aksiaaliliike on lukittu. Katso mittapiirustusta ja määritä senavulla, mikä pää on lukittu.

Roottorin odettavissa oleva aksiaalinen lämpölaajeneminen on suoraan suhteessastaattorin rungon pituuteen ja voidaan laskea likimääräisesti seuraavan kaavanmukaan.

ΔL = α × ΔT × Ljossa

ΔL=lämpölaajeneminen[mm]

α=10 × 10-6 K-1

ΔT=50 K (AMA, AMB, AMK, AMI), 80 K (AMH, HXR, M3BM, M3GM)

L=rungon pituus [mm]

HUOM: Varmista, että kytkinpuoliskojen (lukuun ottamatta jäykkiä kytkimiä) välillä on vapaa aksiaalinen liike, jotta koneen akselin aksiaalinen lämpölaajeneminen on mahdollista. Näin laakerit eivät vaurioidu.

3.6.5 Lopullinen kohdistus

3.6.5.1 Yleistä

Seuraavaksi tehdään lopullinen kohdistus mittakellojen avulla, vaikka markkinoilla ontoki muita ja tarkempiakin mittalaitteita. Tässä ohjeessa käytetään mittakelloja, jottavoimme luoda hieman teoriaa kohdistuksesta.

HUOM: Mittaukset tehdään vasta asianmukaisen säädön jälkeen ja kiinnityspulttien ollessa tiukasti kiristettyinä.

HUOM: Lopulliset kohdistusmittaukset on aina merkittävä muistiin tulevia vertailuja varten.

3.6.5.2 Kytkinpuoliskojen epäkeskisyys

Kohdistus aloitetaan mittaamalla kytkinpuoliskojen epäkeskisyys. Mittaus osoittaamahdolliset akselin ja/tai kytkinpuoliskojen epätarkkuudet.

Ensin mitataan kytkinpuoliskon epäkeskisyys suhteessa koneen laakerikoteloon. Asetamittakellot kuvan 3-7 Kytkinpuoliskon epäkeskisyyden mittaaminen mukaisesti.Tarkista samoin myös käytettävän koneen kytkinpuoliskon epäkeskisyys suhteessakoneen laakerikoteloon.

Pyöritä liukulaakereilla varustetun koneen roottoria vipuvarren avulla.



Seuraava kohta koskee laakerityyppiä: Liukulaakerit

HUOM: Liukulaakerit on täytettävä öljyllä ennen kiertämistä.

Epäkeskisyys saa olla korkeintaan 0,02 mm (0.8 mil).

Figure 3-7 Kytkinpuoliskon epäkeskisyyden mittaaminen

3.6.5.3 Yhdensuuntainen, kulmittainen ja aksiaalinen kohdistus

Kun kone on karkeasti sijoitettu paikoilleen kohtien 3.6.2 Karkea asetus ja 3.6.3 Karkeasäätö mukaisesti, voidaan aloittaa lopullinen kohdistus. Tämä työvaihe on suoritettavaerittäin huolellisesti. Mikäli näin ei tehdä, voi seurauksena olla vakavia tärinöitä javaurioita sekä käyttäville että käytettäville koneille.

Kohdistus tehdään kytkinvalmistajan antamien suositusten mukaisesti. Tämäedellyttää koneen yhdensuuntaista, kulmittaista ja aksiaalista kohdistusta. Joissakinyleisissä standardeissa annetaan suosituksia kytkimien kohdistamisesta, esim. BS3170:1972 "Flexible couplings for power transmission".

Yleisen käytännön mukaisesti yhdensuuntainen ja kulmittainen kohdistusvirhe saa ollaenintään 0,05–0,10 mm ja aksiaalinen kohdistusvirhe enintään 0,10 mm, ks. kuva 3-8Kohdistusvirheen määritelmä. Vastaava epäkeskisyys saa olla 0,10–0,20 mmyhdensuuntaisessa ja kulmittaisessa kohdistusvirheessä.



Figure 3-8 Kohdistusvirheen määritelmä

3.6.5.4 Kohdistus

Koneen kohdistus suoritetaan näiden ohjeiden mukaisesti.

1. Koneen tulee seistä omien säätöruuviensa varassa.

2. Pyöritä roottoria ja tarkista aksiaalivälys, ks. 3.6.3 Karkea säätö.

Seuraava kohta koskee laakerityyppiä: Liukulaakerit

HUOM: Liukulaakerit on täytettävä öljyllä ennen kiertämistä.

3. Asenna kohdistuslaitteet. Jos käytetään mittareita, mittakello tulee säätää siten, että osoitin on asteikon puolivälissä. Tarkista mittarin tukien jäykkyys eliminoidaksesi mahdollisen painumisen, ks. kuva 3-9 Kohdistuksen tarkistus mittareilla.



Figure 3-9 Kohdistuksen tarkistus mittareilla

4. Mittaa ja merkitse muistiin yhdensuuntaisten, kulmittaisten ja aksiaalisten kohdistusvirheiden arvot neljässä eri asennossa. ylhäällä, alhaalla, oikealla ja vasemmalla, eli 90° välein, kun molempia akseleita käännetään yhtä aikaa. Merkitse lukemat muistiin.

5. Kohdista kone pystysuunnassa kiertämällä säätöruuveja tai nostamalla konetta hydraulinostimella. Pystysuuntaisen kohdistuksen helpottamiseksi säätöruuvit on asetettu vaakasuuntaisen koneen jalustaan, ks. kuva 3-3 Koneen alustan pystysuora kohdistus. Koneen kohdistustarkkuuteen vaikuttaa joskus myös koneen rungon lämpölaajeneminen, ks. 3.6.4 Lämpölaajenemisen korjaaminen.

6. Mittaa koneen jalustan alaosan ja aluslevyn välinen etäisyys ja tee mittoja vastaavat kiinteät palikat tai kiilat tai varaa riittävästi säätölevyjä.

7. Aseta kiinteät palikat tai säätölevyt koneen jalustan alle. Löysää säätöruuveja ja kiristä kiinnityspultit.

8. Tarkista kohdistus uudelleen. Tee tarvittavat korjaukset.

9. Merkitse lukemat muistiin tulevia tarkistuksia varten.

10. Kiristä mutterit uudelleen ja lukitse mutterit siltahitsillä tai lyömällä riittävän kovaa keskitystuurnalla.

11. Tapita koneen jalusta, jotta koneen uudelleenasennus helpottuisi jatkossa, ks. kohta 3.4.7.1 Koneen jalkojen tapitus.

Radiaalinen linjaus Kulmittainen linjaus



3.6.5.5 Sallittu kohdistusvirhe

Tarkkojen kohdistustoleranssien määrittäminen on mahdotonta, sillä niihin vaikuttavatmonet seikat. Liian suuret toleranssit aiheuttavat tärinää ja saattavat vaurioittaalaakereita tai aiheuttaa muita vaurioita. Näin ollen on suositeltavaa pyrkiämahdollisimman pieniin toleransseihin. Suurimmat sallitut kohdistusvirheet on kuvattutaulukossa 3-6 Sallitut kohdistusvirheet. Katso kohdistusvirheiden määritelmät kuvasta3-8 Kohdistusvirheen määritelmä.

HUOM: Kytkinvalmistajien määrittämät toleranssit ilmoittavat kytkimien toleranssit, eivät käytettävän tai käyttävän koneen kohdistusta. Kytkinvalmistajien ilmoittamia toleransseja voidaan käyttää kohdistuksen suuntaviivana vain, jos ne ovat pienempiä kuin taulukossa 3-6 Sallitut kohdistusvirheet ilmoitetut suurimmat sallitut kohdistusvirheet.

Table 3-6. Sallitut kohdistusvirheet

Kytkimen tiedot Sallittu kohdistusvirhe

Kytkimen

halkaisija

Kytkimen tyyppi Yhdensuuntainen

Δ r

Kulmittainen

Δ b

Aksiaalinen

Δ a

100 – 250 mm

(4 – 10”)

Jäykkä laippa 0,02 mm

(0.8 mil)

0,01 mm

(0.4 mil)

0,02 mm

(0.8 mil)

Hammaspyörä 0,05 mm

(2 mil)

0,03 mm

(1 mil)

0,05 mm

(2 mil)

Joustava 0,10 mm

(4 mil)

0,05 mm

(2 mil)

0,10 mm

(4 mil)

250 – 500 mm

(10 – 20”)

Jäykkä laippa 0,02 mm

(0.8 mil)

0,02 mm

(0.8 mil)

0,02 mm

(0.8 mil)

Hammaspyörä 0,05 mm

(2 mil)

0,05 mm

(2 mil)

0,05 mm

(2 mil)

Joustava 0,10 mm

(4 mil)

0,10 mm

(4 mil)

0,10 mm

(4 mil)



3.7 Asennuksen jälkeiset toimetJos konetta ei käytetä pitkään aikaan asennuksen jälkeen, on noudatettava edellämainitussa kohdassa 2.6.1 Lyhytaikainen varastointi (alle kaksi kuukautta) kuvattujatoimenpiteitä. Muista pyörittää akselia kymmenen kierrosta vähintään joka kolmaskuukausi, ja varmista, että itsevoitelevat laakerit on täytetty öljyllä. Jos koneeseenkohdistuu ulkoista tärinää, akseliliitäntä on avattava ja koneen jalustan alle onasetettava sopivat kuminpalat.


HUOM: Ulkoinen tärinä vaurioittaa vierintälaakerin vierintäpintoja ja lyhentää näin ollen laakerin käyttöikää.


HUOM: Ulkoinen tärinä vaurioittaa liukulaakerin liukupintoja ja lyhentää näin ollen laakerin käyttöikää.



Chapter 4 Mekaaniset liitännät ja sähköliitännät

4.1 Yleisiä tietojaMekaaniset liitännät ja sähköliitännät tehdään asennus- ja kohdistustöiden jälkeen.Mekaanisiin liitäntöihin kuuluvat ilmakanavien, vesiputkien ja/taiöljynsyöttöjärjestelmän liittäminen.

Sähköliitäntöihin kuuluvat pää- ja apukaapeleiden, maadoituskaapeleiden jamahdollisten ulkoisten puhallinmoottoreiden liittäminen.

Määritä oikeat toimenpiteet tutustumalla koneen mukana toimitettuihinmittapiirustuksiin, kytkentäkaavioon ja teknisiin tietoihin.

HUOM: Rungon läpi ei saa koskaan porata ylimääräisiä asennusreikiä tai kierteitä, sillä nämä saattavat vaurioittaa konetta.

4.2 Mekaaniset liitännät

Seuraava luku koskee jäähdytystapaa: Ilmakanavat

4.2.1 JäähdytysilmaliitännätIlmakanavia pitkin koneeseen ja/tai koneesta pois puhalletulla jäähdysilmallajäähdytetyissä koneissa on mittapiirustuksen mukaiset liitoslaipat.

Puhdista ilmakanavat huolellisesti ennen kuin liität ne koneeseen ja tarkista, etteiilmakanavissa ole tukoksia. Tiivistä liitokset asianmukaisilla tiivisteillä. Tarkistaliittämisen jälkeen, ettei ilmakanavissa ole vuotoja.

Seuraava luku koskee jäähdytystapaa: Ilma-vesi ja vesivaippa

4.2.2 Jäähdytysvesiliitännät

Seuraava luku koskee jäähdytystapaa: Ilma-vesi

4.2.2.1 Ilma-vesi-jäähdyttimet

Ilma-vesi-lämmönvaihtimilla varustetuissa koneissa on standardien DIN 633 tai ANSI B16.5 mukaiset laipat. Liitä laipat ja tiivistä liitokset asianmukaisilla tiivisteillä. Kytkevedensyöttö päälle, ennen kuin käynnistät koneen.

Seuraava luku koskee jäähdytystapaa: Vesivaippa

4.2.2.2 Vesijäähdytteiset rungot

Vesijäähdytteisessä teräsrungossa käytetään vain suljetun kierron puhdasta vettä.Vesijäähdytyspiirin laipat on valmistettu asiakkaan antamien tietojen mukaisesti, janiiden määrittelyt löytyvät mittapiirustuksista.

36 - Mekaaniset liitännät ja sähköliitännät 3BFP 000 060 R0105 REV H


Jäähdytysvesi kiertää koneen runkoon integroiduissa kanavissa. Runko ja kanavat onvalmistettu hiiliteräksestä standardin EN 10025: S235 JRG2 mukaisesti, joka vastaastandardia DIN 17100 - RSt 37-2. Tämä materiaali on altis korroosiolle suolaisessa japilaantuneessa vedessä. Korroosion ainesosat ja epäpuhtaudet saattavat estää vedenvirtauksen kanavissa. Siksi jäähdytysjärjestelmässä on tärkeää käyttää puhdasta jasuoja-aineella suojattua vettä.

Jäähdytysjärjestelmässä käytettävän veden vakioarvot:

• pH 7,0–9,0

• Emäksisyys (CaCO3) > 1 mmol/kg

• Kloridi (Cl) < 20 mg/kg

• Sulfaatti < 100 mg/kg

• KMnO4-pitoisuus < 20 mg/kg

• Al-pitoisuus < 0,3 mg/kg

• Mn-pitoisuus < 0,05 mg/kg

Useimmiten tavallinen vesijohtovesi, eli talouskäyttöön tarkoitettu vesi, täyttää kaikkinämä vaatimukset.

Jäähdytysvesi on myös suojattava suoja-aineella, joka suojaa jäähdytysjärjestelmääkorroosiolta, eliöstöltä ja tarvittaessa myös jäätymiseltä. Kaikki jäähdytysveden kanssakosketuksiin joutuvat materiaalit (putket, lämmönvaihtimet jne.) on otettava huomioonsopivaa suoja-ainetta valittaessa.

Suositeltava suoja-aine:

Valmistaja ASHLAND

Tuote RD-25

Aine soveltuu niin teräkselle, kuparille, alumiinille kuin monelle muullekin materiaalille.

Käytä koneen liittämisessä vesikiertoon vain soveltuvia ja hyvälaatuisia liitososia jatiivisteitä. Tarkista liittämisen jälkeen, ettei putkissa ja liitoksissa ole vuotoja.


4.2.3 Liukulaakerin öljynsyöttöUppovoitelujärjestelmällä varustetuissa koneissa on öljyputkien laipat ja mahdollisestimyös painemittarit sekä virtausilmaisimet. Asenna kaikki tarvittavat öljyputket ja liitäöljynkiertoyksiköt.

Asenna öljynsyöttöjärjestelmä koneen läheisyyteen yhtä etäälle kaikista laakereista.Testaa öljynsyöttöjärjestelmä syöttämällä sen läpi huuhteluöljyä, ennen kuin liitätputket laakereihin. Irrota sitten öljynsuodatin ja puhdista se.

Öljysäiliö täytyy rakentaa siten, että öljyn paluuputkistoon ei pääse painetta säiliöstälaakeriin päin.

Asenna ja liitä öljyn tuloputket laakereihin. Asenna öljyn poistoputket alaspäinlaakereista siten, että putkien kulma on vähintään 15°, joka vastaa laskua 250-300mm/m. Laakerin sisäinen öljytaso nousee, jos putkien lasku on liian pieni. Tällöin öljyvirtaa liian hitaasti laakerista öljysäiliöön, mikä saattaa aiheuttaa öljyvuotoja tai häiriöitäöljyn virtauksessa.

Mekaaniset liitännät ja sähköliitännät - 373BFP 000 060 R0105 REV H


HUOM: Älä poraa reikiä rungon läpi putkien tai muiden laitteiden asennuksen yhteydessä, sillä tämä saattaa vaurioittaa konetta vakavasti.

Täytä öljynsyöttöjärjestelmä sopivalla viskositeetiltaan oikeanlaisella öljyllä. Oikeaöljytyyppi ja viskositeetti käyvät ilmi mittapiirustuksesta. Jos epäilet öljyn puhtautta,käytä 0,01 mm:n sihtiä suodattaaksesi haitalliset roskat pois öljystä.

Kytke öljynsyöttöjärjestelmä päälle ja tarkista öljypiiri mahdollisten vuotojen varaltaennen koneen käynnistämistä. Öljytaso on normaali, kun puolet öljyn tarkistusaukostapeittyy.

HUOM: Laakerit toimitetaan ilman voiteluainetta.

HUOM: Koneen käyttäminen ilman voiteluainetta vaurioittaa laakereita välittömästi.

Seuraava luku koskee suojaustyyppiä: Ex p

4.2.4 Puhallusputken liitäntäEEx p- tai Ex p -koneet on suojattu räjähdystä vastaan paineistuksen avulla. Koneessaon ohjausjärjestelmä, johon kuuluu paineilmayksikkö ja paineenalennusventtiili.Järjestelmässä käytetään suojakaasuna puhdasta paineilmaa. Ennen käynnistystäkoneesta poistetaan vaaralliset kaasut puhaltamalla. Käytön aikana kone onpaineistettu, jotta vaaralliset kaasut eivät pääse tunkeutumaan koneeseen.

Puhallus- ja paineilman syöttö on liitetty laippaan, joka liittyy paineilmayksikköön.Ilmansyötön paineen on oltava 4–8 baaria. Puhalluksen ja paineistuksen aikainenilman virtausnopeus on määritetty Ex-todistuksessa. Lisätietoja ohjausjärjestelmästälöytyy järjestelmäntoimittajan käyttöohjeesta.

4.2.5 Tärinäantureiden asennusJos paikallaan olevat tärinäanturit erottuvat ulostyöntyneinä koneen rungosta, ne ontoimitettu asentamattomina kuljetuksen aikana tapahtuvien vaurioiden välttämiseksi.

Tärinäanturit otetaan käyttöön seuraavasti:

1. Irrota tärinäanturit rungosta ja irrota kaapelit antureista.

2. Irrota suojatulpat koneen päätysuojassa olevista kierrerei'istä.

3. Suojaa asennuspinnat korroosiolta suojaavalla aineella.

4. Asenna tärinäanturit kierteellisiin asennusreikiin. Kiristysmomentti riippuu anturin tyypistä:

• PYM TRV18 : 10 Nm

• PYM 330400_ : 3,3 Nm

• PYM 330500_ : 4,5 Nm

5. Kytke lopuksi tärinäanturien kaapelit.



Seuraava luku koskee suojaustyyppejä: Ex e ja Ex n

4.2.6 Puhallusilman liitäntäEx-luokituksen mukaan moottori voi olla varustettu paineilmaliitännöillä. Jos paineilmaaon tarkoitus käyttää, tee kytkennät seuraavien ohjeiden mukaisesti.

Lisätietoja on kohdassa Huuhtelu ennen käynnistystä käyttöohjeen alussa.

AMA/AMI-koneiden liitännät

Figure 4-1 AMA/AMI-koneiden liitännät

• Ilman tulo: kytke vain rungon toiselle puolelle, käytä kaikkia kolmea liitäntää.

• Ilman lähtö: kytke jäähdyttimeen toiselta puolelta.



HXR-koneiden liitännät

Ilman tulo ja lähtö täytyy kytkeä moottorin vastakkaisille puolille ja vastakkaisiin päihin.

Figure 4-2 Ilman tulo- ja lähtöliitännät HXR-koneissa

Seuraava luku koskee laakerityyppiä: vierintälaakeri, jossa öljysumuvoitelu

4.2.7 Rullalaakerin öljysumun syöttöÖljysumuvoitelulla varustetut koneet on varustettu putkiliittimillä. Kytkeöljynkiertoyksiköt.

Asenna öljyn syöttöjärjestelmä koneen lähelle. Testaa öljynsyöttöjärjestelmäsyöttämällä sen läpi huuhteluöljyä, ennen kuin liität putket laakereihin. Irrota sittenöljynsuodatin ja puhdista se.

Asenna ja liitä öljyn tulo- ja lähtöputket laakereihin.

HUOM: Älä poraa reikiä rungon läpi putkien tai minkään muun laitteen asennuksen aikana, sillä se voi vaurioittaa konetta vakavasti.

Täytä öljynsyöttöjärjestelmä sopivalla öljyllä, jossa on oikea viskositeetti.Oikeantyyppinen öljy ja viskositeetti on ilmoitettu mittapiirroksessa. Jos et ole varmaöljyn puhtaudesta, suodata öljy 0,01 millimetrin sihdillä.

Kytke öljynsyöttö päälle ja tarkista öljyn kiertopiiri mahdollisten vuotojen varalta ennenkoneen käynnistämistä.

HUOM: Laakerit toimitetaan ilman voiteluainetta.

HUOM: Älä käytä konetta ilman voiteluainetta, sillä se vahingoittaa laakereita.



4.3 Sähkökytkennät

4.3.1 YleistäKohdassa Turvallisuusohjeet käyttöohjeen alussa annettuja turvallisuusohjeita on ainanoudatettava.

Sähköasennukset on aina suunniteltava huolellisesti ennen asennusta. Koneenmukana toimitettuihin kytkentäkaavioihin on tutustuttava huolellisesti ennenasennustöiden aloittamista. On tärkeää varmistaa, että syöttöjännite ja taajuusvastaavat koneen arvokilven tietoja.

Verkkojännitteen ja taajuuden on oltava sovellettavan standardin ilmoitetuissa rajoissa.Huomaa arvokilven merkinnät ja pääterasian kytkentäkaavio. Lisätietoja löytyy koneenteknisistä tiedoista.

HUOM: Ennen asennusta on tärkeää tarkistaa, että tulokaapelit on eristetty syöttöverkosta ja että kaapelit on maadoitettu.

HUOM: Tarkista kaikki arvokilven tiedot, erityisesti jännite ja käämityksen liitäntä.

Seuraava kappale koskee roottorityyppiä: Kestomagneetti

Koneet on tarkoitettu muuttuvanopeuksiseen käyttöön, eli niitä on käytettävätaajuusmuuttajalla. Taajuusmuuttajan on oltava suunniteltu synkronisenkestomagneettikoneen käyttöön. Jos olet epävarma synkronisenkestomagneettikoneen ja taajuusmuuttajan yhteensopivuudesta, ota yhteyttä ABB:nasiakaspalveluun.

4.3.2 TurvallisuusSähkötöitä saavat tehdä vain pätevät henkilöt. Noudata seuraavia turvallisuusohjeita:

• Kytke kaikista laitteista virta pois, myös apulaitteista.

• Aseta koneeseen suojat päällekytkennän varalta.

• Varmista, että kaikki osat on eristetty virransyötöstä.

• Maadoita kaikki osat ja aseta piirit oikosulkuun.

• Peitä tai suojaa ympäröivien alueiden jännitteelliset osat.

• Jos virtamuuntajan toisiopiiri on jatkettu, varmista, ettei käytön aikana muodostu avointa virtapiiriä.

Seuraava kohta koskee roottorityyppiä: Kestomagneettiroottori

• Synkroninen kestomagneettikone tuottaa jännitteen, kun akseli pyörii. Estä akselin pyörintä, ennen kuin avaat pääterasian. Älä avaa tai kosketa suojaamattomia liittimiä koneen pyöriessä. Noudata kohdan Turvallisuusohjeet käyttöohjeen alussa olevia ohjeita.



4.3.3 Eristysresistanssin mittausMittaa koneen eristysresistanssi aina ennen kuin kone käynnistetään ensimmäistäkertaa, pitkän seisokin jälkeen tai yleisten huoltotöiden yhteydessä, ks. kohta 7.6.4Eristysresistanssin testi.

4.3.4 PääpääterasiaPääpääterasian sisäpuolella ei saa olla likaa, kosteutta tai vieraita esineitä. Itse rasia,kaapeliläpiviennit ja kaapelien käyttämättömät sisääntuloaukot on suljettava pöly- javesitiiviisti.

Pääpääterasian alaosassa on tyhjennystulppa. Kuljetuksen ja varastoinnin aikanatyhjennystulpan on oltava auki, eli tulpan on oltava puoliksi sisällä ja puoliksi ulkona.Koneen käytön aikana tulpan on oltava suljettuna, mutta se on kuitenkin avattavasilloin tällöin. Jos rasia on kääntynyt toimituksen yhteydessä, tarkista tulpan toiminta jaaseta se tarvittaessa siten, että se on rasian alaosassa.

Joitakin pääpääterasioita voidaan kääntää 90 asteen välein. Tarkista ennenkääntämistä, että staattorin käämityksen ja pääterasian väliset kaapelit ovat riittävänpitkät.

4.3.4.1 Toimitus ilman pääliitäntäkoteloa

Jos kone toimitetaan ilman pääliitäntäkoteloa, staattorin liitäntäkaapelit on peitettävämaadoitetulla suojarakenteella ennen käyttöönottoa. Rakenteella on oltava sama taiparempi suojausluokka ja räjähdysvaarallisen tilan sertifiointi kuin koneella.

Jotta kaapeleista aiheutuvat viat vältetään, on staattorin liitäntäkaapelit lyhennettäväniiden vapaan liikkeen vähentämiseksi. Liitäntäkaapeloinnin toimittaja on vastuussasiitä, että riittäviä staattorin liitäntäkaapelien tukia käytetään. Staattorinliitäntäkaapeloinnin on oltava riittävän väljä, jotta kaapelit eivät kuumene liikaa.Staattorin liitäntäkaapelit eivät saa olla kosketuksissa terävien kulmien kanssa.Staattorin liitäntäkaapelin pienin sallittu taivutussäde on kuusi kertaa kaapelinulkohalkaisijan mitta.

4.3.5 Päävirtaliitäntöjen eristysetäisyydetPäävirtakaapeleiden liitännät on suunniteltava kestämään vaativia käyttöolosuhteita,joissa eristimet saattavat altistua lialle, kosteudelle ja jännitepiikeille. Kestävän jahäiriöttömän käytön takaamiseksi on tärkeää, että eristyksen pituus japintavuotoetäisyydet ovat riittävän suuret. Eristyksen ja pintavuotoetäisyyksienvähimmäisarvojen tulee vastata tai ylittää vaatimukset, jotka on asetettu:

• Paikallisissa määräyksissä

• Standardeissa

• Luokituksissa

• Vaarallisen alueen luokituksessa

Eristys ja pintavuotoetäisyydet koskevat sekä kahden eri vaiheen välisiäeristysetäisyyksiä että yhden vaiheen ja maan välisiä eritysetäisyyksiä.Ilmaeristysetäisyys on lyhin matka ilman halki kahden erilaisen sähköpotentiaalin



(jännitteen) omaavan pisteen välillä. Pintavuotoetäisyys on lyhin matka vierekkäisiäpintoja pitkin kahden erilaisen sähköpotentiaalin (jännitteen) omaavan pisteen välillä.

4.3.6 PäävirtakaapelitTulokaapelin koon on oltava riittävä maksimaalisen kuormitusvirran käyttöön sekävastattava paikallisia standardeja. Kaapelikenkien on oltava tietyn tyyppisiä ja oikeankokoisia. Tarkista liitännät kaikkiin laitteisiin.

Päävirtakaapeleiden liitännät on kiristettävä oikein, jotta kone toimisi luotettavasti.Katso lisätietoja liitteestä Pääkaapeleiden yleisimmät liitännät.

Seuraava kohta koskee suojaustyyppiä: Kaikki vaaralliset alueet

HUOM: Ex-koneissa syöttökaapeleiden kaapeliläpivientien tai kaapeliholkkien on oltava Ex-luokituksen mukaisia. Läpiviennit tai holkit eivät sisälly valmistajan toimitukseen.

HUOM: Ennen asennusta on tärkeää tarkistaa, että tulokaapelit on erotettu syöttöverkosta ja että kaapelit on maadoitettu.

