Embed Size (px)
DESCRIPTION
Kaarinan kaupungin Hyvinvointipalveluiden sijaisen opas
Citation preview
Hyvinvointipalveluiden sijaisen opas
Kaarinan kaupunki Hyvinvointipalvelut
Päivitetty 15.8.2013
1
Sisällys
Työtarjousten vastaanottaminen ............................................................................................................. 3
Tekstiviestinä ..................................................................................................................................... 3
Keikkakalenteri.................................................................................................................................. 5
Omien tietojen päivittäminen .................................................................................................................. 8
Käytettävyyskalenteri ........................................................................................................................ 8
Keikkojen peruminen ..............................................................................................................................11
Työaika......................................................................................................................................................11
Palkka........................................................................................................................................................11
Palkkasihteerit ..................................................................................................................................12
Työkokemuslisien hakeminen .........................................................................................................12
Opiskelijoiden palkka .......................................................................................................................13
Opiskelijana terveydenhuollon ammattihenkilön sijaisena..................................................................14
Lääkehoito ja lääkeluvat ..........................................................................................................................15
Kirjaaminen ja raportointi hoitotyössä ..................................................................................................15
Tietosuoja .................................................................................................................................................17
Sairastaminen ja työterveyshuolto .........................................................................................................18
MRSA ja VRE / Ulkomailla, Pääkaupunkiseutu ja Pirkanmaan alueella työskennelleet tai hoidossa olleet työntekijät. .....................................................................................................................................19
Toimipaikka esittelyt ...............................................................................................................................20
Valmakoti- Vanhainkoti Piikkiön Kirismäessä ......................................................................................21
Kaarinakoti ...............................................................................................................................................23
Omaishoidon tukikeskus Visiitti .............................................................................................................25
Kotihoito ...................................................................................................................................................27
Kaarinan terveyskeskuksen sairaalan osastot........................................................................................29
Avoterveydenhuolto .................................................................................................................................31
Laboratorio ...............................................................................................................................................33
Röntgen.....................................................................................................................................................34
Fysioterapia ..............................................................................................................................................35
Hammashuolto .........................................................................................................................................36
Venho, hengitysvajehoitotiimi ................................................................................................................37
2
Neuvola .....................................................................................................................................................38
Kaarinan koulu- ja opiskeluterveydenhuolto .........................................................................................40
Monitoimikeskus Tikli .............................................................................................................................42
Vammaistyön tiimi...................................................................................................................................44
Krossinkerho ............................................................................................................................................45
Avuksi arkeen vanhustyönparissa ..........................................................................................................46
KAARINAN MUISTINEUVOJA ......................................................................................................46
VINKKI Ikäihmisten neuvonta........................................................................................................47
Liite 1 Vaitiolo- ja salassapitositoumus .....................................................48
Liite 2 henkilötietolomake .........................................................................50
Tervetuloa luovaan ja rohkeaan joukkoomme!
KAARINAN KAUPUNGIN ARVOT – mitkä periaatteet ohjaavat meitä - Asiakas- ja asukaslähtöisyys - Avoimuus - Rohkeus - Oikeudenmukaisuus KAARINAN KAUPUNGIN TOIMINTA-AJATUS – miksi olemme olemassa Tarjoamme kaarinalaisten hyvinvointia edistävät, hyvät kunnalliset palvelut tasapuoli-sesti ja oikea-aikaisesti. Tuemme kaarinalaisten omatoimisuutta ja mahdollistamme arjen sujuvuuden sekä turvallisen huomisen asukkaille ja yrityksille. Huolehdimme myös vehreästä sekä merellisestä ympäristöstämme. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT – mitä asioita meidän tulee tavoitella, jotta visi-omme toteutuu 1. Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti 2. Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen 3. Ekologisesti viihtyisä ympäristö 4. Luovuudesta tunnettu Kaarina
Yhteyshenkilö Niina Alho Rekrytoija Kaarinan kaupunki Hyvinvointipalvelut Lautakunnankatu 4 PL 12 20781 Kaarina GSM: 050 3146197
3
Työtarjousten vastaanottaminen
Tekstiviestinä
Kun sijaistarve tulee yksikköön yllättäen ja sijaista tarvitaan lyhyelläkin varoitusajalla, lä-
hetetään sijaisille tekstiviestinä työtarjous. Kysymyksessä voi siis olla saman päivän sijai-
suus tai vaikka viikon päästä alkava sijaisuus. Tekstiviestissä lukee sijaistarpeen tiedot
(paikka, päivämäärä, työvuoro ja nimike). Sijaiset vastaanottavat vain heidän kanssaan
sovittuja sijaisuuksia, eikä täten voi saada työtarjouksia paikoista joihin eivät voisi mennä.
Tekstiviestiin ei tarvitse mitään vastata, mikäli sijaisuus ei sovi. Mikäli sijainen toivoo saa-
vansa työn ja sitoutuu tekemään viestissä ilmoitetut vuorot, tällöin viestiin vasta-
taan vain siinä esiintyvä numerokoodi.
Tekstiviestit tulevat kuntarekry-palvelusta ja viesteihin vastataan suoraan palveluun. Vies-
tiin voidaan vastata vain siitä numerosta johon työtarjous on tullutkin. Yksikön esimies tai
muu henkilöstö joka sijaista kutsuu, saa vahvistuksen sijaisuuden ottaneesta henkilöstä ja
sijainen saa aina paluuviestissä tiedon sijaisuudesta myös itselleen. Mikäli sijaisella on
palvelunumeronestoja omassa liittymässään, ei työtarjouksia välttämättä pysty vastaanot-
tamaan, koska työtarjoukset tulevat 16183 numerosta. Viestiin vastaaminen maksaa nor-
maalin operaattorin mukaisen tekstiviestin hinnan.
Mikäli viestiin vastaa väärin antaa palvelu tästä aina palautteen sijaiselle. Viestiin ei voi
vastata muuta kuin kyseisen sijaisuuden mukana tulevan viisinumeroisen koodin. Mikäli
kaksi sijaista yrittää samanaikaisesti ottaa samaa työtarjousta vastaan, vain se joka on no-
peampi saa työn. Tällöin toinen sijaisista saa vahvistusviestin ja toinen ilmoituksen siitä
että sijaisuus on täytetty.
Mikäli palvelu ei vastaa mitään lähetettyihin viesteihin on syytä soittaa suoraan rekrytoin-
tiin selvittääkseen missä on ollut ongelmia.
4
Esimerkki viestit:
Työtarjous
Sijaisuus tarjolla: Osastonapulainen, Valmakoti: 29.11. klo. 7:00-15:00, . Jos haluat sijai-
suuden, vastaa viimeistään 29.11.2013, 11:14. Ensimmäinen vastannut saa paikan. Kirjoita
vastausviestiin pelkästään: 48673
Vastaus viestiin kirjoitetaan pelkästään: 48673 (numero on joka viestissä eri!)
Vastausviesti lähetetään suoraan siihen numeroon, josta tekstiviesti tulikin.
Vahvistusviesti sijaiselle:
Onnittelut! Sait sijaisuuden 12345. Osastonapulainen, Valmakoti: 29.11. klo. 7:00-15:00.
Yhteyshenkilö: Malli Hoitaja, 050-0111111
Mikäli joku muu on jo ehtinyt ottamaan sijaisuuden:
Kiitos mielenkiinnosta, sijaisuus 12345 on jo täytetty.
Soita aina yhteyshenkilölle, kun tulet uuteen yksik-
köön töihin.
5
Keikkakalenteri
Pidemmät sijaisuudet ja sijaisuudet jotka tiedetään hyvissä ajoin, ilmoitetaan sijaisten
omaan keikkakalenteriin. Keikkakalenteriin ilmestyvistä sijaisuuksista ilmoitetaan sijaisil-
le joko tavallisella tekstiviestillä tai sähköpostilla. Keikkakalenteriin voi halutessaan ilmoit-
tautua halukkaaksi sijaisuuteen. Ilmoittautumiset eivät ole sitovia, vaan useimmiten sovel-
tuvin sijainen valitaan. Keikkakalenterissa myös lukee tarkempia tietoja sijaisuudesta.
Ajoittain keikkakalenteriin voi tulla sijaisuuksia, jotka vahvistuvat vasta sijaisuuden alka-
essa. Tämänlaisiin tilanteisiin joudutaan, kun mahdollinen sairasloma tms. vahvistuu vas-
ta kun sijaisuus alkaisi
Keikkakalenterissa ei pysty ilmoittautumaan sijaisuuteen, mikäli on asettanut itsensä "ei
käytettävissä tilaan" tai on jo muualla kiinnitettynä samalla ajankohdalla. Oman käytettä-
vyyskalenterinsa voi päivittää ja ilmoittautua sen jälkeen halukkaaksi.
Keikkakalenteriin pääsee omilla kuntarekry käyttäjätunnuksilla. Kirjautumisen jälkeen
näkymänä tulee oma työpöytä.
6
Keikkakalenteriin pääsee sivun alareunasta.
Keikkakalenteri tuo sijaisen aina siihen viikkoon joka on menossa. Viikkoja voi selata
eteenpäin linkeistä viikkonäkymän yläpuolelta. Edellinen viikko - Seuraava viikko tai
siirtyä suoraan haluamaansa päivään, päivämäärä painikkeesta. Siirryttäessä suoraan jo-
honkin ajanjaksoon näkymä voi olla tyhjä, tällöin on hyvä päivittää näkymä siirtymällä
vielä viikko eteenpäin ja takaisin taaksepäin "Edellinen viikko - Seuraava viikko" painik-
keilla.
Avoimet sijaistarpeet näkyvän liloina palkkeina, joita klikkaamalla avautuvat sijaisuuden tarkemmat tiedot.
7
Mikäli haluaa ilmoittautua halukkaaksi sijaisuuteen, voi ilmoittautumisen jättää painamal-
la "ilmoittaudu" painiketta. Mikäli ilmoittaudu painike näkyy vaalean harmaana, pitää käy-
tettävyys kalenteria muokata niin että on käytettävissä koko ajan tai jättää ilmoittautumi-
nen suoraan yhteyshenkilölle. Ensisijaisesti ilmoittaudutaan keikkakalenteriin. Ilmoittau-
tumisen jälkeen voi jättää lisätietoja omaan ilmoittautumiseen liittyen.
8
Omien tietojen päivittäminen
Jotta jatkossa saat sijaisuuksia, sinun on pidettävä käytettävyyskalenteriasi ajan tasalla ja päivitettävä tietojasi kuntarekry.fi -palveluun. Palvelu mahdollistaa oman ajankäyttösi suunnittelun ja on käytössäsi 24 tuntia vuorokaudessa, vuoden jokaisena päivänä.
Muistathan myös päivittää tietojasi ja ilmoittaa rekrytointiin:
yhteystietojen muuttuminen (pelkkä päivitys omissa tiedoissasi riittää)
mikäli valmistut ammattiisi
mikäli olet saavuttanut merkittävää työkokemusta, joka voisi vaikuttaa sijaisuuksiisi tai
mikäli tilanteesi on muuten muuttunut ja vaikuttaa kykysi tehdä sijaisuuksia (esim. ajokortti ja auton käyttö, työhön vaikuttava pitkäaikainen sairaus).
Kirjaudu omiin tietoihisi osoitteesta www.kuntarekry.fi ja tulet omalle työpöydällesi. Unohtuneen salasanan voi tilata sähköpostiisi, kirjautumissivulta. Rekrytointi yksiköt eivät pysty muuttamaan salasanaasi.
Työpöydällä voi nähdä kaikki hakemukset jotka on jättänyt palveluun. Tätä kautta pääsee päivittämään omia tietoja (yhteystiedot yms.) Avaamalla jonkin sijaisrekrytointi hakemuk-sen voi omia tietoja päivittää.
