ÄHTÄRIN KAAMATIN KOSTEIKON KUNNOSTAMISEN TOIMENPIDESUUNNITELMAN TÄYDENNYS

Soitimella oleva viitasammakko, Hailuoto 13.5.2012, kuva Juha Siekkinen Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Juha Siekkinen 15.10.2012

2

TARKENNUKSET JA MUUTOKSET ÄHTÄRIN KAAMATIN TOIMENPIDESUUNNITELMAAN, JOKA ON PÄIVÄTTY 29.8.2012

Olen keskustellut uusista toimenpiteistä Juhani Luodeslammen (Ähtärin kalastuskunnan edustaja) ja Mikko Haaviston kanssa (Kaamatin lounaispuolen kiinteistönomistaja, koneurakoitsija) puhelimitse 10.10.2012. Lisäksi olen saanut Mikko Alhaiselta (Kotiseutukosteikko Life -hankkeen projektipäällikkö) 9.10.2012 sähköpostilla tietoa toimenpiteiden taustaksi

1. KASVIMASSAN LÄJITYS KOSTEIKON REUNALLE TAVOITE: KAIVETUN KASVIMASSA LÄJITYS TEHDÄÄN KUIVEM MALLE PAIKALLE KUIN ON SELOSTETTU 29.8.12 PÄIVÄTYSSÄ SUUNNITELMASSA. Toteutus : kasvimassan läjitystä tehdään kuivemmalle paikalle tulvarajan yläpuolelle seuraavilla toimenpiteillä:

1. Siirretään kaivettu aines kauemmaksi rantavyöhykkeestä. Ähtärinjärven kalastuskunnan edustajan Juhani Luodeslammen mukaan aines voidaan kasata kauemmaksi rantapuuston sekaan.

2. On mahdollista, että työssä olisi käytettävissä aiempaa isompi kone, jonka pitemmällä puomilla kaivetun aineksen siirto kauemmaksi vesirajasta onnistuu paremmin.

3. Kaamatin etelä- ja länsipuolella, jossa peltoalueet ulottuvat rantavyöhykkeen viereen voidaan käyttää maalla liikkuvaa telakaivinkonetta materiaalin levittämiseen ja siirtämiseen vielä lähemmäksi kuivaa maata. Mahdollisesti osa materiaalista voidaan kasata tilapäisesti pellon laitaan, josta se kuljetetaan pois myöhemmin.

4. On mahdollista, että osa maalta levitettävästä aineksesta pystytään levittämään rantavyöhykkeen yläreunaan vasta kesällä 2013, mikäli työ edellyttää puuston hakkuuta tietyistä kohdin rannasta. Kiinteistönomistaja Mikko Haaviston mukaan hän ehtisi tekemään hakkuita vasta talvella.

Arvio poistettavan kasvimateriaalin ravinteiden vaikutuksesta järven ekosysteemissä:

• Nykytilanne (ennen toimenpiteitä) o Kyseinen kasvimassa on tällä hetkellä kokonaisuudessaan järvessä ja vuosittain hajoava

kasvillisuus pitää ravinteet aktiivisessa kierrossa. • Toimenpiteiden jälkeen:

o Kasvimassan siirto rannalle poistaa joka tapauksessa merkittävän määrän biomassaa ja ravinteita pois vesistöstä ja merkittävä osa ravinteista jää pysyvästi paikalle maatuvaan kasvillisuuteen.

o Kaamatinpuron kuusikossa olevan ja tulvakynnyksenä toimivan 1,5 m leveän kapeikon leventäminen 3-4 m:n levyiseksi vähentää Kaamatin tulvimista keväällä ja vähentäisi veden nousua esim. Kaamatin eteläpuolen tielle ja mahdollisesti myös pelloille. Tämä kokonaisuutena vähentäisi ravinteiden huuhtoutumista Kaamattiin.

o On totta, että osa ravinteista palaa kosteikkoon, mutta suunniteltujen toimenpiteiden johdosta kokonaisuutena ravinteita poistuu vielä enemmän vesiekosysteemistä.

