FI Inklusiivisen koulutuksen laadun edistämisen pääperiaatteet · vastustamista opetuksen alalla koskevassa yleissopimuksessa (1960), lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa

European Agency for Development in Special Needs Education

FIKehittaumlmiskeskuksen Paumlaumlperiaatteet-sarjan ensimmaumlinen raportti julkaistiin vuonna 2003 ja se perustui kehittaumlmiskeskuksen siihen mennessauml tekemiin tutkimuksiin Taumlmauml julkaisu perustuu kehittaumlmiskeskuksen vuodesta 2003 nykyhetkeen saakka tekemaumlaumln tyoumlhoumln

Samoin kuin ensimmaumlinen raportti myoumls taumlmauml raportti on koulutuspolitiikan toimijoiden laatima ja sen tarkoituksena on tarjota muille eurooppalaisille toimijoille yhteenveto kehittaumlmis-keskuksen teematyoumlhoumln perustuvista keskeisistauml poliittisista linjauksista

Tarkoitus on tuoda esiin koulutuspolitiikan keskeisiauml alueita koskevia suosituksia joilla voidaan edistaumlauml erityyppistauml erityistauml tukea tarvitsevien oppijoiden inklusiivista opetusta

Raportin paumlaumlviesti on ettauml naumlmauml keskeisiauml alueita koskevat suositukset ovat myoumls kaikille oppijoille tarjottavan laadukkaan opetuksen perustana

Inklusiivisen koulutuksen laadun edistaumlmisen paumlaumlperiaatteet Suosituksia paumlaumlttaumljille

Inklusiivisen koulutuksen laadun edistaumlmisen paumlaumlperiaatteet

Suosituksia paumlaumlttaumljille

Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus

Raportin julkaisemiseen on saatu tukea Euroopan komission Koulutuksen ja kulttuurin paumlaumlosastolta httpeceuropaeudgseducation_ cultureindex_enhtm

Raportin laatijat Lucie Bauer kehittaumlmiskeskuksen edustajiston jaumlsen Itaumlvalta Zuzana Kaprova kehittaumlmiskeskuksen edustajiston jaumlsen Tšekin tasavalta Maria Michaelidou kehittaumlmiskeskuksen edustajiston jaumlsen Kreikka Christine Pluhar kehittaumlmiskeskuksen edustajiston jaumlsen Saksa

Toimitus Amanda Watkins kehittaumlmiskeskuksen tyoumlntekijauml

Julkaisun lainaaminen on sallittua kunhan laumlhde mainitaan selkeaumlsti Raportin suomenkieliseen versioon tulee viitata seuraavilla julkaisutiedoilla Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2009 Inklusiivisen koulutuksen laadun edistaumlmisen paumlaumlperiaatteet ndash suosituksia paumlaumlttaumljille Odense Tanska Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus

Jotta tiedot olisivat mahdollisimman monien saatavilla taumlmauml tiedotusjulkaisu on tarjolla muokattavassa saumlhkoumlisessauml muodossa 21 kielellauml Julkaisun saumlhkoumliset versiot ovat saatavana kehittaumlmiskeskuksen sivustosta osoitteesta httpwwweuropean-agencyorgpublicationsereports

Taumlmauml raporttiversio kuuluu kehittaumlmiskeskuksen jaumlsenmaiden alkuperaumlisen englanninkielisen version pohjalta toteuttamiin kaumlaumlnnoumlksiin

Kaumlaumlnnoumls Intertext

Kannen kuva Daniela Demeterovaacute Tšekin tasavalta

ISBN (painettu) 978-87-92387-83-7 ISBN (saumlhkoumlinen) 978-87-7110-006-8

copy Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2009

Sihteeristouml Brysselin toimisto Oslashstre Stationsvej 33 3 Avenue Palmerston

DK-5000 Odense C Denmark BE-1000 Brussels Belgium Puh +45 64 41 00 20 Puh +32 2 280 33 59

secretariateuropean-agencyorg brusselsofficeeuropean-agencyorg

wwweuropean-agencyorg

SISAumlLLYS

ESIPUHE 5

1 JOHDANTO 7

2 EUROOPPALAINEN JA KANSAINVAumlLINEN NAumlKEMYS INKLUSIIVISESTA KOULUTUKSESTA 11

21 Toimintaa ohjaavat periaatteet Euroopan tasolla 11

22 Toimintaa ohjaavat periaatteet kansainvaumllisellauml tasolla 12

3 INKLUSIIVISEN KOULUTUKSEN LAADUN KEHITTAumlMISEN PAumlAumlPERIAATTEET 15

Osallistumisen laajentaminen lisaumlauml kaikkien oppijoiden koulutusmahdollisuuksia 15

Kaikille opettajille suunnattu inklusiivista koulutusta kaumlsittelevauml koulutus 17

Inkluusiota edistaumlvauml toimintakulttuuri 18

Inkluusiota edistaumlvaumlt tukirakenteet 19

Inkluusiota edistaumlvaumlt joustavat resursointijaumlrjestelmaumlt 20

Inkluusiota edistaumlvaumlt linjaukset 20

Inkluusiota edistaumlvauml lainsaumlaumldaumlntouml 22

Yhteenveto 23

4 LISAumlTIETOA 25

41 Kehittaumlmiskeskuksen laumlhteet 25

42 Muut laumlhteet 26

ESIPUHE

Kehittaumlmiskeskuksen Paumlaumlperiaatteet-sarjan ensimmaumlinen raportti julkaistiin vuonna 2003 Sen nimi oli rdquoErityisopetuksen paumlaumlperiaatteet ndash Suosituksia paumlaumlttaumljillerdquo ja se perustui kehittaumlmiskeskuksen vuoteen 2003 mennessauml tekemiin tutkimuksiin Samoin kuin ensimmaumlinen raportti myoumls taumlmauml raportti on koulutuspolitiikan paumlaumlttaumljien laatima ja sen tarkoituksena on tarjota muille eurooppalaisille paumlaumlttaumljille yhteenveto kehittaumlmiskeskuksen teematyoumlhoumln perustuvista keskeisistauml poliittisista linjauksista joilla tuetaan erityyppistauml erityistauml tukea tarvitsevien oppilaiden inklusiivista opetusta Taumlmauml julkaisu perustuu kehittaumlmiskeskuksen vuodesta 2003 nykyhetkeen saakka tekemaumlaumln tyoumlhoumln ja se kattaa seuraavat julkaisut - Erityisopetus Euroopassa vuonna 2003 (2003) - Erityisopetus Euroopassa Teemajulkaisu (osa 1 vuonna 2003 ja osa 2 vuonna 2006) - Osallistava opetus ja opetuskaumlytaumlnnoumlt perusasteen ylempien luok-kien opetuksessa (2005) - Nuorten naumlkoumlkulmia erityisopetukseen (2005) - Erityinen tuki varhaislapsuudessa (2005) - Yksiloumllliset siirtymaumlsuunnitelmat (2006) - Arviointi inklusiivisissa oppimisympaumlristoumlssauml (2007 ja 2009) - Nuorten aumlaumlni Erilaisuuden kohtaaminen koulutuksessa (2008) - Indikaattorien kehittaumlminen ndash eurooppalaista inklusiivista opetusta varten (2009) - Kulttuurinen monimuotoisuus ja erityisopetus (2009) Julkaisuista on tarjolla enimmillaumlaumln 21 kieliversiota kehittaumlmis-keskuksen sivustossa osoitteessa httpwwweuropean-agencyorg publications

Toivomme ettauml naumlmauml kehittaumlmiskeskuksen suositukset paumlaumlperi-aatteista auttavat edistaumlmaumlaumln eurooppalaisten paumlaumlttaumljien tyoumltauml inklu-siivisen koulutuksen hyvaumlksi eri maissa Cor Meijer Johtaja Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus

1 JOHDANTO

Paumlaumlperiaatteet-sarjan edellisen raportin tavoin myoumls taumlmaumln raportin tarkoitus on tuoda esiin koulutuspolitiikan keskeisiauml alueita koskevia suosituksia joilla voidaan tukea erityyppistauml erityistauml tukea tarvit-sevien oppijoiden inklusiivista opetusta Suositukset ovat perustana periaatteille joilla edistetaumlaumln inkluusiota ja kaikille yhteisen koulun tavoitteen toteutumista Euroopassa tunnustetaan yleisesti ettauml inklusiivinen koulutus ndash tai Luxemburgin peruskirjan (1996) mukai-sesti kaikille yhteinen koulu ndash muodostaa perustan sille ettauml erityyp-pistauml erityistauml tukea tarvitsevilla oppijoilla on yhtaumllaumliset mahdol-lisuudet kaikilla elaumlmaumlnalueilla kuten ammatillisessa ja muussa koulutuksessa sekauml tyouml- ja yksityiselaumlmaumlssaumlaumln Raportin laati-misessa on hyoumldynnetty ensimmaumlisen Paumlaumlperiaatteet-sarjan raportin perusvaumlittaumlmaumlauml rdquoOsallistava opetus edellyttaumlauml joustavia koulutus-jaumlrjestelmiauml jotka kykenevaumlt vastaamaan yksittaumlisten oppijoiden erilaisiin ja usein varsin moninaisiin tarpeisiinrdquo (s 5) Taumlmaumlnkin raportin kohderyhmaumlnauml ovat koulutuspolitiikan toimijat Raportti heijastaa kuitenkin edellistauml enemmaumln sitauml ettauml taumlllauml hetkellauml on taumlrkeaumlauml antaa suosituksia inklusiivisen koulutuksen paumlaumlperiaatteista sekauml yleisopetuksen ettauml erityisopetuksen suuntaviivojen laatijoiden kaumlyttoumloumln Naumlin taataan se ettauml inkluusion edut tulevat mahdollisimman laajasti hyoumldynnetyiksi Nyt tunnus-tetaan myoumls se ettauml yleisopetuksen kehittaumlmiseksi tarvitaan hallin-nolliset rajat ja eri koulutusasteet ylittaumlvaumlauml keskustelua Taumlssauml raportissa esitetaumlaumln suosituksia jotka perustuvat kehittaumlmis-keskuksen vuosien 2003ndash2009 aikana tuottamiin julkaisuihin siitauml mitauml paumlaumlttaumljien tulisi tehdauml inkluusion edistaumlmiseksi (Yksityis-kohtaiset tiedot kehittaumlmiskeskuksen laatimista tutkimuksista kappa-leessa 4 Lisaumltietoa) Kehittaumlmiskeskuksen julkaisut on tehty erilaisissa teemahankkeissa joihin osallistuvat yleensauml kaikki kehittaumlmiskeskuksen jaumlsenmaat1 Jaumlsenmaiden ministerioumliden edustajat tekevaumlt keskukselle hanke-esityksiauml painopistealueidensa ja kehittaumlmistarpeidensa mukaisesti

1 Vuodesta 2009 laumlhtien kehittaumlmiskeskuksen jaumlsenmaita ovat Alankomaat Belgia (flaamin- ja ranskankieliset yhteisoumlt) Espanja Irlanti Islanti Italia Itaumlvalta Kreikka Kypros Latvia Liettua Luxemburg Malta Norja Portugali Puola Ranska Ruotsi Saksa Slovenia Suomi Sveitsi Tanska Tšekin tasavalta Unkari Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta (Englanti Pohjois-Irlanti Skotlanti ja Wales)

Hankkeissa kaumlytetaumlaumln erilaisia menetelmiauml (tutkimuksilla tai kyselyillauml koottujen maakohtaisten tietojen analysointi kirjallisuustutkimus tai asiantuntijoiden haastattelut) ja tuotetaan monenlaista aineistoa (painettuja julkaisuja saumlhkoumlisiauml raportteja ja muuta materiaalia) Kaikissa taumlmaumln raportin laatimisessa kaumlytetyissauml teemahankkeissa keskityttiin eri tekijoumlihin jotka edistaumlvaumlt oppijoiden mahdollisuutta osallistua koulutukseen omissa yhteisoumlissaumlaumln Vaikka taumlmaumln raportin pohjana kaumlytetyt tiedot koskevat paumlaumlasiassa oppivelvollisuuskoulua raportissa esitellyt periaatteet tukevat elinikaumlistauml oppimista ja perim-maumlisenauml tavoitteena olevaa erityistauml tukea tarvitsevien oppilaiden sosiaalista inkluusiota Kuten vuoden 2003 raportissa esitettiin inkluusion muodot vaihtelevat eri maissa ja rdquohankkeen osallistuja-maat ovat eri vaiheessa ndash ndash kohti inklusiivista opetustardquo (Watkins 2007 s 15) Samoin kuin vuonna 2003 nytkin perusopetusta saavien ja virallisesti erityistauml tukea tarvitseviksi tunnistettujen oppilaiden maumlaumlrauml jaumlsenmaissa vaihteli yhdestauml yhdeksaumlaumlntoista prosenttiin Myoumls eri-tyisoppilaitoksissa ja -luokilla olevien erityistauml tukea tarvitsevien oppijoiden maumlaumlrauml vaihteli suuresti Joissakin maissa erityisopetuksen piirissauml oli alle yksi prosentti oppijoista kun taas toisissa maissa maumlaumlrauml ylitti viisi prosenttia (2009) Tiedot heijastavat edelleen eroja arviointikaumlytaumlnnoumlissauml rahoitusrakenteissa ja opetuksen linjauksissa eivaumltkauml niinkaumlaumln sitauml ettauml erityisen tuen tarve vaihtelisi suuresti maittain Kuten vuonna 2003 mailla on edelleen erilaisia naumlkemyksiauml erityistauml tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen jaumlrjestaumlmisestauml On maita joissa tavoitteena on taumlydellinen inkluusiivinen opetus maita joissa opetustarjonnan jatkumolla pyritaumlaumln erilaisten tarpeiden taumlyttaumlmiseen ja toisaalta maita joissa on tarkkarajaiset erilliset jaumlrjestelmaumlt yleis- ja erityisopetukselle On myoumls havaittavissa ettauml rdquokaikissa maissa kaumlsitykset politiikka ja kaumlytaumlnnoumlt muuttuvat koko ajanrdquo (ibid) Inkluusion kansallisten kontekstien eroista huolimatta kehittaumlmis-keskuksen jaumlsenmailla on keskeisiauml yhteisiauml inkluusiolinjausten paumlaumlperiaatteita jotka pohjautuvat keskuksen viimeisimpiin teema-hankkeisiin Naumlmauml paumlaumlperiaatteet on kuvattu luvussa 3 Kyseiset paumlaumlperiaatteet perustuvat yhteisymmaumlrrykseen siitauml ettauml inklusiivinen koulutus koskettaa suurta maumlaumlraumlauml syrjaumlytymisvaarassa olevia oppijoita eikauml vain niitauml jotka on tunnistettu erityistauml tukea

tarvitseviksi Taumlmauml liittyy sen tunnustamiseen ettauml laadukas erityistauml tukea tarvitsevien oppijoiden opetus yleisopetuksessa johtaa laaduk-kaaseen koulutukseen kaikkien oppijoiden kohdalla Kaumlsitys siitauml ettauml yleisopetukseen osallistuvaa oppilaspohjaa laajentamalla voidaan parantaa kaikkien oppijoiden koulutuksen laatua heijastuu sarjan uusimman raportin nimessauml Inklusiivisen koulutuksen laadun edistaumlmisen paumlaumlperiaatteet Taumlmauml naumlkemys inklusiivisesta koulutuksesta naumlkyy myoumls monissa kansainvaumllisissauml raporteissa ja julkilausumissa joita esitellaumlaumln seu-raavassa kappaleessa johdantona kehittaumlmiskeskuksen selvityksiin pohjautuville paumlaumlperiaatteille

2 EUROOPPALAINEN JA KANSAINVAumlLINEN NAumlKEMYS INKLU-SIIVISESTA KOULUTUKSESTA

Sekauml kansainvaumllisellauml ettauml Euroopan unionin tasolla on lukuisia vammaisuutta inkluusiota ja erityisopetusta koskevia perussopi-muksia julistuksia julkilausumia ja paumlaumltoumlslauselmia jotka muodos-tavat perustan maiden kansallisille linjauksille ja viitekehyksen niiden tyoumllle2 Myoumls kehittaumlmiskeskus kaumlyttaumlauml niitauml omaa toimintaansa ohjaavina periaatteina Seuraavassa esitellyt taumlmaumln julkaisun poh-jana kaumlytetyt keskeiset kansainvaumlliset ja eurooppalaiset asiakirjat antavat laajemman kontekstin kehittaumlmiskeskuksen tutkimuksille