Käytettävyyskalenteri
Käytettävyyskalenteriin pääset omalta työpöydältäsi. Työpöydän alareunassa sinisellä
pohjalla "käytettävyyskalenteri" painikkeesta pääset kalenteriin. Kalenterin oikeassa ala-
reunassa painike "muokkaa käytettävyyttä", päästää sinut muokkaamaan omaa kalente-
riasi.
Kalenterin pohjaoletus kannattaa olla hyvin avoin. Oletuksen päälle on helppo lisätä niitä
ajanjaksoja, jolloin et ole käytettävissä.
9
Mikäli olet kiinnostunut vain pidemmistä sijaisuuksista, kannattaa sinun muokata käytet-
tävyyteen kerran kuukaudessa ajanjakso, jolloin et ole käytettävissä ollenkaan. Tällöin
kuulet kaikista sijaisuuksista jotka alkaa ko. ajanjakson jälkeen, muttet saa keikkateksti-
viestejä turhaan kännykkääsi.
Mikäli et ole enää lainkaan kiinnostunut sijaisuuksista, voit siirtää pallon "käytettävissä
sijaisuuksiin" kohdasta, "en ole käytettävissä" kohtaan. Tällöin voit tiedon myös päivittää
itse takaisin myöhemmin ja en ole käytettävissä tilassa et enää tule sijaishakuihimme nä-
kyviin.
Lisää ajanjakso jolloin et halua/ et ole käytettävissä sijaisuuksiin.
Jos et ole lainkaan käytettävissä, valitse en ole käytettävissä. Et saa mitään viestejä tai kuule mistään sijaisuuksista.
Oletus työvuorot jotka sopii
10
Ajanjaksoja voi myöhemmin myös muokata ja niitä voi lisätä useita erilaisia päällekkäin. Huomioi että ajanjaksot lisätään jolloin et ole käytettävissä.
Omia tietoja on hyvä päivittää, jotta saa vain niitä työtarjouksia joihin voisit olla käytettä-vissä. Lisäksi nimesi ei näy turhaan yksiköiden sijaishakulistoilla.
11
Keikkojen peruminen
Kaikki sijaiset pitävät käytettävyyskalenteria. Sinulle ei tarjota sijaisuuksia, joihin et ole
käytettävissä. Saat itse päättää, mikäli haluat vastaanottaa keikan. Sinun ei tarvitse reagoi-
da tekstiviestiin mitenkään, mikäli et halua paikkaa. Jos haluat sijaisuuden, vastaat vies-
tiin. Mikäli hyväksyt sijaisuuden, olet myös sitoutunut tekemään sen! Mikäli et
ole työkykyinen, et voi ottaa vastaan sijaisuuksia. Mikäli olet vahingossa hyväksynyt kei-
kan, sinun pitää viipymättä olla yhteydessä suoraan toimipaikkaan. Myös sairaslomat il-
moitetaan suoraan toimipaikkaan! Inhimilliset virheet sallitaan, mutta jatkuva sijaisuuk-
sien peruminen johtaa Kaarinan kaupungin sijaisrekisteristä poistamiseen.
Työaika
Sijainen voi vapaasti tehdä sijaisuuksia Kaarinan kaupungin eri yksiköissä, jotka on rekry-
toinnissa sovittu, mutta omasta työajasta ja jaksamisesta on vastuu jokaisella si-
jaisella itsellään. Viikoittainen työaika ei saa ylittää 38.15 tuntia, ellei tästä ole erikseen
sovittu yksikön esimiehen kanssa. Koska sijainen voi toimia sijaisena eri yksiköissä on
esimiesten mahdotonta seurata viikoittaista työaikaa. Myös eri toimipaikoissa ollaan eri
työajassa, joka sekoittaa tätä. On tärkeää että sijainen pitää itse huolta että työaika pysyy
noin 38t/ viikko ja sijaisen tulee aina ottaa huomioon oma jaksaminen. Viikoittain tulee
jokaisella sijaisella olla vähintään 24tunnin vapaa-aika jakso. On myös tärkeää ettei sijai-
suuksia ota vastaan, mikäli on itse sairaana, vajaakuntoinen tai väsynyt. Omasta hyvin-
voinnista on pidettävä huolta.
Palkka Vakinaisen henkilöstön palkat maksetaan Kaarinassa kuukauden seitsemäntenä päivänä,
sijaisten ja määräaikaisten palkat kuun lopussa.
Uuden työntekijän tulee toimittaa palkkojen maksatuksen hoitamiseksi palkanlaskentaan
henkilötiedot, verokortti sekä pankkitilinsä numero IBAN-muodossa. Liitteenä
(liite2) löydän kaupungin henkilötietolomakkeen, joka tulee toimittaa ensimmäiseen työ-
paikkaan, kun sijainen tulee tekemään ensimmäisen sijaisuutensa.
12
Palkkasihteerit Anne Elo 588 4149 Kotihoito ja vanhuspalvelut Mielenterveyspalvelut,Tk:n tukipalvelut Hyvin hallinto, Hammashuollon hoito-henkilöstö, luottamushenkilöiden ansionmenetys-korvaukset Johanna Saarinen 588 4146 Tuntipalkat (TTES) Ympäristöpalvelut Heidi Jäkälä 588 4142 Opettajat -> Piikkiön koulut Kirjasto, Koulunkäyntiavustajat, Koulu-kuraattorit Sivistyspalvelun hallinto, Työllistetyt Liikuntapalvelut, Nuorisopalvelut, Kult-tuuripalvelut Terveyden edistäminen, Kesätyöntekijät
Merja Kyynäräinen 588 4145 Lääkärit, Terveyskeskuksen sairaala Työterveyshuolto, Avosairaanhoito Neuvolat sekä koulu- ja opiskelutervey-denhuolto Lastensuojelu, Perhetyö Virpi Nieminen 588 4148 Hallintopalvelut, Palkkiot Kansalaisopisto, Aikuissosiaalityö, Vam-maistyö Miina Pentikäinen 588 4143 Päiväkodit, Ryhmäperhepäivähoito Anne Tuomarmäki 588 4144 Opettajat-> Kaarinan koulut Sinikka Virtanen 588 4150 Perhepäivähoitajat, Omaishoitajat Perhehoitajat, Tukihenkilöt
Työkokemuslisien hakeminen Työkokemuslisän laskentaa varten tulee henkilöstötoimeen toimittaa kopiot vastaavan
ammattialan työtodistuksista lisän laskentaa varten. Ensimmäiseen lisään oikeuttaa viiden
vuoden työkokemus ja toiseen kymmenen vuoden työkokemus.
Todistukset voi toimittaa:
Anne Rostedt
toimistosihteeri
Lautakunnakatu 4
PL 12
20781 Kaarina
13
Opiskelijoiden palkka
Opiskelijoiden tulee itse päivittää tietonsa rekrytointiin opintojen edetessä. Mikäli opis-
kelija keskeyttää opinnot, tulee hänen itse myös ilmoittaa tästä rekrytointiin.
Opintonsa voi päivittää lähettämällä opintosuoritusotteen, jossa on koulun leima, suoraan
rekrytointiin. Tehtävästä maksetaan tehtäväkohtainen palkka, joissa noudatetaan seuraa-
van taulukon mukaista portaikkoa.
Sairaanhoitajaopiskelija (myös: ensihoitaja-, terveydenhoitaja- ja kätilöopiskelijat)yli 160op -5 % Vain terveydenhoitajaopiskelijat- terveydenhoitajansijaisuusyli 140op -5 % Sairaanhoitajan palkka, sairaanhoitajan sijaisuusyli 90op -2 % Lähihoitajan palkka, lähihoitajan sijaisuusyli 60op -5 % Lähihoitajan palkka, lähihoitajan sijaisuusalle60op -10 % Lähihoitajan palkka, lähihoitajan sijaisuusosastoapulaisen sijaisuus- osastoapulaisen palkka
Lähihoitajaopiskelijatyli 90ov -5 % Lähihoitajan palkka. Lähihoitajan sijaisuusalle 90ov -10 % Lähihoitajan palkka. Lähihoitajan sijaisuusosastoapulaisen sijaisuus- osastoapulaisen palkka
Lähihoitajaopiskelijat, aikuisopis-/ monimuoto-opiskelijat (laajuus 90ov)yli 60ov -5 % Lähihoitajan palkka. Lähihoitajan sijaisuusalle60ov -10 % Lähihoitajan palkka. Lähihoitajan sijaisuusosastoapulaisen sijaisuus- osastoapulaisen palkka
Fysioterapeutti- röntgenhoitaja- ja bioanalyytikkaopiskelijatyli 140op -5 % ko. tehtävän mukaisesta palkasta, ko. tehtävän sijaisuusyli 60op -5 % Lähihoitajan palkka, lähihoitajan sijaisuusalle 60op -10 % Lähihoitajan palkka, lähihoitajan sijaisuus
14
Opiskelijana terveydenhuollon ammattihenkilön sijaisena
"Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 3 - 3f §:t (104/2008) säätelevät opiskelijoiden tilapäistä toimintaa terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä. Opiskeli-ja toimii aina johdon ja valvonnan alaisena ja hänellä on oltava ohjaaja, joka on oikeutettu itsenäisesti harjoittamaan kyseistä ammattia laillistettuna ammattihenkilönä.
Muun terveysalan opiskelija saa tilapäisesti toimia laillistetun ammattihenkilön tehtävässä suoritettuaan kaksi kolmasosaa kyseiseen ammattiin johtavista opinnoistaan. Terveyden-hoitajaksi, kätilöksi tai ensihoitajaksi opiskeleva voi tilapäisesti toimia sairaanhoitajan teh-tävässä suoritettuaan kaksi kolmasosaa sairaanhoitajan koulutukseen kuuluvista opinnois-ta. Vastaavasti opiskelijalla on oikeus tilapäisesti toimia terveydenhoitajan, kätilön tai en-sihoitajan tehtävässä suoritettuaan kaksi kolmasosaa terveydenhoitajan, kätilön tai ensi-hoitajan koulutukseen kuuluvista opinnoistaan.
Opiskelija saa toimia vain sen terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävässä, johon hän opiskelee. Esimerkiksi lääketieteen opiskelija ei saa tilapäisesti toimia laillistetun sairaan-hoitajan tehtävissä.
Kun opintojen aloittamisesta on kulunut yli kymmenen vuotta, opiskelija ei enää saa toi-mia terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä sijaisena.
Valviran ohje, saatavilla: http://www.valvira.fi/valvira/ajankohtaista/opiskelijoiden_tilapainen_toiminta_laillistetun_terveydenhuollon_ammattihenkilon_tehtavissa (viitattu 3.12.12)
Opiskelijan valmistuttua laillisteltuun ammattiin, voi hän työskennellä opiskelijan oikeuk-sin 30 päivää valmistumisen jälkeen, ennen laillistusta. Valvira kuitenkin suosittelee ha-kemaan laillistusta mahdollisimman pian valmistumisen jälkeen.
Nimikesuojattujen ammattihenkilöiden ammatissa voivat toimia tilapäisesti muutkin henkilöt, joilla on riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito. (Laki terveydenhuollon am-mattihenkilöstä 559/1994) Jokaisen opiskelijan kanssa mietitään erikseen missä toimipai-koissa voi toimia mm. lähihoitajan sijaisena tilapäisesti. Varsinaisia oikeuksia ko. ammat-tiin ei opiskelijalle synnyt, ennen valmistumista ja/- tai merkitsemistä valviran rekisteriin.
15
Lääkehoito ja lääkeluvat
Sairaan- ja terveydenhoitajat ottavat lääkenäytöt, jolloin toimipaikan esimies pyytää riittä-vän osaamisen varmistamisen jälkeen lääkeluvat. Luvat ovat aina toimipaikka- ja työnan-taja kohtaisia. Mikäli LOVE on suoritettu, on se riittävä osoitus teoreettisesta osaamisesta. Käytännön näytöt tulee aina antaa.
