1

Helsingin Rudolf Steiner –koulu Lukion opinto-opas 2016-2017 ennen syksyä 2016 aloittaneet (vanha ops)

2

Sisällysluettelo

Yhteystiedot ....................................................................................................................................................... 4

Työ- ja loma-ajat ......................................................................................................................................... 4

Jaksoaikataulu .............................................................................................................................................. 4

Opettajat ......................................................................................................................................................... 5

Lukio-opintojen suorittaminen ...................................................................................................................... 6

Lukiokurssit ja opinnoissa eteneminen .................................................................................................. 6

Pakollisten kurssien pois jättäminen, eli huojentaminen .............................................................. 6

Kurssin itsenäinen suorittaminen ........................................................................................................ 6

Tasoryhmän vaihtaminen ...................................................................................................................... 7

Poissaolot ................................................................................................................................................... 7

Myöhästymiset ......................................................................................................................................... 7

Uusintakokeet ........................................................................................................................................... 7

Taide- ja taitoaineiden lukiodiplomi .................................................................................................. 7

Toisissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot ....................................................................................... 7

Arviointi .......................................................................................................................................................... 8

Kurssin arviointi ....................................................................................................................................... 8

Päättöarviointi (13. luokalla) ................................................................................................................ 8

Steinerlukion erityistehtävä ....................................................................................................................... 9

Päätöstyö .................................................................................................................................................... 9

Kulttuurihistorian leirikoulu (HI 8) .................................................................................................... 9

Steinerkoulun päättötodistus ............................................................................................................. 10

Wilma ............................................................................................................................................................ 10

Järjestyssäännöt .......................................................................................................................................... 10

Opiskelijahuolto .............................................................................................................................................. 10

Kuraattori ..................................................................................................................................................... 10

Psykologi ...................................................................................................................................................... 11

Kouluterveydenhuolto .............................................................................................................................. 11

Ylioppilastutkinto ........................................................................................................................................... 11

Ylioppilastutkinnon suorittaminen ....................................................................................................... 11

Ylioppilastutkintoon ilmoittautuminen ............................................................................................... 11

Ilmoittautumisen mitätöiminen ............................................................................................................. 13

Lääkärintodistukset, lukitodistukset, selvitykset vieraskielisyydestä ja muut puoltolauseet

......................................................................................................................................................................... 13

Ylioppilastutkintoon kuuluvien kokeiden uusiminen ..................................................................... 14

A. Hylätyn kokeen uusiminen ........................................................................................................... 14

B. Hyväksytyn kokeen uusiminen ................................................................................................... 14

3

Tutkinnon täydentäminen ........................................................................................................................ 14

Kompensaatio ............................................................................................................................................. 14

Tutkinnon uudelleen aloittaminen ........................................................................................................ 15

Kurssikuvaukset ........................................................................................................................................... 15

A –englanti .................................................................................................................................................. 15

A –ruotsi ...................................................................................................................................................... 16

B –ruotsi ...................................................................................................................................................... 17

A –saksa ....................................................................................................................................................... 19

B –saksa ....................................................................................................................................................... 20

B3 –espanja ................................................................................................................................................ 21

Biologia ........................................................................................................................................................ 23

Elämänkatsomustieto ............................................................................................................................ 25

Eurytmia ...................................................................................................................................................... 26

Filosofia ....................................................................................................................................................... 26

Fysiikka ........................................................................................................................................................ 27

Historia ........................................................................................................................................................ 29

Kemia ............................................................................................................................................................ 31

Kotitalous .................................................................................................................................................... 32

Kuvataide .................................................................................................................................................... 32

Käsityö ......................................................................................................................................................... 33

Liikunta ........................................................................................................................................................ 33

Maantiede ................................................................................................................................................... 35

Matematiikka – lyhyt .............................................................................................................................. 36

Matematiikka – pitkä .............................................................................................................................. 38

Musiikki ....................................................................................................................................................... 40

Opinto-ohjaus ............................................................................................................................................ 41

Psykologia ................................................................................................................................................... 41

Terveystieto ............................................................................................................................................... 43

Uskonto ev.lut ........................................................................................................................................... 44

Uskonto ort................................................................................................................................................. 45

Yhteiskuntaoppi ....................................................................................................................................... 45

Äidinkieli ja kirjallisuus ......................................................................................................................... 46

Oppikirjalista 2016-2017 .......................................................................................................................... 49

Kurssitaulukko .............................................................................................................................................. 53

Syksyllä 2015 aloittaneet ..................................................................................................................... 53

Ennen syksyä 2015 aloittaneet .......................................................................................................... 54

4

Yhteystiedot Lehtikuusentie 6, 00270 Helsinki Toimisto (09) 4777 070 Rehtori 050 330 0846 Apulaisrehtori 050 322 4454 Opinto-ohjaaja 045 773 13134 Vahtimestari 050 540 1920 Psykologi 045 7731 3129 Terveydenhoitaja 050 310 5631 Kuraattori 045 7734 8413 Paraistentie 3, 00280 Helsinki Vahtimestari 050 589 7126 Psykologi 045 77313129 Kouluterveydenhoitaja 040 336 0190 Kuraattori 045 7734 8413 Sähköposti: kanslia.helsinki@rudolfsteinerkoulu.fi kaikki yhteystiedot: www.rudolfsteinerkoulu.fi

Työ- ja loma-ajat Syyslukukausi 11.08.2016 - 22.12.2016 Syysloma 17.10.2016 - 21.10.2016 Joululoma 23.12.2016 - 08.01.2017 Kevätlukukausi 09.01.2017 - 03.06.2017 Talviloma 20.02.2017 - 24.02.2017

Jaksoaikataulu 1. jakso 11.08.2016 - 23.09.2016 2. jakso 26.09.2016 - 11.11.2016 3. jakso 14.11.2016 - 22.12.2016 4. jakso 09.01.2017 - 17.02.2017 5. jakso 27.02.2017 - 14.04.2017 6. jakso 17.04.2017 - 03.06.2017

http://www.rudolfsteinerkoulu.fi/

5

Kurssien uusintakokeet 2015-2016 ti 11.08.2016 (12.15 - 14.00) syksy to 08.09.2016 (15.00 - 16.30) to 07.10.2016 (15.00 - 16.30) to 24.11.2016 (15.00 - 16.30) to 15.12.2016 (15.00 - 16.30) kevät to 12.01.2017 (15.00 - 16.30) to 02.03.2017 (15.00 - 16.30) to 27.04.2017 (15.00 - 16.30) to 18.05.2017 (15.00 - 16.30) to 25.05.2017 (15.00 - 16.30) ti 13.06.2017 (kesäuusinta) (10-12)

Opettajat Aaltonen Vesa (VA) apulaisrehtori, matematiikka, fysiikka, lv 12A Aarbacke Jostein (JA) eurytmia Eklund Minna (ME) eurytmia Fogde Päivi (PF) ruotsi Halonen Katja (KAH) matematiikka, fysiikka Kalliala Johanna (JKal) historia Karjalainen Anna-Mari (KAM) äidinkieli Karjalainen Jenni (JKa) ruotsi, saksa Kerman Riitta (RKe) englanti Kiiski Heikki (HKi) musiikki Krapu Marika (MKr) saksa, ruotsi Kuusela Eira (EKu) matematiikka, kemia, tähtitiede Laitila Jaakko (JL) liikunta Lehtonen Eetu (ELe) uskonto ev.lut., psykologia, lv 11C Luotola Terhi (TL) englanti, lv 11A Mikkilä-Huttunen Leena (LM) uskonto ort. Mäkitalo Aliina (AMä) musiikki Nyholm Tanja (TNy) kotitalous, käsityö, Pelkonen Ari (AP) liikunta Piispanen Salla (SP) liikunta, terveystieto Pitkänen Jaakko (JP) filosofia, elämänkatsomustieto Ramula Tiina (TR) saksa Salmela Pasi (PS) opo, biologia, maantiede, lv 12C ja 13AC Sorsa Hanna (HSo) matematiikka, fysiikka, kemia Tarkkio August (AT) ranska, espanja Taskilahti Olli (OT) historia, yhteiskuntaoppi Tervahartiala Marika(MTe) kuvataide Tuominen Esa (ET) rehtori, historia opettajien sähköposti: etunimi.sukunimi@rudolfsteinerkoulu.fi

6

Steinerkoulu Steinerpedagogiikan sivistysihanteeseen kuuluu laajan yleissivistyksen takaaminen jokaiselle

nuorelle ihmiselle. Opetusluvassa koulullemme on annettu tehtäväksi järjestää sekä

lukiokoulutus että toteuttaa erityistä pedagogista järjestelmää opetuksessa. Nämä eivät ole

toisilleen rinnakkaisia vaan toisiinsa limittyviä tehtäviä. Steinerpedagogiikka ilmenee

ihmiskäsityksenä, erityisinä oppiaineina ja painotuksina käytetyissä opetusmenetelmissä.

Lukio-opinnot rakentuvat perusopetuksen oppimäärälle.

Lukio-opintojen suorittaminen

Lukiokurssit ja opinnoissa eteneminen Oppiaineet jakautuvat kursseihin, joiden laajuus on noin 38 oppituntia. Jokaisen kurssin

alussa opiskelijalle selvitetään kurssin sisältö sekä arvioinnin ja arvosanan perusteet. Kurssi

arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arviointiin eivät vaikuta oppiaineen muiden kurssien

arvosanat.

Kurssit jakautuvat pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Lukion oppimäärä

kostuu vähintään 75 kurssista. Näihin sisältyy 47 – 51 pakollista kurssia (47 lyhyt

matematiikka, 51 pitkä matematiikka) ja vähintään 10 syventävää kurssia. Kurssien

enimmäismäärää ei ole määritelty. Lukio on luokallinen ja opinnot rakentuvat pääasiassa

luokan lukujärjestyksen mukaisesti. Lukion oppimäärä on suoritettu, kun kaikki pakolliset

kurssit ja riittävä määrä syventäviä kursseja on suoritettu. Lopullisessa kurssimäärässä ovat

mukana kaikki opiskelijan suorittamat arvioidut kurssit.

Opiskelijan opinnoissa eteneminen arvioidaan ensimmäisen kerran 10. luokan

kevätlukukauden puolivälissä. Hyväksytysti suoritetut kurssit antavat oikeuden jatkaa lukio-

opintoja. Opintojen edistymistä seurataan edelleen lukion aikana.

