Geotekniikkaa KAUKOMAILLA€¦ · Koska cv oli päivitetty, pys-tyin myös parin viikon varoajalla hakemaan professuuria Chalmersin teknillisestä korkea-koulusta. Kun Aalto-yliopistossa

SGY:n jäsenlehti numero 44 • lokakuu 2015

· SUOMALAISEN GEOKONSULTOINNIN VIENTI

· TYÖSKENTELYÄ, TUTKIMUSTA JA OPISKELUA ULKOMAILLA

· UUSIIN SAAPPAISIIN -PALSTA

Geotekniikkaa KAUKOMAILLA

Sisällys

Hallituksen terveiset 5Geotekniikan tutkimusta ja opetusta Skotlannissa ja Ruotsissa 6

Vaihto-opiskelu Itävallassa 10

Geotekniikan professorina Alaskassa 12Tamkin infraopiskelijoiden opintomatka Belgiaan 14

Suomalaisen geokonsultoinnin vienti 16

Siltasuunnittelua Aasiaan 20

Urapolulla 21

Työvaihto – perspektiiviä konserniin 22

Geomystikko 23Rakentamiskohteen pohjatutkimukset Venäjällä. Suomalaisen geotekniikka-asiantuntijan rooli ja vaikutus 24

Ajankohtaista 28

Opinnäytetyöt 32

2 SGY:n jäsenlehti lokakuu 2015

Alkusanat

GEOFOOR TARJOAA SYKSYYN TARINOITA MAAILMALTA. Suomalaisia geo-alan ihmisiä löytyy kaikkialta ja suomalaista osaamista hyödynne-tään joka puolella maailmaa.

VIENNIN VILLEISTÄ VUOSISTA voimme lukea juttuja mm. SGY:n histo-riikista ”Ojakonnista geotekniikan osaajiksi” vuodelta 2011 ja RIL:n vuonna 2014 julkaisemasta ”Rakentajat maailmalla”-kirjasta. Myös tällä hetkellä kansainvälisiä hankkeita toteutetaan suomalaisvoimin. Alan tutkimustyölle ja opetukselle kansainvälisyys on lähtökohta. Opiskelijavaihtoon kannustetaan. Vaihto-oppilaana luentosalin ul-kopuolella kerätyt kokemukset ja hankittu käytännön kielitaito ovat työelämässä ainakin yhtä tärkeitä kuin luentojen anti.

MYÖS TYÖELÄMÄSSÄ olevien on virkistävää välillä kiertää maailmaa geolasit päässä ja miettiä paikallisen pohjarakentamisen haasteita vuorenrinteillä ja jokilaaksoissa, ikirouta- tai maanjäristysalueilla. Matkakumppanini ovat monesti naureskelleet minulle kuvatessani erilaisia rakennuskaivantoja Tiranassa ja Pekingissä, Salzburgissa ja Kööpenhaminassa.

VÄRIKÄSTÄ SYKSYÄ JA MIELENKIINTOISIA LUKUHETKIÄ! Elise Ruohonen päätoimittaja

Geofoorin toimitus

PÄÄTOIMITTAJAElise Ruohonen

TOIMITUSKUNTAAnnina PeisaEmilia KöylijärviHenry GustavssonIlkka VähäahoJouni HartikainenJuho MansikkamäkiKirsi KoivistoMirva KoskinenSalla KöylijärviTiina Perttula

[email protected]

TAITTOInnocorp Oy

KANNEN KUVATommi Hakanen, Lemminkäinen Kohde: Rotermanni, Tallinna

ILMOITUSHINNAT1 sivu, takakansi 1 500 €1 sivu 1 000 €1/2 sivu 700 €1/4 sivu 500 €1/8 sivu 300 €

HANN

ELE

ZUBE

CK

SGY:n jäsenlehti lokakuu 2015 3

ARTO KESKI-OPAS, SGY:N HALLITUKSEN VARAPUHEENJOHTAJA

ENSIMMÄINEN VUOSI uudella hallituksella on päässyt yli puolen välin ja tässä yhte-ydessä haluan kiittää uutta hallituksen

puheenjohtajaa Juho Mansikkamäkeä aktiivi-suudesta yhdistyksen toiminnassa vaikka hän samanaikaisesti työskentelee sekä suunnittelu-konsultin että yliopiston palveluksessa.

PohjanvahvistuspäiväJo perinteeksi muodostunut pohjanvahvistus-päivä järjestettiin elokuun lopulla 13. kerran. Tilaisuus kerää vuosittain paikalle noin 100 geoteknikkoa, jotka saivat tällä kertaa naut-tia suihkuinjektoinnin kuulumisista niin ko-timaassa kuin ulkomailla, esityksestä Ara-bianrannan pohjarakenteiden pitkäaikaises-ta toimivuudesta sekä katsauksesta 90-luvun Arabianrannan tapahtumiin. Pohjanvahvis-tuspäivä on vakiinnuttanut asemansa – kii-tos pohjanvahvistustoimikunnan – SGY:n jä-senistön piirissä Geotekniikan päivien jälkeen toiseksi suurimpana yleisötapahtumana.

GeoTeko 2015Toinen perinteeksi muodostunut tapahtuma on GeoTeko-tunnustuspalkinto, joka jaetaan joka toinen vuosi. Ensimmäisen kerran se jaet-tiin vuonna 2012, sitten 2013 ja tämän jälkeen tunnustuspalkinto jaetaan kahden vuoden vä-lein. Nyt on vuorossa kolmas kerta kun tämä ”pysti” jaetaan. Nähtäväksi jää kuinka paljon tulee ehdotuksia ja kuka saa pokata palkinnon Maarakennuspäivillä 24.9.2015.

TietomallinnusTämän kevään Geofoorin teemana oli tieto-mallinnus, jota käsiteltiin useasta eri näkö-kulmasta: mallinnus tilaajan silmin, maape-rän mallinnus, mallinnuksen hyödyt suun-nittelulle, mallipohjainen laadunvalvonta. Kaikki nämä ovat osin jo nykypäivää ja Lii-kennevirastolla on tavoite saada inframallin-taminen laajamittaiseen hyötykäyttöön vaik-ka mallintamisen kaikkia hyötyjä ei ole vielä ulosmitattu. SGY on päättänyt perustaa uu-den tietomallinnustoimikunnan, jonka toi-

minta on tarkoitus käynnistää vielä tämän syksyn aikana Harri Mäkelän laatiman esi-tyksen pohjalta. Etukäteen onnittelut uuden toimikunnan tuleville jäsenille ja toivotaan heille antoisia 3D-näkymiä talonrakennuksen mallinnukseen.

SGY eläkeikäänSuomen Geoteknillinen Yhdistys pääsee ke-väällä 2016 eläkeikään, sillä tällöin järjeste-tään yhdistyksen 65-vuotisjuhlat. Juhlatoi-mikunta on muodostettu ja toimikunta tie-dottaa lähiaikoina juhlatapahtumasta ja sen järjestelyistä tarkemmin. Yhdistyksen toimin-ta jatkuu edelleen vireänä vaikka eläkeikä lä-hestyy. Vuonna 1951 perustetun yhdistyksen sääntöjä on käsitelty kevään vuosikokoukses-sa ja ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa 19.5.2015, jolloin uudet säännöt astuivat voi-maan. Sääntömuutosten valmisteluista kii-tokset sääntötoimikunnalle! Muutokset sään-töihin eivät olleet merkittäviä ja ne koskivat lähinnä sääntöjen uudistamista nykyaikaan.

Toivottavasti mahdollisimman moni osallis-tuu SGY:n vuoden päätapahtumaan Geotek-niikan päiville marraskuussa. Tarjolla on en-sin päivällä mielenkiintoisia luentoja sekä il-lalla buffet, verkostoitumista ja jatkot.

ARTO

KES

KI-O

PAS,

SITO

OY

Hallituksen terveiset


O len ollut geotekniikan professo-ri Chalmersin teknillisessä korkea-koulussa Göteborgissa jokseenkin

tasan kolme vuotta, joten nyt on hyvä aika vertailla geotekniikan opetusta, tutkimusta sekä alan käytäntöjä niin Skotlannissa kuin Ruotsissakin.

Uran alkuVaikka geotekninen urani alkoi jo opiskeluai-kana osa-aikaisena ja kesätyöläisenä Terrap-lanissa ja Finnmapissa, todellisen käytännön kasteen sain Y-Suunnittelussa, jonne päädyin vasta valmistuneena geoteknikkona helmi-kuussa 1991. Y-Suunnittelussa kiirettä pitivät mm. Helsinki–Turku moottoritie sekä Pasilan-väylän yleissuunnitelma, ja hyvinä mentorei-na toimivat mm. Olli Arkima, edesmennyt Pauli Vepsäläinen ja Leena Korkiala-Tanttu, josta tuli paitsi hyvä kollega myös hyvä ys-tävä. Koepenkereiden simulointi numeerisilla menemillä innosti minut tekemään väitöskir-jan ulkomailla. Päämääränä oli University of Wales Swansea, joka siihen aikaan kulki Uni-

Geotekniikan tutkimusta ja opetusta

Skotlannissa ja Ruotsissa MINNA KARSTUNEN, PROFESSORI, CHALMERS TEKNISKA HÖGSKOLA

versity College of Swansea nimellä, ja oli nu-meeristen menetelmien Mekka. Oli innoitta-vaa tehdä väitöskirja paikassa, jossa oli yli 30 väitöskirjan tekijää numeeristen menetelmi-en parissa. Tilaisuus siihen tarjoutui kun hain rahoitusta niin Suomen Akatemialta kuin jo-ka ikiseltä suomalaiselta säätiöltä, joka tu-ki jatko-opiskelua ulkomailla. Kiitos Suomen Akatemian, SGY:n jatkokoulutusrahaston ja TKK:n tukisäätiön sain tehdä tutkimusta ko-kopäiväisesti alan huippuyliopistossa liki kol-me vuotta, 1993–1996. Viimeisenä vuotena piti miettiä mitä seuraavaksi, ja kun Suomes-sa lama vain jatkui, päädyin sattuman kau-palla geotekniikan lehtoriksi Glasgow’n yli-opistoon, Skotlantiin. Houkuttimena oli py-syvä opetus- ja tutkimusvirka, joka Suomessa ei olisi ollut mahdollista vuosikausiin.

Glasgow’n vuodetGlasgow’n yliopisto on Iso-Britannian neljän-neksi vanhin yliopisto, joka perustettiin paavin käskystä vuonna 1451. Kun aloitin Glasgow’n yliopistossa, rakennusosastolla oli 25 pysyvää KUVA 1. Telttailua

Länsi-Skotlannin maisemissa.

MIN

NA K

ARST

UNEN


»

akateemista, joista vain kourallinen oli aktiivi-sia tutkijoita. Opetuksella oli siis suuri paino. Opetin geotekniikan lisäksi mm. matematiik-kaa, maanmittausta ja geologiaa, sekä eri tason suunnitteluharjoituksia. Osasto oli vastuussa useista akkreditoiduista BEng- ja MEng-ohjel-mista. Vähintään joka neljäs vuosi Joint Board of Moderators lähetti paneelin tarkastamaan et-tä opetusohjelmamme vastaa pikkutarkasti nii-tä vaatimuksia, joita Institution of Civil Engi-neers (ICE), Institution of Structural Engineers jne. tulevilta jäseniltään odottivat. Paneeli tar-kasti jokaisen kurssin kuvauksen, opetusmate-riaalin, harjoitustyöt, tentit sekä loppu- ja dip-lomityöt ja haastatteli niin henkilökuntaa kuin opiskelijoita. Geotekniikka, rakenteiden meka-niikka ja rakennusmateriaalit ovat ns. ydinai-neita, joista jokaisella valmistuneella tulee olla saman tason tiedot. Tämän johdosta geoteknii-kassa on Britanniassa paljon tutkimusta, sil-lä liki jokaisessa yliopistossa on tutkimukseen tarvittava kriittinen massa. Geotekniikkaan pystyy erikoistumaan osana integroitua Mas-ters-ohjelmaa tai suorittamalla BEng-tutkinnon jälkeen geotekniikan MSc-kurssin.

Skotlannin geologia ja topologia johtavat siihen että geoteknisiä haasteita on lähes joka paikassa. Suurimpia niistä ovat luiskien stabili-teetti, etenkin talven ja rankkojen sateiden jäl-keen sekä huikea variaatio geologisia olosuh-teita. Riittämättömien kuivatusratkaisujen takia junapenger voi yhtäkkiä kadota junan alta.

Parhaita muistojani ovat telttailureissut kummityttöni Emman kanssa. Leirintäalueet, joilla asuimme, olivat Skotlannin kauneimmil-la paikoilla.

Sain jo ensimmäisenä Glasgow’n vuotena väitöskirjantekijän; Domenico Gallipoli valmis-tui 2000, kaksi vuotta oman väitökseni jälkeen, ja on nyt professorina Ranskassa. Glasgow’n yliopistossa jatkoin jo Suomessa aloittamaani pehmeiden savien tutkimusta, ja kun en saa-nut brittirahoitusta, käännyin EU:n ja Suo-men Akatemian puoleen, jotka rahoittivat var-sin suuria projekteja. Projekteissa systemaatti-set kokeet yhdistettiin maamallien kehitykseen ja numeeriseen analyysiin. Anu Näätänen, Mir-va Koskinen, Asko Aalto, Igor Mataic and Zhe-nyu Yin olivat tutkijoina Akatemian projekteil-la, ja Zhenyuta lukuun ottamatta he työskente-livät pääosin Suomessa.

Yhdeksän vuoden jälkeen aloin saada suu-resta opetusmäärästä tarpeekseni, henkilökunta kun oli vähentynyt 25:stä 12:een. Vuonna 2005 tein radikaalin siirron Strathclyden yliopistoon

Glasgow’n keskustaan, jossa haasteena oli käy-tännössä luoda uusi rakennusosasto lähes tyh-jästä. Vuodet Strathclydessa tarkoittivat pitkiä työpäiviä, mutta työ oli palkitsevaa. Useiden tutkijoiden panostuksen johdosta Strathclyden georyhmä on nyt yksi johtavia georyhmiä Bri-tanniassa, ja heillä on viime vuonna valmis-tunut upouusi laboratorio.AMGISS-projektin puitteissa järjestimme workshopeja mm. Pisas-sa (kuva 2), keräten yhteen tutkijoita, konsult-teja, rakentajia ja tilaajia.

Britanniassa geotekniikka on koulutuksen tason ja kansainvälisten projektien takia huip-putasoa. Etenkin Lontoossa, jossa rakennetaan vanhojen olemassa olevien rakennusten keskel-lä, geotekniikan numeerisilla menetelmillä on paljon käyttöä. Opetin geotekniikan numeeri-sia menetelmiä niin Britannian Plaxis-kursseil-la kuin osana Strathclyden geotekniikan MSc-kurssia, joka ensimmäisen vuoden jälkeen oli huippusuosittu yhteiskurssi Glasgow’n yliopis-ton kanssa. Arvioin että 16 Glasgow’n vuo-den aikana ohjasin noin 70 geotekniikan BEng- tai MEng-lopputyötä, ja noin 40 MSc-projek-tia. Väitöskirjan tekijöitä minulta valmistui Glasgow’ssa kaksi ja Strathclydessa kuusi. Ko-konaisuudessa olen opettanut geotekniikka liki

KUVA 2. Pisassa

AYM

AN A

BED


1300 rakennusinsinöörille, ja numeerisia me-netelmiä yli 300 geoteknikolle. Tästä panok-sesta johtuen ICE:n presidentti professori Barry Clarke, joka on myös geoteknikko, antoi minul-le Fellow of the Institution of Civil Engineers -arvonimen vuonna 2013. Se on yksi hienoim-mista mahdollisista ammatillisista tunnustuk-sista Britanniassa. Arvonimi on tuonut Britan-niassa vaikutusvaltaa, joka jatkuu edelleenkin, kun on kysymys suurten kansallisten tutkimus-hankkeiden rahoituksesta. On hyvä olla ulko-puolinen arvioitsija, joka ymmärtää systeemin kokonaisuudessaan.