Laillistetut ammattihenkilöt (sairaanhoitajat, terveydenhoitajat) voivat toteuttaa peruslää-kehoitoa ilman erillisiä lupia. Em. laillistettujen ammattihenkilöiden tulee saada toimin-tayksikön vastaavan lääkärin allekirjoittamat luvat vaativasta lääkehoidon suorittamisesta (suonensisäinen lääke- ja nestehoito, verensiirrot, rokottaminen).
Lääkehoidon koulutusta saaneet nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt, voivat toteuttaa peruslääkehoitoa (jakaa lääkkeitä annoksiksi, pistää ihonalle tai lihakseen), kun he ovat saaneet toimipaikkakohtaiset lääkeluvat.
Opiskelijoiden lääkeluvat katsotaan opiskelijan valmiuksien ja osaamisen mukaan, toimin-tayksikön tarpeen mukaan. Erilliset näytöt ja osaamisen varmistaminen kuuluu aina opiskelijan lääkelupaan.
Jokainen lääkehoitoa toteuttava tai siihen osallistuva henkilö vastaa omasta toiminnastaan.
Kirjaaminen ja raportointi hoitotyössä
Potilasasiakirjojen käyttötarkoitus on potilaan hoidon suunnittelu, toteutus ja seuranta.
Potilasasiakirjat ovat tärkeitä sekä potilaan että häntä hoitaneiden ammattihenkilöiden
oikeusturvan kannalta. Potilasasiakirjat on laadittava niin, että niistä saa selkeän käsityk-
sen siitä, miten potilasta on hoidettu eri vaiheissa, ketkä hoitoon ovat osallistuneet ja mi-
ten potilaan lakisääteiset oikeudet on otettu huomioon hoidon järjestämisessä ja toteutta-
misessa. Lainsäädäntö asettaa selkeitä vaatimuksia potilastietojen sähköiselle kirjaamisel-
le. Hoitotyössä kirjaamisen päätöksenteko tulee olla potilaslähtöistä ja kokonaisvaltaista.
Hoidon vaikuttavuuden parantaminen edellyttää näyttöön perustuvaa hoitotyötä.
Rakenteisuus ja systemaattisuus hoitotyön kirjaamisessa tarkoittaa, että on sovittu mitä
kirjataan (sisältö) ja miten kirjataan (rakenne). Oleellisen tiedon hakeminen suuresta tie-
tomassasta helpottuu. Strukturoitua tietoa voidaan hyödyntää mm. tarvittavan tiedon au-
tomaattinen siirtyminen potilaskertomuksesta sähköiseen reseptiin, lähetteeseen ja hoito-
palautteeseen.
16
Yhtenäinen hoitotyön kirjaaminen koostuu rakenteisista ydintiedoista, joita kuvataan luo-
kituksilla sekä niitä täydentävistä kertovista teksteistä FinnCC luokituskokonaisuus sisäl-
tää; hoidon tarveluokitus, hoitotyön toimintoluokitus ja hoidon tuloksen tilan luokituksen
(hoitotyön prosessi)
Kirjaamista ohjaava lainsäädäntö (www.finlex.fi) mm.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992; määrittelee potilasasiakirjat juridi-
sesti, salassapito
Henkilötietolaki 523/1999; lähtökohta potilastietojen käsittelyssä, arkaluonteiset
tiedot
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstä 559/1994; velvollisuudesta laatia ja säi-
lyttää potilasasiakirjat
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista (30.3.2009)
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjojen laatimisesta ja muun hoi-
toon liittyvän materiaalin säilyttämisestä 99/2001
Kansallinen arkistointi tukee ajantasaisen tiedon siirtoa yksiköiden välillä. Potilastiedon
arkisto on aktiivikäytössä oleva terveydenhuollon tietojärjestelmä, jota käytetään potilas-
tietojärjestelmällä. Se mahdollistaa keskitetyn sähköisten potilastietojen arkistoinnin ja
tietojen pitkäaikaisen säilyttämisen. Arkistolla on keskeinen rooli tietojen välittämisessä
terveydenhuollon organisaatioiden ja toimintayksiköiden kesken. Potilastiedot arkistoi-
daan teknisesti yhtenevässä muodossa, mikä mahdollistaa tietojen siirrettävyyden järjes-
telmästä toiseen ja parantaa tietojen saatavuutta potilaan hoitoon osallistuvissa toimin-
tayksiköissä. Lisätietoa www.kanta.fi
Tarja Kansanen 26.4.2013
17
Tietosuoja
Vastuu tietoturvan ja – suojan ylläpitämisestä kuuluu jokaiselle asiakastietojen ja tietojär-
jestelmien kanssa työskentelevälle.
Salassapitoon liittyvien asioiden ymmärtäminen on avainasemassa työskenneltäessä sosi-
aali- ja terveydenhuollossa. Salassapidon tärkeimpinä päämäärinä on turvata potilaan hoi-
don onnistuminen ja yksilön yksityisyyden suoja luottamuksellisessa hoitosuhteessa. Sa-
lassapidolla tarkoitetaan asiakirjasalaisuuden säilyttämisvelvollisuutta sekä vaitiolovelvol-
lisuutta. Organisaatiossa jokaisella potilastietoja käsittelevällä on niitä koskeva vaitiolovel-
vollisuus. On hyvä keskustella potilaan kanssa siitä, kenelle hän haluaa kerrottavan hoi-
toonsa liittyvistä tiedoista. Salassa pidettävien tietojen selville ottaminen muita kuin työ-
tehtäviä varten on ehdottomasti kielletty ja sellaisenaan rangaistavaa.
Muistilista
* Tutustu työpaikan tietoturvallisuuteen liittyviin ohjeisiin ja kysy rohkeasti neuvoa.
* Estä asiaton pääsy tietojärjestelmiin lukitsemalla tietokoneesi aina kun poistut työpis-
teestäsi.
* Työpäivän päättyessä kirjaudu tietojärjestelmistä ulos ja sulje tietokoneesi organisaa-
tiokohtaisen ohjeen mukaisesti.
* Älä jätä vierasta yksin tai valvomatta työhuoneeseesi tai muihin organisaation tiloihin.
* Noudata ns. puhtaan pöydän periaatetta. Älä säilytä työpöydällä salassa pidettävää ai-
neistoa, ainakaan niin, että se on sivullisten luettavissa.
* Älä luovuta henkilökohtaisia käyttäjätunnuksia ja salasanoja toisen henkilön käyttöön
* Käytä työpaikan tietoaineistoa ja työvälineitä vain työtehtäviesi hoitamiseen.
* Muista, että organisaation laitetta, verkkoa tai sähköpostia käyttäessäsi näyt ja esiinnyt
tietoverkossa aina tahtomattasikin organisaation edustajana.
* Hävitä tietosuojattava jäte asianmukaisesti.
* Varo paljastamasta luottamuksellisia tietoja sivullisille työpaikalla tai sen ulkopuolella
esim. sosiaalisessa mediassa.
Älä hätäänny, jotain poikkeavaa tapahtuu. Kerro esimiehelle rohkeasti tapahtuneesta!
Tarja Kansanen 26.4.2013
Liitteenä löydät hyvinvointipalveluiden sijaisten salassapitositoumus lomakkeen.
18
Sairastaminen ja työterveyshuolto
Sairauspoissaolosta on ilmoitettava välittömästi esimiehelle tai hänen mää-räämälleen henkilölle.
Henkilöllä on virka- ja työehtosopimusten mukaan oikeus saada sairauslomaa jos hän on sairauden, vian tai vamman vuoksi estynyt hoitamasta työtään, ilman lääkärin tai tervey-denhoitajan todistusta enintään kolme päivää. Mikäli sairaus kestää yli kolme päivää, työntekijällä on oikeus kahdelta sen ylimenevältä päivältä olla sairauslomalla terveyden-hoitajan antamalla todistuksella. Yli viiden päivän sairausajalta on aina oltava lääkärin antama sairauslomatodistus.
Sairastumisesta on välittömästi ilmoitettava esimiehelle ja työhön palattua on täytettävä ao. sairauslomahakemus. Sairaustapauksissa suositellaan käyttämään kaupungin työterve-yshuollon palveluja.
Työterveyshuollon ajanvarausnumero on 588 2330
Lapsen sairastuminen
Äkillisesti sairastuneen alle 10-vuotiaan lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi sil-loin kun muuta hoitoa ei ole saatu järjestetyksi, myönnetään virka-tai työvapautta tai, jon-ka ajalta maksetaan varsinainen palkka enintään kolmelta kalenteripäivältä kerrallaan, minkä lisäksi on mahdollisuus saada neljäs palkaton työpäivä. Lisäksi edellytetään, että em. vapautusta ei anneta molemmille vanhemmille samanaikaisesti. Tällainen vapaa on tarkoitettu ensisijaisesti lapsen hoidon järjestämiseksi, ei niinkään lapsen hoitamisek-si. Poissaolosta on ilmoitettava välittömästi esimiehelle tai hänen määräämälleen henkilöl-le.
Työterveyshuoltoa voivat käyttää kaikki kaupungin työsuhteessa olevat työn-tekijät. Myös sijaiset voivat työsuhteen voimassaoloaikana käyttää työterve-yshuoltoa.
Työterveyshuollon vastaanottokäynnit ovat työaikaa, jos aikaa ei ole mahdollista saada oman säännöllisen työajan ulkopuolelle. Ne tulee kuitenkin pyrkiä sijoittamaan työajan ulkopuolelle aina, kun on mahdollista. Pyydettäessä on käynnistä esitettävä tarkastuksen suorittaneen henkilön todistus. Niihin liittyvää matka-aikaa ei kuitenkaan lueta työajaksi, mikäli matka-aika ei ajoitu varsinaiseen työaikaan.
Lääkärin määräämät tutkimukset
Lääkärin lähetteellä määräämiin tutkimuksiin, kuten erikoislääkärin, laboratorio- tai rönt-gentutkimukseen kulunutta aikaa ei lueta työajaksi. Työntekijällä/viranhaltijalla on kui-tenkin oikeus käydä ko. tutkimuksissa työpäivän aikana, mikäli määrättyjä tutkimuksia ei mahdollista suorittaa työajan ulkopuolella.
19
Oma-aloitteiset lääkärissäkäynnit (hammaslääkäri, gynekologi, neurologi jne.) ovat aina omaa aikaa.
Mikäli työntekijällä ei mahdollisuutta käydä ko. vastaanotolla työajan ulkopuolella, on työ-antajan järjestettävä hänelle mahdollisuus ko. tutkimuksissa käyntiin myös työpäivän ai-kana, näihin kulunut aika tehdään aina takaisin. Lääkärin määräämiin tutkimuksiin kulu-nut aika ei ole sairauslomaa.
MRSA ja VRE / Ulkomailla, Pääkaupunkiseutu ja Pirkanmaan alu-eella työskennelleet tai hoidossa olleet työntekijät.
Kaarinan kaupungissa noudatetaan Varsinais-suomen sairaanhoitopiirin moniresistenttien baktee-
rien seulontaohjeita. Mikäli olet ollut tai tulet menemään opiskelemaan, työhön tai olet ollut poti-
laana viimeisen vuoden aikana ulkomaisessa, pääkaupunkiseudun tai Pirkanmaan sairaalas-
sa/muussa hoitolaitoksessa. Tulee sinun toimittaa negatiivisesta MRSA ja VRE näytteestä tulokset
rekrytointiin. Uusien sijaisten kohdalla rekrytointi seuloo ja neuvoo ko. asiasta sijaisia. Sijaiset
voivat kuitenkin halutessaan käydä työssä välillä muuallakin tai esimerkiksi lomalla ollessaan jou-
tuvat itse sairaalahoitoon em. alueilla. On myös sijaisen oma velvollisuus huolehtia ettei hän tee
keikkatyötä ennen kuin asian mukaiset näytteet on todettu negatiivisiksi.
Potilastyöskentely aloitetaan vasta negatiivisen näytevastauksen jälkeen.
Yksi näytekerta, jolloin otetaan MRSA -nenänäyte ja lisäksi ulkomailla työssä tai
potilaana olleelta otetaan VRE-näyte ulosteesta tai peräsuolesta.