Staattorin navat on merkitty kirjaimilla U, V ja W standardin IEC 60034-8 mukaan taiT1, T2, ja T3 standardin NEMA MG-1 mukaan. Nollanapa on merkitty kirjaimella N(IEC) tai T0 (NEMA). Korkeajännitekaapeleiden kuorinta, jatkaminen ja eristäminen onsuoritettava kaapelinvalmistajan antamien ohjeiden mukaisesti.

Kaapelit on tuettava siten, ettei pääterasian virtakiskoihin kohdistu kuormitusta.

HUOM: Tarkista vaihejärjestys kytkentäkaaviosta.

Seuraava kappale koskee roottorityyppiä: Kestomagneettiroottori

HUOM: Synkronisissa kestomagneetttikoneissa on käytettävä suojattuja symmetrisiä kaapeleita sekä läpivientejä, jotka mahdollistavat 360°:n liitoksen (tunnetaan myös nimellä EMC-läpiviennit).

Seuraava kappale koskee roottorityyppiä: Liukurenkaat

4.3.7 Liukurenkailla varustettujen koneiden toisiokaapelitKoneen käyttöpäätä vastapäätä olevan pään liukurengaskotelo toimii toisiokaapeleidenpääterasiana ja sillä on sama kotelointiluokka kuin koneellakin.

Kaapelit voidaan liittää kummalta puolelta tahansa. Liitäntä tehdään päätelevynroottorin napohin. Levy on suunniteltu siten, että siihen sopii jopa kuusikaapelisilmukkaa vaihetta kohti. Navat on merkitty kirjaimilla K, L ja M IEC-standardin60034-8 mukaisesti.

HUOM: Tutki koneen mukana toimitettua kytkentäkaaviota huolellisesti ennen kaapeleiden kytkemistä.

4.3.8 ApupääterasiaApupääterasiat on kiinnitetty koneen runkoon lisälaitteiden ja asiakkaan tarpeidenmukaan, ja niiden sijainti käy ilmi koneen mittapiirustuksista.



Apupääterasioissa on päätelohkot sekä läpiviennit, ks. kuva 4-3 Yleisetapupääterasiat. Johtimien maksimikoko on yleensä 2,5 mm² (0.004 sq. in.), ja suurinjännite 750 V. Kaapelien läpiviennit soveltuvat halkaisijaltaan 10 – 16 mm:n (0.4”– 0.6”)kaapeleille.

Seuraava kohta koskee suojaustyyppiä: Kaikki vaarallisiin tiloihin tarkoitetut koneet

HUOM: Ex-koneissa syöttökaapeleiden kaapeliläpivientien tai kaapeliholkkien on oltava Ex-luokituksen mukaisia. Läpiviennit tai holkit eivät sisälly valmistajan toimitukseen.

Figure 4-3 Yleiset apupääterasiat

4.3.8.1 Apulaitteiden ja laitteistojen liittäminen

Kytke laitteistot ja apulaitteet kytkentäkaavion mukaisesti.

HUOM: Tutki koneen mukana toimitettua kytkentäkaaviota huolellisesti ennen kaapeleiden kytkemistä. Lisälaitteiden kytkennät ja toiminnat on tarkistettava ennen käyttöönottoa.

HUOM: Merkitse lisälaitteiden sellaiset liitännät, jotka ovat yleensä jännitteellisiä koneen ollessa kytkettynä pois päältä.

4.3.8.2 Ulkoisen puhallinmoottorin liittäminen

Ulkoinen puhallinmoottori on yleensä kolmivaiheinen epätahtimoottori. Liitäntärasiasijaitsee yleensä puhallinmoottorin rungossa. Ulkoisen puhallinmoottorin arvokilvestäkäy ilmi käytettävä jännite ja taajuus. Tuulettimen pyörimissuunta ilmoitetaanpääkoneen laippaan merkityllä nuolella.

HUOM: Tarkista ulkoisen puhallinmoottorin (tuulettimen) pyörimissuunta silmämääräisesti ennen pääkoneen käynnistämistä. Jos puhallinmoottori pyörii väärään suuntaan, puhallinmoottorin vaihejärjestystä on muutettava.



4.3.9 MaadoitusKoneen runko, pääpääterasia, apupääterasia sekä lisälaitteet on maadoitettava.Maadoitus- ja virransyöttöliitäntöjen on suojattava koneen runkoa haitallisilta taivaarallisilta sähköpotentiaaleilta (jännitteiltä).

HUOM: Maadoitus on tehtävä paikallisten määräysten mukaisesti, ennen kuin kone kytketään syöttöjännitteeseen.

HUOM: Takuu ei kata epäasianmukaisesta maadoituksesta tai kaapeloinnista aiheutuvia laakerivaurioita.

Merkitse kone ja pääterasiat maadoitussymboleilla asianmukaisten kansallistenstandardien mukaisesti.

Seuraava luku koskee sovellustyyppiä: Muuttuvanopeuksinen käyttö

4.3.10 Taajuusmuuttajamallien vaatimuksetEMC-direktiivin mukaisesti (89/336/ETY, korjattu direktiivillä 93/68/ETY) edellytetään,että taajuusmuuttajia käyttävissä vaihtovirtakoneissa käytetään häiriösuojattujakaapeleita alla kuvatulla tavalla. Lisätietoja muista vastaavista kaapeleista saatottamalla yhteyttä paikalliseen ABB-edustajaan.

4.3.10.1 Pääkaapeli

Koneen ja taajuusmuuttajan välisen pääkaapelin on oltava symmetrinenkolmijohtiminen häiriösuojattu kaapeli, jotta se täyttäisi säteilypäästöille asetettavatvaatimukset, jotka on määritetty teollisuusympäristöjä koskevassa yleisessäpäästöstandardissa EN 50081-2. Lisätietoja saat ABB:n käyttöohjeestaKäyttöjärjestelmän maadoitus ja kaapelointi (3AFY 61201998 REV C).

4.3.10.2 Pääkaapelin maadoitus

Yhdenmukaisuus EMC-direktiivin kanssa edellyttää pääkaapelin korkeataajuuksistamaadoitusta. Tämä saadaan aikaan sekä koneen että taajuusmuuttajan kaapeliensisäänmenojen kaapelisuojien 360°:n maadoituksella. Koneen maadoitus tehdäänesim. käyttämällä EMC ROX SYSTEM -kaapeliläpivientejä suojatuissa asennuksissa.

HUOM: Kaapelien sisäänmenojen 360°:n korkeataajuuksisen maadoituksen tarkoituksena on vaimentaa sähkömagneettisia häiriöitä. Turvallisuusmääräysten täyttämiseksi myös kaapelisuojat on maadoitettava (PE).

4.3.10.3 Apukaapelit

EMC-säädösten täyttämiseksi myös apukaapelit on maadoitettava. Kaapeliensisäänmenoissa on käytettävä erityisiä läpivientejä kaapelisuojien 360°:nkorkeataajuuksiseen maadoittamiseen.



Chapter 5 Käyttöönotto ja käynnistys

5.1 Yleisiä tietojaKäyttöönottoraportti on tärkeä työväline tulevissa huolto-, kunnossapito- javianmääritystöissä.

Käyttöönotto ei ole lopullinen, ennen kuin on tehty hyväksyttävä dokumentoitu jaarkistoitu käyttöönottoraportti.

Käyttöönottoraportti on lähetettävä ABB:n tehtaalle, jotta koneelle voidaan myöntäätakuu. Yhteystiedot löytyvät kohdasta 9.1.5 Asiakaspalvelun yhteystiedot.

Suositeltava käyttöönottoraportti löytyy liitteestä KÄYTTÖÖNOTTORAPORTTI

5.2 Mekaanisen asennuksen tarkistaminenTarkista koneen kohdistus ennen käyttöönottoa.

• Käy kohdistusraportti läpi ja varmista, että kone on kohdistettu oikein ABB:n antamien määritysten mukaisesti, ks. kohta 3.6 Kohdistus

• Kohdistusraportti on aina liitettävä käyttöönottoraporttiin.

Tarkista, että kone on kiinnitetty tukevasti alustaansa.

• Tarkista, ettei alustassa ole halkemia sekä alustan yleinen kunto.

• Tarkista kiinnityspulttien tiukkuus.

Tarkista tarvittaessa myös muita kohtia.

• Tarkista, että voitelujärjestelmä on otettu käyttöön ja että se on toiminnassa ennen roottorin pyörittämistä.

• Kierrä roottoria mahdollisuuksien mukaan käsin varmistaaksesi, että roottori pääsee pyörimään vapaasti ja että roottorista ei kuulu epätavallisia ääniä.

• Tarkista pääpääterasian ja jäähdytysjärjestelmän kokoonpanot.

• Tarkista öljyn ja jäähdytysveden putkien liitännät ja että putket eivät vuoda käytön aikana.

• Takista sekä öljyn että jäähdytysveden paine ja virtaus.

5.3 Eristysresistanssin mittaaminenMittaa koneen eristysresistanssi aina ennen kuin kone käynnistetään ensimmäistäkertaa, pitkän seisokin jälkeen tai yleisten huoltotöiden yhteydessä, ks. kohta 7.6.4Eristysresistanssin testi.

5.4 Sähköasennusten tarkistaminenKaapelit voidaan liittää pysyvästi pääpääterasian liitäntöihin, kun staattorineristysresistanssi on mitattu, ks. kohta 7.6.4 Eristysresistanssin testi.

46 - Käyttöönotto ja käynnistys 3BFP 000 060 R0105 REV H


Tarkista kaapeleiden liitännät seuraavasti:

• Tarkista, että kaapelikenkien pultit on kiristetty oikeaan tiukkuuteen.

• Tarkista, että kaapelit on oikein reititetty.

• Tarkista, että kaapeleiden kuormitus on poistettu asianmukaisesti.

• Tarkista apulaitteiden liitännät.

HUOM: Jos kone toimitetaan ilman pääliitäntäkoteloa, katso kohta 4.3.4.1 Toimitus ilman pääliitäntäkoteloa.


HUOM: Jos kondensaatiota ehkäisevä lämmitin ilman itsesäätöä kytketään päälle heti moottorin sammuttamisen jälkeen, on moottorin kotelon sisälämpötilaa valvottava sopivalla tavalla. Kondensaatiota ehkäisevät lämmittimet toimivat vain olosuhteissa, joissa lämpötila on säädetty.

5.5 Ohjaus- ja suojalaitteet

5.5.1 YleistäKoneessa on lämpötila-anturit, jotka on liitetty lämpötilojen valvonta- jasuojausjärjestelmään. Antureiden sijainti, tyyppi ja asetukset löytyvätmittapiirustuksesta ja koneen kytkentäkaaviosta.

Vastuslämpötila-antureiden (RTD, Pt-100) hälytystaso on asetettava mahdollisimmanalhaiseksi. Taso voidaan määrittää testitulosten tai havaitun käyttölämpötilanperusteella. Lämpötilan hälytystaso voidaan asettaa 10 K korkeammaksi kuin koneenkäyttölämpötila maksimikuormituksella korkeimmassa mahdollisessa ympäristönlämpötilassa.

Jos koneessa käytetään kaksitoimista lämpötilan valvontajärjestelmää, alempaa tasoakäytetään yleensä hälytystasona ja korkeampaa tasoa laukaisutasona.

HUOM: Jos koneen järjestelmä laukeaa, syy on selvitettävä ja korjattava ennen koneen uudelleenkäynnistämistä. Hälytyksen sattuessa on selvitettävä syy ja korjattava se. Käytä vianmääritysopasta, ks. kohta 8.1 Vianmääritys.


HUOM: Synkroniset kestomagneettikoneet on varustettu PT100-elementeillä ja/tai termistoreilla. Näiden suojalaitteiden käyttö on pakollista, jotta voidaan estää koneen ylikuormittuminen.

5.5.2 Staattorin käämin lämpötila

5.5.2.1 Yleisiä tietoja

Staattorin käämit valmistetaan lämpötilan nousua kuvaavan luokan F mukaisesti,jolloin lämpötilarajana on 155 °C. Korkea lämpötila ikäännyttää eristystä ja lyhentääkäämien käyttöikää. Näin ollen käämien lämpötilan laukaisu- ja hälytystasoja onharkittava huolellisesti.

Käyttöönotto ja käynnistys - 473BFP 000 060 R0105 REV H


5.5.2.2 Vastuslämpötila-anturit

Suositeltavat suurimmat sallitut lämpötila-asetukset:

Lämpötila-asetukset voidaan määrittää koneen mukana toimitetun kytkentäkaavionmukaan. On suositeltavaa käyttää kohdassa 5.5.1 Yleistä kuvattua menetelmäälämpötilahälytyksen asettamiseksi.

5.5.2.3 Termistorit

Jos koneessa on termistoreja (PTC), termistorien käyttölämpötila selviääkytkentäkaaviosta. Toiminnoksi voidaan valita joko hälytys- tai laukaisussignaali. Joskoneessa on kuusi termistoria, voidaan käyttää sekä hälytys- että laukaisusignaaleja.

5.5.3 Laakerin lämpötilan valvonta

5.5.3.1 Yleisiä tietoja

Laakereihin voidaan asentaa lämpötila-anturit, joilla valvotaan laakereiden lämpötiloja.Käytetyn rasvan tai öljyn viskositeetti pienenee korkeassa lämpötilassa. Kun viskositeettilaskee tietyn rajan alle, kyky muodostaa voitelukalvo laakerin sisäpinnalle heikkenee,jolloin laakeri vaurioituu. Tämä puolestaa saattaa edelleen vaurioittaa akselia.

Jos koneessa on vastuslämpötila-anturit, laakereiden lämpötilaa on tarkkailtavajatkuvasti. Jos laakerin lämpötila alkaa äkkiä nousta, kone on pysäytettävä välittömästi,sillä lämpötilan nousu saattaa olla merkki laakeriviasta.

5.5.3.2 Vastuslämpötila-anturit

Suositeltavat suurimmat sallitut lämpötila-asetukset:

Lämpötila-asetukset voidaan määrittää koneen mukana toimitetun kytkentäkaavionmukaan. On suositeltavaa käyttää kohdassa 5.5.1 Yleistä kuvattua menetelmäälämpötilahälytyksen asettamiseksi.

5.5.3.3 Termistorit

Jos vierintälaakerit on varustettu termistoreilla (PTC), termistorien käyttölämpötilaselviää kytkentäkaaviosta. Toiminnoksi voidaan valita joko hälytys- tailaukaisussignaali. Jos vierintälaakereissa on kaksi termistoria, voidaan käyttää sekähälytys- että laukaisusignaaleja.

5.5.4 SuojalaitteetKone on suojattava myös muita konetta vaurioittavia häiriöitä, vikoja ja ylikuormitustavastaan. Suojauksen on noudatettava koneen käyttömaan ohjeita ja määräyksiä.

Releasetusten parametriarvot löytyvät koneen mukana toimitettuun dokumentaatioonkuuluvista teknisistä tiedoista.

HUOM: Koneen valmistaja ei ole vastuussa suojalaitteiden säädöstä koneen käyttöpaikalla.



5.6 Ensimmäinen testikäynnistys

5.6.1 Yleisiä tietojaEnsimmäinen testikäynnistys on yleinen toimenpide asennus- ja kohdistustöiden sekämekaanisten ja sähköisten liitäntöjen jälkeen, kun käyttöönottotoimet on käyty läpi jasuojalaitteet on aktivoitu.

HUOM: Ensimmäinen käynnistys tehdään mahdollisuuksien mukaan käytetyn ja käytettävän koneen välisen kytkimen ollessa kytkemättömänä. Koneen kuormituksen on joka tapauksessa oltava mahdollisimman pieni.

5.6.2 Varotoimet ennen ensimmäistä testikäynnistystäTarkista kone ja sen laitteet silmämääräisesti ennen ensimmäistä testikäynnistystä.Varmista, että kaikki tarvittavat toimet, tarkistukset ja säädöt on tehty.

Seuraavien tarkistusten ja mittausten on oltava valmiit ennen testikäynnistystä:

• Jos kytkinpuoliskoa ei ole koottu, akselijatkeen kiila on joko lukittu tai irrotettu.


• Liukulaakerin öljysäiliöt ja mahdolliset syöttöjärjestelmät on täytetty suositeltavalla öljyllä oikeaan tasoon. Öljynsyöttöjärjestelmä on kytketty päälle.


• Roottoria pyöritetään käsin ja varmistetaan, ettei laakereista kuulu epätavallisia ääniä. Liukulaakereilla varustetun moottorin pyörittämiseen tarvitaan yksinkertainen vipuvarsi.

Seuraava kohta koskee laakerityyppiä: Vierintälaakeri, jossa öljysumuvoitelu

• Öljyn syöttöjärjestelmät täytetään oikeaan tasoon suositellulla öljyllä. Öljyn syöttöjärjestelmä kytketään päälle.

Seuraava kohta koskee jäähdytystapaa: Ilma-vesi

• Vesijäähdytteisten koneiden jäähdytysvesi on kytketty päälle. Laippojen ja jäähdytysyksikön tiukkuus on tarkistettu.

• Varmista, että kaapelointi, kaapelit ja virtakiskoliitännät ovat kytkentäkaavion mukaisia.

• Varmista maadoitusliitännät ja -laitteet.

• Tarkista jokaisen laitteen käynnistys-, valvonta-, suoja- ja hälytysreleet.

• Tarkista käämien ja muiden laitteiden eristysresistanssi.

• Tarkista, että koneen suojukset ovat paikoillaan ja että akselin tiivisteet ovat tiukasti paikoillaan.

• Tarkista, että kone ja sen ympäristö ovat puhtaat.

Seuraava kohta koskee suojaustyyppiä: Ex p

• Tarkista, että Ex-koneen kotelo on puhallettu tyhjäksi ja paineistettu. Lisätietoja löytyy puhallus- ja paineistusjärjestelmien ohjeista.



5.6.3 KäynnistysEnsimmäinen käynnistys saa kestää vain noin yhden (1) sekunnin, jona aikanavarmistetaan koneen pyörimissuunta. Varmista myös mahdollisten ulkoistenpuhallinmoottoreiden pyörimissuunta. Varmista myös, että pyörivät osat eivät kosketakiinteitä osia.

HUOM: Jos koneessa ei ole aksiaalisesti ohjaavaa laakeria ja kone käynnistetään kytkemättömänä, on normaalia, että akseli siirtyy aksiaalisesti ennen vakiintumista.

5.6.3.1 Pyörimissuunta

Ensimmäisen käynnistyksen tarkoituksena on tarkistaa koneen pyörimissuunta.Koneen on pyörittävä rungossa tai tuulettimen suojuksessa sijaitsevan nuolenosoittamaan suuntaan. Ulkoisen puhallinmoottorin pyörimissuunta käy ilmipuhallinmoottorin lähellä sijaitsevasta nuolesta. Konetta voidaan käyttää vainmäärättyyn pyörimissuuntaan. Pyörimissuunta on ilmoitettu myös arvokilvessä, ks. liiteLevyjen tyypilliset sijainnit.

Suunnanvaihtoon soveltuvat koneet on merkitty arvokilpeen ja runkoon kaksipäisellänuolella.

Jos haluttu pyörimissuunta ei jostain syystä vastaa koneen määritetty pyörimissuuntaa,jäähdytystuulettimet ja sisä- ja/tai ulkojäähdytyspiiri on vaihdettava, samoin kuinarvokilven leima.

Pyörimissuunta voidaan muuttaa vaihtamalla syöttöjännitteen vaiheet.

Seuraava luku koskee roottorityyppiä: Liukurenkaat

5.6.3.2 Liukurengaskoneiden käynnistäminen

Liukurenkailla varustettuja koneita ei voi käyttää ilman käynnistintä. Käynnistin onyleensä kuhunkin roottorin vaiheeseen liukurenkailla liitetty säätövastus. Käynnistinvalitaan tarvittavan käynnistysmomentin ja -virran mukaan. Kone käynnistetäänyleensä nimellisvirralla ja -momentilla.

Käynnistyksen aikana käynnistimen resistanssi pienenee ja kriittinen vääntömomenttisiirtyy kohti suurempaa nopeutta. Koneen nopeus on aina todellisen kriittisenvääntömomenttinopeuden ja tahdistusnopeuden välillä. Käyttö nollanopeuden jakriittisen vääntömomentin välillä tai käynnistyksen aikainen akselin pysäyttäminen eiole sallittua.

HUOM: Ilman koko liukurengasmekanismin säätöjen tarkistusta tapahtuva koneen käynnistäminen saattaa aiheuttaa vakavan vaurion! Käynnistimen liitännät ja sen toiminnot on myös tarkistettava.

HUOM: Harjannostolaitteen on oltava käynnistysasennossa ennen koneen käynnistämistä.



Seuraava luku koskee suojaustyyppiä: Ex p

5.6.3.3 Ex p -koneiden käynnistäminen

Ex p -koneiden kotelot on suojattu käytön aikana tapahtuvaa räjähdystä vastaanpaineistuksen avulla. Ennen paineistusta koneen kotelo on tyhjennettävä puhaltamallakoteloon puhdasta ilmaa. Tyhjennys- ja paineistuslaitteen yksityiskohtaisetkäyttöönottoohjeet on annettu erillisessä käyttöohjeessa. Jos koneen kotelostahavaitaan ilmavuotoa, vuotavat liitokset on suljettava huolellisesti.

Tyhjennys- ja paineistusjärjestelmät on sisällytettävä käynnistyslukitusjärjestelmään.Kytke yksikön hälytys- ja tilakytkimien signaalit pääkatkaisijan ohjausjärjestelmään.Tällä varmistetaan, ettei konetta voi käynnistää, ennen kuin tyhjennys on saatupäätökseen ja koneen kotelo on paineistettu.

5.7 Koneen käyttäminen ensimmäistä kertaaOnnistuneen ensimmäisen testikäynnistyksen jälkeen käytettävän ja käyttävän koneenvälinen kytkentä on kytkettävä, jotta kone voidaan käynnistää uudelleen.

5.7.1 Valvonta ensikäytön aikanaEnsimmäisen käyttökerran aikana varmistetaan, että kone toimii odotetusti.Tärinätasoa, käämien ja laakereiden lämpötilaa ja muita laitteita tarkkaillaansäännöllisesti. Jos kone toimii odotetusti, se voidaan jättää käymään pitkäksikin aikaa.

Tarkista koneen käyttökuormitus vertaamalla kuormitusvirtaa koneen arvokilvessäilmoitettuun arvoon.

Merkitse muistiin käämeissä ja mahdollisesti myös laakereissa sijaitsevien lämpötila-antureiden lämpötilalukemat. Tarkista lämpötilat säännöllisesti varmistaaksesi, että nepysyvät rajojen alapuolella. Suosittelemme lämpötilojen jatkuvaa valvontaa.

HUOM: Jos koneessa ei ole vastuslämpötila-anturia (RTD, Pt-100) tai vastaavaa laitetta, laakerialueen pintalämpötilat on mitattava mahdollisuuksien mukaan. Laakerien lämpötila on noin 10 °C korkeampi kuin pintalämpötila.

Jos havaitset koneen käytössä poikkeamia normaaleista toiminnoista, esim. lämpötilannousua, melua tai tärinää, pysäytä kone ja selvitä näiden poikkeamien aiheuttaja. Otatarvittaessa yhteys koneen valmistajaan.

HUOM: Älä kytke suojalaitteita pois päältä koneen ollessa toiminnassa tai etsiessäsi syytä koneen odottamattomalle toiminnalle.

5.7.2 Tarkistukset koneen käydessäEnsimmäisten käyttöpäivien aikana on tärkeää tarkkailla huolellisesti konetta tärinässä,lämpötiloissa tai epätavallisissa äänissä tapahtuvien muutosten takia.

5.7.3 LaakeritABB:n valmistamissa pyörivissä sähkökoneissa on joko vierintä- tai liukulaakerit.




5.7.3.1 Vierintälaakereilla varustetut koneet

Jos kyseessä on vastikään asennettu kone tai kone, joka on ollut poissa käytöstä yli 2kuukauden ajan, laakereihin on puristettava uutta rasvaa heti käynnistyksen jälkeen.Näin varmistetaan, että laakereissa on tuoretta rasvaa ja että voiteluväli pysyyvoimassa.

Rasvan puristaminen on suoritettava koneen ollessa käynnissä. Rasvaa puristetaan,kunnes vanhaa rasvaa tai ylimääräistä uutta rasvaaalkaa tulla laakerikotelon pohjassaolevasta voitelukanavasta. Katso kuva 5-1Esimerkki vaakasuuntaisen koneenlaakerijärjestelmän voitelukanavasta.

Kuva 5-1 Esimerkki vaakasuuntaisen koneen laakerijärjestelmän voitelukanavasta

HUOM: Käynnistysvoiteluun voidaan tarvita useita rasva-annoksia (3-10-kertainen määrä voitelukilvessä mainittuun määrään nähden).

HUOM: Voiteluväli saa olla enintään 12 kuukautta.

Alkuperäisen rasvan tyyppi mainitaan koneen laakerikilvessä. Sallitut rasvatyypitmainitaan luvussa 7.5.3 Vierintälaakerit.

HUOM: Älä sekoita erityyppisiä rasvoja toisiinsa! Laakerissa saa käyttää vain yhdenlaista rasvaa, ei kahden tai useamman rasvan sekoitusta.

Ylimääräinen rasva nostaa alussa laakerien lämpötilaa. Muutaman käyttötunninjälkeen ylimääräinen rasva poistuu voiteluventtiilin kautta ja laakerin lämpötila palautuunormaaliin toimintalämpötilaan.

Kun kone on käynyt useita tunteja, mahdollisuuksien mukaan mittaa tärinä- tai SPM-arvot SPM-nipoista ja kirjaa arvot muistiin tulevaa tarvetta varten.




5.7.3.2 Liukulaakereilla varustetut koneet

Varmista, että mikään pyörivä osa ei hankaa kiinteitä osia vasten. Varmista öljyntarkistusikkunan kautta, että laakerin sisäinen öljytaso on oikea. Oikea öljytaso ontarkistusikkunan keskellä, mutta öljytaso on vielä hyväksyttävissä rajoissa, kun se onnäkyvissä tarkistusikkunassa.

Tarkkaile laakereiden lämpötilaa ja öljytasoa jatkuvasti käytön alussa. Tämä onerityisen tärkeää itsevoiteleville laakereille. Jos laakerin lämpötila äkkiä nousee, koneon pysäytettävä välittömästi, ja lämpötilan nousun syy on selvitettävä, ennen kuin konekäynnistetään uudelleen. Jos mittauslaitteiden avulla ei löydy selkeää syytä, onsuositeltavaa avata laakeri ja varmistaa sen kunto. Jos koneen takuu on vielävoimassa, on aina ensin otettava yhteyttä valmistajaan ennen toimenpiteisiinryhtymistä.

Itsevoitelevien laakereiden osalta öljyrenkaan pyörintä varmistetaan laakerin päälläsijaitsevasta tarkistusikkunasta. Jos öljyrengas ei pyöri, kone on pysäytettävävälittömästi, sillä pysähtynyt öljyrengas aiheuttaa laakerivaurion.

Kiertovoideltujen laakereiden öljynsyöttöpainetta säädetään paineventtiilillä jasuuttimella. Normaali syöttöpaine on 125 kPa ± 25 kPa. Tämä antaa öljylle riittävänvirtauksen kohti laakeria. Korkeamman syöttöpaineen käyttämisestä ei saada mitäänlisähyötyä, mutta se saattaa aiheuttaa laakeriöljyn vuotoa. Öljynvirtauksen nopeus onmääritetty mittapiirustuksessa.

