1

HELENA LEHTONEN

AVUSTAJAN ABC

Helsingin Invalidien Yhdistys r. y.

2

AVUSTAJAN ABCKäsikirjoitus: Helena LehtonenHIY:n avustajavälityksen ohjausryhmä:Helena Lehtonen, Pekka Hätinen, Seppo Pihnala, Gun-Marika Rönndahl, Leena Simola-NikkanenKuvat: studioakarjalainenKustantaja: Helsingin Invalidien Yhdistys r. y.ISBN 951-97853-4-5Kirjapaino Onnela & CoHelsinki 2004

3

SISÄLLYS

ESIPUHE .................................................................................................................. 4

1. Vammaisuus ..................................................................................................... 5

1.1. Vammaisuus perheessä ........................................................................... 5

1.2. Vammaisuuteen liittyviä asioita .............................................................. 5

1.3. Vammaisuus ja henkilökohtainen avustaja ............................................ 7

2. Muutamia yleisimpiä vammaryhmiä ......................................................... 9

3. Lääkkeiden merkitys vammaiselle ihmiselle ........................................ 11

4. Mikä on henkilökohtainen avustaja-järjestelmä .................................. 12

5. Tehtävänkuvaus .............................................................................................. 12

6. Ergonomia ja avustaminen .......................................................................... 13

7. Vammaisten ihmisten tukitoimet arjessa selviytymiseen .................... 22

8. Henkilökohtaisen avustaja-järjestelmään liittyvää lainsäädäntöä 22

8.1. Lainsäädäntö ............................................................................................ 22

8.1.1. Työsopimus .............................................................................................. 22

8.1.2. Työaika ..................................................................................................... 25

8.1.3. Palkkaus ................................................................................................... 27

8.1.4. Vuosiloma................................................................................................. 27

8.1.5. Työsopimuksen lakkaaminen ................................................................. 31

8.1.6. Työterveyshuolto .................................................................................... 33

8.1.7. Vakuutukset .............................................................................................. 34

9. Järjestöyhteystiedot ....................................................................................... 35

LÄHTEET .................................................................................................................. 36

Liite, Invalidiliiton pieni sosiaaliopas ....................................................................... 37

4

ESIPUHEHenkilökohtainen avustaja-järjestelmä an-taa vaikeastikin vammaiselle henkilöllemahdollisuuden asumiseen omassa kodissa.Avustajan avulla on mahdollisuus selviytyäpäivittäisistä toiminnoista, opiskella, käydätyössä ja yleensä osallistua yhteiskunnantoimintoihin. Avustajan työnantajana toimi-minen on kaikille käyttäjille uusi tilanne.Eteen tulee monia ennalta arvaamattomiaongelmia. Onnistuneen lopputuloksen saa-vuttamisessa eri tahojen tuki, opastus janeuvonta on ensiarvoisen tärkeää.

Vammainen henkilö joutuu yhtäaikaises-ti kohtaamaan monia vaikeita asioita silloinkun hän tarvitsee päivittäisessä selviytymi-sessä pysyvästi toisen henkilön apua. Vam-mautuminen sinänsä on jo suuri kriisi, luul-tavasti suurin muutos siihen astisessa elä-mässä. Yhtäaikaisesti vammautumisen on-gelmien kanssa päälle kaatuu suuri joukkokäytännön elämään liittyviä järjestelyjä.Usein asuntoon joudutaan tekemään muu-tostöitä tai edessä on muutto kokonaan uu-

teen asuntoon. Myös perhe kohtaa ja elääkriisin aikaa yhdessä vammautuneen hen-kilön kanssa. Joskus tilanne ajautuu niin vai-keaksi, että edessä on ero ja yksin asumi-nen.

Sosiaaliviranomaiset tekevät oman osuu-tensa asioiden järjestelyssä. Tarvittavat vi-ranomaispäätökset, asunnonmuutostyötjne. mahdollistavat asioiden etenemisenparhaalla mahdollisella tavalla. Viranomais-ten resurssit ovat kuitenkin rajalliset. Vam-mainen henkilö joutuu kohtaamaan moniauusia ja outoja asioita varsin yksin. Tässävaiheessa vammaisten ihmisten omien jär-jestöjen apu ja asiantuntemus sekä toisenvammaisen tuki toiselle auttaa selviyty-mään.

Tämän oppaan tarkoituksena on tarjotahenkilökohtaiselle avustajalle tietoa vam-maisuudesta, ergonomiasta sekä erilaisistalainsäädännöistä, jota hän voi työssään hyö-dyntää. Opasta voidaan käyttää myös koulu-tustarkoitukseen.

Helsingissä 29.10.2004

Pekka Hätinen

5

1. VAMMAISUUSIhminen elää aina suhteessa ympäristöön,ympäristön arvot ja asenteet vaikuttavathäneen. Näiden arvojen ja asenteiden mu-kaisesti vammaisuus ei ole toivottu eikä ta-voiteltu tila, koska vammaisuus teettää yli-määräistä työtä vammaiselle ihmiselle itsel-leen ja hänen läheisilleen. Vammaiset ihmi-set itsekin toteavat, että vammaisuus riistääpaljon niitä elämän voimavaroja, jotka muu-ten olisivat käytettävissä moniin sellaisiinelämänalueisiin, joita vammaton ihminenvoi tehdä ja toteuttaa.

Tämä on ymmärretty vammaispalvelulaissa,jonka mukaan "vammaisella henkilöllä tarkoi-tetaan henkilöä, jolla vamman tai sairaudenjohdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksiasuoriutua tavanomaisen elämän toiminnoista(VpL 2 §)." Lain henki on, että säädettyjä pal-veluja järjestetään vamman tai pitkäaikaisensairauden vuoksi niitä tarvitseville. Pääpainoon avun tarpeessa.

1.1. VAMMAISUUSPERHEESSÄEkokulttuurisen suhtautumistavan mukaanlapsen vamma muuttaa erityisesti perheenarjen toimintaa ja sujumista. Perhe nähdäänensisijaisesti tavallisena perheenä, vanhem-mat ensisijaisesti vastuullisina, aktiivisina jaosaavina. Vanhemmat ovat arkensa ja tar-peittensa parhaita asiantuntijoita. Avuksi tä-hän tarjotaan jokaiselle perheelle yksilölli-sesti suunniteltuja käytännön ratkaisuja ar-jen sujumisen tukemiseksi.

Ekokulttuurista suhtautumistapaa voisoveltaa myöskin aikuisen vammaisen ihmi-sen perheeseen, jossa joko molemmat puo-lisot tai vain toinen on vammainen sekä yk-sinelävään aikuiseen.

Nykyisin onkin usein niin, että vammai-sia asiakkaita pidetään oman asiansa parhai-na asiantuntijoina.

Parisuhteessa elävän liikuntavammaisenhenkilön avun tarpeeseen ei saisi vaikuttaa se,että elääkö hän parisuhteessa vammattomanvai vammaisen ihmisen kanssa. Hänelle suun-nitellaan yksilöllisesti kuten kenelle tahansayksin asuvallekin käytännön tukitoimet arjensujumiseksi. Ei voida lähteä siitä oletuksesta,että vammaton puoliso tai lapset toimisivateräänlaisina omaishoitajina ellei siitä erikseensovita.

Toisaalta asenteet voivat mennä "terveenjärjen" edelle ja pidetään itsestään selvänä,että vammaton puoliso ja/tai lapset huoleh-tivat ilman muuta vammaisesta perheenjä-senestään.

Tällöin ei oteta huomioon, että ennenvammautumista/sairastumista perheenjäse-nillä oli omat roolinsa kotona ja kodin ulko-puolella. Nämä roolit säilyvät vammautumi-sesta huolimatta. Henkilökohtainen avusta-ja tai muulla tavoin palkatut avustajat tur-vaavat roolien säilymisen muutoksenjälkeenkin.

1.2. VAMMAISUUTEENLIITTYVIÄ ASIOITAVammaisuus tuo aina muutoksen perhee-seen.

Vammaisen lapsen syntymä tai lapsensairastuminen/vammautuminen muuttaaperheen "body imagea". Perhe on kenties ol-lut "tavallinen", muista erottumaton iloi-neen ja suruineen kuten muutkin perheet.

"Body imagen" muutoksen jälkeen per-heestä on tullut yhteiskunnan taloudellis-ten, lääkinnällisten ja sosiaalisten palvelui-den pitkäaikainen asiakas. Vanhemmat/per-he itse on arkensa asiantuntija edelleen"body imagen" muuttumisesta huolimatta,he keskustelevat tasavertaisina ammattilais-ten kanssa erilaisista palveluista ja päätök-sistä koskien perheen ja lapsen elämää, hoi-toa ja kuntoutusta. Vanhemmat toivovatammattilaisilta erityisesti ajankohtaista jatuoretta tietoa ja näkökulmia ja ohjeita ar-jen sujumista tukeviksi ratkaisuiksi.

6

Uusi rooliPerheen/vanhempien uusi rooli vammaisenlapsen perheen arjen asiantuntijana saattaavaatia voimavaroja kohtuuttomasti, varsin-kin jatkuva oman perhe-elämän julkinenesittely erilaisille asiantuntijoille. Tämä "per-formanssi" on jossain mielessä ymmärrettä-vää nykyisen palvelujärjestelmän hajanai-suuden vuoksi, vaikka palvelusuunnitelmia,hoito-ja kuntoutussuunnitelmia suositel-laankin tehtäväksi.

Mika Niskasen mukaan vanhemmat itsemäärittelevät ja päättävät, mitä yhteiskun-nan taloudelliset ja sosiaaliset reunaehdotheille merkitsevät ja mitkä arjen rutiinienmuutokset ja tuen vastaanottamisen tavatheille sopivat. Ammattilaisten kannattaa tar-jota sellaisia uusia palvelumuotoja, jotka ra-kentuvat jo perheissä toimivien ja perheenhyväksi kokemien rutiinien päälle. Muutoinne jäävät irrallisiksi, eivätkä toimi. Perheissäon ensisijaisesti huomioitava niiden voima-varat ja tuettava niitä.

Kriisistä toimintakykyynIhmisen elämän käsikirjoitusta kirjoittavaterilaiset elämään kuuluvat tapahtumat. Ih-minen voi myös itse muuttaa elämänsä kä-sikirjoitusta. Vammaisuus kirjoittaa vammai-sen henkilön elämän käsikirjoitusta muidenmuutosten lisäksi. Käsikirjoituksen muutok-sen aiheuttaja voi olla vamman/sairaudenlisäksi yhteiskunta uusia lakeja säätäessääntai palveluja luodessaan.

Vamma/sairaus voi olla etenevä, pahene-va jatkuvasti tai kausittain tai erilaisten in-fektioiden jälkeen.

Jokainen uusi tilanne elämässä, esimer-kiksi lisääntyvä avuntarve tai uusi apuväli-ne tuo muutoksen, jonka kanssa on opitta-va tulemaan toimeen.

Jatkuvat muutokset ja pelko tulevastasekä häpeä omasta avuttomuudesta vievätvoimavaroja. Muuttumisen ei tarvitse ainaolla pahasta, se voi toimia kasvuprosessi-na, kasvuna suunnata voimavarat arjestaselviytymisestä muuhun. Se vaatii ensinvoimavaroja suostumiseen luopua entises-tä ja uudelleen järjestämään arjen sujumi-

sen siten kuin itse tuntee omakseen.Nyky-yhteiskunta ei kuitenkaan tarjoa ko-vin paljon erilaisia vaihtoehtoja. Sen vuok-si vammaisten ihmisten voimavaroja me-nee edelleen kohtuuttoman paljon arjes-ta selviytymiseen sen sijaan, että voisisuunnata niitä itseään kiinnostaville erielämän aloille.

Vammautuessa vammattoman henkilön"minäkuva" muuttuu. Elämän käsikirjoituson kirjoitettava uudestaan eri näkökulmas-ta käsin.

Kävelevästä, spontaanista henkilöstä ontullut muiden avusta riippuvainen avustet-tava henkilö, joka ei kenties pysty tulemaantoimeen yksin vamman vuoksi 24 tuntiavuorokaudessa. Hänen on opeteltava sietä-mään avuttomuutta ja omaa häpeän tunnet-taan uudesta "vajavaisesta" kehon kuvastasekä siitä, ettei itse pysty tekemään asioitaniin kuin ennen.

Ennen naapurin avun pyytäminen yksin-kertaisiinkin asioihin on ollut vaikeaa, esi-merkiksi kauppakassin kantamiseen, kunmolemmat kädet ovat jo täynnä.

Vammautumisen jälkeen apua on opetel-tava pyytämään pienimpiinkin asioihin, esi-merkiksi paperin siirtämiseen lähemmäksi.Spontaani elämä eli hetken mielijohteestailman suurempaa suunnittelua vaativa elä-mä on vaikeaa. Kellon tarkkuudella ajoitet-tu päivärytmi ja etukäteen suunniteltu va-paa-aika taksiaikatauluineen määrittelevätarjen kulkua.

On myös mietittävä suhde muihin perheen-jäseniin tai työkavereihin ja ystäviin. Vanhem-man, aviopuolison, rakastetun, lapsen roolitsekä asema työpaikalla tai ystäväpiirissä ovatelämän tärkeitä kiintopisteitä, niiden säilymi-nen ennallaan on tärkeää kaikille.

Vammautumiseen tai sairauden pahene-miseen liittyvän muutosprosessin jälkeenvoidaan todeta, että rakas vanhempi, avio-puoliso, rakastettu, lapsi, työkaveri tai ystä-vä on se sama ihminen kuin ennenkin, ehkävähän muuttuneena ja toimintakyvyltäänerilaisena avustajan avulla.

Ajattelutapa, millä tavalla monet vam-maiset henkilöt näkevät elämänsä: "Riip-

7

pumattomuus on kyky kontrolloidaomaa elämäänsä, tehdä itse sitä koskeviapäätöksiä. Riippumattomuus ei ole sitä,tapahtuvatko eri asiat yksin, omin avuinvai yhdessä jonkun kanssa. Se on enem-män mielen kuin ruumiin toimintojenprosessi", on eräs tapa sietää avutto-muutta ja saada ote elämästä ja toiminta-kyvystä.

Yhteiskunnan vaikuttavuusYhteiskunnallisen ilmapiirin muutokset vai-kuttavat myös vammaisen/pitkäaikaissai-raan henkilön elämän käsikirjoitukseen luo-den turvattomuutta omasta tulevaisuudesta,oikeudesta asumiseen, liikkumiseen, työnte-koon, opiskeluun, harrastamiseen, kuulluksija ymmärretyksi tulemiseen eli yksinkertai-sesti sanoen tosialliseen yhdenvertaisuu-teen muiden kanssa yksilölliset vammantuomat rajoitukset huomioon ottaen.

Vammaisena henkilönä elämään oppimi-nen ei ole kenellekään helppoa vammautu-misen/sairastumisen tavasta riippumatta, eiedes vammaisena/pitkäaikaissairaana synty-neellekään. Usein kuvitellaan, että syntyes-sään vammaisena/pitkäaikaissairaana ei tie-dä mitä on menettänyt vai onko ylipäätäänmenettänyt mitään.

Yhteiskunta on kuitenkin rakennettuvammattomien ehdoilla, niinpä vammainenhenkilö törmää koko elämänkaarensa aika-na erilaisiin asioihin, jotka viestittävät mil-lainen hänen pitäisi olla elääkseen mahdol-lisimman vaivattomasti.

Erilaiset "elämän muutosvaiheet" esimer-kiksi kouluun meno, murrosikä, itsenäisty-minen, aikuistuminen, uran valinta ja työ-hön meno, oman kodin hankkiminen, omanperheen perustaminen sekä vihdoin van-huuden mukanaan tuomat niin sanotustinormaalit vaivat ovat taitekohtia, joissa pe-russairaus/vamma saattaa tulla korostetustiesiin eikä sen "unohtaminen" olekaan mah-dollista. Vammaisen henkilön ja hänen lä-heistensä täytyy jälleen kerran käydä läpivamman tuomat rajoitukset.

Näkyvää vammaa ei voi peittää, vam-mainen henkilö on aina esillä. Tähän "per-

formanssiin" liittyy paitsi ikuinen katsei-den vangitseminen myös ikuinen omienasioiden esittely erilaisille ammattilaisille,jotka tekevät päätöksiä. Vammaisena ole-miseen kuuluu myös oppiminen luopu-maan yksityisyydestä, paljastamaan henki-lökohtaisimmatkin tulonsa ja menonsavieraille. Kuka vammaton ihminen siihensuostuisi, olemaan täysin paljaana vierai-den edessä?

1.3. VAMMAISUUS JAHENKILÖKOHTAINENAVUSTAJAVammaisuus saattaa olla vaikeaa ja stressaa-vaa vammaiselle henkilölle. Vamman/pitkä-aikaissairauden tuomat mahdolliset fyysisetmuutokset hämmentävät hänet tai hänenläheisensä.

Ei siis ole mikään ihme, jos henkilökoh-taisena avustajana toimiva työntekijä onhämmentynyt, kenties peloissaan.

Huolimatta siitä, että vammaiset henkilötovat yhteiskunnassamme suhteellisen näky-västi mukana jokapäiväisessä elämässä, ovatvammaisuuteen liittyvät asiat kuitenkin uusiaja outoja, lähes mystisiä. Harva tuntee henkilö-kohtaisesti liikuntavammaisen ihmisen.

Jokainen uusi ja outo asia pelottaa alussa.Paras keino vähentää tuota pelkoa, on tutustuaparemmin ja puhua asiasta suoraan.

VuorovaikutusVuorovaikutuksella voidaan vähentää moniapelkoja ja niistä syntyviä ennakkoluuloja.

Ihmiset viestittävät eri tavoin, verbaalistisekä non-verbaalisti.

Sanojen valinnoilla, äänensävyillä ja kir-joitetuilla lauseilla voidaan tahattomastituoda julki asenteita. Yksinkertaisin esi-merkki lienee, kun avustaja puhuu hoitami-sesta eikä avustamisesta. Hoitaminen vies-tittää aina sitä, että on olemassa jokin ob-jekti eli vaikeasti vammainen henkilö, jotahoidetaan. Suhde ei ole tasavertainen. Sai-raalassa hoidetaan, koska vastuu on lääkäri-en ja sairaanhoitajien. Avustettaessa vastuuon vaikeasti vammaisella työnantajalla.

