HARJULANTIEN LIIKETONTTIEN ASEMAKAAVA...Harjulantien liiketontit 25.10.2019 HARJULANTIEN LIIKETONTTIEN ASEMAKAAVA Asemakaavan selostus 9. kaupunginosa, Häyrilä, korttelit 616, 617,

Harjulantien liiketontit 25.10.2019

HARJULANTIEN LIIKETONTTIEN ASEMAKAAVA

Asemakaavan selostus

9. kaupunginosa, Häyrilä, korttelit 616, 617, 651 ja 652 sekä katualuetta ja puisto (osa)

VARKAUDEN KAUPUNKI

Tekninen toimiala/Suunnittelu


Asemakaavan selostus, joka koskee 25.10.2019 päivättyä asemakaavakarttaa.

PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Diaarinumero VRK/206/10.02.03/2019

Kaava-alueen määrittely

Asemakaavan muutos koskee 9. kaupunginosan Häyrilän kortteleita 616, 617, 651 ja 652 sekä

katualuetta ja puistoa (osa).

Asemakaavan muutoksella muodostuu 9. kaupunginosan Häyrilän korttelit 616, 651 ja 652 sekä

katualuetta.

Asemakaava-alueelle laaditaan erillinen sitova tonttijako.

Kaava-alueen sijainti

Alue sijaitsee valtateiden 23 ja 5 risteysalueen lounaispuolella noin 1,5 kilometriä Varkauden kes-

kustasta lounaaseen.

Kaavan päätarkoitus

Asemakaavan tavoitteena on kehittää Harjulantien ympäristöä liikerakennusten korttelialueena, jolle

saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä auto-, rauta-, puutarha- ja maatalouskauppaa tai muuta

vastaavaa myymälää varten sekä muuttaa rakennusoikeuksia siten, että ne vastaavat Pohjois-Savon

maakuntakaavaa. Asemakaavalla pyritään mahdollistamaan kaupan suuryksikköjen sijoittuminen

alueelle myös tulevaisuudessa.

Kerrosala-, väestö- ja laajuustiedot

Muutosalueen pinta-ala on 10,4969 ha. Alueelle muodostuu rakennusoikeutta 37 637 k-m2, josta

50 % eli 18 819 k-m2 saa käyttää liikerakennuksiin. Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta väkilukuun,

mutta sillä voi olla vaikutusta uusien työpaikkojen syntyyn.

KAAVAN HALLINNOLLINEN KÄSITTELY

Vireilletulo,

tekninen lautakunta 25.11.2014

HYVÄKSYMINEN

tekninen lautakunta x.201x

kaupunginhallitus x.201x

kaupunginvaltuusto x.201x


TYÖRYHMÄN YHTEYSTIEDOT

Varkauden kaupunki, Tekninen toimiala, Suunnittelu

PL 208, Ahlströminkatu 6, 78201 Varkaus

Sähköposti: [email protected]

KAUPUNGINARKKITEHTI SATU REISKO 040 760 7791

KAAVASUUNNITTELIJA ELISA KIESILÄINEN 044 444 2389

ASIAKASPALVELU 040 515 7336


SISÄLTÖ

Harjulantien liiketonttien asemakaava .................................................................................................. 1

1 TIIVISTELMÄ .............................................................................................................................................. 1

1.1 Kaavaprosessin vaiheet .............................................................................................................. 1

1.2 Asemakaava ................................................................................................................................ 1

1.3 Asemakaavan toteuttaminen ..................................................................................................... 1

2 LÄHTÖKOHDAT..................................................................................................................................... 2

2.1 Suunnittelun yleiskuvaus ............................................................................................................ 2

2.2 Luonnonympäristö ....................................................................................................................... 2

2.3 Rakennettu ympäristö ................................................................................................................. 3

2.4 Sosiaalinen ympäristö ................................................................................................................. 5

2.5 Ympäristön häiriötekijät .............................................................................................................. 6

2.6 Maanomistus ............................................................................................................................... 7

2.7 Suunnittelutilanne ....................................................................................................................... 8

3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET ........................................................................................... 11

3.1 Osalliset...................................................................................................................................... 11

3.2 Asemakaavan tarve ja tavoitteet .............................................................................................. 12

3.3 Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma ................................................................. 13

3.4 Asemakaavaluonnos ................................................................................................................. 15

4 ASEMAKAAVAN KUVAUS ................................................................................................................... 18

4.1 Kaavan rakenne ........................................................................................................................ 18

4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ....................................................... 18

4.3 Aluevaraukset ............................................................................................................................ 18

4.4 Kaavan vaikutukset ................................................................................................................... 18

4.5 Kaavamerkinnät ja –määräykset ............................................................................................. 18

4.6 Nimistö ....................................................................................................................................... 18

4.7 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ............................................................................ 19

5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ................................................................................................................ 19

5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat .......................................................... 19

5.2 Toteuttaminen ja ajoitus ........................................................................................................... 19

5.3 Toteutuksen seuranta ............................................................................................................... 19

5.4 Kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta tiedottaminen .................................................... 19

Liitteet x


Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista

Liite 1: Asemakaava määräyksineen 25.10.2019

Liite 2: Asemakaavan havainnekuva 25.10.2019

Liite 3: Asemakaavan seurantalomake x.x.2019

Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista

Pohjois-Savon maakuntakaava 2030, YM 7.12.2011

Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava, YM 15.1.2014

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (voimaantulo 1.4.2018)

Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 1.vaihe, YM 19.11.2018

Varkauden keskusta-alueen strateginen yleiskaava, kv 27.3.2017

Asemakaava, kv 16.1.1984, 25.5.1987 ja 25.3.1991

Varkauden liikenne- ja teollisuusmeluselvitys 2013-2030, Varkauden kaupunki, FCG Suunnittelu

ja tekniikka Oy, 11.9.2013

Valtatien 5 kehittämisvyöhykkeen kaupallinen selvitys, Finnish Consulting Group, Varkauden

kaupunki, 23.12.2009

Teollisuuden ja kaupan alueiden laatuluokitus ja rakentamisohjeet, tekninen lautakunta

11.10.2005

Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartta

http://www.pohjois-savo.fi/aluesuunnittelu/vahvistetut-maakuntakaavat/maakuntakaava-2030.html

http://www.pohjois-savo.fi/aluesuunnittelu/vahvistetut-maakuntakaavat/tuulivoima.html

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Maankayton_suunnittelujarjestelma/Valtakunnalliset_alueidenkayttotavoitteet

Harjulantien liiketontit, sivu 1 (x)

1 TIIVISTELMÄ

1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET

Aloite Varkauden kaupunki

Vireilletulo

Oas (osallistumis- ja

arviointisuunnitelma)

Tekninen lautakunta 25.11.2014 (§170)

Kirjeet maanomistajille ja naapureille 26.11.2014, sähköposti

muille osallisille 1.12.2014

Ilmoitus lehdessä 30.11.2014, internetissä ja ilmoitustaululla

1.12.2014

Oas nähtävillä 1.12.2014 alkaen.

