Harjoitteluopas 2011-2012

TURUN NORMAALIKOULU HARJOITTELUOPAS 2011–2012

Turun normaalikoulu Opetusharjoittelu 2011–2012 _________________________________________________________________________________________

4

Sisällys

TURUN NORMAALIKOULU ............................................................................................................................................. 7

TERVETULOA NORSSIIN .................................................................................................................................................. 8 NORSSIN TOIMINTA-AJATUS .......................................................................................................................................... 8 NORSSIN HENKILÖKUNTA .............................................................................................................................................. 9 REHTORIT JA VARAREHTORIT ......................................................................................................................................... 9 OPETUSHARJOITTELUN KOORDINAATTORIT ................................................................................................................... 9 OHJAAJAT ...................................................................................................................................................................... 9 MUU HENKILÖKUNTA .................................................................................................................................................. 11

NORSSIN TILAT JA VARUSTEET ......................................................................................................................................... 12

I-KERROS ..................................................................................................................................................................... 12 II-KERROS .................................................................................................................................................................... 13 III-KERROS ................................................................................................................................................................... 14 ULKO-OVET.................................................................................................................................................................. 15 LUOKAT ....................................................................................................................................................................... 15 OHJAUSTILAT ............................................................................................................................................................... 15 OPISKELIJOIDEN HUONE .............................................................................................................................................. 15 KIRJASTO ..................................................................................................................................................................... 15 YLEISTÄ.......................................................................................................................................................................... 15 KOKOELMAT ................................................................................................................................................................... 16 KIRJASTON KÄYTTÄMINEN ................................................................................................................................................... 16 KOULURAVINTOLA JA KAHVIO ...................................................................................................................................... 16 KUNTOSALI .................................................................................................................................................................. 17 MONISTAMINEN .......................................................................................................................................................... 17 TEKNISET PALVELUT ..................................................................................................................................................... 17 TIETOLIIKENNE ............................................................................................................................................................ 17 PYSÄKÖINTI ................................................................................................................................................................. 18 TUPAKOINTI ................................................................................................................................................................ 18 OPPIMATERIAALIKESKUS ............................................................................................................................................. 19

OPPILASHUOLTO JA OPISKELUN TUKI .............................................................................................................................. 19

OPPILASHUOLLON OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUKSESSA..................................................................................... 20

OPPILAAN TUKI ................................................................................................................................................................ 20

OPPILASHUOLTOTYÖRYHMÄ PERUSOPETUKSESSA ......................................................................................................... 21

OPPILAANOHJAUS ....................................................................................................................................................... 21 KOULUKURAATTORI..................................................................................................................................................... 21 KOULUPSYKOLOGI ....................................................................................................................................................... 22 OPPILAIDEN TERVEYDENHUOLTO ................................................................................................................................. 22 ERITYISOPETUS ............................................................................................................................................................ 22 TUEN PORTAAT OSA-AIKAISESSA ERITYISOPETUKSESSA PERUSOPETUKSESSA ................................................................ 23 MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN OPPILAIDEN ERITYISTUKI PERUSOPETUKSESSA ....................................................... 23 SUOMI TOISENA KIELENÄ – OPPILAAN OPISKELU - S2-OPAS ......................................................................................................... 24 OMAKIELINEN OPETUS PERUSOPETUKSESSA ................................................................................................................ 25 OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS ................................................................................................................................................ 25


5

JOPO ® – JOUSTAVA PERUSOPETUS .............................................................................................................................. 26 VERTAISSOVITTELU ...................................................................................................................................................... 26 KIVA KOULU ................................................................................................................................................................. 26 ILTAPÄIVÄTOIMINTA.................................................................................................................................................... 26 ASIANTUNTIJAOSUUSKUNTA TURUN NORSSI-PALVELUT ............................................................................................... 27

LUKUVUODEN 2011– 2 012 TYÖ- JA LOMAPÄIVÄT........................................................................................................... 28

PERUSOPETUS ................................................................................................................................................................. 29

PERUSOPETUKSEN LUOKAT 1–6 ................................................................................................................................... 29 Englantipainotteisen opetuksen linja ....................................................................................................................... 29 Avoimen opetuksen linja ......................................................................................................................................... 29 Taidepainotteisen opetuksen linja ........................................................................................................................... 30 Science-painotteisen opetuksen linja ....................................................................................................................... 30 Luokan- ja aineenopettajat...................................................................................................................................... 30 Kansainvälinen koulu............................................................................................................................................... 31 Opetussuunnitelma ................................................................................................................................................. 31 Vanhempaintilaisuudet ........................................................................................................................................... 31 Ohjeita välituntivalvontaan ..................................................................................................................................... 31 Kadonneet tarvikkeet .............................................................................................................................................. 32 Kouluruokailu .......................................................................................................................................................... 32 Opetustilat .............................................................................................................................................................. 33

PERUSOPETUKSEN LUOKAT 7 – 9 ................................................................................................................................. 35 Arviointi .................................................................................................................................................................. 35 Middle Years Programme ........................................................................................................................................ 36 Luokanohjaajat ja kotiluokat ................................................................................................................................... 37 Kansainvälinen koulu............................................................................................................................................... 37 Koulualue ................................................................................................................................................................ 38 Välituntivalvojan abc ............................................................................................................................................... 38 Luokkien 7-9 toiminta- ja käyttäytymisohjeita ......................................................................................................... 38

LUKIO .............................................................................................................................................................................. 40

TURUN NORMAALIKOULUN LUKIO ............................................................................................................................... 40 Tuntijako ................................................................................................................................................................. 41 Ryhmänohjaajat ja kotiluokat.................................................................................................................................. 42 Lukion suoritusohjeiden tiivistelmä .......................................................................................................................... 42 IB-LINJA .................................................................................................................................................................. 43 Koeviikko ................................................................................................................................................................ 45

OPISKELIJANA NORMAALIKOULUSSA .............................................................................................................................. 46

TUNNIN SEURANTA...................................................................................................................................................... 47 HARJOITUSTUNTI ......................................................................................................................................................... 47 SUHTAUTUMINEN OPPILAISIIN .................................................................................................................................... 47 OPPILAIDEN SUHTAUTUMINEN OPISKELIJOIHIN ........................................................................................................... 48 SEURAAMUKSET EPÄASIALLISESTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ............................................................................................... 48 OPETUSHARJOITTELUN OHJAUKSESTA ......................................................................................................................... 48 OPETUSHARJOITTELUN PALAUTTEEN ERI MUOTOJA ..................................................................................................... 49 NORSSIN TURVALLISUUSOPAS ..................................................................................................................................... 50

LUOKANOPETTAJAHARJOITTELUSTA ............................................................................................................................... 58


6

HARJOITTELUN AJOITUSSUUNNITELMA 2011–2012 ...................................................................................................... 59 OPETUSHARJOITTELU .................................................................................................................................................. 60

AO1 Opettajana ja kasvattajana I ............................................................................................................................ 60 AO2 Opettajana ja kasvattajana I ............................................................................................................................ 62 SO4 Syventävä aine- ja viikkoharjoittelu .................................................................................................................. 67 SO4eo Syventävä harjoittelu .................................................................................................................................... 70 SO5 Valinnainen teemaharjoittelu ........................................................................................................................... 72 SO5KM Suoraan km-tutkintoa suorittamaan otettujen harjoittelu ........................................................................... 77

LUOKANOPETTAJAKSI JA AINEENOPETTAJAKSI OPISKELEVAN HARJOITTELUYHTEISTYÖ ................................................. 80 LUOKANOPETTAJIEN OHJAUKSISSA KÄYTETTÄVIÄ SISÄLTÖJÄ ........................................................................................ 81 MUU KOULUTYÖ .......................................................................................................................................................... 82 HARJOITTELUPALAUTE ................................................................................................................................................. 83

AINEENOPETTAJAHARJOITTELUSTA ................................................................................................................................. 84

OPETUSHARJOITTELU 2011-2012 ................................................................................................................................. 85 Sähköpostiosoitteita................................................................................................................................................ 86

SYYSLUKUKAUSI 2011 ...................................................................................................................................................... 87

OHJATTU HARJOITTELU I..................................................................................................................................................... 87 Orientoituminen opettajan ammattiin ..................................................................................................................... 87

OHJATTU HARJOITTELU II.................................................................................................................................................... 89 Oppimisen ja kasvun ohjaaminen ............................................................................................................................ 89

KEVÄTLUKUKAUSI 2012 ................................................................................................................................................... 91

OHJATTU HARJOITTELU III ................................................................................................................................................... 91 Laaja-alainen opettajuus kouluyhteisössä ................................................................................................................ 91

OHJATTU HARJOITTELU IV .................................................................................................................................................. 93 Opettaja kasvattajana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana ....................................................................................... 93

PEDA A4.3EO OHJATTU HARJOITTELU IV ............................................................................................................................... 95 Opettaja kasvattajana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana ....................................................................................... 95

AINEENOPETTAJAKSI JA LUOKANOPETTAJAKSI OPISKELEVAN HARJOITTELUYHTEISTYÖ ................................................. 96 SYKSYN JA KEVÄÄN HARJOITTELUN VERTAILUA ............................................................................................................ 97 KOULUHARJOITTELU .................................................................................................................................................... 98 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN PEDAGOGINEN KÄYTTÖ ......................................................................................... 99 HARJOITTELUPALAUTE ................................................................................................................................................. 99 NORSSIN ULKOPUOLINEN OPETUSHARJOITTELU ........................................................................................................ 100 KOORDINAATTORIEN TOIMENKUVASTA ..................................................................................................................... 100 RAVUSTAJIEN TOIMENKUVASTA ................................................................................................................................ 100

AIKUISOPETTAJAHARJOITTELUSTA ................................................................................................................................ 102

OPETUSHARJOITTELUN ARVIOINNISTA .......................................................................................................................... 106

OPETUSHARJOITTELUN ARVIOINTI ............................................................................................................................. 107 OPETUSHARJOITTELUN SISÄLTÖJEN KUVAUS.............................................................................................................. 107

LIITTEET ......................................................................................................................................................................... 109


7

TURUN NORMAALIKOULU


8

TERVETULOA NORSSIIN Turun normaalikoulu on Turun yliopiston harjoittelukoulu, jossa työskentelee päivittäin noin 1500 eri-ikäistä oppilasta, opiskelijaa, opettajaa ja muun henkilökunnan jäsentä. Perusopetuksen luokilla 1-9 on 650 oppilasta. Lukiossa opiskelee noin 250 opiskelijaa. Tämän lisäksi vuosittain koululla harjoittelee opettajankoulutukseen liittyen noin 250 aineenopettajaharjoittelijaa ja kolme kerta 85 luokanopettajaharjoittelijaa. Opettajia ja muuta henkilökuntaa koululla työskentelee noin 130. Koulukiinteistö, jossa on noin hehtaari lattiapinta-alaa, sijaitsee keskellä Varissuon lähiötä. Olemme Varissuon alueella ”koulu keskellä kylää” ja toimimme siksi aktiivisesti alueen yhdyskuntatyössä. Koululle kokoontuu iltapäivisin ja iltaisin niin nuoria kuin vanhempiakin lähiön asukkaita liikunnan, kokousten ja moninaisten harrastusten pariin. Koulu järjestää myös iltapäivätoimintaa kaikenikäisille oppilaille. Koulumme vahvuutena on aito kansainvälisyys. Koulussamme puhutaan noin 40 koti-kieltä ja noudatamme kotimaisen opetussuunnitelman lisäksi IB-organisaation kansain-välisiä opetussuunnitelmia. Koulumme osana toimii myös Turun kansainvälinen koulu, jossa oppilaita on runsas 200. Opetuskielinä koulussa käytetään sekä suomea että englantia. Norssi lausuu uudet opiskelijat tervetulleeksi harjoittelemaan opettajan vaativaa, mutta antoisaa työtä. Kouluna tarjoamme monipuolisen harjoitteluympäristön, jossa on mahdollista tutustua nykypäivän koulun haasteisiin osaavien ohjaajien ohjauksessa. Tarttukaa rohkeasti erilaisiin mahdollisuuksiin ja kehittäkää jokainen omaa opettajuuttaanne ohjatun harjoittelun tuella. Tehdään yhdessä parhaamme.

NORSSIN TOIMINTA-AJATUS Turun normaalikoulu on perusasteen ja lukion käsittävä Turun yliopiston harjoittelukoulu. Koulun tavoitteena on auttaa oppilaita ja opettajiksi opiskelevia kasvamaan yksilöiksi, jotka selviävät muuttuvan yhteiskunnan vaatimuksista ja haasteista. Tämä otetaan huomioon eri oppiaineiden sisältöjen, opetuksen ja ohjauksen johdonmukaisuutena ja eheytyksenä perusopetuksesta lukioon. Turun normaalikoulu toteuttaa opetus- ja kasvatustehtäväänsä liittämällä sen koulun tavoitteita edistäviin tutkimus-, kokeilu- ja kehittämishankkeisiin yhteistyössä yliopiston eri laitosten kanssa. Harjoittelukouluna ja opettajien täydennyskoulutusyksikkönä koulu pyrkii antamaan opettajille ja opettajiksi opiskeleville valmiuksia arvioida ja kehittää omaa työtään. Turun normaalikoulu on humaaneja arvoja kunnioittava oppilaitos, joka pitää kaikessa toiminnassaan ensisijaisena tavoitteenaan oppilaittensa tasapainoisen kehityksen huomioon ottamista.


9

NORSSIN HENKILÖKUNTA Turun normaalikoulu, Annikanpolku 9, 20610 Turku Puhelin: 333 51 E-mail: [email protected] Kotisivu: http://www.tnk.utu.fi

REHTORIT JA VARAREHTORIT

Johtava rehtori Veli-Matti Hakanen, 333 7824, 040-500 4988 Perusopetuksen rehtori Annika Hongisto, 333 7823, 040-513 6262 Perusopetuksen (luokat 1-6) vararehtori Satu Kekki, 333 7852, 050-357 8848 Perusopetuksen (luokat 7-9) vararehtori Tarja Ruohonen, 333 7852, 040-715 8650 Lukion rehtori Marjut Kleemola, 333 7856, 040-554 0645 Lukion vararehtori Jannika Sarimo, 050 406 4262 Turun kansainvälisen koulun rehtori Vesa Valkila, 333 7822, 0400-523 093 Turun kansainvälisen koulun vararehtori Raimo Junnikkala, 040 721 2912

OPETUSHARJOITTELUN KOORDINAATTORIT

Ritva Aarras-Saari (luokanopettajakoulutus), 333 7839, 040-5152936 Katrina Vartiainen (aineenopettajakoulutus), 333 7853 Juha Vänttinen (aineenopettajakoulutus), 040-5920875 Jaana Hyvärinen (aikuisopettajaharjoittelu) 050 532 7080

OHJAAJAT Luokanopettaja Ritva Aarras-Saari Petri Ahokas Anitta Juhala-Jolkkonen Juha Kurola Kaisu Kyröläinen Pirjo Lammila-Räisänen Pirjo Mikkola Minna Myrsky-Nyberg Enni Närhi Helinä Rahman Jarmo Rantanen Raimo Sihvonen Taina Sihvonen Jari Sorvari Katri Takko Eija Vares-Salonen Pasi Varjus Taina Wewer

Englanti Satu Ahlgren, ravustaja Maria Broholm, MYP-koordinaattori Leena Casagrande Steven Hall Raimo Junnikkala, IB-koordinaattori Irmeli Kaustio Jannika Sarimo Marja Toivola Sanna Vierimaa

Ruotsi Raija Gröhn Ulla Kamila Maiju Lehtinen Mikaela Friis, ravustaja Anne Osmo

Saksa Pauliina Lapinniemi, ravustaja Katrina Vartiainen, harv.vier.kielten ravustaja

mailto:[email protected]


10

Äidinkieli ja kirjallisuus Sara Eeva Rauni Kaskenviita Nina Kotivesi Marjo Leppäniemi, ravustaja Susanna Nera Tarja Ruohonen Kirsi Salokangas Pirkko Tiuraniemi

Biologia, maantiede Mervi Hiilovaara-Teijo Viveca Himberg-Rintanen Kaisa-Liisa Hongisto Elina Raaska Katri Sarlund, ravustaja

Uskonto, psykologia, filosofia Abdisalam Ismail Jaana Hyvärinen Anu Isotalo Seppo Isotalo, ravustaja Petri Tiitta

Historia, yhteiskuntaoppi Markus Järvinen Juha Kurola Vesa Valkila Anu Waltari-Grundström, ravustaja Minna Viiniemi, MYP-koordinaattori Juha Vänttinen

Matemaattiset aineet Mari Hanski Ari Heino Sanna Heinonen Terhi Helin Päivi Karhu, ravustaj a Ollijuhani Kärki Reima Laine Katja Pohjola Riitta Rajala Riikka Teirola Marianna Vanhatalo, ravustaja Markku Virtanen Andrew Youd

Ranska Satu Ahlgren Raija Gröhn, ravustaja Leena Laippala

Liikunta Mari Eroma Riitta Salospohja Klaus Sellman Jari Sorvari

Musiikki/kuvataide Ville Heikkinen Satu Kekki Hanna Lehtilä-Lehto Eveliina Nikali

Tekstiili- ja tekninen työ Tapani Johansson Saara Kumpulainen Pasi Nurmi Pessi Salmela Tiina Tuomisalo

Erityisopetus Annele Laaksonen (luokat 1–6), 333 7875 Pekka Lamberg (luokat 7-9), 333 7803 Heli Martinmäki (luokat 7–9, lukio), 333 7803 Eija Vares-Salonen (kv, luokat 1-9), 333 7838

Opinto-ohjaus Mira Kallio, 040-5000445 Samuli Lindvall, 333 7870, 044 3477249 Jukka Valtanen, 333 7825

Omakielinen opetus (OMO) Daut Gerxhalija Abdisalam Ismail Samran Khezri Viktoria Vedru

Iltapäivätoiminta Jukka-Pekka Kujanpää


11

MUU HENKILÖKUNTA Koulupsykologi Petri Tiitta 333 7818 Koulukuraattori Pentti Tiitta 333 7873 Osastosihteeri Eija Koskela (lukio) 333 7821 Toimistosihteeri Pirjo Mäkirinne (hallinnolliset asiat) 333 7820 Toimistosihteeri Satu Rauhala-Zerkout 333 7869 Toimistosihteeri Kati Eteläkoski 333 7633 Pääsuunnittelija Mika Laitinen 333 7891, 043-8220176 Sovellussuunnittelija Jari Sjölund 333 7888, 043-8220274 Kirjastonhoitaja 333 7867, 043-8220272 Taloudenhoitaja Raimo Laakkonen 333 7872 Pääemäntä Liisa Peltola 333 7827, 043-8220275 Terveydenhoitaja Susan Suomi (1-8 lk) 333 7866 Terveydenhoitaja Vilma Alcenius (9 lk, lukio, kv-koulu) 333 7666 Tekniset palvelut 333 7667 Siistijät 333 7879

Hyvyys on omaisuutta, joka karttuu tuhlaamisesta.

Rolf Arnkil


12

NORSSIN TILAT JA VARUSTEET

I-KERROS

puh. 1061 Biologia, maantiede 7864 1063 Biologia, maantiede 7864 1064 Kemia, laboratorio 7865 1073 Fysiikka, laboratorio 7865 1074 Fysiikka, autokoulu 7842 1076 Laboratorio 7842 1077 Kemia, matematiikka 7842

1081 Musiikki 7862 1086 Biologia, kemia 1095 Kotitalous 7893 1097 Matematiikka, opinto-ohjaus 7843 0021 Luokka 0031 Autokoulu 7886 Kouluravintola 7827 Kahvila Perusopetuksen vararehtorit 7852 1182 Tekninen työ (1–6 lk) 7841 1170 Tekninen työ (7–9 lk) 7881 Terveydenhoitajat 7866 1180 Palvelupiste 7667


13

II-KERROS puh. 2061 Matematiikka 7804 2064 Tietotekniikka 7845 2065 Saksa 7846 2073 Ruotsi 7847 2074 Ruotsi 7848 2075 Ruotsi 7854 2076 Saksa 7853 2081 Ranska 7810 2082 Etäopetustila 7810 2083 Multimediastudio 7892 2084 Englanti 7855 2093 Englanti 7855 2094 Englanti 7855 2095 Kuvaamataito 7877 (1–6 lk) 2101 Kuvaamataito 7861 (7–9 lk, lukio) Kirjasto 7867 Auditorio 7885 2122 Liikunta (1–6 lk) 2120 Liikunta (7–9 lk, lukio) 7863 2130 Tekstiilityö (7–9 lk) 7876


14

III-KERROS

puh. 3041 Historia 7857 3042 Äidinkieli 7849 3050 Historia 7858 3051 Äidinkieli 7859 3052 Äidinkieli 7859 3053 Uskonto 7860 3098 Matematiikka 7884 3099 Ryhmätyötila 7883 Opettajainhuone 7851 IB-koordinaattori 7819 3065 Kielistudio/IT-tila 7871 Opinto-ohjaaja 7870 3080 Kuntosali

HALLINTOSIIPI puh. 3017 Neuvotteluhuone 3001 Lukion kanslia 7821 3002 Lukion rehtori 7856 3003 Perusopetuksen rehtori 7823 3004 Perusopetuksen kanslia (1–6 lk) 7820 3004 Perusopetuksen kanslia (7–9 lk) 7869 3006 Johtava rehtori 7824 3007 Kv. koulun rehtori 7822 3008 Taloudenhoitaja 7872 3009 MYP-koordinaattori 3010 Pieni neuvotteluhuone 3011 Kuraattori 7873 3012 Psykologi 7818 3013 Opinto-ohjaaja 7825 3021 Opiskelijat 7882


15

ULKO-OVET Koulupäivisin ulko-ovet ovat avoinna klo 7.30 – 13.45, minkä jälkeen kouluun pääsee D-ovesta klo 21.30 saakka. Viikonloppuisin ja loma-aikoina koulu on suljettu.

LUOKAT Luokkien ovet pidetään lukittuina. Opettaja päästää oppilaat luokkiin tunnin alussa. Ulkovaatteet jätetään naulakoihin, lippikset otetaan pois päästä ja kännykät suljetaan tunnin ajaksi. Luokan käyttäjä huolehtii, että taulu tulee pyyhityksi ja tuuletusikkuna avatuksi tunnin päätyttyä. Viimeisen tunnin pitäjä sulkee ikkunat ja sammuttaa valot. Käytetyt opetusmateriaalit palautetaan tunnin jälkeen omille paikoilleen. Opiskelijat saavat harjoittelun ajaksi käyttöönsä koulun sisäovien avaimen suorittamalla viiden (5) euron vakuusmaksun. Vakuusmaksun saa takaisin, kun palauttaa avaimen harjoittelun päätyttyä. Avainta noudettaessa virastomestarilta on esitettävä kuvallinen opiskelijakortti tai henkilötodistus. Avainta tulee säilyttää huolellisesti eikä sitä tule antaa kolmannelle osapuolelle. Avaimen katoamisesta on ilmoitettava välittömästi.

OHJAUSTILAT Luokanopettajakoulutuksen ohjaustilat ovat luokkatilojen yhteydessä. Aineenopettaja-koulutuksessa aineryhmillä on luokkiensa läheisyydessä omia ohjaustiloja. Tiloja käytetään ohjaukseen, tukiopetukseen, opetusvälineiden säilyttämiseen jne. Päällysvaatteiden ym. tavaroiden säilytys ko. tiloissa on kielletty. Useimmissa ohjaustiloissa on verkkoyhteydellä varustettu tietokone tulostimineen.

OPISKELIJOIDEN HUONE Opiskelijoiden huone sijaitsee hallintosiivessä. Huone toimii opiskelijoiden oleskelu- ja opiskelutilana. Huoneessa on pieni keittiö esimerkiksi kahvin keittoa varten sekä tieto-koneita sähköpostin lukemiseen ja lähettämiseen. Tilan viihtyisyyttä lisää yhteisvastuullinen tavaroista ja paikoista huolehtiminen, esimerkiksi kahvikuppien tiskaaminen ei kuulu siistijöiden tehtäviin.

KIRJASTO Kirjastonhoitaja puh. 333 7867

Yleistä

Turun normaalikoulun kirjasto on koulukirjasto, joka palvelee koulussa suoritettavaa opetusta, opiskelua ja tutkimustyötä. Kirjasto toimii ensisijaisesti käsikirjastona. Alakoulu käyttää kirjastoa opettajan tai opiskelijan johdolla. Kirjasto on avoinna kaikkina koulupäivinä. Käytettävissä on noin 250 m2 kirjastotilaa.


16

Kokoelmat Kirjaston kokoelmat käsittävät kirjakokoelman lisäksi kasvatustieteellisiä raportteja. Turun normaalikoulun kirjat ovat Volter–tietokannassa ja paikkamerkkinä tnk. Volter on Turun yliopiston kirjaston tietokanta ja sen käytöstä löytyy ohjeita mm. yliopiston kirjaston sivuilta. Kirjaston lehtipisteeseen tulee Turun Sanomat ja Helsingin. Kausijulkaisuja on tilattu kulttuurin, politiikan ja tieteen seurantaan sekä tukemaan erityyppisiä harrastuksia. Kirjastoon on hankittu myös opetuksessa käytettäviä AV- ja multimediatallenteita.

Kirjaston käyttäminen Ohjattua tiedonhakua ja kirjaston käyttöharjoituksia järjestetään tarvittaessa. Kirjasto toi-mii oppilaiden, opiskelijoiden ja opettajien työhuoneena. Langaton verkkoyhteys toimii koulurakennuksessa mm. koulun kirjastossa. Kirjaston palveluista löytyy tietoa Norssin sivuilta www.tnk.utu.fi-palvelut/kirjasto. OHJEITA KIRJASTON KÄYTTÖÖN

o Kirjasto on avoinna päivittäin. o VARAA kirjasto ryhmille etukäteen päällekkäisyyksien estämiseksi. o Kirjasto on työpaikka ja tarkoitettu opiskelua varten. o Kirjat ja lehdet ovat kirjastossa käytettävissä. o SIIVOA ja JÄRJESTÄ ryhmäsi jäljet. o Opettaja tai opiskelija vastaa ryhmänsä käytöksestä kirjastossa ja huomioi muiden työrauhan.

KOULURAVINTOLA JA KAHVIO Opiskelijoilla on mahdollisuus ateriointiin kouluravintolassa, joka kuuluu korkeakouluopiskelijoiden ateriatuen piiriin. Opiskelijan on ruokalippua ostaessaan esitettävä voimassaoleva opiskelijakortti tai muu vastaava todistus opiskeluoikeudestaan. Kelan tarkastajien antamien ohjeiden mukaisesti opiskelijakortti on valvonnan takia pidettävä koko ruokailun ajan tarjottimella esillä. Tarkempia tietoja Kelan korkea-kouluopiskelijoiden ateriatuesta löytyy Kelan sivuilta osoitteesta: http://www.kela.fi/in/ internet/suomi.nsf/NET/290102161630IL?OpenDocument

o Opiskelijoiden ruokailuajoista kerrotaan tarkemmin INFO-tilaisuuksissa. o Ruokalippuja myydään D-aulassa teknisen tuen palvelupisteessä. o Ruokalista on luettavissa koulun Virtuaaliväyssä (Palvelut-Ruokapalvelut-Kouluravintola-

Ruokalista) osoitteessa http://www.tnk.utu.fi/index.php?203. o Erityisruokavaliota tarvitseva henkilö voi tulostaa itselleen tarvittavan lomakkeen

osoitteesta http://www.tnk.utu.fi/index.php?203. Täytetty lomake palautetaan ruokasalin eriyisruokavaliopisteeseen.

o Opettajaksi opiskeleville löytyy kouluravintolan sivulta Virtuaaliväylästä myös muita kouluruokailuun liittyviä ohjeita ja tietoja osoitteessa http://www.tnk.utu.fi/index.php?203.

Kouluravintolan tiloissa toimivassa kahviossa myydään mm. kahvia, teetä, virvokkeita, kahvileipää, suolapalaa, jäätelöä, jne. Kahvio on alakoulun oppilaita lukuunottamatta kaikkien kouluyhteisön jäsenten käytössä. Kahvio on avoinna koulupäivinä klo 8 - 15.

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/290102161630IL?OpenDocument

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/290102161630IL?OpenDocument

http://www.tnk.utu.fi/index.php?203




17

KUNTOSALI Liikuntatilojen yhteydessä on ajanmukaisesti varusteltu kuntosali. Sali on opiskelijoiden ja opettajien käytössä taukotuntien aikana sekä koulupäivien jälkeen.

MONISTAMINEN Opiskelijoiden huoneessa on kolme kopiokonetta, jotka toimivat samalla tulostimina. Koneet on tarkoitettu käytettäviksi opetusharjoittelussa ja niitä käytettäessä tulee noudattaa tekijänoikeuksista seuraavia rajoituksia (lisätietoja www.kopiraitti.fi). Koneiden käyttämiseen tarvitaan avainkortti, jolle on ladattu kopiointi- ja tulostus-oikeuksia. Kortista peritään maksu, josta osan saa takaisin palauttamalla kortin harjoittelun päätyttyä. Opiskelija voi harjoittelua kohden saada yhden (1) avainkortin, jolle ladatut oikeudet ja perittävä maksu riippuu harjoittelun kestosta seuraavasti:

o aineenopettajaharjoittelijat 1000 kpl, maksu 20 e, josta palautetaan 18 e o luokanopettajaharjoittelijat 500 kpl, maksu 10 e, josta palautetaan 9 e

Kopiokoneissa saa käyttää vain koulusta hankittuja kalvoja. Kalvoja voi ostaa palvelu-pisteestä kulloinkin voimassa olevaan hintaan. Koululle jäävät kalvot opiskelija saa ohjaavalta opettajalta. Harjoittelija voi joutua korvausvastuuseen väärien kalvojen tai muusta kopiokoneille aiheuttamastaan vahingosta. Häiriötilanteissa otetaan yhteys palvelupisteen päivystäjään (puh. 02 333 7667).

TEKNISET PALVELUT Palvelupiste D-aulassa palvelee opiskelijoita avain-, monistus-, atk-, ym. asioissa koulu-päivisin. Palvelupisteestä opiskelijat voivat ostaa ruokalippuja ja. Päivystäjän tavoittaa palvelupisteestä klo 8.00-16.00. Muina aikoina numerosta 02 333 7667.

TIETOLIIKENNE Tärkein koulun sisäisen ja ulkoisen viestinnän välineistä on Virtuaaliväylä. Sen osoite on http://www.tnk.utu.fi. Virtuaaliväylästä löytyy esim. opetukseen, harjoitteluun, koulun toi-mintaan ja ajankohtaisin asioihin liittyviä tietoja. Virtuaaliväylässä ovat myös laitteiden (esim. kamerat ja multimediavaunut) ja tilojen (esim. atk-luokat ja neuvotteluhuoneet) varauskalenterit. Suurin osa tiedoista on luettavissa vapaasti ilman kirjautumista, mutta tietojen muokkaaminen (esim. varauskalenterit) ja esimerkiksi opiskelijoille suunnattujen tietojen lukeminen edellyttävät oman käyttäjätunnuksen ja salasanan käyttämistä. Tunnukset ovat normaalit utu-tunnukset, joilla saa harjoitteluun hyväksynnän yhteydessä oikeudet Virtuaaliväylän käyttöön. Harjoittelun alkaessa aineryhmät laativat opiskelijoistaan sähköiset postituslistat.


18

Sähköpostiosoitteita [email protected] rehtorit [email protected] ohjaajat [email protected] henkilöt, joilla on Norssissa tunnus [email protected] perusopetuksen luokkien 1–6 opettajat [email protected] perusopetuksen luokkien 7–9 ja lukion opettajat [email protected] perusopetuksen luokkien 7–9 luokanohjaajat [email protected] lukion ryhmäohjaajat [email protected] vieraiden kielten opettajat [email protected] luonnontieteiden ja matematiikan opettajat [email protected] matemaattisten aineiden opettajat [email protected] MYP-opettajat [email protected] IB-opettajat [email protected] rehtoria avustavat opettajat [email protected] etäopetus [email protected] perusopetuksen oppilashuoltoryhmä [email protected] lukion oppilashuoltoryhmä [email protected] aineenopettajaopiskelijat [email protected] aikuisopetusharjoittelijat [email protected] didaktikot [email protected] perusopetuksen luokkien 1-6 uutistoimitus

PYSÄKÖINTI Varissuolla on voimassa aluepysäköintikielto eli pysäköinti on kielletty muualla kuin pysäköintiin erikseen osoitetuilla alueilla. Koulun pihalla oleva pysäköintialue on tarkoitettu Norssin henkilökunnalle, pysäköinti edellyttää auton ikkunaan kiinnitettyä pysäköintitarraa.

TUPAKOINTI Tupakointi on kielletty koulun sisätiloissa, piha-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä.