HUOM: Voitelujärjestelmä on rakennettava siten, että laakerin sisäinen paine vastaa ilmakehän (ulkopuolen) painetta. Öljyn tulo- tai poistoputkien kautta laakeriin tunkeutuva ilma aiheuttaa laakeriöljyn vuotoa.

5.7.4 TärinätLisätietoa tärinästä saat kohdasta 7.4.3 Tärinä ja melu.

5.7.5 LämpötilatasotLaakereiden, staattorin käämien ja jäähdytysilman lämpötilat tulee tarkistaa koneenollessa käynnissä.

Käämit ja laakerit saattavat saavuttaa vakaan lämpötilan vasta useiden tuntien (4–8)jälkeen koneen käydessä täydellä nopeudella.

Staattorin käämin lämpötila riippuu koneen kuormituksesta. Jos täyttä kuormaa eisaada aikaan käyttöönotossa tai pian sen jälkeen, nykyinen kuorma ja lämpötila tuleemerkitä muistiin käyttöönottoraporttiin.

Katso suositellut hälytys- ja laukaisutasojen asetukset pääkytkentäkaaviosta.

Seuraava luku koskee jäähdytystyyppiä: Ilma-ilma ja ilma-vesi



5.7.6 LämmönvaihtimetTarkista ennen käynnistämistä, että kaikki liitännät ovat tiukasti paikoillaan ja ettäjärjestelmä ei vuoda. Tarkista jäähdytysjärjestelmä koneen käytyä jonkin aikaa.Varmista, että jäähdytysneste (jos käytetään) ja ilma pääsevät kiertämäänesteettömästi.


5.7.7 LiukurenkaatTarkista, että liukurenkaiden harjat eivät kipinöi.

5.8 PysäyttäminenKoneen pysäyttäminen määräytyy sovelluksen mukaan, mutta pääohjeita ovat:

• Pienennä käytettävän laitteen kuormitusta mahdollisuuksien mukaan.

• Avaa pääkatkaisija.

• Kytke mahdolliset kondensaatiota ehkäisevät lämmittimet päälle, jos tämä ei tapahdu automaattisesti.

Seuraava kohta koskee jäähdytystyyppiä: Ilma-vesi ja vesivaippa

• Vesijäähdytteisissä koneissa jäähdytysveden virtaus kytketään pois päältä, jotta koneen sisälle ei muodostuisi kosteutta.



Chapter 6 Käyttö

6.1 Yleisiä tietojaKonetta on huollettava ja valvottava tarkasti, jotta se toimisi moitteettomasti.

Varmista aina ennen koneen käynnistämistä seuraavat seikat:

• Laakerit on voideltu tai ne on täytetty öljyllä oikeaan tasoon valmistajan teknisten tietojen ja mittapiirustuksen mukaisesti.

• Jäähdytysjärjestelmä on toiminnassa.

• Koneen runko on tarpeen mukaan puhallettu tyhjäksi ja paineistettu.

• Huoltotöitä ei ole käynnissä.

• Henkilökunta sekä koneeseen liittyvät laitteet ovat valmiina koneen käynnistystä varten.

Käynnistysohjeet, katso 5.6.3 Käynnistys.

Jos havaitset koneen käytössä poikkeamia normaaleista toiminnoista, esim. lämpötilannousua, melua tai tärinää, sammuta kone ja selvitä näiden poikkeamien aiheuttaja. Otatarvittaessa yhteys koneen valmistajaan.

HUOM: Koneen pinnat saattavat olla kuumia, kun kone käy kuormitettuna.


HUOM: Koneen ylikuormittaminen saattaa aiheuttaa kestomagneettien heikentymistä ja käämivaurioita.

6.2 Normaalit käyttöolosuhteetABB:n valmistamat koneet on suunniteltu yksilöllisesti toimimaan normaaleissakäyttöolosuhteissa IEC- tai NEMA-standardien, asiakkaan vaatimusten ja ABB:nsisäisten standardien mukaisesti.

Käyttöolosuhteet, kuten suurin sallittu ympäristön lämpötila sekä suurin sallittukäyttökorkeus, on määritetty koneen mukana toimitetun dokumentaation teknisissätiedoissa. Alustaan ei saa kohdistua ulkoista tärinää eikä ympäröivässä ilmassa saaolla pölyä, suolaa tai korrosoivia kaasuja tai ainesosia.

HUOM: Kohdassa Turvallisuusohjeet käyttöohjeen alussa annettuja turvallisuusohjeita on aina noudatettava.

6.3 Käynnistysten määräDirect-on-line-koneiden koneiden peräkkäisten käynnistysten enimmäismäärämääräytyy erityisesti kuormitusominaisuuksien (vääntökäyrä verrattunapyörimisnopeuteen, inertia) sekä konetyypin ja rakenteen mukaan. Liian monta ja/tailiian voimakasta käynnistystä aiheuttavat epätavallisen korkeita lämpötiloja ja

Käyttö - 553BFP 000 060 R0105 REV H


kuormittavat konetta. Tästä on seurauksena koneen ikääntyminen ja epätavallisenlyhyt käyttöikä tai jopa koneen vaurioituminen.

Tietoja sallittujen peräkkäisten tai vuosittaisten käynnistysten määrästä löytyyteknisistä tiedoista tai ottamalla yhteys valmistajaan. Sovelluksenkuormitusominaisuuksia tarvitaan käynnistystaajuuden määrittämiseen. Käynnistystenenimmäismäärän ohjeena voidaan pitää tyypillisessä sovelluksessa noin 1000käynnistystä vuodessa.

On suositeltavaa käyttää laskuria, joka valvoo käynnistysten määrää. Huoltovälit tuleemäärittää käyttötuntien mukaan. Katso kohta 7.3 Huolto-ohjelma.

HUOM: Kohdassa Turvallisuusohjeet käyttöohjeen alussa annettuja turvallisuusohjeita on aina noudatettava.

6.4 ValvontaKäyttöhenkilökunnan tulee tarkistaa kone säännöllisin väliajoin. Tämä tarkoittaa, ettäkonetta ja siihen liitettyjä laitteita tulee kuunnella, tunnustella ja haistaa, jotta havaitaannormaaleista käyttöolosuhteista poikkeavat tilat.

Valvonnan tavoitteena on tutustuttaa henkilökunta huolellisesti laitteisiin. Tämä onerittäin tärkeää, jotta henkilökunta osaa havaita ja korjata epätavallisen toiminnanajoissa.

Tarkistuksen ja ylläpidon välinen ero on vähäinen. Käytön normaaliin valvontaankuuluvat käyttötietojen, kuten kuormituksen, lämpötilojen ja tärinän merkitseminenmuistiin. Näitä tietoja käytetään ylläpidon ja huollon perustana.

• Ensimmäisen käyttöjakson aikana (200 tuntia) konetta on valvottava huolellisesti. Laakereiden ja käämien lämpötilat, kuormitus, virta, jäähdytys, voitelu ja tärinä tarkistetaan säännöllisesti.

• Seuraavan käyttöjakson aikana (200–1000 tuntia) riittää tarkistus kerran pävässä. Valvonnasta on pidettävä kirjaa, joka säilytetään tulevaa tarvetta varten. Tarkistusvälejä voidaan pidentää, jos käyttö on jatkuvaa ja tasaista.

Asianmukaiset tarkistuslistat löytyvät liitteestä KÄYTTÖÖNOTTORAPORTTI.

6.4.1 LaakeritLaakereiden lämpötiloja ja voitelua on tarkkailtava huolellisesti, ks. kohta 5.7.3Laakerit.

6.4.2 TärinätKäytettävän ja käyttävän konejärjestelmän tärinätasoja on tarkkailtava, ks. kohta 7.4.4Laakeripesän tärinät.

6.4.3 LämpötilatLaakereiden, staattorin käämien ja jäähdytysilman lämpötilat on tarkistettava koneenollessa käynnissä, ks. kohta 5.7.5 Lämpötilatasot.

Seuraava luku koskee jäähdytystyyppiä: Ilma-ilma ja ilma-vesi

56 - Käyttö 3BFP 000 060 R0105 REV H


6.4.4 LämmönvaihdinTarkista, että kaikki liitännät ovat tiukasti paikoillaan ja että järjestelmä ei vuoda.Varmista, että jäähdytysneste (jos käytetään) ja ilma pääsevät kiertämäänesteettömästi.


6.4.5 LiukurengasyksikköSeuraa hiiliharjojen kulumista ja vaihda ne, ennen kuin kulumisraja saavutetaan.Varmista, että harjat eivät kipinöi.

Varmista, että liukurenkaan pinta on sileä. Jos näin ei ole, liukurenkaat on tasoitettavasorvaamalla. Ihanteellisissa olosuhteissa liukurenkaisiin muodostuu tasainen kerrosruskeaa patinaa ensimmäisten käyttötuntien aikana.

Tarkista liukurengaskotelon tiiviys. Koteloon ei saa päästä vettä, rasvaa, öljyä tai pölyä.

6.5 SeurantaKäytön seurantaan kuuluu käyttötietojen, kuten kuormituksen, lämpötilojen ja tärinänmerkitseminen muistiin. Näitä tietoja käytetään ylläpidon ja huollon perustana.

6.6 PysäyttäminenKun konetta ei käytetä, kondensaatiota ehkäisevät lämmittimet on kytkettävä päälle.Näin estetään kondensaation muodostuminen koneen sisälle.

Seuraava kappale koskee jäähdytystapaa: Ilma-vesi ja vesivaippa

Vesijäähdytteisissä koneissa jäähdytysveden syöttö on kytkettävä pois päältä, jottakoneen sisälle ei muodostu kondensaatiota.

HUOM: Jännite voi olla kytkettynä lämmitysvastuksen liitäntäkoteloon.

Käyttö - 573BFP 000 060 R0105 REV H


Chapter 7 Huolto

7.1 YlläpitoPyörivä sähkökone on usein tärkeä osa suurempaa koneistoa, ja jos konetta valvotaanja huolletaan huolellisesti, se myös toimii luotettavasti ja kestää normaalin käyttöiänverran.

Huollon tarkoituksena on siis:

• varmistaa, että kone toimii luotettavasti ilman odottamattomia toimenpiteitä tai puuttumista koneen toimintaan.

• Arvioida ja suunnitella huoltotoimet seisonta-ajan minimoimiseksi.

Tarkistuksen ja ylläpidon välinen ero on vähäinen. Normaaliin käytön valvontaan jahuoltoon kuuluvat käyttötietojen, kuten kuormituksen, lämpötilojen, tärinöiden javoitelujärjestelmän toiminnan ja eristysresistanssin mittaustietojen merkitseminenmuistiin.

Käyttöönoton tai huollon jälkeen konetta on tarkkailtava huolellisesti. Laakereiden jakäämien lämpötilat, kuormitus, virta, jäähdytys, voitelu ja tärinä tarkistetaansäännöllisesti.

Tässä luvussa annetaan huolto-ohjelmaan liittyviä suosituksia ja yleistenhuoltotoimenpiteiden työohjeita. Nämä ohjeet ja suositukset on luettava huolellisesti, janiitä on käytettävä toiminnan perustana huolto-ohjelmaa suunniteltaessa. Huomaa,että tässä luvussa esitetyt huoltosuositukset edustavat huoltotöiden vähimmäistasoa.Huolto- ja valvontatoimia lisäämällä koneen luotettavuus paranee ja käyttöikä pitenee.

Valvonnan ja huollon aikana saadut tiedot ovat hyödyllisiä arvioitaessa jasuunniteltaessa lisähuoltoja. Jos jokin tieto poikkeaa tavallisesta, kohdassa 8Vianmääritys olevien vianmääritysohjeiden avulla voit paikallistaa vian syyn.

ABB suosittelee käyttämään asiantuntijoita kunnossapito-ohjelmien laadinnassa sekäkunnossapidon ja mahdollisten vianmääritysten suorittamisessa. ABB Motors andGenerators Servicen organisaatio auttaa mielellään näissä asioissa. ABB After Sales -palvelun yhteystiedot mainitaan luvussa 9.1.3 Motors and Generators Servicenyhteystiedot.

Ennakoivaan kunnossapitoon kuuluu olennaisesti se, että saatavilla on riittävästisopivia varaosia. Tärkeiden varaosien saatavuus varmistetaan parhaiten pitämällä niitävarastossa. Valmiita varaosapaketteja saa ABB After Sales -palvelusta, katso luku 9.1.3 Motors and Generators Servicen yhteystiedot.

7.2 TurvallisuusohjeetEnnen työskentelyä sähkölaitteiden parissa on otettava huomioon yleisetsähköturvallisuusohjeet sekä paikalliset säädökset, jotta ehkäistään henkilövahinkoja.Tämä on tehtävä turvahenkilöstön ohjeiden mukaan.

Sähkölaitteiden huollosta ja asennuksesta vastaavan henkilökunnan on oltavapätevää. Henkilökunnan on oltava koulutettu ja sen on tunnettava tietyt huoltotoimetsekä pyörivien sähkökoneiden testausmenetelmät.

58 - Huolto 3BFP 000 060 R0105 REV H


Seuraavat kolme kappaletta koskevat suojaustyyppiä: Kaikki vaarallisiin tiloihin tarkoitetut koneet

Räjähdysvaarallisiin tiloihin tarkoitetut koneet on erikseen suunniteltu täyttämäänräjähdysvaaraa koskevat viralliset määräykset. Jos niitä käytetään väärin, kytketäänhuonosti tai niihin tehdään pieniäkin muutoksia, niiden luotettavuus voi tullakyseenalaisiksi.

Räjähdysvaarallisessa tilassa tapahtuvaa sähkölaitteiden kytkentää ja käyttöäkoskevia standardeja on noudatettava, etenkin asennusta koskevia kansallisiastandardeja (katso lisätietoja standardeista: IEC 60079-14, IEC 6000-17 ja IEC 6007-19). Vain pätevä, nämä standardit hyvin tunteva henkilökunta saa käsitellä tällaisialaitteita.

Katkaise koneesta virta ja lukitse virtakytkin, ennen kuin työskentelet koneen taikäytettävän laitteen parissa. Varmista, ettei työskentelyn aikana vallitseräjähdysvaarallista ympäristöä.

Yleiset turvallisuusohjeet löytyvät kohdasta Turvallisuusohjeet käyttöohjeen alussa.


Seuraava kohta koskee sovellustyyppiä: Muuttuvanopeuksinen käyttö

HUOM: Taajuusmuuttajalla varustetun koneen liitännät saattavat olla jännitteellisiä, vaikka kone olisikin pysähtynyt.

7.3 Huolto-ohjelmaTässä luvussa esitellään ABB:n koneiden suositeltava huolto-ohjelma. Huolto-ohjelmasisältää yleistä tietoa, ja sitä on pidettävä huollon vähimmäistasona. Huoltotoimia onlisättävä, mikäli paikalliset olosuhteet tai koneen luotettavan toiminnan tärkeys tätäedellyttävät. On myös huomattava, että tätä huolto-ohjelmaa noudatettaessaedellytetään myös koneen kunnon normaalia valvontaa ja tarkkailua.

Huomaa, että vaikka alla mainitut huolto-ohjelmat on räätälöity koneen mukaan,ohjelmassa saattaa olla viittauksia varusteisiin, joita ei ole kaikissa koneissa.

Huolto-ohjelma perustuu neljään huoltotasoon, joita noudatetaan käyttötuntienmukaan. Käytön ja seisokkien pituudet vaihtelevat, joten tasoon 1 kuuluvat pääasiassanopeat silmämääräiset tarkistukset ja tasoon 4 vaativammat mittaukset ja osienvaihtamiset. Lisätietoja huoltotoimiin liittyvistä varaosapaketeista saat kohdasta 9.2

HUOM: Synkroninen kestomagneettikone tuottaa jännitteen, kun akseli pyörii. Estä akselin pyörintä, ennen kuin avaat pääterasian. Älä avaa tai kosketa suojaamattomia liittimiä koneen pyöriessä. Noudata ohjeita kohdassa Turvallisuusohjeet käyttöohjeen alussa.

Huolto - 593BFP 000 060 R0105 REV H


Pyörivien sähkökoneiden varaosat. Suositeltavat huoltovälit löytyvät taulukostaTaulukko 7-2 Tässä luvussa annetut käyttötuntisuositukset ilmoitetaan vastaavinakäyttötunteina (Eq. h), jotka voidaan laskea seuraavasta kaavasta:

Seuraava kappale koskee sovellustyyppiä: Muuttuvanopeuksinen käyttö

Vastaavat käyttötunnit (Eq. h) = todelliset käyttötunnit

Seuraava kappale koskee sovellustyyppiä: Vakionopeuksinen käyttö

Vastaavat käyttötunnit (Eq. h) = todelliset käyttötunnit + käynnistysten määrä x 20

Taso 1 (L1)

Tason 1 eli L1 huolto muodostuu silmämääräisistä tarkistuksista ja kevyistähuoltotöistä. Huollon tarkoituksena on tarkistaa pikaisesti, onko odotettavissaongelmia. Näin voidaan estää vauriot ja odottamattomat huoltokatkokset. Samallasaadaan käsitys niistä huoltotöistä, jotka on tehtävä seuraavassa suuremmassakorjauksessa.

Huolto kestää noin 4–8 tuntia koneen tyypin ja asennustavan sekä tehtävientarkistusten yksityiskohtaisuuden mukaan. Huollossa tarvitaan normaalejahuoltotyökaluja, esim. kiintoavaimia ja ruuvimeisseleitä. Huoltoa valmistellaanavaamalla tarkistusluukut. On suositeltavaa, että ainakin käytönaikainenvaraosapaketti on käytettävissä tähän huoltoon ryhdyttäessä. Paketit on esiteltykohdassa 9.2.5 Eri pakettien yleisimmät suositeltavat varaosat.

Ensimmäinen tason 1 huolto on tehtävä 4 000 käyttötuntia vastaavan määrän jälkeentai kuusi kuukautta käyttöönotosta. Tämän jälkeen L1-huolto tehdään vuosittain tason2 huoltojen välissä, ks. taulukko Taulukko 7-2.

Taso 2 (L2)

Tason 2 eli L2 huolto muodostuu pääasiassa tarkistuksista ja testeistä sekä kevyistähuoltotöistä. Huollon tarkoituksena on havaita koneen käyttöön liittyvät ongelmat jatehdä pieniä korjauksia, jotta koneen toiminta ei keskeytyisi.

Huolto kestää noin 8–16 tuntia koneen tyypin ja asennustavan ja tehtävienhuoltotöiden mukaan. Huollossa tarvitaan yleisiä huoltotyökaluja, yleismittaria,momenttiavainta ja eristysresistanssin testilaitetta. Huoltoa valmistellaan avaamallatarkistusluukut ja tarvittaessa myös laakerit. Tämän tason huoltoon soveltuvat varaosatsisältyvät käytönaikaiseen varaosapakettiin. Paketit on esitelty kohdassa 9.2.5 Eripakettien yleisimmät suositeltavat varaosat.

Ensimmäinen tason 2 huolto on tehtävä 8 000 käyttötuntia vastaavan määrän jälkeentai vuoden kuluttua käyttöönotosta. Tämän jälkeen L2-huolto tehdään vuosittain tai 8000 käyttötuntia vastaavan määrän jälkeen, ks. taulukko Taulukko 7-2.

Taso 3 (L3)

Tason 3 eli L3 huolto muodostuu laajoista tarkistuksista, testeistä ja raskaistahuoltotöistä, jotka ovat tulleet esiin L1- ja L2-tasojen huolloissa. Huollon tarkoituksenaon korjata havaitut ongelmat ja vaihtaa kuluneet osat.

Huolto kestää noin 16–40 tuntia koneen tyypin ja asennustavan ja tehtävien korjaus- javaihtotöiden mukaan. Huollossa tarvitaan samoja työkaluja kuin L2-tason huollossa,sekä lisäksi tähystin ja oskilloskooppi. Huoltoa valmistellaan avaamalla tarkistusluukut

60 - Huolto 3BFP 000 060 R0105 REV H


ja tarvittaessa myös laakerit ja vedenjäähdytin. Tämän tason huoltoon soveltuvatvaraosat sisältyvät suositeltuun varaosapakettiin. Paketit on esitelty kohdassa 9.2.5 Eripakettien yleisimmät suositeltavat varaosat.

Tason 3 huolto on tehtävä 24 000 käyttötuntia vastaavan määrän jälkeen tai 3–5vuoden välein. L3-huolto korvaa huollot L1 tai L2, jotka muutoin olisi tehtävä. L3-huoltoei vaikuta muiden huoltojen huoltoväleihin, ks. taulukko Taulukko 7-2.

Taso 4 (L4)

Tason 4 eli L4 huolto muodostuu laajoista tarkistuksista ja huoltotöistä. Huollontarkoituksena on palauttaa kone luotettavaan käyttötilaan.

Huolto kestää noin 40–80 tuntia pääasiassa koneen kunnon ja tarvittavienkunnostustöiden mukaan. Huollossa tarvitaan samoja työkaluja kuin L3-tasonhuollossa, sekä lisäksi roottorin irrotuslaite. Valmisteluihin kuuluvat tarkastuskansien,laakereiden ja mahdollisen vesijäähdyttimen avaaminen sekä roottorin irrottaminen.

Tämän tason huollossa tarvittavien varaosien määrä tulee tarkistaa ennen huoltoonryhtymistä. Ainakin suositeltu varaosapaketti tarvitaan. Keskeisten varaosien pakettiinkuuluvat varaosat takaavat nopean ja onnistuneen huollon.

Tason 4 huolto on tehtävä 80 000 käyttötuntia vastaavan määrän jälkeen. L4-huoltokorvaa huollot L1, L2 tai L3, jotka muutoin olisi tehtävä. L4-huolto ei vaikuta muidenhuoltojen huoltoväleihin, ks. taulukko Taulukko 7-2.

7.3.1 Suositeltava huolto-ohjelmaHuolto-ohjelmassa käytetyt lyhenteet:

• V = silmämääräinen tarkistus

• C = puhdistus

• D = purkaminen ja kokoaminen

• R = kunnostus tai vaihto

• T = testaus ja mittaus

Kaikkia vaihtoehtoja ei käytetä kaikissa koneissa.



Table 7-2. Huoltovälit

7.3.1.1 Yleinen rakenne

7.3.1.2 Korkeajänniteliitäntä

HUOLTOVÄLIT

Käyttötunteja vastaavan tuntimäärän tai aikajakson jälkeen sen mukaan, kumpi täytyy ensin.

L1 L2 L3 L4

Huolto

kohde

4,000 kt

12,000 kt

20,000 kt

28,000 kt

8,000 kt

16,000 kt

24,000 kt 80,000 kt

½ vuotta Vuosi 3–5 vuotta Kunnostus Tarkistus/testi

Huoltokohde L1 L2 L3 L4 Tarkistus/testi

Koneen toiminta V / T V / T V / T V / T Käynnistys, pysäytys, tärinän mittaus, kuormittamaton piste

Asennus ja alusta V V / T V / T V / T / D Murtumat, ruoste, kohdistus

Ulkopuoli V V V V Ruoste, vuoto, kunto

Kiinnikkeet V V / T V / T V / T Kaikkien kiinnikkeiden kireys

Ankkuripultit V V V / T V / T Kiinnikkeet, kunto


Korkeajännitekaapeli V V / T V / T V / T / D Kuluminen, kiinnitys

Korkeajänniteliitännät V V / T V / T V / T / D Hapettuminen, kiinnitys

Pääterasian lisälaitteet, esim. suojakondensaattorit, syöksypysäyttimet ja virtamuuntajat

V V V V Yleiskunto

Kaapeleiden läpiviennit V V V V Koneeseen menevien kaapeleiden ja koneen sisäisten kaapeleiden kunto

62 - Huolto 3BFP 000 060 R0105 REV H


7.3.1.3 Staattori ja roottori

HUOM: Ei ole suositeltavaa purkaa ja tarkistaa täysin suljettuja koneita useammin kuin 3–5 vuoden välein (L3).

7.3.1.4 Apulaitteet


Staattorin sydän V V V V / C Kiinnitys, murtumat, hitsausliitokset

Staattorin käämin eristys V V / T V / T / C V / T / C Kuluminen, puhtaus, eristysresistanssi, kääntöeritystesti, (korkeajännitetesti)

Staattorin käämin ulokkeet V V V V Eristysvauriot

Staattorin käämin tuet V V V V Eristysvauriot

Staattorin urakiilat V V V V Liikkuvuus, kireys

Staattorin napakiskot V V V V Kiinnitys, eristys

Laitteisto V V V V Kaapeleiden ja nippusiteiden kunto

Roottorin käämin eristys V V / T V / T / C V / T / C Kuluneisuus, puhtaus, eristysresistanssi

Roottorin tasauspainot V V V V Liikkuvuus

Akselin keskiö V V V V Murtumat, korroosio

Roottorin liitännät V V V / T V / T Kiinnitys, yleiskunto

Maadoitusharjat V V V V Toiminta ja yleiskunto


Pt-100-anturit (staattori, jäähdytysilma, laakeri)

V V / T V / T V / T Resistanssi

Kosteutta poistavat lämmittimet

V V / T V / T V / T Toiminta, eristysresistanssi

Enkooderit V V / T V / T Toiminta, yleiskunto, kohdistus

Apupääterasiat V V / T V / T V / T Yleiskunto, navat, johtojen kunto



Seuraava taulukko koskee roottorityyppiä: Liukurenkaat

7.3.1.5 Liukurengasyksikkö

7.3.1.6 Voitelujärjestelmä ja laakerit

Seuraava taulukko koskee laakerityyppiä: Vierintälaakeri


Kokoaminen V V / C V / C V / C Asennus, eristys

Harjan pidikkeet V V / T V / T V / T Kohdistus

Harjat V V / T V / T V / T Kaarevuus, välys

Liukurengaskaapelointi V V V V Kuluminen, kaarevuus

Liukurenkaat V / T V / T V / T V / T Kuluneisuus, pyöreys, patina

Harjan hammaspyörä V V / T V / T V / T Eristysresistanssi

Pt-100-anturit V V / T V / T V / T Resistanssi

Kosteutta poistavat lämmittimet

V V / T V / T V / T Toiminta, eristysresistanssi

Enkooderit V V V / T V / T Toiminta, yleiskunto, kohdistus

Apupääterasiat V V / T V / T V / T Yleiskunto, navat, johtojen kunto


Laakeri käytön aikana T T T / R T / R Yleiskunto, outo ääni, tärinä

Jäterasva V V / C V / C V / C Kunto, puhallus, tyhjä jäterasva-astia

Uudelleenrasvaus V V / R V / R V / R Voitelukilven mukaan

Sinetit V V / D V / D V / D Vuoto

Laakerin käyttöikä L10h - - V / R V / R Mainittu päämittapiirustuksessa, jos < 50 000 h

Laakerin eristys V / C V / C V / C / T V / C / T Voitelukilven puhtaus, eristysresistanssi

64 - Huolto 3BFP 000 060 R0105 REV H


Seuraava taulukko koskee laakerityyppiä: Liukulaakeri

7.3.1.7 Jäähdytysjärjestelmä

Seuraava taulukko koskee jäähdytystyyppiä: Avoin järjestelmä

Seuraava taulukko koskee jäähdytystyyppiä: Ilma-ilma


Laakerin kokoonpano V V / T V / T V / T Kiinnitys, yleiskunto

Laakeriliuskat V V V / T / D V / T / D Yleiskunto, kuluneisuus

Tiivisteet V V V / T / D V / T / D Vuoto

Laakerin eristys V V / T V / T / D V / T / D Kunto, eristysresistanssi

Voiteluputkisto V V V / T / D V / T / D Vuodot, toiminta

Voiteluöljyt V / R V / R V / R V / R Määrä, laatu, virtaus

Öljyrengas V V V V Käyttö

Öljyn virtaussäädin V V / T V / T V / T / D Käyttö

Öljysäiliö V V / C V / C V / C Puhtaus, vuodot

Nostojärjestelmä V V / T V / T V / T Käyttö

Öljynjäähdyttimet/-lämmittimet

T T T T Öljyn lämpötila


Tuuletin/tuulettimet V V V V Toiminta, kunto

Suodattimet V / C V / C V / C / R V / C / R Puhtaus, toiminta

Ilmakanavat V V / C V / C V / C Puhtaus, toiminta

Äänenvaimennusmateriaali V V V V Kunto


Tuuletin/tuulettimet V V V V Toiminta, kunto

Putket V V / C V / C V / C Puhtaus, toiminta

Kanavat V V / C V / C V / C Puhtaus, toiminta

Levyrivat V V / C V / C V / C Yleiskunto

Tärinänvaimentimet V V V V Kunto ja profiili

Äänenvaimennusmateriaali V V V V Kunto



Seuraava taulukko koskee jäähdytystyyppiä: Ilma-vesi

7.4 Yleisten rakenteiden huoltaminenKoneen yleisen rakenteen pitkän käyttöiän varmistamiseksi koneen ulkopinnat onpidettävä puhtaina, ja ne on tarkistettava säännöllisesti ruosteen, vuotojen ja muidenvikojen varalta. Koneen ulkopinnalla oleva lika altistaa rungon korroosiolle ja saattaavaikuttaa koneen jäähdytykseen.