Päivitetty oas nähtävillä 11.11.2019 alkaen

Luonnos Kirjeet osallisille 1.11.2019

Ilmoitus lehdessä, internetissä ja ilmoitustaululla 10.11.2019

Nähtävillä 11.11. – 11.12.2019

Ehdotus ja tonttijako Kirjeet muussa kunnassa asuville maanomistajille x.x.201x

Ilmoitus internetissä ja ilmoitustaululla ja lehdessä x.x.201x

Lausuntopyyntö viranomaisille ja muille yhteistyötahoille x.x.201x

Nähtävillä x.x. – x.x.201x

1.2 ASEMAKAAVA

Asemakaavan tavoitteena on kehittää Harjulantien ympäristöä tilaa vaativan kaupan ja vähittäis-

kaupan suuryksikköjen keskittymänä sekä muuttaa rakennusoikeuksia siten, että ne vastaavat Poh-

jois-Savon maakuntakaavaa. Liike- ja toimistorakennusten korttelialueet muutetaan siten, että alu-

eelle on mahdollista sijoittaa myös tulevaisuudessa vähittäiskaupan suuryksiköitä.

1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN

Asemakaavan hyväksyy Varkauden kaupunginvaltuusto. Asemakaavan toteuttaminen on mahdollis-

ta, kun kaava on saanut lainvoiman.


2 LÄHTÖKOHDAT

2.1 SUUNNITTELUN YLEISKUVAUS

Suunnittelualueena on valtateiden 5 ja 23 risteyksen tuntumassa sijaitseva autokauppakeskittymä

ja siihen liittyvät vielä rakentamattomat liiketontit. Suunnittelualueella Harjulantien varrella, toimii

kuusi yritystä; Kamux Varkaus, Häyrilän katsastus, WAS Warkauden autosähkö/Misra Group, Hä-

meen Autovaruste Oy, Veljekset Laakkonen Varkaus ja Savon Rekkahuolto Oy.

Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueesta sekä kiinteistörajat

2.2 LUONNONYMPÄRISTÖ

2.2.1 MAISEMARAKENNE, MAISEMAKUVA

Suunnittelualue sijaitsee maastonmuodoiltaan loivapiirteisellä alueella. Sen maisemassa ei ole sel-

västi erottuvia maamerkkejä tai muita erityispiirteitä. Rakentamattomalta osaltaan suunnittelualu-

een maisema on metsäinen ja rakennetulta osalta aukea, jota hallitsevat etäälle toisistaan rakenne-

tut suurehkot rakennusmassat.

2.2.2 LUONNONOLOT

Kaava-alueesta hieman yli puolet on rakennettua ympäristöä. Rakentamattomilla osilla kasvaa lehti-

puuvaltaista nuorta sekametsää. Maaperältään suunnittelualue on hiekkamoreenia, savea ja täyte-


maata. Rakentamattomien tonttien maaperä on pääasiassa savea, joka on kantavuudeltaan heik-

koa. Rakennettavuudeltaan parhaat tontit ovat käytössä.

Kuva 2. Suunnittelualueen maaperän rakennettavuus.

Suunnittelualueen länsipuolella on Mulajärvi. Hulevedet johdetaan alueelta lähinnä avo-ojien kautta

lounaaseen kohti Mulaa. Alue ei ole pohjavesialuetta.

2.2.3 LUONNON MONIMUOTOISUUS JA LUONNONSUOJELU

Suunnittelualueella ei ole suojeltavia kohteita, mutta sen lähellä olevalla Mulajärvellä on luonnon-

suojelualue. Alue kuuluu myös Natura 2000 -verkostoon ja lintuvesien suojeluohjelmaan. Mula-

järvellä on huomattava merkitys pesimälinnuston lisäksi vesilintujen ja kahlaajien muutonaikaisena

levähdys- ja ruokailualueena. Lyhimmillään etäisyys luonnonsuojelualueen ja suunnittelualueen

välillä on noin 140 m.

2.3 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ


2.3.1 YHDYSKUNTARAKENNE JA KAUPUNKIKUVA

Rakenteeltaan suunnittelualue on väljä. Neljän rakennetun tontin yhteenlaskettu käytetty rakennus-

oikeus on noin 6800 k-m² ja keskimääräinen tehokkuus (kerrosalan suhde tontin pinta-alaan) on

0,13, vaikka asemakaavan sallima tehokkuus on 0,50. Koko alueella on käyttämätöntä rakennusoi-

keutta noin 39 700 k-m². Rakennetut tontit ovat Harjulantien varrella eli väljyydestä huolimatta yh-

dyskuntarakenteen hajautumista ei ole tapahtunut. Rakentaminen alueella on liikerakentamista.

2.3.2 ASUMINEN

Suunnittelualueella ei ole asutusta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Häyrilässä noin 100

metriä suunnittelualueelta etelään. Asuinrakennusten ja suunnittelualueen välissä on luonnonmu-

kainen puisto.

2.3.3 PALVELUT, TYÖPAIKAT, ELINKEINOTOIMINTA

Kaava-alueella on autokauppakeskittymä eli palvelutarjonta on erikoistunutta ja kaupungin tavoit-

teena onkin kehittää aluetta sellaisena. Alueen pohjoispuolella on kaksi liikennemyymälää ja auto-

kauppa/-huoltoliike. Kaupalliset palvelut ovat Varkaudessa pääasiassa keskittyneet kaupungin kes-

kustaan noin 1,5 kilometriä kaava-alueesta.