19

OPPIMATERIAALIKESKUS Turun Koulutoimintakeskukseen kuuluva Oppimateriaalikeskus lainaa opiskelijoiden käyttöön veloituksetta opetuksen soveltuvia kirjoja ja AV-materiaalia. Lainausluetteloihin voi tutustua osoitteessa http://oppimateriaali.turku.fi/. Eo. osoitteesta löytyy materiaalin tilauskaavake. Tilauksen voi tehdä myös puhelmitse. Oppimateriaalikeskus, ma - pe klo 9.00–16.00

o Anneli Rantatalo puh. 02 2629 227, [email protected] o Terttu Keränen puh. 02 2629 229, [email protected]

Oppimateriaalikeskuksen materiaalit sijaitsevat kirjastoauton tiloissa Amiraalistonkatu 6:ssa. Pieniä eriä, muutamia videoita/dvd:ta tai kirjoja voi noutaa omalla nimellään pääkirjaston vastaanotosta kirjaston aukioloaikoina. Mikäli tarvitaan kuljetusta, ne pyritään toimittamaan kouluille perjantaisin. Jos materiaali noudetaan pääkirjastosta tai se lähetetään kaupungin sisäisessä postissa (vhs, dvd), pitää huomioida 2-3 päivän lähetysaika tilauksesta.

OPPILASHUOLTO JA OPISKELUN TUKI

Oppilashuollolla / opiskelijahuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuollon tavoitteena on edistää lapsen ja nuoren hyvää oppimista, kasvua ja kehitystä. Oppimisen esteiden ja kasvuun liittyvien ongelmien tunnistaminen mahdollistaa oppilaan tarvitseman varhaisen tuen ja ehkäisee syrjäytymistä. Huolenpito oppilaasta kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville asiantuntijoille. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä. Toimiva yhteistyö muodostuu avoimesta vuorovaikutuksesta, luottamuksesta ja suunnitelmallisuudesta.

Kodin ja koulun välisen yhteistyön merkitys korostuu oppilashuollossa. On tärkeää, että lasten ja nuorten oppimisen ja kasvun pulmat tunnistetaan ajoissa ja oppilaan tarvitsema tuki suunnitellaan yhdessä vanhempien kanssa. Silloin kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua vain ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Kun oppilashuollossa käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu.

Turun normaalikoulussa (TNK) oppilashuoltohenkilöstöön kuuluvat rehtorit, erityisopettajat, opinto-ohjaajat, terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi sekä yksittäisen oppilaan asioissa huoltajat ja mahdollisesti oppilas itse. Oppilashuollon toiminnassa on kiinteästi mukana luokan-, aineenopettajat, omakieliset opettajat sekä tarvittaessa muu koulun henkilökunta.

http://oppimateriaali.turku.fi/




20

OPPILASHUOLLON OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUKSESSA Oppilashuollossa kehitetään, seurataan ja arvioidaan koko kouluyhteisön, yksittäisten luokkien ja ryhmien hyvinvointia sekä huolehditaan siitä, että oppilaan yksilölliset kasvuun ja kehitykseen sekä terveyteen liittyvät tarpeet otetaan huomioon koulun arjessa. Oppilashuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen mahdollisimman varhain.

Oppilaan tuki Opettaja vastaa opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Opettaja ohjaa ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää oppimista. Hän ohjaa oppilaitaan tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaasteensa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta oppimisesta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelumotivaatiota sekä oppimaan oppimisen taitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa. Yleinen tuki on tarkoitettu jokaiselle oppilaalle ja se on ensisijainen tuen järjestämisen muoto. Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ehkäisemään tehostetun ja erityisen tuen tarvetta. Eriyttäminen, tukiopetus, kodin ja koulun välinen yhteistyö, joustavat opetusjärjestelyt, opettajien välinen yhteistyö, samanaikaisopetus, oppiaineen palkittaminen, osa-aikainen erityisopetus ja läksykerhot ovat koulun tukimuotoja. Yleisen tuen tukimuotoja tulee järjestää oppilaalle heti, kun niihin ilmenee tarvetta. Yleinen tuki edeltää tehostettua tukea ja sen riittävyyttä arvioidaan pedagogisessa arviossa. Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, tulee antaa tehostettua tukea hänelle laaditun oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostetun tuen avulla tuetaan oppimista ja kasvua sekä ehkäistään oppilaan oppimiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai kehitykseen liittyvien ongelmien kasvamista ja monimuotoistumista sekä syrjäytymistä. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään opettajien yhteistyössä laatimaan pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Oppilaalle pyritään järjestämään sekä laadullisesti että määrällisesti hänen kehitystasonsa että yksilölliset erityistarpeensa huomioivat tukitoimet. Erityinen tuki Kun oppilaalle annettu tehostettu tuki ei riitä, tehdään päätös erityisestä tuesta. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta perusopetuslaissa määritellystä tuesta. Erityisopetus järjestetään oppilaan edun mukaisesti ensisijaisesti muun opetuksen yhteydessä. Erityinen tuki on suunnitelmallista ja yksilöllistä oppilaan tukemista sekä tavoitteellista yhteistyötä oppilaan tarvitsemien muiden tukipalveluiden kanssa. Erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden opetusryhmien muodostamisesta säädetään asetuksella. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän tulee kuulla oppilaan huoltajaa sekä käsitellä erityisen tuen keskeiset perustelut moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä ja hankkia pedagoginen selvitys. Opetuksen järjestäjän tulee selvittää, voidaanko opetus sekä mahdollisesti tarvittavat tukipalvelut järjestää ensisijaisesti muun opetuksen yhteydessä lähikoulussa.


21

OPPILASHUOLTOTYÖRYHMÄ PERUSOPETUKSESSA Oppilashuoltoryhmä on koulussa kokoontuva moniammatillinen työryhmä, johon kuuluvat vararehtorit, terveydenhoitaja, erityisopettaja, psykologi ja koulukuraattori, kerran kuukaudessa lääkäri ja tapauskohtaisesti luokanopettaja, aineenopettaja tai omakielinen opettaja. Oppilashuoltoryhmän kokouksessa sovitaan työnjaosta ja vastuuhenkilöistä. Oppilashuoltoryhmän tehtävänä on koordinoida ja kehittää koulun psyykkistä ja sosiaa-lista oppilashuoltotyötä. Se pyrkii toiminnallaan ennakolta ehkäisemään oppilaan oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia, tukemaan ja edistämään kokonaisvaltaisesti oppilaan koulunkäyntiä ja välttämään psyykkisen sekä fyysisen kehityksen häiriöitä yhteistyössä huoltajien ja eri yhteistyötahojen kanssa. Keskeisenä tavoitteena on tukea perusopetusryhmien kasvatus- ja opetustyötä, opettajia, oppilaiden huoltajia ja koko koulun henkilökuntaa. Oppilashuoltoryhmät kokoontuvat viikoittain ja tarpeen mukaan voidaan ryhmän kokoonpanoa vaihdella.

OPPILAANOHJAUS Samuli Lindvall, perusopetuksen luokat 7-9, puh. 333 7870, 044 3477249 Mira Kallio, perusopetuksen luokat 7-9, puh. 040 5000445 Jukka Valtanen, lukio, puh. 333 7825 Opinto-ohjaajat huolehtivat opiskeluun, uravalintaan, koulutukseen, työelämään, harrastuksiin ja muihin asioihin liittyvästä ohjauksesta. Oppilaanohjaus sisältää luokkatuntien lisäksi henkilökohtaista ja ryhmäohjausta. Opinto-ohjaajat toimivat yhteistyössä muiden opettajien ja oppilashuoltohenkilökunnan kanssa. Oppilaanohjauksen tunneilla tehdään myös opintokäyntejä työpaikoille sekä toisen asteen ja korkea-asteen oppilaitoksiin. Oppilaanohjaukseen liittyvät työelämään tutustumisjaksot toteutetaan 8. ja 9. luokilla.

KOULUKURAATTORI Pentti Tiitta, kaikki kouluasteet, tavattavissa koulupäivienpäivien aikana ja sopimuksen mukaan myös iltaisin koululla, puh. 333 7873 Koulukuraattorin työn tavoitteena on oppilaiden koulunkäyntiongelmien selvittely. Oppilaat ja huoltajat voivat tulla keskustelemaan kuraattorin kanssa henkilökohtaisistakin asioistaan. Kuraattorin kanssa käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia. Kuraattori hoitaa myös lukiolaisten opintotukiasiat. Koulukuraattorin tehtävät:

o oppilaiden sosiaalisten ongelmatilanteiden, ristiriitojen ja kiusaamistapausten selvittely o poissaolojen kontrolli o ”terapeuttiset keskustelut” oppilaiden kanssa o oppilaiden ja vanhempien tukeminen yhteistyössä opettajien kanssa o oppilaiden ohjaaminen koulun ulkopuolisen avun piiriin


22

KOULUPSYKOLOGI Petri Tiitta, kaikki kouluasteet, tavattavissa sopimuksen mukaan, puh. 333 7818 Turun normaalikoulussa toimii päätoiminen koulupsykologi, jonka palvelut ovat kaikkien luokka-asteiden käytettävissä. Koulupsykologi kuuluu oppilashuoltoryhmään, jonka tehtävänä on estää ennakolta oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia ja tarvittaessa etsiä keinoja häiriötilanteen rauhoittamiseksi ja vaikeuksissa olevan oppilaan auttamiseksi. Joissakin tapauksissa psykologi tekee oppilaiden koulunkäyntiin, oppimisen kykyihin ja taitoihin sekä hyvinvointiin liittyviä psykologisia tutkimuksia ja arvioita. Keskeisiä työalueita ovat myös psyykkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden kysymykset sekä toiminta äkillisten psyykkisten kriisien yhteydessä.

OPPILAIDEN TERVEYDENHUOLTO Vilma Alcenius (9 lk, lukio, kv-koulu), puh. 333 7666 Susan Suomi (1-8 lk), puh. 333 7866 Terveydenhoitajat ovat tavoitettavissa koulupäivinä. Sairasvastaanotto oppilaille ilman ajanvarausta on joka päivä klo 8 - 11. Kaikki lääkärin hoitoa tarvitsevat koulutapaturmat hoidetaan päivystyksessä osoitteessa Kunnallissairaalantie 20 (puh. 10023). Kouluterveydenhuollon tavoitteena on edistää jokaisen koululaisen mahdollisimman tervettä kasvua ja kehitystä sekä luoda perustaa terveelle aikuisuudelle. Tavoitteena on myös kouluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistäminen sekä ylläpitäminen. Hyvä yhteistyö oppilaan, vanhempien ja oppilashuoltohenkilöstön kesken on edellytys työn onnistumiselle.

ERITYISOPETUS Annele Laaksonen, erityisopetus luokat 1-6, puh 333 7875, tila 1026 Anitta Juhala-Jolkkonen, puheopetus Pekka Lamberg, erityisopetus luokat 7-9 ja JOPO-ryhmä, puh. 333 7803, tila 1029 Heli Martinmäki, erityisopetus luokat 7-9 ja lukio, JOPO-ryhmä , puh. 333 7803, tila 1029 Eija Vares-Salonen, erityisopetus kv-koulu, luokat 1-9, puh. 333 7838 Daut Gerxhalija, omankielinen tukiopetus, erityisopetus, luokat 1-6, puh. 333 7838 Abdisalam Ismail, islamin, somalin kielen opetus ja erityisopetus, luokat 1-9 Samran Khezri, omankielinen tukiopetus, erityisopetus, luokat 1-9, puh. 333 7838 Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaille, joilla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia. Opetusta voidaan antaa jaksoittain, jatkuvana ja säännöllisenä tarpeen mukaan tai tehostetuimmin lyhyemmissä jaksoissa. Erityisopetus toteutuu oppilaan koulu-päivän aikana, pienryhmä-, yksilö- tai samanaikaisopetuksena.

Oppilaan oppimisvaikeudet voivat esiintyä lukemisen, kirjoittamisen, suomi toisena kielen ja/tai muiden vieraiden kielten tai matematiikan oppimisen vaikeuksina. Oppilaalla voi olla vaikeuksia tarkkaavuudessa ja toiminnanohjauksessa, motoriikassa, hahmottamisessa ja/ tai aistitoiminnoissa. Tunteiden käsittelyyn liittyvät vaikeudet tai sosiaaliset syyt voivat vaikeuttaa oppimista. Alaluokilla koululaiseksi kasvaminen, kielellisten taitojen, työskentelytaitojen ja sosiaaliseen kehityksen tukeminen on tärkeää. Alaluokilla oppilaat saavat tarvittaessa puheopetusta. Ylemmillä vuosiluokilla


23

opetuksen painopiste on äidinkielen/suomi toisena kielen, vieraiden kielten ja matematiikan opetuksessa sekä oppimis- ja sopeutumisvaikeuksista selviytymisen tukemisessa. Tavoitteena on eri-ikäisten oppilai-den myönteisen käsityksen vahvistaminen itsestä oppijana ja kouluyhteisön jäsenenä. Oppijaa tuetaan suunnittelemaan ja arvioimaan omaa oppimistaan ja asettamaan itselleen oppimistavoitteita. Erityisopettajat tukevat oppilaiden kokonaisvaltaista kehitystä yhdessä oppilaan huoltajien, muiden opettajien ja oppilashuollon kanssa. Oppilaat ohjautuvat osa-aikaiseen erityisopetukseen oppilaan, vanhempien, opettajien ja oppilashuoltoryhmän aloitteiden ja erilaisten kartoitusten tulosten pohjalta. Lähtökohtana on inklusiivinen ajattelu – yhteinen koulu kaikille. Se pyrkii tukemaan oppilaiden oppimista ja kasvua koulutusjärjestelmässä, jossa ei ole erillisiä erityisluokkia. Keskeistä ovat joustavat, kaikkien oppilaiden osallisuutta korostavat opetusjärjestelyt. Ensisijaisena tavoitteena on eriyttää opetusta oppilaan tarpeet huomioiden hänen omassa luokassaan. Oppilaat voivat opiskella erityisopetuksen pienryhmissä pitemmän jakson silloin, kun heillä on erityisen suuria vaikeuksia opiskella suuressa ryhmässä. Opetusharjoittelijoilla on mahdollisuus tutustua ja harjoitella opetuksen eriyttämistä ja oppilaan yksilöllistä tukemista sekä luokissa että erityisopetuksessa.

TUEN PORTAAT OSA-AIKAISESSA ERITYISOPETUKSESSA PERUSOPETUKSESSA

Yleinen tuki Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla voidaan vahvistaa oppimiseen tarvittavia perustaitoja. Oppilaan oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä arvioidaan ja oppilas saa tarvittaessa osa-aikaista erityisopetusta.

Tehostettu tuki Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen.

Erityinen tuki Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen aikana. Oppilaan aiemmin saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen arvioidaan osana pedagogista selvitystä. Oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan Henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan, HOJKSiin.

MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN OPPILAIDEN ERITYISTUKI PERUSOPETUKSESSA Maahanmuuttajaoppilaat, joilla on muista kuin kielitaidon puutteesta johtuvaa tuen tarvetta, tarvitsevat erityistä tukea koulutuksen eri vaiheissa, eri oppiaineissa tai kehityksen eri osa-alueilla. Maahanmuuttajaoppilaiden oppimisvaikeuksien tunnistaminen on haasteellista, sillä oppilaalla voi olla taustalla lukuisia ongelmia, esimerkiksi sosiaalisia tai traumaperäisiä. Taitojen kehittymisen hitaus oppimisen tuesta huolimatta antaa viitteitä oppimisvaikeuksista. Oppilaiden joukossa on oppilaita,


24

joilla on erilaisia kielellisiä vaikeuksia. Puhumiseen, kuulemiseen, lukemiseen, ymmärtämiseen ja kirjoittamiseen liittyvät vaikeudet ovat monisyisiä. Ne voivat ilmetä erilaisina äidinkielessä ja toisessa kielessä, mikä lisää ilmiön monikerroksisuutta. Tukena tuleekin olla matalan kynnyksen puuttuminen, yhteistyö vanhempien kanssa, moniammatillinen yhteistyö ja mahdollisten opetusjärjestelyjen muokkaaminen. Omankieliset opettajat ja oman äidinkielen opettajat voivat auttaa maahanmuuttajaoppilasta omalla äidinkielellä. He voivat olla linkkinä ja kulttuuritulkkeina kodin ja koulun välillä. Eri tahojen yhteistyöllä tuetaan oppilaan koulun-käyntiä, kasvua ja kehitystä kokonaisvaltaisesti. Maahanmuuttajaoppilaan arvioinnissa noudatetaan yleisiä arviointiperiaatteita, mutta painotetaan joustavuutta. Oppilaat ovat lähtökohdiltaan erilaisia. Opetuksen lähtökohtana on oppilaan suomen kielen taito sekä oppilaan kokonaistilanne, johon vaikuttavat oppilaan ikä, elämän vaihe, biologinen kehitys, perhe-, kieli-, koulu-, kokemus- ja kulttuuritausta, persoonallisia luonteenpiirteitä unohtamatta. Kielitaidon mahdolliset puutteet eivät saa vaikuttaa arviointia heikentävästi eivätkä ne saa olla esteenä seuraavalle luokalle siirtymiselle. Kieleen perustuvat oppiaineet voidaan aluksi jättää arvioimatta tai arvioida sanallisesti. Koko perusopetuksen ajan oppilasta voidaan arvioida sanallisesti kaikissa oppiaineissa päättöarviointia lukuunottamatta. Maahanmuuttajaoppilasta arvioidaan äidinkieli ja kirjallisuus-oppiaineessa suomi toisena kielenä, S2-oppimäärän mukaan, kunnes oppilaan suomen kielen taito on kaikilla kielitaidon osa-alueilla suomenkielisen veroinen. Luokilla 1-6 painotetaan kielitaidon kehittymistä ja luokilla 7-9 kielitaidon tasoa. Tavoitteena on, että oppilas saavuttaa sellaisen suomen kielen taidon, että hänellä on realistiset jatko-opintomahdollisuudet. Opiskelijoilla on tilaisuus perehtyä niiden oppilaiden opettamiseen, joilla suomi on toisena kielenä. Harjoittelijoiden on huomioitava tuntien suunnittelussa oppilaiden erilaiset kyvyt käsittää suomenkielistä tekstiä ja puhetta. Erityisopetusharjoittelun aikana opiskelijalla on mahdollisuus omakohtaisesti kokea maahanmuuttajaoppilaan todellisen tieto - ja taitotason merkitys oppimistilanteessa ja auttaa oppilasta luomaan oikeita mielikuvia uusista käsitteistä.

Suomi toisena kielenä – oppilaan opiskelu - S2-opas Koulussa on yksikielisiä, kaksikielisiä ja monikielisiä oppilaita ja opettajia. Koulussa puhutaan päivän aikana kymmeniä eri kieliä, jotka ovat äidinkieltä, omaa kieltä, koulukieltä ja opiskelukieltä. Tämä kielien kirjo on yksi koulun suurimmista rikkauksista ja tätä rikkautta halutaan ylläpitää ja kehittää joka päivä. Kehittäminen ja kehittyminen tapahtuu siten, että jokainen koulussa toimiva opettaja ja opiskelija paneutuu niihin kysymyksiin, työ- ja toimintatapoihin, joita pohtimalla ja käyttämällä saavutetaan vähintääkin kielitaidon perustavoite, ns. toiminnallinen kaksikielisyys. Opetusharjoittelun tueksi opiskelijoille jaetaan S2-opas, joka löytyy myös Virtuaaliväylästä (http://www.tnk.utu.fi/file.php?1219). Koulussa on S2-opetussuunnitelma (http://www.tnk.utu.fi/index.php?814), jonka mukaan oppilaat opiskelevat koko perusopetuksen ajan. Luokat 1-3 opiskelevat yhdessä suomea äidinkielenään puhuvien kanssa. Neljänneltä luokalta ylöspäin S2-oppilaat ja S1-oppilaat opiskelevat osittain tai kokonaan omana ryhmänään.

http://www.tnk.utu.fi/file.php?1219



25

Lisätietoja maahanmuuttajataustaisista oppilaista saa Annele Laaksosen toimittamasta kirjasesta Kulttuurit kohtaavat, Monikulttuurisuus Turun normaalikoulussa.

OMAKIELINEN OPETUS PERUSOPETUKSESSA Daut Gerxhalija Abdisalam Ismail Samran Khezri Viktoria Vedru Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden koulunkäyntiä voidaan auttaa muiden tukitoi-mien lisäksi omakielisellä opetuksella (OMO-opetus). Suomen kieli on yksi suurimmista ongelmista niille oppilaille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi. Oppiaineiden käsitteiden ymmärtäminen ja omaksuminen on joskus vaikeaa, miltei mahdotonta. Omakielisen opetuksen tavoitteena on oppilaan tukeminen omalla äidinkielellään. Tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään eri oppiaineiden keskeisiä käsitteitä ja poistaa kielimuuri opiskelun ja oppimisen tieltä. Omakielinen opettaja on tietoinen molemmista kulttuureista ja hän on sisäistänyt suoma-laisen koulumaailman tavoitteineen, sisältöineen ja menetelmineen. Maahanmuuttajataustainen opettaja osaa sekä oppilaan omaa äidinkieltä että koulun opiskelukieltä. Hän on luotettava henkilö oppilaalle ja hänen perheelleen. Omakielinen opettaja auttaa oppilasta vahvistamaan omaa kulttuuri-identiteettiään. Hän ohjaa oppilasta valitsemaan omasta ja suomalaisesta kulttuurista niiden hyvät puolet olemalla hyvä aikuinen malli oppilaalle. Monikulttuurisessa kouluyhteisössä omakieliset opettajat voivat olla kulttuurilinkkeinä ja -tulkkeina koulun ja kodin välisessä yhteistyössä. He voivat auttaa opettajia, oppilashuol-toa, koulun muuta henkilökuntaa ja viranomaisia kulttuurin tuntemuksessa ja yhteis-työssä.

Oman äidinkielen opetus Äidinkieli on elämänhallinnan väline siinä mielessä, että sen avulla opiskellaan ja hoidetaan käytännön asioita. Oman äidinkielen hyvä hallinta, varsinkin lukutaito, luo perustan vieraan kielen oppimiselle. Mitä paremmin ihminen hallitsee äidinkielensä, sitä helpompi hänen on oppia uutta; uusia kieliä ja myös muita kouluaineita. Kun hallitsee oman kielensä rakenteita, kielioppia ja sanastoa, on helpompi omaksua niitä jostain vieraasta kielestä. Äidinkielen taito mahdollistaa ymmärtävän lukutaidon: viestinnän erittelyn, tulkinnan, arvioinnin ja arvostuksen. Kielen avulla hahmotetaan maailmaa ja ratkaistaan ongelmia. Lisääntyvä tiedon tulva vaatii kriittisyyttä: on osattava etsiä ja arvioida olennaista tietoa. Samoin on pystyttävä tarkoitushakuiseen tiedottamiseen. Äidinkieli on myös osa ihmisen persoonallisuutta ja liittää ihmisen kulttuuriympäristöönsä. Osa jokaisen ihmisen persoonaa on hänen kulttuurinen minänsä. Äidinkielen avulla ihminen muodostaa käsityksen omasta minästään, hahmottaa identiteettinsä. Äidinkieli on ajattelun ja ajatusten ilmaisun, tunteiden ilmaisun ja yhteydenpidon väline.


26

JOPO ® – JOUSTAVA PERUSOPETUS Yksi koulun opetusryhmistä on lukuvuonna 2011 - 2012 joustavan perusopetuksen ns. JOPO-ryhmä. Joustavassa perusopetuksessa oppilas opiskelee yleisopetuksen oppimäärän mukaan, mutta hänelle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma, eli hän opiskelee omassa aikataulussaan ja omin tavoittein. Ryhmässä opiskelee 8-10 8-9-luokkalaista, joiden koulunkäyntiä pyritään motivoimaan ja poissaoloja vähentämään toiminnallisilla työtavoilla ja vaihtelevilla oppimisympäristöillä, mm. työpaikkaoppimisen, leirikoulujen, retkien ja vierailujen avulla. JOPO-luokalla ollaan tiiviissä yhteistyössä kotien ja eri hallinnonalojen kanssa. Ryhmän kotiluokkana toimii erityisopetuksen luokkatila A1029.

VERTAISSOVITTELU Vertaissovittelu on ratkaisukeskeisyyteen pohjautuva menetelmä, joka tuo vaihtoehtoisen ja vapaaehtoisen tavan ratkaista oppilaiden välisiä ristiriitoja koulun arkipäivässä. Menetelmän tarkoituksena on oppilaiden vuorovaikutustaitoja edistämällä vähentää koulujen toimintahäiriöitä. Vertaissovittelulla puututaan mieltä pahoittavaan toimintaan mahdollisimman varhain. Vertaissovittelu on menetelmänä yksinkertainen selkeä kaava, jonka mukaisesti osapuolia hieman vanhemmat sovittelijoiksi koulutetut oppilaat auttavat osapuolina olevia oppilaita löytämään itse ratkaisun ristiriitaansa. Sovittelun aikana osapuolet saavat kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta, kuvata tuntemuksiaan ja pohtia eri ratkaisuvaihtoehtoja. Kaavaa noudattamalla sovittelijaoppilaat ja ristiriidan osapuolet etenevät lopulta sopimukseen, jonka toteutumista seurataan. Norssissa vertaissovittelu on käytössä koko perusopetuksessa. Lisää tietoa vertaissovittelusta löytyy osoitteesta www.ssf-ffm.fi.

KiVa KOULU KiVa Koulu on kiusaamista ennaltaehkäisevä ja vähentävä toimenpideohjelma, joka on kehitetty Turun yliopistossa. Ohjelman tavoitteena on kiusaamisen vähentäminen, uusien kiusaamistapausten ennaltaehkäiseminen sekä kiusaamisen kielteisten vaikutusten minimointi. Ohjelmaan kuuluu eri luokka-asteilla pidettävät KiVa oppitunnit, joita on lukuvuoden aikana kymmenen kaksoistuntia. Norssissa tunnit pidetään luokilla 1, 4 ja 7. Koulussa toi-mii myös KiVa–tiimit, joihon kuuluu kuraattorin ja vararehtorin lisäksi luokanopettaja tai -ohjaaja sekä tarvittaessa oppilashuollon muita jäseniä. KiVa–tiimin tehtävänä on selvitellä esille tulleita kiusaamistapauksia. Lisätietoa KiVa Koulu toimenpideohjelmasta löytyy osoitteesta www.kivakoulu.fi.

ILTAPÄIVÄTOIMINTA

Kerho- ja iltapäivätoiminnasta tiedotetaan erillisellä tiedotteella syyslukukauden 2011 alkupuolella.

Oppilaille järjestetään ohjattua liikunnallista iltapäivätoimintaa koulupäivisin sekä syys- että talvilomalla. Perusopetuksen 1-6 -luokkalaisia autetaan myös läksyjenteossa päi-vittäin koulupäivän jälkeen kirjastossa. Iltapäivätoiminta jatkuu koulun loputtua arki-päivisin kesäkuun ajan.

http://www.ssf-ffm.fi/

http://www.kivakoulu.fi/


27

Opiskelijat voivat osallistua iltapäivätoiminnan eri muotoihin osana kouluharjoittelua ja saada siitä merkinnän opetustyylin kuvaukseen. Lisätietoja iltapäivätoiminnasta antaa Jukka-Pekka Kujanpää.

ASIANTUNTIJAOSUUSKUNTA TURUN NORSSI-PALVELUT

Asiantuntijaosuuskunta Turun Norssi–palvelut on Turun normaalikoulun yhteydessä toimiva yritys, johon kuuluu 18 opettaja- ja asiantuntijajäsentä. Toteutamme muun muassa opettajien täydennyskoulutusta ja koulutukseen liittyviä projekteja. Osuuskunnan tavoitteena on opetusharjoittelun kehittäminen, verkostoituminen ja opetusteknologiaan liittyvä yhteistyö perusopetuksessa, aikuiskoulutuksessa ja yrityssektorilla.Toimintaan osallistuminen ei edellytä osuuskunnan jäsenyyttä.

Hankkeisiin on mahdollista osallistua kouluharjoittelun puitteissa. Lisätietoja saa http://www.tnk.utu.fi/asiantuntijapalvelut tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen [email protected]

“Tylerin laki: aina kun asiat näyttävät menevän paremmin, olet

unohtanut jotain.” Connie Tyler



28

LUKUVUODEN 2011–2 012 TYÖ- JA LOMAPÄIVÄT

LUKUVUODEN TYÖAIKA syyslukukausi 15. 08. 2011 - 22. 12. 2011 työpäivä 08. 10. 2011 (Norssin päivä) kevätlukukausi 09. 01. 2012 - 02. 06. 2012 työpäivä 10. 03. 2012 LUKUVUODEN LOMAPÄIVÄT syysloma 17.10. 2011 - 21. 10. 2011 (viikko 42) talviloma 20.02. 2012 - 24. 02. 2012 (viikko 8) lomapäivä 05.04. 2012 PERUSOPETUKSEN LUOKKIEN 7-9 JA LUKION JAKSOT 1. jakso 15. 08. 2011 - 04. 10. 2011 (38) 2. jakso 05. 10. 2011 - 29. 11. 2011 (37) 3. jakso 30. 11. 2011 - 07. 02. 2012 (38) 4. jakso 08. 02. 2012 - 04. 04. 2012 (37) 3 lk lopettaa 16. 02. 2012 5. jakso 05. 04 .2012- 02. 06. 2012 (38) LUKION KOEVIIKOT JA UUSINTAKOKEET 1. koeviikko 27. 09. 2011 - 04. 10. 2011 uusintakoe 1 31. 10. 2011 (klo 17.00 - 20.00) 2. koeviikko 22. 11. 2011 - 29. 11. 2011 uusintakoe 2* 16. 01. 2012 (klo 17.00 - 20.00) 3. koeviikko 31. 01. 2012 - 07. 02. 2012 uusintakoe 3 05. 03. 2012 (klo 17.00 - 20.00) 4. koeviikko 28. 03. 2012 - 04. 04. 2012 uusintakoe 4* 07. 05. 2012 (klo 17.00 - 20.00) 5. koeviikko 24. 05. 2012- 31. 05. 2012 uusintakoe 5 13. 06. 2012 (klo 09.00 - 12.00) uusintakoe 6 * 20. 08. 2012 (klo 17.00 - 20.00 * hyväksytyn kurssin uusintamahdollisuus I ja II luokkien kurssikokeet pidetään auditoriossa ja abiturienttien kokeet luokissa. Kokeet alkavat klo 9.00 ja loppuvat klo 12.15. Koepäivänä oppilaalla ei ole muita koulu-tehtäviä. Kokeen jälkeen iltapäivällä voi olla seuraavan päivän kokeen valmistelutunti, jossa oppilailla on mahdollisuus kysellä opettajalta epäselviksi jääneitä asioita. PÄIVITTÄINEN TYÖAIKA 1 - 6 lk 7 - 9 lk lukio 1.oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti 5. oppitunti 6. oppitunti 7. oppitunti

08.15 - 09.05 09.15 - 10.00 10.15 - 11.00 tai 10.30 - 11.15 11.30 - 12.15 12.30 - 13.15 13.30 - 14.15 14.30 - 15.15

08.25 - 09.45 10.00 - 11.15 11.45 - 13.00 13.15 - 14. 30 14.45 - 16.00

08.25 - 09.45 10.00 - 11.15 11.30 - 12.45 13.15 - 14.30 14.45 - 16.00


29

PERUSOPETUS Perusopetus tarkoittaa Norssissa toiminnallisesti yhtenäistä koulua, jolla on yhteinen arvopohja ja toimintakulttuuri sekä yhteinen tapahtuma- ja juhlakulttuuri. Perusopetus toteuttaa yhtenäistä opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelman yleiset ja ainekohtaiset osiot on tehty luokan- ja aineenopettajien yhteistyönä. Tavoite on, että oppilaalle rakentuu ehjä opetuskokonaisuus ja että opettajat ovat tietoisia siitä, mitä opetusta milläkin luokka-tasolla annetaan ja millaisia opetusmenetelmiä käytetään. Yhteisten opettajien käyttö on tavallista. Luokanopettaja voi toimia aineenopettajana 7-9 luokilla ja aineenopettajat opettavat myös 3-6 luokilla. Opettajien joustava käyttö tukee opetuksen tavoitteisiin pääsemistä, yhteisöllisyyttä sekä antaa opettajille mahdollisuuden monipuolistaa työtään. Näin opiskelijat saavat mallin luokanopettajien ja aineenopettajien yhteistyöstä. Tavoitteena on, että tulevat opettajat ymmärtävät yhtenäisen perusopetuksen mahdollisuutena ja haasteena. Oppilashuolto suunnittelee ja toteuttaa työtään yhtenäisen perusopetuksen edellytysten mukaan. Oppilas perheineen saa samoilta henkilöiltä oppilashuollollisia palveluja koko perusopetuksen ajan. Oppilaan tukeminen ei katkea siirryttäessä luokanopettajajohtoi-sesta aineenopettajajohtoiseen opetukseen.

PERUSOPETUKSEN LUOKAT 1–6 Perusopetuksen luokilla 1 – 6 työskentelee päivittäin noin 350 oppilasta, 25 opettajaa ja 3-9 viikon jaksoissa noin 80 opiskelijaa kerrallaan. Perusopetusryhmiä on 18, joissa oppilaita on keskimäärin 20. Normaalikoululla toimivat seuraavat linjat: ° englantipainotteisen opetuksen linja ° avoimen opetuksen linja ° taidepainotteisen opetuksen linja ° mediakasvatuksen linja ° science linja

Englantipainotteisen opetuksen linja Osa opetuksesta on englanniksi äidinkielen oppimäärästä tinkimättä. Opetuksessa painotetaan viestintää ja englanninkieliseen kulttuuriin tutustumista. Kielen opiskelu tapahtuu monipuolisesti mm. laulujen, leikkien ja lorujen avulla. Englannin kielen opetus erillisenä oppiaineena alkaa 3. luokalla. Englantipainotteiselle luokalle on testit.

