T u l e va i su u de n l e h T i k e s Tävä ä n e l ä m ä ä n 1 2 0 1 37

717

99

28

60

05

9

120

04

37 k ä ä n n y T ä p u n a j u u r e n v i h a a j a 58 T a l l i n n a n k a l a m a j a 26 T o T e u Ta u n e l m a s i 18 m a r i a v e i T ol a n k e ppi p öl l ö 63 l uom u n j ä l k e e n T u l e e l uoko 57 1 0 0 k m / h T u u l i vo i m a l l a 66 a i no v e n n a u n e l moi

HINTA 8,50 €

ISS

N 1

79

9-

28

69

4 H U I L I N O 4 2012 , S Y Y S – L OK A K U U

PÄ ÄN AVAUS

Vuoden 2012 teemana tun-tui olevan maailmanloppu. Maya-intiaanien ennustama joulukuun 21. meni ohi – ja oliko se koko ennustus vielä

väärinkäsitystäkin. Kaikenlaisia epätarkemmin ajoitettuja uhkia joka tapauksessa jäi. Ilmas-tonmuutos? Sukupuuttoaalto? Valtamerien happamoituminen? Ennusteet siitä, kuinka kauan ihmiskunnalla on aikaa, tulevat koko ajan lähemmäs. Esimerkiksi marraskuun lo-pussa Maailmanpankin raportissa arvioitiin, että tällä menolla lämpötila voi nousta neljään asteeseen jo 2060-luvulle mennessä, eikä ole mitään takeita siitä, että tästä selvittäisiin.

Jotta maailma voisi muuttua, mei-dän kaikkien toki pitää luopua paljosta. Vai pitääkö? Ei, jos kysyy tutkija Tuuli Kaskiselta, jonka haastattelu on tässä lehdessä sivul-

la 39. Hänestä luopumisesta puhuminen on tyhmää. On parempi jatkaa eteenpäin, mutta muuttaa suuntaa. Eihän kasvissyöjäkään va-litse wieninleikettä kermaperunoilla niin, että annoksesta on poistettu leike ja kerma. Annok-set pitää suunnitella kokonaan uusiksi.

Suuntaa olisi tietenkin pitänyt muuttaa jo ajat sitten, ja hyviä ideoita on ollut jo pitkään. Luin hiljattain lapselle tekniikkakirjaa 1970-lu-vulta. Siinä kerrottiin autoilun historiasta.

Historiakatsaus loppui tutulta kuulostavaan toteamukseen: nykyään jotkut ajattelevat, että meidän pitäisi palata sähköautoihin, koska ne saastuttavat polttomoottoriautoja vähemmän. Miksi näin ei tehty jo silloin? Maailma olisi aika toisenlainen.

Vuoden 2013 teema voisi olla muutos: hyvä, aktiivinen ja innostunut muutos. Uskoa siihen, että muutos kestävään suuntaan on mahdollinen, an-

taa Elina Grundströmin kolumni sivulla 54.Sivulta 20 alkaa testi, jolla voit testata, mil-

lainen ekokatastrofiin varautuja olet. Saitpa vastaukseksi mitä tahansa tai vaikka mikään vaihtoehto ei tuntuisi omaltasi, lue kuitenkin vastauksiin poimimamme esimerkit. Niistä saat ideoita, miten voit auttaa itseäsi tai maa-ilmaa kohti parempaa tulevaisuutta. Tai ehkä enemmän motivoi unelmien toteuttaminen? Lue unelmiaan toteuttaneiden parhaat vinkit sivulta 26.

Huilin ajatuksena on, että ekologisen elämän pitää olla helppoa, hauskaa ja kaunis-ta, ei hampaiden kiristelyä ja kaikesta kivasta luopumista.

Vain tällä tavalla ekologisesta elämästä tulee se juttu, johon kaikki haluavat mukaan.

h a loo Tulevaisuus, milTä siell ä näy T Tä ä?

PÄ ÄN AVAUS

KU

VA

: K

At

jA

tä

hj

ä

Ps. Tämä numero on osittain rahoitettu Me-senaatti.me-joukkora-hoituspalvelun avulla. Kiitos kaikille rahoitta-jille! Lisää joukkorahoi-tuksesta s 52.

Elina VEnEsmäki • toimituspä ällikkö

PS

40 Tuuli Kaskinen tarjoilee yrityksille vihreitä mahdollisuuksia.

37 Vuosi 2009 oli ilmastonmuutoksen hullu vuosi.

Elina Grundström kertoo kolumnissaan, mitä sitten tapahtui ilmastovallankumoukselle.

no. 1 / 2013, tammi–hElmikuu • TeeMANA TULeVAISUUS

28 Tämä kirjakaapistoon piilotettu salaovi vie aika hurjaan paikkaan.

Vuoden asiakaslehti

AN

TALI

S DeSIgN & PrINT Aw

Ar

DS

2011

Näistä uNelmoidaaN.lue, millaista oN

kuN toteuttaa uNelmaNsa!

Parisuhde , Hyvä suhde syntymäperheeseen,

Kivojen yhteinen lomapaikka, Kirjan kirjoittaminen, Henkinen hyvinvointi,

Tarkoituksellinen elämä, Hyvää seksiä, Saada oma yritys kannattamaan,

Hylättyjen eläinten hoitokoti Afrikkaan, Merkityksellinen työ, Sisäinen rauha...

6 H U I L I N O 1 2013, TA M M I – HEL M I K U U

Alku

6 Tammi-Helmi 10 Parasta nyt 12 Lempipaikka: Reidar Palmgren 13 Nannaa!: Johanna Sumuvuori 14 Huili taulukoi: ekot asuinalueet 15 Ekotekijä: uusiomuotisuunnittelija Reet Aus 16 Mun juttu: elämäntaitovalmentajat 18 Tähän tyyliin: Maria Veitola

Huili

20 Ole varautunut –tulevaisuuteen!26 Unelmille siivet35 Punaposkinen talvi – Huilin talvireseptit40 Yritysten ekosparraaja Tuuli Kaskinen46 Nuoren arkkitehdin unelma: Villa Dogi53 Elina Grundströmin kolumni: Vuoden 2009 lapset54 Joukkorahoitus tulee nyt myös Suomeen56 Tommi Musturin sarjakuva: Helppoa elämää, rakenna iglu

eko-opas

57 Jäätävää surffausta58 Kestävämpää matkailua: Tallinnan Kalamaja60 Mainoskatko: Luonnosuojeluvaipat61 Kokkioppi: Tammikuun juomasuositukset63 Tuomas Mattilan kolumni: Luomun jälkeen tulee LuoKo64 Missä tämä on nyt: Raleigh Fitness65 Vastustan: golfia66 Kolme toivomusta: Aino Venna

Huili — lEHTi KESTÄVÄ ÄN El ÄMÄ ÄN • EKoyHTiö Huili oy, Pl 965, 00101 HElSiNKiToiMiTuS@HuililEHTi.fi • www.HuililEHTi.fi • iSSN / iSSN-l 1799 –2869

KE St äVää

EL

äM

ää VUoDESt

A 2

010

Huili oN SuoMEN ENSiMMÄiNEN ja ToiSTaiSEKSi aiNoa EKologiNEN lifEST ylElEHTi. lEHTEÄ My ydÄ ÄN irToNuMEroiNa aK aTEEMiSiSSa KirjaK auPoiSSa ja KiaSMa-K au-PaSSa. Til a a Huili HiNTa aN 35 Euroa / VuoSi (KESTo, MÄ ÄrÄ aiK aiSTil auS 50 Euroa / VuoSi): www.HuililEHTi.fi

Kahdennentoista Huilin kannessa tulevaisuuden toivo Patu 6v. Kannen kuvasi Satu Pirinen ja ideoivat Huilin uudet AD:t Matti ja Jesse. Patun mielestä tulevaisuudessa hänestä tulee tähti. Lisää visioita tulevaisuudesta sivulla 20.

pä ätoimittaja

riikka Suominen

aRt DiRECtoR

Jesse Kühn / Matti Sipiläinen

toimituspä ällikkö

elina Venesmäki

ilmoitusmy ynti

maritta humala / palmera • palmera@kotiposti.netpuh. 040-709 98 56

www.huililehti.fi /mediakortti

kiRjoitta jat

elina grundströmVeera Honkanen

Liisa JokinenVeera Jussilareeta Laamo

Verna LeinonenTuomas MattilaLaura rantanenJenni Stammaier

Johanna SumuvuoriMari Valkonen

ValokuVa a jat

Anna AutioJuliana Harkki

Hanna Koikkalainen laura oja

Satu PirinenMarkus Sommers

Laura Vesa

KUVITTA JAT

Saara Helkala Janic Leino

sakke yrjölä

painatus ja REpRo

libris oyHuili oN PaiNET Tu K aSViSöljyPoHjaiSill a PaiNoVÄrEill Ä

ja SEN PaPEri CoCooN offSET oN fSC-MErKiT T yÄ.

KUSTANTA JA

Ekoyhtiö huili oyTilaa Huili: www.huililehti.fi/tilaa

EKoy htIö h

UILI o

y EKoyhtIö h

UIL

I o

y

TA mMiHeLmI

Petri Luukkainen kyllästyi tavaroihinsa, luopui niistä ja teki aiheesta loistavan dokumentin.tEksti Ri ikk a suominEnKUVA MATTI TANSK ANeN

elokuvan aluksi Petri Luukkainen panee aivan koko omaisuutensa varastoon. Tässä hän juoksee hakemaan ensimmäistä tavaraa. Mikäköhän se on?

Tavar aTai vas

KE St äVää

EL

äM

ää VUoDESt

A 2

010

8 H U I L I N O 1 2013, TA M M I – HEL M I K U U

joogafEstaRit

N äiden festareiden jälkeen ei ole kännykkä kateissa ja pää kipeä. Päinvastoin! Joogafesti-vaalille tullaan tankkaamaan hyvää oloa. turun

Logomossa järjestettävä joogafestivaali tarjoaa mahdol-lisuuden kokeilla eri joogalajeja, kuten äitiysjoogaa, leik-kijoogaa ja spiraalimeditaatiota. myös miehille on oma

kokeilutuntinsa. Lisäksi luentoja muun muassa mindfulnesista. Erityisesti järjestäjät toivovat

paikalle yläkoulu- ja lukioikäisiä.

”Jooga poistaa niin tehokkaasti stres-siä, että haluaisimme myös nuorten löytävän sen. heidän olisi hyvä oppia,

kuinka lisätä omaa hyvää oloaan”, sanoo tapahtuman järjestäjä riitta Lusenius Turun joogayhdistyksestä.

Logomon ravintola satsaa festivaalin aikana kasvisruokaan.

joogafEstiVa ali , logomossa tuRussa 19.1.www.tuRunjoogayhDist ys.Com

näin Valloitat maailman

H aluatko tehdä ideastasi yhteiskunnallisen innovaation? nyt apua tarjoaa kansalaistoi-mijoille tarkoitettu scale up -kurssi. Kevään

kestävällä kurssilla keskitytään ongelmanratkon-taan, hankitaan kontakteja ja tietoa sekä spar-rataan kurssilaisten ideoista vastustamattomia. kurssin järjestää otava-opisto ja osuuskunta ja sitä vetää muun muassa kaupunkiviljely- ja kaupunkisuunnitteluaktiivi Jaakko Lehtonen.

kurssille ovat tervetulleita yhdistysten jäsenet, yrittäjät ja muut idearikkaat, jotka haluavat nähdä

unelmansa leviävän. Kurssi 8.2 alkaen. Viimeinen ilmoittautumispäivä 31.1. Hinta 100 euroa.

www.otaVaopisto.fi

lastEn puolEsta

N yt loppuu puhe jostain epämääräisistä tulevista sukupolvista! Suomessa perustettiin joulukuus-sa uusi yhdistys: ilmastovanhemmat ry. sen tar-

koituksena on herättää päättäjät ja kansalaiset siihen, että kyse on jo meistä ja meidän lapsistamme – ja toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tarvitaan nyt heti.

ilmastovanhemmat-yhdistys on avoin kaikille, myös lapsettomille. kyse on näkökulmasta:

päätöksiä pitää tehdä nyt lastemme takia. yhdistyksen aikeena on vaikuttaa ennen kaikkea poliittiseen päätöksentekoon, ei niinkään arjen ympäristötekoihin. yhdys-valloissa on jo vastaava järjestö nimeltään Climate Parents ja ruotsissa samoihin ai-koihin Suomen Ilmastovanhempien kanssa

aloittanut föräldravrålet.

www.ilmastoVanhEmmat.fi

koonnut Ri ikk a suominEn & Elina VEnEsmäki

26-vuotias nuori mies laittaa koko irtaimen omaisuutensa varastoon. Hän on päättänyt päästä irti kamavuoristaan ja hakea varastosta esiin yhden esineen päivässä.

”Jos olisin ollut happy happy joy joy, tus-kin olisin lähtenyt muuttamaan elämääni täl-lä tavalla. Mutta mulla oli muutoksen paikka. Tavaraa oli kertynyt ihan sikana ja projisoin niihin omaa pahaa oloani” elokuvan päähen-kilö ja ohjaaja Petri Luukkainen kuvailee.

Dokumentti Tavarataivas kuvaa tätä yhden vuoden koetta, jossa Luukkainen elää ilman rakkaita tavaroitaan. Alun perin hän omisti muun muassa noin 5000 vinyylilevyä. Tava-roiden listaaminen ja karsiminen oli ollut lii-an vaikeaa. Viikon miettimisen jälkeen Luuk-kainen päätti kokeilla luopua kaikesta. ”Aluksi ajattelin, että suunnilleen kuolen, jos mulla on vain tuhat tavaraa”, Luukkainen kuvailee. Elokuvan kuluessa käy ilmi, että aika paljon vähemmälläkin pärjää. Tai ainakaan onnelli-suus ei ole tavaroiden lukumäärästä kiinni.

”Yksin rakensin niin paljon onnellisuutta-ni tavaroiden varaan.”

Esimerkiksi ilman kännykkää pystyy elä-mään useita kuukausia –vaikka se tarkoittaa viikonloppuiltaisin harhailua kaupungilla toi-voen, että törmäisi johonkin kaveriin.

”Aamuisin yritin herätä auringon mukaan töihin. Sähköpostia käytin julkisten tilojen ja kirjaston tietokoneilla.”

Elokuva muutti pysyvästi tekijänsä suh-teen tavaroihin. Mutta joihinkin tavaroihin Luukkainen on yhä kiintynyt.

”Kalastuskamoistani en olisi valmis luopumaan.”

DoC point -ElokuVafEstiVa ali HeLSINgISSÄ 22.-27.1.www.DoCpoint. info

mEnot

MA AILMAN

Aletangot notkuvat vatteista. Valitettavasti ostoksilla piilee myös vaaroja. Vaatteissa käytetään paljon muun muassa nonyylife-noli-etoksylaatteja (NPE), jotka hajoavat hormonihäiritsijöiksi. Samoin kuin vaatteissa käytetyissä perfluoratut yhdisteet (PFC), jotka hylkivät vettä ja öljyä, ja ovat siksi muun muasa Gore-tex-tuottajien suosiossa. Nämä yhdisteet kertyvät kehoon vuosikausiksi ja rikastuvat ravintoketjussa. Meidän Gore-tex-pusakkamme jääntet löytyvät lopulta jääkarhun vatsasta. Yh-disteiden epäillään vaikeuttavan lisääntymistä ja aiheuttavan syö-pää. Myös ympäristöviranomaiset haluaisivat, kieltää aineet.

Monissa valmistajamaissa vaate-teollisuuden jätteet päätyvät suoraan vesistöihin ja aiheuttavat vakavia ter-veyshaittoja paikallisille ihmisille.

Mutta nyt vaatefirmat ovat joutu-

massa lupaamaan myrkyistä. Sellai-set vaatejätit kuin H&M, Zara, Man-go, Esprit ja Levi s ovat julkisesti lupautuneet parantamaan tapansa.

Taustalla on ympäristöjärjestö Greenpeacen maailmanlaajuinen Detox-kampanja, joka alkoi vuonna 2011. Viime marraskuussa järjestö lisäsi painostusta, koska neuvottelut eivät riittäneet vaatejättien taivutte-luun. 80 maassa tuhannet aktivistit järjestivät mitämielikuvitukselli-simpia tempauksia.

Nyt noin kymmenen erittäin suurta vaatemerkkiä on jo muka-na. Nyt Greenpeace pitää esillä sellaisia brändejä, jotka eivät ole vielä luvanneet puhdistaa tuotan-tolinjojaan. Näitä brändejä ovat esimerkiksi Calvin Klein, GAP ja Victoria’s Secret.

Mukaan lähteneet merkit sano-vat tarvitsevansa vuosikausia aikaa myrkkytuotannon lopettamiseen,

useimmat vuoteen 2020. Miksi ihmeessä?

Suomen Greenpeacen Juha Aro-maa kertoo, että nämä merkithän eivät itse enää valmista vaatteitaan. Ne vain markkinovat niitä.

”Vaatteiden valmistajia saattaa olla vaikka sata, ja näillä monilla on vielä omat alihankkijansa.”

Menee siis aikaa, että vaate-merkit saavat edes selvitettyä, mistä heidän vaatteensa tulevat. Lisäksi pitää vielä valvoa, että yritykset toteuttavat lupauksensa luopua myrkyistä.

Tehtävää myrkkyjen poissaa-miseksi riittää. Mukaan lähteneet vaatefirmat edustavat vain noin kymmentä prosenttia maailman vaatealasta.

eLINA VeNeSMÄKI

m y r k y ille k y y Ti ä

Gore-Tex-PuSAKKAMMe

jäänTeT löyTyväT loPulTA jääKArHun

vATSASTA.

Ku

Va

: g

Eo

rg

E N

iKiT

iN 7

gr

EE

NP

Ea

CE

Aktivistit vaativat myrkyttömiä levi s -peppuja.

10 H U I L I N O 1 2013, TA M M I – HEL M I K U U

hiilinEutRaali suomi

Hiilineutraali Suomi on opas siihen, kuinka Suomi tosissaan voisi torjua ilmastonmuutosta. Hiilineutraali tarkoittaa, ettei Suomi tuota enempää kasvihuonekaasu-

ja kuin se pystyy sitomaan. miksi suomen sitten tulisi pyrkiä

hiilineutraaliuteen? Siksi, koska kansain-väliset sopimukset purevat ilmastonmuu-toksen uhkaan liian hitaasti. esimerkiksi malediivit pyrkii hiilineutraaliuteen jo vuonna 2020, Norja vuonna 2030 ja ruotsi 2050.

Kirja ei todellakaan sisällä mitään pieniä ”ekotekoja” kankaisista ostos-kasseista tai kännykkälaturin irroittami-sesta pistorasasta, vaan kertoo rajusta muutoksesta, jota hiilineutraalius vaatii. Keinot ovat pääosin tuttuja: ekotehokas-ta rakentamista, uusiutuvaa energiaa, henkilöautoilun vähentämistä, led-valo-

ja… toisaalta toimenpiteiden tuttuus on myös rohkaise-vaa. meillä on jo keinot siirtyä hiilineutraaliin suomeen. Enää pitää toteuttaa ne kaikki yhtä aikaa. Rs

K ATI BerNINger: hiilinEutRa ali suomi (gauDEamus 2012)

miksi luomu Ei myy?

kirjasta hyvä ja paha ruoka on turha hakea herkkuresep-tejä. Sen sijaan se on kokoelma ajankohtaisia kirjoituk-sia ruuasta. Kiinnostavaa on esimerkiksi pohdinta siitä, miksi luomuruoka on yhä marginaalissa. luomu lisää kyllä suosiotaan, mutta edelleen (vuonna 2011) vain alle kaksi prosenttia ruokaos-toksistamme on luomua.

syitä on monia. luomuala ei vielä ole Suomessa organisoitunut kattavasti ja koska Suomessa ei ole ollut ruokaskan-daaleita, kuluttajat eivät ole valmiita mak-samaan ylimääräistä luomutuotetusta.

Minulle oli uusi tieto, että alun perin luomu kehitettiin Suomessa maata-louspolitiikan välineeksi, ei suinkaan ympäristösyistä tai ruuan laadun vuoksi. tuo ajatustapa näkyy suomessa vieläkin siinä, ettei ruuan makua pidetä erityisen oleellisena. Tässäkin kirjassa se jää sivuosaan.

toim. tuija mononEn & ti ina silVasti: hy Vä ja paha Ruok a (gauDEamus 2012)

lampaaton lankakauppa

Netissä on auennut erilainen lankakauppa. Tuumaus.comin myymät langat ovat vegaanisia, eli ne eivät sisällä mitään eläinperäistä. Näin myymälän kaikki langat sopivat myös villa-allergikoille.