Muutoksen aikaHalu jatkaa pehmeiden savien tutkimusta alu-eilla, joilla ne ovat suuri ongelma, sai minut hakemaan professuuria Aalto-ylipistosta vuo-den 2011 alussa. Koska cv oli päivitetty, pys-tyin myös parin viikon varoajalla hakemaan professuuria Chalmersin teknillisestä korkea-koulusta. Kun Aalto-yliopistossa ei tapahtu-nut pitkään aikaan mitään haastattelujen suh-teen, päätin neuvotteluiden jälkeen joulukuus-sa 2011 sanoa kyllä Chalmersin tarjoukselle.Uusi elämä Ruotsissa pystyi alkamaan.

Geotekniikkaa RuotsissaOlen siis varsin tuore Chalmersin kolmas geotekniikan professori. Vastuullani on niin strategia kuin rahoitus geotekniikan tutkimus-ryhmälle, mikä tarkoittaa yli 10 miljoonan kruunun budjettia vuodessa. Chalmers on yk-sityinen yliopisto, jossa 2/3 rahoituksesta pitää löytyä yliopiston ulkopuolelta. Yliopiston ra-hoitus kuin kattaa vain noin 30 % palkka- ja overhead-kuluista ja tilavuokra on myös mak-settava.Alku on mennyt pitkälti rahan haussa ja opetuksessa, kun vakituisia akateemisia on vain kaksi, minä ja TU Delftistä rekrytoitu apu-laisprofessorimme Jelke Dijkstra. Syyskuussa ryhmään liittyi tenure track -apulaisprofessori-na Mats Karlsson (entinen Olsson).

Geoteknikkokunnan odotukset uudelle ryh-mälle ovat kovat. Etenkin nuoriso kaipaa uut-ta suuntausta, sillä Ruotsin geotekniikkaan ei tehokkaiden jännitysten periaate ole juurtunut in situ -jännityksiä syvemmälle. Kun koulutus pohjaa suljettuun leikkauslujuuteen ja juok-surajaan liittyviin korrelaatioihin, ei geotek-nikoilla ole paljonkaan rahkeita numeeristen menetelmien ja kunnon maamallien käyttöön. Jotain toivoa on, sillä ainakin länsirannikol-la kolmiakselikokeet ovat varsin tavallisia. Ja ne jopa tehdään oikein. Konsolidaatio tehdään

anisotrooppisena oletetulla K0-arvolla in situ -tilaan ja sen jälkeen tehdään suljettu leikka-us yleensä kahdella näytteellä, joten sekä pu-ristus-että vetolujuus ovat arvioitavissa. Ko-keiden tarkoituksena on yleensä saada parempi arvio suljetusta leikkauslujuudesta, mutta on-neksi siitä voi tulkita muutakin, kuten kriitti-sen tilan kitkakulman maamalleja silmällä pi-täen. Mitä ödometreihin tulee, Ruotsissa CRS-koe on standardikoe, mikä on valitettavaa, sillä kokeen analyysi teoreettisesti osoittaa, että koe on pikemminkin reuna-arvo-ongelma kuin yh-den maaelementin jännitys-muodonmuutosti-laa tutkiva koe. Ruotsissa käytetty tulkinta, ns. Sällforssin menetelmä, tuskin toimii eri saville, joilla on erilainen sensitiivisyys tai hiipumistai-pumus. Göran validoi väitöskirjassa menetel-mänsä Göteborgin savelle keskittyen pintaker-roksiin (alle 5 m syvyys), mutta jostakin syystä tärkeää tietoa tuntuu unohtuvan ja samaa tapaa käytetään kaikkialla.

Itse asiassa sellaista savea kuin Göteborgin savi, jolla olisi vakio-ominaisuudet, ei ole ole-massa, sillä Götajoen sedimentaatioympäris-tö on varsin vaihteleva.Eri vaiheissa jääkau-den jälkeen on tullut isoja sedimenttipurkauksia suurilta järviltä aiheuttaen eroosiota sedimen-taation lisäksi. Sedimentointiympäristön suola-pitoisuus on vaihdellut aiheuttaen suuria ero-ja sensitiivisyydessä eri kerrosten välillä. Nämä prosessit sekä historialliset täytöt tekevät saves-ta varsin vaihtelevaa, minkä onneksi kokeneet Göteborgin geoteknikot osaavat ottaa huomi-oon. Näytteiden laatu kuitenkin huolestuttaa. Saven kemiallinen häiriintymisherkkyys on sitä luokkaa että näytteet pitää saada selliin viimeis-tään 3 päivässä näytteenotosta. Oksidaatio on varsin nopeaa ja muuttaa saven perusominai-suuksia, kuten tilavuuspainoa, juoksurajaa se-kä ominaispainoa, lujuus- ja muodonmuutospa-rametreista puhumattakaan. Nykyiset ja tulevat suuret projektit Göteborgin alueella ovat niin haastavia, että Ruotsin geotekniikan standardi-menetelmät eivät enää pysty tuottamaan talou-dellista ja teknisesti hyväksyttävää ratkaisua.

Yliopiston päätehtävä on tietysti tutkimus ja koulutus, mutta on mielekästä, jos ainakin osa tutkimuksesta palvelee käytäntöä. Trafikverket onkin päättänyt että vastaisuudessa heidän tut-kimusrahoituksensa geotekniikkaan on noin 10 miljoonaa kruunua vuodessa ja se kohdenne-taan vuotuisen strategiadokumentin mukaan. Koska pehmeiden savien mallintamista ja tes-tausta on käytännössä vain Chalmersissa, on meillä nyt Trafikverketin rahoittamia 1–3 vuo-

»


tisia projekteja liittyen mm. näytteenottoon, sykliseen käyttäytymiseen, paaluperustuksiin (mm. vetopaalut ja kelluvat paalut, sekä geoter-miset paalut) sekä maamalleihin ihan yleises-ti. Voi sanoa että pikkuhiljaa tutkimus alkaa käynnistyä, kiitos Ruotsin geoteknisen yhteisön luottamuksen uuteen tiimiimme. Kansainvä-lisesti verrattuna meidän kolmen akateemisen tutkimusryhmä on tietysti pieni, mutta kun las-kee mukaan meidän post-docimme, hiljakkoin aloittaneet neljä väitöskirjantekijää sekä tekni-kon ja laboratorioinsinöörin, alkaa ryhmän ko-ko olla jo sellainen, kuin kansainvälisen tason tutkimukseen tarvitaan.

Uusi geotekniikan tutkimuslaboratorio on rakenteilla. Koska meidän laboratorioinsi-nöörimme osaa sekä mekaanisen puolen et-tä elektroniikan ja kontrollisoftan luomisen, rakennamme uudet kolmiakselilaitteistot itse, käyttäen parhaita markkinoilta saatavia kom-ponentteja, kuten lääketeollisuuden käyttämiä injektiopumppuja. Saamme näin ajan kanssa enemmän, parempaa ja huomattavasti halvem-

malla kuin ostamalla valmista. Ajatuksena on muuntumiskykyinen laitteisto, joka takaa hy-vän mittaustarkkuuden pehmeille savinäytteil-le. Voimme tulevaisuudessa jopa miettiä näyt-teiden koon pienentämistä. Näin saisimme tut-kimustarkoituksiin enemmän korkealaatuista dataa vähemmässä ajassa.

Geotekniikan opetus Ruotsissa on nyt isos-sa murroksessa. Kun saavuin vuonna 2012, opetuksen vähyys ja taso olivat minulle kau-histus. Koska Ruotsissa ei ole akkreditointia, yliopisto on vain vähentänyt geotekniikan osuutta sillä seurauksella, että opetuksen si-sältö ja taso eivät vastaa edes sitä mitä se oli Teknillisessä korkeakoulussa 90-luvulla, pu-humattakaan vertailusta Britannian johtavi-en yliopistojen tarjontaan. Tulin onneksi juu-ri oikeaan aikaan. Jo tänä syksynä alkaa uusi tutkinto ja tutkintouudistuksen myötä sovel-tavan geologian ja geotekniikan rooli kas-vaa huomattavasti. Toivoa on, että pikku hil-jaa Ruotsin geotekniikka pääsee takaisin kan-sainväliselle tasolle. Haasteita riittää.


Tutustuin georakentamiseen ulkomailla ollessani opiskelijavaihdossa Itävallassa keväällä 2013. Vaihtokaupungiksi valitsin

Grazin, sillä kaupungissa on arvostettu teknil-linen yliopisto, joka tarjoaa sekä geotekniikan että kalliorakentamisen opetusta. Grazin teknil-linen yliopisto on muuten Karl von Terzaghin kotiyliopisto, joten paikkaa voisi pitää suoras-taan pohjarakentajan mekkana. Olin myös itse aiemmin vieraillut Grazissa ja todennut sen ihanaksi ja sympaattiseksi kaupungiksi, joten valinta ei ollut vaikea.

Graz on Itävallan toiseksi suurin kaupun-ki, jossa asuu vajaa 300 000 asukasta. Vaihto-kohteena Graz oli otollinen, sillä kaupunki on sopivan suuri, jolloin tekemistä ja nähtävää riittää, mutta samalla riittävän pieni, ettei yk-si vaihto-opiskelija huku kaupungin vilinään.

Lisäksi Graz on todellinen opiskelijakaupun-ki, yliopistoja on kuusi ja kaupungin asukkais-ta noin 15 % on opiskelijoita. Opiskelijalle siis riitti paljon aktiviteetteja. Itävallassa ei tunne-ta Kela-tuettuja opiskelijalounaita, mutta suu-ren opiskelijamäärän vuoksi kaupungista löy-tyi monta opiskelijaystävällisesti hinnoiteltua ravintolaa. Laitoksemme johtaja onnittelikin meitä yliopiston tervetulotilaisuudessa loisto-valinnasta vaihtokohteen suhteen, Grazissa kun kuulemma on Itävallan halvin ravintolaruoka. Kaupunki on myös suosittu vaihto-opiskelu-kaupunki, joten vaihtarikavereita oli monipuo-lisesti ympäri maailmaa.

Opinnot vaihdossaKävin vaihto-opiskelujaksollani erilaisia geotekniikan ja kalliorakentamisen kursseja, joita Grazissa oli tarjolla runsaasti. Halusin kes-kittyä aineisiin, joita kotona Otaniemessä ei ole samassa laajuudessa tarjolla. Suoritinkin laa-jat laboratoriokurssit sekä maa- että kalliome-kaniikasta. Kursseilla käytiin laaja-alaisesti lä-pi erilaisia koejärjestelyjä, ja pääsimme itsekin monipuolisesti tekemään kokeita, möyrimään kädet savessa ja hajottamaan kivenkappalei-ta. Grazissa suoritin uudelleen myös maame-kaniikan peruskurssin, sillä halusin syventää osaamistani ja oppia paikallisista maaperäolo-suhteista, jotka ovat osittain hyvinkin erilai-set kuin Suomessa.Kurssit järjestettiin käyttä-en sekä englantia että saksaa, mikä toi oman lisähaasteensa opiskeluun, kun yritti kommu-nikoida voimakasta saksan murretta puhu-vien laboratorioteknikoiden kanssa kokeiden suorittamisesta.

Joustavan opinto-oikeuden avulla pystyin myös osallistumaan Grazin yliopiston järjes-tämälle geologian kurssille, mikä oli vuoristo-maassa opiskellessa itselleni eräänlainen ’must do’ -juttu. Kurssi pidettiin saksaksi, mutta on-neksi geologian sanasto on melko samanlais-ta kielestä riippumatta. Ammattiainekurssi-en lisäksi syvensin saksan kielen ja Itävallan kulttuurin osaamistani yhdeksän opintopisteen verran kielikursseilla.

Opetus käymilläni kursseilla poikkesi jonkin verran Suomessa totutusta. Geologian kurssi oli perinteiden luentokurssi, tosin sen tenttiaika oli puolet lyhyempi kuin mihin Suomessa on to-tuttu. Puolentoista tunnin kestoisessa saksan-kielisessä tentissä saikin pistää itsensä todella likoon. Muut kurssini olivat intensiivikursseja, eli opetusta oli tiiviisti noin viikon ajan. Näil-

Vaihto-opiskelu Itävallassa SALLA KÖYLIJÄRVI, AALTO-YLIOPISTO

KUVA 1. Grazin teknillisen yliopiston päärakennus. Majesteetillinen rakennus on 1880-luvulta.


KUVA 2. Grazin keskusaukio. Taustalla näkyy kaupungin tärkein maamerkki, kellotorni.

lä kursseilla suuri ero oli myös tenteissä, jot-ka järjestettiin suullisesti. Suullinen tentti oli jännittävä kokemus, mutta vaihto-opiskelijana sai onneksi pienen hapuilun helposti anteek-si. Suullisia tenttejä olisi mielenkiintoista näh-dä kokeiltavan myös Suomessa, sillä ainakin oman kokemukseni perusteella opettaja pääsee tenttitilaisuudessa hyvin testaamaan opiskeli-jan ymmärrystä aiheesta.

VaihtoelämäOpiskelujen lisäksi vaihdossa oli onneksi aikaa tutustua paikalliseen elämään ja ympäristöön, minkä mahdollisti muun muassa kolmen vii-kon pääsiäisloma (katolisessa maassa kun ol-tiin). Grazissa toimii Euroopan aktiivisin vaih-to-opiskelijajärjestö, joten erilaisia tapahtumia oli joka viikko, parhaimpina useampi. Viikon kohokohtia olivat aina viikonloppuisin järjes-tettävät reissut Grazin ympäristöön. Reissuilla kävin muun muassa laskettelemassa, tutustu-massa viinitilaan sekä panimoon, kokeilemas-sa koskenlaskua sekä suklaatehdasvierailulla. Keski-Euroopassa kaikki on kätevästi lähellä, ja kavereiden kanssa hyppäsimmekin monesti vii-konloppuisin ja lomilla junaan ja tutustuimme mm. Roomaan, Salzburgiin ja Prahaan. Matka-kuume tuli tyydytetyksi pitkäksi aikaa.

Vaihdon parasta antia olivat kuitenkin kave-rit. Oma kaveriporukkani oli erittäin moni-kansallinen. Meitä oli ainakin Suomesta, Bel-giasta, Alankomaista, Englannista, USA:sta, Kanadasta, Kroatiasta ja Sloveniasta, joten monenlaisiin kulttuureihin pääsi tutustu-maan lyhyessä ajassa. Muutamaan paikalli-seenkin sain kontakteja. Mielenkiintoisinta olikin ehkä huomata, kuinka maailma avartui matkalla ollessa ja ymmärtää, kuinka mon-ta asiaa Suomessa pitää itsestäänselvyytenä, mutta muualla se ei niin olekaan. Näitä oppe-ja kannan mukanani läpi elämän.

Kokonaisuutena vaihtokokemus oli avarta-va niin opintojen kuin koko elämän kannalta. Suosittelenkin kaikille kansainvälistymistä, te-ki sen sitten opintojen aikana, työelämässä tai vaikka lomamatkalla. Siinä kukaan tulee tuskin pettymään.

Viimeiseksi kiitos SGY:lle, joka tuki vaihto-matkaani apurahalla.


Geotekniikan professorina Alaskassa HENRY GUSTAVSSON, AALTO-YLIOPISTO

KUVA 2. Ote Pisararadan yhdistelmämallista ja pelkkä geosuunnitelma.

Hannele Zubeck, P.E., Ph.D., toimii pro-fessorina USA:ssa Alaskan osavalti-on yliopistossa, University of Alaska

Anchorage. Hannele päätyi maapallon toi-selle puolelle lähdettyään aikoinaan opis-kelemaan Oregon State Universityyn, jossa hän suoritti Ph.D.-tutkinnon geotekniikan alalta. Soil Dynamics -kurssilla hän tutustui nykyiseen aviomieheensä, joka on Alaskas-ta kotoisin. Kylmä ja pitkä talvi ei pelotta-nut suomalaista naista ja pari muutti poh-joiseen työskenneltyään ensin tovin Kali-

forniassa. ”Vai pitäisikö sanoa etelään, sillä asun nyt synnynseudustani Kärkölästä noin 30 km etelämpänä,” Hannele virnistää.

