FINNAIRIN ELÄKESÄÄTIÖ

SIJOITUSSUUNNITELMA 2021

Hyväksytty 14.12.2020

SISÄLLYSLUETTELO

1. ELÄKEVASTUUENNUSTE JA ELÄKEMENOJEN PITKÄN AJAN KEHITYS ..................................... 4

1.1. Eläkevastuuennuste (Matemaatikon lausunto tilikauden ennuste) ................................... 4

1.2. Eläkemenojen pitkän ajan kehitys (Matemaatikon lausunto 10-vuotisennuste)................ 4

2. KEHITYSNÄKYMÄT ............................................................................................................. 4

2.1. Eläkevastuun ja -menojen edellyttämät sijoitustuotto- ja likvidisyysvaatimukset ............. 4

2.2. Riskinkantokyky lyhyellä aikavälillä ..................................................................................... 4

2.3. Riskinkantokyky pitkällä aikavälillä ...................................................................................... 4

3. ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA KEHITYSNÄKYMÄT VUODELLE 2018 .................... 5

3.1. Skenaarioanalyysin taustat ja käytetyt parametrit ............................................................. 5

3.2. Perusskenaario .................................................................................................................... 5

3.3. Vahva skenaario .................................................................................................................. 6

3.4. Taantumaskenaario ............................................................................................................. 6

3.5. Kriisiskenaario ...................................................................................................................... 7

3.6. Johtopäätökset .................................................................................................................... 7

4. SIJOITUSTOIMINNAN LUOKITTELU JA RAJOITUKSET ............................................................ 9

4.1. Neutraaliallokaatio ja vaihteluvälit .................................................................................... 10

5. SIJOITUSTEN LUOKITTELU JA ALAOMAISUUSLAJIEN RAJOITUKSET ..................................... 10

5.1. Korkosijoitukset ................................................................................................................. 10

5.1.1. Rahamarkkinasijoitukset ................................................................................................... 11

5.1.2. Valtioriski ........................................................................................................................... 11

5.1.3. Yritysriski............................................................................................................................ 11

5.1.4. Kehittyvien markkinoiden velkasijoitukset ........................................................................ 11

5.2. Pörssinoteeratut osakesijoitukset ..................................................................................... 11

5.3. Kiinteistöt ja reaaliomaisuus ............................................................................................. 11

5.4. Vaihtoehtoiset sijoitukset .................................................................................................. 12

5.4.1. Pääomarahastot ................................................................................................................ 12

5.4.2. Hedge Fund-sijoitukset ...................................................................................................... 12

5.4.3. Muut sijoitukset ................................................................................................................. 12

5.5. Valuuttariskiä sisältävät sijoitukset ................................................................................... 12

5.6. Räätälöidyt velkakirjat ....................................................................................................... 12

LIITE 1. SIJOITUS- JA OMISTAJAOHJAUSPOLITIIKKA .................................................................. 13

LIITE 2. SKENAARIOIDEN KESKITUOTOT 2018–2022 .................................................................. 13

LIITE 3. SIJOITUSSALKUN VUOTUISET TUOTOT ......................................................................... 14

LIITE 4. SIJOITUSSALKUN KUMULATIIVINEN KEHITYS ERI SKENAARIOISSA (ILMAN ELÄKEMENOJA)14

1. ELÄKEVASTUUENNUSTE JA ELÄKEMENOJEN PITKÄN AJAN KEHITYS

1.1. Eläkevastuuennuste (Matemaatikon lausunto tilikauden ennuste)

Finnairin Eläkesäätiön vastuullinen aktuaari (SHV) laatii vuosittain tilikauden eläkevastuuennusteen.

Eläkevastuun ja kannatusmaksuennusteen kehitystä seurataan kirjanpidon sijoitustoiminnan

raportoinnista johdetulla taulukolla. Eläkevastuuennuste tehdään kolmen ensimmäisen

vuosineljänneksen tuloksen ja toteutuneiden eläkevastuuseen vaikuttavien muutosten (tilikauden

aikana myönnetyt ja lakkautetut eläkkeet, sääntöjen mukaisten eläkkeiden varhentamisilmoitukset

sekä vastaisten eläkkeiden perusteena oleva ansiokehitys) perusteella. Eläkevastuuennuste toimitetaan

omaisuudenhoidon ohjausryhmälle sekä eläkesäätiön hallitukselle. Eläkevastuusta laaditaan vuosittain

vakuutustekninen tutkimus.