Valikoimissa on muun muassa reilun kaupan banaanilankaa, nok-koslamkaa, hamppulankaa, pellava-lankaa, kierrätettyä puuvillalankaa. kaikkia myös ihanissa väreissä.

www.tuumaus.Com

rINTAMALTA

KULTTUUrI -

Mustarinda-jul-kaisun kannessa elina Tuhkasen kuva ’Nimetön’, pysäytyskuva videosta 2012.

musTar inda Täh yä ä ihmi-sy y den r ajojaMustarinda- lehti on vakava puheenvuoro ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta.

Muutamassa vuosikymmenessä olemme aiheuttamassa ekosys-teemien hiipumisen, mutta silti me ihmiset jatkamme kuin mi-tään ei tapahtuisi. Mustarindan toive on taiteen avulla ravistella ihmisiä. Että taide onnistuisi siinä, missä tieteellinen argumentaa-tio tai ympäristöjärjestötkään eivät näytä onnistuvan, eli muutta-maan tapaamme suhtautua luontoon ja kulutukseen.

”Monilla on esimerkiksi mökiltä luontokokemuksia, mutta kun palataan kaupunkiin, ne unohtuvat. Taide voi muistuttaa elävästä luontosuhteesta. Liikauttaa sellaisia tuntemuksia, joita ei kaupun-kiolosuhteissa muuten muista”, sanoo Mustarinda-lehden päätoi-mittaja Paavo Järvensivu.

”Olen itse tutkija, ja aiheet, joista saa keskustella valtamediassa ovat rajattuja. Keskustelu ihmisyydestä ja luonnon rajoista tuntuu siellä vieraalta, mutta taiteen avulla aihetta voi avata keskustelul-le”, Järvensivu sanoo.

Joulukuussa ilmestynyt lehti on Mustarinda-seuran ensimmäi-nen vuosijulkaisu. Seura on perustettu 2009 ja sen tarkoituksena on edistää kestävää elämäntapaa, ekologista ja kulttuurista moni-muotoisuutta sekä eri tieteen- ja taiteenlajien asemaa.

Lajityyppi, tiedostavia esseitä sisältävä vuosikirja, on lukijalle vaativa. Riski on, että hyvää tarkoittava sisältö jää sanahötöksi. Mus-tarindan julkaisu on kaunis. Julkaisu on englanniksi, sillä tavoite on viritellä aiheesta kansainvälistä keskustelua. RS

www.mustaRinDa .fi

MustarindaART AND ECOLOGICAL TRANSITION 2012

parasta nytTammikuussa Huili yrittää löytää talven valoisammat puolet.

Pähkinäsesonki

Tämän paremmaksi ei pähkinä enää tule. Puu-uunissa paahdetut tuoreen sadon luomumantelit ja hasselpähkinät saavat toi-vomaan, että seuraavassa elämässä syntyisi oravaksi. Barcelonalaiseksi oravaksi, sillä e & A gispert – eu-roopan paras pähkinän-paahtaja – toimii siellä. Suomessa näitä herkkuja löytyy hyvinvarustelluista ruokakaupoista.

www.tostada.fi

hyvä ruoka

Koskaan eivät ruuantähteet ole olleet niin muodikkaita kuin tänä talvena. Siitä kiitos kuuluu roskaruoka-liikkeeelle, joka järjestää tempauksia ruokahävikin vähentämiseksi. Seuraa-vaksi huippukokki Sami Tallberg loihtii 19.1. hävik-kiruuasta brunssin helsin-kiläiseen Café Agricolaan. Ja brunssi jos mikä on mainiota talviohjelmaa.

www.facebook.com/roska-ruokaillallinen

Lämpimät jalat

huopikkaat 2.0. Tämän talven kuumimmat kengät tulevat töysästä, vuonna 1932 perustetusta kenkä-tehtaasta. töysän kenkäteh-taan uutuustuore Arctips, eli huopalapikas ihanissa väreissä, on noussut blogi-maailman hitiksi. Tehtaan seitsemän suutaria saavat nyt nakutella huopikkaita urakalla. Kengät maksavat 225 euroa.

http://www.arctips.fi/

Ku

Va

T j

a K

uV

iTu

KS

ET

: K

NiT

’N

’ T

ag

, a

NN

a a

uT

io,

Mu

ST

a51

01,

liS

a B

jö

rN

Er

/ g

or

ill

a,

Ca

uS

E a

Nd

Ef

fE

CT

/ g

ES

Ta

lTE

N

Unelma kesästä

Kun on oikein pimeää, on ihana suunnitella kesää. Tämä katalogi vie päivä-unissa sinut kohti lämpöä ja aurinkoa… hyötykasvi-yhdistyksen tämän vuoden siemenluettelo on nimittäin ilmestynyt. tilauksia ale-taan postitella helmikuussa.

www.hyotykasviyhdistys.fi

Himailu

Kotona on kaunista. Aina-kin, jos ei nosta katsettaan ylös uudesta viehättävästä käsityölehdestä koto livin-gistä. Anu Harkin luotsaa-ma lehti sisältää käsitöitä, sisustusta, kokkausta ja askartelua. Seuraava numero ilmestyy 6.2.

www.kotoliving.fi

12 H U I L I N O 1 2013, TA M M I – HEL M I K U U

Minkä sinä valitsisit?

Tutustu ja löydä itsellesi sopiva sähkösopimusosoitteessa www.nordicgreen.fi

Nordic Green Energy toimittaa vain alkuperämerkittyäuusiutuvaa energiaa Suomessa ja Ruotsissa. Nyt tarjoamme Huilin

tilaajille uusasiakasedun! Mikäli täytät määräaikaisen sähkösopimuksenkanssamme, saat 10 € kertaluontoisen alennuksen sähkölaskussasi.

Toimi näin: Sopimuksen täyttämisen yhteydessä, kirjoita meillekampanjakoodi ”Huili” sopimuslomakkeen viestikenttään.

Kampanja on voimassa 10.02.2013 asti.

Switch Nordic Green AB Filial Finland | Rauhankatu 16 Vaasa | Puh: 06-357 77 50Sähköposti: Asiakaspalvelu@nordicgreen.fi

Minkä sinä valitsisit?

Palmgrenin luon-nonsuojelijaystävä tutustutti hänet Halimasjärven luonnonsuojelu-alueeseen, jonne autotonkin pääsee helposti. Lähelle kulkee julkinen liikenne.

”PelKään, eTTä ToiMin

MeTSän vAHinGoKSi KerToMAllA SiiTä

leHdeSSä. ”

14 H U I L I N O 1 2013, TA M M I – HEL M I K U U

t unnen monta poliitikkoa, joiden suosikkikirja on SUN-TzUN sodankäynnin taito. se opettaa, mi-ten neuvokas soturi toimii vihollisia kuhisevassa

maastossa. suosikkini kirjan ohjeista on se, miten ärty-nyttä vihulaista käsitellään: ärsyttämällä lisää. sun-tzu neuvoo myös esittämään heikkoa, kun kokee itsensä vahvaksi ja päinvastoin. näin vainolainen hätääntyy ja sekoaa strategiassaan.

k un yleisradio viime keväänä selvitti poliitikkojen lempikirjoja, sodankäynnin taitoa ei listoissa näkynyt. sen sijaan niissä vilisi Raamattua,

Väinö linnaa ja santERi alkiota. aika tylsää, mutta kukapa sitä nyt korttejaan paljastamaan. strate-giaa se henkilöbrändäyskin vaatii.

o len kahlannut muutamia vallankäytön oppikir-joina pidettyjä klassikoita ja pohtinut, kuka mitäkin on tankannut. yksi mainio kaskuveikko

aikuiseen makuun on MACHIAVeLLI, jonka ruhtinasta verestelin juuri esseetä varten.

Machiavellin neuvoihin kuului esimerkiksi, että hallitsijan ei kannata välttää kitsastelua, sillä se on avain vallassa pysymiseen. kotimainen empiria to-distaa, että tämä pitää paikkansa esimerkiksi istuvan presidentin kohdalla. Puhemiehenä toimiessaan SAULI niinistö tuli tunnetuksi säästäväisenä tarkan euron miehenä. Hän sai valtavan kansansuosion vaihtamal-la kansanedustajien bisnesliput turistiluokkaan ja karsimalla eduskunnan kuluja. Jokunen edustaja kitisi kirpuista hotellihuoneissa, mutta puhemies kasvoi vain korkoa ja päätyi maan isäksi. "saituus on näet niitä paheita, jotka pönkittävät ruhtinaan valtaistuinta", opetti Machiavellikin.

H allituspolitiikasta voi myös tunnistaa machiavel-lilaisia juonenkäänteitä. Machiavellin mukaan liika anteliaisuus syö pidemmän päälle valtion

varat ja aiheuttaa tyytymättömyyttä, jos taloustilanne heikkenee. hyviä tekoja on tehtävä siis vain vähän kerrallaan, “jotta niiden maku olisi aina suussa”. Tästä viimeisin esimerkki on hallituksen työttömyysturvalaista antama joululahjaesitys, jonka seurauksena puolison tu-lot eivät jatkossa enää vaikuta työttömyysturvan tasoon. Esitys sai osakseen odotettua tyytyväistä hyrinää.

k ohtalon painoarvo hallitsijan elämässä oli Machiavellin mielestä noin puolet. Toisesta puolesta voi päättää itse. Poliitikon päätök-

set voivat kuitenkin uhmata muiden kohtaloa. Siksi ruhtinaiden metkujen opiskelu pitäisi olla suorastaan kansalaisvelvollisuus.

Kirjailija ja näyttelijä reidar Palmgren on kiireinen mies. Kirjoitustöitä, parisuhde Satu Silvon kanssa ja kahden teini-ikäisen pojan isyys. Palmgren yrittää olla tekemättä liikaa ja siteeraa mielellään espanjalais-ta kirjailija Carlos Ruiz safo-nia, joka kirjoitti, että pakon-omainen toimeliaisuus on yksi pelkuruuden alalajeista. ”Ih-miset aikatauluttavat elämän-sä. Hiljaisuus ja verkkaisuus tuovat ihmisen kasvokkain itsensä kanssa, ja se saattaa toisinaan olla pelottavaakin. Ehkä siksi nykyihminen tekee niin paljon.”

Ikimetsiä Palmgren rakas-taa. Siksi yksi hänen lempipai-koistaankin on Halimasjärven luonnonsuojelualue Tampereel-la. Hän käy siellä seuraamassa vuodenaikojen vaihtumista. Yh-dessä poikiensa tai puolisonsa kanssa he tutkivat sammakon-poikasia ja muurahaisia, kuun-televat tikkoja, katselevat silkki-uikun pesintää ja syövät eväitä kallion laella. ”Pulahdamme uimaan, jos on kesä, ja noukim-me sieniä, jos on syksy.”

Parasta lempipaikassasi? ”Pa-rasta on liikkua hiljaisuudessa, itse niin huomaamattomana kuin suinkin. Näin luonnon läsnäolo tuntuu korostuvan. Koska kyseessä on luonnon-

suojelualue, yritän olla jättä-mättä jälkiä. Nöyrä asenne luonnon edessä tekee hyvää.”

Mitä paikka tuo elämääsi? ”Se on muodostunut vuosien mit-taan turvapaikaksi. Toisaalta metsä elää elämäänsä, joten aina on uutta nähtävää. Vanha puu on kaatunut, rastaanpesä on ilmestynyt oksanhaaruk-kaan, sammalikko on alkanut soistua. Kaupunkilaiselämän keskellä se muistuttaa minua ajoittaisesta pysähtymisestä ja elämän hengittämisestä. Kiiree-ni ja vaivalloiset arkiset asiani ovat onneksi vain arkisia asioita.”

Kenet haluaisit viedä sinne? ”En haluaisi viedä sinne enää ketään uutta ihmistä. Mie-luummin se saisi pysyä mah-dollisimman tuntemattoma-na. Niin se ei kuluisi, kuten kaupunkimetsille monesti tapahtuu. Taidan toimia pai-kan vahingoksi kertomalla siitä lehdessä!”

Lempiekoilusi? ”Pyrin olemaan hankkimatta mitään, mitä en todella tarvitse. Jos ostan jotain, yritän käyttää tuotteen loppuun. Esimerkkinä moni-vuotiset, kirpputorilta ostama-ni talvikengät, jotka ovat vii-mein tulossa tiensä päähän.”

Turvassa meTsässäReidar Palmgren latautuu ikimetsässä. TeKSTI L AUrA rANTANeN KUVAT L AUrA VeSA

Vallankäytön käsikirjat

NANNA A!

karl-ove knausgårdin Taisteluni 1 ja 2. Juuri niin koukuttavaa, kun kaikki väittävät.

robert Harrisin Haamu-kirjoittaja. oliko tony tai Cherie Blair CIA-agentti? Salaliittoteori-aa parhaimmillaan!

Club Bangles Kokomos-sa (uudemaankatu 16, helsinki). pyöritän le-vyjä siellä yhdessä tiia Vanhatapion kanssa.

Johanna Sumuvuori

NANNAN TÄrPIT:

LEMPIPAIK

KA

• LEMPIPAIKKA • L

EMP

IPA

IKKA •

Huili taulukoiHuili selvitti, mikä ekoa on suomalaisissa ekokortteleissa ja -kaupunginosissa.

Ku

Va

: l

iSa

Bj

ör

NE

r /

go

ril

la

tEksti maRi ValkonEn

Ekokaupunginosa VuoREs

Ekokylä LINNANNIITTU

JÄTKÄSAAreN EkokoRttEli

KeMPeLeeN EkokoRttEli

MIKÄ? Viime kesän asuntomessuja isännöinyt uusi kaupunginosa Tampereen ja Lempäälän rajalla.

Vihdissä, Nummelan lähellä sijaitseva 11 talolle kaavoi-tettu asuinalue.

Helsingin Jätkäsaareen suunniteltu kortteli, jonka valmistuminen on lykkäänty-nyt vuoteen 2016.

oulun lähellä sijaitseva kymmenen omakotitalon asuinalue

MITeN ASUTAAN?

Kerros-, rivi- ja omakotita-loissa. Kun 14 000 asukkaan kaupunginosa on valmis, puolet asukkaista asuu ker-rostaloissa.

Noin 150-neliöisissä, puurakenteisissa omakotita-loissa. Ekokylää pyörittävä osuuskunta rakentaa alueelle parhaillaan yhteistä saunaa ja tapahtumalatoa.

Vuokra-asunnoissa sekä hitas-hintarajoitetuissa ja vapaarahoitteisissa omis-tuskämpissä. Keskimäärin neliöitä on noin 70.

Suurissa matalaenergiata-loissa, joiden pinta-ala on 150–360 neliömetriä.

MITeN LIIKUTAAN? PALVeLUT?

omalla autolla, pyörällä tai bussilla. Vuoresta markki-noidaan myös tulevana ra-tikkakaupunginosana, mutta ratikan rakentamisesta ei ole päätetty. alueella on kauppa, päiväkoti ja pikkuputiikkeja.

omalla autolla. lähin bussipysäkki on nummelan keskustassa 2,5 kilometrin päässä. Palvelut ovat samas-sa paikassa kuin bussipysäk-kikin – kaukana.

ratikalla ja fillarilla, mutta talon asukkaille rakenne-taan myös 150 autopaik-kaa. Kortteliin on tarkoitus saada ainakin ruokakauppa, kahvila-ravintola, yleinen sauna, kestävän kehityksen kauppa ja ekopesula.

omalla autolla. Bussivuo-roja kulkee kerran tunnissa ja pysäkille on matkaa 1,5 kilometriä. Missä palvelut? kaikkien oulun ohi ajaneiden keitaassa, kauppakeskus zeppelinissä kolmen kilomet-rin päässä.

mistä sähköt ja lämpö?

Pääosa asunnoista lämpiää kaukolämmöllä ja saa säh-könsä verkosta. Monessa omakotitalossa käytetään maalämpöä ja esimerkiksi vesikiertoista takkaa.

Sähkö tulee verkosta, ja lämpönsä talot tuottavat itse esimerkiksi aurinko- tai maa-lämmöllä sekä vesikiertoisel-la takalla. Alueelle suunni-teltiin omaa lämpövoimalaa, mutta suunnitelma kariutui, kun kylän naapuriin kaavailtu senioritalo päätettiin rakentaa muualle.

Pääosin kaukolämmöstä ja verkkosähköstä, kuten tavallisissakin kerrostaloissa. Aurinkoenergialla on tarkoi-tus tuottaa osa sähköstä ja lämmittää mahdollisesti käyttövettä.

Sähkö ja lämpö tuotetaan omassa voimalassa poltta-malla kaasutettua puuhaket-ta. Lisäksi sähkönkulutus on painettu alas ledivalaistuk-sella ja vaatimalla asukkailta energiatehokkaita kodinkone-hankintoja. alueella on myös tuulivoimala, mutta lähinnä näön vuoksi.

yllättäVää? Vuoreksessa ei kierrä roska-autoja, vaan roskat pistetään maanalaiseen putkistoon, josta ne päätyvät keräysase-malle.

Julkkispari Maria ja reino Nordin rakensivat alueelle taloa reality-sarjassa iholla. Sarjan kuvaamisen jälkeen talo myytiin keskeneräisenä.

Kortteliin halutaan vihreitä palveluita ja talon yhtiö-järjestykseen kaavaillaan lauseketta, joka velvoittaisi suosimaan liiketilojen vuok-ralaisina kestävästi toimivia yrityksiä.

ekokorttelin energiaratkai-suja suunnitellutta yritystä luotsasi aikanaan nykyinen keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.

tälläkö MAAILMA

PeLASTUU?

kyllä, kunhan tulevaisuu-den vuorekset rakennetaan olemassa olevien kaupunkira-kenteiden sisälle eikä kauas kaupungin rajalle.

Pelastuuko maailma tällaisel-la rakentamisella? Asukkaille kylämäinen asuminen luon-non lähellä on idyllistä, mutta yksittäiset olkipaalitalot kehyskunnan reunalla eivät ratkaise suuren mittakaavan ongelmia.

Jos jollakin, niin tällaisella. Asuminen tiiviiksi, autoton elämä helpoksi ja palvelut lähelle. Tule jo, ekokortteli!

Puhdas energiantuotanto ja energiatehokkuus ovat vält-tämättömyyksiä, jotta ilmas-tonmuutosta voidaan hillitä. Mutta haloo: 360-neliöinen talo on öky-, ei ekorakennus, vaikka se lämpiäisi pyhällä hengellä.

Ekoin!

16 H U I L I N O 1 2013, TA M M I – HEL M I K U U

käytät suunnittelemissasi vaatteis-sa vaatetehtaiden ylijäämäjätettä. Miksi lähdit uusiomuodin tielle?Mielestäni vaateteollisuus vaikutti typeräl-tä ja yltiötuhlailevalta, ja sitä se onkin.

Meidän on pakko alkaa tehdä vaatteita kestävämmin. Kierrätysmuoti ei ole luksus-ta, nykyinen tuhlaileva vaateteollisuus on. Raaka-aineiden, kuten puuvillan, hinta nousee koko ajan – maapallolla on rajansa.

Käytän vaatteissani teollisuuden vaate-jätettä, koska se on kaikkein ekologisinta. Kuluttajilta kierrätettyjen vaatteiden käyt-täminen on hankalaa, sillä niissä materi-aali on kirjavaa.

Tee se itse -muoti on tullut suosituksi, mut-ta jääkö uusiomuoti pienen piirin jutuksi?

Isoja ketjuja, kuten H&M:ää, kiinnostaa vaatejätteen minimointi. Se on jo nyt teoreettisesti mahdollista mutta kallista.

Syy ei ole Aasian hikipajoissa. Olen näh-nyt kenttämatkoillani Bangladeshissa, että siellä on fiksuja yrittäjiä, jotka ovat kiinnostuneita ekologisesta tuo-tannosta. Jätteen minimointi on myös heidän etunsa.

Kuluttajien teot ovat avainase-massa. Jos ostamme vain ekolo-gisia vaatteita ja vain sen verran, mitä tarvitsemme, se vaikuttaa koko vaateteollisuuteen.

miten upcycling toimii Virossa?Kun aloin suunnitella vaatejättees-tä muotia, minua pidettiin vähän

hupsuna, ja minun piti selitellä työtäni. Nyt ajattelu on muuttunut, vihreät arvot ovat nousseet ja upcyclingista on tullut suosittua.