Hänen professorin toimenkuvaansa kuulu-vat opetus, tutkimus ja palvelutehtävät erikois-alueenaan kylmien alueiden geotekniikka sekä teiden päällystetekniikka.

Amerikkalaiseen rakennusinsinöörin kou-lutukseen kuuluu tyypillisesti vähintään kak-si puolen vuoden peruskurssia geotekniikan alalta: Soil Mechanics ja Foundation Enginee-ring. Lisäksi geotekniikkaan syventyvät opis-kelijat ottavat valinnaiskursseja kuten Slope Stability, Geotechnical Earthquake Enginee-ring jne. Hannele on uransa aikana opetta-nut edellä mainittua peruskursseja, jäätyneen maan geotekniikkaa (Frozen Ground Engin-eering), kylmien alueiden päällystetekniikkaa (Cold Regions Pavement Design) sekä perus-kursseja arktisesta rakennustekniikasta (Arctic Engineering).

Opetus luentosalista verkkoonPerinteinen luentosalissa tapahtuva opetus on Hannelen osalta muuttunut kokonaan verkkokursseiksi. ”Tämä opetusmuoto sopii hyvin valmistusvaiheessa oleville sekä jat-ko-opiskelijoille”, sanoo Hannele. ”Hyvin erikoistuneille kursseille tarvitaan opiskeli-joita myös Anchoragen ulkopuolelta, ja niin myös joskus opettajia! Minullakin olisi töi-hin kolmen tunnin ajomatka yhteen suun-taan, ellen voisi tehdä töitä kotitoimistosta-ni.” Hannele asuu perheineen Kenain niemi-maalla Anchoragen eteläpuolella.

TutkimusPerustukset ikiroudassa tuottavat insinöö-reille päänvaivaa, ja tämä on ollut yksi Hannelen tutkimusalueista. ”On vain ajan kysymys, milloin lämmitetyt rakennukset sulattavat alla olevan ikiroudan eristykses-tä huolimatta ellei lämpösiltaa katkaista. Jääpitoinen maa sulaa pahimmassa tapauk-sessa vellimäiseksi möhjöksi, joten raken-teet menevät käyttökelvottomiksi.” Hannele järjesti kolleegansa Zhaohui Yangin kans-sa asian tiimoilta symposiumin, jonka kir-joitukset ASTM International julkaisi teok-sessa Mechanical Properties of Frozen Soils (http://www.astm.org/DIGITAL_LIBRARY/STP/SOURCE_PAGES/STP1568.htm).

Päällysteasiat ovat kiinnostaneet Hanne-lea siitä lähtien, kun hän oli Suomessa Nes-te Oy:n palveluksessa bitumitutkijana. Pe-

KUVA 1. Hannele Zubeck ja Frozen Ground Engineering -kirjan kirjoittaja Branco Ladanyi.


rustuen kokemuksiinsa tutkijana Suomessa ja Alaskassa, hän kirjoitti Guy Dorén (La-val University) kanssa kirjan Cold Regions Pavement Engineering (http://www.asce.org/templates/publications-book-detail.aspx?id=6736). Kirja käsittelee tien raken-teellisen suunnittelun alusrakenteesta pääl-lystykseen, kunnossapitostrategian ja me-netelmät kylmille seuduille, joissa roudan, lumen ja jään vaikutukset on huomioitava. Lisäksi kyseiset seikat käsitellään ikirouta-alueiden teille.

Palvelu osana työtäMahdollisia palvelumuotoja on osallistumi-nen erilaisten komiteoiden toimintaan jo-ko yliopiston sisällä, kaupungissa tai am-matillisissa järjestöissä. Hannele toimii mm. American Society of Civil Engineers (ASCE) komiteassa Technical Council for Cold Re-gions Engineering, ASTM Internationalin komiteassa Frozen Soils and Rocks ja Inter-national Association for Cold Regions De-velopment Studies (IACORDS). IACORDS järjestää ISCORD-konferensseja, joka on ol-lut Suomessakin RIL:n järjestämänä kak-si kertaa. Seuraava konferenssi järjestetään Inheonissa Etelä Koreassa 18.–20. touko-kuuta 2016. Hannele toivoo näkevänsä siel-lä monia suomalaisia kollegoita (http://is-cord2016.com/). Abstrakteja vielä vastaan-otetaan tämän lehden ilmestyessä.

Yliopistossaan Hannele toimii College of Engineeringin Arctic Engineering Progra-min vetäjänä. Tämä opetusohjelma (http://www.uaa.alaska.edu/civilengineering/arctic/) on kokonaan netissä, joten opiskeli-joiden ei tarvitse asua Anchoragessa. ”Myös suomalaiset insinöörit voivat joko ottaa erillisiä kursseja meidän ohjelmastamme, tai koko ohjelman” kertoo Hannele.

Elämä AlaskassaHannele ikävöi Suomea, mutta kertoo et-tä Alaska on hänen mielestään USA:n pa-ras osavaltio. ”Kauniin luonnon ja puh-taan ilman lisäksi täällä on hyvät kalastus- ja metsästysmahdollisuudet. Kenai-joki on kuulu kuningaslohistaan, joita olen saanut pari kertaa onkeeni. Joka heinäkuussa lipo-taan punalohia, joilla pakastin täyttyy tal-veksi. Jos hyvin käy, niin hirvenlihalle teh-dään tilaa. Suomen ikävää helpottaa Suo-mesta tuotu hirsitalo ja pihalla haukkuva Karjalan karhukoira.”

KUVA 2. Hannelen Kenai-joesta lippoamia Punalohia.


Tamkin infraopiskelijoiden opintomatka Belgiaan HANNELE KULMALA JA TAMKIN VALMISTUVAT INFRAOPISKELIJAT

TAMKin valmistuvalla infraluokalla on perinne tehdä opintomatka jonnekin Suomen rajojen ulkopuolelle tutustu-

maan infrarakentamiseen. Huhtikuussa 2015 matka suuntautui Belgiaan koululta saatujen avustusten sekä muiden tahojen (SGY, Suomen Tieyhdistys, RIA, Pirkanmaan maarakentajien yhteistyöryhmä ry) tukemana.

Matka alkoi Brysselistä kohti yhteistyökor-keakouluamme Oostendessa. Noin 110 km mat-kaan kului yli kaksi tuntia, osaltaan Brysse-lin lähistön ruuhkien ja asfaltointityömaiden vuoksi. Asfaltointitöissä olevia ryhmäläisiäm-me työmaat kiinnostivat kovasti. Bussimatka oli myös hyvä keino tutustua paikalliseen ym-päristöön sekä infrastruktuuriin.

Oppilaitos, jossa vierailimme, oli Katholieke Hoegschool Vives. Tämä 12 500 opiskelijan op-pilaitos jakaantuu kuudelle kampukselle, jois-ta tämä 450 opiskelijan kampus Oostendes-sa on mahdollisesti pienin. Rakennustekniikan

opiskelijoita on Oostendessa noin 100. Opiske-lu Belgiassa on paikallisten mukaan edullista. Silti Belgiassa opiskelusta pitää maksaa luku-kausimaksuja eivätkä opiskelijat ole oikeutet-tuja opintotukeen. Elintärkeä osa koulutusta on palkaton harjoittelu, jota on kouluaikana yh-tenä tai kahtena päivänä viikossa. Vives-oppi-laitoksessa tavoitteena on opiskelijoiden 100 % työllistyminen.

Oppilaitosvierailun jälkeen tutustuimme Bryggen vanhaan kaupunkiin, joka on UNES-COn maailmanperintökohde. Keskiaikaisen nä-köinen keskusta on säilytetty lähes kokonai-suudessaan alkuperäisessä asussaan.

Seuraavana päivänä jatkoimme minibussil-la matkaa Charleroihin, jossa pääsimme tutus-tumaan käynnissä olevaan työmaahan, kohtee-seen nimeltä Rive Gauche, eli ”joen vasen ran-ta”. Kyseessä on laaja kauppakeskushanke, joka sisältää tilat 85 uudelle kaupalle, luksushotel-lin, laajan maanalaisen pysäköintilaitoksen 900

KUVA 1. Rive Gauche kauppakeskuksen kaivinpaaluseinä.


autolle sekä ravintolamaailman. Projektin yh-teydessä entisöidään ja kunnostetaan lähialu-een arvorakennuksia ja ulkoalueita. Projektin kustannusarvio on 110 miljoonaa euroa ja sen on määrä valmistua syksyllä 2016.

Rakennettava tontti sijaitsee vanhan jo-kiuoman päällä, sillä kaupungin halkovan jo-en linjausta on muutettu joitakin vuosia sitten. Tontin pohjaolosuhteet ovat haastavat: maan-pinnan alla on vanhoja rakenteita, joiden si-jainnista ei ole ollut täyttä varmuutta. Pohja-vedenpinta on noin kahden metrin syvyydellä maanpinnasta ja maakerrostumat ovat suhteel-lisen löyhiä. Maan alle tuleva pysäköintihal-li rakentuu kolmeen kerrokseen, joten kaivan-non pohja on yli kymmenen metrin syvyydellä maan pinnasta.

Kaivantorakenteet toteutettiin kohteessa kallion pinnan alapuolelle asennetuin kaivin-paaluin. Kohteen laajuudesta johtuen paaluis-ta tehtiin myös väliseiniä työn ajaksi. Kaivan-nossa on kaksi ankkurointitasoa ankkuroin-tipituuksien ollessa noin 12 metriä. Koska seinärakenteen täytyy käyttötilassa olla täysin vesitiivis, toteutettiin se hitsaamalla kaivinpaa-luseinää vasten yhtenäinen teräslevyseinä, jon-ka sisäpuolelle tehtiin paikalla valettu betoni-seinä. Pohjalaatan nosteankkurointi tehtiin 6 metrin pituisilla terästankoankkureilla, joiden päälle valettiin paksu betonilaatta.

Vierailumme ajoittui erittäin mielenkiintoi-seen hetkeen, sillä ensimmäisen vaiheen kai-vinpaaluseinä oli lähestulkoon valmis. Työvai-heista käynnissä olivat pohjalaatan teko, seini-en ankkurointi ja vesitiivistysrakenteiden teko. Yksi mielenkiintoisimmista työvaiheista oli kai-vutyöt: saimme omin silmin todistaa, ettei kes-kieurooppalaisen ”kallion” irrottamiseen tarvita louhintaa, vaan kallio irtoaa helposti keskiko-koisen kaivinkoneen kynsikauhalla!

Vaikka työmaan turvallisuus ei ihan täyt-täisi Suomen vaatimuksia, oli työmaa koko-naisuudessaan kuitenkin hyvin siisti ja alueen käyttö oli suunniteltu huolellisesti. Kohde oli erittäin mielenkiintoinen ja opettavainen meil-le kaikille!

Työmaavierailun jälkeen lähdimme suun-taamaan kohti UNESCO:n maailmanperintö-kohdetta Canal du Centre kanavaa, joka sijaitsi lähellä LaLouvieren kaupunkia.Kanava avattiin alun perin vuonna 1792 mahdollistamaan kul-ku vesiteitse Pohjois-Ranskasta etelään. Suurin osa vesiliikenteestä suuntautui Montceaun hii-likaivoksille. Kanavalla on pituutta 112,1 km, ja 89 m korkeusero Loire-joesta Saône jokeen

matkataan 13 hissillä. Tutustuimme näistä yh-teen hydrauliseen venehissiin, jonka nostokor-keus on noin 15 m.

Paluumatkalla pysähdyimme vielä katso-maan kuuluisaa Waterloon muistomerkkiä, jo-ka oli rakennettu Napoléon Bonaparten viimei-sen taistelutappion muistoksi vuosina 1824-1826. Muistomerkki oli suuri kartiomainen keinotekoinen kukkula, jolla on korkeutta 41 m (226 porrasta). Ylhäältä kukkulan päältä avau-tuvat huikaisevat maisemat pitkin Waterloon lähialueita.

Viimeisenä päivänä tutustuimme Brysse-lin nähtävyyksiin bussikiertoajelulla. Kierto-ajelulla nähtävyyksiä enemmän kiinnosti kui-tenkin paikallinen liikennekulttuuri. Brysselis-sä on paljon ruuhkia ja äänimerkin soittaminen on hyvin yleistä. Autoja pysäköitiin hyvinkin ihmeellisiin paikkoihin, kuten kiertoliittymiin. Monissa tilanteissa noudatettiin sääntöä ”isom-man oikeudella”. Illalla järjestimme vielä opin-näytetyöseminaarin, jossa kuulimme tulevi-en infrainsinöörien erinomaisia esityksiä erin-omaisista opinnäytetöistä!

KUVA 3. ”Kallion” kaivu käynnissä, etualalla poikkileikkaus pohjalaatasta nosteankkureineen.

KUVA 2. Matkaryhmä Waterloon taistelun muistomerkillä.


Menneet ajatKirjoitimme Kimmo Fischerin (SITO) kanssa Geotekniikan viennistä SGY:n 60-vuotisjuhliin valmistuneeseen historiikkiin (v. 2011). Histo-riikista löytyy kattava katsaus geoviennistä meidän näkökulmastamme ja laajemminkin. Sieltä voi lueskella enemmän, tässä esityksessä on muutamia poimintoja.

Suomalainen geotekniikka on esiintynyt vahvasti mm. entisen Neuvostoliiton ja nykyi-sen Venäjän, Lähi-Idän, Itä- ja Pohjois-Afrikan sekä muutaman Kauko-Idän valtion alueella.

Bilateraalisen kaupan kulta-aikaan 1970-luvulla suomalaiset rakensivat itärajan tuntumaan kaksi suurta kompleksia – Sveto-gorskin sellukombinaatin sekä Kostamuksen pellettitehtaan ja kaivoskaupungin. Näissä mo-lemmissa hankkeissa suomalaisella geo-osaa-misella oli iso rooli. Siihen aikaan presidentit olivat Kekkosia ja rajakohteet toteutettiin pää-osin suomalaisen käytännön ja ohjeistuksen mukaan eikä niinkään SNiP:n ja muiden yleis-liittolaisten ohjeiden mukaan. Myös tutkimuk-set tehtiin valta-osin suomalaisten yhtiöiden ja tekijöiden voimin. Vahva toimija tuolloin oli Finn-Stroi, joka hyväksytti käytettävän ohjeis-tuksen tilaajalla. Käytäntöä puolsi mm. se, että raja-pinnassa geologia on pitkälti samaa kuin meillä.

Neuvostoliittoon ja myöhemmin Venäjäl-le on geovientiä tehty aina näihin päiviin asti.

Kohteita ovat olleet mm. Tallinnan uusi satama Muuga-lahteen (silloiseen Neuvostoliittoon), Viipurin sellutehdas, Rakveren lihanjalostus-kombinaatti, hotelli Metropol, hotelli Asto-rian kunnostus ja Talvipalatsin perustusten saneeraus.

Venäjä on ollut tärkeä vientialue viimei-simpien kahdenkymmen vuoden aikana. Koh-teita ovat olleet muiden muassa niin kutsutut sotilaskylät eri puolille Venäjää (”Itä-Saksa-so-pimus”), PLM-tölkkitehdas, useat IKEAt, Iso-ver lasivillatehdas, Nokian rengastehdas Vse-volozhskissa, Technopolis Pulkovo sekä Paroc kivivillatehdas.

Afrikka on vanha kehitysyhteistyökohde, jossa aiemmin on riittänyt tehtävää geovien-

Suomalaisen geokonsultoinnin vienti

DI EERO TIMONEN, RAMBOLL FINLAND OY

Suomalaiset geoteknikot ovat näkyneet vientirintamalla pitkään. Geo-osaamisemme on ollut hyvää ja riittävää – huonompia lienemme oman osaamisemme markkinoinnissa. Tässä ajatuksia viennin historiasta, nykytilasta ja tulevaisuudesta.


nillemme. Menneinä vuosikymmeninä lähinnä itäisessä Afrikassa on toteutettu lukuisia inf-rahankkeita mm. vesihuollon ja teiden osal-la. Edelleen kohteita on ollut viljankäsittelyyn liittyvissä hankkeissa mm. suurten siilostopro-jektien merkeissä. Afrikassa on kehitysyhteis-työprojektien lisäksi ollut myös paikallisten valtioiden/viranomaisten hankkeita – satama-projekteja sekä alueellisia kaupunkikehitys-hankkeita muiden muassa.

Lähi-Itä oli suomalaisen projektiviennin erityinen kiinnostuksen kohde 1970-luvun lop-pupuolelta alkaen. Lähi-Idän eri valtioissa oli laajamittaista projektitoimintaa, ja esimerkik-si useat suomalaiset urakoisijat toimivat siellä. Lisäksi myös konsulttien mielenkiinto oli suur-

ta ja suomalaiset konsulttisatsauksetkin olivat tuohon aikaan mittavia erityisesti Saudi-Ara-biassa ja lisäksi Irakissa.

Kauko-Idässä suomalainen geotekniik-ka on ollut isossa roolissa mm. satama- ja tiehankkeissa.

Suomalaisella geokonsultoinnilla on siis kohtuullisen mittava ja näyttävä menneisyys vientisektorilla.

Osaamista ja tarpeitaMutta miten kaikki tuo edellä mainittu tehtiin. Omalta ja monen muunkin osalta muistan, että töitä taidettiin tehdä aika hitosti – usein meni illat yöhön ja viikonloput siinä samassa. Työtä oli paljon ja se kehitti taitoja.

KUVA 1. Nokian Tyres, Vsevolozhsk v. 2012. Geosuunnittelu alkoi 05/2004 ja jatkuu edelleen 8. vaiheen suunnittelulla.

»SGY:n jäsenlehti lokakuu 2015 17

Vientitöihin pitää olla jonkinlainen palo tai ainakin innostus. Valmius uusiin olosuhtei-siin, kulttuureihin ja ihmisiin. Kun ollaan ul-kona Suomesta ja geotekniikkaa tekemässä, korostuu myös geologisen tietämyksen tar-ve. Kun tuntee ainakin jollain tarkkuudella geologisia prosesseja, on helpompi sisäistää myös maakerrosten rakennetta ja geoteknisiä ominaisuuksia. Täytyy ymmärtää, mitä ovat residuaalimaat kuten lateriitti ja miten syn-tyneet, miten käsitellä ”colluvium”-aineksia, miten rakennetaan karsti- tai lössialueilla, paisuvan saven ilmiöt (ja ”black cotton soil” ei ole mustaa multaa), maanjäristykset, vul-kaaniset ainekset – lista on pitkä ja jatkuu. Tarvitaan siis paikallisen osaamisen lisäksi siten vähän laajempaa osaamista. Tai on siitä paljon hyötyä.

Tutkimusvälineistökin on aika monenkir-javaa eri puolilla maapalloa ja eri vientikoh-teissa. Yleisin eli SPT (Standard Penetration Test) lienee jossain määrin meilläkin tunnettu, vaikka ei olekaan käytössä Suomessa. CPT tu-li yleisemmin tutuksi, kun Suomessa kehitet-tiin puristin-heijarikaira.Pressometrion van-hoilla ranskan siirtomaa-alueilla erittäin ylei-nen. Joskus on myös tullut vastaan sellaisia

tutkimustuloksia, että menetelmää ei saatu millään selville – onneksi vain kerran.

Meillä ei ole hävettävää osaamisen suhteen, mutta pärjätäksemme ympäri pallon, on itsensä sivistäminen uusilla asioilla tarpeellista tai jos-kus välttämätöntä. Hyvän kielitaidon kysyntä kasvaa myös koko ajan, missä nykyiset ja tule-vaisuuden tekijät ovat varmasti vahvoilla.

Sitten pitäisi vielä osata markkinoida itse-ämme ja suomalaista geo-osaamista.

Tämän päivän tilanteestaSKOL:n tilastojen mukaan geo- ja kalliotek-niikan suunnittelun (GEO + KAT) vientilasku-tus oli vuonna 2014 yhteensä noin 2,25 milj. euroa. Tästä talogeotekniikan osuus on noin 1,08 milj. euroa ja infrageotekniikan noin 1,17 milj. euroa. Aktiivisia vientifirmoja ei ole kovin montaa ja tuosta kokonaislaskutuksesta Rambollin osuus on noin 1,61 milj. euroa eli noin 72 %. Em. tilastot perustuvat firmojen ilmoittamiin tietoihin, joten on myös mah-dollista, että jonkin verran geovientiä sisältyy muiden alojen ilmoittamiin lukuihin, mut-ta tämä määrä lienee kuitenkin vähäinen. Jo-ka tapauksessa voinemme todeta, että geotek-niikalla on sarkaa kynnettävänä -- ulospäin

KUVA 2. Wärtsilän voimalaitosprojektit. Ramboll Finlandin geosuunnittelun kohdemaat vv. 1997–2015.

»


pitäisi pyrkiä enemmän. Viennin osuus koko geosuunnittelun laskutuksesta on nimittäin aika vähäinen.

Venäjä, joka on perinteisesti ollut iso vien-tialue, on tällä hetkellä aika hiljainen ja ellei poliittinen tilanne ja jännitykset laukea, voi hiljaiselo jatkua pitkäänkin. Tämän hetken projektit keskittyvät lähinnä jo olemassa ole-vien kohteiden laajentamiseen.

Eurooppa-vientiä on lähinnä geotekniikan erikoisalojen, kuten stabiloinnin, puitteissa. Tästä poikkeuksena Baltian maat, joihin ta-pahtuu myös kohtuullisesti projektivientiä.

Vanha perinteinen Afrikka, johon teh-tiin kehitysyhteistyövientiä ja etenkin Poh-jois-Afrikkaan myös muuta projektivientiä, on nykyään hiljaisempi. Syitä ovat esim. ke-hitysyhteistyön painopisteiden muuttuminen ja pohjoisen Afrikan paikoin sekasortoiset olosuhteet.

Kauko-Idässä on tänä päivänä satunnai-sia hankkeita, mutta isoja projekteja siellä ei ole aikoihin ollut. Kiinaan on ollut muutamia kohtalaisia yrityksiä, mutta ison pään aukea-mista sielläkään ei ole tapahtunut.

Sen verran voinee kertoa edustamani yhti-ön puolesta, että yksi kohtuullisen merkittävä vientituote on ollut ja on edelleen Wärtsilän voimalaitosprojektit ympäri maapalloa. Näi-hin Ramboll tekee geo- ja aluesuunnittelun.Vuoden 1997 lopulta tähän päivään olem-me tehneet näitä projekteja noin 80 maassa, monessa maassa useampi projekti, joten ko-konaismäärä lienee noin 200…250. Projek-tit ovat sijainneet mm. Afrikassa, Lähi-Idässä, Kauko-Idässä, Etelä-Amerikassa ja Väli-Ame-rikassa. Voimalaitosprojektien yhteydessä voidaan todeta, että kirjo eri olosuhteista on ollut kattava.

Tulevaisuutta…Koko Suomen menestyksen kannalta olisi po-sitiivista, mikäli kaikilla eri tekemisen aloilla löytäisimme vientimahdollisuuksia ja vielä vei-simmekin. Tämä pätee niin rakennusalaan kuin meidän geotekniikkaammekin.

Geovientimme on tärkeä osa kokonaisuu-dessa. Tulevaisuudesta on vaikea kuvitella vaihtoehtoa, jossa meidän alueet ovat vain ke-hä kolmosen pohjoispuoli ja sitten se eteläpuoli.

Kuten aiemmin mainittu, ei vientikuvioita rakenneta hetkessä vaan pitkäjänteisellä työl-lä ja panostuksella. Asian tulisi näkyä yliopis-tojen ja ammattikorkeakoulujen opetuksessa/opiskelussa, firmojen toimintapolitiikoissa, yk-sittäisten henkilöiden aktivoitumisessa ja ylei-sesti asennemaailmassa.

Osan geoviennistä ala voi tehdä itse, osaan tarvitaan kumppaneita. Mahdollisuuksia ja ta-hoja voivat olla mm. yleensä kansainväli-nen projektivienti, suomalaiset tai muut kv-tilaajat – investorit, toimittajat ja urakoitsijat, kv-rahoittajat kuten Maailmanpankki, EBRD, Pohjoismainen investointipankki, EU, suoma-laisittain tuettu vienti (mm. kahdenväliset maa-sopimukset, kehitysapu jne.), uusien tekniikoi-den vienti – erikoisosaamisalat, etabloituminen jne.

Suomalainen yritysmaailmakin on kansain-välistynyt huomattavasti viimeisen vuosikym-menen aikana. Tämä kehitys antaa myös mah-dollisuuksia niille, jotka osaavat tilaisuudet hyödyntää.

Hakemaan meitä ei tulla, vaan meidän on itse mentävä. Löydettäköön jostain se positii-visen innokkuuden ilmapiiri, jossa asenteet ja osaaminen ovat kohdallaan ja josta löytyy geoteknikoita, jotka ovat valmiit laittamaan it-sensä likoon.

MONIALAISTA ASIANTUNTIJUUTTA(YKSILÖLLISIN RATKAISUIN)

www.ramboll.fi


Siltasuunnittelua Aasiaan EMILIA KÖYLIJÄRVI, YKSIKÖNPÄÄLLIKKÖ, POHJARAKENNUS, WSP

Suomen WSP on ollut Vietnamissa jo yli 20 vuotta erilaisissa siltasuunnittelu-hankkeissa. Tällä hetkellä WSP suunnit-

telee Thu Thiem 2 -vinoköysisiltaa Ho Chi Min-hiin, joka on väkiluvultaan Vietnamin suurin kaupunki.

Kansainvälisesti tunnustettuWSP sai kesäkuussa 2015 Suomen Vietnamin Hanoissa toimivan suurlähetystön myöntä-män Luova Yritys- palkinnon. Vuosittainen tunnustus annetaan henkilölle tai yrityksel-le, joka on antanut merkittävän panostuksen Suomen ja Vietnamin yhteistyösuhteille. Tä-nä vuonna Suomen Hanoin suurlähetystö pe-rusteli valintaansa sillä, että WSP:llä on ol-lut paljon luovia sekä menestyksekkäitä silta-suunnitteluhankkeita eri puolilla Vietnamia.

Yhteistyöllä parhaaseen lopputulokseenGeotekniset olosuhteet Aasiassa voivat poike-ta suurestikin siitä, mihin Suomessa on totuttu. Siksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että yrityk-sellä on suunnittelun kohdemaassa luotettavat paikalliset kumppanit, jotka ymmärtävät maan erityisolosuhteet.

”Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun yhdistetään paikallistuntemus ja kansainväli-nen, vankka, tekninen osaaminen”, kiteyttää WSP:n vientijohtaja Antti Karjalainen.

Ho Chi Minhin siltahankkeissa perustusolo-suhteet suiston sedimenteissä tarjoavat suoma-laisiin olosuhteisiin tottuneelle haasteita, kun

perinteisten tukipaalujen sijaan onkin pohditta-va 80-metristen kitkapaalujen käyttäytymistä. Sedimentit aiheuttavat myös mantereen puolel-la suuria painumia, jotka voivat pahimmillaan muodostaa siltojen päihin lyhyessä ajassa epä-tasaisen painuman aiheuttamat komeat hyp-pyrit. Epätasaisten painumien välttämiseksi on suunniteltava muun muassa asteittain lyhene-viä paalulaatan paaluja, jotka tasaavat painu-maa vähitellen sillalta poistuttaessa.

Erilaisia haasteitaOmat haasteensa aiheuttaa myös seismises-ti aktiivisten alueiden kiihtyvyysvoimien huo-mioiminen siltojen perustamisessa. ”Suomessa riittää, kun hallitsee g:n ja v:n, maan vetovoi-man ja veden, mutta täällä on vielä ymmär-rettävä myös a, eli erilaiset kiihtyvyysvoimat”, muistuttaa Karjalainen.

Aasiassa käydään parhaillaan läpi vahvaa kaupungistumisen murrosta, joka aiheuttaa eri-tyisesti toimivan infran suunnittelulle haastei-ta. Haaste on saada skootterien selässä kulkevat paikalliset joukkoliikenteen käyttäjiksi tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa. Se onnistuu vain tarjoamalla toimivia liikenneratkaisuja, joiden luominen vaatii erityisosaamista, jota muulla maailmalla on varmasti tarjota.

”Kyseessä on niin nopea murros, ettei-vät pelkät paikalliset resurssit riitä täyttämään suunnittelun kysyntää. Tämän takia suomalai-nen huippuosaaminen on vietävä maailmalle. Nyt.”, toteaa Karjalainen.

KUVA 1. Thu Thiem 2 -sillan havainnekuva


lisuus päästä lähemmäs strategista toimintaa ja toimintojen kehittämistä.

Viime syksynä esikoisen syntymä on tuo-nut oman lisänsä arkeen, päivän päätteeksi on hoppu kotiin katsomaan, mitä uut-ta tänään on opittu. Perheenlisäyk-seen on suhtauduttu kannustavas-ti työpaikalla ja isyysvapaan li-säksi on mahdollista päästä myös pidemmälle hoitovapaajaksolle. Puoli vuotta pois toimistolta tuo toivottavasti myös uusia ideoita tullessaan.

Alan koulutuksen suosio ja te-kijöiden puute huolettavat. Kon-sultoinnissa moni konkari on lähestymässä eläkeikää, eivätkä työn määrä ja resurssit aina koh-taa. Mielenkiintoisia hankkeita ja asioita geotekniikassa pii-saa, mutta nuoris-ta ei tarpeeksi moni löydä alalle.

Valkolakin jälkeen oli selvä peli jatkaa vielä opintoja, ja tekniikka veti puo-leensa, vaikka en tarkkaan osannut-

kaan päättää alaa. Hakupisteet ohjasivat minut Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksel-le, jossa ensimmäinen vuosi kului tyypilliseen tapaan. Myöhemmin tosin paljastui että iso-isä oli kulkenut raksan taivalta noin 70 vuot-ta aiemmin. Ukkini käyttämä DI-sormus kulkee päivittäin mukanani.

Toisen opiskeluvuoden talvella RIL-Glögeil-lä erään tuttavan kautta tarjoutui mahdollisuus kesäharjoitteluun Rambollissa. Pääaineeksi oli jo tässä vaiheessa kovaa vauhtia valikoitumas-sa maa- ja pohjarakennus, ainoa joka todella oli innostanut peruskursseilla.

Ramboll tarjosikin innostavia hommia mu-kavassa porukassa, eikä toista työpaikkaa tar-vinnut opintojen aikana edes harkita. Diplomi-työnkin sain tehdä siellä. Valmistuttuani 2010 työt veivät mennessään, pääsin Ari Turusen oppiin katu- ja kunnallisteknisten hankkei-den geotekniikan pariin. Hankkeiden ohella on myös ollut mahdollisuus kouluttautua ja tehdä muutakin alaan liittyvää toimintaa. RIL:in toi-mikuntatyöskentelyyn, oppilaitosyhteistyöhön, markkinointiin ja verkostoitumiseen on aina kannustettu. Yrityksen säätiöpohjaisuus antaa vapautta panostaa tällaisiinkin tärkeinä pidet-tyihin seikkoihin.

Viime vuoden keväällä geotekniikkayksikön sisästä rakennetta muutettiin ja ryhmäpääl-likön pesti oli tarjolla. Päätin tarttua haastee-seen. Esimiestyön paras anti on ollut mahdol-

Urapolulta askel sivulle

TURO AUVINEN, 31Ramboll Finland Oy, ryhmäpäällikkö Geotekniikka-yksikössä

SYNTYNYT: 18.11.1983 HelsingissäKOULUTUS: Diplomi-insinööri, Aalto-yliopisto 2010AIEMMIN: Koko ura RambollissaSEURAAVAKSI: Panostan perheeseen, loppuvuoden olen kotona pojan kanssa, hoitovapaallaKÄÄNNEKOHTA: Esikoisen syntymä syksyllä 2014 OU

TI JO

KELA

URAPOLULLA


Työvaihto – perspektiiviä konserniin EMILIA KÖYLIJÄRVI, WSP

WSP rohkaisee työntekijöitään eripi-tuisiin komennuksiin ulkomaille. Esi-merkiksi siltahankkeissa on tavan-

mukaista suunnitteluvaiheen jälkeen lähteä valvomaan sillan rakennustöitä paikan päälle kohteeseen. Euroopan WSP:n sisällä yhteistyö-tä voimistaa European Taskforce, joka kokoaa yhteen nuoria eri tekniikka-alojen suunnitteli-joita konsernin eri maayhtiöistä.

Oma työvaihtoni suuntautui Iso-Britanni-aan Birminghamiin, jossa 20 hengen geotek-niikkatiimi otti lämmöllä vastaan yhden apu-käsiparin Suomesta. Kolmen kuukauden ai-kana tutuksi tuli avoin työyhteisö sekä koko Keski-Englanti kukkulaisine maisemineen.

Yllätyksiä maan allaGeotekninen suunnittelu Iso-Britannian maa-perässä toi itselleni isoja yllätyksiä. Koskaan ei voinut arvata, mistä suunnittelualueelta ilmes-tyy vanhan hiilikaivoksen kuilu, joka on ollut poissa käytöstäkin jo satoja vuosia. Tai ken-ties eteen saattoi tulla toisen maailmansodan

aikainen, piilossa lymyilevä ilmapommi. Kor-jaussuunnittelussa olevan tukimuurin tausta on saattanut niellä sen rakennushetkellä, yli sata vuotta sitten, mitä tahansa tiilestä parrunpät-kiin. Kovaan peruskallioon tottuneena oli vai-kea hahmottaa kymmenien ja kymmenien met-rien syvyyteen ulottuvia pohjatutkimuksia ja niiden osoittamia savi- ja hiekkakivikerroksia. Vain kuvailevin sanakääntein esitetyt pohjatut-kimukset olivat suoraviivaisiin kairausdiagram-meihin tottuneelle suomalaiselle myös uutta.

Työskentelyä Englannissa helpottivat tu-tut suunnitteluohjelmistot ja laskentaohjel-mat sekä Eurokoodin tuomat yhtenäiset las-kentatavat. Lisäksi jokisuistoalueita suun-nitellessa siellä arvostettiin paljon omaa suomalaista pehmeän savimaan osaamistani.

Avoin konttoriVaikka jo pelkkä työskentelyn tekninen puo-li opetti joka päivä jotakin uutta, oli virkis-tävää olla osa erilaista työskentelykulttuuria. Suuressa viihtyisässä avokonttorissa sipsi-pussit rapisivat ja eri tekniikka-alojen suun-nittelijat olivat erityisen helposti lähestyttä-vissä. Konttoriin, jossa työskenteli ihmisiä kaikista mahdollisista kansallisuuksista, oli helppoa sulautua joukkoon.

Oma työvaihtoni herätti paljon kiinnos-tusta ja hinkua vastavierailuille on ilmassa. Kuitenkin suomalaisen on huomattavan pal-jon helpompi taipua työskentelemään eng-lanniksi kuin britin suomeksi!

KUVA 2. …kerrostumia ja eroosiota.

KUVA 1. Diplomi-insinööri ei näe edessään kaunista maisemaa, vaan…


KOLME Suomen tulevaisuuden kannalta tär-keää pointtia? - Kansainvälisyys, kansainvä-lisyys, kansainvälisyys. Onko tämä vanhen-tunut virsi viime hallituskaudelta?

EUROOPAN RAJOILLA taistellaan vallasta ja elämästä. Suomen pitäisi turnauksen alka-essa löytää kadonnut kilpailukykynsä. Kiina on jo out - sen takaa kiihdyttää pitkään mo-tissa ollut Afrikka. USA on perusvarma, Ve-näjä perusepävarma.

VÄLILLÄ GEOMYSTIKKO HUOKAA syvään ja on-nittelee itseään uravalinnasta suomalaisen saven, siltin ja moreenin parissa. Ei tarvitse jatkuvasti pohtia pakolaisuuden ja työperäi-sen maahanmuuton eroja ja vaikutuksia. Ei tarvitse olla päättämässä vähenevien vero-eurojen jakamisesta terveydenhuollon, kou-lutuksen ja kehitysavun kesken. Eikä tarvit-se tehdä arvovalintoja kaupanedistämisen ja kehitysavun välillä.

KOTIKENTÄLLÄ tunnelmat alkavat kiristyä, vatuloidaan ja venkuroidaan. Kysytään, voi-daanko rahoja käyttää kehitysapuun, kun kotimaassakaan ei ole kaikilla kaikki hyvin. Plan Suomen edustaja ihmetteli Ylen Ajan-tasassa, mikä olisi se taso, jonka saavutet-tuamme olemme valmiit auttamaan muita. Onko se sitten, kun kaikilla suomalaisilla on alle kaksi vuotta vanha auto?

GEOMYSTIKKO sai ajateltavaa myös Helsin-gin Sanomien haastatteleman Oxfordin yli-opiston professori Paul Collierin toteamuk-sesta, jonka mukaan maahanmuuttoa voi ol-la liikaa tai liian vähän. Nurkkakuntaisuus ei varmasti ole hyvästä, mutta toisaalta Collie-

rin mukaan liian suuri monimuotoisuus ra-pauttaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta, min-kä hän toteaa heikentävän ihmisten välistä luottamusta ja yhteistyökykyä.

NÄIHIN kansainvälisen maailman haasteisiin verrattuna suomalainen silttikin vaikuttaa helpolta työskentelykentältä.

GEOALALLA tuntumaa kansainvälisyyteen saadaan mm. konferensseissa, tutkimustyös-sä, vaihto-opiskelussa ja vientihankkeissa, mutta ehkä kaikkein konkreettisimmin suo-malaisilla rakennustyömailla. Sieltä löytyvät ne tyypit, jotka hallitsevat kansainvälisyy-den arkipäivän haasteet.

GEOMYSTIKKO ei osaa ottaa pienenevästä maailmasta hyötyä irti saati ratkaista mo-nikulttuurisuuden mukanaan tuomia ongel-mia. Ehkä pitää tehdä se, minkä voi: nauttia rajattomasti Euroopasta ja Suomen passin avaamista reiteistä, tutustua ja ihastua tai vihastua maailman menoon, jotta on parem-min valmistautunut, kun se tulee kotiovelle.

VAIN MUUTOS on pysyvää. Ja kansainvälisyys.

SHUT

TERS

TOCK

IMAG

ES

Geomystikko


Lainsäädäntö, normitNeuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjäl-lä on tehty useita yrityksiä selkeyttää ja yk-sinkertaistaa muun muassa pohja- ja mit-taustutkimuksiin liittyvää teknillistä lain-säädäntöä. SNiP:ien, GOST:ien, TSN:ien ja SP:ien viidakkojen kehittämisprosessi oli hi-das ja mutkikas, mutta vuodesta 2013 Ve-näjällä astui voimaan uusi dokumentti ni-meltä ”SP 47.13330.2012 Engineering sur-vey for construction. Basic principles” (venäjäksi ”СП 47.13330.2012 Инженерные изыскательства для строительства. Основные принципы”).

Rakentamiskohteen pohjatutkimukset Venäjällä Suomalaisen geotekniikka-asiantuntijan rooli ja vaikutus

ROMAN TIMASKIN, A-INSINÖÖRIT SUUNNITTELU OY

Itänaapurimme historia on värikäs ja tilanne nopeasti muuttuva. Voisi kuvitella, että suomalainen geoteknikko, ammattimainen maamyyrä, on melko kaukana näistä turbulensseista. Kuitenkin, riippumatta vaihtelevista poliittisista ja taloudellisista tuulista, Venäjällä rakennetaan, Venäjälle sijoitetaan ja länsimaalaiset toimijat osallistuvat venäläisiin hankkeisiin. Usein länsimainen tilaaja tai rakennuttaja turvautuu myös geotekniikassa länsimaiseen asiantuntijaan. Tässä kuvaillaan venäläistä pohjatutkimusprosessia, jotta suomalainen geotekniikan asiantuntija pystyisi järkevästi suunnittelemaan pohjatutkimusvaihetta sekä tehokkaasti hyödyntämään saatuja pohjatutkimustietoja.

KUVA 1. Peruskiven muurauksen siunaus paalutuksen yhteydessä. Kohde: Jaroslavl, v.2013. Kuva: Sergei Belyakov, lehti ”Severnyi krai Yaroslavsky region”

Uuteen normiin on koottu ohjeet ja vaa-timukset talo-, alue- ja infrarakentamista varten tehtäviin pohja- ja maanmittaustut-kimuksiin maa- ja vesialueilla. Dokumen-tissa viitataan myös muihin päivitettyihin lainsäädäntöasiakirjoihin, jotka käsittele-vät mm. laboratoriotutkimusta, ympäristö-suojelutoimenpiteitä sekä pohja- ja raken-nesuunnittelua. Uusi pohjatutkimusnormi määrittää tutkimuslaajuutta, tutkimustapaa, tutkimuspisteiden suositeltavia etäisyyksiä, kairausten ja näytteenottamisen minimisy-vyyttä, laboratoriotutkimusten sisältöä, tut-kittavan alueen vaikeuden kategoriaa, raken-nettua ympäristöä ja sen tiheyttä sekä vallit-sevia ympäristöolosuhteita.

Pohjatutkimusohjelmointi ja ’teknillisen tehtävän’ pohjatutkimuksien laadintaJoitakin suomalaisille tuttuja in-situ -koes-tus- ja tutkimustapoja, kuten esimerkiksi siipikairausta, on vaikea saada toteutettua kaluston puuttumisen ja ehkä menetelmän yleisen aliarvostuksen takia. Kokoonpuris-tuvan maaperän lujuusparametrit määritel-lään laboratoriossa, tyypillisesti rasialeik-kauskokeella, joskus kolmiakselikokeella. Muut in-situ -koestukset kuten puristin-, heijari- sekä yhdistelmänä puristin-heija-rikairaukset, ja ”ruotsalainen zondeeraus” -nimellä tunnetut painokairaukset ovat hy-


vin tuttuja venäläisille pohjatutkijoille sekä viranomaisille.

Ehdot suosittuihin pohjatutkimusmenetel-miin, tutkimuspisteiden määrään sekä suo-situkset tutkimussyvyyksiin on koottu edellä mainittuun normiasiakirjaan, josta tarvittaessa lasketaan hyvinkin tarkkaan tutkimuspistei-den minimivaatimus etäisyydestä, tutkimuk-sen syvyydestä sekä tutkimusmenetelmistä. Normi ohjaa, että in-situ -menetelmällä teh-tävälle koestukselle, kuten paino-, puristin-, heijarikairaukselle ei suositella ohjelmoimaan enemmän kuin 1/3 kokonaistutkimuspiste-määrästä. Tämä tarkoittaa, että tutkimusmene-telmien painopiste on edelleen näytteenotossa ja laboratoriotutkimuksissa.

Nykynormin mukaisesti laadittava venä-läinen pohjatutkimusohjelma muistuttaa hy-vinkin paljon suomalaista. Pohjatutkimusoh-jelmaan on suositeltavaa kirjata viittaus nor-matiivisiin dokumentteihin, joiden mukaan tutkimukset tehdään. Kartoitettavaksi tarkoite-tun alueen rajaamisen lisäksi kannattaa mää-rittää mittausaineiston tulostusmittakaava, jo-ka määrittää mittaustyön tarkkuutta ja tulos-tamisen sisältöä.

Tutkimustyön toteuttamisen teknillisenä pe-rusteena toimii dokumentti nimeltä ’Teknilli-nen tehtävä’ pohjatutkimusohjelmineen. Doku-mentin laatii tutkimustyön tilaaja. Dokumen-tissa tulee mainita mm. suunnitellun rakenteen tiedot, alustavat perustamistasot ja -tavat sekä rakennuksen kuormat. Näiden tietojen pohjalta pohjatutkija vertaa esitettyä pohjatutkimusoh-jelmaehdotusta normissa esitettyihin vaatimuk-siin, hyväksyy sen tai tekee muutosehdotuksia. Mainittakoon, että Venäjän lainsäädännön mu-kaan pohjatutkimusten suorittaja vastaa Valti-ollisen Ekspertiisan viranomaisten edessä teh-tyjen pohjatutkimusten laajuudesta, saatujen tulosten tarkkuudesta ja laadusta, normien ja sääntöjen vastaavuudesta sekä ohjelman riittä-vyydestä jatkosuunnittelua varten.

MaastotutkimuksetVenäjällä pohjatutkimukset suorittaa tutki-muksiin erikoistunut tekijä. Sellaisia voi ol-la neuvostoajalta jääneet, enemmän tai vä-hemmän nykytilanteisiin sopeutuneet TISIz:it (Trest Inzhenerno-Stroitelnyh Izyskaniy, enti-set valtiolliset insinööritutkimusorganisaati-ot) tai pienemmät ja ketterämmät maastotut-kimustöihin erikoistuneet yksityiset yritykset. Viimeiset ovat varsin onnistuneesti kilpailleet vanhojen TISIz:ien kanssa.

Pohjatutkijan mobilisointiaika riippuu ai-na sopimuksen ja aikataulun ehdoista, mut-ta yleensä se on melko lyhyt ja intensiivinen. Suhteellisen helpossa maastossa maastotyöt käynnistetään arviolta viikon parin sisällä työn tilauksesta.

Maanmittauskalusto ja maanmittaustavat venäläisellä tutkimusorganisaatiolla eivät tänä päivänä poikkea suomalaisista, ja tulostettuna paperille ja CAD-pohjaiseen 3D-muotoon on usein saatavilla laadukas kartoitusaineisto. La-serkeilausaineiston käyttö Venäjällä on hyvin rajallista; sitä käytetään vain isoissa laaja-alu-eellisissa hankkeissa, haastavissa olosuhteissa, kuten öljy- ja kaasulinjahankkeet Siperiassa. Laserkeilausaineistoa on käytetty muun mu-assa suunniteltaessa ja rakennettaessa Venäjän puoleista osuutta Nordstream-kaasuputkesta.

Maaperätutkimukset ja kairaustyöt suori-tetaan maastotutkimusryhmään kuuluvan in-sinööri-geologin johtamina. Insinööri-geolo-gi edustaa tutkimusorganisaatiotansa, vastaa maastotyön suorituksesta sekä dokumentoi havainnot ja maastotyöt kokonaisuudessaan. Valitusta maastokalustosta, maaperätutkimus- ja kairausmenetelmästä riippuen insinööri-geologi käsittelee ja kuvailee maanäytteenot-toa ja täyttää alustavat kairauspöytäkirjat.

Maastotyön kesto riippuu hankkeen laa-juudesta ja sopimuksen ehdoista. Useimmi-ten sopimuksessa pohjatutkija sidotaan poh-jatutkimusohjelman esittämässä työlaajuudes-sa vaiheittaiseen aikatauluun. Tällöin tutkija esittää alustavat maastotyön tulokset ja vä-liaikaista ja lopullista tutkimusraporttia laa-ditaan vaiheittain. Sitova ja sakkosanktioihin perustuva sopimus toteutusaikataulusta toimii tehokkaasti.

KUVA 2. Yleisin ja laajasti käytettävää

venäläinen moni-toimikairauslaite

URB 2a2. Mahdolli-suus kairaamiseen, poraamiseen sekä

jatkuvaan näytteen-ottoon yli 130m syvyyteen. Kuva:

Ilya Yurkovets, OOO ”Ural-Gidro”

»


» Insinööritutkimusten teknillinen raportti ja sen tulkintaInsinööritutkimusten teknilliset raportit luo-vutetaan tilaajalle usein sekä paperille tulos-tettuna, että sähköisessä muodossa. Rapor-tin sisältö on normitettu ja määritelty edellä mainitussa lainsäädäntöasiakirjassa. Rapor-tissa esitetään seuraavat asiat:

JOHDANTO. Tiedot tutkimustyön suoritta-jasta, työn tarkoituksesta, laajuudesta, aika-taulusta, käytetyistä koneistosta ja tutkimus-menetelmistä, laboratoriotutkimusperusteis-ta ja menetelmistä, sekä tietoa tutkimustyön vastuuhenkilöistä työvaiheittain.

ALUEEN TUTKITTAVUUS. Informoidaan alueella aiemmin tehdyistä tutkimuksis-ta, mahdollisesti niiden johtopäätöksis-tä sekä perusteluista ja tietojen huomi-oonottamisesta laadittavassa raportissa. ALUEEN FYSIKAALIS- MAANTIETEELLI-SET OLOSUHTEET. Kuvaillaan meteorologi-set olosuhteet, mm. keskilämpötila kuukau-sittain, lumipeitteen paksuus ja sademäärä, geomorfologiset olosuhteet ja aktiiviset pro-sessit alueella, tiedot ihmisen teknogeeni-sestä vaikutuksesta ja kuormituksesta aluee-

seen, ympäristön yleiset olosuhteet. Maape-rän pilaantuneisuustutkimukset eivät kuulu varsinaisiin pohjatutkimustehtäviin. Niitä ohjelmoidaan ja suoritetaan noudattaen eri lainsäädäntöä.

ALUEEN GEOLOGINEN RAKENNE. Kuvail-laan maaperän (kvartäärikauden) kerrostu-mat, niiden jäätiköitymisvaiheet, koostu-mus, visuaalinen väri, plastisuus, havaitut paksuudet, ylä- ja alapinnan tasovälit, mah-dollisesti havaittua kalliopohjaa.

HYDROLOGISET JA HYDROGEOLOGISET OLOSUHTEET. Kartoitetaan lähialueen ve-sistöjen tiedot sekä pohjavesiesiintymien tiedot, mm. paineellisuus ja mahdollinen ag-gressiivisuus. Lisäksi kirjataan huomautuk-set luonnollisen pohjavesitason mahdollises-ta muuttumisesta rakentamisen yhteydessä.

MAAPERÄN FYSIKAALISET JA MEKAANI-SET OMINAISUUDET ELEMENTTIKERROK-SITTAIN. Tutkimustulosten tulkitsemisen yhteydessä geologiset kerrostumat erotel-laan ominaisuuksiltaan elementtikerroksik-si (IGE, eli insinööri-geologinen elementti). Jokaisesta elementistä kuvaillaan sen fysi-kaalis-mekaaniset ominaisuudet, vedenlä-päisevyys, kerrostuman ulottuvuus, paksuus jne. Tämän kappaleen yhteydessä usein esi-tetään viittaus liitteessä tai suoraan rapor-tin tekstissä olevaan maaperän ominaisuuk-sien yhteenvetotaulukkoon, johon on koottu insinööri-geologisten elementtien tärkeim-mät normatiiviset, koestustulosten mukaiset ja laskennalliset ominaisuudet kuten vesi- ja humuspitoisuus, tilavuuspaino, vedenläpäi-sevyys, huokoisuus, koheesio, kitkakulma sekä deformaatiomoduuli.

ERIKOISMAAPERÄN OMINAISUUDET. Mi-käli tutkimusten yhteydessä havaitaan esi-merkiksi täyttöä ja orgaanista ainetta sisäl-täviä kerrostumia, niiden ominaisuuksista ja vaikutuksista maanrakentamiseen mainitaan erikseen. Samalla ohjataan niiden huomi-oonottamiseen pohjarakennesuunnittelussa.

GEOLOGISET PROSESSIT. Kappaleessa kä-sitellään alueen aktiivisiksi todettuja geo-logisia prosesseja ja riskejä, kuten alueen seismisyys, tulviminen, maanpintamuotojen stabiliteetti jne., jotka on otettava huomioon pohjarakennesuunnittelussa.

KUVA 3. Ote pohjatutkimusleikkauksesta. Tutkimuskohde: Jaroslavl. (lähde: pohjatutkimusraportti liitteinen, tekijä: OOO ”Zheldorizyskanija”, eli ven. VR:n tutkimusyksikkö.


JOHTOPÄÄTÖKSISSÄ toistetaan tärkeim-mät tutkimustiedot alueesta ja esitetään suositukset perustamistapaan ja sopivimpiin perustamistasoihin.

Tutkimusraportti sisältää lukuisia liitteitä, poh-jatutkimustyön lisenssikopioista kairausreikien tulppaamisakteihin. Laboratoriotutkimustu-lokset on esitetty kaikista – usein sadoista – näytteistä. Yhteenvetotaulukossa kerrotaan ti-lastollisesti käsitellyt maaperän ominaisuuspa-rametrit sekä niiden vertailu norminmukaisiin parametreihin.

Pohjatutkimustulokset esitetään myös liit-teinä olevilla pohjatutkimuskartoilla ja leik-kauksilla. Kartta- ja leikkausmerkinnät, ras-teroinnit ja muut visuaaliset esitystavat ovat standartisoituja (GOST 21.302-96) ja mikä-li tulostamisessa niitä on käytetty oikeaoppi-sesti ja tarkasti analysoiden, pohjatutkimuspii-rustuksista voi saada todella paljon hyödyllis-tä tietoa.

Kuvassa 3 esitetyn leikkauksen kohdalta voidaan todeta, että esimerkiksi tutkimuspis-teessä 35 (скв 35) on porattu syvyyteen 20 m, havaittu ja todettu 8 insinööri-geologista ele-menttiä, otettu 8 näytettä, joista 6 häiriinty-mättömänä ja 2 häiriintyneenä. Tammikuus-sa 2013 mitattu orsivesi on tavattu syvyydessä 1,80 m maanpinnasta ja paineellinen pohjave-denpintataso on +98.82, eli 3.0 m maanpin-nasta. IGE-3:n vanhan joenpohjan hiekka on silttiä sisältävää ja IGE-4:n jäätikkökaudel-la sedimentoitunut savinen siltti on juokseva-plastista. IGE-11 on moreenityyppinen, kova- tai jäykkäplastinen savinen siltti, joka sisältää 10–20 % kiviä ja IGE-8:n jääjärviaikana sedi-mentoinut hienohiekka on vedellä kyllästynyt ja sisältää organista ainetta. Tämä viimeinen tulkinta tai tulkintatulosten yhdistelmä aihe-uttaa epäilystä ja houkuttelee tutkimaan tä-män kerrostuman kenttä- ja laboratoriotulok-sia tarkemmin.

Leikkausesimerkissä ei ole esitetty in-si-tu -suoritettujen koestusten tuloksia (CPT-, tärykairaukset tms. zondeeraukset). Venäjäl-lä nämä tulokset esitetään useimmiten erik-seen, omilla kairauskorteillaan. Maaperäolo-suhteiden rajauksetkin niissä tehdään kaira-uskohtaisten tulosten mukaan ja tyypillisenä virheenä ja epätarkkuutena voidaan maini-ta erot IGE-kerrosten numeroinnissa ja ylä- ja alapintojen esittelyssä. Nämä asiat kan-nattaa aina tarkistaa ja ottaa huomioon jatkosuunnittelussa.

Työnaikaiset tutkimukset, koepaalutusMikäli rakentamisaikana halutaan tarken-taa joitakin tietoja, lisätutkimusta varten teetetään erillinen tutkimusohjelma ja ’tek-nillinen tehtävä’. Paaluttamiskohteen suun-nitteluratkaisujen tarkistamiseksi Venäjäl-lä käytetään laajasti dynaamista ja staattis-ta koepaalutusta. Koepaalutus suunnitellaan, ohjelmoidaan ja toteutetaan ”GOST 5686-94 Soils. Field test methods by piles” -ohjeiden mukaisesti. Tavallisille teräsbetonisille lyön-tipaaluille dynaaminen koestus on Venäjällä staattista suositeltavampaa nopeutensa ta-kia. Paalujen ehjyysmittauksia (PIT-mittaus), dynaamisia koekuormitusmittauksia (PDA-mittaus) ei Venäjällä laajasti käytetä, eivätkä normit vaadi niiden käyttöä. Sitä huolimatta isoissa kaupungeissa löytyy näitä koestus-palveluja tarjoavia tahoja.

Kuva 4. Paalun staattinen koekuormitus. Tutkimuskohde: Jaroslavl, 2013

JatkosuunnitteluItse insinööritutkimusraportti ei sisällä suunnitteluratkaisuja, perustamistapojen yk-sityisdetaljeja, kantavuus- painumalaskel-mia jne. Geotekniset ja pohjarakennesuun-nitelmat sekä niihin sisältyvät laskennat ja suunnitelmapiirustukset tehdään jatko-suunnittelussa. Koska GOSTin mukaisessa suunnitteluprojektisisällössä ei ole erillistä GEO-osiota, geotekniikkaan liittyvät suun-nitelmat esitetään joko kootusti tai sitten jaettuina projektiaineiston Rakennesuunnit-telu-, Alue-, Genplan (pääsuunnittelu)-, tai Vesihuoltosuunnitteluosioisissa.

KUVA 4. Paalun staattinen

koekuormitus. Kuva: P.Kylkilahti/

ZAO Hansastroi.


Ajankohtaista

Uuden asetuksen mukaan suunnitel-mien ja työnjohdon vaativuusluokka määritetään vähäiseksi, tavanomaisek-

si, vaativaksi ja poikkeuksellisen vaativaksi (aiemmin erittäin vaativa). Vaativuusluokki-en kattavuutta muutettiin ja samalla vanhat lyhennykset AA, A, B, aa, a ja b poistettiin. Vaatimukset on määritelty siten, että valta-osa suunnittelutehtävistä – kuten aiemmin-kin – luokiteltaisiin tavanomaiseen tai vaa-tivaan luokkaan. Poikkeukselliseen vaativaan pyritään luokittelemaan vain 5 % kohteista, eli luokan määritykset ovat tiukemmat kuin aiemmin. Uutta asetuksessa on se, että vaa-tivuusluokissa on eroteltu uudisrakentaminen ja korjaustyö. Asetukset astuivat voimaan 1.6.2015 ja niitä on voinut hakea sen jälkeen FISEstä. www.fise.fi. Sivuilla on esitetty päi-vitetyt vaativuusluokitukset (Taulukko 1) ja

Merkittäviä muutoksia geoteknisiin FISE-pätevyyksiinLEENA KORKIALA-TANTTU, AALTO-YLIOPISTO

Valtioneuvosto hyväksyi 12.3.2015 asetuksen rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen muutoksen (41/2014, http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140041), joka koskee pääsuunnittelijan ja vastaavan työnjohtajan tehtävien vaativuusluokkia ja kelpoisuusvaatimuksia.

pätevyysvaatimukset (Taulukko 2). Samal-la hakulomakkeet on uusittu. Tällä hetkellä esillä ovat vain ne hakemukset, joiden vaati-mukset on ehditty määritellä.

Kelpoisuuden määräytymisperiaatteet ei-vät ole muuttuneet, eli tulevaisuudessakin kelpoisuus perustuu riittävään ja oikeanlai-seen koulutukseen ja työkokemukseen suh-teessa kohteen vaativuuteen. Uusissa kel-poisuusvaatimuksissa korostetaan työkoke-muksen merkitystä ja siksi työkokemuksen aikarajoja on kasvatettu merkittävästi. Sen lisäksi tutkintovaatimuksia on nostettu. Pie-nehköjä muutoksia on tehty opintosuorituk-siin liittyen: nyt katsotaan opintosuoritusten kokonaismäärää ja pistemäärävaatimuksia on hieman laskettu. Opintosuoritusten tulkin-taa on helpotettu siten, että esimerkiksi Sta-tiikan kurssi voidaan lukea osaksi rakenne-

K eväällä 2015 järjestettiin ensimmäisen kerran ”Finnish Scientific Geotechni-cal Conference”, jossa esiteltiin geotek-

niikan alalla viime vuosina tehtyjä opinnäy-tetöitä ja tutkimuksia. Päivän aloittivat kah-den väitöskirjan esittelyt, joiden avulla saven mallintaminen tuli ainakin hetkellisesti kuu-lijoille ymmärrettäväksi. Kuulijakunnassa oli

Finnish Scientific Geotechnical Conference 2015 MINNA LEPPÄNEN

alan konkareita, jotka toivat keskustelussa esille alan kehityskaarta ja käytännön näkö-kulmia. Keskustelu oli erittäin antoisaa. Usei-ta viime vuosina valmistuneita diplomitöitä jäi vielä esittelemättä. Tavoitteena onkin jär-jestää vastaava tilaisuus vuosittain geoteknii-kan alan tutkimuksen esiintuomiseksi ja tie-teellisen keskustelun mahdollistamiseksi.


teknisiä opintoja. Sovellusohjeeseen lisätään myös hyväksyttäviä esimerkkejä kurssisisäl-löstä. Hakemuksessa on nyt tarpeen eritellä suunnittelutehtävien työkokemuksen jakaan-tuminen uudis- ja korjausrakennuskohteisiin. Kokonaan uutena vaatimuksena pätevyyden uusimisvaiheessa esitetään vähintään kolmen koulutuspäivän alakohtainen lisäkoulutus (21 opetustuntia) seitsemän vuoden ajalta.

Lakiin on lisätty siirtymäsäännös poikke-uksellisen vaativan suunnittelun osalta, eli kelpoisuusvaatimukset täyttäväksi suunnit-telijaksi voidaan todeta myös henkilö, jolla on ollut erittäin vaativiin tehtäviin hyväk-sytty pätevyys ennen 1.9.2014 (lain astumi-nen voimaan), vaikka esimerkiksi tutkinto-vaatimus ei enää täyttyisikään. Tämä sään-nös koskee vain uudisrakentamista. Kuten aiemminkin lautakunta voi todeta alemman tai harvemmin ylemmän luokan pätevyyden, jos hakija sen hyväksyy.

Koska työkokemusvaatimukset ovat pi-dentyneet, on niiden tulkintaa hieman helpo-tettu, eli myös opiskelun aikaisesta työkoke-muksesta voidaan hyväksyä tavanomaisessa ja vaativassa luokassa se suunnittelun osuus, joka on syntynyt vaaditun opintopistemää-rän täyttymisen jälkeen. Kokemukseen ei las-keta puhtaaksi piirtämistä. Tästä on tarpeen toimittaa erillinen selvitys. Pääosa työkoke-muksesta (yli 2/3) tulee kuitenkin olla tut-kinnon suorittamisen jälkeistä täysipäiväistä työtä.

Pohjarakentamistaustalta voi hakea seu-raavia FISE-pätevyyksiä:

• Pohjarakenteiden suunnittelu, talonrakennus

• Uudisrakentaminen ja korjausrakentaminen • Pohjarakenteiden suunnittelu, infra (näiden vaatimusten määritys on kesken) • Kalliorakennesuunnittelija (näiden vaatimusten määrittely on kesken) • Tärinäasiantuntija • Pohjarakenteiden vastaava työnjohtaja (ei eritellä ilmeisesti uudis- ja korjausrakentamista) • Lisäksi kalliorakenteiden vastaava työnjohtaja (ei kuulu suoraan lain piiriin, määrittely on myös kesken)

Koska MRL:n uudet vaativuusluokat eivät vastaa vanhoja vaativuusluokkia, on kaik-ki uusintahakemukset haettava uusina ha-kemuksina sitten kun niiden voimassaoloai-ka on täyttymässä. Kaikkiaan asetus on vie-lä nuori ja sen soveltaminen etsii muotoaan. Alan lautakunta on kokoontunut kerran ke-säkuussa. Kokouksessa puitiin kelpoisuusvaa-timuksia. Vielä työn alla olevia asioita – ku-ten yllä olevasta luetelmasta on havaittavissa –ovat: infrasuunnittelun pätevyydet, kallio-rakenteiden suunnittelu ja työnjohto. Näihin pyritään saamaan ohjeistusta syksyn aika-na. Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty uudisraken-nuskohteen vaativuusluokat ja vastaavat pä-tevyysvaatimukset 4.9.2015 päivitetyn FISE-hakemuslomakkeen mukaisesti.