2.3.4 VIRKISTYS

Suunnittelualueeseen kuuluu pieni osa alueen eteläpuolella olevasta puistosta. Puisto erottaa liike-

tontit Häyrilän asuinalueesta. Talviaikaan puistossa on hiihtolatu, jota pitkin pääsee Mulan rantaan

ja Lehtoniemen koulun valaistulle ladulle. Mulan vuona 2019 uudistettu lintutorni on noin 300 met-

rin päässä suunnittelualueen lounaispuolella.

2.3.5 LIIKENNE

Suunnittelualueen sijainti valtateiden 5 ja 23 risteyksen tuntumassa on liikenteellisesti erinomainen.

Alue on hyvin saavutettavissa valtateillä liikkujien kannalta. Myös suurin osa kaupungin sisäisestä

alueelle suuntautuvasta liikenteestä tulee valtatien 23 kautta. Harjulantien ja valtatien 23 risteys on

valo-ohjattu ja nykytilanteessa liikenne on sujuvaa.

Harjulantie on kokoojakatu, joka välittää valtatien 5 länsipuolisen Häyrilän liikenteen. Myös osa Ku-

vansintien varressa olevasta Lehtoniemen teollisuusalueen liikenteestä käyttää Harjulantietä kulku-

väylänä.

Läpi kulkeva jalankulku ja pyöräily on huomioitu suunnittelualueen liikenneverkossa. Harjulantiellä

on erillinen jalankulun ja pyöräilyn väylä, joka alittaa valtatien 23. Harjulantien ylittävälle suojatielle

on tehty hidastetöyssy. Tonttiliittymissä ja tonteilla ei ole huomioitu jalankulkua ja pyöräilyä ja asiak-

kaiden liikennöinti tapahtuukin pääasiassa autoilla.

Paikallisliikenteen linjat eivät kulje Häyrilän kautta. Linjat 1 ja 2 kulkevat Käpykankaantien kautta

Taulumäelle. Lähimmälle Käpykankaantien pysäkille on noin 500 metriä Harjulantien ja Ryytimaan-

kadun risteyksestä. Lähiliikenteen linja Varkaus-Joroinen kulkee Varkauden matkakeskuksen ja Ku-

vansin väliä Harjulantien kautta.


2.3.6 RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ- JA MUINAISMUISTOT

Suunnittelualueella ei ole rakennetun kulttuuriympäristön inventoituja kohteita eikä todettuja mui-

naisjäännöksiä (Kulttuuriympäristön palveluikkuna 12.9.2019).

2.3.7 TEKNINEN HUOLTO

Rakentamattomia tontteja lukuun ottamatta kaava-alue on liitetty teknisen huollon verkostoihin.

Kuva 3. Suunnittelualueen eteläpuolella Harjulantien länsipuolella on teleliikennemasto ja pump-

paamo.

2.4 SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ

Alue on työpaikka-aluetta, eikä alueella ole asukkaita. Suurin osa Häyrilän asukkaista käyttää Harju-

lantietä päivittäiseen liikkumiseen.


2.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT

2.5.1 MELU

Valtioneuvosto on antanut päätöksen (993/92) ympäristömelun ohjearvoista. Ohjearvojen mukaan

asuinalueella ulkona keskiäänitaso saa olla päivällä korkeintaan 55 dB ja yöllä 50 dB. Taajamassa

sijaitsevilla virkistysalueilla on asuinalueiden kanssa samanlaiset ohjearvot. Asuinalueilla sisätiloissa

keskiäänitason saa olla päivällä korkeintaan 35 dB ja yöllä 30 dB ja liike- ja toimistohuoneistossa

päivällä korkeintaan 45 dB.

Varkauden kaupungin alueelle on tehty meluselvitys vuonna 2013. Melulaskennat tehtiin Sound-

PLAN 7.1 -melulaskentaohjelmalla käyttäen Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa maasto-

malli-aineistona. Päivä- ja yöaikaiselle melulle laskettiin keskiäänitasot. Laskentapisteiden korkeus

oli kaksi metriä maan pinnasta. Ohjelmalla laadittiin laskennan tulosten perusteella meluvyöhykkeet

5 dB välein välille 40 - 65 dB. Puuston vaimennusta ei ole huomioitu ja rakennukset on mallinnettu

heijastavina. Meluselvitykseen kuuluu myös ennuste vuoden 2030 tilanteesta.

Selvityksen perusteella melu leviää kaava-alueelle siten, että päivällä (klo 7-22) 60 desibelin kes-

kiäänitaso ylittyy alueen valtatien 5 puoleisella reunalla sekä aivan Harjulantien tuntumassa. Harju-

lantien molemmin puolin sekä valtateiden läheisyydessä keskiäänitaso on 55–60 dB. Harjulantien ja

valta-tien 5 välissä on jonkin verran alueita, joilla keskiäänitaso on 50–55 dB. Saman tason alueita

on myös valtatien 23 eteläpuolella ja Harjulantien länsipuolella. Rakentamattomilla alueilla kauem-

pana teistä keskiäänitaso on 45–50 dB. Yöllä (klo 22-7) keskiäänitasot ovat noin 5 dB alhaisemmat.

Selvityksessä melun on ennustettu pysyvän vuoden 2013 tilanteessa.

Ohjearvojen noudattamiseksi alueen liike- ja toimistohuoneita sisältävissä rakennuksissa tulee olla

sellaiset rakenteet, jotka eristävät ääntä 15 dB verran. Jos alueelle sijoitetaan asuntoja, ääneneris-

tävyyden on oltava 25 dB. Lisäksi ulkona oleskeluun osoitettavien alueiden sijoittelu on suunnitelta-

va huolella ainakin Harjulantien ja valtatien 5 välisellä alueella, koska ohjearvot pysyvät suositelluis-

sa rajoissa vain pienellä alueella.

