HELSINGIN KAUPUNKI

HELSINGIN TUKKUTORIN

TOIMINTAKERTOMUS

2016

2

SISÄLLYS

1.TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2016 3

2. TUKKUTORI PÄHKINÄNKUORESSA 4

3. TUKKUTORIN TOIMINTA-AJATUS JA PÄÄTOIMET 5

4. VIESTINTÄ 7

5. HELSINGIN KAUPUNGIN RUOKAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN 8

6. HALLINTO JA TILINTARKASTUS 9

7. ORGANISAATIO 10

8. HENKILÖSTÖ 11

9. YRITYSTOIMINTA TUKKUTORILLA 12

9.1 LIHATUKKUTOIMINTA 12

9.2 KYLMÄTUOTANTO JA -VARASTOINTI 12

9.3 VIHANNES-, HEDELMÄ- JA KUKKATUKKUTOIMINTA 12

9.4 KALATUKKUTOIMINTA 13

9.5 MUUT PALVELUT JA TUKKUKAUPPA 13

9.6 TEURASTAMO 14

10. HELSINGIN KAUPPAHALLIT JA TORIT 14

10.2 SILAKKAMARKKINAT 15

10.3. MANTAN JOULUMARKKINAT 16

10.4 VANHA KAUPPAHALLI 16

10.5 HAKANIEMEN TORI 16

10.6 HAKANIEMEN KAUPPAHALLI 16

10.7 TÖÖLÖN JA FREDRIKIN TORIT 17

10.8 HIETALAHDEN KAUPPAHALLI 17

10.9 HIETALAHDEN TORI 17

10.10 TALLINNANAUKION TORI 18

10.11 YLÄ-MALMIN TORI 18

10.12 KANNELMÄEN TORI (SITRATORI) 18

10.13 HAAGAN TORI 18

11. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIANKÄYTTÖKATSAUS 18

12. TILINPÄÄTÖS JA INVESTOINNIT 23

Talousarvion toteuma 31.12.2016 25

3

1. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2016

Helsingin Tukkutorin lokakuisilla Silakkamarkkinoilla tanssittiin, uitiin ja ka-

lastettiin sekä satsattiin ekologisuuteen, ja tapahtumalle myönnettiin Ekokom-

passi -ympäristöpalkinto. Silakkamarkkinoilla vieraili yli 50 000 kävijää. Hel-

singin suosituin matkailukohde Vanha Kauppahalli keräsi vuoden 2016 aikana

lähes 1,5 miljoonaa kävijää. Tukkutorilla kesäkuussa toista vuotta peräkkäin pi-

detty Sideways–festivaali laajeni entisestään ja koko vuoden aikana Teurasta-

mon tapahtumiin osallistui yhteensä 100 000 kävijää. Hietalahden suositulla

kirpputorilla oli kesäkauden aikana runsaat 12 000 myyjää. Hakaniemen kaup-

pahallin peruskorjauksen ja väistötilan suunnitelmat etenivät päätöksentekoon

asti.

Helsingin Tukkutorin tehtävänä on kehittää Teurastamon, kauppahallien ja to-

rien toimintaa, vuokrata varasto- ja kylmätilaa pakastushotellista sekä toimiti-

loja erityisesti elintarvike- ja kukka-alan toimijoille ja yrityksille, ylläpitää ja

tukea alueittensa yritysten toimintaedellytyksiä ja edesauttaa uusien yritysten

aloittamismahdollisuuksia näiden erilaiset tarpeet huomioiden.

Tukkutorin toiminnat liittyvät kiinteästi toisiinsa ja edistävät kokonaisvaltaista

kehitystä. Teurastamo, kauppahallit ja torit muodostavat ison ja luontevan osan

ruoka- ja kaupunkikulttuurin kehittämistyöstä, samaan kokonaisuuteen sulautuu

myös Silakkamarkkinat ja muut ruokatapahtumat. Myös viestinnällisesti nämä

toiminnat ovat hyvin yhtenäinen alue. Koko tukkualue toimii suurena kokonai-

suutena, jonka ytimessä on pakastamolaitos. Pakastamo luo toimintaedellytyk-

siä tori- ja hallikauppiaille sekä muille kaupungissa toimiville ravintola-alan toi-

mijoille ja pienyrittäjille.

Tavoitteena on, että Tukkutori on elintarvike- ja kukka-alan pk-yrityksille pal-

veluiltaan ja sijainniltaan pääkaupunkiseudun houkuttelevin toimintaympäristö.

Kauppahallien ja torien osalta tavoitteena on antaa erityisesti pienyrityksille

mahdollisuuksia myydä tuotteitaan perinteisissä halli- ja toritiloissa, joissa puit-

teet ja kokonaisuus luovat hyvät mahdollisuudet kaupankäyntiin.

Tukkutorilla on meneillään eri virastojen kanssa yhteistyössä tehtäviä hankkeita

mm. sähköinen asiointi, tukkualueelle sijoittuva suuri aurinkovoimalaitos ja

kiertotalouden kehittämishanke.

4

2. TUKKUTORI PÄHKINÄNKUORESSA

Helsingin Tukkutori sijaitsee Hermannin kaupunginosassa vajaan 15 hehtaarin

tontilla. Tämän alueen lisäksi Tukkutori hallinnoi kolmea kauppahallia ja yh-

deksää torialuetta Helsingissä:

Vanha kauppahalli Etelärannassa

Hakaniemen kauppahalli

Hietalahden kauppahalli

Kauppatori

Hakaniemen tori

Hietalahden tori

Haagan tori

Fredrikin tori

Töölön tori

Sitratori (Kannelmäki)

Ylä-Malmin tori

Tallinnanaukion tori (Itäkeskus)

Helsingin kaupungin tukkutori on toiminut vuodesta 1933 lähtien pääkaupungin

elintarviketukkukaupan keskuksena. Alueella toimii noin 120 yritystä. Elintar-

viketukkukaupan lisäksi tukkutorialueella sijaitsee Suomen merkittävin kukka-

ja kukkatarviketukkukaupan keskus. Kukka-alan yrityksiä alueella on kuusi. Li-

säksi vihertukkutorilla on myyntipaikkoja viljelijöille.

Yritysten toimitilojen ja maa-alueiden lisäksi Helsingin Tukkutori vuokraa va-

rastoja ja kylmätilaa pakastushotellistaan noin 300 yritykselle ja yhteisölle. Työ-

paikkoja alueella on runsaat 800, minkä lisäksi välillinen työllistävä vaikutus on

arviolta yhteensä lähes 2 000 henkeä. Yrityksistä vajaa 90 toimii kukka- ja elin-

tarvikealoilla ja muut yritykset tarjoavat monipuolisia palvelujaan alueen yrit-

täjien lisäksi ulkopuolisille toimijoille. Tukkutorialueen yrittäjien pääasiallisia

asiakkaita ovat vähittäiskaupat ja HoReCa -toimialan ruokapalveluyritykset.

Vähittäin myyviä yrityksiä ja ravintoloita on tullut alueelle lisää Teurastamon

rakentumisen myötä.

Helsingin Tukkutorin päätehtävänä on vuokrata toimitiloja erityisesti elintar-

vike- ja kukka-alan toimijoille halleissa, toreilla, Pakastamossa ja Tukkutorin

alueella Sörnäisissä sekä kehittää ja lisätä kauppahallien, torien ja Teurastamon

tapahtumallisuutta. Lisäksi tehtävänä on kehittää kiinteistöjen toimintaa sekä

vuokrata yrityksille toimivia ja elintarvikehygieeniset vaatimukset täyttäviä

myymälä-, ravintola-, tuotanto-, toimisto- ja varastotiloja.