20
Toimipaikka esittelyt
Seuraavaan on koottu lyhyesti kaikki Hyvinvointipalveluiden lyhytaikaisia sijaisia rekry-
toivat yksiköt. Yksiköitä voidaan muuttaa joko osaamisen lisäännyttyä tai sijaisen omasta-
kin pyynnöstä.
Sinun tulee muutoksista olla yhteydessä rekrytointiin. Voit itse päivittää omia tietojasi ja
käytettävyyttäsi, mutta yksiköt ja nimikkeet asetetaan rekrytoinnissa.
Fysioterapia ........................................................ 35
Hammashuolto ................................................... 36
Kaarinakoti ......................................................... 23
Kaarinan koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ... 40
Kaarinan terveyskeskuksen sairaalan osastot.. 29
Kotihoito ............................................................. 27
Krossinkerho ...................................................... 45
Laboratorio ......................................................... 33
Lapsen hengitysvaje hoitotiimi ......................... 37
Monitoimikeskus Tikli ....................................... 42
Neuvola ............................................................... 38
Omaishoidon tukikeskus Visiitti ....................... 25
Röntgen............................................................... 34
Valmakoti ........................................................... 21
Vammaistyön tiimi............................................. 44
21
Valmakoti- Vanhainkoti Piikkiön Kirismäessä
Valmakoti tarjoaa kodinomaista pitkäaikaista laitos-hoitoa vanhuksille, jotka eivät enää tule toimeen ko-tona tehostetun kotihoidon avulla tai heille ei muo-dosta riittävän turvallista palvelua myöskään tehos-tettu palveluasuminen. Valmakodissa koulutettu hoi-tohenkilökunta antaa yksilöllistä ja toimintakykyä tukevaa hoitoa ja huolenpitoa paljon apua tarvitsevil-le vanhuksille ympäri vuorokauden.
Kaikille asukkaille tehdään hoitosuunnitelma yhdessä omaisten kanssa. Hoitosuunnitelmaa laadittaessa kunnioitetaan vanhuksen aikaisempia elämäntapoja, tottumuksia, toiveita ja arvoja. Omaisilla on myös mahdollisuus osallistua läheisensä hoitoon yhteis-työssä hoitohenkilökunnan kanssa.
Asukkaalle nimetään omahoitaja, joka on tärkeänä tukena vanhuksen arjessa sekä toimii yhdyshenkilönä
yhteistyötahoihin sekä omaisiin. Omahoitaja ei kuitenkaan yksin vastaa asukkaan hoidosta, vaan koko Valmakodin moniammatillinen hoitotiimi vastaa tästä yhdessä.
Toimintaa ohjaavina arvoina ovat vanhuuden kunnioittaminen ja arvostaminen. Toiminnan peri-aatteet ovat: asiakaslähtöisyys, toimintakykyä edistävä ja tukeva työote, turvallisuus, joustavuus, luottamuksellisuus, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus.
Valmakodissa työskennellään kahdessa tiimissä, jotka on nimetty Vuokkotiimiksi ja Kielotiimiksi. Henkilökuntaan kuuluu: vastaava sairaanhoitaja, kaksi sairaanhoitajaa, 12,5 hoitajaa, vuosilo-masijaistaja, kaksi osastoapulaista, sekä vanhainkodin johtaja.
Henkilöstö:
Osastoapulainen
Työskentelee lähellä vanhusta kokonaisvaltaisesti perushoidosta ja hoivasta huolehtien, koulutet-tujen hoitajien ja sairaanhoitajien ohjauksessa.
22
Lähihoitaja
Edellä mainittujen lisäksi:
Lähihoitaja osallistuu lääkehoidon toteuttamiseen, hoitosuunnitelmien tekoon, sekä sairaanhoidol-lisiin tehtäviin. Lähihoitajille kuuluu myös osastoapulaisten ja omaisten ohjaus sekä neuvonta.
Sairaanhoitaja
Edellä mainittujen lisäksi:
Sairaanhoitajan ammattitaito korostuu. Sairaanhoitaja pystyy tekemään itsenäisiä päätöksiä hoito-tilanteissa asukkaiden terveydentilassa tapahtuvia muutoksia seuraten. Sairaanhoitajat suunnitte-levat ja toteuttavat lääkehoitoa. Sairaanhoitaja toteuttaa sairaanhoidolliset toimenpiteet kuten ve-rinäytteiden otot, haavan hoidot ja lääkäriyhteistyön. Muun henkilökunnan ohjaus, sekä neuvonta kuuluu myös sairaanhoitajan tehtäviin.
Vuokkotiimi p. 050 411 0156
Kielotiimi p. 050 314 5234
Valmakodin Johtaja p. 050 4675475
Valmakoti
Saniaisentie 1
21500 Piikkiö
02-588 4686
23
Kaarinakoti Tehostetun palveluasumisen yksikkö
Kaarinakoti on Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden kotihoitoon ja vanhuspalveluihin kuu-
luva 45-paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö. Tehostettu palveluasuminen on asumis-
muoto, joka sijoittuu kodin ja pitkäaikaisen laitoshoidon väliin, ja jossa henkilökunta on paikalla
ympärivuorokautisesti. Asukkaiden toimintakyky on merkittävästi alentunut, he tarvitsevat run-
saasti hoivaa ja huolenpitoa päivittäisissä toiminnoissa eivätkä he selviydy enää kotona lisäapujen-
kaan (omaiset, kotihoito, tukipalvelut) turvin.
Kaarinakoti toimii vuonna 1979 rakennetussa kaksikerroksisessa rakennuksessa. Yläkerta on tar-
koitettu ensisijassa ns. hoivakuntoisille ja alakerta muistisairaille. Kaarinakodin asukkailla on
mahdollisuus käyttää erilaisia hyvinvointia tukevia tiloja, kuten Snoezelen- valkoista huonetta.
Kaarinakoti sijaitsee kauniissa merellisessä ympäristössä Voivalan alueella.
Kaarinakodin henkilökunta
Kaarinakodissa työskentelee 24 hoitoalan koulutuksen saanutta hoitajaa – sairaanhoitajia, lähi- ja
perushoitajia, kodinhoitajia, osastoapulaisia sekä yksikön johtaja. Lisäksi Kaarinakodissa työsken-
telee kaksi vuosilomasijaistajaa sekä yksi sairauslomasijaistaja.
Kaarinakodissa toteutetaan tiimiorganisoitunutta työtapaa ja työskennellään kahdessa tiimissä.
Molemmissa tiimeissä on tiimivastaavat, jotka vastaavat tiimien toiminnan sujuvuudesta. Kaa-
rinakodissa toteutetaan työvuorokohtaisia asukasryhmäjakoa.
Yöhoitaja työskentelee yksin osastolla, mutta tarvittaessa toisen osaston yöhoitajalta saa ammatil-
lista tukea ja apua.
Käytössämme on Effica-asiakastietojärjestelmä, johon päivittäiset asukastiedot kirjataan.
24
Osastoapulainen
Työskentelee lähellä vanhusta kokonaisvaltaisesti perushoidosta ja hoivasta huolehtien, koulutet-
tujen hoitajien ja sairaanhoitajien ohjauksessa. Osastoapulaisen tehtäviin kuuluu myös omaisten
ohjausta ja neuvontaa sekä uusien työntekijöiden perehdytystä.
Lähihoitajana/ Hoitaja
Hoitajien tehtäviin kuluu asukkaiden kokonaisvaltaisesta perushoidosta ja hoivasta huolehtiminen,
toimintakyvyn tukeminen ja voinnin seuranta. Hoitaja osallistuu lääkehoidon toteuttamiseen, hoi-
tosuunnitelmien tekoon, sairaanhoidollisiin tehtäviin sekä lääkäriyhteistyöhön. Hoitajille kuuluu
myös omaisten ohjausta ja neuvontaa sekä opiskelijaohjausta ja uusien työntekijöiden perehdytys-
tä.
Sairaanhoitajana
Edellä mainittujen lisäksi:
Sairaanhoitaja tekee itsenäisiä päätöksiä hoitotilanteissa asukkaiden terveydentilassa tapahtuvia
muutoksia seuraten. Sairaanhoitajat suunnittelevat ja toteuttavat lääkehoitoa yhteistyössä lääkärin
kanssa. Lisäksi sairaanhoitaja toteuttaa sairaanhoidollisia toimenpiteitä kuten verinäytteiden ottoa
ja haavan hoitoja. Tehtäviin kuuluu myös muun henkilökunnan ohjaus, neuvonta sekä perehdyt-
täminen.
Alakerta
050 373 2707
Yläkerta
050 373 2706
Riitta Tuomisto
yksikön johtaja
p. 050 373 2479
osoite: Ruokokatu 10, 20780 Kaarina
25
Omaishoidon tukikeskus Visiitti
Omaishoidon tukikeskus Visiitti on Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden kotihoitoon ja
vanhuspalveluihin kuuluva lyhytaikaishoitoa tuottava 18-paikkainen avohuollon palveluasumisyk-
sikkö.
Visiitin asiakkaat ovat pääosin säännöllistä lyhytaikaishoitoa tarvitsevia, kotona asuvia omais-
hoidettavia, ikääntyneitä henkilöitä. Asiakkaina voi olla myös nuorempia, mutta yli 18-vuotiaita.
Visiitin asiakkaita ovat myös satunnaista lyhytaikaishoitoa tarvitsevat henkilöt tai toipilaat, jotka
tarvitsevat toimintakykyä vahvistavaa lyhytaikaishoitoa onnistuneen kotiuttamisen varmistamisek-
si. Visiitissä tarjotaan myös kriisihoidon luonteista apua ja turvaa vanhuksille ja vammaisille.
Keskeisinä periaatteina ovat asiakaslähtöinen ja kokonaisvaltainen toiminta sekä yhteistoiminnal-
lisuus.
Asiakkaan voimavaroja, osallisuutta ja omatoimisuutta tuetaan niin, että turvallinen asuminen
omassa kodissa voisi jatkua mahdollisimman pitkään.
Visiitin henkilökunta
Visiitissä työskentelee 7 hoitoalan koulutuksen saanutta hoitajaa – sairaanhoitajia, lähi- ja pe-
rushoitajia, kodinhoitajia. Työ on kaksivuorotyötä. Lisäksi yksi hoitaja tekee omaishoitoa tukevia
kotikäyntejä, joiden tarkoituksena on tukea omaishoitajaa ja hoidettavaa kotona pärjäämisessä.
Yöhoito ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta.
26
Omaishoidon palveluohjaajan ja kotihoidon ja vanhuspalveluiden fysioterapeutin toimipisteet ovat
Visiitissä. Lisäksi Visiitissä toimii vapaaehtoistyöntekijöitä mm. viriketoiminnan toteuttajina ja
kuntosaliavustajina.
Visiitissä toteutetaan tiimiorganisoitunutta työtapaa ja
siellä toimii yksi tiimi, jonka toiminnan organisoinnista
ja sujuvuudesta vastaa tiimivastaava.
Hoitajien tehtäviin kuluu asiakkaiden kokonaisvaltai-
nen toimintakyvyn ja voimavarojen tukeminen ja voin-
nin seuranta. Hoitajat osallistuvat lääkehoidon toteut-
tamiseen, hoitosuunnitelmien tekoon sekä sairaanhoi-
dollisiin tehtäviin.
Sairaanhoitajien tehtäviin kuluu lisäksi mm. verinäyt-
teiden otto ja muut sairaanhoidolliset tehtävät.
Visiitissä ei ole omaa lääkäriä, joten yhteistyötä tehdään
tarvittaessa mm. terveyskeskuksen lääkärien kanssa.
Käytössämme on Effica-asiakastietojärjestelmä, johon
päivittäiset asiakastiedot kirjataan.