8

Non-verbaali viestintä on sidoksissa kult-tuurin normeihin. Suomalaiset ovat kasvat-taneet lapsensa sukupolvesta toiseen mää-rätynlaisiin kulttuuriimme kuuluviin tapoi-hin, joita ovat muun muassa ilmeet, eleet japukeutuminen.

Olemme oppineet tiettyjä käyttäytymista-poja kotona. Esimerkiksi puhuttaessa toisenosapuolen kanssa, on katsottava tätä silmiin.

Entäpä jos toinen osapuoli on sokea? Taihän on niin vaikeasti vammainen, että kat-sekontaktin saaminen pään tai silmien pak-koliikkeiden vuoksi on vaikeaa? Miten toi-mia? Toisen ihmisen, vammaisen kohtaami-nen on vaikeaa.

Non-verbaaleja viestinnän muotoja ovatmyös tunteet ja asenteet. Edellä kuvattuhämmennys purkautuu tunteena, kentiespelkona, kenties inhona. Molemmat tunne-kokemukset ovat sallittuja. Negatiiviset tun-teet ovat tuhoavia, ellei niitä työstä joten-kin. Useat vammaistyössä työskentelevättuntevat pelkoa ja inhoa, vaikka niistä ei juu-rikaan puhuta. Jos mitään ei tunne, niin se-kin on mielestäni luonnotonta. Vammaisuusei todellakaan ole kaikkine ilmentymineenmikään jokapäiväinen tai kevyt asia.

Työntekijän on hyvä puhua näistä tun-teista tai muuten työn tekemisestä ei tulemitään ja edessä on ammatin vaihto.

Puhuminen sinänsä on vaikeaa, koska useinhenkilökohtaisella avustajalla ei ole työyhtei-söä, vaitiolo on ehdoton. Hienointa olisi, jostyönantajan kanssa pystyisi puhumaan suo-raan. Paras ratkaisu olisi hankkia itselle ulko-puolinen työnohjaaja. Esimerkkinä voisin mai-nita terveyskeskuspsykologin tai kotipalvelunohjaajan, mikäli työnantajan luona käy myöskotipalvelu tai kotisairaanhoito. Asiasta on hyväkeskustella työnantajan kanssa ihan käytännönsyistä. Kuka maksaa ja mitä?

Vammaisia ihmisiä on kautta aikojen py-ritty varustamaan erilaisilla stereotyyppisil-lä ominaisuuksilla riippuen vamman vaike-usasteesta ja ulospäin näkyvästä diagnoosis-ta. Esimerkiksi vammaiset ovat aikuisia lap-sia, tyhmiä, neroja, rikkaita, ymmärtävätihmisten kärsimyksiä…

Stereotypiat ovat useimmiten vääriä joko

liian negatiivisia tai positiivisia. Onkin vii-sainta tutustua ihmiseen ennen kuin alkaatehdä johtopäätöksiä. Vammaisuus ei oleyleispätevä määritelmä, mikä määritteleejokaisen vammaisen ihmisen.

Vammaiset ihmiset ovat yksilöitä siinämissä muutkin Suomessa asuvat ihmiset.

AvustaminenAvustaminen työnä on intensiivistä,

”iholla olemista”, kovaa fyysistä työtä, jotatehdään yleensä työnantajana toimivanvammaisen henkilön kotona yksin ilmantyöyhteisöä. Työn luonne vaatii selvittä-mään itselleen tunteensa ja asenteensa vam-maisuutta kohtaan.

Meillä jokaisella on oma reviirimme, alueympärillämme, jonka yli emme halua vierastaihmistä päästää. Toinen haluaisi halata aina ter-vehtiessään, toinen ojentaa mieluummin kä-den aivan suoraksi tervehtiessään.

Avustettaessa vammaista henkilöä sekäavustajan että avustettavan reviirit rikkou-tuvat, molemmat joutuvat päästämään vie-raan, uuden ihmisen iholleen.

”Reviirien rikkoutuminen korostuu wc-toi-minnoissa avustettaessa. Vaikeasti vammainenhenkilö ei kenties pysty omatoimisesti niistäsuoriutumaan, vaan hänen on päästettävä avus-taja mukaan hajuihin ja ääniin, jotka yleensäkätketään suljetun vessan oven taakse häveli-äästi. Tämän vuoksi avustajan on ehdottomantärkeää ymmärtää yksityisyyden ja intimiteetti-suojan merkitys.

Aikuisen ihmisen kehon erogeeniset alueetja sukupuolielimet viestivät seksuaalisuudes-tamme. Halvaantuessaan ja tuntoherkkyydenmuuttuessa ihmisen erogeeniset alueet saatta-vat herkistyä. Kun avustaja joutuu näkemään jakoskettamaan suojakäsineillä avustettavan in-tiimeimpiä alueita, kosketuksella saattaa ollamyös eroottinen ulottuvuus. Eroottinen latausei kohdistu avustajaan, vaan kuuluu tilantee-seen sinänsä.

Avustajan työ ei aseta tekijälleen min-käänlaisia seksuaalisia odotuksia. Arkuu-den mentyä ohi työn tullessa tutuksi avus-taja huomaa, että työ onkin vain arkistaavustamista. Se, että avustaja oppii ole-maan luontevasti, hienotunteisesti ja mo-

9

lemminpuolisen luottamuksen vallitessalähellä toista ihmistä lisää avustajan am-matillista osaamista.

Vaikeasti vammaisella työnantajalla saat-taa olla paheneva sairaus, joka johtaa ennen-aikaiseen kuolemaan. Henkilökohtaisenavustajan on hyvä tiedostaa, pystyykö hänkohtaamaan pian kuolevan ihmisen ja hä-nen omaisensa. Jos avustajan on vaikea hah-mottaa tätä osaa työstään tai jos kuolemaanliittyvä prosessi eri luopumisvaiheineentuntuu hänestä kauhealta jo ennalta, avus-tettavan luonnollinen kohtaaminen voi ollaylipääsemätön este työlle.” (Ulf Gustafsson)

Avustajan arvoistaJokaisen vammaistyössä työskentelevän

on hyvä selvittää itselleen se arvopohja, jol-la tekee työtään. Tätä suosittelen myös hen-kilökohtaisena avustajana työskentelevälle,koska näin hän jaksaa paremmin tehdä yk-sin työtä useinkin ilman työyhteisöä.

Tärkeintä on, että henkilökohtainenavustaja opettelee tuntemaan työnantajan-sa ja hänen kokemusmaailmansa sekä työn-antajan tavan kommunikoida, tavan ilmais-ta tunteitaan ja tarpeitaan.

Keskustelemalla esimerkiksi edellä mai-nituista vaikeista asioista työnantajan kans-sa avustajan ei yksin tarvitse miettiä, mistäasiat johtuvat tai mitä jostakin seuraa. Näinvältytään turhilta ristiriidoilta.

Vaikeasti vammaisen työnantajan kohdallavaarana on aina avustajan vallankäyttö. Mitähuonompi kommunikointi työnantajalla on,mitä hitaampi suoriutuminen hänellä on, sitähelpompi hänet on niin sanotusti ylikävellä.Vallan käyttö on kuin veteen piirretty viiva, tun-nollinenkaan työntekijä ei voi olla riittävän va-rovainen. Vaikeasti vammainen työnantaja voiolla täysin avuton ilman avustajaansa, sen vuok-si pienikin turha odottaminen tai viipyminenvoidaan tulkita työntekijän vallankäytöksi.

Toisaalta työnantajan turha "pomottelu" jaavustajan työtehtäviin kuulumattomien asioi-den tai niiden asioiden teettäminen, joita työn-antaja ei missään tapauksessa tekisi, vaikka pys-tyisi, on työnantajan vallankäyttöä ja asiatonta.

Olisikin hyvä, jos työnantaja ja työnteki-jä keskustelisivat asiasta, ettei myöhemmin

tule ongelmia. Tärkeätä on sopia mahdolli-simman selkeät pelisäännöt myös muidenperheenjäsenten osalta.

2. MUUTAMIAYLEISIMPIÄVAMMARYHMIÄHenkilökohtaisen avustajan työnantajinatoimivat pääasiassa eri tavoin liikuntavam-maiset ihmiset. He ovat joko syntyneet vam-maisina, vammautuneet tai sairastuneet jos-sain elämänsä vaiheessa pitkäaikaissairau-teen, mikä on vammauttanut heidät.

Diagnoosien tuntemus ei ole tarpeellista eikätyö sitä edellytä, koska jokainen liikuntavammai-nen tai aistivammainen työnantaja pystyy itseneuvomaan hänelle sopivan avustamistavan.

Tämä on tärkeä muistaa, kahta samalla ta-valla vammautunutta ihmistä ei avusteta samal-la tavalla, koska jokaisella on omat tapansa jamieltymyksensä.

Henkilökohtaisen avustajan työn luonteenymmärtämiseksi on kuitenkin hyvä tietää muu-tamista yleisimmistä vammaryhmistä.

AIVOVAMMOJEN yleisimmät ulkoisetsyyt ovat putoaminen, kaatuminen ja liiken-ne. Aivovamman aiheuttamia toimintakyvynmuutoksia ovat fyysiset muutokset, kogni-tiiviset muutokset, käyttäytymisen ja tunne-elämän muutokset. Aivovammaisen henki-lön fyysisen avun tarve on mahdollisesti vä-häinen. Kognitiivisten ja käyttäytymisenhäiriöiden vuoksi on ohjauksen ja valvon-nan tarve, vaikka asuisikin yksin.

ALS eli amyotrofinen lateraaliskle-roosi alkaa yleensä 40-60 vuoden iässä jakestää keskimäärin 3-5 vuotta. ALS rajoittuuliikkeistä huolehtiviin hermoratoihin. Lihas-heikkous etenee suhteellisen tasaisesti jajohtaa lihasten surkastumiseen ja lopultakaikkien tahdonalaisten lihasten, myös hen-gityslihasten, halvaukseen.

CP-oireyhtymä, CP on lyhennys sanoistaCerebral Palsy ja se tarkoittaa aivoperäistä

10

halvausta, aivovaurion aiheuttamaa liikun-nallista häiriötä tai liikuntavammaa. CP-vam-ma voi aiheutua raskaudenaikaisista, syn-nytyksen tai vastasyntyneisyyskauden aika-na vaikuttavista syistä tai varhaislapsuuden,alle kolmen vuoden iän sairauksien tai on-nettomuuksien seurauksena. CP ei ole yh-tenäinen vamma, vaan oireyhtymä, jonkahaitta-aste vaihtelee vähäisistä toiminnan-häiriöistä vaikeaan monivammaisuuteen.CP-vammaan voi liittyä myös puheen tuot-tamisen vaikeutta.

LIHAKSISTON SAIRAUKSISTA osa onperinnöllisiä eli lihasdystrofioita, joihinliittyy lihasten hidas tuhoutuminen eli dy-strofia. Se ei rajoitu pelkästään raajojen javartalon lihaksiin vaan koskee usein myössydänlihasta. Sairaus pahenee jatkuvastieikä siihen ole yleensä parantavaa hoitoa.Yleisin on Duchennen lihasdystrofia,yleensä ennen viiden vuoden ikää alkava javain poikalapsiin rajoittuva sairaus.

Ei-perinnöllisistä lihastaudeista Myast-henia gravis-sairaudessa ääreishermo jalihassolu ovat terveitä, mutta hermoimpuls-si, joka ärsyttää lihaksen toimintaan, ei pää-se soluun. Vika on siis hermon ja lihaksenvälisessä liitoksessa. Oireina ovat hyvin erityyppiset halvaukset, jotka vaihtelevat kak-soiskuvista ja silmäluomien roikkumisestaäänen heikkouteen, nielemisvaikeuksiin jaraajojen väsyvyyteen ja halvaukseen.

MS eli multippeliskleroosi on nuoril-la ihmisillä merkittävä halvauksia aiheutta-va sairaus. Suomenkielinen nimitys on pe-säkekovettumatauti. Aivoissa ja selkäytimes-sä, tarkemmin sanoen niiden valkeassa ai-neessa, on kovettuneita pesäkkeitä, jotkahaittaavat keskushermoston toimintaa mo-nin tavoin. Sairaus alkaa keskimäärin 30vuoden iässä. MS:n tuntomerkki on se, ettäuseimmissa tapauksissa oireet tulevat jamenevät aaltomaisesti. Vähitellen osa niistäjää pysyviksi, joten tila vaikeutuu. Osassa ta-pauksista ensioireet häviävät eikä uusiaenää ilmaannu, osassa oireet pahenevat ta-saisesti ja jatkuvasti.

REUMA on useiden nivel- ja lihassairauk-sien ja -oireiden yleisnimitys. Niille kaikilleon yhteistä yhden tai useamman nivelen tu-lehdus, mutta tulehdusta voi olla myös muu-alla elimistössä. Tärkein Suomessa esiintyvätulehduksellinen reumasairaus on nivel-reuma. Niveltulehdus leviää vähitellen kä-sistä ja jaloista muihin niveliin, mutta taudin-kulku on aaltomaista ja oireet voivat ollapoissa kuukausia, jopa vuosia. Sairaudenedetessä ilmaantuu niveliin kyhmyjä ja nemuuttuvat epämuotoisiksi ja jäykiksi. Nivel-ten sivuttaislujuus saattaa heikentyä.

Ihossa, limakalvoissa ja lihaksissa voi-daan havaita kuihtumista, jopa sydämessä jakeuhkoissakin voi olla tulehdusmuutoksia.

TOISPUOLIHALVAUKSEN eli hemip-legian, ALARAAJOJEN HALVAUKSEN eliparaplegian ja NELJÄN RAAJAN HALVA-UKSEN eli tetraplegian aste vaihtelee lie-västä lihasvoiman heikkoudesta lihastoi-minnan täydelliseen loppumiseen. Osittais-ta lihastoiminnan menetystä sanotaan pa-reesiksi ja täydellistä halvausta paralyy-siksi tai plegiaksi.

Oikeakätisen henkilön oikeanpuoleisenhemiplegian ohella on oireena puheenmuodostuksen ja ymmärtämisen häiriö eliafasia, jos hänen vasemman aivopuoliskonpuhealueet ovat vaurioituneet. Vasenkätisel-läkin voi olla afasiaa, mutta se on usein lie-vempää, koska puhealueita on myös oikeas-sa aivopuoliskossa.

Näiden tavallisimpien vammaryhmien ohel-la henkilökohtaisen avustajan työnantajana voiolla myös harvinaisiin vammaryhmiin kuulu-via henkilöitä. Harvinaisiksi lasketaan ne pie-niin vammaryhmiin kuuluvat henkilöt, joita onSuomessa vain alle 500 henkilöä. Näiden vam-maisten henkilöiden avustajan tarve vaihteleekeskenään suuresti.

11

3. LÄÄKKEIDENMERKITYSVAMMAISELLEIHMISELLEHenkilökohtaisen avustaja-järjestelmän läh-tökohta on, että työnantaja on vastuussa it-sestään ja tekemisistään myös juridisesti.

Vammainen henkilö on vastuussa myös ter-veydenhoidostaan ja siihen liittyen mahdolli-sista lääkehoidoista. Mikäli työnantaja ei itsepysty ottamaan lääkkeitään vamman vuoksi,avustajan tehtävänä on avustaa häntä. Avustajatoimii työnantajan ohjeiden mukaisesti, jolloinvastuu on täysin työnantajan.

Meillä jokaisella on omat tapamme ottaalääkkeitä. Jatkuvan lääkityksen kohdalla nämätavat ovat vieläkin henkilökohtaisempia, kos-ka lääkitys kuuluu olennaisena osana ihmisenelämään. Lääkkeiden otto on automaattistaeikä siitä juurikaan tehdä numeroa.

Tämäkin on seikka, joka avustajan onmuistettava. Avustajalla ei ole oikeuttamuuttaa työnantajan omaksumaa käytäntöä,vaikka kuinka haluaisi.

Useat vammat ja pitkäaikaissairaudet vaa-tivat jatkuvaa lääkitystä, jotta vammainen taipitkäaikaissairas henkilö pystyy elämääntäysipainoista elämää ilman kovia kipuja jasairaudesta aiheutuvia kohtauksia. Tämä ta-voite edellyttää vammaiselta henkilöltä sitä,että hän hoitaa lääkityksensä säännöllisesti.

Neurologisten sairauksien lääkkeet, reuma-lääkkeet, diabeteslääkkeet, kroonisten hengi-tysteiden sairauksien lääkkeet, psyykelääkkeet,ruoansulatuselimistön sairauksien lääkkeet,munuaisten vajaatoiminnan lääkkeet, virtsara-kon toiminnan häiriöiden lääkkeet, erektiohäi-riöiden lääkkeet ovat sellaisia lääkityksiä, joistajokainen vammainen tai vammaton ihminenhuolehtii itse. Esimerkiksi diabeteksen hoitoontarvittavan insuliinipistoksen pistää diabeetik-ko itse, mutta jos hän ei vammansa tai sairau-tensa vuoksi siihen itse pysty, pistää avustajahänen puolestaan.

Tällaisista lääkityksistä huolehtii itsemyös vaikeasti vammainen työnantaja avus-

tajansa avustuksella. Vammaisella henkilöl-lä voi käydä myös kotisairaanhoito, jos hänniin haluaa, kovin tavallista se ei ole silloinkun vammaisella henkilöllä on avustaja.

Lääkityksen ottaminen tai laiminlyöntion kokonaan työnantajan vastuulla, siihenavustaja ei voi puuttua.

Jatkuvan lääkityksen ongelmana saattaaolla sen "arkipäiväistyminen".

Kuurilääkkeitä otettaessa ollaan tarkkojaniiden suhteesta esimerkiksi alkoholiin.Monesti esimerkiksi kymmenen päivän lää-kekuurin aikana ei tulisi mieleenkään ottaapisaraakaan alkoholia, koska yhteisvaikutusvoisi olla kohtalokas riippuen lääkkeen voi-makkuudesta.

Jatkuvan lääkityksen lääkkeet saattavatolla voimakkaampia kuin kuurilääkkeet jalääkitys saattaa olla moninaista yhdellä ker-taa otettaessa.

Monelle tällainen lääkitys on yhtä luon-nollista kuin päivittäinen hampaiden pesu.Niinpä alkoholin käyttö lääkkeiden "kans-sa" ei ole poissuljettua.

Käytännön ymmärtää, koska meillä kai-killa on oikeus nauttia lasillinen, pari taienemmänkin ystävien kanssa tai yksin.

