www.hus.fi

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTAHELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN VALTUUSTOLLE

2 0 0 8

TARKASTUSLAUTAKUNTA

850

830

810

790

770

750

730

710

690

670

Laskelmissa on otettu huomioon HUS:n ja Helsingin väliset työnjaon muutokset.

Lähde: Jyl Jorma Lauharanta/HYKS

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

HUS:n deflatoidut kustannukset (euroa/asukas) verrattuna kaikkiensairaanhoitopiirien kustannuksiin (TP 2000 – TP 2008)

727

760

794

779

797

816

806799

805

674

824

HUS

HUS

Kaikki sairaanhoito

piirit

4.5.2009

SISÄLTÖ

TIIVISTELMÄ TARKASTUSLAUTAKUNNAN KERTOMUSVUODEN HAVAINNOISTA 1

1. YLEISTÄ 2

2. TARKASTUSLAUTAKUNTA 3

3. VALTUUSTON ASETTAMIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 4 3.1 Sitovat tavoitteet 4 3.1.1 Toimintakulut ylittyivät 4 3.1.2 Investointien toteutumisaste 86-93 % 4 3.1.3 Rahoitustilanne hyvä 5 3.1.4 Liikelaitokset ylijäämäisiä 5 3.2 Muut tavoitteet 7 3.2.1 Kuntayhtymän tavoitteet 7 3.2.2 Palvelutavoitteet 8 3.2.3 Taloudelliset tavoitteet 8 3.2.4 Tytäryhtiöiden tavoitteet 9

4. ERILLISASIAT 10 4.1 Organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän uudistaminen 10 4.2 Erikoissairaanhoito 11 4.2.1 Toiminnan volyymi ja luonne 11 4.2.2 Uusien menetelmien käyttöönotto ja vaikuttavuus 12 4.2.3 HUS-tasoiset toimintoselvitykset 13 4.2.4 Siirtoviiveet 14

5. ARVIOINTIKERTOMUSTEN HAVAINNOT VUOSILTA 2005-2007 15 5.1 Toiminta- ja tilinpäätösraportoinnista 15 5.2 Taloudesta 15 5.3 Erikoissairaanhoidosta 15 5.4 Toiminnan kehittämisestä 16 5.5 Henkilöstöstä 17 5.6 Organisaatiosta ja hallinnosta 17

ALLEKIRJOITUKSET 19

A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 8 1

Tiivistelmä tarkastuslautakunnan kertomusvuoden havainnoista

Kuntayhtymän vuosiraportointia tulee kehittää siten,

että ydintoiminnan tuloksista raportoidaan selkeäm-

min. Lakisääteinen tilinpäätösraportointi voisi muodos-

taa erillisen asiakirjan. Tytäryhtiöiden tulosraportointia tulee

yhtenäistää.

Strategian toteutumista tulee voida varmistaa asettamalla

tavoitteille yhtenäiset mittarit.

Hoitotoiminnan taso olisi pitänyt huomioida jo talousar-

vion laadinnassa. Joulukuussa olisi pitänyt olla jo tiedossa

todellinen ylitystarve, jota valtuusto olisi voinut käsitellä ker-

tomusvuoden viimeisessä kokouksessaan.

Tarkastuslautakunta kiinnittää erityistä huomiota liikelai-

tosten omistajaohjaukseen ja sen seurantaan, että toiminto-

jen liikelaitostamisille asetetut tavoitteet saavutetaan ja että

liikelaitokset noudattavat kunnallisena palvelutuottajana niitä

koskevia pelisääntöjä. Ennen uusien liikelaitosten perustamis-

ta tulee analysoida nykyisten liikelaitosten toimintaa ja tuot-

tojen muodostumista. Tarkastuslautakunta kehottaa tilaaja-

tuottajamallin onnistumisen analysointiin erityisesti tilaajien/

käyttäjien sekä kuntien palvelusuunnittelun näkökulmasta.

On hyvä seurata omistajakuntien ja muiden HUS:n pal-

veluja ostavien tahojen asiakastyytyväisyyttä. Sen sijaan

lautakunta katsoo, että potilastyytyväisyyden mittaamisek-

si tulee harkita ja selvittää muita, täydentäviä menettelyjä.

Potilasasiakas-termistä tulisi luopua.

Kaikkien tavoitteiden tulee olla mitattavissa tai arvioitavis-

sa yhtenäisin perustein. Myös palvelutuotannolle asetetaan

kuntayhtymätasolla yhtenäiset seurattavat tavoitteet. Inves-

tointisuunnittelua tulee edelleen parantaa.

Vaikka taloudellisia tavoitteita ei täysin saavutettukaan niin

kuntayhtymän tulosta voidaan pitää tyydyttävänä. Lautakun-

ta pitää kuntayhtymän rahoitustilannetta hyvänä.

Koettu kriisi ei antanut hyvää kuvaa kuntayhtymän johta-

misesta. Lautakunta kiinnittää erityistä huomiota hallituksen

rooliin ja toimintatapoihin. Avoimuutta on lisättävä ja toimin-

tatapoja tulee tarkistaa. Työnjakoa HYKSin ja HUS-konsernin

välillä tulee selkeyttää ja poistaa päällekkäisyydet. Kuntayh-

tymän rakenteita uudistettaessa tulee hyödyntää paitsi orga-

nisaatiossa jo olemassa olevaa osaamista myös käytettävissä

oleva organisaatiotutkimustieto. Käsillä oleva vaikea taloudel-

linen tilanne tulee ottaa huomioon myös ylimpien johtajien

palkoissa ja muissa palvelussuhteen ehdoissa.

Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota lainsäädännön

velvoitteisiin, joiden tulee olla palvelujen määrän ja saatavuu-

den vuotuisen ennakoinnin perusteena. Lautakunta kiinnittää

erityistä huomiota lasten- ja nuorten psykiatristen palvelujen

kehittämiseen koko piirin alueella.

HUS:n ydintoiminnasta tulee raportoida luottamushen-

kilöille siten, että heillä on mahdollisuus arvioida toiminnan

nykytilannetta ja varautua tulevaisuuden haasteisiin ajoissa.

Uusien menetelmien käyttöönottomenettely tulee määri-

tellä sisäisesti ja sitä tulee noudattaa. Olemassa olevaa vai-

kuttavuustietoa tulee käyttää päätöksenteossa.

Olisi hyödyllistä tehdä toimintakohtaisia, koko piiriä koske-

via selvityksiä, joiden perusteella voidaan hyödyntää kuntayh-

tymän kaikkia toimintayksiköitä ja varautua tulevaisuuden

haasteisiin.

Tarkastuslautakunta katsoo, että erikoissairaanhoidon

nopeutuminen tulisi ottaa paremmin huomioon potilaiden

koko hoitoprosessin suunnittelussa. Tämä vaatii jatkohoito-

paikkojen resurssointia peruskunnissa.

2

1Yleistä

Vuosi 2008 oli monin tavoin rankka vuosi Helsingin ja

Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Kliinisissä yksiköissä

urakoitiin hoitotakuulain velvoitteiden toteuttamisek-

si. Konsernihallinto jalkautti vuonna 2007 hyväksyttyä uutta

strategiaa ja tarkoituksena oli muuttaa koko kuntayhtymän

rakennetta ja johtamisjärjestelmää tilaaja-tuottajamalliin pe-

rustuvaksi. Talousarvioasiakirjassa strategiaprosessin tärkeim-

mäksi tavoitteeksi määriteltiin tasapainottuva talous. Vision

mukaan ”HUS on huippusairaala, jossa on asiakaslähtöistä

toimintaa potilaan parhaaksi”. Uusia johtajia rekrytoitiin to-

teuttamaan strategiaa. Tilanne kriisiytyi alkusyksystä julki-

suuteen asti näkyväksi. Seurasi tilanteen tarkistaminen, mikä

merkitsi strategian ja johtamisjärjestelmän uudelleenarvioin-

tia. Sairaalan ydintoiminta nostettiin takaisin strategian kes-

kiöön, mikä johti hallintosäännön uudelleenkirjoittamiseen.

Tilanne rauhoittui loppuvuodesta.

Valtuuston hyväksymien tavoitteiden toteutumisen arvi-

oinnin lisäksi arviointikertomus keskittyy pitkälti kertomus-

vuoden merkittävimpien tapahtumien analysointiin.

A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 8

A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 8 3

2Tarkastuslautakunta

Käsillä oleva arviointikertomus vuodesta 2008 on tä-

män tarkastuslautakunnan viimeinen. Lautakunta

aloitti toimintansa keväällä 2005.

Tarkastuslautakunnan jäsenet

Varsinainen jäsen

Antti Rantalainen (pj.) (KOK) Hyvinkää

Kalle Kallio (vpj.) (SDP) Helsinki

Varpu-Leena Aalto (VIHR) Vantaa

Tuula Lind (SDP) Kerava

Kari T. Nukala (KOK) Espoo

Marja-Liisa Peltomaa (KOK) Helsinki

Pär Stenbäck (RKP) Espoo

Sihteeri ja esittelijä Bo-Gustav Wilson, tarkastuspäällikkö

Varajäsen

Pekka Junikka (KOK) Sammatti

Seija Viljamaa (SDP) Vantaa

Taina Janhunen (VIHR) Siuntio

Veikko Wigren (SDP) Karjaa

Kaarina Wilskman (KOK) Järvenpää

Heikki Karu (KOK) Helsinki

Torsten Widén (RKP) Kauniainen

Lautakunta on kokoontunut noin kerran kuussa. Vuosittain

on käyty tutustumassa eri sairaanhoitopiirin toimintayksiköis-

sä, ja lautakuntaan on pyydetty asiantuntijoita kertomaan

eri aihealueista. Lautakunta on myös halunnut laajentaa nä-

kemystään HUS:n ja suomalaisen terveydenhuollon tasosta

käymällä vuosittain joissain kansainvälisissä terveydenhuol-

toalan kongresseissa.

Tarkastuslautakunta kokoontui kertomusvuoden aikana

13 kertaa. Lautakunta on kuullut toimitusjohtajan sekä eräi-

den muiden johtavien viranhaltijoiden katsaukset toiminnas-

ta ja sen kehittämisestä. Kesäkuussa European Health Ma-

nagement Associationin (EHMA) konferenssiin Ateenassa

osallistuivat lautakunnan jäsenistä Kalle Kallio, Tuula Lind ja

Kari T. Nukala. Syyskuussa MCC-Hospital World kongressiin

Berliinissä osallistuivat Antti Rantalainen, Varpu-Leena Aalto,

Tuula Lind ja Kari T. Nukala.

Tarkastuslautakunta antoi 12.5.2008 vuotta 2007 koske-

van arviointikertomuksensa hallitukselle. Valtuuston kokouk-

sessa 18.6.2008 arviointikertomus merkittiin tiedoksi. Halli-

tuksen lausunto arviointikertomuksesta käsiteltiin valtuuston

kokouksessa 8.10.2008.

Kuntayhtymän tilintarkastajana on toiminut KPMG Kun-

ta Oy JHTT-yhteisö ja sen vastuunalaisena JHTT-tarkastajana

JHTT, KHT Leif-Erik Forsberg. Vastuunalainen tilintarkastaja

on ollut läsnä tarkastuslautakunnan kokouksissa ja raportoi-

nut yhteisön tekemistä havainnoista. Vuotta 2008 koskeva

tilintarkastuskertomus annettiin 31.3.2009.

ulkoisen tarkastuksen henkilöstö 2008

Tarkastuspäällikkö

Bo-Gustav Wilson, KTM (yksikön johtaja)

Kuntayhtymätarkastaja

Virpi Semberg-Konttinen, FM, SH, MJD

(tarkastuspäällikön sijainen)

Arviointiylilääkäri

Risto P. Roine, LKT, dos. (vaikuttavuustutkimus)

Projektisihteeri

Anne Rissanen, THM (vaikuttavuustutkimus)

Tutkimusapulainen

Marja Nurmi (vaikuttavuustutkimus)

Vasemmalla Bo-Gustav Wilson (tarkastuspäällikkö ja lauta-kunnan sihteeri), Kalle Kallio (vpj.), Kaarina Wilskman (Kari Nukalan varajäsen), Leif-Erik Forsberg (tilintarkastaja), Antti Rantalainen (pj.), Tuula Lind, Varpu-Leena Aalto ja Marja-Liisa Peltomaa. Kuvasta puuttuu Pär Stenbäck.

