Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen

arvioinnin tukena

Forum Criteriorum –seminaari

Ari Huhta Soveltavan kielentutkimuksen keskus

Jyväskylän yliopisto ari.huhta@jyu.fi

Esityksen runko

Mikä Eurooppalainen viitekehys on? – Miten se auttaa kriteeriperusteista arviointia?

Miten se on vaikuttanut kielikoulutukseen? Entä arviointiin? EVK kielten oppisaavutustutkimuksissa – Suomen ja EU:n tutkimukset

EVK:n käytön etuja … ja haasteita

Mistä Viitekehys tulee? perustana Euroopan neuvoston työ kielen opetuksen suunnittelussa ja tukemisessa 1970-l. Kynnystaso – ensimmäinen ’taitotaso’ – millaisella kielitaidolla pärjää jokapäiväisessä

arkielämässä ja työssä vieraskielisessä ympäristössä

– vrt. kommunikatiivinen kielenopetus ja uusi tapa määritellä kielikurssien sisällöt: kielenkäytön sisällöt, tavoitteet ja tarpeet

1995 / 2001 Eurooppalainen viitekehys – Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen viitekehys

Common European Framework of References for Lanuages: Learning, teaching, assessment

CEFR

Mikä Viitekehys on? ei yhtenäinen ’teoria’ tai ’malli’ kielen osaamisesta laaja ja kattava dokumentti, jossa määritellään erilaisia tietoja ja taitoja, joita tarvitsemme kun käytämme kieltä tai opimme sitä resurssi, josta saa tukea monenlaisiin erilaisiin kielen oppimisen, opetuksen ja arvioinnin tarkoituksiin

rohkaistaan laatimaan (paikallisia, tarpeista nousevia) sovelluksia erilaisiin tarkoituksiin

peruskoulun ja lukion OPSien taitotasoasteikot ovat yksi paikallinen sovellus ei pakota tietynlaiseen oppimiseen, opettamiseen tai arviointiin

Viitekehyksen kielitaitokäsitys

kielenkäyttäjä = sosiaalinen toimija, joka suorittaa erilaisia tehtäviä tietyissä tilanteissa ja olosuhteissa saavuttaakseen erilaisia päämääriä

taito käyttää kieltä, eikä vain tietoa kielestä – vrt. kommunikatiivinen kielenopetus

Toiminnallinen kielitaito: osaamisen tasot ja osaamisen alueet

Viitekehys määrittelee: 1. kielitaidon hallinnan tasoja (taitotasoja)

– alkeiden hallinta taitava kielen käyttö

2. lukuisia osaamisen alueita: – puhuminen, lukeminen, jne; sosiolingvistiset taidot – elämän / kielenkäytön alueet – kielenkäytön kontekstit, tehtävät, tilanteet, tekstit,

…

A1

A2

B1

B2

C1

C2

Kielen osaamisen tasot: Viitekehyksen taitotasot (lähde Sauli Takala; muokattu)

Perustason kielen-käyttäjä

Itsenäinen kielen- käyttäjä

Taitava kielen- käyttäjä

Perustarpeet ja hyvin tutut aiheet yksinkertaisin ilmaisuin

Sosiaalinen kanssakäyminen ja lyhyt kerronta

Selviytyminen kielialueella arkielämässä

Säännöllinen kielenkäyttö erilaisiin tarpeisiin

Monipuolinen ja tehokas kielellinen ilmaisu

Virheetön, täsmällinen ja sopiva kielenkäyttö vaativissa tilanteissa

C

B

A

Mitä hyötyä (yhteisesti määritellyistä) taitotasoista on?

taitotasoasteikko = määritelmä osaamisen laadusta yhteinen käsitys kielitaidosta, oppimisen etenemisestä ja osaamisen laadusta

ymmärrettävyys, läpinäkyvyys, vertailukelpoisuus – oppimisen tavoitteet – tavoitteiden saavuttaminen / osaamisen laatu – arviointien ja todistusten parempi vertailukelpoisuus

(kansallisesti ja kansainvälisesti) kriteeripohjainen arviointi – helpommin ymmärrettävät tavoitteet ja tulokset (esim.

arvosanat): opiskelijat, opettajat, vanhemmat, muut • yksi ja sama väline (asteikko) toimii sekä opettamisen /

oppimisen tavoitteiden kuvauksena, arvioinnin apuna että välineenä kertoa arviointien tulokset tulosten käyttäjille = yhdistää oppimisprosessin eri osia toisiinsa

Viitekehys: nykytila Viitekehys 2001 (suomeksi 2004) Viitekehyksestä on tulossa merkittävä tekijä kielikoulutuksen käytännössä ja poliittisestikin: – Euroopan neuvoston ja EU:n suositukset – poliitikkojen, kielikoulutuksen päättäjien suosiossa – opetussuunnitelmat (esim. perusasteen ja lukion

opetussuunnitelmat Suomessa, myös korkeakouluissa käytössä)

– oppimateriaalit, oppikirjat, kurssit

Miten EVK näkyy luokkahuoneessa? – enimmäkseen epäsuorasti, vain opsien ja materiaalien

kautta + Eurooppalainen kielisalkku – voisi tukea kriteeriperusteista arviointia, mutta tapahtuuko

niin?