Avoimen opetuksen linja Jokaiselle lapselle on laadittu henkilökohtainen opiskelusuunnitelma yhdessä huoltajan kanssa. Tämä sitoo vanhemmat aktiivisesti koulutyöhön. Elämyksillä on tärkeä sija oppimisessa ja opetuksessa käytetään paljon vaihtoehtoisia työskentelymuotoja. Omakohtaiset kokemukset, havainnot, tutkiminen ja kokeilu korostuvat opiskelussa. Lapset laativat itse opiskelusuunnitelman. Näin he asettavat tavoitteita omalle oppimiselle. Oppilaat arvioivat tavoitteiden toteutumista itsearviointimenetelmin.


30

Taidepainotteisen opetuksen linja Taidepainotteinen opetus on järjestetty siten, että oppilaan viikkotuntimäärä taide- ja taitoaineissa on suurempi ja toisaalta taidepainotteisen opetuksen luokissa noudatetaan eheyttävää opetussuunnitelmaa, jolloin taide integroituu muihin oppiaineisiin. Luokkien 1–6 taidekasvatuksen tehtävänä on edistää lapsen luovaa ilmaisua, ohjata tietoiseen ja elämykselliseen havainnointiin ja antaa tunnevirikkeitä. Taidekasvatus säilyttää lapsen kyvyn mielikuvitukseen ja eläytymiseen sekä tukee persoonallisuuden kehittymistä. Opetussuunnitelman tavoitteena on, että taiteen perusopetus näkyy luokkien opetuksessa mahdollisimman monipuolisesti; mukana on kuvataide, musiikki, käsityö, sanataide ja liikunta.Mediakasvatuspainotteisen opetuksen linja Mediakasvatuksesta: ° Mediakasvatus on tietoa, taitoa ja tulkintaa vastaanottaa viestintää ° Mediakasvatuksen tehtävänä on antaa tietoa mediakuluttamisesta ja media- tuotteiden tekemisestä ° Näin pyritään siihen, että lapsen tietoisuus mediasta sen eri muodoista lisääntyy ja sen myötä

lapselle syntyy kyky ymmärtää mediaa. Luokkien 1-6 opetuksesta: Luokkien 1-3 opetuksessa painotetaan kuvallisen ilmaisun kehittämistä, kuvan tulkintaa ja perusviestintätaitojen oppimista (lukeminen, kirjoittaminen, puhuminen kuunteleminen, kirjallisuus). Luokkien 4-6 opetuksen painopistealueita ovat tiedonhankintataitojen syven-täminen ja erilaisten media-ja viestintävälineiden käyttötaitojen oppiminen. Mediakasvatuspainotteinen luokka jatkuu läpi perusopetuksen luokkien 1-6. Vuorovuosina alkavalla mediakasvatuspainotteisen opetuksen linjalla painottuu musiikin oppiaines, jota käytetään integroituna kaikkien aineiden opiskelussa.

Science-painotteisen opetuksen linja Science-painotteisella linjalla korostuvat perusopetuksen lisäksi erityisesti luonnontieteiden kokeellisten ja tutkivien työtapojen opetteleminen, luontoretket, matematiikan ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen ja tietotekniikan hyödyntäminen tiedon etsinnän, jäsentämisen ja muokkaamisen välineenä. Oppilas voi valita science–painotteisen linjan myös yläkoulussa.

Luokan- ja aineenopettajat 1a Kaisu Kyröläinen, puh. 7831 4a Jarmo Rantanen, puh. 7839 1b Anitta Juhala-Jolkkonen, puh. 7831 4b Jari Sorvari, puh. 7834 1c Enni Närhi, puh 7835 4c Pirjo Lammila-Räisänen, puh. 7835 2a Taina Sihvonen, puh. 7829 5a Raimo Sihvonen, puh. 7832 2b Katri Takko, puh. 7829 5b Pasi Varjus, puh. 7837 2c Helinä Rahman, puh. 7830 5c Pirjo Mikkola, puh. 7838 3a Petri Ahokas, puh. 7836 6a MinnaMyrsky-Nyberg, puh.7834 3b Ritva Aarras-Saari, 7839 6b Juha Kurola, puh. 7838 3c Taina Wewer, puh. 7830 6c Eija Vares-Salonen, puh. 7838


31

EN Maria Broholm, Leena Casagrande, Steven Hall, Pirjo Lammila-Räisänen, Pirjo Mikkola, Taina Wewer SA Pauliina Lapinniemi RU Marjo Talvi RA Satu Ahlgren, Raija Gröhn FYKE Riitta Rajala EO Annele Laaksonen, Anitta Juhala-Jolkkonen, Kaisu Kyröläinen MU Satu Kekki, Eveliina Nikali, DRAAMA Pasi Varjus TN Pasi Nurmi, Pessi Salmela TS Saara Kumpulainen, Tiina Tuomisalo

Kansainvälinen koulu Turun normaalikoulun yhteydessä toimii Turun kansainvälinen koulu. Kansainvälinen koulu noudattaa sekä suomalaista että kansainvälistä MYP- ja DP-opetussuunnitelmaa. Kansainvälisen koulun oppilaat ovat suurimmaksi osaksi ulkomaalaisia tai suomalaisia paluumuuttajia. Opetuskieli on englanti. Opetuksessa korostuu eriyttäminen ja projektityöt, sillä oppilailla on kansainvälisen historiansa vuoksi erilaiset koulutaustat. Harjoittelua voi suorittaa myös kansainvälisellä luokalla.

Opetussuunnitelma Opetussuunnitelma korostaa oppilaskeskeisyyttä ja eheyttämisen periaatetta. Nämä peri-aatteet näkyvät monimuotoisesti käytännön työskentelyssä mm. projekteissa, teemaviikoissa ja erilaisissa opetuskokeiluissa. Luokkien 1–6 tuntijako on liitteenä.

Vanhempaintilaisuudet Luokilla 1–6 järjestetään lukuvuoden aikana vanhempien kanssa yhteisiä vanhempainiltoja ja keskustelutilaisuuksia. Kaikkien oppilaiden kanssa käydään kehityskeskustelu, jossa vanhempien ja oppilaan kanssa keskustellaan koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Kehityskeskustelun tavoitteena on tukea oppilaan koulunkäyntiä ja opiskelua sekä opettaa oppilasta suunnittelemaan ja arvioimaan omaa opiskelua. Kehityskeskustelu korvaa 1-5 luokilla väliarvioinnin. Oppilaiden vanhemmat ovat tervetulleita koulun arkeen ja juhlaan. Varsinkin Norssin päivä ja joulujuhla on jo perinne, minne vanhempia saapuu runsaasti.

Ohjeita välituntivalvontaan Luokanopettajalla on viikossa 2–3 välituntivalvontaa. Välituntivalvoja käyttää huomioliivejä. Luokan opetusharjoittelijat valvovat oman opettajan välituntivalvontalistan mukaan. Valvonta-alue on A-piha tai F-piha. Rikkeisiin puuttuminen hoidetaan aina sen opettajan toimesta, joka kohtaa epäkohdan. Asiasta tiedotetaan harkinnan mukaan oppilaan omalle opettajalle. Edeltävän tunnin opettaja on vastuussa luokkansa ulosmenosta.


32

Valvontavastuu on luokanopettajalla. On tärkeää, että myös valvontatehtävää suorittava opiskelija uskaltaa kohdata rohkeasti välituntivalvonnassa eteen tulevia tilanteita, jotka vaihtelevat riitatilanteiden ja naruhyppytuokioiden välillä. Uskalla olla aikuinen aikuisena lasten joukossa! Välituntiohjeet alakoulun oppilaille

° Välitunnit vietetään ulkona luokkien 1–6 välituntipihalla. ° Ulko-ovien edustalla ei saa oleskella. ° Käytävillä liikutaan rauhallisesti. ° Pihan penkeillä ja matalilla aidoilla istuminen on sallittua. ° Pihaistutuksia ja muita rakenteita ei saa vahingoittaa. ° Lumipallon heitto koulun pihalla on kiellettyä. ° Lumikasoilla saa leikkiä, mutta toisen työntäminen on kielletty. ° Pyörätelineet eivät ole välituntialuetta. OHJEIDEN NOUDATTAMINEN JA KOHTELIAS KÄYTÖS PARANTAVAT SINUNKIN VIIHTYISYYTTÄSI!

Kadonneet tarvikkeet Oppilailta katoaa lukuvuoden aikana paljon erilaisia tavaroita. Kadonneiden tavaroiden joukossa on mm. luistimia, pipoja, hansikkaita ja sisäliikuntavälineitä. Kadonneet vaatteet ja tarvikkeet toimitetaan löytötavarakaappiin 1. kerroksen aulaan.

Kouluruokailu Alakoulu saa mennä ruokailuun klo 10.15-10.45 välisenä aikana, ehdottomasti viimeistään siis klo 10.45. Kansainvälisen koulun alaluokkien ruokailuaika on klo 11.45-12.15. Viikoittainen ruoka-lista on nähtävissä ruokasalissa ja on luettavissa Virtuaaliväylässä Kouluravintolan sivulla (Palvelut–Ruokapalvelut–Kouluravintola, Viikon ruokalista). Ruokailun valvoo aina edellisen tunnin opettaja, joka vie oppilaat ruokailuun ja valvoo myös oppilaiden välitunnille siirtymisen ruokailun jälkeen. Oppilaat pyritään totuttamaan monipuolisiin ateriakoko-naisuuksiin ja kohteliaisiin ruokailutapoihin uusien kouluruokailun suositusten mukaisesti.

Aterian syötyään:

o jokainen jättää paikkansa ja pöytänsä siistiin kuntoon o jokainen laittaa tuolin paikalleen pöydän alle o jokainen vie käytetyt astiat ja roskat astianpalautuspisteeseen ja lajittelee itse astiat koreihin o tarvittaessa ruokailija työntää täyden astiakorin kuljettimelle ja ottaa tilalle tyhjän korin o pienimmillä oppilailla on oma astioiden palautuspisteensä luokkien 1–6 puoleisessa ruokalan

päässä

Lisätietoa ruokailusta löytyy osoitteesta www.tnk.utu.fi/ Palvelut / Kouluravintola

Se joka jakaa ateriansa, ei yksin vietä elämäänsä.

Espanjalainen sananlasku

http://www.tnk.utu.fi/


33

Opetustilat Perusopetusluokat 1–6 sijaitsevat kahdessa kerroksessa. Tilat on esitelty sivuilla 6–7. Jokainen luokan- ja aineenopettaja vastaa omasta opetustilastaan ja sen järjestyksestä. Lisäksi luokilla on käytössä yhteisiä tiloja, joista voidaan varata erilaisia opetusvälineitä tai joissa opetusta voidaan järjestää. Kaikista varattavista laitteista ja välineistä on jätettävä varauslappu tai -merkintä, jotta materiaali on myös muiden käytettävissä. Osa varauksista tehdään Virtuaaliväylään. Pikkukeittiö Nimensä pikkukeittiö lienee saanut siitä, että tilassa on liesi. Tilasta on varattavissa liesi, työkaluja, soittimia ja erilaisia havaintovälineitä. Havaintovälineet on tarkoitettu pääsääntöisesti 1–2 luokkien opetusta varten. Tilassa on myös paperi-leikkuri. Etäopetustila Etäopetus on olennainen osa Norssin opetusta. Etäopetustilassa on käytössä video-neuvottelulaitteet ja välineet oppimateriaalin valmistusta varten etäopetustunneille. Tilan vastuuhenkilö on sovellussuunnittelija Jari Sjölund. Näytelmävarasto Näytelmävarastossa on lainattavissa erilaisia rooliasuja esityksiä varten. Koska tila on ahdas ja vaikea pitää järjestyksessä, on sovittu, että oppilaita ei päästetä yksin hakemaan ja palauttamaan varusteita. Lainausaika ja tarvittavat asusteet on ehdottomasti merkittävä listoihin. Näytelmävaraston avaimet ovat luokanopettaja Marita Holkerilla (2. kerros) ja luokanopettaja Taina Sihvosella (1. kerros). Luma-varasto Luonnontieteiden ja matematiikan opetuksesta käytetään nimitystä luma. Luma-varastossa on sekä matematiikan että ympäristö- ja luonnontiedon havaintovälineitä, joilla voidaan konkretisoida vaikkapa magnetismia tai tutkia mikroskoopilla kasvin soluja. Kirjavarasto Kirjavarasto on IT-luokan yhteydessä. Varastosta voi etsiä käyttöön oppikirjoja opetusta varten. Kirjavarastossa on sekä vanhoja että käytössä olevia oppikirjoja. IT-luokka (tila 2024) IT-luokassa on lasertulostin, väritulostin, skanneri ja dataprojektori. IT-luokka on pääsääntöisesti luokkien 1-6 käytössä. Luokan varaus tehdään Virtu-aaliväylän kautta, jossa on tarkempi ohje luokan varauskäytännöstä. Oppilailla on omat tunnukset koneisiin ja opiskelijat voivat kirjautua koneisiin omilla UTU-tunnuksillaan. Opetustila ei ole tarkoitettu opetusharjoittelijoiden oppituntien suunnittelutyöhön, vaan etusija on opetustyöllä. Mikäli varattua vuoroa ei käytetä, on se ehdottomasti peruttava hyvissä ajoin. Oppilaita ei saa päästää ilman valvontaa IT-luokkaan. Tiedostot voidaan tallentaa käyttäjän omaan kansioon (omat tiedostot). Omia ohjelmia ei koneisiin voida asentaa ohjelmien lisenssisopimuksien vuoksi! IT-luokasta poistuttaessa jätetään luokka siistiin kuntoon; tuolit, koneet, tulostustyöt. Ilta-päivän viimeinen käyttäjä sammuttaa koneet ja sulkee ikkunat. Tilan laitevalmiudesta vastaa tekninen tuki, puh. 02 333 7667. Käytäväkoneet – ”mutterit” Toisen kerroksen aulassa ja musiikkiluokan vieressä olevat ”IT-mutterit” ovat luokkien 1-6 käytössä. Mutterit varataan opetuskäyttöön Virtuaaliväylästä. Virta muttereihin kytketään oppituntien ajaksi lukollisesta


34

pistorasiasta, johon sopivat henkilökunnan avaimet. Oppitunnin loppuessa koneet sammutetaan kirjautumalla ulos koneista ja vasta sen jälkeen virta mutteriryhmistä katkaistaan. Oppilaat tekevät koneilla töitä valvottuina, koulun jälkeiseen surffailuun lupia ei anneta. Mutterit ovat yliopiston verkossa. Aulan muttereista tulostus tapahtuu kirjastoon ja musiikkiluokan vierestä luokan 2014 ohjaustilaan. Ulkovälinevarasto Ulkovälinevarasto sijaitsee alapihalla kiipeilytelineiden vieressä. Sieltä löytyvät sekä kesä- että talviliikuntavarusteet. Avain varastoon on kaikilla luokanopettajilla. Lisäksi avain on opiskelijoiden huoneessa. Ulkoliikuntavaraston ovea ei saa jättää auki oppitunnin ajaksi. Ulkoliikuntakentällä opettajat sopivat keskenään, kuinka tila jaetaan. Parkkialuetta ei saa käyttää liikuntatilana turvallisuussyistä johtuen. Talvella käytetään koulun toisella puolella olevaa luistelukenttää, Pelttarin kenttää ja jäähallia. Luokanopettaja varaa jäähallin käyttöön. Pelttarin kentällä on kaukalo ja ulko-kenttä. Samalla kentällä on myös luokkien 7–9 ja lukion liikuntatunnit. Jääliikuntavarusteita ei saa jättää kentälle ! Sisäliikuntatilat Käytössä on kaksi isoa sisäliikuntasalia. Suurempi saleista on luokkien 7–9 ja lukion käytössä, mutta tilan ollessa vapaa on se myös luokkien 1–6 käytössä. Luokkien 1–6 sali on jaettavissa väliverholla kahteen osaan. Väliverhoa laskettaessa ei salissa saa olla oppilaita! Kaikki käytetyt materiaalit, pallot, matot jne. on palautettava omille paikoilleen sekä kaapit ja pallovaunut on lukittava. Liikuntavälineet Sisä- ja erityisesti ulkoliikuntavälineitä käytettäessä on ennen ja jälkeen jokaisen käyttö-kerran laskettava välineiden määrä. Oppilaita ei kannata päästä tunnilta pois ennen kuin välineiden määrä on tarkastettu (etsiminen helpottuu suuremmalla joukolla, mikäli havaitaan puutteita). Välineiden katoamisista ja hajoamisista on ilmoitettava luokanlehtoreille Jarmo Rantaselle tai Jari Sorvarille. Rikkoutuneet välineet on toimitettava Jarmo Rantaselle. Liikunnan opetusta koskevia ohjeita Opettaja totuttaa oppilaat jo alaluokilta lähtien vaatteiden vaihtoon, tarkoituksen-mukaiseen pukeutumiseen sekä kunnolliseen peseytymiseen. Suihkussa käyntiin ja pese-ytymiseen varataan riittävästi aikaa. Liikuntatunnilta poistuva luokka saa käyttää välitunnin peseytymiseen ja pukeutumiseen, joten seuraava opetusryhmä voi tulla puku-huoneeseen vasta välitunnin jälkeen.

”Onko tuo nyt se ilmaveivi…”


35

PERUSOPETUKSEN LUOKAT 7–9 Perusopetuksen luokilla 7–9 on oppilaita yhteensä noin 280. Opetusryhmät ovat pääsääntöisesti alle 20 oppilaan ryhmiä. Luokat 7–9 opiskelevat jaksotetun ja kurssitetun opetussuunnitelman mukaan. Valinnaisia aineita ja/tai valinnaisia kursseja on kaikilla luokka-asteilla. Valinnaisuuden avulla voi painottaa tiettyjen aineiden opiskelua tai valita laajan ainevalikoiman. B2-kielinä tarjotaan ranskaa, saksaa ja venäjää. 7. luokalla voi hakeutua myös MYP- tai Science-luokalle. Luokat 7–9 noudattavat seuraavaa tuntijakoa: 7 LUOKKA 8 LUOKKA 9 LUOKKA ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 3 3 3 A-KIELI 2 3 3 B-KIELI 2 2 2 MATEMATIIKKA 3 4 3 BIOLOGIA JA MAANTIETO 2 2 3 FYSIIKKA JA KEMIA 2 3 2 TERVEYSTIETO 1 1 1 USKONTO / ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 1 1 1 HISTORIA JA YHTEIASKUNTAOPPI 2 2 3 MUSIIKKI 1 KUVATAIDE 2 KÄSITYÖ 3 LIIKUNTA 2 2 2 KOTITALOUS 3 OPPILAANOHJAUS 0,8 0,4 0,8 VALINNAISET AINEET 1 6 6 A2-KIELI 2 2 2 YHTEENSÄ 30-32 30-32 30-32 MYP-luokka DRAAMA 1 A-KIELI 3 3 3 Science-luokka LUONNONTIEDEPAINOTTEISUUS 1 1 1

Arviointi Oppilasarvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Luokkien 7–9 oppilaat saavat jokaisen jakson loputtua jaksotodistuksen, missä näkyvät kaikkien suoritettujen kurssien arvosanat. Hajautetut oppiaineet arvostellaan pääsääntöisesti 3. ja 5. jakson päätteeksi. Perusopetuksessa kurssin arvosanaan vaikuttavat tuntityöskentely, kotitehtävien suorittaminen ja kokeet. 9. luokan keväällä oppilas saa päättötodistuksen, missä oppiaineiden arvosanat muodostuvat suoritettujen kurssien arvosanoista huomioiden koko opetuksen aikainen kehitys ja painottaen loppupään arvosanoja. Perusopetuksen kaikilla luokka-asteilla toteutetaan kehityskeskusteluja. Kehityskeskustelu on kodin ja koulun yhteistyömuoto, jonka tarkoitus on myönteisesti tukea oppilaan kehittymistä ja koulunkäyntiä. Keskusteluun osallistuvat oppilas, hänen huoltajansa sekä oppilaan


36

luokanohjaaja. Yhdessä sovitut tavoitteet ja toimintasuunnitelma kirjataan muistiin ja niiden toteutumista seurataan.

Middle Years Programme Kansainvälisen MYP (Middle Years Programme)-opetussuunnitelman toteuttaminen alkaa perusopetuksen viidenneltä luokalta. Ohjelma etenee yhdeksännelle luokalle. Luokalle voi hakeutua pääsykokeen kautta myös 7. luokan alusta. Opetuskielinä luokalla ovat englanti ja suomi. Oppilaat saavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden lisäksi vankan englannin kielen taidon sekä kansainvälisen opetussuunnitelman sisältöjä. SUBJECT LEVEL1 (5) LEVEL 2 (6) LEVEL 3 (7) LEVEL 4 (8) LEVEL5 (9) Language A (Finnish) 4 4 3 3 3 Language AB (English) 3 3 3 3 3 Language B (Swedish) - - 2 3 3 Language B (optional) 2 2 2 2 2 (French,German,Russian) Technology 2 2 3 - - (Technical work, Textile work, Information Technology Skills) Maths 3 3 3 4 3 Sciences (Environmental 4 4 - - - and Natural Studies) Arts (Music) 1 2 1 - - Arts (Art) 2 1 2 - - Arts (Drama) 1 1 1 - - Humanities (History) 2 2 2 2 2 Humanities (Geography) - - 1 1 1 Sciences (Biology) - - 1 1 2 Sciences(Physics & Chemistry) - - 2 3 2 Home Economics - - 3 - - Physical Education 2 2 2,2 2,2 2 Health Education - - 1 1 - Religion 1 1 - 2 1 Guidance and counselling - - 0,8 0,4 1 Optional subjects - - - 6 8 Lessons per week 25 + 2 25 + 2 30 + 2 30 + 2 30 + 2

Hyvä voi olla ilman ihmeellisyyksiä. Liisa Hellberg


37

Luokanohjaajat ja kotiluokat

7a Nina Kotivesi 7b Olli Kärki 7c MYP Hanna Lehtilä 7c kv Päivi Karhu 7d Mira Kallio 7e Riikka Teirola

3042 1086 2101 3099 2093 1073

8a Sini Ilvonen 8b Noora Näsänen 8c MYP Maria Broholm 8c kv Steven Hall 8d Terhi Helin 8e Ari Heino

1063 1095 3052 2065 2130 1097

9a Raija Gröhn, 9b Mikaela Friis 9c MYP Leena Casagrande 9c kv Minna Viiniemi 9d Marianna Vanhatalo 9e Mervi Hiilovaara-Teijo

2095 2074 2061 3053 1064 1061

Luokilla 7-9 pidetään luokanohjaajan tunteja säännöllisesti lukuvuoden aikana. Tuntien ajankohdista ilmoitetaan Virtuaaliväylän tapahtumakalenterissa. Luokanohjaajiin saa yhteyden sähköpistilla luokanohjaajat©tnk.utu.fi Perusopetuksen oppilaat muodostavat oppilaskunnan, joka toimii yhteistyössä lukion oppilaskunnan kanssa. Sen tehtävänä on ohjata oppilaat keskinäiseen yhteistyöhön, pyrkiä parantamaan oppilaiden asemaa koulussa sekä edistää oppilaiden harrastus-toimintaa. Oppilaskunta on perinteisesti huolehtinut mm. taksvärkin toteuttamisesta koulussa. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ovat Norssin vahvuuksia. Norssin toimiminen UNESCO-kouluna tukee tätä kehitystä. Unesco-koulutoiminnassa painotetaan vapaaehtoistyötä ja tähän liittyvää informaatio- ja valistustoimintaa. Oppilaiden on mahdollista suorittaa "maailmankansalaisen kypsyyskoe".

Kansainvälinen koulu Kansainvälinen koulu noudattaa sekä suomalaista että kansainvälistä MYP-opetussuunnitelmaa. Koulun oppilaat ovat suurimmaksi osaksi ulkomaalaisia tai Suomeen palanneiden perheiden lapsia. Opetuskieli on englanti. Harjoittelua voi suorittaa myös kansainvälisen koulun luokilla.


38

Koulualue Luokkien 7–9 välituntipiha-alueen muodostavat C-oven puoleinen laatoitettu piha sekä sen takana oleva kallion näkyvä osa. Koulualue on valvottu alue. Oppilaiden oleskelu naapurikiinteistöjen alueilla on kielletty.

Välituntivalvojan abc PIHAVALVOJAN tehtävät:

o olla aikuinen nuorten keskuudessa o valvoa järjestyksen säilymistä o huolehtia, että alueella ei käyttäydytä asiattomasti, tupakoida, heitellä lumipalloja eikä oleskella

naapurikiinteistöjen alueella RUOKAILUVALVOJAN tehtävät:

o olla aikuinen nuorten keskuudessa o valvoa ruokailun rauhallinen ja asiallinen sujuminen sekä ohjata tarvittaessa oppilaita o huolehtia, että oppilaat eivät ruokaile päällysvaatteet päällä o huolehtia, että oppilaat oppivat korjaamaan jälkensä ruokapöydässä ja viemään ruokailu- o välineet niille osoitetulle paikalle o ruokailuvalvoja ei ruokaile itse valvontavuoronsa aikana

KERROSVALVOJAN tehtävät:

o olla läsnä aikuisena nuorten keskuudessa o huolehtia järjestyksen säilymisestä omalla alueellaan

Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle Tavoitteena on turvallinen, viihtyisä ja kannustava oppimisympäristö. Tavoitteen toteutuminen vaatii kaikilta yhdessä sovittujen periaatteiden noudattamista. Nämä periaatteet rakentuvat koulun arvoille ja ovat Norssihengen mukaisia. NORSSILAISINA

o käyttäydymme hyvin toisiamme kohtaan o arvostamme omaa ja toistemme työtä o pidämme huolta ympäristöstämme

Luokkien 7-9 toiminta- ja käyttäytymisohjeita Pidämme avointa ja yhteisöllisyyttä korostavaa oppimisympäristöä tärkeänä. Pyrimme kaikessa toiminnassamme eri ikäisten nuorten sekä nuorten ja aikuisten väliseen luontevaan ja välittävään käyttäytymiseen ja vuorovaikutukseen. Koska Norssi on myös opettajaksi opiskelevien harjoittelukoulu, huomioimme opiskelijat työtään harjoittelevina opettajina. Käyttäytymis- ja toimintaohjeissa opiskelijat rinnastetaan opettajiin.


39

Oppitunnit ja luokkatyöskentely Luokassa työskennellään opettajan johdolla. Tavoitteena on kehittää opiskelumyönteinen ilmapiiri jokaiseen luokkaan ja opiskeluryhmään sekä huomioida oppilaiden erilaisuus ryhmässä. Tulemalla ajoissa tunnille mahdollistat sen, että opiskelu pääsee alkamaan ajallaan. Ole mukana luomassa hyvää opiskeluilmapiiriä, älä häiritse omaa tai toisten työntekoa. Huolehdi siitä, että luokkatila jää siistiksi seuraavaa opiskeluryhmää varten. Päivänavaus Päivä alkaa lyhyellä päivänavauksella, joka lähetetään pääsääntöisesti keskusradion kautta. Laajennettuja päivänavauksia järjestetään koulun auditoriossa merkkipäivien yhteydessä. Näihin tilaisuuksiin tullaan luokittain ennalta sovituille paikoille. Välitunnit Oppilaat voivat viettää välitunnit ulkona tai sisällä. Koulun piha on valvottu alue. Koulualueelta saa poistua välitunnin aikana asiallisen syyn takia. Oppilaat eivät saa oleskella naapurikiinteistöjen alueella tai käyttää niitä ´oikopolkuna´. Sisällä välitunnilla ollaan käytävä- ja aulatiloissa sekä kirjastossa. Koulumatkat Noudata koulumatkoilla liikennesääntöjä. Ole aina liikenteessä rauhallinen ja toiset huomioiva. Pyörät ja mopot laitetaan niille varatuille paikoille koulun pihalla. Muista lukita kulkuneuvosi. Ruokailu Ruokailuun on päivittäin jokaiselle oppilaalle varattu aika lukujärjestyksessä. Ruokailuun tullaan oppitunnin päätyttyä vapaasti ja jokainen jonottaa oman ruokavalionsa mukaisessa linjastossa. Erityisruokavalioista tehdään vuosittain kirjallinen ilmoitus keittiölle. Ruokailupaikan voi jokainen valita itse tilan sallimissa puitteissa. Jokainen huolehtii siitä, että ruokailutila jää siistiksi seuraavia ruokailijoita varten. Jokainen vie omat ruokailuvälineensä palautuslinjalle ja huolehtii roskat niille varattuihin astioihin. Jätehuolto ja lajittelu on tärkeä osa ympäristöstä huolehtimista. Ruokailtaessa ei pidetä päällysvaatteita eikä lakkia. Koulun juhlat ja tapahtumat Koulun juhlat vietetään pääsääntöisesti auditorio- tai liikuntatiloissa. Juhlissa ei käytetä päällysvaatteita eikä lakkia. Juhlissa on usein hyvin eri ikäisiä esiintyjiä, jotka huomioimme tukien, kannustaen ja kiitäen. Ongelmatilanteiden selvittäminen Pyrimme toiminnassamme ratkaisukeskeisyyteen ja vastuun kasvattamiseen. Ongelmien ilmaantuessa haemme tilanteeseen sopivaa ratkaisumallia ja pyrimme siihen, että kaikki osapuolet ymmärtävät, hyväksyvät ja sitoutuvat päädyttyyn ratkaisuun. Kielletyt asiat – Henkinen tai fyysinen kiusaaminen – Ympäristön tahallinen vahingoittaminen ja turmeleminen – Tupakointi koulualueella ja sen välittömässä läheisyydessä


40

LUKIO

TURUN NORMAALIKOULUN LUKIO Lukiossa on opiskelijoita yhteensä noin 250. Opiskelijat tulevat Turun kaupungin alueelta ja lähikunnista sekä IB-linjalle koko maakunnan alueelta. Uusia opiskelijoita otetaan vuosittain 85-90. IB-linjalaisten mukana opiskelee lisäksi 40-50 Turun kansainvälisen koulun lukiolaista. Lukion tuntijako tarjoaa luokattomuuden ohella opiskelijoille runsaasti valinnaisuutta yksilöllisen opiskeluohjelman toteuttamiseen. Opiskeluohjelma voi olla kieli-, matemaattis-luonnontieteis-, humanistis- tai taito-taideainepainotteinen. Erityisosaamistaan opiskelijat voivat osoittaa suorittamalla seuraavia diplomeja: puheviestinnän diplomi, kirjallisuusdiplomi, mediadiplomi, musiikin diplomi, kuvataiteen diplomi ja liikunnan diplomi. Lisäksi opiskelijat voivat suorittaa opetushallituksen järjestämiä suullisen kielitaidon kokeita eri kielissä. Lukiossa pyritään opettajankoulutuksen takia opettamaan laajaa kieliohjelmaa. Kielten opiskelussa painotetaan kirjallisen taidon ohella erityisesti suullista kielitaitoa. A1- ja A2-kielinä voivat olla englanti, ruotsi, saksa, ranska tai venäjä. B1-kielenä on ruotsi, B2- tai B3-kieliksi tarjotaan saksaa, ranskaa ja venäjää. Luonnontieteellisissä aineissa korostuu koulun omissa ja yhteistyötahojen tiloissa toteutettava kokeellisuus. Lukuvuosi on jaettu viiteen jaksoon ja kurssit on keskitetty kolmen 75 min. opetustuokioon. Kurssit päättyvät aina jakson vaihtuessa. Jakson lopulla on koeviikko, jonka aikana pidetään opiskeltujen kurssien loppukokeet. Lukiossa kiinnitetään erityistä huomiota tieto-ja viestintätekniikan käyttöön osana opetus- ja oppimisprosessia. Lukiolaisilla (1.ja 2. vuoden luokilaisilla) on käytössään henkilökohtaiset läppärit ja tarkoituksena on, että heillä on koneet päivittäin mukanaan. Osa opinnoista voidaan suorittaa myös verkossa. Opiskeliijat käyttävät erilaisia sovelluksia opinnoissaan esim. OPIT- Moodle, Kyvyt.fi ja live @ edu. Turun yliopiston kouluna Norssi kiinnittää erityistä huomiota kokeilu- ja tutkimustoimintaan sekä kehittämiskouluna toimimiseen. Eurooppalainen kielisalkku (EKS) on valtakunnallinen vieraiden kielten kehittämishanke, jonka tavoitteena on tukea elinikäistä kielten opiskelua sekä antaa jatkuvaa näyttöä opiskelijan taidoista vieraassa kielessä. Yhteistyötä tehdään Turun yliopiston eri ainelaitosten ja Turun opettajankoulutuslaitoksen kanssa, samoin sopimuksen mukaan Avoimen yliopiston ja Kauppakorkeakoulun, Turun Bio Cityn sekä Turun Ammattiopisto-säätiön kanssa.