Kuva 4. Varkauden teollisuus– ja liikennemeluselvitys 2013-2030, FCG, melukartta klo 7-22


Kuva 5. Varkauden teollisuus– ja liikennemeluselvitys 2013-2030, FCG, melukartta klo 22-7

2.5.2 PILAANTUNUT MAAPERÄ

Suunnittelualueella ei ole tutkittuja tai todettuja pilaantuneita maita.

2.6 MAANOMISTUS

Korttelien 652 ja 651 kiinteistöt sekä kiinteistö 616-2 ovat yksityisessä omistuksessa. Muut alueet

ovat kaupungin omistuksessa. Kuvassa 6 on esitetty valkoisella yksityisten omistuksessa olevat

alueet ja punaisella kaupungin omistuksessa olevat alueet.

Kuva 6. Maanomistus alueelle.


2.7 SUUNNITTELUTILANNE

2.7.1 MAAKUNTAKAAVA

Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on vahvistettu ympäristöministeriössä 7.12.2011 ja siihen on

vahvistettu muutoksia vuonna 2018 Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavassa ja vuonna 2016

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavassa 2030. Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 laaditaan

kahdessa osassa. Maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaihe hyväksyttiin maakuntavaltuustossa

19.11.2018 ja se on tullut voimaan 28.1.2019. Maakuntakaavan tarkistamisen 2. vaiheen kaava-

prosessi on käynnistynyt vuonna 2019.

Yhdistelmämaakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu taajamatoimintojen alue A1. Merkin-

nällä osoitetaan alueen käytön suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu-, teollisuus- ja työpaik-

ka- sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Aluetta suunnitellaan asumiseen,

ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palveluiden ja toimintojen alu-

eena. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla,

joka eheyttää yhdyskuntarakennetta, vahvistaa taajaman omaleimaisuutta ja turvaa ympäristö-,

virkistys-, luonto- ja kulttuuriarvot. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava päi-

vittäisten palveluiden saatavuus, riittävät ulkoilu- ja lähivirkistysmahdollisuudet sekä kevyen liiken-

teen yhteydet seudullisille virkistysalueille. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava

maakuntakaavakartalle merkittyjen ulkoilureittien jatkuvuus taajamatoimintojen alueella. Alueen

käytön suunnittelussa on säilytettävä riittävät virkistys- ja viheryhteydet viheralueiden välillä.

Kuva 7. Ote yhdistelmämaakuntakaavasta

Varkauden taajamien käytön suunnittelussa on huolehdittava siitä, ettei hanke tai suunnitelma yk-

sistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa luonnonsuojelulain

65 §:n tarkoittamalla tavalla merkittävästi heikennä Natura 2000-verkostoon kuuluvien alueiden SL

51.501 (Mula-Ruokojärvi, Varkaus) perusteena olevia luonnonarvoja. Suunnittelussa on erityisesti


otettava huomioon vaikutukset Natura-alueiden pohjavesi- ja pintavalumaolosuhteisiin ja maaston

kulumiseen.

Harjulantien alueelle on osoitettu myös tilaa vaativan kaupan suuryksikkö kme. Merkinnällä osoite-

taan merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä, joka kaupan

laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle, kuten

auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalous-kauppaa. Määräyksen mukaan vähittäiskaupan

suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoittuminen on suunniteltava siten, ettei niillä ole yksin tai yh-

dessä muiden hankkeiden kanssa merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin

palveluihin ja niiden kehittämiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on erityistä huomiota

kiinnitettävä alueiden saavutettavuuteen joukkoliikenteellä, jalankulun ja pyöräilyn sekä sujuvan

henkilöautoliikenteen edellytyksiin. Harjulantien alueen enimmäismitoitus on 20 000 k-m², josta

7000 k-m² on olemassa olevaa. Mitoitukseen sisältyy ainoastaan tilaa vaativaa kauppaa. Enim-

mäismitoitukseen lasketaan mukaan myös 4000 k-m² koon alittavat myymälät. Kokonaismitoituk-

sen puitteissa alueilla voi toteuttaa muuta erikoiskauppaa tai päivittäistavarakauppaa paikallisesti

merkittävänä. Paikallisesti merkittävän kaupan sijoittumisedellytykset tutkitaan ja ratkaistaan kun-

takaavoituksella.

2.7.2 YLEISKAAVA

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Varkauden keskusta-alueen strategisen yleiskaavan 27.3.2017.

Suunnittelualueelle on strategisessa yleiskaavassa osoitettu kehitettävä palvelujen ja työpaikkojen

alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä, Harjulantie on osoitettu kokoojakaduksi.

Kuva 8. Ote Varkauden keskusta-alueen strategisesta yleiskaavasta


2.7.3 VOIMASSA OLEVA ASEMAKAAVA

Suunnittelualueen asemakaavat on vahvistettu sisäasiainministeriössä 28.9.1977 sekä lääninhalli-

tuksessa 14.10.1987 ja 4.1.1990. Asemakaavassa kaikki suunnittelualueen korttelit (616, 617,

651, 652) on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K), niiden suurin sallittu kerros-

luku on II ja rakennusoikeuden määrä on määritelty tehokkuusluvulla 0,5. Suunnittelualueeseen

kuuluu myös katualuetta sekä puistoa (VP)

Kuva 9. Ote ajantasakaavasta

2.7.4 RAKENNUSJÄRJESTYS JA RAKENTAMISTAPAOHJEET

Kaupunginvaltuusto on 4.9.2000 hyväksynyt Varkauden rakennusjärjestyksen, joka on tullut voi-

maan 1.10.2000.

Varkauden kaupungin teollisuuden ja kaupan alueiden laatuluokitus ja rakentamisohjeet on hyväk-

sytty teknisessä lautakunnassa 11.10.2005. Harjulantien liiketontit kuuluvat laatuluokkaan 1, sillä

ne rajautuvat tai näkyvät valtateille 5 ja 23. Laatuluokan 1 alueilla suunnittelun on oltava korkea-

luokkaista. Julkisivumateriaalina käytetään pääsääntöisesti kiviainesta tai korkealuokkaisia metalli-

pintaisia kasettipintaratkaisuja. Rakennuspaikan tulee olla pihatöiden ja istutusten osalta valmis

välittömästi muun rakennustyön päätyttyä lopputarkastuksen yhteydessä. Pitkäaikaista ulkovaras-

tointia alueella ei sallita. Mikäli ulkovarastointialueita kuitenkin tarvitaan, tulee varastoinnin tapah-

tua katoksissa, joissa on läpinäkymättömät seinät. Vaihtoehtoisesti varastointialueiden tulee sijaita

tonttien takaosilla, josta varastointi ei näy pääteille tai muille ohikulkijoille rajaten varastointialue

riittävän korkealla läpinäkymättömällä aitaratkaisulla. Mikäli alueet muutoin aidataan, aitatyyppinä

tulee käyttää alumiiniverkkoaikaa. Toiminnan vuoksi välttämätön asuminen tonteilla on sallittua

elleivät asemakaavamääräykset sitä estä.

