1

Ilmastopolitiikan tavoitteet – mitä minä

voin tehdä?

Ilmastovastaava Leo Stranius

Aurinko, tuuli ja negawatit -kurssi 2.10.2008

2

Hyviä ja huonoja uutisia

3

4

Huonoja uutisia• Ilmasto lämpenee nopeammin kuin

pahimmissa ennusteissakaan on arvioitu.

• Neljännes kaikista maapallon lajeista uhkaa kuolla sukupuuttoon.

• Korallit ja Amazonian sademetsä häviävät sekä jäätiköt sulavat, miljardit ihmiset kärsivät vesipulasta, äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät.

• Ilmaston lämpeneminen uhkaa riistätyä palautekytkentöjen seurauksena käsistä.

• Nykyiset poliittiset toimet eivät riitä.

5

Hyviä uutisia• Aikaa päästövähennyksille on

vielä joitakin vuosia.

• Tarvittava teknologia on olemassa.

• Päästöjen vähentäminen on halpaa verrattuna tilanteeseen, jossa mitään ei tehdä.

• Ihmiset ovat valmiita muutokseen.

6

Esityksen sisältö• IPCC: Globaalit päästövähennystarpeet

• Euroopan ja Suomen ilmasto muuttuu nopeiten

• Kansainväliset neuvottelut etenevät Balilta Kööpenhaminaan

• EU:n ilmastopolitiikka

• Mitä Suomi tekee ja mitä sen pitäisi tehdä?

• Muutos on mahdollinen: Mitä minä voin tehdä?

• Yhteenveto

7

IPCC:n neljäs arviointiraportti

• Maailman keskilämpötila ei saa nousta yli 2ºC esiteolliseen aikaan verrattuna.

• Maailman päästöjen kasvu on saatava taitettua laskuun viimeistään vuonna 2015.

• Globaalien päästövähennysten oltava vähintään: - 50 % v.1990 tasosta v.2050 mennessä

IPCC Fourth Assessment Report, Working Group III, Summary for Policymakers, Table SPM.5

8

IPCC:n neljäs arviointiraportti

• Teollisuusmaiden osalta päästövähennystarve on jopa 80-95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä!

9

Mitä kahden asteen lämpeneminen tarkoittaa?

• Äärimmäisten sääilmiöiden, kuten tulvien ja hirmumyrskyjen sekä niiden aiheuttamien kustannusten lisääntymistä.

• Neljännes kaikista maapallon lajeista uhkaa kuolla sukupuuttoon.

• Pahentaa miljardien ihmisten vesi- ja ruokapulaa.• Levittää tuholaistauteja.• Ajaa sadat miljoonat ihmiset ympäristöpakolaisiksi.• Sademetsät ja korallit uhkaavat vaurioitua

peruuttamattomasti.

10

Pohjoiset alueet lämpenevät nopeammin

11

Luvassa lämpenevää

• Maapallon lämpeneminen on ilmastonmuutoksen myötä voimakkainta pohjoisilla manneralueilla.– Maailman lämpötila noussut 0,8 astetta– Eurooppa lämmennyt asteen

• Lämpenemisestä kärsivät Euroopassa eniten rannikot, vuoristot, Välimeren seutu ja pohjoiset alueet

• Arktisten alueiden jään ja vuoristojen jäätiköiden sulaminen on kiihtynyt.

• Pohjois-Euroopassa sateet lisääntyvät, kun taas Välimeren alue saattaa muuttua autiomaaksi.

• Lähde: Impacts of Europe's changing climate - 2008 indicator-based assessment (29.9.2008): http://reports.eea.europa.eu/eea_report_2008_4/en/

12

Suomen ilmasto muuttu

• Sateet lisääntyvät talvella• Kesistä tulee aiempaa aurinkoisempia ja kuivempia

• Talvet lämpenevät 4-6 ja kesät 2-4 astetta vuoteen 2070-2099 mennessä.– Ennusteet perustuvat oletukseen, että maapallon

keskilämpötila ei nouse kahta astetta enempää esiteolliseen aikaan verrattuna.

• Lähde: VTT: Kahden asteen ilmastotavoite – mitä riskejä vältetään, miten paljon päästöjä tulee vähentää (25.8.2008): http://www.vnk.fi/julkaisut/julkaisusarja/julkaisu/fi.jsp?oid=236262

13

Kansainväliset neuvottelut etenevät Balilta

Kööpenhaminaan

14

Balin ilmastokokous

• Neuvotteluissa mukana käytännössä kaikki maat

• Teollisuusmaiden vähennysten tulisi olla 25-40 % alle vuoden 1990 tason vuonna 2020

• Lisäksi neuvottelupaketissa mukana– Teknologian siirto– Metsäkadon hillitseminen– Sopeutumisrahasto

15

Jokaisella ihmisellä yhtäläinen oikeus tuottaa päästöjä?