A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 84

3Valtuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen

Tarkastuslautakunnan yksi päätehtävä on valtuuston

asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoittei-

den toteutumisen arviointi. Tärkeimmät asiakirjat ta-

voitteiden toteutumisen arvioinnissa ovat talousarvio sekä

tilinpäätös ja toimintakertomus, josta on ilmettävä hallituksen

selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten

tavoitteiden toteutumisesta.

Tilinpäätös ja toimintakertomus-asiakirja on laadittu

aikaisempien vuosien rakenteella. Hyvä uusi osio on arvio

merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Sisäisen

valvonnan järjestämistä selostetaan kuntayhtymätasolla sekä

erikseen liikelaitoksittain melko ylimalkaisesti kuvaillen. HUS-

Röntgenin osalta on seikkaperäisimmin kuvattu miten ris-

kienhallintaa ja sisäistä valvontaa käytännössä toteutetaan.

Asiakirjan rakenteesta johtuen on vaikea hahmottaa, mitkä

tavoitteet ovat valtuustotason tavoitteita. Edelleenkään asia-

kirjasta ei löydy HUS-tasoisia toimintakuvauksia, tilastoja tai

vertailuja muihin sairaanhoitopiireihin. Tarkastuslautakunta

on joka vuosi kiinnittänyt huomiota vuosiraportoinnin pa-

rantamiseen. Valtuutettujen on hyvin vaikea tämän asiakirjan

perusteella arvioida HUS:n asemaa ja roolia Suomen tervey-

denhuollossa. Termit ”huippusairaala” ja ”maan ykkössairaa-

la” jäävät ilman dokumentaatiota.

Talousarvio 2008 ja toiminta- ja taloussuunnitelma 2008

- 2010 laadittiin vuoden 2007 strategian pohjalle ja hyväksyt-

tiin valtuustossa 12.12.2007. Talousarvion sitovuus on määri-

telty luvussa 1.4.2. Konsernin keskeiset strategiset tavoitteet

oli asetettu tasapainotetun tuloskortin neljään näkökulmaan:

Asiakas ja yhteiskunnallinen

vaikuttavuus: ”Tyytyväinen asiakas”

Talous: ”Budjetti pitää”

Prosessit ja rakenteet: ”Tekemisen meininki”

Henkilöstö, kyvykkyys ja

johtaminen: ”Mukava tulla töihin”.

Kullekin näkökulmalle oli talousarviossa kuusi - kahdeksan

selitysmäärettä, mutta mitattavia tavoitteita ei asetettu. Ta-

lousarvion sitovuus oli määritelty kuntayhtymätasolle, inves-

tointiosalle ja rahoitusosalle. Liikelaitosten sitovat tavoitteet

oli myös määritelty talousarviossa. Tilinpäätösasiakirjassa on

yhteenvetotaulukko (13.8.) määrärahojen ja tuloarvioiden

toteutumisesta. Olisi suotavaa, että tekstissä otettaisiin sel-

keämmin kantaa sitovien tavoitteiden toteutumiseen. Val-

tuuston hyväksyttyä talousarvion hallitus hyväksyi tulosalu-

eiden sitovat tavoitteet.

Kuntayhtymän vuosiraportointia tulee kehittää siten, että

ydintoiminnan tuloksista raportoidaan selkeämmin. Lakisää-

teinen tilinpäätösraportointi voisi muodostaa erillisen asia-

kirjan.

Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että strategi-

an toteutumista tulee voida varmistaa asettamalla tavoitteille

yhtenäiset mittarit.

3.1 SITOVAT TAVOITTEET

3.1.1. ToiMinTAKuluT YliTTYiväT

Kuntayhtymätasolla sitova määrärahatavoite on kuntayhty-

män ulkoiset toimintakulut (ilman liikelaitoksia) sisältäen ostot

tytäryhtiöiltä.

Kuntayhtymän toimintakulutavoite vuodelle 2008 oli

1 322,4 miljoonaa euroa. Joulukuussa 2008 valtuusto myön-

si kuntayhtymän toimintakuluille (ilman liikelaitoksia) 22,9

miljoonan euron ylitysoikeuden, jolloin toimintakulujen

enimmäismääräksi muodostuisi 1 345,3 miljoonaa euroa. Toi-

mintakulujen ylitystä perusteltiin talousarviossa suunniteltua

vilkkaammasta hoitotoiminnasta etenkin HYKS-sairaanhoi-

toalueella. Toteuma oli 1 362,5 M€. Ylitys oli alkuperäiseen

talousarvioon verrattuna 40,1 M€ (+ 3 %) ja lisättyyn talous-

arvioon verrattuna 17,2 M€ (+ 1,3 %), mitä osaa valtuusto

ei ole hyväksynyt.

Tarkastuslautakunta katsoo, että hoitotoiminnan taso olisi

pitänyt huomioida jo talousarvion laadinnassa ja katsoo, että

joulukuussa olisi pitänyt olla tiedossa todellinen ylitystarve,

jota valtuusto olisi voinut käsitellä kertomusvuoden viimei-

sessä kokouksessaan.

3.1.2. invesToinTien ToTeuTuMisAsTe 86-93 %

Investointiosan sitovia tavoitteita ovat investointien yhteis-

määrä erikseen kuntayhtymän perustoiminnan ja kunkin lii-

kelaitoksen osalta. Vähintään 10 miljoonan euron hankkeiden

määrärahat vahvistetaan hankekohtaisesti.

Valtuuston hyväksymät investointiosan sitovat tavoitteet

vuodelle 2008 olivat: J sairaanhoitoalueiden, konsernihallinnon ja tieto- ja

lääkintätekniikan keskuksen investointien yhteismäärä

ja erikseen kunkin liikelaitoksen investointien määräJ kustannusarvioltaan vähintään 10 miljoonan euron hank-

keet hankekohtaisesti.

A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 8 5

Hankkeiden tulee toteuttaa strategiaa. Investointiohjelman

päätavoite on sairaanhoidon toimintaolosuhteiden järjestä-

minen konsernin strategiaa edistävällä tavalla. Talousarviossa

2008 investointeihin oli varattu yhteensä 105,1 M€, josta

perustoiminnan (emon) osuus oli 90,5 M€. Kokouksessaan

18.6.2008 valtuusto muutti tämän määrän 74,8 miljoonaksi

euroksi. Muutos johtui mm. Meilahti-hankkeiden viivästymi-

sestä. Toisaalta Porvoon sairaalan laajennustyöstä siirtyi vuo-

delle 2008 budjetoimatonta kustannusta 1,4 M€. Muutokset

hankekohtaisissa kuluerissä vuonna 2008 eivät ylittäneet hy-

väksyttyjä hankekohtaisia kokonaiskustannuksia. Liikelaitos-

ten varaus investointeihin oli yhteensä 14,7 M€. Muutoksen

jälkeen kokonaisinvestointien määräksi tuli 89,5 M€.

Kokonaisinvestoinnit (M€)

TA08 TA2.08 TP toteutumisaste

Perustoiminta 90,5 74,8 69,7 93 %

Liikelaitokset 14,7 14,7 12,6 86 %

HUS yhteensä 105,1 89,5 82,3 92 %

Liikelaitokset:

HUS-Röntgen 9,0 8,2

HUSLAB 3,4 2,3

Ravioli 1,3 1,3

HUS-Desiko 0,5 0,5

HUS-Apteekki 0,2 0,2

HUS-Logistiikka 0,3 0,3

Yli 10 Meur-hankkeet (M€)

Kok. kust TA08 TP erotus

HYKS sha

Lastenkl

(leikkaus ja tho) 24 4,0 2,9 - 1,1

Kolmiosairaala 73 12,3 10,6 - 1,6

MeiS (huoltopiha) 30 0,800 0,818 + 0,018

MeiS-alue

(liikennejärj. 2-vaihe) 11,8 2,1 1,5 - 0,6

Porvoon Sairaalan

laajennus * - 0 1,4 + 1,4

* = ei alkuperäisessä talousarviossa

Vaikka investointiohjelmaa muutettiin jo vuoden puolessa

välissä hankekohtaiset investoinnit eivät täysin toteutuneet.

Tarkastuslautakunta kehottaa edelleen parantamaan inves-

tointisuunnittelua.

3.1.3. RAhoiTusTilAnne hYvä

Talousarviossa todetaan, että rahoitusosan sitovia tavoitteita

ovat pitkäaikaisen lainakannan muutos sekä antolainojen

lisäys tytäryhtiöille.

Tavoitteiden toteuma TA (€) TP (€)

pitkäaikaisten lainojen lisäys + 90 000 + 30 000

pitkäaikaisten lainojen vähennys - 9 978 - 9 978

antolainauksen lisäykset - 4 000 - 4 000

antolainauksen vähennykset + 200 + 154

Vuoden 2008 lopussa pitkäaikaista lainaa oli 138,7 M€, kun

vastaava luku vuoden 2007 oli 118,7 M€.

Rahoitustilanne oli koko vuoden aikana hyvä. Rahavarat

kasvoivat vuoden 2007 tilinpäätöksestä 20,9 miljoonaa euroa

ja olivat tilivuoden lopussa 105,8 M€.

Kassan riittävyys oli 25,4 päivää, kun se edellisenä vuonna

oli 21,6 päivää.

Kuvio 1: Kassan riittävyys kuntayhtymätasolla vv. 2000-2008

liikelaitosten kassojen riittävyys 2008

vrk vrk

HUS-Aptekki 19,17 HUS-Röntgen 6,68

HUSLAB 34,35 Ravioli 46,60

HUS-Desiko 53,60 HUS-Logistiikka 32,84

Pitkäaikaista lainaa nostettiin tavoitetta vähemmän ja anto-

lainaukset tytäryhtiöille olivat tavoitetta pienemmät. Muilta

osin tavoitteet pitivät.

Tarkastuslautakunta pitää kuntayhtymän rahoitustilannetta

hyvänä.

3.1.4. liiKelAiToKseT YlijääMäisiä

Kuntayhtymän talousarviossa liikelaitoksia sitovia tavoittei-

ta ovat liikelaitoskohtaisesti määritelty hintatason muutos

ja tuloutustavoite korvauksena kuntayhtymän sijoittamasta

pääomasta.

Kertomusvuoden alussa aloitti kolme uutta liikelaitosta

(HUS-Desiko, HUS-Apteekki ja HUS-Logistiikka) entisten kol-

men (HUSLAB, HUS-Röntgen ja Ravioli) lisäksi.

Kaikille kuudelle liikelaitokselle yhteisenä tavoitteena oli

tilikauden nolla-tulos. Sen lisäksi kaikille asetettiin vähintään

3 %:n tuottovaatimus pääomalle ja sisäisten palveluhintojen

hintatasolle 1-3,9 %:n nousukatto liikelaitoskohtaisesti vaih-

dellen. Tavoitteet toteutuivat seuraavasti:

vrk50

40

30

20

10

02000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

6 A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 8

Liikelaitoksista vain HUSLAB:n tulos oli alijäämäinen 0,6

miljoonaa euroa. Toiminnan kustannusten ylittyminen johtui

sisäisten ostojen ennakoitua suuremmasta määrästä ja toi-

minnan laajentumisesta. Kaikkien muiden liikelaitosten tulos

oli ylijäämäinen, yhteensä 3,90 miljoonaa euroa. Liikelaitosten

tuloksen arviointia vaikeuttavat toimintakertomuksen niukat

tiedot ja analyysin puute. Tavoiteasetanta ei näytä kuitenkaan

onnistuneen. Peruspääoman tuottotavoitteen ylitti HUS-Ap-

teekki, joka myös alensi eniten sisäisiä palveluhintoja. Sekä

HUS-Desiko, että HUS-Logistiikka jäivät hieman peruspää-

oman tuottotavoitteistaan.