21 Toimintaa ohjaavat periaatteet Euroopan tasolla Monissa eurooppalaisissa asiakirjoissa esitellaumlaumln erityistauml tukea tarvitsevia oppijoita koskevia jaumlsenvaltioiden tavoitteita ja asiakirjat kertovat EU-maiden sitoutumisesta yhdessauml sovittujen toimien toteut-tamiseen Monet naumlistauml ovat julkilausumia neuvoston tavoitteista kou-lutuksen suhteen yleensauml esimerkiksi Neuvoston (koulutus) selvitys Euroopan neuvostolle Koulutusjaumlrjestelmien konkreettiset tulevai-suuden tavoitteet (2001) ja komission tiedonanto Yhdenmukainen luettelo indikaattoreista ja vertailuarvoista joilla arvioidaan edisty-mistauml Lissabonissa asetettujen koulutusalan tavoitteiden saavut-tamisessa (2007) Monissa keskeisissauml asiakirjoissa keskitytaumlaumln kuitenkin nimenomaisesti erityistauml tukea tarvitsevien oppijoiden tarpeisiin ja heidaumln inklusiiviseen opetukseensa Ensimmaumlinen taumlllainen asiakirja opetusministereiden neuvoston paumlaumltoumlslauselma Vammaisten lasten ja nuorten integraatiosta yleiseen koulutusjaumlrjestelmaumlaumln on peraumlisin vuodelta 1990 Myoumlhemmin EUn jaumlsenvaltiot ratifioivat Yhdisty-neiden kansakuntien antaman paumlaumltoumlslauselman Yhtenaumlistetyt saumlaumln-noumlt samanarvoisten mahdollisuuksien takaamiseksi vammaisille (1993) Vuonna 1996 neuvosto julkaisi Paumlaumltoumlslauselman vammaisten ihmisoikeuksista ja komissio tiedonannon (jolla kehotetaan neuvos-toa ryhtymaumlaumln toimiin) Vammaisten yhtaumllaumliset mahdollisuudet Vuon-na 2001 Euroopan parlamentti antoi paumlaumltoumlslauselman Esteetoumln Eurooppa vammaisille Euroopan parlamentin vuonna 2003 antamaa

2 Taumlssauml mainittujen asiakirjojen tarkat viitetiedot on annettu kappaleessa 4 11

paumlaumltoumlslauselmaa Tavoitteena oikeudellisesti sitova Yhdistyneiden kansakuntien asiakirja vammaisten oikeuksien ja ihmisarvon edistaumlmiseksi ja suojelemiseksi seurasivat vuonna 2003 neuvoston paumlaumltoumlslauselma Vammaisten tyoumlllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden edistaumlmisestauml sekauml saman vuoden neuvoston paumlaumltoumlslauselma Vammaisten oppilaiden ja opiskelijoiden yhtaumllaumlisistauml mahdollisuuk-sista koulutukseen EU-jaumlsenvaltioiden erityisopetuspolitiikkaa ohjaa-vat paumlaumlasiassa kaksi EU-tason asiakirjaa Erityistauml tukea tarvitsevien oppijoiden naumlkemyksiauml esitellaumlaumln asiakirjassa Lissabonin julistus ndash nuorten naumlkemyksiauml inklusiivisesta koulutuksesta (2007) joka sisaumlltaumlauml 29aumlauml maata edustavien erityistauml tukea tarvitsevien toisen asteen ammatillisissa tai korkea-asteen oppilaitoksissa opiskelevien nuorten ehdotuksia Julistuksessa tode-taan rdquoMe naumlemme inklusiivisessa opetuksessa paljon etuja ndash ndash me tarvitsemme ystaumlviauml ja kanssakaumlymistauml niin erityistauml tukea tarvit-sevien kuin muidenkin ihmisten kanssa ndash ndash Inklusiivisesta opetuk-sesta on hyoumltyauml kaikille osapuolille ndash niin meille kuin muillekinrdquo Vuonna 2007 Euroopan opetusministereiden neuvosto paumlaumltti ettauml erityisopetus on yksi Lissabon 2010 -tavoitteiden 16 painopistealu-eesta (Euroopan komissio 2007) Euroopan yhteisoumljen vuoteen 2020 ulottuvia tavoitteita koskevissa ehdotuksissa erityisopetusta tarvitse-vat oppijat ovat edelleen eraumls painopistealueista (2009)

22 Toimintaa ohjaavat periaatteet kansainvaumllisellauml tasolla Inklusiiviseen koulutukseen vaikuttavat kansainvaumllisen tason linjaukset on maumlaumlritelty Unescon asiakirjassa Policy Guidelines on Inclusion in Education (Inklusiivisen koulutuksen linjaukset) (2009) ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa (1948) syrjinnaumln vastustamista opetuksen alalla koskevassa yleissopimuksessa (1960) lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa (1989) ja Convention on the Protection and Promotion of Diversity in Cultural Expressions -yleissopimuksessa (Unescon yleissopimus kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistaumlmisestauml) (2005) YKn yleissopimus vammaisten oikeuksista (2006) erityisesti sen 24 artikla on taumlrkeauml viime vuosien inklusiivisen koulutuksen puolestapuhuja Naumlissauml ja muissa kansainvaumllisissauml asiakirjoissa rdquondash ndash maumlaumlritetaumlaumln keskeiset elementit jotka on otettava huomioon jotta taataan oikeus koulutukseen oikeus laadukkaaseen koulutukseen ja oikeus kunnioitukseen oppimisympaumlristoumlssaumlrdquo (s 10)

Suurin osa Euroopan maista on allekirjoittanut yleissopimuksen enemmistouml myoumls sen lisaumlpoumlytaumlkirjan ja on parhaillaan ratifioimassa molempia3 Kaikki Euroopan maat ovat ratifioineet Unescon Salamancan julistuksen erityisopetuksen periaatteista toimintatavoista ja kaumlytaumlnnoumlstauml (1994) Yhteinen julistus on erityisopetuksen kulmakivi Euroopassa ja on edelleen erityisopetuksen maumlaumlritelmaumln taumlrkeauml elementti monissa maissa Euroopan maat ovat yhtauml mieltauml siitauml ettauml Salamancan julistuksen periaatteiden tulisi olla kaiken koulutus-politiikan ei ainoastaan erityisopetuksen perustana Julistuksen peri-aatteisiin kuuluvat yhtaumllaumliset mahdollisuudet oppia yksiloumlllisten erojen kunnioittaminen ja laadukas henkiloumlkohtaisia vahvuuksia heik-kouksien sijasta korostava koulutus kaikille 48 kansainvaumllisen koulutuskonferenssin (ICE) (2008) paumlaumltelmissauml ja suosituksissa Inclusive Education The Way of the Future (Inklu-siivinen koulutus tulevaisuuden valinta) esitetaumlaumln lukuisia taumlrkeitauml suosituksia kuten - Paumlaumlttaumljien tulisi tunnustaa ettauml rdquoinklusiivinen koulutus on jatkuva prosessi jolla kaikille pyritaumlaumln tarjoamaan laadukas koulutusrdquo - Koulutuspolitiikalla ja -tarjonnalla tulisi pyrkiauml rdquoedistaumlmaumlaumln lapsi-ystaumlvaumlllistauml tehokasta oppimista edistaumlvaumlauml ja kaikki lapset osallis-tavaa koulukulttuuria ja -ympaumlristoumlaumlrdquo (UNESCO 2008) Unescon Inklusiivisen koulutuksen linjauksissa (2009) todetaan rdquoInklusiivinen koulutus on prosessi jolla parannetaan koulutusjaumlrjes-telmaumln mahdollisuuksia tavoittaa oppijat joten se voidaan naumlhdauml olennaisen taumlrkeaumlnauml strategiana koulutuksen tuomisessa kaikkien ulottuville ndash ndash rsquoInklusiivinenrsquo koulutusjaumlrjestelmauml voidaan luoda vain mikaumlli tavallisista kouluista tulee inklusiivisempia ndash toisin sanoen niiden on kyettaumlvauml paremmin kouluttamaan yhteisoumljensauml kaikki lap-setrdquo (s 8) Asiakirjassa todetaan myoumls rdquoInkluusio naumlhdaumlaumln prosessina joka ot-taa huomioon ja vastaa kaikkien lasten nuorten ja aikuisten erilaisiin tarpeisiin lisaumlaumlmaumlllauml oppimaan osallistumista kulttuurillista ja yhtei-soumlllistauml osallisuutta sekauml vaumlhentaumlauml ja poistaa koulutuksessa ja kou-lutuksesta syrjaumlytymistauml ndash ndash Inkluusion edistaumlminen merkitsee kes-