Kauppahallit ja torit ovat merkittävä osa helsinkiläistä kaupunkikulttuuria. Näi-

den toimien juuret ulottuvat satojen vuosien taakse kaupungin historiassa, ja

5

esimerkiksi Kauppatorilla kauppaa on käyty ainakin 1700-luvulta lähtien nykyi-

sellä paikalla. Kauppahalleja kaupunkiin alettiin perustaa 1800-lopulla, ja ny-

kyiset hallit ovat kaikki suojeltuja arvorakennuksia, joissa toiminta on edelleen

elävää. Kaupunkilaiset arvostavat toreja ja halleja osana helsinkiläistä kau-

punki-identiteettiä ja -kulttuuria.

Helsingin Kauppatori on kaupungin tärkeimpiä nähtävyyksiä ja harvinainen

koko maailmassa. Harvassa kaupungissa on yhtä monipuolinen ja elävä päivit-

täistori yhtä keskeisellä paikalla meren rannalla. Tähän historialliseen kokonai-

suuteen kuuluu 125-vuotias Vanha kauppahalli. Monet muutkin torit ja hallit

ovat vakiinnuttaneet asemansa alueittensa merkittävinä päivittäisasiointikoh-

teina.

3. TUKKUTORIN TOIMINTA-AJATUS JA PÄÄTOIMET

Tavoitteena on, että Tukkutori toimii taloudellisesti kannattavana ja on elintar-

vike- ja kukka-alan pk-yrityksille palveluiltaan ja sijainniltaan pääkaupunkiseu-

dun houkuttelevin toimintaympäristö. Kauppahallien ja torien osalta tavoitteena

on antaa erityisesti pienyrityksille mahdollisuuksia myydä tuotteitaan perintei-

siä myymälöitä edullisemmissa tiloissa, joissa puitteet ja kokonaisuus luovat

hyvät mahdollisuudet kaupankäyntiin.

Edellytyksiä ja mahdollisuuksia yritystoiminnalle luodaan

kehittämällä ja aktivoimalla kaupungin ruokakulttuuria

parantamalla toimitilojen käyttökelpoisuutta

suunnittelemalla toimitilojen ylläpito- ja korjaustoimintaa huomioiden elin-

tarvikehygieeniset EU-määräykset myös tilojen muunneltavuuden kannalta

edistämällä tukkutorialueen, kauppahallien ja torien viestintää ja markki-

nointia yhteistyössä yritysten kanssa

kehittämällä kohteittensa toimintaideoita

ylläpitämällä henkilöstön ammattitaitoa ja osaamista

avustamalla yrityksiä toimitilojen ja -lupien viranomaiskäsittelyssä

tarjoamalla tiloja uusille yrityksille ja mm. maahanmuuttajataustaisille yri-

tyksille.

6

Tukkutorialueen päätoimet:

1) Lihatukkuhalli, jossa toimii tuoreen lihan käsittelyyn erikoistuneita yrityksiä.

Tukkutori vastaa rakennuksen toiminnasta, yleisien ja yhteisten tilojen omaval-

vonnasta ja mahdollistaa yritysten toiminnan näissä tiloissa mm. vastaamalla

kylmäntuotannosta, yleissiivouksesta ja elintarvikehygieenisistä vaatimuksista.

Lihayrittäjien lisäksi hallista on vuokrattu tuotanto-, varasto- ja toimistotilaa

myös muille yrittäjille. Vuoden lopussa liha-alan yrittäjiä oli kolme.

2) Pakastamolaitos, jossa on vuokrattavissa pienvarastoista isompiin tiloihin pa-

kastus- ja viileäsäilytystilaa elintarvikealan yrityksille. Tukkutori vastaa pakas-

tamon kylmäntuotannosta, kunnossapidosta ja asiakaspalvelusta. Samassa ra-

kennuksessa on vuokrattavana myös kellaritilaa. Säilyttämiseen tarkoitettujen

tilojen lisäksi rakennuksessa ovat pakastustunnelit, joissa tuotteet pakastetaan

nopeassa prosessissa -40 asteen tuulitunnelissa -20 asteen säilytyslämpötilaan.

Pakastamon vuokrasopimuksia oli vuoden lopussa noin 350. Alun perin 1950-

luvulla rakennettu pakastamo on lukuisista saneerauskorjauksista huolimatta

käyttöikänsä lopussa. Uuden pakastamolaitoksen rakentamissuunnitelmat ovat

edenneet pitkälle ja hankkeen mahdollistava kaupungin ja alueen toimijoiden

keskinäinen kiinteistöyhtiö on tarkoitus perustaa kevään 2017 aikana.

3) Vihertukkuhalli, josta Tukkutori vuokraa myyntipisteitä kukka-alan yrittä-

jille. Huhti- ja lokakuun välisenä aikana myös ulkotorialueelta vuokrataan

myyntitilaa vihannes- ja kukkatoimijoille. Tukkutori vastaa tilojen vuokrauk-

sesta ja ulkotorialueen siisteydestä sekä valvonnasta. Hallissa toimii 3 kukka-

alan yrittäjää. Ulkotorialueella on vuokrattuja paikkoja 84. Osa paikoista vuok-

rataan vuosisopimuksilla, osa lähinnä kesäkuukausiksi.

4) Tukkutorin alueella on kaupungin omistamaa rakennuskantaa noin 35 100

kerrosneliötä. Tukkutori vuokraa näitä toimisto-, varasto- ja tuotantotiloja yri-

tyksille ja toimii alueen kehittäjänä yhteistyössä yrittäjien kanssa. Tukkutorin

vuokraamilla maa-alueilla on 57 600 neliötä muiden yritysten ja yhteisöjen

omistamia rakennuksia.

5) Teurastamo on Helsingin Kalasataman kupeessa uutta kaupunki- ja ruoka-

kulttuuria kuhiseva kaupungin entinen teurastuslaitos vuodelta 1933. Alue avat-

tiin kaupunkilaisille, matkailijoille ja yrittäjävetoiselle toiminnalle syyskuussa

2012. Tällä hetkellä Teurastamolla harjoittaa liiketoimintaa 12 aktiivista toimi-

jaa. Nämä toimijat yhdessä muodostavat Teurastamon, johon kuuluu myös kau-

punkilaisten vapaassa ympärivuotisessa käytössä oleva piha ja grilli, pyöränkor-

jauspiste, säkkiviljelyalue sekä vuokrattava sauna. Teurastamon pihalla järjes-

tetään myös monenlaisia ilmaistapahtumia.

7

4. VIESTINTÄ

Tukkutorin näkyvyyden sävy niin digitaalisessa kuin sosiaalisessa mediassa

vuonna 2016 oli pääosin positiivista tai neutraalia. Vuoden aikana uutisoitiin

viikoittain ajankohtaisista hankkeista, tapahtumista, vapaista vuokrakohteista ja

ruokakulttuuriin liittyvistä asioista sekä suomeksi, ruotsiksi että englanniksi.

Tukkutorin viestinnän painopisteenä oli tiedotus Hakaniemen kauppahallin pe-

ruskorjauksen ja väistötilan suunnittelun etenemisestä sekä kauppiaille, asiak-

kaille että muille sidosryhmille yhteistyössä Tilakeskuksen kanssa. Media-

huomiota keräsivät myös Stadin Silakkamarkkinat, Kauppatori 2017-kilpailu,

nyhtökauran saatavuus Hietalahden kauppahallissa sekä Teurastamon vilkas ta-

pahtumavuosi.

Kaupungin organisaatio uudistuksen myötä Tukkutorin sisäiseen viestintään pa-

nostettiin entisestään ja muun muassa Helmi-uutisia julkaistiin huomattavasti

enemmän kuin viime vuonna.