Visiitti
(02) 588 3600
osoite: Rantayrttikatu 1,
20780 Kaarina
Riitta Tuomisto
yksikön johtaja
p. 050 373 2479
27
Kotihoito
Kotihoidon tavoitteena on tukea asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja mahdollisimman
itsenäistä selviytymistä kotona sekä ylläpitää ja parantaa heidän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista
toimintakykyään. Kotihoidon asiakkaat ovat henkilöitä, joiden toimintakyky on joko tilapäisesti tai
pysyvästi alentunut niin, että hän kotona selvitäkseen tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisissä
henkilökohtaisissa toimissaan ja hoidossaan.
Henkilöstö
Kotihoidossa työskentelee 55 hoitoalankoulutuksen saanutta henkilöä – pääasiassa hoitajia ja sai-
raanhoitajia. Kotihoidossa toimimme tiimiorganisoidusti eli kotihoito jakaantuu seitsemään
omaan tiimiinsä ja jokaisessa tiimissä tiimivastaava vastaa kotihoidon käytännön työn sujuvuudes-
ta. Hoitajat tekevät kaksivuorotyötä ja sairaanhoitajat päivätyötä ja lisäksi viikonloppuja noin 1 x
/kuukaudessa.
Hoitajien tehtäviin kuuluu asiakkaiden perushoitoa, lääkehoitoa ja työskentely on asiakkaan toi-
mintakykyä ylläpitävää päivittäisissä arjen toiminnoissa. Sairaanhoitajat vastaavat tiiminsä sai-
raanhoidosta, ottavat verinäytteitä, ohjaavat ja neuvovat sekä huolehtivat asiakkaiden palveluista
kokonaisvaltaisesti. Kaikilta hoitajilta vaaditaan itsenäistä työotetta ja lääkehoidon osaamista.
Kotihoidossa jokaisella asiakkaalla on omahoitaja ja jokaiselle asiakkaalle laaditaan hoito- ja palve-
lusuunnitelma, jonka mukaisesti toimitaan. Käytössämme on KotihoitoEffica–
asiakastietojärjestelmä, johon kirjaamme päivittäin.
Kotihoidon työntekijältä edellytämme oman auton käyttömahdollisuutta. Sijaisilta ei kuitenkaan
vaadita oman auton käyttöä, mikäli he työskentelevät tiimeissä, joissa autoa ei tarvitse.
Oman auton käytöstä maksetaan kilometrikorvaukset. Kaupungilla on myös kolme omaa
autoa, jotka ovat aina ensisijaisesti ajossa.
28
Kotihoidon tiimit:
Kaarinan kotihoitokeskus: Lautakunnankatu 6, Kaarina.
Kylä 1: 050-5954007
Auvainen, Kairiskulma, Poikluoma, Piispanristi, Littoinen ja Auranlaakso.
Kylä 2: 050-5954008
Koristo, Sorro, Kesämäki, Voivala, Pohjola, Hovipelto ja Kuusisto.
Vouti: 050-5954004
Voudinkatu, Pehtorinkatu, Voivalantie 1ja 3, Kuskinkatu, Kärrykatu, Kiesikatu ja Paraistentieltä
parilliset no:t 6-16
Hovi: 050-3782038
Rajana Paraistentie (parittomat numerot), Kartanotie, Vaakunatie ja Pyhän Katariinantie (paitsi
Voudinkatu ja Pehtorinkatu)
Piikkiössä olevat tiimit kokoontuvat kirkkopuistontie 5, Piikkiö.
Pohjoinen: 050-5954010
Hadvalantien pohjoispuoli, Makarla, Kirismäki ja Tammisilta
Etelä: 050-5954009
Hadvalantien eteläpuoli, Toivolinna, Harvaluoto, Puosta, Runko, Raadelta ja Nunna
Vanamo: 050-5954012
Vanamon palveluasunnot
Hoitaja Piikkiö joka päivä klo:8-20 puh: 050-5165851 Hoitaja Kaarina joka päivä klo:8-15 puh: 050-3732452 klo: 15-20 puh: 050-3732468
vs. kotihoidon johtaja
Päivi Järvensivu
p. 050-3145215
Tiimeissä: Vanamo, Vouti ja Hovi et välttämättä tarvitse autoa.
29
Kaarinan terveyskeskuksen sairaalan osastot
Kaarinan pääterveysasemalla on kaksi 36 -paikkaista sairaalanosastoa. Molemmilla osastoilla on
yhteensä 21 lähi- ja perushoitajaa ja 21 sairaanhoitajaa ja 8,5 laitosapulaista
Työ terveyskeskuksen sairaalan osastolla on monipuolista ja haasteellista hoitotyötä. Hoitotyötä
tehdään pienryhmissä, joka suunnittelee ja toteuttaa potilaan yksilöllistä ja kokonaisvaltaista hoi-
toa.
Terveyskeskuksen sairaalassa hoidetaan yleislääkäritasoista sairaanhoitoa tarvitsevia potilaita,
erikoissairaanhoidosta leikkausten ja toimenpiteiden jälkeen jatkohoitoon ja kuntoutumaan siirty-
viä potilaita, neurologian ja sisätautien erikoisaloilta siirtyviä potilaita sekä tutkimuspotilaita. Sai-
raalassa hoidetaan myös saattohoidossa ja katkaisuhoidossa olevia potilaita. Toiminta on yhä
enemmän akuuttihoitotyötä, eikä enää niin pitkälti perinteistä vuodeosastohoitoa kuin aikaisem-
min.
Toimintakykyä edistävä hoitotyö on työtä ohjaava toimintaperiaate..
Henkilöstö
Osastolla olet osana moniammatillista tiimiämme. Ryhmässä toimii sairaanhoitajia, lähihoitajia,
laitoshuoltajia, terveydenhuollon sihteerejä, osastonhoitajia, osastonlääkäreitä, fysio- puhe- ja
päihdeterapeutti, sekä sosiaalityöntekijä. Terveyskeskuksessa on lääkäri joka päivä kello 8-16,
muuna aikana sairaanhoitajilla on konsultaatio mahdollisuus TYKS:in tai Turun kaupunginsairaa-
lan päivystykseen. Lisäksi viikonloppuisin lääkäri kiertää osastoilla, akuutti asiat, kahden tunnin
ajan.
Työ on kolmivuoro työtä. Pääsääntöisesti aamu- ja iltavuoroja, sekä keskimäärin joka toinen vii-
konloppu on töitä.
Toimintaa ohjaavana periaatteena on järjestää perehdytys kaikille uusille työntekijöille ja sijaisille.
Lähihoitaja
Sairaalassa lähihoitajan ammatillinen osaa-
minen on tehokkaassa käytössä ja kehittyy.
Lähihoitaja osallistuu potilaan kokonaisval-
taiseen perushoitoon ja hoidon suunnitte-
luun, yhdessä työryhmän kanssa. Hallitsee ja
toteuttaa peruslääkehoitoa, lääkkeiden jakoa
ja injektioiden antoa. Pystyy osallistumaan
30
lääkärin kierroille ja toteuttaa lääkärin määräyksiä. Ottaa vastaan uusia potilaita ja osallistuu
omaisten ja potilaiden ohjaukseen, sekä neuvontaan. Toteuttaa sairaanhoidollisia tehtäviä, kuten
haavanhoitoja, katetrointeja ja muita tarvittavia toimenpiteitä.
Sairaanhoitajana
Edellisten lisäksi sairaanhoitaja kantaa kokonaisvaltaista vastuuta osaston lääkehoidon toteuttami-
sesta ja potilaiden hoidosta osastolla. Sairaanhoitajat toteuttavat vaativaa lääkehoitoa (iv-
lääkehoidot, verensiirrot ja kipupumput). Osallistuu lääkärinkiertoihin ja toteuttaa uudet hoito- ja
lääkemääräykset. Sairaanhoitajaopiskelijat eivät voi suorittaa vaativaa lääkehoitoa ennen laillistus-
taan.
Sairaanhoitaja pystyy tekemään itsenäisiä päätöksiä hoitotilanteissa potilaiden terveydentilassa
tapahtuvia muutoksia seuraten.
Laitoshuoltaja
Ensisijaisesti vastaa tilojen siisteydestä ja osallistuu potilaiden ruuan jakeluun. Lisäksi laitoshuol-
tajat mm. tekee varastotilauksia, lähettää pyykin pesulaan, purkaa saapuvia lähetyksiä jne.
Kaarinan pääterveysasema
Terveyskeskuksen sairaala
Voivalantie 5
20780 Kaarina
Osasto 1
osastonhoitaja
Tarja Kansanen
02- 588 2301
Osasto 2
osastonhoitaja
Päivi Ström-Valo
02- 588 2311
31
Avoterveydenhuolto
Vastaanotto ja päivystystyö
Kaarinassa on toimipisteitä kolme: Littoisten terveysasema, Piikkiön terveysasema ja Kaarinan
pääterveysasema. Vastaanotot ovat auki arkisin virka-aikaan klo 8-16, perjantaisin klo 14:ään. Päi-
visin päivystyksellistä hoitoa tarvitseva ottaa yhteyttä joko omaan terveysasemaan tai pääterveys-
aseman päivystykseen. Päivystys toimii arkisin klo 8-16, myös perjantaisin.
Toimintamme perustuu sekä kiireettömässä että kiireellisessä tapauksessa hoidon tarpeen arvioin-
tiin. Lähi/perushoitajat tekevät hoidon tarpeen arviointia ajanvarauksessa ja päivystyksessä ja
avustavat toimenpiteissä. Sairaanhoitajalla on tämän lisäksi myös itsenäistä vastaanottoa erilaisille
potilaille sekä akuuteissa asioissa yhteyttä ottaville ja ohjausta tarvitseville.
Asiakkaat
Vastaanotoilla käy potilaita vauvasta vaariin kaikenlaisissa asioissa. He tilaavat ajan, paitsi kiireel-
lisissä tapauksissa he tulevat ilman ajanvarausta päivystykseen. Perusterveydenhuolto ei voi kään-
nyttää ketään seuraavaan tahoon ilman, että tekee arvion hoidon tarpeesta ja jatkosta.
Erikoissairaanhoito lähettää terveyskeskuksen avovastaanotolle myös potilaita jatkohoitoon, mm.
haavanhoitoihin, erilaisten lääkkeiden kuurien loppuun saattamiseen tai verenohennuslääkkeen
jatkohoitoon.
Huhtikuussa 2013 olemme muodostaneet tiimit, solut, joissa on pysyvämpi henkilökunta ja joissa
lääkärit ja hoitajat tekevät yhteistyötä ja edistävät yhteisesti kansanterveystyötä.
Henkilökuntaan kuuluu
Henkilökuntaan kuuluu 19 terveydenhuollon ammattihenkilöä, joista suurin osa sairaanhoitajia.
Lääkäreitä on 20 avoterveydenhuollossa. Yhteistyökumppaneina ovat myös kotihoito, laboratorio,
röntgen, fysioterapia, sosiaalialan henkilökunta jne.
Työroolit vaihtelevat päivittäin, avosairaanhoidossa sairaanhoitajan tehtäviä ovat mm:
– sairaanhoitajan vastaanottoa
– hoidon tarpeen arviointi niin ajanvarauksessa kuin päivystyksessä
– lääkärin määräämien hoitotoimenpiteiden toteuttaja
– toimenpiteissä lääkärin avustaminen
Lähihoitajan tehtävät avosairaanhoidossa on mm:
lääkärin avustaminen toimenpiteissä
lääkärin määräysten toteuttaminen
32
hoidon tarpeen arviointi niin ajanvarauksessa kuin päivystyksessä
Ei kahta samanlaista päivää! Pidempiin sijaisuuksiin pyritään aina järjestämään perehdy-
tystä. Pyrimme antamaan mahdollisuuden työskentelyyn eri terveysasemilla. Lyhytaikai-
set sijaisuudet ovat ensisijaisesti Kaarinan pääterveysasemalla.