Muut vaikutukset:

• Massan läjittäminen kauemmaksi kuivalle maalle aiheuttaa toisaalta myös lisäkustannuksia ja polttoainekulujen kasvua, mikä nostaa toimenpiteen hiilijalanjälkeä.

• Kasvimassan läjittäminen rannan tuntumaan kosteisiin oloihin myös edesauttaisi massan pysymistä osittain kosteana ja hapettomana mikä hidastaa sen hajoamista ja lisäisi massaan sitoutuneen hiilen määrää pitkällä aikajänteellä → pieni ilmastoteko.

3

2. VIITASAMMAKON TODETTUJEN ELINYMPÄRISTÖJEN SÄILYT TÄMINEN

TAVOITE: SÄILYTETÄÄN HAVAITUT VIITASAMMAKON ELINYMP ÄRISTÖT Toteutus :

1. Kaivuuta ja läjitystä ei tehdä todetuille havaintopaikoille tai niiden viereen, vaan niiden ympärille jätetään 10 m suojavyöhyke.

2. Kaamatinpuron eteläosasta pitäisi poistaa puroon kasvanutta pajukkoa, sillä se hidastaa puron virtausta. Purosta poistettaisiin se reunaan kasvaneet juurakot ja maalta alle 5 m:n etäisyydellä purosta kasvava pajukkovyöhyke. Puron pohjaa ei kaiveta.

3. Kaamatinpuron pohjoisosa ei soveltune viitasammakon elinympäristöksi, koska sen melko jyrkillä rannoilla on vain vähän vesikasvillisuutta

TAVOITE: LISÄTÄÄN VIITASAMMAKON ELINYMPÄRISTÖJÄ Toteutus :

1. Kaivuuta tehdään pääasiassa umpeutuneilla rahkasammalta, osmankäämiä ja saroja kasvavilla alueilla, joilla ei ole avovettä kesän aikana.

2. Osmankäämikasvustot ovat vielä talvenkin jäljiltä hyvin erottuvia, sillä niiden varret sojottavat pystyssä kesät talvet. Sen sijaan saravaltaiset alueet ovat keväällä soidinaikana matalia ja painuvat helposti veden sekaan. Mielestäni viitasammakot eivät viihdy korkean osmankäämikasvuston seassa, koska ne eivät näe lajikumppaneita. Sen sijaan sarakasvustojen korkeus jää alle 15 cm. Mitä enemmän osmankäämiä on saran seassa, sitä lyhyempi on vaakanäkyvyys. Mahdollisesti tämän vuoksi osa viitasammakoista on ollut soitimella avovesialueen reunassa.

Avoveden reunassa on korkeaa osmankäämikasvustoa vielä talven jäljiltä. Etualalla saraikko painuu veden sekaan, mutta avovettä on siinäkin hyvin vähän. Tällä paikalla viitasammakot olivat avoveden reunassa. Kuva J. Siekkinen/9.5.2011.

4

POHDINTAA KUNNOSTUKSEN JA KAIVUUN VAIKUTUKSESTA VII TASAMMAKOIHIN Lähdeviitteet ovat Jokisen (2012) viitasammakkorapo rtissa mainittuja Ruoppaus (viitasammakkoraportissa s. 15) .

• Pohjan ruoppausta ei tehdä • Kaamatin viitasammakkohavainnoista puolet oli avovesialueen ja kasvillisuuden

vaihettumisvyöhykkeessä. Kasvillisuudessa alkaa jo metrin matkalla tiheä ilmaversoiskasvillisuus. Kun luodaan uusia, osin mosaiikkimaisia avovesialueita yhtenäisen sammalpinnan alueelle (Kaamatin eteläpäässä) tai hyvin tiheän kasvillisuuden sekaan (muut kunnostusalueet), niistä voisi olettaa olevan hyötyä viitasammakolle (kuva 2-3 ).