Tukkutorin viestintä panosti aktiivisesti myös Stadin Silakkamarkkinoiden

viikko-ohjelmaan ja tapahtumaa ryhdyttiin kehittämään myös entistä ympäris-

töystävällisemmäksi. Mediahuomiota keräsi Stadin Silakkamarkkinoille myön-

netty Ekokompassi-sertifikaatti. Silakkamarkkinoille ripustetut valoketjut

Kauppatorilla keräsivät huiman määrän näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa.

Kauppahallien sosiaalisen median näkyvyys koostui paljolti turistien ja ruokai-

lijoiden päivityksistä. Kiitettävästi mediahuomiota keräsivät Hietalahden kaup-

pahallin uusi toimija Fat Tomato, joka toi kauppahalliin nyhtökauraa, lisäänty-

neet iltatapahtumat Hietalahden kauppahallissa, kuten esimerkiksi Musaa ja

Maistelua-tapahtuma sekä artikkelit kauppahallien uusista kauppiaista. Vanha

kauppahalli sai huomattavasti lisänäkyvyyttä digitaalisessa mediassa Silakka-

markkinoihin ja Guggenheimiin liittyvässä uutisoinnissa.

Vuonna 2016 kauppahallien ja Teurastamon yrittäjille järjestettiin Melwaterin

kanssa yhteinen some-työpaja, joka on aktivoinut ja innostanut kauppiaita ja

yrittäjiä oman sosiaalisen median käyttöön. Facebook ja Instagram koettiin

kauppahalleissa tehokkaaksi kanavaksi, joka on samalla lisännyt myös Tukku-

torin medianäkyvyyttä.

Teurastamolla kattavaa mediahuomiota keräsivät Teurastamon lukuisat kesäta-

pahtumat, kansainvälinen tyynysota, Saunafestivaali, työvälineiden vuokraus-

palvelu Liiteri, uuden The Helsinki Distilling companyn ravintolabaarin ava-

jaiset ja Teurastamon joulumarkkinat. Teurastamon näkyvyys mediassa kasvoi

hieman vuoden 2016 aikana. Sosiaalisessa mediassa Teurastamo kerää eniten

näkyvyyttä Instagramissa, jossa on yhteensä yli 11 000 jaettua kuvaa.

8

Viestinnän vähäisten resurssien haasteena oli laaja toimijakenttä (kauppahallit,

torit, Pakastamo, Teurastamo, Tukkutori, Silakkamarkkinat ja muut tapahtumat)

monikanavaisen uutisoinnin suunnittelu, toteuttaminen ja seuranta. Tukkutorin

toiminta kiinnosti entistä laajemmin - medianäkyvyys kasvoi vuoden 2016 ai-

kana tasaisesti.

5. HELSINGIN KAUPUNGIN RUOKAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN

Vuoden 2016 näkyvimpiä ruokakulttuurin kehittämiseen liittyviä asioita olivat

katuruokafestivaali Streat Helsinki maaliskuussa, Michelin-tähtiravintoloiden

yhdessä järjestämä Neljän Tähden Illallinen toukokuussa, Hakaniemen kauppa-

hallin väistötilahankkeen eteneminen ja Stadin Silakkamarkkinat toritansseineen

ja lastenraateineen lokakuussa. Lisäksi Kulttuurikeittiö esitteli helsinkiläistä ruo-

kakulttuuria Östersundin Unescon Creative Cities -seminaarissa syyskuussa.

Uusina medioina ovat toimineet eloisa sosiaalisen median Lisää ruokakulttuuria

Helsinkiin- ryhmä, johon kuuluu jo lähes 3 500 jäsentä, sekä Pipsa Hurmerinnan

ja Meri-Tuuli Lindströmin juontama Ruokatunti-ohjelma Radio Helsingin aal-

loilla. Viikoittain tunnin mittaisessa lähetyksessä on käsitelty ajankohtaisia ai-

heita ja haastateltu vieraita, jotka muokkaavat Helsingistä yhä maistuvampaa

kaupunkia.

Vuoden tärkeimmät medianäkyvyydet olivat kotimaassa Helsingin Sanomien,

Ylen ja Maku-lehden artikkelit ruokakulttuurin edistämisestä sekä kansainväli-

sesti englantilaisen Travel Man-ohjelman jakso 48 Hours in Helsinki, Conde

Nast-lehden laaja ruoka-artikkeli maaliskuussa ja National Geographicin Like a

local –juttu helmikuussa. Myös NY Timesin tunnettu ruokatoimittaja Ari Ben-

dersky vieraili Helsingissä elokuussa.

Kansainvälistä yhteistyötä jatkettiin myös Delice-ruokakaupunkien verkostossa,

joka kokoontui vuonna 2016 Etelä-Afrikan Franschoekissa ja Ranskan Lyonissa.

Helsinki valittiin uudelleen Delice-verkoston hallitukseen seuraavan kolmen

vuoden ajaksi.

Vuoden 2016 aikana kerättiin näkemyksiä kaupungin eri toimijoilta ruokakult-

tuurin kehittämiseen liittyen. Tavoitteena on koko kaupungin yhteinen visio

siitä, minkälainen ruokakaupunki Helsinki haluaa olla.

9

6. HALLINTO JA TILINTARKASTUS

Helsingin kaupungin tukkutori raportoi toiminnastaan Teknisen palvelun lau-

takunnalle, taloussuunnitteluosaston seurantaryhmälle ja rakennus- ja ympäris-

tötoimen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurille. Teknisen palvelun lauta-

kunta ohjaa ja valvoo Helsingin kaupungin tukkutorin toimintaa.

TEKNISEN PALVELUN LAUTAKUNTA 1.1. – 31.12.2016

Puheenjohtaja Tomi Sevander SDP

Varapuheenjohtaja Lea Saukkonen Kok.

Jäsenet Sami Halme Vihr.

Jouni Konttila Vas.

Heikki Korhonen PS

Anna Laine Vihr.

Irma Marttila SDP

Olavi Nieminen Kok.

Heini Röyskö KD

HENKILÖKOHTAISET VARAJÄSENET

Tuovi Nöjd (Sevander) SDP

Teppo Härkönen (Saukkonen) Kok.

Matti Kinnunen (Halme) Vihr.

Anu Järveläinen (Konttila) Vas.

Pia Kopra (Korhonen) PS

Nina Wennström (Laine) Vihr.

Raphaël Tsanga (Marttila) SDP

Maarit Toveri (Nieminen) Kok.

Andrei Nahkala (Röyskö) KD

KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJAT

Kauko Koskinen (Kok)

Arja Karhuvaara, varalla (Kok)

Lautakunnan sihteerinä toimi hallintolakimies Eero-Pekka Eskelinen Starasta.

Teknisen palvelun lautakunta kokoontui 12 kertaa vuonna 2016. Tukkutorin lisäksi siellä käsiteltiin Sta-

ran/Rakentamispalvelujen ja Hankintakeskuksen asioita. Esittelijänä lautakunnan kokouksissa toimi 1.1.-

28.2.2016 va. toimitusjohtaja Tommi Tapana. 1.3.2016 lähtien esittelijänä toimi toimitusjohtaja Elina Sil-

tanen ja hänen varahenkilönään Tommi Tapana.