1.2. Eläkemenojen pitkän ajan kehitys (Matemaatikon lausunto 10-vuotisennuste)

Finnairin Eläkesäätiön vastuullinen aktuaari (SHV) laatii vuosittain 10-vuotisennusteen eläkevastuusta,

jonka perusteella eläkesäätiö varautuu tämän vastuukehityksen mukaisen eläkevastuun kattamiseen.

Ennusteen pohjalta sijoitusomaisuuden allokaatiossa huomioidaan eläkevastuun luonteen asettamat

vaatimuksen sijoitustoiminnalle ja riskinkantokykyyn. Eläkevastuun muutokset pyritään kattamaan

pääsääntöisesti sijoitustoiminnan tuotoilla ja toissijaisesti työnantajien kannatusmaksuilla.

2. KEHITYSNÄKYMÄT

2.1. Eläkevastuun ja -menojen edellyttämät sijoitustuotto- ja likvidisyysvaatimukset

Sijoitusten likvidisyysvaatimuksia on käsitelty Sijoitus- ja omistajaohjauspolitiikan kohdassa 1.5. Kolmen

kuukauden eläkemenoa ja muita juoksevia kuluja vastaava summa on sijoitettava suoraan likvideihin

sijoituskohteisiin, jotka voidaan muuttaa käteiseksi kahden päivän kuluessa. Käytännössä sijoitussalkun

tulee sisältää vuonna 2020 erittäin likvidejä sijoituksia 6 miljoonaa euroa.

Eläkesäätiön sijoitusten tuottotavoite lyhyellä ja pitkällä aikavälillä määräytyy tavoitteesta kattaa

eläkemenot ja eläkevastuun muutokset sijoitustuotoilla. Nykyisen 10-vuotisennusteen mukaisesti

ennustetusta eläkemenosta johdettuna sijoitusten tuottotavoite on 3,0 prosenttia lyhyellä ja pitkällä

aikavälillä. Tällä sijoitetun omaisuuden tuottotasolla katettaisiin ennustetut eläkemenot ilman

työnantajayhtiöiden kannatusmaksuja seuraavan kymmenen vuoden ajanjaksolla.

2.2. Riskinkantokyky lyhyellä aikavälillä

Eläkesäätiön lyhyen aikavälin riskinkantokykyä on tarkasteltu ORSA-raportoinnin yhteydessä.

Eläkesäätiön lyhyen aikavälin riskinkantokyky on hyvä. Sijoitustuotot saavuttavat jo perusskenaariossa

pitkän ajan tuottotavoitteen. Tuottotavoitteissa on kuitenkin huomioitava, että esimerkiksi vahvassa

skenaariossa tuotto ei yllä tuottotavoitteeseen johtuen osaketuotoista joiden korkeat arvostustasot

murenevat korkojen nousun myötä.. Eläkesäätiön sijoitustoiminnan lyhyen aikavälin riskienhallintaa

koskevat rajoitteet käsitellään tämän dokumentin kappaleissa 4 ja 5.

2.3. Riskinkantokyky pitkällä aikavälillä

Pitkällä aikavälillä eläkesäätiön riskinkantokyky riippuu sijoitusympäristöstä, joka on puolestaan

riippuvainen taloudellisesta tilanteesta ja työnantajayhtiöiden kyvystä maksaa kannatusmaksuja.

Eläkesäätiön sijoitustoiminnan riskienhallinnan periaatteet esitellään sijoitus- ja

omistajaohjauspolitiikassa. Sijoitus- ja omistajaohjauspolitiikan kappaleessa 1 käsitellään

sijoitustoiminnan yleiset periaatteet ja tavoitteet, kappaleessa 2 sijoitusriskien hallinnan lähtökohdat,

kappaleessa 3 sijoituksille ja velkasitoumusten vakuuksille asetettavat turvaavuustavoitteet,

kappaleessa 4 sijoitusriskien hallinnan periaatteet, kappaleessa 6 eläkesäätiön sijoitustoiminnassa

noudatettavat päätösvaltuudet, kappaleessa 7 sijoitustoiminnan raportointi hallitukselle ja kappaleessa

8 sijoitussuunnitelman laatiminen ja tarkistaminen.

3. ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA KEHITYSNÄKYMÄT VUODELLE 2021

3.1. Skenaarioanalyysin taustat ja käytetyt parametrit

Vuoden 2020 aikana koronavirus on ollut dominoivassa roolissa ja sen myötä globaalitalous on

heikentynyt merkittävästi verrattuna vuoteen 2019. Vaikka toinen aalto onkin parasta aikaa käynnissä

ja vaikuttaa niin yritysten kuin yksilöiden elämään on käänne kuitenkin tapahtunut ainakin

makroekonomisten mittareiden valossa. Esimerkiksi Kiinan teollisuuden toipuminen koronasta tapahtui

nopeasti. Kiinan teollisuuden ostopäällikköjen näkymät heikkenivät helmikuussa, jonka jälkeen ne ovat

pysyneet positiivisina. Seuraavaksi toipuivat Yhdysvaltain ostopäällikköjen näkymät, vaikka pandemia

eteni Yhdysvaltoihin Euroopan jälkeen. Euroopan ja Japanin ostopäällikköjen indeksit olivat koko viime

vuoden alle 50 kriittisen rajan, mikä näkyy myös toipumisen hitaudessa. Japanin teollisuuden näkymät

ovat edelleen heikot.

Teollisuuden näkymät kertovat suhdanteen etenemisestä ja siten myös osakemarkkinoiden riskistä.

Tämä suhdanne on riippuvainen siitä, milloin saadaan riittävä varmuus pandemian taltuttamisesta,

koska se on merkki investointien käynnistymiselle. Näillä näkymin rokote saadaan jakeluun jossain

vaiheessa ensi vuoden alkupuoliskoa. Osakemarkkinat ovat jo alkaneet hinnoittelemaan ensi vuonna

paranevia näkymiä.

3.2. Perusskenaario

Koronavirus ja sen leviämisen estämiseksi tehdyt suojaustoimet ovat olleet maailmantaloudelle ennen

näkemätön shokki, joka vaikutti nopeasti ja yhtäaikaisesti kaikkialla maailmassa. Voimakkaiden

elvytystoimien tukemana toipuminen kriisistä on kuitenkin käynnistynyt ripeästi. Maailmantalouden

indikaattorit ovat toipuneet pohjilta ja ylittäneet odotukset heinäkuusta alkaen. Skenaario on suora

jatkumo talouden viime aikojen kehityksestä. Se olettaa, että ostopäällikköjen indeksit, raaka-aineet,

Kiinan valuutta ja tiedot rokotteen etenemisestä pitävät paikkansa.

Maailman BKT:n ennustetaan kasvavan ensi vuonna noin 5 prosentin vauhdilla. Elpymisen odotetaan

hidastuvan vähitellen eikä kriisiä edeltäneitä kokonaistuotannon tasoja tulla saavuttamaan vielä 2021.

Voimakkaista elvytystoimista huolimatta työttömyys jää kriisiä edeltäneitä tasoja korkeammalle.

Perusskenaariossa inflaatio pysyy positiivisena, mutta maltillisena. Rahapolitiikka pysyy elvyttävänä,

mutta pitkät korot nousevat maltillisesti. Valtionlainojen tuotto jää noin 3 prosenttia negatiiviseksi.

Riskiset kehittyvien markkinoiden lainat (EMD) tuottavat suhteellisen hyvin 3-4 prosenttia.

Talouden kasvu on tässä skenaariossa sopivan vahvaa, jolloin osakemarkkinoiden tuotto asettuu

normaalille 5 ja 10 prosentin välille. Tuotto perustuu tulosten kasvuun, kun arvostuksissa ei juurikaan

tapahdu muutoksia. Parhaiten tuottavia markkinoita ovat Eurooppa ja kehittyvät markkinat ja

huonoiten tuottavia Japani ja Yhdysvallat. Sykliset ja arvo-osakkeet menestyvät. Vaihtoehtoisten

sijoitusten tuotto on perinteisellä hyvällä tasolla lähellä 10 prosenttia. Vaihtoehtoiset lainat ja oma

pääoma tuottavat hieman enemmän kuin kiinteistöt. Parhaat omaisuusluokat ovat osakkeet

vaihtoehtoiset sijoitukset

3.3. Vahva skenaario

Koronavirus saadaan nopeasti kuriin. Työllisyys elpyy ja matala korkotaso tukee investointeja sekä

asuntohintojen kehitystä. Inflaatio alkaa elpymisen myötä kiihtyä, mutta sen kiihtyminen on alkuun

tervetullutta. Talousennuste jakautuu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa talous kiihtyy ja

toisessa vaiheessa talous ylikuumenee ja ajautuu klassiseen taantumaan.