EVK – kielten oppikirjojen myyntivaltti

Eniten vaikutusta kielitaidon arviointiin ja kielitutkintoihin

Kaikki kansainväliset ja monet kansallisetkin kielitutkinnot haluavat ”linkittyä” EVK:een – Suomi: virallisesti: Yleiset kielitutkinnot, Valtionhallinnon

kielitutkinnot (epävirallisesti myös ylioppilastutkinnon kielikokeet koska niistä on tehty linkitystutkimusta)

– muu Eurooppa: Cambridge, IELTS, Goethe, DELF/DALF, ... – jopa Euroopan ulkopuolella tuotetut tutkinnot (esim. TOEFL) – myös muut kuin tutkinnot, esim. DIALANG

Manuaali 2004 & 2008: auttaa kielitutkintojen linkittämisessä Viitekehykseen ja sen tasoihin

Esimerkki: Cambridgen englannin tutkinnot EVK-asteikolla

EVK ja kielten oppisaavutustutkimukset

Vieraiden kielten ja A-ruotsin oppimistulosten seuranta-arviointi 9. vuosiluokalla 2013 (OPH ja Karvi) Survey of Foreign Language Competences 2012 (Euroopan komissio)

EVK:n rooli näissä tutkimuksissa

kummassakin tutkimus perustui EVK:een (Suomessa opsien kautta suodatettuna ja muokattuna) – tehtävien laadinnan perusta (sisällöt) – ymmärtämistehtävien asettaminen taitotasoille – puhumis- ja kirjoitussuoritusten arviointi – tulosten raportoinnin väline (EVK / OPS –tasoina)

Vrt. testien linkitys jälkikäteen Viitekehykseen

Viitekehyksen ja sen sovellusten käytön etuja

Esimerkkejä OPH/Karvin ja EU:n komission tutkimuksista – tulosten ymmärrettävyys – vertailut helpompia

• kielitaidon eri osa-alueiden tulokset • eri kielten väliset tulokset • muutokset osaamisessa (jos on aikaisempaa

tietoa) • eri maissa saavutetut tulokset

Taitotasoarviointi helpottaa tulosten tulkintaa

Esimerkkejä OPH/Karvi -tutkimuksesta

Taitotasoarviointi helpottaa vertailua eri kielten (ja oppimäärien) välillä

Taitotasoarviointi helpottaa muutoksen seuraamista

Taitotasoarviointi helpottaa eri maissa saavutetun kielitaidon vertailua

EU:n komission tutkimus 2012 (European Survey of Language Competences) englanti, ranska, saksa, espanja, italia) ISCED 2 –tason lopussa (9.luokka) 15 maata / aluetta http://ec.europa.eu/languages/policy/strategic-framework/documents/language-survey-final-report_en.pdf

15 EU-maata / aluetta 2012 1.vieras kieli (13 maassa englanti)

EU tavoite vuodelle 2020 50% vähintään tasolla B1 1. vieraassa kielessä ja alle 15% <A1:llä (lower secondary)

Muutama esimerkki maakohtaisista tuloksista – tekstin ymmärtäminen / englanti

ESLC:n ja Suomen tulosten vertailu – englannin tekstin ymmärtäminen

ESLC:n ja Suomen tulosten vertailu – englannin kirjoittaminen (suomen- ja ruotsinkieliset koulut)

EVK:n käytön haasteita

ei tunneta esim. tavoitteiden asettelu mutu-tuntumalta (poliittiset, ideologiset, yms syyt) sopii vain osittain testien ja arviointien laadinnan perustaksi empiirinen pohja? (kielenoppiminen) ymmärtämisen määrittelyt puutteellisia taitotasojen asetteminen (standard setting) (erityisesti) ymmärtämistesteissä – erilaiset käsitykset siitä mitä ’tasolla oleminen’

tarkoittaa

Yhteenveto & tulevaisuus

EVK on osoittautunut tarpeelliseksi ja hyödylliseksi kielikoulutuksessa huolimatta sen käytön ongelmista (ja jopa väärinkäytöstä) helpottaa erityisesti kriteeriperusteista arviointia ei tulossa EVK v2:a, vaan täydennyksiä siihen – uusia asteikkoja (esim. mediaatio) – tarkempaa tietoa tasojen lingvistisestä perustasta

(esim. www.slate.eu.org, www.jyu.fi/topling)