Pakollisten kurssien pois jättäminen, eli huojentaminen

Opiskelija, joka suorittaa vähintään 12 steinerkoulun erityistehtävän mukaista kurssia (luettelo

kursseista s. 10), voi jättää pois enintään kahdeksan pakollista kurssia. Pakollisen kurssin pois

jättämiseen liittyy seuraavia sääntöjä: - Huojentaminen tulee tehdä erillisellä lomakkeella ennen kyseisen kurssin alkamista.

Lomakkeelle tulee opiskelijan ja ko. aineenopettajan allekirjoitukset

- Yhdestä aineesta voi jättää pois enintään puolet pakollisista kursseista - Ylioppilaskirjoituksissa suoritettavista aineista ei voi jättää pois pakollisia kursseja - Huojennusoikeutta voi käyttää vasta kun opiskelija on suorittanut seitsemän erityistehtävän

mukaista kurssia.

Kurssin itsenäinen suorittaminen

Kurssin itsenäisestä suorittamisesta sovitaan aineenopettajan kanssa kirjallisesti. Sopimusta

varten on olemassa erillinen kaavake, joka täytetään ennen suorituksen aloittamista.

Sopimuksessa ilmenee kurssin sisällöt, suoritustavat sekä suoritusten palautuspäivämäärä.

Sopimus on voimassa palautuspäivämäärään asti. Reaaliaineissa ensimmäistä pakollista

kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kahta saman aineen peräkkäistä kurssia ei voi suorittaa

itsenäisesti. Poikkeukset: vaihto-oppilasvuoden takia suorittamatta jääneet kurssit, päätöstyö,

opinto-ohjelman muutoksista johtuvat suoritukset sekä vaihdettaessa pitkästä oppimäärästä

lyhyeen. Päätöstyö suoritetaan aina itsenäisesti opettajan ohjauksessa.

7

Tasoryhmän vaihtaminen

Opiskelija voi halutessaan vaihtaa pitkän matematiikan (MAA) oppimäärän lyhyeen

matematiikkaan (MAB). Tällöin kurssit korvautuvat seuraavasti: - MAA1 → MAB1 - MAA3 → MAB2 - MAA6 → MAB5 - MAA7 → MAB4 - MAA8/MAA4 → MAB3 (Jos korvaava kurssi on MAA4, tulee opiskelijan tenttiä kurssin

MAB3 aiheista logaritmit ja eksponenttifunktiot)

- Tämän korvaavuuden ylijäävistä pitkän matematiikan kursseista opiskelija saa lyhyen matematiikan soveltavia kursseja.

Kurssin arvosana korottuu yhdellä sen siirtyessä pitkästä oppimäärästä lyhyeen (pl. hylätty

arvosana).

Kieliopinnoissa tasoryhmän vaihtaminen sovitaan tapauskohtaisesti ko. kielen opettajan

kanssa.

Poissaolot

Opiskelijan on selvitettävä kaikki poissaolonsa opetuksesta. Opiskelija ei voi saada

kurssisuoritusta, mikäli osa poissaoloista on selvittämättä tai poissaoloja on enemmän kuin 6

x 45 min. Poissaolojen ylittäessä edellä mainitun rajan enintään kahdella tunnilla, voi

kurssisuorituksen täydentää opettajan suostumuksella lisätehtävillä. Opiskelijan kurssisuoritus

keskeytyy, jos poissaolojen määrä on yli 8 x 45 min. Opiskelijahuolto voi kuitenkin tilanteen

arvioituaan mahdollistaa kurssisuorituksen jatkumisen. Opiskelijahuollon ja oppilaskunnan

toimintaan osallistumista ei lasketa poissaoloihin. Opiskelijan myöhästyessä tai ollessa poissa

kaksoistunnin ensimmäiseltä oppitunnilta, poissaolomerkintä tulee vain ensimmäisen tunnin

osalta ja opettajan tulee ottaa opiskelijat tunnille oppitunnin jälkimmäiselle tunnille.

Myöhästymiset

Opiskelijan myöhästyessä oppitunnilta, tulee myöhästymisestä poissaolomerkintä. Opettaja

päättää, ottaako hän tunneille myöhässä opiskelijoita vai ei. Poikkeuksena ovat aamun

ensimmäiset tunnit (klo 8.00 tai 8.15 alkavat), jolloin sallitaan 15 minuutin myöhästyminen.

Uusintakokeet

Uusintakokeessa suoritetaan koko kurssin oppimäärä. Hyväksytyn arvosanan korottamista saa

yrittää yhden kerran. Uusintakokeessa ei pääsääntöisesti voi suorittaa kurssiin kuuluvia

osakuulusteluja ja tehtäviä. Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan aina kirjallisesti Wilmaviestillä

opettajalle. Uusintakokeita järjestetään torstaisin kerran tai kahdesti kuukaudessa (kts.

päivämäärät s. 5). Kokeeseen ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen koepäivää.

Taide- ja taitoaineiden lukiodiplomi

Lukiodiplomi on valtakunnallinen taide- ja taitoaineissa suoritettava opinnäyte. Helsingin

Rudolf Steiner -koulussa lukiodiplomin voi suorittaa seuraavissa aineissa: musiikki,

kuvataide, liikunta ja eurytmia. Joissakin aineissa diplomin suorittamiseen liittyvät tehtävät

vaihtuvat vuosittain. Lisätietoja ko. aineiden opettajilta sekä http://www.edu.fi/lukiodiplomit

Toisissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot

Opiskelija voi sisällyttää lukio-opintoihinsa suorituksia myös toisista oppilaitoksista.

Sisällöltään ja laajuudeltaan lukiokurssia vastaavat suoritukset voidaan hyväksyä lukion

opetussuunnitelman mukaisiksi opinnoiksi. Tarvittaessa opintoja voidaan myös täydentää

lisäsuorituksilla. Aineenopettaja ja rehtori päättävät korvaavuudesta. Opiskelijan tulee

huolehtia korvaavuuksien selvittämisestä ennen opintojen alkua.

http://www.edu.fi/lukiodiplomit

8

Arviointi

Kurssin arviointi

Kurssin arvioinnista päättää opettaja.

Pakolliset kurssit ja syventävät kurssit arvostellaan aina arvosanalla. Kurssit arvostellaan

seuraavasti:

4 (hylätty)

5 (välttävä)

6 (kohtalainen)

7 (tyydyttävä)

8 (hyvä)

9 (kiitettävä)

10 (erinomainen)

Soveltavat kurssit voidaan arvostella myös pelkällä suoritusmerkinnällä (s).

Jos oppiaineessa on vain yksi pakollinen kurssi eikä oppiaineesta ole suoritettu muita

kursseja, voi opiskelija muuttaa numeroarvioinnin suoritusmerkinnäksi lukio-opintojensa

päätteeksi. Opiskelijat saavat kurssien päättyessä numeroarvioinnin lisäksi myös kirjallisen

arvion, jonka opiskelija voi lukea kurssin päätyttyä Wilmasta. Kurssiarvosanan perusteita ovat

muun muassa osallistuminen tuntityöskentelyyn, kurssilla annettujen tehtävien suorittaminen,

kurssikoe ja muut työt. Jos osa kurssisuorituksista jää puuttumaan, suoritusmerkinnän sijaan

annetaan keskeyttämismerkintä (K). Osasuoritukset ovat voimassa seuraavan lukukauden

loppuun asti. Esimerkiksi toukokuussa kesken jäänyt kurssi on mahdollista täydentää

seuraavan joulukuun loppuun mennessä. Jos kaikki kurssin osasuoritukset eivät tule

suoritetuksi määräajassa, osasuoritukset vanhenevat ja kurssi tulee suorittaa uudestaan

kokonaisuudessa. Yksittäistapauksissa kurssin suorittamistavoista voidaan sopia opettajan ja

opiskelijan kesken. Opiskelija saa tiedon kurssin arvioinnista kurssin päätyttyä. Opettajan

tulee arvioida kurssi kolmen viikon kuluessa kurssin päättymisestä.

Päättöarviointi

Päättöarvosana määräytyy pakollisten ja syventävien kurssien aritmeettisena keskiarvona. Osa

kunkin oppiaineen valtakunnallisten kurssien arvosanoista saa olla hylättyjä (4). Sallittu

lukumäärä määräytyy seuraavasti:

Valtakunnallisten

kurssien määrä

Hylättyjen

arvosanojen

maksimimäärä

1 – 2 0

3 – 5 1

6 – 8 2

9 3

Opettaja voi korottaa päättöarvosanaa, jos opiskelijan tiedot ja taidot ovat edellä mainittua

keskiarvoa paremmat. 13. luokan kevätlukukaudella järjestetään eri oppiaineissa

korotustenttejä, joilla voi myös nostaa päättöarvosanaa.

Opiskelijan ollessa tyytymätön päättöarviointiinsa, hän voi pyytää sen uudelleen arvioimista.

Uusintapyyntö on tehtävä kahden kuukauden sisällä siitä, kun opiskelija saa tiedon

arvioinnista. Pyyntö tehdään rehtorille ja uudesta arvioinnista päättää rehtori yhdessä

9

aineenopettajien kanssa. Jos uusintapyyntö hylätään, opiskelija voi pyytää arviointiin oikaisua

lääninhallitukselta.

Steinerlukion erityistehtävä Helsingin Rudolf Steiner -koulun lukio on erityistehtävän saanut lukio, jonka opetus on

steinerpedagogiikan perusperiaatteiden mukaista. Steinerpedagogisen erityistehtävän

mukaisesti lukiossa on erityiskursseja, jotka on esitelty tarkemmin opinto-oppaassa

oppiainekuvausten yhteydessä. Opiskelijoiden odotetaan osallistuvan steinerpedagogisille

erityiskursseille. Erityiskurssit sijoittuvat usean eri oppiaineen alle ja ne jakautuvat tasaisesti

luokille 10. - 12. Erityskurssit ovat kaikki soveltavia kursseja. Steinerkoulun erityiskursseiksi

luokitellaan seuraavat kurssit:

10. luokka 11. lk. 12. lk

EU 1 Eurytmiailmaisun

peruselementtejä

BI 7 Maatalousleiri EU 3 Yksilökoreografioista

suuriin ryhmämuotoihin

FY 9 Tähtitiede EU 2 Eurytmia taiteena HI 8 Kulttuurihistorian leirikoulu

GE 7 Lapinleiri KU 6 Akvarellityöpaja KU 7 Plastinen sommittelu

HI 7 Antiikin kulttuuri TS 2 Kirjansidonta Päätöstyö

KO 1 Kasvisruoka Työharjoittelu AI 11 Draamataide

TS 1 Perinnekäsityö

AI 10 Sanataide

Päätöstyö

Steinerlukion 12. luokalla opiskelija valmistaa yksilöllisen kirjallisen ja/tai käytännöllisen

työn. Työ suoritetaan itsenäisesti ohjaavan opettajan valvonnassa. Opettajan lisäksi työllä voi

olla koulun ulkopuolinen ohjaaja. Työn etenemistä seurataan päätöstyöseminaarissa.