Ensimmäisessä vaiheessa valtion lainojen tuotot ovat vahvasti miinuksella korkojen noustessa.

Yrityslainat ja kehittyvien markkinoiden lainat sitä vastoin tuottavat hyvin riskilisien pienentyessä.

Osakemarkkinat hinnoittelevat sekä valtioiden finanssielvytyksen että normaalin suhdanteen

elpymisen, joten markkinoilla syntyy varsinainen euforia. Osa elvytyksestä tulee talouteen, vaikka talous

käy jo normaalilla kapasiteetilla. Maailman osakkeet nousevat 24 prosenttia, Euroopassa nousu on 30

prosenttia ja kehittyvillä markkinoilla jopa 40 prosenttia. Yhdysvalloissa nousu on vaatimattominta,

mutta sielläkin nousu on yli 20 prosenttia. Vaihtoehtoisissa tuotteissa oman pääoman sijoitusten

(Private Equity) tuotto on samaa luokkaa kuin osakkeissa eli 20 prosenttia, mutta muuten tuotot ovat

vain hieman parempia kuin perusskenaariossa. Kiinteistöissä tuotot ovat 5 ja 10 prosentin välillä.

Toisessa vaiheessa elvytys on ylimitoitettua. Alkuinnostus kestää vuoden tai pari, mutta sen jälkeen

inflaatiopelko heräilee henkiin. Rahapolitiikalla halutaan varmistaa, että talous elpyy pysyvästi.

Keskuspankit katsovat vierestä, kun inflaatio kiihtyy, kuluttajien luottamus heikkenee ja pitkät korot

nousevat. Osakekurssit kääntyvät laskuun, kun pohja korkealta arvostustasolta murenee korkojen

nousun myötä. Vahvan tuloskasvun ennustetaan kohta kääntyvän laskuun. Keskuspankit joutuvat

kiristämään rahapolitiikkaa inflaation noustua 4 ja 5 prosentin väliin. Rahapolitiikan kiristyminen

heijastuu talouteen ja tarkasteluperiodin lopulla talous painuu jälleen taantumaan. Vahva skenaario on

vaarallinen, koska alkuun kaikki riskiset sijoitukset näyttävät tuottavan hyvin.

3.4. Taantumaskenaario

Taantuma skenaariossa deflatorinen mielentila ottaa vallan, mutta täysveriseen setelirahoitukseen ei

haluta mennä. Talous jatkaa tuskallista rämpimistä eteenpäin, jota voi kuvata ”muddle through”

hoippumiseksi nollakasvun ympärillä.

Epidemia pahenee syksyllä ja rajoitukset heikentävät talouskasvua. Elpyminen kriisistä on hidasta, eikä

vanhaa BKT:n kasvu-uraa saavuteta kuin vuosien päästä. Ostovoiman kehitys on heikkoa ja kulutus

notkahtaa. Epävarmuuden lisääntyminen ja kasvunäkymien heikentyminen kasvattavat riskilisiä.

Globaalit inflaatiopaineet jäävät hyvin vähäisiksi. Korot painuvat tukevammin miinukselle, jolloin

valtionlainojen tuotto on positiivinen. Rahapolitiikan keventäminen ja epätavanomaiset toimet

kompensoivat osan riskilisien kasvua, mutta riskisissä lainoissa (HY ja EMD) tuotot painuvat noin 5

prosenttia negatiivisiksi. Globaalin korkean riskin lainojen (HY) tuotto jää jopa 6 prosenttia

negatiiviseksi.

Taantumassa yritysten tulokset ja arvostukset laskevat. Osakemarkkinat laskevat jotain 10 ja 20

prosentin välillä. Eniten laskevat kehittyvät markkinat, sykliset pohjoismaiset markkinat ja Tyynen

meren markkinat ja vähiten teknologiavetoiset Yhdysvaltain markkinat. Yhdysvaltain suuren painon

takia globaalit osakkeet laskevat vain noin 10 prosenttia. Työttömyyden noustessa asuntojen

reaalihinnat laskevat. Kiinteistösijoitusten tuotot ovat siten hieman negatiivisia tai nollan tuntumassa

riippuen riskistä. Muiden vaihtoehtoisten sijoitusten tuotot painuvat negatiiviskeksi 5 ja 10 prosentin

väliin, mikä on selvästi vähemmän kuin osakkeissa. Hedge-rahastot suojaavat sijoituksensa riskiltä, joten

niiden tuotto on nollan tuntumassa. Valtion lainat ja osa vaihtoisista sijoituksista ovat parhaat

omaisuusluokat.