16

EU:n ilmastopolitiikka

17

EU valmis vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään

20/30 prosentilla vuoteen 2020

Lisäksi uusiutuvan energian osuus kaikesta energiasta nostetaan 20

prosenttiin vuoteen 2020 mennessä

18

Komission ilmasto- ja energiapaketti 23.1.2008

• Päästävähennystavoite -20% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä (-14% vuoden 2005 tasosta):

– Päästökauppasektori: EU: -21% vuoden 2005 tasosta– Päästökaupan ulkopuoliset alat: EU: -10% vuoden 2005 tasosta

• Suomen osuus: -16%

• Uusiutuvien tavoite 20% osuus energian loppukulutuksesta– Suomen osuus vastuunjaossa 38% vuoteen 2020 mennessä– Liikenteen biopolttoaineet 10% vuoteen 2020 mennessä

• Hiilen talteenotto ja varastointi (CCS)

19

Päästökauppadirektiivi (ETS)

• Päästöoikeuksien määrä laskee lineaarisesti 1,74% vuodessa vuoteen 2020 mennessä.

• Kansallisesta jakosuunnitelmasta luovutaan.

• Huutokaupattavien päästöoikeuksien osuus perustuu vuoden 2005 tietoihin.

• Jakomenetelmä uusiksi: huutokauppa– Huutokauppatulojen korvamerkintä 20% osalta + 10% siirto

köyhimmille (EU25) maille

• Joustomekanismien kriteerit (Gold Standard)

• Siirtyminen tiukempaan velvoitteeseen (30%)

20

Päästökaupan ulkopuoliset alat (ES)

• Kohdennetut kansalliset politiikkatoimet– Rakentaminen, asuminen, liikenne, maatalous,

jätteet

• Päästövähennysten lineaarinen polku– Lainaus ja siirto (2 % / vuosi)

• Joustomekanismit– Joustavuus ja hankemekanismien käyttö (3 %)

21

Uusiutuvan energian lisääminen (RES)

• Uusiutuvan energian (RES) osuudeksi energian loppukulutuksesta 20% vuoteen 2020 mennessä, tavoite jaetaan maakohtaisesti.

• Kaikille jäsenmaille yhteinen tavoite: biopolttoaineiden osuudeksi 10% liikenteen polttoaineista 2020.

• Sitovat välitavoitteet ja saktiojärjestelmä (EP ITRE).

• Turve-diesel ei ole uusiutuvaa eikä täytä kestävyyskriteerejä.– Kasvihuonekaasupäästövähennysvaatimus:

• Komissio 35%, 2015: 50%, • EP 45%, 2015: 60%

22

Ernst&Young sijoittaa Suomen kolmanneksi vähiten houkuttelevaksi maaksi uusiutuvan energian investoinneille ja kaikkein vähiten houkuttelevaksi investoinneille tuulivoimaan.

23

Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia

24

Suomen kasvihuonekaasupäästöt

Lähde: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasut

-80%!

-95%!

-30%!

25

Sähkönkulutus kasvaa?

• Vuoteen 2020 sähkönkulutuksen arvioidaan kasvavan (nyt 90,3 TWh):– BAU-skenaario: 103 TWh – Politiikkaskenaario: 98 TWh

• Metsäteollisuus käytti tammi-kesäkuussa 2008 sähköä yli kuusi prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

• Koko maan sähkön kulutus putosi lähes kaksi ja puoli prosenttia.

• Lähde: http://www.tilastokeskus.fi/til/ehkh/2008/02/ehkh_2008_02_2008-09-18_tie_001.html

26

Politiikkatoimet strategiassa

• Lisää ydinvoimaa: 1-3 yksikköä?

• Lisää vesivoimaa: Vuotos ja Kollaja– Yhteensä noin puoli prosenttia sähköstä ja kuudeskymmenesosa

EU:n uusiutuvan energian lisäystavoitteesta.

• Windfall-verolle ei selkeää tukea

• Turpeen energiakäytön keinotekoinen tukeminen jatkuu

• Tuulivoimalle syöttötariffi, investointitukia nostetaan, kotitalousvähennyksen ylärajaa nostetaan..