Vuoden 2008 loppupuolella strategian uusimisen jälkeen

todettiin, että liikelaitoksista kolmella (HUSLAB, HUS-Röntgen

ja HUS-Apteekki) on niin kiinteä yhteys kliiniseen toimintaan,

että niiden johtajien on syytä osallistua sairaanhoidollisen

palvelutoiminnan johtoryhmän kokouksiin.

Kertomusvuonna päätettiin käynnistää selvitys HUS:n ja

Pirkanmaan sairaanhoitopiirien laboratorioliikelaitosten yh-

teistyöstä ja toiminnan mahdollisesta yhdistämisestä. Molem-

pien laboratoriopalvelut on tällä hetkellä järjestetty alueelli-

sina liikelaitoksina ja ne vastaavat alueillaan lähes koko eri-

koissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon laboratoriopal-

veluista. Samassa yhteydessä päätettiin liittää mukaan myös

apteekkitoimintojen yhteistyöselvittely. Selvitys on kesken.

Toimintojen liikelaitostaminen ei ole todellista markkina-

ehtoista liiketoimintaa. Kliinisillä yksiköillä ei ole todellista

vaihtoehtoa palvelujen hankinnalle. Kuntayhtymätasolla ei

1) tulos tavoitetaso (T€) toteuma (T€)

HUS-Apteekki nolla-tulos + 450 HUS-Röntgen nolla-tulos + 120 HUSLAB nolla-tulos - 634 Ravioli nolla-tulos + 1 381HUS-Desiko nolla-tulos + 419 HUS-Logistiikka nolla-tulos + 1 533

2) peruspääoman tuotto tavoitetaso (T€ toteuma (T€)

HUS-Apteekki + 336 + 356HUS-Röntgen + 324 + 324HUSLAB + 200 + 200Ravioli + 42 + 42HUS-Desiko + 86 + 76HUS-Logistiikka + 170 + 169

3) sisäiset palveluhinnat tavoitetaso (%) toteuma (%)

HUS-Apteekki nousee enintään 1-2 alennus 6HUS-Röntgen laskee 1-2 alennettiin keskimäärin 2HUSLAB lasku 1 lasku 1Ravioli nousee enintään 1-2 nousu 2HUS-Desiko nousee enintään 3,9 nousi 3,9HUS-Logistiikka nousee enintään 1-2 ennallaan

ole käytettävissä selvitystä, josta ilmenisi HUS:n liikelaitosten

palvelujen hinnoittelun vertailua muihin toimijoihin. Liike-

laitosten muodostamista on perusteltu tilaaja-tuottajamallin

oletettujen etujen perusteella. Kuitenkaan käytettävissä ole-

van tutkimustiedon perusteella tilaaja-tuottajamallilla ei ole

saavutettu kustannussäästöjä. HUS:ssa tilaajana on sairaan-

hoitoalue, mutta palvelujen käyttäjä sairaanhoitoalueella on

tulosalueen yksikkö, joka ei ole sopimussuhteessa palvelujen

tuottajaan. Lisäongelman tuo se seikka, että organisaation

sisäisillä sopimuksilla ei ole juridista merkitystä. Liikelaitosten

asiantuntijapalvelujen muuttaminen maksullisiksi voi vaaran-

taa monialaisten ja moniammatillisten työryhmien muodosta-

mista. Maksullisuus voi myös vähentää asiantuntijapalvelujen

käyttöä.

Tarkastuslautakunta kiinnittää erityistä huomiota liikelaitos-

ten omistajaohjaukseen ja sen seurantaan, että toimintojen

liikelaitostamisille asetetut tavoitteet saavutetaan ja että lii-

kelaitokset noudattavat kunnallisena palvelutuottajana niitä

koskevia pelisääntöjä.

Ennen uusien liikelaitosten perustamista tulee analysoida ny-

kyisten liikelaitosten toimintaa ja tuottojen muodostumista.

Tarkastuslautakunta kehottaa tilaaja-tuottajamallin onnistu-

misen analysointiin erityisesti tilaajien/käyttäjien sekä kuntien

palvelusuunnittelun näkökulmasta.

A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 8 7

3.2 MUUT TAVOITTEET

3.2.1 KunTAYhTYMän TAvoiTTeeT

Kuntayhtymän tavoitteet oli talousarviossa jaoteltu tasapai-

noisen tuloskortiston neljälle näkökulmalle. Tavoitteille ei kui-

tenkaan asetettu mittareita, eikä näitä talousarviossa avattuja

tavoitteita kommentoida toimintakertomuksessa.

Asiakkaat ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Kertomusvuonna asiakastyytyväisyyskysely kohdennettiin po-

tilaille, kuntien virkamiesjohdolle sekä valtuuston, hallituksen

ja lautakuntien varsinaisille ja varajäsenille. Vastausprosentti

oli 32,4 (123/380). Taloustutkimus Oy:n toteuttama kysely

antoi samalla vertailutietoa muihin organisaatioihin, mutta

ei muihin sairaanhoitopiireihin. Omistajat antoivat HUS:n

palveluista yleisarvosanan 7,54. Toimintakertomuksessa ei

kuitenkaan arvioida HUS:n saaman arvosanan sijoitusta ver-

tailuaineistossa.

Potilastyytyväisyyskyselyn toteutti myös Taloustutkimus Oy.

Potilaat antoivat hyvän yleisarvosanan (8,48), mikä oli odotet-

tua aiempien potilaskyselyiden perusteella. Terveydenhuollon

ammattilaisten koulutukseen sisältyvät potilaiden hyvän ja

eettisen kohtelun periaatteet. Hyvän asiakaspalvelun periaat-

teilla voidaan luonnollisesti täydentää potilaiden hyvää ja kun-

nioittavaa kohtelua. Potilasasiakas-termi ei ole onnistunut.

HUSin toiminnan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle ei

ole asetettu tavoitteita talousarviossa eikä sitä ole kuvattu

toimintakertomuksessa.

Tarkastuslautakunta toteaa, että on hyvä seurata omistaja-

kuntien ja muiden HUS:n palveluja ostavien tahojen asiakas-

tyytyväisyyttä. Sen sijaan lautakunta katsoo, että potilastyy-

tyväisyyden mittaamiseksi tulee harkita ja selvittää muita,

täydentäviä menettelyjä. Potilasasiakas-termistä tulisi luopua.

Kaikille tavoitteille tulee asettaa konkreettiset seurantamit-

tarit.

TAlous

Kuntayhtymän taloudelle asetettuja tavoitteita olivat talou-

den ennakoitavuus ja tasapaino sekä palvelujen tuottavuu-

den, laadun ja vaikuttavuuden jatkuva parantaminen. Mitat-

tavia tavoitteita ei näille keskeisille tavoitteille ole kuitenkaan

selkeästi asetettu. Toimintakertomuksessa todetaan, että

”tuottavuutta mitattiin paitsi kokonaiskustannusten ja hen-

kilötyövuoden suhdeluvulla sekä henkilötyötunnin hinnalla,

valmistelemalla uusia tuottavuutta mittaavia lukuja.” Olisi

ollut suotavaa, että tuottavuuden kehitystä koskevaa tietoa

olisi esitetty toimintakertomuksessa.

Kuntayhtymän taloudellista tulosta käsitellään lähemmin

kohdassa 3.2.3 Taloudelliset tavoitteet.

Tarkastuslautakunta katsoo, että tavoitteille tulee antaa mi-

tattavat tavoitteet.

PRosessiT jA RAKenTeeT

Myöskään näille ei asetettu mitään mitattavia tavoitteita. Toi-

mintakertomuksessa kuvataan potilastietojärjestelmähank-

keen etenemistä, henkilöstöhallinnon HR-hankkeen tulevaa

käyttöönottoa sekä prosessimaisia toimintatapoja kehittävän

ProDoc-hankkeen etenemistä.

Tarkastuslautakunta katsoo, että tavoitteille tulee antaa mi-

tattavat tavoitteet.

henKilösTö, KYvYKKYYs jA johTAMinen

HUS:n tavoitteena on olla hyvä työpaikka, jossa toimitaan

yhteisten arvojen ja strategian mukaisesti. Avointa tiedonkul-

kua ja yhteistoimintaa kehitetään jatkuvasti ja henkilökunnan

osaamista tuetaan aktiivisella koulutuksella. Henkilöstöä kos-

kevia mitattavia tavoitteita ei ole asetettu. Toimintakertomuk-

sessa kuvataan työolobarometrin tuloksia. Yhteenvetona on

todettu, että henkilöstöllä on vahva ammatti-identiteetti sekä

myös usko osaamiseensa ja työkykyynsä. Lähijohtoon luote-

taan, mutta ylimpään johtoon suhtauduttiin kriittisemmin.

Työolobarometrin ongelmana on edelleen vastausaktiviteetin

mataluus.

henkilöstöstrategialle vuosille 2008 - 2015 asetetut

tavoitteet ovat pääotsikoittain seuraavat:J asiakaslähtöinen palvelukulttuuriJ motivoiva, innovatiivisuutta ja yhteistyötä tukeva työilma-

piiriJ kannustava ja tulosvastuullinen johtaminenJ palkitsemisjärjestelmä haluttujen tulosten tukenaJ onnistuneet rekrytoinnit, joustavat työolot jaJ monien mahdollisuuksien työpaikka.

Vaikeudestaan huolimatta olisi ollut suotavaa, että ko. tavoit-

teille olisi määritelty mitattavia tavoitteita.

Henkilöstön kokonaismäärä oli tilinpäätöstilanteessa noin

21 000 henkeä. Henkilöstökulut olivat noin 894 miljoonaa

euroa eli 63,6 % kuntayhtymän kaikista toimintamenoista.

Tämän lisäksi palveluja ostettiin 195 miljoonalla eurolla. Vuok-

ratyövoimaa käytettiin 288 henkilötyövuotta, minkä kustan-

nus oli noin 16 M€. Vuokratyövoiman käyttö on noussut

voimakkaasti viime vuosien aikana. Kertomusvuonnakin bud-

jetoidut kustannukset kaksinkertaistuivat.

HUS:n henkilöstöstä vakinaisia oli lähes 80 %, mikä on

samaa tasoa kuin edellisvuonnakin.

Tulospalkkiojärjestelmää suunniteltiin koko vuosi, mutta

hyväksyttävää mallia ei saatu aikaan. Ulkoista rekrytointia

on uudistettu, mutta sisäisen rekrytoinnin kehittäminen on

kesken.

Tarkastuslautakunta toteaa, että kaikkien tavoitteiden tulee

olla mitattavissa tai arvioitavissa yhtenäisin perustein.

A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 88

2006 2007 2008

1 465 000

1 455 000

1 445 000

1 435 000

1 425 000

1 415 000

1 462 724

1 454 382

1 432 425

lkm

Kuvio 4: Avohoitokäynnit 2006-2008

3.2.2 PAlveluTAvoiTTeeT

Palvelutuotannon tavoitteiden hyväksyminen tapahtuu kun-

tayhtymässä seuravilla tasoilla:

kuntayhtymätaso / talousarvio valtuusto

sairaanhoitoaluetaso, tulosalueet /

käyttösuunnitelma hallitus

tulosyksikkötaso /

käyttösuunnitelma sairaanhoitoalueen lautakunta

Toimintakertomuksessa todetaan, että ”valtuuston hy-

väksymässä talousarviossa esitettiin palvelutuotannon tavoit-

teissa sairaanhoitoalueiden toiminnalliset muutokset, joilla

toteutettiin kuntayhtymän strategiaa ja sairaanhoitoalueiden

omia strategioita”. Tavoitteiden toteutuminen tulosalueittain

esitetään niin eri tavoin, että toteutumista on vaikea arvioida.