3 Paumlivitetyt tiedot osoitteesta httpwwwunorgdisabilitiescountriesaspnavid =17amppid=16

kustelun heraumlttaumlmistauml myoumlnteisten asenteiden rohkaisemista sekauml koulutuksellisen ja sosiaalisen viitekehysten kehittaumlmistauml siten ettauml ne vastaavat koulutusrakenteiden ja -hallinnon vaatimuksiin Siihen kuuluu panosten prosessien ja ympaumlristoumljen kehittaumlminen koko oppi-miskokemusta tukevaksi ja oppimista edistaumlviksi sekauml oppijan oppi-misympaumlristoumln tasolla ettauml jaumlrjestelmaumltasollardquo (UNESCO 2009 s 7-9) Linjauksissa korostetaan seuraavia inklusiivisen koulutuksen ele-menttejauml - Inkluusio ja laatu ovat yhtauml - Saavutettavuus ja laatu kuuluvat yhteen ja vahvistavat toisiaan - Laatu ja tasavertaisuus ovat inklusiivisen koulutuksen keskeisiauml edellytyksiauml Naumlmauml elementit ovat erottamaton osa myoumls kehittaumlmiskeskuksen teematyoumln pohjana olevia paumlaumlperiaatteita joita esitellaumlaumln seuraa-vassa osiossa

3 INKLUSIIVISEN KOULUTUKSEN LAADUN KEHITTAumlMISEN PAumlAumlPERIAATTEET

Taumlssauml osiossa esitellyt paumlaumlperiaatteet perustuvat niihin koulutusjaumlrjestelmien osa-alueisiin jotka keskuksen tyoumln perusteella vaikuttavat olevan taumlrkeimpiauml inklusiivisen koulutuksen laadun kehit-taumlmisessauml ja siinauml ettauml erityistauml tukea tarvitsevien oppijoiden inklu-siivista opetusta tuetaan Naumlmauml osa-alueet vaihtelevat kansallisesta lainsaumlaumldaumlnnoumlstauml koulukohtaiseen tyoumlhoumln ja jokainen osatekijauml on naumlhtaumlvauml osana inklusiivisen koulutuksen laadun kehittaumlmistauml Suurin osa kehittaumlmiskeskuksen paumlaumlperiaatteiden tunnistamiseen kaumlyttaumlmaumlstauml aineistosta liittyy oppivelvollisuuskouluun mutta paumlaumlperiaatteita voidaan silti soveltaa elinikaumlisen oppimisen kaikkiin sektoreihin ja vaiheisiin Tarkasteltaessa kehittaumlmiskeskuksen tyoumltauml vuodesta 2003 nyky-hetkeen voidaan erottaa seitsemaumln toisiinsa kytkeytyvaumlauml paumlaumlperi-aatetta Seuraavassa osiossa esitellaumlaumln kyseiset periaatteet sekauml suositukset joita tarvitaan niiden soveltamisessa kaumlytaumlntoumloumln Paumlaumlperiaatteiden perimmaumlinen tavoite on edistaumlauml inklusiivista koulutusta takaamalla laadukas koulutustarjonta Taumlmaumln vuoksi ensimmaumliseksi esitellaumlaumln osallisuuden lisaumlaumlminen jota kaikki muut paumlaumlperiaatteet tukevat

Osallistumisen laajentaminen lisaumlauml kaikkien oppijoiden koulutusmahdollisuuksia

Inklusiivisen koulutuksen tavoite on laajentaa koulutuksen saavu-tettavuutta ja edistaumlauml kaikkien syrjaumlytymisvaarassa olevien oppijoiden taumlyttauml osallistumista ja mahdollisuuksia hyoumldyntaumlauml koko potentiaaliaan

Inklusiivisen koulutuksen laadun kehittaumlmistauml tarkasteltaessa on tar-peen korostaa tavoitteeseen olennaisesti liittyviauml tekijoumlitauml - Inkluusio koskettaa myoumls muita oppijoita ei ainoastaan erityistauml tukea tarvitseviksi tunnistettuja Se koskettaa kaikkia oppijoita joilla on riski syrjaumlytyauml koulutuksesta mikauml johtaa koulunkaumlynnin keskeyt-taumlmiseen - Opetuksen saavutettavuus ei yksin riitauml Osallistuminen tarkoittaa sitauml ettauml kaikki oppijat voivat opiskella itselleen mielekkaumlaumlllauml tavalla

Myoumlnteisten asenteiden edistaumlminen koulutuksessa on elintaumlrkeaumlauml osallistumisen laajentamisen kannalta Vanhempien ja opettajien asenteet tukea tarvisevien oppijoiden koulutusta kohtaan naumlyttaumlvaumlt maumlaumlraumlytyvaumln pitkaumllti henkiloumlkohtaisten kokemusten perusteella Taumlmauml tulee tunnustaa ja strategioita sekauml resursseja tulee ottaa kaumlyttoumloumlntoteuttaa voidaksemme vaikuttaa asenteisiin Myoumlnteisiauml asenteita voidaan edistaumlauml tehokkaasti mm - Varmistamalla ettauml kaikki opettajat ovat koulutettuja ja ettauml he tuntevat kykenevaumlnsauml ottamaan vastuun kaikista oppijoista ja heidaumln yksiloumlllisistauml tarpeistaan - Tukemalla oppijoiden ja heidaumln vanhempiensa osallistumista koulutuspaumlaumltoumlksiin Taumlmauml tarkoittaa sitauml ettauml oppijat otetaan mukaan heidaumln omaa oppimistaan koskevaan paumlaumltoumlksentekoon ja ettauml van-hempia tuetaan niin ettauml he voivat tehdauml tietoon perustuvia valintoja lastensa kohdalla Yksittaumlisten oppijoiden koulutusuralla seuraavilla seikoilla naumlyttaumlauml olevan suuri merkitys osallistumisen laajentamisen kannalta - Naumlkemys oppimisesta prosessina jonka tavoite kaikkien oppijoiden kohdalla on oppimaan oppiminen ei pelkaumlstaumlaumln ainekohtainen tieto - Kaikkien oppijoiden yksiloumlllisten oppimistapojen kehittaumlminen jolloin oppija asettaa omat oppimistavoitteensa yhdessauml opettajien ja per-heensauml kanssa seuraa niiden toteutumista ja muokkaa niitauml ja haumlntauml autetaan kehittaumlmaumlaumln jaumlsentynyt itsenaumlisen oppimisen tapa jonka avulla haumln voi ohjata omaa oppimistaan - Henkiloumlkohtaisen opetuksen jaumlrjestaumlmistauml koskevan suunnitelman (HOJKS) tai vastaavan yksiloumlllisen suunnitelman laatiminen osalle oppijoista jotka voivat tarvita perinpohjaisempaa paneutumista omaan oppimiseensa (ja joiden oppimistarpeet voivat olla monitahoi-sempia) HOJKSin tavoitteena tulisi olla oppijoiden itsenaumlisyyden lisaumlaumlminen ja osallistuminen tavoitteiden asetteluun sekauml yhteistyouml vanhempien ja perheiden kanssa Oppimisnaumlkemys jossa kaikkien oppijoiden erilaisiin tarpeisiin pyritaumlaumln vastaamaan leimaamattaluokittelematta heitauml on inkluusion periaatteiden mukainen ja sen soveltamiseen tarvitaan kaikkia oppi-joita hyoumldyttaumlviauml koulutusstrategioita ja menettelyjauml joita ovat - Yhteistoiminnallinen opetus jossa opettajat toimivat tiimilaumlhtoumlisesti ja johon oppijat itse heidaumln vanhempansa muut oppijat koulun muut 16