10

7. ORGANISAATIO

Helsingin Tukkutorin organisaatio

Helsingin Tukkutori (HelTu)

va. tj Tommi Tapana 28.2.2016 asti

Toimitusjohtaja

Elina Siltanen

1.3.2016 lähtien

Tukkutorialueen yrityspalveluyksikkö (4)

Yksikön päällikkö

Tiina Suvanen

Kauppahallien ja torien palveluyksikkö (11)

Yksikön päällikkö

Rinna Räsänen

Tekninen palveluyksikkö

Yksikön päällikkö (11)

Tommi Tapana

Toimistoyksikkö

Sisäiset palvelut (4)

Ruokakulttuuri (1)

Viestintä (1)

Toimistoyksikön tehtäviin kuuluvat sisäiset palvelut: talouteen, henkilöstöhal-

lintoon, tietoliikenteeseen ja vuokralaskutukseen liittyvät tehtävät. Lisäksi yk-

sikössä hoidetaan kaupungin ruokakulttuurihankkeen tehtäviä ja ulkoista vies-

tintää. Yksikön palveluksessa on kuusi henkeä.

Tukkutorialueen yrityspalveluyksikkö huolehtii Tukkutorin ja Teurastamon

asiakaspalvelutehtävistä ja vuokrauksiin liittyvistä markkinointi-, tiedotus- ja

sopimusasioista. Lisäksi yksikkö tekee yhteistyötä alueen yrittäjäyhdistysten

kanssa kehittääkseen alueen palveluja. Yksikön palveluksessa on neljä henki-

löä, joista kolme toimii pakastamon palvelutehtävissä.

Kauppahallien ja torien palveluyksikkö hallinnoi kaupungin kauppahalli- ja

toritoimintoja vuokraamalla tiloja yrityksille, kirpputoripaikkoja kaupunkilai-

sille ja on mukana muun muassa myöntämässä lupia torialueilla tapahtuville

toiminnoille. Lisäksi yksikkö osallistuu hallien ja torien kehittämiseen yhteis-

työssä yrittäjäyhdistysten kanssa ja vastaa Tukkutorin asiakaspalvelun toimin-

nasta. Yksikön tehtävissä toimii 11 henkilöä ympäri vuoden. Vakituisesta hen-

kilökunnasta suurin osa toimii valvonta- ja asiakaspalvelutehtävissä kentällä.

Lisäksi kesäisin yksikkö työllistää kymmenkunta nuorta ja tarjoaa työharjoitte-

lupaikkoja ympäri vuoden.

11

Teknisen palveluyksikön perustehtävänä on varmistaa alueen yritysten toi-

minta- ja kehittymismahdollisuudet ylläpitämällä Tukkutorin rakennusten ja

piha-alueen kuntoa. Lisäksi tekninen yksikkö osallistuu alueen rakennusprojek-

teihin sekä vastaa sähkönjakelusta, kylmäntuotannosta ja jätehuollosta. Yksikkö

toimii keskeisenä teknisenä toteuttajana Teurastamon tapahtumissa sekä tekni-

senä asiantuntijana kauppahallien ja torien kehittämisessä. Yksikön palveluk-

sessa on 11 henkilöä.

8. HENKILÖSTÖ

Helsingin Tukkutorin palveluksessa oli toimintavuoden lopussa 35 (+ 1 työllis-

tetty) henkilöä. Tukkutorin va. toimitusjohtajana toimi 28.2.2016 asti teknisen

palveluyksikön päällikkö Tommi Tapana ja toimitusjohtajana 1.3.2016 lähtien

Elina Siltanen. Yrityspalveluyksikön toiminnasta vastaa yksikön päällikkö

Tiina Suvanen ja kauppahallit ja torit -yksikön toiminnasta yksikön päällikkö

Rinna Räsänen.

Tukkutorin Kauppahallit ja torit –yksikön päällikkö Rinna Räsänen oli opinto-

vapaalla maaliskuusta 2016 vuoden 2017 tammikuun loppuun ja häntä sijaisti

Merja Sorakari.

Henkilöstö vuosina 2012 – 2016

lkm

31.12.

2012

lkm

31.12.

2013

lkm

31.12.

2014

lkm

31.12.

2015

lkm

31.12.

2016

-Kuukausipalkkaiset 31 31 31 31 31

-virkasuhteiset 4 4 4 3 4

-työsopimussuhteiset 27 27 27 28 27

Määräaikaiset 3 3 4 5 4

Työllistetyt 2 2 1

Paikkoja täyttämättä 1

Henkilökunnan keski-ikä oli toimintavuoden lopussa 49,1 vuotta, mikä on kor-

keampi kuin Helsingin kaupungin henkilöstön keskiarvo 44,7 vuotta.

Työntekijöistä naisia on 33 % ja miehiä 67 %.

12

Työterveyskyselyn (Kunta10) ryhmätason yhteenvedon mukaan koettu työ-

kyky on parantunut entisestään. Päätöksenteon oikeudenmukaisuus muutos oli

selkeästi muuttunut parempaan suuntaan ja arvo oli korkeampi kuin koko Hel-

singillä tai Kunta10 tasolla. Myöskin TYÖ-mittari, mikä indikoi muun muassa

työn hallintaa ja Työn jatkamisen mittari, on parantunut merkittävästi viime

vuodesta.

Hyvän taloudellisen tuloksen sekä useimpien toiminnallisten tavoitteiden saa-

vuttamisen johdosta tulospalkkiotavoite saavutettiin 50 %:sesti.

9. YRITYSTOIMINTA TUKKUTORILLA

9.1 LIHATUKKUTOIMINTA

Lihatukkukauppaa harjoittavia yrityksiä alueella on viisi. Näistä kolme toimii

Tukkutorin lihatukkuhallissa ja muut alueen muissa kiinteistöissä. Alueella toi-

mivien tukkureiden vahvuus on palvelussa ja toimitusten nopeudessa pääkau-

punkiseudun ravintoloille ja kaupoille. Monella alueen tukkurilla on myös omaa

vähittäismyyntiä.

Lihatukkuhallissa tilojen uudelleenjärjestelyt valmistuivat ja toimijat saivat ti-

lat, jotka mahdollistavat tuotannon kasvattamisen ja monipuolistamisen. Tuk-

kutorilla toimivilla liha-alan yrityksillä toiminta on jatkunut tasaisena koko vuo-

den.

9.2 KYLMÄTUOTANTO JA -VARASTOINTI

Pakastamon tilojen vuokrausaste oli koko vuoden erittäin hyvä. Vanha pakas-

tamo oli ympäristökeskuksen ja elintarvikevalvojien erityisessä seurannassa.

Vanha rakennus ja kuormitettu toiminta rasittaa viimeisiään vetävää kylmälai-

tosta.

Tukkutorin kylmätuotantoyksikkö huolehti 38 000 m3 käsittävien tilojen oi-

keista lämpötiloista jatkuvalla, ympärivuotisella 24/7 prosessilla. EU-määräys-

ten mukainen lämpötilan seurantajärjestelmä on Tukkutorin omavalvontaohjel-

man perusta.

9.3 VIHANNES-, HEDELMÄ- JA KUKKATUKKUTOIMINTA

Tukkutorin alueella toimi ympärivuotisesti 8 vihanneksia, hedelmiä, marjoja ja

kukkia välittävää yritystä. Vihanneksia ja hedelmiä välitettiin vuoden aikana

noin sata miljoonaa kiloa.

13

Ulkotorialueella myyntipaikkoja oli vuokrattuina 86, ja vuokrauskausi jatkui

huhtikuusta lokakuuhun. Torialueella myytiin vihanneksia, hedelmiä, marjoja,

sieniä, taimia ja kesäkukkia tuotteiden viljelijöiden ja välittäjien toimesta.

Tukkutori on Suomen merkittävin kukkien myyntikeskus. Tukkuhinnoin myy-

täessä kukkatukkukaupan arvo alueella ylitti sata miljoonaa euroa ympärivuoti-

sesti toimivien yritysten osalta. Kukkatarvikkeiden myynnin arvo oli samaa suu-

rusluokkaa. Ympärivuotisesti toimivia kukkien isoja tukkumyyntiyrityksiä oli

kolme. Lisäksi viljelijöille ja pienemmille välittäjille oli vuokrattuna myynti-

paikkoja ympärivuotisesti vihertukkuhallista. Näiden lisäksi alueella toimi kuk-

katarvikkeita välittäviä yrityksiä ja kukkakauppojen tukivarastoja.

9.4 KALATUKKUTOIMINTA

Kalatukkukauppaa ja -jalostusta harjoittaa tukkutorialueella yksi yritys.

Lähes koko välitysvolyymi myytiin kotimaahan ja vienti oli varsin vähäistä. Lo-

hen ja kirjolohen osuus kaupasta oli 80 %.

9.5 MUUT PALVELUT JA TUKKUKAUPPA

Tukkutorialueella toimivat catering-, leipomo-, konditoria- ja maitovalmisteyri-

tykset sekä puutarha-alan nouto- ja tukkuyrityksiä ja Suomen suurin pikatukku-

yksikkö. Viime vuosina elintarvikekauppa on kansainvälistynyt ja alueen kautta

välitetään paljon etnisiä raaka-aineita kansainvälisten keittiöiden tarpeisiin.

Alueella toimii mm. itämaiseen, ranskalaiseen, Välimeren alueen ja aasialaiseen

ruokaan erikoistuneita tukkuliikkeitä.

Alueen yritykset elävöittävät pääkaupungin kulttuuri- ja tapahtumatarjontaa.

Viisi yritystä hoitaa juhlapalveluja tai toimii tapahtumajärjestäjinä. Agroksen-

mäen juhlakellareissa järjestettiin kuluneen vuoden aikana satoja yritys- ja yk-

sityistilaisuuksia. Alueella on lisäksi Sörnäisten viinikellari, joka toimii viini-

klubina ja -varastona vanhan panimon kellarissa. Muiden kuin elintarvikkeita

välittävien yritysten liikevaihto ylittää 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Peruskorjatut EU-kelpoiset tilat ja niiden hyvä sijainti ovat olleet kilpailukykyi-

siä yritysten hakeutuessa pääkaupunkiseudun markkinoille. Tukkutorin alueella

ei ollut vuokraukseen soveltuvia, vapaita toimitiloja. Tukkutorin toimitilojen

käyttöaste oli 91 %.

Tukkutorin toiminnassa arvostettiin asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan

eniten ystävällistä ja ammattitaitoista henkilökuntaa.

Alueelle tehtiin pysäköinnin järjestelyjä ja vihertukkutorin käyttöä pysäköinti-

alueena sesongin ulkopuolella lisättiin. Vapaa pysäköinti alueella on ollut mah-

dollista kahden tunnin kiekkopysäköintinä.

14

9.6 TEURASTAMO

Teurastamolla on kuusi ympärivuotista ravintolaa. Kellohallin yhteydessä toi-

mii myös opetuskeittiö ja elämyksellinen tila, jossa järjestetään tapahtumia, lu-

entoja, työpajoja ja ruokakursseja.

Teurastamo on houkutellut alueelle myös muita ruoka alan ammattilaisia ja luo-

vien alojen toimijoita. Teurastamon entisessä maitolaboratoriossa toimii nykyi-

sin useita luovien alojen yrityksiä.

10. HELSINGIN KAUPPAHALLIT JA TORIT

Helsingin kaupallisten torien ja hallien vakituinen toiminta jatkui edellisvuosien

käytäntöjen mukaan. Hallien kauppiaiden kanssa järjestettiin tapaamisia kuu-

kausittain ja torikauppiaita tavattiin säännöllisillä torikierroksilla ajankohtaisten

asioiden siivittämänä. Halli- ja toritoimintaa kehitettiin ja uudistuksia tehtiin yh-

dessä kauppiaiden kanssa myyntilupien, torikarttojen ja vuokrahinnoittelunkin

osalta. Koko vuoden ajankohtaisena asiana keskusteluissa ja poliittisessa pää-

töksenteossa pysyi Hakaniemen hallin peruskorjauksen aloitus ja tilalle tarvit-

tavan väistötilan rakentaminen. Lopullinen päätös siirtyi vuodelle 2017.

10.1 KAUPPATORI

Kauppatori säilyi Suomen tunnetuimpana ja vilkkaimpana torialueena ja sa-

malla turisteille suunnattuna ostospaikkana sekä näyteikkunana Helsinkiin. To-

rin sijainti ja monipuoliset toiminnat ovat ainutlaatuisia koko maailman mitta-

kaavassa. Kauppatori on yksi Helsingin tärkeimmistä matkailu-nähtävyyksistä.

Lisäksi torikahvit Kauppatorilla on käsite, joka kuuluu suomalaiseen kahvila-

kulttuuriin. Tori on myös tärkeä kohtauspaikka, josta jatketaan matkaa työpai-

koille, ostoksille ja laivoille.

Kauppatori on avoinna touko-syyskuun aikana myös sunnuntaisin. Kauppato-

rilta myydään perinteisiä käsitöitä, vihanneksia ja marjoja sesongin mukaan

sekä taidetta ja matkamuistoja.

Kauppatorilla on 71 kpl vakituisella sopimuksella olevaa vuokralaista, joista osa

toimii torilla ympärivuoden ja osa vain myyntituotteiden sesongin ajan. Elintar-

viketoimijoita ja kahvilanpitäjiä on yhteensä 28 kpl ja matkamuisto- tms. myyjiä

43 kpl. Oman lisänsä varsinkin kesäaikana torille tuovat vaihtuvat kausimyyn-

tikorttilaiset, joita on kaiken kaikkiaan 68 kpl, sekä erittäin runsas joukko val-

miilta metrin mittaiselta pöytäpaikalta (yhteensä melkein 400 kpl myönnettyä

lupaa) omia käsitöitään kauppaavia torimyyjiä.

15

Kauppatorin toimijat ovat perustaneet kolme kauppiasyhdistystä; Kauppatorin

perinteiset torikauppiaat ry, Helsingin Kauppatorin matkamuisto- ja käsityö-

kauppiaat ry sekä Kauppatorin käsityöläiset ry.

Kauppatorin kuuluisuuksia ovat myös taivaalta syöksyvät lokit. Lokkiongelman

torjunnassa lokkiverkot ovat osoittautuneet toimiviksi, joskaan täysin ei hyök-

käyksiltä vältytty niidenkään avulla.

Kukkatorille pystytettiin kesäksi Kauppatori2017-hanke. Projekti oli Aalto-yli-

opiston hanke arkkitehtiopiskelijoille suunnitella toiminnan ja muotoilun yhdis-

tävä torikoju. Kilpailun raadissa olivat edustettuina myös Tukkutorin ja tori-

kauppiaiden edustajat ja voittajat julkaistiin huhtikuun alussa. Kesäkauden ai-

kana Kukkatorilla oli mahdollista nähdä kolme erilaista torikojua ja yleisö sai

äänestää omaa suosikkiaan. Yksi malli oli koko kesän vaihtuvien pop up - kaup-

piaiden käytössä. Mukavan näköiset ja pirteät kojut toivat nuorta ja iloista elä-

mää torialueelle, mutta kojut eivät kuitenkaan vielä osoittautuneet mahdolli-

siksi, pysyviksi torikojuiksi useiden käytännön ongelmien vuoksi.

10.2 SILAKKAMARKKINAT

Stadin Silakkamarkkinat on yksi Suomen vanhimmista perinnetapahtumista

vuodelta 1743. Silakkamarkkinat on vuosien mittaa muuttunut ruoanhakumat-

kasta yleisötapahtumaksi, jossa Helsingin merellinen saaristolaisperinne ja mo-

derni ruokakulttuuri kohtaavat. Tapahtuman sydän ovat kymmenet ammattika-

lastajat, jotka myyvät silakkaa ja kilohailia suoraan veneistä ja mökeistä.