7.4.1 Kiinnikkeiden kireysKiinnikkeiden kireys on tarkistettava säännöllisesti. Erityisesti on tarkistettava valureiät,ankkuripultit ja ne roottorin osat, joiden on pysyttävä jatkuvasti oikein kiristettyinä.Näiden osien löystyminen saattaa aiheuttaa äkillisen ja vakavan vaurion koko koneelle.

Kiristysmomenttien yleiset arvo on esitetty taulukossa Taulukko 7-2.

Table 7-2. Yleiset kiristysmomentit


Lämmönvaihdin V V V V Vuodot, toiminta, painetesti

Tuuletin V V V V Toiminta, kunto

Putket V V / C V / C V / C Puhtaus, korroosio

Kanavat V V / C V / C V / C Puhtaus, toiminta

Päätykotelot V V / C V / C V / C Vuodot, toiminta

Tiivisteet V V / C V / C V / C Vuodot, toiminta

Levyrivat V V / C V / C V / C Yleiskunto

Tärinänvaimentimet V V V V Kunto ja profiili

Suoja-anodit V / C V / C Kunto, toimivuus

Veden virtaussäädin V / T V / T V / T V / T Käyttö

Kiristysmomentit, Nm (pound-feet)Pulttien lujuusluokka 8.8

Koko Öljytty [Nm] Öljytty [poundfeet]

Kuiva [Nm] Kuiva [poundfeet]

M 4 2.7 2.0 3.0 2.2

M 5 5.0 3.7 5.5 4.1

M 6 9 6.6 9.5 7.0

M 8 22 12 24 18

M 10 44 32 46 34

M 12 75 55 80 59

66 - Huolto 3BFP 000 060 R0105 REV H


HUOM: Taulukon Taulukko 7-2 arvot ovat yleisiä, eivätkä koske eri osia, kuten diodeja, tukieristimiä, laakereita, kaapelikenkiä tai napakiinnikkeitä, virtakiskoliittimiä, syöksypysäyttimiä, kondensaattoreita, virtamuuntajia, tasasuuntaajia ja tyristorisiltoja tai jos muualla tässä käyttöohjeessa annetaan toinen arvo.

7.4.3 Tärinä ja meluVoimakas tai lisääntyvä tärinä ilmoittaa muutoksista koneen kunnossa. Normaalittärinätasot vaihtelevat huomattavasti koneen sovelluksen, tyypin ja alustan mukaan.Muutamia tyypillisiä syitä, jotka saattavat aiheuttaa voimakasta melua tai tärinää:

• Kohdistus, ks. 3 Asennus ja kohdistus

• Ilmaväli, ks. 3 Asennus ja kohdistus

• Laakerin kuluminen tai vaurioituminen

• Koneeseen liitetyn koneiston aiheuttama tärinä, ks. 3 Asennus ja kohdistus

• Löystyneet kiinnitykset tai ankkuripultit, ks. 3 Asennus ja kohdistus

• Roottorin epätasapaino

• Kytkentä.

7.4.4 Laakeripesän tärinätSeuraavat ohjeet ovat osa ISO-standardeja: ISO 10816-3:1998 Mekaaninen tärinä -Koneen tärinän arviointi ei-pyörivien osien mittauksella: Osa 3: Teollisuuden koneet,joiden nimellisteho on yli 15 kW ja nimellispyörimisnopeus on 120 r/min-15 000 r/minmitattaessa paikan päällä.

7.4.4.1 Mittaus ja käyttöolosuhteet

Mittauslaitteet

Mittauslaitteilla tulee voida mitata laaja-kaistaista tehollisarvotärinää tasaisellavasteella taajuusalueella 10 Hz - 1000 Hz ISO 2954 -standardin mukaisesti. Tärinän

M 14 120 88 130 96

M 16 180 130 200 150

M 20 360 270 390 290

M 24 610 450 660 490

M 27 900 660 980 720

M 30 1200 890 1300 960

M 36 2100 1500 2300 1700

M 39 2800 2100 3000 2200

M 42 3400 2500 3600 2700

M 48 5200 3800 5600 4100



kriteereistä riippuen mittaus saattaa edellyttää siirtymän tai nopeuden mittausta tainäiden yhdistelmää (ks. ISO 10816-1). Koneissa, joiden pyörimisnopeus on lähes 600r/min tai alle, tasaisen taajuusvasteen alaraja saa olla enintään 2 Hz.

Mittauskohdat

Mittaukset tehdään yleensä koneen paljaista osista, joihin yleensä pääsee käsiksi. Onvarmistettava, että mittaus kuvaa järkevässä suhteessa laakeripesän tärinää eikäsisällä paikallisia resonansseja eikä vahvistuksia. Tärinän mittauskohdat ja -suunnat onvalittava siten, että niistä saadaan asianmukainen herkkyys koneen dynaamisistavoimista. Tämä edellyttää yleensä kahta suorakulmaista radiaali mittaus kohtaakummassakin laakerikannessa tai -pesässä kuvan 7-1 Mittauskohdat mukaisesti.Anturit voidaan sijoittaa mihin tahansa kulmaan laakeripesälle. Vaakasuoraanasennetuissa koneissa käytetään yleensä pysty- ja vaakasuoria suuntia. Pystysuoraantai kaltevasti asennetuissa koneissa yhtenä mittauskohtana on oltava maksimaalisentärinälukeman antavan sijainti. Joskus on suositeltavaa mitata myösaksiaalisuunnassa. Erityiset sijainnit ja suunnat merkitään muistiin mittaustulostenkanssa.

Figure 7-1 Mittauskohdat

7.4.4.2 Luokittelu tukien joustavuuden mukaan

Tukien joustavuutta määritetään kahdessa eri olosuhteissa määritetyissä suunnassa.

• jäykät tuet

• joustavat tuet

Tuet on määritetty koneen ja perustuksen joustavuuden välisen suhteen perusteella.Jos koneen ja tukien yhteisjärjestelmän alhaisin luonnollinen taajuus onmittaussuunnassa vähintään 25 % suurempi kuin päämagnetointitaajuus (tämä onuseimmissa tapauksissa kiertotaajuus), on tukijärjestelmä oletettavasti jäykkäkyseisessä suunnassa. Kaikki muut tukijärjestelmät ovat joustavia.

68 - Huolto 3BFP 000 060 R0105 REV H


Jos koneen tukijärjestelmää ei voi määrittää piirustuksien ja laskelmien perusteella, sevoidaan määrittää testaamalla. Suurilla ja keskikokoisilla sähkökoneilla, joilla on hidasnopeus, on yleensä jäykkä tukijärjestelmä.

7.4.4.3 Arviointi

ISO 10816-1 -standardissa on yleiskuvaus kahdesta arviointikriteeristä, joillaarvioidaan tärinän vakavuutta eri koneluokissa. Ensimmäisessä kriteerissähuomioidaan havaitun laaja-kaistatärinän suuruus ja toisessa kriteerissä huomioidaansuuruuden muutokset riippumatta siitä, onko muutos ylös- vai alaspäin.

Arviointivyöhykkeet

Seuraavat arviointivyöhykkeet on määritetty koneen tärinän määrällistä arviointiavarten sekä antamaan suuntaviivoja mahdollisia toimenpiteitä varten.

Vyöhyke A: Hiljattain käyttöönotettujen koneiden tärinä kuuluu yleensä tähänvyöhykkeeseen.

Vyöhyke B: Tähän ryhmään kuuluvien koneiden tärinä on yleensä hyväksyttyrajoittamattomaan pitkäaikaiseen käyttöön.

Vyöhyke C: Tähän ryhmään kuuluvien koneiden tärinä ei yleensä ole hyväksyttyäpitkäaikaisessa jatkuvassa käytössä. Yleensä konetta voidaan käyttää rajallisesti tässätilassa, kunnes tulee sopiva tilaisuus korjata tilanne.

Vyöhyke D: Tälle vyöhykkeelle sijoittuvat tärinäarvot ovat riittävän vakaviaaiheuttamaan koneelle vahinkoa.

Table 7-5. Tärinän vakavuutta ilmaisevien vyöhykkeiden luokittelu suurissa koneissa, joiden nimellisteho on yli 300 kW ja enintään 50 MW; sähkökoneissa, joiden akselikorkeus on H/315 mm tai suurempi

Käyttörajoitukset

Pitkäaikaisessa käytössä on tapana luoda käyttöä varten tärinärajat. Rajat ilmoitetaanHÄLYTYKSINÄ ja LAUKAISUINA.

Taulukko 7-6 sisältää koneiden lähtökohtaiset HÄLYTYKSEN ja LAUKAISUN arvot,jotka perustuvat samanlaisista koneista saatuihin kokemuksiin. Vakaa perusarvo käyilmi paikan päällä jonkin ajan kuluttua, ja HÄLYTYKSEN arvoa tulee muokata senmukaisesti (katso ISO 100816-3).

Tukiluokat VyöhykerajaNopeuden tehollisarvo [mm/s]

Jäykkä A/BB/CC/D

2.34.57.1

Joustava A/BB/CC/D

3.57.111.0



Table 7-6. Tärinänopeuden alkuarvot laakerikotelon tärinän HÄLYTYKSELLE ja LAUKAISULLE, tehollisarvo mm/s.

HUOM: Nämä arvot ovat vakioarvoja, joita voidaan muokata, kun koneen tyypistä ja sovelluksesta on saatavilla lisätietoja.

7.4.7 Akselin tärinäLisäohjeita suhteellisista akselin tärinöistä on standardissa ISO 7919-1:1996Mechanical vibration of non-reciprocating machines - Measurements on rotating shaftsand evaluation criteria: Part 1: General guidelines and Part 3: Coupled industrialmachine (Mekaaninen tärinä muissa kuin mäntämoottorikoneissa - Pyörivien akselienmittaus ja arviointikriteerit: Osa 1: Yleiset ohjeet ja Osa 3: Kytketty teollinen kone).Alkuarvo akselin tärinän HÄLYTYKSELLE ja LAUKAISULLE vaihtelevat koneen tyypinmukaan, ja ne tulee kysyä tehtaalta.

7.5 Laakereiden ja voitelujärjestelmän huoltaminenTässä luvussa kuvataan laakereiden ja voitelujärjestelmän tärkeimmät huoltotyöt.

Seuraavat luvut koskevat laakerityyppiä: Liukulaakeri

7.5.1 LiukulaakeritNormaaleissa käyttöolosuhteissa liukulaakerit vaativat vain vähäistä huoltoa. Koneenluotettavan toiminnan takaamiseksi öljytaso ja öljyvuodon määrä on tarkistettavasäännöllisesti.

7.5.1.1 Öljytaso

Itsevoitelevan liukulaakerin öljytaso on tarkistettava säännöllisesti. Oikea öljytaso ontarkistusikkunan keskellä, mutta öljytaso on vielä hyväksyttävissä rajoissa, kun se onnäkyvissä tarkistusikkunassa.

Lisää tarvittaessa sopivaa voiteluainetta, ks. 7.5.2.4 Öljylaadut.

Kiertovoideltujen liukulaakereiden oikea öljytaso on sama kuin itsevoitelevienlaakereiden. Kiertovoidelluissa laakereissa öljyn tarkistusikkunan tilalle voidaanasentaa öljynpoistolaippa.

7.5.1.2 Laakerin lämpötila

Laakerin lämpötila mitataan lämpötilan Pt-100-vastusanturilla. Koska lämpötilan nousuhälytysrajan yli saattaa johtua joko laakereiden öljymäärän laskusta tai heikentyneestä

TukiluokatAlkuarvo HÄLYTYS

LAUKAISU

[mm/s] [mm/s]

Jäykkä 3.4 7.1

Joustava 5.3 11.0

70 - Huolto 3BFP 000 060 R0105 REV H


jäähdytyskapasiteetista, kyseessä on yleensä koneen tai voitelujärjestelmän ongelma,joten konetta on tarkkailtava huolellisesti.

Laakerin epätavallisen lämpötilan syyt vaihtelevat, mutta joitakin syitä löytyy kohdista 7.5.2 Liukulaakereiden voitelu ja 8.1.2 Voitelujärjestelmä ja laakerit. Jos lämpötilannousua seuraa tärinän lisääntyminen, ongelma saattaa liittyä myös koneenkohdistukseen, ks. kohta 3 Asennus ja kohdistus tai laakeriliuskojen vaurioihin, jolloinlaakerit on purettava ja tarkistettava.

7.5.2 Liukulaakereiden voiteluKoneissa on liukulaakerit, joilla on erittäin pitkä käyttöikä edellyttäen, että voitelu toimiijatkuvasti, öljytyyppi ja -laatu vastaavat ABB:n suosituksia ja että öljynvaihtovälejänoudatetaan.

7.5.2.1 Voiteluöljyn lämpötila

Voiteluöljyn oikea lämpötila on tärkeä, jotta laakerin käyttölämpötila pysyy oikeana jatakaa riittävän voiteluvaikutuksen ja voiteluöljyn oikean viskositeetin.Öljynsyöttöjärjestelmällä varustetuissa koneissa öljynjäähdyttimen tai -lämmittimenheikko toiminta sekä väärä öljynvirtaus saattavat aiheuttaa ongelmia öljynlämpötilassa. Jos koneessa ilmenee lämpötilaongelmia, kaikkien laakereiden öljynoikea laatu ja määrä on tarkistettava. Lisätietoja löytyy kohdista 7.5.2.3 Voiteluöljynsuositeltavat arvot ja 7.5.2.4 Öljylaadut.

HUOM: Ympäristön lämpötilan on oltava käynnistyksen yhteydessä (ilman öljynlämmitintä) vähintään 0 °C (32 °F).

7.5.2.2 Voiteluaineen kunto

Ensimmäisen käyttövuoden aikana on suositeltavaa ottaa näytteitä voiteluöljystä noin 1000, 2 000 ja 4 000 käyttötunnin jälkeen. Näyte on lähetettävä öljyntoimittajalleanalysoitavaksi. Näiden tulosten perusteella voidaan määrittää sopiva öljynvaihtoväli.

Ensimmäisen öljynvaihdon jälkeen öljy voidaan analysoida vaihtovälin keskivaiheilla jalopussa.

7.5.2.3 Voiteluöljyn suositeltavat arvot

Voiteluöljy on tarkistettava seuraavien ohjeiden mukaan:

• Tarkista silmämääräisesti öljyn väri, sameus ja saostumat testauspullossa. Öljyn tulee olla kirkasta tai vain lievästi sameaa. Sameus ei saa aiheutua vedestä.

• Vesipitoisuus saa olla enintään 0,2 %.

• Alkuperäinen viskositeetti on ylläpidettävä toleranssilla ±15 %.

• Öljyssä ei saa olla roskia, ja sen puhtauden on vastattava standardin ISO 4406 luokkaa 18/15 tai standardin NAS 1638 luokkaa 9

• Metallisten epäpuhtauksen määrän on oltava alle 100 PPM. Suureen kasvava suuntaus tarkoittaa, että laakeri kuluu.



• Happoluku (TAN) saa olla enintään 1 mg KOH öljygrammaa kohti. Huomaa, että TAN-arvo ei ole sama kuin TBN-arvo (emäsluku).

• Haista öljyä. Voimakas hapon tai palaneen haju ei ole sallittu.

Öljy on tarkistettava muutama päivä ensimmäisen koekäytön jälkeen juuri ennenensimmäistä öljynvaihtoa ja tämän jälkeen aina tarvittaessa. Jos öljy vaihdetaan hetikäyttöönoton jälkeen, se voidaan käyttää uudelleen kulumishiukkasten poistamisenjälkeen joko suodattamalla tai linkoamalla.

Epäselvissä tapauksissa öljynäyte voidaan lähettää laboratorioon viskositeetin,happoluvun, vaahdonmuodostumisen, jne. määrittämiseksi.

7.5.2.4 Öljylaadut

Laakerit on suunniteltu siten, että niissä käytetään yhtä alla olevan listan öljylaatua.

Alla luetellut öljyt sisältävät seuraavia lisäaineita:

• Hapettumisen- ja ruosteenestoaine

• Vaahdonestoaine

• Kulumisenestoaine

HUOM: Varmista oikea öljylaatu voitelukilvestä ja mittapiirustuksesta.

72 - Huolto 3BFP 000 060 R0105 REV H


7.5.2.5 Mineraaliöljyjen vaihtovälit

Itsevoitelevissa laakereissa puhdistus- ja öljynvaihtovälit noin 8000 käyttötunninjälkeen ja noin 20 000 käyttötunnin jälkeen laakereissa, joissa käytetään kiertovoitelua.

Lyhyemmät vaihtovälit saattavat olla tarpeen, jos konetta käynnistetään usein, öljynlämpötila on korkea tai ulkoiset seikat aiheuttavat öljyn voimakasta likaantumista.

Varmista oikea öljylaatu voitelukilvestä ja mittapiirustuksesta, ks. kohta 2.1.2Voitelukilpi.

ISO VG 22Viskositeetti 22 cSt kun 40 °C




ISO VG 100Viskositeetti

100 cSt kun 40 °C

Ympäristöystävällisetöljyt:Aral Vitam EHF 22 - Vitam EHF 46 - -

Mobil -EAL

Hydraulic Oil 32

EALHydraulic Oil

46- -

Shell - NaturelleHF-E 32

NaturelleHF-E 46

NaturelleHF-E 68 -

Mineraaliöljyt:

Aral Vitam GF 22 Vitam GF 32 Vitam GF 46 Vitam GF 68 Degol CL 100 T

BP Energol CS 22 Energol CS 32 Energol CS 46 Energol CS 68 Energol CS 100

Castrol Hyspin AWS 22

Hyspin AWS 32

Hyspin AWS 46

Hyspin AWS 68

Hyspin AWS 100

Chevron Texaco Rando HDZ 22

Texaco Rando HDZ 32

Texaco Rando HDZ 46

Texaco Rando HDZ 68

Texaco Rando HDZ 100

Esso Nuto H 22 Terrestic T 32 Terrestic T 46 Terrestic T 68 -

Klüber LAMORA HLP 32

LAMORA HLP 46

LAMORA HLP 68

CRUCOLAN100

Mobil Velocite Oil No. 10 DTE Oil Light DTE Oil

MediumDTE Oil Heavy

Medium DTE Oil Heavy

Shell Tellus S 22 Tellus S 32 Tellus S 46 Tellus S 68 Tellus S 100Total Azolla ZS 22 Azolla ZS 32 Azolla ZS 46 Azolla ZS 68 Azolla ZS 100




7.5.3 Vierintälaakerit

7.5.3.1 Laakerin rakenne

Normaaleissa käyttöolosuhteissa vierintälaakerit vaativat vain vähäistä huoltoa.Luotettavan toiminnan varmistamiseksi laakerit on rasvattava uudelleen hyvälaatuisellavierintälaakerirasvalla.

7.5.3.2 Voitelukilpi

Voitelukilvet on kaikissa koneissa kiinnitetty koneen runkoon. Voitelukilvet ilmoittavatlaakerin tiedot, kuten:

• Laakerityyppi

• Käytetty voiteluaine

• Uudelleenrasvausväli ja

• Uudelleenrasvauksen määrä.

Lisätietoja voitelukilvestä löytyy kohdasta 2.1.2 Voitelukilpi.

HUOM: On tärkeää, että voitelukilven tiedot otetaan huomioon konetta käytettäessä ja huollettaessa.

7.5.3.3 Uudelleenrasvausvälit

Sähkökoneiden vierintälaakerit on rasvattava uudelleen säännöllisesti.Uudelleenrasvausvälit selviävät voitelukilvestä.

HUOM: Uudelleenrasvausväleistä huolimatta laakerit on rasvattava vähintään kerran vuodessa.

Uudelleenrasvausvälit lasketaan käyttölämpötilassa 70 °C. Jos käyttölämpötila on tätäalhaisempi tai korkeampi, uudelleenrasvausvälejä on muutettava vastaavasti. Korkeakäyttölämpötila lyhentää uudelleenrasvausväliä.

HUOM: Ympäröivän lämpötilan nousu nostaa vastaavasti myös laakereiden lämpötilaa. Uudelleenrasvausväli tulee puolittaa jokaista laakerin lämpötilan 15 °C:n nousua kohti ja vastaavasti pidentää kaksinkertaiseksi aina laakerin lämpötilan laskiessa 15 °C.

Taajuusmuuttajien voiteluvälit

Nopeamman pyörimisen käyttö, esim. taajuusmuuttajakäyttö, tai pienempi nopeusraskaammalla kuormituksella edellyttää lyhyempää voiteluväliä taierikoisvoiteluainetta. Käänny tällöin ABB Motors and Generators Service -palvelunpuoleen.

HUOM: Koneen rakenteellista maksiminopeutta ei saa ylittää. Laakereiden soveltuvuus suurinopeuksiseen toimintaan on tarkistettava.

74 - Huolto 3BFP 000 060 R0105 REV H


7.5.3.4 Uudelleenrasvaus

Sähkökoneiden rullalaakerit on rasvattava uudelleen säännöllisesti, ks. kohta 7.5.3.3Uudelleenrasvausvälit. Uudelleenrasvaus voidaan tehdä joko manuaalisesti taiautomaattisesti. Kummassakin tapauksessa on varmistettava, että laakeriin syötetäänoikea määrä oikeaa rasvaa sopivin välein.

HUOM: Rasva saattaa ärsyttää ihoa ja aiheuttaa silmätulehduksen. Noudata kaikkia rasvan valmistajan antamia turvallisuusohjeita.

Laakereiden manuaalinen uudelleenrasvaus

Manuaaliseen uudelleenrasvaukseen soveltuvissa koneissa on rasvanipat. Rasvanipatsekä ympäröivät alueet on puhdistettava huolellisesti ennen uudelleenrasvausta, jottalaakereihin ei pääse roskia.

Manuaalinen uudelleenrasvaus koneen ollessa toiminnassa

Manuaalinen uudelleenrasvaus koneen ollessa toiminnassa:

• Varmista, että käytät oikeaa rasvaa.

• Puhdista rasvanipat ja niiden ympäristö.

• Varmista, että voitelukanava on auki. Jos siinä on kahva, avaa se.

• Purista laakeriin oikea määrä oikeanlaista rasvaa.

• Anna koneen käydä 1–2 tuntia, jotta kaikki liika rasva tulee pois laakerista. Laakerin lämpötila saattaa tällöin väliaikaisesti nousta.

• Jos siinä on kahva, sulje se.

HUOM: Varo kaikkia pyöriviä osia uudelleenrasvauksen aikana.

Manuaalinen uudelleenrasvaus koneen ollessa pysähdyksissä

On suositeltavaa tehdä koneen manuaalinen uudelleenrasvaus koneen ollessatoiminnassa. Jos tämä ei ole mahdollista tai on liian vaarallista, uudelleenrasvaus ontehtävä koneen ollessa pysähdyksissä. Toimi tällöin seuraavasti:

• Varmista, että käytät oikeaa rasvaa.

• Pysäytä kone.

• Puhdista rasvanipat ja niiden ympäristö.

• Varmista, että voitelukanava on auki. Jos siinä on kahva, avaa se.

• Purista laakeriin vain puolet määritetyn rasvatyypin määrästä.

• Käytä konetta muutaman minuutin ajan täydellä nopeudella.

• Pysäytä kone.

• Kun kone on pysähtynyt, paina oikea määrä oikeanlaista rasvaa laakeriin.

• Anna koneen käydä 1–2 tuntia, jotta kaikki liika rasva tulee pois laakerista. Laakerin lämpötila saattaa tällöin väliaikaisesti nousta.

• Jos siinä on kahva, sulje se.



Automaattinen uudelleenrasvaus

Markkinoilla on lukuisia automaattisia uudelleenvoitelujärjestelmiä. ABB suositteleekuitenkin vain sähkömekaanisten uudelleenvoitelujärjestelmien käyttämistä. Laakeriinsyötettävän rasvan laatu on tarkistettava vähintään kerran vuodessa: rasvan onnäytettävä ja tunnuttava uudelta rasvalta. Raakaöljyn erottuminen saippuasta ei olesuotavaa.

HUOM: Jos käytetään automaattista uudelleenvoitelujärjestelmää, käytä kaksinverroin enemmän rasvaa arvokilven tietoihin verrattuna.

7.5.3.5 Laakerirasva

Laakerirasvan on oltava laadukasta, ja sen on sisällettävä oikeaa perussaippuaa.Tämä takaa laakereille pitkän ja ongelmattoman käyttöiän.

Voiteluun käytettävän rasvan on

• oltava erityistä vierintälaakerirasvaa

• oltava laadukasta rasvaa, joka sisältää litium-kompleksisaippuaa sekä mineraali- tai PAO-öljyä

• saavutettava perusöljyn viskositeetti 100 - 160 cSt 40 °C:ssa (105 °F)

• saavutettava kovuusluokka NLGI 1,5-3. Pystysuoraan tai kuumiin oloihin asennettuihin koneisiin suositellaan NLGI-astetta. 2 tai 3.

• omattava jatkuva lämpötila-alue -30 °C (-20 °F)...+120 °C (250 °F).

Oikeanlaatuisia voiteluaineita on saatavissa kaikilta tärkeimmiltävoiteluainevalmistajilta. Jos rasvan merkki vaihtuu ja jos rasvan yhteensopivuus onepävarmaa, käänny kyseisen ABB-tehtaan puoleen, katso luku 9.1.3 Motors andGenerators Servicen yhteystiedot.

HUOM: Älä sekoita erityyppisiä rasvoja toisiinsa! Laakerissa saa käyttää vain yhdenlaista rasvaa, ei kahden tai useamman rasvan sekoitusta.

HUOM: Rasvaan on syytä lisätä lisäainetta. Voiteluaineen valmistajalta on kuitenkin saatava kirjallinen takuu siitä, että lisäaineet eivät toimintalämpötila-alueella vahingoita laakerin tai voiteluaineen ominaisuuksia. Tämä koskee etenkin EP-lisäaineita.