HUS:n palvelutoiminnan tuotteet ovat yhä suuremmassa

määrin NordDRG-tuotteita. Niiden osuus on noussut vuo-

sittain suunniteltua suuremmaksi. Kertomusvuonna DRG-

tuotteiden määrä laskutuksesta ylittyi 19,1 % suunnitellusta.

Hoitopäivätuotteet, joista suurin osa on psykiatrian hoitopäi-

viä, alittuivat suunnitellusta 3,2 %. Myös avohoitokäyntien

määrä oli hieman suunniteltua pienempi (- 1,0 %).

Lähde: HUS Joti

Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että myös palvelutuo-

tannolle asetetaan kuntayhtymätasolla yhtenäiset seurattavat

tavoitteet.

3.2.3 TAloudelliseT TAvoiTTeeT

Hoitotakuuvelvoitteet nostivat toteutunutta toimintavolyy-

mia talousarviossa suunniteltua korkeammalle, mikä näkyy

myös taloudellisten tavoitteiden ylittymisenä jopa valtuuston

myöntämän ylitysoikeudenkin jälkeen. Oma kapasiteetti ei

riittänyt velvoitteiden täyttämiseen, ja palveluja jouduttiin os-

tamaan ulkopuolelta ja käyttämään suunniteltua enemmän

vuokratyövoimaa. Palvelutoiminnan lisäys heijastui luonnol-

lisesti suoraan myös aineiden ja tarvikkeiden suurempaan

kuluttamiseen. Sähkö oli 25 % kalliimpaa kuin edellisvuonna.

Toimintakulut ylittyivät 2,8 % ja toimintatuotot 2,2 %. Toi-

mintakulut kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 6,5 %.

Taulukko 1: Taloudellisten tavoitteiden toteuma vuonna 2008 (M€) (sis. liikelaitokset)

TA 12/08 TP* erotus e erotus %

Toimintatuotot 1 458,1 1 490,5 32,4 2,2

Toimintakulut 1 367,9 1 405,9 38,0 2,8

Toimintakate 90,2 84,6 -5,6 -6,2

Rahoitustuotot ja kulut 15,8 11,8 -4,0 -25,3

Poistot ja

Arvonalennukset 74,4 75,5 1,1 1,5

Toimintatuotoista muodostui noin 80 % jäsenkuntien palve-

lulaskutuksesta. Talousarvio ylittyi 2,2 %.

Henkilöstökulut alittivat talousarvion 10,9 miljoonalla

eurolla (-1,2 %), mikä johtui työvoiman saatavuuden vai-

keutumisesta.

Taulukko 2: Kuntayhtymän toimintakulujen jakauma 2008

TA TP erotus (M€) erotus %

Henkilöstökulut 904,8 893,9 -10,9 -1,2

Palvelujen ostot 169,8 195,5 25,7 15,2

Aineet ja tarvikkeet 253,8 274,3 20,5 8,1

Muut 39,6 42,2 2,6 6,8

2006 2007 2008

580 000

560 000

540 000

520 000

500 000

480 000

460 000

440 000

488 415498 592

570 166

lkm

Kuvio 2: NordDRG-tuotteet 2006-2008

2006 2007 2008

1650

1600

1550

1500

1450

1400

1606

1582

1475

eur

Kuvio 3: NordDRG-tuotteiden keskihinta 2006-2008

A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 8 9

Palvelujen ostot - noin 196 M€ - ylittivät talousarvion. Kasvua

vuoteen 2007 oli 12,0 %. Ylityksen syynä olivat sairaanhoi-

dollisten palveluiden ostojen (10,1 M€), vuokratyövoiman

käytön (noin 8 M€) sekä huolto- ja kunnossapitopalvelujen

(4,7 M€) toteutuminen suunniteltua suurempana.

2006 2007 2008

105,7 % 125,6 % 160,2 %

50 000

40 000

30 000

20 000

10 000

0

Budjetoitu Toteutunut

t euroa

Kuvio 5: Ostopalvelut 2006-2008

Lähde: HUS Joti

Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin käytettiin noin 274 miljoo-

naa euroa, mikä jälleen ylitti talousarvion. Ylitys (20,5 M€)

jakaantui seuraavasti: tutkimus- ja hoitotarvikkeet sekä

implantit ja proteesit (11,0 M€), kuntoutuksen apuvälineet

(2,9 M€), lääkkeet ja apteekkitarvikkeet (3,5 M€), lämmitys

ja sähkö (2,1 M€) sekä veri ja verivalmisteet (1,0 M€).

Suomen Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan näiden

erien kuluylitykset tapahtuivat samansuuntaisesti myös muis-

sa sairaanhoitopiireissä. Lautakunta on aiemminkin kiinnittä-

nyt huomiota näiden erien realistiseen budjetointiin.

Tilikauden tulos muodostui 2,71 miljoonaa euroa alijää-

mäiseksi. HUS-kuntayhtymän tulos, ilman liikelaitoksia, oli

5,98 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Kuntayhtymätason tulostavoite - nollatulos - ei siis toteu-

tunut.

HUS:n toimintakulujen ylitys (ilman liikelaitoksia) oli alku-

peräiseen talousarvioon verrattuna 40,1 M€ (3 %) ja lisättyyn

talousarvioon verrattuna 17,2 M€ (1,3 %). Kuntayhtymän

omavaraisuusaste oli 51,2 %.

Kuntaliitosta saatujen ennakkotietojen mukaan kaikkien

sairaanhoitopiirien keskimääräinen toimintakuluylitys on 3,9

prosenttia (vaihteluväli 0,7 – 11,0 %). Toimintakulujen nousu

edellisen vuoden tilinpäätöksiin on maassa keskimäärin 7,7 %

(vaihteluväli 4,7 – 11,6 %) kun se HUS:ssa oli 6,5 %. Toimin-

tatuottojen nousu talousarvioon verrattuna oli maan sairaan-

hoitopiireissä keskimäärin 3,6 % (vaihteluväli -0,4 – 10,2 %).

HUS:n toimintatuotot nousivat talousarvioon verrattuna

2,2 %. Vertailussa edellisvuoteen maan sairaanhoitopiireissä

toimintatuotot nousivat keskimäärin 8,5 % (vaihteluväli 5,8

– 21,0 %). HUS:n toimintatuotot nousivat edellisvuoteen ver-

rattuna 6,1 %.

Tarvevakioitu asukaskohtainen kustannus oli 932,4 euroa/

asukas. Nousua edellisvuoteen oli 13,4 euroa. Vaihteluväli kun-

nittain oli 1 177 euroa/as (Kirkkonummi) – 658 euroa/as (Askola).

Tarkastuslautakunta toteaa, että vaikka taloudellisia tavoittei-

ta ei täysin saavutettukaan niin kuntayhtymän tulosta voidaan

pitää tyydyttävänä.

3.2.4 TYTäRYhTiöiden TAvoiTTeeT

Kuntayhtymä asettaa osana talousarviota tavoitteet tytäryh-

teisöille niiden toiminnallisen tuloksen ja palvelujen hintatason

suhteen. Valtuuston hyväksyttyä kuntayhtymän talousarvion,

yhtiöiden hallitukset vahvistavat niiden omat talousarviot,

jotka noudattavat valtuuston linjauksia (TA s. 23).

Talousarviossa asetettiin samat tavoitteet suurimmille

tytäryhtiöille HUS-Kiinteistöt Oy:lle ja Uudenmaan Sairaala-

pesula Oy:lle eli että tulostavoite on nolla ja sisäisten palve-

lujen hintatason tulee pysyä vuoden 2007 tasolla. Kummat-

kin yhtiöt tavoittivat asetetut tavoitteet. Suotavaa olisi, että

tilinpäätöksessä tulisi käyttää kummankin yhtiön tuloksesta

samoja termejä.

Tarkastuslautakunta kehottaa yhtenäistämään tytäryhtiöiden

tulosraportointia.

Tp 2000 Tp 2001 Tp 2002 Tp 2003 Tp 2004 Tp 2005 Tp 2006 Tp 2007 Tp 2008 Tp 2009

Kerava/euroa/as Helsinki/euroa/as Kirkkonummi/euroa/as

Kauniainen/euroa/asVantaa/euroa/as

HYKS sha/euroa/as

Espoo/euroa/as

850

800

750

700

650

600

550

Kuvio 6: HUS:n palvelutuotanto HYKS-sha:n kunnille; erikoissairaanhoidon kustannukset*) euroa/asukas TP 2000-TA 2009*) Laskennassa on otettu huomioon v. 2004 ja v. 2008 Helsingin kustannuksiin vaikuttaneet työnjaon muutokset. Kustannukset deflatoituina v. 2008 kustannustasoon. Muutosker-

toimet, Tilastokeskus 23.2.2009. Ennakkoväkiluku, Tilastokeskus 22.1.2009.

Lähde: Jyl Jorma Lauharanta, HYKS

A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 810

4ERILLISASIAT

4.1 ORGANISAATIORAKENTEEN JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN

Vuonna 2007 valmistuneen strategian tärkeimmäksi tavoit-

teeksi asetettiin talouden tasapaino. Omistajakunnissa oli

syntynyt epäluottamusta HUS:n talouden hallintaan, sen

sijaan potilaskyselyjen perusteella ydintehtävän hoitamiseen

oli hyvä luottamus. Uuteen strategiaan perustuen ryhdyttiin

ottamaan käyttöön tilaaja-tuottajamallia koko kuntayhtymäs-

sä. Organisaation rakennetta ja johtamisjärjestelmää uusittiin.

Kuntayhtymäkonsernin toiminta jaettiin palvelutuotantoon ja

liiketoimintaan, joilla kummallakin oli oma varatoimitusjohta-

jansa. Konsernin johtoryhmää oli supistettu. Johtajaylilääkäri

ja hoitotyön edustaja eivät enää kuuluneet siihen. Palvelutuo-

tanto ja liiketoiminta saivat omat johtoryhmänsä.

Alkuvuoden aikana järjestettiin lukuisia strategian jalkaut-

tamistilaisuuksia. Apuna oli ulkopuolinen konsultti, joka myös

koulutti johtoryhmiä. Strategian jalkauttamista tukemaan ni-

mettiin noin kolmekymmentä sisäistä konsulttia. Uudistettuja

arvoja ryhdyttiin lanseeraamaan henkilöstölle. Asioita käsitel-

tiin monissa kokoonpanoissa eri tasoilla.

Muutosta vietiin eteenpäin tehokkaasti. Konsernihallin-

toon perustettiin uudet tietohallintojohtajan, tutkimusjohta-

jan, kehittämisjohtajan sekä viestintäjohtajan virat. Aiemmin

vastaavia tehtäviä hoitaneet henkilöt siirtyivät muihin tehtä-

viin entisin eduin. Uusien virkavalintojen perusteluissa painot-

tui voimakkaasti strategiaan sitoutuminen. Myös kansainvä-

linen ja yritysmaailman osaaminen ja kokemus painottuivat

valinnoissa. On epäselvää, millä perusteella virkoja julistettiin

sisäiseen tai ulkoiseen hakuun.