• Bobben (2008) mukaan viitasammakot olivat hyväksyneet kutulammikoiksi hiekka- tai turvemaalle kaivetut altaat. Kaamatin pohja on kaikilla suunnitelluilla kunnostuspaikoilla turve- tai mutapohjaa.

Avovesialueen lisäys (viitasammakkoraportissa s. 15 ).

• Viitasammakon elinympäristöinä mainitaan myös suot ja yhtenä uhkatekijänä soiden ojitus. Kaamatin eteläpää on täysin umpeenkasvanut mm. pinnanmyötäisen umpeenkasvun myötä. Tämä on tapahtunut yhtenäisen rahkasammalkasvuston myötä. Toimenpiteissä tavoitteena on, että tätä rahkasammalkasvustoa poistettaisiin melko runsaasti, mutta ei kuitenkaan kaikkea.

• Viitasammakon elinympäristön hoitosuosituksissa (lähde: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=119748&lan=fi) mainitaan, että ”Viitasammakon elinympäristöjen kunnostus- ja hoitotoimia ovat rantaniittyjen raivaus ja niitto, avovesialueen lisääminen esimerkiksi ojia patoamalla, veden ohjaaminen entisiin purouomiin sekä soiden ja rantaluhtien kosteusolojen palauttaminen”. Kaamatilla todetut viitasammakot ovat olleet avovesiympäristöjen kasvillisuusmosaiikeissa, eikä niitä todettu eteläpään nevapintaisella pienellä suolla. Rantaluhtien kosteusolot voisivat parantua, jos kelluvaa kasvillisuutta poistettaisiin?

• Viitasammakko näyttää suosivan avoveden esiintymistä. Lisäksi vesilintujen kannalta jatkuva umpeenkasvu on haitallista ja osa rehevien järvien vesilintulajeista ovat vähentyneet (Pöysä ym. 2012).

Kalojen aiheuttama predaatio (viitasammakkoraportin kappaleessa "ruoppaus", s. 15)

• Elmbergin (2008) mukaan kutualueelle ruopatut väylät voivat lisätä kalapredaatiota. Kunnostuksessa tehdään pääasiassa melko kapeita väyliä, joita reunustaa tiheä kasvillisuus. Kunnostuksessa muodostuu paljon reunavyöhykettä suhteessa tehtyyn avoveteen. Siten viitasammakot pystyvät piiloutumaan edelleenkin kasvillisuuden sekaan nopeasti.

• Viitasammakoita on todettu aivan avovesialueen reunalla sekä eteläpään ison ojan suussa, johon kalat ovat voineet päästä. Lisäksi Kaamatilla on ollut vuosittain niin kevät- kuin kesätulvia, jolloin avovesipintaa on ollut laajemmalla alueella rantoja myöten. Petokalat ovat voineet viimeistään tuolloin siirtyä niillekin paikoille kevään-kesän mittaan, joilla viitasammakoita on todettu. Kalojen mahdollisesta predaatiosta huolimatta viitasammakoita on todettu edelleen Kaamatilla.

• Kaamatin kunnostusta on suunniteltu ensisijaisesti vesilintujen elinympäristön parantamiseksi. Kasvillisuuden keskelle kaivetut pienehköt plutaikot, joilla ei ole toisiinsa avovesiyhteyttä, eivät ole vesilinnuille otollista ympäristöä. Vesilintujen pitäisi päästä uimalla plutaikosta toiseen. Viitasammakoille eristyneet plutaikot voivat olla soveliaita lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.

Konetyön ajankohta

• Tavoitteena on, että työt voitaisiin aloittaa vielä v. 2012 aikana ennen jääpeitteen ja lumen tuloa. • Viitasammakot ovat lokakuusta alkaen kylmähorroksessa. On mahdollista, että koneen möyriessä

paikalla ne voisivat siirtyä pois sivummalle, vaikka ovatkin suhteellisen paikkauskollisia. • Elmbergin (2008) mukaan viitasammakot kylmähorrostavat hiljaa virtaavissa joissa ja puroissa.

