/

HAKOPuukaasugeneraattorien

RAKENNESELOSTUSja

KÄYTTÖOHJE

lii OH.0 H.

HELSINKI - KESKUSKATU 1 - PU H. 3O 326, 36 639

HAKOpuukaasugeneraattoreita

valmistaa

A. B. Kemi O.Y.Kemi, Karihaara

HAKOPuukaasugeneraattorien

RAKENNESELOSTUSJ a

KÄYTTÖOHJE

lii OH.

HELSINKI - KESKUSKATU 1 - PUH. 30 326, 36 639

Varoitus!Puuhiilen palaessa kehittyvä kaasu sisältää noin

20 % hiilimonoksiidia ja on siten erittäin myrkyllinen.Hiilimonoksiidi on väritön, hajuton ja mauton, jotensitä ei voida huomata ennen myrkytyksen tapahtumista.

Hiilimonoksiidiin ei voi tottua eikä totuttautua.

Generaattorin sytyttäminen, tai sen kansien, luuk-kujen ja venttiilien avaaminen tai tuhkan poistaminenautovajassa tai muussa rakennuksessa on siis ehdotto-masti kielletty.

Käynnistintuuletinta käytettäessä ei kukaan saa ollavaunussa eikä ohjaajan hytissä.

Käynnistettäessä on vaunun ovet pidettävä tuule-tusta varten avoinna.

Myrkytyksen sattuessa on ehdottomasti kutsuttavalääkäri. Raitis ilma ei yksin auta.

Generaattorin sytyttäminen tulenarkojen aineidenläheisyydessä on ehdottomasti kielletty.

„Hako" puukaasuttaja.Rakenneselostus.

Generaattori:

Generaattorin muodostaa kaksi päällekkäistä rautalevystä val-mistettua lieriötä, uiko- ja sisävaippa, joista sisemmän alapäähänon hitsaamalla kiinnitetty erikoisvalua oleva tulipesä. Uiko- jasisävaippa sekä kansi, jossa on täyttöaukko, on liitetty toisiinsayhteisellä laippaliitoksella. Täyttöaukon kansi on varustettu mu-kavasti käsiteltävällä joustavalla sulkulaitteella. Ulkovaipan ala-osassa sijaitsevat tarkastus- ja puhdistusluukku sekä reijitetystälevystä varustettu arina. Palamiseen tarvittava ilma pääsee tuli-pesään ulkovaippaan kiinnitetyn tulipesän putkimaisen osankautta, joka on varustettu liekin ulospääsyn estävällä läpällä. Ge-neraattorin toiminta on lyhyesti esitettynä seuraava: Sisävaipanmuodostaman puusäiliön pohjana olevassa tulipesän kartiomai-sessa yläosassa tapahtuu puun hiiltyminen tulipesästä säteilevänlämmön vaikutuksesta. Syntynyt hiili palaa tulipesän lieriömäi-sessä keskiosassa. Palamiseen tarvittava ilma pääsee tulipesäänsen lieriömäistä osaa ympäröivästä ilmatilasta kymmenen ilma-aukon kautta, jotka ovat varustetut tulenkestävästä metallista val-mistetuilla holkeilla. Hiilen palaessa kehittyy kaasua seuraavienkemiallisten ilmiöitten tapahtuessa: Hiili (C) yhtyy ilman hap-peen (O) selkä hiilidioksiidiksi (CO2 ), joka on palamaton kaasu

3

että hiilimonoksiidiksi (CO), jolloin syntyy lämpöä. Lisäksi ha-jaantuu polttoaineessa oleva kosteus (H 2 O) lämmönvaikutuksesta,jolloin hiilen yhtyessä happeenkehittyy hiilidioksiidia (CO2 ), hii-limonoksiidia (CO) sekä vetyä (H), tämän ilmiön poiketessa edel-lisestä siinä suhteessa, että se ei synnytä, vaan sitoo lämpöä. Edelläesitetyn mukaisesti kehittynyt kaasu kulkee tämän jälkeen heh-kuvien hiilien lävitse, jolloin lämpöä sitovan pelkistymisilmiön ta-pahtuessa hiilidioksiidi pelkistyy hiilimonoksiidiksi. Pelkistymis-ilmiön tehokkuus riippuu paitsi lämpötilasta, myöskin sen matkanpituudesta, jonka kaasu kulkee hiilikerroksessa, sillä kaasunollessa vain vähän aikaa hiilen kanssa kosketuksessa, jää pelkis-tyminen vaillinaiseksi. Tämän takia on tulipesän alaosa pidennettykartiomaisella osalla, jonka tarkoitus on pakoittaa kaasu kulke-maan pitemmän matkaa hiilikerroksessa. Kehittyneen kaasunlaatu riippuu oleellisesti generaattorissa vallitsevasta lämpötilasta,jonka tulee olla vähintäin n. 1000° C. Palavina osina syntyvässäkaasussa ovat hiilimonoksiidi 1. häkä (n. 20 %), vety (n. 17 %),

metaani (n. 1.5 %) sekä vähäinen määrä eräitä muita kaasuja.Puun hiiltyessä syntyy tervaa sekä happoja (pääasiassa etikka-

happoa), joilla on haitallinen vaikutus moottoriin ja generaatto-riin. Generaattorin toimiessa esitetyllä tavalla, joutuvat nämä hai-talliset aineet kuitenkin kulkemaan suuren kuumuuden omaavanhiilikerroksen kautta, jolloin ne hajaantuvat moottorille vaaratto-miksi ja moottorin tehoa koroittaviksi kaasuiksi. Jotta tämä ha-jaantuminen olisi tarpeeksi tehokas, on kuitenkin lämpötilannoustava vähintäin n. 800° C, täydellisen hajaantumisen edellyt-täessä n. 1000° C lämpötilaa. Että lämpötila pienemmälläkin moot-toriteholla voitaisi pitää tarpeeksi korkeana, on tulipesä lieriömäi-sen keskiosansa ja kartiomaisen alaosansa välillä supistettu ah-taaksi kaulaksi, jossa lämpötila pysyy korkeana. Generaattorinalaosassa olevan arinan tehtävänä on eroittaa päällä lepäävästähiilikerroksesta tuhka sekä hieno hiilimurska, jotka aiheuttavattukkeutumista.

Poistuttuaan hiilikerroksesta nousee kaasu uiko- ja sisämantte-lin välitilassa generaattorin yläosaan, josta se poistuu kaasuputkenkautta puhdistajiin. Tällöin kuuma kaasu toisaalta lämmittääpuusäiliötä edistäen puitten kuivumista, toisaalta jäähtyy itse.Jotta puusäiliö lämpenisi tasaisesti joka puolelta, on kaasuputkenalapuolella vaippojen välissä aukoilla varustettu tasaajarengas,joka estää kaasun virtaamasta lyhintä tietä kaasuputkeen. Vaip-pojen välisessä tilassa on kaasulla ylös kohotessaan verraten pieninopeus, mistä johtuen karkeammat epäpuhtaudet eroittuvat pu-doten takaisin alas.

4

"Hako" puukaasuttaja kuorma-autoon asennettuna. Puukzasugeneraattori on sovitettu vaunun vasemmalle ja hieno-puhdistaja oikealle puolelle. Näiden väliin jää sopiva tila pilkelaatikkoa varten. Karkeapuhdistajat ovat runkopalk-

kien välissä, avattava pää sopivasti ulottuvilla, joten huolto on vaivaton.

Puhdistajat:

Generaattorista johdetaan kaasu kahden karkeapuhdistajankautta hienopuhdistajaan. Karkeapuhdistajan muodostaa pitkäpeltisäiliö, jossa on tiheään asetettuja, reijitettyjä peltisiä välisei-niä, jotka ovat yhdistetyt toisiinsa sideraudoilla ja jotka voidaanvetää ulos säiliön päässä olevasta puhdistusaukosta. Karkeapuh-distajan toimiessa samalla kaasun jäähdyttäjänä, tiivistyy sinnevettä. Kaasu joutuu kulkiessaan reijitettyjen levyjen kauttausein muuttamaan nopeuttaan ja törmäämään kosteisiin välisei-niin, jolloin epäpuhtaudet painuvat säiliön pohjalle tai tarttuvatkosteisiin seinämiin kiinni. Hienopuhdistajan muodostaa lieriö-mäinen, pystyasennossa oleva säiliö, jonka sisällä on kaksi verk-kojen kannattamaa metallihylsykerrosta. Kaasu johdetaan puhdis-tajan alaosaan, josta se nousee hylsykerrosten lävitse yläosaan,josta se johdetaan koneeseen. Kaasun edelleen jäähtyessä tiivistyyhylsykerroksiin kosteutta, joka sitoo viimeisetkin epäpuhtaudet.Liian veden poistamiseksi puhdistajan pohjalta on sen alaosassaputki, josta vesi pääsee valumaan pois. Lisäksi on puhdistaja va-rustettu puhdistamista varten kannella sekä sivuissa olevilla puh-distusluukuilla.

Kaikki puhdistajat ovat mitoitetut suurikokoisiksi, jolloin saa-vutetaan seuraavat edut:

1) Pienet virtausvastukset puhdistajissa, jolloin imuhäiiriötmoottorissa ovat pienet ja teho siis hyvä.

2) Puhdistukseen tarvitsee ryhtyä vasta pitemmän käytönjälkeen.

3) Puhdistajien sisältämä suuri kaasumäärä helpoittaa äkilli-sistä kuormltusvaihteluista selviytymistä.

4) Hyvä puhdistusteho.Hienopuhdistajasta johdetaan kaasu ns. sekoittajan kautta

moottoriin. Sekoittajassa pääsee säädettävissä oleva ilmamääräyhtymään kaasuun, jolloin muodostuu palava kaasuseos.

Käyttöohje.Polttoaine:

Polttoaineeksi soveltuu parhaiten kuorittu koivupilke, jonkakosteus on n. 15 %. Kosteuden ollessa yli 20 %, ei generaattoritoimi tyydyttävästi. Ulkona kuivattu puu ei yleensä täytä näitä

6

„Hako 4i puukaasuttaja, Malli 90,on osoittautunut sopivaksi myös traktoreihin. Kuvassa Ab KemiOy:n suunnittelema asennus Puolustuslaitoksen koetraktoriin.Kyntötarkoituksiin käytettävään traktoriin voidaan sekä generaat-tori että hienopuhdistaja asentaa moottorin vasemmalle puolelle.

7

kosteusvaatimuksia muulloin kuin suotuisissa olosuhteissa kesä-aikana, joten se on yleensä kuivattava soveliaalla tavalla esim.riihessä, sahalaitosten kuivaamoissa tms. sekä säilytettäväkatoksissa. Sopivin pilkekoko riippuu tulipesän ahtaimmankohdan suuruudesta. Ahtaimman kohdan ollessa 90 mm halkaisi-jaltaan on sopiva pilkekoko n. 5—6 cm, 120 mm:n halkaisijallen. 7—B cm. Liian pieni pilke antaa huonon tehon imuvastuksenkasvamisen takia, liian suuri taasen muodostaa tyhjiöitä generaat-toriin. Paitsi koivua voidaan myös leppää käyttää menestykselläpolttoaineena eikä tällöin kuoriminen ole välttämätöntä.

Käynnistäminen:

Käynnistettäessä tyhjää generaattoria on täytettävä tulipesäsekä ulkovaipan alaosa tarkastusluukun kautta puuhiilillä, jonkajälkeen puusäiliö täytetään n. kolmasosaltaan puilla. Luukut sul-jetaan hyvin ja sähkötuuletin käynnistetään. Ilma-aukkoontyönnetään sytyke, esim. tärpättiin kastettu trasselitukko, jokasytytetään palamaan. Sytykettä ei tule työntää syvälle, jolloin sitäon vaikea saada pois. N. 10 min. kuluttua on generaattori tavalli-sesti lämminnyt tarpeeksi, mikä voidaan todeta mm. sytyttämällätuulettajan poistoputkesta virtaava kaasu palamaan. Jos kaasupalaa sinipunaisella, miltei näkymättömällä liekillä, voidaan moot-tori käynnistää. Moottoria käynnistettäessä avataan ja suljetaanhitaasti sekoittajan lisäilimaläppää, jolloin moottori lähtee käy-mään seoksen ollessa sopivan. Käynnistäessä ei saa antaa mootto-rin rynnätä, vaan on konetta käytettävä hiljaa siksi, kunnes gene-raattori kehittää tarpeeksi kaasua, mikä todetaan varovasti paina-malla kaasupoljinta. Ajamaan lähdettäessä on huomioitava se,että generaattori antaa täyden tehon vasta n, 15 min. ajon jälkeen.

Tyhjentäniättömän generaattorin käynnistys suoritetaan sa-malla tavoin. Ennen käynnistystä on suotavaa liikutella arinaavälttäen kuitenkin tarpeettoman suurta ravistelua, joka ainoas-taan murskaa hiilet generaattorin alaosasta. Tarkistusluukunkautta voidaan silloin tällöin tarkistaa generaattorin alaosan hiili-pinta, jonka tulee olla suunnilleen tulipesän ahtaimman kohdantasolla. Yleensä on pyrittävä siihen, että puusäiliö ei ole täynnäkäynnistettäessä, sillä tällöin puitten kosteus viivyttää turhaankäynnistystä. Puusäiliö on täytettävä vasta sitten, kun moottorion kunnolla saatu käymään. Käynnistyksen aikana on varottavahengittämästä tavattoman myrkyllistä kaasua.

8

Puhdistus :

Puhdistajat tulee puhdistaa n. 300—500 'km ajon jälkeen seuraa-vasti: Karkeapuhdistajien levyt vedetään ulos ja puhdistetaanesim. varpuluudalla. Hienopuhdistajan kansi ja luukut avataan jakannen kautta kaadetaan 2—4 sangollista vettä tai suunnataanpuhdistajan sisälle vesisuihku, mikäli siihen on tilaisuutta. Gene-raattorin puhdistusluukku avataan ja arinan ravistamisen jälkeenpoistetaan tuhka sen alta. Puhdistuksen jälkeen suljetaan luukuthuolellisesti varoen, ettei tiivistyspintojen väliin ole jäänyt epä-puhtauksia.

Käytössä huomioitavia seikkoja:

1) Generaattoria ei saa ajaa tyhjäksi, vaan on puusäiliönaina oltava vähintäin n. neljänneltä osaltaan täynnä. Tä-ten tulee generaattorin käyttöikä tuntuvasti pitemmäksi.

2) Kun ajo lopetetaan, on suotavaa, että täyttökansi pidetäänavoinna niin kauan kuin generaattorista nousee savua jahöyryä. Tällä estetään alaosan hiilien kostuminen.

3) Generaattoria ei saa sammuttaa vedellä, sillä tällöin voi tu-lipesä särkyä.

4) Avattaessa täyttökantta on sytytettävä generaattorissa ole-va kaasu heittämällä tulitikku generaattoriin.

Yleisimmät käyttöhäiriötja niiden poistaminen.

Pitkä käynnistysaika:

Vika: 1) Huono puhdistus: Puhdistettava ohjeitten mukaan.2) Tuulettaja toimii huonosti: Tarkastettava puhallin jasähköjohdot.3) Kosteat puut tai kostuneet hiilet: Vähennettävä puitapuusäiliöstä, lisättävä hiiliä alaosaan, jos hiilipinta onlaskenut.

9

Moottori lähtee käymään, mutta pysähtyy:

Vika: 1) Liian aikainen käynnistys: Käytettävä vielä tuuletta-jaa.2) Tulipesään syntynyt tyhjiö: Kohennettava tulipesäätäyttöaukon kautta kohennusraudalla, käytettävä mah-dollisesti pienempiä puita.

Huono teho:

Vika: 1) Huono puhdistus: Puhdistettava ohjeitten mukaan.2) Liian kosteat puut: Ajettava täyttämättä puusäiliötätäyteen.3) Vuoto kaasujohdoissa: Korjattava. Tämän vian huo-maa siitä, että lisäilmaläppä on säädettävä tavallista pie-nemmälle.

Hiilet vähenevät, generaattorin alaosa kuumenee:

Vika: Generaattorin alaosan luukuissa ilmavuotoja: Korjattava.

10

Kulkulaitosten ja yleisten töidenministeriön päätössisältävä määräykset moottoriajoneuvoissa käytettävien puu- ja puu -

hiilikaasulaitteiden rakenteesta, asennuksesta ja käytöstä.

Annettu Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 1940.

Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö on moottoriajoneuvo-liikenteestä 30 päivänä joulukuuta 1937 annetun asetuksen 63 §:nnojalla vahvistanut seuraavat määräykset moottoriajoneuvoissakäytettävien puu- ja puuhiilikaasulaitteiden rakenteesta, asennuk-sesta ja käytöstä:

1 §.

Rakenne.

1) Generaattorin täyttö-, tarkastus- ja puhdistusaukot on varus-tettava tiiviillä kansilla tai luukuilla sekä luotettavilla sulkulaitteilla,jotka estävät niitä itsestään avautumasta.

2) Generaattorin ilma-aukko on varustettava tarkoituksenmukaisella liekkisuoj uksella.

3) Generaattorin vaippaan on näkyvälle paikalle kiinnitettäväseuraavansisältöinen metallikilpi:

„Generaattorin sytyttäminen tai sen kansien, luukkujen ja vent-tiilien avaaminen tahi tuhkan poistaminen autovajassa tai muussarakennuksessa tahi tulenarkojen aineiden läheisyydessä on ehdotto-masti kielletty."

4) Moottorin suojaamiseksi on kaasu johtoon asetettava tiheästämetallilankaverkosta valmistettu sulkusuodatin tai muu vastaavalaite.

Suodatinverkossa tulee olla vähintään 21x21 lankaa cm 2 :llä lan-gan läpimitan ollessa vähintään 0.2 mm.

5) Käynnistystuulettimella tai kompressorilla varustetussa lait-teessa on kaasun poisto järjestettävä siten, ettei se voi vapaasti pur-kautua auton konesuojuksen alle.

2 §.

Asennus.

1) Ellei generaattori ole riittävästi eristetty, on se asennettavavähintään 6 cm etäisyydelle ajoneuvon puuosista, ja on tämä väliyläosastaan suojattava metalliverkolla tai muulla tavalla siten, etteipolttoainekappaleita tai muita helposti syttyviä esineitä voi siihenpudota. Generaattorin alaosaa lähinnä olevat puuosat on tällöinmyös suojattava rautalevyllä peitetyllä asbestilla.

Generaattori on eristettävä tavaratilasta kestävällä väliseinällä taisuojakaiteella.

11

2) Generaattorista jäähdyttäjään johtavien putkien ja lähellä ole-vien puuosien väli on oleva vähintään 4 cm, ellei puuosia ole asian-mukaisesti suojattu. Jäähdyttäjä ja putket on siten asennettava,että ne voivat vapaasti laajentua osien tai liitosten murtumatta.

3) Käynnistystuulettimen tai kompressorin varaventtiilin poisto-johto on johdettava kuorma-autossa kul j etta jahytin taakse, autonvasemmalle puolelle, ja omnibusautossa sen katolle.

4) Kompressorikäyttöisissä laitteissa ei kaasujohtoja, joissa voisyntyä yli O.i kg/cm 2 ylipaine, saa yhdistää kumiliittimillä.

5) Kaasukäyttöiseksi muutetussa ajoneuvossa on polttoainesäiliösijoitettava turvalliselle etäisyydelle generaattorista.

3 §

Käyttö

1) Generaattorin sytyttäminen tai sen kansien, luukkujen ja vent-tiilien avaaminen tahi tuhkan poistaminen autovajassa tai muussarakennuksessa tahi tulenarkojen aineiden läheisyydessä on ehdotto-masti kielletty.

2) Auton bensiinisäiliön täyttäminen generaattorin ollessa läm-min on kielletty. Tämä määräys ei kuitenkaan koske enintään 5 lit-ran vetoista käynnistyspolttoainesäiliötä.

3) Täyttökantta tai luukkuja avattaessa on generaattorissa olevakaasu heti sytytettävä.

4) Käynnistystuuletinta käytettäessä ei kuljettaja eivätkä mat-kustajat saa oleskella autossa, ellei kaasun poistoputki ole johdettuauton katolle.

5) Bensiiniastioita saadaan puu- tai puuhiilikäyttöisellä autollakuljettaa vain poikkeustapauksissa asianomaisen palopäällystön lu-valla. Muita tulenarkoja aineita, kuten heiniä, turvepehkua tai muu-ta sellaista kuljetettaessa on kuorma sopivalla tavalla suojattavasyttymiseltä.

6) Generaattorin puhdistus- ja tarkastusluukkuja ei ilman pakot-tavaa syytä saa avata tiellä tai kadulla tahi muulla yleisellä paikalla.Samoin on puhdistajien avaamista näillä paikoilla vältettävä. Mikälisiihen kuitenkin on pakko ryhtyä, on tulenvaaran välttämiseksi nou-datettava tarpeellista varovaisuutta ja tyhjennettävä tuhka ja nokivälittömästi auton mukana kuljetettavaan kannelliseen peltiastiaan,jota ei saa tyhjentää muuanne kuin veteen, maakuoppaan tai muu-hun sellaiseen paikkaan, missä syttymismahdollisuutta ei ole.

4 §.

Tämä päätös tulee heti voimaan. Kuitenkin saadaan sitä ennenasennettuja laitteita käyttää korjaamalla sellaiset puutteellisuudet,joista voi aiheutua tulipalon tai kaasumyrkytyksen vaaraa, viimeis-tään syyskuun loppuun 1940 mennessä.

Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 1940.Ministeri K. E. Ekholm.

Hallitussihteeri Klaus Häkkänen.

Helsinki 1940.Kirjapaino-Oy.LAUSE.

JLMANSEKoinnm

I

HAKO - PUUKflASUTTA JA