Hallitus ei etukäteen linjannut HUS:n johtajien palkka-

usperiaatteita. Lisäkustannuksia syntyi myös ulkopuolisten

konsulttien käytöstä. Toimitusjohtajalta saadun tiedon mu-

kaan hän on suullisesti informoinut sekä puheenjohtajaa että

hallitusta tehdyistä päätöksistä.

Kertomusvuoden alusta käynnistyi kolme liikelaitosta

(HUS-Apteekki, HUS-Desiko ja HUS-Logistiikka) ja kolmen uu-

den valmistelu käynnistettiin. Suuri, myös kliinisiä toimialoja

ja kaikkia toimintayksiköitä koskeva ratkaisu oli henkilöstö- ja

taloushallintotoimintojen siirtosuunnitelma uuteen yhteispal-

veluliikelaitokseen. Lisäksi valmisteilla oli koko kuntayhtymän

kiinteistöhallinnon uudelleenorganisointi. Konsernihallinnon

ja HYKS-sairaanhoitoalueen johdon päällekkäisyyksiä selvi-

teltiin. HYKS:n seitsemästä kliinisestä toimialasta oli muo-

dostettu neljä tulosyksikköä, joiden johtajanvirat täytettiin

alkuvuodesta. Entisistä toimialajohtajista yksi tuli valituksi.

Valitsematta jääneet toimialajohtajat siirrettiin ylilääkärin teh-

täviin entisillä palkoillaan. Naistentautien ja synnytysten toimi-

alan ja lastentautien toimialan yhdistäminen (NaLa) aiheut ti

kriisin entisellä naistentautien ja synnytysten toimialalla.

Syksyllä 2008 tilanne kriisiytyi näkyvästi HYKS-sairaanhoi-

toalueella kun jo sovittuja, tilaaja-tuottajamallin mukaisia,

hallituksen hyväksymiä muutoksia ryhdyttiin realisoimaan klii-

nisissä yksiköissä. Näkyvästi huolensa toi esiin syksyn kriisiko-

kouksessa kokenut lääkärikunta. Suunniteltujen muutosten

pelättiin vaarantavan HUS:n perustoiminnan sujuvuuden. Jo

aiemmin oli esitetty huoli yliopistoyhteistyön heikkenemi-

sestä. Suunnitellut johtajanimikkeet ja käytetty terminologia

koet tiin sairaalamaailmaan soveltumattomiksi. Terveyden-

huollon ammattilaiset kokivat (myös konkreettisesti), että

heidän osaamistaan ei arvosteta virallisista arvoista huolimat-

ta. Tätä oli ilmentänyt paitsi uusien johtajien valintaprosessi

myös johtajaylilääkärin ja hoitotyön edustajan poistaminen

konsernin johtoryhmästä.

Ulkopuolinen konsulttitoimisto teki johtamisjärjestelmän

muutoksesta sisäisen kyselyn vuoden puolessa välissä, jonka

tulokset antoivat jo viitteitä tulevista tapahtumista.

Vaikka tieto näennäisesti kulki molempiin suuntiin, niin

todellinen tieto kentän tunnoista ei välittynyt ylimpään joh-

toon. Toimivalla johdolla oli ollut hallituksen tuki sekä stra-

tegialle että sen perusteella tehdyille rakennemuutoksille ja

rekrytoinneille. Julkinen kriisi pakotti hallituksen arvioimaan

tilanne uudelleen, mikä johti strategian uudistamiseen että

konsernin johdon uudelleenjärjestelyyn. Hallitus päätti syys-

kuussa palauttaa sekä strategian, että johtamisjärjestelmän

uudistamisen uudelleenarviointiin. Korkean tason sairaan-

hoidollinen osaaminen (johtajaylilääkäri ja hoitotyön edus-

taja) palautettiin konsernin johtoryhmään ja päätettiin, että

tilaaja-tuottajamallia sovelletaan vain tukipalvelujen ja pal-

velutuotannon välillä. Tämä tarkoitti käytännössä samalla

varatoimitusjohtajien virkojen lakkauttamista. Hallitus päätti

myös, että ”palvelutuotannon tulosyksiköiden uudistusta

jatketaan yksijohtajajärjestelmää noudattaen ja ottaen huo-

mioon tulosyksiköiden ja sairaanhoitoalueiden yksilölliset

tarpeet. Uudistus toteutetaan henkilöstön kanssa vuorovai-

kutteisessa yhteistyössä ja yt-menettelyä noudattaen”. HUS:n

ydintoiminta eli erikoissairaanhoitopalvelujen tuottaminen

palautettiin täten näkyväksi. Kriisin selvitysmieheksi asetettiin

medisiinisen tulosyksikön johtaja, joka ”sammutti tulipalot”,

ja tilanne normalisoitui vuoden lopussa. Siitä huolimatta voi-

makas epäluottamus toimivaan johtoon tuli esiin myös vali-

tettavan epäasiallisina reaktioina.

Strategian uudistamisen (vuonna 2007) myötä uusittiin

myös HUS:n arvot. Näitä ei strategian tarkistaminen loppu-

vuodesta 2008 koskenut. Edellisvuonna tulospalkkiokiistassa

A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 8 11

koettiin, että arvot eivät realisoidu arkielämässä, mikä sama

kokemus vahvistui myös kertomusvuonna. Terveydenhuollon

ammattikunta sisäistää jo kouluksensa aikana vahvat eettiset

toimintaperiaatteet, joita ei tarvitse enää erikseen työuran

aikana arvioida uudelleen.

HUS:n organisaatio on koko olemassaolon ajan ollut jat-

kuvassa muutoksessa, mikä on pääosin kohdistunut keski-

tettyihin palveluihin sekä HYKS-sairaanhoitoalueeseen. Muut

sairaanhoitoalueet ovat voineet elää suhteellisen rauhassa.

Poliittista päätöksenteko-organisaatiota eivät muutokset

myöskään ole koskeneet. Kuntayhtymässä on edelleen moni-

tasoinen poliittinen päätöksentekomalli, joka asettaa asioiden

valmistelijoille erittäin suuren vastuun. HUS:n hallituksen ja

HYKS-lautakunnan työnjaon selvittely jäi kesken.

Tarkastuslautakunta toteaa, että koettu kriisi ei antanut hy-

vää kuvaa kuntayhtymän johtamisesta. Lautakunta kiinnit-

tää erityistä huomiota hallituksen rooliin ja toimintatapoihin.

Avoimuutta on lisättävä ja toimintatapoja tulee tarkistaa.

Työnjakoa HYKSin ja HUS-konsernin välillä tulee selkeyttää

ja poistaa päällekkäisyydet.

Lautakunta katsoo, että kuntayhtymän rakenteita uudistet-

taessa tulee hyödyntää paitsi organisaatiossa jo olemassa

olevaa osaamista myös käytettävissä oleva organisaatiotut-

kimustieto.

Käsillä oleva vaikea taloudellinen tilanne tulee ottaa huomi-

oon myös ylimpien johtajien palkoissa ja muissa palvelussuh-

teen ehdoissa.

4.2 ERIKOISSAIRAANHOITO

4.2.1 ToiMinnAn volYYMi jA luonne

HUS tuottaa noin neljänneksen koko maan erikoissairaan-

hoidosta. Palvelujen piirissä on noin 1,5 miljoonaa ihmistä.

Taulukko 3: hus:n keskeiset volyymitiedot vuonna 2008

hoitojaksot 570 166

hoitopäiviä 300 339

hoidettuja potilaita 469 520

avohoitokäynnit 1 461 285

synnytykset 18 271

leikkaukset 84 695

sairaansijat 3 412

laboratoriotutkimukset noin 9 miljoonaa kappaletta

kuvantamistutkimukset 803 000

Toiminnasta jo 75 % on avohoitoa ja vain 25 % vuodeosas-

tohoitoa, joka koostuu pääasiassa psykiatrian hoitopäivistä.

Keskimääräinen hoitoaika on lyhentynyt jatkuvasti lähes kai-

killa erikoisaloilla.

Kuvio 7: Keskimääräisen hoitoajan kehitys 2000-2008 (konservatiiviset alat ilman psykiatrian aloja)Lähde: Marja Korppi-Tommola

9

vrk

8

7

6

5

4

3

2

1

0 00 01 02 03 04 05 06 07 08

Iho- ja sukupuolitaudit Keuhkosairaudet

Neurologia

Syöpätaudit ja sädehoitoSisätaudit

Lastentaudit

Kuvio 8: Keskimääräisen hoitoajan kehitys 2000-2008 (operatiiviset alat)Lähde: Marja Korppi-Tommola

9

vrk

8

7

6

5

4

3

2

1

0 00 01 02 03 04 05 06 07 08

Synnytykset

Naistentaudit Hammas-, suu- jaleukasairaudet

Korva-, nenä- ja kurkkutaudit

SilmätauditKirurgia

Neurologia

Kaikilla sairaanhoitoalueilla keskimääräinen hoitoaika on

lyhentynyt. Luvuissa ei ole mukana psykiatrian hoitopäiviä.

2000 2008

HYKS-sha 3,77 3,43

LU-sha 3,44 3,04

LO-sha 3,85 3,22

HY-sha 3,82 3,41

PO-sha 3,72 3,26

A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 812

Kuvio 9: Ulkopuoliset lähetteet vv. 2005-2008Lähde: HUS Joti

lkm

300 000

250 000

200 000

150 000

100 000

50 000

0 2005 2006 2007 2008

Työterveyshuolto YksityissektoriTerveyskeskukset

Lähetemäärä kaikkiaan kasvoi edelleen edellisvuodesta

noin 9 400:lla.

Yksityissektorin kumulatiivinen lähetemäärä (noin

104 000) on kasvanut vuodesta 2005 noin 16 000:lla. Ter-

veyskeskusten lähetemäärä (noin 242 100) oli noin 4 000

lähetettä enemmän kuin 2005. Työterveyshuollon lähetteet

(11 300) ovat vähentyneet noin 6 800:lla.

Yli kuusi kuukautta kiireetöntä hoitoa odottavia oli vuoden

lopussa 625, kun heitä vuoden 2007 lopussa oli 3 139 (Lähde:

HUS/Joti). Kehitys on siis ollut erittäin positiivinen, mutta silti

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen määräämä uhkasak-

ko lankeaa maksettavaksi vuoden 2009 huhtikuun lopussa,

jos kiireettömään hoitoon pääsyajat eivät ole Valviran (ent.

TEO) edellyttämällä tasolla.

Lääninhallitus puuttui HUS:n lasten- ja nuorisopsykiatrian

tilanteeseen. Lukuisten HUS:n selvitysten perusteella läänin-

hallitus toteaa lausunnossaan 20.2.2009 että ”hoitotakuu

ei toteudu HYKS:n lastenpsykiatrian eikä nuorisopsykiatrian

erikoisaloilla. Nuoria hoidetaan lisäksi ajoittain lainvastaises-

ti aikuispsykiatrian osastoilla. HUS ei ole ryhtynyt riittäväksi

katsottuihin toimenpiteisiin määräaikaan (31.11.2008) men-

nessä. Lisäksi lääninhallitukselle määräaikaan mennessä toi-

mitetut selvitykset olivat vahvasti puutteelliset.” Asia siirtyi

Valviran käsiteltäväksi.

Lastenpsykiatriassa yli 3 kuukautta jonottaneita oli vuoden lo-

pussa 8 (vuoden alussa 34). Yli 6 kuukautta jonottaneitakin oli 4,

mikä kuitenkin on vuoden alusta selvästi vähentynyt (16) (Lähde:

HUS:n intra). Lasten- ja nuorisopsykiatrian hoitotakuun tilanne

ei ilmene toimintakertomuksesta. Terveyden- ja hyvinvoinnin

laitokselta saadun tiedon mukaan hoitotakuun toteutumisen

ja jonotilanteen seurantaluvut eivät ole vieläkään luotettavia.

Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota lainsäädännön vel-

voitteisiin, joiden tulee olla palvelujen määrän ja saatavuuden

vuotuisen ennakoinnin perusteena.

Lautakunta kiinnittää erityistä huomiota lasten- ja nuorten

psykiatristen palvelujen kehittämiseen koko piirin alueella.

HUS:n ydintoiminnasta tulee raportoida luottamushenkilöille

siten, että heillä on mahdollisuus arvioida toiminnan nykyti-

lannetta ja varautua tulevaisuuden haasteisiin ajoissa.

4.2.2 uusien MeneTelMien KäYTTöönoTTo jA

vAiKuTTAvuus

Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota uusien mene-

telmien systemaattiseen käyttöönottoon. Hallitus totesikin

lausunnossaan vuoden 2007 arviointikertomuksesta, että

HUS on mukana vuonna 2005 käynnistyneessä sairaanhoi-

topiirien ja Finohtan kansallisessa HALLITTU-ohjelmassa, jota

ohjaa HALO-neuvottelukunta. Sen tehtävänä on suunnitella

ja kehittää uusien hoitomenetelmien hallittua käyttöönottoa.

Hallitus totesi vastauksessaan, että HUS ottaa uudet mene-

telmät käyttöön pääsääntöisesti sen jälkeen kuin Finohta on

ne hyväksynyt.

Joulukuussa 2008 HUS:n hallitus päätti leikkausrobotin

hankinnasta HYKS:n operatiiviselle toimialalle. Hankinnan

hinta on noin 1,5 miljoonaa euroa. Asia oli käsitelty HYKS-

lautakunnan elokuun kokouksessa. Esittelyteksteissä ei ole

mainintaa HALO-neuvottelukunnan kannasta. HYKS-lauta-

kunnan esittelytekstissä todetaan, että hankkeen suunnittelu

on käynnistetty 2007, jolloin ulkopuolinen taho oli keräys-

varoin lahjoittamassa osan määrärahoista. Tätä ei mainita

hallituksen esityslistalla. Perusteluissa todetaan, että robotti-

avusteinen eturauhaskirurgia on valtamenetelmä maailmalla.

Esittelytekstissä ei viitata tutkimustuloksiin, vaikka sellaisia oli-

si jo joulukuussa ollut. Suomen Lääkärilehdessä 14.11.2008

(46 /2008) julkaistiin järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen

tulokset (Taari et al.) ja TAYS:n ylilääkäri Teuvo Tammelan

artikkeli ”Robottitekniikka vaatisi eturauhasleikkausten kes-

kittämistä”. Kirjallisuuskatsauksessa todetaan, että robotti-

avusteisesta kirurgiasta ei löytynyt yhtään etenevää satun-

naistettua tutkimusta. Myöskään tietoa käynnissä olevista

tutkimuksista ei löytynyt. Katsauksen mukaan kaikkien arvioi-

tujen tutkimusten laatu oli heikko. Artikkelissa todetaan, että

mukana olleiden tutkimusten perusteella ”Robottiavusteisen

tekniikan selvin hyöty on leikkauksen aikaisen verenvuodon

vähenemisessä. Muiden tulosmittarien kohdalla hyödyt ovat

epäselviä ja kontrolloitujen satunnaistettujen tutkimusten

puute vaikeuttaa tulosten arviointia. Haittavaikutusten mää-

rä vaikuttaa olevan samaa luokkaa eri leikkausmenetelmillä,

laadulliset erot ovat myös pieniä.” Katsauksessa arvioidaan

myös robottikirurgian käyttökustannusvaikutuksia. Jotta

kustannukset olisivat muiden menetelmien tasoa leikkauksia

tulisi tehdä 500 vuodessa. Robottihankinnan perusteluissa

hallitukselle todetaan, että tavoitteena on tehdä vuosittain

200-300 leikkausta robottiavusteisesti. Artikkelissa viitataan

myös eturauhassyövän ”villiin” seulontaan, mistä johtuen

tämän syöpätyypin ilmaantuvuus on noussut rajusti. Kuollei-

suus on kuitenkin laskusuunnassa. Nämä käyvät ilmi Suomen

syöpärekisterin tuoreista ennusteista.

A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 8 13

Ranskalainen arviointiyksikkö CEDIT arvioi leikkausrobotin

hankintatarvetta Pariisin alueella, ja toistaa jo vuonna 2003

antamansa suosituksen leikkausrobottitoiminnan selvittämi-

sestä monitieteellisen komitean avulla, eikä suosittele uuden

leikkausrobotin hankintaa ennen kuin sen tarve on osoitettu

Pariisin alueella (IMPAKTI 6/2008).

Lihavuusleikkaukset eivät sinänsä ole uusi toimenpide,

mutta käyttöön on tullut uusia tekniikoita. Viime aikoina ky-

syntä on kasvanut kun julkisuuteen on tullut leikkausten vai-

kutukset sokeritasapainoon. Lihavuusleikkaukset onkin otettu

selvitettäväksi HALO-ohjelmaan. Finohtan raportti valmistuu

alkusyksystä 2009.

Uuden teknologian systemaattinen arviointi on usein jäl-

jessä. Suomeen on kuitenkin luotu järjestelmä, jolla uusia

menetelmiä otettaisiin käyttöön hallitusti. Päätöksentekijöi-

den tulisikin edellyttää, että käytettävissä oleva, relevantti

tutkimustieto dokumentoidaan päätökseen selkeästi etenkin

kun on kyse kalliista teknologiasta.

Uusien menetelmien käyttöönottomenettely tulee määritellä

sisäisesti ja sitä tulee noudattaa. Olemassa olevaa vaikutta-

vuustietoa tulee käyttää päätöksenteossa.

4.2.3 hus-TAsoiseT ToiMinToselviTYKseT

On erinomaista, että kuntayhtymätasolla on tehty toimin-

tokohtaisia selvityksiä, joiden perusteella kuntayhtymän toi-

mintaa voidaan tarkastella ja edelleen kehittää. Näistä viime

vuosina hyvinä esimerkkeinä ovat olleet apuvälineselvitys, päi-

vystysselvitys ja psykiatrian selvitys. Myös tekonivelkirurgian

tilannetta on selvitetty ja sen perusteella toimintoja onkin

keskitetty.

Yksi tulevaisuuden haaste on syövän hoitotarpeeseen vas-

taaminen. Tuoreiden tietojen mukaan (EUROCARE-4) syövän

hoitotulokset Suomessa ovat huippuluokkaa Euroopassa.

Sekä miesten että naisten kohdalla toteutunut trendi on

ollut samansuuntainen. Ilmaantuvuus nousee ja kuolleisuus

laskee. Väestön ikääntyessä ilmaantuvuuden odotetaan kas-

vavan edelleen. Tämä tarkoittaa haastetta koko hoitojärjes-

telmälle, myös HUS:lle. HUS:n syöpähoitojen volyymeista ja

jakaumista ei ole kokonaiskuvaa, sillä hoito jakaantuu kaikille

erikoisaloille ja kaikille sairaanhoitoalueille.

Väestön ikääntyminen tulee näkymään lähes kaikilla

HUS:n erikoisaloilla. Vanhusten hoidon volyymin ja haastei-

den kartoittaminen HUS-piirissä voisi tuottaa tietoa muiden-

kin kuin syöpäsairauksien hoidon kehittämiseen.

Tarkastuslautakunta katsoo, että olisi hyödyllistä tehdä toi-

mintakohtaisia, koko piiriä koskevia selvityksiä, joiden perus-

teella voidaan hyödyntää kuntayhtymän kaikkia toimintayk-

siköitä ja varautua tulevaisuuden haasteisiin.

6 000

Tapauksia

5 000

4 000

3 000

2 000

1 000

0

1955 1965 1975 1985 1995 2005 2015

Keuhko

Virtsarakko

Maha

Munuainen

IhomelanoomaEturauhanen

Paksu- ja peräsuoli

Kuvio 10: Uusien syöpätapausten vuosittainen todettu määrä miehillä 1954-2004 (kolmivuotiskeskiarvoina) ja ennustettu tapausmäärä vuodelle 2015.Lähde: Suomen Syöpärekisteri (Intenet sivut)

Kuvio 11: Miesten ja naisten ikävakioitu kokonaissyöpäil-maantuvuus ja -kuolleisuus vuosina 1953-2004.Lähde: Suomen Syöpärekisteri (Internet sivut)

300

350

/100 000

250

200

150

100

50

0

1955 1965 1975 1985 1995 2005

Ilmaantuvuus, naiset Kuolleisuus, naiset

Kuolleisuus, miehetIlmaantuvuus, miehet

A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 814

4.2.4 siiRToviiveeT

HUS:n valtuusto hyväksyi 12.12.2007 yksimielisesti tuot-

teistuksen ja hinnoittelun periaatteet. Niihin kuului myös

porrastettu lisäkustannus potilaista, jotka voidaan siirtää pe-

rusterveydenhuoltoon jatkohoitoon. Päätöksen perusteella

laadittiin HUS:n pysyväisohje 3/2008, jossa todetaan asiasta

seuraavaa: ”Mikäli hoitava lääkäri arvioi, että potilas ei voi

erikoissairaanhoidon loputtua kotiutua, vaan tarvitsee jatko-

hoitopaikan, voidaan potilaasta hoitavan lääkärin määräyk-

sestä tehdä ennakkoilmoitus perusterveydenhuollolle jatko-

hoidon järjestelijöiden (case managerit) työn helpottamiseksi.

Ennakkoilmoituksen rooli on luonteeltaan informatiivinen. Se

mahdollistaa potilaan hoidon joustavamman suunnittelun

yhdessä jatkohoitopaikan kanssa. Sähköinen ennakkoilmoitus

on käytössä HUS-alueella ainoastaan Oberon-tietojärjestel-

mää käyttävissä sairaaloissa.” UUMA-hankkeessa on kehi-

tetty HUS-alueen aluetietojärjestelmää (Navitas). Käytännössä

aluetietojärjestelmä muodostuu niin, että sairaaloiden ja ter-

veyskeskusten potilastietojärjestelmät on liitetty Navitakseen

kansallisesti sovittujen standardien avulla. Navitakseeen on ra-

kennettu potilassiirtojen hallintaan erillinen ns. siirtoportaali.

Helsingin terveyskeskuksen omasta potilastietojärjestelmästä

Pegasoksesta ei ole liittymää Navitakseen. Täten siirtoportaa-

liakaan ei voida käyttää. Siirtoviivemaksuissa on ollut virheitä,

ja niitä on reklamaatioiden perusteella korjattu ja HUS:iin on

perustettu virhemaksuja selvittävä yksikkö. Eniten vaikeuksia

jatkohoidon järjestämisessä oli suurilla kunnilla, erityisesti Hel-

singillä. Suurimpien kuntien viranhaltijat ilmoittivat HUS:lle,

että kunnat eivät maksa täysimääräisesti siirtoviivemaksuja.

Kuntien edustajat perustelivat näkemystään sillä, että en-

nakkoilmoitusta ei oltu aina tehty. Vuoden lopulla päätettiin

perustaa johtajaylilääkärin johdolla toimiva työryhmä, johon

kutsuttiin sekä HUS-kuntayhtymän että HUS:n jäsenkuntien

edustajia. Työryhmässä todettiin, että HUS:n näkemyksen mu-

kaan järjestelmä tulee säilyttää. Myöskään kunnat eivät tässä

vaiheessa esitä järjestelystä luopumista. Kuntien edustajien

toivomuksena on kuitenkin, että ennakkoilmoitusmenette-

lyä tarkistettaisiin. Neuvottelujen perusteella päätettiin, että

lisälaskuista palautettaisiin kaikille jäsenkunnille 50 %. Siir-

toviiveitä kertyi kaikkiaan 15 511 vuorokautta, mikä merkitsi

rahassa 6,8 miljoonan lisälaskua. Vaikka siirtoviiveongelma

oli loppuvuodesta tiedossa, se tuotiin valtuuston käsittelyyn

vasta kuluvana vuonna.

Erikoissairaanhoidon luonne on muuttunut mm. erilais-

ten päiväkirurgiamuotojen käyttöönoton myötä. Painetta

potilaiden nopeisiin siirtoihin on luonut myös hoitotakuu-

velvoitteiden saavuttaminen. Tämän toimintatavan muutos

on suuri haaste myös perusterveydenhuollon jatkohoito-

organisaatioille. HUS:n erikoissairaanhoidon palveluista 75

% on avohoidon ja päiväkirurgian osuutta ja 25 % vuode-

osastohoidon osuutta. Kaikista hoitopäivistä psykiatrian (ml.

lasten- ja nuorisopsykiatria) osuus oli 90 % (271 310 päivää).

Tarkastuslautakunta katsoo, että erikoissairaanhoidon no-

peutuminen tulisi ottaa paremmin huomioon potilaiden koko

hoitoprosessin suunnittelussa. Tämä vaatii jatkohoitopaikko-

jen resurssointia peruskunnissa.

A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 8 15

5Arviointikertomusten havainnot vuosilta 2005-2007

Tässä osassa on koottu aiemmista arviointikertomuksis-

ta seikkoja, joihin tarkastuslautakunta on kiinnittänyt

huomiota ja arvioidaan käytettävissä olevan tiedon

perusteella, mikä nykytilanne (sisennetty teksti) kunkin asian

kohdalla on.

5.1 ToiMinTA- jA TilinPääTösRAPoRToinnisTA

Tilinpäätösasiakirjaa tulisi kehittää siten, että siihen sisältyisi

enemmän analyysia myös kuntakohtaisista kustannuserois-

ta. Toimintakertomusta tulisi kehittää niin, että siitä kävisivät

lyhyesti ilmi myös toimintojen keskeiset sisällöt ja volyymit.

Vuoden tulos raportoidaan jatkossa erikoissairaanhoidon pal-

velujen tuottamisen näkökulmasta. Henkilöstökertomuksessa

tulee raportoida vain kertomusvuotta koskevia, olennaisia,

henkilöstöä koskevia seikkoja. Tarkastuslautakunta on esit-

tänyt ajatuksen, että erillistä vuosikertomusta ei laadittaisi,

vaan kaikki vuosiraportointi keskitetään yhteen asiakirjaan.

Tilinpäätös-toimintakertomus on laadittu edellisvuosien

rakenteella. Asiakirjassa ei juurikaan ole analyysia eikä sii-

tä edelleenkään löydy HUS:n toiminnan kuvausta. Henki-

löstöasiat on esitetty sekavasti useassa eri paikassa.

Tavoiteasetannan tulee perustua hyväksyttyyn strategiaan.

Ympäristönäkökohdille tulisi asettaa seurantamittarit ja ym-

päristötilinpäätöksen tekemistä tulisi harkita.

Talousarvioasiakirjassa kuvataan strategisia tavoitteita,

mutta ne eivät konkretisoidu mitattavien tavoitteiden

tarkasteluna.

Ympäristöasioille ei ole asetettu tavoitteita konsernitasol-

la eikä missään organisaation osassa.

Palveluneuvotteluissa kuntien kanssa otetaan jatkossa huo-

mioon hoidon tarpeen mahdollisesti muuttuva volyymi eri-

koisaloittain, ja voimavarat jaetaan tämän tarpeen mukaisesti.

Budjetoinnin tulee olla realistista eikä tietoista alibudjetointia

tule tehdä. Olisi hyvä harkita mahdollisen, hyväksyttävän yli-

tys/alitustoleranssin määrittelyä.

HUS:n ja jäsenkuntien väliset palvelutavoitteet on sovittu

edellisvuosien tapaan lähinnä kustannus- ja volyymitasol-

la. Kirjallisia sopimuksia ei ole laadittu.

Tavoiteasetannassa on edelleen havaittavissa alibudje-

tointia.

5.2 TAloudesTA

Kustannuslaskennan kehittämiseen tulee panostaa tavoittee-

na entistä parempi läpinäkyvyys. Toimintoja tulee benchmar-

kata kansallisiin ja kansainvälisiin organisaatioihin.

Kustannuslaskentaa ja seurantaraportointia on ryhdytty

kehittämään.

Kansallisia tai kansainvälisiä vertailuja ei ole toteutettu tai

toimintakertomusasiakirjoista niitä ei löydy.

Investointisuunnittelua tulisi kehittää ja investointien tulee

aiempaa selkeämmin liittyä strategiaan. Investoinnit tulisi

suunnitella realistisesti. Hankesuunnitelmissa tulee esittää

hankkeen käyttökustannusvaikutukset.

Investointiohjetta ollaan uudistamassa ja investointiesi-

tykset tullaan arvioimaan strategian perusteella.

Liikelaitosten hinnoittelua tulisi kehittää osuvammaksi.

Liikelaitosten hinnoittelun osuvuudesta tai oikeellisuudes-

ta ei ole selvitystä. Vuonna 2008 lähes kaikki liikelaitokset

tuottivat ”voittoa”.

Laskutusjärjestelmiä ei tule ottaa käyttöön keskeneräisinä.

Lautakunta kehottaa edelleen tehostamaan yhteistyötä ja uu-

simaan toimintatapoja jäsenkuntien perusterveydenhuollon

kanssa, jotta potilaiden siirto tarkoituksenmukaiseen jatko-

hoitopaikkaan tapahtuu viiveettä.

Ylikäyttömaksujärjestelmän kanssa on ollut edelleen on-

gelmia, mikä johtuu osaltaan eräiden peruskuntien jat-

kohoitopaikkojen puutteesta. Yhteistyötä peruskuntien

kanssa on lisätty. Asiaa on käsitelty aiemmin kohdassa

4.4.2.

5.3 eRiKoissAiRAAnhoidosTA

Lautakunta on vuosittain kiinnittänyt huomiota ns. hoito-

takuulain toteutumiseen. Lain voimaantulo merkitsi pysy-

vää palvelukysynnän kasvua. Kiireettömään hoitoon pääsy

on HUS:ssa nopeutunut kiitettävästi. Erityisesti psykiatrian

erikoisalalla hoitoonpääsyä tulisi kuitenkin nopeuttaa lain

edellyttämien aikarajojen saavuttamiseksi. Lautakunta on

kuitenkin todennut, että HUS on erikoissairaanhoitopalve-

lujen tuottajana vaikeassa asemassa pyrkiessään täyttämään

lain velvoitteet potilaita kohtaan, mutta ei pysty - joidenkin

A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 816

peruskuntien hoitopaikkapulan vuoksi - siirtämään potilaita

tarkoituksenmukaisiin jatkohoitopaikkoihin. Potilaiden hoi-

toprosessia tulisi kehittää yhdessä kuntien kanssa siten, että

jo hoitoon otettaessa jatkohoitopaikka on varmistettu, jotta

kaikille potilaille voidaan antaa kiireetön hoito lain määrää-

missä aikarajoissa.

Lautakunta on kiinnittänyt vakavaa huomiota lasten- ja

nuorten psykiatrisiin palveluihin. Nuorten hoito edes tilapäi-

sesti aikuisten psykiatrisilla osastoilla ei ole laillista.

Hoitotakuun edellyttämiin kiireettömän hoidon aloittami-

sen aikarajoihin pääsemistä ovat vauhdittaneet tarkastus-

lautakunnan lisäksi ulkopuoliset viranomaiset TEO (nyk.

Valvira) ja Etelä-Suomen Lääninhallitus. Yli 6 kuukauden

jonotusaikoja onkin saatu poistettua, mutta vieläkään

lasten- ja nuortenpsykiatrian tilanne ei ole tyydyttävä.

Hoitokapasiteetin puute on johtanut lasten ja nuorten

ajoittaiseen hoitoon aikuisten psykiatrian yksiköissä Pei-

jaksen ja Porvoon alueilla. Tämä on lainvastaista.

Hoitoprosessin kehittäminen yhdessä peruskuntien kans-

sa on haasteellista etenkin suurien kaupunkien osalta niin

kauan kuin toimitaan eri lakien perusteella.

Annettavien hoitojen todennettu kustannusvaikuttavuus

tulisi asettaa strategiseksi mittariksi. Palvelujen kustannus-

vaikuttavuutta ja laatua voitaisiin tulevaisuudessa käyttää

peruskuntien palvelusopimuksissa volyymitilausten rinnalla.

Tämä edellyttää vaikuttavuustutkimuksen selkeää organisoin-

tia ja resurssointia. Vaikuttavuustutkimuksen tuloksia tulee

hyödyntää nykyistä paremmin ja vaikuttavuustutkimusten

kohdentamiselle tulee määritellä kriteerit.

Tuloskortistossa HUS-tasolla strategiseksi tavoitteeksi on

mainittu, että ”potilaiden hoito on oikea-aikaista ja vai-

kuttavaa”. Mittaria ei ole määritelty. Vaikuttavuustutki-

muksen kohdentamiselle ei ole määritelty kriteereitä.

Uusien menetelmien käyttöönotolle tulee laatia yhtenäiset

pelisäännöt. HUS sitoutuu uusien menetelmien järjestel-

mälliseen arviointiin pyrkivään kansalliseen Hallittu-hank-

keeseen.

Uusien menetelmien käyttöönotolle ei ole määritelty yh-

tenäistä menettelytapaa HUS:ssa, vaikka HUS on mukana

kansallisessa HALLITTU-ohjelmassa.

Lautakunta on kiinnittänyt huomiota päivystystoiminnan ke-

hittämiseen. Päivystyspotilaiden hoidon sujuvuudelle tulisi

asettaa yhtenäiset seurantamittarit (esimerkiksi odotusaika

lääkärille ja kokonaisläpimenoaika). Perusterveydenhuollon

ja erikoissairaanhoidon edustajien tulee jatkaa hoitoketjujen

kehittämistä tiiviissä yhteistyössä. Lautakunta on kiinnittänyt

huomiota myös HUS:n sisäisten, toimiala- ja sairaanhoito-

alueet ylittävien hoitoketjujen kehittämiseen, jotta potilai-

den siirrot päivystyspisteistä jatkohoitopaikkaan tapahtuvat

oikea-aikaisesti.

Päivystystoiminnan kehittämiseen on panostettu. Pääkau-

punkiseudun yhteinen projekti päättyi vuonna 2008, ja

Medisiinisen tulosyksikön johdolla valmistui koko päivys-

tystoimintaa kehittävä projekti.

HUS:ssa on panostettu potilaspalautteen keräämisen ja po-

tilaiden neuvonnan lisäksi myös hoidon odottamattomien

haittatapahtumien systemaattiseen selvittelyyn. Kirjaamiskäy-

täntöjä on kuitenkin edelleen syytä kehittää. Potilasasiamies-

toimintaa tulisi tuoda yhä näkyvämmäksi osaksi potilaiden

palvelun laadun kehittämisessä ja seuraamisessa ja siitä tu-

lee raportoida vuosittain. Potilasturvallisuutta varmentaviin

järjestelmiin ja käytäntöihin tulee panostaa määrätietoisesti.

Vuonna 2008 HUS osti käyttöönsä VTT:n HaiPro-ohjel-

man, jolla voidaan kerätä systemaattisesti tietoa odotta-

mattomista haittatapahtumista. Toimintaa ei kuitenkaan

ole vielä vastuutettu koko organisaatiotasolla. Potilastur-

vallisuus on noussut tärkeäksi kehittämisalueeksi paitsi

kansainvälisesti myös valtakunnallisella tasolla. Vuoden

2009 alussa järjestettiin aiheesta ensimmäinen kansal-

linen seminaari.

Potilaspalautteen systemaattinen kerääminen ja analy-

sointi on edelleen HUS-tasolla organisoimatta.

Potilasasiamiestoimintaa koskeva tilastointi vuodelta

2007 valmistui vasta kesän 2008 loppupuolella eikä täl-

läkään hetkellä ole käytössä vuoden 2008 tilastoja.

5.4 ToiMinnAn KehiTTäMisesTä

Kuntayhtymän olemassa olevat tutkimus- ja kehittämistoi-

minnan resurssit tulisi keskittää yhteen yksikköön, joka vas-

taisi tutkimus- ja kehittämistoiminnan kohdentamisesta ja

ohjaamisesta strategisten tavoitteiden mukaisesti.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan organisointi konserni-

tasolla on käynnistetty, mutta ne eriytettiin vastoin tar-

kastuslautakunnan näkemystä siten, että perustettiin eri

johtajan virat sekä tutkimus- että kehittämistoiminnalle.

Konsernijohdon tarkoitus oli, että kehittämisjohtaja on

liiketoiminnasta vastaavan varatoimitusjohtajan alaisuu-

dessa ja tutkimusjohtaja palvelutuotannosta vastaavan

varatoimitusjohtajan alaisuudessa. Valtuuston lakkautet-

tua varatoimitusjohtajien virat tutkimus- ja kehittämistoi-

minta siirtyivät johtajaylilääkärin alaisuuteen.

Vuoden 2008 aikana STM:n KASTE-ohjelmalla oli kaksi

hakuaikaa, jolloin sairaanhoito-organisaatiot saattoivat

hakea tukea omille kehittämisohjelmilleen. HUS:sta ei lä-

hetetty kumpaankaan hakuun yhtään hakemusta.

Kehittämishankkeiden tulokset tulee raportoida systemaat-

tisesti esimerkiksi keskitetyn julkaisusarjan avulla. Tapoja

palkita ja kannustaa myös pienimuotoista kehittämistyötä

tulee kehittää.

HUS:n kehityshankkeiden kartoitus on käynnistetty. Yh-

teistä julkaisusarjaa ei ole perustettu. Tieteelliset tutkimukset

A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 8 17

julkaistaan kansallisissa ja kansainvälisissä tietokannoissa.

Uusia palkitsemistapoja ei ole kehitetty, mutta työhyvin-

vointi-innovaatioista palkittiin parhaat.

Tarkastuslautakunta pitää myönteisenä, että monet toi-

mintayksiköt käyttävät vertaisarviointeja toimintansa kehittä-

misessä. Menettelyä tulisi laajentaa systemaattisesti konsernin

kaikkiin osiin.

Kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota avainosaamisen

varmistamiseen ja henkilöriskien tunnistamiseen eri toimin-

noissa.

Johtajarekrytointien toteutus ei tukenut HUS:n omien

asiantuntijoiden osaamisen tunnistamista.

Kuntayhtymässä on panostettu riskienhallintaohjelman

käynnistämiseen, mutta henkilöriskien tunnistaminen ei

ole vielä tullut näkyväksi.

5.5 henKilösTösTä

HUS:n henkilöstöpalveluja ja rekrytointitoimintaa tulee ke-

hittää ottaen huomioon yhä vaikeutuvan työvoimatilanteen.

Rekrytointitoimintaa on kehitetty ja siirrytty sähköiseen

rekrytointipalveluun. Lehti-ilmoittelua on selkeästi vä-

hennetty ja ilmoituksiin on laadittu yhtenäinen ilme. Jär-

jestelmä ei tue sisäistä rekrytointia, mikä on merkittävä

epäkohta.

Kuntayhtymässä on valmistauduttu ottamaan käyttöön

uusi henkilöstöjohtamisen tietojärjestelmä. Hankkeen to-

teutus ei ole ollut hyvän projektihallinnan mukainen, jo-

ten tilanne on tällä hetkellä selvittelyn alla.

Henkilöstöetuuksia ei juurikaan ole lisätty. Työsuhdemat-

kalippu-etuus vakinaistettiin 2008. Etuutta käyttää tällä

hetkellä noin 5 800 henkeä eli noin neljännes HUS:n hen-

kilöstöstä. Henkilöstöön kohdistui lähinnä liikunnallisen

aktiviteetin kannustustoimintaa.

Tulospalkkiomenettelyä tulee kehittää siten, että se ei perustu

lyhyen aikavälin säästämiseen vaan aidosti kannustaa ja pal-

kitsee henkilökuntaa hyvin tehdystä työstä. Henkilökunnan

työterveyshuolto tulisi nähdä työsuhde-etuna ja mitoittaa

tarjottavat palvelut sen mukaisesti.

Tulospalkkiojärjestelmän uusimista valmisteltiin koko ker-

tomusvuosi, mutta vieläkään ei ole hyväksytty uutta ko-

ko henkilöstöä koskevaa mallia. Tulospalkkion piirissä oli

henkilöstöstä 13,7 % vuonna 2008. Liikelaitosten johta-

jille rakennettiin tulospalkkiojärjestelmä. Myös HYKS:n

sairaanhoitoalueen johtajalle sekä tulosalueiden johtajille

määriteltiin palkkaukseen tulososa. Henkilöstöä koske-

van tulospalkkiomallin rakentaminen on edelleen kesken.

Työterveyshuollon organisointia koskeva selvitystyö käyn-

nistyi lokakuussa 2007 toimitusjohtajan päätöksellä. Tällä

hetkellä parhaana ratkaisuna pidetään työterveyshuollon

säilyttämistä HUS:n omana toimintana. Työterveyshuolto

on pitkään kärsinyt lääkäripulasta, eikä ratkaisun pitkitty-

minen ole omiaan parantamaan tilannetta. Henkilökun-

nan kannalta tilanne on epätyydyttävä.

Tiivis yhteistyö oppilaitosten kanssa on välttämätöntä, jotta

voidaan varmistaa uusien työntekijöiden taitojen vastaavan

työelämän tarpeita.

Oppilaitosyhteistyö on ennallaan. Terveydenhoitoalan

opiskelijoita oli HUS:ssa 3 800 vuonna 2008. Lääketie-

teen ja hammaslääketieteen kliinistä perusopetusta sai

noin 570 opiskelijaa.

Hoitajavastaanottotoiminnan kehittäminen on hyvä esimerkki

moniammatillisesta toiminnan kehittämisestä.

Hoitajavastaanottotoiminnan laajenemisesta ei ole do-

kumentaatiota.

Henkilöstön työhyvinvoinnin seuraamiseen tulee löytää luo-

tettavat mittarit.

Työhyvinvointimittaria (TOB) on kehitetty, mutta vastaus-

prosentti pysyy jatkuvasti suhteellisen matalana.

5.6 oRgAnisAATiosTA jA hAllinnosTA

Organisaatiomuutokset tulee perustella ja hoitopalveluja

tuottaville yksiköille tulee jättää riittävästi päätösvaltaa oman

organisaationsa kehittämisessä. Hyväksyttyjä arvoja tulee

noudattaa organisaation joka tasolla kaikissa ratkaisuissa.

Opetukselle ja tutkimukselle tulee taata hyvät toimintaedel-

lytykset tiiviissä yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa.

Johtamisjärjestelmän kehittämisen uudelleenarvioinnista

päättäessään hallitus mahdollisti toimintayksiköille lisää

liikkumatilaa ja päätösvaltaa.

Johtamisjärjestelmän kehittämisestä ja HUS:n ydinteh-

tävän turvaamisen tärkeydestä on kriisin jälkeen päästy

yhteisymmärrykseen. Yliopistoyhteistyötä on vahvistettu.

Strategiaan perustuvaa konserniohjausta tulee kehittää.

Konserniohjausta on kehitetty.

Kuntayhtymän omaisuuden hallintaa tulisi kehittää.

Kiinteistöhallinnan kehittämistoimet mahdollistavat myös

omaisuuden hallinnan tehostamisen.

Sisäisen valvonnan merkitystä tulee korostaa HUS:n esimies-

valmennuksessa. Sisäistä valvontaa koskevan ohjeistuksen

sekä valvontaa mahdollistavien järjestelmien käyttöönottoa

tulee kiirehtiä.

Omassa esimieskoulutuksessa painotetaan sisäisen val-

vonnan merkitystä. Sisäisen valvonnan ohje on edelleen

päivittämättä.

Sopimushallinnan asianmukaista järjestämistä on kiirehdit-

18 A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 8

tävä. Sopimusjuridiikan resursseja tulee lisätä. Huomiota on

kiinnitetty hankintaohjeistuksen noudattamiseen.

Sopimushallintaa on kehitetty ja sopimusjuridiikan re-

sursseja lisätty.

Kuntayhtymän sisäistä ja ulkoista viestintää on kehitetty oi-

keansuuntaisesti. Sisäistä viestintää tulisi kuitenkin edelleen

kehittää koskemaan kaikkia konsernin osia.

Sisäinen viestintä on koko ajan parantunut ja intranet

kattaa koko organisaation.

Projektiosaamiseen tulisi kiinnittää huomiota.

Projektihallintaan on panostettu, mutta hankekohtainen

projektiosaaminen vaihtelee.

A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 8 19

Allekirjoitukset

Helsingissä 4. toukokuuta, 2009

Antti Rantalainen Kalle Kallio

puheenjohtaja varapuheenjohtaja

Varpu-Leena Aalto

Tuula Lind

Kari T. Nukala

Marja-Liisa Peltomaa

Pär Stenbäck

MUISTIINPANOJA

SISÄLTÖ

TIIVISTELMÄ TARKASTUSLAUTAKUNNAN KERTOMUSVUODEN HAVAINNOISTA 1

1. YLEISTÄ 2

2. TARKASTUSLAUTAKUNTA 3

3. VALTUUSTON ASETTAMIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 4 3.1 Sitovat tavoitteet 4 3.1.1 Toimintakulut ylittyivät 4 3.1.2 Investointien toteutumisaste 86-93 % 4 3.1.3 Rahoitustilanne hyvä 5 3.1.4 Liikelaitokset ylijäämäisiä 5 3.2 Muut tavoitteet 7 3.2.1 Kuntayhtymän tavoitteet 7 3.2.2 Palvelutavoitteet 8 3.2.3 Taloudelliset tavoitteet 8 3.2.4 Tytäryhtiöiden tavoitteet 9

4. ERILLISASIAT 10 4.1 Organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän uudistaminen 10 4.2 Erikoissairaanhoito 11 4.2.1 Toiminnan volyymi ja luonne 11 4.2.2 Uusien menetelmien käyttöönotto ja vaikuttavuus 12 4.2.3 HUS-tasoiset toimintoselvitykset 13 4.2.4 Siirtoviiveet 14

5. ARVIOINTIKERTOMUSTEN HAVAINNOT VUOSILTA 2005-2007 15 5.1 Toiminta- ja tilinpäätösraportoinnista 15 5.2 Taloudesta 15 5.3 Erikoissairaanhoidosta 15 5.4 Toiminnan kehittämisestä 16 5.5 Henkilöstöstä 17 5.6 Organisaatiosta ja hallinnosta 17

ALLEKIRJOITUKSET 19

www.hus.fi

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTAHELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN VALTUUSTOLLE

2 0 0 8

TARKASTUSLAUTAKUNTA

850

830

810

790

770

750

730

710

690

670

Laskelmissa on otettu huomioon HUS:n ja Helsingin väliset työnjaon muutokset.

Lähde: Jyl Jorma Lauharanta/HYKS

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

HUS:n deflatoidut kustannukset (euroa/asukas) verrattuna kaikkiensairaanhoitopiirien kustannuksiin (TP 2000 – TP 2008)

727

760

794

779

797

816

806799

805

674

824

HUS

HUS

Kaikki sairaanhoito

piirit

4.5.2009