Kaamatinpuro voisi olla tällainen paikka. Kaamatinpuron keskiosan pohjaa ei ole tarkoitus kaivaa, vaan poistaa sen reunoilla vedessä ja vesirajassa olevaa pensaikon juuristoa. Tämä työ on tarkoitus tehdä tela-alustaisella kaivinkoneella, jolloin työ voidaan tehdä hyvin pienipiirteisesti.

• Suomen Eläimet (1990) teoksessa todetaan tavallisen sammakon talvehtimisesta: "Alhaisista lämpötiloista huolimatta sammakot eivät ole varsinaisessa horroksessa, vaan sukeltavat häirittäessä yllättävän vikkelästi piiloon. Lähteissä ne saattavat uiskennella omaehtoisesti jopa jään alla". Myös Elmberg (2008) toteaa, että viitasammakot voivat liikkua jään alla.

Toimenpiteiden seuranta

• Jos työt tehdään syksyllä 2012, keväällä 2013 voisi tehdä viitasammakkokartoitusta kunnostetuilla alueilla ja aiemmin havaituilla esiintymäpaikoilla.

• Tällaiseen ennen-jälkeen vertailuun tarjoutuu harvoin mahdollisuutta ja voisi antaa arvokasta lisätietoa kunnostuksen aiheuttamasta häiriöstä käsittelemättömille esiintymäpaikoille ja toisaalta asuttavatko viitasammakot kaivamalla tehdyt uudet avovesipaikat. Tieto voisi olla hyödyksi lintuvesikunnostuksia suunniteltaessa. Kartoitus on varsin helppo ja luotettava tehdä keväällä soidinaikana.

5

Kaivettu materiaali kasataan kapeammalle kaistaleelle kuivuneen rantavyöhykkeen yläosaan. Ollikaisen kiinteistön puustoa ei aleta hakkaamaan kasauksen vuoksi. Mikäli kasausta ei saa tehdä tähän, koko itäinen uoma (Ollikaisen kiinteistön kohdalla) jätetään kaivamatta

Kaivettu materiaali kasataan kapeammalle kaistaleelle kuivuneen rantavyöhykkeen yläosaan. Tarvittaessa sitä kasataan Ilomäen kiinteistön pellolle tilapäisesti, joka kuljetetaan maisemoidaan pellon reunaan tai kuljetetaan myöhemmin muualle.

Viitasammakon esiintymisalueet jätetään nykytilaan

Kaivettu materiaali kasataan kapeammalle kaistaleelle kuivuneen rantavyöhykkeen yläosaan.

Vanhassa kaivetussa ojassa ei ole kasvillisuutta reunoilla � ei soveltune viitasammakon elinympäristöksi � voidaan leventää

Kaivuualue muotoillaan uudelleen

Kaivuumaat kasataan kapeammalle alueelle rantavyöhykkeen yläosaan

Tästä kohdasta etelään Kaamatinpurossa olevat pensaat ja niiden juurakot kaivetaan pois, muuten virtausta ei pystytä parantamaan. Puron pohjaa ei kaiveta. Puron pohjoisosa kuusikon kapeikkoon saakka on leveämpi ja sitä ei tarvitse kaivaa

1 viitasammakko 8.5.2012

Kuva 1. Kaamatin toimenpiteiden uudistettu suunnitelma.

6

Kuva 2. Kaamatin kasvillisuusvyöhykkeitä ja valokuv aspisteet . Eteläosan osmankäämivaltaisella alueella lajin peittävyys on vähintään 75 %. Seassa on järvikortetta enintään 20 %:n peittävyydellä. Sen eteläpuolella on yhtenäinen sammalkasvusto, joka on suopinnan kaltainen. Pohjoisosan järvikortevaltaisella alueella lajin peittävyys on vähintään 75 %. Umpeenkasvu on edennyt pitkälle myös pohjoisosassa, jossa on laaja pajupensaikkoalue. Siellä avovettä ei ole juuri lainkaan, mutta sammalpeitteen puuttumisen vuoksi se poikkeaa eteläosasta. Kartoitukset: J. Siekkinen v. 2011 ja 2012. Ilmakuva © Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11.