Teollisuuden ja kaupan alueiden laatuluokituksen päivittäminen on käynnissä.


2.7.5 KIINTEISTÖREKISTERI JA TONTTIJAKO

Kortteleiden 616, 651 ja 652 tontit ovat kiinteistörekisterissä asemakaavan mukaisina tontteina.

Korttelin 617 tonttia ei ole lohkottu asemakaavan mukaisesti.

2.7.6 POHJAKARTTA

Pohjakartan on laatinut Varkauden kaupungin tekninen toimiala. Se on tehty tasokoordinaattijärjes-

telmään ETRS-GK28 ja korkeusjärjestelmään N2000.

2.7.7 RAKENNUSKIELLOT

Rakennuskiellossa on voimassa olevan asemakaavan kortteli 617, joka ei ole kiinteistörekisterissä

asemakaavan mukaisesti.

2.7.8 SUOJELUPÄÄTÖKSET

Kaava-aluetta koskevia suojelupäätöksiä ei ole tehty.

2.7.9 LÄHIYMPÄRISTÖN KAAVATILANNE JA SUUNNITELMAT

Suunnittelualueen lähiympäristö on asemakaavoitettu valtateiden 5 ja 23 alueita lukuun ottamatta.

Suunnittelualueen eteläpuolelle on osoitettu puisto ja asuinrakennusten korttelialueita. Pohjois- ja

itäpuolelle valtateiden varsille on osoitettu palveluiden ja työpaikkojen alueita kuten huoltoaseman

korttelialue (LH) ja liikerakennusten korttelialuetta, jolle saa sijoittaa huoltoaseman (KLH), ja tavara-

liikenneterminaalin korttelialue (LTA). Suunnittelualue rajautuu pohjoisesta kapeaan suojaviheralu-

eeseen (EV) ja lännestä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeseen

(ET).

Suunnittelualueen länsipuolella on voimassa Mula - Ruokojärvi osayleiskaava. Osayleiskaavassa

suunnittelualueeseen rajautuva alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ympä-

ristöarvoja (MY). Osayleiskaavaan on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti suunnittelualueen eteläpuolel-

le.

3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET

3.1 OSALLISET

Kaava-alueen maanomistajat ja vuokralaiset

Naapurimaanomistajat ja vuokralaiset

Yhdistykset ja Seurat: Varkauden Yrittäjät ry, Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry


Viranomaiset: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Elinkeinot, työvoima ja osaa-

minen, Ympäristö ja luonnonvarat sekä Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueet), Rakennusvalvonta,

Pohjois-Savon pelastuslaitos, Keski-Savon ympäristötoimi, Pohjois-Savon liitto

Muut yhteistyö- ja asiantuntijatahot: Savon Voima Oyj, Varkauden Aluelämpö Oy, Telia Oyj, Elisa Oyj

Verkot, DNA Itä-Suomi, MPY Palvelut Oy, Suomen Turvallisuusverkko Oy, Varkauden kauppakamari-

osasto, Navitas Kehitys Oy

Vammaisneuvosto, Vanhusneuvosto ja Nuorisojaosto

3.2 ASEMAKAAVAN TARVE JA TAVOITTEET

3.2.1 KAUPUNGIN ASETTAMAT TAVOITTEET

Kaupungin tavoitteena on mahdollistaa Harjulantien autokauppakeskittymän alueen kehittyminen ja

laajentuminen, jotta se pysyisi elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä.

3.2.2 SUUNNITTELUTILANTEESTA JOHDETUT TAVOITTEET

Asemakaavan muutostarve lähti 2011 voimaan tulleesta vähittäiskaupan sijainninohjausta koske-

vasta lakimuutoksesta (Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 319/2011). Lain mukaan yli 2000 k-

m²:n suuruisen myymälän (vähittäiskaupan suuryksikön) sijoittaminen keskustan ulkopuolelle edel-

lyttää, että alue on asemakaavassa osoitettu suuryksikölle. Lakimuutos aiheutti paineita tutkia vähit-

täiskaupan suuryksiköiden sijoittumista ja mitoituksia myös maakunnallisella tasolla. Tämän vuoksi

myös Pohjois-Savossa laadittiin kaupan maakuntakaava. Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavassa

on määritelty keskustatoimintojen alueet sekä keskustan ulkopuoliset alueet, joille saa sijoittaa

seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Kaupan maakuntakaavassa näille alueille

on määritelty myös mitoitukset eli, kuinka paljon kerrosalaa voi käyttää kauppaan. 1.5.2017 tuli

voimaan uusi muutos maankäyttö- ja rakennuslakiin. Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan

kooltaan yli 4000 k-m2 rakennuksia. Vähittäiskaupan sijoittumisessa painotetaan kaupan laadun

sijaan saavutettavuutta. Nämä muutokset on huomioitu Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 en-

simmäisessä vaiheessa.

Harjulantien voimassa oleva asemakaavan rakennusoikeudet poikkeavat merkittävästi maakun-

takaavassa olevasta mitoituksesta.

3.2.3 LAINSÄÄDÄNNÖN ASETTAMAT TAVOITTEET

Asemakaavamuutoksessa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:n tavoitteita ja 54 §:n ase-

makaavan sisältövaatimuksia. Vuorovaikutteisella suunnittelulla ja riittävällä vaikutusten arvioinnilla

edistetään elinympäristön turvallisuutta, terveellisyyttä ja viihtyisyyttä, luonto- ja kulttuuriarvojen

vaalimista, ympäristönsuojelun ja luonnonvarojen huomioimista, yhdyskuntarakenteen taloudelli-

suutta ja toimivuutta, palvelujen saatavuutta, liikenteen tarkoituksen mukaista järjestämistä ja elin-

keinoelämän toimintaedellytyksiä.

Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikke-

nemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myös-


kään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai

aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyt-

tämättä voidaan välttää.

Alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huo-

mioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista (MRL 24 §). Maakuntakaava ja yleis-

kaava ovat ohjeena laadittaessa tai muutettaessa asemakaavaa. Viranomaisten on katsottava, ettei

toimenpiteillä vaikeuteta maakuntakaavan tai yleiskaavan toteutumista (MRL 32 § ja MRL 42 §).

3.2.4 OSALLISTEN TAVOITTEET

Suunnittelualueen kiinteistöjen omistajilta pyydettiin täyttämään lomake/mielipide suunnittelussa

olevasta kaavamuutoksesta. Yksi maanomistaja vastustaa rakennusoikeuksien leikkaamista ja ai-

koo hakea kaupungilta korvausta taloudellisten menetysten vuoksi, jos kaavamuutos aiheuttaa kulu-

ja tai rakennusoikeuden pienenemisen.

3.3 VIREILLETULO JA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

3.3.1 TIEDOTTAMINEN JA NÄHTÄVILLÄOLO

Vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta ilmoitettiin osallisille kirjeellä

26.11.2014 ja ilmoituksella Warkauden Lehdessä 30.11.2014. Kaupungin hallintokunnille ja viran-

omaisille ilmoitettiin sähköpostilla 1.12.2014.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 1.12.2014 kaupungintalon esittelytilaan ja

kaupungin internetsivuille.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa

3.3.2 HUOMAUTUKSET JA LAUSUNNOT

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällöstä jätettiin kaksi lausuntoa.

Asemakaavan vireille tullessa ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta esitettyjen lausuntojen ly-

hennelmät sekä niiden vastineet on esitetty seuraavassa taulukossa:

Huomautus/Lausunto Vastine

Pohjois-Savon pelastuslaitos, 26.11.2014

Ei huomautettavaa.

Ei muutosta suunnitelmaan.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 8.1.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on kirjattu liikenteen ja tie- ja katuverkon selvi-tyksiä, jotka eivät ole monilta osin ajan ta-salla. Lisäksi niihin sisältyvät tarkastelut ovat yleistasolla ja koko kaupungin aluetta koskevia.

Liikenteen toimintaympäristön mahdolliset muutokset otetaan kaavamuutoksessa huomioon.

Voimassa olevaan asemakaavaan verrat-tuna alueen kauppa ei laajene vaan kaup-


Kaava edellyttää liikenteen osalta kattavat selvitykset ja vaikutusarvioinnit suunnittelu-alueen ja sen vaikutuksessa olevan tie- ja katuverkon osalta.

Liikenteen toimintaympäristö saattaa olla vaikutus-alueella muuttunut ja ainakin muut-tuu lähivuosina ja raskaan liikenteen määrä lisääntyy. Tähän lisättynä alueen laajenevan kaupan aiheuttama asiointiliikenteen kasvu tulee ottaa tarkasteluun riittävällä painotuk-sella etenkin, kun tämä liikenne painottuu valtatielle 23. Asiakkaat tulevat pääosin valtatien 5 itä-puolelta ja valtatieltä 5 erita-soliittymän kautta.

Valtatien 23 ja Harjulantien nelihaaraliittymä oli kaupunkialueen yksi ongelmallisimmista, mutta se muunnettiin valo-ohjatuksi ja toimii nykyisillä liikennemäärillä kohtalaisen hyvin niin liikenteen sujuvuuden kuin turvallisuu-denkin kannalta.

Liikenteen kasvaessa valtatiellä 23 vaiku-tukset ulottuvat Harjulantien liittymän lisäksi myös viereisen eritasoliittymän ramppiliitty-miin. Läntinen ramppiliittymä on suhteellisen lähellä (vajaa 160 m). Tarve mm. mahdolli-sille kaista- ja kanavointijärjestelyille on syytä ottaa mukaan tarkasteluun.

Tämä lausunto on Pohjois-Savon ELY-keskuksen vastuualueiden yhteinen.

paan osoitettavaa rakennusoikeutta vä-hennetään merkittävästi.

Selostukseen täydennetään liikenteen lähtötietoja ja vaikutusten arvioinnissa tuo-daan esille muutokset.

3.3.3 VIRANOMAISYHTEISTYÖ

Viranomaisneuvottelussa 29.10.2014 keskusteltiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällöstä,

asemakaavan aikatauluttamisesta kaupan maakuntakaavan kanssa sekä viranomaisneuvottelujen

tarpeesta.

- Pohjois-Savon liitto: Vuonna 2011 voimaan tullutta vähittäiskaupan sijainninohjausta koske-

vaa lakimuutosta (Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 319/2011) tullaan soveltamaan siir-

tymäajan puitteissa myös TIVA-kaupassa. Siirtymäaikaa esitetään jatkettavaksi kevääseen

2017. Harjulantien alueelle esitetään kaupan maakuntakaavaehdotuksessa tilaa vaativan

kaupan suuryksikkömitoitukseksi (kme) 20 000 k-m2, josta uutta 13 000 k-m2.

- Siirtymäaikana voidaan myöntää rakennuslupia yli 2000 k-m²:n kokoisille TIVA-kaupoille,

vaikka asemakaavassa ei olisikaan KM-merkintää.

- Rakennusoikeuksien jakamisen helpottamiseksi kannattaa tutkia, onko nykyisten toimijoi-

den edes mahdollista laajentaa rakennuksiaan kaavan sallimalla tavalla tai onko heillä tar-

vetta laajennuksiin.

- Maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteutuminen arveluttaa, jos kaupan rakennusoikeu-

det määritellään kortteleittain eikä tonteittain.


- ELY Y: Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan otteet eri kaavoista sekä selitys kaupan mitoi-

tuksien problematiikasta. Osallisten listaa täydennettävä (ELY E sekä Kauppakamari) ja teh-

tyjen selvityksien listaa on korjattava. Natura-alueen läheisyys on mainittava selostuksessa.