41

Tuntijako

Suomenkielisen linjan tuntijako ______________________________________________________________________________________________ Oppiaine tai aihealue pakolliset syventävät ja soveltavat kurssit Äidinkieli 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Vieraat kielet A-kielet 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 B1-kielet 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 B2- ja B3-kielet - 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Matematiikka lyhyt (N) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 pitkä (M) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Ympäristö- ja luonnontieteet Biologia 1 2 3 4 5 6 7 8 Maantiede 1 2 3 4 5 6 7 Fysiikka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Kemia 1 2 3 4 5 6 Katsomusaineet Uskonto/ET 1 2 3 4 5 6 Filosofia 1 2 3 4 5 Historia 1 2 3 4 5 6 7 8 Yhteiskuntaoppi 1 2 3 4 5 6 Psykologia 1 2 3 4 5 6 7 Taideaineet Musiikki 1 (2) 2 3 4 5 6 7 Kuvataide 1 (2) 2 3 4 5 Liikunta 1 2 3 4 5 6 Terveystieto 1 2 3 Opinto-ohjaus 1 2 __________________________________________________________________________________________________________________________________ Pakolliset kurssit 47-51 Syventävät kurssit* vähintään 10 Soveltavat kurssit** _______________________________________________________________________________________

Yhteensä vähintään 75 kurssia * Valinnainen, pakollisia opintoja täydentävä kurssi ** Koulukohtainen yhteen tai useampaan oppiaineeseen liittyvä tai toisessa oppilaitoksessa opiskeltava kurssi. Norssissa esim. liikennekasvatus/autokoulu, lukio-opiskelun valmennuskurssi, kemian työkurssi, ilmaisutaidon kurssi, … Lukion kurssisuorituksiksi voidaan lukea myös koulun ulkopuolisia opintoja. Tällaisia ovat mm. muissa oppilaitoksissa saadut suoritukset, kesälukio- ja kesäyliopistokurssit, vaihto-oppilasvuoden opinnot, työväenopiston

jotkin kurssit, työelämään tutustuminen, vapaaehtoistyö hyväntekeväisyys järjestöissä tai koulun järjestämänä. Hyväksymisistä päättää rehtori.


42

Ryhmänohjaajat ja kotiluokat

1ab1 Mari Hanski 1ab2 Anne Osmo 1ab3 Juha Vänttinen 1IB Sanna Vierimaa 1IB kv Jannika Sarimo

2084 2073 3050 2094 3051

2ab Markus Järvinen 2ab2 Katrina Vartiainen 2ab3 Reima Laine 2IB Riitta Rajala 2IB kv Leena Laippala

3041 2076 1077 1074 2081

3ab1 Ulla Kamila 3ab2 Jaana Hyvärinen 3ab3 Markku Virtanen 3IB Anu Isotalo 3IB kv Raimo Junnikkala

2075 0011 3098 0021 3065

Kaikilla ryhmillä pidetään ryhmäohjaajan tunteja säännöllisesti lukuvuoden aikana. Ryhmäohjaajan tuntien ajankohdista ilmoitetaan tapahtumakalenterissa. Ryhmänohjaajat tavoitat parhaiten Wilman kautta.

Lukion suoritusohjeiden tiivistelmä 1. Lukion oppimäärä voidaan suorittaa 2–4 vuodessa. Perustelluista syistä rehtori voi myöntää opiskeluaikaan pidennystä. Pääsääntöisesti lukio-opiskelu kestää kolme vuotta. 2. Lukion oppimäärään kuuluu vähintään 75 kurssia. Jokaisesta oppiaineesta on opiskeltava vähintään

pakolliset kurssit. 3. Työvuosi jakaantuu viiteen opintojaksoon, joissa opiskelijalla tulee olla jokaisessa vähintään kuusi

kurssia. Minimikurssimäärään voi saada poikkeuksen rehtorin luvalla. 4. Opiskelija valitsee itse kurssinsa kurssitarjottimesta. Opiskeluohjelmaa voidaan tarkistaa opiskelun

edetessä. Muutoksista on hyvä neuvotella aineenopettajan, ryhmäohjaajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Opinto-ohjelman muutokset hyväksyy rehtori. Muutokset on tehtävä viimeistään kaksi viikkoa ennen seuraavan jakson alkua. Aloitettua kurssia ei voi keskeyttää.

5. Kurssi voidaan suorittaa: a) osallistumalla opetukseen ja kurssista pidettäviin kuulusteluihin b) opiskelemalla kurssi tai sen osa itsenäisesti ja tenttimällä se c) suorittamalla kurssi toisessa oppilaitoksessa 6. Kurssien suoritusjärjestys on mainittu opetussuunnitelmassa ja kurssiselosteessa. Niistä voi poiketa perustellusta syystä rehtorin luvalla.


43

IB-LINJA Lukiossa toimii myös englanninkielinen IB-linja. Opiskelijat valitaan linjalle koulutodistuksen ja pääsykokeen perusteella. IB-luokat opiskelevat ensimmäisenä vuonna pääsääntöisesti suomalaisen opetussuunnitelman mukaisia kursseja englanniksi. Vahvan englannin kielen osaamisen ohella valmistava vuosi tähtää varsinaisella IB:llä tarvittavien opiskelutaitojen kehittymiseen sekä yleissivistävien opintojen laajentamiseen. IB-OPISKELU RYHMÄ 1 Äidinkieli / Opiskelijan paras kieli * keskittyy kirjallisuuden analysointiin niin suullisesti kuin kirjallisestikin * perehdytään maailmankirjallisuuden merkkiteoksiin ja kotimaisen kirjallisuuden helmiin, kirjoitetaan maailmankirjallisuusessee * suullisen tuotoksen arvioinnin osuus 30 % RYHMÄ 2 Vieras kieli (englanti, saksa, ranska) * B-kielen taso * runsaasti kirjallisuutta, tekstinymmärtämistä, kirjallista tuottamista eri rekistereissä ja tyyleillä * vahva suullisen kielitaidon painotus (30 %) RYHMÄ 3 Ihminen ja yhteiskunta (historia, taloustiede, psykologia) * perehdytään yksilön ja yhteiskunnan välisiin suhteisiin ja kehitetään tiedonhankintataitoja sekä

kriittistä suhtautumista tietolähteisiin RYHMÄ 4 Kokeelliset tieteet (biologia, kemia, fysiikka) * 24 % opetusajasta koostuu opiskelijan itsensä suorittamista kokeista ja niiden raportoinnista * opetussuunnitelma uudistettu viime vuosina vastaamaan tämän päivän uusinta Tietoutta RYHMÄ 5 Matematiikka (HL- tai SL-tasot, math studies) * kolmen tasoista matematiikan opiskelua CAS-ohjelma *C = creativity (luovuus), esimerkiksi musiikki, kuvataide, tanssi ja näyttelyt *A = action (toiminta), esimerkiksi liikunnallista tai ympäristön suojeluun liittyvää toimintaa *S = social service (yhteiskuntapalvelua), pyyteetöntä ja palkatonta työtä muiden


44

ihmisten hyväksi esimerkiksi kerhoissa, kouluissa, päiväkodeissa, vapaa- ehtoisjärjestöissä, vanhusten tai vammaisten parissa Kokemuksista ja töistä kirjoitetaan raportti, jonka osana on ohjaajien näkemykset opiskelijan kehittymisestä. TOK (Theory of Knowledge, tiedon teoria) * 100 tunnin kurssi, jossa perehdytään tiedon olemukseen ja totuudellisuuteen eri tieteenalojen näkökulmasta * kehittyminen mitataan suullisilla esityksillä ja tiedon teorian esseillä, kriittisen ajattelun ja keskustelun foorumi Extended Essay-tutkielma tehdään 2. ja 3. luokan välisenä kesänä. 1. vuosikurssi (PRE-IB) 2. ja 3. vuosikurssi (IB)

Äidinkieli 3 Group 1 Finnish A1 HL 5 SL 3 Englanti 4 Swedish A1 HL 5 SL 3 Ruotsi 4 English SL 3 B2: CF/CS 3 B3: DF/DS 3 Group 2 English B HL 5 SL 3 Matematiikka 3/5 French SL 3 Reaaliaineet: German SL 3 Biologia 1 Fysiikka 1 - 3 Group 3 Economics HL 5 SL 3 Kemia 1 History HL 5 SL 3 Historia 2 Psychology HL 5 SL 3 Filosofia 1 Psykologia 1 Group 4 Biology HL 5 SL 3 Kuvataide Chemistry HL 5 SL 3 tai musiikki 1 Physics HL 5 SL 3 Liikunta 2 TOK 3 Group 5 Mathematics HL 5 SL 3 TOK Theory of Knowledge 100 h CAS 150 h IB-linjalla pidetyistä hyväksytysti suoritetuista harjoitustunneista on mahdollisuus saada merkintä opetusharjoittelun sisältöjen kuvaukseen, jos tunnit on pidetty englannin kielellä ja niitä on ollut vähintään kymmenen (à 45 min) / kuusi (à 75 min).

IB:n opetussuunnitelmasta on saatavana yksityiskohtaisia tietoja IB-organisaation koti-sivuilta http://www.ibo.org/diploma.htm.

http://www.ibo.org/diploma.htm


45

Koeviikko

° Koeviikolla lukiossa ei yleensä järjestetä muuta ohjelmaa. Seuraavan päivän kokeiden kysely- ja valmennustunti on mahdollinen. Opiskelijoille ilmoitetaan laajemmat kirjoitelmat ja esseet niin hyvissä ajoin, että niiden tekeminen ei osu koeviikolle.

° Kokeiden suoritusjärjestys on nähtävissä ilmoitustaululla ja sähköpostissa, samoin valvontavuorolistat, joihin opettajat merkitsevät omat valvontansa.

° Jokaisella koepäivällä on vastuuhenkilö ja valvojat. ° Koepaperit toimitetaan niille varattuun K-kaappiin viimeistään koetta edeltävänä päivänä vastauspapereineen

A3-kokoisen kansilehden väliin pakattuina. Kansilehdelle kirjoitetaan koetta koskevat tiedot kokeen vastuuhenkilöä ja valvojia varten. Kansilehtiä on K-kaapissa.

° Vastuuhenkilö jakaa ennen kokeen alkua koepaperit väritunnuksineen valmiiksi. Saman kokeen suorittajia ei sijoiteta vierekkäin eikä muutenkaan lähekkäin. Vastuuhenkilö laittaa kokeiden väritunnuskartan auditorion oven ulko- ja sisäpuolelle.

° Klo 11.00 valvoja antaa luvan 1abc:n sekä 2ab:n opiskelijoille poistua sektoreittain. Abiturientit kirjoittavat kokeen päättymiseen saakka.

° Kokeessa opiskelijalla on oltava mukana kirjoitustarvikkeet sekä matemaattisissa aineissa taulukot ja laskimet. Laskimen ja taulukon lainaaminen toisilta kokeen aikana ei ole mahdollista. Ulkovaatteet, laukut, puhelimet jne. jätetään auditorion etuosaan.

° Opiskelija ei saa siirtää koepapereitten paikkaa. ° Valvojien tehtävänä on valvoa kokeen kulkua ja seurata opiskelijoiden työskentelyä, opastaa ja neuvoa

ongelmatilanteissa etenkin luokkalaisia sekä viedä opiskelijoille tarvittaessa lisää paperia. ° Kokeen päätyttyä valvojat jakavat koesuoritukset opettajien lokerikkoihin. ° Valvojat tarkistavat, että auditorio jää siistiin kuntoon kokeen päätyttyä. ° Jos opiskelija on sairaana, hän ilmoittaa siitä lukion kansliaan ja selvittää kirjallisesti poissaolonsa kokeen

pitäjälle.

Opettajaksi opiskeleva voi osallistua koevalvontaan, siitä kertyy kouluharjoittelua.


46

OPISKELIJANA NORMAALIKOULUSSA


47

TUNNIN SEURANTA Tuntia seurattaessa – saavu ajoissa tunnille ja seuraa aina kokonainen oppitunti – keskitty tuntiin ja tarkkaille oppilaiden työskentelyä tunnin eri vaiheissa unohtaen muiden kuulijoiden kanssa seurustelu, omien tuntisuunnitelmien tekeminen ja muu vastaava – osallistu harjoitteluvaiheessa tunnin pitoon apuopettajana – valmistaudu palautteen antamiseen harjoitustunnista – mieti, miten olisit itse menetellyt tunnilla

HARJOITUSTUNTI Valmistautuessaan tunnin pitoon opiskelija – tutustuu opetusryhmään etukäteen seuraamalla sen opetusta – esittelee tunti- tai jaksosuunnitelmansa ohjaajalle erikseen sovittavalla tavalla – ottaa ennalta selvää esim. istumajärjestyksestä sekä huolehtii tunnilla tarvittavien laitteiden ja

välineiden varaamisesta sekä varmistaa niiden toimivuuden Harjoitustunnilla opiskelija – saapuu ajoissa tunnille – kirjaa poissaolijat ja myöhästyjät – vastaa opettajana tunnin sujumisesta – pyrkii työllistämään oppilaat koko tunnin ajaksi – seuraa oppilaiden työskentelyä auttaen ja puuttuen siihen tarvittaessa – puuttuu häiriökäyttäytymiseen – pukeutuu asiallisesti – varaa ajan tunnin päättämiseen (kotitehtävät, siivous) – päättää tunnin, eivät oppilaat Jos sairauden johdosta olet estynyt pitämästä sovittua tuntia, ilmoita asiasta mahdollisimman pian ohjaajalle.

SUHTAUTUMINEN OPPILAISIIN – Ole otteissasi johdon- ja oikeudenmukainen sekä tarpeen vaatiessa tiukka. – Ensivaikutelma on merkityksellinen. – Huomioi oppilaasi yksilöinä, oppilas voi olla arka itsestään. – Käytä puhutellessasi oppilaan etunimeä. – Huumori sopivassa muodossa ja paikassa on käyttökelpoinen väline. – Ole ystävällinen, mutta älä hyväksy oppilaan röyhkeää käyttäytymistä. – Mahdollisuuksiesi mukaan keskustele ja kysele oppilaiden mielipiteitä. – Huomioi luokassa olevat vieraskieliset oppilaat. Varmista, että he ovat ymmärtäneet puheesi.


48

OPPILAIDEN SUHTAUTUMINEN OPISKELIJOIHIN Oppilaat suhtautuvat opetusharjoittelijoihin samalla tavalla kuin koulun opettajiin. Jos oppilaiden käyttäytymisessä on tässä suhteessa jotakin korjattavaa, on ohjaaja velvollinen puuttumaan tilanteeseen. Virtuaaliväylästä löytyvä "Oppilaan tuen ja seuraamusten portaat"-verkkomateriaali (OTUS) antaa mallin opiskelijoille ja opettajille heidän ratkaistessaan, mitä pitäisi tehdä oppilaan oppimisvaikeuksien, työrauhahäiriöiden, kiusaamisten ja muiden ongelmatilanteiden kohdatessa. Ohjeistossa on neuvoja myös oppilaan terveysongelmien hoitamiseksi sekä kodin ja koulun yhteydenpitoon.

SEURAAMUKSET EPÄASIALLISESTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ Opettajalle kuuluu myös kasvatustehtävä. Opettajan työhön kuuluu rajojen asettaminen omassa luokassa, mutta yhtälailla myös koulun sääntöjen ja oppilaiden turvallisuuden valvominen kaikkialla koulun alueella. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokasta valvottuun tilaan oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi. Tunnin päätyttyä opettaja keskustelee oppilaan kanssa tilanteesta. Opettajan tulee kirjata poistaminen luokasta. Tehtävänsä tunnilla tai kotona laiminlyönyt oppilas voidaan myös määrätä suorittamaan puuttuvat tehtävät koulun jälkeen. Huoltajan tulee olla tietoinen asiasta. Oppilasta, joka rikkoo järjestystä, menettelee vilpillisesti tai käyttäytyy muuten epäasialli-sesti, voidaan myös rangaista kurinpidollisesti. Lievin kurinpitorangaistus on jälki-istunto (enintään kaksi tuntia). Jos toistuvat jälki-istunnot eivät tehoa tai oppilaan toiminta on muuten ollut erityisen moitittavaa, voidaan hänelle rehtorin päätöksellä antaa kirjallinen varoitus tai erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Tänä aikana opetuksen järjestäjän on huolehdittava, ettei oppilas jää jälkeen opetuksesta. Ennen jälki-istuntoa, kirjallisen varoituksen antamista tai määräaikaista erottamista, on oppilaan huoltajalle varattava mahdollisuus tulla kuulluksi. Nämä kurinpitorangaistukset tulee myös kirjata ja toimenpiteen syynä oleva teko tai laiminlyönti on yksilöitävä. Myös oppilasta on kuultava.

OPETUSHARJOITTELUN OHJAUKSESTA Opetusharjoittelun ohjauksella pyritään tukemaan opiskelijan kasvua omaleimaiseksi, itsenäiseksi, yhteistyökykyiseksi ja kriittiseksi opettajapersoonallisuudeksi. Opiskelijaa autetaan arvioimaan omaa opetustyötään ja kehittämään sitä kulloistenkin yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena on opiskelijan ammatillisen kehitysprosessin käynnistäminen sekä teorian ja käytännön integrointi. Ohjaus jakaantuu yksittäis- ja ryhmäohjaukseen. Yksittäisohjauksessa ohjaajan ja opiskelijan keskustelujen lähtökohtana ovat opiskelijaa askarruttavat asiat, opiskelijan pitämät oppitunnit tai opetustuokiot: niiden suunnittelu, toteutus ja reflektointi. Reflektio on tapa ajatella, analysoida kokemaansa ja oppia siitä. Se on keino ymmärtää omaa toimintaansa erilaisissa yhteyksissä. Reflektiivistä otetta omaan työhönsä voidaan pitää yhtenä pätevyyden keskeisenä määreenä, koska se mahdollistaa oman työn kehittämisen. Ryhmäohjaus rakentuu esimerkiksi opetusjaksoon, opetuksen tai kasvatuksen osa- tai ongelma-alueeseen tai tietyn opetusryhmän opiskelukokonaisuuteen liittyvien kysymysten käsittelyyn. Ohjausryhmään kuuluvat joko tietyn ohjaajan harjoittelijat tai esimerkiksi


49

kaikki jonkin oppiaineen opiskelijat, aiheesta riippuen. Harjoittelun edetessä opiskelijalle annetaan yhä enemmän vastuuta ja vapautta opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Hän saa suunnitella ja toteuttaa itsenäisesti omasta näkökulmastaan mielekkäitä opetustilanteita. Joissakin tilanteissa toimimattomat ratkaisut ovat opettajaksi kehittymisen kannalta hyödyllisiä: ne johtavat omakohtaiseen kokemusten erittelyyn, vaihtoehtojen pohtimiseen, arviointiin ja mahdollisten virheratkaisujen korjaamiseen. Ohjauksen tarkoituksena on antaa tukea juuri tämäntyyppisen itsearviointikyvyn kehittymiseen. Opiskelija ottaa siis itse vastuuta opetuksensa tuloksista niin, ettei hän pidä yksittäisiä epäonnistumisiaan ammatti-identiteettinsä uhkana vaan pikemminkin oman työnsä kehittämisen luonnollisena lähtökohtana ja haasteena. Tässä prosessissa ei ole kyse vain opetettavan aineen sisältöjen oppimisesta vaan myös sosiaalisen ja eettisen kasvatusvastuun opetukselle asettamista ehdoista. "Luovan keskeneräisyyden" tiedostaminen on opiskelijan kehityksen kannalta innovatiivisempi urakehityksen lähtökohta kuin esimerkiksi ohjaajan jäljittely tai yritys rakentaa erehtymättömän opettajan roolia. Tässä suhteessa myös ohjaajan sisäistämällä ja toteuttamalla opettajuuden näkemyksellä on osuutensa opiskelijassa syntyviin käsityksiin opettamisesta ja opettajan roolista. Ohjauksen tärkein työmuoto on ohjaajan ja opiskelijoiden välinen yhdessä tekeminen ja siihen perustuva vuorovaikutus: opetukseen ja opettajan ammatti-identiteettiin liittyvien asioiden kokemusperäinen ja teorioita testaava kysymysten asettelu sekä siltä pohjalta syntyvien vaihtoehtoisten ratkaisujen etsintä.

OPETUSHARJOITTELUN PALAUTTEEN ERI MUOTOJA Ohjaajien palaute voi olla: – suullista – kirjallista – kirjallista palautetta, joka voidaan antaa myös verkossa – kirjallisen palautteen apuna käytetään myös tietokantapohjaista palautejärjestelmää – osaksi tuntisuunnitelmien laadinnassa käytetään www-pohjaista lomaketta, joka toimii myös suunnittelun ja palautteen välineenä

Minä vain puhelen!

Sauli Niinistö


50

NORSSIN TURVALLISUUSOPAS Norssi on suuri talo, jossa on paljon ihmisiä. Monenlaista sattuu päivän mittaan. Yleensä ihan mukavia asioita. Tuttuja juttuja. Harvoin tuntee olonsa uhatuksi. On turvallista pyöriä muitten mukana. Tämän oppaan tarkoitus on säilyttää ja parantaa turvallisuuttamme. Monet uhka- ja vaaratilanteista ovat ennakoitavissa. Niihin voidaan varautua. Toiset ovat turvajärjestelyin torjuttavissa. Rauhallisuus sekä oikeisiin tietoihin perustuva harkinta ja toiminta päästävät monesta pälkähästä. Koulun turvallisuustyöryhmä on neuvotteluissaan ja asiantuntija-apua käyttäen suunnitellut tämän turvaoppaan, johon kaikkien kouluyhteisössämme työskentelevien tulisi tutustua jo ennen kuin sen ohjeita tosipaikan tullen tarvitaan. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. ensiavun antaminen, kriisiryhmän toiminta, hälytykset, tietoturva ja erityistilojen turvallisuus. Vanhan kansan sananlaskut: ei vara venettä kaada ja parempi virsta väärään kuin vaaksa vaaraan, kuvastavat ennakoinnin merkitystä. Joskus turvajärjestelyt ja –harjoitukset voivat tuntua turhalta hössötykseltä, mutta ne edustavatkin tuota "varavirstaa", joka voi olla joskus tosi tarpeen. YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS 10023 • aluepelastuslaitos, palokunta, sairaankuljetus, poliisi ALUEPELASTUSLAITOS *263 3111 Hätäilmoitus tehdään seuraavassa järjestyksessä: 1. Kerro mitä on tapahtunut 2. Kerro missä on tapahtunut 3. Kerro onko joku vaarassa tai loukkaantunut 4. Vastaa kysymyksiin tarkasti ja selkeästi 5. Lopeta puhelu vasta kun hätäkeskus antaa luvan NORSSIN PELASTUS- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSORGANISAATIO Norssin pelastus- ja turvallisuussuunnitelman tavoite on turvata oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuus päivittäisen koulutyön aikana ja vakavissa vaaratilanteissa. Vakavia vaaratilanteita ovat tulipalo, pommiuhka ja suuronnettomuus tai katastrofi. Suunnitelmaa toteuttaa ja turvallisuusvalmiudesta vastaa turvallisuustyöryhmä, joka kokoontuu vähintään kerran lukukauden aikana. Työryhmä seuraa jatkuvasti turvallisuuden toteutumista ja puuttuu turvallisuutta vaarantaviin epäkohtiin. Työryhmä kehittää suunnitelmaa, järjestää turvaharjoituksia, koulutusta ja hankkii turvallisuusopetusta ja –valistusta varten kirjallista ja AV-materiaalia. Turvallisuustyöryhmä Johtava rehtori, puheenjohtaja Veli-Matti Hakanen, 333 7822, 040-500 4988 Kanslian edustaja, sihteeri Pirjo Mäkirinne, 3337820 Perusopetuksen rehtori Annika Hongisto, 333 7823, 040-513 6262 Perusopetuksen vararehtori Satu Kekki, 333 7852, 050-357 8848 Perusopetuksen vararehtori Tarja Ruohonen, 333 7852 , 040-715 8650 Lukion rehtori Marjut Kleemola, 333 7856, 040-554 0645 Lukion vararehtori Jannika Sarimo, 050 406 4262 Kv. koulun rehtori Vesa Valkila, 0400-523 093 Turvallisuussuunnittelu Pentti Tiitta, 333 7873


51

Ensiapu Susan Suomi, 333 7866, 050-452 6100 Vilma Alcenius, 333 7666, 0400-927 072 Kriisivalmius Petri Tiitta, 333 7818 Virastomestari, tekniset palvelut Tekninen työryhmä, 333 7867 Kouluravintolan turvallisuus Liisa Peltola, 333 7827, 043-8220275 Kirjaston turvallisuus Seppo Niemelä, 333 7867, 043-8220272 Tietoturvallisuus Mika Laitinen, 043-8220176 Turvallisuustyöryhmä jakautuu tehtävän mukaisiin alaryhmiin. 1. Hälytysryhmä Hälytysryhmään kuuluvat rehtorit ja vararehtorit. Hälytysryhmä antaa toimintaohjeet onnettomuus- ja vaaratilanteissa keskusradion kautta. Hälytysryhmä ilmoittaa yleiseen hätänumeroon ja sitä kautta saadaan tilanteenmukaista apua palokunnalta, sairaankuljetuksesta ja poliisilta. Kouluasterehtoreilla on turvakansiot, joissa on toimintaohjeita, ajan tasalla olevat lukujärjestykset ja oppilasluettelot. Kansioiden tietojen avulla hälytysryhmä voi luetteloida poistumistilanteessa kokoontumispaikalle saapuvat oppilaat. Yleisessä vaara-tilanteessa hälytysryhmä ohjaa koulun toimintaa viranomaisten antamien ohjeiden mukaan. Johtava rehtori tai hänen sijaisensa hoitaa tiedotuksen onnettomuus- ja vaaratilanteiden aikana ja niiden jälkeen. 2. Ensiapuryhmä Ensiapuryhmään kuuluvat kouluterveydenhoitaja ja kaikki ensiapukoulutuksen saaneet opettajat. Ryhmä antaa ensiapua onnettomuustilanteissa. Ensiapuvalmiudesta vastaavat kouluterveydenhoitajat. 3. Kriisivalmiusryhmä Kriisivalmiusryhmä antaa apua äkillisten onnettomuuksien, kuolemantapausten, itsemurhauhkailujen, väkivallan uhkan tai muiden kriisitilanteiden käsittelyssä ja niiden jälkiselvittelyssä. Kriisitilanteen sattuessa ota yhteys ryhmään, joka auttaa jatkotoimenpiteiden suunnittelussa. Kriisiryhmällä on käytössään Norssin kriisisuunnitelma ja muuta materiaalia henkiseen tukeen koulun kriisitilanteissa. Kriisivalmiusryhmään kuuluvat psykologi Petri Tiitta (333 7818) sekä lehtorit Jaana Hyvärinen (333 7860), Seppo Isotalo (333 7860), Annele Laaksonen (333 7875), Heli Martinmäki (333 7880) ja Turun kansainvälisestä koulusta Tuire Uoti ja Adele Harju. Jos et tavoita ketään ryhmän jäsenistä, voit ottaa yhteyttä Turun kaupungin päivystävään kriisiryhmään, jonka puhelinnumero on 050-5668 466. Kriisivalmiusohjeisto löytyy myös Norssin virtuaaliväylästä. MITÄ JOKAISEN TÄYTYY TIETÄÄ KOULUN TURVALLISUUDESTA! Poistumistiet koulurakennuksesta kulkevat porraskäytävien kautta. Poistumistiet on merkitty vihreillä valoilla ja jälkivalaisevilla kilvillä. Ruuhkautuminen poistuttaessa yläkoulun/lukion opetustiloista vältetään ohjaamalla kulku porraskäytävissä seuraavasti: 1. kerroksen solusta poistutaan C-oven kautta, muista 1. kerroksen luokista B-oven kautta. Toisen kerroksen solusta poistutaan C-oven kautta ja muista luokista D-oven kautta. Kaikista kolmannen kerroksen luokista poistutaan B-oven kautta. Jos poistumistilanteessa ei voi noudattaa näitä ohjeita, valitaan vaihtoehtoinen, turvallinen reitti tai kuljetaan hätäpoistumisteiden kautta! Hätäpoistumistiet lähtevät alakoulun tietokoneluokasta, liikuntasalista n:o 2 ja yläkoulun/lukion puolella toisessa kerroksessa luokasta Y2098 (218). Kolmannessa kerroksessa yläkoulun/lukion puolella hätäpoistumistiet lähtevät luokasta Y3052 (307) ja perusopetuksen kansliasta ikkunan kautta toisen kerroksen katolle ja rakennuksen ulkopuolisten portaikkojen kautta alas.


52

Selvitä itsellesi poistumisreitit ja hätäpoistumisreittien sijainti. Mieti valmiiksi myös vaihtoehtoisia poistumisreittejä kaikista tiloista, joissa opetat tai toimit. Alkusammutuspisteitä on koko koulurakennuksen kattava verkosto. Alkusammutuksella pyritään sammuttamaan tulipalot mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Etsi opetustilaasi lähinnä oleva alkusammutuspiste, harmaa peltiluukku, jossa on punavalkoinen tunnuskuva, valkoinen letkukelan kuva punaisella pohjalla. Jos et ole koskaan avannut alkusammutuskaapin luukkua, tee se seuraavassa sopivassa tilai-suudessa. Avaa kaapin luukku ja selvitä itsellesi, miten sammutusvesiletku vedetään ulos ja miten vesihanat avataan ja sammutusvesi suunnataan palavaan kohteeseen. Käsisammuttimia on kemian ja fysiikan laboratorioissa, teknisen työn luokissa, tietokoneluokissa, opettajainhuoneen keskusradiotilassa, ruokalassa ja hallintokerroksessa. Sammutuspeitteitä on tietokoneluokissa, kansliassa, kirjastossa ja opettajainhuoneessa keskellä huonetta ja molemmissa päädyissä olevissa keittiö-tiloissa. Sammutin ja sammutuspeite lisäävät myös kodin paloturvallisuutta! Jos alkusammutusvälineiden käyttö jää epäselväksi, pyydä opastusta! Tulipalon sattuessa vie oppilaasi turvaan ja pelasta loukkaantuneet. Varoita muita ja ilmoita hälytysryhmälle. Ryhdy sammuttamaan paloa, jos olet varma oppilaiden turvallisuudesta ja tiedät varmasti miten tulee toi-mia. Oppilaiden turvallisuus on tärkein. Huolehdi myös koko ajan omasta turvallisuudestasi. Turhia riskejä ei pidä ottaa. Muista, että kivirakennuksessakin tulipalossa kehittyy nopeasti savua. Savussa on vaikeaa osata ulos ja savukaasut tainnuttavat nopeasti. Poistumistilanteessa tarkista vielä kerran, että kaikki ovat mukana ja että naapuriluokissakin ollaan tilanteen tasalla. Poistuessasi sulje ovet ja ikkunat. Muista toimintajärjestys: pelasta, ilmoita, sammuta. Valitse turvallinen poistumisreitti. Muista, että hissien käyttö poistumistilanteessa on ehdottomasti kielletty! Kokoontumispaikka poistumistilanteessa on koulun ja Varissuon koulun välinen kenttä. Kouluasteitten ja ryhmien kokoontumispaikat on esitetty tämän oppaan liitteessä. Kun tuot oppilaasi kokoontumispaikalle, ilmoita kouluasterehtorille paikalle tuomasi ja joukosta puuttuvat oppilaat. Kadoksissa olevien etsintä on käynnistettävä mahdollisimman nopeasti. Jos kuulut ensiapu- tai kriisivalmiusryhmään, ilmoita oppilaasi kouluasterehtorille ja mene ensiapu- ja kriisiryhmän kokoontumispaikalle. Vapaa opettaja ottaa oppilaasi valvontaansa. Vapaat opettajat, opiskelijat ja muu henkilökunta toimivat hälytysryhmän ohjeiden mukaan. Jos olet luokanopettaja, luokan- tai ryhmänohjaaja, näytä oppilaillesi poistumistiet opetustiloistasi, näytä hätäpoistumistiet ja vie oppilaasi kokoontumispaikalle. Poistumistilanteissa alakoulun 1-3 luokkien oppilaita ei lähetä kotiin, vaan heille on varattu turvapaikka Varissuon koululta, josta vanhemmat hakevat heidät kotiin. Koululle on varattu kiintiö Varissuon yhteisväestönsuojasta. Väestönsuojaan siirrytään viranomaisten ohjeiden ja määräysten mukaan. Jos joudumme suojautumaan koulurakennukseen, on ruokaa ja juomavettä varattu kolmeksi vuorokaudeksi.