Kaarinan pääterveysasema
Voivalantie 5
20780 Kaarina
Piikkiön terveysasema
Pontelanmäki 6
21500 Piikkiö
Littoisten terveysasema
Luhakatu 1
20660 Littoinen
Osastonhoitaja
Tiina Karppinen
puh 02 5882529
33
Laboratorio
Laboratorio tarjoaa Kaarinan kaupungin asukkaille ja työterveyshuollon asiakkaille lain edellyttä-
miä laboratoriopalveluita. Laboratorion toimipisteitä on kolme: Littoinen, Piikkiö ja Kaarinan pää-
terveysasema.
Kaarinan laboratoriossa työaika on klo 7.30 - 16.00 välillä. Littoisten ja Piikkiön laboratoriot ovat
auki aamupäivisin. Lyhytaikaisissa sijaisuuksissa työskentely tapahtuu pääterveysasemalla.
Kaarinassa laboratoriohoitajan työ on hyvin monipuolista. Näytteenoton lisäksi analysoimme 85 %
ottamistamme näytteistä. Laboratoriossa tehdään peruskemiaa ja hematologiaa sekä mikrobiologi-
aa. Teemme myös allergia-, spirometria- ja helikobakteerihengitystestejä.
Olemme oma itsenäinen laboratorio Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella.
Henkilöstö
Laboratoriossa työskentelee 8 laboratoriohoitajaa ja yksi terveydenhuollon sihteeri. Tykslabin ke-
misti toimii tarvittaessa asiantuntijana. Laboratorion esimiehenä toimii johtava ylihoitaja.
Laboratorion tiimivastaava
Heta Manner
(02) 5882254
Kaarinan pääterveysasema Piikkiön terveysasema Voivalantie 5, 20780 Kaarina Pontelanmäki 6, 21500 Piikkiö
Littoisten terveysasema Luhakatu 1, 20660 Littoinen
34
Röntgen Kaarinan pääterveysasemalla toimii röntgen. Röntgenissä teh-
dään natiiviröntgentutkimuksia ja hammaskuvauksia ortopan-
tomografia-laitteella. Natiivikuvaukset tehdään Philipsin suo-
rakuvantamislaitteella. Myös hammaskuvauslaite on suoradi-
gitaalinen. Radiologi tekee ultraäänitutkimuksia kolmena päi-
vänä viikossa ostopalvelu-sopimuksella. Röntgenkuvat lausu-
taan päivittäin joko paikan päällä tai etäyhteyden avulla. Kai-
kista röntgentutkimuksista annetaan radiologin lausunto.
Tietokonetomografia, magneetti-,dexa-, ja mammografia-tutkimukset tehdään ostopalveluna.
Röntgen toimii ohjaavana yksikkönä näihin tutkimuksiin.
Röntgenissä työskentely on itsenäistä, mutta tarvittaessa on kuitenkin saatavissa radiologin asian-
tuntemus. Toimitilat ovat avarat ja laitteisto nykypäivän vaatimusten mukainen. Työ on päivätyötä.
Käytössämme on Effica-asiakastietojärjestelmä.
Henkilöstö
Röntgenissä toimii kaksi röntgenhoitajaa ja yksi terveydenhuollon sihteeri. Röntgenlääkäri on pai-
kan päällä kolmena päivänä viikossa. Röntgenlääkäri toimii ostopalvelu-sopimuksella. Hammas-
radiologi käy lausumassa hammasröntgen-tutkimukset kerran viikossa.
Röntgenlääkäri toimii säteilyn käytöstä vastaavana johtajana. Röntgenin esimies on johtava ylihoi-
taja.
Virta Marjo
Röntgenhoitaja
(02) 588 2243
35
Fysioterapia
Kaarinan pääterveysasemalla toimii monipuolinen perusterveydenhuollon fysioterapia. Tarjoam-
me polikliinisiä hoitoja erilaisiin tuki- ja liikuntaelinvaivoihin sekä eri operaatioiden jälkeistä jat-
koterapiaa. Lääkinnällinen kuntoutus terapioineen ja apuvälinesovituksineen on osa lakisääteistä
toimintaamme. Yksilöllisten terapioiden ja sairaalaosastoilla tapahtuvan terapian lisäksi tarjoam-
me myös ryhmissä tapahtuvaa terapiaa, tällä hetkellä lähinnä voima- ja tasapainoryhmiä. Apuvä-
linetoiminta on myös iso osa perustehtäväämme. Asiakkaat ovat kaikenikäisiä ja sairauksien kirjo
on laaja.
Fysioterapiassamme kehityt ammattilaisena tuki- ja liikuntaelinten, sekä neurologisten liikuntaky-
kyä heikentävien vaivojen asiantuntijaksi. Perusterveydenhuollon fysioterapia antaa kattavan ku-
van sekä kehittää osaamistasi kokonaisvaltaisesti ihmisen liikkumisen tai toimintakyvyn ongelmis-
ta.
Fysioterapian tilat ja laitteet ovat nykyaikaiset ja monipuoliset, käytössämme on mm. iso ryhmätila
ja kuntosali. Käytössämme on Effica-asiakastietojärjestelmä.
Henkilöstö
Fysioterapiassa työskentelee 5 fysioterapeuttia ja 2 kuntohoitajaa. Työtehtäviä on jaettu niin että
osa hoitaa pääsääntöisesti lääkinnällistä kuntoutusta, osa poliklinikkatoimintaa ja molemmilla
sairaalaosastoilla käy päivittäin 1 fysioterapeutti ja 1 kuntohoitaja. Vaikka henkilökunnastamme
jokainen on erikoistunut hieman eri asioihin, niin fysioterapeutin peruskoulutus riittää työssä
aloittamiseen. Lisäkoulutusta järjestetään jatkuvasti. Esimiehenä toimii johtava ylihoitaja.
Tiimivastaava
Kuntohoitaja
Janne Saira
p. 588 2280
Kaarinan pääterveysasema
Voivalantie 5
20780 Kaarina
36
Hammashuolto Hammashuollolla on toimipisteet Kaarinan pääterveysasemalla, Littoisten terveysasemalla ja Piik-
kiön terveysasemalla. Jokaisessa toimipisteessä toimii myös välinehuolto. Hoitohenkilökuntaan
kuuluvat suuhygienistit, hammashoitajat ja välinehuoltajat.
Suuhygienisti
Suuhygienistin työ on suun terveyttä edistävää ja ylläpitävää, suusairauksia ennaltaehkäisevää,
hoitavaa tai kuntouttavaa. Kaarinassa suuhygienistin työ on moniammatillista yhteistyötä suun ja
hammassairauksien ehkäisyssä, varhais- ja ylläpitohoidoissa kaikilla terveydenhuollon ja ham-
mashuollon erikoisaloilla. Pitkäaikaislaitoshoitopotilaiden ja alle 17-vuotiaiden suun terveystar-
kastukset hoitaa suuhygienisti asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Lisäksi on ryhmien tervey-
denedistämisprojektien suunnittelua ja toteutusta.
Hammashoitaja
Hammashoitaja osallistuu suun alueen sairauksien tutkimukseen ja hoitoon tiiviissä yhteistyössä
hammaslääkärin kanssa. Hammashoitajan keskeinen tehtävä on hammaslääkärin avustaminen.
Kaarinassa tarjotaan asiakkaille hammashoitoa kaikilta hammashuollon osa-aluieilta, joten
erilaiset materiaalit ja instrumentit tulevat tutuksi. Hammashoitaja vastaa myös aseptiikan
toteutumisesta sekä hoitoympäristön että laitteiden ja instrumenttien osalta.
Välinehuoltaja
Välinehuoltaja hoitaa terveyspalvelun kaikkien eri yksiköiden instrumenttien steriloinnin.
Instrumenttien steriloinnin lisäksi välinehuoltaja Kaarinassa vastaa välinehuollon laitteiden
toimivuudesta ja huollosta sekä välinehuollon toimintavalmiudesta tarveaineiden suhteen. Työ on
itsenäistä ja vaatii aseptiikan suhteen vahvaa osaamista.
Kaarinan pääterveysasema
Voivalantie 5
20780 Kaarina
Piikkiön terveysasema
Pontelanmäki 6
21500 Piikkiö
Littoisten terveysasema
Luhakatu 1
20660 Littoinen
Osastonhoitaja
Satu Sjöholm
050-301 4356
37
Venho, hengitysvajehoitotiimi Kaarinassa on yksi hengitysvajepotilaan hoitotiimi. Potilas on hengityskoneessa. Hengitysvajepoti-
laan hoitoa ohjaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja hoitovastuu on sekä Tyksin hengitystu-
kiyksiköllä, että Kaarinan kaupungin terveyspalveluilla. Hengitysvajepotilaan hoitotiimissä on va-
kituisena yksi sairaanhoitaja ja 3 lähihoitajaa, sekä osastonhoitaja. Sairaanhoitaja vastaa toimin-
nasta kotona ja toimii hoitotiimin vetäjänä. Osastonhoitaja toimii lähiesimiehenä ja hoitaa kaikki
hallinnolliset järjestelyt potilaan hoitoon liittyen. Työ on 3- vuorotyötä, painottuen aamu- ja yövuo-
roihin.
Alan opiskelijoilta vaaditaan vähintään 40 opintoviikon (lähihoitaja) tai 60op (AMK
opiskelijat) opintoja, ennen sijaisuuksien tekemistä.
Hengityskonehoidossa otetaan huomioon potilaan kokonaisvaltainen hoito: Fyysisen, psyykkisen
ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja kasvun tukeminen, sekä terveyden- ja sairaanhoitoa, hygienia ja
aseptinen työskentely korostuvat.Hengitysvajauspotilaan hoito on hänen kodissaan tapahtuvaa
hoitoa. Kotihoidossa on otettava huomioon myös muu perhe ja tilat, joissa työskennellään. Hengi-
tysvajauspotilaan hoidossa oleellisena osana on hengityskoneen ja hengityksen hallinta, trakeo-
stomian hoito ja ilmateiden imeminen. Muita erityisosaamista vaativia tehtäviä on mm. gastrosto-
man hoito ja ruokailu, lääkehoito, katetrointi, asentohoito (nostolaitteet ja pyörätuoli), kommuni-
kointi ja ihonhoito. Hengitysvajaus lapsi, käy arkipäivisin (ma, ti, to, pe) myös koulussa ja tällöin
työtehtäviin kuuluu myös kouluavustajana toimiminen.
Hengitysvajauspotilaan hoitotiimiin haluavat hoitajat perehdytetään aina. Perehdytys kestää
yleensä noin 3-5 työvuoroa, jolloin ollaan työvuorossa mukana toisen hoitajan kanssa. Perehdytyk-
sen tarve arvioidaan yksilöllisesti, eikä sijainen jää yksin potilaan kanssa, ennen kuin ollaan täysin
varmoja siitä että sijaisella on riittävä osaaminen ja taito. Hengitysvajauspotilaan hoito on eri-
tysosaamista vaativaa, itsenäistä työtä. Hoitajan ammattitaito ja osaaminen kehittyy.
Mikäli olisit kiinnostunut sijaisuuksista hengitysvajauspotilaan hoitotiimissä, ota yhteyttä osaston-
hoitajaan ja kysy lisää.
Arja Linnansuu
osastonhoitaja
050 378 2029
38
Neuvola
Kaarinassa neuvolapalveluihin kuuluvat ehkäisyneuvola, äitiys-
neuvola ja lastenneuvola. Neuvolatyössä Kaarinassa toimii yh-
teensä 13 terveydenhoitajaa. Toiminta perustuu määräaikaistar-
kastuksiin ja yksilöllisesti sovittuihin tapaamisiin. Lähiesimies on
johtava hoitaja.
Neuvolan sijaisena voi toimia vain laillistetut ja perehdytetyt
terveydenhoitajat. Terveydenhoitaja perehtyy neuvolatyöhön toisen terveydenhoitajan pitämällä
vastaanotolla. Perehdytys sisältää mm. rokotenäytöt ja rokoteluvat, effica -tunnukset ja järjestel-
män käytön sekä paikalliset kirjaamistavat. Perehtyminen järjestetään sijaisen tarpeiden mukaan
ja sen pituus arvioidaan yksilökohtaisesti. Perehtymisen ajalta maksetaan normaalia palkkaa. On
sijaisen eduksi ja toivottavaa, että he ovat käytettävissä ja perehtyneitä sekä ehkäisy- äitiys- että
lastenneuvolatyöhön.