- ELY L: Selostuksessa arvio liikenteellisistä vaikutuksista.

3.3.4 HUOMAUTUSTEN JA LAUSUNTOJEN HUOMIOIMINEN

Lähtötiedoissa ja vaikutusten arvioinnissa kiinnitetään huomiota ELY-keskuksen lausunnossa esit-

tämiin seikkoihin.

3.4 ASEMAKAAVALUONNOS

3.4.1 LUONNOKSENA ESILLÄ OLEVA VAIHTOEHTO

Muutosalueen pinta-ala on 10,4969 ha. Luonnoksena esillä olleessa vaihtoehdossa alueelle

muodostuu rakennusoikeutta 37 637 k-m2, josta 50 % eli 18 819 k-m2 saa käyttää liikerakennuksi-

in. Voimassa olevassa asemakaavassa rakennusoikeutta on 46 535 k-m2, joten rakennusoikeutta

vähennetään 8 898 k-m2.

Asemakaavassa Harjulantielle osoitetaan liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähit-

täiskaupan suuryksikön auto-, rauta-, puutarha- ja maatalouskauppaa tai muuta vastaavaa myymä-

lää varten. Alueelle saa lisäksi sijoittaa toimistoja tai ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia tuotantoti-

loja. Tontin rakennusoikeudesta saa enintään 50 % käyttää vähittäiskaupan suuryksikköä varten.

Kaava-alueella kortteleiden 616 ja 617 välissä oleva puistoalue liitetään liike- ja toimistorakennus-

ten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeseen. Puistoalue

on nykyisessä kaavassa varattu kunnallistekniikkaa varten, mikä ei ole enää tarpeen. Puistoalueen

käyttötarkoituksen muuttuessa korttelit yhdistetään yhdeksi kortteliksi 616.

Muutosalueella olevia rakennusalojen rajoja on muutettu sallimaan rakennusten vapaampi alueelle

sijoittelu.

3.4.2 ALUSTAVA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Kaavamuutoksella vähennetään kiinteistöjen rakennusoikeuden määrää, joten kaavamuutoksen

mahdollistama rakentaminen on vaikutuksiltaan vähäisempää kuin voimassa olevan kaavan

mukainen rakentaminen. Voimassa oleva kaava ei kuitenkaan ole toteutunut kokonaan, joten kaa-

vamuutoksen mahdollistamalla rakentamisella voi olla vaikutusta alueen nykytilanteeseen.

VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN

Liikenne: Kaavamuutoksen myötä kaava-alueen rakennusoikeutta pienennetään, joten kaavan

mahdollistaman rakentamisen vaikutukset liikenteeseen ovat pienemmät kuin nykyisessä ase-

makaavassa. Luonnoksena esillä olleessa vaihtoehdossa alueelle muodostuu rakennusoikeutta 37

637 k-m2, josta 50 % eli 18 819 k-m2 saa käyttää liikerakennuksiin. Voimassa olevassa asemakaa-

vassa rakennusoikeutta on 46 535 k-m2, joten rakennusoikeutta vähennetään 8 898 k-m2.


Nykyisen kaavan salliman rakennusoikeuden perusteella kaava-alueelle suuntautuvan liikenne-

määrän arvio SY27-2008 Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa –oppaan mukaan on

1973-5370 henkilöautoa ja 33-65 kuorma-autokuljetusta vuorokaudessa. Kaavamuutoksen jälkeen

vastaavat lukemat ovat 1590-4301 henkilöautoa ja 26-52 kuorma-autokuljetusta vuorokaudessa.

Yhdyskuntarakenne: Suunnittelulla ei ole vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen.

Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta: Alueelle sijoittuvat tilaa vaativan kaupan yksiköt sekä muu

rakentaminen voivat lisätä elinkeinotoimintaa sekä alueella olevien palvelujen ja työpaikkojen

määrää.

Väestö, asuminen, virkistys, rakennettu kulttuuriympäristö, muinaismuistot: Kaavamuutoksella ei ole

vaikutusta edellä mainittuihin.

VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONYMPÄRISTÖÖN

Maisema ja katukuva: Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta tämän hetkiseen maisemaan ja

katukuvaan. Alueen olemassa oleva rakennuskanta koostuu suurista rakennusmassoista. Alueen

käyttämättä olevien rakennusoikeusmäärien mukainen lisärakentaminen on alueella jo olemassa

olevan rakennuskannan kaltaista eikä sillä ole suurta vaikutusta alueen maisemaan ja katukuvaan.

Luonnonsuojelu ja vesistöt: Suunnittelualue on nykyisessä kaavassa kaavoitettu vastaavanlaiseen

käyttötarkoitukseen. Rakennusoikeutta pienennetään, joten luontoon ja luonnonympäristöön

kohdistuvat vaikutukset tulevat olemaan pienemmät kuin nykyisen kaavan mahdollistaman ra-

kentamisen vaikutukset. Ajoneuvoliikenne ei tule kaavamuutoksen vaikutuksesta alueella

lisääntymään, joten meluvaikutukset pysyvät ennallaan.

Luonnonolot, luonnon monimuotoisuus, pienilmasto, vesitalous, maa- ja metsätalous, maaperä:

Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta. Rakennusoikeus kaava-alueella pienenee, joten kaa-

vamuutoksella ei ole luonnonoloja heikentäviä vaikutuksia

MUUT VAIKUTUKSET

Talous: Alueen rakentamisella ja mahdollisten uusien yritysten määrän lisääntymisellä voi olla

positiivisia vaikutuksia talouteen.

Terveellisyys ja turvallisuus, eri väestöryhmien toimintamahdollisuudet, sosiaaliset olot, kulttuuri,

rakennuskielto sekä maanhankinta-, lunastus- ja kiinteistötekniset toimenpiteet: Kaavamuutoksella

yhdistetään korttelit 616 ja 617 yhdeksi kortteliksi. Kortteleiden välissä sijainnut puistoalue on nyky-

isessä kaavassa varattu kunnallistekniikkaa varten, mikä ei ole enää tarpeen, joten puistoalue

yhdistetään osaksi korttelia 616.