3.5. Kriisiskenaario

Kriisiskenaariossa koronavirusta ei saada kunnolla hallintaan ja maailmantalouden taantuma pitkittyy.

Vienti kärsii kysynnän äkillisestä laskusta sekä osaa vientiyrityksistä koskevasta murroksesta. Yritysten

heikentyneen kilpailukyvyn ja pessimistisen ilmapiirin vuoksi investoinnit vähenevät. Euroalueen talous

vajoaa taantumaan Yhdysvaltojen vedolla.

Työttömyyden nousu heijastuu asuntojen hintoihin. Rahoitusmarkkinoilla epävarmuus kasvaa ja

heijastuu myös kehittyville markkinoille. Kiinan talouden velkaongelman pahenevat. Brasilia ja Venäjä

vajoavat taantumaan. Riskilisät kasvavat lähelle historiallisia huipputasoja myös reunavaltioiden

lainoissa.

Elvytysmahdollisuudet ovat pienet, ja maiden näkemykset tarvittavasta talouspolitiikasta eriävät.

3.6. Johtopäätökset

Koronavirus ja sen suorat ja välilliset vaikutukset yhdessä keskuspankkipolitiikan kanssa dominoivat eri

skenaarioita. Inflaatio ja deflaatio ovat myös osana jokaista skenaariota erilaisissa rooleissa riippuen

lähinnä koronaviruksen vaikutuksista maailmantalouteen, työllisyyteen ja keskuspankkien elvytyksen

määrään.

Perusskenaariossa maailman BKT:n ennustetaan kasvavan ensi vuonna noin 5 prosentin vauhdilla.

Elpymisen odotetaan hidastuvan vähitellen eikä kriisiä edeltäneitä kokonaistuotannon tasoja tulla

saavuttamaan vielä 2021. Voimakkaista elvytystoimista huolimatta työttömyys jää kriisiä edeltäneitä

tasoja korkeammalle.

Vahvassa skenaariossa koronavirus saadaan nopeasti kuriin. Työllisyys elpyy ja matala korkotaso tukee

investointeja sekä asuntohintojen kehitystä. Inflaatio alkaa elpymisen myötä kiihtyä, mutta sen

kiihtyminen on alkuun tervetullutta. Talousennuste jakautuu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä

vaiheessa talous kiihtyy ja toisessa vaiheessa talous ylikuumenee ja ajautuu klassiseen taantumaan.

Toisessa vaiheessa vahvassa skenaariossa elvytys on ylimitoitettua. Alkuinnostus kestää vuoden tai pari,

mutta sen jälkeen inflaatiopelko heräilee henkiin. Rahapolitiikalla halutaan varmistaa, että talous elpyy

pysyvästi. Keskuspankit katsovat vierestä, kun inflaatio kiihtyy, kuluttajien luottamus heikkenee ja pitkät

korot nousevat. Osakekurssit kääntyvät laskuun, kun pohja korkealta arvostustasolta murenee korkojen

nousun myötä. Vahvan tuloskasvun ennustetaan kohta kääntyvän laskuun. Keskuspankit joutuvat

kiristämään rahapolitiikkaa inflaation noustua 4 ja 5 prosentin väliin. Rahapolitiikan kiristyminen

heijastuu talouteen ja tarkasteluperiodin lopulla talous painuu jälleen taantumaan. Vahva skenaario on

vaarallinen, koska alkuun kaikki riskiset sijoitukset näyttävät tuottavan hyvin.

Taantuma skenaariossa epidemia pahenee syksyllä ja rajoitukset heikentävät talouskasvua. Elpyminen

kriisistä on hidasta, eikä vanhaa BKT:n kasvu-uraa saavuteta kuin vuosien päästä. Ostovoiman kehitys

on heikkoa ja kulutus notkahtaa. Epävarmuuden lisääntyminen ja kasvunäkymien heikentyminen

kasvattavat riskilisiä.