opettajat ja muu henkiloumlkunta sekauml moniammatillisen tiimin jaumlsenet osallistuvat tarpeen mukaan - Yhteistoiminnallinen oppiminen jossa oppijat auttavat toisiaan esi-merkiksi vertaistutoroinnin avulla joustavissa ja huolellisesti suunni-telluissa ryhmissauml - Yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu jossa kaumlytetaumlaumln jaumlrjestel-maumlllisiauml menetelmiauml myoumlnteiseen luokan hallintaan - Heterogeeniset oppijaryhmaumlt ja eriyttaumlvauml opetus joka vastaa oppi-joiden erilaisiin tarpeisiin Taumlllaiseen laumlhestymistapaan kuuluu kaikkia oppijoita koskevina jaumlrjestelmaumlllinen tavoitteiden asettaminen muokkaaminen ja seuranta vaihtoehtoiset oppimispolut joustava opetus ja erilaiset ryhmaumljaot - Opetuksen tuloksellisuus joka perustuu maumlaumlriteltyihin tavoitteisiin vaihtoehtoisiin oppimispolkuihin joustavaan opetukseen ja selkeaumln palautteen antamiseen oppijoille - Opimista tukeva arviointi joka ei leimaa oppijoita tai johda kielteisiin seurauksiin Arvioinnissa tulisi omaksua kokonaisvaltainenekolo-ginen naumlkemys joka kattaa oppimisen tiedolliset taidolliset sosi-aaliset ja emotionaaliset naumlkoumlkulmat ja kertoo selvaumlsti oppimis-prosessin etenemisestauml Yleisopetukseen osallistumisen laajentamisen strategioita ei voida toteuttaa erillaumlaumln laajemmasta koulunkaumlynnin ja kodin kontekstistauml Kaikkien oppijoiden koulutusmahdollisuuksien lisaumlaumlmiseksi tiettyjen toisistaan riippuvien tekijoumliden on tuettava yksittaumlisten opettajien tyoumltauml Naumlmauml tekijaumlt esitellaumlaumln seuraavassa osiossa

Kaikille opettajille suunnattu inklusiivista koulutusta kaumlsittelevauml koulutus

Jotta opettajat voivat tyoumlskennellauml tuloksellisesti inklusiivisissa ympauml-ristoumlissauml heillauml on oltava sen edellyttaumlmaumlt arvot ja asenteet taidot ja paumltevyydet sekauml tarvittavat tiedot ja ymmaumlrrys

Jo peruskoulutuksen tulisi valmistaa kaikkia opettajia tyoumlsken-telemaumlaumln inklusiivisen koulutuksen parissa ja heille tulisi varmistaa mahdollisuus myoumlhempaumlaumln jatko- ja taumlydennyskoulutukseen jotta he voivat kehittaumlauml inklusiiviseen koulutukseen liittyviauml tietojaan ja taito-jaan inklusiivisessa ympaumlristoumlssauml

Koulutus sisaumlltaumlauml tiedot ja taidot seuraavista aihepiireistauml - Eriyttaumlminen ja erilaisiin tarpeisiin vastaaminen yksiloumlllisen oppimi-sen tukena luokkatyoumlskentelyssauml - Yhteistoiminta vanhempien ja perheiden kanssa

- Yhteistoiminta ja tiimityouml jotka mahdollistavat opettajien sekauml mui-den asiantuntijoiden tehokkaan tiimityoumlskentelyn oppilaitoksissa tai niiden ulkopuolella Kaikille opettajille annettavan inkluusiokoulutuksen lisaumlksi opettajan-koulutusjaumlrjestelmien tulisi tarjota seuraavia koulutusmahdollisuuksia - Erikoistumiskoulutus erityisasiantuntemuksen yllaumlpitaumlmiseksi ja kehittaumlmiseksi ja kaikkien inklusiivisissa ympaumlristoumlissauml tyoumlskentele-vien opettajien tukemiseksi - Yhteistauml koulutusta eri palvelujen ja alojen asiantuntijoille yhteistoi-minnan tehostamiseksi - Oppilaitosten ja koulutusorganisaatioiden johdolle suunnattu kou-lutus johtamistaitojen ja inklusiivisen koulutuksen arvojen ja kaumlytaumln-toumljen mukaisten naumlkemysten edistaumlmiseksi - Koulutuspolkuja ja -mahdollisuuksia inklusiivisen koulutuksen opet-tajankouluttajille jotta naumlmauml voivat puolestaan tarjota inklusiivisen koulutuksen laatua edistaumlvaumlauml koulutusta opettajaopiskelijoille ja taumlydennyskoulutusta opettajille

Inkluusiota edistaumlvauml toimintakulttuuri On taumlrkeaumlauml ettauml oppilaitoksella tai muulla koulutusorganisaatiolla on yhteinen toimintakulttuuri joka perustuu myoumlnteiseen asenteeseen erilaisten oppijoiden oppilaaksi ottamista ja erilaisten tarpeiden taumlyttaumlmistauml kohtaan

Yhteinen kulttuuri - Kattaa kaikki sidosryhmaumlt oppijat heidaumln perheensauml opettajat ja muun henkiloumlkunnan sekauml paikallisen yhteisoumln - On laumlhtoumlisin oppilaitoksenkoulutusorganisaation johdosta jolla on inkluusiosta visio johon sisaumlltyy selkeauml naumlkemys koulun kehittaumlmi-sestauml sekauml erilaisten tarpeiden taumlyttaumlmisen vastuista Inkluusiota edistaumlvauml organisaatiokulttuuri johtaa

- Kaumlytaumlntoumlihin jotka ehkaumlisevaumlt syrjintaumlauml kaikissa sen muodoissa ja joilla edistetaumlaumln kaikille yhteistauml koulua ja tarjotaan yhtaumllaumlisiauml koulu-tusmahdollisuuksia kaikille oppijoille - Yhteistyoumlkulttuuriin joka mahdollistaa kumppanuuden vanhempien kanssa ja moniammatilliset naumlkemykset - Opetuskaumlytaumlntoumlihin joilla vastataan erilaisiin tarpeisiin ja jotka naumlh-daumlaumln pikemminkin tapana kehittaumlauml kaikkien oppilaiden opetuksen laatua kuin tiettyihin ryhmiin keskittyvaumlnauml toimintana

Inkluusiota edistaumlvaumlt tukirakenteet Inklusiivisen koulutuksen tukirakenteita on monenlaisia ja ne kat-tavat usein monen eri alan asiantuntijoita erilaisia naumlkemyksiauml ja tyoumlskentelytapoja Vakiintuneet tukirakenteet voivat joko tukea inkluusiota tai haitata sitauml

Inklusiivista koulutusta edistaumlviauml tukirakenteita ovat - Monista erilaisista palveluista organisaatioista ja resurssi-keskuksista muodostuvat rakenteet ja paikalliset tarpeet tuntevat asiantuntijat Tukirakenteiden pitaumlisi myoumls pystyauml vastaamaan orga-nisaatioiden yksittaumlisten asiantuntijoiden ja perheiden erilaisiin tar-peisiin joustavasti - Rakenteet jotka koordinoivat tyoumltauml hallinnonalojen ja tukitiimien sisaumlllauml ja kesken (opetus- terveys- ja sosiaalipalvelut jne) - Rakenteet joiden koordinointi tukee parhaalla mahdollisella tavalla kaikkien oppijoiden onnistunutta siirtymistauml elinikaumlisen oppimisen vai-heesta toiseen (esiopetus peruskoulu peruskoulun jaumllkeinen ja tyouml-houmln liittyvauml koulutus) Taumlllaiset tukirakenteet edellyttaumlvaumlt moniammatillista naumlkemystauml joka - Yhdistaumlauml eri alojen ammattilaisten asiantuntemuksen ja naumlkoumlkulmat oppijoiden tarpeet huomioon ottavaksi kokonaisnaumlkemykseksi - Hyoumldyntaumlauml osallistuvaa naumlkemystauml joka edellyttaumlauml tuen hallin-noinnin painopisteen muutosta ja asiantuntijoiden panosta Luokanopettajat ja oppijat ja heidaumln perheensauml osallistuvat ja enenevaumlssauml maumlaumlrin myoumls vastaavat tukipaumlaumltoumlksistauml yhdessauml eri alojen asiantuntijoiden kanssa Taumlmauml edellyttaumlauml merkittaumlvaumlauml muutos-ta asiantuntijoiden asenteissa sekauml heidaumln toimintatavoissaan