Kaarinassa on neljä toimipistettä, joissa neuvolapalveluita tarjotaan: Kaarinan pääterveysasema,
Piispanlähteen lastentalo, Littoisten terveysasema ja Piikkiön terveysasema.
Neuvolan terveydenhoitajilla on yleistyöaika, jolloin viikko työaika on 38.25/ viikko.
Ehkäisyneuvola
Ehkäisyneuvolan toimipisteet Kaarinassa ovat Kaarinan pääterveysasemalla ja Piikkiön terveys-
asemalla.
Ehkäisyneuvolan asiakkaita ovat mm.
alle 25-vuotiaat hormonaalista ehkäisyä käyttävät
ensimmäistä hormonaalista ehkäisyä tarvitsevat
asiakkaat, jotka haluavat ehkäisykapselin, hormoni- tai kuparikierukan
lapsettomuudesta kärsineet parit
asiakkaat, joilla on gynekologisia ongelmia
asiakkaat, jotka tarvitsevat sukupuolitautien seulontaa
asiakkaat, joilla on ei toivotun raskauden mahdollisuus
Kaarinan pääterveysasema Piikkiön terveysasema Voivalantie 5, 20780 Kaarina Pontelanmäki 6, 21500 Piikkiö
39
Äitiysneuvola
Äitiysneuvolan tavoitteena on edistää lasta odottavien perheiden
terveyttä ja hyvinvointia.
Äitiysneuvolassa terveydenhoitaja:
seuraa raskautta
raskauden tuomien häiriöiden seulontaa
riskiraskauksien hoitoon ohjaaminen
valmentaminen synnytykseen ja vanhemmuu-
teen
parisuhteen tukeminen
Lastenneuvola
Lastenneuvolakäyntien tarkoituksena on seurata lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tu-
kea perhettä vanhemmuudessa. Lastenneuvolasta voidaan lapsi tai tarvittaessa koko perhe ohjata
jatkotutkimuksiin tai saamaan tukea ongelmiinsa. Neuvolassa tehdään yhteistyötä mm. päivähoi-
don, perheneuvolan ja lastensuojelun kanssa.
Johtava hoitaja
Anne Valtonen
050-3145237
Kaarinan pääterveysasema Piikkiön terveysasema Voivalantie 5, 20780 Kaarina Pontelanmäki 6, 21500 Piikkiö
Littoisten terveysasema Piispanlähteen lastentalo Luhakatu 1, 20660 Littoinen Poikluomantie 25, 20760 Piispanristi
Kaarinan pääterveysasema Piikkiön terveysasema Voivalantie 5, 20780 Kaarina Pontelanmäki 6, 21500 Piikkiö
Littoisten terveysasema Piispanlähteen lastentalo Luhakatu 1, 20660 Littoinen Poikluomantie 25, 20760 Piispanristi
40
Kaarinan koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
Kaarinassa on kahdeksan terveydenhoitajaa koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Lähiesimiehenä
on johtava hoitaja ja lääketieteen osuudesta vastaa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon vastuulää-
käri, joka on pediatri.
Työssä painottuvat säännölliset terveydenhoitajan ja lääkärin suorittamat terveystarkastukset.
Myös ensiaputaidot ovat tarpeen, ja taito sekä halu pitää sairasvastaanottoa koulupäivän aikana
sairastuneille.
Keskeisiä yhteistyötahojamme ovat oppilashuollon jäsenet ja opettajat. Työmme on säännöllistä
päivätyötä, mutta osallistumme myös vanhempainiltoihin. Kesällä teemme terveystarkastuksia
tuleville ekaluokan oppilaille. Lomamme vietämme koululaisten lomien aikaan.
Työssämme korostuvat hyvät yhteistyötaidot, joustavuus ja vastuullisuus. Viihdymme mainiosti
yhdessä, ja saamme toisiltamme aina apua arjen kysymyksissä.
Kouluterveydenhoitajan sijaisena voi toimia vain laillistetut ja perehdytetyt terveydenhoitajat. Ter-
veydenhoitaja perehtyy kouluterveydenhuoltoon toisen terveydenhoitajan pitämällä vastaanotolla.
Perehdytys sisältää mm. rokotenäytöt ja rokoteluvat, effica -tunnukset ja järjestelmän käytön sekä
paikalliset kirjaamistavat. Perehtyminen järjestetään kouluterveydenhuollon sijaisen tarpeiden
mukaan ja sen pituus arvioidaan yksilökohtaisesti. Perehtymisen ajalta maksetaan normaalia palk-
kaa. On sijaisen eduksi ja toivottavaa, että hän on käytettävissä kaikissa eri Kaarinan alueen kou-
luissa.
41
Kouluterveydenhuollon piiriin kuuluu alakouluja kuusi, joista yksi on ruotsinkielinen. Yhtenäis-
kouluja on neljä. Lisäksi Piikkiössä Suomen kristillinen yhteiskoulu on koulu- ja opiskelutervey-
denhuollon palvelujen piirissä. Opiskeluterveydenhuollossa toimipisteitä on em. lisäksi kolme:
lukio ja Ammattiopisto Livia, jossa on kaksi toimipistettä: sosiaali- ja terveysopisto ja maaseu-
tuopisto.
Kouluterveydenhoitajilla on yleistyöaika, jolloin viikko työaika on 38.25/ viikko.
Kouluterveydenhoitajan tehtäviä on mm.:
terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen
terveystarkastukset, joissa painottuu terveysongelmien ennalta ehkäisy ja varhainen puuttumi-
nen
yhteistyö oppilaiden vanhempien kanssa
yhteistyö koulun oppilashuoltotyöryhmän kanssa sekä muun opetushenkilöstön kanssa
koulun terveydellisten olojen edistäminen ja valvonta
koulupäivän aikana sairastuneiden oppilaiden ja tapaturmien hoito
rokotusohjelman mukaiset rokotukset sekä matkailijan rokotteet
osallistuminen terveystiedon opetuksen kehittämiseen ja toteuttamiseen yhdessä opettajien
kanssa
vanhempainiltoihin osallistuminen tarvittaessa
Koulut
Piispanlähteen koulu
Hovirinnan koulu
S:t Karins svenska skola
Kuusiston koulu
Kaarinan lukio
Valkeavuoren koulu
Kotimäen koulu
Auranlaakson koulu
Rungon koulu
Niemenkulman koulu
Piikkiön yhtenäiskoulu
Harvaluodon koulu
Ammattiopisto Livia
Suomen Kristillinen yhteiskoulu
Johtava hoitaja
Anne Valtonen
050-3145237
42
Monitoimikeskus Tikli
Monitoimikeskuksen toi-minnan tavoitteena on tar-jota vammaisille: työtä ja toimintaa, osallisuus sosi-aalisessa yhteisössä, suun-nitelmallista, valmentavaa toimintaa.
Toiminnassa korostetaan yksilöllisyyttä, turvallisuut-
ta ja itsemääräämisoikeutta. Monitoimikeskuksen toiminnan keskeiset periaatteet ovat: normaali-suus, osallistuminen, vuorovaikutus, positiivisuus ja aikuisuus.
Monitoimikeskuksen asiakkaina ovat kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja muut vaaja-kuntoiset henkilöt, jotka tarvitsevat: kuntouttavaa päivätoimintaa, kuntouttavaa työtä ja toimintaa, sekä iltapäivätoimintaa tarvitsevat eritystä tukea tarvitsevat koululaiset. Tikli on avoinna maanan-taista perjantaihin klo 8:00–16:00.
Henkilöstö
Monitoimikeskus Tiklissä työskentelee kehitysvamma-alaan perehtynyt ohjaushenkilöstö. Vaikea-vammaisten päivätoiminnassa on 3 ohjaajaa ja työtoiminnassa 4 ohjaajaa. Lisäksi asiakaskuljetuk-sissa ja avustajan tehtävissä työskentelee kaksi henkilöä.
Monitoimikeskus Tiklissä toimitaan kahdessa tiimissä vaikeavammaisten päivätoiminta ja työtoi-minta tiimissä. Tiimivastaavat huolehtivat käytännön työn sujuvuudesta tiimeissä.
Ohjaajien tehtäviin kuuluu asiakkaiden toimintakykyä ylläpitävän monipuolisen toiminnan ja arjen omatoimisuustaitojen kuntouttaminen. Päivätoiminnassa työhön kuuluu myös perushoitoa ja ruo-kailussa avustamista sekä puhtaudesta ja lääkityksestä huolehtiminen. Työtoiminnassa ohjaajan työ painottuu enemmän kuntouttavien työtaitojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen.
Monitoimikeskuksen jokaisella asiakkaalla on oma ohjaaja ja jokaiselle asiakkaalle laaditaan yksi-löllinen työ- ja päivätoimintojen suunnitelma sekä palvelusuunnitelma, joiden mukaisesti toimi-taan.
Työtoiminta
Työtoiminnan tarkoituksena on mielekkään tekemisen keinoin kehittää ja ylläpitää kaarinalaisten vammaisten kokonaisvaltaista elämänhallintaa kotien, kotihoidon, ja muiden vammaispalveluja tuottavien yhteisöjen tiiviissä yhteistyössä. Työtoimintamuodot ovat: keittiö, tekstiili, ja puutyö. Lisäksi teemme alihankintana yrityksille erilainen pakkaus, kokoonpano, hinnoittelu, sekä erilais-
43
ten pienosien valmistusta tapauskohtaisesti. Yrityksiltä perittävät korvaukset tehdystä työstä ovat varsin maltilliset.
Päivätoiminta
Monitoimikeskus Tiklin päivätoiminta tarjoaa kuntouttavaa päivätoimintaa syvästi ja vaikeasti kehitysvammaisille aikuisille sekä iltapäivä ja loma-aikojen hoitoa kehitysvammaisille koululaisil-le.
Kokopäivätoiminnassa olevia asiakkaita meillä on päivittäin 10-15. Asiakkaamme tarvitsevat run-saasti apua päivän toiminnoissa, mm. aterioinnissa, wc- toimissa, pukeutumisessa jne. Osa päivä-toimijoista on osaviikkoisesti työtoiminnan asiakkaina.
Päivätoiminnasta vastaa neljän hengen tiimi, jossa työskentelee kolme ohjaajaa ja yksi henkilökoh-tainen avustaja.
Päivätoiminnassa pidetään liikuntaretkiä, taidepiiriä, lukupiiriä, käydään keilaamassa, harraste-taan liikuntaa, käydään kuntosalilla, lauletaan karaokea, pidetään levyraatia, sekä elokuvakerhoa jne. Joustava asiakasvaihto työtoiminnan kanssa on aina mahdollista ja suotavaa. Mahdollisuuksi-en mukaan Tiklissä myös yhdistetään ryhmiä jolloin monipuoliset toimintaryhmät, kuten kokki-kerho, draamaryhmä, ympäristöryhmä ym. ovat mahdollisia.
Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat mm. fysioterapeutit , erityisryhmien liikunnan ohjaaja, Pirran asuntola, sekä omaiset.
Toimintakeskuksen johtaja
Sinikka Keinänen
puh.050 372 2628
päivätoiminnan tiimivastaava
Kari Rantanen
puh. 050-3732860
Autoilijankatu 2,
20780 Kaarina
44
Vammaistyön tiimi
Vammaistyön tiimin asiakkaita ovat aikuiset kehitysvammaiset, jotka asuvat itsenäisesti tai tuetus-ti Kaarinassa. Kotikäyntien määrä on yksilöllistä ja tarvittaessa tarpeen mukaan sovittuja.