Meillä toimii internetissä wastemap-ping-palvelu, jossa vaatetehtaat ilmoittavat

vaatejätteestään. Kuka tahansa voi hakea jätet-tä uusiokäytettäväksi ja tehtaat pääsevät eroon ylijäämämateriaalistaan. Suunnittelemme waste-mappingin laajentamis-ta Suomeen ja Ruotsiin.

www.reetaus.com

Tilk kujen TaikojaVirolainen vaatesuunnittelija Reet Aus tekee uusiomuotia ja tutkii nyt, miten myös massamuoti taipuisi kierrättäjäksi.tEksti VERna lEinonEn, kuVa maRia halkil ahti

Vaateteollisuudessa on jopa 20 prosentin ylituotanto. jopa 10 prosenttia kaikesta kankaasta menee suoraan roskiin teh-taissa. Suomalainen heittää vuosittain 9 kiloa vaatetta pois, ja valtaosa menee kaatopaikalle.

l ÄHTEE T: rEE T auSiN VÄiTöS -Kirja , Kulu T Ta jaT u TKiMuS -KESKUS

reet Ausin uusin mallisto on tehty farkkutilkuista. esimer-kiksi napit ovat Viron poliisin virka-asuista kierrätettyjä. aus ku-vattiin työhuoneellaan Tallinnan Vanhassa-kaupungissa. Meillä

ToiMii inTerneTiSSä

wASTeMAPPinG-PAlvelu.

Luovuusvalmentaja

maRiE mikkonEn, 36,TAIDeVALMeNTAJA, TAITeILIJA

ja sosionomi amk, hElsinki.

”Minua on aina kiehtonut, mikä tekee ihmiset onnelli-siksi. Olen hakenut vastauksia kirjoista, opiskeluohjelmista, kasvuryhmistä... Olin opiskel-lut jo monenlaista menetel-mää, kun löysin elämäntai-donvalmennuksen. Hain heti Marika Borgin vuoden pitui-seen koulutusohjelmaan.

Työpäiväni sisältävät kaik-kea kirjoittamisesta maalaus-päiviin, nuorten tapahtumista nettivalmennukseen. Asiak-kaani haluavat taiteen avulla esimerkiksi löytää oman näköi-siä ratkaisuja parisuhteessa yh-dessä ja erillään oloon. Yksikin pariskunta halusi rakentaa kak-sistaan tallirakennusta. Toiset viettävät aikaa erillään, pala-takseen sitten rakkaan luokse levänneenä ja vastaanottavai-sena. Luovuus tulee siitä, että romutetaan toimimattomat

mallit ja muokataan arkea aito-jen tarpeiden mukaan."Lisääkö valmennus oman navan kaivelua? Kokemukseni mukaan ihminen, joka elää arvojensa mukaista elä-mää, on päinvastoin myötätuntoi-nen ja osallistuva. onnellisuuden kokemukseen sisältyy uusimpien tutkimusten mukaan olennaisesti muiden auttaminen, kiitollisuus ja hyvän kierrätys. Valmennus lisää niitä ominaisuuksia, joita tarvitsi-simme yhteiskunnassa lisää.

entinen triathlonmestari

ilkka koppElomäki, 31,ValmEntaja, myös koulutEttu uRhEiluhiERoja, kiRkkonummi.

”Opiskelin yliopistossa ja olin kilpauraani lopetteleva triath-lonisti, kun kaverini antoivat minulle ajattelun voimasta kertovan earl Nightingalen Asenne-kirjan. Kiinnostuin asiasta. Aloin opiskella NLP:tä, joka pyrkii parantamaan ihmisten välistä kommunikaa-tiota ja oppimista.

Kouluttauduin lisää opiske-lemalla life coachiksi, ja 2007 perustin itsensä kehittämistä

Suomessa edistävän yrityksen. Sen jälkeen aloin valmentaa it-sekin enemmän. Osa asiakkais-ta haluaa nopeammin parem-pia tuloksia. Toiset haluavat rauhoittua ja unohtaa kaikki tavoitteet. Valmennukset voivat tuoda ratkaisun kummallekin.

Itse olen life coachauksen ansiosta oppinut esimerkiksi tulkitsemaan ja hallitsemaan tunteitani paremmin. Koska minusta on tullut joustavampi, ihmissuhteeni toimii parem-min. Jos toinen arvostaa vapaut-ta, osaan antaa hänelle sitä.”Kenelle valmennus ei sovi? Valmennus ei ole terapiaa eikä hoitomuoto sairauksiin. Se ei sovi niille, jotka odottavat valmentajalta tuloksia, mutta eivät ole valmiit tekemään itse asian eteen mitään.

Kehon coachaaja

eSSI LAHTI, 34, holistiC human CoaCh, hElsinki.

”Holistic Human Coachille keho on sama kuin ihminen itse. Kun ihminen tai elä-mäntilanne muuttuu, keho

muuttuu. Asiakkaani tulevat hoitoon jonkin fyysisen vaivan tai ongelman, kuten ylipai-non takia. Joskus he haluavat valmennusta esimerkiksi työssä tai parisuhteessa. Kysyntäni kasvaa koko ajan.

Opetan asiakkaalle kehotie-toisuutta. Olen myös osteopaatti ja hieroja ja yhdistän niitä val-mennukseen. Pienten keholu-entahavaintojen jälkeen asiakas huomaa esimerkiksi, miten pal-lea ja hengitys jännittyvät, kun hän puhuu tietyistä asioista.

Vuonna 2004 kävin val-mentaja Thomas Hertleinin vastaanotolla Münchenissä. Thomas hoitaa kehon on-gelmia ja ihmistä kokonai-suutena. Hänen valmennuk-sessaan painoni putosi 17 kiloa ja akne hävisi, vaikka en muuttanut ruokailu- tai liikuntatottumuksiani.

Valmentajani opetti minut huomaamaan milloin menin käytökselläni, esimerkiksi lähei-syyteen liittyen, omien rajojeni yli. Pää sanoi, että minä haluan ja minun pitää, kun taas kehoni

IKMM

Mun juttuElämäntaitovalmennus.Yhtäkkiä heitä on kaikkialla. He haluavat parantaa elämääsi. Oletko valmis?

18 H U I L I N O 1 2013, TA M M I – HEL M I K U U

sanoi, että ei noin ja ei tuolla tavalla. Kun lopetin sen, kehoni rauhoittui ja paino putosi.

Opiskelin Thomasin HomoSimplex-akatemiassa useita vuosia. Thomas opettaa myös lääkäreitä ja hammas-lääkäreitä ympäri Eurooppaa diagnosoimaan ihmis-eikä tautilähtöisesti.Valmennuksen ansiosta: Tunnen itseni enemmän itsekseni. Teen asioita, koska ne ovat minulle tärkeitä ja koskettavia.

Mediapomosta valmentajaksi

MAAreTTA TUKIAINeN, 44, HeLSINKI, lCf lifE CoaCh ja sisältöjohtaja,

Vojo wEllBEing oy.

”Teen valmennuksia joka viikko. Valmennan joko koti-studiolla tai asiakkaan yrityk-sen neuvottelutiloissa. Lisäksi kirjoitan aiheesta. Taustallani on monia johtaja- ja esimies-koulutuksia, sekä Valmenta-mon vuoden pituinen elämän-taidonvalmentajan koulutus. Aikaisemmin tein pitkän uran

johtotehtävissä media-alalla, minkä jälkeen olen perustanut kaksi yritystä, toisen yhdessä kolmen muun naisen kanssa.

Valmennuksen kesto so-vitaan asiakkaan tarpeiden mukaan. Yksi sessio kestää 1-2 tuntia. Suosittelen vähintään neljää tapaamiskertaa, jotta asiakas pääsee työstämiensä asioiden kanssa eteenpäin. Osa valmennettavista on käynyt valmennuksissa puolen vuo-den ajan, jos kyseessä on ollut isompi elämänmuutos.

Näen, että valmennus-ala tulee digitalisoitumaan. Olemme kehittäneet Vojo-applikaation, jotta jokainen voisi tulevaisuudessa käyttää puhelinta tukityökaluna oman elämän merkityksellisten hetkien tallentamiseen. Sen kautta itsetuntemus kehittyy ja elämänlaatu paranee. Jenkeis-sä self help- ja johtamiskirjal-lisuuden sekoittuminen on iso juttu. Uskon sen rantautuvan pian Suomeenkin.

Itsensä valmentaminen on jatkuva prosessi. Kun uskaltaa

epäonnistua on mahdollisuus löytää itsestään uusia puolia. Kohtaamalla pelkonsa lähestyy luultavasti oman potentiaalin-sa ydintä. Sen jälkeen muutos on tekemistä vaille valmis.”Huippuhetkesi valmentajana? esi-merkiksi viime keväänä, kun kaksi vaikutusvaltaista naista, joita olin valmentanut, laittoi saman päivän aikana viestin. He olivat päässeet opiskelemaan unelmiensa ammat-tia. se tuntui lottovoitolta. olin niin iloinen heidän puolestaan!

MTeL

TeKSTI L AUrA rANTANeN kuVat anna autio ja l auRa VEsa (hh)

HU

ILI N

ET

ISSÄ: W

WW

.HU

ILIL

EH

TI.f

I

KE St äVää

EL

äM

ää VUoDESt

A 2

010

1 Sohva: "Sohva on kaverini Karoliina Korhosen tekemää käsityötä, tehty

jätepuusta ja päällystetty luomuhamppu-puuvillakankaalla. Muutenkin kalusteeni ja astiani ovat lähinnä perittyjä. Ja niitä on vähän."

2 Valokirjain: "Dyykkasin McDonald-sin M-valokirjaimen roskalavalta

kolme vuotta sitten. Kirjain on ihana kapistus, vaikka enhän minä Mäkkärissä syö. Olen ollut kasvissyöjä 15-vuotiaasta. En syö lihaa eettisistä syistä."

3 Elina lappalaisen syötäväksi kasvatetut -kirja: "En ole paasaaja

– ihmiset savat itse päättää, mitä syövät. Vaikka ärsyttää, kun suurin osa jengistä ei mieti, mistä niiden hunajamarinoidut broilerisuikaleet tulevat."

4 Keppipöllö: "Olen yrittänyt vähen-tää lentomatkailuani. Jos lennän,

niin lennän pitkäksi ajaksi. Ennen lensin ehkä 5 kertaa vuodessa, nyt vain kerran. Viikonloppureissuja en harrasta. Ostin Taistolle Nora Helsingin maalaaman keppipöllön, jolla Nora kannustaa tekemään mielikuvitusmatkoja. Retkei-len sillä."

5 Samujin mekko: "Arvostan sitä, miten paljon Samu-Jussi Kosken

Samuji-vaatemerkissä mietitään eetti-syyttä ja kestävää kulutusta. Pyrin ostamaan vain aarteita, joita jaksan käyttää vuositolkulla. Ja usein käytänkin. Kertakäyttöshoppailua en harrasta ollenkaan enkä osta juuri mitään halpis-ketjuliikkeistä. Saan mielenrauhaa, kun tiedän, missä vaatteeni on tehty."

6 Marjat: "Pakastimeni on täynnä marjoja, etenkin mustikoita. Osa on

itse poimittuja, osan ostan vanhalta tutulta, ex-skeittarilta jonka thai-vaimo poimii marjat ja mies kuskaa ne kotiovelle."

Toimittaja, tv-juontaja maRia VEitolan, 39, epäekologisin teko on oma lapsi Taisto, 10 kk. hän tyynnyttää omaatuntoaan osta-malla mahdollisimman ympäristöystävällisiä vaippoja, vähentämällä lentomatkailua ja ostamalla harkiten.

m ar i a v eiTol a

tEksti li isa jokinEnKUVA JULIANA HArKKI

tähän tyyliin

20 H U I L I N O 1 2013, TA M M I – HEL M I K U U

LE

IKK

AA

jA

LU

UK

Ut

A!

hUILI MAKSA A

PoSTi -MAKSUN

l ähEt ysosoitE

TUNNUS: 5017964100003 Vastausl ähEt ys

maksa jan l askutus - ja til austiEDot

E t UNIMI

SUKUNIMI

K aT uoSoiTE

PoSTiNuMEro PoSTiToiMiPaiKK a

PuHEliNNuMEro

SÄHKöPoSTi

allEKirjoiT uS

l ahjatil auksEn sa a jan tiEDot, jos muu kuin maksa ja

E t UNIMI

SUKUNIMI

K aT uoSoiTE

PoSTiNuMEro PoSTiToiMiPaiKK a

PuHEliNNuMEro

SÄHKöPoSTi

y HTE ySTiE TojaNi Ei Sa a K Äy T TÄ Ä EKoy HTiö HuiliN ulKoPuoliSEEN MarKKiNoiNTiiN.

KE St äVää

EL

äM

ää VUoDESt

A 2

010

Ekolifestyle-lehti Huili on riippumaton, kriittinen ja ihana. Tilaa viisi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti kotiisi — kestotilauksena 35 € (määräaikainen 50 €). Tilaa Huili oheisella tilauslomakkeella, tekstiviestillä, puhelimitse numerosta 03 4246 5307 tai netissä osoitteessa www.huililehti.fi

KoKeile HuiliA.

www.huililehti.fi

kyllä kiitos, haluan huilin kestona kotiin! Hinta vain 35 € / 5 numeroa.

Määräaikainen tilaus, 50 € / vuosi.

Voit tilata irtonumeron myös maksamalla 8 euroa huilin tilille fi17 1228 3000 0155 76(nordea). kirjoita viestikenttään osoitteesi,niin postitamme uusimman numeron sinulle.

tilaa näyte- numero!!

ekom y y m ä löiTä

ekotin

täydenpalvelun ekotavarataloruneberginkatu 17

Helsinkiwww.ekotin.fi

luomuruok a a

oma maa

Lähiluomukauppa KalliossaKarlenkatu 15

Helsinkiwww.omamaa.fi

Luamupuati Volter

Koko perheen lähiluomukauppaTeemulantie 57

Loimaawww.luomuvolter.fi

y r iT ysvasTuuTa

People Planet Profit

kaikille avoin suomalainen yritysvastuun kohtaamispaikkawww.peopleplanetprofit.fi

facebook: people planet profit twitter: 3pfinland

huilin palVEluhakEmisto

Mitkä ovat parhaat eväät tulevaisuuden varalle? Huili kartoitti kolme eri tapaa varustautua tulevaan.

Elina VEnEsmäki kuVitus: sakkE yRjöl ä

tulevaisuus

edessä

tuntematon

22 H U I L I N O 1 2013, TA M M I – HEL M I K U U

tuntematon

ekokatastrofi uhkaa.

Testaa, millainen tulevaisuuteen varautuja olet. Valitse sopivin vaihtoehto joka kohdasta.

1 / Viljeletkö?• En. Ehdin olla niin vähän kotona, että kuihtuisivat kuitenkin. 2 pistettä.• olen kaupunki- tai parvekeviljelijä. 1 piste. • Minulla on pala maata, kokeilen erilaisia maatiaislajeja ja pyrin kehittymään yhä paremmaksi permakulttuuriviljelijäksi. 0 pistettä.

2 / Mietitkö kulutusvalintojesi vaikutuksia kaupassa?• En osta kaupasta juuri mitään. 0 pistettä.• Mietin todella. joskus voi mennä pitkään, kun mietin, onko parempi tukea luomua vai reilua kauppaa. 2 pistettä.• Valitsen eettisimmän tuotteen, jos se on hyvä ja helposti saatavilla. 1 piste.

3 / Viihdytkö kaupungissa?• Minusta on ihana istuskella kavereiden kanssa lattella isoikkunaisissa kahviloissa. Harrastan kundalinijoogaa ja olen kaupunginosa-aktiivi. 1 piste.• Kaupungissa on kuitenkin parhaat opiskelu-/työmahdollisuudet. Kaikki olennaiset kontaktini ovat lähellä tai hyvien liikenneyhteyksien päässä. 2 pistettä.• oikeastaan viihdyn mieluiten erämaassa, yksin. 0 pistettä.

4 / Millainen mökkeilijä olet?• En viihdy mökillä. inhoan ötököitä ja minusta on kurjaa, kun vesikin pitää kantaa itse. Takkatuli on kiva, mutta polttopuut ovat lähihuoltamolla tosi kalliita. 1 piste.• Minusta on aina välillä kiva viettää jonkin aikaa mökillä hyvässä seurassa. En kuitenkaan ehdi mökille kovin usein. 2 pistettä.• Käytännössä asun mökillä, ainakin kasvukauden. Viljelen siellä paljon hyötykasveja, poimin sieniä, kuivaan niitä talveksi saunan jälkilämmöllä ja rakentelen kaikenlaista pientä. 0 pistettä.

5 / Millaisia energiamuotoja käytät mökilläsi tai kotonasi?• olen asentanut itse aurinkopaneelit tai rakentanut pienen tuulimyllyn. 0 pistettä.• lamppuina on energiansäästölamppuja. 1 piste.• En ole tyytyväinen lämpöyhtiöni tuotantotapoihin. olen antanut asiasta palautetta ja mahdollisimman ekologisen sähköntoimittajan kilpailutin. 2 pistettä.

6 / Mitä tekisit, jos voittaisit lottovoiton?• Hankkisin pienen metsätilan vähintään viiden metrin korkeudesta merenpinnasta ja lahjoittaisin loput vanhoja metsiä suojelevalle luonnonperintösäätiölle. 0 pistettä.• Maksaisin asuntolainan pois, ostaisin vanhuuden turvaksi vuokra-asunnon ja lahjoittaisin loput valitsemiini hyväntekeväisyyskohteisiin. 2 pistettä.• Kiertäisin vähän maailmaa ja ostaisin isomman asunnon. 1 piste.

7 / Mitä osaat?• Keskustelen sujuvasti useilla kielillä, kirjoitan ja esiinnyn hyvin. 2 pistettä.• Tunnistan suuren määrän ruoka- ja lääkekasveja. Ensiaputaitoni ovat ajan tasalla. 0 pistettä.• Soitan jotakin instrumenttia ja/tai olen taitava kokki. 1 piste.

8 / Miten seurasit Dohan ilmastokokouksen etenemistä?• En mitenkään. Eivät ne tuollaisissa kokouksissa saa mitään aikaiseksi. 0 pistettä.• Seurasin tarkasti ilmasto.org-sivuston blogeja, ilmastokokoussihteeristö uNfCCC:n Twitter-päivityksiä ja oneclimate.net-sivujen videoraportteja. 2 pistettä.• Pari uutista taisin nähdä. 1 piste.

9 / Kuinka todennäköisenä pidät, että maailmanloppu on edessä vielä omana tai lastesi elinaikana?• Varsin todennäköisenä, mutta jos saamme käännettyä kehityksen suuntaa nopeasti, toivoa on. 2 pistettä.• Ei kai vielä meidän elinaikanamme? Pelkään, ettei omilla teoillani kuitenkaan ole tarpeeksi merkitystä. 1 piste.• ilmastonmuutos pelottaa minua paljon, mutta haluan tehdä kaikkeni pelastaakseni itseni ja läheiseni. Toivottavasti käyn myös esimerkiksi muille. 0 pistettä.

24 H U I L I N O 1 2013, TA M M I – HEL M I K U U

opettelen sellaisia tietoja ja taitoja, joiden avulla voisin pärjätä ilman vallitsevaa yhteiskuntaa. Osaan ra-kentaa suojan ja hankkia

ruokaa. Asun yhteisössä ja nostan omava-raisuusastettani pikkuhiljaa. Meillä ruoka hankitaan dyykkaamalla noin 80 prosent-tisesti, loput tilataan suoraan tuottajilta.

Tämän talven asun ystävän kanssa saa-ristossa 1900-luvun alussa rakennetussa pienessä puutalossa, jossa on puulämmi-tys ja -hella, ulkohuussi ja -sauna. Taloon tulee juokseva kylmä vesi.

olEn VaRannut talVEa VArTeN:

ruokaa: säilöttyjä villivihanneksia, dyyk-kihedelmiä ja omien viljelmien satoa (kui-vattua, hapatettua, pakastettua) kuukau-deksi kerrallaan. Sieniä ja marjoja tulee kerätä noin 200 kiloa, mikä on noin 10 päivän homma. Siemeniä voi syödä suo-raan, kypsentää, idättää tai tarpeen vaati-

essa kylvää. Varaan suomalaista öljyhamp-pua, pellavaa, auringonkukansiemeniä sekä härkäpapua ja hernettä.

Ruishiutaleita ostan 50 kiloa kerralla. Teetä olen kerännyt luonnosta ja kasvatta-nut yli oman vuotuisen tarpeeni.

Tätä kuviota kun toistaa muuta-man vuoden, oppii omat tarpeensa ja mielitekonsa.

energia: Olen varannut polttopuita läm-mitykseen, ruoanlaittoon ja hygieniaan noin kolme mottia talvikuukautta kohden. Lisäksi mehiläisvahaa noin 20 kiloa (siitä tekee muun muassa koko talven kynttilät) ja paristoja. Näillä pysymme lämpimänä ja saamme hoidettua valaistuksen ilman sähköäkin.

Neste: Haemme lähdevettä ison satsin kerralla; juomavedeksi sitä riittäisi ainakin kuukaudeksi. Vesi säilyy talvella jäätynee-nä kanistereissa. Taloon tulee vesi lähikai-vosta, joten vaikka vesiverkon vesi pilaan-tuisi (case Nokia), se ei vaikuttaisi meihin.

Lisäksi syksyn sadosta saan kymmeniä lit-roja mehuja. Viiniä teen myös kymmeniä litroja. Se säilyy pulloissaan ja on energia-pitoinen juomavarasto.

Lääkintävälineitä on hyvä varata pal-jon. Taidot opitaan ensiapukursseilla. Itse käytän lähinnä luonnon lääkkeitä, joita on kerättynä runsaasti. Kirjoja on hyvä varata laajalla skaalalla; niistä saa tärkeitä tietoja ja viihdettä.

Elinympäristöni muuttuu huomatta-vasti kestävämmäksi, kun kasvatan itse syömäni ruoan, kompostoin ruokajätteen ja näin palautan ravinteet niiden alkuläh-teille (saadulla energialla). Siksi raken-sin meille aumakompostin pihalle sekä matokompostorin sisälle. Matoja voi myös kasvattaa ruoaksi hädän hetkellä!.”

HeNrIN VINKIT TULeVAISUUDeN VArALLe:

�� omavaraisuus kasvaa asteittain. opettele uusia juttuja ja ala harjoi-tella niitä jo nyt. tee itse kynttilät, saippuat ja tarve-esineet savesta ja pajusta.

�� Kasvata osa ruoastasi itse; ruukkupuutarhassa, palstalla, katolla tai ikkunalla. Kotona voi kasvattaa ympäri vuoden paljon tuoretta ruokaa. Kasvisten lisäksi myös ruokasieniä ja vaikka jauho-matoja.

�� hanki hyvät tiedot ja taidot keruutuotteista ja niiden säilömi-sestä.

�� Jo olemassa olevalle mökille voi rakentaa kaikenlaista: aurinkokeit-timen, tulisijan ruoanlaittoa var-ten, kellarin ja kuivurin säilömistä varten, vedenkeruusammioita, pienen kasvihuoneen ja palstan yksivuotisille satokasveille. Vähän kanoja lannoittaman ja munimaan.

0–6 PISTeTTÄ

Uskot ainakin teollisen tuotannon romahdukseen ja siihen, että

tulevaisuutemme on omavaraistaloudessa maaseudulla. Permakulturalisti ja

turkulaisen mikä kestää -yhdistyksen aktiivi Henri Koivisto kertoo omista

ratkaisuistaan ja antaa vinkkejä samaa suunnitteleville.

“

Panin asuntoni Espoossa vuokralle ja muutin rakkau-den perässä Pyhätunturiin, jonka ympäristöohjelmasta poikaystäväni vastaa.

Olen melkoisen harkitseva kuluttaja ja teen paljon. Mietin koko ajan sitäkin, pi-täisikö elää vielä säästävämmin.

Viljelin Espoossa jo kovasti kaiken-laista, mutta täällä olen vasta aloittanut. Multaa en enää osta luettuani riikka Kaihovaaran kirjan Riippumaton puu-tarha. Haen multaa metsästä ja omasta kompostistamme.

Ostamme vain eettistä lihaa, ja kotona ruoka on pääosin vegaanista. Syön maito-tuotteita kuitenkin, jos joku tarjoaa. Se on sosiaalisesti helpointa.

Kotimme on pieni kelomökki”rivari” joka lämpiää ostopuilla ja ekosähköllä. Otan lyhyitä kuumia suihkuja ja mietin energian kulutusta usein arjessa. Töihin 24 kilometrin päähän Pelkosenniemen koululle kuljen bussilla ja kimppakyydeil-lä. Keväällä teen etätyönä kehittämistut-kimuksena väitöskirjaa aiheesta: “kestävä kehitys kemian opetuksessa”.

Käytän vain luonnonkosmetiikkaa ja ekopesuaineita. Yritän rajoittaa lentämistä noin kertaan vuodessa, mutta kokonaan en näy siitä pääsevän. Jos joudun lentä-mään, kompensoin lennot hiilimaksuilla.

En osta kuin tarpeellista ja harkittua materiaa ja inhoan kauppaketjuja. Haluai-sin myös esimerkiksi luopua jääkaapista ja tehdä tilalle maakellarin.

7–12 PISTeTTÄ

olet huolissasi tulevaisuudesta, mutta et halua muuttaa elämääsi tämän takia ainakaan

kovin paljon. opettaja marianne juntunen Pelkosenniemeltä kertoo, mitä harkitsevan

kuluttajan kannattaa tehdä.

MArIANNeN VINKIT, MITÄ AINAKIN KANNATTAA TeHDÄ:

�� Asuminen, liikkuminen ja ruoka ovat tärkeimmät. Meillä sisä-lämpötila on noin 17 astetta, käytämme ekosähköä, auto on mahdollisimman vähäpäästöinen ja töihin kuljen kimppakyydeillä. olen vähentänyt eläinperäisiä ruokia.

�� lahjoitan aikaani ja rahaa ympä-ristö- ja eläinoikeusjärjestöille.

�� opettajana pystyn vaikuttamaan myös oppilaiden asenteisiin, ainakin jossain määrin. Tärkeää on, että vanhemmat auttavat lapsia sopeutumaan muuttuvaan maailmaan ja myös muuttamaan maailmaa. koulussa yritämme saada lapset kiinnostumaan yhteiskunnallisista asioista.

“

26 H U I L I N O 1 2013, TA M M I – HEL M I K U U

LAUrIN VINKIT KAMPPAILUUN liittyVällE:

��jokainen pysäytetty hiilivoimala, suojeltu metsä tai suo on voitto, siitä riippumatta, mitä muuta tapahtuu. Ala tehdä, mitä itseäsi motivoi eniten. ehkä uusiutuvan energian edistäminen kiinnostaa? Jos trooppiset metsät kiinnosta-vat, suomalainen Neste on maail-man suurin palmuöljyn kuluttaja. Suomessa turpeen polttaminen on suuri hiilidioksidipäästöjen lähde.

��Jos sinulla on jo asiantunte-musta joltakin alalta, siitä voi olla ympäristöjärjestölle paljon apua. esimerkiksi vapaaehtoisiksi ja työntekijöiksi tarvitaan myös aerosolimallintajia ja graafisia suunnittelijoita.

��kampanjoissa on paljon työtä, jossa voi auttaa mistä päin maa-ilmaa tahansa. esimerkiksi http://coalswarm.org on wiki-pohjainen sivusto, joka kerää tietoa hiilivoi-masta paikallisten kampanjoiden käyttöön vapaaehtoisverkoston voimin.

olen töissä kansainvälisellä Greenpeacellä. Koordi-noin neljän hengen tii-missä hiilivoiman vastais-ta kampanjaa. Halusin

tämän työn, koska halusin nostaa hiilivoi-makamppailun merkitystä järjestön työssä ja kansainvälisellä tasolla koen saavani eniten aikaiseksi. Hiilivoimalat ovat ilmas-tonmuutoksen etenemisen keskeinen syy.

Kampanjassa keskityn ennen kaikkea ilmansaasteiden vaikutusten analyysiin ja annan tietoja paikallisille aktivisteille. Hii-livoimalat saastuttavat ilmaa ja vesistöjä, ja tämän vuoksi niiden rakentamista vastuste-taan paikallisesti paljon ympäri maailmaa.

Turhaa hiilivoimaa vastaan taistelemi-nen ei ole. Vuoden 2007 jälkeen Yhdysval-loissa on saatu estettyä tai päätetty sulkea noin 300 hiilivoimalaa ja myös Intiassa ollaan samoissa luvuissa. Taustalla on toki myös taloudellisia syitä. Näin suureen hii-lidioksidipäästöjen rajoittamiseen Kioton sopimus ei ole yltänyt.

Myös uusiutuvan energian osuus kas-vaa nopeammin kuin viisi vuotta sitten olisi voitu kuvitella. Viime vuonna uudes-ta energiantuotannosta jo 30 prosenttia oli uusiutuvaa.

En tiedä, riittääkö tämä tai mikään il-mastonmuutoksen hillitsemiseen. Ihmis-kunta on jo aiheuttanut maailmalle paljon vahinkoa. On kuitenkin todennäköistä, että sillä, mitä teemme seuraavien viiden tai kymmenen vuoden aikana on suuri merkitys.

On vaikea ajatella, mihin oma työni riittää, mutta eihän tässä ole muita vaihto-ehtoja kuin tehdä, mitä voidaan. Olisi tyh-mää nostaa kädet pystyyn ja luovuttaa nyt.”

13–18 PISTeTTÄ

Sinusta maailma voi muuttua ja ekokatastrofi voidaan vielä estää, kunhan sen eteen

tehdään paljon töitä. olet itsekin valmis barrikadeille. greenpeace Internationalin

energiakampanjoitsija lauri myllyvirta kertoo, mihin sinun kannattaa

keskittyä.

“

unelmille siivet

28 H U I L I N O 4 2012 , S Y Y S – L OK A K U U28 H U I L I N O 1 2013, TA M M I – HEL M I K U U

Millaista on repäistä itsensä irti arjesta? jenny Stammaier toteutti unelmansa ja purjehti puoli vuotta.

TeKSTI JA KUVAT JeNNI STAMMAIer KUVITUS JeSSe KüHN

30 H U I L I N O 4 2012 , S Y Y S – L OK A K U U

ai te menette Omaghiin asti? No sitten teen teille eväsleivät mukaan." Näin topakasti meidät evästää Pohjois-Irlannis-

sa carrickfergusilainen leipomon emäntä, kun olemme tekemässä lähtöä.

On elokuinen lauantaiaamu ja olemme lähdössä Belfastin lähellä sijaitsevasta Car-rickfergusista Omaghin kansanmusiikki-festivaaleille. Autiokaupungin kaikki väki tuntuu kokoontuneen pieneen leipomoon.

Bussissa kohti Omaghia, pyörittelem-me päätämme liikutuksesta. Emäntä oli pakannut muovipussiin eväsleipien lisäksi kahta sorttia leivoksia. Olimme muuttu-neet maksavista asiakkaista vieraiksi siinä hetkessä, kun kiinnostuimme heidän elä-mästään. Tämä on ollut yksi purjehdusret-kemme monista hienoista hetkistä. Tuona aamuna olin varma, että matkamme oli kaiken vaivan arvoista.

Vielä keväällä Helsingissä oli iskeä paniikki. Ei tästä tule mitään! Katsoin At-lantin myrskyistä otettuja kuvia ja yritin ymmärtää

vuorovesitaulukoita. Purjehdusoppaat varoittivat salmien vuorovesivirtauksista ja matalan veden aikaan vaanivista matali-koista. Olen purjehtinut kaikki lapsuuden ja nuoruuden kesät, mutta vain Saimaalla heinäkuun helteissä. Nyt suunnittelimme toisen luokan matkaa. Olin varma, että sähläisin ja karauttaisin veneen karikolle.

Minulla ei ollut myöskään takataskussa puolen vuoden elämiseen tarvittavia sääs-töjä. Vuokralaisiakaan ei löytynyt. Sulosta, joka on viisitoistametrinen, kaksimas-toinen teräsvene, olivat kyljet ja purjeet laittamatta. Kun suunniteltuun lähtöön oli enää kolme viikkoa, olin varma, että olisi parempi jäädä kotiin.

Biskajanlahdella näimme matkan suurimman

delffiiniparven, kymmenet delffiinit uivat veneen

ympärillä.

Unelmia paarpuurissa!

“

Joka ikinen vapaailta vedimme kuitenkin remonttihaalarit päälle ja jatkoimme Sulon nakertelua. Mitä enemmän teimme töitä, sitä vähem-

män epäilykset kaihersivat. Sulo on ollut miehelläni Ekillä parikymmentä vuotta ja hän on seilannut sillä Karibialle asti.

Lopulta palaset loksahtivat kohdal-leen. Pieni, mutta säännöllinen tulo olisi tiedossa freelancerina sopimistani jutuista. Vuokralaisiksi löytyi ihana pariskunta ja saimme Sulon purjeisiin UV-suojakankaat ajoissa kiinni. Kun äitini tuli talkooavuksi, saimme kaapeista ikivanhat hammastah-natuubit ja tahmeat maustepurkit roskiin ja hyllyt hohtaviksi. Tuntui selkeältä ja hyvältä lähteä. Matkasuunnitelmamme Skotlannin ja Irlannin kautta Portugaliin ei ole helpoin, mutta edessä olisi Eu-roopan puhtaimpia vesiä ja hienoimpia maisemia. Skotlantilainen ja irlantilainen kulttuurihistoria kiehtoivat meitä molem-pia. Näkisimme linnoja ja vuoria, ehkä muutaman delfiininkin.

Purjehtiessa näkee palan Eurooppaa, jota lentomat-kaileva turisti ei tavoita. Olemme kohdanneet vie-raanvaraisuutta, jonka luu-

lin jo kadonneen. Saksassa, Hollannissa ja Ruotsissa emme tutustuneet yhteenkään paikalliseen, mutta kelttimaiden syrjäisillä rannoilla tapaamamme ihmiset alkoivat tarjota kyytiä kauppaan, tuoretta kalaa tai kaljat mantookin (eli veneen kaiteen) yli.

Parasta oli, kun satunnaiset kohtaami-set rönsyilivät spontaaneiksi illanistujai-siksi, jossa huilut ja kitarat kaivettiin esille ja joissa jokainen esitti vuorotellen jonkin osamaansa laulun.

Ruori ei tottele!” huusin rankkasateen yli Ekille. Olin herännyt ruorivuo-rooni yöllä ukkosmyrä-kän keskelle, päästämään

Ekiä arvokkaille parin tunnin yöunilleen. Yhtäkkiä ohjaus lakkasi toimimasta. Eki kokeili kääntää ruoria äärilaidasta toiseen, mutta Sulo ei kääntynyt. Biskajanlahden ylitys on purjehtijoille haastava etappi. Useita kilometrejä syvän lahden vesimassa kohtaa matalan rannikon, jolloin mainin-ki kasvaa korkeaksi ja kovalla tuulella eri-tyisen vaaralliseksi.

Eki syöksyi veneen perässä olevasta luukusta tarkastamaan peräsintä. ”Tuo jakoavain, äkkiä!” Säntäsin sisään penko-maan taskulampun kajossa jakoavainta. Hätäpäissäni tartuin valtaviin putkimiehen

eki savustaa nokkahaukea.

näin totEutat UNeLMASI:

1. hyväksy nykytilanne Unelmasi voi olla uuden ammatin opiskelu. hyväksy, ettet viihdy työs-säsi, niin energiaa irtoaa unelman tavoitteluun sen sijaan, että velloisit työn aiheuttamassa pahassa olossa.

2. Tunnista unelma. Anna itsellesi lupa unelmoida. Ajat-tele miltä elämä tuntuisi, jos unelma olisi jo tapahtunut.

3. Tiedosta itse rakentamasi esteet Jos alamme unelmoida esimerkiksi maailman ympäri matkasta, mieleen nousevat heti kaikki mahdolliset esteet. Useimmiten nämä ovat ulko-maailman uskomuksia ja odotuksia.

4. Sitoudu unelmiisi. Mitä voit tehdä tänään, että pääset millimetrin lähemmäksi sitä mitä haluat saavuttaa? Selvitä vaikka, kuinka kallista maailman ympäri matkustaminen oikeasti on.

5. Älä anna arjen nujertaa unelmaa. Väsymys ja stressi vaikeuttavat unel-maa kohti pyrkimistä. jostain pitää pystyä luopumaan, että unelmasi saa tilaa. Sitoutuminen asiaan voi olla viisi minuuttia päivässä.

6. Pilko unelma palasiin. Unelmaan ei kannata ainakaan heti lastata huolta toimeentulosta. Jos haluat jättäytyä työelämästä, tahti kannattaa pitää sellaisena, ettei heti aluksi tarvitse taistella laskuista selviytymisen kanssa. heittäydy, kun aika on oikea.

7. Unelma saavutetaan harvoin heti. Ihanan asian tavoittelu ei saa olla kärsimystä. muuta elämää mieluum-min pikkuvasaralla kuin lekalla.

Lähde: Mili Kaikkonen

tonkeihin ja konttasin sateen piiskatessa peräkannelle. ”Käännä ruori vasemmalle!” Käänsin, mutta mitään ei tapahtunut. Sulo ajelehti ja keikkui aaltojen mukana, keskel-lä Biskajaa ukkosen jyristessä. ”Toimivatko ne tongit?” huusin ääni käheänä perä-kannelle, mutta Eki ei kuullut. Minuutit kuluivat, eikä itku ollut kaukana. ”Käännä oikealle!” kuului lopulta luukusta.

”Se tottelee!” kiljaisin takaisin. Pian viereeni kömpi läpimärkä ja hieman täri-sevä kapteeni, joka kertoi ohjaussylinterin tangon olleen irti peräsimestä. Kovassa väännössä se oli vähitellen irronnut kier-teiltään, mutta Eki sai sen ruuvattua pai-koilleen. Tämän episodin jälkeen rajuilma ei enää tuntunut lainkaan niin hurjalta. Myrskyä seurasi, kuten aina, tyyni sää. Aamun valjetessa Pohjois-Espanjan vuoret alkoivat häämöttää horisontissa. Myräkkä toi meille myös uuden ystävän. Yhtäkkiä kaiteella nimittäin istui vihreänruskea pik-kulintu, joka oli todennäköisesti ajautunut ukkosen aikana Sulon suojiin. Muren-simme sille keksejä ja pian se hyppelehti niiden perässä nälkäisenä. Nimesimme linnun Baskiksi, Baskimaata kohti kun olimme menossa. Viitakerttuseksi tunnis-tamamme lintu pyrähteli ympärillämme luottavaisena koko päivän. Baski jäi iloksemme vielä toiseksi päiväksi ja tuli vielä seuraavan päivän aamuna syömään murenia, mutta sitten sitä ei suruksemme enää näkynyt.

Myräkän jälkeisenä päivänä näimme myös matkan suurimman delfiiniparven. Illan tullen ensin muutama otus hyppi veneen vieressä. Pian alkoi näkyä useiden kymmenien delfiinien selkäeviä, kun ne uivat rivissä Suloa kohti. Neljä delfiiniä ui samaa tahtia, ja niiden selkäevät nousi-vat aaltojen päälle yhtäaikaa. Sitten ne tekivät kaikki saman hyppytempun ennen kuin sukelsivat muiden uivien joukkoon. Lauma pyöri ja temppuili keulassa. Sitten, kuin yhteisestä päätöksestä, otukset päätti-vät jatkaa matkaa. Yksi tuli vielä hyväs-telemään heittäytyen kyljelleen veteen. Sitten sekin oli kadonnut ja jäljelle jäi vain auringonkajon kullankeltaiseksi värjäämä meren pinta.

monet epäilivät ennen matkaa, että pari-suhde on koetuk-sella, kun olemme jatkuvasti yhdessä.

Päinvastoin. Pariskuntia pitkän matkan purjeveneissä yhdistää yksi seikka: he ovat toisilleen kunnioittavia ja hyviä. Mekin olimme tottuneet toimimaan työparina jo ennen pitkää purjehdusreissua. Meri pakottaa reiluun kanssakäymiseen. On vaarallista alkaa jossitella ja syytellä, jos ukkosmyrskyssä pettää ohjaus ja vene ajelehtii tuulen mukana holtittomasti. Tiukoissa tilanteissa on sanottava tiukasti ja suoraan, mutta toisaalta tyyninä hetkinä

unelMien ToTeuTTAMinen

on Monelle HedoniS-TiSTen MielijoHTeiden

SeurAAMiSTA.

Jenni rahoitti matkan myymällä purjehdukselta juttuja lehtiin ja radioon.

32 H U I L I N O 1 2013, TA M M I – HEL M I K U U

Sum et offici dolorro ritaturis dolenit que nonseque nam quat aborit volupta tiaectus sintotae vere,

MATKAAN PIeNeLLÄ BUDJeTILLA

Pässinpökkimät: Yksi parhaista varusteista matkallamme ovat ol-leet äitini rasvaisesta villalangas-ta kutomat paksut vanhan ajan villahousut. Ne hylkivät kosteutta ja pitävät lämpöisenä. Tuulta ja jopa pientä sadetta vastaa toimii myös kirpputorilta löydetty ja kuumassa vedessä tiiviiksi huovu-tettu paita 100-prosenttista villaa.

Tee se itse: Voit ostaa venetar-vikkeet kaupasta ja maksaa jol-lekulle asennuksesta. Mutta jos luet korjausoppaita ja teet itse, pääset samaan lopputulokseen, vaikka hitaammin. Jos näet pur-siseurassasi itsetekeviä nikkarei-ta, tarjoa apuasi ja opit samalla heiltä.

Tuuli vie: Matkanteko on ilmaista tuulivoimalla ja ankkurilahdis-sa voi yöpyä ilmaiseksi. Satama-maksut vaihtelevat kymmenes-tä viiteenkymmeneen euroon. Polttoainetta kuluu jonkin verran rantautumisissa.

Aurinkoenergiaa: Sulon kaksi 75 watin aurinkopaneelia riittävät mainiosti tietokoneen pyörit-tämiseen, jotta saamme tehtyä työmme. Suurin energiasyöppö jääkaappi on päällä vain, kun olemme olleet sähköt tarjoavassa satamassa.

Luonnonantimia: Mukaan otim-me lähes kilon kuivattuja sieniä ja nokkosta keitto- ja muhen-nostarpeiksi. Keulavarastossa mukana kulkeva itsekyhätty savustupönttö muuttaa kalat juhla-aterioiksi.

Lihasvoimaa: Jolla ja polkupyörät kulkevat Sulon kannella ja ran-nikon seudut ovat tulleet pyörän selästä tutuiksi. Syrjäseuduilla liftari löytää kyydin helposti.

on aikaa puhua toiveista ja odotuksista. Olennaista on, että ei suunnittele aikatau-luaan liian tiukaksi, vaan etenee hyvien tuulten aikaan. Paras vinkkini irtiotosta haaveilijoille on, että tee jotakin unelmiesi eteen. Elä sellaista elämää, jota haluat elää. Mitä enemmän teet, sitä enemmän saat kokemuksen tuomaa varmuutta.

Toisaalta kysymys unelmista on mi-nusta myös eettis-filosofinen. Unelmien toteuttamisesta on tullut tänä päivänä jonkinlainen trendi. Kaikki haluavat downshiftata, tehdä mahdollisimman vähän töitä ja nautiskella. Unelmien toteuttaminen on monelle hedonististen mielijohteiden seuraamista. Mielestäni unelman toteuttamisessa olennaista on

myös vuorovaikutus ympäristön kanssa ja omien tekojen seurausten pohdinta. Onnelliseen elämään kuuluu, että osaa olla nöyrä ja tunnistaa omien tekojensa motiivit. Unelmia ei toteuteta hampaat irvessä. Silloin kyse on pakkomielteestä.

Puolen vuoden reissu päättyi joulukuussa ja jätimme Sulon Portugaliin talveh-timaan. Puoli vuotta on purjehtijalle hämmentävän

lyhyt aika. Keväällä jatkamme matkaa. Ehkä Azoreille, Kap Verdelle tai sitten Välimerelle. On hyvä palata hetkeksi Suomeen, mutta on myös hyvä tietää, että Sulo ja uudet seikkailut odottavat.

34 H U I L I N O 4 2012 , S Y Y S – L OK A K U U

kun rohkaisen asiakkaitani sallimaan muutoksen, he saattavat vastustaa, että hyvähän minun on sanoa, kun elän näin. Mutta olen

ollut samassa tilanteessa. Unelmoin parikymppisestä asti tästä

työstä, jota teen nyt täysipäiväisenä. Kym-menen vuotta tein tätä päivätyöni ohella.

Työskentelin nuorena kirjastossa, kunnes lähdin reppu selässä Kaakkois-Aasiaan. Siellä asuin yhteensä seitsemän vuotta ja työskentelin hallinto-tehtävissä kansainvälisessä hyväntekeväisyysjärjestös-sä. Aasiasta muutin Englantiin ja etenin kansainvälisen hyväntekeväisyysjärjestön keskijohtoon. Päivätyön ohella suoritin holistisen terapeutin tutkinnon ja muun muassa meediokoulutuksen. Tiivis tahti johti loppuun palamiseen.

Kuuden Englannin vuoden jälkeen muutin Suomeen ja ryhtyin kokopäiväi-

seksi yrittäjäksi alani arkinen henkisyys. Nykyään asun ja työskentelen Helsingissä ja Lontoossa ja opetan myös Holistic Col-lege of Eastbournessa.

Olin kärsimätön, mutta unelmani on vaatinut, että työstin omat juttuni. Minun esteeni matkalla unelmaan olivat pel-ko tehdä valintoja, joihin ympäristö voisi suhtautua kriittisesti ja huoli siitä, voinko tulla taloudellisesti toimeen. Olen kasva-nut köyhässä yh-perheessä. Olen joutunut tekemään töitä sen eteen, että elämä kan-taa, myös taloudellisesti. Vaikka tämä työ on unelmani, en olisi aiemmin sallinut itselleni tätä muutosta.”

www.milikai.com

Pelkäsin ympäristön kritiikkiä

mili k aikkonEn, 37, näkijä , koulutEttu holistinEn

tERapEutti ja hEnkisEn k asVun opEtta ja:

“

olin KärSi-MäTön, MuTTA

unelMAni on vAATi-nuT, eTTä TyöSTin oMAT

juTTuni

Mil

iN K

uV

a,

Ku

Va

aj

a:

jE

NN

i K

au

PP

ila

olen toteuttanut suurimman osan unelmistani: matkus-tanut, asunut ulkomailla, julkaissut omaa lehteä, pitänyt vintage-tavaran lii-

kettä ja nyt viimeksi hankkinut koiran. Minusta järki estää useimpia toteutta-

masta unelmiaan. Jos miettii töissä vuosia, pitäisikö minun lähteä, niin varmaan pitäisi.

Yksi tärkeimmistä syistä, miksi olen us-kaltanut seurata sydäntäni, on ettei minua kiinnosta raha. Se, ettei pelkää varallisuu-den menettämistä, vapauttaa. Riemuitsen pienistä asioista ja köyhäily on minusta hauskaa. Nytkin silti odotan veronpalau-tusta, että voisin ostaa talvikengät. Siihen saakka kuljen lumessa kumisaappaissa.

Jos joku toteuttaa unelmiaan, yleensä ihmiset kuvittelevat, että hänellä täytyy olla hirveästi rahaa. Esimerkiksi Pariisissa voi kuitenkin asua kuukauden siinä kuin Suomessakin. Opiskelijana olin Kerho-lehden päätoimittaja ja kustantaja. Ei meillä ollut yhtään rahaa, mutta julkai-

simme kaksi numeroa lehteä. Vintage-liike on projekteistani ainoa, joka vaati enemmän rahaa. Näin liikkeen perfor-manssitaideteoksena ja elämäntilanteeni oli silloin sellainen, että pystyin siihen. Minulla oli takanani hyväpalkkainen työ mainostoimistossa ja varakas puoliso, jo-ka oli innoissaan liikkeestäni. Kahden ja puolen vuoden kuluttua lopetin liikkeen. Suhde mieheen oli päättynyt ja liike tuotti vielä huonommin kuin olin luullut.

Unelmieni vuoksi minulla ei ole merkit-tävää omaisuutta, mitä ikätovereillani voi jo olla. Asuntolaina määrittää monen elämää parisuhdetta ja työpaikkaa myöten. Riskin-otto on myös helpompaa kun ei ole lapsia.

En minäkään kaikkein suurimpia, yk-sityiselämään ja kirjoittamiseeni liittyviä unelmia ole toteuttanut vielä. Unelmia ei voi pakottaa. Harvoin ne toteutuvat edes sellaisena kuin suunnittelee, mutta ne voivat toteutua parempina. Kun hakkaa päätään unelmaansa, voi vaikka löytää puolison.”

Raha on unelmien este

titti miEttinEn, 41, k iR joitta ja:

“

Liput festivaalille myynnissä 3.12. alkaen osoitteessa www.docpoint.info/lippukauppa

Mor

e th

an H

oney

|

Mar

kus

Imho

of

Kerro meille, mitä tykkäsit tästä lehdestä! Mikä oli paras juttu, mistä haluaisit lukea lisää ja mikä ärsytti.Lähetä palautteesi osoittee-seen toimitus@huililehti.fitai kommentoi facebookissa www.facebook.com/huililehti.

Kaikkien palautetta lähettäneiden kesken arvotaan Ecover -siivoustuotepaketteja.

www.huililehti.fi

Huilille HuuTiA?

Liput festivaalille myynnissä 3.12. alkaen osoitteessa www.docpoint.info/lippukauppa

Mor

e th

an H

oney

|

Mar

kus

Imho

of

pu n a p o s k i n e n Ta lv i

Talvireseptit

PoiMi TalTEEN!

123

käännytä Punajuuren- vihaajapähkinöinäuniversumin paras linssikeitto

tEksti ja kuVat REEta l a amo

v

Talvireseptit saksanpähkinöiden syömisessä on järkeä. Varsinkin vegaanien tulisi syödä pähkinöitä joka päivä.

universumin paras linssikeittoNeljälle, valmistusaika noin puoli tuntia.

ohjEEt

1 Valmista kasvisliemi (esi-merkiksi kuutioista) kuori perunat, paloittele ja laita kiehumaan liemeen yhdessä linsien kanssa. Keitä 15 minuuttia. 2 Lisää sitruunamehu ja mantelijauhe.

3 sekoita sahrami kylmään veteen ja lisää keittoon. 4 Jauha morttelissa suola, kurkuma, valkosipuli, kumina ja hiukan öljyä. Lisää keittoon. Mausta lopuksi mustapippurilla.

super-pähkinöitä!Pähkinöissä on runsaasti proteiinia, noin 25–30 prosenttia. rasvaa on runsaasti, mutta siitä suurin osa on monityydyttämätöntä linolihappoa.

Lisäksi pähkinät sisältävät paljon vitamiineja e, B1, B2, B3, B6 ja C sekä foolihappoa,rautaa, kalsiumia, kaliumia, sinkkiä, magnesiumia.

pähkinöitä ja siemeniä tulisi säilyttää viileässä, pimeässä ja ilmatii-viissä rasiassa. oikea säilytyspaikka on siis jääkaappi, eikä suinkaan jauhokaappi. jääkaapissa pähkinät säilyvät lajista riippuen 2–9 kuukaut-ta. parhaiten pähkinät säilyvät kuorimattomina.

Cashew-pähkinä on maultaan hiukan mitäänsanomaton, mutta paahdettuna ne sopivat hyvin salaatteihin, riisi- ja curryruokiin. Voin ja sokerin kanssa paahdettuna ne kohottavat arkisalaatin aivan uudelle tasolle.

salaatti- sattumatohjEEt

1 Paista pähkinöitä voissa ja so-kerissa, kunnes sokeri karamelisoituu.

2 Mausta suolalla ja pippurilla.

AINeKSeT

• 200g perunoita (mielellään luomua ja / tai puikulaa)

• 1,25l kasvislientä• 200g punaisia linssejä• 40g jauhettua mantelia• oliiviöljyä• sormisuolaa• pippuria• 1/4 sitruunan mehu• 1/2tl kurkumaa• 1tl kuminaa• veitsenkärjellinen

sahramia• valkosipulin kynsi AINeKSeT

• 1 rkl voita• 1 rkl sokeria• 1 dl cashew-

pähkinöitä• suolaa, chiliä

tai pippuria

38 H U I L I N O 1 2013, TA M M I – HEL M I K U U

v

Paha punajuurimiten käännyttää punajuuren vihaaja

t alvella tulisi kausiruoka-ajattelun mukaan suosia ruokava-liossa juureksia, kaaleja ja papuja. Valitettavasti monelle tulee ensimmäisenä, ja ihan aiheesta, mieleen koulun kaali-pata ja ylikypsät pakastejuurekset.

minulle punajuuri on se juures, jota on vaikea hyödyntää. mieliku-vissani se sotkee koko keittiön eikä hyviä reseptejä ole tarjolla. meidän taloudessamme punajuuren pääsyssä lautaselle on ollut myös suurempi este –aviomieheni. Pientä empiiristä tutkimusta tehdessäni huomasin, että hän ei ole ainoa miespuolinen tuttuni, joka ei ole erityisen innoissaan punajuuren mausta.

mutta nyt punajuuren syrjimiseen tulee muutos! nämä reseptit pelas-tavat punajuuren heikon maineen, etenkin miesten keskuudessa.

Punajuuri brownietohjEEt

1 Peitä kädet kumihanskoilla, jos haluat estää käsien tahraantu-misen. Kuori ja paloittele punajuuret ja laita isoon mikron kestävään kulhoon. lisää loraus vettä ja laita mikroon* kypsentymään korkealla lämmöllä noin 12 minuutiksi, tai kunnes punajuuri on pehmeää. 2 Lämmitä uuni 180 asteeseen. Voitele noin 20 x 30 cm kor-keareunainen vuoka. Paloittele suklaa ja leikkaa voi kuutioiksi. Kaada valmis punajuuri siivilän läpi päästäksesi eroon ylimääräisestä nesteestä. Sekoita tehosekoittimessa punajuuri, suklaa, voi ja vanilja, kunnes ainekset ovat tasaista massaa. 3 Laita isoon kulhoon sokeri ja munat. Vatkaa kunnes taikina on

paksua, vaaleaa ja vaahtomaista. lusikoi punajuurimössö kulhoon (pe-lästymättä kokonaisuuden tämänhet-kisestä epäilyttävää ulkomuotoa) ja sekoita lusikalla. yritä pitää sekoitus mahdollisimman ilmavana. Siivilöi sekaan vehnäjauho ja kaakaojauhe, ja sekoita varoen tasaiseksi. 4 Kaada voideltuun vuokaan ja laita uuniin 25 minuutiksi tai kunnes seos on kunnolla kohonnut. anna jäähtyä ja paloittele sitten kuutioiksi.

*huom. jos et käytä mikroa, keitä pu-najuuri kuorineen pehmeäksi kattilas-sa ja kuori vasta kypsänä. Voit myös ostaa valmiiksi keitettyä punajuurta, mutta muista ottaa purkki, johon ei ole lisätty etikkaa.

D Neljä tällaista saa piilo-tettua brownie –reseptiin!

Kirjoittaja REEta laamo on toinen Mindo.fi -sivus-ton perustajista. Mindo on vastuullisen ruokailijan verkkopalvelu, joka laskee ensimmäisenä maailmassa käyttäjän lisäämän resep-tin hiilijalanjäljen.

AINeKSeT

• 4 kpl kokonaisia,

raakaa punajuurta• 100 g suolatonta

voita, plus vähän vuoan voiteluun

• 200 g 70 % suklaata• 1 tl vaniljajauhetta• 250 g ruokosokeria• 3 luomukananmunaa• 100 g vehnäjauhoa• 25 g tummaa

kaakaojauhoa

Punajuuri-raviolitresepti on Delicieux-nimiseltä sivustolta. Brisbanessa asuva ruokablog-gaaja on kopioinut sen huippukokki Bruno loubetilta. Resepti on työläs, mutta palkitseva. Punajuuriraviolit ovat todellista kausigourmetia ja

punajuurenvihaajamieskin muisteli näitä monta päivää. Valmistusaika n. tunti.

ohjEEt

1 Paahda punajuuret. esiläm-mitä uuni 200 asteeseen ja kääri punajuuret folioon. Pidä uunissa 45–60 minuuttia. anna jäähtyä, kuori ja paloittele kuutioiksi. Kuori irroaa helposti kypsistä punajuuris-ta. 2 Sekoita taikina-ainekset. ota taikina pöydälle ja vaivaa käsin muutama minuutti, kunnes taikina on sileä. Kääri kelmuun ja laita sivuun asettumaan 30 minuutiksi.

3 Sekoita punajuuret, valkosi-puli, ricotta, vuohenjuusto, parme-saani, timjaminlehdet sekä maus-teet tehosekoittimessa tasaiseksi massaksi. 4 Levitä pastataikina jauhoiselle pöydälle ja kauli ohueksi levyksi. 5 Leikkaa piparimuotilla tai teräväreunaisella lasilla ympy-ränmuotoisia paloja. täytä jokainen ympyrä teelusikallisella punajuuri-täytettä ja paina reunat yhteen. jos taikina ei tunnu tarttuvan, kosteuta

sitä hieman vedellä. Laita valmiit raviolit liinan alle odottamaan, etteivät ne kuivu. Voit myös pakastaa ylimääräiset raviolit. 6 Keitä isossa kattilassa suolatussa vedessä. Keitä kunnes raviolit nousevat pintaan.

7 Pastan valmistuessa tee kastike. Lämmitä paistinpannu keski-lämmöllä ja lisää voi. Kun voi on sula, lisää salvianlehdet ja paista viisi minuuttia, tai kunnes voin väri on pähkinäisen ruskea. 8 Siivilöi pasta ja kaada kastike päälle. Sirottele pintaan parmesaaniraastetta ja tarvittaessa vastarouhittua mustapippuria. Itse paahdoin päälle lisäksi saksanpähkinöitä antamaan annokselle paremman proteiinipitoisuuden.

Punajuuri-applesiini-salaattihalusin ottaa mukaan myös yhden salaatin todistamaan, että punajuuri voi olla hyvää ilman järkyttävää määrää suklaata ja rasvaa. appelsiinit ovat parhaimmillaan juuri talvella. tämä resepti on klassikko- syystä.

ohjEEt

1 Lämmitä uuni 190 asteeseen. Huuhtele punajuuret ja pirskota nii-den päälle oliiviöljyä. kääri folioon ja paahda uunissa noin 45 minuuttia tai kunnes punajuuret ovat kypsiä. 2 jäähdytä hetki, kuori ja pilko lohkoiksi. 3 Sekoita kastikkeen ainekset keskenään. 4 Leikkaa appelsiineista molemmat päädyt ja kuori ne. irrota appelsiinin palaset ja poista niiden ohut kuori. 5 Paahda pähkinöitä hetki kuumalla pannulla ilman öljyä. minuuttikin riit-tää, sillä pähkinät palavat helposti. Pilko vuohenjuusto. 6 Sekoita salaatinlehdet, punajuuret, appelsii-nit ja kastike. Lisää päälle paahdetut pähkinät ja vuohenjuusto.

Talvireseptit

AINeKSeT

Pastataikina: • 2 isoa luomukanamunaa• 2 tl vettä• 2 dl vehnäjauhoja• suolaa

täyte: • 2 keskikokoista

punajuurta• 1 valkosipulin kynsi• 100 g ricotta-juustoa• 50 g pehmeää

vuohenjuustoa• 50 g parmesaania

Kastike:• 100 g suolatonta voita• 15-20 lehteä salviaa

AINeKSeT

Salaatti:• 4 punajuurta• oliiviöljyä• 100 g vuohenjuustoa• 2 applelsiinia• punamangoldin lehtiä• saksanpähkinöitä

Kastike:• 1 rkl valkoviinietikaa• 1 rkl applesiinin mehua• 0,25 tl Dijon-sinappia• 1,5 rkl oliiviöljyä• 1,5 rkl pähkinäöljyä• 0,25 tl juoksevaa

hunajaa

Nämä henkilöt ovat rahoittaneet Huilia 31.12.2012 mennessä. Seuraavassa lehdessä kerromme, miten Mesenaatti-rahoitus kokonaisuudessaan sujui ja kiitämme muita rahoittajia.

Kiitos, että mesenoitte Huilia ja mahdollistitte tämän lehden teon:

Aino Alasentie • Aleksi Pihkanen • Anna Laine • Anne Luoto • Anne Ruotsalainen Annukka Berg • Atso Iivari • Eeva Vähänäkki • Elina Heino • Harri Lammi Heidi Hirsto Heta Heiskanen • Ina Mikkola • Iti Rainio • Jari Salmi • Jenni Torkkola Jolie • Joonas Lyytinen • Juha Merimaa • Kaisa Leka • Katja Valaskivi • Linda Kallas Lotta Haikkola • Marja Konttinen • Mikko Puumala • Minttu Jaakkola • Niina Mälkiä Noora Jokinen • Pantterimedia KY • Paula Sankelo • Pauliina Lehtinen Pauliina Seppälä • Petra Jyrkäs • Pia Pässilä • Pirita Juppi • Sakari Sainio Salla Tuomivaara • Sanna Sommers • Sara Eklund • Seija Kurunmaki • Tapio Pesola Timo Klaavo • Timo Puronen • Torikorttelit • Tuomo Tammenpää • Tuula Sjöstedt Vihreä Lanka • Virpi Kotro

KE St äVää

EL

äM

ää VUoDESt

A 2

010

Tuuli Kaskinen soveltaa ruokaan ja syömiseen samaa periaatetta kuin muuhunkin elämään: tee enemmän niitä asioita, jotka eivät aiheuta ongelmia. ruoassa kannattaa suosia kausiherkkuja ja kotimaista villikalaa, kuten silakkaa. Juustot ja naudanlihat voi jättää herkkuhetkiin.

42 H U I L I N O 1 2013, TA M M I – HEL M I K U U

sanan- saattajaAjatushautomo Demos Helsingin tutkija Tuuli Kaskinen pohtii yritysten kanssa, miten kestävästä elämästä tulisi houkuttelevaa bisnestä.tEksti: VEERa honk anEn kuVat: l auRa oja

onko ilmastonmuutosta mahdollista torjua ilman ajatusta syyllisyydestä? Tutkija Tuuli Kaskisen mielestä on.

”Tähän sotkuun ei syyllistäminen auta. Täytyy katsoa, mikä on tilan-

ne ja sanoa se ääneen. Historiallisten ratkaisujen kaiveleminen ei vie eteenpäin.”

Kaskinen työskentelee ajatushautomo Demos Helsingissä, joka visioi esimerkiksi, millaisia kestävät elämäntavat ovat vuonna 2050. Ajatushautomo tuot-taa pääosin teoreettisia selvityksiä ja raportteja, mutta tulokset voivat näkyä meille vaikka lounaslinjastolla.

Energistä ja edustavaa tutkijaa myös kuunnellaan. Näkemyksiään hyvästä elämästä Kaskinen

on kertonut muun muassa Gloriassa ja Oliviassa. Toisaalta työ on vienyt hänet myös Ylen aamutelk-kariin keskustelemaan verotietojen julkisuudesta ja Helsingin Sanomiin arvioimaan tasavallan presidentin tulevia haasteita.

Päätyönään tutkija opastaa yrityksiä kohti kestävää liiketoimintaa. Yksi pitkistä projekteista on Demoksen ja Sitran yhteinen Peloton-hanke. Se on jo vuodesta 2009 etsinyt keinoja, jotka tekevät vähän energiaa kuluttavista vaihtoehdoista vaivattomia ja houkuttelevia.

monet suomalaiset haluaisivat arjessaan ja elämäntavoil-laan ratkaista ympäristö- ja luonnonvaraongelmia. Usein toivotunlaisia tuotteita tai

palveluita ei ole tarjolla”, Kaskinen sanoo. Viime aikoina Kaskinen on muun muassa

pohtinut yhdessä Fazerin ja Biolanin kanssa, miten yritykset voivat helpottaa fiksujen kulutusvalinto-jen tekemistä. Esimerkiksi Fazer kehitti Peloton-työpajassa ilmastoystävällisen lounasvaihtoehdon, jossa tarjolla oli kotimaista järvikalaa, juureksia ja luonnonmarjoja.

Tämän hän haluaa muuttaa. Ajatus on lopulta yksinkertainen: esimerkiksi lounasravintolan tarjon-ta vaikuttaa suuresti siihen, miten ekologista ruokaa ihmiset lounaallaan syövät.

Mielellään Kaskinen eläisi maailmassa, jossa olisi globaali hiilivero tai jossa fossiilisten poltto-aineiden käyttö olisi lopetettu. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole olemassa sellaista maailmanlaa-juista hallintoa, joka saisi aikaan kaikkia sitovan hiilisopimuksen.

”On tärkeää ajatella, että yritykset tuottavat ratkai-suja ongelmiin”, Kaskinen toteaa.

MAAilMAn-PelASTuSMoTiivi

oHjAA iHMiSiSTä vAin neljäSoSAA.

›

”

44 H U I L I N O 1 2013, TA M M I – HEL M I K U U

ehkä on nurinkurista ajatella, että suurten kansainvälisten yritysten avulla voidaan edistää vähähiilistä yhteiskuntaa. Kaskinen kuitenkin sanoo, että yrityksillä on suuri rooli

siinä, miltä maailma näyttää ja tuntuu. Ja maailmaahan Kaskinen yrittää muuttaa.Demoksen elovenanaisen uskottavuutta yri-

tysihmisten silmissä todennäköisesti lisää hänen kauppatieteilijän koulutuksensa. Toisaalta Turun kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoimin-nan opinnot auttavat Kaskista ymmärtämään yritysten tapaa toimia.

”Bisnes-juttuja ei voi vain pohdiskella, vaan pitää tehdä ja kokeilla, toimivatko ne. Bisnespuolella asioita toteutetaan vauhdilla.”

Kaskinen kertoo, että kaikesta opitusta on ollut hyötyä nykyisessä työssä. Esimerkiksi logistiikan kurssit ovat auttaneet hahmottamaan, miten maail-man tavaroita siirretään paikasta toiseen.

Ilmaston kannalta on merkitystä, kuljetaanko teollisuuden raaka-aineita, ruokaa ja kauppatavaroi-ta lentokoneilla vai rahtilaivoilla.

”Se on tärkeää, ja tuntui opiskeluaikana vielä ny-kyistäkin keskeisemmältä ympäristökysymykseltä.”

kannuksensa ympäristötyöhön Kaskinen on hankkinut ympäristö-järjestö Dodon aktivistina, Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoasian-tuntijana ja Suomen YK-liiton

ilmastokoordinaattorina.Hän kuvailee Dodoa ja Suomen luonnonsuoje-

luliittoa toiseksi korkeakoulukseen, jossa on asioita saanut rauhassa opetella. Dodon toiminnassa Kas-kinen on opetellut kuuntelemaan monia mielipitei-tä ja perustelemaan omiaan.

Demoksen projekteissa Kaskinen yrittää ennen kaikkea ymmärtää, millaiset motiivit tai lähtö-kohdat yrityksellä, organisaatiolla tai ihmisellä on tehdä ekologisesti järkeviä ratkaisuja.

”Ehkä se on tietynlaista empatiaa. Ainakin yritän kuunnella avoimesti, miksi asia kiinnostaa”, hän sanoo.

Kaskisen mielestä on pelkästään hyvä, että yhteiskunnassa on paljon erilaisia syitä kestävän elämän tavoitteluun. Esimerkkinä hän mainitsee rautakauppiaat: on aivan hyväksyttävä lähtökohta myydä omakotitaloaan remontoiville energiatehok-kaita palveluita, jotta saa lisää rahaa.

Motiivina taloudelliset asiat eivät ole sen huonompia kuin ajatus velvollisuudestakaan. Tietenkin osa ihmisistä ja yrityksistä haluaa myös tehdä oman osansa ilmastotyössä, mutta Kaskinen sanoo, että maailmanpelastusmotiivi ohjaa ihmi-sistä vain neljäsosaa.

yRityksEt pElastaVat MAAILMAN?

- Liikevaihdoltaan maailman 10 suu-rimmasta yrityksestä 7 toimii öljy- ja kaasualalla. Päästöjen kasvu jatkuu, sillä öljyä, hiiltä ja kaasua löytyy koko ajan lisää.

- päästövähennyksiä pitää hakea eri keinoja yhdistelemällä, sillä esimerk-ki päästökauppa, globaali hiilivero, maakohtaiset päästökiintiöt tai erittäin tiukat ympäristönormit eivät välttämät-tä yksin riitä.

- Lisäapuna tarvitaan elämäntavan muutosta, uusia suuryrityksiä ja uusia yrittämisen muotoja, joissa vaurautta luodaan erityisesti pienissä vihreissä kasvuyrityksissä.

- Kestävällä taloudella pidetään talous ylipäänsä voimissaan: maailman talou-den kutistuminen jopa viidenneksellä voidaan välttää, jos noin prosentti maailman bruttokansantuotteesta käy-tetään ilmastonmuutoksen hillintään.

lÄHdE: Tuuli KaSKiNEN SiTraN ja aalTo EE:N KESTÄVÄ TalouS -KurSSilla.

omassa arjessaan Kaskinen testaa ja toteuttaa ajatuksiaan vähähiilisestä elämästä. Hän asuu aviomiehensä kanssa Helsingin keskustassa kuu-den hengen kommuunissa, pyöräilee

ja kulkee junalla sekä syö kasvispainotteista kausiruo-kaa. Lentämistä hän välttää enemmän kuin monet.

”En oikein voi tehdä toisella tavalla elämässä kuin opetan. Se on myös uskottavuuden edellytys”, Kaskinen sanoo.

Hänen mielestään kaikkien ei kuitenkaan tar-vitse pyöräillä töihin tai asua Helsingin keskustassa. On tärkeää miettiä myös, millä tavalla Nurmijär-vellä voi elää kestävästi.

”Tämä on vain yksi elämäntapa. 50 tai 100 vuoden päästä kaikki eivät edelleenkään elä samalla tavalla kuin minä nyt.”

Kun Kaskiselta kysyy, onko hän joutunut luopumaan jostakin elämäntapansa takia, vastausta saa odottaa hetken. Itse asiassa luopumisen käsi-te on Kaskisesta ongelmalli-nen. Hän vertaa ajatusmallia laihduttamiseen: jos vain kieltää itseään, elämästä katoaa nautinto.

”Pitää tehdä niitä asioita, jotka eivät aiheuta ongelmia. Luopumi-seen liittyy ajatus syyllisyydestä, ja se on huono motivaattori.”

Vaikka Kaskisen työhön kuuluu tule-vaisuuden miettiminen, ei hän-kään tiedä, millaisessa maailmassa elämme muutaman vuosikymme-nen kuluttua.

”Voi olla, että olemme nyt aidosti kuutamolla. Voi olla, että joudumme toteamaan, että kykymme arvioida tilannetta ihmiskuntana tai kansakuntana oli täysin virheellinen”, Kaskinen sanoo.

Kymmenen viime vuoden aikana ilmaston lämpeneminen ja päästöjen määrän kasvu ovat rikkoneet koko ajan pessimistisimpiä ennustuksia.

Eniten Kaskista huolestuttaa kaksi vaihtoeh-toa. Ensimmäinen on se, jossa ihmiset eivät pysty ratkaisemaan ongelmia yhdessä, vaan taistelevat

vähenevistä luonnonvaroista entistä enemmän.Myös ratkaisujen etsiminen erilaisilla geoinsinöörikokeiluilla pelottaa.

”Se tarkoittaa esimerkiksi, että tietynlaista kaasua ajetaan ilma-kehään ja saadaan nopeallakin aikataululla lämpötila laskemaan tietyksi ajaksi. Niiden vaikutuk-sista ei tiedetä mitään.”

Kaskinen kuitenkin luottaa, että ihmiskunta on sopeutuvai-

nen. Voi käydä niinkin, että pahim-mat uhkakuvat eivät toteudukaan.Ainakin vielä Kaskinen tarjoaa

Demoksen suuren pöydän äärellä taateleita, kausiruokaa parhaimmillaan.

“voi ollA, eTTä oleMMe nyT AidoSTi

KuuTAMollA.”

Tuulin koira on Nasu Neuvonen.

46 H U I L I N O 1 2013, TA M M I – HEL M I K U U

TUULI KASKINeN, 34.

Asuu: Helsingin keskustassa kuuden ihmisen kommuunissa. Aviomies Aleksi Neuvonen ja koira Nasu.

työskentelee: tutkijana ajatus-hautomo Demos Helsingissä. De-mos tekee yhteistyötä yritysten, järjestöjen ja julkisen sektorin kanssa. yhteistyökumppaneita ovat olleet muun muassa ympä-ristöministeriö, elinkeinoelämän keskusliitto ja amnesty interna-tional.

Harrastaa: ruoanlaittoa ja junamatkailua. Kaskinen on yksi vuonna 2011 ilmestyneen Kausiruokaa-kirjan kirjoittajis-ta. eräs mieleenpainuvimmista junamatkoista vie Kaskinen yöjunalla helsingistä moskovaan. ”Venäjällä junamatkailun staili on mahtava.”

Kaskinen kertoo, että demoslaisilla on vuo-sittain tapana lähteä yhdessä muutamaksi viikoksi etelä-euroop-paan. Toimisto vuokraa talon ja matkat tehdään junalla. Lomareissusta ei kuitenkaan ole kyse. ”Suunnittelemme siellä kuluvan vuoden toimin-taa ja kehittelemme toimintaa eteenpäin.”

oma tupa

Yrjö Kumpulan esikuva ovat vanhanajan maalaishammaslääkärit, joilla oli vastaanotto kotonaan.

Hänen talonsa on jännittävä sekoitus Barcelonaa, Karjalaa ja luonnonläheisyyttä.

tEksti Ri ikk a suominEn kuVat hanna koikk al ainEn

48 H U I L I N O 1 2013, TA M M I – HEL M I K U U

tämä on se paikka!” Hammaslääkäri yrjö ”ykä” Kumpula oli oikeastaan ajatellut rakentaa talon Paraisille tai muiden tuttujen purjehduspaikkojen tuntumaan, mutta kymmenen vuotta sitten heh-taarin tontti Inkoossa lumosi hänet. Tontin yhdel-

lä reunalla nousee mahtava Isokallio, rantaan on vain 300 metriä ja lähimpään lyhtypylvääseen puolitoista kilometriä. ”Tähdetkin ovat täällä lähempänä”, Kumpula kuvailee tontille laskeutuvaa pimeyttä. Tänne Kumpula on rakennuttanut ”Villa Dogiksi” ristityn talonsa, jossa hän asuu ja ottaa vastaan, ja jopa majoittaa potilaitaan. Esikuvana on ollut vanhanaikainen hammaslääkärin vastaanotto, joka oli lääkärin oman kodin yhteydessä. Muuten taloa voi tuskin kutsua vanhanaikaiseksi.

”

edellisellä sivulla: 4000-kiloinen takka on talon keskipiste. Luukku on mahdollisimman suuri, jotta asukkaat pääsevät nauttimaan avotulesta.

A Arkkitehdin suosikki on koivusta rakennettu seinäsohva. Mittasuhteet ovat sellaiset, että sohva on yllättävän mukava istua.

G yrjö kumpulan esi-kuva on vanhanajan maalaishammaslääkärin talo. Niinpä vastaanotto sijaitsee alakerrassa, käynti sinne on kirjahyl-lyn salaovesta.

50 H U I L I N O 1 2013, TA M M I – HEL M I K U U

TAlon ilMe on SeKoiTuS KArjAlAA,

BArcelonAA jA luon-nonläHeiSyyTTä

Villa Dogi

Valmistunut: vuonna 2006 Arkkitehti: Jussi Kalliopuska rakennettu pinta-ala: Noin 300m2

asukas: yrjö “ykä” kumpula, lomillaan talossa vierailee myös Lontoossa kaupunkisuunnittelua opiskeleva tuuli-tytär. syntynyt porissa. Ammatti: Hammaskirurgi, vuoristo-opas. harrastukset: metsurin työt, retkeily, melonta, purjehdus.

52 H U I L I N O 1 2013, TA M M I – HEL M I K U U

A puuvajan rungossa ei ole käytetty nauloja tai ruuveja, vaan japanilainen arkkitehti ja puuseppä yoshimasa yamada teki liitokset perinteisillä puutapeilla.

tältä siis näyttää nuoren arkkitehdin unelma. Siinä on leijuva huone, kaappiin kätketty salaovi, orgaanisia muotoja, paljon portaita ja kaiken keskellä tulisija. Talon on suunnitellut Kumpulan serkku ja kummipoika, arkkitehti Jussi Kallio-

puska. Viimeksi Kalliopuska on ollut mukana suunnittelemassa Helsingin yliopiston pääkirjastoa Kaisa-taloa. Villa Dogin suun-nittelu oli hänen lopputyönsä Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolle. Kalliopuska sai toimeksiantoon poikkeuksellisen vapaat kädet. Syntyi moderni lato, jossa yksi avara tila on jaettu ilman ovia eri asuintiloihin. Talon ilme on sekoitus Karjalaa, Barcelo-naa ja luonnonläheisyyttä. "Talon tilaratkaisuihin ja muodonan-toon ovat vaikuttaneet minun ja Ykän yhteiset retket", arkkitehti Kalliopuska sanoo. Rakkaus mereen on tallennettu väribetonista valettuihin portaisiin, jotka muistuttavat rantakivistä. Kylpyhuo-neen seinässä kiemurtelee kirjavista laatoista koottu lohikäärme, jonka siivet on koottu vanhojen porsliinilautasten paloista.

talo lämpiää maalämmöllä ja puulla. Asuintilan sy-dän on 4000 kiloa painava varaava takka. Takkaan rakennettiin normaalia suurempi tuliluukku, jotta takkatuli pääsisi oikeuksiinsa ja siinä voisi polttaa myös suuria halkoja. Takkahuone toimii toisinaan

myös odotushuoneena, sillä talossa on hammasimplantteihin erikoistuneen Kumpulan vastaanotto.

Takkahuoneen koivupuisesta kirjahyllystä johtaa salaovi alakerran vastaanotolle. Yläpuolella on vierashuone, joka näyttää leijuvan portaiden päässä, mutta on oikeasti kiinni kattorakenteis-sa terästankojen kannattamana.

Erikoiset ratkaisut ovat herättäneet kiinnostusta jopa ulko-mailla. Japanilainen asumiseen erikoistunut I´m Home -lehti julkaisee alkuvuodesta reportaasin talosta.

A Makuuhuoneen hieno kaapin ovi.

Villa Dogi on Jussi Kalliopuskan ensimmäisiä toteutuneita töitä, mutta jatkoa on seurannut. Vastikään Anttinen Oiva arkkitehdit Oy, jossa Kalliopuska työskentelee, voitti kutsukilpailun Helsingin Jätkäsaareen rakennettavasta puura-

kenteisesta toimisto- hotelli- ja asuinkorttelista Wood Citystä. Kokonaisuudesta toivotaan kansainvälisestikin kiinnostavaa puuarkkitehtuuri kohdetta. Kalliopuska oli mukana kilpailun voittaneessa työryhmässä. Hiukan toisenlaista puurakentamista nähdään kesällä myös Villa Dogin tontilla. Sinne nousee vielä ainakin yksi lisärakennus: kuusipuusta rakennettava ulkohuussi. Eikä mikä tahansa huussi, vaan huussikilpailun voittaja. Sen suunnittelija, Fiskarsissa asuva puuseppä yoshimasa yamada, pokkasi nimittäin sisustustapahtuma Habitaren huussikilpailun voiton vuonna 2011. Sen jännittävistä ikkunoista, oksanrei´istä kelpaa ihailla Inkoon tähtitaivasta.

A ammuut. tuuli-tyttären tekemät ihastuttavat puulehmät.

G Moderni lato. Talon ulkopinta jäljittelee uringonvalossa elävää punamultaa. Katto on kolmiorimainen huopakatto.

54 H U I L I N O 1 2013, TA M M I – HEL M I K U U

eEuroopan historiassa on kaksi vuosilu-kua, jotka kilpailevat Euroopan hullun vuoden tittelistä. Ensimmäinen on 1848. Se oli vuosi jolloin kaikkialla Euroopassa leimahteli liberalismin ja kansallisuusaat-

teen innoittamia kapinoita.Toinen hullu vuosi oli 1968. Silloin opiskelijat osoit-

tivat mieltä ympäri Eurooppaa. Vietnamin sotaa vastus-tettiin, Prahassa uhmattiin neuvostoarmeijaa ja Suo-messa vallattiin Vanha ylioppilastalo.

Tämän vuosisadan hullu vuosi oli ehdottomasti 2009. Siihen huipentui uudenlainen ilmastoliikehdintä, johon osallistui miljoonia nuoria ja heidän vanavedes-sään poliitikkoja ja yritysjohtajia kaikkialta maailmasta.

Ihmiskunnan historiassa ei ole koskaan nähty sa-manlaista globaalin vastuullisuuden hyökyaaltoa. Halli-tukset ja kansainväliset suuryritykset suorastaan kilpai-livat siitä, kuka lupasi suurimmat päästövähennykset tai eniten rahaa kehitysmaiden ilmastotoimiin. Suomen hallitus julkaisi selonteon ilmastopolitiikasta ja edus-kunnan edessä sadat mielenosoittajat vaativat sadeviit-taan pukeutuneina ilmastolakia.

Innostus ja usko nopeisiin muutoksiin kuoli Köö-penhaminan ilmastokokouksen epäonnistumiseen joulukuussa 2009 - hiukan samaan tapaan kuin Tsekko-slovakian kansannousu tyrehtyi Neuvostoliiton panssa-reihin vuonna 1968.

Sitovaa ilmastosopimusta ei saatu aikaan. Lupauksia ei pidetty. Päästöt eivät lähteneet vähenemään, vaan ne kasvoivat vuosina 2010 ja 2011 enemmän kuin koskaan ennen. Samalla hirmumyrskyt, kuivuus ja jäätiköiden sulaminen lisääntyivät arvioitua nopeammin.

Vuosi 2009 jätti kuitenkin jälkeensä kokonaisen su-kupolven, jotka yrittää kaikessa hiljaisuudessa huolehtia siitä, että maapallo säilyy elinkelpoisena.Ympäristöakti-vistit, hipsterit, lohas-kuluttajat ja miten heitä sitten kut-sutaankin, ovat 1970-luvun hippien ja itäblokin toisin-ajattelijoiden perillisiä. He eivät anna myöten yleiselle

kyynisyyden lisääntymiselle, tosiasioiden kieltämiselle ja talouskasvun ylikorostamiselle – silläkään uhalla, että heille naureskellaan suvun jouluaterialla ja lehtien pääkirjoituksissa.

kööpenhamina oli sukupolvikokemus ja Huili on tämän sukupolven lehti. Huili ei selittele, miksi kulutusvalintojen pi-täisi olla ilmastoystävällisiä. Se läh-tee oletuksesta, että sen lukijat pitävät

ilmastonmuutosta vakavana uhkana, jota pitää torjua kaikin mahdollisin keinon – eli että kaikki ajattelevat yhä edelleen niin kuin vuonna 2009 ajateltiin.

Niin ei enää ole. Yhtä ilmastonmuutoksesta huoles-tunutta poliitikkoa kohden on kaksi, jotka ovat innostu-neita koillisväylän jääpeitteen katoamisesta.

Vuoden 1968 jälkeen rautaesirippu kolahti takaisin paikoilleen. Itäblokin toisinajattelijat joutuivat vainon kohteiksi, hävisivät julkisuudesta ja alkoivat tavata toi-siaan salaa. Lännessä hippiliike kesytettiin kaupallisen vaate- ja musiikkiteollisuuden palvelukseen.

Vuoden 2009 sukupolvelle on käynyt vähän sa-maan tapaan. Aito huoli ilmastosta leimataan helposti fanaattiseksi viherpiiperrykseksi, josta voi olla suora-naista haittaa esimerkiksi työnhaussa. Samalla ilmas-toargumentteja käytetään kaikenlaiseen kaupalliseen viherpesuun.

Nämä ovat kuitenkin pieniä harmeja, joista ei kan-nata lannistua. On hyvä muistaa, että Vietnamin sota päättyi vuonna 1975 ja Neuvostoliittokin hajosi pari-kymmentä vuotta myöhemmin. Vuoden 1968 sukupol-vi saavutti tärkeimmät tavoitteensa, vaikka heille välillä naureskeltiin. Niin voi käydä myös vuoden 2009 lapsille.

Elina gRunDstRöm kirjoittaja on ympäristöasioihin erikoistunut vapaa toimittaja ja tietokirjailija.

Vuoden 2009 lapset

Feministinen sarjakuva-antologia. Vesiviljelyyn perus-tuva ikkunapuutarha. Dokumentti Mongolian pai-mentolaisten musiikkiperinteestä. Tällaiset projektit jäisivät helposti ideoiksi. Yhdysvaltalaisessa Kicks-tarter-palvelussa niistä on kuitenkin tullut hittejä.

Sivusto on suurin esimerkki ilmiöstä nimeltä joukkorahoitus. Se tarkoittaa projektin, vaikka taideteoksen, rahoituksen keräämistä internetissä. Jos yhtye tarvitsee levyntekoon 1000 dollaria, 50 ih-mistä saattaa kukin klikata bändille parikymppiä – tulevaa levyä vastaan. Jos summa ei täyty, osallistujat saavat rahansa takaisin. Yli kolmivuotias Kickstarter on rahoittanut onnistuneesti jo yli 34 000 projektia. Vastaavia palveluja on virinnyt moneen lähtöön. Kasvuyritys voi kerätä sijoittajilta alkupääomansa CrowdCube- tai GrowVC-palvelussa. Hollannissa kirjailijat julkaisevat rahoittajil-le tekstinäytteitään TenPages-sivustolla.

Vähän kerrallaan

Joukkorahoitus mahdollistaa taidetta ja keksintöjä, joita ei muuten syntyisi. Oikotie se ei kuitenkaan ole

– etenkään vielä Suomessa.tEksti VEERa jussil a kuVitus janiC lEino

56 H U I L I N O 1 2013, TA M M I – HEL M I K U U

Joukkorahoitus liittyy osallistuvan kult-tuurin nousuun, sanoo vieraileva tutkija Tanja Aitamurto Stanfordin yliopistosta. Hän tutkii joukkoistamista, ja joukkora-hoitus on yksi joukkoistamisen muodoista. ”Siihen taas on vaikuttanut teknologian kehitys. Joukkorahoitusalustan perustami-nen ja maksumekanismien käyttö on yhä halvempaa.”

Ruotsilla on jo oma Kicks-tarterinsa, FundedBy-Me. Mutta Suomessakin kuhisee. Kasvuyrityksiin voi sijoittaa Invesdorin ja

Venture Bonsain kautta. Avoin Tampere -ohjelmassa yritysten tueksi aiotaan luoda joukkorahoituspalvelu.

Eniten huomiota on kerännyt helmi-kuussa avautuva Mesenaatti.me-palvelu. Se painottaa kulttuurisia ja yleishyödyllisiä projekteja – sen kautta voisi vaikka perus-taa osuuskunnan kyläkaupan pyörittämi-seen. (Huili-lehti on ollut yksi Mesenaatin pilottihankkeista.)

Mesenaatti on aluksi itsekin hanke. Siitä on tarkoitus leipoa voittoa tavoittele-maton yhteiskunnallinen yritys.

”Emme halua olla koko ajan etsimässä jotain (hittimuusikko) Robinia”, sanoo Pauliina Seppälä, yksi palvelun perustajis-ta. ”Volyymi ei ole tärkeintä, vaan meillä on laadullisia ja sisällöllisiä tavoitteita. Hyvinvointivaltiokin on eräänlaista yhtei-sörahoitusta.”

Yksi Mesenaatin piloteista on ollut jussu pöyhönen Bel Vel -yhtyeineen. Hän sai kerättyä levyynsä yli tuplasti hakemansa

summan. 156 tukijaa osallistui yhteensä 6174 eurolla. ”Se oli yllättävää. Minulla ei ollut mitään hajua, miten tämä Suomessa toimisi.” Digitaalinen albumi välitetään tukijoille tammikuussa, CD helmikuussa. Osa on saanut vastikkeena jo studiovisiitin.

”Muusikkona olen valmistautunut siihen, että tällä alalla asiat tehdään yhä enemmän itse.”

Venäjällä vaikkapa punk-yhtye Tara-kany! on kerännyt levylleen rahoituksen Start.planeta.ru-palvelussa.

mikään oikotie joukko-rahoitus ei ole. Sen tutkija Aitamurto huomasi, kun keräsi rahaa Egyptin juttu-

matkaansa toimittajille tarkoitetussa Spot.Us-palvelussa. Parituhatta euroa kertyi hi-taasti, ja esittelyvideon teko oli työlästä.

”Kukaan ei rahoita yritystäkään, jos sillä ei ole hyvää ideaa ja esitystä siitä netissä.” Tukijoiden tulee myös saada jat-kuvasti päivityksiä projektin etenemisestä. Parhaimmillaan hankkeet laajentuvat ka-naviksi. Egyptin mellakoissa uutislähteet ottivat yhteyttä Aitamurtoon juuri projek-tin esittelysivun kautta.

Joukkorahoitus leviää yhä kir-javampiin tarkoituksiin. Kiva.org:in kautta voi lainata rahaa kehittyvien maiden yrittäjille – vaikka elsalvadorilaiselle

leipurille uunia varten. Ruotsalaisen Cent-rum för Molekylär Medicin -keskuksen sivuilla voi valita, tukeeko masennuksen vai aivokasvainten tutkimusta.

Joukkorahoituksen käyttö esimerkiksi terveydenhuollossa vaatii tietysti kriittistä tarkastelua. Aitamurto uskoo, että ainakin kulttuurialalla siitä tulee rahoitusmalli muiden joukossa. Kickstarter välittää pro-jekteille jo enemmän tukea kuin Yhdys-valloissa taidetta virallisesti tukeva Natio-nal Endowment for the Arts.

suomessa ilmiötä on hidas-tanut lainsäädäntö. Poliisin silmissä joukkorahoitus on helposti luvanvaraista rahan-keräystä. Sen huomasi Senja

Larsen eli Fröken Senja, joka joutui syk-syllä keskeyttämään ruotsin oppikirjansa Kickstarter-rahoituksen.

“Me käytimme kolmea sanaa, jotka on Suomessa varattu rahankeräykseen: tuki, lahja ja palkinto.”

Larsen ja tukijoukot uusivat kuitenkin hankkeen onnistuneesti. Tällä kertaa he korostivat myyvänsä kirjan tulevaa iPad-sovellusta ja jo painettuja kirjoja. “Teimme palveluksen niille, jotka tekevät ammattimaisesti vastaavaa.”

Mesenaatti.me-palvelussa korostetaan, että kyse on tavallisesta kaupankäynnistä. “Meille on hirveän tärkeää, että vastikkeet ovat järkevässä suhteessa rahoitukseen”, sanoo Pauliina Seppälä.

Lakeja olisi kummankin mielestä silti syytä muuttaa niin, ettei sanoilla tarvitse kikkailla.

Riskejäkin joukkorahoituk-sella tietysti on. Syksyllä paljastui, että rikolliset käyttivät yhdysvaltalaisen Gittip-palvelun tilejä

rahanpesuun. Larsen ymmärtää, että viranomaiset

suhtautuvat uuteen ilmiöön varovaisesti. “Tukijamme ovat kuitenkin seuranneet meitä äärimmäisen tarkasti. Uskon, että väärinkäytökset jäävät avoimessa ympäris-tössä helpommin kiinni.”

Tutkija Aitamurto taas on huomannut, että joukkorahoituksen hakijat kokevat avoimuuden lisäävän suoriutumisen pai-netta. Sen voi nähdä myös hyvänä asiana. Tutkija pitääkin joukkorahoitusta yhtenä joukkoälyn muotona.

”Lahjoittajat sanoivat antavansa rahaa sellaiseen journalismiin, joka parantaa yhteiskuntaa.”

Mesenaatti.me:lle on lähetetty valmiik-si yli sata hanke-ehdotusta. Facebookissa Senja opettaa sinulle ruotsia -sivulla on lähes 17 500 fania. Uteliaita ainakin on jo iso joukko.

Helppo elämätommi mustuRi

osa 7rAKeNNAIgLU

56 H U I L I N O 1 2013, TA M M I – HEL M I K U U

KeSTÄVÄMPÄ Ä MATK AILUA kokkioppi missä tämä on ny t? hy Vät uutisEt VASTUSTAN!

KU

VA

: z

mcdon a l ds v ege i l e e63

Tarvitaan kelkka, purje ja jäässä ole-va vesistö, tuulta 4–10 metriä sekunnis-sa. Talvipurjehdus onnistuu siis meren rannalla tai lähijärvelläsi, ja vauhtia riittää. Parhaimmillaan talvipurjehtijat ovat mitanneet yli 100 km/h nopeuksia. Voimanlähteeksi riittää tuuli. Lue lisää sivulta 59.

JÄ ÄLLe PUrJeHTIMA AN!

Tulen onnelliseksi jo ajatellessani Tallin-naa. Tuntuu, että kaupunki vain para-nee. Joka vierailulla Tallinnasta löytää jotain uutta ja ihanaa, - vaikka siellä kävisi viikoittain.

Tallinna-suositukseni vuoden 2013 alkuun on Kalamajan alue. Viron itsenäis-tyessä työläisalue voi heikosti, mutta nyt siellä haluavat asua etenkin luovat työläi-set, opiskelijat ja lapsiperheet. Lapsia on paljon ja se on hyvä. Sekaan sujahtaa hel-posti omien naperoiden kanssa! Kalamaja on kiinnostavia, kierrätyshuonekaluilla sisustettuja ravintoloita, somia puutaloja, sopivasti särmää ja takuutuoreita meren antimia. Kalamajan löydät Tallinnan rau-tatieaseman eli Baltijaamin kupeesta ja voit kävellä sinne myös kultuurikilomee-teriä, eli kulttuurikilometriä pitkin. (Parin kilometrin mittainen kävelyreitti, joka aukesi rantaan kulttuuripääkaupunkivuo-den myötä.)

MATK A-

VINKIT Ikäväni TallinnaanTeKSTI: L AUrA rANTANeN

1 / f-hoone – lapsiystävällinen, virolais-ta lähiruokaa tarjoileva ravintola on parasta nyky-tallinnaa. (telliskivi 60a) ison terassin vieressä on lasten leikkipaikka ja sisällä ra-vintolassa on lapsiasiakkaille oma huone. 2 km vanhasta kaupungista, Telliskiven vanhal-la tehdasalueella. Samasta rakennelmasta eli loomelinnakista löytyy esimerkiksi luomu-kauppa, kirpputori, etnokauppa, antikvariaat-ti ja skeittihalli nimeltä Haigla. Loomelinnak: http://telliskivi.eu/

2 /Kukeke – f-hoonetta vastapäätä, osoitteessa Telliskivi 57, sijaitsee Kalama-jan ravintolaskenen uusi vahvistus, kodikas kukeke-bistro, josta löytyy naposteltavaa isompaan ja pienempään nälkään. http://www.kukeke.ee/

3 /Kohvik Moon – Virolaisruokaa Tallin-nan sataman ja Kalamajan puolessa välissä. ravintola-ammattilaisten suitsuttamassa ruo-kapaikassa on hyvä hinta-laatusuhde. miljöö on simppeli ja uudehko paikka hyvin suosittu. Vegelle Kalamaja tarjoaa osuvampiakin ruo-kapaikkoja. http://www.kohvikmoon.ee

K E St äVä MP

ää

MA

tK

AILUA VUoDE

St

A 2

010

4 /eesti Disaini Maja – Virolaisen muotoi-lun talossa voit joko vain fiilistellä tai vaikka shoppailla kierrätysmateriaalista valmistettu-ja tuotteita. samassa paikassa on sympaat-tinen Café Klaus. http://www.estoniandesig-nhouse.ee

5 / Sidruniga tee -liike on kierrättä-jän keidas, jonka ideologiaan kuuluu tehdä kodista hurmaava olemassa olevia tavaroita hyödyntäen ja vanhaa entisöiden. sidruniga teessä saat vinkkejä korjausprojekteihin ja voit viedä omat huonekalusi korjattavaksi liik-keen työhuoneelle. liikkeessä myydään esi-merkiksi somia sisustustavaroita, huonekalu-ja ja keramiikkaa: http://sidrunigatee.ee/

6 / Tasapisi Tasakaal -hyvinvointikeskus huomioi jokaisen kävijän yksilöllisesti. tarjol-la on tunteja vauvalaulusta ja lasten baletista aikuisten pilatekseen ja hathajoogaan. Saata-villa myös erilaisia hoitoja, kuten hierontaa ja logopediaa. (graniidi 1) http://www.tasapisi-tasakaal.ee/

7 / Kalatori palvelee lauantaisin kel-lo 10-16 samalla paikalla, jossa kalastajat kauppasivat saalistaan jo sata vuotta sitten! (kalaranna 1)

Tallinnan

tarjonta a

eesti Disaini Maja

58 H U I L I N O 1 2013, TA M M I – HEL M I K U U

Talvipurjehdus on extreme-laji, jota varten ei tarvitse lentää mihinkään, ei tankata mitään eikä välttämättä hankkia paljoa varusteitakaan.

Kelkkoja tarvitaan oikeastaan kaksi: liikkeelle voi lähteä turvallisesti, kun jäätä on 10 senttiä. Kun jää on puhdas tai lunta vähän, liikkeelle voi lähteä luistin-kelkalla. Kun lunta on enemmän, kelkaksi kannattaa vaihtaa siinä kulkeva suksikelkka. Jos haluaa purjehtia tuulella kuin tuulella, purjeita on hyvä olla iso pienelle tuulelle ja pieni kovemmalle puhurille.

”Purjehtia voi, kun tuuli on 4–10 metriä sekunnissa. Pienempi tuuli ei riitä ja kovemmalla tuulella ainakin kokematon surffaaja voi saada kovia tällejä”, sanoo feo-dor gurvits, joka on talvipurjehtinut aktiivisesti vuosia ja ylläpitää talvisurf.fi-sivustoa, jonka kautta laitteiden vuokrauksesta voi sopia ja saada muutakin tietoa lajista.

Gurvits itse jääsurffaa jo niin paljon, että sopii työvuorojaan tuuliennusteiden mukaan. Jos haluaa purjehtia kerran, kaksi talvessa, kannattaa vuokrata välineet.

Lajin MM-kisat järjestetään maaliskuussa Kalajoella.

Tsekkaa: halutessaan kelkan voi askarrella itse. ohjeita tähän löytyy esimerkiksi sivustolta www.purjelautaliitto.fi tai www.winterwindsurf.com. www.talvisurf.fi

TeSTA A

TÄMÄ Talvista surffaustaTeKSTI: eLINA VeNeSMÄKI

HUILIA HÄMMeNTÄ Ä

“Vaipat ovat suurin yksittäinen kotitalousjäte.” ”Vaipat maa-tuvat kaatopaikoilla useita satoja vuosia ja niistä vapautuu metaania.” Nämä madonluvut ovat vauvaperheille tuttuja. siksi onkin yllättävää, että kaupan vaippahyllyssä kahdella tuotteella kolmesta on pohjoismainen ympäristömerkki. joutsenmerkki pyrkii ohjaamaan kuluttajia valitsemaan ym-päristön kannalta viisaasti .Joutsenmerkin asiantuntija Niina tanskanen, onko kertakäyttövaippa ympäristövalinta?

tästä on k ysE

“joutsenmerkki kertakäyttövaipoille on olemassa siksi, että niitä käytetään paljon, vaikka ympäristön kannalta kerta-käyttötuotteita ei pitäisi suosia. hyöty tulee siitä, että merk-ki ohjaa tehtaita valmistamaan vaipat ympäristölle parhaalla mahdollisella tavalla. koska enemmistö kuluttajista käyttää kertakäyttövaippoja, on merkitystä, minkälaisia vaippoja nämä kuluttajat valitsevat.

Kestovaipoille ei ole enää Joutsenmerkkiä, koska vaip-pavalmistajat eivät olleet kiinnostuneita hakemaan sellaista tuotteilleen.”

hälVEnikö huilin hämmEnnys?

Enemmistö kuluttajista käyttää varmasti jatkossakin kertakäyttöisiä vaippoja, jos siihen vielä ympäristömerkki-kin rohkaisee. Mutta vaippavalmistajat joutuvat koko ajan skarppaamaan. joutsenmerkin kriteerit nimittäin kiristyvät 3-5 vuoden välein. nyrkkisääntö on, että vain markkinoiden edistyksellisin kolmannes täyttäisi merkin ehdot.

Valitettavasti vaipat ovat aina ongelmallisia. Tanskanen muistuttaa, että myös kestovaippojen pesemisellä on ym-päristövaikutuksia. Puuh, vauvaperheen on siis mahdoton tehdä oikein! mutta siksi minua ympäristösyntistä lohdut-taa, että osaa vaippavalmistajista ympäristö kiinnostaa niin paljon, että valmistus täyttää joutsenmerkin vaatimukset.

Ri ikk a suominEn

Luonnonsuojelu- vaipat

m a i n o s k a T k o

Karttasi.fi - Anna asiakkaan löytää palvelusi!

Karttasi.fi on aivan uudenlainen mobiililaitteet huomioon ottava pilvipohjainen karttapalvelu,joka auttaa sinua parantamaan yrityksesi tai

tapahtumasi asiakaskokemusta.

Tutustu palveluun tarkemmin osoitteessa:

http://www.karttasi.fi

Selkeä ja edullinen hinnoittelu ALK. 650€ / vuosi sisältäen kaiken tarvittavan kartan julkaisemiseen.

Vihreä Tuuma nostaa esiin ajankohtaisia aiheita ja havainnollistaa yhteiskunnan muutosta.

Vuoden ensimmäinen numero ilmestyy helmikuussa teemalla 2010-luvun lähipalvelut.

Lisäksi uusia analyysejä, kirja-arvioita ja puheenvuoroja julkaistaan joka kuukausi.

Lue verkkolehteä osoitt eessa

www.visili. /tuuma

tietokirjailija ja kustan-taja Kai Linnilä on oikea henkilö kertomaan, mitä tammikuussa kan-nattaa juoda. Hän on nimittäin intohimoinen

herkkusuu, joka ei juo alkoholia.Mutta Linnilän valinta on perin arki-

nen, Hänestä vesi, luonnonvesi tai mine-raalivesi, on lyömätön ruokajuoma. Toi-nen vaihtoehto on alkoholiton olut.

“Niissä valikoima on runsastunut ja joukossa on muutama mainio yksilö.”

Linnilän suosikki on Erdinger Alkohol-frei, joka sopii erinomaisesti muun muassa haudutettujen liharuokien ja makkaroiden kyytipojaksi. Alkoholittomista viineistä Linnilä ei perusta.

“Espanjalainen Torresin Natureo Free on aivan siedettävä, jos haluaa olla erottu-matta muista oikean valkoviinin juojista.”

Natureoa tuo maahan Tuomas Meriluoto, joka on myös toinen suomalaisista Master of Wine-tasoisista viinitietäjistä. “Na-

tureo tehdään aromaattisesta moscatel-rypäleestä ja alkoholi haudutetaan siitä varoen”, Meriluoto sanoo.

Muita alkoholittomia juomia hänen yrityksensä ei tuo maahan. Ei siitäkään huolimatta, että Meriluoto teki lopputyön-sä juuri alkoholittomista viineistä.

Hänen mukaansa alkoholittomia viine-jä on tarjolla niukasti ja niistä on vaikea

saada hyvänmakuista. ”Lisäksi ihmisille on järkytys, että alkoholiton viini on kal-liimpaa kuin tavallinen.”

Koska viini tehdään käymällä, siinä on aina alkoholia. Alkoholittomasta se pitää erikseen poistaa, jolloin maku kärsii ja hintakin kohoaa.

Punaviini on kaikkein hankalin. ”Kun alkoholi poistetaan, tulee viinistä luuran-ko”, Meriluoto kuvailee. Jos punaviinin rakennetta yritetään korjata lisäämällä sokeria, ei lopputulos maistu viinille vaan mehulle.

Jos tammikuussa haluaa kuitenkin juoda jotain juhlavampaa ja alkoholitonta, vastaus on kuohuva rypälemehu. Italialai-sen viinitalo Colonnaran uutuustuote luo-murypäleistä tehty Icemary-juoma mais-tuu raikkaalle ja yllättävän vähän mehulle.

Riikk a suominEn

Mitä lasiin tipattomassa tammikuussa?

Tällä palstalla annetaan ajankohtaisia ruoka- ja juomavinkkejä

k o k k i o p p i

• Vihreä tee sopii maultaan useiden samojen ruokien kanssa kuin valko-viinikin, kuten suolaiset alkupalat, uppopaistetut ruuat sekä aasialaiset ruuat ja sushi.

• Musta tee sopii puolestaan punavii-ni-tyyppisten ruokien kanssa.

• Darjeeling-tee kalaruuat, munaruuat, kermaiset jälkiruuat

• Assam-tee raskas ruoka, suklaa, vaniljaiset tai sitruunaiset jälkiruuat

• pu’er-tee sopii raskaan ruoan kyy-tipojaksi.

• Lapsang Souchong – savulohi, ma-keat tai sitruunaiset jälkiruuat, jäätelö

yhdistä ruuan kanssa itämai-sittain teetä

lontoolaisessa kaupallisen alan koulussa LSBF:ssä voi opiskella MBA-tutkinnon aiheesta Carbon Management eli hiilihal-linto. Tutkinto antaa valmiudet uralle uusiu-tuvan energian parissa. Hyvä diili, sillä ala kasvoi vuonna 2011 17 prosenttia ja maail-

manlaajuisesti uusiutuviin sijoitettiin 257 miljardia dollaria (194 euroa). Suurimmat investoijat ovat Kiina, Yhdysvallat, Saksa, Italia, Intia ja Iso-Britannia. Vuonna 2030 uusiutuvi-en arvioidaan työllistävän 20 miljoonaa ihmistä.

www.lsbf.org.uk

nyt koulutetaan hiilivirkamiehiä

Luonnonkosmetiikka on saanut ensimmäisen kotimaisen luksussarjansa. mia höytö Cos-metics on ecocert-sertifioitua luonnonkosmetiikkaa. Tuotteet valmistetaan Helsingissä. Sarjan tehokosteuttaja ja silmänympärysgeeli ovat juuri sitä, mitä epätoivonen talvi-iho Suomessa kaipaa. Hinnat 29–48 euroa. Tuoteperhe laajenee kevään aikana.

LuonnonkauneuttatuotE-uutuus

Vuoden Energiaperhe

-kilpailu on sujunut yli odotusten. erkka wes-terlund, Jukka Tam-mi ja heidi kyrö ovat

perheineen säästäneet yhteensä yli 20 000 kilowattituntia sähköä. Tavoite oli säästää 10 prosenttia energiaa verrattu-na edellisvuoteen, mutta kilpailijoiden omakotitaloissa on nähty 22–37 prosen-tin energiansäästölukemia.

Energiayhtiö Vattenfallin järjestä-mä kilpailu kestää helmikuun 2013 loppuun asti.

Suomen edistyksellisin kestävän

kehityksen päiväkoti aloitti syksyl-lä toimintansa Vantaalla Pohjois-Nikinmäessä. Tämä Siimapuiston uusi päiväkoti lämpiää maalämmöl-lä, valaisimissa on liiketunnistimet ja päiväkotiin otetaan tietoisesti lapsia vain lähialueelta, jolloin kuljetukset voidaan hoitaa autoitta. Matematiik-kaa opetellaan laskemalla siemeniä ja pihalla ruksuttaa kompostori.

Huomionarvoista on, että päiväko-din perustaminen ja toimintakustan-nukset ovat samanhintaisia kuin ns. tavallisissa päiväkodeissa.

Merkittävä minkintuottajamaa Hol-

lanti kieltää turkistarhauksen. Maan senaatti on hyväksynyt lain, jonka mu-kaan minkkien tarhaaminen loppuu vuoteen 2024 mennessä. Hollanti on jo aikaisemmin kieltänyt kettujen ja chin-chillojen tarhauksen.

Hollannilla on vajaan kymmenen prosentin osuus maailman minkki-markkinoista. Turkistarhaus on jo kokonaan tai osittain kielletty muun muassa Ruotsissa, Tanskassa, Saksas-sa, Britanniassa, Bulgariassa, Itäval-lassa, Sveitsissä ja Kroatiassa.

www.vattenfall.fi/energiaperhe

h y v i ä u u T i s i a · h y v i ä u u T i s i a · h y v i ä u u T i s i a

ilmiö

MC Vege

Hampurilaisketju McDonalds avaa tänävuonna Intiaan kaksi pelkästään kasvishampurilaisia tarjoilevaa ravintolaa. Mäkkärin myydyin hampurilainen Intiassa on mausteisella perunapihvillä täytetty McAloo Tikki.

62 H U I L I N O 1 2013, TA M M I – HEL M I K U U

s u u T p u h T a a k s i

Kun luomu ei riitä

Ympäristötietoiselle kansalaiselle alkaa olla selvää, että ympäristön tila näyttää synkältä. Kasvihuonekaasut rikkovat vuosittain

uusia ennätyksiä, maankäytönmuutokset kiihtyvät ja aavikoituminen ja eroosio puskevat eteenpäin. Ratkaisuksi tarjotut kulutustottumusten muutokset eivät eri-tyisemmin vakuuta. Palavalla planeetalla tarvitaan korjaavia toimenpiteitä. Onneksi niitäkin löytyy.

Maailmalla on viime vuosina kasvat-tanut suosiotaan Regenerative Agricultu-re -liike. Termiä on hankala suomentaa: eheyttävä tai uusiutuva viljely… Ajatuk-sena on ekologian oppi, jonka mukaan eliö ei selviä ilman ympäristöään. Eteen-päin päästään ainoastaan yhteistyöllä yli lajirajojen.

touhua voisi kutsua LuoKo-viljelyksi, koska sen tavoitteena on korjata vuosikymmeniä jatkuneen yksipuolisen viljelyn aiheuttamia

vahingot maan rakenteelle, vesitaloudelle ja koko maaseutuyhteisölle.

Luonnonmukaista, luomua, se ei ole missään tapauksessa. Esimerkiksi korkeus-käyrän suuntaisesti ajavassa, maata syvältä kyntävää jankkuria kiskovassa traktorissa on hyvin vähän luonnonmukaista. Siitä huolimatta se voi olla ällistyttävän hyvä asia ympäröivälle eliökunnalle. Kun maa-perän vesitalous saadaan hallintaan, eroo-sio vähenee, kasvien olot paranevat ja koko ravintoketju hyötyy.

Joidenkin tutkimusten mukaan sopi-vasti optimoidulla nurmiviljelyllä saatai-siin sidottua suuri osa ihmisen lisäämästä hiilidioksidista takaisin maaperään. Sivu-tuotteena olisi puolisen metriä lisää elävää ruokamultaa. Optimaalisten kasvilajien siirto halki mantereen ja maan syväkuoh-keutus eivät ole kovin luonnonmukaisia toimenpiteitä, mutta luonnon hyvinvoin-nin kannalta kerrassaan tarpeellisia temp-puja kuitenkin.

LuoKo viljely ei ole valvottua, tuettua eikä sertifioitua toimintaa. Sitä ohjaa kui-tenkin eettinen velvollisuus korjata ja elä-vöittää sekä biologista että sosiaalista ym-päristöä. Hyvä esimerkki LuoKo viljelystä on amerikkalainen Carbon Farmers -kil-pailu, jossa viljelijät kisaavat siitä, kuka saa lisättyä maan hiilivarantoja nopeimmin.

Maanviljelyn jatkuvuudelle (”kestävyy-

delle”) on keskeistä, että maatalous toimii virkeissä kyläyhteisöissä joissa luonto ja talous elävät sopusoinnussa.

olen kokeillut rege-neratiivisen viljelyn menetelmiä omalla luomutilallani muu-taman vuoden ajan ja tulokset ovat vakuut-

tavia. Viisivuotinen luomuviljely ei ollut riittänyt korjaamaan maan tiivistymisen vaurioita, mutta vuoden päämäärätietoi-nen nurmikasvien manipulointi korjasi tilanteen. Ruokamultakerrosta saatiin vuodessa lisää viitisen senttiä ja jostain alkoi ilmestyä kaikenlaisia toukkia maa-perää möyrimään. Seuraavaksi vuodeksi on tarkoituksena tehdä kaksi kilometriä pitkä kaistale hedelmäpuulehtoa ja ryhtyä vesiviljelemään kosteikossa. Luonnonmu-kaista? Ei. Hauskaa? Ehdottomasti.

Ehkä regeneratiivista toimintaa on turha rajata viljelyyn. Enenevissä määrin ekologit ja ympäristötieteilijät kannustavat hakemaan positiivista suhdetta ihmisen ja ympäristön välillä. Sen voi aloittaa vaikka hymyilemällä bussikuskille. Ja kas, ympä-ristö muuttui heti piirun verran parem-maksi paikaksi elää.

tuomas mattila on luo-muviljelijä ja tutkija Suomen ympäristökeskuksessa. Vapaa-ajalla hän ihmettelee ekosysteemien toimintaa 1-vuotiaan mentorinsa opastuksella.

näin paljon korkean profiilin ystäviä ei suolahei-nällä, mesiangervolla ja jäkälillä ole ennen nähty. nyt villiruuasta eli villinä kasvaneesta riistasta, kalasta, marjoista, sienistä ja yrteistä toivotaan Suomen uutta valttikorttia. Villiruuan hehkuttajiin ovatkin liittyneet huippukokkien lisäksi muun muassa jyRki katainEn ja SIrKKA-LIISA ANTTILA. Villiruuan ympärille toivotaan kehitty-vän myös runsaasti elämysmatkailua.

Ulkomaille suomalaista villiruokaa brändätään KLAUS HAAPANIeMeN hienon logon avulla. Villiruoka on myös suomen kokkimaajoukkueen salainen ase tammikuun lopussa pidettävissä kokkien mm-kilpailuissa lyonissa.Lisää vinkkejä villiherkkuihinwww.hortoilu.fiwww.arktisetaromit.fi

Villinä villiruokaanfantastista

RalEigh fitnEss

MIeS, HeLSINKI*: ”Minun piti alkaa kuntoilla. Näin jo itseni kesällä mustikkamaan kinginä pullistelemassa. pyörän lisäksi ostin sopivat sisäpyörätrikoot. kapuna päälle sain juomapullonkin. mutta sitten tuli ne normaalit: neljännesvuosiraportin kirjoitus, kaverin läk-siäiset, pikkulensu, oulun matka, uusi naisystävä ja treffikiireet, isän

kuusikymppiset, lätkän mm-kisat... kolmisen kertaa taisin sitä mustik-kamaa-kuntoa viritella. kun uusi tyttöystävä sitten muutti kämppään,

niin kuntopyörä ei sinne enää sopinut. Valitsin rakkauden.”

Voisiko rappukäytävässä olla yhteinen kaappi, johon asukkaat vievät ylijää-nyttä ruokaa naapureiden käytettäväk-si? Helsinkiläisessä taloyhtiössä tätä kokeillaan parhaillaan. Tarkoitus on vähentää ruuan joutumista roskiin.

Roihuvuorelaisen taloyhtiön kaappi on ristitty Herk-kupesäksi. Sinne voi viedä tuoreita vihanneksia ja he-delmiä, avaamattomia ruokapakkauksia, joissa on vielä parasta ennen aikaa jäljellä tai samana päivänä valmis-tettua ruokaa. Taloyhtiön muut asukkaat voivat ottaa näi-tä vapaasti syötäväkseen.

Kokeilu alkoi marraskuun lopussa ja jatkuu helmi-kuun loppuun. Lähes 30 perhettä on joko hakenut Herk-kupesästä ruokaa tai tuonut sitä.

”Yllätys on ollut, että Herkkupesästä kyllä haetaan innokkaasti ruokaa, mutta sitä tuodaan sinne niukasti”, kertoo hankkeen suunnittelija Heikki Savonen palvelu-muotoilutoimisto Palmusta. Hän arvelee syyksi, että ih-misiä nolottaa tuoda jaettavaksi omia kokkailuitaan.

Kodeissa heitetään roskiin noin 5 prosenttia ostetusta ruuasta.

”Nykyään ajatellaan helposti, että biojätehän kerätään talteen ja ruoka maatuu takaisin kiertoon. Ruokahävik-kiin auttaisi jo, että ihmiset tiedostavat, että ruuan pois-heittäminen on ympäristöongelma”, Savonen sanoo ja muistuttaa, että ruokahävikkiä pidetään jopa Euroopan kolmanneksi suurimpana ympäristöongelmana. Huili toivoo Herkkupesästä uutta suomalaista vientituotetta!

ennen kauppaan menoa kannattaa silloin tällöin in-ventoida jääkaapin ja pakastimen sisältö. käytä sieltä tuotteet ennen kuin ne ehtivät vanhentua. Kauppaan ei ehkä tarvitse lähteäkään.www.saasyoda.fi

ilmiö Herkkua pesään!

saRjassa kummastEll a an EntisaikojEn uutuuksia .

til asto

Vuonna 2011 kaikesta tuotetusta viljasta luomua oli noin 2 prosenttia. Maidosta luomua oli 1,4 prosenttia ja kananmunista 4 prosenttia.

lähDE: maatilatilastollinEn VuosikiRja

VINKKI

MISSÄ tämä onny t?

64 H U I L I N O 1 2013, TA M M I – HEL M I K U U

au

KE

aM

aN

Ku

Va

T:

Ma

rK

uS

So

MM

Er

S,

jo

oN

aS

ly

yT

iSE

N K

oT

ial

Bu

Mi.

* T

ÄM

Ä T

EK

ST

i o

N E

SiM

Er

KK

i T

oT

uu

dE

ST

a.

SE

Ei

Ka

iKK

iNE

yK

SiT

yiS

Ko

HT

iNE

EN

ol

E T

oT

Ta

. T

iEd

ÄM

ME

Va

iN,

ET

TÄ

Py

ör

Ä K

uV

aT

TiN

jÄ

TE

la

Va

ll

a M

uN

KK

iVu

or

ES

Sa

22

.10

.

saRjassa VastustEta an ihan huolEll a .

LE

IKK

AA

jA

LU

UK

Ut

A!

hUILI MAKSA A PoSTi -MAKSUN

l ähEt ysosoitE

TUNNUS: 5017964100003 Vastausl ähEt ys

maksa jan l askutus - ja til austiEDot

E t UNIMI

SUKUNIMI

K aT uoSoiTE

PoSTiNuMEro PoSTiToiMiPaiKK a

PuHEliNNuMEro

SÄHKöPoSTi

allEKirjoiT uS

l ahjatil auksEn sa a jan tiEDot, jos muu kuin maksa ja

E t UNIMI

SUKUNIMI

K aT uoSoiTE

PoSTiNuMEro PoSTiToiMiPaiKK a

PuHEliNNuMEro

SÄHKöPoSTi

y HTE ySTiE TojaNi Ei Sa a K Äy T TÄ Ä EKoy HTiö HuiliN ulKoPuoliSEEN MarKKiNoiNTiiN.

KE St äVää

EL

äM

ää VUoDESt

A 2

010

Ekolifestyle-lehti Huili on riippumaton, kriittinen ja ihana. Tilaa viisi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti kotiisi — kestotilauksena 35 € (määräaikainen 50 €). Tilaa Huili oheisella tilauslomakkeella, tekstiviestillä, puhelimitse numerosta 03 4246 5307 tai netissä osoitteessa www.huililehti.fi

KoKeile HuiliA.

www.huililehti.fi

kyllä kiitos, haluan huilin kestona kotiin! Hinta vain 35 € / 5 numeroa.

Määräaikainen tilaus, 50€ / vuosi.

Voit tilata irtonumeron myös maksamalla 8 euroa huilin tilille fi17 1228 3000 0155 76(nordea). kirjoita viestikenttään osoitteesi,niin postitamme uusimman numeron sinulle.

tilaa näyte- numero!!golf aargh!

Helsinkiläinen joonas lyytinen ei tajua, että golfia edes kutsutaan urheiluksi.

”Golf on laji, jossa ei tule hiki ja jonka ammattilaiset ovat ylipainoisia ja polttavat. Eihän kävely hassunkurisissa vaatteissa vie-lä ole urheilua. Golfkenttä manikyroituine nurmineen on kuin sairas luontosimulaat-tori. Seurasin, kun Jyväskylään rakennettiin golfkenttä. Ensin kuusimetsä parturoitiin maan tasalle, lanattiin sileäksi ja lopuksi sin-ne rakennettiin uudelleen mäkiä, kuoppia ja vesiesteitä.

Oma lukunsa on lajin epädemokraatti-nen puoli. Esimerkiksi Helsingissä kaupunki vuokraa Talin golfkenttää törkeään alihin-taan. 50 hehtaarin alueella kaupungin sydä-messä golfaa kultapossukerho, joka valikoi itse omat jäsenensä.

En ole kokeillut lajia, enkä kokeile! Siksi puhun täydellisen tietämättömyyden muka-naan tuomalla ehdottomalla varmuudella.

Golffarit ovat maailman sietämättömim-piä ihmisiä. Taudinkuvaan kuuluu, että jossain vaiheessa, kun golffari on käyttänyt kaikki kesä- ja talvilomansa vieraissa maissa, joissa hän ei ole vahingossakaan tutustunut paikalliseen kulttuuriin, koska koko loma on vietetty hermeettisellä golfklubilla, hän me-nettää kyvyn muodostaa yhtään täydellistä lauseita muusta kun golfista.”

!VA STUSTA N

1Toivoisin, että mah-dollisimman monet ihmiset osaisivat lukea.

Kun naiset saavuttavat luku-taidon, se vaikuttaa suoraan heidän kykyynsä vaikuttaa yhteiskunnassa, työllistyä ja muuttaa valtarakentei-ta. Tämän lisäksi lukutaito antaa ihmisille mahdol-lisuuden tutustua uusiin monimuotoisiin ja mieli-kuvituksellisiin maailmoi-hin. Uskon että lukutaito edesauttaa tätä kautta myös suvaitsevaisuutta.

2 Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus rau-hoittua edes joskus.

Eli toivon, että kaikilla olisi oma rauhan paikka. Sitä kautta saa asioita oikeaan perspektiiviin ja uusia voi-mavaroja käyttöön. Minulla tämä mahdollisuus on ollut kesäpaikassamme Kemiön saaressa, jossa on ihanaa kävellä rantaviivaa pitkin ja sienestää. Se on itselleni paikka, jossa pulssi laskee heti. On se sitten metsä, merenranta tai mikä tahan-

sa pöpelikkö, mahdollisuus hiljentymiseen on tärke-ää. Maailma on hektinen paikka.

3Kolmas toiveeni on minulle itselleni. Toi-voisin, että musiikista

tulisi entistäkin keskeisem-pi osa elämääni. Keikkai-lun ja levyttämisen lisäksi, haluaisin säveltää musiik-kia teatteriin ja elokuviin. Musiikin kautta olen saanut kiinnostavia kontakteja ih-misiin, joita en välttämättä

olisi ikinä muuten tavannut. Saamme nettisivujemme kautta ja keikoilla mahtavaa palautetta ihmisiltä eri puo-lilta Suomea. Se että mui-ta ihmisiä kiinnostaa oma tekeminen tuntuu todella hyvältä.

Laulaja aino VEnnan bändin ensim-mäinen levy marlene ilmestyi lokakuun lopussa. Alkuvuodesta hän keikkailee Espoossa, tampereella, oulussa, hel-singissä ja Turussa.

Kolme toivomustatEKStI ELINA VENESMäKIKuVa Sa ar a HElK al a

aino

VeNNA

66 H U I L I N O 1 2013, TA M M I – HEL M I K U U

Ekolifestyle-lehti Huili on riippumaton, kriittinen ja ihana. Tilaa viisi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti kotiisi — kestotilauksena 35 € (määräaikainen 50 €). Tilaa puhelimitse numerosta 03 4246 5307 tai osoitteessa www.huililehti.fi

KoKeile HuiliA.

KE St äVää

EL

äM

ää VUoDESt

A 2

010Voit tilata irtonumeron myös maksamalla

8 euroa huilin tilille fi17 1228 3000 0155 76(nordea). kirjoita viestikenttään osoitteesi,niin postitamme uusimman numeron sinulle.

tilaa näyte- numero!!

vAin35€ /vuoSi!