27

Tuulivoima Suomessa• Tuulivoimalla tuotetaan 0,3 % Suomen sähköstä,

Suomessa reilu 100 voimalaitosta– Suomessa vähemmän tuulivoimaa kuin yhdessäkään

toisessa EU15-maassa (Luxemburgia lukuun ottamatta)

• Suomessa runsaasti tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita – Rannikko- ja merialueet sekä Lapin tunturit, merialueilla

kapasiteetti jopa kymmeniä terawattitunteja vuosittain

• Ympäristöhaitat: laitteiden rakentamiseen ja huoltoon liittyvät haitat, maisema-, melu- ja lintuhaitat

• Ensisijaiset sijoituskohteet: satama-alueet ja muut rakennetut alueet

28

Tuulivoimalat ja lintukuolemat

• Suomen lintukuolemat (vuosittain)

– Sähköverkko noin 200 000 lintua – Rakennukset (ikkunat) noin 500 000 lintua– Tieliikenne 4 300 000 lintua – Tuulivoimalat noin 100 lintua vuodessa eli 1-1,5

lintua tuulivoimalaa kohden.

– Lähde: (SY721 Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset: http://www.environment.fi/default.asp?contentid=99318&lan=fi).

29

Mitä Suomen pitäisi tehdä?• Ilmastolaki vuosittaisista 5% päästövähennyksistä

vuoteen 2050 asti.

• Tuulivoimalle ja muille uusiutuville syöttötariffi käyttöön mahdollisimman pian.

• Windfall-veron käyttöönotto.

• Turpeen energiakäytöstä luopuminen.– Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenevät

noin 20 prosenttia, kun turpeenpoltto korvataan uusiutuvilla energiamuodoilla.

30

Rakentaminen ja asuminen

• Uusien rakennusten tulisi vuonna 2012 tyypistä riippuen kuluttaa 50-70 % vähemmän energiaa kuin vuoden 2003 normien mukainen talo.

• Kaavaohjauksella rakennukset käyttämään uusiutuvaa energiaa.

• Käyttäjäkohtaiset sähkön-, lämmön- ja vedenkulutuksen mittarit.

31

• Suurten kaupunkien joukkoliikennetuki, lipputuki ja joukkoliikenteen arvonlisävero

• Kokeiluja muuttaa julkinen liikenne maksuttomaksi.• Joukkoliikenteen maksuttomuus Helsingissä lisäisi julkisilla

liikennevälineillä tehtyjä matkoja 30 prosenttia ja vähentäisi autoilua Helsingin keskustassa yhdeksän prosenttia (konsulttiyritys Strafica).

• Ruuhkamaksu- ja tiemaksukokeilut käyttöön keskeisissä kaupungeissa ja liikenneväylillä

• Kattonopeuksien asettamiskokeilut

• Ajoneuvo- ja autoverouudistus on syytä uudistaa osana käsillä olevaa ilmasto- ja energiastrategiaa.

Joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantaminen

32

Maatalous• Ilmastomerkinnät pakkauksiin

(”hiilijalanjälki”)

• Ruuan ALV-porrastus ympäristövaikutusten mukaan

• Haittavero lihalle, juustolle ja talvella kasvatetuille kasvihuonevihanneksille

• Kasvisruokapäivät päiväkotien, koulujen, työpaikkojen, vankiloiden, sairaaloiden ja vanhainkotien ruokaloihin

33

Jäte

• Jätteen synnyn ehkäisy ja luonnonvaraverot

• Jätteenpolttolaitokset päästökaupan piiriin tai kansallinen vero (esim. 60 e/t)

• Biojätteen erilliskeräyksen tehostaminen ja biokaasulaitosten hyödyntäminen

• Kaatopaikkakaasujen talteenotto

34

Muutos on mahdollinen

35

Muutos on mahdollinen

• 90 % suomalaisista pitää ilmastonmuutosta joko erittäin tai melko vakavana ongelmana. (SK)

• 81 % suomalaisista on valmis tinkimään kulutuksestaan ilmastonmuutoksen hillitsemikseksi. (HS)

• Suomalaiset ovat keskimäärin valmiita maksamaan 2,9 % bruttotuloistaan ongelman ratkaisemiseksi. (SK)

• Suomalaiset hyväksyvät ilmastonmuutosta ehkäisevät toimet. Enemmistö on valmis EU:n yksipuolisiin toimiin päästöjen vähentämiseksi. (e2)

– Lähteet: HS 26.9.2007, SK 19.6.2008, Ajatuspaja e2 29.1.2007

36

Aurinko- ja tuulivoima suosituimmat energiamuodot

• Energiateollisuuden kysely (24.4.2008):

– Aurinko- ja tuulivoimaa kannattaa yli 90 prosenttia ihmisistä.– Esimerkiksi ydinvoima ja turve jäävät noin 50 prosenttiin.