Inkluusiota edistaumlvaumlt joustavat resursointijaumlrjestelmaumlt Rahoituspolitiikka ja -rakenteet ovat edelleen eraumls taumlrkeimmistauml inkluusioon vaikuttavista tekijoumlistauml Tilojen ja palveluiden rajattu tai olematon esteettoumlmyys tai saatavuus voi olla este inkluusiolle ja erityistauml tukea tarvitsevien oppijoiden yhtaumllaumlisten mahdollisuuksien toteutumiselle

Koulutuksen rahoituksen ja resursoinnin inkluusiota edistaumlviauml ndash ei estaumlviauml ndash mekanismeja ohjaa rahoituspolitiikka joka - On tarkoitettu tarjoamaan joustavia tuloksellisia ja tehokkaita palve-luita oppijoiden tarpeisiin - Edistaumlauml eri palveluiden ja alojen vaumllistauml yhteistyoumltauml

- Varmistaa koordinoinnin alueellisen ja kansallisen tason rahoitus-rakenteiden vaumllillauml Joustavat resursointijaumlrjestelmaumlt edistaumlvaumlt - Hajautettua resurssien jakamista mikauml mahdollistaa paikallis-organisaatioiden tuen tuloksellisille inkluusiokaumlytaumlnnoumlille Hajautetut rahoitusmallit ovat todennaumlkoumlisemmin kustannustehokkaampia ja vastaavat paremmin paikallisiin tarpeisiin - Mahdollisuutta rahoittaa ennaltaehkaumliseviauml laumlhestymistapoja koulu-tuksessa ja tehokasta tukea oppijoille joiden erityistarpeet on tunnistettu - Mahdollisuutta tarjota resursseja inkluusiiviseen opetukseen kouluissa useampien tekijoumliden ndash ei pelkaumlstaumlaumln yksittaumlisten oppijoiden diagnosoitujen tarpeiden ndash perusteella Taumlllaiset mahdol-lisuudet tuovat joustavuutta taloudellisten resurssien kaumlyttoumloumln sillauml niissauml huomioidaan organisaatioiden tarpeet ja vaatimukset paikal-listen ja kansallisen linjausten puitteissa

Inkluusiota edistaumlvaumlt linjaukset Inklusiivisen koulutuksen laadun edistaumlminen edellyttaumlauml selkeitauml linjauksia Koulutuspolitiikan tulisi edistaumlauml kaikille yhteistauml koulua koulujen toimintakulttuurin ja johtamisen sekauml opettajien kaumlytaumlnnoumln toiminnan kautta

Inklusiivisen koulutuksen laadun edistaumlmistauml tukevat linjaukset - Huomioivat kansainvaumlliset linjaukset ja aloitteet 20

- Ovat riittaumlvaumln joustavia vastaamaan paikallisiin tarpeisiin - Maksimoivat inkluusiota tukevat tekijaumlt yksittaumlisen oppijan ja taumlmaumln vanhempien kohdalla sekauml opettajan ettauml koulutusorganisaation tasolla edellauml esitetyllauml tavalla Inklusiivisen koulutuksen toteuttamiseksi linjausten tavoitteista tulisi tiedottaa tehokkaasti kaikille opetusalan toimijoille Koulutusalalla johtotehtaumlvissauml toimivilla on kaikilla tasoilla kansallisesta ja alueel-lisesta tasosta yhteisoumln ja organisaation tasoon asti merkittaumlvauml rooli inklusiivisen koulutuksen laatua kehittaumlvien linjausten tulkitsijoina ja toimeenpanijoina Inklusiivisen koulutuksen laatua edistaumlvien linjaus-ten tulee ottaa huomioon asenteet erilaisia tuen tarpeita omaavia oppijoita kohtaan ja esittaumlauml toimia naumliden tarpeiden taumlyttaumlmiseksi Taumlllaisissa linjauksissa - Selvitetaumlaumln opettajan koulunoppilaitoksen ja tukirakenteen palveluntarjoajan vastuut sekauml - Kuvataan tukimahdollisuudet ja koulutustarjonta koskien edellauml esi-tettyjauml vastuita kaikille asianosaisille Inkluusiota edistaumlviauml ja yksittaumlisten oppijoiden tuen tarpeisiin vastaavia linjauksia yhdistellaumlaumln eri koulutusalojen sektoreiden ja palveluiden vaumllillauml Naumliden linjausten tulee olla monivaiheisia ja moniammatillisia ja edistaumlauml alojen vaumllistauml yhteistyoumltauml sekauml varmistaa ettauml - Linjausten laatijat koulutus- terveys- ja sosiaalialalla tekevaumlt yhteistyoumltauml kansallisella ja paikallisella tasolla mikauml mahdollistaa ja aktiivisesti tukee monialaista laumlhestymistapaa elinikaumliseen oppi-miseen sen kaikissa vaiheissa - Inkluusiota tukevia joustavia jaumlrjestelyjauml kaumlytetaumlaumln kaikessa koulutustarjonnassa Erilaisia tarpeita omaavien oppijoiden inkluusioon tulee kiinnittaumlauml yhtauml paljon huomiota niin toisen asteen opetuksessa siirryttaumlessauml koulusta tyoumlelaumlmaumlaumln oppivelvollisuus-koulun jaumllkeen korkeakoulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa kuin var-haiskasvatus- ja esiopetusvaiheissakin - Linjauksilla pyritaumlaumln hyvien kaumlytaumlntoumljen jakamiseen ja tuetaan uusi-en naumlkemysten opetusmenetelmien ja -vaumllineiden tutkimusta sekauml kehitystauml

Yleisten linjauksien tulisi lyhyellauml aikavaumllillauml sisaumlltaumlauml erillinen inklusiivisen koulutuksen toimintasuunnitelma tai strategia Pitkaumlllauml aikavaumllillauml inklusiivisen koulutuksen tulisi olla itsestaumlaumln selvauml osa kou-lutuspolitiikkaa ja -strategioita Linjausten toteuttamisen seurannasta tulisi paumlaumlttaumlauml jo niitauml suunni-teltaessa Taumlhaumln kuuluu - Sopivien indikaattorien tunnistaminen linjausten ja kaumlytaumlnnoumln toi-mien seurantaan - Kumppanuuden edistaumlminen koulujen paikallisten paumlaumlttaumljien ja vanhempien vaumllillauml vastuun jakamiseksi tarjotuista palveluista - Arviointimenettelyjen toteuttaminen koulutusjaumlrjestelmaumln kaikille oppijoille suunnatun opetustarjonnan laadun arvioimiseksi

- Ja erityisesti linjausten vaikutusten arvioimiseksi kaikkien oppijoiden yhtaumllaumlisten mahdollisuuksien suhteen

Inkluusiota edistaumlvauml lainsaumlaumldaumlntouml Kaikessa inklusiiviseen koulutukseen mahdollisesti vaikuttavassa lainsaumlaumldaumlnnoumlssauml tulisi selkeaumlsti todeta tavoitteena olevan inkluusio Taumlstauml tavoitteesta seuraa ettauml kaiken julkisoikeudellisen lainsaumlaumldaumln-noumln tulisi johtaa inklusiivista koulutusta edistaumlviauml kehityskulkuja ja prosesseja tukeviin palveluihin

Nimenomaisesti tulisi laatia - Eri alat kattava rdquointegroiturdquo lainsaumlaumldaumlntouml mikauml johtaisi inklusiivisen koulutuksen ja muiden poliittisten linjausten vaumllisen yhtenevaumlisyyden lisaumlaumlntymiseen - Yksi lainsaumlaumldaumlntoumlkehys joka kattaisi inklusiivisen koulutuksen kai-killa koulutusaloilla ja -tasoilla Kattava ja jaumlrjestelmaumlllinen inklusiivisen koulutuksen lainsaumlaumldaumlntouml jossa otetaan kantaa joustavuuteen monipuolisuuteen ja yhden-vertaisuuteen kaikissa oppilaitoksissa kaikkien oppijoiden kohdalla Naumlin varmistetaan ettauml linjaukset tarjonta ja tuki ovat yhdenmukaisia maanalueen kaikissa osissa Taumlllainen lainsaumlaumldaumlntouml perustuu - Oikeusnaumlkoumlkohtiin yksittaumlisten oppijoiden (sekauml heidaumln perheensauml tai huoltajansa) oikeudesta yleisopetukseen ja tarvittaviin tukipalve-luihin kaikilla tasoilla