Hakijoiden tulee kiinnittää huomiota ha-kemuksen täyttöön. Puutteellisten tai huoli-mattomasti täytettyjen hakemusten tulkin-ta on varsinaista salapoliisityötä, johon lau-takunnalla ei ole mahdollisuutta rajallisten kokousaikojen takia. Jos haluat hakemuksesi etenevän, niin kiinnitä huomiota tähän! »


Taulukko B.

POHJARAKENTEIDEN SUUNNITTELIJAN PÄTEVYYS-‐/KELPOISUUSVAATIMUKSET Normaali teksti = säädösteksti (Maankäyttö-‐ ja rakennuslaki = MRL) Kursivoitu teksti = ympäristöministeriön ohje (Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015) Lihavoitu teksti = FISEn tarkennus Tavanomainen suunnittelutehtävä Vaativa suunnittelutehtävä Poikkeuksellisen vaativa suunnittelutehtävä MRL 120 e § Erityissuunnittelijan kelpoisuusvaatimuksena on tavanomaisessa suunnittelutehtävässä kyseiseen suunnittelutehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu tutkinto, joka on vähintään aiemman teknikon tai sitä vastaavan tutkinnon tasoinen, sekä vähintään kolmen vuoden kokemus avustamisesta vähintään tavanomaisissa suunnittelutehtävissä. Suorittanut vähintään rakennustekniikan tai -‐tuotannon opintosuunnalla teknikon tutkinnon, tai on suorittanut tekniikan kandidaatin tutkinnon (180 op), ja tutkintoon tai sitä täydentäviin opintoihin on sisältynyt pohjarakenteiden suunnitteluun ja toimintaan sekä rakennetekniikkaan liittyviä opintoja vähintään 30 op, joihin kuuluu seuraavien (tai vastaavien) alojen opintosuorituksia: • maamekaniikka, pohjarakennus ja maarakennus väh. 10 op • rakenteiden mekaniikka ja rakenteiden suunnittelu väh. 10 op SEKÄ 1. on hankkinut kolmen vuoden

kokemuksen avustamisesta pohjarakenteiden suunnittelutehtävissä;

2. 3. korjaus-‐ ja muutostyön

suunnittelijalla edellä mainitusta kokemuksesta on vähintään vuosi korjaus-‐ tai muutostöiden suunnittelutehtävistä.

4. Kokemuksesta on pääosa hankittu tutkinnon suorittamisen jälkeen.

MRL 120 e § Erityissuunnittelijan kelpoisuusvaatimuksena on vaativassa suunnittelutehtävässä kyseiseen suunnittelutehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu korkeakoulututkinto, aiempi ammatillisen korkea-‐asteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto sekä vähintään neljän vuoden kokemus tavanomaisista suunnittelutehtävistä ja vähintään kahden vuoden kokemus avustamisesta vaativissa suunnittelutehtävissä Suorittanut rakennus-‐ tai muun soveltuvan tekniikan alan diplomi-‐insinöörin tutkinnon, insinööri (ylempi AMK) -‐tutkinnon, insinööri (AMK) -‐tutkinnon tai rakennusinsinöörin tutkinnon, ja tutkintoon tai sitä täydentäviin opintoihin on sisältynyt pohjarakenteiden suunnitteluun ja toimintaan sekä rakennetekniikkaan liittyviä opintoja vähintään 40 op, joihin kuuluu seuraavien (tai vastaavien) alojen opintosuorituksia: • maamekaniikka, pohjarakennus ja maarakennus väh. 15 op • rakenteiden mekaniikka ja rakenteiden suunnittelu väh. 15 op SEKÄ on hankkinut kuuden vuoden kokemuksen pohjarakenteiden suunnittelutehtävistä; kokemus voi sisältää sekä avustamista eri vaativuusluokkien suunnittelutehtävissä että toimimista vastuullisena suunnittelijana tavanomaisissa suunnittelutehtävissä; Väh. 6 vuoden pohjarakenteiden suunnittelukokemus, josta väh. 4 vuoden kokemus vähintään tavanomaisista suunnittelutehtävistä (vastuullisena tai avustavana suunnittelijana) ja väh. 2 vuoden kokemus avustamista vaativissa suunnittelutehtävissä. korjaus-‐ ja muutostyön suunnittelijalla edellä mainitusta kokemuksesta on vähintään kaksi vuotta korjaus-‐ tai muutostöiden suunnittelutehtävistä. Kokemuksesta on pääosa hankittu tutkinnon suorittamisen jälkeen.

MRL 120 e § Erityissuunnittelijan kelpoisuusvaatimuksena poikkeuksellisen vaativassa suunnittelutehtävässä on kyseiseen suunnittelutehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu ylempi korkeakoulututkinto sekä vähintään kuuden vuoden kokemus vaativista suunnittelutehtävistä. Suorittanut rakennus-‐ tai muun soveltuvan tekniikan alan diplomi-‐insinöörin tutkinnon, insinööri (ylempi AMK) -‐tutkinnon, ja tutkintoon tai sitä täydentäviin opintoihin on sisältynyt pohjarakenteiden suunnitteluun ja toimintaan sekä rakennetekniikkaan liittyviä opintoja vähintään 45 op, joihin kuuluu seuraavien (tai vastaavien) alojen opintosuorituksia: • maamekaniikka, pohjarakennus ja maarakennus väh. 30 op • rakenteiden mekaniikka ja rakenteiden suunnittelu väh. 15 op SEKÄ on hankkinut kuuden vuoden kokemuksen vaativista pohjarakenteiden suunnittelutehtävistä; kokemus voi sisältää sekä avustamista vaativissa ja poikkeuksellisen vaativissa suunnittelutehtävissä että toimimista vastuullisena suunnittelijana vaativissa suunnittelutehtävissä; Väh. 10 v. pohjarakenteiden suunnittelukokemus, josta väh. 6 vuoden kokemus vaativista suunnittelutehtävistä tai avustamisesta poikkeuksellisen vaativissa tehtävissä, sisältäen väh. 4 vuotta vastuullisena suunnittelijana toimimista vähintään vaativissa tehtävissä. korjaus-‐ ja muutostyön suunnittelijalla edellä mainitusta kokemuksesta on vähintään kolme vuotta korjaus-‐ tai muutostöiden suunnittelutehtävistä. Kokemus on hankittu tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Taulukko .

POHJARAKENTEIDEN SUUNNITTELUTEHTÄVÄN VAATIVUUS /UUDISRAKENTAMINEN Normaali teksti = säädösteksti ( altioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä = Na) Kursivoitu teksti = ympäristöministeriön ohje (Ympäristöministeriön ohje rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista YM1/601/2015) Tavanomainen Vaativa Poikkeuksellisen vaativa Na 10.1 § ohjarakenteiden

suunnittelutehtävä on tavanomainen, jos suunniteltava rakennus on kooltaan pienehkö, sen pohjarakenteet ovat teknisiltä ja toiminnallisilta vaatimuksiltaan yksinkertaiset eikä rakennuksen ympäristöstä tai rakennuspaikasta aiheudu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia. Suunnitellaan pohjarakenteet • kooltaan pienehköön, yleensä enintään kaksikerroksiseen rakennukseen, jossa voi lisäksi olla tavanomainen kellarikerros ja • pohjarakenteet ovat teknisiltä ja toiminnallisilta vaatimuksiltaan yksinkertaiset ja pohjarakenteisiin kohdistuu vain tavanomaisia kuormia ja • rakennuksen ympäristöstä tai rakennuspaikasta ei aiheudu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia ja rakennuspaikan maaperän rakennettavuus on hyvä ja • pohjarakennusmenetelmät ovat yksinkertaisia ja käytäntöön vakiintuneita Esimerkiksi pientalo tai vapaa-‐ajan

rakennus tai näihin rakenteiltaan rinnastuva muun käyttötarkoituksen rakennus, ja rakennus sijaitsee kallio-‐ tai moreenialueella tai karkearakeisten maalajien alueella.

Na 11.1 § ohjarakenteiden suunnittelutehtävä on vaativa, jos 1) pohjarakenteiden on täytettävä korkeat tekniset tai toiminnalliset vaatimukset suunniteltavan rakennuksen koon, kuormien, rakenteen vaativuuden tai muun ominaisuuden vuoksi taikka 2) suunniteltavan rakennuksen ympäristöstä tai rakennuspaikasta aiheutuu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia. ohjarakenteiden on täytettävä

korkeat tekniset tai toiminnalliset vaatimukset suunniteltavan rakennuksen koon, kuormien, rakenteen vaativuuden tai muun ominaisuuden vuoksi, esimerkiksi rakennus on kooltaan suuri, yleensä

vähintään kolmikerroksinen rakenteisiin kohdistuu dynaamisia tai

muutoin poikkeavia kuormia rakennuksessa on merkittävässä

määrin maanalaisia tiloja, jotka edellyttävä vesitiiviitä rakenteita tai Suunnitellaan pohjarakenteet kohteeseen, jonka ympäristön ominaisuudet ovat vaativia, esimerkiksi tiiviistä kaupunkirakenteesta

aiheutuu erityisvaatimuksia tärinärasitus on voimakas

tai akennuspaikasta aiheutuu

suunnittelulle erityisiä vaatimuksia, kun maaperän rakennettavuus on huono, esimerkiksi rakennuspaikka sijaitsee

hienorakeisten maalajien alueella tai täytemaalla rakennuspaikan maaperä on

eloperäinen

Na 12.1 § ohjarakenteiden suunnittelutehtävä on poikkeuksellisen vaativa, jos 1) pohjarakenteiden on täytettävä poikkeuksellisen korkeat tekniset tai toiminnalliset vaatimukset suunniteltavan rakennuksen koon, kuormien, rakenteen vaativuuden tai muun ominaisuuden vuoksi 2) suunniteltavan rakennuksen ympäristöstä tai rakennuspaikasta aiheutuu suunnittelulle poikkeuksellisia vaatimuksia ) suunnittelu edellyttää uusien tai muutoin erittäin vaativien suunnittelu-‐, laskenta-‐ tai mitoitusmenetelmien käyttöä taikka ) suunniteltavan rakenteen mahdollisesta viasta tai vauriosta voi aiheutua vakavia vahinkoja ihmisille tai ympäristöön. ohjarakenteiden tekniset tai toiminnalliset vaatimukset

ovat poikkeuksellisen korkeat, esimerkiksi rakenteisiin kohdistuu erityisen suuria dynaamisia tai

muutoin erityisen suuria ja poikkeuksellisia kuormia rakennuksessa on poikkeuksellisen paljon

pohjavedenpinnan tai naapurirakennuksen perustusten alapuolelle ulottuvia tiloja merkittävä osa suuresta rakennuksesta sijoittuu maan

alle tai Suunniteltavan rakennuksen ympäristöstä aiheutuu suunnittelulle poikkeuksellisia vaatimuksia, esimerkiksi pohjarakenteisiin kohdistuu erittäin voimakas

tärinärasitus rakennuspaikka erittäin tiiviissä kaupunkirakenteessa

tai akennuspaikan maaperän rakennettavuus on erityisen

huono, esimerkiksi rakentaminen edellyttää paalutusta turve-‐ tai liejumaalla rakennuspaikalla on poikkeuksellisista syistä aiheutuva

sortumavaara tai Suunniteltava ratkaisu on kokeellinen tai muutoin ainutkertainen, jolle ei ole suunnitteluohjeita tai josta ei ole kokemusperäistä tietoa, jolloin edellytetään rakennetekniikan teoreettisten perusteiden syvällistä hallintaa, esimerkiksi pohja-‐ ja kuormitusolosuhteet ovat erittäin epätavalliset pohjarakentamisessa käytetään erityismenetelmiä pohjarakenteille asetetaan poikkeuksellisia vaatimuksia poikkeuksellisuus edellyttää erityisselvityksiä sekä

erityistoimenpiteitä, joilla voidaan varmistua pohjarakenteiden toiminnasta. uom: Suunnitteluratkaisut, jotka alun perin ovat olleet

uusia ja kokeellisia, voivat kokemusten karttuessa muuttua vallitsevaksi käytännöksi, jolloin suunnittelun vaativuus voi tältä osin muuttua tai akennuksessa on samanaikaisesti suuri joukko ihmisiä tai

pohjarakenteiden vaurio voi tuottaa vakavaa vahinkoa ympäristöön, esimerkiksi stadion, lento-‐ tai satamaterminaali tai muu erittäin

suuri yleisötila korkea masto tai torni rakennetussa ympäristössä säiliö, jonka sisältö on ympäristölle haitallista

Taulukko A.


Taulukko B.

POHJARAKENTEIDEN SUUNNITTELIJAN PÄTEVYYS-‐/KELPOISUUSVAATIMUKSET Normaali teksti = säädösteksti (Maankäyttö-‐ ja rakennuslaki = MRL) Kursivoitu teksti = ympäristöministeriön ohje (Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015) Lihavoitu teksti = FISEn tarkennus Tavanomainen suunnittelutehtävä Vaativa suunnittelutehtävä Poikkeuksellisen vaativa suunnittelutehtävä MRL 120 e § Erityissuunnittelijan kelpoisuusvaatimuksena on tavanomaisessa suunnittelutehtävässä kyseiseen suunnittelutehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu tutkinto, joka on vähintään aiemman teknikon tai sitä vastaavan tutkinnon tasoinen, sekä vähintään kolmen vuoden kokemus avustamisesta vähintään tavanomaisissa suunnittelutehtävissä. Suorittanut vähintään rakennustekniikan tai -‐tuotannon opintosuunnalla teknikon tutkinnon, tai on suorittanut tekniikan kandidaatin tutkinnon (180 op), ja tutkintoon tai sitä täydentäviin opintoihin on sisältynyt pohjarakenteiden suunnitteluun ja toimintaan sekä rakennetekniikkaan liittyviä opintoja vähintään 30 op, joihin kuuluu seuraavien (tai vastaavien) alojen opintosuorituksia: • maamekaniikka, pohjarakennus ja maarakennus väh. 10 op • rakenteiden mekaniikka ja rakenteiden suunnittelu väh. 10 op SEKÄ 1. on hankkinut kolmen vuoden

kokemuksen avustamisesta pohjarakenteiden suunnittelutehtävissä;

2. 3. korjaus-‐ ja muutostyön

suunnittelijalla edellä mainitusta kokemuksesta on vähintään vuosi korjaus-‐ tai muutostöiden suunnittelutehtävistä.