Vihreä viiva: rantavyöhykkeen pajukon reuna (kuivan maan raja)

Vihreä viiva: rantavyöhykkeen pajukon reuna (kuivan maan raja)

Järvikortevaltainen alue

Osmankäämivaltainen alue

Osmankäämi + pullosara + järvikorte

Pullosara + järvikorte

Pullosara + järvikorte

Runsaasti pajua kasvava, entinen avovesialue

Pullosara + järvikorte

Kuva 4 . 5-10 viitasammakkoa ojan suussa 7. ja 8.5.2012

Kelluvia, irtonaisia vehka-vesikuusikasvustoja

Rahkasammalpinta

Kuva3 . 4 viitasammakkoa avoveden reunassa 9.5.2011

Kuva 2 . Useita viitasammakoita avoveden reunassa 9.5.2011

Kuvat 6 ja 7 .

Kuva 5 .

Kuva 8

7

Kuva 2. Kaamatin lounaisrannikkoa kohdasta, jossa kuulin useiden viitasammakoiden pulputusta avoveden reunasta 9.5.2011 . Talvenkin jäljiltä ilmaversoiskasvillisuus muodostaa hyvin tiheän kasvillisuuden, jossa sammakot eivät viihdy. Ne näyttävät vaativan enintään matalaa kasvillisuutta, jossa on seassa avovettä tai sitten ne ovat matalassa avoveden ja kasvillisuuden reunavyöhykkeessä. Kuvan etureunassa alhaalla on tällaista, mutta se on altis kuivumaan pienenkin vedenpinnan laskun myötä. Lisäksi siinä ei liene riittävästi avovettä. Täydennetyssä toimenpide-suunnitelmassa tälle alueelle ei tehdä mitään . Kuva J. Siekkinen/9.5.2011.

Kuva 3. Venepaikan viitasammakkoympäristö . Kuva on otettu 9.5., jolloin tehtiin viitasammakkokartoitusta mm. venepaikan kohdalla lounaisrannikolla. Viiva osoittaa kohtaa, josta viitasammakoiden ääntä kuultiin maalta (=kuvauspaikalta). Tässä kohdassa oletin viitasammakoiden olevan joko avoveden reunassa tai kuvan keskellä olevassa veneuomassa, mutta kuitenkin lähellä avoveden reunaa. Suunnitelmassa oli alun perin tarkoitus lisätä tähän avovesiuoma, mutta täyden-netyssä toimenpidesuunnitelmassa tälle alueelle ei tehdä mitään . Yksi mahdollisuus olisi kaivaa se vinottain tiheän kasvillisuuden läpi?. Kuva J. Siekkinen/9.5.2011.

useita viitasammakkoja avoveden reunassa 9.5.2011

n. 4 viitasammakkoa avoveden reunassa 9.5.2011

8

Kuva 4. Ojan suu Kaamatin eteläpään eteläisen ojan kohdalla . Viivan pää alueella on. 6 x 4 m:n avoimempi vesi verrattuna muuhun ympäristöön. Siitä kuului useiden viitasammakoiden pulputusta 7. ja 8.5.2012 (jolloin myös kuva on otettu). Kuvauspaikka on ojan reuna ja avoimempi vesi on ojan suuta. Veden virtaus on ylläpitänyt hieman harvempaa kasvillisuutta (tai ojan suuta on aikoinaan kaivettu ojan kaivuun yhteydessä). Kuvan vasemmassa reunassa on myös avoveden ja kasvillisuuden mosaiikkia, mutta sieltä ei viitasammakoiden ääntä kuulunut. Taustalla näkyvä suo- ja vesikasvillisuus peittää kokonaan järven pintaa, vaikka on korkean veden aika. Täydennetyssä toimenpidesuunnitelmassa jätettäisiin ennalleen vihreän katkoviivan sisään jäävä alue . Kuvassa näkyy myös, että veden pinta yltää ulommaisten pajupuskien eteen rantavyöhykkeen alaosassa, joten rantavyöhykkeen yläosa on tällöin tulvan yläpuolella. Kuva J. Siekkinen/8.5.2012.