- Kansallisen lainsaumlaumldaumlnnoumln ja inkluusiota koskevien kansainvaumllisten sopimusten ja julistusten vastaavuuteen

Yhteenveto Tarkasteltaessa kehittaumlmiskeskuksen toiminnan paumlaumlperiaatteita mai-den sitoutuminen inkluusion edistaumlmiseen naumlkyy taumlysin segregoituun opetukseen osallistuvien oppijoiden maumlaumlraumln laskuna kaikkialla Euroopassa Inklusiivisen koulutuksen laadun kehittaumlmisessauml tarpeellisia muutok-sia linjauksissa ja tarjonnassa voidaan ohjata edellauml esitellyillauml toisiinsa lomittuvilla ja toisiaan tukevilla paumlaumlperiaatteilla

4 LISAumlTIETOA

Kaikki tiedot joihin viitataan taumlssauml asiakirjassa ovat saatavilla kehittaumlmiskeskuksen sivuston Key Principles -osiosta httpwwweuropean-agencyorgagency-projectskey-principles Naumlihin kuuluvat - Kehittaumlmiskeskuksen tutkimustulosten matriisi joka tukee kolman-nessa kappaleessa esiteltyjauml paumlaumlperiaatteita - Kaikki kehittaumlmiskeskuksen asiakirjat ja muut tekstit joihin taumlssauml asiakirjassa viitataan joko linkkeinauml tai ladattavassa muodossa Laumlhdeviitteet kaikkiin taumlmaumln asiakirjan pohjana kaumlytettyihin aineis-toihin luetellaan seuraavassa osiossa

41 Kehittaumlmiskeskuksen laumlhteet Kyriazopoulou M ja Weber H (toim) 2009 Development of a set of indicators ndash for inclusive education in Europe (Indikaattorien kehittaumlminen ndash eurooppalaista inklusiivista opetusta varten) Odense Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus Meijer C J W (toim) 2003 Special education across Europe in 2003 trends in provision in 18 European countries (Erityisopetus Euroopassa 2003 Erityisopetusta koskevat linjaukset 18 Euroopan maassa) Middelfart Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus Meijer C J W Soriano V ja Watkins A (toim) 2003 Special Needs Education in Europe Thematic Publication (Erityisopetus Euroopassa Teemajulkaisu) Middelfart Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus Meijer C J W (toim) 2005 Inclusive education and classroom practice in Secondary Education (Osallistava opetus ja opetus-kaumlytaumlnnoumlt perusasteen ylempien luokkien opetuksessa) Middelfart Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus Meijer C J W Soriano V ja Watkins A (toim) 2006 Special Needs Education in Europe Provision in Post-Primary Education (Erityisopetus Euroopassa (Osa 2) Perusopetuksen alempien luokkien jaumllkeinen koulutustarjonta) Middelfart Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus

Soriano V (toim) 2005 Early Childhood Intervention Analysis of Situations in Europe ndash Key Aspects and Recommendations (Erityinen tuki varhaislapsuudessa Euroopan tilanneanalyysi ndash Taumlrkeitauml naumlkouml-kohtia ja suosituksia) Middelfart Euroopan erityisopetuksen kehittauml-miskeskus Soriano V (toim) 2005 Young Views on Special Needs Education Results of the Hearing in the European Parliament (Nuorten naumlkemyksiauml erityisopetukseen Euroopan parlamentissa jaumlrjestetyn kuulemisen tuloksia) 3112003 Middelfart Euroopan erityisope-tuksen kehittaumlmiskeskus Soriano V (toim) 2006 Individual Transition Plans ndash Supporting the Move from School to Employment (Yksiloumllliset siirtymaumlsuunnitelmat Koulusta tyoumlelaumlmaumlaumln siirtymisen tukeminen) Middelfart Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus Soriano V Kyriazopoulou M Weber H ja Gruumlnberger A (toim) 2008 Young Voices Meeting Diversity in Education (Nuorten aumlaumlni Erilaisuuden kohtaaminen koulutuksessa) Odense Euroopan erityis-opetuksen kehittaumlmiskeskus Soriano V Gruumlnberger A ja Kyriazopoulou M (toim) 2009 Multicultural Diversity and Special Needs Education (Kulttuurinen monimuotoisuus ja erityisopetus) Odense Euroopan erityisopetuk-sen kehittaumlmiskeskus Watkins A (toim) 2007 Assessment in Inclusive Settings Key issues for policy and practice (Arviointi inklusiivisissa oppimisympaumlristoumlissauml Keskeisiauml kysymyksiauml paumlaumlttaumljille ja alan am-mattilaisille) Odense Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus Watkins A ja DrsquoAlessio S (toim) 2009 Assessment in Inclusive Settings Putting Inclusive Assessment into Practice (Arviointi inklusiivisissa oppimisympaumlristoumlissauml Inklusiivisen arvioinnin kaumlytaumln-noumln toteutus) Odense Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus Kaikki julkaisut ovat tarjolla enimmillaumlaumln 21 kieliversiona kehittaumlmiskeskuksen sivustossa osoitteessa httpwwweuropean-agencyorgpublications

42 Muut laumlhteet Euroopan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus 2007 Lisbon Decla-ration Young Peoplersquos Views on Inclusive Education (Lissabonin 26

julistus Nuorten naumlkemyksiauml inklusiivisesta koulutuksesta) Saata-vana verkossa osoitteessa httpwwweuropean-agencyorg publicationsflyerslisbon-declaration-young-people2019s-views-on-inclusive-education Euroopan komissio (DGXXII) 1996 The Charter of Luxembourg (Luxemburgin peruskirja) Bryssel Belgia Euroopan komissio 2007 Communication from the Commission A coherent framework of indicators and benchmarks for monitoring progress towards the Lisbon objectives in education and training (Komission tiedonanto Yhdenmukainen luettelo indikaattoreista ja vertailuarvoista joilla arvioidaan edistymistauml Lissabonissa asetettujen koulutusalan tavoitteiden saavuttamisessa) (helmikuu 2007) Euroopan komissio 2007 Progress towards the Lisbon objectives in Education and Training Indicators and Benchmarks (Edistyminen Lissabonissa asetettujen koulutusalan tavoitteiden saavuttamisessa Indikaattorit ja vertailuarvot) Bryssel komission tyoumlasiakirja SEC (2007) 1284 Euroopan neuvosto 2001 Report from the Education Council to the European Council The concrete future objectives of education and training systems (Neuvoston (koulutus) raportti Eurooppa-neuvostolle Koulutusjaumlrjestelmien konkreettiset tulevaisuuden tavoitteet) (helmikuu 2001) Euroopan neuvosto 2009 Council conclusions on a strategic framework for European co-operation in education and training (rsquoET 2020rsquo) (Neuvoston paumlaumltelmaumlt eurooppalaisen koulutusyhteistyoumln strategisista puitteista) (ET 2020) Bryssel (toukokuu 2009) Euroopan unioni 1990 Resolution of the Council and the Ministers of Education meeting with the Council of 31 May 1990 concerning Integration of children and young people with disabilities into ordinary systems of education (Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden opetusministereiden paumlaumltoumlslauselma vammaisten lasten ja nuorten integraatiosta tavallisiin opetusjaumlrjestelmiin) 3151990 Euroopan unionin virallinen lehti C 162 03071990 Euroopan unioni 1996 Communication of the Commission on equality of opportunity for people with disabilities (Komission tiedonanto vammaisten yhtaumllaumlisistauml mahdollisuuksista) KOM (96)406 lopullinen 3071996