HUOM: EP-lisäainetta sisältävien voiteluaineiden käyttö ei ole suositeltavaa.

76 - Huolto 3BFP 000 060 R0105 REV H


Suositeltavat vierintälaakerirasvat

ABB suosittelee seuraavia raskaan käytön kestäviä rasvoja:

Mineraaliöljypohjainen:

• Esso Unirex N2 tai N3 (litiumkompleksipohja)

Synteettinen öljy:

• Fag Arcanol Temp 110 (litiumkompleksipohjainen)

• Klüber Klüberplex BEM 41-132 (erikoislitiumpohjainen)

• Lubcon Turmogrease Li 802 EP (litiumpohjainen)

• Mobil Mobilith SHC 100 (litiumkompleksipohjainen)

• Shell Gadus S5 V100 2 (litiumkompleksipohjainen)

• Total Multiplex S 2 A (litiumkompleksipohjainen)

Muiden kuin edellä mainittujen, vaaditut ominaisuudet täyttävien rasvojenuudelleenrasvausvälit tulee puolittaa.

Vierintälaakerirasvat äärilämpötiloihin

Jos laakerin toimintalämpötila on yli 100 °C (210 °F), sopivia rasvoja voi tiedustellakyseiseltä ABB:n tehtaalta.

7.5.3.6 Laakerin huolto

Laakereiden käyttöikä on todennäköisesti lyhyempi kuin sähkökoneen käyttöikä. Näinollen laakerit on vaihdettava säännöllisesti.

Vierintälaakereiden huolto edellyttää erityistä ylläpitoa, työkaluja ja järjestelyä, joidenavulla voidaan taata juuri asennettujen laakereiden pitkä käyttöikä.

Varmista laakereiden huollon aikana seuraavat seikat:

• Laakeriin ei ole päässyt huollon aikana likaa tai vieraita esineitä.

• Laakerit on pesty, kuivattu ja esirasvattu sopivalla ja hyvälaatuisella vierintälaakerirasvalla ennen asentamista.

• Laakereiden purkaminen ja kasaaminen ei saa vaurioittaa niitä. Laakerit on irrotettava paikoiltaan käyttämällä ulosvetimiä ja asennettava takaisin lämmittämällä tai käyttämällä tarkoitukseen sopivia työkaluja.

Jos laakerit on vaihdettava, ota yhteys ABB Motors and Generators Serviceen. Motorsand Generatorsin yhteystiedot mainitaan luvussa 9.1.3 Motors and GeneratorsServicen yhteystiedot.

7.5.4 Laakerin eristyksen ja eristysresistanssin tarkistaminenLaakerin eritysresistanssin tarkistaminen kuuluu huoltotoimiin, jotka tehdäänpääasiassa tehtaalla lopullisen kokoonpanon ja testauksen yhteydessä. Resistanssi ontarkistettava myös kaikkien laajojen korjausten aikana. Hyvä eritystys on tarpeellinenmahdollisten akselijännitteiden synnyttämien kiertävien laakerivirtojen eliminoimiseksi.Käyttöpäätä vastapäätä olevan pään laakerieristys katkaisee laakerivirran kulun jaehkäisee näin laakerivirroista johtuvia laakerivaurioita.



Sähkökoneen käyttöpään akseli ei saa olla eristetty rungosta, koska rungostaeristetyllä akselilla olisi tuntematon sähköpotentiaali ympäristöön verrattuna, mikäsaattaisi aiheuttaa vaurioita. Jotta käyttöpäätä vastapäätä olevan päänlaakerieristyksen testaus olisi helpompaa, myös käyttöpään laakeri on usein eristetty.Tämä eristys on johdettu oikosulkuun maadoituskaapelilla normaalin käytön aikana, ks.kuva 7-2 D-pään laakerin maadoituskaapeli.

HUOM: Kaikissa koneissa ei käytetä eristettyjä laakereita.

HUOM: Eristetyillä laakereilla varustetuissa koneissa on laakerin eristyksestä ilmoittava tarra.

7.5.4.1 Toimenpiteet

Eristetyllä käytöllä ja laakerilla varustettujen koneiden oikosulkun maadoituskaapelikäyttöpään laakerissa on irrotettava ennen käyttöpäätä vastapäätä sijaitsevan päänlaakerin eristysresistanssin testin käyttöönottoa. Jos käyttöpään laakeria ei oleeristetty, käytettävän pään kauimmaisen laakerin eristysresistanssi on mitattava,käyttöpään laakerin laakeriliuskat tai voitelukilpi irrotettava ja akselia nostettava. Tämävarmistaa, että akselin ja muiden komponenttien, esimerkiksi rungon tai laakeripesänvälillä ei ole sähköistä yhteyttä.

Figure 7-2 D-pään laakerin maadoituskaapeli

Kaikista koneista on irrotettava lisävarusteena olevat akselin maadoitusharjat, roottorinmaasulkuharja ja kytkin (jos valmistettu johtavasta materiaalista). Mittaaeristysresistanssi akselista maahan käyttäen enintään jännitteenä 100 V DC, ks. kuvat7-3 Liukulaakerin eristysresistanssin mittaaminen ja 7-4 Vierintälaakerineristysresistanssin mittaaminen. Laakereiden eristysresistanssin mittauspisteet onympyröity kuviin.

Eristysresistanssi on hyväksyttävissä rajoissa, jos arvo on yli 10 kΩ.

78 - Huolto 3BFP 000 060 R0105 REV H


Figure 7-3 Liukulaakerin eristysresistanssin mittaaminen

Figure 7-4 Vierintälaakerin eristysresistanssin mittaaminen


7.5.4.2 Laakerin eristeiden puhtaus

Laakereiden eristykset on asennettu voitelukilpiin. Laakerieristys ja voitelukilpienpinnat eristyksen ympärillä on tarkistettava säännöllisesti ja puhdistettava tarpeenmukaan. Näin vältytään eristyksen heikkenemiseltä pintoihin kerääntyvienepäpuhtauksien takia (suola, lika). Tarkistettavat ja puhtaina pidettävät kohdat onesitetty kohdassa 7-5 Laakerin eristys ja voitelukilpien pinnat. Alueet on ympyröity jalaakerieristys on osoitettu kuvassa olevalla nuolella.



Figure 7-5 Laakerin eristys ja voitelukilpien pinnat

7.6 Staattorin ja roottorin käämien huoltaminenPyörivien sähkökoneiden käämeihin kohdistuu sähköisiä, mekaanisia ja termisiärasituksia. Käämit ja eristeet vanhenevat asteittain ja heikkenevät näiden rasitustenvuoksi. Näin ollen koneen huoltovälit riippuvat eristyksen kestävyydestä.

Monet vaurioita aiheuttavista prosesseista voidaan estää tai niitä voidaan hidastaaoikealla huollolla ja säännöllisillä testeillä. Tässä luvussa annetaan yleiskuvausperushuollon ja –testien tekemisestä.

Monissa maissa ABB Service tarjoaa täydellisen huoltopaketin, joihin sisältyvät laajattestaukset.

Ennen käämien huoltotöitä on otettava huomioon yleiset sähköturvallisuusohjeet sekäpaikalliset säädökset, jotta ehkäistään henkilövahinkoja. Katso lisätietoja kohdasta 7.2Turvallisuusohjeet.

Riippumattomat testaus- ja huolto-ohjeet löytyvät myös seuraavista kansainvälisistästandardeista:

1. IEEE Std. 43-2000, IEEE Recommended Practice for Testing Insulation Resistanceof Rotating Machines

2. IEEE Std. 432-1992, IEEE Guide for Insulation Maintenance for Rotating ElectricalMachinery (5 hp to Less Than 10 000 hp)

7.6.1 Käämien huoltoa koskevat erityiset turvallisuusohjeetKäämien huoltotöissä tehdään mm. seuraavanlaisia vaarallisia töitä:

• Vaarallisten liuottimien, lakkojen ja hartsien käsittely. Vaarallisia aineita tarvitaan käämien puhdistamisessa ja uudelleenlakkauksessa. Nämä aineet saattavat olla vaarallisia hengitettyinä, nieltyinä tai joutuessaan iholle tai kosketuksiin muiden elinten kanssa. Onnettomuuden sattuessa hakeudu lääkärin hoitoon.

80 - Huolto 3BFP 000 060 R0105 REV H


• Herkästi syttyvien liuottimien ja lakkojen käsittely. Näitä aineita saavat käsitellä ja käyttää vain valtuutetut henkilöt ja samalla on noudatettava asianmukaisia turvatoimia.

• Testaus korkealla jännitteellä (HV). Korkeajännitetestejä saa tehdä vain valtuutettu henkilökunta, ja samalla on noudatettava asianmukaisia turvallisuusohjeita.

Käämien huoltotöissä käsiteltäviä vaarallisia aineita ovat:

• Mineraalitärpätti: liuotin

• 1.1.1-trikloorietaani: liuotin

• Viimeistelylakka: liuotin ja hartsi

• Liimahartsi: epoksihartsi

HUOM: Huollon aikana käsiteltävistä vaarallisista aineista on annettu erityisohjeet. Näitä ohjeita on ehdottomasti noudatettava.

Käämejä huollettaessa noudatettavia yleisiä turvallisuusohjeita ovat:

• Vältä höyryjen hengittämistä: varmista riittävä ilmanvaihto työskentelypaikalla tai käytä hengityssuojainta.

• Käytä suojavarusteita, kuten suojalaseja, turvakenkiä, kypäriä ja suojakäsineitä sekä soveltuvaa suojavaatetusta ihon suojaamiseksi. Käytä aina suojavoiteita.

• Ruiskulakkauksessa käytettävät laitteet, koneen runko ja käämit on maadoitettava ruiskulakkauksen ajaksi.

• Noudata turvallisuusohjeita työskennellessäsi kuiluissa ja ahtaissa paikoissa.

• Jännitetestin saa suorittaa vain korkeajännitetyöskentelyyn koulutettu henkilö.

• Älä polta, syö tai juo työpaikalla.

Katso ohjeet käämitestin muistiinmerkitsemisestä liitteestä KÄYTTÖÖNOTTORAPORTTI.

7.6.2 Huoltotöiden ajoittaminenKäämityksen huoltotöiden ajoittamisessa on noudatettava kolmea perusperiaatetta:

• Käämien huoltotyöt tehdään koneen muiden huoltotöiden yhteydessä.

• Huoltotoimet tehdään vain tarvittaessa.

• Tärkeät koneet on huollettava useammin kuin vähemmän tärkeät. Tämä koskee myös käämejä, jotka likaantuvat nopeammin sekä ovat raskaassa käytössä.

HUOM: Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että eristysresistanssitesti on tehtävä kerran vuodessa. Tämä pätee lähes kaikkiin koneisiin useimmissa käyttöolosuhteissa. Muita testejä tehdään vasta, jos ongelmia ilmenee.

Koko koneen huolto-ohjelma, mukaan lukien käämit, on esitetty kohdassa 7.3 Huolto-ohjelma. Huolto-ohjelma on kuitenkin sopeutettava asiakkaan erityistarpeiden mukaan,esim. toisten koneiden huollon ja käyttöolosuhteiden mukaan, kunhan suositeltaviahuoltovälejä ei ylitetä.



7.6.3 Oikea käyttölämpötilaKäämien oikea lämpötila varmistetaan pitämällä koneen ulkopinnat puhtaina jatarkkailemalla jäähdytysjärjestelmän toimintaa sekä valvomalla jäähdytysaineenlämpötilaa. Jos jäähdytysaine on liian kylmää, koneen sisäpuolelle saattaakondensoitua vettä. Tämä saatta kastella käämin ja heikentää eristysresistanssia.

Seuraava kappale koskee jäähdytystyyppiä: Avoin järjestelmä

Ilmajäähdytteisissä koneissa on tärkeää valvoa ilmansuodattimien puhtautta.Ilmansuodattimien puhdistaminen ja vaihtaminen on suunniteltava paikallisenkäyttöympäristön mukaan.

Staattorin käyttölämpötiloja on valvottava vastuslämpötila-antureilla. Merkittävätlämpötilaerot antureiden välillä saattavat olla merkki käämien vaurioista. Varmista, ettämuutokset eivät aiheudu mittauskanavan liikkumisesta.

7.6.4 Eristysresistanssin testiYleisten huoltotöiden aikana sekä ennen koneen ensimmäistä käynnistystä tai pitkänseisokin jälkeen on mitattava staattorin ja roottorin käämien eristysresistanssi.

Eristysresistanssin mittauksella saadaan tietoa eristyksen kosteudesta jalikaisuudesta. Näiden tietojen perusteella voidaan määrittää oikeat puhdistus- jakuivaustoimet.

Uusissa koneissa, joissa on kuivat käämit, eristysresistanssi on erittäin korkea.Resistanssi saattaa kuitenkin olla erittäin alhainen, jos konetta on kuljetettu väärin taivarastoitu väärissä olosuhteissa ja kosteissa tiloissa tai jos kone ei toimi kunnolla.

HUOM: Käämit on maadoitettava hetkeksi heti mittauksen jälkeen, jotta ne eivät aiheuta sähköiskuvaaraa.

7.6.4.1 Mitattujen eristysresistanssiarvojen muuntaminen

Jotta mitattuja eristysresistanssiarvoja voidaan verrata, arvot on ilmoitettu 40 °C:nlämpötilassa. Varsinaiset mitatut arvot muunnetaan siis vastaamaan 40 °C:ssamitattuja arvoja seuraavan kaavion avulla. Tämän kaavion käyttö tulee rajoittaakoskemaan lämpötiloja, jotka ovat suhteellisen lähellä 40 °C:n perusarvoja, sillä suuretpoikkeamat näistä arvoista saattaisivat antaa virheellisen tuloksen.

82 - Huolto 3BFP 000 060 R0105 REV H


Figure 7-6 Eristysresistanssin ja lämpötilan välinen suhde

R = eristysresistanssin arvo tietyssä lämpötilassa

R40 = vastaava eristysresistanssi 40 °C:ssa

R40 = k x R

Esimerkki:

R = 30 MΩ mitattuna lämpötilassa 20°C

k = 0,25

R40 = 0,25 x 30 MΩ = 7,5 MΩ

Table 7-5. Lämpötila-arvot Celsius-asteina (ºC) ja Fahrenheit-asteina (ºF)

°C 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110

°F 32 50 68 86 104 122 140 158 176 194 212 230

Eris

tysr

esis

tans

sin

korja

uske

rroi

n

Käämityksen lämpötila, °C



7.6.5.2 Yleisesti huomioitavat seikat:

Seuraavat seikat on otettava huomioon, ennen kuin päätetään toimenpiteistäeristysresistanssitestin tulosten perusteella.

• Jos mitattu arvo on liian alhainen, käämi on puhdistettava ja/tai kuivattava. Jos nämä toimenpiteet eivät riitä, neuvoa on kysyttävä asiantuntijalta.

• Koneet, joiden epäillään altistuneen kosteudelle, on kuivattava huolellisesti mitatuista eristusresistanssiarvoista huolimatta.

• Eristysresistanssiarvo pienenee käämin lämpötilan noustessa.

• Resistanssi puolittuu aina lämpötilan jokaista 10 ... 15 K nousua kohti.

HUOM: Testiraportissa ilmoitettu eristysresistanssi on yleensä huomattavasti suurempi, kuin paikan päällä mitatut arvot.

7.6.5.3 Eristysresistanssin minimiarvot

Käämien kriteerit normaaleissa olosuhteissa:

Kuivien käämien eristysresistanssiarvojen on yleensä oltava huomattavsti suurempiakuin minimiarvot. Tarkkoja arvoja on mahdotonta antaa, koska resistanssi vaihteleekonetyypin ja paikallisten olosuhteiden mukaan. Eristysresistanssiin vaikuttava myöskoneen ikä ja käyttötapa. Näin ollen seuraavia arvoja voidaan pitää vain suuntaa-antavina:

Alla ilmoitetut eristysresistanssin raja-arvot ovat voimassa lämpötilan ollessa 40 °C, jakun testausjännite on ollut kytkettynä vähintään yhden minuutin.

• Roottori

Liukurengasroottoreilla varustetut induktiokoneet: R(1–10 min, kun 40 °C) > 5 MΩ

HUOM: Liukurenkaiden hiilipöly ja paljaat kuparipinnat alentavat roottorin eristysresistanssiarvoja.

• Staattori

Uudet staattorit: R(1–10 min, kun 40 °C) > 1000 MΩ Jos mittausolosuhteet ovat erittäinlämpimät ja kosteat, voidaan hyväksyä R(1–10 min, kun 40 °C)-arvot, jotka ovat suurempiakuin 100 MΩ.

Käytetyt staattorit: R(1–10 min, kun 40 °C) > 100 MΩ

HUOM: Jos tässä ilmoitettuja arvoja ei saavuteta, alhaisten eristysresistanssiarvojen syy on selvitettävä. Alhaisen eristysresistanssiarvon syynä on usein liiallinen kosteus tai epäpuhtaudet, vaikka eristys sellaisenaan olisikin kunnossa.

7.6.5.4 Staattorin käämin eristysresistanssin mittaaminen

Eristysresistanssi mitataan eristysresistanssimittarilla. Testijännite on 1000 V DC.Testiaika on yksi minuutti, jonka jälkeen eristysresistanssiarvo merkitään muistiin.Ennen eristysresistanssitestin tekemistä on tehtävä seuraavat toimenpiteet:

• Tarkista virtamuuntajien toisioliitännät, ja että varasydämet eivät ole auki. Ks. kuva 7-7 Staattorin käämien kytkennät eristysresistanssin mittausta varten.

84 - Huolto 3BFP 000 060 R0105 REV H


• Varmista, että kaikki virtakaapelit on kytketty irti.

• Varmista, että koneen runko ja sellaiset staattorin käämit, joita ei testata, on maadoitettu.

• Mittaa käämin lämpötila.

• Varmista, että kaikki lämpötilan vastusanturit on maadoitettu.

• Poista jännitemuuntajien (ei yhteinen) mahdolliset maadoitukset.

Eristysresistanssi mitataan pääterasiasta. Yleensä koko käämitys testataan yhtenäryhmänä, jolloin mittari liitetään koneen rungon ja käämityksen väliin, ks. kuva 7-7Staattorin käämien kytkennät eristysresistanssin mittausta varten. Runko onmaadoitettu ja staattorin käämityksen kolme vaihetta pysyvät kytkettyinänollapisteeseen, ks. kuva 7-7 Staattorin käämien kytkennät eristysresistanssinmittausta varten.

Jos koko käämityksen mitattu eristysresistanssi on määritettyä arvoa alhaisempi, javaiheiden käämitykset voidaan helposti kytkeä irti toisistaan, kukin vaihe voidaan myösmitata erikseen. Tämä ei ole mahdollista kaikissa koneissa. Tässä mittaustavassatestilaite kytketään koneen rungon ja yhden käämin välille. Koneen runko sekä nekaksi vaihetta, joita ei mitata, on maadoitettu, ks. kuva 7-7 Staattorin käämienkytkennät eristysresistanssin mittausta varten.

Kun vaiheet mitataan erikseen, kaikki käämityksen tähtipisteet on irrotettava. Joskomponentin tähtipistettä ei voi irrottaa, kuten on tyypillisessäkolmivaihejännitemuuntajassa, koko komponentti on poistettava.

Figure 7-7 Staattorin käämien kytkennät eristysresistanssin mittausta varten

a) Tähtikytkentäisen käämityksen eristysresistanssin mittaus

b) Kolmiokytkentäisen käämityksen eristysresistanssin mittaus

c) Käämityksen yhden vaiheen eristysresistanssin mittaus 'MΩ' tarkoittaa eristysresistanssimittaria.

Eristysresistanssin mittauksen jälkeen käämin vaiheet on hetkeksi maadoitettava, jottavaraus purkautuu.

MΩ MΩ MΩ

a) c)b)




7.6.5.5 Roottorin käämin eristysresistanssin mittaaminen

Roottorin käämin eristysresistanssi mitataan eristysresistanssimittarilla. Roottorinkäämien testijännitteen on oltava 1000 V DC. Tarvittavat muistiinpanot ja mittaukset:

• Varmista, että kaikki teholähteen kaapelit on irrotettu verkkovirrasta.

• Varmista, että liukurengasyksikön liitoskaapelit on kytketty irti virtalähteestä.

• Varmista, että koneen runko ja staattorin käämit on maadoitettu.

• Varmista, että akseli on maadoitettu.

• Varmista, että roottorin käämityksen vaiheet, joita ei testata, ovat maadoitettuja. Roottorin käämitys voidaan kytkeä sisäisesti joko kolmio- tai tähtikytkennällä. Jos näin tehdään, vaiheita ei voida mitata erikseen.

• Tarkista, että hiiliharjojen liitännät ovat hyvässä kunnossa.

• Tarkista mittauslaitteen kunto.

• Mittaa staattorin käämien lämpötilat, jotta niitä voidaan käyttää roottorin käämien lämpötilojen vertailukohtana.

Eristysresistanssimittari liitetään koko roottorin käämityksen ja koneen akselin välille,ks. kuva 7-8 Roottorin käämityksen eristysresistanssin mittaus. Roottorin käämityksenmittauksen jälkeen roottorin käämityksen vaiheet on hetkeksi maadoitettava, jottakäämien varaukset voidaan purkaa.

Figure 7-8 Roottorin käämityksen eristysresistanssin mittaus

Yllä olevan kuvan roottorissa on tähtikytkentä.

7.6.6 Apulaitteiden eristysresistanssin mittaaminenKoneen suoja- ja apulaitteiden oikean toiminnan varmistamiseksi niiden kunto voidaanmäärittää eristysresistanssitestillä. Toimenpide on kuvattu yksityiskohtaisesti luvussa7.6 Staattorin ja roottorin käämien huoltaminen. Lämmittimen testijännitteen on oltava500 V DC ja muiden apulaitteiden 100 V DC. Pt-100-antureiden tailähestymisilmaisimen eristysresistanssin mittausta ei suositella.

MΩ

86 - Huolto 3BFP 000 060 R0105 REV H


7.6.7 PolarisaatioindeksiPolarisaatioindeksitestiä varten eristysresistanssi mitataan sen jälkeen, kun jännitettäon syötetty ensin 15 sekuntia ja sitten yhden minuutin (tai ensin yhden minuutin jasitten 10 kymmenen minuuttia). Polarisaatioindeksitesti ei ole yhtä riippuvainenlämpötilasta kuin eristysresistanssi. Kun käämin lämpötila on alle 50ºC, sen voidaankatsoa olevan riippumaton lämpötilasta. Korkeat lämpötilat saattavat aiheuttaayllättäviä muutoksia polarisaatioindeksiin, joten sitä ei tule käyttää yli 50 ºC:eenlämpötilassa.

Käämiin kerääntyvä lika ja kosteus yleensä alentavat eristysresistanssia japolarisaatioindeksiä sekä niiden riippuvuutta lämpötilasta. Tällöin käyrästä tuleeloivempi, ks. kuva 7-6 Eristysresistanssin ja lämpötilan välinen suhde. Käämit, joissaon avoimia pintavirtavuodon välejä, ovat erittäin herkkiä lian ja kosteuden vaikutuksille.

On olemassa monia nyrkkisääntöjä alhaisimman eristysresistanssiarvonmäärittämiseksi, jolla kone voidaan turvallisesti käynnistää. Polarisaatioindeksin (PI)arvot ovat yleensä 1–4. Lähellä 1 olevat arvot tarkoittavat, että käämit ovat kosteita jalikaisia.

Luokan F staattorin pienin sallittu PI-arvo on yli 2.

HUOM: Jos käämin eristysresistanssi osoittaa useita tuhansia MΩ, polarisaatioindeksi ei ole tarkoituksenmukainen kriteeri eristyksen kunnon määrittämiseen, joten se voidaan jättää huomioimatta.

7.6.8 Muut huoltotyötABB:n valmistamat käämit ovat yleensä toimintavarmoja ja säännöllisen valvonnanlisäksi ne vaativat vain satunnaista puhdistamista ja kuivaamista edellä kuvatullatavalla. Jos ilmenee epätavallisia olosuhteita tai käämit edellyttävät muita huoltotoimia,on syytä pyytää asiantuntija-apua. ABB:n asiakaspalvelu auttaa mielelläänsähkökoneiden käämityksiä koskevissa kysymyksissä. Yhteystiedot löytyvät kohdasta 9.1.5 Asiakaspalvelun yhteystiedot.

Seuraavat luvut koskevat roottorityyppiä: Liukurenkaat

7.7 Liukurenkaiden ja harjamekanismin huoltaminenLiukurenkailla varustettu kone toimii kunnolla vain, jos liukurenkaat ja harjamekanismitarkistetaan ja huolletaan säännöllisesti.

7.7.1 Liukurenkaiden huoltaminenLiukurenkaiden liukupinnat on pidettävä sileinä ja puhtaina. Liukurenkaat ontarkistettava ja eristyspinnat puhdistettava. Harjojen kuluminen saa aikaan hiilipölyä,joka helposti muodostaa johtavan sillan eristyspintojen yli. Liukurenkaiden välilläsaattaa esiintyä sähköisiä purkauksia sekä ylilyöntejä aiheuttaen keskeytyksen koneen

=

min1

min10

15

min1

RRor

RRPI

s



käytössä. Liukurenkaiden kosketuspinta muodostaa patinaa yhdessä harjojen kanssa.Patina voidaan havaita värillisenä pintana, joka on normaalia ja usein auttaa harjojentoimintaa, joten patinaa ei tule pitää vikana eikä sitä puhdisteta pois.

7.7.1.1 Seisonta-aika

Kun koneen on tarkoitus seistä pidemmän aikaa, harjat on nostettava ylös.Kuljetuksen, varastoinnin, asennuksen tai pitkien seisokkien aikana liukurenkaidenliukupinnat saattavat naarmuuntua tai pölyyntyä. Liukupinnat on tarkistettava japuhdistettava, ennen kuin kone käynnistetään uudelleen.

7.7.1.2 Kuluminen

Jos liukurenkaat ovat karkeita tai epätasaisia, ne tulee hioa tai sorvata. Renkaanhalkaisijan epäsymmetria saa olla enintään 1,0 mm, pienillä etäisyyksillä sallitaanenintään 0,2 mm. Jos liukurenkaat ovat kuluneet tai pahasti palaneet, on vaihdettavauudet renkaat.

Mittaa liukurenkaiden epäkeskisyys mittakellolla. Anna mittauskärjen nojataliukurenkaaseen tai harjan ulkopintaan. Akselin yhden kierroksen suurin ja pienin arvomerkitään muistiin. Suurimman ja pienimmän arvon välinen ero saa olla enintään 1,0mm ja paikallisesti enintään 0,2 mm. Kahden liukurenkaan ulkohalkaisijoiden ero saaolla enintään 2 mm.

7.7.2 Harjamekanismin huoltaminenHarjamekanismi on tarkistettava ja eristyspinnat puhdistettava.

Harjojen kuluminen saa aikaan hiilipölyä, joka helposti muodostaa johtavan sillaneristyspintojen yli. Hiilipöly on helpointa puhdistaa imuroimalla.

7.7.2.1 Harjan paine

Harjan paineen on jakauduttava tasaisesti koko kosketuspinnalle, eli harjan tuleemukautua liukurenkaan muotoon. Harjan paine on yksi tärkeimmistä yksittäisistätekijöistä harjojen toiminnassa. Paineen on oltava 18-20 mN/mm2 (180-200 g/cm2).Käytä jousivaakaa mitataksesi harjan paineen. Kiinnitä jousivaaka harjaa painavanvivun kärkeen ja vedä radiaalisesti, kunnes paine juuri ja juuri vapauttaa harjan. Käytäharjan ja painevivun välissä paperinpalaa havaitaksesi, milloin paine vapauttaa harjan,ks. kuva 7-9 Harjan paineen tarkistaminen jousivaa’alla..

88 - Huolto 3BFP 000 060 R0105 REV H


Figure 7-9 Harjan paineen tarkistaminen jousivaa’alla.

Seuraavat luvut koskevat jäähdytystyyppiä: Avoin ilma, ilma-vesi ja ilma-ilma

7.8 Jäähdytysyksikköjen huoltaminenJäähdytysyksiköt vaativat yleensä vain vähäistä huoltoa, mutta on suositeltavaatarkistaa niiden kunto säännöllisesti, jotta ne toimisivat moitteettomasti.

Lämmönvaihtimien ja ilmaäänenvaimentimien äänenvaimennusmateriaalin kunto tuleetarkastaa säännöllisesti. Jos materiaali näyttää murentuvan tai on jo murentunut,materiaali on vaihdettava ja lämmönvaihtimesta on puhdistettava ilman kulkureitittukkivat irtohiukkaset.

Seuraava luku koskee jäähdytystyyppiä: Avoin järjestelmä

7.8.1 Huolto-ohjeet avoimella jäähdytysjärjestelmällä varustetuille koneilleJäähdytysilma kiertää yleensä tuulettimen ja/tai roottorin avulla. Tuuletin voi ollaasennettuna akselille tai sitä voidaan käyttää erillisellä moottorilla. Liitäntä ulkoiseenilmanpaineeseen on myös mahdollista. Koneen rakenteen mukaan kierto voi ollaaksiaalisesti joko symmetrinen tai epäsymmetrinen. Jäähdytysilman on oltavamahdollisimman puhdasta, koska koneeseen joutuva lika alentaa jäähdytystehoa.

Säältä suojattujen koneiden yläsuojukset toimitetaan joko suodattimilla tai ilmanmäärittelyjen mukaisesti. Erikoistilauksesta yläsuojus voidaan varustaa paine-erokytkimellä suodattimien kunnon valvontaa varten.

Jos käämin tai jäähdytysilman lämpötila-anturit osoittavat epätavallista lämpötilaa,tarkista jäähdytysjärjestelmä. Kaksi tärkeintä huoltotoimenpidettä ovatilmansuodattimien tarkistaminen ja hyvän ilmankierron varmistaminen koneen sisällä.Koneen sisäpuoli on puhdistettava ja tarkistettava korjausten aikana, tai jos koneessailmenee ongelmia.



Jäähdytysjärjestelmän tehon heikkeneminen saattaa myös nostaa ympäristön taiimuilman lämpötilaa. Myös voitelun tai laakerin toimintahäiriö saattaa nostaa laakerinlämpötilaa.

Huomattavan korkea lämpötila saattaa johtua myös lämpötilan mittausjärjestelmänhäiröistä, ks. kohta 8.3.2 Pt-100-vastuslämpötila-anturit.

7.8.1.1 Suodattimien puhdistaminen

Suodattimet on puhdistettava säännöllisesti. Puhdistusväli määräytyy ympäröivänilman puhtauden mukaan. Suodattimet on puhdistettava, kun käämin lämpötila-anturitosoittavat epätavallista lämpötilaa tai lämpötila lähestyy hälytystasoa.

Jos käytössä on suodattimien paine-eron valvontajärjestelmä, suodattimet onpuhdistettava välittömästi painehälytyksen jälkeen. Hälytystaso tarkoittaa sitä, että 50% ilmansuodattimen pinnasta on tuhoutunut. Käyttöhenkilökunnan on tarkistettavasuodattimet myös manuaalisesti säännöllisesti.

Irrota ilmansuodattimet puhdistusta varten. Jos ympäröivä ilma on riittävän puhdasta,suodattimet voidaan vaihtaa käytön aikana. Ne on puhdistettava säännöllisestiimuroimalla ensin ylävirran puolelta ja sitten purkauspuolelta. Ajoittain suositellaanhuolellista pesua puhtaalla vedellä, jotta saadaan poistettua lika, joka ei irtoaimuroimalla. Jos esiintyy runsaasti rasvaista likaa, suodattimet on pestäväpesuaineella. Pesuaine on huuhdeltava huolellisesti pois ennen kuin suodattimiahuolletaan. Varmista, että suodattimet asennetaan takaisin paikoilleen oikeaansuuntaan, eli ilmansuodattimen rungossa olevien nuolien mukaisesti ilmavirtaannähden. Jotkin suodattimet voidaan asentaa kumminkin päin. Ks. myösilmansuodattimen valmistajan antamat ohjeet.

Seuraavat luvut koskevat jäähdytystyyppiä: Ilma-vesi

7.8.2 Ilma-vesi-lämmönvaihtimien huolto-ohjeetJos lämpötila-anturit osoittavat normaalia lämpötilaa eikä vuotoilmaisimissa olehavaintoa vuodoista, ei jäähdytysjärjestelmä yleensä edellytä lisävalvontaa.

Seuraavat luvut koskevat jäähdytystyyppiä: Ilma-ilma

7.8.3 Ilma-ilma-lämmönvaihtimien huolto-ohjeetKoneeseen on asennettu jäähdytysyksikkö. Lämmönvaihtimen putket on yleensävalmistettu alumiinista.

7.8.3.1 Ilman kierto

Sisäilma kiertää yleensä tuulettimen ja/tai roottorin avulla. Tuuletin voi olla asennettunaakselille tai sitä voidaan käyttää erillisellä moottorilla. Koneen rakenteen mukaan kiertovoi olla aksiaalisesti joko symmetrinen tai epäsymmetrinen.

Ulkoinen ilmankierto saadaan yleensä aikaan tuulettimella, joko on asennettu jokoakselille tai sitä käytetään erillisellä moottorilla. Liitäntä ulkoiseen paineilmaan on myösmahdollista.

90 - Huolto 3BFP 000 060 R0105 REV H


Figure 7-10 Jäähdytysilman virtaus (tyypillinen epäsymmetrinen rakenne)

Koneeseen voidaan asentaa lämpötila-anturit valvomaan sisäistä jäähdytysilmaa. Joslämpötila-anturit osoittavat normaalia lämpötilaa, ei jäähdytysjärjestelmä vaadilisähuoltoa tarkistusten lisäksi.

Jos lämpötila-anturit osoittavat epätavallista lämpötilaa tai lähellä hälytystasoa olevaalämpötilaa käämissä tai jäähdytysilmassa, jäähdytysjärjestelmä on tarkistettava. Josjäähdyttimet on puhdistettava, ks. alla olevat ohjeet.

7.8.3.2 Puhdistus

Jäähdytyspinnassa ja putken seinämässä saattaa ilmetä eliöstöä. Eliöstö vähentääjäähdytyskapasiteettia. Lämmönvaihdin on siis puhdistettava säännöllisestitapauskohtaisesti riippuen jäähdytysilman ominaisuuksista. Alkukäynnistyksen aikanalämmönvaihdin on tarkistettava säännöllisesti.

Puhalla lämmönvaihdin puhtaaksi paineilmalla tai puhdista sopivalla harjalla. Äläpuhdista alumiiniputkia teräsharjalla, sillä se saattaa vaurioittaa putkia. Käytä sensijaan pehmeää pronssiharjaa.

7.8.4 Ulkoisten puhallinmoottorien huoltaminenUlkoiset puhallinmoottorit eivät tarvitse huoltoa, koska puhallinmoottorin laakerit ovatkestovoideltuja. Suosittelemme varamoottorin käyttämistä. Puhallinmoottorin huoltotyöttehdään moottorin käyttöohjeiden mukaisesti.



7.9 Korjaukset, purkaminen ja kokoaminenKorjauksiin, purkamiseen ja kokoamiseen liittyviä toimenpiteitä saa tehdä vainkoulutettu huoltohenkilö. Lisätietoja saa After Sales -palvelusta, katso luku 9.1.3Motors and Generators Servicen yhteystiedot.


HUOM: Räjähdysvaarallisissa tiloissa olevia koneita saavat huoltaa vain ABB:n valtuuttamat huoltoliikkeet.


HUOM: Kysy aina ohjeita ABB Motors and Generators Serviceltä ennen synkronisen kestomagneettikoneen purkamista.

92 - Huolto 3BFP 000 060 R0105 REV H


Chapter 8 Vianmääritys

8.1 VianmääritysTässä luvussa annetaan ohjeita siltä varalta, että ABB:n toimittamaan pyöriväänsähkökoneeseen tulee toimintavika. Seuraavat vianmäärityskaaviot auttavatpaikantamaan ja korjaamaan mekaanisia, sähköisiä ja termisiä vikoja sekävoitelujärjestelmään liittyviä vikoja. Mainittuja tarkistuksia ja korjaustoimia saavat tehdävain pätevät ammattihenkilöt. Tarvittaessa ABB:n Motors and Generators Service -palvelusta voi pyytää lisätietoja tai teknistä tukea vianmääritykseen ja kunnossapitoon.

8.1.1 Mekaaninen toiminta

Vianmääritys

Mekaaninen toiminta

Tärin

ä

Mel

u

Voiteluhäiriö

Vaurioituneet laakeriosat Tarkista laakerin kunto ja vaihda laakerin osat.Väärä laakerikokoonpano Avaa laakeri ja säädä sitä.

Vialliset jäähdytystuulettimet Tuulettimet epätasapainossa tai vaurioituneet Tarkista ja korjaa jäähdytystuulettimet.

Jäähdytysjärjestelmä epäkunnossa Tarkista ja korjaa jäähdytysjärjestelmä.Kone kohdistettu väärin Tarkista koneen kohdistus.Roottori tai akseli epätasapainossa Tasapainota roottori uudelleen.Liitetty koneisto aiheuttaa tärinää Tarkista liitetyn koneiston tasapaino ja kytkentätyyppi.Liitetty koneisto aiheuttaa aksiaalikuormitusta Tarkista kohdistus sekä kytkimen toiminta ja tyyppi.Viallinen tai väärin koottu kytkin Tarkista kytkimen toiminta.Alusta ei ole riittävän kestävä Vahvista alustaa ABB:n ohjeiden mukaisesti.Käämitysvika Tarkista käämitykset.Voimakas verkon epätasapaino Tarkista, että verkon tasapaino täyttää vaatimukset.Koneen sisällä on vieraita esineitä, kosteutta tai likaa Tarkista ja puhdista koneen sisäpuoli ja kuivaa käämit.

Havaittu vika

Korjaustoimet

Laakerivika

Mahdollinen syyTarkista voiteluaineen laatu ja määrä sekä voitelujärjestelmän toiminta.

Vianmääritys - 933BFP 000 060 R0105 REV H


8.1.2 Voitelujärjestelmä ja laakerit


8.1.2.1 Voitelujärjestelmä ja vierintälaakerit

Voitelujärjestelmä ja rullalaakerit rasvavoitelu

94 - Vianmääritys 3BFP 000 060 R0105 REV H



8.1.2.2 Voitelujärjestelmä ja liukulaakerit

Seuraava taulukko koskee laakerityyppiä: Itsevoitelevat liukulaakerit

Vianmääritys

Voitelujärjestelmä ja liukulaakerititsevoitelu

Laakeri

n k

ork

ea l

äm

pö

tila

Ölj

yv

uo

do

t

Ölj

yä k

on

een

sis

äll

ä

Laakeri

n m

elu

tai

täri

nä

Näkyvästi

heik

ko

ölj

yn

laatu

Riittämätön voitelu Alhainen öljytaso Tarkista laakeri vuodon varalta ja lisää öljyä.Sopimaton öljylaatu Tarkista ABB:n öljysuositukset.Öljyn laatu heikentynyt Väärä öljynvaihtoväli Puhdista laakeri ja vaihda öljy.Liiallinen aksiaalikuormitus Viallinen kytkin tai asennus Tarkista kytkin sekä asennus ja kohdistus.Kone kohdistettu väärin Kohdista kone uudelleen.Väärin koottu laakeri Varmista laakerin oikea kokoonpano ja säädöt.Liikaa öljyä Puhdista laakeri ja lisää oikea määrä voiteluainetta.

Öljyssä epäpuhtauksia Vaihda öljy, tarkista laakerin kunto ja vaihda laakerikuoret.Laakerivirrat Korjaa laakerin eristys ja vaihda laakerikuoret.Täydellinen laakerivaurio Vaihda laakerin osat.Normaali kuluminen Vaihda laakerikuoret.Liian alhainen käyttönopeus Tarkista laakerin käyttönopeusalue.

Viallinen laitteisto Viallinen lämpötila-anturi Tarkista laakerin lämpötilanmittausjärejstelmä.Vaurioituneet tai kuluneet laakerin tiivisteet Vaihda laakerin tiivisteet.Ulkoinen alipaine Lähellä pyöriviä laitteita Tarkista painetasot ja paikallista pyörivä laite.Sisäinen ylipaine Paineentasaushäiriö Poista sisäisen ylipaineen aiheuttaja.Vaurioitunut koneen tiiviste Vaihda tai korjaa koneen tiiviste.Heikko öljyrenkaan tai levyn toiminto Avaa laakeri ja säädä toimintoa.Laakerin sisällä vieras esine Puhdista laakeri ja tarkista tiivsteen kunto.

Vaurioituneet laakerikuoret

Havaittu vika

KorjaustoimetMahdollinen syy



Seuraava taulukko koskee laakerityyppiä: Kiertovoidellut liukulaakerit

HUOM: Katso lisätietoja liukulaakereiden öljyvuodoista kohdasta 8.2 Liukulaakereiden öljyvuoto.

Vianmääritys

Voitelujärjestelmä ja liukulaakeritkiertovoitelu

Ko

rkea l

aakeri

n l

äm

pö

tila

Ölj

yv

uo

to

Ölj

yä k

on

een

sis

äll

ä

Laakeri

n m

elu

tai

täri

nä

Näkyvästi

heik

ko

ölj

yn

laatu

Öljynvirtauksen häiriö Tarkista öljypumppu, öljyn alennusventtiili ja öljynsuodatin.Öljyn viskositeetti liian korkea Tarkista öljyn lämpötila ja öljytyyppi.

Väärä öljylaatu Tarkista ABB:n öljysuositukset.Öljyn tulolämpötila liian korkea Tarkista voitelujärjestelmä ja säädä öljyn lämpötilaa.Öljyn laatu heikentynyt Väärä öljynvaihtoväli Puhdista laakeri ja vaihda öljy.Liiallinen aksiaalikuormitus Väärä kytkin tai asennus Tarkista kytkin sekä asennus ja kohdistus.Kone kohdistettu väärin Kohdista kone uudelleen.Väärin koottu laakeri Varmista laakerin oikea kokoonpano ja säädöt.

Öljyn epäpuhtaudet Vaihda öljy, tarkista laakerin kunto ja vaihda laakerikuoret.Laakerivirrat Korjaa laakerin eriste ja vaihda laakerikuoret.Täydellinen laakerivaurio Vaihda laakerin osat.Normaali kuluminen Vaihda laakerikuoret.Käyttönopeus liian hidas Tarkista laakerin käyttönopeusalue.

Viallinen laitteisto Viallinen lämpötila-anturi Tarkista laakerin lämpötilanmittausjärjestelmä.Vaurioituneet tai kuluneet laakerin tiivisteet Vaihda laakerin tiivisteet.Öljyn virtaus liian voimakas Väärät säädinasetukset Tarkista ja korjaa öljyn virtaus.Häiriö öljyn paluuvirtauksessa Väärät öljyputket Tarkista öljyn paluuputken kallistus.Ulkoinen alipaine Lähellä pyörivä laite Tarkista painetasot ja paikallista pyörivä laite.Sisäinen ylipaine Häiriö paineentasauksessa Poista sisäisen ylipaineen aiheuttaja.Vaurioitunut koneen tiiviste Vaihda tai korjaa koneen tiiviste.Väärin koottu tai huollettu voiteluputkisto Tarkista putkiston liitännät ja öljynsuodattimen tiukkuus.Vieras esine laakerin sisällä Puhdista laakeri ja tarkista tiivisteen kunto.

Vaurioituneet laakerikuoret

Havaittu vika

KorjaustoimetMahdollinen syy

Riittämätön voitelu



8.1.3 Jäähdytyskyky

Seuraava luku koskee jäähdytystyyppiä: Vapaa tai kanavoitu ilma

8.1.3.1 Terminen suorituskyky, avoin jäähdytysjärjestelmä

HUOM: Lisätietoja laakereiden korkeista lämpötiloista löytyy kohdasta 8.1.2 Voitelujärjestelmä ja laakerit.

Vianmääritys

Jäähdytysavoin jäähdytysjärjestelmä

Ko

rkea k

ääm

in l

äm

pö

tila

Ko

rkea j

ääh

dyty

sil

man

läm

pö

tila

Ympäristön lämpötila liian korkea Alenna ympräistön lämpötilaa lisäämällä ilmanvaihtoa.Ulostuleva ilma vedetään takaisin sisään Varmista riittävät etäisyydet koneen ympärillä.Läheisyydessä lämmönlähde Aseta lämmönlähteet kauemmaksi ja tarkista ilmanvaihto.Koneen sisäpuoli likainen Puhdista koneen osat ja ilmaraot.Viallinen jäädytysjärjestelmä Tarkista jäähdytysjärjestelmän kunto ja korjaa kokoonpano.Ilman sisäänmenoaukot tukossa Puhdista ilman sisäänmenoaukot roskista.Ilmansuodatin tukossa Puhdista tai vaihda ilmansuodattimet.

Vaurioituneet jäähdytystuulettimet Vaihda tuulettimet.Jäähdytystuuletin pyörii väärään suuntaan Vaihda tuulettimet tai vaihda ulkoisen tuulettimen pyörimissuuntaa.Ylikuormitus Ohjausjärjestelmän asetukset Tarkista koneen ohjaus, poista ylikuormitus.Liian suuri pyörimisnopeus Tarkista todellinen nopeus ja ABB:n pyörimisnopeussuositukset.Verkon epätasapaino Tarkista, että verkon tasapaino täyttää vaatimukset. Viallinen laitteisto tai mittausjärjestelmä Tarkista mittaukset, anturit ja johdot.Käämin vikatila Tarkista käämit.

Häiriö ilmanvirtauksessa

Havaittu vika

Mahdollinen syy Korjaustoimet

Korkea imuilman lämpötila



Seuraava luku koskee jäähdytystyyppiä: Ilma-ilma

8.1.3.2 Terminen suorituskyky, ilma-ilma-jäähdytysjärjestelmä


Vianmääritys

Jäähdytysilma-ilma-jäähdytysjärjestelmä

Ko

rkea k

ääm

in l

äm

pö

tila

Ko

rkea j

ääh

dyty

sil

man

läm

pö

tila

Vaurioituneet jäähdytystuulettimet Vaihda tuulettimet.Tuuletin pyörii väärään suuntaan Vaihda tuulettimet.Koneen sisäpuoli likainen Puhdista koneen osat ja ilmaraotUlkoinen tuuletin vaurioitunut Vaihda tuuletin.

Tuuletin pyörii väärään suuntaanJäähdytin vuotaa Korjaa jäähdytin.Ympäristön lämpötila liian korkea Alenna ympäristön lämpötilaa lisäämällä ilmanvaihtoa.Ulostuleva ilma vedetään takaisin sisään Varmista, että jäähdyttimen ympärillä on riittävästi tilaa.Lähellä lämmönlähde Aseta lämmönlähteet kauammaksi ja tarkista ilmanvaihto.

Ylikuormitus Ohjausjärjestelmän asetukset Tarkista koneen ohjaus ja poista ylikuormitus.

Liian suuri pyörimisnopeus

Verkon epätasapaino Tarkista, että verkon tasapaino täyttää vaatimukset. Viallinen laitteisto tai mittausjärjestelmä Tarkista mittaukset, anturit ja johdot.Liian monta käynnistyskertaa Anna koneen jäähtyä ennen uudelleenkäynnistystä.Käämin vika Tarkista käämit.

Havaitut viat

Ensijäähdytyspiirin alhainen teho

Mahdollinen syy

Vaihda akseliin asennettu tuuletin tai korjaa erillispuhallinmoottorin toiminta.

Tarkista todellinen pyörimisnopeus ja ABB:n pyörimisnopeussuositukset.

Korkea imuilman lämpötila

Toisiojäähdytyspiirin alhainen teho

Korjaustoimet



Seuraava luku koskee jäähdytystyyppiä: Ilma-vesi

8.1.3.3 Jäähdytyskyky: ilma-ilma-jäähdytys


Vianmääritys

Jäähdytysilma-vesi-jäähdytysjärjestelmä

Ko

rkea k

ääm

in l

äm

pö

tila

Ko

rkea j

ääh

dyty

sil

man

läm

pö

tila

Ved

en

vu

oto

häly

tys

Vaurioitunut jäähdytystuuletin Vaihda tuuletin.

Tuuletin pyörii väärään suuntaanKoneen sisäpuoli likainen Puhdista koneen osat ja ilmaraot.Jäähdytysputket tukossa Avaa jäähdytin ja puhdista putket.Viallinen jäähdytyspumppu Tarkista ja korjaa pumppu.Väärät virtaussäätimen asetukset Tarkista ja säädä jäähdytysaineen virtausta.Jäähdyttimen kokooja vuotaa Vaihda jäähdyttimen kokooja.Jäähdyttimessä on ilmaa Ilmaa jäähdytin ilmausruuvin kautta.Jäähdytyksen hätäluukku auki Sulje jäähdytyksen hätäluukku tiukasti.

Jäähdytysveden tulolämpötila liian korkea Säädä jäähdytysveden lämpötilaa.Ylikuormitus Ohjausjärjestelmän asetukset Tarkista koneen ohjaus ja poista ylikuormitus.Verkon epätasapaino Tarkista, että verkon tasapaino täyttää vaatimukset. Viallinen laitteisto tai mittausjärjestelmä Tarkista mittaukset, anturit ja johdot.Liian monta käynnistyskertaa Anna koneen jäähtyä ennen uudelleenkäynnistystä.Käämin vikatila Tarkista käämit.

Toisiojäähdytyspiirin alhainen teho

Havaittu vika

Korjaustoimet

Ensijäähdytyspiirin alhainen teho

Mahdollinen syy

Vaihda akseliin asennettu tuuletin tai korjaa erillispuhallinmoottorin toiminta.



Seuraava luku koskee jäähdytystyyppiä: Ripajäähdytteinen

8.1.3.4 Terminen suorituskyky, ripajäähdytteinen


Vianmääritys

Jäähdytys jäähdytysrivat

Ylikuormitus Ohjausjärjestelmän asetukset

Liian suuri pyörimisnopeus Tarkista todellinen pyörimisnopeus ja ABB:n pyörimisnopeussuositukset.Verkon epätasapaino Tarkista, että verkon tasapaino täyttää vaatimukset. Viallinen laitteisto tai mittausjärjestelmä Tarkista mittaustulokset, anturit ja johdot.Liian monta käynnistyskertaa Anna koneen jäähtyä ennen uudelleenkäynnistämistä.

Tarkista käämitykset.Koneen ulkopuoli likainen Puhdista koneen ulkopuoli.

Ilmavirtaus on estynyt Poista esteet. Varmista riittävä ilmavirtaus, ks. koneen mittapiirustukset.

Käämitysvika

Havaittu vika

Kää

min

ko

rkea

läm

pö

tila

Mahdollinen syy Korjaustoimet



Seuraavat luvut koskevat laakerityyppiä: Liukulaakeri

8.2 Liukulaakereiden öljyvuotoLiukulaakereiden rakenne on sellainen, että on erittäin vaikeaa ehkäistä öljyvuodotkokonaan. Näin ollen pienet vuodot ovat sallittuja.

Öljyvuoto saattaa johtua myös muista kuin laakerin rakenteesta johtuvista syistä, kutenöljyn väärästä viskositeetista, laakerin sisäisestä ylipaineesta, laakerin ulkoisestaalipaineesta tai laakerin voimakkaasta tärinästä.

Jos laakerissa havaitaan runsasta öljyvuotoa, tarkista seuraavat seikat:

• Varmista, että käytettävä öljy vastaa vaatimuksia.

• Kiristä laakerikotelon puoliskot ja labyrinttitiivisteen suojus uudelleen. Tämä on erittäin tärkeää, jos kone on ollut pysähdyksissä pitkän aikaa.

• Mittaa vuotavan laakerin tärinät kolmesta suunnasta täydellä kuormituksella. Jos tärinätaso on korkea, laakerikotelo saattaa ”löystyä” juuri sen verran, että öljyä pääsee vuotamaan tiivisteen ja kotelon puoliskojen välistä.

• Avaa laakeri, puhdista pinnat ja aseta uusi tiiviste laakerikotelon puoliskojen väliin.

• Varmista, että mikään ei aiheuta laakeriin läheisyyteen alhaista painetta. Esimerkiksi akseli tai kytkimen suojus saattavat olla suunniteltuja siten, että ne aiheuttavat alhaisen paineen laakerin läheisyyteen.

• Varmista, että laakerin sisällä ei vallitse ylipainetta. Laakeriin saattaa syntyä ylipaine öljyn voiteluyksiköltä tulevan öljyn poistoputken kautta. Asenna laakerikoteloon huohottimet tai venttiilit, joiden kautta ylipaine pääsee vapautumaan laakerista.

• Tarkista, että kiertovoideltujen laakereiden voitelujärjestelmän öljyn poistoputkien kaltevuus on riittävä.

Jos merkittävää öljyvuotoa havaitaan senkin jälkeen, kun kaikki edellä ja jäljempänämainitut asiat on tarkistettu ja vahvistettu, täytä Oil Leakage's at RENK SleeveBearings -lomake ja lähetä se lähimmälle Motors and Generator -osastolle.

8.2.1 ÖljyJotta laakerit toimisivat odotetulla tavalla, öljyn on täytettävä tietyt kriteerit, kutenviskositeetti ja puhtaus, ks. kohta 7.5.2.2 Voiteluaineen kunto ja 7.5.2.3 Voiteluöljynsuositeltavat arvot.

Viskositeetti

Laakerit on suunniteltu toimimaan tietyn viskositeetin omaavalla öljyllä, joka mainitaansähkökoneen mukana toimitetussa dokumentaatiossa.

Väärä viskositeetti aiheuttaa voiteluhäiriöitä ja saattaa vaurioittaa sekä laakereita ettäakselia.



8.2.2 LiukulaakeritPyörivissä sähkökoneissa käytettävät liukulaakerit ovat usein vakiolaakereita, joitakäytetään lukuisissa eri sovelluksissa. Näin ollen laakerin rakenne sinällään ei yleensäole laakerivuotojen syynä, joten vuodon syytä on etsittävä muualta.

Laakeri on kuitenkin koottu useasta osasta, joten osien väliset liitokset saattavatvuotaa viallisen kokoonpanon tai tiivisteen puuttumisen vuoksi.

Laakerikotelo

Laakerikotelo muodostuu ylä- ja alapuoliskosta, jotka on liitetty yhteen. Lisäksilaakerikoteloon on asennettu labyrinttitiivisteet akselin sisääntulokohtaan. Tämärakenne ei ole täysin tiivis, joten vähäiset vuodot ovat sallittuja.

Itsevoitelevien laakereiden sallittu vuotomäärä on sellainen, että laakeriöljyä ei tarvitselisätä öljynvaihtovälien välillä.

Öljyä voi vuotaa laakerista kahdella tavalla:

• Labyrinttitiivisteiden ohi

• Laakerikotelon halkaisulinjan kautta.

Tiiviste

Kotelon halkaisulinjaan on asetettu tiiviste, jotta öljyä ei vuotaisi laakeristahalkaisulinjojen kautta. ABB suosittelee käytettäväksi Hylomar Blue Heavy -tiivistemassaa. Curil T:tä tai muuta vastaavaa tiivistemassaa voidaan myös käyttää.

8.2.3 Laakerin tarkistaminenJos öljyvuodon epäillään olevan peräisin itse laakerikotelosta, tee seuraavattoimenpiteet:

1. Kiristä laakerikotelo uudelleen.

Tämä on erityisen tärkeää koneen käyttöönoton yhteydessä tai kun kone on ollutkäyttämättä pitkän aikaa, sillä osat saattavat juuttua.

Jos laakerikotelon puoliskot eivät ole tiiviisti toisiaan vasten, öljy saattaa huuhdellatiivisteaineen pois halkaisulinjasta. Tämä puolestaan aiheuttaa öljyvuotoja.

2. Avaa laakerikotelo.

Laakerikotelo voidaan avata, jotta halkaisulinjaan voidaan laittaa uusi tiivistemassa.Varo, ettei likaa tai vierasta ainetta pääse laakeriin tämän toimenpiteen aikana.Halkaisupintojen on oltava täysin rasvattomat, ennen kuin niille levitetään ohut kerrostiivisteainetta.



Seuraava luku koskee laakerityyppiä: Kiertovoidellut liukulaakerit

8.2.4 Öljysäiliö ja -putketErillistä öljysäiliötä ja -putkia käytetään vain kiertovoideltujen laakereiden yhteydessä.

Öljysäiliö

Öljysäiliö voi olla joko erillinen säiliö tai joissakin tapauksissa dieselmoottorinkampikammio. Molemmissa tapauksissa säiliön on sijaittava selkeästi laakereidenalapuolella, jota öljy virtaa laakereista säiliöön.

Öljysäiliön on oltava rakenteeltaan sellainen, että öljyn paluuputkeen ei pääse painettasäiliöltä kohti laakeria.

Öljyputket

Öljyn paluuputkien tarkoituksena on mahdollistaa öljyn palaaminen öljysäiliöönmahdollisimman kitkattomasti. Tämä saadaan normaalisti aikaan valitsemalla putkelleriittävän suuri halkaisija, jotta öljyn virtaus paluuputkessa on enintään 0,15 m/s putkenpoikkipinta-alan mukaan.

Asenna öljyn poistoputket alaspäin laakereista siten, että putkien kulma on vähintään15°, joka vastaa laskua 250–300 mm/m.

Putkien kokoonpano on tehtävä siten, että edellä mainittu kallistus saadaan aikaankaikkialle.

Seuraava luku koskee laakerityyppiä: Kiertovoidellut liukulaakerit

8.2.5 Öljysäiliön ja -putkien tarkistaminenJos öljyvuodon epäillään olevan peräisin öljysäiliön tai putkien rakenteesta, teeseuraavat toimenpiteet:

Paineista öljysäiliö.

Varmista, että öljysäiliön sisällä vallitsee ilmakehän paine. Paine ei saa olla suurempikuin laakerin ulkopuolinen paine. Jos näin on, asenna öljysäiliöön huohotin.

Öljyputket

Varmista, että putkien halkaisija on riittävän suuri, että putket eivät ole tukossa ja ettäalaspäin viettävä kallistus on riittävä koko paluuputken pituudelta.



8.2.6 KäyttöAiheuttaa laakerivuotoja, asennukseen liittyvien vuotojen lisäksi jotkin syyt ovatkäyttöön liittyviä.

Seuraavat kappaleet koskevat laakerityyppiä: Kiertovoidellut liukulaakerit

Öljynpaine

Jokaiseen laakeriin tulevan öljyn paine lasketaan halutun öljyvirtauksen mukaan, jotenöljynpaine on säädettävä tämän mukaan käyttöönoton aikana.

Jokaisen koneen määrätty öljynpaine on tarkistettava koneen mukana toimitetustadokumentaatiosta.

Seuraava kappale koskee laakerityyppiä: Itsevoitelevat liukulaakerit

Öljytaso

Itsevoitelevan liukulaakerin öljytaso on tarkistettava säännöllisesti, ks. kohta 7.5.1.1Öljytaso.

Öljyn lämpötila

Voiteluöljyn oikea lämpötila on tärkeä, jotta laakerin käyttölämpötila pysyy oikeana jatakaa riittävän voiteluvaikutuksen ja voiteluöljyn oikean viskositeetin, ks. kohta 7.5.2.1Voiteluöljyn lämpötila.

Tärinät

Kaikkiin koneisiin kohdistuu tärinää, ja ne on myös suunniteltu kestämään tärinää.Voimakkaat tärinät saattavat saada laakerin jotkin osat toimimaan poikkeavasti.

Voimakas tärinä saattaa aiheuttaa akselin ja valkoisen metallin välisessä öljykalvossaerilaisia ilmiöitä, mutta nämä johtavat varsin harvoin öljyvuotoihin, mutta aiheuttavatsen sijaan laakerivaurioita.

Voimakas tärinä saattaa aiheuttaa laakerikotelon osien jämähtämistä tai löystymistäjuuri sen verran, että öljyä pääsee laakerikotelon ylä- ja alapuoliskojenhalkaisupinnalle. Tärinä saa laakerikotelon puoliskot siirtymään toisiinsa nähden.Tämä saattaa aiheuttaa eräänlaista ”pumppaavaa” vaikutusta, jolloin öljyä pumpataansisään ja ulos laakerin jakopinnasta. Tämä saa lopulta tiivisteaineen siirtymään jaaiheuttaa laakerivuodon.

Laakerin sisäinen ilmanpaine

Laakerikotelo ei ole tiivis, joten laakerikotelon sisällä vallitseva ylipaine purkautuulaakerikotelosta labyrinttitiivisteiden kautta. Purkautuessaan ilma tuo mukanaanöljysymua, eli aiheuttaa näin laakerivuodon.

Laakerin sisäisen ylipaineen syynä on yleensä muut komponentit kuin itse laakeri.Laakerin sisäisen ylipaineen yleisin syy on öljyn paluuputken ylipaine.



Laakerin ulkoinen ilmanpaine

Laakerin sisäisen ylipaineen tavoin myös laakerin ulkopuolella vallitseva alipaine”imee” ilmaa laakerin sisältä ja tuo mukanaan öljyä, mikä aiheuttaa laakerivuodon.

Laakerin sisäinen alipaine ei yleensä johdu itse laakerista, vaan laakerin ulkopuolisistaosista.

Laakerikotelon ympärillä vallitseva alipaine aiheutuu pyörivien osien liikuttaessa ilmaasiten, että paikallinen alipaine muodostuu laakerin akselin ulostulon läheisyyteen.

8.2.7 Käytön tarkistaminen

Öljy

Tarkista öljylaatu.

Seuraavat kappaleet koskevat laakerityyppiä: Kiertovoidellut liukulaakerit

Öljyn sisääntulopaine on tarkistettava ja säädettävä asianmukaisesti.

Öljynpaineen normaali arvo on 125 kPa ± 25 kPa, mutta kunkin koneen määrättyöljynpaine on tarkistettava koneen mukana toimitetusta dokumentaatiosta.

Seuraavat kappaleet koskevat laakerityyppiä: Itsevoitelevat liukulaakerit

Öljyn määrä laakerissa on tarkastettava.

Tarkista myös öljyn lämpötila. Liian korkea lämpötila vähentää öljyn viskositeettia,jolloin öljy pääsee helpommin vuotamaan laakerista.

HUOM: Vain yhdellä Pt-100-lämpötila-anturilla varustetut laakerit havaitsevat yleensä laakerin lämpötilan, ei öljyn. Öljyn lämpötila on noin 10 °C alhaisempi kuin laakerin lämpötila.

Seuraava kappale koskee laakerityyppiä: Kiertovoidellut liukulaakerit

Öljyn sisääntulolämpötila on normaalisti 45 °C, mutta se on tarkistettava koneenmukana toimitetusta dokumentaatiosta.

Tärinät

Laakerikoteloiden tärinäarvot on mitattava kolmesta suunnasta. aksiaalisesti,poikittaisesti (vaakasuorassa) ja pystysuorassa, ks. kohta 7.4.4 Laakeripesän tärinät.

Laakerin sisäinen ilmanpaine

Laakerien sisäiset ja ulkoiset ilmanpaineet on tarkistettava.

Ylipaine aiheutuu yleenä, kuten edellä on mainittu, öljysäiliön ylipaineesta. Öljysäiliönylipaine siirtyy laakerille öljyn paluuputken kautta.

Paras tapa mitata laakerin sisäistä painetta on öljyn täyttöaukosta tai laakerin päälläsijaitsevasta tarkistusikkunasta.

Jos laakerin sisällä havaitaan ylipainetta, on tehtävä seuraavat toimenpiteet allamainitussa järjestyksessä:

• Asenna huohotin öljysäiliöön, jos mahdollista. Näin ei voi tehdä



dieselmoottoreiden kampikammioissa.

• Varmista, että öljyn paluuputki tulee öljysäiliöön öljytason alapuolelta. Tämä on erittäin tärkeää dieselmoottoreiden kampikammioissa.

• Tee öljyn paluuputkeen U-muotoinen vesilukko.

• Asenna huohotin laakerikotelon päälle.

Laakerin ulkoinen ilmanpaine

Laakerilta tulevan akselin ulostulon lähellä vallitseva ilmanpaine on tarkistettava. Tämäon erityisen tärkeää, jos laakeri on asennettu laipalla koneeseen tai jos akseli onasennettu suojuksen tai muun rakenteen sisään, joka saattaa muodostaa"keskipakotuulettimen” yhdessä akselin kanssa.

Laippalaakereissa on laakerikotelon ja laipan välissä kaksi kanavaa, jotka yleensäriittävät kompensoimaan laakerikotelosta tulevan akselin ulostulokohdanläheisyydessä vallitsevan alipaineen. Jos tällä alueella jostain syystä vallitsee suurialipaine, nämä kaksi kanavaa eivät enää riitäkään, vaan hieman ilmaa imetään myöslaakerin sisältä. Näin tapahtuu todennäköisesti liukulaakereissa, joissa on aksiaalisetpainetiivisteet, sillä näiden laakereiden öljyvirtaus on voimakkaampi kuin pelkissäradiaalisissa laakereissa.

Jos havaitaan tai epäillään voimakasta alipainetta, laakerikotelolta tulevan akselinulostulon ympärillä oleva ilmanpaine on mitattava.

Jotta voidaan varmistua siitä, että laakeri ulkopuolinen alipaine saattaa olla vuodonaiheuttaja, laakerin ulkoinen (p0) ja sisäinen (p2) paine sekä voitelukilven ja koneentiivisteen välisen alueen paine (p1) on myös mitattava. Mitattaessa painetta (p1) putkenon oltava työnnettynä mahdollisimman syvälle ja kanavien on oltava väliaikaisestisuljettuina, ks. kuva 8-1 Liukulaakerin sisäisen ja ulkoisen ilmanpaineen tarkistaminen.

Tilanteen analysoimista varten arvoja p1 ja p2 on verrattava arvoon p0, joka onmitattava koneen läheisyydestä täysin ilman häiriöitä ja turbulenssia. Seuraaviatilanteita saattaa ilmetä:

• p0 = p1 = p2. Jos kaikki painelukemat ovat samat, vuoto ei johdu paine-eroista. Pidä kuitenkin mielessä, mitä dieselmoottoreista todettiin edellä.

• p2 > p1(= p0). Jos laakerin sisäinen paine on suurempi kuin ulkoinen, vain laakerin sisällä vallitsee ylipaine.

• p2 (= p0) > p1. Jos laakerin ulkoinen paine on pienempi kuin muualla, laakerin ympärillä vallitsee alipaine.

• p2 > p0 > p1. Jos kaikki painelukemat ovat erilaisia, laakerin sisällä saattaa vallita ylipaine ja ulkopuolella alipaine.



Figure 8-1 Liukulaakerin sisäisen ja ulkoisen ilmanpaineen tarkistaminen

Jos koneen sisällä vallitsee voimakas alipaine, esim. laakerilevyn ja koneen tiivisteenvälillä, tilanne on ongelmallinen, sillä on yleensä erittäin vaikeaa irrottaa koneentiivistettä ja yrittää tiivistää kone uudelleen.

HUOM: Missään tapauksessa laakeriin ei saa asentaa huohotinta alipaineen poistamiseksi, sillä se vain pahentaa vuotoa.



8.3 Sähköinen toiminta, ohjaus ja suojausPyörivän sähkökoneen sähköinen toiminta määräytyy yleensä roottorin ja staattorinkäämien kunnon mukaan. Koneen käämityksen huolto on kuvattu luvussa 7.6Staattorin ja roottorin käämien huoltaminen. Tässä luvussa keskitytään ohjaus- jasuojausjärjestelmien vianmääritykseen.

8.3.1 Suojauksen laukeaminenKone on suojattava hälytys- ja laukaisulaitteilla epätavallisia sekä mekaanisia ettäsähköisiä käyttöolosuhteita vastaan. Jotkin näistä suojauskeinoista voidaan nollata jakone voidaan käynnistää uudelleen heti vian paikantamisen jälkeen.

Esimerkkejä suojauksista, jotka hälytyksen annettuaan tai lauettuaan saattavatedellyttää lisätutkimuksia:

• Laakerin korkea lämpötila, ks. 7.5 Laakereiden ja voitelujärjestelmän huoltaminen

• Käämin tai jäähdytysilman korkea lämpötila, ks. 7.6 Staattorin ja roottorin käämien huoltaminen ja 8.5 Lämpötilaan liittyvä toiminta ja jäähdytysjärjestelmä

• Ylivirta, virran ja jännitteen epätasapaino, ylijännite

• Tärinäsuojaus, ks. 7.4.3 Tärinä ja melu.

8.3.2 Pt-100-vastuslämpötila-anturitPt-100-vastuslämpötila-anturit ovat tärkeä osa koneen kunnon valvonta- jasuojausjärjestelmää. Niitä käytetään käämien, laakereiden ja jäähdytysilmanlämpötilojen mittaamiseen. Pt-100-antureissa käytetään lämpötilojen mittaamiseenhienoja platinasäikeitä, jotka saattavat vaurioitua esim. epäasianmukaisen käsittelyntai liian voimakkaan tärinän vuoksi.

Seuraavat oireet saattavat tarkoittaa ongelmia Pt-100-antureissa:

• Rajaton tai nollaresistanssi anturin yli

• Mittaussignaalin katoaminen käynnistyksen aikana tai sen jälkeen.

• Merkittävästi erilainen resistanssiarvo yhdessä anturissa.

Jos epäillään Pt-100-anturin häiriötä, löydökset on aina vahvistettava liitosrasiastamittaamalla anturin resistanssi kaapeleiden ollessa kytkettyinä irti. Merkitse löydöksetmuistiin. Oikea mittausvirta on ilmoitettu asianomaisessa Pt-100-anturissa. Erilämpötilojen resistanssiarvot löytyvät taulukosta 8-3 Pt-100-anturien arvot erilämpötiloissa.



Table 8-3. Pt-100-anturien arvot eri lämpötiloissa

PT100 RES

TEMP °C

TEMP°F

PT100 RES

TEMP°C

TEMP°F

PT100RES

TEMP°C

TEMP°F

100.00 0 32.00 127.07 70 158.00 153.58 140 284.00100.78 2 35.60 127.84 72 161.60 154.32 142 287.60101.56 4 39.20 128.60 74 165.20 155.07 144 291.20102.34 6 42.80 129.37 76 168.80 155.82 146 294.80103.12 8 46.40 130.13 78 172.40 156.57 148 298.40103.90 10 50.00 130.89 80 176.00 157.31 150 302.00104.68 12 53.60 131.66 82 179.60 158.06 152 305.60105.46 14 57.20 132.42 84 183.20 158.81 154 309.20106.24 16 60.80 133.18 86 186.80 159.55 156 312.80107.02 18 64.40 133.94 88 190.40 160.30 158 316.40107.79 20 68.00 134.70 90 194.00 161.04 160 320.00108.57 22 71.60 135.46 92 197.60 161.79 162 323.60109.35 24 75.20 136.22 94 201.20 162.53 164 327.20110.12 26 78.80 136.98 96 204.80 163.27 166 330.80110.90 28 82.40 137.74 98 208.40 164.02 168 334.40111.67 30 86.00 138.50 100 212.00 164.76 170 338.00112.45 32 89.60 139.26 102 215.60 165.50 172 341.60113.22 34 93.20 140.02 104 219.20 166.24 174 345.20113.99 36 96.80 140.77 106 222.80 166.98 176 348.80114.77 38 100.40 141.53 108 226.40 167.72 178 352.40115.54 40 104.00 142.29 110 230.00 168.46 180 356.00116.31 42 107.60 143.04 112 233.60 169.20 182 359.60117.08 44 111.20 143.80 114 237.20 169.94 184 363.20117.85 46 114.80 144.55 116 240.80 170.58 186 366.80118.62 48 118.40 145.31 118 244.40 171.42 188 370.40119.40 50 122.00 146.06 120 248.00 172.16 190 374.00120.16 52 125.60 146.81 122 251.60 172.90 192 377.60120.93 54 129.20 147.57 124 255.20 173.63 194 381.20121.70 56 132.80 148.32 126 258.80 174.37 196 384.80122.47 58 136.40 149.07 128 262.40 175.10 198 388.40123.24 60 140.00 149.83 130 266.00 175.84 200 392.00124.01 62 143.60 150.57 132 269.60 176.57 202 395.60124.77 64 147.20 151.33 134 273.20 177.31 204 399.20125.54 66 150.80 152.04 136 276.80 178.04 206 402.80126.31 68 154.40 152.83 138 280.40 178.78 208 406.40



Staattorin Pt-100-anturin vaurio voidaan korjata kahdella tavalla. Jos staattorinsydämessä on jäljellä toimiva vara-anturi, se voidaan ottaa käyttöön. Jos kaikki toimivattehdasasenteiset anturit ovat käytössä, käämin päähän voidaan jälkiasentaa uusianturi.


8.4 Liukurenkaat ja harjat

8.4.1 Harjojen kuluminenJos harjat kuluvat nopeasti tai epätasaisesti, tarkista seuraavat kohdat:

• Onko harjan paine edellä mainituissa rajoissa? Ks.7.7.2.1 Harjan paine.

• Ovatko harjojen kaikki kaapelit tiukasti kytkettyinä?

• Ovatko liukurenkaiden liukupinnat kuluneita?

• Ovatko hiiliharjat imeneet itseensä kosteutta tai öljyä?

• Onko harjojen laatu koneen määritysten mukainen?

Tarkista aina kun mahdollista:

• Tarkista, että harjat ovat hyvässä kunnossa ja että ne pääsevät vapaasti liikkumaan harjapidikkeissä.

• Tarkista, että harjojen kaapelit ovat kunnossa ja että ne on kytketty oikein.

• Puhdista hiilipöly harjoista imuroimalla.

8.4.2 Harjan kipinöintiHarjojen mahdollista kipinöintiä voidaan tarkkailla liukurengaskotelon ikkunasta.Kipinöinti on usein merkki väärästä toiminnasta. Ryhdy välittömästi toimenpiteisiinkipinöinnin estämiseksi. Selvitä kipinöinnin syy, jotta häiriötön käyttö voi jatkua.Mahdolliset kipinöinnin aiheuttajat:

• Puutteellinen kuormitustilanne

• Harjat takertuneet pidikkeisiinsä

• Harjat ovat pidikkeissään liian löysästi

• Harjan liitin on kytketty liian löysästi

• Harjan alusta on puutteellinen

• Väärä tai epätasainen harjan paine

• Liukurenkaiden liukupinnat ovat kuluneet

• Hiiliharjojen tyyppi ei sovi käyttöolosuhteisiin

• Akselikytkimien puolikkaiden kohdistus on väärä

• Kone ei ole tasapainossa

• Kuluneista laakereista johtuvat epätasaiset ilmaraot



8.5 Lämpötilaan liittyvä toiminta ja jäähdytysjärjestelmäKoneen lämpötilan nousulle on kaksi perussyytä:

• Jäähdytysjärjestelmän teho on heikentynyt

• Kone tuottaa runsaasti lämpöä.

Jos koneen lämpötila ylittää normaaliarvot, on pyrittävä määrittämään, kumpi edellämainituista syistä pääasiassa aiheuttaa lämpötilan nousun.

HUOM: Voimakas lämpeneminen saattaa johtua käämin häiriöistä tai verkon epätasapainosta. Tällöin jäähdytysjärjestelmän korjaus ei auta tilannetta tai saattaa olla jopa haitaksi.

Jos käämin tai jäähdytysilman lämpötila-anturit osoittavat epätavallista lämpötilaa,tarkista jäähdytysjärjestelmä. Kaksi erillistä huoltoseikkaa vaikuttaajäähdytysjärjestelmään. On itsestään selvää varmistaa, että lämmönvaihdin toimiikeskeytyksettä ja oikein. Tämä toimenpide voidaan tehdä puhdistamallalämmönvaihdin säännöllisesti ja tarkistamalla sen oikea toiminta.

Ilman tai veden virtaus lämmönvaihtimen läpi on myös tarkistettava. Josjäähdyttimessä on ulkoinen puhallin, myös sen toiminta on tarkistettava.

Vähemmän todennäköinen, mutta aivan yhtä tärkeä seikka on varmistaa hyväilmankierto ensijäähdytysjärjestelmässä koneen sisällä. Tämä toimenpide voidaantoteuttaa puhdistamalla ja tarkistamalla koneen sisäpuoli korjausten tai mahdollistenongelmien yhteydessä.

Muita lämmönvaihtimen heikkoon toimintaan vaikuttavia syitä saattavat olla kohonnutympäristön lämpötila, imuilman tai veden korkea lämpötila tai heikko ilman tai vedenvirtaus.

Myös voitelun tai laakerin toimintahäiriö saattaa nostaa laakerin lämpötilaa.Huomattavan korkea lämpötila saattaa johtua myös lämpötilan mittausjärjestelmänhäiröistä, ks. 8.3.2 Pt-100-vastuslämpötila-anturit.



Chapter 9 Moottorien ja generaattorien elinkaaripalvelut

9.1 AsiakaspalveluABB Motors and Generators Service -palvelu auttaa niin asennuksessa kuinvaraosissa, käyttöönotossa, uudistuksissa ja vaihdoissa. Meillä on 120 vuodenkokemus moottorien ja generaattorien valmistuksesta. Sen avulla tarjoamme palveluja,jotka auttavat laitosten käyttäjiä luomaan lisäarvoa sekä optimoimaankokonaiskustannuksia.

Laajasta palveluvalikoimastamme löytyy sopiva vaihtoehto asiakkaidemme erilaisiintarpeisiin. Tämä perustuu siihen, että meillä on markkinoiden laajin maailmanlaajuinenpalveluverkosto sekä suuri joukko sertifioituja huoltoasentajia, jotka ovat valmiinatekemään korjauksia käyttöpaikalla tai valtuutetuissa korjaamoissa.

9.1.1 PalvelutuotteetTarjoamme seuraavia moottoreihin ja generaattoreihin liittyviä palveluja:

• asennus ja käyttöönotto

• varaosat

• kunnossapito

– ennaltaehkäisevä kunnossapito

– ennakoiva kunnossapito

– kunnonvalvonta

• korjaukset

– käyttöpaikka- ja korjaamopalvelut

– etävianmääritys

– tekninen tuki

• suunnittelu ja konsultointi

• laajennukset, päivitykset ja jälkiasennukset

• vaihdot

• koulutus

• palvelusopimukset.

Lisätietoa saa osoitteesta www.abb.com/motors&generators sekä lähimmästä ABBMotors and Generators Service -toimipisteestä.

9.1.2 Tuki ja takuutKaikilla moottoreilla ja generaattoreilla on tehdastakuu, joka kattaa osat sekäsuunnittelu- ja valmistusvirheet. Takuuehdot ja -aika määritetään myyntisopimuksessa.

112 - Moottorien ja generaattorien elinkaaripalvelut 3BFP 000 060 R0105 REV H


Takuuanomukset käsitellään yleensä koneen ABB-myyntikanavassa.Takuuanomukset on laadittava kirjallisesti, ja niissä on syytä mainita ainakin seuraavattiedot:

• koneen sarjanumero

• koneen sijainti

• mahdollisimman tarkka ongelman kuvaus

– kuvat, mittaustulokset tai raportit, jotka auttavat ongelman analysoinnissa

• asiakkaan vaatimukset

• asiakkaan yhteystiedot.

Tekniseen tukeen ja takuisiin liittyvät yhteystiedot mainitaan seuraavassa luvussa.Lisätietoja on osoitteessa www.abb.com/motors&generators.

9.1.3 Motors and Generators Servicen yhteystiedotLähin palvelupiste löytyy osoitteesta www.abb.com/motors&generators.

Voit ottaa yhteyden Global Technical Support Center Finlandiin seuraavasti:

• Puhelimitse 7-17 (GMT +2): +358 (0)10 22 11

• 24 tunnin tukipuhelin: +358 (0)10 22 21999

• myynnin sähköpostiosoite: [email protected]

• takuiden ja teknisen tuen sähköpostiosoite: [email protected]

• Faksi: +358 (0)10 22 22544

HUOM: Mahdollisuuksien mukaan liitä sähköpostiviestiin koneen sarjanumero (seitsemän numeroa, muodossa 46#####).

9.1.4 Huoltopisteiden tukipalveluHuoltopisteiden tukipalvelu antaa valtuutetuille huoltopisteille apua koneen mekaanistarakennetta sekä sähkömagneettisia ja eristysteknisiä aiheita käsittelevissäkysymyksissä.

Moottorien ja generaattorien elinkaaripalvelut - 1133BFP 000 060 R0105 REV H


9.1.5 Asiakaspalvelun yhteystiedotAsiakaspalvelun yhteystiedot:

• Puhelin: 7.00–17.00 010 22 11

• Päivystyspuhelin: 010 22 27100

• Faksi: 010 22 22544

• varaosien sähköpostiosoite: [email protected]

• työmaahuollon sähköpostiosoite: [email protected]

• takuuosaston ja teknisen tuen sähköpostiosoite:[email protected]

HUOM: Lisää mahdollinen koneen sarjanumero (seitsemän merkkiä, alkaa numeroilla 45#####) sähköpostiviestin viitetietoihin.

9.2 Pyörivien sähkökoneiden varaosat

9.2.1 Yleistä varaosistaABB:n valmistamat koneet on suunniteltu ja valmistettu siten, että ne takaavatluotettavan ja virheettömän toiminnan vuosikymmenien ajaksi. Tämä edellyttääkuitenkin koneiden asianmukaista ylläpitoa ja käyttöä. Huoltoon kuuluu myösnormaalille kulumiselle altistuvien osien vaihtaminen.

Osien kulumista ei voi määrittää tarkasti. Näiden osien kulumisnopeus vaihtelee paljonkäytön, käyttöympäristön ja erityisolojen mukaan. Tämän vuoksi osien kunto ontarkastettava säännöllisesti ja varastossa on pidettävä riittävästi varaosia. Varaosienansiosta voidaan välttyä pitkiltä käyttökatkoilta. Varaston määrä on päätettävä käytönkriittisyyden, varaosan saatavuuden sekä valmistajan suosituksen mukaan.

9.2.2 Osien säännöllinen vaihtaminenMekaanista kulumista tapahtuu aina, kun kaksi liikkuvaa pintaa koskettavat toisiaan.Sähkökoneiden pääasiallinen mekaaninen kuluminen tapahtuu pyörivän akselin jakiinteiden osien välillä. Laakerit, kuten rullalaakerit, laakeriliuskat ja liukulaakereidenöljyrenkaat, kuluvat, ja ne on vaihdettava, vaikka käytettäisiinkin oikeanlaista voitelua.Muita kuluvia osia ovat tiivisteet, jotka ovat jatkuvasti kosketuksissa pyörivään akseliinja harjoihin, harjojen mekanismeihin ja liukurengasyksikön liukurenkaisiin.

Edellä mainitut osat muodostavat pääasiallisen, mutta ei täydellisen, luettelonmekaanisesti kuluvista osista. Näille osille on arvioitu käyttöikä, mutta kuten edellä jomainittiin, niiden todellinen kestävyys saattaa vaihdella huomattavasti. Tämän vuoksivarastossa on pidettävä vähintään kyseisiä osia. Huomaa, että näiden osienvaihtaminen normaalin kulumisen vuoksi ei kuulu takuun piiriin.

9.2.3 Tarvittavat varaosatMuunlaista kulumista aiheuttavat lämpötilan kohoaminen, sähköhäiriöt ja kemiallisetreaktiot.



Ilmansuodattimet suojaavat koneen sisäpuolta likaantumiselta, ja ne täyttyvät ilmanepäpuhtauksilla. Suodattimet on vaihdettava, jotta jäähdytysyksikkö toimii oikein jajotta ne suojaavat koneen herkkiä osia.

ABB:n koneiden sähkökäämitykset on suojattu hyvin kulumista vastaan, mutta vain josniitä huolletaan oikein ja noudatetaan koneen käyttöolosuhteita. Oikeaakäyttölämpötilaa ei saa ylittää, ja käämit on puhdistettava säännöllisesti. Käämit voivatmyös kulua voimakkaasti johtuen lukuisista erilaisista sähköisistä häriöistä.

Staattorin sydämen urissa sijaitsevia staattorin käämien Pt-100-lämpötila-antureita eivoi vaihtaa. Siksi ABB:n käytäntönä on lisätä staattorin sydämeen Pt-100-vara-antureita. Näitä antureita ei pidetä tavallisina varaosina, sillä ne on tarkoitettukäytettäväksi siltä varalta, että staattorin Pt-100-anturi vaurioituu käyttöönotonyhteydessä. Nämä vara-anturit voidaan ottaa käyttöön myös käytön aikana, josensisijaiset anturit vaurioituvat. Jos vara-anturi vaurioituu, voidaan staattorinkäämityksen päähän mahdollisesti lisätä Pt-100-antureita.

9.2.4 Sopivimman varaosapaketin valitseminenABB tarjoaa asiakkailleen kolmenlaisia valmiita varaosapaketteja. Koneentoimintaolosuhteisiin parhaiten perehtyneen henkilökunnan on valittava sopivinvaraosapaketti sovelluksen tärkeyden, seisonta-ajan aiheuttamien taloudellistenriskien sekä tuotantohävikin perusteella.

Käytönaikainen varaosapaketti käyttöönottoon ja käytettävyyden varmistamiseen:

• Nämä ovat tärkeimmät varaosat, joita on aina oltava saatavilla.

Suositeltava varaosapaketti vianmääritykseen sekä huolto-osien saatavuudenvarmistamiseksi:

• Osien on oltava saatavilla tehtäessä keskipitkän aikavälin huoltoa. Osat myös mahdollistavat nopean korjauksen, jos lisälaitteet vioittuvat.

Vakavan vaurion korjausajan lyhentämisen kannalta keskeiset varaosat:

• Näitä varaosia suositellaan pidettäväksi varastossa, kun kone on osa tärkeätä prosessia. Näiden osien avulla jopa vakavat vauriot voidaan korjata nopeasti.

9.2.5 Eri pakettien yleisimmät suositeltavat varaosatSeuraavassa on suositus eri pakettien sisältämistä yleisimmistä varaosista. Koneenyksittäisiä varaosia koskevia tarjouksia voi pyytää ABB Motors and Generators Service-organisaatiolta.

Huomaa, että vaikka ABB on koonnut varaosapaketit koneen mukaan, niidenyhteydessä voidaan viitata lisälaitteisiin, joita ei ole saatavana kaikkiin koneisiin.



Seuraavat luvut koskevat tuoteperheitä: HXR ja NXR

9.2.5.1 Käytönaikainen varaosapaketti

9.2.5.2 Suositeltu varaosapaketti

9.2.5.3 Keskeiset varaosat

Varaosa Määrä

Laakeri, RTD 1 kpl

Rullalaakeroituja koneita koskevat vaihtoehdot:

Rullalaakeri 2 kpl

Liukulaakeroituja koneita koskevat vaihtoehdot:

Laakeriliuska DE 1 kpl

Laakeriliuska NDE 1 kpl

Laakerin voitelurengas DE 1 kpl

Laakerin voitelurengas NDE

1 kpl

Laakerin labyrinttitiivisteet, DE

2 kpl

Laakerin labyrinttitiivisteet, NDE

2 kpl

Varaosa Määrä

Käytönaikainen varaosapaketti

1 kpl

Välilämmitin 1 kpl

Staattori Pt-100, jälkiasennussarja

1 kpl

Tuki- tai holkkieristimet 1 kpl

Varaosa Määrä

Staattori 1 kpl

Roottori 1 kpl



Seuraavat luvut koskevat tuoteperheitä: AMA, AMB ja AMI



Varaosa Määrä

Ilmansuodattimet (malliin IPW24/IC01)

1 sarja

Vuodonilmaisin (malliin IP55/IC81W)

1 kpl

Laakeri, RTD 1 kpl

Rullalaakeroituja koneita koskevat vaihtoehdot:

Rullalaakeri 2 kpl

Vaihtoehto liukulaakereilla varustetuille koneille:

Laakeriliuska DE-mallille 1 kpl

Laakeriliuska NDE-mallille 1 kpl

Laakerin öljyrengas DE-mallille

1 kpl

Laakerin öljyrengas NDE-mallille

1 kpl

Laakerin labyrinttitiiviste DE-mallille

2 kpl

Laakerin labyrinttitiiviste NDE-mallille

2 kpl

Varaosa Määrä

Valmis varaosapaketti 1 kpl

Lämmitin 1 kpl


1 kpl

Vesijäähdytinelementti 1 kpl

Tuki tai läpiviennin

tiivisteet

1 kpl




Seuraavat luvut koskevat tuoteperhettä: AMK


Varaosa Määrä

Roottori 1 kpl

Staattori 1 kpl

Varaosa Määrä

Ilmansuodattimet (koneelle IPW24/IC01)

1 sarja

Ilmansuodatin liukurenkaan hiilipölylle

1 kpl

Harjat 1 sarja

Harjan pidike 1 sarja

Veden vuotoilmaisin (koneelle IP55/IC81W)

1 kpl

Laakeri, RTD 1 kpl

Vaihtoehto vierintälaakereilla varustetuille koneille:

Vierintälaakeri 2 kpl

Vaihtoehto liukulaakereilla varustetuille koneille:

Laakeriliuska DE-mallille 1 kpl

Laakeriliuska NDE-mallille 1 kpl

Laakerin öljyrengas DE-mallille

1 kpl

Laakerin öljyrengas NDE-mallille

1 kpl

Laakerin labyrinttitiiviste DE-mallille

2 kpl

Laakerin labyrinttitiiviste NDE-mallille

2 kpl





9.2.6 TilaustiedotIlmoita After Sales -henkilöstöllemme koneen sarjanumero, jotta oikea varaosavoidaan tilata ja toimittaa nopeasti. Koneen sarjanumeroon joko koneen runkoonkiinnitetyssä tyyppikilvessä tai painettuna koneen runkoon. Anna lisäksi tarkat jayksityiskohtaiset tiedot tilatuista osista.

ABB:n Motors and Generators Service -organisaation yhteystiedot mainitaan luvussa9.1.3 Motors and Generators Servicen yhteystiedot

Varaosa Määrä

Käytönaikainen varaosapaketti

1 kpl

Välilämmitin 1 kpl

Liukurengasyksikön lämmitin

1 kpl

Liukurengasyksikkö 1 kpl


1 kpl

Painekytkin hiiliharjojen pölynsuodattimen kunnonvalvontaan

1 kpl

Vesijäähdytinelementti 1 kpl

Tuki- tai holkkieristimet 1 kpl

Varaosa Määrä

Roottori 1 kpl

Staattori 1 kpl



Chapter 10 Kierrätys

10.1 JohdantoABB on sitoutunut noudattamaan ympäristöpolitiikkaa. ABB pyrkii jatkuvasti tekemääntuotteistaan ympäristöystävällisiä hyödyntämällä kierrätystä ja elinkaarianalyysejakoskevia tuloksia. Tuotteet, valmistusprosessit ja jopa logistiikka on suunniteltu siten,että ympäristönäkökohdat otetaan huomioon. Ympäristöpolitiikkaa toteutetaan ABB:nympäristönhallintajärjestelmällä, jolle on myönnetty ISO 14001 -sertifikaatti.

Seuraavat ohjeet ovat vain suosituksia koneiden ympäristöystävällistä hävittämistävarten. Asiakas vastaa paikallisten säädösten noudattamisesta. Jotkinasiakaskohtaiset erikoistiedot eivät mahdollisesti sisälly tähän käyttöohjeeseen.Projektiin liittyvästä dokumentaatiosta löytyy lisää tarvittavia asiakirjoja.

10.2 Keskimääräinen materiaalikoostumusSähkökoneiden valmistuksessa käytettävä materiaalikoostumus on keskimäärinseuraava:

10.3 Pakkausmateriaalin kierrättäminenKun kone on saapunut käyttöpaikalle, sen pakkausmateriaali puretaan.

• Puupakkaukset voidaan polttaa.

• Joissakin maissa merikuljetuksissa käytettävät pakkaukset saattavat olla valmistettuja kyllästetystä puusta, joka on kierrätettävä paikallisten määräysten mukaisesti.

• Koneen ympärillä oleva muovi voidaan kierrättää.

• Kaikki koneen pintaa peittävät korroosionestoaineet voidaan poistaa bensiinipohjaisella puhdistusaineella ja rätillä. Rätti on hävitettävä paikallisten määräysten mukaisesti.

Valurautarunkoiset induktiokoneet

Modulaarisella teräsrungolla varustetut induktiokoneet

Teräs 46 - 55 % 77 - 83 %

Kupari 7 - 12 % 10 - 12 %

Valurauta 35 - 45 % 1 - 5 %

Alumiini 0 - 2 % 0 - 1 %

Muovi, kumi, eristemateriaalit jne.

1 - 2 % 1 - 2 %

Ruostumaton teräs: alle 1 % alle 1 %

Muut alle 1 % alle 1 %

120 - Kierrätys 3BFP 000 060 R0105 REV H


10.4 Koneen purkaminenKoneen purkaminen on perustoimenpide, sillä kone on koottu pulteilla. Koneenpainosta johtuen koneen käsittely edellyttää raskaiden komponenttien käsittelyyntottunutta käyttäjää, jotta estetään vaarallisten tilanteiden syntyminen.

10.5 Eri materiaalien erottaminen

10.5.1 Runko, laakerikotelo, suojukset ja tuuletinNämä osat on valmistettu rakenneteräksestä, joka voidaan kierrättää paikallistenmääräysten mukaisesti. Kaikki apulaitteet, kaapelit ja laakerit on irrotettava ennenmateriaalin sulattamista.

10.5.2 Komponentit, joissa on käytetty sähköeristystäStaattori ja roottori ovat tärkeimmät osat, joissa on käytetty sähköeristysmateriaaleja.Koneissa on käytetty kuitenkin myös apulaitteita, jotka on valmistettu samanlaisistamateriaaleista, joten niitä on käsiteltävä samalla tavalla. Näitä ovat erilaisetpääterasiassa, magnetointilaitteessa, jännite- ja virtamuuntajissa, kaapeleissa,laitteiston johdoissa, syöksypysäyttimissä ja kondensaattoreissa käytettävät eristimet.Joitakin näistä komponenteista käytetään vain tahtikoneissa ja joitakin vain hyvinrajoitetussa määrässä koneita.

Kaikki nämä komponentit ovat passiivisessa tilassa, kun koneen valmistus on saatupäätökseen. Jotkin komponentit, erityisesti staattori ja roottori, sisältävät runsaastikuparia, joka voidaan erottaa asianmukaisessa lämpökäsittelyssä, jossa sähköeristeenorgaaniset sideaineet kaasuuntuvat. Höyryjen kunnollisen palamisen varmistamiseksiuunissa on oltava soveltuva jälkipolttoyksikkö. Seuraavia ohjeita suositellaannoudatettavaksi lämpökäsittelyssä ja jälkipoltossa, jotta prosessin tuottamat päästötsaadaan minimoitua.

Lämpökäsittely

Lämpötila: 380–420 °C

Kesto: Kun on saavutettu 90 % tavoitelämpötilasta, kohde pidetään tässälämpötilassa vähintään viiden tunnin ajan.

Sideainehöyryjen jälkipoltto

Lämpötila: 850–920 °C

Virtausnopeus: Sideaineen höyryt pysyvät polttokammiossa vähintään kolmensekunnin ajan.

HUOM: Päästöt koostuvat pääasiassa O2-, CO-, CO2-, NOx-, CxHy-kaasuista ja mikroskooppisista hiukkasista. Käyttäjän vastuulla on varmistaa, että prosessi noudattaa paikallisia määräyksiä.

HUOM: Lämpökäsittelyprosessi ja siinä tarvittavan laitteiston kunnossapito edellyttävät erityistä huoltoa, jotta vältetään tulipalo- tai räjähdysriskit. Tähän tarkoitukseen käytettävien erilaisten ratkaisujen lukuisasta määrästä johtujen ABB ei voi

Kierrätys - 1213BFP 000 060 R0105 REV H


antaa yksityiskohtaisia ohjeita lämpökäsittelyprosessista tai laitteiston kunnossapidosta. Asiakkaan on itse huomioitava nämä näkökohdat.

10.5.3 KestomagneetitJos kestomagneettikone sulatetaan kokonaisuudessaan, kestomagneeteille ei tarvitsetehdä mitään.

Jos kone puretaan tarkempaa kierrätystä varten ja roottoria kuljetetaan purkamisenjälkeen, kestomagneettien demagnetointi on suositeltavaa. Demagnetointi suoritetaankuumentamalla roottoria uunissa, kunnes kestomagneettien lämpötila nousee +300°C:een (572°F).

VAROITUS: Avatun tai puretun synkronisen kestomagneettikoneen tai koneen roottorin magneettikenttä saattaa häiritä tai vahingoittaa muita sähköisiä tai sähkömagneettisia laitteita ja komponentteja, kuten sydämentahdistimia, luottokortteja tai vastaavia.

10.5.4 Vaaralliset jätteetVoitelujärjestelmän öljy on vaarallista jätettä, jota on käsiteltävä paikallistenmääräysten mukaisesti.

10.5.5 MaantäyttöjäteEristemateriaalia voidaan käsitellä maantäyttöjätteenä.

122 - Kierrätys 3BFP 000 060 R0105 REV H


KÄYTTÖÖNOTTORAPORTTIArvokilven tiedot:

Valmistusnro

Valmistaja: ABB Oy

Osoite:

Puhelin:

Faksi:

PL 18600381 HELSINKISUOMI

+358 (0) 10 22 11

+358 (0) 10 22 22544

Asiakas:

Asiakkaan osoite:

Yhteyshenkilö:

Puhelin:

Matkapuhelin:

Faksi:

Sähköposti:

Käyttöönottoraportti - 1233BFP 000 060 R0105 REV H


1 Kuljetus

Yleistä:

Koneen saapumispäivä:

Tarkistuspäivä ja -paikka:

Vastaanottajan kuittaus:

Avoimen laatikon tarkistus:

Vauriot:

Pakkausluettelo:

Kone:

Pakkaus:

Lisävarusteet:

Varaosat + työkalut:

Toimenpiteet vaurioiden osalta:

Valokuvaus:

Ilmoitus kuljetusyhtiölle:

Ilmoitus tavarantoimittajalle:

Ilmoitus vakuutusyhtiölle:

Kuljetustapa:

Kommentit:

Juna PostiLentorahti Kuljetusalus M/S ______Kuorma-auto Muuta:

ei kyllä, puuttuvat osat:

ei kyllä, mitkä:

ei kyllä, mitkä:

ei kyllä, mitkä:

ei kyllä, pvm:

ei kyllä, kenelle: pvm:


ei kyllä, mitkä:


ei kyllä, tekijä:



2 Varastointi

Yleistä:

Varastointi:

Varastointiaika yli 6 kuukautta:

Varastoinnin vastuuhenkilö:

Varastointipaikka:

Varastoinnin toimenpiteet:

Kuljetuslaatikko on tuuletettu:

Käytetään ulkoista lämmitystä/tuuletusta:

Käytetään koneen lämmitysvastuksia:

Laakerit on kiertovoideltu:

Laakerikuoret on poistettu:

Akselinpään korroosiosuoja tarkistettu:

Akselinpään korroosiosuoja uusittu:

Roottoria pyöritetään 10 kierrosta kahden kuukauden välein:

Varastointipaikassa esiintyy tärinää:

Ilmassa on syövyttäviä kaasuja:

Harjat on nostettu ylös:

Koneen dokumentit on tallennettu ja suojattu tulevaa käyttöä varten:

Kommentit:

ei kyllä, alkaa:____________päättyy:_______________

ei kyllä

pakkauslaatikossa suojattu vedenpitävällä

Päivälämpötila: min/maks._______– Kosteus:_______%

sisällä ulkona

ei kyllä

ei kyllä, tyyppi:_________________________________

ei kyllä, jännite:________________________________

ei kyllä, öljytyyppi:______________________________

ei kyllä, tyyppi:_________________________________

ei kyllä

ei kyllä

ei kyllä, sijainti:_________________________________

ei kyllä, __________mm/s, rms

ei kyllä, mitkä:__________________________________

ei kyllä, pvm:__________________________________

ei kyllä, pvm:__________________________________



3 Mekaaninen asennus

Alusta tarkistettu koneen piirrosten mukaan:

Mahdolliset alustan ankkuripultit tai alustapalkit on asennettu ohjeiden mukaan:

Ilmarako on mitattu: Pukkilaakereissa merkitään arvot 1–4 ja laippalaakereissa arvot A–D

1 ____________ A ____________

2 ____________ B ____________

3 ____________ C ____________

4 ____________ D ____________

Kytkimen kohdistuksessa käytetään joko arvoja 1–4 tai arvoja A–D.

1 ____________ A ____________

2 ____________ B ____________

3 ____________ C ____________

4 ____________ D ____________ Roottorin aksiaaliasento: ET #1:__________mm, ET #2:__________mm

Akselinpäiden välinen aksiaalietäisyys: __________mm

Roottorin tukien etäisyys:

Kampiakselin heitto tarkistettu:

Kartiomaisia ohjaintappeja käytetään koneen asennon lukitsemiseen kohdistuksen jälkeen:

Alustan pultit kiristetty momenttiavaimella:

Pultin voitelu:

Jäähdytysvesi:

Jäähdytyselementin putket:

Kuljetuksen lukituslaite poistettu:

Roottori pyörii ilman melua ja hankausta:

ei kyllä, pultin koko:________momentti:_________Nm

ei kyllä, piirustuksen numero:__________________

ei kyllä

ei kyllä

ei kyllä

kuiva

ei kyllä

ylä

Kytkennän säteiskohdistus

D-pää

ylä

ylä

Kytkennän kulmakohdistus

N-pää

ylä

N-pään magnetointilaite

ylä

ei kyllä

______m ______m

joustava jäykkä

kyllä, määrä:ei m3/s

öljy, MoS2

1

2

3

4

A

BC

D1

A

2

B3

C

4

D1

2

3

4

A

BC

D

1

2

3

4

A

BC

D1

2

3

4

A

BC

D



4 Voitelun tarkistus

4.1 Itsevoitelu

4.2 Kiertovoitelu

4.3 Rasvavoidellut laakerit:

Laakeriöljy: Valmistaja:_________________ Tyyppi:_____________________

Öljylaatu on sama kuin suositeltu öljy:

Laakeriöljy täytetty osoitettuun tasoon saakka: Merkitse taso tarkistusikkunan oikealla puolella olevaan ympyrään

Voitelurenkaat pyörivät vapaasti:

Laakeriöljy: Valmistaja:__________________ Tyyppi:_____________________

Öljylaatu on sama kuin suositeltu öljy:

Voitelurenkaat pyörivät vapaasti:

Kiertovoitelun öljynpaine: ___________kPa

Öljyn virtaus: ___________litraa/min

Pumppujen pyörintä tarkistettu:

Nostopumput tarkistettu:

Öljynsuodattimet tarkistettu:

Rasva: Valmistaja:__________________ Tyyppi:_____________________

Rasvan laatu vastaa voitelukilven suositusta:

Ensimmäinen rasvaus tehty: Pvm:_______________ Määrä:________g

Kommentit:

ei kyllä

Tarkistusikkuna

ei kyllä

ei kyllä

ei kyllä

ei kyllä,

ei kyllä

ei kyllä

hälytyksen asetus:_____kPa, paineenalennus- venttiilin asetus:______kPa

ei kyllä



5 Sähköasennus

5.1 Eristysresistanssin testi

5.2 Lisälaitteiden resistanssitesti

Lämmittimen testaus vaarallisiin tiloihin tarkoitetuissa koneissa

Lämmittimiä ei voi testata resistanssimittauksella, koska lämmittimien toimintaperustuu itserajoittaviin termistoreihin. Sen sijaan käytetään lämmitystehon mittausta.

Testivaatimukset:

• Vakaat testausolosuhteet (vähintään tunti käyttöä)

• Ympäristön lämpötila +20...25 °C

• Teholähde: 230 V AC

• Mitatun virta-arvon tulee olla vähintään 0,1 A...0,9 A

Verkon vaihtelu:

Lämmitysvastuksen toiminta:

Liukurengasyksikön lämmitysvastus:

Staattorin käämi (1 min, 1000 V DC): __________MΩ, testattu________ kV, käämin lämpötila:______ºC

Staattorin käämi (15 / 60 s. tai 1 / 10 min.): PI =__________, testattu________ kV, käämin lämpötila:______ºC

Roottorin käämi (1 min): __________MΩ, testattu________ kV, käämin lämpötila:______ºC

Magnetointilaitteen staattori (1 min, 500 V DC): __________MΩ, testattu________ kV, käämin lämpötila:______ºC

Lämmitysvastus: __________MΩ (500 V DC)

Lämpötila-anturit: __________MΩ (100 V DC)

N-pään laakerin eristys: __________MΩ (100 V DC)

Staattori 1 Pt 100:

Staattori 2 Pt 100:

Staattori 3 Pt 100:

Staattori 4 Pt 100:

Staattori 5 Pt 100:

Staattori 6 Pt 100:

__________Ω__________Ω__________Ω__________Ω__________Ω__________Ω

Laakerin Pt 100, D-pää:

Laakerin Pt 100, N-pää:

__________Ω__________Ω

Ilman lämpötila 1 Pt 100:

Ilman lämpötila 2 Pt 100:

__________Ω__________Ω

Seisontalämmitysvastus: __________Ω

ei kyllä, jännite:______-_____V, taajuus:______-______Hz

ei käsikäyttö automaatti, ohjaus:_________________

ei kyllä, jännite:_________V, teho:____________W



6 Koneen suojausasetukset

Ylivirtalaukaisu: _______________A _________________ s

Välitön ylivirtalaukaisu: _______________A _________________ s

Ylijänniteasetus: ei kyllä, asetus:

Maadoitusasetus: ei kyllä, asetus:

Käänteistehon asetus: ei kyllä, asetus:

Differentiaalinen suojausasetus: ei kyllä, asetus:

Tärinän tarkkailu: ei kyllä, hälytys:___________mm/s, laukaisu:____________mm/s

Lämpötilan tarkkailu:

– staattorin käämissä

– laakerissa

– _________________________

ei kyllä, hälytys:__________ºC, laukaisu:______________ºC



Muut suojausyksiköt: ei kyllä, tyyppi:



7 Testikäyttö

7.1 Ensimmäinen käynnistys (vain muutama sekunti)

Huom. Tarkista, että mahdollinen kiertovoitelu on päällä!

7.2 Toinen käynnistys (kytkemättömänä, jos mahdollista)

Huom. Tarkista, että mahdollinen kiertovoitelu on päällä!

Tarkistusaikataulu ja -tiedot

Pyörimissuunta (katsottuna D-päästä): myötäpäivään vastapäivään

Esiintyykö epätavallisia ääniä? ei kyllä, mistä:

Esiintyykö epätavallisia ääniä? ei kyllä, mistä:

Täriseekö kone epätavallisesti? ei kyllä, missä/miten:

Laakereiden tärinätaso mitattu: D-pää:__________ mm/s, rms; N-pää:_________ mm/s, rms

Käynnissä: koneen käynti OK toiminta pysähtyy, miksi:

Aika Laakerin lämpötila

Laakerin tärinätasot Staattori Staattorin käämin lämpötila

D-pää N-pää D-päämm/s

N-päämm/s

Sähkövirta Tehokerroin Mag.laitteen sähkövirta

U V W

h:min ºC ºC rms rms A cos φ A ºC ºC ºC

0:00

0:05

0:10

0:15

0:20

Kommentit:

Havainnot:



8 Testikäyttö (kuormitettuna)Tarkistusaikataulu ja -tiedot

Aika Kuor-mitus

Laakerin lämpötila

Laakerin tärinätasot Staattori Staattorin käämin lämpötila

D-pää N-pää D-päämm/s

N-päämm/s

Sähkövirta Tehoker- roin

Mag.laitteen sähkövirta

U V W

h:min % ºC ºC rms rms A cos φ A ºC ºC ºC

0:00

Tärinäspektri liitetty:

Kiihtyvyysaika: __________ s.

Jäähdytysilman lämpötila: Tulo: __________ ºC Poisto:__________ ºC

Jäähdytysveden lämpötila: Tulo: __________ ºC Poisto:__________ ºC

Kommentit:



9 Koneen hyväksyntä

Kone hyväksytty käyttöön Pvm:

Käyttöönottaja:

Hyväksynyt:



Faksin kansilehti

Pvm:

Mihin: ABB OyFaksi: +358 (0) 10 22 22544

Mistä:

Faksinumero:

Puhelinnumero:

Sähköposti:

Sivumäärä: 1 + 9 + _________

Viesti:



Levyjen tyypilliset sijainnit

Levyjen tyypilliset sijainnit - 1343BFP 000 060 R0105 REV H


Levyjen tyypilliset sijainnit - 1353BFP 000 060 R0105 REV H


Pääkaapeleiden yleisimmät liitännät

Pääkapeleiden yleisimmät liitännät - 1363BFP 000 060 R0105 REV H







ABB OyMotors and Generators

P.O. Box 186

00381 Helsinki, Finland

Phone: + 358 (0)10 2211

Fax: + 358 (0)10 22 22141

www.abb.com/motors&generators

3BFP

000

060

R01

05 R

EV

H

Ota yhteyttä

Documents

Induktiomoottoreiden ja generaattoreiden käyttöohje...Induktiomoottoreiden ja generaattoreiden käyttöohje 3BFP 000 060 R0105 REV H Turvallisuusohjeet - 36. Käyttö Tärinä, jonka