Missä kulkee ongelmajuomisen tai tahal-lisen sekakäytön raja? Sitä on ihan yhtä vai-kea todistaa kuin vammattomienkin henki-löiden kohdalla. Puuttuminen on vaikeaa.Vastuu näissäkin tapauksissa on vain ja ai-noastaan vammaisella henkilöllä itsellään,avustaja ei voi asiaan puuttua.

Toisaalta työntekijän ei tarvitse sietäätyönantajansa jatkuvaa juopottelua tai seka-käyttöä, vaan hän voi äänestää jaloillaan jasanoa itsensä irti kunhan noudattaa työso-pimuksessa sovittua työntekijän irtisano-misaikaa.

12

4. MIKÄ ONHENKILÖKOHTAINENAVUSTAJA-JÄRJESTELMÄHenkilökohtainen avustajajärjestelmä onvammaispalvelulain mukainen taloudelli-nen tukimuoto. Tämän avulla vammainenhenkilö, joka tarvitsee runsaasti toisen ih-misen apua, palkkaa työntekijän, henkilö-kohtaisen avustajan, avustamaan itseäänpäivittäisissä toiminnoissa. Näin mahdollis-tetaan itsenäinen ja omaehtoinen asuminenja eläminen.

Vammautuessaan tai sairauden/vammanedetessä tilanne saattaa muuttua niin, että hen-kilö joutuu miettimään erilaisia vaihtoehtojaselviytyäkseen arjessa itsenäisesti ja yhdenver-taisesti muiden kanssa. Kotipalvelu, yksityinenkodinhoito ja kotisairaanhoito eivät pysty yksi-nään vastaamaan vaikeasti vammaisen henki-lön tarpeisiin. Usein onkin edessä asunnonvaihto joko asumispalvuyksikköihin tai pie-nempiin asumispalveluryhmiin.

Henkilökohtaisen avustajajärjestelmän jatarvittavien asunnonmuutostöiden avulla vai-keasti vammainen henkilö voi jatkaa asumis-taan omassa kodissaan, tutussa ympäristössä.

Hallituksen esityksessä vammaispalvelu-laiksi (HE 219/86) henkilökohtainen avus-taja on tarpeellinen erityisesti vaikeastivammaisten henkilöiden osallistumis- ja toi-mintamahdollisuuksien takaamiseksi. Talou-dellisen tuen tarkoituksena on, että vammai-nen henkilö itse palkkaa avustajansa. Näinavustajajärjestelmä korostaa vammaisenhenkilön omaa valinnanvapautta, itsenäi-syyttä ja mahdollisuutta joustavaan avun-saantiin. Järjestelmä edellyttää vammaiseltahenkilöltä kykyä toimia työnantajana ja tiet-tyä omatoimisuutta. Merkittävää on, ettähallituksen esityksessä on ehdotettu etteihenkilökohtainen avustajajärjestelmä pois-taisi vammaisten henkilöiden tarvetta sosi-aalihuoltolain nojalla toteutettaviin kotipal-veluihin.

5. TEHTÄVÄNKUVAUS

Henkilökohtaisen avustajan työtehtäviä ontässä vaikea lähteä erittelemään.

Periaatteena on, että jokainen työnanta-jana toimiva vammainen henkilö määritte-lee itse työtehtävät. Pääsääntönä on, ettäavustajan työ on luonteeltaan avustamista,ei hoitamista tai hoivaamista. Vastuu ontyönantajalla ei työntekijällä.

Henkilökohtaisen avustajan työ tapahtuutavallisimmin vammaisen henkilön kotonatai kodin ulkopuolella tapahtuvassa toimin-nassa; työpaikalla, oppilaitoksessa, harras-tuksissa.

Työnantajan vamman vaikeusasteestariippuu, onko työ ympärivuorokautista, ko-kopäiväistä vai muutaman tunnin päivässätai viikossa kestävää. Samoin vaihtelevattyötehtävät työnantajan vamman vaikeusas-teesta riippuen. Tehtäviin kuuluvat ne päi-vittäiset toiminnot, joita työnantaja ei pystyvammansa vuoksi tekemään: esimerkiksihenkilökohtaisen hygienian hoidossa, pu-keutumisessa, riisuutumisessa, ruokailussa.Avustajan tehtäviin kuuluvat myös ne ko-dinhoidolliset askareet, jotka työnantaja te-kisi ei-vammaisena henkilönä.

Avustajan tehtävänä on työnantajanopastuksella mahdollistaa vaikeasti vam-maisen työnantajansa sosiaalinen elämä,työssäkäynti ja harrastukset myös kodin ul-kopuolella, jopa kotikunnan ulkopuolella.

Seuraavassa luvussa käsitellään työtehtä-viä valokuvien avulla työn ergonomiaa sil-mälläpitäen.

13

6.

14

15

16

17

18

19

20

21

22

7. VAMMAISTENIHMISTEN TUKITOIMETARJESSA SELVIYTYMISEENOppaan liitteenä on Invalidiliiton Pieni SO-SIAALIOPAS (alkaen sivulta 35) johon onkoottu tiivistetysti vammaisten henkilöidentoimeentuloturvaan ja toimintakyvyn tuke-miseen liittyvä lainsäädäntö.

Tarkemmat tiedot on saatavissa paikalli-sista Kelan toimistoista tai kunnan sosiaali-viraston vammaispalvelutoimistosta. Vam-maisjärjestöistä on myös saatavissa tietoa.

8. HENKILÖKOHTAISENAVUSTAJA-JÄRJESTELMÄÄNLIITTYVÄÄLAINSÄÄDÄNTÖÄVammaispalvelulain 9 § mukaan vammaisel-le henkilölle korvataan hänen vammansa taisairautensa edellyttämän tarpeen mukaises-ti kokonaan tai osittain kustannukset, jotkahänelle aiheutuvat henkilökohtaisen avus-tajan palkkaamisesta .

Vammaista työnantajaa sitoo myös ole-massaoleva työelämää säätelevä lainsää-däntö. Mikäli kunta ei omassa päätöksente-kojärjestelmässään ole päättänyt kustantaajotakin ylimääräistä menoerää ja siitä onkuitenkin työsopimuksessa sovittu, ontyönantajan maksettava se itse.

8.1. LAINSÄÄDÄNTÖHenkilökohtainen avustaja toimii työsuh-teessa vammaiseen henkilöön. Työsuhtees-sa ovat niin työnantajan kuin työntekijän-kin oikeudet ja velvollisuudet voimassa.

Henkilökohtainen avustaja-järjestelmäs-sä työsuhdetta määrittävät:a) olemassaoleva lainsäädäntö ( esimerkik-

si työsopimuslaki, TEL, LEL; tapaturmava-kuutuslaki, vuosilomalaki, työaikalaki,työterveyshuolto)

b) työsopimusTyönantaja ja työntekijä eivät voi poiketanäistä.

Henkilökohtaisten avustajien työsuh-teessa sovelletaan voimassa olevaa lainsää-däntöä ja työsopimuksen ehtoja.

Palkanmaksajana kunta voi sitoutua erik-seen korvaamaan sosiaali-ja terveydenhuol-toalalla työehtosopimuksen nojalla määräy-tyviä ilta-, yötyö-, lauantai-ja aattolisiä sekäpalvelulisiä että lomarahaa.

Avustajalla on oikeus vaatia työnantajal-taan lakiin ja työsopimukseen perustuviakorvauksia.

8.1.1. TYÖSOPIMUSTyösopimuslain (TSL; 30.4.1970/320) 1 §määrittelee työsopimussuhteen. Työsopi-muksella tarkoitetaan sopimusta, jossa työn-tekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työ-tä palkkaa tai muuta vastiketta vastaan.

Henkilökohtainen avustaja toimii työ-suhteessa vammaiseen henkilöön. Työsuh-detta määrittää vammaisen henkilön ja hä-nen avustajansa välinen kirjallinen tai suul-linen työsopimus.

Työntekijän oikeusturvan kannalta kirjal-linen työsopimus on parempi, koska siinätulee ilmetä tehtävien määrittely, koeaika,palkkaus ja muut työsuhteen ehdot.

Henkilökohtaisen avustajan työsopimusvoidaan tehdä määräajaksi tai olemaanvoimassa toistaiseksi (TSL, 2 §) Määrä-aikainen työsopimus voidaan tehdä ole-maan voimassa enintään viisi vuotta. Määrä-aikaisen työsopimuksen tekemiseen on ol-tava perusteltu syy, jos työn luonne on esi-merkiksi kausiluontoinen, työ on esimerkik-si äitiysloma-, sairausloma-, vuosiloma- taiopiskelusijaisuus jne), kyseessä on harjoit-telu tai muu edellisiin verrattava syy. Josmääräaikaisia työsopimuksia on solmittu il-man pätevää syytä toistuvasti peräkkäin, pi-detään työsopimusta toistaiseksi voimassaolevana.

Työntekijä voi myös itse ehdottaa mää-räaikaista työsopimusta, mikä on hyväk-syttävä peruste. Tällainen sopimus ei oi-

23

keuta työntekijää jäämään toistaiseksi jat-kuvaan työsuhteeseen, vaikka hän halu-aisikin. Työnantaja voi kuitenkin sallia hil-jaisesti sopimussuhteen pidennyksen senjälkeen kun määräaikainen työsopimus onirtisanottu ja irtisanomisaika kulunut lop-puun

Jos tehdään määräaikainen työsopimuson työnantajan tarjottava työtä siksi ajaksi.Määräaikaista työsopimusta ei yleensä voi-da irtisanoa mutta kylläkin purkaa. Esimer-kiksi hoitovapaalla olevan työntekijän sijai-seksi palkattu henkilö voidaan irtisanoamääräaikaisesta työsopimuksesta huolimat-ta, jos vakinainen työntekijä palaa työhönkesken hoitovapaan.

Yleensä työsopimus tehdään ole-maan voimassa toistaiseksi, jolloin työ-suhde päättyy, kun jompikumpi sopimus-puoli irtisanoo työsopimuksen ja irtisano-misaika kuluu tämän jälkeen loppuun.

Koeaika (TSL, 3§) voidaan sopia osaksityösopimusta niin toistaiseksi voimassa ole-vissa työsopimuksissa kuin määräaikaisissatyösopimuksissa.

Koeaika on enintään neljä kuukautta työ-suhteen alusta.

Koeajan kuluessa voidaan työsopimuspuolin ja toisin purkaa päättymään heti il-man irtisanomisaikaa vetoamalla koeai-kaan. Koeaikana eivät ole voimassa työso-pimuslain mukaiset irtisanomissuoja- ja pur-kamissäännökset.

Purkaminen ei kuitenkaan saa tapahtuatyösopimuslain 17 § 3 mom:ssa tarkoitetuil-la tai muutoin epäasiallisilla perusteilla. Mi-käli työnantaja järjestää työntekijälle erityi-sen työhön liittyvän koulutuksen, joka kes-taa yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, voi-daan sopia enintään kuuden kuukaudenpituisesta koeajasta.

Mikäli koeajasta sovitaan, on sitä koske-va sopimus tehtävä mieluiten kirjallisestimerkitsemällä koeaika näkyviin työsopi-mukseen. Lain mukaan sen joka vetoaa koe-aikaan, tulee voida näyttää toteen sovittukoeaika.

Työtehtävät on syytä määritellä työso-pimuksessa pääpiirteittäin työsuhteen alka-essa. Niistä tehtävistä, joista ei mainita työ-sopimuksessa, mutta työnantaja tilapäisestiteettää, on myös hyvä sopia yhdessä.

Työajan ja lepotauon (TSL, 33 §, TAL)alkaminen ja päättäminen eli päivittäiset javiikoittaiset työajat sekä mahdollinen päi-vystys- ja hälytysvalmius on hyvä sopia työ-sopimuksessa huomioiden työaikalainsäännökset.

Palkka voidaan sopia tuntipalkaksi,viikkopalkaksi tai kuukausipalkaksi.(TSL, 22 §)

Kunnat määrittävät henkilökohtaisen avus-tajan palkan korvauskäytännön palkan laske-misen ja maksamisen suhteen. Useimmat kun-nat noudattavat kuitenkin palkkauksessa koti-avustajalle maksettavaa palkkaa.

Työsopimuksessa on hyvä olla mainintapalkan muodon lisäksi palkan maksupäiväs-tä. Palkasta sovittaessa kannattaa sopiamyös esimerkiksi ateriaedusta, puhelin-edusta ja lomarahasta, koska ne eivät olevammaispalvelulaissa tarkoitettuja lakisää-teisiä maksuja ja korvauksia sekä työstä ai-heutuvien kustannusten korvauksista kutenmatkakustannusten korvauksista erityisti-lanteissa, esimerkiksi työnantajan junamat-kan aiheuttamat avustajan matkakustannuk-set avustajan lähtiessä mukaan.

Irtisanomisaika (TSL, 38 § ) voidaansopia enintään kuudeksi kuukaudeksi. Joson sovittu pitemmästä ajasta, on sen sijastanoudatettava sanottua irtisanomisaikaa. Ir-tisanomisaika voidaan työsopimuksessamäärätä työnantajalle sitä aikaa pitemmäk-si, jota työntekijän on noudatettava irtisa-noessaan sopimuksen. Milloin irtisanomis-aika on sovittu työntekijälle pitemmäksikuin työnantajalle, on työntekijäänkin näh-den voimassa se irtisanomisaika, jota työn-antajan on noudatettava.

Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä,eikä muusta ole sovittu, työnantajan on irti-sanoessaan työsopimuksen noudatettava:

24

• yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jostyösuhde jatkunut enintään vuoden

• kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jostyösuhde jatkunut yli vuoden muttaenintään viisi vuotta

• kolmen kuukauden irtisanomisaikaa, jostyösuhde jatkunut yli viisi vuotta muttaenintään yhdeksän vuotta

• neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jostyösuhde jatkunut yli yhdeksän vuottamutta enintään 12 vuotta

• viiden kuukauden irtisanomisaikaa, jostyösuhde jatkunut yli 12 vuotta muttaenintään 15 vuotta ja

• kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jostyösuhde jatkunut yli 15 vuotta

Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä,eikä muusta ole sovittu, työntekijän on irti-sanoessaan työsopimuksen noudatettava:• 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos

työsuhde jatkunut enintään vuoden• yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos

työsuhde jatkunut yli vuoden muttaenintään kymmenen vuotta ja

• kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jostyösuhde jatkunut yli kymmenen vuotta.Jos työnantaja sallii työntekijän jatkaa

työtä sen jälkeen kun sovittu aika on päät-tynyt tai sopimus irtisanottu ja irtisanomis-aika kulunut loppuun, katsotaan sopimus-suhdetta pidennetyn toistaiseksi.

Työsopimus voidaan heti purkaa (TSL,43 §) sovitusta työkaudesta ja irtisanomis-ajasta huolimatta, jos tärkeä syy sitä vaatii.

Työnantaja voi, mikäli asianhaarat eivätanna aihetta muuhun arviointiin, purkaasopimuksen erityisesti seuraavissa tapauk-sissa:• työntekijä on sopimusta tehtäessä olen-

naisessa kohdin johtanut harhaan työn-antajaa

• työntekijä välinpitämättömyydellään vaa-rantaa työturvallisuutta taikka esiintyypäihtyneenä tai vastoin kieltoa käyttääpäihdyttäviä aineita

• työntekijä törkeästi loukkaa työnantajan,tämän perheen jäsenen tai työtoverinsakunniaa tai tekee heille väkivaltaa

• työntekijä rikkoo ehdotonta vaiti-olovelvollisuutta kaikissa työnanta-jan henkilökohtaisissa ja hänen per-heensä asioissa. Vaitiolovelvolisuu-den rikkominen sen asteesta riippu-en aiheuttaa irtisanomisperusteenja / tai vahingonkorvausperusteen.

• työntekijä tekee kilpailevan työsopi-muksen.

• työntekijä jatkuvasta syystä on kykene-mätön työhön

• kun työntekijä tahallaan tai huolimatto-muudesta jättää työvelvoitteensa täyttä-mättä ja varoituksesta huolimatta jatkaalaiminlyöntiään.Esimerkiksi työntekijä jättää ilmoittamat-

ta työnantajalle, ettei tule töihin niin ettätyönantaja ei saa tilalle ketään. Vammaisestaihmisestä kyseenollen ollaan eettisestä nä-kökulmasta katsoen lähellä heitteillejättöä.

Työntekijä voi, mikäli asianhaarat eivät annaaihetta muuhun arviointiin, purkaa sopimuk-sen erityisesti seuraavissa tapauksissa:• työnantaja on sopimusta tehtäessä olen-

naisessa kohdin johtanut harhaan työn-tekijää

• työntekijän hyvä maine tai siveellisyysjoutuu työsuhteen johdosta vaaranalai-seksi

• työnantaja törkeästi loukkaa työntekijäntai tämän perheen jäsenen kunniaa taitekee heille väkivaltaa

• työnantaja välinpitämättömyydelläänvaarantaa työturvallisuutta

• työntekijälle ei anneta riittävästi työtä• palkkaa ei makseta sopimuksen mukai-

sesti.Tarvittaessa työsopimuksessa voidaan

sopia esimerkiksi lisävakuutuksista, sivutoi-mista ja sairausajanpalkasta.

Työsuhteen ehdoista sopivat työnantaja jatyöntekijä yhteisesti. Kumpikaan osapuoli eivoi yksipuolisesti muuttaa sovittuja ehtoja. Eh-tojen muuttamisesta sovitaan joko yhteisestitai työsopimuksen irtisanomisjärjestyksessä.

Työnantajan työnjohto-oikeuden piiriinkuuluvat asiat ovat työnantajan yksipuoli-sesti määrättävissä (esimerkiksi työtehtävät,työajan käyttö).

25

Työnantajalla on oikeus 14 päivän ilmoi-tusaikaa noudattaen lomauttaa (TSL, 30§) työntekijä siten, että työnteko ja palkan-maksu keskeytetään toistaiseksi tai määrä-ajaksi työsuhteen muutoin pysyessä voi-massa. Työntekijä voidaan lomauttaa enin-tään 90 päivän ajaksi, jos työ on tilapäisestivähentynyt eikä työnantaja voi kohtuudellajärjestää muuta työtä tai työnantajan tarpei-siin soveltuvaa koulutusta.

Työsopimuksella tai työsuhteen kestäes-sä muutenkin voidaan työntekijän tai työn-antajan aloitteesta sopia lomautusmah-dollisuudesta esimerkiksi mahdollistentyönantajan vammasta aiheutuvien sairaala-ja kuntoutusjaksojen varalta. Tästä on syytäottaa maininta työsopimuksen muihin eh-toihin.