Taantumassa yritysten tulokset ja arvostukset laskevat. Osakemarkkinat laskevat jotain 10 ja 20

prosentin välillä. Eniten laskevat kehittyvät markkinat, sykliset pohjoismaiset markkinat ja Tyynen

meren markkinat ja vähiten teknologiavetoiset Yhdysvaltain markkinat. Yhdysvaltain suuren painon

takia globaalit osakkeet laskevat vain noin 10 prosenttia. Työttömyyden noustessa asuntojen

reaalihinnat laskevat. Kiinteistösijoitusten tuotot ovat siten hieman negatiivisia tai nollan tuntumassa

riippuen riskistä. Muiden vaihtoehtoisten sijoitusten tuotot painuvat negatiiviskeksi 5 ja 10 prosentin

väliin, mikä on selvästi vähemmän kuin osakkeissa. Hedge-rahastot suojaavat sijoituksensa riskiltä, joten

niiden tuotto on nollan tuntumassa. Valtion lainat ja osa vaihtoisista sijoituksista ovat parhaat

omaisuusluokat.

Rahamarkkina -0.4 % -0.6 % -0.6 % -0.4 %

Valtion lainat -3.4 % 1.9 % 0.9 % -7.0 %

Yrityslainat (IG), Euro -0.8 % -0.1 % -2.1 % -0.9 %

Yrityslainat (IG), USA 0.8 % -2.1 % -5.2 % 3.6 %

Yrityslainat (HY), Eurooppa 1.6 % -4.9 % -7.5 % 2.3 %

Yrityslainat (HY), Globaali 2.4 % -6.0 % -10.7 % 4.4 %

EMD LC 4.2 % -3.8 % -7.4 % 8.7 %

EMD HC 3.2 % -2.7 % -6.6 % 5.9 %

Osakkeet Suomi 7.7 % -17.2 % -33.0 % 26.5 %

Osakkeet Eurooppa 8.0 % -12.6 % -27.1 % 29.1 %

Osakkeet USA 5.9 % -8.0 % -19.7 % 23.4 %

Osakkeet Japani 6.4 % -16.7 % -31.2 % 27.1 %

Osakkeet EM 9.3 % -23.3 % -39.8 % 43.3 %

Osakkeet Maailma 6.2 % -9.4 % -21.7 % 24.0 %

Hedge-rahastot 4.5 % -1.0 % -5.5 % 6.5 %

Private Equity 10.0 % -8.6 % -18.0 % 18.4 %

Infrastruktuurisijoitukset 6.0 % 1.0 % -7.0 % 8.5 %

Private credit 8.0 % -5.0 % -11.0 % 9.0 %

Suorat kiinteistösijoitukset

Suorat liikekiinteistösijoitukset 5.1 % 0.0 % -13.3 % 6.0 %

Suorat asuinkiinteistösijoitukset 4.6 % 1.0 % -3.4 % 5.4 %

Epäsuorat kiinteistösijoitukset

Kiinteistörahasto, korkeampiriskinen 7.5 % -2.8 % -19.3 % 9.2 %

Kiinteistörahasto, matalariskinen 4.6 % -0.4 % -7.4 % 5.7 %

Metsäsijoitukset 3.9 % 1.0 % -5.7 % 5.2 %

Perus Taantuma Vahva Kriisi

4. SIJOITUSTOIMINNAN LUOKITTELU JA RAJOITUKSET

4.1. Neutraaliallokaatio ja vaihteluvälit

Sijoitustoiminnan sijoitustoimintaa hallinnoidaan sallituilla vaihteluväleillä. Alla määritellään kullekin

omaisuusluokalle sijoitustoiminnan neutraaliallokaatio ja rajoitteet:

2021 Perus-

allokaatio Alaraja Yläraja

Korkosijoitukset 57 % 40 % 100 %

Rahamarkkina

Valtion lainat

Yrityslainat Investment Grade

Yrityslainat High Yield

Kehittyvien markkinoiden velkasijoitukset

Osakesijoitukset 19 % 5 % 35 %

Suomi

Eurooppa

Yhdysvallat

Japani

Kehittyvät markkinat

Kiinteistöt ja muu reaaliomaisuus 20 % 0 % 30 %

Suorat kiinteistösijoitukset

Epäsuorat kiinteistösijoitukset

Infrastruktuurisijoitukset

Raaka-ainesijoitukset

Vaihtoehtoiset sijoitukset 5 % 0 % 20 %

Private Equity

Hedge-rahastot

Muut vaihtoehtoiset sijoitukset

5. SIJOITUSTEN LUOKITTELU JA ALAOMAISUUSLAJIEN RAJOITUKSET

5.1. Korkosijoitukset

Korkosijoituksia voidaan tehdä sekä suorina että rahastomuotoisina. Korkosijoitusten

liikkeellelaskijoina voi toimia valtiot, kunnat tai yritykset. Korkosijoitukset tehdään suoraan

euromääräisinä tai olennaisilta osin valuuttasuojattuna.