Kaavaluonnoksen ja muun valmisteluaineiston nähtävillä olosta ilmoitettiin osallisille kirjeellä

1.11.2019 ja ilmoituksella Warkauden Lehdessä 10.11.2019. Kaupungin hallintokunnille ja vi-

ranomaisille ilmoitettiin sähköpostilla x.x.2019.


Valmisteluaineisto oli nähtävillä 11.11. – 11.12.2019 teknisen toimialan esittelytilassa ja kaupungin

nettisivulla.

3.4.4 MIELIPITEET JA LAUSUNNOT

Luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä jätettyjen mielipiteiden ja lausuntojen lyhennelmät ja niiden

vastineet on esitetty seuraavassa taulukossa.

Mielipide Vastine

3.4.5 KAUPUNGIN SISÄINEN YHTEISTYÖ


Harjulantien liiketonttien asemakaavan alustava valmisteluaineisto esiteltiin 3.5.2019 käydyssä

viranomaisneuvottelussa:

Neuvottelu:

Rakennusoikeus vähenee ja siitä 50 % voi käyttää liikerakennuksiin.

ELY-keskus esitti, että Natura-alueen läheisyyden vuoksi kaavaselostuksessa on tarkasteltava ve-

sistövaikutuksia ja melun leviämistä. Kaupungin näkemyksen mukaan vaikutusten arviointi tehdään

ottaen huomioon, että asemakaava alue on jo ennestään kaavoitettu vastaavaan käyttötarkoi-

tukseen. Vaikutukset tuodaan esille selostuksessa.

Pohjois-Savon liitto huomautti virheellisestä maakuntakaavaotteesta selostuksessa. Netissä olevas-

ta versiosta on hankala saada kunnollista otetta ja tarvittaessa sellaisen voi pyytää Mikko Rum-

mukaiselta.

- Työneuvottelu järjestetään ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista ja virano-

maisneuvottelu pidetään tarvittaessa kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen.

3.4.7 JULKINEN KESKUSTELU

3.4.8 MIELIPITEIDEN JA LAUSUNTOJEN HUOMIOIMINEN

3.4.9 VAIKUTUSTEN ARVIOIMISEKSI TEHDYT SELVITYKSET


3.4.10 ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN VALINTA JA PERUSTEET

4 ASEMAKAAVAN KUVAUS

4.1 KAAVAN RAKENNE

4.1.1 MITOITUS

4.1.2 PALVELUT

4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

4.3 ALUEVARAUKSET

4.3.1 KORTTELIALUEET

4.3.2 MUUT ALUEET

4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET

4.4.1 VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN

4.4.2 VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONYMPÄRISTÖÖN

4.4.3 VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÖIHIN

4.4.4 MUUT VAIKUTUKSET

4.5 KAAVAMERKINNÄT JA –MÄÄRÄYKSET

4.6 NIMISTÖ


4.7 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT


4.7.2 MUISTUTUKSET JA LAUSUNNOT


4.7.4 KAUPUNGIN SISÄINEN YHTEISTYÖ

4.7.5 JULKINEN KESKUSTELU

4.7.6 MUISTUTUSTEN JA LAUSUNTOJEN HUOMIOIMINEN

5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT

Asemakaavan toteutumista ohjaavat asemakaava ja asemakaavaselostus. Asemakaavaan liittyy

havainnekuva, jossa esitetään yksi mahdollinen tontin toteutustapa. Rakennussuunnittelun yhtey-

dessä tontin käyttö tarkentuu.

Varkauden kaupungin teollisuuden ja kaupan alueiden laatuluokitus ja rakentamisohjeet ohjaavat

teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen toteuttamista. Ohjeita tullaan päivittämään.

5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS

5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA

Varkauden kaupunki valvoo normaalina viranomaistoimintana alueen jatkosuunnittelua, rakentamis-

ta ja kehittymistä kuten liikennemäärien muutoksia ja asukkaiden palautetta.

5.4 KAAVAN HYVÄKSYMISESTÄ JA VOIMAANTULOSTA TIEDOTTAMINEN

5.4.1 MUISTUTUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN ANNETTUJEN VASTINEIDEN TOIMITTAMINEN


Teknisen lautakunnan hyväksymispäätöksestä lähetetään pöytäkirjanote muutoksenhakukiellolla

tiedoksi:

- ehdotuksen nähtävillä ollessa muistutuksen tehneille

- niille ehdotuksen nähtävillä ollessa lausunnon antaneille, joilla on ollut huomautettavaa eh-

dotuksesta

5.4.2 HYVÄKSYMISPÄÄTÖKSESTÄ ILMOITTAMINEN

Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä ilmoitus kokousta seuraavana

päivänä sähköpostilla (MRA 94 §):

- Pohjois-Savon ELY-keskuksen kirjaamo

- tekninen toimiala (tekninen johtaja, kaupunginarkkitehti, maankäyttöassistentti, rakennus-

valvonta)

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote sekä kaavakartta ja -selostus:

- Pohjois-Savon ELY-keskus

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote:

- Kuopion kulttuurihistoriallinen museo

- muistutuksen jättäneet

5.4.3 KAAVAN VOIMAANTULOSTA ILMOITTAMINEN

Kaavan voimaantulosta ilmoitus internetsivuilla ja ilmoitustaululla sekä ilmoitus (MRA 95 §):

- rakennusvalvonta (sovittu että pelkkä ilmoitus)

- Pohjois-Savon ELY-keskus

Voimaan tullut asemakaava (kaavakartta ja selostus) (MRA 95 §):

- Pohjois-Savon maanmittaustoimisto (vain kaavakartta pdf-muodossa) s-postiviestiin voi-

maantulotiedot

- Pohjois-Savon ELY-keskus (pdf)

- Pohjois-Savon liitto (pdf)

Varkaus x.2019 Kaupunginarkkitehti Satu Reisko

Documents

HARJULANTIEN LIIKETONTTIEN ASEMAKAAVA...Harjulantien liiketontit 25.10.2019 HARJULANTIEN LIIKETONTTIEN ASEMAKAAVA Asemakaavan selostus 9. kaupunginosa, Häyrilä, korttelit 616, 617,