Vammaistyöntiimin tavoitteena on asiakkaan omien voimavarojen tukeminen ja mahdollisimman itsenäinen elämä omassa kodissa. Tuemme ja avustamme eri elämänalueilla kokonaisvaltaisesti. Ohjaamme kodinhoidollisissa tehtävissä, henkilökohtaisen hygienian hoidossa ja lääkehoidossa. Huolehdimme yhdessä myös kauppa- ja virastoasioinneista. Ohjaamme ja rohkaisemme itsenäi-seen elämään ja asumiseen. Kannustamme sosiaalisiin suhteisiin ja ohjaamme vapaa-ajan toimin-taan. Käytämme luovan ilmaisun taitoina kielellistä ja kuvallista ilmaisua.
Tomimme sekä yksilöllisessä että ryhmämuotoisessa asumisessa asiakaslähtöisesti ja noudatamme ammattieettisiä periaatteita toiminnoissamme. Luomme turvallisuutta ja rytmiä arkipäivään. Toi-mimme yhteistyössä omaisten, läheisten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
Käytössämme on kotihoito Effica-asiakastietojärjestelmä. Jokaisesta asiakkaasta tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma.
Henkilöstö
Vammaistyön tiimissä toimii 7 hoitoalan koulutuksen saanutta työntekijää. Hoitajat tekevät kaksi-vuorotyötä, johon kuuluu myös viikonlopputyötä. Hoitajien tehtäviin kuuluu perushoitoa, lääke-hoitoa ja kokonaisvaltaista tukemista elämän eri osa-alueilla. Työ on haastavaa ja itsenäistä. Lää-kehoidon osaaminen ja itsenäinen työote on välttämätöntä.
Vammaistyöntiimin työntekijältä edellytämme oman auton käyttömahdollisuutta. Sijaisilta ei kui-tenkaan vaadita oman auton käyttöä, mikäli he työskentelevät keskusta alueella, joissa autoa ei tarvitse. Oman auton käytöstä maksetaan kilometrikorvaukset. Kaupungilla on myös yksi oma au-to, jotka ovat aina ensisijaisesti ajossa.
Vammaistyön tiimin tilat sijaitsevat osoitteessa Lautakunnankatu 6, Kaarina.
Tiimivastaava
Honkanen Outi
050-3732627
45
Krossinkerho
Krossinkerho on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville Kaarinalaisille lapsille. Lasten ikä on 6 - 13 vuotta. Kerho toimii kouluaikana iltapäiväkerhona klo. 12–17 ja kesällä klo. 7.30–16.30 välisenä aikana. Kerhossa on myös kerran kuussa lauantaikerho toimintaa klo 9-16.
Kerhossa huomioidaan lapsen erityistarpeet yksilöllisesti ja tuetaan heidän kuntoutustaan. Kerhos-sa mm. askarrellaan, leikitään, luetaan, pelataan erilaisia pelejä, sekä ulkoillaan paljon ja koulu aikoina ohjataan myös läksyjen tekemisessä. Lapset osallistuvat myös välipalan tekemiseen ja puu-tarhanhoitoon omien taitojensa mukaan. Talvella käymme tiistaisin Vaparissa jumppaamassa ja leikkimässä erilaisia liikuntaleikkejä.
Kerhossa on töissä tiimivastaava, aamu- ja iltatoiminnan ohjaaja ja kaksi avustajaa. Henkilökun-nan määrä vaihtelee lasten hoitoisuuden mukaan.
Kerho toimii paritalossa (6 huonetta ja keittiö sekä sauna), Lähteenmäessä ja kerholla on puutar-hapiha käytössä sekä lähistöllä alueen yhteinen leikkipuisto
Ohjaajan ja avustajan työ kerhossa on haastavaa, eikä perinteistä lastenohjaus tai hoitotyötä.
Tiimivastaava
Kivekäs Aulikki
050-3732449
Krossinkerho
Pajuharjunkatu 5,
20660 Littoinen
46
Avuksi arkeen vanhustyönparissa
KAARINAN MUISTINEUVOJA
Tuula Törnblom
puhelinaika ma – pe klo 13.00 – 14.00
P. 050 568 5764
Lautakunnankatu 6
20780 Kaarina
Muistineuvojaan voi ottaa yhteyttä, jos huomaa oman tai läheisen
muistissa ongelmia toimintakyvyn heikentyneen käytöksen muuttuneen
Muistiongelmia selvitellään erilaisilla tehtävillä ja kokeilla. Muistineuvoja tu-kee ja ohjaa sairastunutta sekä hänen läheisiään
hoidossa lääkityksen aloittamisessa ja seurannassa kuntoutuksessa (kuntoutussuunnitelma) kotona selviytymisessä taloudellisten asioiden hoidossa (etuisuuksien hakeminen) tiedottamalla vertaistuesta ja viriketoiminnasta jakamalla erilaista tietoa muistisairaan ja hänen läheisensä kotona selviytymisen
tueksi
47
VINKKI Ikäihmisten neuvonta
Mirja Tengström
Vanhustyön palveluohjaaja
Puhelinaika ma – to klo 9.00 – 10.00
P. 02 588 4659, 050 373 2696
Vinkin palveluohjaaja:
kutsuu vuosittain 70-vuotiaat pienryhmässä pidettävään informaatiotilaisuu-teen
tarjoaa vuosittain 80-vuotiaille mahdollisuuden hyvinvointikartoitukseen, jossa asiakkaan kanssa selvitetään toimintakykyä ja voimavaroja
informaatiotilaisuus ja hyvinvointikartoitus on tarkoitettu niille kaarinalaisil-le, jotka eivät ole säännöllisten sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä (kotihoi-to, omaishoito)
tekee myös muistitestejä ja antaa seksuaalineuvontaa yksilötapaamisina tai pariskunnille
Hanna Saari
Terveydenhoitaja
Puhelinaika ma –to klo 12.00 12.30
P. 02- 588 2528
Vinkin terveydenhoitaja:
kutsuu vuosittain terveydentilan kartoitukseen kaikki 65-vuotiaat kaarinalai-set
antaa tarvittaessa ajan myös verenpaineen seurantaan antaa Vinkkiin vastaanottoaikoja ja neuvontaa puhelinaikana
48
Liite 1 Vaitiolo- ja salassapitositoumus Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva vaitiolo- ja salassapitovel-vollisuus sitoumus.
Tämä sitoumus tehdään työsuhteen alkaessa, kaikille sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevil-le: opiskelijoille, sijaisille ja vakinaisessa työsuhteessa oleville. Jokainen vastaa oman toimintansa tietoturvallisuudesta, lainsäädännön ja annettujen ohjeiden noudattamisesta, omien tehtäviensä hoidossa. Tietoturvaohjeet läpikäydään jokaisen työntekijänkohdalla erikseen. Jokainen jolle on luotu tunnukset tietoliikenneverkkoon tai tietojärjestelmiin, allekirjoittavat erillisen: Tietojärjestel-mien ja tietoliikenneverkon käyttöön liittyvän sitoumuksen. Tietoturvaohjeet ja Tietojärjestelmien ja tietolii-kenne verkon sitoumus löytyy Kantrista (Kaarinan kaupungin intranetistä). Tiedoksi ja noudatettavaksi annetut vaitiolo- ja salassapitovelvollisuutta koskevat lain kohdat:
Sosiaalihuollon laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812
14 § Sosiaalihuollon asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaista tai muusta yksi-tyisestä henkilöstä, ovat salassa pidettäviä
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstä 28.6.1994/559
17 § Terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa sivulliselle luvatta ilmaista yksityisen tai perheen salaisuutta, josta hän asemansa tai tehtävänsä perusteella on saanut tiedon. Salassapitovelvollisuus säilyy ammatinharjoittamisen päättymisen jälkeen.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785
13 § Potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassa pidettäviä.
Terveydenhuollon ammattihenkilö tai muu terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevä taikka sen tehtäviä suorittava henkilö ei saa ilman potilaan kirjallista suostumusta antaa sivulliselle potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja.
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621
23 § Viranomaisen palveluksessa oleva samoin kuin luottamustehtävää hoitava ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä, eikä muutakaan viranomaisessa toimiessaan tietoonsa saamaa seikkaa, josta lailla on säädetty vai-tiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun toiminta viranomaisessa tai tehtävän hoitaminen viranomaisen lukuun on päättynyt.
Tämä laki koskee myös niitä jotka harjoittelijana tai muutoin toimii viranomaisessa taikka viran-omaisen toimeksiannosta tai toimeksiantotehtävää hoitavan palveluksessa taikka joka on saanut salassa pidettäviä tietoja lain tai lain perusteella annetun luvan nojalla.
49
Sitoudun noudattamaan seuraavia vaitiolovelvollisuuden ja tietosuojan periaatteita:
Tämä salassapitovelvollisuus koskee minua työsuhteen aikana ja sen jälkeen. Minun on työssäni noudatettava erityistä huolellisuutta käsitellessä salassa pidettä-
viä tietoja. Pidän salassa kaikki tietooni saamat arkaluonteiset tiedot, huolimatta siitä miten
olen tiedon saanut (kirjallisesti, suullisesti tai havainnoimalla). Salassa pidettävää asiakirjaa tai sen kopiota en saa näyttää enkä luovuttaa sivullisel-
le taikka antaa sitä teknisen yhteyden avulla tai muulla tavalla sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi.
Minun on käsiteltävä kaikkia salassa pidettäviä asiakirjoja, vain siinä laajuudessa, kun se on tehtävien hoidonkannalta tarpeellista ja työtehtävien tai vastuualueen edellyttämiä.
Kaikki tietojen luovutus tulee tapahtua esimiehen kautta tai määräämänä. Vastaan kaikista käyttäjätunnuksillani ja/tai varmennekortilla tapahtuvasta tiedon
käsittelystä. En saa käyttää omaksi taikka toisen hyödyksi salassa pidettäviä tietoja. Tiedän että salassa pidettävää tietoa ei tule lähettää sähköpostitse ulkoisten asiakas-
suhteiden hoidossa. (mm. yhteys KELA:n Kaarinan konttoriin on suojaamaton.) Ymmärrän että tietosuojavastaavat seuraavat lokitietojen avulla (loki antaa tiedot,
ketkä ovat katselleet tietoja) asiakkaan tietosuojan toteutumista. Huolehdin että salassa pidettävät asiakirjat eivät ole tarpeettomasti näkyvillä työ-
pöydälläni. En käytä sähköpostia, sosiaalista mediaa tai blogeja asiakkaiden kanssa kommuni-
kointiin tai muiden työpaikan asioiden käsittelyyn, koska se ei täytä salassapito- ja vaitiolovelvollisuuden tietosuojaa.
Joka rikkoo vaitiolo- ja salassapitovelvollisuuden on laissa tuomittava. Tietojen oi-keudettomasta käytöstä voi seurata rikos-, työ- ja vahingonkorvausoikeudellisia seuraamuksia.
Minulle on annettu tiedoksi ja noudatettavaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva vaitiolovelvol-lisuus sitoumus. Olen lukenut tämän sitoumuksen, se on käyty kanssani läpi ja ymmärrän sen si-sällön. Työskennellessäni Kaarinan kaupungille sitoudun noudattamaan näitä vaitiolovelvollisuu-den ja tietosuojan periaatteita sekä lakeja. Vaitiolovelvollisuuteni säilyy myös sen jälkeen, kun työ-suhteeni päättyy.
Tätä sitoumusta on laadittu kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.
Kaarinassa __.__.2013
Tiedoksi saaja: Vastaanottaja:
Nimi:_____________________________ Nimi:_____________________________
Sotu:____________________________
_________________________________ _______________________________
Allekirjoitus: Allekirjoitus:
50
Liite 2 henkilötietolomake
HENKILÖTIEDOT
Henkilötunnus
Sukunimi
Etunimet
Lähiosoite
Postiosoite
IBAN-pankkitili
Puhelinnumero
Sähköpostiosoite
Koulutus
Tehtävänimike
Toimipaikka
MUISTA VEROKORTTI!