4. Kokemuksesta on pääosa hankittu tutkinnon suorittamisen jälkeen.

MRL 120 e § Erityissuunnittelijan kelpoisuusvaatimuksena on vaativassa suunnittelutehtävässä kyseiseen suunnittelutehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu korkeakoulututkinto, aiempi ammatillisen korkea-‐asteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto sekä vähintään neljän vuoden kokemus tavanomaisista suunnittelutehtävistä ja vähintään kahden vuoden kokemus avustamisesta vaativissa suunnittelutehtävissä Suorittanut rakennus-‐ tai muun soveltuvan tekniikan alan diplomi-‐insinöörin tutkinnon, insinööri (ylempi AMK) -‐tutkinnon, insinööri (AMK) -‐tutkinnon tai rakennusinsinöörin tutkinnon, ja tutkintoon tai sitä täydentäviin opintoihin on sisältynyt pohjarakenteiden suunnitteluun ja toimintaan sekä rakennetekniikkaan liittyviä opintoja vähintään 40 op, joihin kuuluu seuraavien (tai vastaavien) alojen opintosuorituksia: • maamekaniikka, pohjarakennus ja maarakennus väh. 15 op • rakenteiden mekaniikka ja rakenteiden suunnittelu väh. 15 op SEKÄ on hankkinut kuuden vuoden kokemuksen pohjarakenteiden suunnittelutehtävistä; kokemus voi sisältää sekä avustamista eri vaativuusluokkien suunnittelutehtävissä että toimimista vastuullisena suunnittelijana tavanomaisissa suunnittelutehtävissä; Väh. 6 vuoden pohjarakenteiden suunnittelukokemus, josta väh. 4 vuoden kokemus vähintään tavanomaisista suunnittelutehtävistä (vastuullisena tai avustavana suunnittelijana) ja väh. 2 vuoden kokemus avustamista vaativissa suunnittelutehtävissä. korjaus-‐ ja muutostyön suunnittelijalla edellä mainitusta kokemuksesta on vähintään kaksi vuotta korjaus-‐ tai muutostöiden suunnittelutehtävistä. Kokemuksesta on pääosa hankittu tutkinnon suorittamisen jälkeen.

MRL 120 e § Erityissuunnittelijan kelpoisuusvaatimuksena poikkeuksellisen vaativassa suunnittelutehtävässä on kyseiseen suunnittelutehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu ylempi korkeakoulututkinto sekä vähintään kuuden vuoden kokemus vaativista suunnittelutehtävistä. Suorittanut rakennus-‐ tai muun soveltuvan tekniikan alan diplomi-‐insinöörin tutkinnon, insinööri (ylempi AMK) -‐tutkinnon, ja tutkintoon tai sitä täydentäviin opintoihin on sisältynyt pohjarakenteiden suunnitteluun ja toimintaan sekä rakennetekniikkaan liittyviä opintoja vähintään 45 op, joihin kuuluu seuraavien (tai vastaavien) alojen opintosuorituksia: • maamekaniikka, pohjarakennus ja maarakennus väh. 30 op • rakenteiden mekaniikka ja rakenteiden suunnittelu väh. 15 op SEKÄ on hankkinut kuuden vuoden kokemuksen vaativista pohjarakenteiden suunnittelutehtävistä; kokemus voi sisältää sekä avustamista vaativissa ja poikkeuksellisen vaativissa suunnittelutehtävissä että toimimista vastuullisena suunnittelijana vaativissa suunnittelutehtävissä; Väh. 10 v. pohjarakenteiden suunnittelukokemus, josta väh. 6 vuoden kokemus vaativista suunnittelutehtävistä tai avustamisesta poikkeuksellisen vaativissa tehtävissä, sisältäen väh. 4 vuotta vastuullisena suunnittelijana toimimista vähintään vaativissa tehtävissä. korjaus-‐ ja muutostyön suunnittelijalla edellä mainitusta kokemuksesta on vähintään kolme vuotta korjaus-‐ tai muutostöiden suunnittelutehtävistä. Kokemus on hankittu tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Taulukko B.


VÄITÖSTYÖ: Effective Stress Finite Element Stability Analysis of an Old Railway Embankment on Soft Clay

TKT JUHO MANSIKKAMÄKI • http://URN.fi/URN:ISBN:978-952-15-3487-4

Väitöskirja tarkastettiin 27.3.2015 Tampereen teknillisessä yliopistossa. Vastaväittäjinä toimivat Prof. Minna Karstunen ja Prof. Andrew Lees sekä tilaisuuden valvojana Prof. Tim Länsivaara. Tutkimustyön on rahoittanut Liikennevirasto.

Tutkimustyön tavoitteena on ollut riip-pumattomasti tutkia materiaalimalle-ja, joita tällä hetkellä on käytettävis-

sä pehmeiden savien stabiliteettilaskentaan tehokkaiden jännitysten menetelmällä (φ’ -c’) ja kriittisen tilan menetelmällä (criti-cal state). Työssä on hyödynnetty kaupal-lisessakin käytössä olevia Plaxis 2D ja 3D -ohjelmistoja. Tutkittuja materiaalimalleja ovat Modified Cam Clay, Soft Soil, Soft Soil Creep, Hardening Soil, HSsmall, S-CLAY1S ja EVP-SCLAY1S. Näistä viisi ensimmäis-tä on yleisessä kaupallisessa käytössä ole-via malleja, ja kaksi jälkimmäistä uudempia ns. UDSM-malleja. S-CLAY1S-mallihan on monille jo tuttu, sillä se on esitelty ansiok-kaasti TkT Mirva Koskisen toimesta edelli-sessä Geofoor-lehdessä (43/2015).

Mitä allekirjoittaneella sitten on koko-naisjännityksiä ja Su-menetelmää (φ’=0) vastaan? Elementtimenetelmä ja monimut-kaiset materiaalimallit vaikuttavat varmas-ti monista siltä, että varsin yksinkertaises-ta asiasta yritetään taas väkisin vääntää vaikeaa. Tosiasiassa Su-menetelmä voi olla petollinen kumppani. Suljettu lujuus ei ole maalajivakio vaan maan lujuus riippuu ai-na jännitystilasta. Esimerkiksi pengerrys tai kaivanto voi radikaalisti muuttaa maan jän-nitystilaa ja siten myös maan lujuutta. Su-menetelmää käytettäessä laskijan tulisi pys-tyä itse arvioimaan, kuinka maan jännitys-tila muuttuu ja kuinka se vaikuttaa maan lujuuteen. Se voi joskus olla hyvinkin vai-kea tehtävä. Kitkakulmaa käytettäessä maan lujuus on aina sidoksissa jännitystilaan, jol-loin suuren virhearvion riski pienenee.

Tämän pelottelun jälkeen on syytä tode-ta että tärkein motiivi työlle on kuitenkin

ollut Su-menetelmän epätarkkuus, mikä on ilmennyt todella pienininä, reilusti alle F=1 kokonaisvarmuuksina pehmeikköosuuksilla, joilla ei kuitenkaan ole vakavuusongelmiin viittaavia liikkeitä.Liikennevirasto onkin sittemmin käynnistänyt TTY:llä tutkimus-hankeen, jossa pyritään löytämään keinot suljetun leikkauslujuuden tarkempaan mää-rittämiseen. Työ on yhteiskunnallisesti hy-vinkin merkittävä ja toivon sen kantavan hedelmää jo lähivuosina.

Oma tutkimustyöni käynnistyi alkujaan jo vuonna 2007, jolloin kirjoitettiin ohje sen hetkisen tiedon perusteella stabiliteet-tilaskentaan käyttäen elementtimenetelmää ja Soft Soil -materiaalimallia. Perniön sor-rutuskoe (kuva 1) toteutettiin loppuvuodes-ta 2009 ja kokeen tulokset osaltaan tukivat Soil Soil –mallin soveltumista stabiliteetti-laskentaan aiotulla tavalla.

Vaikka Soft Soil –mallin avulla pääsee huomattavasti lähemmäs saven todellista käyttäytymistä kuin vaikkapa lineaarielas-tisella Mohr-Coulomb -mallilla, on sekin silti melkoinen yksinkertaistus verrattuna saven todelliseen käyttäytymiseen. Mallin ilmeisin puute stabiliteettilaskentaa ajatel-len on oletus lujuuden isotrooppisuudesta. Toisin sanoen malli olettaa maan lujuuden olevan sama sekä puristus- että vetopuo-lella, vaikka todellisuudessa saven puris-tuslujuus on selvästi vetolujuutta suurem-pi. Näin ollen ”oikean” kokonaisvarmuuden saaminen edellyttää puristuspuolen lujuu-den aliarvioimista ja vetopuolen lujuuden yliarvioimista.

Anisotrooppisissa S-CLAY-pohjaisissa malleissa ei ole moista ongelmaa. Niissä ini-tiaalilujuus voidaan määritellä erilaiseksi pu-

Kohti tarkempaa vakavuuslaskentaa


ristus- ja vetopuolelle periaatteessa niin tar-kasti kuin se laboratoriokokeiden perusteella tiedetään. Myös painumalaskentaa ajatel-len S-CLAY mallien käyttäytyminen voidaan sovittaa selvästi Soft Soil -mallia paremmin kuvaamaan sensitiivisen saven jäykkyyden romahtamista, joka tapahtuu konsolidaatio-jännityksen ylittyessä. Kehitysehdotukse-na näille malleille voisi olla Drucker-Prager -murtoehdon korvaaminen tulevaisuudessa esimerkiksi Matsuoka-Nakai –ehdolla. Mal-lit sisältävät myös paljon parametreja, joi-den määrittäminen on aluksi aikaa vievää. Toisaalta on hyväksyttävä, että hyvin moni-mutkaista maan käyttäytymistä ei vain pys-ty kuvaamaan yksinkertaisella mallilla. Sta-biliteettilaskennassa osa S-CLAY1S -mallin parametreista on normaaleissa vaihteluvä-leissään merkitykseltään vähäisiä ja olisivat mahdollisesti vakioitavissa tulevaisuudessa kokemustiedon karttuessa.

Hardening Soil ja HSsmall ovat hy-vin toimintavarmoja ja suosittuja Plaxik-sen materiaalimalleja. Pintaa syvemmältä nekin ovat kuitenkin hyvin monimutkaisia. Jos esimerkiksi mallin haluaa laskennassa käyttävän tiettyä jäykkyyttä, tarvitaan Ex-cel-taulukko sopivien, lähtötiedoiksi annet-tavien referenssijäykkyyksien laskentaan. Mallien myötöpinnan koko ja muoto eivät ole tarkasti käyttäjän tiedossa, sillä myötö-pinta muodostuu iteratiivisessa prosessis-sa laskennan alussa ja tulokseen vaikutta-vat esimerkiksi annetut jäykkyysparamet-rit. Aivan pehmeimmillä savilla Hardening Soil ei huokosvedenpaineen mallinnukses-ta suoriudu, mutta savisilla silteillä ja si-tä karkeammilla mailla malli on jo suoraan hyödynnettävissä.

Saven jäykkyys ja lujuus ovat riippuvaisia kuormitusnopeudesta. Nopeammassa kuor-mituksessa vaste on jäykempi ja lujempi kuin hitaassa. Yleensä laboratoriokokeet ovat var-sin lyhytkestoisia kuormitustapahtumia, mut-ta todellisessa rakenteessa vaikutusaika on yleensä pitkä. Yhden poikkeuksen muodostaa juuri oma tutkimusalueeni, jossa pehmeikön ylittävä juna aiheuttaa vain lyhytkestoisen kuormituksen ja näin hyötyy saven viskoo-seista ominaisuuksista.

Ehkä kriittisintä kuormitusnopeuden vai-kutuksen huomiointi on konsolidaatiojän-nityksen määrityksessä. Määritys tapahtuu yleisimmin CRS-kokeesta, joka on hyvin nopea koe. Tällöin kokeen näyttämä konso-lidaatiojännitys on selvästi suurempi, kuin saman saven konsolidaatiojännitys pitkä-aikaisessa kuormituksessa. Hyvin toimiva konsolidaatiojännityksen redusointi B-para-metrin avulla on esitetty esim. julkaisuissa Tielaitos 67/1994 ja Tielaitos 44/2000, jois-ta asian voi tarvittaessa käydä ottamassa haltuun. Vastaavaa redusointia kannattaa tarpeen mukaan hyödyntää myös element-timenetelmällä tehtävissä stabiliteettilas-kelmissa, sillä maakerroksen konsolidaa-tiotilalla on merkittävä vaikutus huokosve-den paineen muodostumiseen ja sitä kautta maan lujuuteen.

Laskettaessa tehokkailla jännityksillä, tärkeimmät maan lujuuteen vaikuttavat te-kijät ovat maan kitkakulma ja huokosveden-paine. Kitkakulman määrittäminen kolmi-aksiaalikoesarjasta onnistuu yleensä varsin luotettavasti, enkä ole huomannut suur-takaan eroa isotrooppisten tai anisotroop-pisten kokeiden välillä, kunhan kokeissa ei käytetä turhan suurta jännitystilaa suhtees-

KUVA 1. Sorrutuskokeen

valmistelua 20.10.2009

»

MAN

SIKK

AMÄK

I


sa todelliseen jännitystilaan. Huokosveden-paineen mallinnus on stabiliteettilaskennan suola. Savilla huokosvedenpainetta syntyy paitsi kuormituksesta, myös saven myötää-misestä. Jos tätä paineen kasvua ei lasken-nassa huomioida, päätyy yliarvioimaan ko-konaisvarmuutta. Huokosvedenpaineen (u) suuruus puolestaan riippuu normaalikonso-

lidoituneella savella maan ominaisuuksista ja kuormitusnopeudesta. Kuvassa 2 on ha-vainnollistettu, millaisia jännityspolkuja eri materiaalimallit tuottavat suhteessa labora-toriokokeeseen. Kuvasta nähdään, että huo-kospaineen suuruudesta riippuen murtotila voidaan saavuttaa deviatorisen jännityksen arvoilla q<50 kPa tai q>70 kPa, vaikka kit-kakulma on kaikissa laskelmissa sama.Vai-kutus kokonaisvarmuuteen on näin ollen melkoinen.

Yhteenvetona voidaan todeta että aina-kin Soft Soil- ja S-CLAY1S-malleja voidaan käyttää pehmeiden savien stabiliteettilas-kentaan, kunhan parametrit määritetään las-kentaan soveltuvalla tavalla. Ensimmäinen oleellinen askel on kuitenkin kyetä lisää-mään elementtimenetelmän käyttöä geotek-niikassa noin ylipäätänsä. Alallamme pro-sessit tuppaavat olemaan hitaita, mutta alan tutkimustyö tulee lähivuosina tarjoamaan lisää tietämystä ja työkaluja myös perintei-sempään stabiliteettilaskentaan, joten suun-ta on laajalla rintamalla oikea kohti tarkem-paa ja paremmin resursseja kohdentavaa suunnittelua.

KUVA 2. Savinäytteen jännityspolku suljetussa kolmiaksiaali- kokeessa verrattuna materiaali- malleihin

»

GEOTEKNIIKAN PÄIVÄ

5.11.2015

Finlandia-talo

Tilaisuuden järjestää Suomen geoteknillinen yhdistys

ja se on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen:

www.sgy.fi


Selkeät graÀ ikat havainnollistavatmittaustulokset.

www.fi nmeas.comp. 040 715 3264 email: info@fi nmeas.com

FinMeas tarjoaa automaattisia mittausratkaisujaerityisesti maan siirtymien, painumien, ankkuri-voimien, huokospaineen, veden korkeuden, lämpö-tilaprofi ilin ja kallion liikkeiden mittaamiseen.

Palvelun ydin on kehittämämme automaattinen mittausjärjestelmä, joka siirtää mittaustiedotkentältä Internet-palveluun, jossa sinun on helppo seurata tilannetta. Työmaalle asennettukeskusyksikkö kerää datan, jota voit tarkastella graafi sena yhteenvetona tai yksityiskohtaisina mittaustuloksina. Järjestelmä myös hälyttää kun ennalta määritellyt raja-arvot ylittyvät – ehdit reagoida tilanteeseen jo ennen kuin se muuttuu uhkaavaksi.

Ota menestyksesi tueksi kotimainen innovaatio!

www.fi nmeas.com

Ajantasainen & automaattinen mittauspalvelu taskukoossa

Voit ladata koneelle myös yksityiskohtaiset mittaustulokset tarkempaa tarkastelua varten.

Aurinkopaneelilla toimiva keskusyksikkökerää anturien antaman datan.

Saat mittaustulokset ja hälytykset kätevästi matkapuhelimeesi.

Finmeas_Geofoor_takasivu_09_2015.indd 1 12.8.2015 14.57

Documents

Geotekniikkaa KAUKOMAILLA€¦ · Koska cv oli päivitetty, pys-tyin myös parin viikon varoajalla hakemaan professuuria Chalmersin teknillisestä korkea-koulusta. Kun Aalto-yliopistossa