Tämän vuoden markkinoilla kalastajaveneitä oli 18 ja mökeissä kalaa myi 16

kalastajaa. Viikon mittaiset Stadin Silakkamarkkinat järjestettiin 2.-8. loka-

kuuta. Helsingin Kauppatori, merenrantalaiturit ja Vanha Kauppahalli täyttyivät

kalastajista, syyssesongin herkuista, musiikista ja koko perheen ohjelmasta. Ta-

pahtuman tuottajana toimi vuonna 2016 Annika Rantanen.

Silakkamarkkinoiden makutuomareiksi pääsivät tänä vuonna myös lapset. En-

simmäistä kertaa järjestettävässä lasten omassa silakkaraadissa tutustuttiin si-

lakkaan ja piirrettiin kuvia merellisistä makumaailmoista.

Toukokuussa 2016 Stadin Silakkamarkkinat liittyi Ekokompassi-ympäristöjär-

jestelmään, joka antoi hyvät työkalut ympäristöasioiden huomioimiseen sekä

suunnittelu- että toteutusvaiheessa. Vuoden 2016 tavoitteet saavutettiin onnis-

tuneesti ja Stadin Silakkamarkkinoille myönnettiin Ekokompassi-sertifikaatti.

Vuoden 2016 Stadin Silakkamarkkinoiden kävijämäärä arvioitiin Vanhan kaup-

pahallin kävijämäärien perusteella. Vuonna 2016 Silakkamarkkinoiden aikana

Kauppahallissa vieraili yhteensä 50 243 kävijää, mikä on 1774 kävijää enem-

män kuin vuonna 2015. Silakkamarkkinoiden vuosittainen kävijämäärä on noin

50 000.

16

10.3. MANTAN JOULUMARKKINAT

Ensimmäiset Mantan joulumarkkinat järjestettiin Kauppiasyhdistyksen voimin

Kukkatorin puolella 26.11.2016 - 8.1.2017. Tapahtumaan osallistui yhteensä

noin 30 myyjää, joilta voi ostaa lämmintä ruokaa, juomaa, leipää, leivonnaisia

ja muita jouluherkkuja sekä käsitöitä. Värikäs, saksalaistyylinen joulutori sai

kiitosta kaupunkilaisilta ja turisteilta mukavan tunnelman luomisesta.

10.4 VANHA KAUPPAHALLI

Vanha Kauppahalli on vakiinnuttanut asemansa yhtenä näkyvimmistä ja perin-

teisimmistä kauppapaikoista. Kävijöiden määrä on kasvanut vuosittain ja kävi-

jöitä vuonna 2016 oli noin 1 496 000. Kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli

lähes sata tuhatta henkilöä.

Kauppiasyhdistys järjesti hallissa suosittuja iltatapahtumia perjantaisin. Mais-

kiaiset AfterWorkissa oli tarjolla kauppiaiden luomia herkkuannoksia, raikkaita

juomia ja muita tarjouksia pikkurahalla. Muutenkin hallin tarjonta säilyi moni-

puolisena, eikä kauppiasvaihtoja tapahtunut vuoden aikana.

10.5 HAKANIEMEN TORI

Hakaniemen tori on perinteinen ja toimiva kaupunkilaisten tori, josta löytyy

marjan- ja kukan-, perunan- ja kalanmyyntiä, sekä tietysti torikahviloita erilai-

sine herkkuineen. Katusoittoa varten osoitettiin kaikille avoimia paikkoja musi-

sointia varten ja näin saatiin monipuolista ja vaihtelevaa ohjelmaa. Kesän ajan

torikaupan elävöittämiseksi jatkettiin myös kirpputoripaikkojen päivävuokraa-

mista.

Markkinaperinteen tuki ry:n yhteistyösopimuksella järjestämät Maalaismarkki-

nat jatkuivat ympäri vuoden joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina.

Touko-syyskuun ajaksi kolmena sunnuntaina kuukausittain oli ulkopuolinen

kirpputoriyrittäjä elävöittämässä Hakaniemen torialuetta. Kirpputori oli hyvin

suosittu ja monena sunnuntaina paikat oli loppuunmyytyjä.

10.6 HAKANIEMEN KAUPPAHALLI

Halli on ollut suosittu helsinkiläisten ostospaikka lähes sata vuotta, ja sen suosio

myös matkailijoiden parissa on lisääntynyt. Hakaniemen halli on ainutlaatuinen

kokonaisuus, jossa yhdistyvät erikoistuotteiden laaja saatavuus ja kansanomai-

nen hallitunnelma.

17

Hakaniemen kauppahallin peruskorjauksen suunnitelmat etenivät ja väistötila-

hankkeen kilpailutus alkoi Tilakeskuksen toimesta syksyllä. Peruskorjauksen

käynnistämistä odotettaessa kauppahallissa vapautuvia myyntipaikkoja vuok-

rattiin lyhytaikaisilla sopimuksilla pop up - toiminnalle. Myyntipaikat saavutti-

vat hyvän suosion matalan kynnyksen yritystoimintapaikkana.

10.7 TÖÖLÖN JA FREDRIKIN TORIT

Molemmat torit ovat pieniä kaupunginosatoreja, joilla kaupankäynti on jatkunut

vuosikymmeniä. Torit ovat osa helsinkiläistä kahvilakulttuuria, ja lähialueiden

asukkaat ovat tottuneet ostamaan näiltä toreilta laadukkaita tuoretuotteita ja

kukkia.

Töölön torilla jatkettiin yhteistyösopimusta Pro Töölön tori yhdistyksen kanssa.

Yhdistys järjesti itsenäisesti tapahtumia vuokraamallaan alueella. Muita tapah-

tumia Töölön torilla järjestettiin vain muutamia.

Töölön torilla on kesäisin pidennetty aukioloaika, joka on suosittu varsinkin

kahviloiden asiakkaiden keskuudessa.

Fredrikintorilla järjestettiin elokuussa paikallisten yrittäjien toimesta Rööperi-

fest. Syyskuussa osana Helsinki Design Weekin ohjelmaa torille koottiin Mo-

dule -R Cafe, mikä saavutti suosiota punavuorelaisten piirissä.

10.8 HIETALAHDEN KAUPPAHALLI

Hietalahden kauppahallin toiminta sykkivänä ravintolahallina on vakiinnuttanut

asemaansa ja sen Musaa ja Maistelua – tapahtumat ovat saaneet kaupunkilaisten

suosion. Hallin laajasta valikoimasta löytyy monipuolista ruokatarjontaa ja asi-

antuntevaa palvelua. Myyntivalikoimista löytyy myös astioita, lahjatavaroita,

matkamuistoja ja muun muassa teetä, mehuja, hilloja sekä makeisia.

10.9 HIETALAHDEN TORI

Torilla toimiva kirpputori on Suomen suosituin ulkokirppis ja varsinkin aurin-

koisina kesäpäivinä kaikki paikat ovat täynnä. Monille kaupunkilaisille päivä

torilla kierrättämässä tarpeettomaksi jäänyttä tavaraa on kesän hauska tapah-

tuma ja joillekin jopa harrastus. Myyjiä torilla oli vuonna 2016 lähes 12 000.

Vakituisia torikauppiaita Hietalahden torilla on kaksi, vihannesmyyjä ja kesä-

kahvila. Lisäksi tori toimii iltaisin REKO lähiruokaryhmän jakelupisteenä.