Päätöstyön aiheet valitaan 11. luokan jouluun mennessä. Työn aihe tulee hyväksyttää ensin

ohjaavalla opettajalla. Työn valmistamiseen on aikaa noin vuosi. Työ suoritetaan itsenäisesti

muun koulutyön ohessa 11. ja 12. kouluvuoden aikana. Päätöstyöt esitellään koulun muille

oppilaille ja opiskelijoille sekä vanhemmille. Työn tulee olla valmis ennen esityspäivämäärää

(tarkemmat päivämäärät ilmoitetaan myöhemmin). Työ on jätettävä ohjaavalle opettajalle

hyväksyttäväksi kahta viikkoa ennen sen julkista esittelyä. Hyväksytystä päätöstyöstä saa

kurssimerkinnän.

Kulttuurihistorian leirikoulu (HI 8)

Kulttuurihistorian leirikoulu on historian soveltava kurssi. Kurssi suoritetaan 12. luokan

keväällä. Leirikoulun kohde valitaan yhdessä. Matkakohteen valinnassa painottuu antiikin

kulttuuri, joten valittavia kohteita ovat muun muassa Italia ja Kreikka. Kurssin tavoitteena on

tutustua matkakohteen kulttuuriin, taiteeseen, kirjallisuuteen, arkkitehtuuriin, historiaan,

politiikkaan ja tapakulttuuriin. Kurssia valmistellaan ennen matkaa johonkin matkaan

teemaan liittyvällä kirjallisella työllä. Sekä opiskelijat että opettajat valmistautuvat toimimaan

oppaina matkalla.

Opiskelijan tulee hyväksyä ja allekirjoittaa matkan säännöt. Lisäksi matkalla ovat voimassa

koulun järjestyssäännöt, joita täydennetään opettajan toimesta matkaa varten. Matkan säännöt

lähetetään tiedoksi myös vanhemmille. Jos opiskelija on laiminlyönyt opiskeluaan tai lukion

järjestyssääntöjä tai ollut paljon poissa, opettajat voivat evätä opiskelijalta oikeuden osallistua

matkalle.

10

Steinerkoulun päättötodistus

Opiskelija voi saada 12. luokan päätteeksi steiner-koulun oman päättötodistuksen

opiskeltuaan riittävän määrän koulun erityistehtävän mukaisia kursseja. Päättötodistusta

varten on opiskeltava seuraavat kurssit:

Pakolliset (9 kpl)

- Eurytmia 1 - Päätöstyö - Lapin leiri - Maatalousleiri - Näytelmä - Toinen kursseista KU6 ja KU7 - Yksi kursseista TS1, TS2 ja KO1 - Työharjoittelu - Antiikin historia/tähtitiede

Valinnaiset (näistä valitaan vähintään 4 kpl)

- Antiikin historia - Sanataide - Tähtitiede - KU6 tai KU7 - EU2 tai EU3 - TS1, TS2 tai KO1 - Kulttuurileiri

Wilma Wilma on muun muassa poissaolojen, lukujärjestysten ja kurssisuoritusten hallintaan

tarkoitettu www -käyttöliittymä. Wilmassa opiskelijat voivat muun muassa seurata

kurssisuorituksiaan ja nähdä lukujärjestyksensä. Vanhemmat voivat Wilmassa seurata

esimerkiksi alaikäisten opiskelijoiden poissaolojen ja kurssisuoritusten kertymistä. Jokainen

lukiolainen on velvoitettu käyttämään Wilmaa. (http://wilma.rudolfsteinerkoulu.fi/). Wilma –

tunnukset saa lukion alussa luokanvalvojalta ja tämän jälkeen kansliasta.

Järjestyssäännöt Lukiossa noudatetaan koulun järjestyssääntöjä. Järjestyssääntöjen rikkomisesta seuraa rikkeen

vakavuuden mukainen rangaistus. Järjestyssäännöt löytyvät koulun kotisivuilta:

http://www.rudolfsteinerkoulu.fi/hrsk/tarkeita-dokumentteja/.

Opiskelijahuolto

Kuraattori Kuraattori on sosiaalityön asiantuntija kouluyhteisössä. Hänen ensisijainen tehtävänsä on

tukea ja helpottaa oppilaan koulunkäyntiä. Yksilöllinen asiakastyö pitää sisällään oppilaiden

koulunkäyntiin liittyvien haasteiden esille ottamisen ja pohdinnan. Kuraattorin kanssa

pyritään kartoittamaan opiskelijan tuen tarve, vahvuudet sekä voimavarat. Kuraattori Heidin

Mäkelän tavoittaa numerosta 045 7734 8413.

http://wilma.rudolfsteinerkoulu.fi/http://www.rudolfsteinerkoulu.fi/hrsk/tarkeita-dokumentteja/

11

Psykologi Psykologityön tarkoituksena koulussa on oppilaiden ja opiskelijoiden koulunkäynnin ja muun

hyvinvoinnin tukeminen. Psykologi on oppilaiden ja vanhempien tavattavissa yksittäisiä

neuvotteluja sekä pitempiaikaisia asiakaskontakteja varten. Psykologi toimii osana

opiskelijahuoltotyöryhmää. Psykologille voi varata ajan puhelimitse (045 7731 3129).

Koulupsykologin työskentely on terveydenhuollon ammattihenkilöstön toimintaa ja tapahtuu

potilaiden oikeuksia koskevan lainsäädännön mukaisesti.

Psykologi Kati Kivisaari on tavattavissa sekä A- että C-koululla oheisen taulukon mukaisesti.

Kouluterveydenhuolto Terveydenhoitaja (puh 050 310 5631) on A-koululla päivittäin. Terveydenhoitaja (puh 040 336 0190) on C-koululla osan viikosta. Koululääkäri käy koululla tekemässä määräaikaistarkastuksia. Koululääkärin vastaanotot varataan terveydenhoitajan kautta.

Ylioppilastutkinto

Ylioppilastutkinnon suorittaminen Valtakunnallinen ylioppilastutkinto järjestetään kahdesti vuodessa, keväisin ja syksyisin.

Ylioppilastutkinto on suoritettava enintään kolmen perättäisen tutkintokerran aikana (ks.

kuitenkin kohta ”Hylätyn kokeen uusiminen”). Tutkinnon suorittaminen katsotaan aloitetuksi,

kun ilmoittaudut ensimmäisen kerran tutkintoon, pakolliseen tai ylimääräiseen kokeeseen.

Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on kaikille

pakollinen. Kolme muuta tutkinnon pakollista koetta valitaan seuraavien neljän kokeen

joukosta: toisen kotimaisen kielen koe, yksi vieraan kielen koe, matematiikan koe ja yksi

reaali-aineessa järjestettävä koe. Tutkinnon pakollisiin kokeisiin tulee sisältyä vähintään yksi

pitkän oppimäärän koe. Pakollisten kokeiden lisäksi tutkinto voi sisältää yhden tai useamman

ylimääräisen kokeen.

Tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Kaikki tutkintoon sisältyvät kokeet on suoritettava

samalla kielellä.

Ylioppilastutkintoon ilmoittautuminen Kevään 2017 tutkintoon on ilmoittauduttava viimeistään torstaina 17.11.2016 ja syksyn 2017

tutkintoon viimeistään keskiviikkona 24.5.2017. Syksyllä 2016 ylioppilaskirjoituksiin

osallistuneiden ilmoittautumisia kevään 2017 kirjoituksiin otetaan vastaan maanantaihin

28.11.2016 asti. Ilmoittautumislomake jätetään koulun kansliaan kirjallisena.

Ylioppilaskokelaan tai valtuuttamasi henkilön on allekirjoitettava lomake. Ilmoittautuminen

on sitova. Ilmoittautuessasi tekemiäsi valintoja, jotka koskevat aineyhdistelmää, kokeen

pakollisuutta tai ylimääräisyyttä tai kokeen tasoa, ei voi muuttaa jälkikäteen.

Syksyn 2016 ylioppilaskirjoituksiin osallistuvan täytyy olla suorittanut ko. oppiaineiden

pakolliset kurssit 01.09.2016 mennessä. Ylioppilastutkintotodistuksen syksyllä 2017

haluavien tulee olla suorittanut lukion oppimäärän mukaiset kurssit 28.10.2016 mennessä.

Kevään 2017 ylioppilaskirjoituksiin osallistuvan täytyy olla suorittanut ko. oppiaineiden

pariton

vko

A-koulu ma-pe

parillinen

vko

C-koulu

A-koulu

ma-to

pe

12

pakolliset kurssit 30.01.2017 mennessä. Ylioppilastutkintotodistuksen keväällä 2017

haluavien tulee olla suorittanut lukion oppimäärän mukaiset kurssit 27.04.2017 mennessä.

Ylioppilastutkintotodistus myönnetään kun kaikki neljä pakollista koetta on suoritettu

hyväksyttävästi. Lisäksi sinulla tulee olla lukion päättötodistus tai todistus ammatillisen

tutkinnon suorittamisesta.

Syksyn 2016 koepäivät

Kuullunymmärtämiskokeet

ma 12.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä

englanti

ranska

venäjä

espanja

ti 13.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä

ruotsi, A- ja B- taso

suomi, A- ja B -taso

ke 14.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä

ranska

espanja

englanti

venäjä

italia

Kirjalliset kokeet

pe 16.9. äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe

ma 19.9.

uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia,

maantiede (sähköinen koe), terveystieto

ke 21.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä, saksa (sähköinen koe)

pe 23.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä

ma 26.9.

äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe

suomi/ruotsi toisena kielenä -koe

ke 28.9. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä

pe 30.9.

psykologia, filosofia (sähköinen koe), historia, fysiikka,

biologia

ma 3.10. vieras kieli, lyhyt oppimäärä, saksa (sähköinen koe)

ke 5.10. saamen äidinkielen koe

Kevään 2017 koepäivät

Kuullunymmärtämiskokeet

ma 13.2. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä

ruotsi, A- ja B- taso

suomi, A- ja B -taso

13

ti 14.2. vieras kieli, pitkä oppimäärä

englanti

venäjä

espanja

ke 15.2. vieras kieli, lyhyt oppimäärä

espanja

englanti

venäjä

italia

Kirjalliset kokeet

pe 10.2. äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe

ma 13.3. äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe

suomi/ruotsi toisena kielenä -koe

ke 15.3.

psykologia (sähk. koe), filosofia (sähk. koe), historia,

fysiikka, biologia

pe 17.3. vieras kieli, pitkä oppimäärä, saksa (sähk. koe), ranska

(sähk. koe),

ma 20.3. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä

ke 22.3. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä

pe 24.3.

uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi (sähk. koe),

kemia, maantiede (sähk. koe), terveystieto

ma 27.3. vieras kieli, lyhyt oppimäärä, saksa (sähk. koe), ranska

(sähk. koe),

ke 29.3. saamen äidinkielen koe

Ilmoittautumisen mitätöiminen Ilmoittautuminen on sitova. Jos olet ilmoittautunut ja sinulla on osallistumisoikeus, kokeesta

pois jääminen tulkitaan käytetyksi yrityskerraksi. Lautakunta voi hakemuksesi perusteella

mitätöidä ilmoittautumisen, jos kokeesta pois jäämiseen on erityisen painava, lautakunnan

hyväksymä syy. Hakemukseen on liitettävä lääkärintodistus sairaudesta tai todistus

esimerkiksi ulkomailla opiskelusta tai työskentelystä kokeiden aikana. Opiskelu tai

työskentely kotimaassa tai pelkkä varusmiespalvelus ei riitä perusteeksi ilmoittautumisen

mitätöintiin.

Ilmoittautuminen äidinkielen kokeeseen ja kielikokeeseen voidaan mitätöidä, jos olet

pätevästä syystä estynyt osallistumasta saman tutkintokerran toiseen tai molempiin kokeen

osiin.

Lääkärintodistukset, lukitodistukset, selvitykset vieraskielisyydestä ja muut

puoltolauseet Lautakunta on antanut erilliset määräykset lääkärintodistusten, lukitodistusten,

vieraskielisyyttä koskevien selvitysten ja muiden puoltolauseiden ottamisesta huomioon

ylioppilastutkinnossa. Lisätietoa puoltolauseista saat opinto-ohjaajalta ja apulaisrehtorilta.

14

Ylioppilastutkintoon kuuluvien kokeiden uusiminen

A. Hylätyn kokeen uusiminen

Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa tätä tutkintokertaa välittömästi seuraavien

kolmen tutkinto-kerran aikana. Jos siis tulet hylätyksi jossakin pakollisessa kokeessa

esimerkiksi keväällä 2017, sinulla on oikeus uusia hylätty kokeesi kaksi kertaa kolmella

seuraavalla tutkintokerralla, jotka ovat syksy 2017, kevät 2018 ja syksy 2018.

Hylättyä pakollista koetta uusiessasi voit halutessasi vaihtaa vaativamman tason kokeen

lyhyempään oppimäärään perustuvaan kokeeseen. Tason vaihtaminen edellyttää kuitenkin,

että tutkintosi pakollisiin kokeisiin sisältyy yksi pitkän oppimäärän koe. Jos määräaika kuluu

umpeen tai et selviydy toisellakaan uusimiskerralla, sinun on suoritettava koko tutkinto

uudelleen.

Kun olet ilmoittautunut neljään pakolliseen kokeeseen ja tullut hylätyksi jossakin niistä, voit

osallistua tutkintoon vain hylätyn tai hyväksytyn kokeen uusijana, kunnes olet suorittanut

tutkinnon. Voit täydentää tutkintoa uusilla aineilla vasta kun olet suorittanut

ylioppilastutkinnon hyväksytysti.

Jos ylimääräinen kokeesi hylätään, tästä ei tule merkintää todistukseen. Tällaisen kokeen voit

uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Hylätyn ylimääräisen kokeen tasoa ei koetta uusittaessa

voi vaihtaa. Voit kuitenkin suoritettuasi ylioppilastutkinnon hyväksytysti täydentää tutkintoa

suorittamalla eri tason kokeen.

B. Hyväksytyn kokeen uusiminen

Jokaisen ylioppilastutkinnon hyväksytyn kokeen (sekä pakollisen että ylimääräisen) voi

halutessaan uusia yhden kerran.

Kokeen uusimisajankohdan voit valita itse. Ylioppilastutkintotodistukseen merkitään kustakin

kokeesta saatu parempi arvosana. Jos uusit kokeen vasta saatuasi tutkintotodistuksen, saat

siitä erillisen todistuksen.

Tutkinnon täydentäminen Tutkinnon täydentäminen uusilla kokeilla on mahdollista tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Tutkinnon täydentämisen ajankohtaa ei ole rajattu. Tutkintoa voi täydentää myös aineilla,

jotka kuuluvat ylioppilastutkinnon ohjelmaan vaikka niitä ei opetettaisi omassa lukiossasi.

Tutkintoa voi täydentää myös jo suorittamasi oppiaineen eritasoisella kokeella. Jos kokeesi

hylätään, voit uusia sen kaksi kertaa ilman aikarajaa. Täydentämällä suorittamistasi

hyväksytyistä kokeista saat erillisen todistuksen.

Kompensaatio Kompensaatiossa otetaan huomioon ylioppilastutkintotodistukseesi kuuluvien sekä

pakollisten että ylimääräisten kokeiden arvosanat. Tutkintoa täydentämällä et voi

kompensoida hylättyä koettasi.

Mikäli et saa jossakin pakollisessa kokeessa hyväksyttyä arvosanaa mutta tulet ylioppilaaksi

kompensaation tietä, sinulla on hylätyn kokeen osalta oikeus kahteen uusimiskertaan ilman

aikarajaa.

Ylioppilastutkinnon kielikokeen ja äidinkielen kokeen hyväksytyn arvosanan edellytyksenä

on, että sinulla on suoritus kokeen molemmista, eri päivinä suoritettavista osista. Jos

jompikumpi suoritus puuttuu, katsotaan kokonaissuoritus keskeytyneeksi, jolloin koko

suorituksesi on hylätty. Näissä tapauksissa ei myöskään kompensaatio ole mahdollinen.

15

Tutkinnon uudelleen aloittaminen Mikäli haluat tutkinnon suorittamisen ollessa vielä kesken aloittaa sen alusta, tähän on

pyydettävä kirjallinen lupa lautakunnalta. Lautakunta voi sallia menettelyn, jos tutkinnon

uudelleen aloittamiseen on esitetty erityisen painava syy.

Kurssikuvaukset

A –englanti Pakolliset kurssit ENA1 Nuori ja hänen maailmansa (Young people’s world: Living my life) Kurssilla kerrataan sanastoa ja perusrakenteita. Käsiteltävät aiheet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin. Kurssilla tehdään paljon suullisia harjoituksia ENA2 Viestintä ja vapaa-aika (Freetime activities: Doing my thing) Käsitellään vapaa-aikaa ja harrastuksia ja niiden yhteydessä käytettäviä palveluja. Tehdään runsaasti suullisia harjoituksia ja erilaisia kirjoitustehtäviä. ENA3 Opiskelu ja työ (Education and work: Carving my future) Aiheina ovat opiskelu ja työelämä, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää mm. laatimalla paikanhakukirje ja ansioluettelo. Kurssilla harjoitellaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (Society and the surrounding world: Shaping a bigger picture) Painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Kurssilla kirjoitetaan erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä ja opitaan mm. kirjoittamaan tiivistelmä. ENA5 Kulttuuri (Culture: Reaching for the stars) Kurssilla käsitellään kulttuuria monelta eri kannalta. Opiskelijat tekevät mm. esitelmän joko suullisesti tai kirjallisesti ryhmän koosta riippuen. ENA6 Tiede, talous ja tekniikka (Science, technology and economy: Examining the facts) Kurssin aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Kurssilla käsitellään vaativia tekstejä ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Syventävät kurssit ENA7 Luonto ja kestävä kehitys (Back to nature) Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.

16

ENA8 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Harjoittelun aiheina voi olla sekä muilla kursseilla käsiteltyjä asioita että ajankohtaisia teemoja. Omia puhevalmiuksia sekä puheen ymmärtämistä harjoitellaan monipuolisesti tekstien ja muun puheen ymmärtämistä edistävän materiaalin avulla. Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön ja Opetushallituksen laatimaan suulliseen kokeeseen. Soveltavat kurssit ENA9 Kertauskurssi Kurssin tavoitteena on valmistaa opiskelijaa monipuolisesti kaikkia kielen osa-alueita käyttäen ylioppilaskirjoituksiin. Kurssilla kerrataan keskeisiä rakenteita ja tehdään tekstin- ja kuullunymmärtämistehtäviä sekä harjoitellaan kirjoittamista.

A –ruotsi Pakolliset kurssit RUA 1 Arkielämää Pohjoismaissa Kurssilla vahvistetaan sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Aihepiirit liittyvät jokapäiväiseen elämään. Harjoitetaan suullista kielitaitoa. Kurssin päätavoitteet ovat kielen suullisen taidon vahvistaminen, perussanaston laajentaminen ja keskeisen kieliopin kertaaminen. RUA 2 Ihmiset ympärillämme Harjoitetaan puheviestintää ruotsin kielellä. Vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Harjoitellaan kirjallista ilmaisua viestinnällisten tehtävien avulla. Aihepiireinä ovat esimerkiksi ihmissuhteet, erilaisuus sekä ihmisen hyvinvointiin liittyvät asiat. Kurssin tavoitteena on puheviestinnän taitojen vahvistuminen ja viestinnällisten tekstien tuottaminen. RUA 3 Suomi - osa Pohjolaa ja Eurooppaa Tutustutaan Suomen kaksikielisyyden taustoihin sekä suomenruotsalaisen väestön todellisuuteen. Vertaillaan maamme oloja muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan. Kurssin tavoitteena on vahvistaa kielen suullista ja kirjallista käyttöä. RUA 4 Elinympäristömme Kehitetään tekstinymmärtämistä vaativien asiatekstien avulla. Aihepiireinä on ympäristö ja kestävä kehitys, viestintä ja media, teknologia ja yhteiskunta. Harjoitellaan aineistopohjaista kirjoittamista. Kurssin tavoitteena on lisätä erityisesti tekstin ymmärtämisen valmiuksia erilaisten ymmärtävän lukemisen strategioiden avulla. RUA 5 Opiskelu ja työ Aihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu sekä palvelutilanteet. Keskeisenä aihepiirien kokoajana on näkökulma aktiiviseen kansalaisuuteen ja yrittäjyyteen. Kurssin tavoitteena on syventää ja laajentaa opiskelijan sanavarastoa yhä käsitteellisemmäksi ja vahvistaa kieliopin osaamista.

17

RUA 6 Kulttuuri ja sen tekijöitä Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus tarjoavat työkaluja kulttuurien välisten eroavaisuuksien ja yhtäläisyyksien ymmärtämiseen sekä niiden kautta syntyvän kansainvälisen viestinnän valmiuksien parantamiseen. Kurssin aikana oppilas valmistaa tutkielman valitsemastaan aiheesta ja esittelee sen. Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat pohjoismaiseen kulttuuriin ja sen eri osa-alueisiin. Syventävät kurssit RUA 7 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Harjoittelun aiheina voi olla sekä muilla kursseilla käsiteltyjä asioita että ajankohtaisia teemoja. Omia puhevalmiuksia sekä puheen ymmärtämistä harjoitellaan monipuolisesti tekstien ja muun puheen ymmärtämistä edistävän materiaalin avulla. Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön ja Opetushallituksen laatimaan suulliseen kokeeseen. RUA 8 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Aihealueina yhteiskunta, politiikka ja aktiivinen kansalaisuus. Tutustutaan yleismaailmallisiin kehityslinjoihin, ajankohtaisiin tapahtumiin ja erilaisiin maailmankuviin. Kurssin tavoitteena on syventää ja laajentaa opiskelijan sanavarastoa yhä käsitteellisemmäksi ja vahvistaa kieliopin osaamista. Soveltavat kurssit RUA 9 Tiede, talous ja tekniikka Kehitetään tekstinymmärtämisvalmiuksia lukemalla vaativia asiatekstejä aiheina esimerkiksi eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Kurssin tavoitteena on syventää ja laajentaa opiskelijan sanavarastoa yhä käsitteellisemmäksi ja vahvistaa kieliopin osaamista. RUA 10 Pohjoismaisen kirjallisuuden valioita Tutustumme esimerkiksi ruotsinkieliseen ja/tai pohjoismaiseen runouteen ja kirjallisuuteen kirjallisten näytteiden ja henkilökuvien avulla. Kurssin tavoitteena on vahvistaa opiskelijan tekstinymmärtämisen taitoja taidetekstien avulla sekä tutustuttaa häntä ruotsin kielen ominaisuuksiin taiteen välineenä.

B –ruotsi Pakolliset kurssit RUB 1 Koulu ja vapaa-aika Kurssin tarkoituksena on niveltää perusopetusta ja lukion kielenopetusta. Perehdytetään opiskelijaa pitkäjänteiseen ja omavastuulliseen lukiotyöskentelyyn. Aihepiirejä ovat opiskelu, harrastukset ym. jokapäiväisen elämän ilmiöt. Vahvistetaan sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Kehitetään keskeisten puheviestinnän strategioiden hallintaa.

18

RUB 2 Arkielämää Pohjoismaissa Jatketaan sanaston ja perusrakenteiden vahvistamista. Aihepiirit liittyvät jokapäiväiseen nuorten elämään, opiskeluun, työhön ja harrastuksiin yms. Harjoitetaan suullista kielitaitoa ja kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. RUB 3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa Tutustutaan Suomen kaksikielisyyden taustoihin sekä suomenruotsalaisen väestön todellisuuteen. Vertaillaan maamme oloja muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan. Kehitetään kirjallista ilmaisua erilaisten kirjoitustehtävien avulla. Harjoitetaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. RUB 4 Elämää yhdessä ja erikseen Kehitetään edelleen sanavarastoa ja rakenteiden hallintaa. Aihepiireinä elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. RUB 5 Elinympäristömme Aihepiireinä ympäristö ja kestävä kehitys, viestintä ja media, teknologia ja yhteiskunta. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja kehitetään kirjallista ilmaisua. Syventävät kurssit RUB 6 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Harjoittelun aiheina voi olla sekä muilla kursseilla käsiteltyjä asioita että ajankohtaisia teemoja. Omia puhevalmiuksia sekä puheen ymmärtämistä harjoitellaan monipuolisesti tekstien ja muun puheen ymmärtämistä edistävän materiaalin avulla. Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön ja Opetushallituksen laatimaan suulliseen kokeeseen. RUB 7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Soveltavat kurssit RUB 8 Pintaa syvemmälle Kurssin tavoitteena on kehittää opiskelijan kuullun- ja tekstinymmärtämisen valmiuksia vaativahkojen asiatekstien avulla sekä vahvistaa rakenteiden hallintaa. Luetaan tekstejä monilta eri aihealueilta. Kerrataan kieliopin keskeisiä rakenteita.

19

A –saksa Syventävät kurssit SAA 1 Nuori ja hänen maailmansa (Jugendliche und ihre Welt) Käsitellään nuorten nykypäivään ja jokapäiväiseen elämään liittyviä aiheita saksalaisen kielialueen maissa ja kotimaassa. Opiskelijoita ohjataan työtapoihin, jotka kehittävät suunnitelmallisuutta ja vastuuta omasta työstä. Vahvistetaan perussanaston ja -rakenteiden hallintaa. Pääpaino on suullisella työskentelyllä, keskustelulla ja oman mielipiteen ilmaisulla. SAA 2 Viestintä ja vapaa-aika (Kommunikation und Freizeit) Käsitellään vapaa-aikaan ja harrastuksiin sekä yleisesti hyvinvointiin, viestintäosaamiseen ja kulttuuriin liittyviä tekstejä. Rakenteiden hallintaa vankennetaan täydentäen ja aihepiireihin liittyvää viestintää harjoitellaan sekä suullisesti että kirjallisesti. SAA 3 Opiskelu ja työ (Lernen und Arbeiten) Kurssin aiheina ovat koulu, opiskelu ja työ. Lisäksi tarkastellaan aktiiviseen kansalaisuuteen ja kulttuuriin liittyviä tekstejä. Kartutetaan perussanastoa ja rakenteita. Muodollisten tilanteiden vaatimaa kielen ymmärtämistä ja tuottamista harjoitellaan suullisesti ja kirjallisesti. SAA 4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (Gesellschaft und die Welt um uns) Kurssin aiheet liittyvät yksilöön ja hänen mahdollisuuksiinsa, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Vaativia tekstejä käsiteltäessä päähuomio kiinnittyy tekstin syvälliseen ymmärtämiseen ja siitä keskustelemiseen ja kirjoittamiseen. Kerrataan rakenteita ja opitaan uusia. Laajennetaan sanavarastoa ja tuotetaan erilaisia tekstejä. SAA 5 Kulttuuri (Kultur) Tutustutaan saksankieliseen kulttuuriin aihepiireinä aatehistoria, taide, kirjallisuus, musiikki, elokuva tai teatteri. Työtavat pyritään valitsemaan opiskelijoiden kiinnostuksen mukaan ja opiskelu toteutetaan esim. yhteisinä, yksilöllisinä tai ryhmäprojekteina. Kielioppitietoja vahvistetaan ja laajennetaan. SAA 6 Tiede, talous ja tekniikka (Wissenschaft, Wirtschaft und Technik) Ymmärtämisvalmiuksia tehostetaan aiempaa vaativampaa kieliainesta käyttäen lähtökohtana mm. eri tieteenalat, niiden kehitys ja saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Laajennetaan näiden alojen sanavarastoa ja sanontojen hallintaa. Harjoitellaan erilaisia lukemisstrategioita ja kirjoittamista sekä vahvistetaan kielioppitietoja. Soveltavat kurssit SAA 7 Luonto ja kestävä kehitys (Natur und nachhaltige Entwicklung) Käsitellään syventävästi esim. seuraavia aiheita: ihmisen elinympäristö ja yksilön vaikutus siihen, luonto ja sen suojelu, kansainvälisen yhteistyön ilmenemismuodot ja vaikutusmahdollisuudet. Kirjoitetaan asia-aineita ja käydään kantaa ottavia

20

keskusteluja. Pyritään luomaan kokonaiskuva opitusta sanastosta ja rakenteista. Harjoitetaan monipuolisesti ylioppilaskirjoituksissa vaadittavia taitoja. SAA 8 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Harjoittelun aiheina voi olla sekä muilla kursseilla käsiteltyjä asioita että ajankohtaisia teemoja. Omia puhevalmiuksia sekä puheen ymmärtämistä harjoitellaan monipuolisesti tekstien ja muun puheen ymmärtämistä edistävän materiaalin avulla. Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön ja Opetushallituksen laatimaan suulliseen kokeeseen.

B –saksa Syventävät kurssit SAB2 1 Nuori ja hänen maailmansa Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, lähiympäristöön, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. SAB2 2 Viestintä ja vapaa-aika Kurssin aihepiireinä ovat oman paikkakunnan ja maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. SAB2 3 Ennen ja nyt (Früher und heute) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. SAB2 4 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (Lernen und Zukunftspläne) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Kerrataan rakenteita ja opitaan uusia. SAB2 5 Kulttuuri (Kultur) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Hyödynnetään kaupungin kulttuuritarjontaa ja monikulttuurisuutta mahdollisuuksien mukaan. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.

21

SAB2 6 Yhteinen maapallomme (Unsere gemeinsame Erde) Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan opetustoimen ja kaupungin tarjoamia mahdollisuuksia viestintään ja mediaosaamiseen. Kurssilla painotetaan tekstinymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Soveltavat kurssit SAB2 7 Tiede ja tekniikka (Wissenschaft und Technik) Kurssin aihepiireinä ovat eri tieteenalat, tekniikka ja viestintä. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista ja käsiteltävät tekstit ovat yleistajuisia. Vaativahkoja tekstejä luetaan ymmärtävästi ja aihepiireihin liittyviä kirjoitustehtäviä. SAB2 8 Luonto ja kestävä kehitys (Natur und nachhaltige Entwicklung) Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Vaativahkojen tekstien ymmärtävää lukemista ja aihepiireihin liittyviä kirjoitustehtäviä.

B3 –espanja Syventävät kurssit ESB31 Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan erityisesti puheviestintää ja ääntämistä. Tavoitteena on lisäksi oppia ääntämyksen ja oikeinkirjoituksen alkeet. ESB32 Näin asiat hoituvat Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija sekä ymmärtää että itse kykenee auttavasti ilmaisemaan ajatuksensa jokapäiväisissä tilanteissa. ESB33 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, lähiympäristöön, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.

22

ESB34 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat muun muassa oman paikkakunnan ja maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. ESB35 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. ESB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. ESB37 Kulttuuri Opiskelija saa kurssin aikana tutustua espanjankielisen maailman kulttuuriin. Kulttuurin eri osa-alueita voidaan valita käsiteltäviksi kurssin antamissa rajoissa. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. ESB38 Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. B3 –ranska Syventävät kurssit RAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan erityisesti puheviestintää ja ääntämistä. Tavoitteena on lisäksi oppia ääntämyksen ja oikeinkirjoituksen alkeet. RAB32 Näin asiat hoituvat Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija sekä ymmärtää että itse kykenee auttavasti ilmaisemaan ajatuksensa jokapäiväisissä tilanteissa.

23

RAB33 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, lähiympäristöön, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. RAB34 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman paikkakunnan ja maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. RAB35 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. RAB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. RAB37 Kulttuuri Opiskelija saa kurssin aikana tutustua ranskankielisen maailman kulttuuriin. Kulttuurin eri osa-alueita voidaan valita käsiteltäviksi kurssin antamissa rajoissa. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. RAB38 Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.

Biologia Pakolliset kurssit BI1 Eliömaailma Kurssin keskeiset sisällöt ovat biologia tieteenä (elämän ominaisuudet ja perusedellytykset, biologiset tieteet ja tutkimusmenetelmät); luonnon monimuotoisuuden ilmeneminen (ekosysteemien ja lajien monimuotoisuus, eläinten käyttäytyminen monimuotoisuuden ilmentäjänä, geneettinen monimuotoisuus); evoluutio (elämän syntyvaiheet, lisääntymisstrategiat ja evoluutiovoimat, lajien syntyminen ja häviäminen, nykyinen eliökunta) sekä luonnon toiminta (elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutus, ekosysteemien rakenne ja toiminta, populaatioiden

24

ominaisuudet, lajien väliset suhteet, eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä ja levinneisyys). BI2 Solu ja perinnöllisyys Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat solu elämän perusyksikkönä (miten soluja tutkitaan, erilaisia soluja, solun rakenne ja toiminta); solun energiatalous (energian sitominen, energian vapauttaminen); solujen toiminnan ohjaaminen (DNA:n rakenne ja toiminta, proteiinisynteesi); solujen lisääntyminen (mitoosi ja sen merkitys, solujen jakautuminen, kasvu ja erilaistuminen); periytymisen perusteet (geenit ja alleelit, sukusolut ja niiden synty meioosissa, periytymismekanismit) sekä populaatiogenetiikka ja synteettinen evoluutioteoria. Syventävät kurssit BI3 Ympäristöekologia Kurssin keskeisiin sisältöihin kuuluvat ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet (solujen synty, kasvu ja erilaistuminen kudoksiksi sekä kantasolujen merkitys, solujen vanheneminen ja kuolema, syöpä); elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys (ruoansulatus ja ravitsemus, hengityselimistö ja hengityksen säätely, veri ja verenkierto, erityselimistöt ja kemiallinen tasapaino, tuki- ja liikuntaelimistö); elintoimintojen säätely (umpirauhaset ja hormonit, hermosto ja aistit, lämmönsäätely); ihmisen lisääntyminen (sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus, hedelmöitys, raskaus ja synnytys); ihmisen elämänkaari ja yhteisöllisyys; perimän merkitys (ihmisen evoluutio ja ihminen lajina, perinnöllisyys ja terveys) sekä elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit (elimistön puolustusjärjestelmät, ihminen ja mikrobit, myrkylliset aineet ja mutageenit). BI4 Ihmisen biologia Kurssin keskeisiin sisältöihin kuuluvat ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet (solujen synty, kasvu ja erilaistuminen kudoksiksi sekä kantasolujen merkitys; solujen vanheneminen ja kuolema; syöpä; elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys; ruoansulatus ja ravitsemus; hengityselimistö ja hengityksen säätely; veri ja verenkierto, erityselimistöt ja kemiallinen tasapaino; tuki- ja liikuntaelimistö); elintoimintojen säätely (umpirauhaset ja hormonit, hermosto ja aistit, lämmönsäätely); ihmisen lisääntyminen (sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus; hedelmöitys, raskaus ja synnytys); ihmisen elämänkaari ja yhteisöllisyys, perimän merkitys (ihmisen evoluutio ja ihminen lajina; perinnöllisyys ja terveys) sekä elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit (elimistön puolustusjärjestelmät, ihminen ja mikrobit, myrkylliset aineet ja mutageenit). BI5 Bioteknologia Kurssin keskeisimmät sisällöt ovat solun hienorakenne ja solujen välinen viestintä; Solut proteiinien valmistajina (DNA:n, geenien ja genomien rakenne, entsyymit solun ja biotekniikan työkaluina); geenien toiminta (geenin toiminta ja sen säätely, mutaatiot); geeniteknologia ja sen mahdollisuudet (geenitekniikan menetelmät ja geenikartoitus, geenitutkimus lääketieteessä, geenitutkimus yksilöiden tunnistamismenetelmänä); mikrobit ja niiden merkitys (bakteerin ja viruksen rakenne, toiminta ja lisääntyminen, bakteerien viljely ja käsittely, mikrobit luonnossa ja ihmisen taloudessa); biotekniikka teollisuudessa; kasvien ja eläinten jalostus sekä geenitekniikan etiikka ja lainsäädäntö

25

Soveltavat kurssit BI6 Biologian kertauskurssi Kurssilla kerrataan syventäen pakolliset biologian kurssit ja tutustutaan reaalikokeen biologian tehtäviin sekä suoritetaan preliminäärikoe. BI7 Maatalousleirikoulu Kurssilla perehdytään monipuolisesti suomalaiseen maatalouteen työharjoittelun kautta. Majoitus on yleensä maatiloilla. Kurssi kestää yhden viikon.

Elämänkatsomustieto

Pakolliset kurssit ET 1 Hyvä elämä Tämä kurssi käsittelee nimensä mukaisesti kysymyksiä hyvästä elämästä. Pyrimme arvioimaan mitä tarkoittaa onnellisuus ja miten sitä voi tavoitella. Tutustumme eri uskontojen ja elämänkatsomusten historiaan ja arvioimme mitä annettavaa niillä voisi olla elämän ymmärtämisessä. Pohdimme lisäksi identiteettiä ja toiminnan syitä elämänratkaisuissa. ET 2 Maailmankuva Kurssilla tutustutaan erilaisiin maailmankuviin ja opitaan ymmärtämään mitä vaikutuksia kulttuurilla ja elinpiirillä on maailmankuviin ja maailmankatsomuksiin. Lisäksi tutustumme instituutioihin, jotka muokkaavat maailmankuvaa ja miten näitä instituutioita voi arvioida. Tavoitteena on oman maailmankuvan selkiyttäminen ja siitä keskusteleminen. ET 3 Yksilö ja yhteisö Kurssin tavoitteena on ymmärtää yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan välisiä suhteita ja muutosprosesseja. Käsitellään vallan käsitettä sekä politiikan keinoja ja instituutioita sekä ihmisoikeuksia, osallisuutta ja demokratian ihanteita. Kurssin sisältöinä ovat muun muassa poliittiset ihanteet, kansalaisuus sekä poliittiset instituutiot. Syventävät kurssit ET 4 Kulttuuriperintö ja identiteetti Tällä kurssilla syvennämme ymmärrystä kulttuureista, elämäntavoista ja ihmisen identiteetistä. Tutustumme mm. riitteihin, käsityksiin ja tapoihin. Erittelemme lisäksi ihmisen ja kulttuurin suhdetta. Keskeisenä tavoitteena on kulttuurien välisen ymmärryksen ja vuorovaikutuksen lisääminen. ET 5 Maailman selittäminen katsomusperinteessä Tämä kurssi erittelee uskontojen vaikutuksia ihmisen arkeen, taiteeseen ja sukupuolten väliseen suhteeseen. Vertailemme lisäksi itäisiä katsomusperinteitä ja tarkastelemme yksityiskohtaisemmin länsimaiseen uskomusperinteeseen vaikuttaneita tekijöitä. Lisäksi tutustumme agnostismiin, ateismiin ja muihin, ei-uskonnollisiin maailmankuvauksiin.

26

Soveltavat kurssit ET6 Kertauskurssi Kerrataan historian kurssien keskeiset oppisisällöt ja valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin.

Eurytmia Soveltavat kurssit EU1 Eurytmiailmaisun peruselementtejä Äänne-eurytmiassa työstetään draamailmaisun ja draamaan pohjaavien eleiden liikeilmaisua. Tutkitaan runoesimerkkien avulla ajatuksen, tunteen ja tahdon laatua eurytmisessa ilmaisussa. Säveleurytmiassa tutustutaan musiikin jännitteisiin esim. kadenssien kautta. EU2 Eurytmia taiteena Opiskelijoiden itsenäistä työskentelyä rohkaistaan ja ilmaisua syvennetään yksilöllisesti. Harjoitellaan isoja ryhmämuotoja. Mahdollisuuksien mukaan työskentelyn päämääränä on valmis esitys. Sosiaaliset harjoitukset ovat myös esillä. EU3 Eurytmia nykykulttuuriin syventäen Eurytmisen työskentelyn sisältöinä käytetään 1900- ja 2000 -lukujen musiikkia ja tekstejä. Teosten kautta luodaan yhteys ympäröivään kulttuuriin. Tutkitaan eurytmian erityispiirteitä muiden liikeilmaisutaidelajien joukossa. EU4 Projektityö Projektityöhön osallistuminen on avoin kaikille lukioluokille. Yhden tai kahden lukuvuoden aikana valmistetaan eurytmiaesitys sovitusta aiheesta.