Työsuhde ei edellä mainitun 14 päivänilmoitussäännön vuoksi katkea, mikäli työn-antaja tietää ennakolta joutuvansa sairaa-laan tai kuntoutukseen.

Kunta ei yleensä korvaa avustajan palk-kaa ennakolta tiedossa olevan laitoshoidonajalta. Toisaalta työnantaja voi sopia asiastaetukäteen kunnan kanssa.

Jos työnantaja joutuu sairaalaan äkkiar-vaamatta, on lomautusilmoitus annettavavälittömästi. Tällöin työnantajalla on työn-teon keskeytyksen ajalta palkanmaksuvel-vollisuus enintään kahdelta viikolta. Korva-usmenettelyn osalta asiasta on työnantajansyytä sopia kunnan kanssa.

Lomautuksen ajalta työntekijällä on mah-dollisuus hakea työttömyyspäivärahaa.

Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi,on työn alkamisesta ilmoitettava vähintäänviikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu. Lo-mauttaminen ei estä työntekijää ottamastalomautusajaksi muuta työtä.

8.1.2. TYÖAIKATyöaikalakia (TAL; 9.8.1996/605) sovelle-taan työsopimuslain (320/70) 1 §:n 1 mo-mentissa tarkoitetun työsopimuksen perus-teella tehtävään työhön.

Säännöllinen työaika ( TAL, 6 § ) onenintään kahdeksan tuntia vuorokaudessaja 40 tuntia viikossa. Viikoittainen säännölli-

nen työaika voidaan järjestää myös keski-määrin 40 tunniksi enintään 52 viikon ajan-jakson aikana.

Työsopimukseen on hyvä kirjata työajanohella myös säännöllisen työajan alkamis-ja päättämisajankohta.

Mahdolliset työajan poikkeamat kannat-taa myös merkitä työsopimukseen.

Lisätyötä (TAL,17, 18, 22, 23 §) ontyönantajan aloitteesta sovitun työajan lisäk-si tehty työ, joka ei ylitä säännöllistä työai-kaa (8 tuntia/vuorokausi, 40 tuntia/viikko).

Lisätyötä saa teettää vain työntekijänsuostumuksella, jollei lisätyöstä ole sovittutyösopimuksessa. Työntekijällä on tällöinkuitenkin oikeus perustellusta henkilökoh-taisesta syystä kieltäytyä lisätyöstä työvuo-roluetteloon merkittyinä vapaapäivinä.

Lisätyöstä on maksettava vähintään sovi-tulta työajalta maksettavaa palkkaa vastaa-va korvaus.

Lisätyöstä maksettava palkka voidaan so-pia vaihdettavaksi rahan sijasta vastaavaanvapaa-aikaan työntekijän säännöllisenätyöaikana.Vapaa-aika on annettava kuudenkuukauden kuluessa lisätyön tekemisestä,jollei toisin sovita. Työnantajan ja työnteki-jän on pyrittävä sopimaan vapaa-ajan ajan-kohdasta. Jos siitä ei voida sopia, työnantajamäärää ajankohdan, jollei työntekijä vaadikorvauksen suorittamista rahassa.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, ettälisätyöstä korvauksena annettava vapaa-aikayhdistetään vuosilomalain 4 a §:ssä tarkoi-tettuun säästövapaaseen. Vapaa-ajasta on täl-löin soveltuvin osin voimassa, mitä vuosilo-malaissa säädetään säästövapaasta.

4 a §:n mukaan säästövapaa on annetta-va työntekijälle hänen määräämänään ka-lenterivuonna tai -vuosina työnantajan jatyöntekijän tarkemmin sopimina ajankohti-na. Jollei säästövapaan ajankohdasta voidasopia, on työntekijän ilmoitettava säästöva-paan pitämisestä viimeistään neljä kuukaut-ta ennen sen alkamispäivää.

Ylityö (17, 18, 19, 22, 23 §).Ylityötä ontyönantajan aloitteesta säännöllisen työajanlisäksi tehty työ. Ylityötä saa teettää vain

26

työntekijän kutakin kertaa varten erikseenantamalla suostumuksella. Työntekijä voikuitenkin antaa suostumuksensa määrätyk-si lyhyehköksi ajanjaksoksi kerrallaan, jostämä on työn järjestelyjen kannalta tarpeen.

Ylityötä saadaan teettää enintään 138tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana,kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuo-dessa.

Kahdeksan säännöllisen työtunninjälkeen tehtävästä ylityöstä on maksettavakahdelta ensimmäiseltä työtunnilta 50 pro-sentilla ja seuraavilta 100 prosentilla koro-tettu palkka.

Viikoittaisen säännöllisen työajanylittäviltä työtunneilta on maksettava 50prosentilla korotettu palkka.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, ettäkorvaus ylityöstä annetaan rahan sijasta va-paa-aikana. Käytäntö on sama kuin lisätyönkohdalla kuitenkin niin, että ylityötä vastaa-va vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaensoveltuvin osin, mitä työaikalain 22 pykäläs-sä säädetään.

Vapaa-ajan pituus lasketaan kuten yli-työstä maksettava korvaus.

Sunnuntaina tai kirkollisena juhla-päivänä (TAL, 33 §) saa teettää työtä vain,jos sitä laatunsa vuoksi tehdään säännölli-sesti mainittuina päivinä tai jos siitä on työ-sopimuksella sovittu taikka jos työntekijäantaa siihen erikseen suostumuksensa.

Säännöllisenä työaikana tehdystä sunnun-taityöstä on maksettava 100 prosentilla koro-tettu palkka. Jos työ on lisä- tai ylityötä, on siitäsuoritettava myös työaikalain 22 tai 23 pykäli-en mukaan määräytyvä korvaus, joka lasketaantyöntekijän korottamattomasta palkasta.

Päivittäinen lepoaika (TAL 28 §). Josvuorokautinen työaika on kuutta tuntia pi-dempi, eikä työntekijän työpaikalla olo oletyön jatkumisen kannalta välttämätöntä, onhänelle annettava työvuoron aikana sään-nöllinen vähintään tunnin tunnin kestävälepoaika, jonka aikana työntekijä saa esteet-tömästi poistua työpaikaltaan. pääsääntöi-sesti vähintään tunnin pituinen, jonka on lii-

tyttävä yli kuuden tunnin työvuoroon.Työnantaja ja työntekijä voivat sopia ly-

hyemmästä, kuitenkin vähintään puolentunnin pituisesta lepoajasta.

Jos työaika vuorotyössä on kuutta tuntiapidempi, työnantaja on annettava vähintäänpuoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuusaterioida työn aikana.

Vuorokausilepo (TAL, 29 §). Työnteki-jälle on annettava jokaisen työvuoron alka-mista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään11 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika.

Jos työn tarkoituksenmukainen järjeste-ly edellyttää, työnantaja ja työntekijä voivatsopia vuorokausilevon tilapäisestä lyhentä-misestä seitsemään tuntiin.

Viikottainen vapaa-aika ( TAL, 32 §). Työ-aika on järjestettävä niin, että työntekijä saa ker-ran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän kes-keytymättömän vapaa-ajan, joka on mikäli mah-dollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Jostyönantaja ei voi sijoittaa viikkolepoa sunnun-tain yhteyteen, se voidaan antaa muunakin vii-konpäivänä. Viikottainen vapaa-aika on annetta-va keskeytymättömänä. Viikottainen vapaa-aikavoidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tu-lee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.Työnantajan on järjestettävä työaika siten, ettäviikottainen vapaa-aika on ennakolta tiedossa.

Kanneaika (TAL, 38 §). Oikeus tässälaissa tarkoitettuun korvaukseen raukeaa,jos kannetta työsuhteen jatkuessa ei noste-ta kahden vuoden kuluessa sen kalenteri-vuoden päättymisestä, jonka aikana oikeuskorvaukseen on syntynyt.

Työsuhteen päätyttyä kanne on pantavavireille kahden vuoden kuluessa siitä, kuntyösopimus on päättynyt.

Vammaispalvelulain mukaan kunnankorvausvelvollisuus koskee vain lakisäätei-siä maksuja ja korvauksia. Henkilökohtaisel-la avustajalla ei ole lakisääteistä oikeuttayleensä sosiaali- ja terveydenhuolto alallatyöehtosopimuksen nojalla määräytyviinilta-, yötyö-, lauantai- ja aattolisiin eikä pal-velulisiin. Kunta voi kuitenkin erikseen si-

27

toutua korvaamaan yllä mainittuja lisiä.Asiasta kannattaa keskustella työnanta-

jan kanssa työsopimusta tehtäessä.Mikäli työnantaja ja työntekijä sopivat

työsopimuksessa lisien korvaamisesta eikäkunta kuitenkaan neuvotteluista huolimat-ta suostu maksamaan, sitoo työsopimusvammaista työnantajaa niin, että hän joutuumaksamaan korvauksen itse.

8.1.3. PALKKAUSHenkilökohtaisen avustajan palkka muo-dostuu siitä viikkotuntimäärästä, jonka vam-maisen henkilö määrittelee itse tarvitsevan-sa toisen ihmisen apua. Esimerkiksi vam-mainen henkilö kertoo tarvitsevansa apua40 tuntia viikossa, kunta antaa maksusi-toumuksen 4 x 40 tuntia viikossa.

Henkilökohtaisen avustajan palkka nou-dattelee yleensä kuntien kotipalvelun koti-avustajien palkkausta.

Työnantajan ja työntekijän tehdessä työ-sopimusta on hyvä laittaa maininta työsopi-mukseen palkanmaksupäivästä, jolloin palk-ka maksetaan.

Palkanmaksukausi (TSL, 22 §) saa ollaenintään kuukauden pituinen. Jos palkkalasketaan päivältä tai sitä lyhyemmältä ajal-ta, se on maksettava ainakin kaksi kertaakuukaudessa.

Jos työsuhteesta johtuvien saatavien suori-tus työsuhteen päättyessä viivästyy, työntekijäl-lä on oikeus saada täysi palkka odotuspäiviltä.Korvaus maksetaan kuitenkin enintään kuu-delta päivältä. Ellei työntekijän saatava ole sel-vä ja riidaton tai jos saatavan viivästyminen joh-tuu työnantajan laskuvirheestä tai muusta sii-hen rinnastettavasta erehdyksestä, on työnte-kijällä oikeus odotuspäivien palkkaan vain, joshän on huomauttanut saatavan viivästymises-tä työnantajalle kuukauden kuluessa työsuh-teen päättymisestä eikä tämä ole suorittanutsaatavaa kolmen arkipäivän kuluessa huomau-tuksesta.

Työsuhteen päättyessä päättyy myös pal-kanmaksukausi.

Jos rahapalkka työsuhteen aikana tai senpäättyessä erääntyy pyhä-, itsenäisyys-tai vapunpäivänä, joulu- tai juhannus-

aattona taikka arkilauantaina tahi ar-kipäivänä, jona pankkien yleisesti kes-kinäisissä maksuissaan käyttämätmaksujärjestelmät (TSL, 23 §) ole käy-tössä, pidetään lähinnä edellistä arkipäivääerääntymispäivänä.

Jos palkkaa ei makseta sopimuksen mu-kaisesti, se on työntekijälle riittävä perustetyösopimuksen irtisanomiseen.

Sairausajan palkka (TSL, 28 §) Jostyöntekijä työsuhteen jatkuttua kuukaudenon estynyt tekemästä työtään sairauden tai ta-paturman vuoksi, jota hän ei ole aiheuttanuttahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella,hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saadapalkkansa sanotun esteen kestämisaikanaenintään sen alkamispäivää seuranneen seit-semännen arkipäivän loppuun saakka. Mil-loin työsuhde edellä tarkoitetun esteen alka-essa on kestänyt kuukautta lyhyemmän ajan,työntekijällä on vastaavasti oikeus saada es-teen aikana 50 prosenttia palkastaan. Jostyöntekijälle sairausvakuutuslain mukaankuuluva oikeus päivärahaan alkaa aikaisem-min, lyhenee vastaavasti aika, jolta palkkaa onmaksettava.

8.1.4 VUOSILOMAVuosilomalakia (VSL; 30.3.1973/272) sovel-letaan työsopimuslaissa tarkoitettuihintyönantajaan ja työntekijään.

Vuosiloman pituus (VSL, 3 §). Työnte-kijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäi-vää kultakin täydeltä lomanmääräytymis-kuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhdeon lomakautta edeltävän lomanmääräyty-misvuoden loppuun mennessä keskeyty-mättä jatkunut vähintään yhden vuoden, onoikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäi-vää kultakin täydeltä lomanmääräytymis-kuukaudelta. Jos loman pituutta laskettaes-sa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaislu-ku, on päivän osa annettava täytenä loma-päivänä.

Arkipäiviksi ei lueta itsenäisyyspäivää,joulu- eikä juhannusaattoa, pääsiäislauantai-ta eikä vapunpäivää.

Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudek-si katsotaan lomakautta edeltävän maalis-

28

kuun lopussa päättyvän lomanmääräyty-misvuoden sellainen kalenterikuukausi,jonka aikana työntekijä on ollut työnanta-jan työssä vähintään neljänätoista päivänä.Jos työntekijä on sopimuksen mukaisestityössä niin harvoina päivinä, ettei hänelletästä syystä kerry ainoatakaan neljäätoistapäivää sisältävää lomanmääräytymiskuu-kautta tai tästä syystä vain osa kalenterikuu-kausista sisältää neljätoista päivää, katso-taan tässä tapauksessa täydeksi lomanmää-räytymiskuukaudeksi sellainen kalenteri-kuukausi, jonka aikana työntekijä on olluttyönantajan työssä vähintään 35 työtuntia.

Työssäolopäivien veroisina pidetäänvuosilomaa määrättäessä niitä päiviä, joinatyöntekijä on ollut vuosilomalla, sekä niitäpäiviä, joina työntekijä on työaikajärjestel-män mukaan ollut työstä vapaa keskimää-räisen viikkotyöajan tasaamiseksi laissa sää-dettyyn enimmäismäärään. Ellei viimeksimainitussa tapauksessa ole annettu yli kuu-den arkipäivän pituista yhtenäistä vapaa-ai-kaa, luetaan vapaapäivät työssäolopäivienveroisiksi päiviksi kuitenkin vain siltä osinkuin niiden määrä saman kuukauden aika-na ylittää neljä päivää.

Työssäolopäivien veroisina pidetäänmyös niitä työpäiviä, joina työntekijä työ-suhteen kestäessä on ollut estynyt työtäsuorittamasta:• työpaikan muiden työntekijäin vuosilo-

mien takia• reservin harjoituksen tai ylimääräisen

palveluksen takia, jos hän on palannuttyöhön välittömästi tällaisen esteen la-kattua

• sairauden tai tapaturman vuoksi, ei kui-tenkaan enempää kuin yhteensä 75 päi-vää lomanmääräytymisvuoden aikana,kuitenkin siten, että jos tällainen estekeskeytyksettä jatkuu lomanmääräyty-misvuoden päättymisen jälkeen, pide-tään tämä sairauden tai tapaturman osal-ta työssäolopäivien veroisina yhteensäenintään 75 päivää

• lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi, kunsellaista annetaan lääkärin määräyksestäviranomaisten hyväksymässä kuntoutus-laitoksessa tai muussa fysikaalisessa tut-

kimus- tai hoitoyksikössä ammattitaudintai työtapaturman johdosta työkyvyn pa-lauttamiseksi tai säilyttämiseksi, ei kui-tenkaan enempää kuin yhteensä 75 päi-vää lomanmääräytymisvuoden aikana,kuitenkin siten, että jos tällainen estekeskeytyksittä jatkuu lomanmääräyty-misvuoden päättymisen jälkeen, pide-tään kuntoutusajan osalta työssäolopäivi-en veroisina yhteensä enintään 75 päi-vää; (27.2.1987/233)

• työterveyshuoltolaissa (743/78) tarkoite-tun tai työnantajan määräämän tahi sai-raudesta taikka tapaturmasta johtuvanlääkärintarkastuksen vuoksi; (27.2.1987/233)

• työsopimuslaissa säädetyn erityisäitiys-,äitiys-, isyys- tai vanhempainloman aika-na; (21.12.1990/1191)

• sellaisen kunnallisen tai muun julkisenluottamustehtävän taikka todistajanakuulemisen takia, josta lain mukaan eiole ollut oikeutta kieltäytyä tai josta kiel-täytyminen olisi ollut sallittua vain laissamainitun erityisen syyn perusteella

• sairauden leviämisen estämiseksi anne-tun viranomaisen määräyksen takia

• työnsä edellyttämän matkustamisen ta-kia, mikäli tällaisia matkustuspäiviä eimuuten luettaisi hänen työpäivikseen

• muusta syystä, mikäli työnantaja lainmukaan on ollut velvollinen maksamaantyöntekijälle poissaolosta huolimatta täl-laiselta päivältä palkan

• lomauttamisen takia, kuitenkin enintään30 päivää kerrallaan

• lomauttamista vastaavan työviikkojen ly-hentämisen tai muun siihen verrattavantyöaikajärjestelyn takia, kuitenkin enintäänkuusi kuukautta kerrallaan. Tällaisen työ-aikajärjestelyn jatkuessa keskeytyksettä lo-manmääräytymisvuoden päättymisen jäl-keen aloitetaan uuden kuuden kuukaudenjakson laskeminen lomanmääräytymisvuo-den vaihtumisesta; (30.3.1978/233)

• opintovapaalaissa (273/79) tarkoitetunopintovapaan johdosta, kuitenkin enin-tään 30 päivää lomanmääräytymisvuo-den ajalta, jos työntekijä on välittömästiopintovapaan jälkeen palannut työnanta-

29

jan hänelle osoittamaan työhön;(9.3.1979/276)

• oppisopimuslain (422/67) mukaiseen,voimassa olevan oppisopimuksen edel-lyttämään tietopuoliseen koulutukseenosallisumisen takia

• työnantajan suostumuksella työn edellyt-tämään koulutukseen osallistumisenvuoksi, kuitenkin siten, että työssäolopäi-vien veroisiksi voidaan sopia luettavaksivain 30 päivää kerrallaan.