53

Seuraa keskusradiokuulutuksia. Jos keskusradio ei kuulu tai kuuluu huonosti, ilmoita välittömästi tekniseen tukeen. Noudata sähkölaitteiden käyttöohjeita! Seuraa niiden toimintaa ja kuntoa. Ilmoita toi-mintahäiriöistä välittömästi tekniselle tuelle. Älä käytä viallisia sähkölaitteita! Älä koskaan sulje poistumisteitä. Poistumistiet on pidettävä vapaina, ne eivät ole säilytystiloja! Jos havaitset, että poistumisteillä on kulkuesteitä tai jos alkusammutuspisteiden edessä on niiden käyttöä haittaavia esteitä, huomauta heti turvallisuustyöryhmän jäsenille ja vaadi korjausta tilanteeseen. Ensiapukaappi on teknisen työn tiloissa (2kpl), liikuntasalien välikäytävässä, opettajainhuoneen keskellä, kotitalousluokassa Y1095, fysiikka-kemian ohjaustilassa, tekstiilitöiden tilassa (2kpl) K2130, alakoulun aulassa ja tilassa A1002 (103) alakoulun puolella. Koulun ulkopuolelle suuntautuville retkille saa terveydenhoitajalta mukaan ensiapulaukun. Yökoulujen käyttöön on varattu palovaroitin, koska kaikissa tiloissa, joissa yövytään, on oltava palovaroitin. Sen saa perusopetuksen kansliasta. Muista hyvä periaate: hyvä järjestys luo turvallisuutta ja vähentää tapaturmien riskiä. Kaikille suunnattua turvallisuuskoulutusta pyritään antamaan lukuvuoden aikana. Jos avaimesi katoavat, ilmoita siitä välittömästi tekniseen tukeen. Jos jokin turvallisuutteen liittyvä asia jää epäselväksi, kysy keneltä tahansa turvallisuustyöryhmän jäseneltä. Kysyminen on oikeutesi. VAARATILANTEET OPPITUNTIEN VÄLILLÄ Vaaratilanne ruokatunnin aikana 1. Alakoulun oppilaat: alakoulun ryhmän kanssa ruokaileva opettaja ohjaa ryhmän turvaan. 2. Yläkoulun oppilaat: Ruokalan valvojat ja paikalla olevat opettajat ohjaavat oppilaat turvaan. 3. Lukion oppilaat: Ruokailemassa olevat opettajat ohjaavat oppilaat turvaan. Kontrolli: oppilaiden läsnäolon tarkistaminen. Alakoulussa tarkistajana oma opettaja tai seuraavaa tuntia pitävä aineenopettaja, yläkoulussa ja lukiossa seuraavan tunnin opettaja. Tarkistetaan, tarvitaanko ensiapua tai kriisiapua. Puuttuvasta oppilaasta ilmoitetaan välittömästi alakoulun tai yläkoulun vararehtorille tai lukion rehtorille, joka ilmoittaa asiasta pelastushenkilökunnalle. Vaaratilanne välitunnin aikana Välituntivalvoja ohjaa oppilaat tilanteen mukaan joko kokoontumispaikalle tai, jos koulurakennus on turvallinen, luokkiin. Kontrolli: oppilaiden läsnäolon tarkistaminen. Alakoulussa tarkistajana oma opettaja tai aineenopettaja, yläkoulussa ja lukiossa seuraavan tunnin opettaja. Tarkistetaan, tarvitaanko ensiapua tai kriisiapua. Puuttuvasta oppilaasta ilmoitetaan välittömästi alakoulun tai yläkoulun vararehtorille tai lukion rehtorille, joka ilmoittaa asiasta pelastus-henkilökunnalle.


54

Väkivalta tai väkivallan uhka Jos havaitset väkivaltaa tai sen selvää uhkaa:

1. Älä mene yksin vaaratilanteeseen! Pyydä vähintään yksi työtoveri mukaan. Toinen puhuttelee oppilaita, toinen varmistaa, seuraa ja ohjaa muita pois paikalta. Lähesty sivusta, puhuttele oppilaita nimellä (jos tunnet). Varmistu, että kiihtynyt oppilas havaitsee läsnäolosi. Älä mene liian lähelle, älä kosketa! Puhu tavallisella äänellä. Älä huuda.Ole rauhallinen ja anna aikaa. Varmistu omasta turvallisuudestasi.

2. Jos oppilailla on aseita, etsikää apua läheltä, harkitkaa toimintatavat nopeasti. Miten turvataan muut? Muista taas oma turvallisuutesi. Voiko mennä tilanteeseen? Jos voi, niin päättäkää nopeasti, miten toimitaan ja miten ohjataan lähellä ja vaarassa olevat pois. Aina tärkeää on varoittaa ja ilmoittaa! Varoita muita ja ilmoita tilanteesta. Ilmoita: rehtorit, kuraattori. Jakakaa tehtävät, päättäkää kuka menee tilanteeseen tai lähestyy oppilaita, jos se on tarkoituksen mukaista eikä siitä aiheudu vaaraa. Samaan aikaan toinen soittaa hätänumeroon, kolmas ohjaa muita pois vaaravyöhykkeestä, joku ilmoittaa rehtoreille ja kuraattorille. Ilmoittaminen on tärkeää siksi, että rehtorit voivat antaa toimintaohjeita koko koululle. Kutsukaa poliisi välittömästi, puh. 112, jos oppilaalla on mukana mikä tahansa ase, jota hän ei luovuta vapaaehtoisesti, tai jos hän käyttää silmitöntä väkivaltaa. Poliisi kutsutaan aina, jos koulun alueelle tunkeutuu uhkaavasti käyttäytyvä ulkopuolinen. Ilmoita aina tilanteesta, ohjaa oppilaat turvaan. Ilmoita, jos tarvitaan ensiapua, terveydenhoitajat: puh. 7866 ja 269 1610, 050-452 6100, 0400-927072 Apua voi pyytää keneltä tahansa työtoverilta. Ilmoita aina ja pyydä apua: perusopetuksen rehtori 7823, 040-513 6262, vararehtorit: puh. 7852, 050-357 8848, 040-715 8650, kuraattori: puh. 7873, 040-414 5033 ja kv-koulun rehtori puh. 7822, 0400-523 093. Koulun ulkopuolelta tuleva väkivallan uhka 1. Paikalle tuleva opettaja tai muu koulun aikuinen ohjaa oppilaat turvaan ja soittaa poliisille 112. 2. Opettaja ilmoittaa asiasta rehtorille, joka antaa tilanteen mukaiset toimintaohjeet keskusradiossa. 3. Oppilaiden kanssa oleva opettaja selvittää, tarvitaanko ensiapua tai kriisiapua. AUDITORION TURVALLISUUS Auditoriossa järjestettäville tilaisuuksille on nimettävä turvallisuudesta vastaava henkilö, jos tilaisuuteen osallistuu yli 30 henkilöä,. Vastuuhenkilön nimi merkitään auditorion varauskalenteriin varauksen yhteyteen. Jos vastuuhenkilöä ei ole erikseen merkitty, vastaa varauksen tekijä turvallisuudesta. Jos oppilasryhmät varaavat auditorion, vastuuhenkilö on tilaisuuteen luvan antanut opettaja. Vastuuhenkilön tehtävänä on tarkistaa ennen esitystä, että ovet ovat lukitsematta ja varmistaa, että kaikista ovista on mahdollista poistua. Vastuuhenkilö tarkastaa myös esitysten ja tilaisuuksien lavastukset ja järjestelyt ja varmistaa, ettei niistä muodostu kulkuesteitä. Vaaratilanteessa hän ohjaa poistumista niin, että se sujuu nopeasti ja turvallisesti. Taas on tärkeätä tiedottaa eteenpäin.


55

MITÄ MUUTA KANNATTAA TIETÄÄ TURVALLISUUDESTA Opettele yleiset ohjeet ja hälytysmerkit vaaratilanteiden varalle. Ne löytyvät puhelinluettelosta sivuilta 4-5. Selvitä missä on asuintalosi väestönsuoja ja kuka talossasi vastaa sen valmiudesta. Mieti miten selviät, jos joudut suojautumaan asuntoosi moneksi vuorokaudeksi ilman sähköä, vettä, lämmitystä ja puhelinyhteyksiä. Mitä syöt, mitä juot? Onko käytössäsi paristoilla toimiva radio? Radio voi olla ainoa toimiva tiedonsaantikanava. Miten selviät, jos on talvi ja pakkasta -25 °C? Opettele toimintajärjestys onnettomuustilanteissa, hätäpuhelun soittaminen ja hanki ensiaputaitoja ja tietoja väestönsuojelusta. Hanki kotiisi palovaroittimia. Muista, että palovaroitin on pakollinen jokaisessa asuinhuoneistossa, myös vapaa-ajan asunnossa ja kaikissa tiloissa, joissa yövytään. Sammutuspeite ja jauhesammutin lisäävät kodin turvallisuutta ja kaikkien perheenjäsenten tulisi osata käyttää niitä. Tehkää yhdessä perheen turvallisuussuunnitelma. Aina, kun tulet uuteen paikkaan, johonkin suureen rakennukseen tai laivaan, selvitä itsellesi missä ovat poistumistiet ja miten toimit onnettomuustilanteessa. KOULURAVINTOLAN TURVALLISUUS Velvoitteet jokapäiväisessä työssä Jokapäiväisessä työssä noudatetaan terveysviranomaisten tarkastamaa ja hyväksymää omavalvonta- ja hygieniasunnitelmaa. Omavalvonnalla pienennetään ruoan ja elintarvikkeiden taholta tulevat vaarat ja ruoka-myrkytysriski minimiin. Työturvallisuusohjeita noudattamalla vältetään vahinkotilanteet. Sähkötapaturmat vältetään noudattamalla laitteiden käyttöohjeita. Laitteiden kuntoa seurataan ja epäkuntoon joutuneet laitteet korjataan välittömästi. Sammutus ja ensiapu Keittiötiloissa on hiilidioksidisammutin neste-, kaasu- ja sähköpalojen varalle. Ruokasalin alakoulun puolei-sessa päässä on alkusammutuspiste. Toinen alkusammutuspiste on D-aulassa ruokalan sisäänkäynnin vie-ressä. Alkusammutuskaluston täydentää sammutuspeite. Keittiön sosiaalitiloissa on ensiapukaappi keittiötyössä sattuvien tapaturmien ensiapua varten. Ulkoapäin tuleva uhka tai vaaratilanne Niissä tilanteissa, joissa joudutaan suojautumaan koulurakennukseen, riittää ruokaa varastoissa koko vuorokauden tarpeeseen 1000 hengelle 1-3 vuorokauden ajaksi. Jos veden saanti on rajoitettu, vettä voidaan varata 1-3 vuorokauden tarpeeseen. Toimintaohjeet vaaratilanteessa Mikäli vaaratilanne sattuu ruokailuaikaan, on jokaisella aikuisella: opettajalla, henkilökuntaan kuuluvalla ja opiskelijalla, vastuu ja velvollisuus ohjata oppilaat nopeasti ja turvallisesti kokoontumispaikalle. Keittiöhenkilökunta ryhtyy suojelutoimenpiteisiin, joilla estetään muut vaaratilanteet. Poistumissuunnitelman mukaan yksi työntekijä keittiöhenkilökunnasta tarkastaa vielä ruokailutilat todetakseen, että kaikki ovat poistuneet.


56

KIRJASTON TURVALLISUUS Kirjasto sijaitsee koulurakennuksen toisessa kerroksessa. Poistumisreitit kirjastosta on merkitty määräystenmukaisin merkein. Kirjaston turvallisuuden valvonnassa noudatetaan koulun yleisiä turvallisuusohjeita. Alkusammutuspisteet sijaitsevat auditorioaulassa vastapäätä kirjaston ovia. Alkusammutuskalustoa täyden-tää sammutuspeite. Työturvallisuusohjeita noudattamalla minimoidaan vahinkotilanteiden mahdollisuus. ATK-laitteiden, kopio-koneiden ja muiden sähkölaitteiden kuntoa seurataan jatkuvasti ja epäkuntoiset laitteet poistetaan käytöstä tai korjataan välittömästi. Poistumistilanteissa sammutetaan kaikki sähkölaitteet. Lähin ensiapukaappi on tekstiilityön luokassa. Kirjaston käyttäjät noudattavat henkilökunnan antamia turvaohjeita. Poistumistilanteissa paikalla olevat opettajat ja opiskelijat avustavat kirjaston henkilökuntaa. TIETOSUOJA Käyttäjätunnus on henkilökohtainen lupa käyttää yliopiston atk-palveluita. Sen saavat kaikki opiskelijat ja henkilökuntaan kuuluvat. Käyttäjätunnus voidaan myöntää myös vieraileville tutkijoille ja joillakin edellytyksillä yliopiston ulkopuolisille. Käyttäjätunnuksen tarkka muoto vaihtelee, mutta useimmiten se koostuu etunimen ja sukunimen alkuosasta. Esimerkiksi Matti Meikäläisen käyttäjätunnus voisi olla matmei ja sähköpostiosoite olisi [email protected]. Käyttäjätunnus on henkilökohtainen. Sitä ei saa luovuttaa kenenkään käyttöön. Allekirjoittamalla käyttölupahakemuksen olet tehnyt juridisen sopimuksen Turun yliopiston atk-keskuksen kanssa ja olet vastuussa tunnuksesi käytöstä. Käyttäjätunnukseen liittyy salasana. Siinä missä käyttäjätunnusta voidaan verrata kotiosoitteeseesi, on salasana tuon osoitteen avain. Tärkeintä käyttäjätunnuksen henkilökohtaisuudessa on, ettei kukaan käyttäjä missään olosuhteissa anna salasanaansa kenenkään toisen henkilön tietoon. Salasana on vaihdettava vähintään 90 vuorokauden välein ja aina, jos epäilet jonkun saaneen sen selville. Mitä useammin vaihto tehdään, sen hankalampi asiattomien on saada salasana haltuunsa. Muista myös, että salasanaasi ei koskaan kysellä sähköpostitse tai muutenkaan. Jos saat sähköpostiviestejä, joissa salasanaasi pyydetään, on kyseessä aina huijausviesti, johon ei saa vastata. Tavallisen, liitteettömän sähköpostiviestin mukana ei voi levitä viruksia. Sen sijaan liitetiedostojen mukana virukset voivat levitä. Liitetiedostovirukset aktivoituvat, kun liitetiedosto avataan. Sähköpostin lukeminen ei riitä aiheuttamaan virustartuntaa. Kuitenkin heti kun liitetiedosto avataan, siinä mahdollisesti oleva virus pääsee temmeltämään koneessa. Tämän vuoksi liitetiedostoja lähettäessä ja vastaanottaessa kannattaa noudattaa harkintaa. Välttääksesi virustartuntaa liitetiedostoista noudata seuraavia varotoimenpiteitä:

o Jos liitetiedosto näyttää vähääkään epäilyttävältä, tuhoa se avaamatta. Jos et tunne liitetiedoston lähettäjää, tai saat liitetiedoston täysin odottamatta, tai liitetiedoston nimi tai pääte näyttävät oudolta, on parempi olla avaamatta liitetiedostoa.

o Jos et ole varma jonkun liitetiedoston luotettavuudesta, kysy lähettäjältä mitä tiedosto sisältää ja miksi hän lähetti sen. Monet virukset lähettävät uhrinsa koneella sähköpostia osoitekirjassa oleville nimille näiden tietämättä. Tällöin posti näyttää tulevan tutulta ihmiseltä, mutta todellisuudessa se on ainoastaan lähetetty hänen konettaan ja nimeään käyttäen. On hyvä aina varmistaa kysymällä, että liitetiedosto on todella lähetetty tietoisesti eikä vain viruksen toimesta.


57

o Silloinkin kun liitetiedosto tulee tutulta ihmiseltä ja on odotettu, sille tulee tehdä virustarkistus ennen avaamista. Liitetiedoston lähettäjä ei välttämättä tiedä, että hänen koneessaan majailee virus. Virustarkistus tehdään tallentamalla liitetiedosto koneella olevaan kansioon ja tarkistamalla kansion sisältö virustorjuntaohjelmalla.

o Pidä virustorjuntaohjelmasi ajan tasalla. Yliopiston koneissa virustorjuntaohjelma pysyy automaattisesti päivitettynä niin kauan kuin käyttäjä kirjautuu Windows-verkon toimialueelle koneen käynnistyessä. Lähettäessäsi liitetiedostoja on kohteliasta aina postissa ilmoittaa, mikä liitetiedosto on kyseessä ja millä ohjelmalla se avataan.

Tietokoneiden käyttöön liittyviä ohjeita Käyttö Ennen opetusharjoittelun alkamista varmista, että sinulla on utu-mikroverkon salasana. Kirjautuessasi sisään toimialueelle varmista, että toimialueena on UTU. Voit helposti kirjautua UTU-toimialueelle kirjoittamalla kirjautumisikkunan käyttäjätunnus-kenttään: UTU\käyttäjätunnus. Ohjelmien asennus Kun tarvitset uuden ohjelman käyttöösi, jota ei ole asennettu koneeseen, ota yhteys teknisiin palveluihin. Ohjelmia pyritään asentamaan tavalla, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän rasitusta tietokonejärjestelmälle. Tästä johtuu, ettei kaikkiin esitettyihin pyyntöihin voida suostua. Ohjelmia, jotka eivät vaadi asennusta, voi käyttää ilman erillistä ilmoitusta. Jos ohjelma vaatii asennuksen ennen kuin sitä voidaan käyttää, ota yhteys teknisiin palveluihin ainakin viikkoa ennen kun tarvitset ohjelmaa.

Norsseja on usein verkossa suurina ryhminä. Käy linkkiapajalla: edu.fi


58

LUOKANOPETTAJAHARJOITTELUSTA


59

HARJOITTELUN AJOITUSSUUNNITELMA 2011–2012 Opettajankoulutuslaitos, Turun yksikkö Kalenteriviikot

Syksy 2011 Kevät 2012

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

1 L i o x x L L L L

2 L L L L o x x x x L x x x x x

3 o x x x x x x L x x x L L L L o x x x x x

4 L L L L L x x x x x

1 = AO1 2 = AO2 3 = SO4 4 = SO

L = loma o = orientointiviikko x = harjoitteluviikko i = info normaalikoululla

1) 1. vuosikurssi AO1 Syksy 2011

Opettajana ja kasvattajana viikot 44–47

info ti 1.11. klo 9.00–12.00 normaalikoulun auditorio ohjaus luokissa ti 8.11. klo 13.30 alkaen

2) 2. vuosikurssi AO2 Kevät 2012

Opettajana ja kasvattajana II viikot 3-7, 9-13 info ti 17.1. klo 9.00–12.00 normaalikoulun auditorio ohjaus luokissa ti 17.1. klo 13.30 alkaen

3) 4. vuosikurssi SO4 Syksy 2011

Syventävä aine- ja viikkoharjoittelu viikot 35–41, 43-45 info ti 30.8. klo 9.00–12.00 normaalikoulun auditorio ohjaus luokissa ti 30.8. klo 13.30 alkaen, aineharjoittelu ohjaus luokissa ti 27.9. klo 13.30 alkaen, viikkoharjoittelu


60

Kevät 2012

KM-kiintiö viikot 14–19 info ti 3.4. klo 9.00–12.00 normaalikoulun neuvotteluhuone ohjaus luokissa ti 3.4. klo 13.30 alkaen

4) 5. vuosikurssi SO5

Kevät 2012

Valinnainen teemaharjoittelu viikot 15–19 ( = käytettävissä olevat viikot) ohjaus luokissa sopimuksen mukaan

OPETUSHARJOITTELU

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, Turun yksikkö

Opetusharjoittelun tavoitteena on tukea opettajaksi opiskelevan kasvua opettajuuteen ohjaamalla häntä yhdistämään opetuksen teoriaa käytännön opetustyöhön ja kehittämään persoonallista kasvatusnäkemystään opetustilanteissa.

AO1 Opettajana ja kasvattajana I (4 op)

Tavoitteena on, että opiskelija tutustuu monipuolisesti opettajan työhön, yksittäisiin oppilaisiin, monikulttuuriseen luokkayhteisöön, oppijan tuen tarpeisiin ja mahdollisen avustajan käyttöön luokkatilanteissa. Opiskelija tutustuu myös tietoja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa. Ohjausprosessien avulla tuetaan osallisuutta kouluyhteisössä ja opettajaksi kasvua. Harjoitteluun integroidaan kasvatustieteen perusopintojen opintojaksojen PO3.1-3.3 ja perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisten opintojen opintojakson MO0.1 sisältöjä.

Sisältö

o oppimis- ja opetusprosessin perusperiaatteet o tutustuminen kokonaisvaltaisesti yksittäiseen oppilaaseen ja opettajan työhön o vastuullinen osallisuus kasvatuksen suunnittelussa, opettamisessa ja oppimisessa

LUENNOT (6 h)

Opetustilanteen orientoiva analyysi aloitetaan luennoilla. Hyväksytty suoritus edellyttää luennoilla läsnäoloa.

OHJATTU SEURANTA (10 h)

Opetustilanteen ohjattu seuranta tapahtuu kuudessa n. 16 opiskelijan ryhmässä. Tällöin seurataan opettajan tai opiskelijan oppituntia, jonka jälkeen on keskustelutunti oppitunnin antamien virikkeiden pohjalta. Ohjatussa seurannassa opetus- ja oppimistapahtumaa analysoidaan


61

teemoittain kasvatustieteen lehtorin johdolla. Ohjattujen seurantojen sisältöihin yhdistetään kasvatustieteen perusopintojen opintojaksojen PO3.1-3.3 käsitteitä ja näkökulmia yhdistettäväksi käytäntöön.

OPETUSTUOKIOT JA OPPITUNNIT

Harjoittelu alkaa yhteisellä informaatiotilaisuudella normaalikoulun auditoriossa ti 1.11.2011 klo 9.00–12.00. Luokanlehtoreiden ohjaukset normaalikoulun luokissa 8.11.2011 klo 13.30 alkaen. Harjoittelun aikana opiskelijat ovat läsnä normaalikoulussa luokan työjärjestyksen osoittaman ja suunnitteluun tarvittavan ajan. Pidettävät oppitunnit jaetaan tasaisesti kaikkien luokassa harjoittelevien opiskelijoiden kesken siten, että harjoittelun aikana opiskelija pitää n. 8-12 oppituntia. Harjoittelussa itselle pidetyn oppimispäiväkirjan pohjalta tiivistetään harjoitteluraportti, joka käsitellään raportointiseminaareissa OKL:ssa (4 h)

Orientoivan viikon aikana

1. Opiskelijat orientoituvat luokkaan, oppilaisiin ja valitsevat luokasta yhden nimikko-oppilaan, jonka kokonaisvaltaiseen kehitykseen he tutustuvat erillisen ohjeistuksen mukaisesti mahdollisimman monipuolisesti harjoittelun aikana. Nimikko-oppilaasta kerätyt havainnot kootaan harjoitteluraporttiin, josta annetaan oma kappaleensa sekä oman luokan ohjaavalle lehtorille että kasvatustieteen lehtorille. Opiskelijat tutustuvat luokan opetussuunnitelmaan, toimivat apuopettajina, tutustuvat luokan opetusvälineisiin, osallistuvat valvontoihin luokanlehtorin valvontavuoroilla sekä opettajan heille sopiviksi katsomiin muihin tehtäviin luokan työjärjestyksen puitteissa. Harjoittelun aikana opiskelijat ovat läsnä koululla luokan työjärjestyksen osoittaman ja yhteiseen opetuksen suunnitteluun sekä arviointiin tarvittavan ajan.

2. Opiskelijat suunnittelevat yhdessä ja yhteisvastuullisesti seuraavien kahden harjoitteluviikon toimintaa normaalikoulun lehtorin antamien ohjeiden mukaan. Suunnitelma esitetään normaalikoulun lehtorille kirjallisesti orientointiviikon lopulla yhteisesti sovittuna aikana.

Varsinaisten harjoitteluviikkojen aikana

1. Opiskelijat osallistuvat yhteisvastuullisesti luokan kasvatukseen, opetukseen ja niiden suunnitteluun siten, että tehtävät jakautuvat harjoittelijoiden kesken tasapuolisesti.

2. Opiskelijat toimivat opettajana, apuopettajana, suunnittelevat omaa ja ryhmän opetusta, valmistelevat harjoitteluraporttia sisältäen nimikko-oppilaan osuuden, tekevät muita normaalikoulun lehtorien osoittamia tehtäviä sekä osallistuvat ohjauksiin ja seuraavat opetusta. Harjoittelua ohjaavat normaalikoulun lehtorit.


62

Yhteenveto Tunteja

Orientoivat luennot OKL:ssa 6

Oppituntien ohjattu seuranta normaalikoululla 10

Infoluento normaalikoululla 4

Ryhmäohjaus (normaalikoulun lehtorit) 4

Oman opetusryhmän oppituntien seuraaminen 20

Oppituntien suunnittelu ryhmässä ja yksin 37

Oppitunnit 8-12

Koulutyö 4

Harjoittelupäiväkirjan työstäminen 5

Nimikko-oppilaaseen tutustuminen ja raportointi 5

Raportointiseminaari (kasvatustieteen lehtori) 4

Yhteensä 107

Arviointi: Harjoittelu arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.

Arvioinnin kriteerit:

Täydennettävä: Selkeästi havaittavat puutteet mm. 1) kasvatusvastuun kantamisessa, 2) yhteissuunnittelussa ja toteutuksessa, 3) tuntien suunnittelussa, 4) aineenhallinnassa. Hylätty: Opiskelija ei ole kehotuksesta huolimatta täydentänyt suorituksiaan sovittuun määräaikaan mennessä. TNK: vararehtori Satu Kekki ja lehtori Ritva Aarras-Saari OKL: lehtori Kristiina Heikkilä

AO2 Opettajana ja kasvattajana I (9 op)

Harjoittelu on kokonaisuus, joka jakautuu tavoitteellisesti kahteen jaksoon. Harjoittelun yleistavoitteena on, että opiskelija kokeilee käytännössä teoriaopintojen yhteydessä opiskeltuja asioita sekä kehittää omia pedagogisia ja interkultuurisia taitojaan. Opiskelija harjoittelee myös tietoja viestintätekniikan monipuolista käyttöä (mahdollinen yhteys KKV4-opintojaksoon).


63

Ensimmäisen jakson (päiväharjoittelu) tavoitteena on, että opiskelija ottaa suunnittelu-, opetus- ja arviointivastuun vuorotellen viikon eri koulupäivistä, jolloin hän saa kokonaiskäsityksen oppilaan viikosta. Mahdollisuuksien mukaan opiskelija harjoittelee yhdessä opettamista muiden samassa luokassa harjoittelevien opiskelijoiden kanssa.

Toisen jakson (aineharjoittelu) tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa perusvalmiuden oppijan tarpeiden mukaisen oppiainekohtaisen opetusjakson suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin sekä opetuksen kielelliseen (S2) eriyttämiseen luokan sisällä. Opiskelija harjoittelee oppilaan yleisen, tehostetun ja mahdollisesti erityisen tuen käytänteitä. Lisäksi opiskelija avartaa käsitystään moniammatillisesta yhteistyöstä aineenopettajaksi opiskelevien kanssa. Toisen jakson harjoittelu kytkeytyy perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisiin opintoihin.

Sisältö o oppilasryhmään tutustuminen ja erilaisten oppilaiden kohtaaminen o omien pedagogisten taitojen kehittäminen ja luokan opetussuunnitelman laatiminen

(www.oph.fi ja www.tnk.utu.fi/opetussuunnitelma) o opetukseen ja kasvatukseen perehtyminen erilaisina koulupäivinä o oppiaineen jakson kokonaisuuden suunnittelu, toteutus ja arviointi o opiskelija tekee yhteistyötä aineenopettajaksi opiskelevan kanssa seuraamalla toistensa

oppitunteja ja osallistumalla palautekeskusteluun

Harjoittelu alkaa yhteisellä informaatiotilaisuudella normaalikoulun auditoriossa ti 17.1.2012 klo 9.00–12.00. Ohjaus luokissa ti 17.1.2012 klo 13.30 alkaen.

Apuopettajana toimiessaan opiskelija arvioi ensimmäisen harjoittelujakson aikana kirjallisesti ja suullisesti oppitunnin pitäjän toiminnassa ammattitaidon osa-alueita (ks. liitteet harjoitustunnin seuranta), joita oppitunnin pitäjä toivoo arvioitavan. Harjoittelusta laaditaan tiivistetty raportti harjoittelujakson merkityksestä omalle kehitykselle opettajana erillisen ohjeen mukaan. Raportti käsitellään palauteseminaarissa kasvatustieteen lehtorin johdolla harjoittelun päätyttyä. Kasvatustieteen lehtorille toimitettavaa raporttia käytetään luokanlehtorin ja didaktiikan lehtorin loppupalautteessa.

Edeltävät opinnot: AO1 Opettajana ja kasvattajana I -harjoittelu.

1. JAKSO (PÄIVÄHARJOITTELU) Ensimmäisessä jaksossa perehdytään oppilaan eri koulupäivien suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Kuvat selventävät harjoittelun rakenteen päiväharjoittelun osalta.


64

Vk 3 4

Pitäjä/apuope OKL:ssa

Orientointiviikko norssissa

Ma Ti Ke To Pe

AB BA AB BA AB

CDE CDE CDE CDE CDE

Vk 5


Ma Ti Ke To Pe

BA AB BA AB BA

CDE CDE CDE CDE CDE

Vk 6

Pitäjä/ apuope OKL:ssa

Ma Ti Ke To Pe

CDE DCE ECD CDE DCE

AB AB AB AB AB

Vk 7

’


Ma Ti ke to pe

ECD CDE DCE ECD CDE

AB AB AB AB AB

vk 8 vk 9

Normaalikoulun hiihtoloma Opiskelijat opiskelevat ainedidaktikkojen alkuryhmäohjaukset OKLssa

Ainejakoinen harjoittelu normaalikoulussa ABCDE - ryhmäkuuntelut

vk 10 vk 11 vk 12 vk 13

Ainejakoinen harjoittelu normaalikoulussa ABCDE -ryhmäkuuntelut

Ainejakoinen harjoittelu normaalikoulussa ABCDE -ryhmäkuuntelut




65

Harjoittelu alkaa yhteisellä orientointiviikolla, jolloin opiskelijat seuraavat opetusryhmänsä opetusta ja oppimista 10 tuntia. Saman viikon aikana opiskelijat suunnittelevat yhteisvastuullisesti seuraavan neljän viikon periodin opetuksen, integroinnin, toteutuksen ja arvioinnin siten, että kukin opiskelija on vuorollaan vastuussa yhden viikonpäivän opetuksesta (yhteensä viisi eri viikonpäivää). Orientointiviikon loppupuolella luokanlehtorille annetaan opiskelijoiden yhdessä laatima neljän viikon toimintasuunnitelma. Mikäli opiskelijan opetettavien tuntien yhteismäärä jää alle 20 h päiväharjoittelussa, hän täydentää puuttuvat tunnit ainejakoisen harjoittelun aikana.

Opiskelijalla on opetuspäiviensä aikana apuopettajia (lo/ eo), joiden tehtävänä on auttaa pyydettäessä kaikissa koulunpitoon liittyvissä asioissa ja antaa opetusvastuussa olevalle vertaispalautetta. Näin ollen jokainen opiskelija toimii myös aktiivisena apuopettajana viiden eri koulupäivän aikana. Opiskelijat, jotka eivät ole normaalikoululla opettajina tai apuopettajina, opiskelevat OKL:ssa. Harjoittelun rakennemalli velvoittaa opiskelijat informoimaan toisilleen mahdollisimman tarkasti ja asiallisesti sen, mitä harjoitteluluokassa on tapahtunut eri koulupäivinä. Oppilaille täytyy muodostua kaikissa olosuhteissa yhtenäinen ja ehjä oppimiskokemus.

2. JAKSO (AINEJAKOINEN HARJOITTELU)

Opiskelija suunnittelee, opettaa ja arvioi pääasiassa kahden tai kolmen oppiaineen kokonaisuuden viiden viikon aikana. Oppiaineita tulisi pyrkiä integroimaan jakson aikana. Opetuksen suunnittelu tapahtuu mahdollisuuksien mukaan OKL:n lehtoreiden ohjaamana. Normaalikoulun lehtorit antavat opetettavien aineiden jaksojen sisällöt. OKL:n ja normaalikoulun lehtorit ohjaavat oppiaineiden jaksosuunnitelmien laadintaa ja toteuttamista. Kirjallinen jaksosuunnitelma esitetään ohjaajille (TNK ja OKL) ennen harjoittelun alkua. Normaalikoulun lehtorin ohjaamana opiskelijaryhmä tutustuu koulun ja luokan opetussuunnitelmaan.

Jaksosuunnitelmaan kirjataan opiskelijoiden kasvatusnäkemysten pohjalta laaditut kasvatukselliset toiminta- ja menettelytavat. Jakson aikana opetetaan kahdessa tai kolmessa oppiaineessa yhteensä 20-25 oppituntia. Oppitunneista laaditaan kirjalliset tuntisuunnitelmat. Ainejakoisessa osassa opiskelija seuraa oppilaiden työskentelyä yhteensä 10 h vapaasti valiten normaalikoulussa esim. erityisopetuksessa, 1-9 -luokilla, S2 -opetuksessa, kansainvälisessä koulussa tai lukiossa. Osan seurannasta voi myös suorittaa toimimalla apuopettajana. Ohjauksesta vastaavat sekä OKL:n että normaalikoulun lehtorit. Opiskelijat saavat ohjausta sekä ryhmä- että yksilöohjauksena.

Ainejakoisen harjoittelun aikana opiskelijat osallistuvat didaktikkojen johdolla ryhmäkuunteluihin (8-12h), joista vähintään yksi yläkoulussa tai lukiossa. Yläkoulun tai lukion

oppitunnin pituus on 75 min, jolloin se lasketaan kahden tunnin seurannaksi edellyttäen, että kuuntelijat antavat oppitunnin pitäjälle kirjallisen palautteen, mikäli eivät jää palautekeskusteluun.