• Source: Energiateollisuuden TNS Gallupilla teettämä kysely vesivoima-asenteista

(http://www.energia.fi/fi/ajankohtaista/lehdistotiedotteet/kyselytutkimus%20vesivoima-asenteista.html)

• YLE kysely (8.5.2008):

– 53 prosenttia vastustaa ja 34 prosenttia kannattaa ydinvoiman lisärakentamista.

– Yhden lisäreaktorin rakentamista kannatti 20 prosenttia lisäydinvoiman kannalla olleista vastaajista. Kahta reaktoria kannatti seitsemän prosenttia ja kolmea lisäreaktoria neljä prosenttia lisäydinvoiman kannalla olleista vastaajista.

37

Mitä minä voin tehdä?

• Suomessa yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä ¾ muodostuu asumisesta, liikkumisesta ja ruuasta.

– Asu tiiviisti ja käytä ekoenergiaa – Liiku jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä– Syö kasvispitoista ruokaa

• Tue ympäristöjärjestöjen toimintaa!

38

Mitä minä voin tehdä?

• Vähennä omaa energiankäyttöäsi• Vaihda ekoenergiaan osoitteessa:

http://www.norppaenergia.fi• Liiku julkisilla kulkuvälineillä, pyöräile ja kävele. Vältä

lentämistä ja autoilua.• Älä osta mitään ellei ole pakko, mieti kulutuksesi

vaikutuksia. • Suosi ilmastoystävällistä kasvisruokaa, vähennä

lihansyöntiä.• Vaadi päättäjiä toimimaan tulevaisuutemme puolesta

ja ottamaan ilmastoasiat huomioon päätöksenteossa.• Osallistu Suomen luonnonsuojeluliiiton toimintaan.

39

Yhteenveto• Ilmaston lämpeneminen etenee nopeammin kuin hurjimmatkaan

ennusteet

• Teollisuusmaiden päästövähennysten tulee olla luokkaa 80-95 % vuoteen 2050 mennessä.– Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan edellyttää

perustavaalaatua olevia muutoksia elämässämme.

• EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet ovat riittämättömiä – ja Suomi jarruttaa niitäkin.

• Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia ei tule vastaamaan käsillä olevaan ilmastohaasteeseen

• Ihmiset ovat valmiita muutokseen– Kuningaskuluttaja ei kuitenkaan yksin ratkaise ilmastokriisiä –

tarvitaan yhteiskunnallisia rakenteita tukemaan järkeviä valintoja.

40

KIITOS !

• Ota yhteyttä:

Leo Straniusleo.stranius@sll.fipuh. 040-754 7371

Lisätietoja: http://www.sll.fi/ilmasto

Ilmastoblogi osoitteessa: http://ilmastoblogi.wordpress.com/

41

Lisätietoja: http://www.sll.fi • Suomen luonnonsuojeluliiton Energia- ja ilmastoviestit:

http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/energiaviestit

• Suomen luonnonsuojeluliiton liikenneviestit: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/liikenne/resolveuid/c04637c5d89d5d6a93b0a229f130e53a

• Ympäristöjärjestöjen ilmasto- ja energiapoliittiset esitykset tulevalle hallitukselle 2007: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/esitykset.pdf

• Ilmastotavoite 2050 - Polkuja vähäpäästöiseen yhteiskuntaan. Greenpeace, Maan ystävät, SLL ja WWF. 2006: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/ilmastotavoite2050

• Ilmastolakikampanja: Polttava Kysymys! http://www.polttavakysymys.fi

• Energian ympäristömerkki: http://www.norppaenergia.fi

42

LisätietojaIPCC:

http://www.ipcc.ch/Päästötilastot (World Resources Institute):

http://cait.wri.org/YK:n ilmastopolitiikan sivusto:

http://www.un.org/climatechange/YK:n ilmastosopimuksen sivusto:

http://unfccc.intEU:n komission ilmastosivut:

http://ec.europa.eu/environment/climat/home_en.htm Suomalaisten ympäristöjärjestöjen ylläpitämä tietopankki:

http://www.ilmasto.org