Lomakausi (VSL, 4§) on toukokuun 2päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika,nämä päivät mukaan luettuna. Vuosilomaannetaan kesälomana lomakautena työnan-tajan määräämänä aikana. Kuitenkin se osavuosittain annetusta lomasta, joka ylittää 24lomapäivää, annetaan työnantajan määrää-mänä aikana lomakauden jälkeen ennenseuraavan vuoden lomakauden alkua talvi-lomana. Ilman työntekijän suostumusta eityönantaja saa kuitenkaan määrätä lomaa taisen osaa alkavaksi työntekijän vapaapäivä-nä, jos tämä johtaisi lomapäivien lukumää-rän vähenemiseen. Ennen loman määrää-mistä on työnantajan varattava työntekijäl-le tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajan-kohdasta.(15.3.1991/530)

Milloin kausiluontoisessa työssä loman an-taminen lomakausina tuottaa vaikeuksia, saa-daan loma antaa sen kalenterivuoden kulueas-sa, jonka aikana lomaan oikeuttava lomanmää-räytymisvuosi päättyy.(30.3.1978/233)

Työntekijän suostumuksella voidaanvuosiloma antaa muunakin aikana samankalenterivuoden kuluessa tai siirtää annet-tavaksi seuraavana vuonna ennen lomakau-den alkua. Työntekijän suostumuksella voi-daan talviloma (enintään 6 päivää) antaamuulloinkin sen kalenterivuoden kuluessa,jonka aikana lomaan oikeuttava lomanmää-räytymisvuosi päättyy. (30.3.1978/233)

Vuosiloman säästäminen (VSL; 4 a §,15.3.1991/530). Työntekijällä on oikeus sääs-tää 18 päivää ylittävä osa vuosittaisista loma-päivistään pidettäväksi seuraavalla lomakau-della tai sen jälkeen säästövapaana, jos tähän eiole painavaa estettä. Tämä ei koske talvilomaa.

Vuosiloman säästämisestä ja säästettävienlomapäivien lukumäärästä on neuvoteltavatyönantajan kanssa viimeistään silloin, kuntyönantaja varaa työntekijälle tilaisuudenesittää mielipiteensä loman ajankohdasta.Säästövapaata määrättäessä on talvilomapäi-vät vähennettävä loman kokonaismäärästä.

Säästövapaa on annettava työntekijällehänen määräämänään kalenterivuonna tai -vuosina työnantajan ja työntekijän tarkem-min sopimina ajankohtina. Jollei säästöva-paan ajankohdasta voida sopia, on työnteki-jän ilmoitettava säästövapaan pitämisestäviimeistään neljä kuukautta ennen sen alka-mispäivää.

...Työsuhteen päättyessä on korvaus pitä-mättä jääneestä säästövapaasta maksettava senmukaan kuin VSL:n 10 pykälässä säädetään.Työsuhteen muuttuessa osa-aikaiseksi tai työn-tekijän joutuessa toistaiseksi lomautetuksi hä-nellä on oikeus saada korvaus pitämättä jää-neestä säästövapaasta sen mukaan kuin VSL:n10 pykälässä säädetään…

Vuosiloman jakaminen (VSL, 5§). Kesä-ja talvilomien tulee olla yhdenjaksoiset. Työn-antajalla on kuitenkin oikeus, milloin se työnkäynnissä pitämiseksi on välttämätöntä taimilloin työntekijä siihen suostuu, antaa erik-seen yhdessä tai useammassa erässä se osalomasta, joka ylittää kaksitoista arkipäivää. Seloman osa, joka ylittää 24 arkipäivää, voidaanjakaa ainoastaan työntekijän suostumuksella.Työntekijän suostumuksella työnantaja saatämän lisäksi kausiluontoisessa työssä antaaerikseen yhdessä tai useammassa erässä senosan lomasta, joka ylittää kuusi arkipäivää. Il-man työntekijän suostumusta ei kolmen arki-päivän pituista tai sitä lyhyempää lomanosaasaa antaa siten, että lomapäivä sattuisi työnte-kijän työaikajärjestelyn mukaiseksi vapaapäi-väksi. (30.3.1978/233)

Milloin työntekijä vuosilomansa tai senosan alkaessa on:• sairauden,• synnytyksen tai• tapaturman johdosta työkyvytön, on

loma, jos työntekijä sitä pyytää, siirrettä-vä myöhäisempään ajankohtaan. Työnte-

30

kijällä on vastaava oikeus loman tai senosan siirtämiseen, mikäli loman tai senosan alkaessa tiedetään että työntekijäloman aikana joutuu sellaiseen sairaan-tai muuhun rinnastettavaan hoitoon, jon-ka aikana hän on työkyvytön.

Milloin• sairaudesta,• synnytyksestä tai• tapaturmasta johtuva työntekijän työky-

vyttömyys alkaa vuosiloman aikana ja jat-kuu yhdenjaksoisena yli seitsemän päi-vää, ei tämän ajan ylittävää osaa työkyvyt-tömyysajasta ole luettava vuosilomaksi,jos työntekijä ilman aiheetonta viivytys-tä tätä pyytää. Työnantajan vaatimukses-ta työntekijä on velvollinen esittämäänlääkärintodistuksen tai muun luotetta-van selvityksen työkyvyttömyydestään.Edellä mainituissa tapauksissa siirretty

loma on, mikäli mahdollista annettava en-nen syyskuun 30 päivää ja, jollei toisin olesovita, viimeistään kalenterivuoden lop-puun mennnessä. Jos siirto koskee 24 loma-päivää ylittävää loman osaa, on siirrettyloma annettava viimeistään sen kalenteri-vuoden loppuun mennessä, joka lähinnäseuraa lomaan oikeuttavan lomanmääräyty-misvuoden päättymistä. (30.3.1978/233)

Vuosiloman ajasta työnantajan on ilmoi-tettava työntekijälle mikäli mahdollista kuu-kautta ja kuitenkin viimeistään kaksi viik-koa ennen loman tai sen osan alkamistapaitsi edellä mainituissa tapauksissa vähin-tään kolme päivää ennen sitä.

Vuosilomapalkka (VSL, 7 §). Työnteki-jällä, jonka palkka on sovittu viikolta tai sitäpitemmältä ajalta, on oikeus saada tämäpalkkansa myös vuosiloman ajalta.

Muulle työntekijälle on maksettava vuo-silomapalkka, joka saadaan kertomalla hä-nen keskimääräinen päiväpalkkansa 3 pykä-län mukaisten lomapäivien lukumäärän pe-rusteella määräytyvällä kertoimella.

Vuosilomapalkan maksaminen (VSL, 8§). Vuosilomapalkka on maksettava ennen lo-man alkamista. Jos loma on jaettu osiin, on

ennen kunkin loman alkamista maksettavasitä vastaavaa osa, joka saadaan jakamalla kokovuosilomapalkka loman osien suhteessa.

Edellä 7 pykälässä tarkoitetulle työntekijäl-le, jolle palkka on sovittu viikolta tai sitä pi-temmältä ajalta, on ennen loman tai sen osanalkamista maksettava kutakin lomapäivääkohti päiväpalkka, joka lasketaan jakamallaviikkopalkka kuudella tai kuukausipalkkakahdellakymmenelläviidellä. Jollei täten las-kettu lomapalkka vastaa työntekijälle muu-toin maksettavaa palkkaa, on lomapalkka seu-raavan palkanmaksun yhteydessä tasattavatyöntekijän todellista palkkaa vastaavaksi.

Maksaessaan lomapalkan työnantaja onvelvollinen antamaan työntekijälle laskel-man, josta ilmenevät lomapalkan suuruus jasen määräytymisperusteet.

Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa(VSL, 9 §). Työntekijälle, joka sopimuksenmukaisesti on lomanmääräytymisvuodenai-kana työssä niin harvoina päivinä, tai niin ly-hyen ajan, että hänelle ei kerry ainoatakaan 3pykällän mukaista täyttä lomanmääräytymis-kuukautta tai vain osa kalenterikuukausistaon täysi lomanmääräytymiskuukausia, suori-tetaan, mikäli hän lomanmääräytymisvuodenaikana on ollut työssä yhteensä vähintäänkuusi tuntia, lomapalkan asemasta lomakor-vauksena kahdeksan ja puoli prosenttia edel-lisen lomanmääräytymisvuoden aikana mak-setusta tai maksettavaksi erääntyneestä pal-kasta lukuunottamatta hätätyöstä ja lain taisopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspal-kan lisäksi maksettavaa korotusta. Työnteki-jälle, jonka työsuhde on lomakautta edeltä-vän lomanmääräytymisvuoden loppuunmennessä keskeytymättä jatkunut vähintäänyhden vuoden, suoritetaan lomakorvaustayksitoista prosenttia tämän pykälän mukaanmääräytyvästä palkasta. (23.5.1997/460)

Jos työntekijällä on oikeus vuosilomaan,suoritetaan lomakorvaus siten kuin 8 pykä-lässä on säädetty lomapalkan maksamisesta.Muussa tapauksessa suoritetaan lomakorva-us viimeistään lomakauden päättyessä.

Lomakorvaus työsuhteen päättyessä(VSL, 10 §). Työsuhteen päättyessä on työn-

31

tekijällä, joka sen aikana on ollut työssä vä-hintään neljänätoista päivänä tai vähintään35 tuntia, oikeus vuosiloman sijasta saadavuosilomapalkkaa vastaava lomakorvausyhtä monelta täydeltä lomanmääräytymis-kaudelta kuin hän 3 pykälän mukaan saisilomaa niiltä työsuhteen päättymistä edeltä-neiltä kalenterikuukausilta, joilta hän siihenmennessä ei ole saanut lomaa tai korvaustasiitä. (21.3.1986/227)

Edellä tarkoitettu lomakorvaus lasketaannoudattaen soveltuvin osin, mitä 7 pykäläs-sä ja 8 pykälässä on lomapalkasta säädetty.

Jos työntekijä niinä kalenterikuukausina,joina työsuhde alkoi ja päättyi, on ollut työs-sä yhteensä vähintään neljänätoista päivä-nä tai vähintään 35 tuntia eikä siltä ajaltaole saanut lomaa tai korvausta siitä, luetaantämä aika lomakorvausta määrättäessä yh-deksi täydeksi lomanmääräytymiskuukau-deksi. (21.3.1986/227)

Työntekijälle, jota tarkoitetaan 9 pykäläs-sä, suoritetaan työsuhteen päättyessä, joshän sen aikana on ollut työssä vähintäänkuusi tuntia, lomakorvauksena kahdeksanja puoli prosenttia hänelle 9 pykälän mu-kaan määräytyvästä palkasta siltä ajalta, jol-ta hän siihen mennessä ei ole saanut loma-korvausta. Sellaiselle 9 pykälässä tarkoitetul-le työntekijälle, jonka työsuhde on loma-kautta edeltävän lomanmääräytymisvuodenloppuun mennessä keskeytymättä jatkunutvähintään yhden vuoden, suoritetaan loma-korvausta yksitoista prosenttia hänelle 9pykälän mukaan määräytyvästä palkasta sil-tä ajalta, jolta hän siihen mennessä ei olesaanut korvausta. (23.5.1997/460)

Edellä tässä pykälässä tarkoitettu oikeuslomakorvaukseen on myös asevelvollisenavakinaista palvelusta suorittamaan ryhtyväl-lä työntekijällä, vaikka hänen työsuhteensaei ole päättynyt.

Lomakorvauksesta työnantaja on velvol-linen antamaan 8 pykälässä tarkoitetun las-kelman.

Lomakorvaus lyhytaikaisen työsuh-teen päättyessä (VSL, 12 §, 21.3.1986/227). Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevientyöntekijäin eläkelain (134/62) soveltamis-

piiriin kuuluvalle työntekijälle, jonka työ-suhde on jatkunut niin lyhyen alan, etteihänellä ole oikeutta 3 pykälän mukaiseenlomaan, on työnantaja velvollinen työsuh-teen päättyessä suorittamaan lomakorvauk-sena kahdeksan ja puoli prosenttia työnte-kijän ansaitsemasta rahapalkasta, lukuunottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksenmukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksimaksettavaa korotusta. Kun työsuhde onlomakautta edeltävän lomanmääräytymis-vuoden loppuun mennessä keskeytymättäjatkunut vähintään yhden vuoden, lomakor-vaus on yksitoista prosenttia tämän pykä-län mukaan määräytyvästä palkasta.

Työn teettäminen tai tekeminen lo-man aikana (VSL, 14 §). Työnantaja ei saapitää työntekijää työssä tälle kuuluvan vuo-siloman aikana, eikä työntekijä saa vuosilo-mansa aikana tehdä ammattiinsa kuuluvaavastikkeellista työtä.

Kanneaika (VSL, 15 §). Työntekijän oi-keus vuosilomapalkkaan tai lomakorvauk-seen on rauennut, jollei kannetta ole nos-tettu kahden vuoden kuluessa sen kalente-rivuoden päättymisestä, jonka aikana vuosi-loma olisi ollut annettava tai lomakorvausmaksettava.

Säännösten ehdottomuus (VSL, 16 §).Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle tä-män lain mukaan kuuluvia etuja, on mitätön.

8.1.5. TYÖSOPIMUKSENLAKKAAMINENTyösopimuslain kolmannessa luvussa käsitel-lään työsopimuksen lakkaamista. Työsopimuk-sen päättymistapoihin liittyviä lakisääteisiä me-nettelytapoja on erilaisia. Niistä seuraavassa.

Määräaikaiset sopimukset (TSL, 36§). Määräajaksi tehty sopimus tai muutoinmääräaikaisena pidettävä työsopimus lak-kaa sovitun työkauden päättyessä ilman ir-tisanomista, ellei toisin ole sovittu.

Jos työkauden pituutta ei ole määrätty ka-lenteriajan mukaan, työnantajan on hyvissäajoin ilmoitettava työntekijälle odotettavissa

32

olevasta työsuhteen päättymisestä, milloin seriippuu sellaisesta seikasta, joka on työnanta-jan mutta ei työntekijän tiedossa.

Toistaiseksi voimassa olevat sopi-mukset ( TSL, 37 §). Toistaiseksi tehty taimuutoin toistaiseksi voimassa oleva työso-pimus voidaan molemmin puolin irtisanoapäättymään tietyn irtisanomisajan kuluttuatai, jos niin on sovittu tai laissa erikseenmäärätty, irtisanomisaikaa noudattamatta.

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimustatyöntekijästä johtuvasta syystä, ellei tämäsyy ole erityisen painava. Tällaisena syynäei voida pitää:• työntekijän sairautta, mikäli sairaudesta

ei ole ollut seurauksena työntekijän työ-kyvyn olennainen ja pysyvä heikentymi-nen

• työntekijän osallistumista lakkoon taimuuhun työtaisteluun eikä

• työntekijän poliittisia, uskonnollisia taimuita mielipiteitä taikka hänen osallistu-mistaan yhteiskunnalliseen tai yhdistys-toimintaan. (29.7.1988/723)Työnantajan on toimitettava työsopi-

muksen irtisanominen tässä pykälässä tar-koitetulla perusteella kohtuullisen ajan ku-luessa siitä, kun irtisanomisen peruste ontullut työnantajan tietoon. (27.3.1991/595)

Työnantajan irtisanomisoikeutta voidaanlisäksi sopimuksella rajoittaa siten, että hänsaa käyttää sitä vain sopimuksessa mainituil-la perusteilla. (27.3.1991/595)

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijäntyösopimusta raskauden johdosta. Jos työn-antaja irtisanoo raskaana olevan työntekijäntyösopimuksen, katsotaan irtisanomisen joh-tuvan työntekijän raskaudesta, jollei työnan-taja muuta perustetta näytä. Työntekijän onesitettävä selvitys raskaudestaan työnantajansitä pyytäessä. Työnantaja ei saa irtisanoatyöntekijän työsopimusta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainloman taikka hoitova-paan aikana eikä myöskään, saatuaan tietäätyöntekijän olevan raskaana taikka käyttävänedellä mainittua oikeuttaan, päättymään sa-notun loman taikka hoitovapaan alkaessa taiaikana. Muu sopimus on mitätön.(27.3.1991/595) (21.12.1990/1190)

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisa-nomisperusteet (TSL, 37 a §, 29.7.1988/723). Työnantajalla on oikeus irtisanoa tois-taiseksi voimassa oleva työsopimus, jos työon vähentynyt taloudellisista, tuotannollisis-ta tai muista niihin verrattavista syistä, esi-merkiksi tässä tapauksessa henkilökohtai-sen avustajan työ loppuu tai kunta lakkaut-taa tuen.

Irtisanomisajan noudattamatta jättä-minen ( TSL, 38 a §, 3.2.1984/125). Työn-antaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, onvelvollinen maksamaan työntekijälle täydenpalkan irtisanomisajalta.

Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisai-kaa noudattamatta, hän on velvollinen irti-sanomisajan noudattamatta jättämisestä ai-heutuvana kertakaikkisena korvauksenamaksamaan työnantajalle irtisanomisajanpalkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saapidättää tämän määrän työntekijälle mak-settavasta lopputilistä, noudattaen, mitä työ-sopimuslain 26 pykälässä on säädetty työn-antajan kuittausoikeudesta.

Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jät-täminen puolin tai toisin koskee vain osaairtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus kos-kee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.

Työnantajan konkurssi ja kuolema(TSL, 41 §) ...Kun työnantaja kuolee, onsekä kuolinpesän osakkailla että työntekijäl-lä oikeus irtisanoa työsopimus päättymäänneljäntoista päivän kuluttua irtisanomises-ta, vaikka irtisanomis- tai työsopimusaika onpidempi.

Irtisanominen työnteon keskeytyk-sen yhteydessä ( TSL, 42 §). Lomautetullatyöntekijällä on työsuhteessa muuten nou-datettavasta irtisanomisajasta riippumattaoikeus irtisanoa työsopimuksensa päätty-mään milloin tahansa lomautusaikana, eikuitenkaan, jos lomautuksen päättymisaikaon jo hänen tiedossaan, viimeisen viikon ai-kana ennen lomautuksen päättymistä. Muusopimus on mitätön.

Milloin lomauttaminen on tullut voimaantyöntekijän saamatta hyväkseen työsopimuk-

33

sen lakkaamista koskevaa irtisanomisaikaa jatyönantaja ennen lomauttamisen päättymistäirtisanoo työsopimuksen, hänen on korvattavatyöntekijälle irtisanomisajan palkan tai senosan menettämisestä näin aiheutunut vahinko,ellei toisin ole sovittu.

Milloin lomauttaminen on tullut voi-maan työntekijän saamatta hyväkseen työ-sopimuksen lakkaamista koskevaa irtisano-misaikaa ja toistaiseksi voimassa oleva lo-mauttaminen on kestänyt yhtäjaksoisestivähintään 200 kalenteripäivää, lomautetul-la työntekijällä on työsopimuksen irtisano-essaan oikeus saada korvaus irtisanomis-ajan palkan tai sen osan menetyksestä sa-malla tavalla kuin työnantajan irtisanoessatyösopimuksen, jollei työnantaja viikon ku-luessa irtisanomisen toimittamisesta tarjoatyöntekijälle työtä tai muusta ole sovittu.(26.2.1996/106)

Tämän pykälän säännöksiä on vastaavastisovellettava, milloin työntekijälle ei 27 pykä-län mukaan tarvitse työsuhteen jatkumisestahuolimatta maksaa palkkaa tai milloin työnteettämistä on muutettu tavalla, joka olennai-sesti alentaa työntekijän ansioita. Viimeksi mai-nitussa tapauksessa voidaan sopimuksella kui-tenkin rajoittaa työntekijälle tämän pykälänmukaisesti kuuluvaa irtisanomisoikeutta.

Työtodistus (TSL, 47 §). Työsopimuksenlakatessa työnantajan on annettava, jos työn-tekijä sitä vaatii, todistus työsuhteen kesto-ajasta ja työtehtävän laadusta. Lisäksi on, jossitä pyydetään, työtodistuksessa mainittavasyy työsuhteen päättymiseen ja siihen mer-kittävä arvolause työntekijän osoittamastatyötaidosta, ahkeruudesta ja käytöksestä.

Jos työtodistusta pyydetään myöhemminkuin kymmenen vuoden kuluttua työsopi-muksen lakkaamisesta, työnantaja on vel-vollinen antamaan todistuksen vain, milloinsiitä ei koidu hänelle kohtuutonta hanka-luutta. Samalla edellytyksellä työnantajanon pyynnöstä annettava kadonneen tai tur-meltuneen työtodistuksen tilalle uusi.

Kuolleen työntekijän lähimmillä omaisil-la on oikeus saada työtodistus.

Työnantaja ei saa panna todistukseenmitään sellaista merkkiä tai antaa sitä sellai-

sessa muodossa, jonka tarkoituksena on an-taa työntekijästä muita tietoja kuin todistuk-sen sanamuodosta käy ilmi.

Työsopimuslain 3 a luvun sovelletaantyösopimuksen irtisanomiseen ja purkami-seen, jäljempänä työsopimuksen päättämi-nen. Lisäksi on noudatettava, mitä niistä sää-detään muualla tässä laissa.

Tämän luvun säännöksiä ei sovelletamääräaikaisen sopimuksen lakkaamiseen36 pykälän nojalla eikä 47 b ja 47 c pykäli-en säännöksiä työsopimuksen purkautumi-seen 44 pykälän 2 momentin nojalla.

Luvun 47 f ja 47 i pykälien säännöksiä eisovelleta, kun työsopimus on päätetty 37 a,40, 41, 41 a tai 43 pykälässä säädettyjen pe-rusteiden vastaisesti eikä myöskään, kun työ-sopimus on purettu 3 pykälässä säädettyjenperusteiden vastaisesti. (25.1.1993/50)

Säännösten pakottavuus (TSL, 47 j §,27.3.1991/595). Sopimus, jolla vähenne-tään työntekijälle tämän luvun mukaan kuu-luvia etuja, on mitätön.

8.1.6. TYÖTERVEYSHUOLTOTyöterveyshuoltolaki (29.9.1978/743).Työssä, jossa työnantaja on velvollinen nou-dattamaan työturvallisuuslakia on työnanta-jan sen lisäksi, mitä muualla on säädetty,kustannuksellaan järjestettävä terveyden-huollon ammattihenkilöitä ja palveluita hy-väksi käyttäen työterveyshuolto työstä joh-tuvien terveysvaarojen ehkäisemiseksi. Työ-terveyshuoltolaki koskee kaikkia työnteki-jöitä, joilla on työsuhteessa oleviatyöntekijöitä.

Työterveyshuollon toteuttaminen jasisältö (Työterv.h.l., 2 §). Työterveyshuol-toon kuuluu:• työstä ja työpaikan olosuhteista johtuvi-

en työntekijän terveyden vaarojen jahaittojen selvittäminen työmenetelmiä jatyötiloja suunniteltaessa, työtä aloitetta-essa ja tarvittaessa työn kestäessä työ-paikkakäynnein tai muiden vastaavientyöterveyshuollon toimenpiteden avulla

34

• riittävien tietojen antaminen työnteki-jöille työssä ja työpaikan olosuhteissaesiintyvistä terveyden vaaroista ja niidenvälttämiseksi tarpeellinen työntekijäinohjaus

• henkilökohtaisten terveydellisten edelly-tysten selvittäminen sijoitettaessa työn-tekijää työhön, jossa saattaa aiheutua ter-veyden vaaraa tai haittaa, jollei tällaistaselvitystä muutoin ole käytettävissä

• erityistä sairastumisen vaaraa aiheutta-vassa työssä työntekijäin terveystarkas-tusten järjestäminen määrätyssä ajassatyöhönottamisen jälkeen ja uusintatar-kastusten järjestäminen määräajoin työ-suhteen kestäessä tai asianomaisen työ-suojeluviranomaisen työterveyslaitok-sen lausunnon hankittuaan niin määrä-tessä

• terveystarkastusten järjestäminen määrä-tyssä ajassa työhönottamisen jälkeen jauusintatarkastusten järjestäminen määrä-ajoin työsuhteen kestäessä muussa kuinedellisessä kohdassa tarkoitetussa työssä,kun on perustellusti aihetta epäillä työs-tä johtuvan työntekijälle terveydellisiävaaroja

• vian, vamman tai sairauden vuoksi vajaa-kuntoisen työntekijän työssä selviytymi-sen seuranta työntekijän terveydellisetedellytykset huomioon ottaen, kuntou-tusta koskeva neuvonta ja hoitoon taikuntoutukseen ohjaaminen sekä omaltaosaltaan osallistuminen työkykyä ylläpi-tävään toimintaan työpaikalla; toimin-nassa on noudatettava, mitä kuntoutuk-sen asiakaspalvelutyöstä annetussa lais-sa (604/91) säädetään; sekä 27.3.1991/608)

• työturvallisuuslain 36 pykälässä tarkoite-tun ensiavun järjestämiseen osallistumi-nen.

Työntekijä ei voi ilman perusteltua syy-tä kieltäytyä tässä pykälässä tarkoitetuistaterveystarkastuksista. Jos terveystarkas-tuksessa osoittautuu, että työntekijällä eri-tyisen herkkyyden, rakenteellisen heik-kouden tai muun vastaavan syyn takia on

ilmeinen alttius saada työstä vaaraa terve-ydelleen, älköön häntä tällaiseen työhönkäyttäkö.

Työterveydenhuollon toimintamuodotja menetelmät ovat kullakin työpaikallayksilöllisiä.

Palvelusten tuottaminen ja kustannustenkorvaaminen

(Työterv.h.l., 7 §). Työnantaja voi järjestäätässä laissa tarkoitetut työterveyspalveluthenkilökohtaiselle avustajalle seuraavasti:• työnantaja hankkii tarvitsemansa palve-

lut kansanterveyslaissa tarkoitetulta ter-veyskeskukselta tai

• työnantaja hankkii tarvitsemansa palve-lut muulta työterveyshuoltopalvelujenantamiseen oikeutetulta laitokselta taihenkilöltä tai yksityiseltä sairaanhoito-- jatutkimuslaitokselta.

Henkilökohtaisen avustaja-järjestelmäntyöterveydenhuollon osalta on muistettava,että kunnan korvausvelvollisuus koskeevain lakisääteisiä työterveydenhuollon jär-jestämisestä aiheutuvia niitä kustannuksia,joita Kela ei korvaa.

Työntekijän kannattaa jo työterveyden-huoltosopimusta tehtäessä kysyä työnanta-jalta, onko hän selvittänyt kunnan käytän-nön asiasta.

8.1.7 VAKUUTUKSETTyösopimusta tehtäessä henkilökohtai-

seksi avustajaksi aikovan kannattaa ottaaselville, mitä lakisääteisiä vakuutuksia työn-antaja on ottanut työntekijänsä turvaksi.

35

INVALIDILIITTO RYKumpulantie 1 A, 00520 HELSINKIpuh. 09-613 191www.invalidiliitto.fi

AIVOHALVAUS JA DYSFASIALIITTO RYSuvilinnatie 2, 20900 TURKUpuh. 02-2138 200www.stroke.fi

AIVOVAMMALIITTO RYKultasepänkatu 3, 04250 KERAVApuh. 09-2587 3890www.aivovammaliitto.fi

EPILEPSIALIITTOMalmin kauppatie 26, 00700 HELSINKIpuh. 09-3508 230www.epilepsia.fi

KUULONHUOLTOLIITTO RYIlkantie 4, 00400 HELSINKIpuh. 09-58031/vaihdefax.09-5803 331www.kuulonhuoltoliitto.fi

KUUROJEN LIITTO RYIlkantie 4, 00400 HELSINKIPostiosoite: PL 57, 00401 HELSINKITekstipuhelin 09-58031/vaihdeFax.09-5803 770www.kl-deaf.fi

KYNNYS RYItämerenkatu 2, 00180 HELSINKIpuh.09-6850 110www.kynnys.fi

LIHASTAUTILIITTO RYLäntinen Pitkäkatu 3520100 TURKUpuh. 02-2739 700www.lihastautiliitto.fi

LYHYTKASVUISET-KORTVÄXTA RYHaperontie 16 B 2140640 JYVÄSKYLÄPUH./FAX 014-2411 68www.lyhytkasvuiset.fi

MAAHANMUUTTAJIEN TUKI RYHitsaajankatu 5 A00810 HELSINKIpuh. 09-7557 137

NÄKÖVAMMAISTENKESKUSLIITTO RYKäyntiosoite: Marjaniementie 74(Itäkeskus), 00930 HELSINKIPostiosoite: PL 60, 00030 IIRISPuh. 09-396 041www.nkl.fi

SUOMEN MS-LIITTO RYKeskustoimistoPL 15 (Seppäläntie 90)21251 MASKUPUH.02-4392 111www.ms-liitto.fi

SUOMEN POLIOLIITTO RYLuotsikatu 6 E 2800160 HELSINKIpuh.09-6860 990www.polioliitto.com

SUOMEN REUMALIITTO RYIso Roopertinkatu 20-22 A00120 HELSINKIpuh.09-476 155www.reumaliitto.fi

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO RYMalminkauppatie 2600700 HELSINKIPUH.09-3508 600www.vanhustyonkekusliitto.fi

9. Yhdistysten ja järjestöjen yhteystietoja

36

LÄHTEETEsite "sinustako henkilökohtainen avustaja?" Helsingin Invalidien Yhdistys ry

Gustafsson, Ulf . Kohtaa omat ennakkoluulosi, Helsinki 1999

Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen neuropsykologian erikoispsykologin, PSLSanna Koskisen luentomoniste Invalidiliiton Tampereen asumispalveluiden 25vuotisjuhlaseminaarissa

Kehitysvammaliitto. Elämä - yhteinen kertomus - kehitysvammaisten palveluideneettiset lähtökohdat, Helsinki 1995

Lehtonen, Helena. "Päästä irti-Siivet kantaa-Mä lennän nyt" - vammaisen nuoren uudetmetkut, Erityispedagogiikan aineopintokokonaisuus 22 ov, Tutkimuspraktikum II,proseminaarityö, Helsinki 1999

Murphy, Robert F. The Body Silent - an anthropologist embarks on the most challengingjourney of his life: into the world of the disabled, W.W.Norton New York- London1990

Niskanen, Mika - Hakkarainen Ritva. Perheen ääni - liikuntavammaisten lasten perheet -arki, tarpeet ja yhteistyö viranomaisten kanssa, Invalidiliitto ry Liikuntavammaistenlasten perheiden tuki- ja verkostoprojekti 2002

Palo, Jorma. Jorma Palon Lääkärikirja, Porvoo 2001

Pihnala, Seppo. Henkilökohtainen avustaja - raportti henkilökohtaisten avustajienvälitys-projektista, Helsingin Invalidien Yhdistys ry, Helsinki 2003

Sjövall, Gunilla-Korpi, Jari. Uusi Henkilökohtaisen avustajan työnantajan opas. Kynnysry, Helsinki 2000

Työaikalaki (TAL; 9.8.1996/605)

Työsopimuslaki (TSL; 30.4.1970/320)

Työterveyshuoltolaki (29.9.1978/743)

Vuosilomalaki (VSL; 30.3.1973/272)

www.ovk.fi/nimi/keskustelut

37

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

LUKUOHJETähän oppaaseen on kerätty vammaiselle hen-kilölle tarpeellisia yhteiskunnan tukimuotoja.Palvelut ja tukimuodot on lueteltu aakkosjär-jestyksessä. Näitä palveluja ja tukitoimia järjes-tävät eri tahot, esim. kunnan sosiaalitoimisto,terveyskeskus, Kansaneläkelaitos, keskussai-raala, työvoimatoimisto ja vakuutusyhtiöt. Op-paassa on kunkin tukimuodon kohdalla mai-nittu paikat, mistä kyseistä palvelua haetaan.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

LÄHTEETLait• Laki vammaisuuden perusteella järjestet-

tävistä palveluista ja tukitoimista 1987/380

• Asetus vammaisuuden perusteellajärjestetyistä palveluista ja tukitoimista1987/759

• Laki kansaneläkelaitoksen järjestämästäkuntoutuksesta 1991/ 610

Yleistä palvelujen hakemisesta

• Asetus kansaneläkelaitoksen järjestämästäkuntoutuksesta 1991/1161

• Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta1991/1015

• Sosiaalihuoltolaki 1982/710• Sosiaalihuoltoasetus 1983/607

Muut lähteet:• Apua, pitkäaikaisesti sairaan lapsen

perheen tukimuodot, STM oppaita1993:1,

• Invalidiliitto ry: Vammainen ja auto 1998• Invalidiliitto ry: Täältä tullaan työelämä

1997• Kelan esitteet 1999• Nurmio M. Sosiaalikompassi, Lihastautiliit-

to 1999• Räty T., Virta K. Vammaispalvelut - vam-

maispalvelulain soveltamiskäytäntö 1994• Varma-Sampo: Toimeentuloturva 1999

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

HakemuksetHakemukset on aina hyvä tehdä kirjallisesti.Hakemuksesta tulee selvästi käydä ilmi mitähaetaan ja miksi. Hakemukseen on syytä liittäälääkärinlausunto sekä muut mahdolliset asian-tuntijalausunnot esim. kuntoutusohjaajan taifysioterapeutin lausunto.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

PäätösHakemukseen tulee aina antaa kirjallinen pää-tös. Päätöksestä on käytävä ilmi, mihin hakijaon oikeutettu ja velvoitettu. Päätöksessä on

aina esitettävä myös perustelut sille, miksi teh-tyyn ratkaisuun on päädytty. Lisäksi on kerrot-tava sovelletut lain kohdat ja päätöksen perus-tana olevat tosiseikat.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

MuutoksenhakuPäätöksen mukana on oltava muutoksenhaku-osoitus eli tieto siitä, miten ja missä ajassa pää-tökseen voi hakea muutosta ja mihin muutok-senhaku lähetetään. Muutoksenhakuosoituson aina oltava kunnan sosiaaliviranomaisten jaKelan päätösten liitteenä.

Ota talteen

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

38

Terveydenhuollon hoitoratkaisuihin, kutenesimerkiksi kuntoutuspäätöksiin ei voi hakeamuutosta valittamalla, vaan palveluihin tyyty-mätön voi valituksen sijaan tehdä muistutuk-sen tai kantelun. Terveydenhuollossa potilas-asiamiehiltä saa neuvoja ja apua liittyen poti-laan asemaan ja oikeuksiin. Viranomaisten onaina neuvottava ja ohjattava asiakasta valitus-ja muistutusasioissa.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Subjektiivinen oikeusVammaispalvelulaissa kunnan erityisen järjes-tämisvelvollisuuden (= subjektiivinen oikeus)piiriin kuuluvat vaikeavammaisten kuljetuspal-velut niihin liittyvine saattajapalveluineen, tulk-kipalvelut, palveluasuminen, asunnon muutos-työt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet.Nämä palvelut kunnan on aina myönnettävämikäli vaikeavammaisuuden kriteerit ko. pal-velun kohdalla täyttyvät.

Subjektiivinen oikeus syntyy myös Kelanvaikeavammaisten kuntoutuspalvelujen suh-teen mikäli vammainen henkilö, joka ei olevanhuuseläkkeellä, saa Kelan korotettua tai eri-tyishoitotukea tai korotettua tai erityisvam-maistukea.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Määrärahasidonnaiset palvelutVammaispalvelulaissa muut kuin edellä maini-tut palvelut ja tukitoimet ovat määrärahasidon-naisia. Näitä palveluja ja tukitoimia kuntamyöntää tarveharkinnan perusteella määrära-hojen puitteissa.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

VaikeavammaisuusVaikeavammaisuus määritellään aina erik-seen suhteessa siihen palveluun jota hae-taan. Esim. kuljetuspalvelujen suhteen vai-keavammaisena pidetään henkilöä, jolla onerityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka eivoi vammansa tai sairautensa vuoksi käyt-tää julkisia joukkoliikennevälineitä ilmankohtuuttoman suuria vaikeuksia. Palvelu-asumista myönnettäessä vaikeavammaisenapidetään henkilöä, joka tarvitsee toisen hen-kilön apua päivittäisistä toiminnoista suo-riutumisessa jatkuvaluontoisesti, vuorokau-den eri aikoina tai muutoin erityisen run-saasti.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

AlennuksetFinnair myöntää noin 70 % seniorialennukseneläkeläisille, jotka saavat Kelalta tai työeläkejär-jestelmän kautta vanhuus-, työkyvyttömyys-,yksilöllistä varhais-, rintamasotilas-, työttömyys-tai varhennettua vanhuuseläkettä sekä invali-deille, joilla on vähintään 80 % invaliditeetti.Oikeus Seniorihintaan on todistettava henki-löllisyystodistuksella (vanhuuseläke), eläkepää-töksellä, työeläkelaitosten eläkekortilla tai ku-vallisella, Finnairin yritystunnuksella varuste-tulla Kela-kortilla tai lääkärintodistuksella (in-validiteetti). Seniorihintaisia paikkoja on rajoi-tetusti. Lisätietoja Finnairilta.

VR myöntää 50 % eläkeläisalennuksia65 vuotta täyttäneille sekä henkilöille, joil-le on myönnetty Kelan tai työeläkejärjes-telmän mukainen eläke. Alennus ei koskeosa-aikaeläkkeellä olevia. Alennuksen saa-dakseen on alle 65 vuotiaiden esitettäväjoko kuvallinen Kela-kortti, jossa on tun-nus VR tai teksti ”eläkkeensaaja” tai Työ-eläkkeen saajakortti, jossa on teksti VR taiVR:n eläkeläiskortti. Eläkeläisalennusmyös 10 matkan sarjalipuista. Tarkempiatietoja VR:n lipputoimistoista.

Matkahuolto myöntää 30 % alennuksen yh-densuuntaiselta matkalta, jonka pituus on vä-hintään 80 km. Alennuksen saa esittämällä ku-vallisen Kelakortin, jossa on Matkahuollon ja/tai VR:n ja/tai Finnairin logo tai merkintä ”eläk-keensaaja” tai Matkahuollon Seniorikortin. Tar-kempia tietoja Matkahuollosta.

Kunnan liikennelaitokset ja liikennöitsijätmyöntävät invalidilippuja ja alennuksia erilai-sin perustein paikkakunnasta riippuen. Lisätie-toja oman kunnan liikennelaitoksilta ja liiken-nöitsijöiltä.

Invalidiyhdistysten jäsenet voivat hankkiaitselleen Shell-luottokortin, jota käyttämälläpolttoaineostoista saa alennusta. Eckerö Linemyöntää jäsenille matka-alennuksia.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Ammatilliset erityisoppilaitoksetAmmatilliset erityisoppilaitokset ovat erikois-tuneet vammaisten, pitkäaikaissairaiden iamuuten erityistä tukea ja olosuhteita tarvitse-vien nuorten ja aikuisten ammatilliseen kun-toutukseen. Oppilaitoksia on 15 eri puolella

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

39

Suomea. Lisätietoja esim. Opetushallituksenjulkaisusta “Koulutusopas peruskoulun jälkei-seen koulutukseen”.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Ammatinvalinnanohjaus• TyövoimatoimistoAmmatinvalinnanohjauksessa selvitetään hen-kilön soveltuvuutta eri ammatteihin. Ohjauk-sesta hyötyvät erityisesti vammaiset nuoret,jotka suunnittelevat opintojen aloittamista,sekä työelämässä jo olevat, jotka eivät enää ky-kene jatkamaan omassa ammatissaan.

Erilaisilla terveydentilan ja työkunnon tut-kimuksilla voidaan selvittää työ- ja koulutus-edellytyksiä sekä arvioida ammatillisia mahdol-lisuuksia. Työ- ja koulutuskokeiluilla arvioidaankoulutuksessa ja työssä suoriutumista sekä, sitämiten vamma tai sairaus vaikuttaa eri työtehtä-vissä ja ammateissa. Kokeiluja tehdään amma-tillisissa oppilaitoksissa, työklinikoissa ja yrityk-sissä.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Ammatillinen kuntoutus• Kansaneläkelaitos• Työvoimatoimisto• Tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset• TyöeläkelaitoksetAmmatillisen kuntoutuksen tavoitteena onparantaa ja ylläpitää kuntoutujan työkykyä jaansiomahdollisuuksia. Tavoitteena on auttaakuntoutujaa saamaan itselleen sairauden taivamman kannalta sopiva työ. Ammatillista kun-toutusta ovat mm. perus- jatko- ja uudelleen-koulutus, kuntoutustutkimukset, työ- ja koulu-tuskokeilut, työhönvalmennus, työkykyä ylläpi-tävä ja parantava valmennus. Kela kustantaavaikeavammaisille työhön ja opiskeluun liitty-vät sellaiset kalliit ja vaativat apuvälineet, jotkaovat tarpeen työkyvyn ja ansiomahdollisuuksi-en parantamiseksi tai säilyttämiseksi. YrittäjilleKela vai myöntää elinkeinotukea.

Työeläke- tapaturma- ja liikennevakuutus-järjestelmien kuntoutusmuodot ovat vastaavansisältöisiä kuin Kelan järjestämät kuntoutuspal-velut. Työvoimahallinnon järjestämä ammatilli-nen kuntoutus sisältää mm. työhönsijoittumi-seen liittyvää neuvontaa ja koulutukseen oh-jaamista, ammatinvalinnanohjausta ja työvoi-makoulutusta.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Apuvälineet• Terveyskeskus, sairaala• Kansaneläkelaitos• SosiaalitoimistoTerveydenhuollon järjestettäviä apuvälineitäovat lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvatvälineet ja laitteet, joita vammainen henkilötarvitsee selviytyäkseen päivittäisistä toimin-noistaan (esim. keppi, proteesi, pyörätuoli). Ter-veydenhuolto kustantaa myös peruskoulua tailukiota käyvälle vammaiselle oppilaalle lääkin-nälliseen kuntoutukseen kuuluvat henkilökoh-taiset, koulussa ja muissa elämäntilanteissa tar-vittavat apuvälineet (esim. pyörätuoli). Kouluhuolehtii koulu- ja luokkakohtaisista apuväli-neistä (esim. pulpetti).

Kela järjestää ammatillisena kuntoutuksenavaativat erityistason apuvälineet, jotka ovat sai-rauden tai vamman vuoksi tarpeen opiskelus-ta selviytymiseksi (esim. tietokone). Apuvälinei-tä voi saada aikaisintaan peruskoulun yläasteel-la oleva opiskelija, jolle on tehty ammatillisenkoulutuksen suunnitelma.

Vammaispalvelulain mukaan liikkumisessa,viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumi-sessa kotona tai vapaa-aikana tarvittavien mui-den kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriinkuuluvien välineiden, koneiden tai laitteiden(esim. harrastusvälineet) kustannuksista voi-daan korvata puolet. Vammaispalvelulaki kor-vaa myös asuntoon kuuluvat välineet ja laitteetsekä niiden asennustyöt.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Asumistuki• KansaneläkelaitosKela myöntää pienituloisille asumismenojenalentamiseksi yleistä asumistukea. Lisäksi mak-setaan asumislisää perheettömille opiskelijoil-le ja eläkkeensaajien asumistukea siihen oikeu-tetuille.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Asunnon muutostyöt• SosiaalitoimistoVammaispalvelulain perusteella vaikeavam-maiselle henkilölle korvataan vamman vuoksivälttämättömistä asunnon muutostöistä (esim.kynnysten poistaminen tai luiskien rakentami-nen) aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.Myös muutostöiden suunnittelukustannukset

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

40

ja asuntoon kiinteästi asennettavat välineetvoidaan korvata. Korvauksen saaminen ei olesidoksissa hakijan taloudelliseen tilanteeseentai kunnan talousarvioon varattuihin määrära-hoihin (ns. subjektiivinen oikeus).

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

AutoAutoveronpalautus• Hangon tullikamari• TullihallitusVammaisen henkilön käyttöön tulevaa uudenauton hankintaa voidaan tukea myöntämälläautoveronpalautusta. Palautusta myönnetäänhakijan vamman laadun ja vaikeuden perus-teella (auto ja moottoripyöräverosta annetunlain 51§). Palautusta voi hakea myös esim. vam-maisen lapsen vanhemmat (50 §). Tarkempaatietoa saa Invalidiliiton oppaasta Vammainenja auto sekä Hangon tullikamarista. (ks. www.invalidiliitto.fi ja www.tulli.fi/esite/inval.html)Tuki auton hankintaan• Sosiaalitoimisto• VakuutusyhtiötVammaispalvelulain perusteella voidaan tukeakäytetyn tai uuden auton hankintaa. Korvaustavoi saada puolet autosta aiheutuvista todelli-sista kustannuksista. Vähennyksenä otetaanhuomioon autoveronpalautus sekä vanhastaautosta saatava hyvitys sekä muu mahdollinentuki autoon. Tukea auton hankintaan voi hakeavaikkei olisi saanut autoveronpalautusta.

Liikenne- ja tapaturmavakuutuslakien mu-kaan voidaan myöntää vaikeasti vammaiselleavustusta tai korotonta lainaa kulkuneuvonhankkimiseksi asunnon ja työpaikan välisiämatkoja varten, mikäli kulkuneuvon tarve joh-tuu vamman aiheuttamista rajoituksista käyt-tää yleisiä kulkuneuvoja.Auton muutostyöt• Sosiaalitoimisto• VakuutusyhtiötVammaispalvelulain perusteella korvataanvamman vaatimat välttämättömät muutostyötvakiomalliseen autoon (mm. ajohallintalaitteet,ohjaustehostin, kääntyvä istuin, pyörätuolinnostolaite). Muutostyöt korvataan täysimääräi-sesti. Vammaispalvelulain nojalla voidaan kor-vata myös puolet kustannuksista, jotka aiheu-tuvat auton käyttöä helpottavista laitteista(esim. autopuhelin, lisälämmitin). Myös liiken-

ne- ja tapaturmavakuutusyhtiöt korvaavat au-ton muutostöistä aiheutuvia kustannuksia.Ajoneuvovero• AjoneuvohallintakeskusVammaiset henkilöt voivat saada vapautuksenajoneuvoverosta mikäli: 1. henkilölle on myön-netty autoverolain 50 tai 51 §:ssä tarkoitettuvapautus autoverosta. Kun on saanut autove-ropalautuspäätöksen ja tästä on merkintä ajo-neuvorekisterissä ei tarvitse erikseen hakeavapautusta. 2. henkilöllä on vammaisten pysä-köintilupa. Tällöin tulee erikseen hakea vapau-tusta ajoneuvoverosta.Auton pysäköintilupa• PoliisiPoliisiviranomaiset voivat myöntää vaikeastivammaiselle henkilölle tai vammaisen henki-lön kuljettamista varten pysäköintiluvan. Lupaon voimassa koko maassa ja se on ajoneuvo- jahenkilökohtainen. Pysäköintiluvan saaminenedellyttää vähintään haittaluokkaa 11. Hake-muksen liitteeksi tarvitaan aina lääkärin lau-sunto. Tarkempaa tietoa Vammainen ja auto-oppaasta.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Eläke• Työeläkelaitokset• KansaneläkelaitosTyökyvyttömyyseläkkeiden saaminen edellyt-tää yleensä terveydentilasta johtuvaa kyvyttö-myyttä hankkia toimeentuloa. Henkilöillä voiolla oikeus kahteen eri lakisääteiseen eläkkee-seen: työeläkkeeseen ja kansaneläkkeeseen,jotka yhdessä muodostavat kokonaiseläkkeen.

Työkyvyttömyyseläkkeitä ovat täysi työky-vyttömyyseläke, määräaikaisen työkyvyttö-myyseläkkeen vuoden 1996 alusta korvannutkuntoutustuki, osatyökyvyttömyyseläke ja yk-silöllinen varhaiseläke. Työkyvyttömyysajan toi-meentuloturva rakentuu työeläkkeestä sekämahdollisesta kansaneläkkeestä ja eläkkeensaa-jien asumistuesta sekä eläkkeensaajan hoitotu-esta. Sitä voidaan täydentää vapaaehtoisilla työ-eläkkeen lisäeduilla ja vakuutusyhtiöidenmyöntämillä työkyvyttömyysvakuutuksilla.

Kansaneläke turvaa vähimmäistoimeentu-lon silloin, kun asianomaisella ei ole palkkatu-loja tai ansioeläkettä. Eläke voidaan myöntää16 vuotta täyttäneelle henkilölle. Ennen eläk-

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

41

keen myöntämistä selvitetään perusteellisestimahdollisuus ammatilliseen kuntoutukseenvaikeasti vajaakuntoisen 16-17-vuotiaan koh-dalla (henkilökohtainen opiskelu- ja kuntou-tussuunnitelma).

Eläketurvakeskuksesta tai omalta eläkelai-tokselta voi pyytää kirjallisesti otteen työsuh-derekisteristä ja arvion eläkkeen määrästä.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Eläkkeensaajan asumistuki• KansaneläkelaitosPienituloinen eläkkeensaaja voi saada asumis-tukena osan kohtuullisista asumiskustannuk-sistaan.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Eläkkeensaajan hoitotuki• KansaneläkelaitosEläkkeensaajan hoitotukea maksetaan eläket-tä saavalle henkilölle, joka on toisen henkilönavun tarpeessa ja/tai jolle vammasta aiheutuuerityiskustannuksia. Tuen määrä on porrastet-tu avuntarpeen ja erityiskustannusten perus-teella kolmeen luokkaan: hoitotuki, korotettuhoitotuki ja erityishoitotuki. Hakemuksen liit-teeksi tarvitaan lääkärinlausunto. Tuki on vero-tonta tuloa

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Erityishoitoraha• KansaneläkelaitosErityishoitorahaa maksetaan alle 16-vuotiaanlapsen vanhemmille, joka osallistuu lääkärinmääräyksestä lapsensa hoitoon tai kuntoutuk-seen (sairaalassa, sairaalan poliklinikalla, kun-toutus- tai sopeutumisvalmennuskurssilla taisairaalahoitoon tai sairaalan poliklinikkahoi-toon liittyvässä kotihoidossa). Erityishoitora-han saamisen ehtona on, että 7-15-vuotiaan lap-sen sairaus tai vamma on vaikea ja että hoitoontai kuntoutukseen osallistuminen kestää vähin-tään 6 t/päivä. Hakemuksen liitteeksi tarvitaanlääkärinlausunto.

Erityishoitorahaa voi saada myös avio- taiavopuolison lapsen sekä otto- tai kasvattilap-sen sairauden hoitoon tai kuntoutukseen osal-listumisen vuoksi. Edellytyksenä on, että hoita-va henkilö hoitoon osallistumisen vuoksi onestynyt tekemästä työtään eikä saa poissaolonajalta palkkaa. Kotona olevat vanhemmat jaopiskelijat sekä yrittäjät voivat myös saada eri-tyishoitorahaa.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Henkilökohtainen avustaja• SosiaalitoimistoHenkilöllä, joka tarvitsee runsaasti apua joka-päiväiseen elämiseen liittyvissä asioissa, onmahdollisuus vammaispalvelulain mukaan saa-da korvattavaksi avustajan palkkaamisesta ai-heutuvat kustannukset. Vammainen henkilötoimii itse avustajan työnantajana, mutta kun-nan on neuvottava ja autettava avustajan palk-kaukseen liittyvissä asioissa. Alle 15-vuotiaanlapsen henkilökohtaisen avustajan työsopi-muksen tekee huoltaja tai huoltajan antamallaluvalla lapsi. Henkilökohtainen avustaja voiavustaa vammaista pukeutumisessa, peseyty-misessä jne., kotiaskareissa, opiskelussa (myösperuskoulussa), harrastuksissa ja ansiotyössä.Palveluasuminen voidaan toteuttaa henkilö-kohtaisen avustajan avulla vammaisen omassakodissa.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Invalidivähennys• Verovirasto

Ks. Verotus

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Kotipalvelu• Sosiaalitoimisto

Kotipalvelua on mahdollisuus saada alentu-neen toimintakyvyn, perhetilanteen, sairauden,vamman tai muun vastaavan syyn perusteella,silloin kun apu on tarpeen tavanomaiseen elä-mään kuuluvista tehtävistä suoriutumiseksi.Kotipalvelu on maksullista.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Koulumatkat• Koulutoimi• Kansaneläkelaitos

Peruskoulun oppilaan koulumatkan ollessaviittä kilometriä pidempi tai jos se on oppilaanikä, vamma tai muut olosuhteet huomioon ot-taen muuten oppilaalle liian vaikea, rasittavatai vaarallinen oppilaalla on oikeus saada mak-suton kuljetus. Oppilas voi vaihtoehtoisestisaada myös riittävää avustusta kuljettamiseen-sa tai saattamiseensa.

Lukion ja ammatillisen koulutuksen päätoi-misilla opiskelijoilla on mahdollisuus saada kou-lumatkatukea. Tukea voidaan myöntää, kun yh-densuuntainen koulumatka on yli 10 kilomet-riä. Silloin kun opiskelija ei voi käyttää koulu-matkaansa joukkoliikennevälineitä tai koulutuk-

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

42

sen järjestäjän järjestämää koulukuljetusta tainäiden käyttö on kohtuuttoman hankalaa, mat-kakustannusten korvaukset lasketaan opiskeli-jan kodin ja oppilaitoksen välisen matkan mu-kaan. Koulumatkatukea haetaan ja se myönne-tään Kelasta. Hakemus jätetään oppilaitokseen.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Koulunkäynti• KoulutoimiKoulunkäyntiavustajaVaikeasti vammainen lapsi saa tarvittaessa kou-lunkäyntiavustajan. Koulunkäyntiavustaja voiolla henkilökohtainen tai useamman lapsenyhteinen. Avustaja auttaa koululaista selviyty-mään päivittäisissä toiminnoissa ja tehtävissäja hän voi myös toimia saattajana koulumatkoil-la. Koulunkäyntiavustajan tarve arvioidaan lap-sen henkilökohtaista opetus- ja kuntoutus-suunnitelmaa laadittaessa, jolloin on syytä tar-kasti perustella koulunkäyntiavustajan tarve(liitteeksi lääkärinlausunto). Koulutoimi myön-tää koulunkäyntiavustajan ja hankkii lapsentarvitsemat erityisvälineet kouluun, esim. eri-tyispulpetin.

Sosiaalitoimisto voi myöntää hakemuksestavammaispalvelulain mukaisesti henkilökohtai-sen avustajan. Vaikka lapsella olisikin koulussakoulunkäyntiavustaja, hän voi saada myös hen-kilökohtaisen avustajan koulun jälkeiselle va-paa-ajalle ja lomien ajaksi.ErityisopetusErityisopetus tulee vammaisen lapsen kohdal-la kyseeseen silloin, kun oppilaalla on vaikeitakeskittymis- tai oppimisvaikeuksia, vaikeuksiaomaksua peruskoulun yleisopetuksen edellyt-tämää tieto- ja taitomäärää tai muu oppimistavaikeuttava syy. Erityisopetusta voidaan antaayleisopetusluokassa tai osa-aikaisena pienryh-mässä. Oppilas voidaan siirtää erityisopetus-luokkaan, jos hän ei pysty suoriutumaan pe-ruskoulun yleisopetuksen luokalla erityisjärjes-telyinkään. Erityisluokilla opetusta voidaan an-taa joko yleisopetuksen oppimääriin tai erityis-opetuksen oppimääriin perustuen.

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistäkoskeva suunnitelma (HOJKS) on tehtävä kai-kille erityisopetusta tarvitseville lapsille. Se onlakisääteinen, mutta ohjeistusta ei vielä (joulu-kuu -99) ole.

Kuljetuspalvelut• SosiaalitoimistoVaikeavammaisella henkilöllä, joka ei ilman

kohtuuttomia vaikeuksia voi käyttää julkisiajoukkoliikennevälineitä, on oikeus vammais-palvelulain mukaan käyttää kuljetuspalveluja jatarvittaessa saattajaa niin työ-, opiskelu- kuinvapaa-ajan matkoillakin. Kuljetuksista voidaanperiä julkisen liikenteen mukainen maksu.

Kunnan erityisen järjestämisvelvollisuudenpiiriin kuuluu välttämättömät opiskelu- ja työ-matkat sekä vähintään 18 muuta ns. vapaa-ajanmatkaa kuukaudessa. Nämä matkat voivat ulot-tua henkilön asuinkunnan tai lähikuntien alu-eelle tai vammaisen henkilön toiminnan kan-nalta tärkeisiin kohteisiin. Matkat liittyvät asi-oimiseen, virkistykseen ja yhteiskunnalliseenosallistumiseen eli käytännössä kaikkiin nor-maaliin elämään liittyviin tilanteisiin.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Kuntoutus• Terveyskeskus• Sairaala• Kansaneläkelaitos• Työeläkelaitokset• SosiaalitoimistoKuntoutus jaetaan neljään pääryhmään: lääkin-nällinen, ammatillinen, sosiaalinen ja kasvatuk-sellinen kuntoutus. Lääkinnällistä kuntoutustaovat esimerkiksi fysioterapia ja laitoskuntou-tusjaksot, ammatillista kuntoutusta työkokeilutja ammatillinen koulutus. Sosiaalista kuntou-tusta ovat esimerkiksi sopeutumisvalmennus-kurssit ja kasvatuksellista kuntoutusta erityis-opetuksen tukitoimenpiteet. Kuntoutusta var-ten tarvitaan lääkärinlausunto tai kuntoutus-suunnitelma.

Työeläkelaitosten kuntoutus on harkinnan-varaista, pääasiassa ammatillista kuntoutusta,lääkinnällistä kuntoutusta kustannetaan aino-astaan ammatillisen kuntoutuksen tueksi.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Kuntoutusavustus• Kansaneläkelaitos• TyöeläkelaitosKuntoutusavustus on harkinnanvarainenetuus, jota voidaan maksaa kuntoutusrahakau-den päättymisen jälkeen työllistymisen tuke-miseksi esimerkiksi ammatillisen koulutuksen

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

43

ja työkokeilun tai -valmennuksen jälkeen. Sitämaksetaan enintään kuudelta kuukaudelta. Oi-keus työttömyysturvaan estää kuntoutusavus-tuksen saamisen. Kuntoutuksen jälkeen omaayritystä aloittelevan on mahdollista saada kun-toutusavustusta, mikäli hän ei samanaikaisestisaa työhallinnon maksamaa starttirahaa. Avus-tusta on mahdollista saada myös, jos kuntou-tuksen jälkeen on sijoittunut entistä ansiotaso-aan huomattavasti heikommin palkattuun työ-hön. Kuntoutusavustus on määrältään kuntou-tusrahan suuruinen.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Kuntoutusohjaus• SairaalaKuntoutusohjaajan tehtävänä on tukea asiakas-ta ja hänen läheisiään sairauden tai vammanaiheuttamassa elämänmuutoksessa sekä ohja-ta ja neuvoa kuntoutusprosessin käynnistämi-sessä. Kuntoutusohjaaja tekee tarvittaessa ko-tikäyntejä ja arvioi yhdessä asiakkaan kanssahänen arkielämänsä selviytymistä ja palvelujentarvetta.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Kuntoutusraha• Kansaneläkelaitos• TyöeläkelaitoksetKuntoutusrahan tavoitteena on turvata kun-toutujan toimeentulo kuntoutukseen osallistu-misen ajalta.

Kuntoutusrahaa maksetaan 16-64-vuo-tiaille silloin, kun kuntoutuksen tavoittee-na on työelämässä pysyminen, työelä-mään palaaminen tai sinne tulo. Kuntou-tusrahan maksaminen edellyttää kirjallis-ta päätöstä kuntoutuksesta. Ammatillisenkuntoutuksen varmistamiseksi 16–17vuotiaille nuorille, joille on laadittu henki-lökohtainen opiskelu- ja kuntoutussuun-nitelma, maksetaan kuntoutusrahaa ilmankuntoutuspäätöstä. Näissä tapauksissavammaisuuden kokonaisvaikeusasteenedellytetään lisäksi vaativan syvennettyäohjausta ja kuntoutusta.

Kuntoutusrahaa maksetaan myös oppisopi-muskoulutuksen ajalta. Kelan kuntoutusrahaavoidaan maksaa myös esimerkiksi julkisen ter-veydenhuollon järjestämän kuntoutuksen, so-peutumisvalmennuksen ja perhekuntoutuk-sen ajalta.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Kuntoutustuki• Kansaneläkelaitos• TyöeläkelaitoksetKuntoutustuki on entinen määräaikainen työ-kyvyttömyyseläke. Sen myöntämisedellytykse-nä on, että henkilölle on laadittu hoito- tai kun-toutussuunnitelma. Kuntoutustuki myönne-tään määräaikaisesti työkyvyttömälle henkilöl-le, jonka työkyvyn voidaan arvioida palautuvanasianmukaisella hoidolla tai kuntoutuksella.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Lapsen hoitotuki• KansaneläkelaitosLapsen hoitotukea maksetaan sairaan lapsenhoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuvan talou-dellisen tai muun rasituksen korvaamiseksi.Hoidon tai kuntoutuksen tarpeen tulee kestäävähintään kuusi kuukautta. Tuki voidaan myön-tää joko määräajaksi tai siihen saakka kun lapsitäyttää 16 vuotta riippuen siitä, miten pysyvälapsen erityisen hoidon ja kuntoutuksen tarveon. Lapsen hoitotuki on porrastettu kolmeenluokkaan: hoitotuki, korotettu hoitotuki ja eri-tyishoitotuki.

Hoitotuki päättyy aina lapsen täyttäessä 16vuotta, jonka jälkeen saattaa syntyä oikeusvammaistukeen.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Lääkekorvaukset• KansaneläkelaitosSairausvakuutus korvaa omavastuun jälkeenlääkärin sairauden hoitoon määräämät lääk-keet. Peruskorvaus on 50 % kiinteän omavas-tuuosuuden ylittävästä määrästä kultakin os-toskerralta. Kerralla korvataan yleensä enin-tään kolmen kuukauden hoitoa vastaava mää-rä samaa lääkettä. Erityiskorvattavista lääkkeis-tä korvataan 75 tai 100 %. Erityiskorvausoikeu-den saamiseksi on osoitettava vaikea japitkäaikainen sairaus sekä lääkkeen tarve eri-koislääkärin tai potilasta pitkäaikaisesti hoita-van muun lääkärin antamalla todistuksella. Re-septilääkkeiden kustannuksilla on vuotuinenomavastuukatto, jonka ylimenevä osa korva-taan kokonaan. Kustannuksia seurataan Kelas-sa, josta tiedotetaan asiakkaalle, kun kattosum-ma on ylittynyt. Alkuperäiset lääkekuitit tuleekuitenkin säilyttää itse.

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

44

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Matkakustannukset• KansaneläkelaitosSairauden tutkimuksista ja hoidosta sekä kun-toutuksesta aiheutuneet matkakustannuksetkorvataan siltä osin kuin ne yhteen suuntaantehtyä matkaa kohden ylittävät omavastuu-osuuden. Jos itselle maksettavaksi jäävät mat-kakustannukset saman kalenterivuoden aika-na ylittävät vuotuisen omavastuuosuuden, ylit-tävä osa korvataan kokonaan. Vuosiomavas-tuun karttumista seurataan Kelassa, matkakus-tannusten kuitit on säilytettävä itse.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Omaishoidon tuki• SosiaalitoimistoOmaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen,vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapah-tuvan hoidon tai muun huolenpidon turvaami-seksi annettavaa hoitopalkkiota ja palveluja.Tuen tarkoituksena on ehkäistä laitoshoitoonsijoittuminen. Tukea maksetaan vammaisenhenkilön hoitajalle, joka on tavallisesti omai-nen. Hoitopalkkio porrastetaan yleensä hoi-don sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Hoi-topalkkion suuruus vaihtelee kunnittain. Tukion verollista ja siitä kertyy omaishoitajalle elä-kettä.

Omaishoidon tuesta laaditaan yhdessä hoi-dettavan ja hoitajan kanssa hoito- ja palvelu-suunnitelma. Hoito- ja palvelusuunnitelmastatulee ilmetä omaishoitajan hoidon lisäksi tar-vittavat muut palvelut sekä miten hoito järjes-tetään omaishoitajan vapaan aikana.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Palveluasuminen• SosiaalitoimistoKunnan on järjestettävä palveluasuminen vai-keavammaiselle henkilölle, joka tarvitsee vam-mansa tai sairautensa vuoksi toisen henkilönapua päivittäisistä toiminnoista suoriutumises-sa jatkuvaluontoisesti, vuorokauden eri aikoi-na tai muutoin erityisen runsaasti.

Palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asu-miseen liittyvät palvelut. Palveluja tulee järjes-tää tarpeenmukainen määrä. Palveluasuminenvoidaan toteuttaa joko vammaisen henkilönomassa omistus-, vuokra- tai muussa vastaavas-sa asunnossa järjestämällä sinne tarpeellisetpalvelut tai palvelutalossa, palveluasumisryh-mässä tai vastaavassa.

Palveluasumiseen liittyvät palvelut voidaanjärjestää esim., kotipalvelun, omaishoidon tuentai henkilökohtaisen avustajan avulla tai yhdis-tämällä näitä tukimuotoja. Palveluasumiseenliittyvänä em. palvelut ovat maksuttomia.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Palvelusuunnitelma• SosiaalitoimistoVammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen jatukitoimien selvittämiseksi on tarvittaessa laa-dittava yhdessä vammaisen henkilön tai hänenhuoltajansa kanssa palvelusuunnitelma. Palve-lusuunnitelman tulee sisältää kaikki henkilöntarvitsemat palvelut. Palvelusuunnitelmaa ontarkistettava tarpeen mukaan. Palvelusuunnitel-masta ilmenee henkilön tarpeet, jotka tulee ot-taa huomioon määrärahoja varattaessa.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Potilasasiamies• Terveydenhuollon toimintayksikköJokaisessa terveydenhuollon toimintayk-sikössä on nimetty potilasasiamies. Poti-lasasiamiehen tehtävänä on neuvoa jaavustaa potilasta potilaan oikeuksista jaasemasta annetun lain soveltamiseen liit-tyvissä asioissa, tiedottaa potilaan oikeuk-sista ja toimia muutoinkin potilaan oike-uksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi.Potilasasiamiehen puoleen voi kääntyämm. tilanteissa, joissa potilas on tyytymä-tön saamaansa hoitoon tai siihen liitty-vään kohteluun.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Potilasvakuutus• PotilasvakuutuskeskusPotilasvakuutus korvaa potilasvahinkolainmukaisesti Suomessa terveyden- ja sairaanhoi-don yhteydessä potilaalle aiheutuneen henki-lövahingon. Ilmoitus potilasvahingosta teh-dään Potilasvakuutuskeskukselle, joka hoitaakorvauskäsittelyn ja korvausten maksamisen.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Sairausvakuutus• KansaneläkelaitosSairausvakuutus korvaa osan yksityislääkärin jamuun yksityisen sairaanhoitopalvelun käytös-tä aiheutuneista kustannuksista. Korvausta eimakseta terveyskeskuksen perimistä sairaan-hoidon maksuista eikä muista julkisen tervey-denhuollon maksuista.

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

45

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Sairausvakuutuksen päiväraha• KansaneläkelaitosSairausvakuutuksen päivärahaa maksetaan 16-64 vuotiaalle henkilölle, joka on sairaudenvuoksi kykenemätön tekemään tavallista tai sii-hen läheisesti verrattavaa työtä. Päivärahallakorvataan ansionmenetystä. Oikeus päivära-haan alkaa, kun sairaus on kestänyt omavastuu-ajan eli sairastumispäivän lisäksi yhdeksän ar-kipäivää. Kun henkilö on saanut päivärahaa150 päivältä, päivärahan saajalle annetaan tie-toa kuntoutusmahdollisuuksista ja työeläk-keen hakemisesta. Päivärahaa maksetaan enin-tään 300 arkipäivältä.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Sopeutumisvalmennus• Kansaneläkelaitos• Terveyskeskus• Sosiaalitoimisto• VakuutusyhtiötSopeutumisvalmennuksen tavoitteena on tu-kea vammaisia henkilöitä ja heidän perheitäänvamman aiheuttamissa muutoksissa elämässä.Sopeutumisvalmennusta järjestävät pääasiassavammaisjärjestöt erilaisina kursseina, mutta onmyös mahdollisuus saada yksilöllistä sopeutu-misvalmennusta.

Kelan maksamaan sopeutumisvalmennuk-seen asiakas tarvitsee lääkärin laatiman kun-toutussuunnitelman tai B-lausunnon, jossa suo-sitellaan sopeutumisvalmennusta. Sopeutumis-valmennusta haetaan Kelan lomakkeella ja ha-kemus toimitetaan Kelan toimistoon.

Myös terveyskeskus, keskussairaala tai sosi-aalitoimisto voi maksaa sopeutumisvalmen-nuksen. Tämä edellyttää kuntoutussuunnitel-maa tai lääkärinlausuntoa, jossa suositellaansopeutumisvalmennusta. Henkilöt, jotka saavatvammautumisensa vuoksi korvausta vakuutus-yhtiöstä, hakevat maksusitoumuksen sopeutu-misvalmennukseen vakuutusyhtiön kautta.Kuntoutussuunnitelma tai lääkärin lausuntotarvitaan.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Tulkkipalvelut• SosiaalitoimistoTulkkipalveluja on järjestettävä vaikeasti kuu-lovammaiselle, kuulo- ja näkövammaiselle taipuhevammaiselle henkilölle. Vaikeasti kuulo- janäkövammaiselle henkilölle on järjestettävä

vähintään 240 tulkintatuntia vuodessa, muillevähintään 120 tuntia vuodessa. Opintoihin liit-tyviä tulkkipalveluja tulee saada kuitenkin sii-nä laajuudessa kuin niitä opinnoista suoriutu-akseen välttämättä tarvitsee.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Työllistämistuet• TyövoimatoimistoTyönantajalle voidaan maksaa työllistämistu-kea hänen ottaessaan työttömänä työnhakija-na olevan henkilön työsuhteeseen. Vajaakun-toisen henkilön työllistämiseksi työllistämistu-kea voidaan maksaa 6 kk:n jaksoissa maksimis-saan kaksi vuotta. Työllistämistukea voidaanmaksaa myös oppisopimuksen ajalta. Yhdistel-mätuessa työnantaja saa yli 500 päivää työttö-mänä olleen henkilön työllistäessään työllistä-mistuen lisäksi työllistetyn henkilön työmark-kinatuen. Starttiraha on työllistämistuki yrittä-jäksi ryhtyvälle työttömälle henkilölle.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Työolosuhteiden järjestelytuki• TyövoimatoimistoYritys saa työvoimatoimistosta asiantuntija-apua ja taloudellista tukea työolosuhteiden jär-jestämiseksi vammaiselle työntekijälle sopivak-si (esim. työpaikan muutostyöt). Työvoimatoi-misto voi myös maksaa yritykselle tukea jostoinen työntekijä avustaa tilapäisesti vajaakun-toista henkilöä.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Vammaistuki• KansaneläkelaitosTuen tarkoituksena on tukea työikäisten vam-maisten henkilöiden selviytymistä jokapäiväi-sessä elämässä sekä työelämässä ja opiskelus-sa ja korvata vammaisuudesta aiheutuvia yli-määräisiä kustannuksia. Vammaistukea voi-daan myöntää 16–64 -vuotiaalle henkilölle,joka ei ole eläkkeellä. Vammaistuen myöntä-minen edellyttää, että hakijalla on sairaus taivamma, joka aiheuttaa toimintakyvyn alentu-mista ainakin vuoden ajan. Vammaistukeamaksetaan yleisen haitan, tarvittavan avun,palvelusten, ohjauksen ja valvonnan sekävammasta aiheutuvien erityiskustannustenperusteella. Tuen määrä on porrastettu kol-meen luokkaan: vammaistuki, korotettu vam-maistuki ja erityisvammaistuki. Vammaistukion verotonta tuloa.

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

46

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Verotus• VerovirastoVammaisuuden perusteella verotuksessavoi saada invalidivähennyksen. Invalidivä-hennykseen on oikeus henkilöllä, jolla onsairaudesta, viasta tai muusta aiheutunutpysyvä haitta-aste vähintään 30%. Täydenvähennyksen saa henkilö, jonka haitta-aste on 100%. Jos vähennys on pienempi,invalidivähennys on haitta-asteen mukai-nen prosenttimäärä täydestä vähennyk-sestä. Vähennyksen saaminen edellyttääsellaisen lääkärintodistuksen esittämistäjosta ilmenee haitta-aste ja alkamisajan-kohta. Ensimmäisen vähennyskerran jäl-keen verottaja tekee vähennyksen viranpuolesta. Täyttä työkyvyttömyyseläkettäsaavan henkilön haitta-asteeksi katsotaan100% ja osaeläkettä saavan 50% ilman eriselvitystä.

Veroilmoituksen kohtiin ”veronmaksuky-vyn alennus” ja ”työmatkakulut” kannattaa kiin-nittää erityistä huomiota.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Ylimääräiset erityisravintokustannukset• SosiaalitoimistoVammaispalvelulain mukaan vammaiselle hen-kilölle voidaan korvata ylimääräiset kustannuk-set, jotka aiheutuvat erityisravinnosta tai eri-tyisravintovalmisteista, joita henkilö joutuukäyttämään pitkäaikaisesti ja säännöllisesti.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Ylimääräiset vaatekustannukset• SosiaalitoimistoVammaispalvelulain mukaan vammaiselle hen-kilölle voidaan korvata ylimääräiset vaatekus-tannukset, jos henkilö ei vammansa vuoksi voikäyttää valmiina ostettavia vaatteita tai jalkinei-ta tai jos vaatteet vammasta johtuen kuluvattavallista nopeammin.

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

47

Helsingin Invalidien Yhdistys r. y.Voudintie 6, 00600 Helsinki

Puhelin 7206 240, Fax 7206 2410www.hiy.fi