66

Jakson aikana opetetuista ja seuratuista tunneista, ryhmä- ja yksittäisohjauksesta sekä kohdasta koulutyö normaalikoulun lehtori, kasvatustieteen lehtori ja OKL:n lehtori antavat merkinnän suoritusmerkintäkorttiin. Yhteenveto Tunteja

Orientoiva pienryhmätyöskentely OKL (kasvatustieteen lehtori) 4

Pienryhmätyöskentely OKL 2 h + 2 h (yleinen tuki) 4


Opetuksen itsenäinen seuranta (1. jakso 10 h, joka ei sisällä apuopettajana toimimista, ja 2. jakso 10 h, joka sisältää yläkoulu-/lukiokuuntelun)

20

Oppituntien suunnittelu ja opetusmateriaalien valmistelu ryhmässä ja yksin (informointivelvoite opiskelijaryhmän / lehtorin välillä)

95

Toimintasuunnitelma ja reflektointi 15-20

Opetettavat tunnit (yht. päivä- ja ainejakoinen harjoittelu) 40-45

Apuopettajana toimiminen päiväharjoittelussa 20-25

Ryhmäohjaus OKL:n didaktiikan lehtori 2-4

Ryhmäohjausta (alku- ja loppuohjaus) normaalikoulun lehtorit 5

Ryhmäkuuntelut OKL:n didaktiikan lehtorin tai kasvatustieteen lehtorin johdolla 2. jakson aikana

8-12

Koulutyö 10

Harjoitteluraportin laatiminen 5


Yhteensä 240

Arviointi: Harjoittelu arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty


Täydennettävä: Selkeästi havaittavat puutteet mm. 1) kasvatusvastuun kantamisessa, 2) yhteissuunnittelussa ja toteutuksessa, 3) tuntien suunnittelussa, 4) aineenhallinnassa. Hylätty: Opiskelija ei ole kehotuksesta huolimatta täydentänyt suorituksiaan sovittuun määräaikaan mennessä.

TNK: vararehtori Satu Kekki ja lehtori Ritva Aarras-Saari OKL: lehtori Kristiina Heikkilä


67

SO4 Syventävä aine- ja viikkoharjoittelu (10 op) Syventävän harjoittelun laajuus on 10 op. Harjoittelu jaetaan tavoitteellisesti kahteen jaksoon. Molemmat jaksot raportoidaan ohjaaville lehtoreille.

Tavoitteet: Opiskelija perehtyy oppiaineiden opetuksen erityispiirteisiin, syventää omaa kasvatusnäkemystään ja ammatillista osaamistaan sekä soveltaa kasvatustieteen opintojaan oman opetustyönsä kriittiseen tarkasteluun. Opiskelija syventää tietämystään oppilaan osallisuudesta, yrittäjyyskasvatuksesta sekä kieli- ja kulttuuritaustan merkityksestä. Opiskelija toteuttaa kolmiportaisen tuen mallia oppilaan oppimisen ohjaamisessa vaihtelevissa oppimisympäristöissä huomioiden oppilaiden tasa-arvoisuuden. Hän syventää pedagogista ajatteluaan ja kehittää reflektiotaitojaan opetusalan ammattilaiseksi kasvussaan. Opiskelija syventää tietoja viestintätekniikan käytön osaamistaan opetustyössä. Syventävään harjoitteluun integroidaan perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisten opintojen, sivuaineopintojen sekä kasvatustieteen syventävien opintojen opintojakson SO8 sisältöjä.

Sisältö

o perehtyminen sivuaineiden opettamisen erityiskysymyksiin vaihtelevissa oppimisympäristöissä o oman kulttuuri-, kasvatus- ja oppimisnäkemyksen syventäminen o opetus- ja kasvatusvastuun itsenäinen kantaminen, oppilaan osallistaminen ja tasa-arvo o moniammatillisen yhteistyön harjoitteleminen aineenopettajaksi opiskelevien kanssa o yleisen, tehostetun ja mahdollisen erityisen tuen toteuttaminen o yrittäjyyskasvatus, tietoja viestintätekniikan pedagoginen käyttö

Luokanlehtorien alkuohjaus pidetään ennen varsinaisen harjoittelun alkua. Tällöin kussakin luokassa harjoitteleville opiskelijoille esitellään mm. harjoitteluluokan opetussuunnitelma, opetuskokeilut, toteutettavat teemat, lukujärjestys sekä luokan erityispiirteet. Tämän jälkeen samassa luokassa harjoittelevat opiskelijat sopivat keskenään kunkin opiskelijan opetettavakseen valitseman oppiaineen jälkeen vapaaksi jääneiden oppituntien jakamisesta siten, että jokaisen opiskelijan opetuskiintiön minimituntimäärä (20 h) täyttyy.

Molemmissa jaksoissa opiskelijaryhmä laatii toimintasuunnitelman kasvatusnäkemyksistä (mm. arvot, lapsikäsitys, oppimis- ja tiedonkäsitys, oppimaan oppiminen konkreettisin esimerkein) sekä sen mukaisesta oppimisympäristöstä. Lisäksi toimintasuunnitelma sisältää muiden opetettavien aineiden toteutuksen suunnittelun mahdollisimman eheytetysti. Ainejakoisen harjoittelun toimintasuunnitelma sisältää harjoiteltavan sivuaineen (= harjoittelulistassa näkyvä aine) opetusjakson tavoitteet ja sisältöalueet, esimerkkejä toteutuksesta sekä tiedot eriyttämisen ja arvioinnin toteuttamisesta. Lopuksi opiskelija esittää omat oppimistavoitteensa. Toimintasuunnitelma sisältää jaksosuunnitelman. Suunnitelmat annetaan luokanlehtorille ja ainedidaktikolle ensimmäisen opetusviikon aikana.


68

Edeltävät opinnot: Syventävään opetusharjoitteluun voi ilmoittautua, kun perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisten opintojen kaikille yhteinen osuus MO0.1-11.1 (/MO1.1-12.1) sekä AO1- ja AO2-harjoittelujaksot ovat opintorekisterissä

1. SYVENTÄVÄ AINEHARJOITTELU

Harjoittelu alkaa yhteisellä informaatiotilaisuudella normaalikoulun auditoriossa ti 30.8.2011 klo 9.00–12.00. Ohjaus luokissa ti 30.8.2011 klo 13.30 alkaen.

Tavoitteet: Opiskelija perehtyy omien sivuaineidensa opettamisen teoreettisiin erityiskysymyksiin ja harjoittelee niiden opettamista käytännön luokkatilanteessa huomioiden oppilaiden erilaiset tuen tarpeet.

Harjoittelu on ainejakoinen. Harjoittelua ohjaavat ja arvioivat oppiaineiden OKL:n lehtorit ja normaalikoulun lehtorit.

Harjoittelun ensimmäinen osa koostuu seuraavista osista:

Yhteenveto Tunteja


Opetettavat tunnit (sivuaine + muu opetettava aine) 20

Opetuksen itsenäinen seuranta (sisältää pohjatunnit väh. 4 h) ja apuopettajana toimiminen

20

Oppituntien suunnittelu ja opetusmateriaalien valmistelu ryhmässä ja yksin 50

Moniammatillinen yhteistyö (yhteistyö luokanopettaja- ja aineenopettajaharjoittelijoiden välillä)

3

Yhteissuunnittelu mm. integraatio 25

Toimintasuunnitelma ja reflektointi 20

Ryhmäohjaus TNK:n lehtorit 4

Ryhmäohjaus OKL:n didaktiikan lehtorit 4

Koulutyö 10

Yhteensä 160


69

2. SYVENTÄVÄ VIIKKOHARJOITTELU

Jakson tavoitteena on, että opiskelija syventää omaa kasvatus- ja oppimisnäkemystään. Harjoittelu on luonteeltaan kokonaisharjoittelua, jossa opiskelija toimii yhteistyössä muiden luokalla harjoittelevien opiskelijoiden kanssa syventäen kykyään suunnitella ja toimia ryhmässä. Opiskelija opettaa yhtäjaksoisesti itsenäisesti oman harjoitteluviikkonsa kaikki tunnit. Oman opetusviikkonsa jälkeen opiskelija toimii parinsa (”peer-coacher”) vertaisarvioitsijana antaen hänelle kirjallista ja suullista palautetta. Harjoittelua ohjaavat harjoittelukoulun lehtorit.

Ohjaus luokissa ti 27.9.2011 klo 13.30 alkaen

Harjoittelun toinen osa koostuu seuraavista osista:

Yhteenveto Tunteja

Opetettavat tunnit 24

Oppituntien seuranta 24

Oppituntien suunnittelu, yhteissuunnittelu ja opetusmateriaalien valmistelu 44

Toimintasuunnitelma ja harjoitteluraportin laatiminen 7


Raportointiseminaari OKL:n kasvatustieteen lehtori 4

Yhteensä 107

Arviointi: Harjoittelu arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty Opiskelijat syventävät aikaisemmissa harjoitteluissa laatimaansa kasvatusnäkemystä. Kukin opiskelija vastaa itsenäisesti yhdessä tehdyn suunnitelman mukaan koko viikon kestävästä opetusjaksosta, jonka aikana kiinnitetään erityinen huomio opettajan kasvatustehtävään. Opiskelija opettaa kaikkia oppiaineita luokan opetussuunnitelman mukaan. Mikäli tuntimäärä viikkovastuun aikana jää alle luokanlehtorin opetusvelvollisuuden (24 h), voidaan opetettaviin tunteihin sisällyttää mm. tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta tai muuta siihen rinnastettavaa opetusta. Opetusvastuusta vapaana oleva opiskelija tarkkailee ja ohjaa opettavaa "peer coaching" -periaatteen mukaan (= antaen palautetta sekä kirjallisesti että suullisesti tunnin pitäjän etukäteen pyytämistä asioista). Normaalikoulun lehtorit ohjaavat parin työskentelyä päivittäin tai viikkopalavereissa tarpeen mukaan.


70


HYVÄKSYTTY SUORITUS EDELLYTTÄÄ ALLA OLEVIEN KOHTIEN A - C HYVÄKSYTTYÄ SUORITTAMISTA

A. Toimintasuunnitelma

o Kasvatusnäkemys: - arvot, lapsikäsitys, tiedonkäsitys, oppimiskäsitys oppimaan oppiminen, oppimisympäristö

o Opetusjakson suunnittelu: Tavoitteet, sisältöalueet, esimerkkejä toteutuksesta, eriyttäminen, arviointi

o Opiskelijan omat oppimistavoitteet B. Toteutus

o Opetusharjoittelun kokonaisuuden suorittaminen: oppitunnit, kirjalliset päiväsuunnitelmat, muut tehtävät, YHTEISTYÖ ym.

C. Reflektointi

o Reflektointi jätetään kirjallisena vähintään vuorokautta ennen palautekeskustelua harjoittelukoulun ja OKL:n lehtorille

o Oppilaiden oppimisen arviointi ja ehdotukset oppilaiden tulevista kasvatus- ja oppimistavoitteista (sisältää myös oppimisen tavoitteet)

o Oppimisympäristön arviointi o Oppimaan oppimisen arviointi o Oman oppimisen arviointi: a) mitä opin, b) mitkä ovat seuraavat oppimistavoitteeni o Oman kasvatusnäkemyksen kehittyminen

Täydennettävä: Selkeästi havaittavat puutteet mm. 1) kasvatusvastuun kantamisessa, 2) yhteissuunnittelussa ja toteutuksessa, 3) tuntien suunnittelussa, 4) aineen- ja työtapojen hallinnassa. Hylätty: Opiskelija ei ole kehotuksesta huolimatta täydentänyt suorituksiaan sovittuun määräaikaan mennessä.

TNK: vararehtori Satu Kekki ja lehtori Ritva Aarras-Saari OKL: yliopisto-opettaja Teija Hiltunen SO4eo Syventävä harjoittelu (3 op) Erityispedagogiikan pääaineopiskelijoiden (eo-opiskelija) opettajan pedagogisiin opintoihin kuuluu kaksi harjoittelua, joista toinen on SO4eo -harjoittelu (3op) alakoulussa ja toinen aineenopettajaksi opiskelevien PEDA a4.3.eo -harjoittelu (5op) yläkoulussa. SO4eo-harjoittelujakso toteutetaan luokanopettajiksi opiskelevien (lo-opiskelija) maisterikiintiön kevään SO4 harjoittelun aikana. Harjoittelujakso raportoidaan okl:n ja normaalikoulun ohjaaville lehtoreille.


71

Tavoitteet: Opiskelija syventää omaa kasvatusnäkemystään ja ammatillista osaamistaan sekä soveltaa kasvatustieteen opintojaan oman opetustyönsä kriittisessä tarkastelussa. Hän syventää tietämystään oppilaan osallisuudesta sekä kieli- ja kulttuuritaustan merkityksestä. Opiskelija toteuttaa kolmiportaisen tuen mallia oppilaan oppimisen ohjaamisessa vaihtelevissa oppimisympäristöissä huomioiden oppilaiden tasa-arvoisuuden. Hän harjoittelee yhdessä opettamista muiden samassa luokassa harjoittelevien opiskelijoiden kanssa. Yhteisopettajuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä luokanopettajaksi opiskelevien ja erityisopettajaksi opiskelevien yhteistyötä niin opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa kuin arvioinnissa.

Sisältö

o oman kulttuuri-, kasvatus- ja oppimisnäkemyksen syventäminen o oppilasryhmän erilaisten tuen tarpeiden havainnoiminen ja kohtaaminen o yleisen, tehostetun ja mahdollisen erityisen tuen toteuttaminen o opetus- ja kasvatusvastuun tasavertainen jakaminen yhdessä lo-harjoittelijoiden kanssa

Harjoittelu alkaa pakollisella alkuinfolla ti 3.4. klo 9.00-12.00 normaalikoulun neuvotteluhuoneessa. Tämän jälkeen klo 13.30 lähtien opiskelijoilla alkaa luokanlehtorien alkuohjaus harjoittelu luokissa. Alkuohjauksessa opiskelijoille esitellään mm. harjoitteluluokan opetussuunnitelma, opetuskokeilut, toteutettavat teemat, lukujärjestys sekä luokan erityispiirteet. Alkuohjauksen jälkeen samassa luokassa harjoittelevat lo- ja eo-opiskelijat sopivat keskenään harjoittelunsa yhteisistä aikatauluista. Opiskelijat sopivat myös yhteisesti harjoitteluluokkansa opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta sekä arvioinnista. Olennaista on pohtia yhdessä toteutettavien tuntien toteutusta siten, että eo-opiskelija huolehtii ensisijaisesti yhdessä opetettavien tuntien suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista erilaista tukea tarvitsevien oppilaiden näkökulmasta.

Eo-opiskelijoiden yhdessä lo-opiskelijoiden kanssa pidettävän opetuksen yhteistuntimäärä on minimissään 10h.

Opiskelijat (eo-opiskelija ja lo-opiskelijat) laativat yhdessä harjoitteluluokkansa toimintasuunnitelman, josta ilmenee heidän kasvatusnäkemyksensä (mm. arvot, lapsikäsitys, oppimis- ja tiedonkäsitys, oppimaan oppiminen konkreettisin esimerkein) sekä sen mukainen oppimisympäristö. Yhteisesti laadittu (lo- ja eo-opiskelijat) toimintasuunnitelma sisältää harjoitteluluokan kaikkien opetettavien aineiden toteutuksen suunnittelun mahdollisimman eheytetysti. Eo-opiskelija vastaa toimintasuunnitelmassa erilaista tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Toimintasuunnitelma sisältää myös jaksosuunnitelman.

Koko ryhmän yhteisen toimintasuunnitelman lisäksi eo-opiskelija esittää omat oppimistavoitteensa kirjallisesti ohjaavalle luokanlehtorille ja okl:n erpedan didaktikolle. Suunnitelmat annetaan luokanlehtorille ja okl:n erpedan didaktikolle Tiina Annevirralle ensimmäisen opetusviikon aikana.

Edeltävät opinnot: AO1 Opettajana ja kasvattajana I -harjoittelu.


72

Harjoittelua ohjaavat ja arvioivat okl:n erpedan lehtori ja normaalikoulun lehtorit. Harjoittelujakso koostuu seuraavista osista:

Yhteenveto Tunteja


Opetettavat tunnit 10

Opetuksen seuranta omassa harjoitteluluokassa 6

Opetuksen itsenäinen seuranta muissa luokissa 6

Oppituntien suunnittelu yksin ja yhteistyössä luokanopettajaharjoittelijoiden kanssa

30

Koulutyö 6

Harjoitteluraportti ja reflektointi 10


Ryhmäohjaus OKL:n didaktiikan lehtorit 4

Yhteensä 80


TNK: vararehtori Satu Kekki ja lehtori Ritva Aarras-Saari OKL: lehtori Tiina Annevirta

SO5 Valinnainen teemaharjoittelu (10 op) Tavoitteet: Opiskelijan oman kasvatusfilosofian ja ammatillisen osaamisen syventäminen ja vahvistaminen johonkin hänen valitsemaansa teema-alueeseen liittyen.

Sisältö

o syvällinen teoreettinen aiheeseen perehtyminen/ harjoittelusuunnitelma o laaja-alaisesti opettajuuden kenttään perehtyminen o oman opettajuuden voimaantuminen ja oppijan osallisuuden tukeminen

Edeltävät opinnot: Kasvatustieteen perus- ja aineopinnot, AO1-opintojakso sekä perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisten opintojen kaikille yhteinen osuus MO0.1-11.1 (/MO1.1-12.1) tulee olla opintorekisterissä ennen harjoittelun alkua.


73

Harjoittelun toteutusta koskeva infoluento (kasvatustieteen lehtori, 2 h) pidetään syys- ja kevätlukukausien alussa OKL:n työjärjestykseen (”vanha” 4. ja 5. vuosikurssi / maisterin tutkinnon 1. ja 2. vuosikurssi) merkittyinä aikoina.

Harjoittelumallien (kuvio seuraavalla sivulla) vaihtoehdoista voi suorittaa joko yhden 10 op kokonaisuuden tai yhdistelemällä kahdesta 5 op:n vaihtoehdosta yhteensä 10 op. Valinnaisesta harjoittelusta 5 op voi suorittaa myös esim. maisteriopintojen kesällä. Harjoittelusta laaditaan

harjoitteluraportti, joka esitellään raportointiseminaarissa. Opiskelija ilmoittautuu raportointiseminaariin hyväksyttäessään harjoittelusuunnitelman. Raportointiseminaariin voi osallistua, kun harjoittelu on kokonaisuudessaan (10 op) suoritettu.

Opiskelija laatii itsenäisesti harjoittelusuunnitelman, jonka sähköisen pohjan hän saa sähköpostiinsa infoluennolle osallistumisensa jälkeen. Harjoittelusuunnitelmassa hän kirjallisesti osoittaa, miten hän aikoo suorittaa ko. harjoittelun (10 op tai 5 op + 5 op). Opiskelija hankkii itselleen harjoitteluohjaajan. (OKL ei maksa harjoittelun ohjaajille ohjauspalkkiota.) Opiskelija huolehtii itse mahdollisesti tarvittavat vakuutukset harjoitteluajalleen. Harjoittelusuunnitelma hyväksytetään OKL:n vastuuopettajilla ennen harjoittelun aloittamista. Mikäli harjoittelu tapahtuu normaalikoulussa, harjoittelusuunnitelma hyväksytetään ensin normaalikoulun vastuulehtoreilla. Mikäli harjoittelu tapahtuu muualla kuin normaalikoulussa, harjoittelusuunnitelma hyväksytetään ennen harjoittelun aloittamista aihepiiristä riippuen joko

OKL:n kasvatustieteen tai erityispedagogiikan lehtorilla. Harjoittelu ja sitä täydentävä teoreettinen kirjallisuus tulee pitää selkeästi erillään graduopinnoista.

Vaihtoehdossa a) opiskelija hankkii itselleen pitkäaikaisen (10 op) opetusharjoittelupaikan ja vaihtoehdossa b) (5 op + 5 op) kaksi lyhyempiaikaista opetus-, tutkimus- tai

a) Opetusharjoittelua teeman sisällä

b) Kahdesta harjoittelusta kooten (opetusta /tutkimusta / hallinnon harjoittelua)

c) Tutkimus- tai hallinto-orientoitunut harjoittelu (ei graduopintoihin kuuluvaa)

d) Kehittämishanke

e)Tutkimustyöpaja-tuutorointi OKL

Harjoittelusuunnitelma Harjoittelusuunnitelma Harjoittelusuunnitelma

Harjoittelu-suunnitelma

Harjoittelu- suunnitelma

Esim.sairaalakoulu-opetus harjoittelukokonaisuutena koko harjoittelun ajan

Esim.harjoittelu erityis-luokassa

Esim.OKL tarjoaa tutkimusapulaisen tehtäviä, hallinnon harjoittelua tms.

Suunnittelu, teoriaosan laatiminen ja aiheeseen teoreettisesti perehtyminen

Raportointi 10 op

Raportointi 5 op

Raportointi 10 op

Raportointi 5 op

Raportointi 5 tai 10 op

Harjoittelu suunnitelma Esim. harjoittelu yleis-opetuksen yhdysluokilla tai tutkimusapulaisen tehtävä OKL:ssa Raportointi 5 op

Suunnitellun opetuskokeilun tai toimintatutkimuksen toteutus ja raportointi 5 op


74

hallintoharjoittelupaikkaa. Harjoitteluun sisältyy teoreettinen aiheeseen perehtyminen ohjaajan erikseen ilmoittaman kirjallisuuden pohjalta. (Tutkimus/hallintoharjoittelupaikasta ks. tarkemmin kohdasta c.) Opetusharjoittelupaikka voi olla: Turun normaalikoulu, OKL, aikuiskoulutusorganisaatio, jokin perusopetuksen tehostetun tai erityisen tuen oppimisympäristö (erityiskoulu, erityisluokka, osa-aikainen erityisopetus, lastenkoti, pienryhmäopetus, sairaalakoulu) ulkomainen kasvatus- ja opetusalan yhteistyöorganisaatio, maahanmuuttajien valmistava opetus, yhdysluokka, kieliluokka, kansainvälinen koulu, alkuluokka, esiopetus yms.)

Osallistumiset erilaisille leireille eivät ole tämän harjoittelun vaihtoehtoina.) Harjoittelun tulee sisältää itsenäistä ja mahdollisesti suuremmassa ryhmässä tapahtuvaa vastuunottoa ja opetusta oppilaalle tai oppilasryhmälle. Teoriaosuuden laajuus on 30 h opiskelijan itsenäistä työtä 5 op:n harjoittelussa ja 60 h opiskelijan itsenäistä työtä 10 op:n vaihtoehdossa. Kirjallisuus ja sen suorittamistapa sovitaan yhdessä ohjaajan kanssa.

Vaihtoehdossa c) (tutkimus-, yliopisto-opetus- tai hallintopainotteinen harjoittelu) OKL Turku tai yksikön hyväksymä muu yksikkö tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden toimia tutkimusavustajan tehtävissä, hallinnon harjoittelutehtävissä tai esim. jonkin OKL Turussa opetettavan opetuskokonaisuuden opetustehtävissä (10 op). Tällöin harjoittelun ohjaajana toimii OKL Turun henkilökuntaan kuuluva tutkija, assistentti, amanuenssi, lehtori tai professori, jonka erityisalueella ko. harjoittelu suoritetaan. Ohjaajan kanssa sovitaan erikseen harjoitteluun liittyvä teoreettinen kirjallisuus ja sen suorittamistapa. Jos harjoittelu suoritetaan muualla, sovitaan opiskelijalle ohjaaja harjoittelusta vastaavan OKL Turun lehtorin kanssa.

Vaihtoehdossa d) (kehittämishanke) opiskelija suunnittelee ja laatii kirjallisesti oppimis- tms. ympäristössä toteutettavan teoriaan perustuvan käytännön tason toteutussuunnitelman. Kehittämishanke voi olla esimerkiksi: erityis- tms. opetuksen interventio; kerhotoiminnan tai kotiyhteistyön suunnittelu ja toteuttaminen; oppimateriaalin, opetusohjelman tms. laatiminen ja sen käytännössä testaaminen; tai erillinen arviointihanke. Tällöin harjoittelun ohjaajana toimii OKL Turun henkilökuntaan kuuluva tutkija, assistentti, lehtori tai professori, jonka erityisalueella ja ohjauksessa ko. harjoittelu suoritetaan. Ohjaajan kanssa sovitaan erikseen harjoittelun teemaan kiinteästi liittyvä teoreettinen kirjallisuus ja sen suorittamistapa.

Vaihtoehdossa e) (tutkimustyöpajatuutorointi) opiskelija toimii OKL Turussa tutkimustyöpajan AO4-AO6 tuutorina (5 op/jakso; yhteensä maksimissaan 10 op). Tuutorointiin kuuluu pienryhmien tutkimustyön ohjaaminen, harjoituksissa avustaminen, lukupiirityöskentely, materiaalien laatiminen ja arviointiin osallistuminen. Harjoittelun ohjaajana toimii OKL Turun tutkimustyöpajan opettaja. Harjoitteluun liittyvä teoreettinen kirjallisuus sovitaan ohjaajan kanssa erikseen.


75

Eri harjoitteluvaihtoehtojen kokonaistuntimäärien jakautuminen 5 op tai 10 op harjoitteluissa: Opetusharjoittelu Tunteja

5 op

Tunteja

10 op

Infoluento OKL 2 2

Harjoittelusuunnitelman laatiminen ja hyväksyttäminen 4 6

Orientointi aiheeseen ohjaajan johdolla 2 2

Käytännön perehtyminen harjoittelupaikkaan ja sen oppilaisiin 8 17

Harjoittelun aihepiiriin liittyvä teoreettinen kirjallisuus 30 60

Oppituntien pito 20 40

Ryhmä- ja yksittäisohjaus 4 8

Opetuksen suunnittelu ja opetusmateriaalin valmistaminen 44-48 98

Opettajuuteen liittyvät muut tehtävät 5 10

Raportin laatiminen (5 op: 10-15 s, 10 op: 20-25 s) 10 20

Raportointiseminaari 4 4

Yhteensä 133 267

Tutkimusorientoitunut harjoittelu Tunteja

5 op

Tunteja 10 op

Infoluento OKL 2 2



Tutkimussuunnitelman laatiminen 8 18

Käytännön perehtyminen harjoittelupaikkaan ja aiheeseen 10 10

Harjoittelun aihepiiriin liittyvään teoreettiseen kirjallisuuteen ja artikkeleihin tutustuminen 40 100

Harjoittelu 40 60

Yksittäisohjaus ohjaajan kanssa 4 4

Tutkimusraportin laatiminen (5 op: 10-15 s, 10 op: 20-30 s) 19 60


Yhteensä 133 267


76

Hallinto-orientoitunut harjoittelu Tunteja 5 op Tunteja 10 op

Infoluento OKL 2 2



Käytännön perehtyminen harjoittelupaikkaan ja harjoitteluaiheeseen 10 13

Harjoittelun aihepiiriin perehtyminen (esim. kouluhallinto) 43 98

Harjoittelu 45 90

Ohjauskeskustelut ohjaajan kanssa 4 8

Harjoitteluraportin laatiminen (5 op: 10-15 s, 10 op: 20-30 s) 19 40


Yhteensä 133 267

Kehittämishanke Tunteja

10 op

Infoluento OKL 2

Harjoittelusuunnitelman laatiminen ja hyväksyttäminen 8

Orientointi aiheeseen ohjaajan johdolla 4

Tutkimussuunnitelman laatiminen 20

Käytännön perehtyminen kehittämishankkeen kohteeseen ja aiheeseen 10

Kehittämishankkeeseen liittyvään teoreettiseen kirjallisuuteen ja artikkeleihin tutustuminen 88

Opetuskokeilun tai toimintatutkimuksen toteutus 63 -64

Yksittäisohjaus ohjaajan kanssa 6-8

Kehittämishankeraportin laatiminen (20-30 s) 60

Raportointiseminaari 4

Yhteensä 267


77

Tutkimustyöpajatuutorointi Tunteja

5 op

Tunteja

10 op

Infoluento OKL 2 2

Harjoittelusuunnitelman laatiminen ja hyväksyttäminen ohjaajalla 4 5

Tapaamiset ohjaajan kanssa 4 8

Tuutorien väliset tapaamiset 8 16

Tuutoroinnin suunnittelu ja materiaalin valmistaminen 8 14

Tutkimus- ja menetelmäkirjallisuuteen perehtyminen 10 20

Tuutorointi 30 60

Lukupiirit 10 20

Osallistuminen harjoituksiin 20 40

Tutkimusraporttien arviointi 15 40

Harjoitteluraportin laatiminen (5 op: 10-15 s, 10 op: 20-30 s) 18 38


Yhteensä 133 267


OKL: lehtorit Kristiina Heikkilä ja Tiina Annevirta TNK: vararehtori Satu Kekki ja lehtori Ritva Aarras-Saari SO5KM Suoraan km-tutkintoa suorittamaan otettujen harjoittelu (5 op) Tavoitteet: Opiskelija syventyy monipuolisesti opettajan työhön, yksittäisiin oppilaisiin, monikulttuuriseen luokkayhteisöön, oppijan tuen tarpeisiin ja mahdollisen avustajan käyttöön luokkatilanteissa. Opiskelija syventää myös tietämystään opetussuunnitelmasta ja tietoja viestintätekniikan käytöstä opetuksessa. Ohjausprosessien avulla tuetaan osallisuutta kouluyhteisössä ja edistetään opettajaksi kasvamisen prosessia.

Sisältö

o oppimis- ja opetusprosessin perusperiaatteet ja niiden syventäminen o tutustuminen kokonaisvaltaisesti yksittäiseen oppilaaseen ja opettajan työhön o vastuullinen osallisuus kasvatuksen suunnittelussa, opettamisessa ja oppimisessa


78

LUENNOT (6 h)

Opetustilanteen orientoiva analyysi aloitetaan luennoilla. Hyväksytty suoritus edellyttää luennoilla läsnäoloa.

OHJATTU SEURANTA (10 h) Opetustilanteen ohjattu seuranta tapahtuu kuudessa n. 16 opiskelijan ryhmässä. Tällöin seurataan opettajan tai opiskelijan oppituntia, jonka jälkeen on keskustelutunti oppitunnin antamien virikkeiden pohjalta. Ohjatussa seurannassa opetus- ja oppimistapahtumaa analysoidaan teemoittain kasvatustieteen lehtorin johdolla. OPETUSTUOKIOT JA OPPITUNNIT Harjoittelu alkaa yhteisellä informaatiotilaisuudella normaalikoulun auditoriossa ti 1.11.2011 klo 9.00–12.00. Luokanlehtoreiden ohjaukset normaalikoulun luokissa 8.11.2011 klo 13.30 alkaen. Harjoittelun aikana opiskelijat ovat läsnä normaalikoulussa luokan työjärjestyksen osoittaman ja suunnitteluun tarvittavan ajan. Pidettävät oppitunnit jaetaan tasaisesti kaikkien luokassa harjoittelevien opiskelijoiden kesken siten, että harjoittelun aikana opiskelija pitää n. 8-12 oppituntia. Harjoittelussa itselle pidetyn oppimispäiväkirjan pohjalta tiivistetään harjoitteluraportti, joka käsitellään raportointiseminaareissa OKL:ssa (4 h). Orientoivan viikon aikana

1. Opiskelijat orientoituvat luokkaan, oppilaisiin ja valitsevat luokasta yhden nimikko-oppilaan, jonka kokonaisvaltaiseen kehitykseen he tutustuvat erillisen ohjeistuksen mukaisesti mahdollisimman monipuolisesti harjoittelun aikana. Nimikko-oppilaasta kerätyt havainnot kootaan harjoitteluraporttiin, josta annetaan oma kappaleensa sekä oman luokan ohjaavalle lehtorille että kasvatustieteen lehtorille. Opiskelijat tutustuvat luokan opetussuunnitelmaan, toimivat apuopettajina, tutustuvat luokan opetusvälineisiin, osallistuvat valvontoihin luokanlehtorin valvontavuoroilla sekä opettajan heille sopiviksi katsomiin muihin tehtäviin luokan työjärjestyksen puitteissa. Harjoittelun aikana opiskelijat ovat läsnä koululla luokan työjärjestyksen osoittaman ja yhteiseen opetuksen suunnitteluun sekä arviointiin tarvittavan ajan.

2. Opiskelijat suunnittelevat yhdessä ja yhteisvastuullisesti seuraavien kahden harjoitteluviikon toimintaa normaalikoulun lehtorin antamien ohjeiden mukaan. Suunnitelma esitetään normaalikoulun lehtorille kirjallisesti orientointiviikon lopulla yhteisesti sovittuna aikana.

Varsinaisten harjoitteluviikkojen aikana

1. Opiskelijat osallistuvat yhteisvastuullisesti luokan kasvatukseen, opetukseen ja niiden suunnitteluun siten, että tehtävät jakautuvat harjoittelijoiden kesken tasapuolisesti.

2. Opiskelijat toimivat opettajana, apuopettajana, suunnittelevat omaa ja ryhmän opetusta, valmistelevat harjoitteluraporttia sisältäen nimikko-oppilaan osuuden,


79

tekevät muita normaalikoulun lehtorien osoittamia tehtäviä sekä osallistuvat ohjauksiin ja seuraavat opetusta. Harjoittelua ohjaavat normaalikoulun lehtorit.

Yhteenveto Tunteja

Orientoivat luennot OKL:ssa 6

Oppituntien ohjattu seuranta normaalikoululla 10


Ryhmäohjaus (normaalikoulun lehtorit) 4

Oman opetusryhmän oppituntien seuraaminen 20

Oppituntien suunnittelu ryhmässä ja yksin 37

Oppitunnit 8-12

Koulutyö 4

Nimikko-oppilaaseen tutustuminen ja raportointi 5

Itseohjautuva kirjallinen perehtyminen kasvatuskentän ajankohtaiseen aiheeseen (sisältää lähteisiin perustuvan kirjallisen pohdinnan ja parikommentoinnin)

31


Yhteensä 133

Arviointi: Harjoittelu arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.


Täydennettävä: Selkeästi havaittavat puutteet mm. 1) kasvatusvastuun kantamisessa, 2) yhteissuunnittelussa ja toteutuksessa, 3) tuntien suunnittelussa, 4) aineenhallinnassa. Hylätty: Opiskelija ei ole kehotuksesta huolimatta täydentänyt suorituksiaan sovittuun määräaikaan mennessä.

TNK: vararehtori Satu Kekki ja lehtori Ritva Aarras-Saari OKL: lehtori Kristiina Heikkilä

Kannustuksella on mieletön voima. Mato

Valtonen


80

LUOKANOPETTAJAKSI JA AINEENOPETTAJAKSI OPISKELEVAN HARJOITTELUYHTEISTYÖ

LO harjoittelijoiden yhteistyön tavoitteena on

o avartaa yhtenäisen perusopetuksen kentän hahmottamista o harjoitella yhteistyötä opettajien kesken o ohjata havainnoimaan monipuolisempia/erilaisia malleja ja keinoja sekä oppiaineen että

luokan hallintaan o yhdistää eri koulutusohjelmissa opiskelevia

Toteutustapa

Aineenopettaja tutustuu osana kouluharjoittelua luokanopettajien ohjattuun harjoitteluun SO4 ja AO2, vastaavasti luokanopettaja tutustuu aineenopettajien ohjattuun harjoitteluun II ja IV.

AO-LO –harjoitteluyhteistyö toteutuu seuraavasti:

Syyslukukaudella viikoilla 38-45

1) Oppiaineiltaan heterogeenisille AO-harjoittelijaryhmille nimetään alakoulusta nimikkoluokat. Ryhmäläiset käyvät yksin tai yhtenä ryhmänä omatoimisesti seuraamassa alakoulun nimikkoluokkansa jotain oppituntia viikoilla 38 - 41. Aineenopettajaharjoittelijat täyttävät oppitunnin seurantalomakkeen (löytyy tästä oppaasta)) ja osallistuvat seuraamansa harjoitustunnin palautekeskusteluun. Nimikkoluokassa harjoittelevat LO-harjoittelijat puolestaan käyvät yhden kerran seuraamassa jotain ko. AO-ryhmäläisen oppituntia yläkoulussa tai lukiossa viikoilla 43-45, täyttävät seurantalomakkeen ja osallistuvat harjoitustunnin palautekeskusteluun. Aineenopettajaharjoittelija käyttää tähän 3 h kouluharjoittelutuntia opintojaksossa PEDA a4.1 (Ohjattu harjoittelu II) ja liittää havainnointilomakkeen harjoittelupäiväkirjaan. Luokanopettajaharjoittelija käyttää tähän 3 h opintojaksossa SO4 (Syventävä aine- ja viikkoharjoittelu) ja ohjaava lehtori kuittaa suorituksen.

Kevätlukukaudella viikoilla 10-13

2) Aineenopettajaharjoittelija osallistuu vähintään yhteen luokanopettajaharjoittelijan opintojaksossa AO2 (Opettajana ja kasvattajana II) pitämään ryhmäkuuntelutuntiin ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan myös sen jälkeen pidettävään palautekeskusteluun TOKLn didaktikon johdolla ja / tai antaa siitä luokanopettajaharjoittelijalle erillisen kirjallisen palautteen (esim. harjoitteluoppaan lomakkeella). Aineenopettajaharjoittelija sisällyttää ja kirjaa opintojaksossaan kouluharjoittelua tällaiseen ryhmäkuunteluun yhteensä 3 h.

3) Luokanopettajaharjoittelija osallistuu vähintään yhteen aineenopettajaharjoittelijan yläkoulussa tai lukiossa opintojaksossa PEDA a4.3 (Ohjattu harjoittelu IV) pitämään harjoitustunnin seuraamiseen ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan myös sen jälkeen pidettävään palautekeskusteluun normaalikoulun ohjaavan lehtorin johdolla ja / tai antaa siitä aineenopettajaharjoittelijalle erillisen


81

kirjallisen palautteen (esim. harjoitteluoppaan lomakkeella).Luokanopettajaharjoittelija käyttää opintojaksossaan tähän tutustumiseen yhteensä 3 h ja AO-harjoittelua ohjaava lehtori kuittaa suorituksen.

LUOKANOPETTAJIEN OHJAUKSISSA KÄYTETTÄVIÄ SISÄLTÖJÄ Harjoittelujaksojen alussa käytäviä sisältöjä ja yleisiä periaatteita, jotka käydään luokanlehtoreiden ohjauksissa läpi kaikissa luokissa: Opettajana ja kasvattajana I (AO1): – Tuntisuunnitelman laadinta; kasvatustieteen lehtori esittelee luennoilla. – Tutustutaan Norssin tiloihin: kirjasto ja sen käyttö, IT-luokka ja sen käyttö, LUMA-varasto ja sen käyttö, liikuntatilat ja niiden käyttö, näytelmävarasto ja sen käyttö. – Esitellään luokan oppilaat, luokan käytänteet, luokan opetussuunnitelma, … – Periaatteita harjoittelun aikana: 1) Opiskelijat ovat läsnä luokassa luokan lukujärjestyksen mukaan. Koululla olo koostuu pidetyistä tunneista, kuuntelusta, apuopettajuudesta, suunnittelusta, vihkojen korjaamisesta yms. (KATSO MYÖS HARJOITTELUSUUNNITELMA!) 2) Pakollinen pohjatunti, jos se on mahdollista. 3) Poissaolot on aina korvattava. Korvaustavasta sovitaan luokanlehtorin kanssa. Opettajana ja kasvattajana II (AO2): – eriyttäminen – koulun ja luokan opetussuunnitelma, luokan oppilaat, luokan käytänteet – kasvatukselliset tavoitteet – eheyttäminen Syventävä aine- ja viikkoharjoittelu (SO4): Aineharjoittelu: – toimintasuunnitelman teko – oppilasarviointi: kehityskeskustelu ja lukuvuositodistus – käytännön vinkkejä, kyselytunti Viikkoharjoittelu: – opetussuunnitelmiin perustuva työsuunnitelma – kodin ja koulun yhteistyön periaatteet


82

Valinnainen teemaharjoittelu (SO5): – toteutustavan mukaan tutustuminen oman aihealueen erityispiirteisiin luokanlehtorin ohjeiden mukaan Lisäksi eri harjoitteluiden aikana voidaan tutustua eWSOY:n tarjoamaan oppilaille suunnattuun Opit-oppimisympäristöön.

MUU KOULUTYÖ Luokanopettajakoulutuksen harjoittelusuunnitelmassa eri harjoittelujaksoissa mainitaan osana harjoittelua MUU KOULUTYÖ. Muun koulutyön tehtävät ovat tehtäviä, jotka liittyvät kiinteästi luokan ja opiskelijan koulutyöhön ja ajoittuvat pidettävien oppituntien ulkopuo-lelle. Tällaisia tehtäviä ovat mm. Luokissa: Kodin ja koulun välinen yhteistyö: – vanhempainiltoihin osallistuminen – kehityskeskusteluun osallistuminen Luokan työsuunnitelmaan liittyvä, työjärjestyksestä poikkeava työ: – osallistuminen vierailuihin – osallistuminen teemapäiviin – pienet projektit Lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa muu koulutyö: (Sovitaan erikseen luokanlehtorin kanssa) – läksykerhossa – laiva-, yö- tai leirikouluna – juhlien suunnitteluun ja niihin liittyvien harjoitusten vetämisenä – muuna erikseen sovittavana laajana projektina tai produktiona – osa-aikaisessa erityisopetuksessa luokilla 1-9 tai S2-opetuksessa Tai Erillisenä koko koulua koskevana projektina: (Sovitaan erikseen rehtorin kanssa) – iltapäivätoiminnan vetäminen koulun oppilaille – koulun radiolähetysten suunnittelu ja kokoaminen – muut koko koulua hyödyttävät projektit Oppituntien ulkopuolella tapahtuvaa työtä, joka kuuluu kiinteästi oppituntiin/jaksoon ja sen toteuttamiseen ei lasketa muuksi koulutyöksi. Tällaisia tehtäviä ovat mm. – oppituntien suunnittelu – harjoittelijan teettämien aineiden ja kokeiden tarkistus – harjoittelijan oppituntien aikana täytettyjen työkirjojen ja kirjojen tarkistus – kuvataiteen ym. töiden esillepano


83

– välineiden siivoaminen ja paikalleen laitto tunnin jälkeen – välituntivalvonnat

HARJOITTELUPALAUTE

Jokaisen harjoittelujakson päätteeksi opiskelijat täyttävät www-pohjaisen arviointilomakkeen. Lomakkeen avulla kerätään palautetietoa harjoittelun kehittämistä varten. Arviointilomake löytyy osoitteesta http://www.tnk.utu.fi. Vastaamiseen tarvittava salasana annetaan käyttöön harjoittelun päätteeksi.

Muutoksen maailmassa yksi asia on muuttumaton: taukoamaton muuttuminen.

Herakleitos


84

AINEENOPETTAJAHARJOITTELUSTA


85

OPETUSHARJOITTELU 2011-2012

Informaatiotilaisuus 13.9.2011 klo 12-16.30 normaalikoulun auditoriossa Ohjattu harjoittelu I 13.9.2011.- 21.10.2011 Ohjattu harjoittelu II 24.102011.- 16.12.2011

Informaatiotilaisuus 11.1.2012 klo 8.25-10.00 normaalikoulun auditoriossa Ohjattu harjoittelu III 11.1.2012 – 10.3.2012 Ohjattu harjoittelu IV 12.3.2012 – 4.5.2012

Opettajan pedagogiset opinnot suoritetaan vuorovaikutuksessa opetettavien aineiden kanssa. Harjoittelussa opiskelija soveltaa muussa opiskelussa oppimiaan asioita käytännön tilanteisiin. Tavoitteena on, että opiskelija voi omia tietojaan, kokemuksiaan ja henkilökohtaisia vahvuuksiaan hyödyntäen vähitellen kehittyä opettajan tehtävien itsenäiseen hoitamiseen. Yhdessä ohjaajien kanssa pyritään oman ammatti-identiteetin kehittämiseen, ammatillisten taitojen vahvistamiseen sekä oppimisprosessin hallintaan. Harjoittelun monipuolisuuden ja opiskelijoiden erilaisten lähtökohtien vuoksi opiskelijan omalla aktiivisuudella on tässä keskeinen merkitys. Osa harjoittelusta toteutetaan eri aineryhmistä koostuvissa pienryhmissä työskennellen. Ohjattu harjoittelu Normaalikoulussa on jaettu neljään harjoittelujaksoon. Harjoittelut I ja II suoritetaan syyslukukaudella. Harjoittelut III ja IV ajoittuvat kevätlukukaudelle. Kaikki harjoittelut yhdessä muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.

Ohjattu harjoittelu I : Orientoituminen opettajan ammattiin (5 op) Ohjattu harjoittelu II : Oppimisen ja kasvun ohjaaminen (5 op) Ohjattu harjoittelu III: Laaja-alainen opettajuus kouluyhteisössä (5 op) Ohjattu harjoittelu IV: Opettaja kasvattajana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana (5op)

Harjoittelussa annettava ohjaus on yksittäis- ja ryhmäohjausta. Ohjauksissa keskitytään oppimistilanteiden suunnitteluun, oppilaiden oppimisen analysointiin, oppilasarviointiin, oman työskentelyn reflektointiin, tavoitteiden asettamiseen ja niiden saavuttamisen arviointiin.

Harjoittelu on oppimistilanteiden vastuullista suunnittelua ja valmistelua joko ryhmässä tai yksin, didaktisen ja pedagogisen tiedon soveltamista ja kokeilemista, kouluharjoitteluun osallistumista, pienryhmässä toimimista sekä yksittäis- ja ryhmäohjausta. Pidettävistä tunneista tehdään kirjalliset tunti- tai jaksosuunnitelmat (ks. liitteet), joista ilmenee mm. tunnin pitäjät, tavoitteet, opetettavat asiat, työtavat ja arviointi. Tunti- ja jaksosuunnitelmat esitellään ohjaajalle viimeistään tuntia edeltävänä päivänä.

Pienryhmätyöskentelyssä käsitellään keskeisiä ryhmänhallintaan ja vuorovaikutukseen liittyviä asioita. Työskentely on koko harjoitteluvuoden kestävä prosessi, joka toteutetaan normaalikoulun tutoreiden vetämissä pienryhmissä. Ainerajat ylittävän yhteistyön tavoitteena on lisätä opiskelijan tietoisuutta ryhmänhallintaan vaikuttavista tekijöistä ja lisätä vuorovaikutus- ja ryhmänhallintataitoja. Samalla


86

pyritään tukemaan opiskelijan oman oppimis- ja kasvatusnäkemyksen rakentumista. Työskentely koostuu luennoista, seurannoista, tutortapaamisista ja itsenäisestä työskentelystä. Kokonaisuus ei tuota yksinään opintopisteitä vaan työskentely nivoutuu kunkin harjoittelujakson suorituksiin.

Harjoittelun kuluessa on mahdollista kouluharjoitteluna osallistua erityisopetukseen ja tutustua mm. seuraaviin opetuksen erityisalueisiin: vieraalla kielellä opettaminen, IB-opetus, video-opetus, videoneuvotteluvälitteinen opetus, atk-avusteinen opetus, S2-opetus, opetusteknologia, koulun projektit, teemapäivät, kerhon pitäminen, taitoja taideaineet.

Kuunnelluista ja pidetyistä tunneista sekä kouluharjoittelusta pidetään harjoittelupäiväkirjaa. Harjoittelupäiväkirja palautetaan rehtoria avustavalle opettajalle kunkin harjoittelujakson lopussa.

Aineryhmän ohjaajat ja opiskelijat kokoontuvat 1-2 kertaa harjoittelujakson aikana yhteisiin neuvonpitoihin, joihin myös opettajankoulutuslaitoksen opettajat voivat osallistua.

Sähköpostiosoitteita aineenopettajaharjoittelijat äidinkielen ja kirjallisuuden harjoittelijat englannin harjoittelijat ruotsin harjoittelijat saksan harjoittelijat ranskan harjoittelijat espanjan, italian,latinan ja venäjän harjoittelijat uskonnon ja psykologian harjoittelijat historian harjoittelijat biologian ja maantiedon harjoittelijat matemaattisten aineiden harjoittelijat aikuisopetusharjoittelijat

[email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected]



87

SYYSLUKUKAUSI 2011 Syyslukukausi alkaa tiistaina 13.9. klo 12.00-14 normaalikoulun auditoriossa jatkuen aineryhmäkohtaisilla tapaamisilla klo 16.30 asti. Tilaisuuksissa selvitetään harjoittelun käytänteitä sekä tutustutaan koulun toimintaan, tiloihin ja henkilökuntaan. Kaikkien läsnäolo on välttämätöntä. PEDA P6 Ohjattu harjoittelu I (5 op)

Orientoituminen opettajan ammattiin Tavoitteena on myönteisen koulutus- ja opettajuusasenteen vahvistaminen ja opettajan työn vastuullisuuden ymmärtäminen sekä tutustuminen monipuolisesti opettajan työhön ja sen vaatimuksiin.

Keskeiset sisällöt:

o kouluyhteisöön ja sen toimintaan tutustuminen o opetusryhmiin ja niiden toimintaan tutustuminen o vieraskielisten oppilaiden opiskelun seuraaminen o opetuksen ja oppimisen havainnointi, suunnittelu, toteutus ja reflektointi o koulu- ja oppiainekohtaisiin opetussuunnitelmiin perehtyminen o ihmis- ja oppimiskäsityksen merkityksen ymmärtäminen oppimisprosessin ohjaamisessa o oman kouluhistorian ja kulttuuritaustan vaikutuksen tiedostaminen ja reflektointi o ryhmänhallinnan keinoihin perehtyminen o opetusteknologiaan tutustuminen

Harjoitteluun sisältyy orientoivia luentoja ja aineryhmäkohtaisia harjoituksia, opetuksen vastuullista suunnittelua ja opetustuokioita tai opetettavia tunteja joko ryhmänä tai yksin, opetuksen aktiivista seuraamista, apuopettajana toimimista, koulutyöhön liittyviä muita tehtäviä sekä ryhmä- ja yksittäisohjausta.

Harjoittelujakson aikana opiskelija tutustuu koulun päivittäiseen toimintaan sekä omien oppiaineidensa opetukseen seuraamalla aktiivisesti ohjaajiensa työtä pyrkien sisällyttämään seurantaansa vähintään yhden kokonaisen työpäivän. Harjoittelussa opiskelija tutustuu myös vieraskielisten oppilaiden opiskeluun. Ohjaajien ja toistensa tunneilla opettajaksi opiskelevat toimivat mahdollisina apuopettajina. Opiskelijat seuraavat toistensa tunteja ja antavat tunnin pitäjälle joko kirjallista tai suullista palautetta. Opiskelijan tulee välttää pelkkää passiivista kuuntelua. Näin opiskelija saa käsityksen opettajan työn luonteesta, sen vaatimuksista ja eri osa-alueista.

Harjoittelussa opiskelija perehtyy koulun ja omien oppiaineittensa opetussuunnitelmiin (www.tnk.utu.fi ja www.oph.fi), tutustuu opetustapahtumaan sekä oppilaan että omien oppiaineidensa näkökulmasta, saa perusvalmiudet oppitunnin suunnittelun ja kehittää opettamisen perustaitoja. Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu opetusharjoittelun sisältöjen kuvaukseen. Jokainen opiskelija laatii jakson kuluessa ohjaajansa kanssa oman alustavan yksilöllisen harjoittelusuunnitelman (HOPS)

http://www.tnk.utu.fi/

http://www.oph.fi/


88

harjoittelujaksoon II. Opiskelijan aiempi opiskelu- ja työtausta sekä toivomukset otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon suunnitelmaa laadittaessa

Harjoitteluun sisältyy orientoivia luentoja ja aineryhmäkohtaisia harjoituksia, opetuksen vastuullista suunnittelua ja opetustuokioita tai opetettavia tunteja joko ryhmänä tai yksin, opetuksen aktiivista seuraamista, apuopettajana toimimista, koulutyöhön liittyviä muita tehtäviä sekä ryhmä- ja yksittäisohjausta.

Opiskelijoille, jotka ovat opetusharjoittelun alkuun mennessä suorittaneet kasvatustieteen perusopinnot 25 op, suositellaan myös osallistumista ohjattuun harjoitteluun I, koska harjoittelut I-IV muodostavat jatkumon. Osallistumisesta saa harjoittelu I:n opintopisteet tutkinnon ulkopuolisina pisteinä tai vaihtoehtoisesti 20 tuntia kouluharjoittelua hajautettuna jaksoihin II-IV. II-IV. Edellytyksenä on koko OH1:n suorittaminen kukin aineryhmän suunnittelemalla tavalla ryhmänohjauksineen, tuntien seuraamisineen jne. Opiskelijan on osoitettava suorittaneensa opettajan pedagogiset opinnot esimerkiksi opintorekisteritulosteen avulla.

Toteutustapojen lisätiedot:

Orientoivia luentoja 16 t

Ohjattua opetukseen osallistumista, josta oppitunnin seurantaa 24-27 t ja opiskelijan pitämiä opetustuokioita 4-7 t .

31 t

Ohjausta

20 t

Kouluharjoittelua 6 t

Opetuksen itsenäistä suunnittelua 60 t

Yhteensä 133 t

Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot

Luennoilla on läsnäolovelvollisuus. Opetustuokiot ovat n. 20-30 minuutin pituisia ohjaajan oppitunnilla pidettäviä opetustuokioita joko yksin tai pareittain. Niiden määrä (4-7) vaihtelee aineryhmien resurssien mukaan. Kouluharjoittelu on tutustumista ja osallistumista opettajan muuhun työhön, kuten huoltajien iltoihin, luokan- ja ryhmänohjaajan tuokioihin, opettajankokouksiin, työryhmien kokouksiin, tai tukiopetuksen antoon ja muuhun kullekin oppiaineelle tyypilliseen toimintaan. Lisätietoja saa aineryhmän ohjaavilta opettajilta.

Arviointi: Hyväksytty tai hylätty

Hyväksytty: Opiskelija on osoittanut hallitsevansa OH1:n keskeiset sisällöt ja suorittanut jaksossa vaadittavat työt hyväksytysti. Suorituksen hyväksyy ohjaava opettaja. Täydennyksestä sovitaan ohjaavan opettajan kanssa.


89

PEDA a4.1 Ohjattu harjoittelu II (5 op)

Oppimisen ja kasvun ohjaaminen Tavoitteena on tiedostaa oppimisprosessiin vaikuttavat tekijät sekä opettajan työn merkitys oppilaan oppimisen ja kasvun tukijana.

Opiskelija kehittää valmiuksiaan oppitunnin ja opetusjakson suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin, kehittää opettamisen osataitoja erilaisten opetustilanteiden pohjalta ja saa perusvalmiudet opetuksen eriyttämiseen.


oppitunnin suunnitteleminen, toteuttaminen ja reflektointi koulun toimintakulttuuriin, opetusmenetelmiin, työtapoihin, opetusmateriaaleihin sekä opetusvälineisiin perehtyminen perehtyminen arviointiin ja käytössä oleviin arviointimenetelmiin

o S2-oppilaan ja -opiskelijan huomioon ottaminen opetuksessa o onnistuneen vuorovaikutuksen harjoitteleminen o onnistuneeseen oppimisprosessiin vaikuttavien osatekijöiden ymmärtäminen ja tehokkaisiin

ryhmänhallintakeinoihin perehtyminen o opetusteknologian käyttöön perehtyminen o oppilaan ja opiskelijan oppimisen ja kasvun tukeminen o yleinen, tehostettu ja erityinen tuki perusopetuksessa

Harjoitteluun sisältyy orientoivia luentoja ja aineryhmäkohtaisia harjoituksia, opetuksen vastuullista suunnittelua, opetustuokioita tai opetettavia tunteja joko ryhmänä tai yksin, opetuksen aktiivista seuraamista, apuopettajana toimimista, koulutyöhön liittyviä muita tehtäviä, pienryhmätyöskentelyä sekä ryhmä- ja yksittäisohjausta.

Harjoittelun aikana opiskelija kehittää valmiuksiaan oppitunnin ja opetusjakson suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin, kehittää opettamisen osataitoja erilaisten opetustilanteiden pohjalta ja saa perusvalmiudet opetuksen eriyttämiseen.

Harjoittelijat jakautuvat aineryhmän ohjaajien kesken. Ohjaaja antaa harjoittelijaryhmänsä vastuulle yhden tai useamman omista opetusryhmistään. Harjoittelijaryhmä suunnittelee ja vastaa yhdessä opettajan kanssa ryhmän opetuksesta ja arvioinnista. Tunnit voidaan pitää yksin, pareittain tai useamman hengen ryhmissä. Ryhmä seuraa toistensa tunteja sekä harjoittelee kannustavan ja toista arvostavan palautteen antamista. Ryhmän jäsenet toimivat tarvittaessa apuopettajina toistensa tunneilla. Ryhmä voi olla ohjaajan mukana myös luokan- tai ryhmänohjaajan tuntien suunnittelussa ja toteutuksessa sekä vanhempainilloissa, retkissä jne. Samoin ryhmä voi osallistua valvontoihin, koeviikon järjestelyihin, erilaisiin teemapäiviin tai jaksolle osuneisiin ryhmiin.


90

Ensimmäisessä periodissa laadittua yksilöllistä harjoittelusuunnitelmaa tarkennetaan ja täsmennetään jakson aikana. Opiskelija antaa syyslukukauden päätteeksi palautetta harjoittelustaan koulun kotisivuilla http://www.tnk.utu.fi.



Ohjattua opetukseen osallistumista, josta oppituntien seurantaa 15-22 t ja opiskelijan pitämiä opetustuokioita 8-15t.

30t

Ohjausta

20 t

Pienryhmätyöskentelyä 4t


Opetuksen itsenäistä suunnittelua 53t

Yhteensä 133 t

Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot:

Luennoilla on läsnäolovelvollisuus. Opiskelija pitää harjoitustuntinsa yksin tai pareittain. Niiden määrä (8-15) vaihtelee aineryhmien resurssien ja opiskelijan aikaisemman työkokemuksen mukaan. Kouluharjoittelu on tutustumista ja osallistumista opettajan muuhun työhön, kuten huoltajien iltoihin, luokan- ja ryhmänohjaajan tuokioihin, opettajankokouksiin, työryhmien kokouksiin, tai tukiopetuksen antoon ja muuhun kullekin oppiaineelle tyypilliseen toimintaan. Tarkempia tietoja kouluharjoittelun suorittamisesta annetaan ainekohtaisissa ohjauksissa.

Arviointi: Hyväksytty tai hylätty


Tämä on kyllä meille mahdoton urakka – mutta me teemme sen siitä huolimatta.

Ockelbon kunnan motto


91

KEVÄTLUKUKAUSI 2012

Kevätlukukausi alkaa informaatiotilaisuudella 11.1.2012 klo 8.25-10.00 normaalikoulun auditoriossa. Iltapäivä käytetään aineryhmien kokoontumisiin. Tilaisuuksissa käsitellään harjoittelun järjestelyjä ja koulun tapahtumakalenteria. Kaikkien läsnäolo on välttämätön.

PEDA a4.2

Ohjattu harjoittelu III (5 op)

Laaja-alainen opettajuus kouluyhteisössä Tavoitteet:

Oman opettajuuden löytäminen ja toteuttaminen, erilaisuuden ja erilaisten oppijoiden tunnistaminen ja hyväksyminen


o omien vahvuuksien, valmiuksien ja kehittämisalueiden tunnistaminen ja reflektointi o erilaisten tehokkaiden, oppimista tukevien työtapojen soveltaminen opettamisessa o ainekohtaisen osaamisen vahvistaminen o perehtyminen oppilasarviointiin, päättökokeisiin ja ylioppilaskirjoituksiin o erilaisten oppimisprosessien tukeminen o S2- ja vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden opettaminen ja huomioon ottaminen

oppitunneilla o oppilas- ja opiskelijahuoltoon sekä kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön perehtyminen o ryhmänhallinnan keinojen syventäminen o verkkopedagogiikkaan perehtyminen o sivuaineen opetukseen tutustuminen

Harjoittelujakson alussa jokainen opiskelija laatii ohjaajansa kanssa oman yksilöllisen harjoittelusuunnitelmansa (HOPS) harjoittelujaksoihin III ja IV. Opiskelijan aiempi opiskelu ja työtausta sekä toivomukset otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon suunnitelmaa laadittaessa.

Harjoitteluun sisältyy orientoivia luentoja, aineryhmäkohtaisia harjoituksia, opetuksen vastuullista suunnittelua, opetustuokioita ja opetettavia tunteja joko ryhmänä tai yksin, opetuksen aktiivista seuraamista, apuopettajana toimimista, koulutyöhön liittyviä muita tehtäviä, pienryhmätyöskentelyä sekä ryhmä- ja yksittäisohjausta

Harjoittelujakson aikana opiskelija syventää pedagogista sekä didaktista ajatteluaan ja kehittää reflektiotaitojaan. Harjoittelujakso antaa perusvalmiudet erilaisten oppilaiden kohtaamiseen, aineelle ominaisten työtapojen soveltamiseen ja kehittämiseen sekä laaja-alaiseen opettajuuteen kouluyhteisössä. Opiskelija saa perusvalmiudet tarkkailla ja analysoida opetusryhmien vuorovaikutustekijöitä ja sosiaalisia suhteita sekä edistää oppilaantuntemusta ja eettisten näkökulmien


92

huomioonottamista opetuksessa. Samalla opiskelija syventää omaa kasvatusnäkemystään tutustuen erityisesti oppilaiden kokonaisvaltaiseen kasvatukseen. Opiskelija oppii tunnistamaan oppimisvaikeuksia ja ohjaamaan apua tarvitsevia oppilaita. Harjoittelun aikana kiinnitetään huomiota työrauhaan ja sitä edistäviin asioihin. Jaksossa opiskelijalle hahmottuu koulu yhteisöllisenä toimintaympäristönä ja yhteistyö kouluyhteisön eri osapuolten kanssa.

Jakson aikana opiskelija perehtyy myös omien sivuaineidensa opettamisen erityiskysymyksiin ja harjoittelee niiden opettamista käytännön tilanteissa. Sivuaineharjoittelu voidaan toteuttaa myös rinnakkain pääaineharjoittelun kanssa aineryhmien resurssien mukaan. Sivuaineharjoittelun edellytyksinä ovat aineen perusopinnot ja opiskeluoikeus. Sivuaineharjoittelu suoritetaan pääsääntöisesti vain yhdessä oppiaineessa. Opiskelijan on mahdollista suorittaa osa OH3:n harjoittelusta ulkomailla osana OKL:n ja normaalikoulun kansainvälistä yhteistyötä.



Ohjattua opetukseen osallistumista, josta oppituntien seurantaa 15-22 t ja opiskelijan pitämiä opetustuokioita 8-15 t.

30t

Ohjausta

24 t




Yhteensä 133 t

Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot:

Luennoilla on läsnäolovelvollisuus. Opiskelijan pitämien harjoitustuntien määrä (8-15) vaihtelee aineryhmien resurssien ja opiskelijan aikaisemman työkokemuksen mukaan. Kouluharjoittelu on tutustumista ja osallistumista opettajan muuhun työhön, kuten luokan- ja ryhmänohjaajan tuokioihin, opettajankokouksiin, työryhmien kokouksiin, tai tukiopetuksen antoon ja muuhun kullekin oppiaineelle tyypilliseen toimintaan. Tarkempia tietoja kouluharjoittelun suorittamisesta annetaan Turun normaalikoulun harjoitteluoppaassa ja ainekohtaisissa ohjauksissa.

Arviointi: hyväksytty tai hylätty

Hyväksytty: Opiskelija on osoittanut hallitsevansa OH3:n keskeiset sisällöt ja suorittanut jaksossa vaadittavat työt hyväksytysti. Suorituksen hyväksyy ohjaava opettaja. Täydennyksestä sovitaan ohjaavan opettajan kanssa


93

PEDA a4.3

Ohjattu harjoittelu IV (5 op)

Opettaja kasvattajana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana Tavoitteet:.

Saada käsitys koulusta yhteisönä ja oppimisympäristönä sekä tukea opettajaksi opiskelevan kasvua, jonka päämääränä on oman työnsä merkityksestä ja sen kehittämisestä tietoinen, tiedostava ja kriittisesti ajatteleva opettaja, joka pyrkii eettisesti kestäviin ratkaisuihin.


o uusiin oppimisen ympäristöihin tutustuminen o monimuoto-opetukseen, oppiaineiden väliseen sekä ylä- ja alakoulun integraatioon

tutustuminen o S2-opettajan ja aineopettajan yhteistyöhön tutustuminen o monikulttuurisessa kouluympäristössä toimiminen o opettajan työn edellyttämien ihmissuhde- ja kommunikaatiotaitojen vahvistaminen o opettajan työn yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tiedostaminen o täydennyskoulutuksen ja työn kehittämisen tärkeyden tiedostaminen sekä oman työn arviointiin

ja arviointimenetelmiin perehtyminen o tutustuminen koulun ja sen sidosryhmien yhteistyöhön

Harjoitteluun sisältyy asiantuntijaluentoja, aine- ja teemaryhmäkohtaisia harjoituksia, opetuksen vastuullista suunnittelua, opetustuokioita tai opetettavia tunteja joko ryhmänä tai yksin, opetuksen aktiivista seuraamista, apuopettajana toimimista, koulutyöhön liittyviä muita tehtäviä, pienryhmätyöskentelyä sekä ryhmä- ja yksittäisohjausta.

Ohjattu harjoittelu IV:ään mennessä opiskelija on hahmottanut oman kasvatus- ja opetustyylinsä. Harjoittelujaksossa näkyy opiskelijan oma henkilökohtainen näkemys opettajuudesta. Opiskelija osallistuu oman mielenkiintonsa mukaan esimerkiksi teemapäiviin, projekteihin, kokeiluihin, opintokäynteihin, pitää kerhoa ja kehittää oman työnsä analysointi- ja tutkimustaitoja.

Harjoittelun keskeinen päämäärä on luoda perusta opiskelijan jatkuvalle ammatilliselle kehittymiselle. Tämä edellyttää muutoshakuista opiskeluasennetta ja tietoista pyrkimystä oman opetustyön sekä erilaisten oppimisympäristöjen tutkimiseen ja kehittämiseen sekä valmiuksia omien aineidensa oppimista ja opetusta koskevaan tutkimustoimintaan. Kevätlukukauden alussa laadittua yksilöllistä harjoittelusuunnitelmaa tarkennetaan ja täsmennetään jakson aikana. Opiskelija vastaa kevätlukukauden lopussa sekä koulun omaan että valtakunnalliseen harjoittelua koskevaan palautekyselyyn koulun kotisivuilla.


94


Asiantuntijaluentoja 6 t

Ohjattua opetukseen osallistumista, josta oppitunnin seurantaa 15-22 t ja opiskelijan pitämiä opetustuokioita 8-15 t.

30t

Ohjausta

24 t




Yhteensä 133 t

Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot

Luennoilla on läsnäolovelvollisuus. Opiskelijan pitämien harjoitustuntien määrä (8-15 t) vaihtelee aineryhmien resurssien ja opiskelijan aikaisemman työkokemuksen mukaan. Kouluharjoittelu on tutustumista ja osallistumista opettajan muuhun työhön, kuten luokan- ja ryhmänohjaajan tuokioihin, opettajankokouksiin, työryhmien kokouksiin, tai tukiopetuksen antoon ja muuhun kullekin oppiaineelle tyypilliseen toimintaan. Tarkempia tietoja kouluharjoittelun suorittamisesta annetaan ainekohtaisissa ohjauksissa.

Arviointi: hyväksytty tai hylätty


Lisätiedot: Opiskelija saa halutessaan harjoittelun päätyttyä normaalikoululta henkilökohtaisen kuvauksen harjoittelun sisällöistä ja painotuksista. Kuvauksessa mainitaan myös mahdolliset harjoittelun erityisalueet.

Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu.

Hannes Manninen


95

PEDA a4.3eo Ohjattu harjoittelu IV (5 op)

Opettaja kasvattajana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana Erityispedagogiikan pääaineopiskelijoiden (eo-opiskelija) opettajan pedagogisiin opintoihin kuuluu kaksi harjoittelua, joista toinen on SO4eo –harjoittelu (3 op) alakoulussa ja toinen aineenopettajaksi opiskelevien PEDA a4.3.eo –harjoittelu (5 op) yläkoulussa. Harjoittelu alkaa yhteisellä kokoontumisella, missä yhteydessä sovitaan harjoittelua ohjaavat opettajat.

Tavoitteet Opiskelija saa käsityksen koulusta yhteisönä ja oppimisympäristönä, jossa kaikki opettajat kantavat yhdessä vastuuta oppilaiden oppimisen tukemisesta. Opiskelija saa myös tukea opettajaksi kasvuunsa, jonka päämääränä on oman työnsä merkityksestä ja sen kehittämisestä tietoinen, tiedostava ja kriittisesti ajatteleva opettaja, joka pyrkii eettisesti kestäviin ratkaisuihin.

Sisältö

o uusiin oppimisen ympäristöihin tutustuminen o monimuoto-opetukseen ja oppiaineiden väliseen sekä ylä- ja alakoulun integraatioon

tutustuminen o yleisen ja tehostetun tuen mahdollisuuksiin tutustuminen o S2-opettajan ja aineopettajan yhteistyöhön tutustuminen o monikulttuurisessa kouluympäristössä toimiminen o opettajan työn edellyttämien ihmissuhde- ja kommunikaatiotaitojen vahvistaminen o opettajan työn yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tiedostaminen o täydennyskoulutuksen ja työn kehittämisen tärkeyden tiedostaminen sekä oman työn arviointiin

ja arviointimenetelmiin perehtyminen o tutustuminen koulun ja sen sidosryhmien yhteistyöhön Toteutustapojen lisätiedot

Asiantuntijaluentoja 6 t

Ohjattua opetukseen osallistumista, josta oppitunnin seurantaa 15-22 t ja opiskelijan pitämiä opetustuokioita 8-15 t.

30t

Ohjausta

24 t




Yhteensä 133 t


96

Harjoitteluun sisältyy asiantuntijaluentoja, aine- ja teemaryhmäkohtaisia harjoituksia, opetuksen vastuullista suunnittelua, opetustuokioita tai opetettavia tunteja joko ryhmänä tai yksin, opetuksen aktiivista seuraamista, apuopettajana toimimista, pienryhmätyöskentelyä, koulutyöhön liittyviä muita tehtäviä sekä ryhmä- ja yksittäisohjausta.

Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot. Luennoilla on läsnäolovelvollisuus. Opiskelijan pitämien harjoitustuntien määrä (8-15) vaihtelee aineryhmien resurssien ja opiskelijan aikaisemman työkokemuksen mukaan. Kouluharjoittelu on tutustumista ja osallistumista opettajan muuhun työhön, kuten luokan- ja ryhmänohjaajan tuokioihin, opettajankokouksiin, työryhmien kokouksiin, tai tukiopetuksen antoon ja muuhun kullekin oppiaineelle tyypilliseen toimintaan. Tarkempia tietoja kouluharjoittelun suorittamisesta annetaan Turun normaalikoulun harjoitteluoppaassa ja ainekohtaisissa ohjauksissa.

Arviointi Hyväksytty/hylätty Hyväksytty: Opiskelija on osoittanut hallitsevansa harjoittelun keskeiset sisällöt ja suorittanut jaksossa vaadittavat työt hyväksytysti. Suorituksen hyväksyy ohjaava opettaja. Täydennyksestä sovitaan ohjaavan opettajan kanssa.

AINEENOPETTAJAKSI JA LUOKANOPETTAJAKSI OPISKELEVAN HARJOITTELUYHTEISTYÖ

AO-LO harjoittelijoiden yhteistyön tavoitteena on

o avartaa yhtenäisen perusopetuksen kentän hahmottamista o harjoitella yhteistyötä opettajien kesken o ohjata havainnoimaan monipuolisempia/erilaisia malleja ja keinoja sekä oppiaineen että

luokan hallintaan o yhdistää eri koulutusohjelmissa opiskelevia

Toteutustapa

Aineenopettaja tutustuu osana kouluharjoittelua luokanopettajien ohjattuun harjoitteluun SO4 ja AO2, vastaavasti luokanopettaja tutustuu aineenopettajien ohjattuun harjoitteluun II ja IV.

AO-LO –harjoitteluyhteistyö toteutuu seuraavasti: Syyslukukaudella viikoilla 38-45

4) Oppiaineiltaan heterogeenisille AO-harjoittelijaryhmille nimetään alakoulusta nimikkoluokat. Ryhmäläiset käyvät yksin tai yhtenä ryhmänä omatoimisesti seuraamassa alakoulun nimikkoluokkansa jotain oppituntia viikoilla 38 - 41. Aineenopettajaharjoittelijat täyttävät oppitunnin seurantalomakkeen (löytyy tästä oppaasta)) ja osallistuvat seuraamansa harjoitustunnin palautekeskusteluun. Nimikkoluokassa harjoittelevat LO-harjoittelijat puolestaan käyvät yhden kerran seuraamassa jotain ko.


97

AO-ryhmäläisen oppituntia yläkoulussa tai lukiossa viikoilla 43-45, täyttävät seurantalomakkeen ja osallistuvat harjoitustunnin palautekeskusteluun. Aineenopettajaharjoittelija käyttää tähän 3 h kouluharjoittelutuntia opintojaksossa PEDA a4.1 (Ohjattu harjoittelu II) ja liittää havainnointilomakkeen harjoittelupäiväkirjaan. Luokanopettajaharjoittelija käyttää tähän 3 h opintojaksossa SO4 (Syventävä aine- ja viikkoharjoittelu) ja ohjaava lehtori kuittaa suorituksen.

Kevätlukukaudella viikoilla 10-13

5) Aineenopettajaharjoittelija osallistuu vähintään yhteen luokanopettajaharjoittelijan opintojaksossa AO2 (Opettajana ja kasvattajana II) pitämään ryhmäkuuntelutuntiin ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan myös sen jälkeen pidettävään palautekeskusteluun TOKLn didaktikon johdolla ja / tai antaa siitä luokanopettajaharjoittelijalle erillisen kirjallisen palautteen (esim. harjoitteluoppaan lomakkeella). Aineenopettajaharjoittelija sisällyttää ja kirjaa opintojaksossaan kouluharjoittelua tällaiseen ryhmäkuunteluun yhteensä 3 h.

6) Luokanopettajaharjoittelija osallistuu vähintään yhteen aineenopettajaharjoittelijan yläkoulussa tai lukiossa opintojaksossa PEDA a4.3 (Ohjattu harjoittelu IV) pitämään harjoitustunnin seuraamiseen ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan myös sen jälkeen pidettävään palautekeskusteluun normaalikoulun ohjaavan lehtorin johdolla ja / tai antaa siitä aineenopettajaharjoittelijalle erillisen kirjallisen palautteen (esim. harjoitteluoppaan lomakkeella). Luokanopettajaharjoittelija käyttää opintojaksossaan tähän tutustumiseen yhteensä 3 h ja AO-harjoittelua ohjaava lehtori kuittaa suorituksen.

SYKSYN JA KEVÄÄN HARJOITTELUN VERTAILUA SYKSY KEVÄT OHJAAJAN VAIKUTUS OPISKELIJAN OMA NÄKEMYS JA ITSENÄISYYS – paino etukäteisohjauksessa – paino jaksopalautteessa – ehdotuksia työtavoista – itsenäiset työtaparatkaisut – esimerkkejä toimivista ratkaisuista – kasvava vastuu opetustilanteista, – vastuu yhdessä luokanhallinnasta ja oppimisesta PERUSVALMIUKSIEN LÖYTÄMINEN TAITOJEN MONIPUOLISTAMINEN – perustunnin varma hallinta – eri työtapojen käyttö tilanteiden mukaan – luokkatilanteen hallinta – oppilaiden huomioiminen yksilöinä, – reflektoinnin harjoittelu eriyttäminen – itsearviointi kehittymisen välineenä SUUNNITTELU KOKONAISUUKSIEN HALLINTA – tunti- ja jaksosuunnitelmat – jaksosuunnitelmat, kurssien suunnittelu, tuntitilanteissa opetussuunnitelmatyö


98

ARVIOINTI ARVIOINTI – formatiiviset testit, kokeen korjaus – kokeiden suunnittelu, yo-kokeet, ja arvostelu oppilasarviointi OPETTAJUUTEEN KASVAMINEN OPETTAJAKUVAN SYVENTÄMINEN – keskustelut opettajuudesta, – opettaja kasvattajana työnkuvasta – opettaja työyhteisön jäsenenä – jatkuva itsensä kehittäminen

KOULUHARJOITTELU Kouluharjoittelun tavoitteena on kehittää monipuolisesti valmiuksia opettajan eri tehtävien itsenäiseen hoitamiseen ja yhteistyöhön. Opiskelija voi itse painottaa niitä kouluharjoittelun muotoja, jotka hän kokee tarpeellisiksi. Tarkoituksena on, että jokainen opetusharjoittelija saa kokemusta kaikista tärkeistä opettajan työn osa-alueista ja valitsee harjoitteluvuoden aikana toimintoja jokaisesta kolmesta korista. Kouluharjoittelussa on mahdollisuus kokeilla omia ideoita itsenäisesti tai muiden opiskelijoiden kanssa. Kouluharjoittelusta sovitaan erikseen jokaisessa neljässä periodissa ohjaajien kanssa. Kouluharjoittelun valintakorit KORI 1: Oppimisen arviointi, uuteen opetusteknologiaan tutustuminen ja opetusmateriaalin tuottaminen

o Oppilasarviointiin tutustuminen, kokeiden laatiminen ja tarkastaminen, autenttinen oppilasarviointi, oppimateriaalin tuottaminen eri opetustilanteisiin ja erilaisille oppilasryhmille sekä opetusteknologian nykysovellutuksiin ja etäopetukseen tutustuminen.

KORI 2: Yksilön oppimisen tukeminen o Erityisopetukseen tutustuminen, tukiopetuksen toteuttaminen,oppitunneilla apuopettajana

toimiminen ja erilaisten yksilön oppimista tukevien aktiviteettien järjestäminen. KORI 3: Koulun toimintakulttuuriin osallistuminen

o Koulun muuhun toimintakulttuuriin osallistuminen: valvonnat, kokeiden järjestelyt, kokoelmien ja opetusvälineiden hoito, opettajankokouksiin tutustuminen vanhempainiltoihin osallistuminen, retkien ja leirikoulujen järjestäminen sekä ainerajat ylittävien päivänavauksien, juhlien, teemapäivien ja näyttelyiden järjestämiseen osallistuminen

o Koulun lähiympäristöyhteistyöhön ja kansainväliseen toimintaan osallistuminen o Opetusharjoittelijoiden edustaminen eri toimielimissä sekä ohjattu tutustuminen

ammatilliseen tai aikuiskoulutukseen


99

Kouluharjoittelun painotukset vaihtelevat eri jaksoissa aineryhmäkohtaisesti. Kaikkea tarjottavissa olevaa kouluharjoittelua ei tiedetä lukuvuoden alkaessa. Aineryhmät ilmoittavat viimeistään jokaisen jakson alussa, millaista kouluharjoittelua missäkin jaksossa on tarjolla. Opetusharjoittelija merkitsee kouluharjoittelun harjoittelupäiväkirjaansa. Kun ohjaava opettaja on muiden virkatehtäviensä vuoksi lyhytaikaisesti estynyt hoitamasta tuntejaan, voi opiskelija pitää tunnit joko kouluharjoitteluna tai erillistä korvausta vastaan. Jos opiskelija hoitaa opetuksen kouluharjoitteluna, suunnitellaan pidettävä tunti yhdessä ohjaajan kanssa ja siitä keskustellaan jälkeenpäin. Opiskelijat voivat kokeilla opettamista myös ilman ohjaajan läsnäoloa. Tällaisissa tapauksissa ohjaaja selvittää opiskelijalle vastuukysymykset ja osoittaa toisen ohjaajan, jonka puoleen opiskelija voi kääntyä ongelmatilanteissa. Jos tunti ei kuulu opiskelijan kouluharjoitteluun, maksetaan hänelle siitä korvaus. Sitä varten ohjaaja täyttää sijaisilmoituksen ja opiskelija henkilötieto-lomakkeen (kts. liiteet). Lomakkeet toimitetaan kansliaan. Myös tällaisessa tilanteessa opiskelijalla pitää olla tiedossaan ohjaaja, jonka puoleen hän voi tarvittaessa kääntyä.

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN PEDAGOGINEN KÄYTTÖ Tieto- ja viestintäteknologian käyttö opetuksessa on arkipäivää nykykoulussa. Norssissa hyödynnetään erilaisia oppimisalustoja useassa eri oppiaineessa. Tietokoneluokkien lisäksi opetuksessa voidaan käyttää multimediavaunua. Monet koulun opettajat ovat mukana erilaisissa projekteissa, joissa kehitetään digitaalisia opetusmateriaaleja. Lukiolaisille tarjotaan mahdollisuutta suorittaa osa opinnoistaan verkkokursseina sekä Turun eSeudun että Suomen normaalikoulujen yhteistyöelimen eNorssin kurssitarjottimelta. Lisäksi Norssi on edelläkävijä videoneuvotteluvälitteisen vieraan kielen opetuksen kehittämisessä yhdessä saaristokuntien kanssa. Opiskelija voi harjoitella tietoja viestintäteknologian pedagogista käyttöä sekä ohjattujen oppituntien että kouluharjoittelun yhteydessä oppiaineesta ja opiskelijan omista taidoista riippuen. Jokaisessa aineryhmässä on oma tvt-vastaavansa, joka kertoo tarkemmin aine-ryhmän käytänteistä.

HARJOITTELUPALAUTE Opetusharjoittelua pyritään jatkuvasti kehittämään paremmin opiskelijoiden yksilölliset edellytykset ja toiveet huomioivaan suuntaan. Opiskelijoilta saatu palaute on tässä tärkeässä asemassa. Rehtoria avustavat opettajat keräävät opiskelijoilta syys- ja kevätlukukauden puolivälissä ainekohtaista palautetta. Palaute voi olla suullista tai kirjallista. Rehtoria avustava opettaja tekee palautteesta yhteenvedon. Yhteenvetojen perusteella harjoittelutyöryhmä laatii harjoittelun kehittämisen suuntaviivat. Ohjaajat voivat omissa ohjaustilanteissaan myös pyytää opiskelijoilta henkilökohtaista palautetta. Syyslukukauden päätteeksi opiskelija täyttää koulun oman www-pohjaisen arviointi-lomakkeen. Kevätlukukauden lopuksi opiskelija vastaa koulun oman arviointikyselyn lisäksi myös valtakunnalliseen opetusharjoittelua koskevaan kyselyyn.


100

Sähköposti mahdollistaa yhteydenpidon opiskelijoiden ja aineenopettajaharjoittelun koordinaattorien ([email protected], [email protected]) välillä. Ohjauksesta, annettavasta palautteesta ja muista opetusharjoitteluun liittyvistä asioista saa lisätietoja tästä oppaasta tai normaalikoulun ohjaavilta opettajilta, koordinaattoreilta tai rehtoreilta.

NORSSIN ULKOPUOLINEN OPETUSHARJOITTELU

Jos aineenopettajien opetusharjoittelua ei kaikilta osin pystytä esimerkiksi opetuksen vähäisyyden tai opiskelijoiden runsaan lukumäärän takia suorittamaan Normaalikoulussa, tekee Normaalikoulu yhteistyötä opetusharjoittelun osalta Turun kaupungin koululaitoksen kanssa. Opetusharjoittelun ottamisesta kaupungin kouluun päättää ko. koulun rehtori. Rehtori osoittaa opettajakunnasta opetusharjoitteluun osallistuvat ohjaavat opettajat.

KOORDINAATTORIEN TOIMENKUVASTA Koordinaattorien tehtävänä on varmistaa opetusharjoittelun mahdollisimman laadukas ja joustava sujuminen. Koordinaattorit ovat mukana aineenopettajaharjoittelun sisällöllisessä kehittämisessä kuuluen jäseninä tiedekunnan harjoittelu- ja Normaalikoulun harjoittelun kehittämistyöryhmiin. Koordinaattorit – kutsuvat rehtoria avustavat ja ohjaavat opettajat suunnittelu- ja palautekokouksiin – ovat suunnittelemassa ja laatimassa harjoitteluvuoden aikataulua – vastaavat harjoitteluoppaan painattamisesta ja siirtämisestä koulun kotisivuille – järjestävät opiskelijoille infotilaisuudet syys- ja kevätlukukauden aluksi – ylläpitävät sähköpostilistaa eri aineryhmien opiskelijoista – monistavat ja toimittavat opiskelijoiden huoneeseen tarvittavat materiaalit ja kaavakkeet – järjestävät opiskelijoille kouluharjoitteluna mahdollisuuden tutustua koeviikon, uusintakokeiden ja ylioppilaskirjoitusten valvontoihin ja järjestelyihin – organisoivat opiskelijapalautteen keräämisen syys- ja kevätlukukauden lopuksi – esittelevät palautteen tulokset rehtoreille, ohjaajille, didaktikoille ja opiskelijoille – sopivat harvinaisten kielten harjoittelusta Turun kaupungin koululaitoksessa – pitävät yhteyksiä eri yhteistyötahoihin ja norssin ulkopuolisiin ohjaaviin opettajiin – kirjoittavat katsauksen aineenopettajaharjoittelusta koulun toimintakertomukseen – toimivat yhdyshenkilöinä koulun ja OKL:n välillä soveltuvuuskokeita koskevissa asioissa

RAVUSTAJIEN TOIMENKUVASTA Ravustajat eli rehtoria avustavat opettajat vastaavat opetusharjoittelun käytännön järjestelyistä aineryhmissään. Ravustajat ovat myös oman aineryhmänsä vetäjiä. Ravustajan tehtävät kiertävät joidenkin vuosien välein aineryhmän eri opettajien kesken.


101

Ravustaja organisoi seuraavien tehtävien toteuttamisen aineryhmänsä opettajien kanssa – talon ja käytänteiden esittely opiskelijoille – harjoitustuntilistan laatiminen – tieto opiskelijoille, milloin ja mistä ravustajan tavoittaa – opiskelijoiden ja ohjaajien yhteystietojen kokoaminen – opiskelijoiden sähköpostilistan ylläpitäminen – yhteislukujärjestysten laatiminen opiskelijoille kullekin jaksolle – ohjaaminen harjoittelupäiväkirjojen täyttämiseen ja raportointiin – harjoittelukauden alussa mahdollisimman valmiin ohjelman esittely opiskelijoille – 2–3 yhteiskokouksen pitäminen oman aineryhmän opiskelijoille lukukaudessa – kouluharjoittelun koordinointi ja tehtävien esittely opiskelijoille – harjoittelukauden lopuksi raporttien kerääminen ja tarkastaminen – huolehtiminen opintosuoritusten kirjaamisesta opintorekisteriin lukukausien lopussa – aineryhmän kokousten koollekutsuminen ja esityslistan valmistelu – seuraavan lukuvuoden kirjatilausten tekeminen – oppimateriaalien opiskelijakappaleiden hankkiminen – seuraavan vuoden tuntijaosta sopiminen aineryhmän kanssa – harjoittelua käsitteleviin kokouksiin osallistuminen ja tehtyjen päätösten välittäminen aineryhmälle – yhteistyö didaktikkojen ja ainelaitosten kanssa

Kysyvä ei tieltä eksy. Suomalainen sananlasku

Kaikkea ei voi muistaa. Matti Vanhanen


102

AIKUISOPETTAJAHARJOITTELUSTA


103

TAVOITTEET Normaalikouluharjoittelun tarkoituksena on tutustua yleissivistävän koulun kaikkiin koulu-asteisiin. Tavoitteena on perehtyä koulun toimintaan perusopetuksessa ja lukiossa, kehittää opetuksen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin perusvalmiuksia, tutustua opettajan työn eri osa-alueisiin ja syventää oppilaantuntemusta sekä omaa kasvatusnäkemystä. Opiskelija soveltaa harjoittelun aikana teoria- ja aineopinnoissaan oppimiaan tietoja ja taitoja hyödyntäen omia kokemuksiaan ja henkilökohtaisia vahvuuksiaan käytännön opetustilanteisiin. Harjoittelu tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden syventää omaa ammatillista osaamistaan, kehittää omaa kasvatusnäkemystään ja oppimisprosessin reflektiotaitojaan. Harjoittelun laaja-alaisuuden ja opiskelijoiden erilaisten opiskelu- ja työtaustojen vuoksi opiskelijan omalla aktiivisuudella ja aloitteellisuudella on harjoittelun onnistumisen kannalta keskeinen merkitys. HARJOITTELUN AJOITUS Ohjattu harjoittelu alkaa informaatiotilaisuudella tiistaina 13.9. klo 8.30-12.00 Turun normaalikoulussa, neuvotteluhuone 3.krs. Infon jälkeen on mahdollista aloittaa oppituntien seuraaminen. Harjoittelu suoritetaan syyslukukauden 2011 aikana. Koska harjoitteluohjelmat ovat yksilöllisiä, harjoittelun kesto ja tarkempi ajoitus vaihtelee opiskelijakohtaisesti. Harjoittelu myös etenee eri tavoin eri aineissa koulun luonnollisen rytmin mukaisesti. Harjoitteluun liittyvät pedagogiset opinnot järjestetään normaalikoulun auditoriossa to 15.9. klo 8.30-11.00, ti 20.9. klo 8.30-11.00, to 22.9. klo 8.30-11.00, ti 27.9. klo 8.30-11.00. HARJOITTELUN LAAJUUS Harjoittelun laajuus on 5 opintopistettä. Tämä vastaa noin 133 tunnin työmäärää. Harjoittelu koostuu pääasiassa opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta, opetuksen seuraamisesta, didaktisista opinnoista, ryhmä- ja yksilöohjauksesta sekä kouluharjoittelusta. Harjoitteluun sisältyy vähintään 10 (à 45 min.) / 6 (à 75 min.) opiskelijan pitämää oppituntia sekä näiden tuntien suunnittelutyö (noin 30 tuntia). Pidettyjen oppituntien määrä voi olla suurempikin, jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. KESKEISET SISÄLLÖT

o yleissivistävän koulun toimintakulttuuriin, opetussuunnitelmiin, opetusmenetelmiin, työtapoihin, oppimateriaaleihin ja opetusvälineisiin tutustuminen

o opetuksen ja oppimistapahtuman havainnointi, suunnittelu, toteuttaminen ja reflektointi o oppimisprosessin osatekijöiden huomioiminen opetuksessa o opetustilanteen edellyttämään vuorovaikutukseen harjaantuminen o omien vahvuuksien, valmiuksien ja kehittämisalueiden tunnistaminen ja reflektointi o erilaisten oppijoiden huomioiminen opetuksessa


104

TOTEUTUSTAVAT Harjoittelun 133 h voi rakentua esimerkiksi seuraavasti: Opetukseen osallistumista (6-12 kertaa à 75 min.) 10 - 20 h Opetuksen suunnittelua 30 - 60 h Yksittäis- ja ryhmäohjausta 20 - 35 h Kouluharjoittelua ja omatoimista työskentelyä 20 - 65 h Nämä tuntimäärät ovat suuntaa-antavia ja ne täsmentyvät yksilöllisten harjoittelusuunnitelmien laatimisen myötä. Opiskelijoiden henkilökohtaisten painotusten vuoksi toteutustavoissa on suurta yksilöllistä vaihtelua. HARJOITTELUN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Harjoittelun alussa opiskelijat jaetaan kolmeen ohjausryhmään, joilla jokaisella on ryhmän jäsenten harjoittelusta vastaava ohjaaja. Ryhmä kokoontuu kolme kertaa harjoittelun aikana käsittelemään harjoittelukokemuksia. Ryhmän ohjaaja laatii yhdessä opiskelijan kanssa henkilökohtaisen harjoittelusuunnitelman, seuraa harjoittelun etenemistä ja tukee ja ohjaa opiskelijaa tarvittaessa. Ryhmän ohjaaja vastaanottaa harjoitteluun liittyvät kirjalliset tuotokset (alku- ja loppureflektio, harjoittelupäiväkirja) ja antaa merkinnän harjoittelun suorittamisesta. Varsinaisen opetusharjoittelun ohjaajina toimivat normaalikoulun aineen- ja luokanopettajat. Harjoittelu suoritetaan pääsääntöisesti perusopetuksen luokilla 7-9 ja lukiossa, mutta harjoittelua voi tietyin edellytyksin suorittaa myös perusopetuksen luokilla 1-6. Tunteja on mahdollista pitää myös englannin kielellä kansainvälistä opetussuunnitelmaa (Middle Years Programme luokilla 7-9, IB-lukio) noudattavien oppilasryhmien kanssa. Koska harjoittelijoiden opiskelu- ja työtaustat samoin kuin tulevaisuuden suunnitelmat ovat hyvinkin erilaisia, on järkevää rakentaa jokaiselle harjoittelijalle sellainen harjoitteluohjelma, joka otaksuttavasti parhaiten palvelee häntä tulevissa opettajan tehtävissä. Jos harjoittelijan aineyhdistelmään sisältyy jokin koulussa opetettava aine (esim. psykologia), harjoittelijan odotetaan suorittavan harjoittelunsa pääasiassa tässä aineessa. Tämä ei kuitenkaan ole ehdoton sääntö, siitä voidaan poiketa, jos harjoittelija niin toivoo ja se on muuten tarkoituksenmukaista. Jos harjoittelijan aineyhdistelmässä ei ole koulussa opetettavaa ainetta, harjoittelu voidaan suorittaa soveltuvin osin missä tahansa aineessa. Edellytyksenä on tietysti se, että harjoittelija hallitsee opetettavat sisällöt riittävän hyvin. Harjoittelijan omat toiveet pyritään ottamaan huomioon mahdollisimman hyvin. Harjoittelun voi suorittaa enintään kahdessa opetettavassa aineessa. Vain puolet harjoitteluun liittyvistä oppitunneista voi olla erityisopetusta. Joihinkin aineisiin ja kursseihin voidaan ottaa vain rajoitettu määrä opiskelijoita. Perus-opetuksessa ja lukiossa opetettavia aineita on kuitenkin paljon ja aineiden sisällöt ja aihe-piirit ovat varsin monipuolisia, joten sopivien opetussisältöjen löytäminen on harvoin ongelmallista, vaikka opiskelijan aineyhdistelmä olisi epätavanomainenkin. Varsinaisten oppiaineiden lisäksi Normaalikoulussa järjestetään joukko erilaisia valinnaiskursseja sekä perusasteella että lukiossa. Jos harjoittelijalla on


105

erityisiä taitoja, vahvuuksia tai asiatuntijuutta jollain alalla, on tietyissä rajoissa mahdollista järjestää kursseja kyseisistä aihepiireistä. Harjoitteluun liittyy joitakin kirjallisia tehtäviä. Harjoittelun alussa opiskelija laatii omaa opettajuuttaan ja tavoitteitaan pohdiskelevan alkureflektion ja harjoittelun lopussa harjoittelukokemuksia ja omaa kehittymistä analysoivan loppureflektion. Opiskelija merkitsee harjoittelusuoritukset ns. harjoittelupäiväkirjaan, joka palautetaan harjoittelun lopussa.


106

OPETUSHARJOITTELUN ARVIOINNISTA


107

OPETUSHARJOITTELUN ARVIOINTI Opetusharjoittelu arvioidaan opintosuorituksena kaksiportaisella asteikolla hyväksytty/ hylätty. Harjoittelun arvioinnissa kiinnitetään huomiota harjoittelutehtävien hoitoon ja opiskelijan kehittymiseen opettajana. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan itse-arviointi sekä harjoitteluraportointi. Arvioinnin luotettavuuden kannalta pyritään siihen, että vähintään kaksi ohjaajaa arvioi opiskelijan. Opiskelijan kasvua arvioitaessa riittävän pitkäjänteinen ja tiivis seuranta on välttämätöntä. Tämä edellyttää ohjaajalta pitkähkön opetusjakson seuraamista. Opiskelijalle voidaan antaa sekä suullista että kirjallista palautetta opetusharjoittelusta. Opetusharjoittelun hyväksymisestä, täydentämisestä ja hylkäämisestä päättävät opetus-harjoittelua ohjanneet opettajat yhdessä. Hyväksymismerkinnän antaa johtava rehtori.

OPETUSHARJOITTELUN SISÄLTÖJEN KUVAUS Turun normaalikoulussa opettajaksi opiskeleva saa halutessaan harjoittelustaan kirjallisen opetusharjoittelun sisältöjen kuvauksen, jossa mainitaan harjoittelu eri kouluasteilla sekä pää- ja sivuaineet. Opiskelija voi lisäksi kerätä harjoittelunsa aikana tarkempaa kuvausta oppituntiensa kohderyhmistä ja niistä alueista, joihin hän on perehtynyt vähintään kymmenen tunnin ajan. Opiskelija täyttää harjoittelun edetessä omaa sähköistä lomake-pohjaansa yhdessä kunkin ohjaajansa kanssa ja saa oman kuvauksensa harjoittelun päätyttyä. Opetusharjoittelun sisältöjen kuvaukseen voi saada merkintöjä seuraavista kokonaisuuksista: OPETUSTILANTEIDEN PEDAGOGIIKKA Opiskelija soveltaa ainedidaktiikan tietojaan käytännön oppimistilanteisiin. Harjoittelussa opiskelija voi perehtyä tarkemmin esimerkiksi eriyttämiseen, oppilas- ja ongelmakeskeiseen työskentelyyn, yhteistoiminnallisiin oppimismenetelmiin ja eri oppiaineille tyypillisiin opettamisen ja oppimisen metodeihin. MONIKULTTUURINEN PEDAGOGIIKKA Opetustilanteissa opiskelijan tulee huomioida oppilaiden kulttuuritausta ja monikielisyys sekä tukea oppilaiden vaihtelevia kulttuurisia identiteettejä. Erikoistuessaan monikulttuuriseen pedagogiikkaan opiskelija voi perehtyä esimerkiksi yksittäisten oppilaiden tai oppilasryhmien taustakulttuurin vaikutukseen oppimistilanteissa. Myös oppilaiden erityistuen tarve, suomen kielen oppimisen ohjaaminen, moniperspektiivisyys sekä kodin ja koulun välinen yhteistyö voivat olla erikoistumisen osa-alueina.


108

VERKKOPEDAGOGIIKKA Opetusharjoittelussa on mahdollisuus erikoistua ja käyttää tietoja viestintätekniikan mahdollisuuksia työn suunnittelussa, opetuksessa, kodin ja koulun yhteistyössä sekä tiedonvälityksessä. Opettajaksi opiskeleva voi perehtyä esimerkiksi tietokoneavusteiseen opetukseen, verkkomateriaalin käyttöön ja tuottamiseen, etä- ja verkkokurssiopetukseen ja erilaisten verkkopohjaisten oppimisympäristöjen käyttämiseen. VIERASKIELINEN OPETUS Vieraskielisessä opetuksessa pyritään saavuttamaan oppiaineen tavoitteet sekä omaksu-maan vieras kieli. Perehtyminen vieraskieliseen opetukseen voi tapahtua tutustumalla esimerkiksi kielipainotteisten luokkien, MYP-luokkien, IB-luokkien ja kansainvälisen koulun opetukseen. OPPILASARVIOINTI Arviointi auttaa oppilasta muodostamaan realistisen kuvan omasta oppimisesta ja kehittymisestä, mikä tukee siten myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Oppilasarviointiin perehtyminen voi olla esimerkiksi summatiiviseen, formatiiviseen, autenttiseen ja kriteeriperusteiseen arviointiin tutustumista. Kohteena voivat olla myös oppilaiden itse-arviointi ja kehityskeskustelut. KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu oman mielenkiintonsa mukaan opettajantyön eri ulottuvuuksiin, koko kouluyhteisöön ja sen toimintaan. Syventyä ja perehtyä voi esimerkiksi yhteisöllisyyden kehittämiseen, opettajien moniammatilliseen yhteistyöhön, oppilaskuntatyöhön, kouluturvallisuuteen ja erilaisiin oppilaille suunnattuihin tukitoimiin. VAPAA KENTTÄ Opiskelijalla on mahdollisuus perehtyä johonkin opettamiseen liittyvään toimintaan, johon hänellä on erityisiä valmiuksia, kiinnostusta tai omaa erityisosaamista. Harjoittelun sisältöjen tarkemmat ja ainekohtaiset kuvakset ovat luettavissa normaalikoulun verkkosivulta http://www.tnk.utu.fi/index.php?1029.


109

LIITTEET


110

Documents

Harjoitteluopas 2011-2012