5.1.1. Rahamarkkinasijoitukset

Sijoitusluokka pitää sisällään pankkitalletukset, pankkien sijoitustodistukset, yritystodistukset sekä

yritysten liikkeeseen laskemat velkakirjat, joiden korkoriski on alle vuoden mittainen. Treasuryn tekemiä

pankkitalletuksia, suoria sijoituksia pohjoismaalaisiin tai Suomessa noteerattuihin arvopapereihin ei

rajoiteta lainkaan. Muiden liikkeellelaskijoiden luottokelpoisuusluokituksen tulee olla vähintään BBB-.

Rahastomuotoinen rahamarkkinasijoittaminen tapahtuu omaisuudenhoitajien toimesta ja niiden määrä

on rajoitettu mandaattisopimusten perusallokaatiossa.

5.1.2. Valtioriski

Sijoitusluokka pitää sisällään OECD- ja ETA-alueen valtioiden liikkeeseen laskemat velkakirjat.

Sijoituksien määrää em. valtioiden instrumentteihin ei rajoiteta.

5.1.3. Yritysriski

Sijoitusluokka pitää sisällään sijoitukset yritysten liikkeellelaskemiin velkakirjoihin ja lainoihin, joiden

maturiteetti ylittää yhden vuoden. Sijoituksia voi tehdä sekä luottoluokiteltuihin että

luottoluokittelemattomiin yrityksiin.

Rahastomuodossa - tai muuten hyvin hajautetusti - pitkäaikaisiin (> 12 kk) yrityslainoihin joihin saa

sijoittaa seuraavasti:

• Luottoluokitus parempi BBB-: ei rajoituksia, enintään 100 % korkosijoituksista

• Luottoluokitus alle BBB- tai kohdeyritys on luottoluokittelematon: enintään 40 %:n osuus kaikista korkosijoituksista

• Sijoituksia korkoinstrumentteihin, joissa liikkeellelaskijana on kotimainen kunta tai kaupunki, valtion, kuntien tai kaupunkien 100 % omistama yritys/yhteisö, ei rajoiteta lainkaan

Vaihtovelkakirjat luokitellaan korkosijoituksiksi, sijoituksia saa olla enintään 10 % kaikista sijoituksista.

5.1.4. Kehittyvien markkinoiden velkasijoitukset

Sijoitusluokkaan luetaan sijoitukset, jotka on tehty valtioihin tai yrityksiin, joiden kotipaikka on OECD-

maiden ulkopuolella. Sijoitukset tulee tehdä rahastomuotoisesti joko USD-määräisenä tai

paikallisvaluuttamääräisenä liikkeellelaskettuihin instrumentteihin. Sijoituksia saa olla enintään 30 %

kaikista korkosijoituksista.

5.2. Pörssinoteeratut osakesijoitukset

Osakesijoituksia tehdään pääosin kehittyneisiin maihin (OECD-maat), mutta sijoituksia voidaan tehdä

myös kehittyviin maihin. Sijoitusten tulee noudattaa alla olevia limiittejä (osuus kaikista

pörssinoteeratuista osakesijoituksista):

• Kehittyneet (OECD) maat: 65–100 %

• Kehittyvät (OECD:n ulkopuoliset) maat: 0-35 %

5.3. Kiinteistöt ja reaaliomaisuus

Sijoitusluokkaan luokitellaan sijoitukset kiinteistöihin ja infrastruktuuriin riippumatta kyseessä olevan

instrumentin juridisesta sijoitusrakenteesta (pääomarahastot ja sijoitusrahastot). Edellisten lisäksi myös

muut reaaliomaisuussijoitukset, kuten metsäomaisuuteen ja muihin raaka-aineisiin liittyvät sijoitukset

luetaan tähän ryhmään. Omaisuusluokan paino ei saa ylittää 30 % koko sijoitussalkun arvosta.

5.4. Vaihtoehtoiset sijoitukset

5.4.1. Pääomarahastot

Osake- ja korkosijoituksia julkisesti noteeraamattomiin yhtiöihin tehdään pääomarahastojen (Private

Equity-, Mezzanine & Venture Capital-rahastot) kautta. Hankintamenon ja jäljellä olevien

sijoitussitoumuksien summien sallittu enimmäismäärä on mEUR 40.