Filosofia Pakolliset kurssit FI 1 Johdatus filosofiseen ajatteluun Filosofian johdantokurssin tavoitteena on tutustua filosofiseen perinteeseen ja ajattelutapaan ja filosofian historiaan. Kurssilla käsitellään todellisuuden luonnetta, tieto-oppia sekä etiikkaa. Keskeisiä teemoja ovat kysymys filosofisen ajattelun luonteesta ja teorianmuodostuksesta, argumentaatio, väittely ja looginen päättely, yksilön ja yhteiskunnan suhde sekä tiedon rationaalinen luonne. Syventävät kurssit FI 2 Filosofinen etiikka Kurssin tavoitteena on harjaantua eettisessä pohdinnassa ja omien valintojen tietoisessa arvioinnissa. Kurssilla käsitellään vastuullista ja tietoista eettistä argumentaatiota. Tutustutaan normatiiviseen ja soveltavaan etiikkaan sekä metaetiikkaan, moraalin ja

27

järjen suhteeseen sekä moraalin vaikutukseen yhteisössä sekä erilaisiin etiikan teorioihin. FI 3 Tiedon ja todellisuuden filosofia Kurssin tavoitteena on ymmärtää tieteellistä tutkimusta ja päättelyä tutustua erilaisin käsityksiin todellisuuden luonteesta. Perehdytään tiedon käsitteeseen ja totuusteorioihin, tieteellisen tiedon luonteeseen sekä metafyysisen ja empiirisen tiedon tuottamisen perinteisiin. FI 4 Yhteiskuntafilosofia Kurssin tavoitteena on tutustua erilaisiin yhteiskuntafilosofioihin ja yhteiskuntajärjestelmiin. Kurssilla kehitetään taitoja arvioida erilaisia yhteiskuntajärjestelmiä ja niiden ihanteita. Keskeisiä teemoja ovat kysymykset oikeuksista ja velvollisuuksista, vallasta ja yhteiskuntasopimuksesta, erilaisten yhteiskunnallisten diskurssien analyysi, yhteisöllisten roolien ja identiteetin muotoutuminen, toiseus sekä yhteiskuntafilosofiat Euroopan ulkopuolella. Soveltavat kurssit FI 5/PS 8 Mieli Psykologian ja filosofian yhteisen, oppiainerajat ylittävän kurssin teema on mieli. Kurssin tavoitteena on tutustua ihmismielen tutkimukseen eri tieteiden näkökulmista. Käsittelynäkökulmat nousevat lähinnä filosofia- ja psykologiatieteen kentästä mutta tutustumme myös biologian, neurotieteiden sekä uskontotieteen näkökulmiin. Kurssin tavoitteena on myös antaa opiskelijalle välineitä tieteellisen ja tutkimuksellisen lähestymistavan ymmärtämiseen ja arvioimiseen. Keskeisiksi kysymyksiksi nousevat muun muassa ”Mikä on tieteellinen ihmiskuva?”, ”Miksi eri tieteet puhuvat eri tavoin mielestä?” ja ”Mitkä ovat tieteellisen tiedon tavoitteet?” Kurssin tarkoituksena on myös edesauttaa keskustelevan asenteen syntymistä ja harjaantua mielipiteen muodostamisessa, kommunikoinnissa sekä toisten kuuntelemisessa. Kurssin voi suorittaa myös psykologian kurssina (PS8). Kurssin voi valita luokilla 11-12.

Fysiikka Pakolliset kurssit FY 1 Fysiikka luonnontieteenä. Kurssilla opiskelija tutustuu fysiikkaan luonnontieteenä ja oppiaineena. Kurssilla käsitellään fysiikan historiaa, perussuureita, yksiköitä ja eri suureiden välisiä laskutoimituksia. Kurssilla opitaan tasaisen ja kiihtyvään liikkeen mallit ja laskukaavat, voiman ja vuorovaikutuksen käsite sekä tutustutaan energian eri muotoihin. Lisäksi kurssilla tutustutaan aineen ja maailmankaikkeuden perusrakenteisiin fysiikan käsitteiden avulla. Fysiikan kokeellinen työskentelytapa tulee kurssilla tutuksi.

28

Syventävät kurssit FY 2 Lämpö Kurssilla opiskelija syventyy energian käsitteeseen, perehtyy energiaan liittyviin yhteiskunnallisiin käsitteisiin, kuten energian tuotantoon ja maapallon energiavaroihin. Lisäksi opiskelija tutustuu työn, tehon ja lämmön ja paineen käsitteisiin ja aineen eri olomuotoihin. Eri lämpöopin ilmiöitä tutkitaan mahdollisimman paljon kokeellisesti. FY 3 Aallot Kurssilla opiskelija tutustuu luonnon jaksollisiin ilmiöihin, mm. aaltoihin. Kurssilla käsitellään värähdys- ja aaltoliikkeen perusteita sekä tutustutaan mm. ääneen ja valoon usean eri lähestymistavan avulla. Käytännön sovelluksista kurssilla perehdytään erityisesti mm. linssien toimintaan ja valon kulkuun erilaisissa optisissa laitteissa. FY 4 Liikkeen lait Kurssilla opiskelija syventyy liikkeen käsitteeseen. Opiskelija osaa kurssin jälkeen matemaattisesti määrittää erilaisia tasaisen ja kiihtyvän liikkeen malleja. Kurssilla syvennytään voiman ja vuorovaikutuksen käsitteisiin ja uutena aiheena tutustutaan kitkaan, liikemäärään ja kappaleiden törmäyksiin. Myös mekaanisen energian ja työn käsitteet tulevat aiempaa tarkemmin tutuksi. FY 5 Pyöriminen ja gravitaatio Kurssilla opiskelija tutustuu tasoliikkeen erityistapaukseen, pyörivään liikkeeseen. Lisäksi kurssilla tutuksi tulevat heittoliike, voiman momentti ja erilaiset tasapainolait. Pyörimiseen liitetään myös kappaleen hitausmomentti ja pyörimisliikkeen energia. Kurssin lopuksi tutustutaan maailmankaikkeuden perusvuorovaikutukseen, gravitaatioon. FY 6 Sähkö Kurssilla opiskelija tutustuu sähköön ilmiönä ja toisaalta sähkön aikaansaamiin vaikutuksiin yksinkertaisessa virtapiirissä. Opiskelijalle tulee tutuksi sähkövirran ja jännitteen käsitteet, yksinkertaiset virtapiirit ja eri laitteiden sähkön kulutus. Perusasiat opetellaan pääsääntöisesti kokeellisesti. Teoreettisempana osiona opiskelija tutustuu sähköstatiikkaan eli sähkövarauksen syntymiseen ja sähkökenttään. FY 7 Sähkömagnetismi Kurssilla opiskelija tutustuu magnetismin perusilmiöihin ja sähkön ja magnetismin väliseen yhteyteen. Kurssin aihealueita ovat myös sähkömagneettinen induktio ja vaihtovirta. Kurssilla käsitellään myös sähköenergiantuotantoa Suomessa. Sähkömagneettinen viestintä ja monet muut sähkömagneettiset sovellukset tulevat kurssilla tutuksi. FY 8 Aine ja säteily Kurssi käsittelee modernia fysiikkaa. Kurssilla opittavia asioita ovat aineen rakenne, energian kvantittuminen ja siihen liittyvät ilmiöt, dualismi, aineen ja energian ekvivalenssi sekä radioaktiivisuus ja ydinreaktiot.

29

Soveltavat kurssit FY 9 Tähtitiede Kurssilla perehdytään mm. kuun vaiheisiin, auringon- ja kuunpimennyksiin, linnunrataan ja muihin galakseihin, tähtitaivaaseen, mustiin aukkoihin sekä tähtien elinvaiheisiin. Kurssilla tehdään itsenäinen projektityö. Kurssiin sisältyy maksullisia vierailuja. FY 10 Kertauskurssi Kurssilla kerrataan syventävien kurssien asiat ja ratkaistaan vanhoja ylioppilastehtäviä. Lisäksi perehdytään siihen, mitä ylioppilaskokeen tehtävien ratkaisuissa tulee ottaa huomioon.

Historia Pakolliset kurssit HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri Kurssin tavoitteena on ymmärtää luonnonolojen vaikutuksen kulttuurien syntyyn ja muotoihin. Käsitellään elinkeinoja ja yhteiskuntarakenteiden syntyä. Kurssin sisältöjä ovat muun muassa esihistoria, neoliittinen vallankumous ihmiskunnan yhteä suurimmista murroksista, jokilaaksokulttuurit, välimeri talouspiirinä, keskiajan kartanotalous ja feodaaliyhteiskunta, kaupan ja kaupunkien elpyminen, löytöretket, teollistuminen ja kulutusyhteiskunnan synty. HI2 Eurooppalainen ihminen Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä. Tutustutaan muun muassa antiikin kulttuuriin, kristilliseen kirkkoon ja skolastiikkaan, renessanssiin ja luonnontieteiden nousuun, ulkoeurooppalaisiin kulttuureihin, reformaatioon, Ranskan vallankumoukseen ja Yhdysvaltojen syntyyn, 1800-luvun keskeisiin aatteisiin sekä modernin ja jälkimodernin ajan syntyyn. HI3 Kansainväliset suhteet Kansainvälisten suhteiden ilmiöitä analysoidaan taloudellisen, aatteellisen ja valtapoliittisen kilpailun pohjalta. Keskeisinä sisältöinä ovat kansainvälisen politiikan synty, konfliktien ja sotien taustat. Erityinen painopiste on diktatuurien ja demokratioiden vastakkainasettelu. HI4 Suomen historian käännekohtia Kurssin tavoitteena on Suomen erityislaadun tunnistaminen ja Suomen historian tapahtumien yhdistäminen kansainvälisiin tapahtumiin. Tarkastellaan Suomen kehitystä sääty-yhteiskunnasta johtavaksi hyvinvointimaaksi ja maatalousyhteiskunnasta jälkiteolliseksi palveluyhteiskunnaksi. Keskeisinä sisältöinä ovat autonomian merkitys, Ruotsin vaikutus oikeusjärjestelmään ja yhtenäiskulttuuri, yhteiskunnan voimarakenteet, elinkeinorakenne, kansallisen identiteetin rakentaminen, kansalaisyhteiskunnan synty ja kielitaistelu, sortokaudet ja itsenäistyminen, sisällissota

30

ja siitä selviäminen, talvisota, teollistuminen, arvojen murros ja Suomen uusi kansainvälinen asema. Syventävät kurssit HI5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan Kurssin tavoitteena on tuntea Suomen kehityslinjoja ja tunnistaa Suomen yhteys Itämeren piiriin sekä hahmottaa Suomen asema Bysantin ja lännen kulttuurivaikutteiden rajamaastossa. Näkökulma on Sosiaali- ja väestöhistoriallinen. Keskeisinä sisältöinä ovat suomalaisten ja saamelaisten alkuperä, uskonnot, elinehdot ja kulttuuri, lännen vaikutus uskontoon ja sääty-yhteiskunnan synty, suurvaltakausi, väestö ja koulutus, vapaudun hyödyn ajan poliittinen, taloudellinen ja kulttuurinen edistyminen sekä kansallisen tietoisuuden herääminen. HI6 Kulttuurien kohtaaminen Kurssin tavoitteena on tutustua länsimaisesta kulttuurista poikkeavien kulttuureihin ja kulttuurin ja sivilisaation käsitteisiin sekä hahmottaa talouden, luonnon ja kulttuurin liittyminen toisiinsa. Tutustutaan uskontoihin, riitteihin, taiteeseen ja sosiaalisiin rakenteisiin. Tutustutaan esimerkiksi intiaanikulttuuriin, Afrikkaan ja arktisiin kulttuureihin, islamin kulttuuripiiriin sekä Aasian kulttuureihin. Soveltavat kurssit HI7 Antiikin maailma Kurssin tavoitteena on tarkastella syvennetysti ja erilaisin työnäyttein antiikin Kreikan merkitystä demokratian, filosofian, taiteen, kirjallisuuden ja draaman synnyssä ja kehityksessä. Tutustutaan Rooman tehtävään antiikin jälkivaikutuksen levittäjänä. Keskeisiä sisältöjä ovat yhteiskuntajärjestyksen kehitys harvainvallasta tyrannian kautta demokratiaan, kreikkalainen julkisuusihanne, yhteiskunnallisen vaikuttamisen tilat, uskonnolliset kultit ja filosofiat, kreikkalainen draama, arkkitehtuuri, kuvanveisto ja maljakot, keskeiset vaikuttajahahmot esim. Aleksanteri Suuri, naisen, muukalaisen ja orjien asema, talous, tekniikka ja tiede sekä Rooman valtiollinen kehitys etruskeista keisariuteen. HI8 Kulttuurihistorian leirikoulu Yhden viikon pituinen leirikoulu kulttuurihistoriallisesti merkityksellisessä kohteessa. Leirikoulu on maksullinen. HI9 Kertauskurssi Kerrataan historian kurssien keskeiset oppisisällöt ja valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin.

31

Kemia Pakolliset kurssit KE 1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa kuvan kemiasta sekä sen käyttömahdollisuuksista. Kurssilla käsitellään orgaanisten yhdisteiden rakenteita, ominaisuuksia ja reaktioita. Kurssilla tutustutaan erilaisiin seoksiin ja niiden erotusmenetelmiin. Kurssilla opitaan kokeellista työskentelyä sekä kriittisen tiedonhankinnan ja -käsittelyn taitoja. Syventävät kurssit KE 2 Kemian mikromaailma Kurssilla käsitellään aineen rakennetta, aineen ominaisuuksien välisiä yhteyksiä ja reaktioita. Päättelyssä käytetään apuna erilaisia kemian malleja, taulukoita ja järjestelmiä. Kurssiin kuuluu kokeellista työskentelyä. KE 3 Reaktiot ja energia Kurssilla tutustutaan perusteellisemmin reaktioiden esitystapoihin ja eri reaktiotyyppeihin. Kurssilla tarkastellaan reaktioiden merkitystä elollisessa luonnossa, energian tuotannossa ja varastoinnissa sekä teollisuudessa. Kurssilla opitaan reaktioyhtälöiden matemaattista käsittelyä. KE 4 Metallit ja materiaalit Kurssilla opitaan sähkökemiallisten ilmiöiden perusteet ja niihin liittyvien matemaattisten sovellusten käyttöä. Kurssilla tutustutaan erilaisiin materiaaleihin ja niiden valmistukseen, ominaisuuksiin sekä elinkaareen. Lisäksi perehdytään hapettumis-pelkistymisreaktioihin ja opitaan tutkimaan sähkökemiallisia ilmiöitä kokeellisesti ja mallintamalla. KE 5 Reaktiot ja tasapaino Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää tasapainon merkityksen, tasapainotilan muodostumisen. Kurssilla käsitellään tasapainoa matemaattisesti sekä tutustutaan luonnon ja teollisuuden tasapainoprosesseihin. Soveltavat kurssit KE6 Kertauskurssi Kurssilla kerrataan kemian kurssien keskeisimpiä sisältöjä ja valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Vanhoja ylioppilaskoetehtäviä tehden perehdytään ylioppilaskokeen rakenteeseen ja vastauksissa vaadittuihin asioihin.

32

Kotitalous Soveltavat kurssit KO1 Kasvisruoka Kurssilla valmistetaan erilaisia herkullisia kasvisruokia ja leivonnaisia. Kurssilla opitaan hyödyntämään kasvikunnan tuotteita monipuolisesti ja saadaan uusia ideoita kasvisten, marjojen ja yrttien käyttömahdollisuuksista. Tavoitteena on ympäristövastuullisen talouden toteuttaminen, ympäristövaikuttajana toimiminen ja kestävän kehityksen edistäminen omilla valinnoilla.

Kuvataide Pakolliset kurssit KU 1 Minä, kuva ja kulttuuri Kurssi sisältää: värioppia, tutustumista erilaisiin kuvataiteen tekniikoihin sommittelu, liike, tila, aika kuvien tulkintaa, kuva-analyysia, mediakuvien aatekriittinen ja kulttuurinen tarkastelu valo ja väri taidehistoriallisessa diskurssissa näyttelykäyntejä ja töiden itsenäistä tulkintaa https://koulunkuvis.wordpress.com/lukion-kurssit/ KU 2 Ympäristö, paikka ja tila Kurssin toteutustapa on omaa kokemusta ja aistihavaintoja korostava. Työskentely on opiskelijalähtöistä ja elämyksellistä. Lähinnä helsinkiläisissä arkkitehtuuriin ja kaupunkisuunnitteluun liittyvissä vierailukohteissa tehdään pieniä harjoitteita kuhunkin teemaan liittyen. Vierailukohteet valitaan yhteistyössä opiskelijoiden kanssa ja ne kattavat suomalaisen arkkitehtuurin historian esihistoriasta nykypäivään asti. Oppaina kohteissa ovat paitsi alan ammattilaiset niin myös opiskelijat itse. https://koulunkuvis.wordpress.com/lukion-kurssit/ Syventävät kurssit KU 3 Media ja kuvien viestit Ylioppilaskirjoitukset ja nyky-yhteiskunta edellyttävät välineitä luovuuden esille tuomiseen. Kurssi rakentaa kokemusta erilaisista omaehtoisuuteen perustuvista, pohtivista ja asioita yhdistelevistä ideointiprosesseista. Kurssilla saa taitoja ja ymmärrystä tiedon visualisointiin sekä visualisoidun tiedon analysointiin. https://koulunkuvis.wordpress.com/lukion-kurssit/ KU 4 Taiteen kuvista omiin kuviin https://koulunkuvis.wordpress.com/lukion-kurssit/

33

KU 5 Nykytaiteen ja arkkitehtuurin työpaja Kurssin painopiste on nykytaiteen ilmiöissä. KU5 on ajan hermolla oleva kuvataidekurssi myös niille, joiden kiinnostus suuntautuu performanssiin, katutaiteeseen, yhteisö- ja ympäristötaiteeseen tai muuhun taideperustaiseen työskentelyyn. Tämä kurssi laajentaa ymmärrystä visuaalisen kulttuurin ilmiöistä ja kuvataiteen kentästä, joka peruskoulun kuvataideopetuksessa on vahvasti vanhaan taiteeseen painottunut. https://koulunkuvis.wordpress.com/lukion-kurssit/ Soveltavat kurssit KU6 akvarelli https://koulunkuvis.wordpress.com/lukion-kurssit/ KU7 plastinen sommittelu https://koulunkuvis.wordpress.com/lukion-kurssit/ KU 8 Omat taideprojektit Kokeellisia projekteja sekatekniikalla. https://koulunkuvis.wordpress.com/lukion-kurssit/

Käsityö Soveltavat kurssit TS1 Perinnekäsityö Perinnekäsityökurssilla työskennellään erilaisten lankatöiden parissa omien suunnitelmien mukaan. Voit oman mielenkiintosi mukaan neuloa tai virkata, kirjoa ristipistoja, kutoa kangaspuilla tai tutustua pitsinnypläykseen. Kurssilla on myös mahdollista oppia kehräämään värttinällä villalankaa. TS2 Kirjansidonta Kurssilla suunnitellaan ja sidotaan yksi tai useampi muistikirja omin käsin alusta saakka. Kirjat sidotaan länsimaisella kirjansidontatekniikalla käyttäen puoli- tai kokosidosta. Kurssilla tutustutaan kirjansidonnassa käytettäviin työvälineisiin ja materiaaleihin sekä luodaan katsaus kirjansidonnan historiaan. Halukkaat voivat lisäksi opetella paperin kuvioimista marmoroimalla.

Liikunta Pakolliset kurssit LI1 Taitoa ja kuntoa Syvennetään peruskoulussa opittuja taitoja ja tietoja harrastamalla monipuolista, vuodenajan huomioon ottavaa liikuntaa ulkona ja sisätiloissa. Kestävyyttä kehittävillä kuntoliikunnan muodoilla on tärkeä osuus opetuksessa. Lisäksi kurssilla pyritään kartoittamaan opiskelijan fyysisen kunnon tila. Ohjelmassa on mm. uintia, yleisurheilua,

34

suunnistusta, tanssia ja pallopelejä. Lisäksi voidaan opiskelijoiden toiveiden mukaan tutustua uusiin lajeihin. LI2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen Syvennetään peruskoulussa opittuja taitoja ja tietoja harrastamalla monipuolista, vuodenajan huomioon ottavaa liikuntaa ulkona ja sisätiloissa. Pallopeleissä keskitytään taktisen osaamisen parantamiseen. Kurssilla tutustutaan kuntosalityöskentelyn perusteisiin ja kiinnitetään huomiota muiden huomioon ottamiseen. Ohjelmassa on mm. talviliikuntalajeja, pallopelejä, lihashuoltoa ja rentoutusta. Lisäksi voidaan opiskelijoiden toiveiden mukaan tutustua uusiin lajeihin. Syventävät kurssit LI3 Virkisty liikunnasta Kurssin tavoitteena ovat virkistävä, opiskelijoiden intressit huomioon ottava liikunta, joka lisää opiskeluvireyttä. Pyritään ylläpitämään ja kehittämään opiskelijoiden fyysistä kuntoa motivoivan liikunnan avulla. Kurssin sisältö suunnitellaan yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Opiskelijoilla on jälleen mahdollisuus tutustua uusiin lajeihin. LI4 Yhdessä liikkuen (Vanhojen tanssit) Kurssin tavoitteena on harjoitella ja esittää vanhat tanssit. Työtavoissa painottuu yhteistoiminta, muiden huomioon ottaminen ja hyvät käytöstavat. LI5 Kuntoliikunta Kurssilla jatketaan monipuolista, kuntoa kohottavaa liikunnan opetusta opiskelijoiden intressit huomioon ottaen. Opiskelijoita pyritään kannustamaan jatkuvaan liikunnan harrastamiseen myös vapaa-ajalla. Kurssin sisältö suunnitellaan yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Opiskelijoilla on jälleen mahdollisuus tutustua uusiin lajeihin. Soveltavat kurssit LI6 Liikuntadiplomi Kurssilla suoritetaan liikunnan lukiodiplomi, joka on osoitus opiskelijan liikunnallisista kyvyistä, erityisosaamisesta sekä harrastuneisuudesta ja yhteistyötaidoista. Arviointikohteina ovat myös liikuntatiedot sekä kyky arvioida omien liikunnan oppimisprosessien lisäksi liikunnan merkitystä.