18

10.10 TALLINNANAUKION TORI

Yhteistyötä Kauppakeskus Itiksen kanssa jatkettiin edelleen ja toritoiminta mo-

nipuolistui. Järjestettiin erilaisia tapahtumia, jotka kiinnostivat lähialueiden

asukkaita ja ne tekivät torialueesta vilkkaan, kansainvälisen tapahtumakeskuk-

sen.

10.11 YLÄ-MALMIN TORI

Ylä-Malmi on vilkas Pohjois-Helsingin asiointikeskus. Torilla on suosittu tori-

kahvila ja jonkin verran muuta toimintaa. Toripaikkoja on kuitenkin jatkuvasti

vapaana.

Ylä-Malmin torialueella oli vuoden aikana parikymmentä tapahtumaa ja kesän

aikana kahdeksan sunnuntaikirpputoria.

10.12 KANNELMÄEN TORI (SITRATORI)

Torikauppa on hiipunut eikä Kannelmäessä ole enää yhtään toriyrittäjää. Au-

kiota ei edes mielletä kaupalliseksi torialueeksi. Alue toimiikin pääsääntöisesti

viereisen Kanneltalon tapahtuma-alueena. Vuoden 2016 aikana torialueella oli

noin kolmekymmentä maksutonta tapahtumaa.

10.13 HAAGAN TORI

Haagan toritoiminta on vähäistä ja painottuu toiminnan osalta kesäaikaan, jol-

loin torikahvila on auki. Vakituisia torikauppiaita Haagassa on kaksi, vihannes-

ja marjamyyjä tulevat torille säännöllisesti

Torialue on liian pieni markkinoiden järjestämiseen ja sijainniltaan syrjässä mah-

dollisten asiakkaiden luontaisilta kulkureiteiltä. Yhteistyösopimus Haagan tori-

ryhmä ry:n kanssa jatkui ja yhdistys järjesti erilaisia tapahtumia alueen asukkaille.

11. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIANKÄYTTÖKATSAUS

Tukkutorin ympäristötoimintaan ja energian käyttöön liittyvät tavoitteet:

A) Omaan toimialaan liittyvät tavoitteet

Alueen ympäristöturvallisuuden ylläpitämiseksi ja turvallisuuden paranta-

miseksi toiminnassa pyritään huomioimaan kaikki oman kaupunkiorganisaation

sekä muun lainsäädännön edellyttämät menettelyt ja toimintatavat.

B) Energiankulutukseen ja energiansäästösuunnitelmiin liittyvät tavoit-

teet

19

Energian asiakaskohtaisen kulutusseurannan avulla on onnistuttu vähentämään

energiankäyttöä Tukkutorin alueen toiminnassa.

Pitkällä tähtäimellä energiankäyttö on selvästi vähentynyt. Peruskorjaushank-

keiden suunnittelussa ja toteutuksessa eräs pääkriteeri on valittujen ratkaisujen

elinkaarikustannukset sekä paras mahdollinen energiatalous. Hyvin merkittävä

osa Tukkutorin energiankulutuksesta johtuu asiakkaittemme energiantarpeesta

ja toiminnan yleisestä aktiivisuudesta. Esimerkiksi teurastamoalueen muuttami-

nen varastoista yleisötiloiksi ja ravintoloiksi on lisännyt yleistä aktiviteettia alu-

eella aja siten myös energiankäyttöä.

Mainittavia energiansäästötoimenpiteitä talotekniikassa on saavutettu myös yk-

sinkertaisilla ja edullisilla toimintatavoilla mm. parantamalla ja tihentämällä

kylmävarastojen kylmäpatterien huoltopesuja ja puhdistusta, jolla on merkittävä

vaikutus laitteistojen energiatehokkuuteen.

C) Jätteiden käsittely

Tukkutorin uudistettu jäteasema on ollut toiminnassa kuusi vuotta. Keskitetty

jätehuolto edesauttaa ja kannustaa jätteiden oikeaan lajitteluun ja tuo siten sel-

vää parannusta sekä jätteiden käsittelyn kustannuksiin että ympäristökuormituk-

seen.

Punnitus- ja kirjautumisjärjestelmän avulla kustannukset kohdennetaan käyttä-

jäkohtaisesti asemalle tuotujen jätemäärien ja -jakeiden mukaisesti.

Jäteaseman käyttöönotosta alkaen tasaisesti laskussa olleet jätemäärät ovat ta-

saantuneet ja jäämässä pysyvästi huomattavasti aikaisempaa alhaisemmalle ta-

solle. Tukkutorin alueen toiminnan volyymit luonnollisestikin vaikuttavat vuo-

sittaisiin syntyviin jätemääriin.

D) Hankinnat ja kuljetukset

Hankinnoissa Tukkutori toimii kaupungin hankintaohjeiden ja oman hankinta-

strategiansa mukaisesti.

Tukkutorilla ei ole omassa toiminnassaan suuria kuljetustarpeita. Suurin kulje-

tusta vaativa toiminta on jätehuolto. Keskitetyllä jätehuollolla, missä eri jätela-

jeille on järjestetty omat keräysastiat ja puristimet sekä automaattinen täyttöas-

teenvalvonta, on pystytty vähentämään tuntuvasti jätehuollosta aiheutuvia kul-

jetuksia.

E) Tavoitteet ympäristöriskien hallinnassa ja ympäristöturvallisuudessa

1. Uuden pakastamolaitoksen rakentamisen aloittaminen 2017 aikana. Nykyinen

pakastamolaitos on sekä teknisesti elinkaarensa lopussa että myös kooltaan

20

riittämätön ja tilankäytöltään epätarkoituksenmukainen. Lisäksi kylmäaineena

käytettävä ammoniakki aiheuttaa ympäristövaaran.

2. Pakastamolaitoksen, kauppahallien ja torien pelastussuunnitelmien kehittämi-

nen ja ajanmukaistaminen mm. sähköisten ohjelmistojen avulla.

Turvallisuuteen liittyen Tukkutori pyrki kaikin tavoin edistämään ja kiirehti-

mään uuden pakastamolaitoksen rakentamishanketta. Uudessa pakastamolai-

toksessa kylmäaineena toimiva ammoniakki korvataan hiilidioksidilla, jolloin

sen aiheuttama ympäristöriski poistuu.

TOIMITILOJEN ENERGIAN- JA VEDENKULUTUS

SÄHKÖ

Vuonna 2016 tukkutorialueen sähkön kulutus oli 9,45 GWh. Kulutus kasvoi

0,25 GWh vuoteen 2015 verrattaessa.

Kylmätuotannon osuus sähkön vuosikulutuksesta on noin 50 %. Jäljelle jäävästä

sähköstä kulutetaan valtaosa alueen yrityksissä, joille Tukkutori välittää sähköä.

Vuoden 2011 alusta Tukkutorin hallintaan liitetyt kauppahallit ja torit kuluttivat

vuonna 2016 sähköä yhteensä 1,85 GWh.

Kauppahalleista suurin kulutus on Hakaniemen hallissa, missä toistaiseksi myös

vuokralaisten sähkönkulutus kohdistuu Tukkutorille. Hallin tulevan saneerauk-

sen yhteydessä asennetaan kaikkiin myymälätiloihin omat sähkömittarit. Tuk-

kutorin, kauppahallien ja torien yhteinen sähkönkulutus vuonna 2016 oli 11,3

GWh.

Kuva. Sähkönkulutus vuonna 2016

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

MWh 2016

Torit ja hallit

Tukkutori

Yhteensä

21

KAUKOLÄMPÖ

Kaukolämmön kokonaiskulutus vuonna 2016 oli tukkutorialueella 4 250 MWh

ja kauppahalleissa 2 173 MWh. Tukkutorialueen osalta kaukolämmön kulutus

pysyi jokseenkin ennallaan edelliseen vuoteen verraten.

Kuva. Kaukolämmönkulutus vuosina 2011 – 2016.

VEDENKULUTUS

Tukkutorialueen kokonaisvedenkulutus tasaantui viime vuosien laskusuunnan

jälkeen ollen 16 262 m3. Kauppahallien ja torien osalta kulutus sen sijaan nousi

merkittävästi kulutuksen ollessa 19 177 m3. Tukkutorialueen toiminnassa suurin

vedenkulutus on kesäaikana, jolloin vettä tarvitaan kylmätuotannon haihdutus-

lauhduttimissa.

Kuva. Kokonaisvedenkulutus vuosina 2011 – 2016.

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

2012 2013 2014 2015 2016

Kaukolämpö MWh

Tukkutorin alue Hallit ja torit

22

JÄTEHUOLTO

Tukkutorialueen kokonaisjätemäärä oli 573 tonnia ollen viisivuotisen mittaus-

historian alhaisin. Kauppahallien ja torien kokonaisjätekertymässä oli hienoista

kasvua määrän ollessa 657 tonnia. Jätteistä sekajätteen osuus oli tukkutorialu-

eella 33% mutta kauppahallien ja torien osalta 83 %. Sekajätteen osuuteen tu-

leekin tulevana vuonna kiinnittää erityistä huomiota kauppahalleissa ja toreilla.

Kuva. Kokonaisjätemäärät vuosina 2011 – 2016

0

100

200

300

400

500

600

700

800

2012 2013 2014 2015 2016

Kokonaisjätemäärä tn

Tukkutorin alue Torit ja Hallit

23

12. TILINPÄÄTÖS JA INVESTOINNIT

Helsingin Tukkutori on nettobudjetoitu yksikkö. Tukkutorin toimintakate on si-

tova tavoite ja se kertoo menojen vähennyksen jälkeen jäävän tulokertymän il-

man poistoja. Vuoden 2016 toimintakate oli – 2 009 000 euroa, mikä alittaa

talousarviossa olleen – 3 009 000 euron toimintakatevaatimuksen. Tulot olivat

budjetoitua suuremmat.

Tukkutorialueella ja kauppahalleissa vuokraustilanne jatkui hyvänä koko vuo-

den.

Kaikista menoista 43,44 % oli Helsingin kaupungin sisäisiä, joista maa- ja tila-

vuokrat ja kiinteistöjen huoltokulut olivat merkittävimmät menoerät. Tulot ovat

lähes poikkeuksetta ulkoisia ja koostuvat asiakkailta perittävistä vuokrista ja

palvelumaksuista.

Tukkutori saavutti asiakastyytyväisyyden osalta 3,5 asteikolla 1 - 5. Tukkutorin

tuottavuusluku oli 75. Tuottavuusindeksi kuvaa tulojen kehittymistä suhteessa

tuotantopanoksiin kustannustasoindekseillä korjattuina.

Tukkutorin vuokrattujen neliöiden määrä oli 21 713 m2. Vuokrattujen neliöiden

määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Vuokrausaste (91 %) ylsi asetettuun

tavoitteeseen.

6 163 000

9 172 000

- 3 009 000- 3 359 000

6 491 378

8 500 289

- 2 008 911- 2 071 669

0

1 000 000

2 000 000

3 000 000

4 000 000

5 000 000

6 000 000

7 000 000

8 000 000

9 000 000

10 000 000

Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TILIKAUDEN TULOS

TILIKAUDEN TULOS

TA 2016 2016

24

INVESTOINNIT

Teknisen palveluyksikön korjausinvestoinnit ja päivittäiset kunnossapito- ja

huoltopalvelut kohdistuvat kaupungin omistamien kiinteistöjen ja LVISKA -

järjestelmien ylläpitoon ja alueen yleiseen kunnossapitoon. Näillä toimenpi-

teillä varmistetaan yritysten toiminta- ja kehittymisedellytykset.

Suurimmat investoinnit ovat keskittyneet viime vuosina Teurastamoalueen ra-

kennuksiin. Tänä vuonna investoitiin myös tukkutoimijoiden tiloihin toteutta-

malla lihatukkuhallin tilojen uudelleenjärjestely. Investoinnin avulla toimijat

saivat lisätiloja ja pystyvät laajentamaan tuotantoaan. Toimilla on merkittävä

vaikutus näiden yritysten pysyvyyteen Tukkutorin alueella.

Toimintavuoden alusta kiinteistöviraston tilakeskus on hallinnoinut Tukkutorin

investointien määrärahoja.

Tukkutorin tilinpäätöksen tiivistelmä 2016

Käyttötalouden ja investointien kehitys vuosina 2011 – 2016

1 000 e 2012 2013 2014 2015 2016

Tulot 5 892 5 816 5 856 6 412 6 491

Menot 6 221 6 443 6 748 6 757 8 500

Toimintakate - 329 - 627 - 892 - 345 -2 009

Poistot 1 225 847 851 854 63

Ylijäämä/alijäämä - 1 554 -1 474 -1 743 -1 199 -2 072

Investoinnit 1 400 2 000 1 730 - 13

1 000 e Talousarvio Toteutuma Muutos euroa

Käyttötulot 6 163 6 491 + 328

Käyttömenot 9 172 8 500 + 672

Toimintakate - 3 009 - 2 009 + 1 000

Poistot 350 63 - 36

Alijäämä - 3 359 - 2 072 + 1 287

Toimitilojen käyttöaste 89 % 91 %

25

Talousarvion toteuma 31.12.2016 20500 KÄYTTÖTALOUSOSA

TP 2015

TA 2016 TP 2016

TA:n tot. % TP 2015:n ja

TP 2016:n

1000 e 1000 e 1000 e %-muutos

Myyntitulot 247 231 276 119 12 Tuet ja avustukset 0 5 7 140 Vuokratulot 5 874 5 847 6 033 103 3 Muut tulot 291 80 175 219 -40 Tulot yhteensä 6 412 6 163 6 491 105 1

Palkat 1 257 1318 1 234 94 -2 Muut henkilöstömenot 428 444 429 97 0 Palvelujen ostot 2 144 2 241 2 198 98 3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 377 1 314 1 335 102 -3

Avustukset 3 3 3 100 0 Vuokrat 1 476 3 817 3 281 86 122 Muut menot 72 35 20 57 -72 Menot yhteensä 6 757 9 172 8 500 93 26

Toimintakate -345 -3 009 -2 009 67 482

Poistot -854 -350 -63 18 -93

Tilikauden tulos -1 199 -3 359 -2 072 62 73

Sisäiset vuokramenot 1 224 3 700 3 079 83 152

TUNNUSLUVUT Sitovat toiminnalliset tavoitteet: Asiakastyytyväisyys (1 - 5) 3,7 3,4 3,5 103 -5

Toimitilojen käyttöaste vähintään, % 91 89 91 102 0

Muut kuin sitovat toiminnalliset tavoitteet: Vuokratut tilat, m2 21 239 20 387 21 713 107 2 Henkilöstön määrä, kpl 36 35 35 100 -3 Tuottavuus 100 70 75 107 -25

8 18 INVESTOINTIOSA TP

2015 TA

2016 TP 2016 TA:n tot. % TP 2014:n ja

TP 2015:n

1000 e 1000 e 1000 e %-muutos

8 18 08, Peruskorjaukset ja suunnittelu

80939, Irtaimen omaisuuden hankinnat, tie-totekniikka 13

80939, Irtaimen omaisuuden hankinnat, kalusto 21 30 13

Investoinnit yhteensä 21 43 13 30 -38