5.4.2. Hedge Fund-sijoitukset

Maksimialkusijoitukset yhteensä mEUR 25, mutta arvonnousun myötä sijoitusten arvo voi nousta yli

mEUR 25:n. Sijoitusten maksimitappio tulee rajoittaa sijoitetun pääoman suuruiseksi

5.4.3. Muut sijoitukset

Muihin sijoituksiin luetaan sijoitukset, joita ei voi luokitella yllä oleviin luokkiin. Sijoitusten

maksimitappio tulee rajoittaa sijoitetun pääoman suuruiseksi. Sijoituksia tämän luokan mukaisiin

instrumentteihin saa tehdä enintään mEUR 15.

5.5. Valuuttariskiä sisältävät sijoitukset

Euroalueen ulkopuolisia, valuuttariskiltä suojaamattomia osake-, korko- tai muita sijoituksia saa olla

enintään 30 % kaikista sijoituksista.

5.6. Räätälöidyt velkakirjat

Räätälöity velkakirja pitää sisällään kaksi komponenttia: velkakirja- ja johdannaiskomponentti.

Velkakirjakomponenttiin sisältyy liikkeelle laskevan pankin luottoriski, joka on rajattu vähintään A-

luottoluokitukseen sekä enintään 5,5 vuoden maturiteettiin. Johdannaiskomponentin riskin luonne

riippuu siitä, mihin omaisuusluokkaan johdannainen on liitetty. Räätälöity velkakirja luokitellaan

johdannaiskomponentin riskin mukaisesti. Sijoituksia räätälöityihin velkakirjoihin saa olla enintään

mEUR 30.

LIITE 1. SIJOITUS- JA OMISTAJAOHJAUSPOLITIIKKA 2021

LIITE 2. SKENAARIOIDEN KESKITUOTOT 2020–2024

Rahamarkkina -0.4 % -0.6 % -0.6 % -0.4 %

Valtion lainat -3.4 % 1.9 % 0.9 % -7.0 %

Yrityslainat (IG), Euro -0.8 % -0.1 % -2.1 % -0.9 %

Yrityslainat (IG), USA 0.8 % -2.1 % -5.2 % 3.6 %

Yrityslainat (HY), Eurooppa 1.6 % -4.9 % -7.5 % 2.3 %

Yrityslainat (HY), Globaali 2.4 % -6.0 % -10.7 % 4.4 %

EMD LC 4.2 % -3.8 % -7.4 % 8.7 %

EMD HC 3.2 % -2.7 % -6.6 % 5.9 %

Osakkeet Suomi 7.7 % -17.2 % -33.0 % 26.5 %

Osakkeet Eurooppa 8.0 % -12.6 % -27.1 % 29.1 %

Osakkeet USA 5.9 % -8.0 % -19.7 % 23.4 %

Osakkeet Japani 6.4 % -16.7 % -31.2 % 27.1 %

Osakkeet EM 9.3 % -23.3 % -39.8 % 43.3 %

Osakkeet Maailma 6.2 % -9.4 % -21.7 % 24.0 %

Hedge-rahastot 4.5 % -1.0 % -5.5 % 6.5 %

Private Equity 10.0 % -8.6 % -18.0 % 18.4 %

Infrastruktuurisijoitukset 6.0 % 1.0 % -7.0 % 8.5 %

Private credit 8.0 % -5.0 % -11.0 % 9.0 %

Suorat kiinteistösijoitukset

Suorat liikekiinteistösijoitukset 5.1 % 0.0 % -13.3 % 6.0 %

Suorat asuinkiinteistösijoitukset 4.6 % 1.0 % -3.4 % 5.4 %

Epäsuorat kiinteistösijoitukset

Kiinteistörahasto, korkeampiriskinen 7.5 % -2.8 % -19.3 % 9.2 %

Kiinteistörahasto, matalariskinen 4.6 % -0.4 % -7.4 % 5.7 %

Metsäsijoitukset 3.9 % 1.0 % -5.7 % 5.2 %

Perus Taantuma Vahva Kriisi

LIITE 3. SIJOITUSSALKUN VUOTUISET TUOTOT

LIITE 4. SIJOITUSSALKUN KUMULATIIVINEN KEHITYS ERI SKENAARIOISSA (ILMAN ELÄKEMENOJA)