Kuva 5. Kaamatin eteläpään pohjoisempi tulo-oja . Tämä oja on kaivettu ja tulee tieltä päätyen n. 50 m päässä olevaan Kaamatin eteläkärkeen. Oja on kaivettu suoraviivaiseksi ja se on vähintään 50 cm syvä. Tässä ei todettu viitasammakoita. Se lienee liian monotoninen ympäristö ja pohjassa on melko ohut mutakerros. Toimenpiteissä olisi tarkoitus poistaa taustalla ojalinjalla ja ojan vasemmalla puolella n äkyvää puustoa , jolloin palautettaisiin avoin näkymä tieltä Kaamatille. Lisäksi uomaa levennettäisiin ja tehtäisiin vaihtelevan leveydeks i ja hieman syvemmäksi, jolla parannettaisiin sen sulautumista järvimaisemaan ja virkistyskäyttöarvoa . Kuva J. Siekkinen/ 7.5.2012. Kaamatin toimenpidesuunnitelmassa oleva kuva 17 (s.25) on otettu melkein samalta paikalta ja samaan suuntaan.

Kuva 4 . 5-10 viitasammakkoa ojan suussa 7. ja 8.5.2012

Täältä ei kuulunut viitasammakoiden soidinta Tätä aluetta ei kaiveta

9

Kuva 6. Kaamatinpuron eteläpää . Kuvauspaikalta Kaamatin ranta on n. 30 m:n päässä vasemmalla (kuvattu etelään aivan pellon reunassa). Suunnitelmaan on merkitty, että Kaamatinpuron eteläpäästä poistettaisiin puun juuristoa puron reunasta. Kuvan näkyvällä alueella purossa olevan pensaikon r aivausta ei tarvitse tehdä , sillä uoma on 4 m leveä eikä puusto haittaa virtausta. Purossa on mutaa ainakin 30 cm. Puro voi olla viitasammakoiden talvehtimispaikka. Kuva J. Siekkinen/25.5.2011

Kuva 7. Kaamatinpuron eteläpää . Kuvauspaikka kuten kuvassa 4, mutta kuvaussuunta luoteeseen-pohjoiseen. Pellon kohdalla purouoma on tukkiintunut monin paikoin pajuista ja muiden lehtipuiden juurakoista aiheuttaen veden virtauksen heikkenemistä ja koko Kaamatin alueen tulvimista. Juurakoiden poistaminen ja maalla olevan puuston poistaminen helpottaisi tilan netta merkittävästi . Tästä purosta on lisää kuvia varsinaisessa toimenpidesuunnitelmassa. Kuva J. Siekkinen/25.5.2011

10

Kuva 8. Kaamatinpuron lähtökohtaan kaivettu uoma . Kuva on otettu Kaamatin rannasta n. 20 m pohjoiseen, kuvaussuunta on etelään. Alkuperäisen uoman eteläpuolelle on kaivettu tämä uoma, joka on myös tukkeentunut kasvillisuudesta ja pajukosta aivan Kaamatin rannassa. Toimenpiteissä on tarkoituksena, että taustalla näkyvä ojan suu aukaistaisiin mikä parantaisi veden virtausta. Kuva J. Siekkinen/8.5.2011.

Kuva 9. Toisinaan viitasammakolle kelpaa ihmisenkin kaivama monttu . Tässä Hailuodon keskustassa, lähellä taloja ja peltojen ympäröimässä jyrkkäreunaisessa montussa (pinta-ala 40 m2…) oli ainakin pari viitasammakkoa soitimella 13.5.2012. Kuva J. Siekkinen.