Euroopan unioni 1996 Resolution on the human rights of disabled people (Paumlaumltoumlslauselma vammaisten ihmisoikeuksista) Virallinen lehti C 17 22101996 Euroopan unioni 2001 European Parliament Resolution on the Communication from the Commission to the Council the European Parliament the Economic and Social Committee and the Committee of the Regions ndash Towards a barrier-free Europe for people with disabilities adopted on 4 March 2001 (Euroopan parlamentin paumlaumltoumls-lauselma komission tiedonannosta neuvostolle Euroopan parlamen-tille talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle rdquoEsteetoumln Eurooppa vammaisillerdquo) (KOM (20000 284 ndash C5-0632 2000-20002296 (COS)) Euroopan unioni 2003 Council Resolution of 5 May 2003 on Equal opportunities for pupils and students with disabilities in education and training (Neuvoston paumlaumltoumlslauselma annettu 5 paumlivaumlnauml toukokuuta 2003 vammaisten oppilaiden ja opiskelijoiden yhtaumllaumlisistauml mahdolli-suuksista koulutukseen) Virallinen lehti C 134 07062003 Euroopan unioni 2003 Council Resolution of 15 July 2003 on promoting the employment and social integration of people with disabilities (Neuvoston paumlaumltoumlslauselma annettu 15 paumlivaumlnauml heinauml-kuuta 2003 vammaisten tyoumlllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden edistaumlmisestauml) (2003C 17501) Euroopan unioni 2003 European Parliament Resolution on the Communication from the Commission to the Council and the European Parliament ndash Towards a United Nations legally binding instrument to promote and protect the rights and dignity of persons with disabilities (Euroopan parlamentin paumlaumltoumlslauselma komission tiedonannosta rdquoTavoitteena oikeudellisesti sitova Yhdistyneiden kan-sakuntien asiakirja vammaisten oikeuksien ja ihmisarvon edistauml-miseksi ja suojelemiseksirdquo) (KOM(2003) 16 ndash 20032100 (INI)) UNESCO 1994 The Salamanca Statement and Framework for Action on Special Needs Education (Salamancan julistus erityisopetuksen periaatteista toimintatavoista ja kaumlytaumlnnoumlistauml) Pariisi UNESCO UNESCO 2008 rsquoInclusive Education The Way of the Futurersquo International Conference on Education 48th session Final Report (Inklusiivinen koulutus tulevaisuuden valinta 48 kansainvaumllinen koulutuskonferenssi loppuraportti) Geneve UNESCO 28

UNESCO 2009 Policy Guidelines on Inclusion in Education (Koulutuksen inkluusiolinjaukset) Pariisi UNESCO Yhdistyneet kansakunnat 1948 Universal Declaration of Human Rights (Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus) Saatavana verkossa httpwwwunorgendocumentsudhr Yhdistyneet kansakunnat 1960 Convention against Discrimination in Education (Perussopimus koulutuksessa tapahtuvaa syrjintaumlauml vastaan) Saatavana verkossa httpwww2ohchrorgenglishlaw educationhtm Yhdistyneet kansakunnat 1989 Convention on the Rights of the Child (Yleissopimus lapsen oikeuksista) Saatavana verkossa httpwwwuniceforgcrc Yhdistyneet kansakunnat 1993 Standard Rules on the Equalisation of Opportunities for Persons with Disabilities (Yhtenaumlistetyt saumlaumlnnoumlt samanarvoisten mahdollisuuksien takaamiseksi vammaisille) Saatavana verkossa httpwwwunorgesasocdevenabledissre00htm Yhdistyneet kansakunnat 2005 Convention on the Protection and Promotion of Diversity in Cultural Expression (Yleissopimus kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistaumlmisestauml) Saatavana verkossa httpportalunescoorgenevphp-URL_ID= 31038ampURL_DO=DO_TOPICampURL_SECTION=201html Yhdistyneet kansakunnat 2006 Convention on Rights of People with Disabilities (Yleissopimus vammaisten oikeuksista) Saatavana verkossa httpwwwunorgdisabilitiesconventionconventionfull shtml Watkins A (toim) 2003 Key Principles for Special Needs Education ndash Recommendations for Policy Makers (Erityisopetuksen paumlaumlperi-aatteet ndash Suosituksia paumlaumlttaumljille) Midderfart Euroopan erityisopetuk-sen kehittaumlmiskeskus Watkins A (toim) 2009 Special Needs Education ndash Country Data 2008 (Erityisopetuksen maakohtaiset tiedot 2008) Odense Euroo-pan erityisopetuksen kehittaumlmiskeskus

Inklusiivisen koulutuksen laadun edistaumlmisen paumlaumlperiaatteetSuosituksia paumlaumlttaumljille

FI Kehittaumlmiskeskuksen Paumlaumlperiaatteet-sarjan ensimmaumlinen raportti julkaistiin vuonna 2003 ja se perustui kehittaumlmiskeskuksen siihen mennessauml tekemiin tutkimuksiin Taumlmauml julkaisu perustuu kehittaumlmiskeskuksen vuodesta 2003 nykyhetkeen saakka tekemaumlaumln tyoumlhoumln

Samoin kuin ensimmaumlinen raportti myoumls taumlmauml raportti on koulutuspolitiikan toimijoiden laatima ja sen tarkoituksena on tarjota muille eurooppalaisille toimijoille yhteenveto kehittaumlmisshykeskuksen teematyoumlhoumln perustuvista keskeisistauml poliittisistalinjauksista

key-principle-FIf

Key Principles-FI

key-principle-FIb

SISAumlLLYS

ESIPUHE 5

1 JOHDANTO 7

Yhteenveto 23

4 LISAumlTIETOA 25

ESIPUHE

1 JOHDANTO

4 LISAumlTIETOA

key-principle-FIf

Key Principles-FI

key-principle-FIb

SISAumlLLYS

ESIPUHE 5

1 JOHDANTO 7

Yhteenveto 23

4 LISAumlTIETOA 25

ESIPUHE

1 JOHDANTO

4 LISAumlTIETOA

key-principle-FIf

Key Principles-FI

key-principle-FIb

SISAumlLLYS

ESIPUHE 5

1 JOHDANTO 7

Yhteenveto 23

4 LISAumlTIETOA 25

ESIPUHE

1 JOHDANTO

4 LISAumlTIETOA

key-principle-FIf

Key Principles-FI

key-principle-FIb

SISAumlLLYS

ESIPUHE 5

1 JOHDANTO 7

Yhteenveto 23

4 LISAumlTIETOA 25

ESIPUHE

1 JOHDANTO

4 LISAumlTIETOA

key-principle-FIf

Key Principles-FI

key-principle-FIb

ESIPUHE

1 JOHDANTO

4 LISAumlTIETOA

key-principle-FIf

Key Principles-FI

key-principle-FIb

1 JOHDANTO

4 LISAumlTIETOA

key-principle-FIf

Key Principles-FI

key-principle-FIb

4 LISAumlTIETOA

key-principle-FIf

Key Principles-FI

key-principle-FIb

4 LISAumlTIETOA

key-principle-FIf

Key Principles-FI

key-principle-FIb

4 LISAumlTIETOA

key-principle-FIf

Key Principles-FI

key-principle-FIb

4 LISAumlTIETOA

key-principle-FIf

Key Principles-FI

key-principle-FIb

4 LISAumlTIETOA

key-principle-FIf

Key Principles-FI

key-principle-FIb

4 LISAumlTIETOA

key-principle-FIf

Key Principles-FI

key-principle-FIb

4 LISAumlTIETOA

key-principle-FIf

Key Principles-FI

key-principle-FIb

4 LISAumlTIETOA

key-principle-FIf

Key Principles-FI

key-principle-FIb

4 LISAumlTIETOA

key-principle-FIf

Key Principles-FI

key-principle-FIb

4 LISAumlTIETOA

key-principle-FIf

Key Principles-FI

key-principle-FIb

4 LISAumlTIETOA

key-principle-FIf

Key Principles-FI

key-principle-FIb

4 LISAumlTIETOA

key-principle-FIf

Key Principles-FI

key-principle-FIb

4 LISAumlTIETOA

key-principle-FIf

Key Principles-FI

key-principle-FIb

4 LISAumlTIETOA

key-principle-FIf

Key Principles-FI

key-principle-FIb

4 LISAumlTIETOA

key-principle-FIf

Key Principles-FI

key-principle-FIb

4 LISAumlTIETOA

key-principle-FIf

Key Principles-FI

key-principle-FIb

key-principle-FIf

Key Principles-FI

key-principle-FIb

key-principle-FIf

Key Principles-FI

key-principle-FIb

key-principle-FIf

Key Principles-FI

key-principle-FIb

key-principle-FIf

Key Principles-FI

key-principle-FIb

key-principle-FIf

Key Principles-FI

key-principle-FIb

key-principle-FIf

Key Principles-FI

key-principle-FIb

Documents

FI Inklusiivisen koulutuksen laadun edistämisen pääperiaatteet · vastustamista opetuksen alalla koskevassa yleissopimuksessa (1960), lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa