Hyvinvoiva lapsi ja nuoriTarkennettu hankesuunnitelma Länsi-Suomen Kaste II-ohjelmaan2013 2015

Turku

Kaarina

Raisio

Parainen

Kemiönsaari

1

Sisällys

1. Lasten, nuorten ja perheiden muuttuvat palvelutarpeet 3

1.1 Kasvavat hyvinvointierot, syvenevät lapsiperheiden ongelmat 3 1.2. Palvelutarpeisiin vastaaminen 4

2. Hankkeen viitekehys ja toimintaperiaatteet 6

3. Hankkeen menetelmät 8

3.1 Yhteensovittava johtaminen 8

3.2 Koulutus 9

3.4 Sähköiset palvelut 11

4. Perhekeskus kaikkiin kuntiin 11

4.1 Perhetalo - perhekeskus 13

4.2 Verkostomainen perhekeskus ja erikoistunut perhetukikeskus 14

4.3 Perhekeskus ja erityispalvelujen jalkautuminen 14

4.4 Perhekeskus ja koulu- ja opiskeluikäisten hyvinvoinnin edistäminen 16

4.5 Kehittämisoiden välinen yhteistoiminta 17

5. Yhteistyöhankkeet ja - kumppanit 18

6. Hankkeen organisointi 19

6.1. Hallinnointi ja aikataulu 19

6.2. Rahoitus ja henkilöresurssit 20

6.3. Tiedotus ja seuranta 22

7. Hankkeen arviointi 23

2

Lähteet 22

Liitteet 23

3

1 Lasten, nuorten ja perheiden muuttuvat palvelutarpeet

1.1 Kasvavat hyvinvointierot, syvenevät lapsiperheiden ongelmat

Kaikissa Pohjoismaissa koetaan voimakasta tarvetta uudistaa lapsi- ja perhepalveluita. Taus-talla on pyrkimys ehkäistä syrjäytymistä ja siten vähentää lapsi- ja perhekohtaista lastensuo-jelun tarvetta. (Kaikkonen ym. 2012.)

Lastensuojelutarpeiden kasvua ilmentää mm. lastensuojeluilmoitusten voimakas kasvu. Esimerkiksi Kaarinassa lastensuojeluilmoitusten lisäys on 84 % vuodesta 2009 vuoteen 2011. Raisiossa ilmoitusten määrä on kahden vuoden aikana yli kaksinkertaistunut. Turussa voi-makkain, noin 40 % kasvu lastensuojeluilmoitusten määrässä tapahtui jo vuosina 2007-2008, mutta kasvua oli edelleen vuosina 2009-2011 noin 25 %. Hankekunnissa oli vuonna 2009 yhteensä 699 sijoitettua lasta ja nuorta (0-20v): Vuonna 2010 määrä nousi 781 lapseen ja nuoreen. (SOTKAnet, 2012).

Hankekuntien lastensuojelussa tapahtuneet muutokset ovat verrannollisia kansalliseen kehi-tykseen. Lastensuojelun asiakasmäärien ja kustannusten kasvu on jatkunut koko Suomessa usean vuoden ajan. Tarvitaan välttämättä toimia, jolla lastensuojelun painopistettä muute-taan korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään toimintaan ja varhaiseen tukeen, lapsiperheiden palveluiden kokonaisvaltaisuuteen ja asiakaslähtöiseen suuntaan. Kodin ulkopuolelle sijoit-tamisen kustannukset ovat kymmenkertaiset verrattuna ehkäisevän lastensuojelun palvelui-den kustannuksiin. (Heinonen, Väisänen, Hipp, 2012)

4

Kuvio 1. Lastensuojelun sijoituksen Suomessa 1991-2011 (Kuoppala & Säkkinen, 2012). Ehkäisevän lastensuojelun palveluja on riittämättömästi. Läheskään kaikki apua tarvitsevat lapset ja nuoret eivät saa nykyisillä palvelurakenteilla riittävän nopeaa ja intensiivistä apua. Yhteiskunnan polarisoitumista on tapahtunut laajalti monella hyvinvoinnin osa-alueella. Tuloerot, terveyserot ja psyykkinen pahoinvointi ja viimein korjaavien palveluiden käyttö ovat kasvaneet ja kohdentuneet entistä tiukemmin ja syvemmin osaan lapsiperheitä. Tapahtunut muutos edellyttää muutoksia myös palvelujärjestelmässä. Yhteiskunnan polarisoitumisen estämiseksi palvelujärjestelmän tulee vastasta väestön palvelutarpeisiin nykyistä kokonaisvaltaisemmalla otteella. Lapsiperheiden ongelmat ovat usein kumuloituneita, minkä seurauksena yksittäinen palvelu sellaisenaan ei takaa lapsiperheen hyvinvoinnin lisääntymistä. Palvelujärjestelmän tulee toimia nykyistä yhtenäisemmin siten, että sektorirajat ja ammattikuntakulttuurit hälventyvät ja poistuvat asiakaslähtöisemmän kokonaisvaltaisen palvelun tieltä. Edelleen tarve on lisätä varhaisen tuen palveluita lapsille ja vanhemmille. Panostamalla helposti saataviin vanhemmuutta tukeviin palveluihin voidaan pitkällä aikavälillä vähentää lastensuojelun kuluja ja syrjäytymistä (Kekkonen, Montonen, Viitala, 2011). Ennaltaehkäisevän työotteen lisääminen ja toimeenpano edellyttää konkreettisia palveluiden organisointiin ja palveluprosesseihin sisällytettäviä toimia. Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hankkeeseen sisältyy konkreettisia palveluiden organisointiin ja palveluprosesseihin liittyviä ehkäisevän työn toimenpiteitä. 1.2 Palvelutarpeisiin vastaaminen

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

18 000

20 000

1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011

Last

en lk

m

Kodin ulkopuolelle sijoitettuina olleet lapset ja nuoret

joista huostassa olleet lapset

joista kiireellisesti sijoitettuina olleet lapset

5

Hanke liittyy Kaste II –ohjelman osa-ohjelman II ”Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan” toimenpiteisIIn 4 ja 5:

Kehitetään lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuuksia ja otetaan

käyttöön toimintamalleja, jotka tukevat perheitä, vanhemmuutta sekä lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia.

Vahvistetaan ehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja sekä kehitetään lastensuoje-lutyötä.

Hankkeen kehittämistoiminta sijoittuu professori Matti Rimpelän viisitasoisen palvelukuva-uksen tasoille 2 ja 3.

Kuvio 2: Palvelutasot (Lähde: Rimpelä, 2012)

Palvelujärjestelmää muutetaan sektorirajoja häivyttämällä ja samalla pyritään tarvelähtöi-seen palveluiden tuottamistapaa ja painotetaan nopeata puuttumista ilmenneisiin lasten ja nuorten ongelmiin. Keskeistä on ottaa käyttöön toimintatapoja, joissa lapsi, nuori ja perhe voi olla osallinen.

Hanke toteutetaan Varsinais-Suomessa Turussa, Kaarinassa, Raisiossa, Kemiönsaarella ja Paraisilla. Kunnista Kaarina ja Raisio ovat Turun naapurikuntia, Parainen puolestaan on Kaa-rinan rajanaapuri. Kunnat muodostavat alueellisesti tiiviin ryhmän mahdollistaen yhteisen kehittämistyön.

6

Hankekuntien yhteinen väestömäärä on noin 257 000 henkilöä, joista ruotsinkielisiä on 25 000 (31.12.2011). Alle kouluikäisiä on yhteensä 17 718 ja 0-17 -vuotiaita 44 907. (SOTKAnet, 2012)

Hyvinvoiva lapsi ja nuori - hanketta on kunnissa valmisteltu yhdessä sosiaali- ja terveystoimi-en sekä kasvatus- ja opetustoimen ja nuorisotoimen kanssa. Hankkeen valmisteluprosessiin ovat osallistuneet Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskus ja useat järjestöt, esi-merkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry. Kaste I:n Remontti-hankkeessa on päästy monessa palveluissa, useissa ikäryhmissä, useilla paikkakunnilla hyvään kehittämisen vauhtiin. Rakenteiden uudistamiseen Kaste I -kausi on ollut lyhyt. Hyvinvoiva Lapsi ja nuori - hankkeen aikana on mahdollista toteuttaa Kaste I -hankekaudella havaitut kehittämistarpeet ja juurruttaa jo toteutetut kehittämishankkeet las-ten ja nuorten palveluihin. 2 Hankkeen viitekehys ja toimintaperiaatteet Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on ensisijaisesti lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke. Toimintaperiaatteita voi luonnehtia sanoilla: läheisyys, nopeus ja saatavuus.. Ennaltaehkäi-sevällä työotteella tarkoitetaan tässä hankkeessa nopeaa reagointia eri ongelmiin ja häiriöi-hin. Toissijaisesti pyritään vastaamaan perheiden normatiivisiin ja keskivaikeisiin pulmiin. Palvelutarpeet voivat tulla suoraan asiakkailta tai kehitysympäristöissä työskenteleviltä am-mattilaisilta. Tavoitteena on, että asiakkuus säilyy peruspalveluissa eikä siirtymää tapahdu erityispalveluihin.

Olemassa olevia peruspalveluita järjestetään Perhekeskus -ajattelutavan mukaisesti yhtei-seksi kokonaisuudeksi siten, että toiminta on moniammatillista ja perustuu ammattilaisten ja perheiden yhteiseen toimintaan. Tavoitteena on toimia perheiden arjen tukena ja edistää perheiden hyvinvointia. Peruspalveluja tukevia palveluja kehitetään verkostomaisesti toimiviksi nopeiksi täsmäpalve-luiksi, jotka vahvistavat perustason keinoja ratkaista ongelmia. Erityis- ja erikoistuneiden palvelujen, kuten lastenpsykiatrian, lastensuojelun, kasvatus- ja perheneuvolan osaaminen tuodaan peruspalvelujen tueksi lasten tavanomaisiin kasvu- ja kehitysympäristöihin, kuten kotiin, päivähoitoon, kouluun ja internetiin. Uuden toimintamallin avulla luodaan toimivampia palvelukokonaisuuksia, joissa sosiaali- ja terveydenhuollon keskinäinen yhteistyö ja perus- ja erityispalveluiden välinen yhteistyö ja työnjako paranevat. Tämä vaikuttaa palveluiden vaikuttavuuteen ja kustannustehokkuuteen. Hankkeen tavoitteet ovat

7

1) Muuttaa palvelurakennetta (perhekeskus ja verkostoituva perhekeskus) ja kehittää muutoksen vaatimaa johtamista

2) Kehittää palveluprosesseja; sektoreiden välistä yhteistoimintaa ja moniammatillista työtä

3) Kehittää voimavaralähtöisiä, lapsia ja perheitä osallistavia toimintatapoja. Hankkeessa noudatettavat kolme periaatetta ovat olennaisia: Lapsen oikeuksia toteuttaen. Arvopohjana kehittämisessä on YK:n lasten oikeuksien sopi-muksen määritelmä lapsen hyvästä elämästä1. Sopimus asettaa lapsen edun etusijalle. Kun lapsen oikeudet toteutuvat, lapset saavat kasvaa ja käydä koulua terveenä pelkäämättä väki-valtaa ja riistoa. Palvelujen antajien tulee kuunnella ja arvostaa lasta. Lapsen ollessa subjekti näemme ja voimme ottaa huomioon lapsen voimavarat ja tarpeet uudella tavalla. ICDP:n avulla toteutetaan tätä periaatetta. Lapsi, nuori ja perhe osalliseksi. Uuden toiminnan avulla halutaan tuottaa palvelut lapsi- ja perhelähtöisesti. Tavoitteena on, että suomalaiseen palvelujärjestelmässä tiukasti istuvat sektorirajat ja opitut sektoroituneet toimintatavat eivät estä asiakkaan palvelunsaantia. Toimivien prosessien toteuttaminen edellyttää työntekijöiden osaamisen ja asiakaskeskei-semmän työotteen kehittämistä. Tässä prosessien sisälle menevässä kehitystyössä hyödyn-netään mm. International Child Development Programme (ICDP) -ohjelmaa sekä Dialogista verkostotyötä, jota kutsutaan myös Lasta kannattelevaksi liittoumaksi. Sitä on kehitetty edellisellä Kaste-rahoituksella Varsinais-Suomessa. Juurruttaminen jatkuu siten myös nyt haettavana olevassa Kaste -hankkeessa Matalan kynnyksen periaate ja oikea-aikaisuus. Palveluihin sisällytetään matalan kynnyk-sen periaate sekä oikea-aikaisuus. Palveluiden saannin perustana on herännyt huoli ja palve-lutarve. Matalan kynnyksen periaatteella tiivistetään peruspalveluiden neuvoloiden, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, päivähoidon, koulun, nuorisotyön yhteistyötä ja luodaan yh-dessä selkeät prosessit siitä missä tilanteessa ja mihin yhteyttä otetaan. Lasten ja nuorten kasvua tukevat peruspalvelut käsitetään laaja-alaisesti sosiaali- ja terveyspalveluina, vapaa-ajan palveluina ja sivistyspalveluina. Moniammatillisen ryhmän tulee vastata pyyntöihin vä-littömästi ja järjestää tapaaminen 1-2 päivän kuluessa. Ryhmälle annetaan valtuudet ja tar-vittavat oikeudet huolehtia asiakkaan avun saamisesta, jottei synny turhia palveluviiveitä. Nopeus ja oikea-aikaisuus huomioidaan lasten ja nuorten palveluissa. Hankkeen kaikkien palvelujen onnistunut uudistaminen näkyy seuraavasti:

lisätään palveluiden saatavuutta ja nopeutta lisätään palvelutuotannon moniammatillisuutta parannetaan lapsen, nuoren ja perheen osallisuutta edistetään palveluiden saantia lapsen ja nuoren omassa kehitysympäristössä

1 YK:n lasten oikeuksien sopimus on myös otettu lasten ja nuorten hyvinvoinnin kansallisten indikaattoreiden pohjaksi. Opetus –

ja kulttuuriministeriö, 2011.

8

vahvistetaan peruspalveluita ja ehkäisevää työotetta kehittäminen on yhteistoiminnallista.

Periaatteet muutetaan hankekunnissa hankkeen menetelmien sekä perhekeskusmallin kehittämistyön kautta konkreettisiksi palvelukäytännöiksi.

3 Hankkeen menetelmät ja toimeenpano

Toimeenpanossa keskitytään uuden johtamismallin käyttöönottoon, asiakasosallisuuden lisäämiseen sekä palvelurakenteen ja palveluprosessien muutoksiin. Toimeenpanosta löytyy liitteen 1 taulukossa tavoitteet, toimenpide, tulokset sekä arviointi.

3.1 Yhteensovittava johtaminen

Osana sektoreiden välisen palvelutoiminnan tehostamista, kehitetään lasten, nuorten ja perheiden palvelujen tietoon ja arviointiin perustuvaa strategista ja toiminnallista johtamis-ta. Jokaisessa hankekunnassa tehdään strategiatason ratkaisut ja päätetään oman johtamis-mallin kehittämisestä ja toteuttamisesta. Kehittämistyössä sovelletaan THL:n julkaisemassa oppaassa esitettyjä toimintamalleja ja kriteerejä. (Perälä ym, 2012)

Hankkeessa kehitetään johtamista kaikilla tasoilla. Johtamisen kehittämisen tasot jäsenne-tään seuraavasti:

Ylätason yhteistyö, ”toimialataso", seutukuntataso sidotaan kaupunkitason ikäryhmäkohtaisiin tavoitteisiin, lasten ja nuorten hy-

vinvointiryhmä pitkän aikavälin tavoitteiden asettaminen ikäryhmäkohtaiset tarpeet alueelliset tarpeet äkillisesti esille tulevat tarpeet

suunnitellaan yhteistyöverkostossa sovittaan toimialojen välissä neuvotteluissa päätetään toimialoittain analyysi ja arviointi monialaisen työn onnistumisesta ja kehittämistarpeista

Toimeenpanotaso, ”palvelu- ja tulosaluetaso”

tuntee yhteistyökumppanit ja toimintaympäristön, pystyy analysoimaan tilan-netta ja tarvetta

suunnitellaan yhteistyöverkostossa sisällyttää monialaisen työn tulokset omiin toiminnallisiin tavoitteisiinsa

9

varmistaa toimintayksiköille resurssit monialaiseen työhön monialaisen toiminnan raportointi osana oman toiminnan raportointia

analyysi omalta toimialueelta

Toiminnan taso ”tulosyksikkö, palvelualue”

”lupa” työskennellä verkostossa suunnitellaan yhteistyöverkostossa velvoite saada tulosta verkostossa monialaisen työn raportointi osana oman toiminnan raportointia

Hankkeessa kehitetään johtamista ja toimeenpannaan ylisektorista elämäkaareen perustu-vaa johtamismallia. Kun näin tehdään, odotusarvona on, että johtamisessa nousee välttä-mättömäksi tiedottaminen, kouluttaminen ja verkostoituminen. Koulutuksessa pääpaino kohdentuu monialaiseen ja verkostomaiseen organisaatioon, joka tukee palveluiden elä-mänkaarimallimaista järjestämistapaa.

Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanketta hallinnoi Kaarina. Hankkeelle on nimetty ohjausryhmä valtionavustuspäätöksen jälkeen. Jokaisella kunnalla on ryhmässä varsinainen ja varajäsen. Sosiaali- ja terveysministeriön edustajana ohjausryhmään kuuluu sisällön valvoja. Lisäksi oh-jausryhmään pyydetään nimeämään pysyvä asiantuntijajäsen Terveyden ja hyvinvoinnin lai-tokselta sekä on jo nimetty Turun ammattikorkeakoulusta, Noviasta, Turun yliopiston lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksesta, Turun yliopistollisesta keskussairaalasta lasten ja nuorten psykiatrian tulosalueelta, Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöiltä edustamaan järjestöjä sekä kokemusasiantuntija. Ohjausryhmä tapaa keskimäärin 4 kerta vuodessa ja pitää tarvit-taessa tarkentavia kokouksia. Ohjausryhmä linjaa koko hankkeen toimintaa. Ohjausryhmän toiminnan tarkoituksena on asiantuntijaroolista tukea ja ohjata toimintaa oikeaan ja tavoit-teen mukaiseen suuntaan. Ohjausryhmä valvoo hankesuunnitelman tavoitteellista toteutus-ta ja taloudenhoitoa ja tiedottaa hankkeesta. Se on vastuussa toiminnastaan hankekunnille ja Länsi-Suomen aluejohtoryhmälle.

Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke kehittää lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonai-suuksia ja ottaa käyttöön toimintamalleja, jotka tukevat perheitä, vanhemmuutta sekä lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia. Tämä edellyttää lapsiperhepalvelujen monialaista, poikkihallinnollista ja yhteen sovittavaa elinkaarimalliin perustuvaa johtamista vahvistamis-ta. Jokaisessa hankekunnassa nimetään syksyn 2013 aikana teemoittaisille ja alueellisille osakokonaisuuksille ohjausryhmä tai vaihtoehtoisesti ohjausryhmä toiminta liitetään kun-nassa jo olemassa olevan ohjausryhmätoiminnon osaksi. Ohjausryhmän kokoonpanossa huo-lehditaan siitä, että ryhmässä on edustettuna lapsiperheiden kanssa työskentelevät eri vas-tuualueet. Ohjausryhmään osallistuneet tiedottavat toiminnoista perustason työntekijöitä ja tuovat ryhmän kokouksiin käsiteltäväksi perustason työntekijöiden ja asiakkaiden aloitteita.

3.2 Koulutus

Koulutuksella tuetaan hankkeen toimeenpanoa: Henkilöstön koulutus luo toimintaedellytyk-set palvelurakenteen muutokselle sekä lisää asiakasosallisuutta. Koulutus vahvistaa henkilös-tön samanlaista toimintatapaa ja ymmärrystä muutoksiin. Koulutuksella tehdään näkyväksi monialaisen ja verkostomaisen työskentelyn hyöty. Koulutusten tavoitteena on parantaa

10

vuorovaikutuksen laatua ja kykyä omaksua yhteinen lapsen oikeuksista lähtevä arvopohja. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus ja voimavaralähtöinen työskentelytapa sekä van-hempien ja ammattilaisten rooli lapsen oppimisen ja kasvun ohjaajina ovat keskiössä. Han-keaikana järjestettäviin eri koulutuksiin voi osallistua kaikkien hankekuntien työntekijät ja osa koulutuksista (kuten ICDP, Art, dialoginen verkostotyö) on suunnattu osaltaan perusta-son työntekijöille. ICDP-ohjelma. Moniammatillisen yhteistyön laatu on riippuvainen yhteisen arvopohjan mää-rittelemisestä ja perheiden kanssa työskentelevien eri työntekijöiden välisestä vuorovaiku-tuksen tasosta. Perheiden kanssa työskenneltäessä heikot vuorovaikutustaidot rajoittavat interventioiden tehokkuutta. Hyvän vuoropuhelutaidon omaksuminen osallistaa perheitä ja edesauttaa myös sektoreiden välistä yhteistoimintaa. Remontti-hankkeen aikana on havait-tu, että ICDP -ohjelman avulla voidaan laajentaa omaa kuuntelukykyä vuorovaikutuksessa lasten kanssa ja lisätä tietoisuutta herkkäkuuloisen vuorovaikutuksen merkityksestä. Ohjel-ma kehittää taitoa ohjata muita kasvattajia kuten vanhempia, kollegoita ja nuoria kuuntelu-kyvyn lisäämisessä näiden toimiessa vuorovaikutuksessa lasten ja aikuisten kanssa (Schau-man-Ahlberg, 2010). Paraisilla kokeillaan esim. ICDP-ohjelmaa perhevalmennuksessa niin, että perinteisistä luennoitsijoista tulee perheiden ohjaajia vanhempien pohtiessa tulevaa vanhemmuuttaan. Tällä tavalla hyödynnetään myös vertaistuen voimaa ryhmässä. Työntekijöiden osaamista vahvistetaan osallistaviin ja voimavarakeskeisiin menetelmiin ICDP-koulutuksen avulla. Kouluttajakoulutukseen Paraisilta osallistuu 2-3 työntekijää syksyllä 2013. Perustason työntekijöitä Turusta, Kaarinasta ja Raisiosta osallistuu ICDP-koulutuksiin hankeaikana. MDFT-työskentely. Toisena keinona lisätä asiakasosallisuutta on henkilöstön kouluttaminen MultiDimensional Family Therapy (MDFT)-työskentelyyn. MDFT:ssä integroidaan nuoren kanssa jo työskentelevät tahot. Työskentelyssä ovat mukana nuori, vanhemmat, koko perhe ja perheen ulkopuoliset tahot. Menetelmälle on ominaista yksilöllisten konkreettisten tavoit-teiden asettaminen. MDFT:n avulla ehkäistään lastensuojelun sijoituksia ja se suunnataan ensisijaisesti koulu- ja opiskeluikäisten hyvinvoinnin tukemiseen. Terapeuttinen työskentely tuodaan lapsen kasvu- ja kehitysympäristöön ja peruspalveluihin, jolloin lapsi, nuori ja perhe saavat avun lähellä. Turussa ja Kaarinassa koulutetaan verkostoituvan tuen työryhmä MDFP-työmalliin (MultiDimensional FamilyTherapy). Koulutus on tarkoitus käynnistää vuoden 2013 aikana, koulutus kestää kaksi vuotta.

ART-menetelmä. Kaste I aikana pirkanmaalaisten kuntien ja Remonti-hankkeen Satakunnan alueella kehitettiin intensiivimalli avohuoltoon (IiNa-hanke 2009-2011) vastaamaan nuorten jatkuvasti lisääntyneisiin huostaanottoihin, vaikeutuneisiin ongelmiin ja kasvavaan laitos-hoidon tarpeeseen sekä sijaishuollossa että psykiatriassa. Hanke oli osa Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämisen KASPERI- hanketta. Osana hanketta oli ART (aggression replacement training) koulutuksen hyödyntäminen. ART-menetelmän avulla voidaan ohjata sosiaalisesti rajoittuneita nuoria rakentavampaan vuorovaikutukseen. Mene-telmä tähtää toiminnallisesti harjoitusten kautta sosiaalisesti hyväksytyn toiminnan vahvis-tumiseen. Nuori saa keinoja tunteiden hallintaan, malleja sosiaalisiin taitoihin sekä kehittyy moraalisessa ajattelussaan saadakseen vaihtoehtoja arjessa toimimiseen. Osallistujat koulu-tukseen kootaan monialaisesti eri toimialojen ammattilaisista. Koulutusryhmillä edistetään

11

monialaisen konkreettisen yhteistyön tekemistä tarjoamalla samalla uudenlaista vertaisryh-mätoimintaa nuorille sekä vähennetään nuoren kanssa tehtävää päällekkäistä työtä esim. sosiaalityön ja koulun kanssa. Vaikka kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärä ei laskenut IiNa-hankkeen aikana, sijaishuoltopäivien todettiin vähentyneen mukana olleissa kunnissa.

Hankeaikana koulutetaan kuntien nuorten kanssa työskentelevää perustason henkilökuntaa lasten ja nuorten ryhmätoiminnan järjestämiseen ART:in (Aggression replacement training) avulla.

3.3 Sähköiset palvelut

Lapsiperheet, nuoret ja myös lapset hakevat entistä useammin vastauksia ongelmiinsa säh-köisistä verkkopalveluista. Perheet kaipaavat tietoa lapsensa ja nuorensa kehityksestä, nor-maalista ja huolta herättävästä käyttäytymisestä sekä avun ja tuen saantimahdollisuuksista. Lapset ja nuoret hakevat vastauksia omiin tai lähipiiristä nouseviin kysymyksiin. On tärkeää, että kasvatuksen ja mielenterveyden pulmiin on saatavilla tutkimukseen perustuvaa kohde-ryhmälähtöistä tietoa. Lapsiperheillä ja nuorilla on valmiudet sähköisten palvelujen käyttä-miseen. Turun yliopiston (Ty) lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksella on valmius tuoda maahan Teen Mental Health mielenterveyden resurssiportaali.

Teen Mental Health on kanadalainen nuorten mielenterveyden resurssiportaali yläkouluikäi-sille nuorille, heidän perheilleen, opettajille sekä oppilas- ja opiskeluhuoltohenkilöstölle ( ks. www.teenmentalhealth.org). Portaalissa on kohderyhmittäin suunnattu sähköinen palvelu mielenterveyden edistämiseksi. Perustana on nuoren mielenterveyttä koskevan tiedon ja ymmärryksen lisääminen oppilaille, opetushenkilökunnalle ja vanhemmille. Tärkeää on mar-ginalisoinnin ehkäiseminen ennakkoluuloja ja vääriä käsityksiä oikomalla. Sovellus käännetään suomeksi ja tekstitetään ruotsiksi ja materiaali sovelletaan Suomen oloihin yhteistyössä Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen Prof. Andre Sou-rander) kanssa. Käännöstyön jälkeen sovellus on käytettävissä. Portaali rakennetaan siten, että se on myös hyödynnettävissä 7.-8. luokan terveystiedon oppimateriaalina. Teen mental sähköisen portaalin kääntämiseen ja käyttöönottoon pyydetään sosiaali- ja ter-veysministeriöltä lupa syksyn 2013 aikana. Mikäli lupa saadaan, aloitetaan portaalin kääntä-minen ja palkataan henkilö kouluttamaan hankehenkilökuntaa sekä muita kunnan työnteki-jöitä sen hyödyntämiseen. Tavoitteena on, että nuoret ja vanhemmat käyttävät hankkeen päätyttyä itse sähköistä portaalia. Tällä vahvistetaan koulu- ja opiskeluikäisten kohdalla van-hempien ja nuorten osallisuutta.

12

4 Perhekeskus kaikkiin kuntiin

Kaste II toimeenpanosuunnitelmassa 2012 - 2015 kehitetään lasten, nuorten ja lapsiperhei-den palvelukokonaisuuksia ja otetaan käyttöön toimintamalleja, jotka tukevat perheitä, van-hemmuutta sekä lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia ja vahvistetaan ehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja sekä kehitetään lastensuojelutyötä. Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hankeen toteutus rakentuu hankkeen aikana kehitettävien perhekeskusten ympärille. Per-hekeskustoiminnalla kehitetään jäntevä ja moderni ydin kaikille lasten ja nuorten perus- ja psykososiaalisille palveluille. Perhekeskus toimii monialaisesti ja mukana toiminnassa voivat mukana neuvola, päivähoito, ehkäisevä lastensuojelu, järjestöt, seurakunnat, lastensuojelu, erityistyöntekijät sekä kasva-tus- ja perheneuvola ja lisäksi yksityiset yritykset. Parhaassa tapauksessa perhekeskukset voivat muodostaa toimivan lasten ja perheiden tarpeista lähtevän palvelukokonaisuuden. Tämä uudenlainen palvelurakenne edellyttää, että palvelut nivoutuvat yhteen ja tämä puolestaan vaatii uudenlaista sektorirajat ylittävää johta-juutta. Perhekeskusten keskeinen tehtävä on vanhemmuutta tukemalla edistää lapsen hy-vinvointia ja terveyttä. (Viitala, Kekkonen, Halme, 2011,27). Suomalaiset perhekeskukset voidaan tyypitellä neljään palvelukokonaisuuteen:

1) monialainen perhekeskus, joka koostuu äitiysneuvolan, lastenneuvolan ja varhaiskas-vatuksen palveluista ja vähintään ehkäisevistä sosiaali- ja terveyspalveluista (esim. perheneuvola, perhetyö)

2) hyvinvointineuvolatyyppinen perhekeskus, jossa äitiys- ja lastenneuvolapalveluja on vahvistettu joillakin sosiaalitoimen ehkäisevillä palveluilla,

3) avoimen varhaiskasvatuksen perhekeskus, joka sisältää varhaiskasvatuksen ja sosiaa-litoimen ehkäiseviä palveluita tai kolmannen sektorin palveluita sekä

4) erikoistunut perhetukikeskus, jossa tarjotaan erikoistuneita neuvonta- ja palveluyksi-köiden erityispalveluja kuten lastensuojelua, lastenpsykiatriaa, päihdepalveluja ja muita erityispalveluita. (Halme, Kekkonen, Perälä, 2012, 68-72)

Hankkeessa lasten ja perheiden peruspalvelut kootaan monialaisiksi palvelukokonaisuuksiksi, perhekeskuksiksi. Perhekeskuspalvelut organisoidaan kunnissa eri tavalla lähtien kuntien omista tarpeista. Tässä hankkeessa kehitetään monialaista perhekeskusmallia ja erikoistu-nutta perhetukikeskusta kahden mallin avulla:

1) perhetalo perhekeskus 2) verkostomainen perhekeskus ja erikoistunut perhetukikeskus

13

Molemmat mallit sisältävät periaatteet ennaltaehkäisevästä palvelujärjestelmästä ja -prosessista. Ennaltaehkäisevyys näkyy valistuksena, matalan kynnyksen palveluina, asiakas-lähtöisinä ja asiakkaan osallisuutta lisäävinä palveluina, nopeina ja oikea-aikaisina palveluina sekä peruspalveluiden painottamisena lapsen ja nuoren luonnollisessa kasvuympäristössä. Kehittämistyön tuloksena toiminnan muutos ilmenee perhekeskuksessa seuraavasti:

käyttäjien tarpeet vaikuttavat toiminnan kehittämiseen ja käyttäjät saavat osallistua toistuviin arviointeihin

henkilöstö työskentelee perhekeskuksen yhteisen arvopohjan mukaisesti sekä kehittää ja pitää sitä yllä

henkilöstöllä on yhteiset tavoitteet toiminnalla on visio, jonka toteutumista seurataan on kehitetty monialaiseen toimintaan sopivat johtamismallit

4.1 Perhetalo - perhekeskus Paraisilla on kehitetty vuodesta 2009 lähtien perhekeskusta, jossa perustason palvelut tuote-taan samoissa perhetalon tiloissa yhteistoiminnassa. Siellä työskentelee henkilöstöä eri hal-lintokunnista, kuten terveydenhuollosta, sosiaalitoimen perheyksiköstä, päivähoidosta ja sivistystoimesta ja lisäksi perhekeskuksessa on järjestöjen ja seurakunnan toimintaa. Paraisten perhetalo tukee ja kehittää saariston perhepalveluita (Paraisiin liittyneet pienkun-nat). Perhekeskuksesta voi pyytää sen työntekijöiltä konsultointia ja dialogista ja osallistu-mista lasten ja nuorten kasvuympäristöissä tapahtuvaan verkostotyöskentelyyn. Esim. kier-tävät erityislastentarhaopettajat käyttävät laajenemassa määrin ICDP -ohjelmaa toimiessaan konsultteina päivähoitoryhmissä. Raisiossa on toiminut Varsinais-Suomen Haravahankkeen (2000-2004) käynnistämä perhe-keskus. Perhekeskuksessa toimii nykyään perheiden hyvinvoinnin edistämisen promoottori, joka kehittää perheiden ehkäiseviä palveluja suorassa perhepalvelujohtajan alaisuudessa ja koordinoi toimintaa. Raisiossa perhekeskusta kehitetään perinteisestä perhekahvilatyyppi-sestä, jota järjestää MLL, avoimesta toiminnasta vaikuttavaksi ja nykyaikaiseksi ehkäisevien perhepalveluiden keskukseksi. Perhekeskus tarjoaa palveluja muiden toimijoiden kuten jär-jestöjen ja seurakunnan kanssa. Kaarinassa toimii niin ikään jo vuonna 2003 alkaen perustettu perhetalo, jossa on osaamista sosiaalitoimen ehkäisevistä palveluista sekä hyvinvoinnin edistämisen palveluista ja jossa toimii aktiivisesti eri järjestöt. Palvelut muodostavat yhtenäisen verkoston äitiys- ja lasten-neuvolan kanssa, vaikka ne eivät sijaitse samassa toimipisteessä. Perhetalolla toimii avointen toimintojen lisäksi vertaisryhmät, johon asiakkaat ohjautuvat neuvolasta ja perheneuvolasta. Perhetalo Kaarinassa tullaan hankkeen myötä integroimaan lähemmäs Kaarinaan perustet-tavaa verkostomaista ja erikoistunutta perhekeskusta. Perustason työntekijät hyvinvoinnin edistämisen perheohjaaja ja neuvolan perheohjaajat, jotka ovat lastensuojelun alaisuudessa, kehittävät nykyisen perhetalon toimintaa ja tuovat sinne ryhmätoimintoja, jotka on laitettu käyntiin asiakaskunnassa heränneiden huolien kautta. Syksyllä 2013 alkaa odottavien äitien

14

masu vauva vertaisryhmä, joka on suunnattu odottaville äideille, joilla on todettu mielialan laskua. Kaarinan hankevastaava huolehtii siitä, että nykyisen perhetalon esimies ja siellä työskentelevät työntekijät ovat mukana prosessien ja palveluiden suunnitellussa.

Turussa toimii järjestöjen yhteinen perhetalo Heideken. Perhetalo Heideken tulee olemaan ehkäisevän lastensuojelutyön osaamis- ja kehittämiskeskus, vapaaehtoistyön keskus. Perhe-talolla järjestetään myös toimintaa lapsille ja lapsiperheille. Heidekenillä järjestetään moni-muotoista palvelutoimintaa lapsille, nuorille ja lapsiperheille mm. vertaisryhmää, tukihenki-lötoimintaa, palveluohjausta, lastenhoitotoimintaa, lapsi-, nuoriso- ja perhetyötä, tera-piapalveluita.

4.2 Verkostomainen perhekeskus ja erikoistunut perhetukikeskus Verkostomaisen perhekeskuksen periaatteena on nivoa yhteen lasten ja nuorten eri palvelu-tuottajat yli sektorirajojen ilman fyysistä erillistä toimipistettä. Myös verkostomaisessa per-hekeskustoiminnassa kuntien tavoitteena on toteuttaa tiivistä yhteistyötä järjestöjen ja mui-den palveluntuottajien kanssa. Verkostomaisessa perhekeskuksessa ja erikoistuneessa perhetukikeskuksessa työskentelevät työntekijät siirtyvät tapauskohtaisesti lasten ja nuorten luonnollisiin kasvuympäristöihin ku-ten koteihin, päiväkoteihin, kouluihin ja nuorisotiloihin. Verkostomainen perhekeskus tukee muita kunnan tuottamia peruspalveluita. Verkostomaisessa mallissa tarkoitus on viedä pal-velut asiakkaan luokse ja tarjota asiantuntija-apu peruspalveluille sekä tarvittaessa nopea interventio lapselle ja nuorelle. Verkostomaisessa perhekeskuksessa halutaan ehkäistä kor-jaavien palveluiden tarvetta. Edelleen tavoitteena on etsiä keinoja, joilla lapselle ja nuorelle löydetään toimivat palveluratkaisut peruspalveluiden piiristä. Verkostomainen perhekeskusmalli on tarkoitus ottaa käyttöön Turussa, Kaarinassa ja Raisi-ossa. Raisiossa verkostomainen perhekeskusmalli sisältyy saman katon alla toimivan perhe-keskuksen palveluihin. Turussa ja Kaarinassa verkostomainen perhekeskusmalli perustuu eri erityispalveluiden alan asiantuntijoista koottuun ryhmään, jolla on yhteiset toimintatavat ja sovitut yhteiset prosessit. Ryhmä voi kokoontua omissa yhteisissä tiloissa, mutta ryhmän varsinainen asiakastyö tapahtuu verkostomaisessa perhekeskuksessa kentällä lapsen ja nuo-ren kasvuympäristössä. 4.3 Perhekeskus ja erityispalvelujen jalkautuminen

Perhekeskusmallin toimeenpanossa erityispalvelut tuodaan peruspalveluiden rinnalle tuke-maan ja vahvistamaan peruspalveluiden kykyä vastata muuttuviin lasten ja nuorten palvelu-tarpeisiin. Erityis- ja erikoistuneiden palvelujen, kuten lastenpsykiatrian, lastensuojelun, kas-vatus- ja perheneuvolan osaaminen viedään peruspalvelujen tueksi lasten tavanomaisiin kasvu- ja kehitysympäristöihin, kuten kotiin, päivähoitoon ja kouluun.

Kaiken perhekeskuksen toiminnan keskiössä on lapsi ja nuori. Lähtökohtana on tukea lasten mielenterveyttä ja ehyttä kasvukehitystä heidän luonnollisessa kasvuympäristössään. Mie-lenterveyshäiriöitä puolestaan voidaan tarkastella jatkumona lievistä elämäntilannekriiseistä

15

vaikeisiin psykooseihin. Valtaosa mielenterveysongelmista ovat lieviä tai keskivaikeita häiriö-tiloja, joista perustason työntekijöiden pitäisi selviytyä omalla ammattitaidollaan tai erityis-tason tuella tai konsultaatiopalvelujen avulla. Erityistaso voi tukea sitä, että perustaso kyke-nee hoitamaan sille kuuluvat asiakkaat.

Työ kohdennetaan seuraaviin hyvinvointiongelmiin ja palvelutarpeisiin: Psykososiaaliset ongelmat/häiriöt Psykiatriset häiriöt/ongelmat Akuutit päihde- ja mielenterveyshäiriöt Nuoret päihteiden käyttäjät Perhesijoituksessa olevien lasten ja nuorten ja heidän sijaisvanhempiensa

psykososiaalinen tukeminen, valmentaminen, konsultaatio "Sijoitusuhan" piirissä olevat lapset ja nuoret perheineen

4.4 Perhekeskusten toimeenpano Perhekeskusten kehittäminen alkaa heti syksyllä 2013, kun rekrytoinnit saadaan kunnissa tehtyä. Perhekeskustoiminnalla kehitetään erityispalveluja lasten ja heidän kehitysympäris-tön tarpeista ja palvelut jalkautetaan perheiden koteihin, päivähoitoon, kouluun, oppilaitok-siin, äitiys- ja lastenneuvolaan ja koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon sekä lastensuojelun palveluihin auttamaan, konsultoimaan ja viemään toimiviksi havaittuja työskentelytapoja (mm. Lasta kannatteleva liittoumaa, Lapset puheeksi) peruspalveluiden käyttöön. Samalla vahvistetaan perustason työntekijöiden osaamista ja rohkeutta perheiden kanssa työskente-lyyn ja kehitetään perus- ja erityispalveluiden osaamista moniammatillisiksi. Pyrkimyksenä on luoda prosessit: selkeyttää ja yksinkertaistaa palvelupolut. Hankevastaavat ottavat tähän mukaan perustason työntekijät. Tarkoituksena on mallintaa nopean toiminnan ensivaiheen kevyt, jalkautuva ja verkostomainen tuki, jossa perhekeskuksen työryhmä on tavoittavissa ja antaa apua nopeasti lapsen omaan kasvuympäristöön. Nopean toiminnan mallilla on tarkoi-tus on vähentää häiriöpalveluiden käyttöä. Koska hankkeessa kehitetään palveluprosesseja, yhdessä perustason työntekijöiden, kuten neuvolan, päivähoidon, koulun ja nuorisotyön kanssa luodaan selkeät prosessit siitä, missä tilanteessa ja mihin yhteyttä otetaan, mitä no-pean toiminnan malli pitää sisällään ja mitkä ovat haasteet ja tarpeet, joihin pitää pystyä vastaamaan. Hankevastaavat ovat keskeisessä asemassa hankekuntien palveluprosessien uudistamisessa. Tähän järjestetään hankeaikana työpajoja, joihin osallistuu perustason työn-tekijöitä. Perhekeskusten hankevastaavien kanssa tehdään vertaisarviointia toiminnan ete-nemisestä ja kehittämisestä. Hankkeessa laajennetaan ja kehitetään perhekeskustoimintaa perheiden, kuntien, järjestö-jen ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Perhekeskustoiminta kohdistuu osaltaan alle kou-luikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen ja perheille, mutta palvelee myös koulu- ja opis-kelija-ikäisiä. Turussa, Raisiossa ja Kaarinassa kehitetään verkostoituvan perhekeskuksen mallia. Turussa toimijoina ovat neuvola, varhaiskasvatus, kasvatus- ja perheneuvola, lasten-psykiatria ja kumppanina sosiaalityö. Raisiossa perhekeskuksessa toimii hyvinvoinnin edis-tämisen promoottori, joka kehittää perheiden ehkäiseviä palveluja ja koordinoi perhekes-kuksen toimintaa. Promoottori käynnistää nopeasti näyttöön perustuvia ryhmätoimintoja (kuten Ihmeelliset vuodet, eroryhmät lapsille ja nuorille) peruspalveluiden työntekijöiden esiintuomista tarpeista. Ryhmiä vetävät perustason työntekijät. Raisio kehittää nopean toi-

16

minnan joukkoa, jossa työskentelee perhetyöntekijä/perheterapeutti ja sairaanhoitaja, kiin-teäksi osaksi oppilashuoltoa. Joukon ydin on verkostotyön osaamisessa, lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisen käytännöissä ja jalkautuvan ja etsivän työn periaatteissa. Yh-teistyökumppanit tulevat oppilashuollosta, varhaiskasvatuksesta ja koulu- ja opiskelutervey-denhuollosta, jossa kehitetään yhteisöllisen oppilashuollon käytäntöjä. Kaarinassa kehitetään uudenlaista perustasolle vietävää nopean toiminnan prosessia, jossa hoitoketjut kääntyvät siten, että asiakas pysyy peruspalveluissa. Osaaminen on psykiatrialta, psykologiasta, lastensuojelusta, nuorisotyöstä ja terveydenhuollosta. Tarkoituksena on lä-hentää perhekeskusta ja verkostoituvaa perhekeskusta ja luoda selkeät asiakasprosessit perhekeskustoimintaan liittyen päivähoidon, oppilashuollon, neuvoloiden, terveyspalvelui-den, perheneuvolan, nuorisotyön ja lastensuojelun välille. Tavoitteena on mallintaa erityista-son konsultaatio ja vakiinnuttaa osallistavat ja dialogiset auttamisen muodot osaksi perusta-son työtä. Kaarinassa perhekeskuksessa toimii vertaisryhmiä. Tavoitteena on, että perhekeskuksen verkostomaisen tukipalveluyksikön tarjoaman akuutin moniammatillisen avun jälkeen asiakas pysyy peruspalveluiden piirissä. Pyrkimyksenä on, että toiminnan käynnistämisen jälkeen hankekunnissa vähentyvät lastensuojeluilmoitukset, kiireelliset sijoitukset, korjaavan lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon palvelut sekä kus-tannukset sekä erityisopetuksen tarve. 4.4 Perhekeskus ja koulu- ja opiskeluikäisten hyvinvoinnin edistäminen Perhekeskustoiminnassa oppilas- ja opiskelijahuolto liitetään verkostomaisen perhekeskuk-sen työhön. Oppilas- ja opiskelijahuollon nivominen perhekeskustyöhön toteutetaan hyö-dyntämällä terveystarkastuksista ja kouluterveyskyselyistä saatavia tietoja. Erityistä huomio-ta kiinnitetään mielenterveys- ja päihdehäiriöiden tunnistamiseen perustasolla ja oppilas- ja opiskelijahuollon yhteensovittaminen muihin palveluihin toteutetaan palveluprosessien luomisella verkostomaisiksi palvelukäytännöiksi. Dialogisen verkostotyön tuki tuodaan kou-lun arkeen luomalla tähän selkeät palveluprosessit. Koulu- ja opiskeluikäisten hyvinvointia edistävä työ. Hyvinvointia edistävällä työllä tuodaan välineitä koulun yhteisölliselle oppilashuollolle. Toiminta on ennaltaehkäisevää. Kasvatus- ja opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen ammattilaiset tekevät yhdessä työtä koululaisten ja opiskelijoiden sekä heidän perheidensä kanssa. Vanhempien roolia kouluikäisen, erityisesti yläkoululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden tukena vahvistetaan. Turussa ennaltaehkäisevänä työnä järjestetään vanhemmille Kasvamme yhdessä -teemailtoja, jotka on kehitetty Remontissa Kaste I:ssä. Turussa toteutettu toimintamalli tar-joaa foorumin ja mallin, jolla 7. luokkien oppilaat ja vanhemmat yhdessä terveydenhuollon ja koulun henkilöstön kanssa voivat lähestyä yläkouluikäisen elämän pulmia ja hakea niihin ratkaisuja. Oppilaiden ja perheiden oma ääni on saatu kuuluviin ja kokemukset ovat olleet hyvät. Malli lisää osallisuutta ja se halutaan käyttöön laajemmin eri kouluihin ja luokka-asteille.

17

Tukea hyvinvoinnin edistämisen työhön saadaan kolmannen sektorin toimijoilta. Hankkeen kumppanina on Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Linkki-hanke. Kehittämistyön tavoitteena on saada koulun oppilashuollolle uusia yhteistyötahoja ja välineitä. Kouluterveyskyselyjen tuloksia tullaan hyödyntämään hankkeessa nykyistä tehokkaammin. Hankekuntien ohjausryhmä arvioi kyselyn tulokset ja sen perusteella tekee toimenpide-esitykset, jotka toteutetaan peruskoulussa ja toisella asteella joko oppilaille tai henkilökun-nalle yhdessä sivistyspalveluiden kanssa. Mikäli THL pilotoi alakouluikäisten kouluterveys-kyselyä, Turku on mahdollisesti kiinnostunut hankeaikana toimimaan pilottikuntana. Verkostoituva tuki kouluun arkeen. Kouluterveydenhuollon asetuksenmukaisten terveystar-kastusten hyödyntämisessä on paljon mahdollisuuksia välittömästi tarttua havaittuihin ris-keihin tai hyvinvointipuutteisiin. Hankkeella ei kehitetä laajojen terveystarkastusten sisältöä, vaan tuodaan verkostoituva tuki koulun henkilökunnalle. Laajojen terveystarkastusten tulok-sia käytetään koulun tai oppilaitoksen ehkäisevän toiminnan suunnittelussa ohjausryhmä-työskentelyn kautta. Koulun arkeen kohdennetulla verkostoituneella tuella kehitetään erityisesti lasten ja nuorten psykiatrian verkostoituvaa ja dialogista työtapaa. Taustalla on havaittu kasvanut palveluiden tarve ja kysyntä palveluille, joissa psykiatrista erityisosaamista tulee viedä kouluille. Verkos-toituvaa tukea ovat kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon omat kohdennetut toimenpi-teet ja lisäksi perhekeskuksen verkostoitunut tuki. Toimenpiteitä ovat 5. luokan laajassa ter-veystarkastuksessa havaittuihin syrjäytymisindikaatioihin tarttuminen. Toimeenpanossa tul-laan Turussa hankekautena järjestämään stressinhallinta ja mielialakurssit yläkoulussa ja toi-sella asteella sekä lukiossa. Turun kaupungin nuorisopsykiatria kartoitti 12/11-9/12 vahvasti oireilevien, syrjäytymisris-kissä olevien nuorten palveluja ja heidän ohjaamiseensa tarvittavia keinoja (”Kartalle” –pilotti). Prosessissa havaittiin, että monien 17–19 -vuotiaiden nuorten auttamisyritykset ovat myöhässä, ja että syrjäytymiskehityksen alku on ollut nähtävissä jo useita vuosia aikaisem-min. Koulu- ja opiskeluikäisille suunnatun verkostomaisen tuen tavoitteena on:

verkostoituvan ja dialogisen työtavan vieminen lähemmäksi nuoren normaalia ympäristöä, kotia ja koulua

avun antaminen nopeammin oireileville nuorille ehkäistä tarvetta erikoissairaanhoitoon lähettämiseen ja hoitoon jonottami-

seen. Työtä tehdään moniammatillisessa ryhmässä. Työtapa on nopea ja verkostoituva. Toiminta toteutetaan verkostomaisen ja erikoistuneen perhekeskuksen viitekehyksen mukaisesti. Turussa toimijoina tässä osiossa ovat muun muassa lasten ja nuorten psykiatria, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, perusopetuksen ja toisen asteen oppilas- ja opiskelijahuolto. Kumppaneina ovat sosiaalityö ja järjestöjen Linkki-hanke. Raisiossa ja Kaarinassa toimijana koulu- ja opiskeluikäisten hyvinvoinnin tukemisessa on verkostoituva perhekeskus.

18

Hankkeen avulla kehitetään varhaisen tuen ja erityisen tuen tukimuotoja koulun omien tu-kimuotojen lisäksi oppilaiden, perheiden ja perustason työntekijöiden tueksi. Tavoitteena on asiakasosallisuus ja perhelähtöisyys. 4.5 Kehittämisosioiden välinen yhteistoiminta:

Kuntiin rekrytoidaan hankehenkilöstö kesän ja syksyn 2013 aikana ja jokaiseen kuntaan ni-metään hankevastaava 1.8.2013 mennessä. Kuntien hankevastaavat kokoontuvat projekti-päällikön johdolla 4-8 kertaa vuodessa ja käyvät läpi hyviä ja toimivia käytäntöjä sekä kom-pastuskiviä ja kehitettäviä asioita. Muulle hankehenkilöstölle pidetään yhteisiä koulutus-/työpajapäivät kaksi kertaa vuodessa. Osahankkeiden toiminnan ohjaamiseen ja kehittämi-seen valitaan kuntiin ohjausryhmät, jotka kokoontuvat säännöllisesti 4-12 kertaa vuodessa.

5 Yhteistyöhankkeet ja -kumppanit Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskus. Hankkeessa tehdään yhteistyötä kahden sähköisiä palveluja kehittävän hankkeen kanssa. Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimus-keskus on tuonut Suomeen Kanadassa kehitetyn ”Voimaperheet” -etähoito-ohjelman, josta on parhaillaan käynnissä Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke.

Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksella on valmiudet professori André Souranderin johdolla ottaa käyttöön Teen Mental Health mielenterveysportaali, joka on niin ikään Kanadassa ke-hitetty ja siellä vuoden mielenterveyspalveluna palkittu toimintamalli (www.teenmentalhealth.org). Kansaneläkelaitos. Kela on kehittämässä Turun seudulla palveluohjausta erityisesti lasten ja nuorten palveluissa. Palveluohjauksen palvelumallia on pilotoitu puolen vuoden ajan viides-sä vakuutuspiirissä. Henkilökohtaiset Kela-neuvojat ottivat kokonaisvaltaisesti vastuuta asi-akkaan neuvonnasta ja etuuksista. Yhdessä muiden toimijoiden kanssa varmistettiin, että asiakas sai kaikki tarvitsemansa tuet ja palvelut keskitetysti ja joustavasti. Kela-neuvontatyö on osa asiakkuudenhallinnan palvelumallia. Kela-neuvojan asiakkailla on erityisen tuen tarve sairauden tai vamman vuoksi. Perheen kokonaistilanne voi myös olla niin haastava, ettei hyvä peruspalvelu riitä. Vaikeissa elämäntilanteissa Kela-neuvoja huolehtii yhteydenpidosta asiakkaan, Kelan ja yhteistyökumppanin välillä yhdessä asiakkaan kanssa. Palvelumallin ta-voitteena on asiakkaan kokonaisvaltainen ja ennakoiva palvelu. Palvelu varmistetaan hyvällä Kelan sisäisellä sekä sidosryhmien välisellä yhteistyöllä. Hankkeen avulla tullaan edistämään Kelan ja kuntien yhteistä palveluohjausta. Yksi keino entistä kokonaisvaltaisemman ja asiakaslähtöisemmän julkisen palvelun aikaansaamiseksi on synnyttää hankekuntiin yhteispalvelupisteitä tai edistää toimintatapoja, joissa joko Kelan työntekijä sijoittuu hankekunnan toimipisteeseen tai hankekunnan työntekijä sijoittuu Kelan toimipisteeseen. Toimintatapa tukee perhekeskusajattelua ja on yhtenevä hankkeen perus-

19

periaatteen kanssa, missä tarkoituksena on hälventää palveluiden sektoroituneisuutta ja lisätä verkostomaista asiakaslähtöistä työotetta. Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on jo muutamia vuosia kehittänyt perhekeskuksia, ja mm. Turussa Perhetalo Heidekenillä on perhekeskus Marakatti. Perhekeskustyötä tehdään myös yhdessä kuntien kanssa ja tätä varten on kehitetty sopimus- ja raportointimallit. MLL:n perhekahvioita on esim. Paraisilla ja Raisiossa. Kumppanuusperhekeskukset ovat osa paikal-lista ja alueellista ehkäisevän työn hyvinvointiverkostoa. Perhekeskuksissa lapsi- ja perhe-toiminta voi olla joko vapaaehtoisen, ammattilaisen tai heidän yhteistyössä ohjaamaa toi-mintaa. Valtakunnallisessa VETO-hankkeessa (RAY 2009-2013) kehitetään vapaaehtoisten ammatillista ohjausta, koska tällä tavalla voidaan turvata työn laatu.

Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry. Valmisteltavalla hankkeella on jo käynnissä kol-mannen sektorin sisarhanke, Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöjen Linkki (alkujaan Murkkuneuvola), joka toimii osin samalla hankealueella. Linkillä on RAY:n rahoitus vuoteen 2015.

Yksityiset palveluntuottajat. Yksityiset palveluntuottajat tullaan sitomaan verkostomaiseen työskentelytapaan. Hankekunnat itse päättävät yksityisten palveluiden käytön volyymista. Hankkeessa tullaan laatimaan periaatteet, miten yksityiset palvelut saadaan osaksi kokonais-valtaista lasten ja nuorten palvelujärjestelmää. Hankkeen tehtävänä on huolehtia, että mah-dollisesti tulevaisuudessa yhä hajautuvampi palvelujärjestelmä ei tarkoita hajautumista asi-akkaan näkökulmasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt hakkeelle avustuksen, jonka toimeenpanija toimii THL. Hanke osallistuu aktiivisesti THL:n teemaverkos-totyöskentelyyn. THL kautta Hyvinvoiva lapsi ja nuori tekee yhteistyötä muiden Kaste hank-keiden kanssa, THL:sta pyydetään nimeämään asiantuntijajäsen ohjausryhmään. Innokylä. Hankkeessa edellytetään hankkeen kuvausta Innokylään. hyödynnetään Innokylän kehittämisympäristöä osallistumalla ja seuraamalla sitä. Ammattikorkeakoulut. Sekä Turun ammattikorkeakoululla että yrkeshögskolan Novialla on lapsi-/perhe-/perhekeskushankkeita ja niiden taholta on jo ilmaistu yhteistyöhalukkuus. Tä-män hankkeen päästessä alkuun selvitetään yhteistyömahdollisuudet, esim. opinnäytetöiden tekemisessä. 6 Hankkeen organisointi

6.1 Hallinnointi ja aikataulu

Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanketta hallinnoi Kaarinan kaupunki. Hanke toteutetaan viidessä kunnassa: Kaarinassa, Kemiönsaarella, Paraisilla, Raisiossa ja Turussa. Paraisilla ja Kemiön-saarella on yhteinen Turunmaan hankebudjetti.

20

Hankkeelle perustetaan ohjausryhmä, johon tulee kunkin osahankkeen edustus. Ohjausryh-mässä huomioidaan myös kumppanuushankkeiden ja sidosryhmien edustus (esim. Turun yliopisto, ammattikorkeakoulut, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja palvelunkäyttäjät).

Hankkeelle palkataan projektipäällikkö, joka toimii esittelijänä hankkeen ohjausryhmässä. Lisäksi hankkeelle palkataan taloussihteeri, 0,5/ henkilötyövuotta.

Osallistuvat kunnat ovat nimenneet kukin omasta organisaatiostaan hankejohtamisesta vas-taavan henkilön. Hankkeet nivelletään osaksi paikallisia toimintaympäristöjä. Hanke toimii uusien palveluprosessien ja -rakenteiden kehittämisresurssina.

Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke aloitti toukokuussa 2013 hallinnoinnin osalta. Projektin pro-jektipäällikön rekrytoinnin alettiin tehdä hankesuunnitelmaa ja organisointia koskevat tar-kennukset sekä tehdä kuntien väliset sopimukset.

Taulukko 1. Hankkeen toteutusaikataulu

Hankkeessa keskitytään palvelurakenteen ja palveluprosessien muutoksiin, joita tuetaan koulutuksin. Kun arviointia aletaan tehdä, pitää kunnista ensin olla nykytilan kuvaus. Arvi-oinnin avulla selvitetään, onko muutos tapahtunut muutos ja tavoitteet saavutettu hanke-kautena. Pidemmällä aikajaksolla voidaan seurata indikaattoreiden muutosta. Toimeenpa-nossa kehittämisen painopistealueet tukevat toisiaan ja ne toteutetaan päällekkäin. Hank-keen väliarviointia tehdään vuosittain. Arviointien avulla tarkennetaan toimeenpanoa. Laa-jempi loppuarviointi toteutetaan viimeisenä hankevuotena.

6.2 Rahoitus ja henkilöstöresurssit

Hankkeen kokonaiskustannuksiksi suunniteltiin 2 622 590 euroa, josta kuntien omarahoitusosuus olisi ollut 655 648 euroa. Haettava valtionosuus oli 1 966 942 euroa. Hankebudjetti jakautuu viiteen osaan: yhteisiin kuluihin ja neljään kuntakohtaiseen (Parainen + Kemiönsaari = Turunmaa) budjettiin. Hallinnoijakunta Kaarina vastaa budjetin toteutuksesta ja seurannasta.

Jokaiseen viiteen hankekuntaan palkataan hanketyöntekijöitä liitteen 2 erittelyn mukaisesti. Projektipäällikkö ja hanketyöntekijät muodostavat hanketiimin, joka käytännössä vastaa hankkeen etenemisestä. Hanketyöntekijät ovat ensisijaisesti kehittäjä-positiossa.

1-3 4-6 7-9 10-12 1-3 4-6 7-9 10-12 1-3 4-6 7-10RekrytointiToimeenpanon suunnitteluPalvelurakenteen muutoksetKoulutusPalveluprosessien muutoksetArviointi ja raportointi

2013 2014 2015Vuosi/kuukausi

21

Ministeriö valtioavustuksen päätöksen mukaan hanke sai avustusta 1 400 000 euroa. Kunnat ovat tehneet omat säästöjyvitykset päätöksen jälkeen tämänmukaisesti. Rahoituksen summa on vaikuttanut hankkeen aloitus ja lopetusajankohtiin ja osaltaan aiheuttanut henkilöstömenojen vähentämistä ja joiltain osin hanketyöntekijöiden osa-aikaistamista. Kunnat ovat kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että suunnitellut tavoitteet ja kehittämiskohteet toteutetaan sellaisenaan aikaa lyhentämällä. Rahoituslaskelmat ovat liitteenä. Pyydetyt selvitykset projektiin palkattavan henkilöstön työpanoksen kohdentumisesta Turun osalta:

työntekijät vuosi 2013 vuosi 2014 vuosi 2015 kehittävä työntekijä, alle kouluikäiset

4-5 kk 11 kk 6 kk

kehittävä työntekijä, yli kou-luikäiset

4-5 kk 11 kk 6 kk

psykiatrian verkostoituvan tuen työryhmä, 3 hlö

4 kk 12 kk 6 kk

koordinoiva työntekijä 4-5 kk, 50% 4-5 kk 50 % 4-5 kk, 50% lisäksi lyhyitä projekti-työjaksoja rajattuihin kehittämistehtäviin palkka-budjetin rajoissa, mm. Teen Mental Health tutki-mushoitaja 50%

Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalveluiden yksilöiminen:

Yhteiset: Teen mental portaaliin käyttöönotto kustannukset 50 000 e ja osa-aikaisen Teen mental healthin coachin palkkakustannukset asiantuntijaostoina kirjanpito, raportit, maksatus, laskutus, arviointikonsultaatio Kaarina

tietohallinto, puhelinkustannukset puheluineen, mahdolliset asiakaspalvelunostot, työterveyshuolto, posti

Raisio tietohallinto, puhelinkustannukset puhelukuluineen, postikonsultoivan psykiatrin asiantuntijapalve-lut: psykiatri ohjaa omalla osaamisellaan kehittämisen suuntaan ja painotuksia ja selkeyttää norma-tiivisia pulmia ja mielenterveyden häiriöitä ja ohjaa työntekijöiden valintoja luotavassa toimintamal-lissa Parainen ja Kemiönsaari Projektiin vetäjän puhelinkustannukset puhelukuluineen

22

Koulutus- ja kulttuuripalvelut

Yhteiset: Johtamiskoulutus

Kaarina:

ICDP-koulutus, MDFT-työmalliin (MultiDimensional FamilyTherapy) 2-3 henkilön koulutus, Dialogisen verkostotyön -koulutus, Art-koulutus

Raisio:

ICDP-koulutus, Dialogisen verkostotyön koulutus

Turku:

Psykiatrian verkostoituvan tuen työryhmän kouluttaminen MDFT-työmalliin (MultiDimens-ional FamilyTherapy) koulutuksen listahinta ryhmältä n. 55 000 €, jakautuu useamalle vuodelle

3-4 työntekijän ICDP-koulutus v. 2014-2015 Teen Mental Health –koulutus, arvio n. 5000 € Verkostoivia itse järjestettäviä koulutustilaisuuksia sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskas-

vatuksen sekä perus- ja toisen asteen työntekijöille. Parainen ja Kemiönsaari ICDP-koulutus, 3 henkilöä, taso 3 6.4 Tiedotus ja seuranta Tiedottamista ja hankkeen viestintää ohjaamaan laaditaan tiedotussuunnitelma (sisäinen ja ulkoinen viestintä) Tiedottamisessa ja hankkeen viestinnässä huomioidaan rahoittajan anta-mat ohjeistukset. Sisäisessä viestinnässä hyödynnetään monipuolisesti erilaisia viestintäkanavia (esim. sähköi-set välineet). Ulkoisessa viestinnässä hankkeelle luodaan oma tiedotuksellinen ilme, jota noudatetaan hankkeen tiedotteissa, esitteissä ja muissa painomateriaaleissa. Tiedotussuun-nitelmiin kirjataan, mitä tiedotuksella kussakin hankevaiheessa tavoitellaan, kenelle viestintä kohdennetaan, mitä tiedotuskanavia käytetään ja ketkä tiedottamisesta vastaavat. Hank-keen tiedotuksessa ja tiedotusmateriaalien laatimisessa huomioidaan kaksikielisyys.

Hankkeen seurantaan liittyvät toimenpiteet (raportointi- ja seurantajärjestelmä) tarkenne-taan hankkeen alkaessa. Seurantaa koskevien käytäntöjen määrittelyssä otetaan huomioon rahoittajan ja hallinnoijien vaatimukset talous- ja seurantaraportoinnista. Samoin määritel-lään, mitä tietoja ja dokumentteja hankkeen eri vaiheessa kerätään ja miten. Hankkeen do-kumentointia toteutetaan suunnitelmallisesti ja harkitusti.

23

7 Hankkeen arviointi

Arviointisuunnitelma Hankkeen toimintaa ja tuloksia arvioidaan vuosittain. Niiden pohjalta ohjataan sekä hank-keen tiedontuotantoa että kehittämisprosessia.

Hankehallinto on arvioinnin keskeinen toteuttaja, mutta myös hankkeen ja sen alueellisten osakokonaisuuksien eri työryhmät sekä ohjausryhmä osallistuvat arviointiin. Hankkeen alus-sa otetaan käyttöön Innokylän REA -työkalu. Hanketyöntekijät työskentelevät arvioivalla työotteella, mikä mahdollistaa myös vertaisarvioinnin erilaisten menetelmien käyttämisen hankkeen työn etenemisen arvioinnissa. Arvioinnin tueksi voidaan palkata erillisiä asiantunti-joita myöhemmin määriteltävässä laajuudessa tai hyödyntää oppilaitosten, ammattikorkea-koulun ja yliopiston opinnäytetöitä. Hankkeen ohjausryhmä vastaa arvioinnin seurannasta.

Hanketta arvioidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Hankkeen tavoitteet, odotettavissa olevat tulokset sekä tulosten arviointi ja -indikaattorit on esitetty tiivistetysti liitetaulukossa 1.

Hankeaikaisella arviointityöllä on kolme päätehtävää, joiden pohjalta tarvittava tiedonkeruu ja tulosten analysointi tehdään.

1. Päätehtävä

Tuottaa hanketoimijoille hankeaikana hyödynnettävää tietoa palveluiden uudistamisesta, johtami-sen toimivuudesta ja asiakaslähtöisistä ennaltaehkäisevistä toimintatavoista. Tämä hankeaikainen kehittävä arviointi edesauttaa toimintojen viimeistelyssä ja niiden juurruttamisessa vakinaiseksi toi-minnaksi.

Hankkeen tuotoksia koskevaa arviointiaineistoa kerätään asiakaspalautelomakkeilla sekä yhtei-styökumppaneille ja kuntien työntekijöille suunnatuilla kyselyillä. Osahankkeissa tehdään jatkuva itsearviointi sekä käytetään Innokylän REA-työkalua arvioinnin tukena.

2. Päätehtävä Mitata ja arvottaa hanketoiminnan saavutuksia. Tältä osin arviointikysymysten painopisteenä on aikaansaatu muutos: tulokset ja vaikutukset.

Hanketyöntekijöiden oman toiminnan tulosten ja vaikutusten seuranta ja arviointi toteutetaan sys-temaattisella itsearvioinnilla ja perhekeskusten välisellä vertaisarvionnilla. Arvioinnin avulla osa-hankkeiden tavoitteet kytketään Kaste-ohjelman tavoitteisiin. Itsearviointi toteutetaan vähintään maksatuskausittain. Lisäksi palveluprosessit dokumentoidaan, jolloin tietoa voidaan käyttää kunnan palvelujärjestelmässä tapahtuneiden muutosten arviointiin ja sen vaikutuksiin.

Toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin osalta on olennaista tarkastella vaikutuksia suhteessa hankkeen päätavoitteisiin eli asiakkaan osallisuuteen, palvelurakenteiden muutoksiin ja varhaisen tuen toteutumiseen toiminta-alueen kunnissa. Tältä osin tarkastelutasoina ovat asiakkaat, työnte-

24

kijät, johto ja organisaatiotaso. Hankkeen pidempikestoinen vaikuttavuus sekä toiminnan vakiinnut-taminen ja sen edellytykset kunnissa ovat arvioinnin kohteena.

Hankkeen aikana osahankkeiden ohjausryhmät sekä koko hankkeen ohjausryhmä arvioivat säännöl-lisesti hankkeessa saavutettuja tuloksia ja havaittuja vaikutuksia. Hanketoimintojen päättyessä pro-jektitoimijat ja keskeiset yhteistyötahot arvioivat projektipäällikön johtamassa loppuarviointikeskus-telussa toiminnan tuloksia ja vaikutuksia suhteissa tavoitteisiin. Lisäksi osahankkeet tuottavat omien organisaatioidensa vaatimat loppuraportit ja toimittavat ne hankkeen käyttöön. Kerätyt tiedot kehitettyjen toimintamallien vakiintumisesta sekä muut havainnot muutoksen pysyvyydestä tuovat näkymän pidempikestoiseen vaikuttavuuteen. Hankkeen päättyessä projektipäällikkö kokoaa kerätyt arviointi- ja seurantatiedot hanketasolla.

3. Päätehtävä Tukea koko Kaste-ohjelman ja sen lapsiin ja nuoriin kohdistuvien osahankkeiden tavoitteiden to-teutumisen seurantaa ja arviointia, tuottamalla ohjelmatasolle tarpeellista tietoa. Tältä osin toimin-taa ohjaavat rahoittajalta saatavat ohjeet seurannasta ja arvioinnista.

1. Arvioinnin päätehtävä

Tavoite Arvioinnin toimenpiteet Aikataulu

Palveluiden uudistami-nen johtamisen kehittämi-nen asiakasosallisuus

muuttunut pal-velurakenne, selkeät palvelu- ja ohjausprosessit, asiakkaiden osalli-suus kasvaa, ohjautuminen raskaisiin pal-veluihin vähenee, peruspalveluiden työntekijät saavat tukea työhönsä

asiakaspalaute yhteistyökumppaneille ja kuntien toimijoille suunnatut kyselyt hanketyöntekijöiden arviointi Innokyläkuvaus

jatkuva kevät 2015 jatkuva, vähintään 1 krt/vuosi maksatushakemuksen yhteydessä päivitetään hankeai-kana

2. Päätehtävä Mitata ja arvottaa ai-kaansaatu muutos sekä tulokset ja vaikutukset

tarkastellaan vaikutuksia suhte-essa hankkeen päätavoitteisiin eli asiakkaan osallisu-uteen, pal-velurakenteiden muutoksiin ja varhaisen tuen toteutumiseen hankekunnissa

toimintaraportit hankekuntien vaatimat loppuraportit

maaliskuu 2015 maaliskuu 2015

25

Lähteet Halme, N, Kekkonen, M, Perälä, M-L (2012) Perhekeskukset Suomessa. Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 62/2012 Heinonen, H., Väisänen, A. Ja Hipp, T (2012) Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät?. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lastensuojelun Keskusliitto Kaikkonen, R., Mäki, P., Hakulinen-Viitanen, T., Markkula, J., Wikström, K., Ovaskainen, M-L., Virta-nen, S. & Laatikainen, T., (2012) Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierot. Raportti 16/2012. Helsinki: THL. Kekkonen, M., Montonen, M., Viitala, R. (red) (2011) Familjecenter i Norden – en resurs för barn och familjer. Nordiska ministerrådet, Köpenhamn, 2011 Kivipelto M, Larivaara M, Andersson S Heinämäki L, Jonsson P M, Kotiranta T, Vuorenmaa M (toim.) (2012) Näkökulmia arviointiin .Kaste-ohjelman valtionavustushankkeet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Juvenes Print 2012

Kuoppala, T., Säkkinen, S. (2012) Lastensuojelu 2011. Tilastoraportti 26/2012. Helsinki: . Terveyden ja hyvinvoinnin laitos .

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2011) Lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit; Tavoitteena tie-toon perustuva lapsipolitiikan johtaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:3. Online: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2011/Lasten_hyvinvoinnin_kansalliset_indikaattorit.html?lang=fi Noudettu 13.3.2012 Perälä, M-L, Halme, N., Nykänen, S (2012) Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteensovittava johtaminen. Opas 19. Tampere 2012: Juvenes Print. Rautio K. ja Welen H. (2012) Kouluterveyskysely ja sen tulosten hyödyntäminen Turun yläkouluissa. Opinnäytetyö (amk), Turun ammattikorkeakoulu). Schauman-Ahlberg, K (2010) ICDP – kannustava ja ohjaava vuorovaikutus. Power point esitys. Ei päi-vämäärää.

SOTKAnet. Tilasto- ja indikaattoripankki (2012) (online) http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/ Noudettu 28.11.2012.

Viitala, R., Kekkonen, M., Halme, N. (2011) Familjecenter i Finland – ett nytt verksamhetssätt inom tjänster för barn och familjer. Teoksessa Kekkonen, M., Montonen, M., Viitala, R. (red) (2011) Famil-jecenter i Norden – en resurs för barn och familjer. Nordiska ministerrådet, Köpenhamn, 2011

26

Liite 1

Tiivistetty tavoite – tulos - indikaattoritaulukko, taulukkoa tarkennetaan, kun hanke käynnistyy

Tavoite Toimenpide Lyhyen aikavälin tulos Pitkän aikavälin tulos Arviointi/indikattorit Ehkäistään lasten ja nuorten ongelmien sy-venemistä ja tuetaan tervettä kehitystä ja kasvua organisoimalla palveluja uudelleen.

Olemassa olevaa tietoa ja hyvin-vointisuunnitelmatyötä hyödyn-netään ehkäisevän työn edistä-misessä. Kehitetään ehkäiseviä palveluja asiakaslähtöisesti. Otetaan käyttöön dialogisia, asiakaskeskeisiä toimintatapoja. Kehitetään strategista ja toimin-nallista johtamista (mm. koulu-tuksen avulla); uusi johtamis-malli ja mallin käyttöönotto-suunnitelma.

Ylisektoriaalinen, moniam-matillinen työskentely on parantunut ja peruspalvelut vahvistuneet. Asiakasosallisuuden keinot ovat lisääntyneet. Perusta-son työntekijöiden osaami-nen ja uskallus perheiden kanssa työskentelyyn on lisääntynyt. Johtaminen on koordinoitua ja tavoitteellista. Vuorovaikutuksen laatu on parantunut.

Syrjäytyminen on vähenty-nyt. Kehitysympäristöt ja palvelut ovat herkkiä lasten ja nuor-ten tarpeille. Henkilöstön luottamus omaan osaamiseen ja työhy-vinvointi ovat lisääntyneet. Johtaminen perustuu ikäkaa-riajatteluun ja painopiste on siirtynyt korjaavista ehkäise-viin palveluihin.

Lähetteiden määrä erityispal-veluihin Lastensuojeluilmoitusten määrä Asiakasarviointi Itsearvointi Kouluterveyskysely

Lasten ja nuorten palve-lut muodostavat koko-naisuuden, perhekes-kuksen.

Puututaan varhain ja nopeasti havaittuihin ongelmiin. Palveluista muodostetaan toimi-via kokonaisuuksia. Asiakkaat otetaan mukaan pal-veluiden kehittämiseen. ICDP:n koulutusten järjestämi-nen. Osallistutaan aktiivisesti THL:n Perhekeskus-verkoston toimin-taan.

Käyttäjien tarpeet vaikutta-vat toiminnan kehittämiseen. Henkilöstöllä on yhteiset toiminnan tavoitteet.

Henkilöstö työskentelee yhteisen arvopohjan mukai-sesti ja sitä tukee yhteen sovittava johtaminen. Palvelukokonaisuus on tar-koituksen mukainen. Perhekeskukset juurtuvat Suomeen.

Asiakasarvioinnit Asianosaiset arvioivat asetet-tujen tavoitteiden toteutu-mista Laajojen terveystarkastusten tulokset

27

Erityispalveluiden pro-sessien kehittäminen tukemaan peruspalvelu-ja

Erityispalvelujen jalkauttaminen. (esim. tuki koulun arkeen) MDFT – Multidimensional family therapy -koulutus Perus- ja erityispalveluiden toi-mintatapojen muuttaminen moniammatillisiksi.

Erityistaso konsultoi ja tukee peruspalveluja. Lapset ja nuoret saavat tukea omissa kasvuympäristöis-sään.

Lapset, nuoret ja perheet saavat oikea-aikaisen ja var-haisen avun, jolloin ongel-mat eivät pääse kasautu-maan. Lapset, nuoret ja lapsiper-heet eivät päädy erityispal-veluiden asiakkuuteen.

Korjaavien palveluiden käytön ja kustannusten kehitys eri-koissairaanhoidossa ja lasten-suojelussa Lastensuojeluilmoitusten määrä Kiireelliset sijoitukset

Oppilas- ja opiskeluikäis-ten psykososiaalisen hyvinvoinnin tukeminen

Omaehtoisten, sähköisten palve-lujen ja tukimateriaali (TMH) käännetään suomeksi ja ruotsik-si sekä muokataan Suomen oloi-hin. Lasten ja nuorten ryhmätoimin-tojen järjestäminen (ART Ag-gression Replacement Traning). Kasvamme yhdessä – vanhem-painiltojen järjestäminen. Hyödynnetään Terveystarkas-tusten ja kouluterveyskyselyn tuloksia.

Teen Mental Health – por-taali (TMH) otettu käyttöön. Valmis materiaali levitettä-vissä valtakunnalliseen käyt-töön. Ryhmätoimintoja järjeste-tään osana oppilas- ja opiske-lijahuollon palveluita.

Kasvu- ja kehitysympäristö tukee jokaisen oppilaan ja opiskelijan oppimispotenti-aalia ja hyvinvointia. Nuoret ja perheet käyttävät omaehtoisesti TMH -portaalia

Kouluterveyskysely 2013 ja seuranta 2015 Erityistason palvelujen käyttö ja kustannukset. Terveydenedistämisen aktii-visuusmuuttujat (TEAviisari)

28

Liite 2

Projektiin palkattava henkilöstö

Hankekuntien yhteinen henkilöstö (2)

Yhteinen projektipäällikkö

0,5 taloussihteeri

Teen Mental Health - implementoija (osa-aikainen)

Kaarina ( 4 henkilöä)

Hankehakemuksessa on: - kehittäjäpsykiatrin - kehittäjätoimintaterapeutin - kehittäjäsairaanhoitajan (psykiatria) ja - kehittäjäpsykologin toimet Kaupungin muista yksiköistä tullaan siirtämään kehitettävään kokonaisuuteen seuraava hen-kilöstö: - perhetyöntekijä, - perheohjaaja ja - erityisnuorisotyöntekijä.

Raisio (3 hlöä)

(2 hlöä) Perhepromoottori/terapeutti

Psykiatrian erikoissairaanhoitaja

Turunmaa ( 1 ½ hlöä)

Parainen : perhekeskuskehittäjä

Kemiönsaari: Perhekeskuskehittäjä (50 %)

Turku (8 hlöä)

1 kehittämiskoorodinaatri + 7 hlön kokoaikainen työpanos 2 v 3 kk.