Esimiehen työsuojeluopas - ttk.fi · ”Ku ois helapää tuolla selässä.” ”En ole vuoden 2007 jälkeen mattoja puistelluit.” ”Juokseminen ja hiihtäminen kielletty.”

Esimiehen työsuojeluopas


Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK, teollisuusryhmä, rakennusaineteollisuuden

työalatoimikunta Teksti: Pasi Anias, Anssi Koskenvesa, Jukka Mäkeläinen

Taitto: Pen&Pen OyPaino: Savion Kirjapaino Oy

1. painos 2014ISBN: 978-951-810-544-5

4 Työturvallisuuskeskus

Sisältö

Esipuhe ...............................................................5

1 Työsuojelun perusteet .....................................6

2 Työsuojeluvastuu ..........................................18

3 Vaarojen arviointi ..........................................23

4 Työympäristön hallinta .................................27

5 Perehdyttäminen ja työnopastus ................33

6 Työhyvinvointi...............................................36

7 Sitovat lait, asetukset ja päätökset ...............39

Työturvallisuuskeskus 5

Esipuhe

Esimiehet ovat keskeisessä asemassa, kun työturvallisuutta kehitetään yrityksissä. Lain mukaan he ovat yleensä myös päävastuussa siitä, että yritys toimii turvallisesti ja asetetut määräykset täytetään.

Esimiehen työsuojeluopas on tarkoitettu kaikille esimiehille tueksi käytännön työsuo-jelutehtävien hoitoon. Opas soveltuu myös työsuojeluhenkilöstölle.

Oppaassa on esitelty lakisääteisten vel-voitteiden lisäksi runsaasti hyviä käytäntöjä ja menetelmiä työturvallisuuden hallintaan työpaikoilla.

Työturvallisuuskeskus TTK


1 Työsuojelun perusteet

Turvallisuus tavaksi toimia

Kokemuksemme muokkaavat tapaamme toi-mia. Toisinaan kehittyneet tavat ovat hyviä, ja toisinaan kokemuksemme ovat ohjanneet tapojamme väärään suuntaan. Se, kuinka jär-jestelmän mukaan toimitaan, riippuu usein johtamisesta ja tavasta suhtautua toimintaa ohjaaviin järjestelmiin.

Uuden työntekijän on äärimmäisen tär-keää saada alusta pitäen ohjausta turvalli-seen työskentelyyn. Uudet työntekijät ovat työmaaolosuhteissa aina riskiryhmä, johon on kiinnitettävä erityistä huomiota, mutta usein on kuitenkin vallalla myös sellaisia vanhoja työtapoja, joihin ei puututa. Monen tapaturman taustalta löytyy se, että vää-rät toimintatavat hyväksytään ”katsomalla läpi sormien”. Esimies on avainasemassa vaatimusten ja tavoitteiden mukaiseen toi-mintaan ohjaamisessa. Toimi itse oikein esi-merkkinä, ohjaa oikeaan ja puutu virheisiin, vaaroihin ja riskejä sisältävään toimintaan.

Tapa toimia syntyy tiedosta, taidosta ja tahdosta. Ei riitä, että tietää ja taitaa, vaan on myös oltava halu toimia oikein. Esimies on suurin vaikuttaja siihen, millainen tahtotila työturvallisuuden suhteen sinun työpaikalla-si vallitsee. Ei-turvallisen, riskialttiin ja vaaral-lisen työn ns. ”hiljainen hyväksyminen” on työturvallisuussyöpäläinen. Oikeaa käyttäy-tymistä tulee tukea ja väärä käyttäytyminen tulee kitkeä pois. Kuolema herättää, tapatur-matkin usein herättävät, mutta myös läheltä piti -tilanteiden ja jo ei-turvallisen toimin-nan tulee herättää. Reagoiminen ja asioihin puuttuminen ovat esimiehen velvollisuuksia eivätkä vain tehtäviä.

Ihmisten käyttäytyminen on yllättävän pysyvää, vaikka siihen voidaankin vaikuttaa. Käyttäytymisen taustalla oleva ajattelu joko elää ja siten elättää ongelmia tai ratkaisee ongelmia. Ajatteluamme puolestaan muok-kaa asioiden tärkeysjärjestys, ja se paljastaa arvomme. Arvot ohjaavat toimintaamme

Tieto• mitä, miksi

Tavat

Taidot• miten

Halu• tahdon

Tapa toimia syntyy, kun on tietoa mitä ja miksi, taitoa miten sekä tahtoa tehdä sovitusti.

Käyttäytyminen on vain jäävuoren huippu.

Käyttäytyminen

Ajattelu/tunteet

ArvotTärkeysjärjestys

Tarpeet


1 Työsuojelun perusteet

esimerkiksi muutostilanteissa jäykkään tai joustavaan tapaan toimia. Tämä perustuu yh-teisten tarpeiden tunnistamiseen tai niiden kieltämiseen. Esimiehen luottamusta raken-tava käyttäytyminen perustuukin ongelmien ratkaisuun, joustavaan toimintaan ja yhteis-ten tarpeiden tunnistamiseen. Onnistunut erilaisuuden hyödyntäminen näkyy organi-saation toiminnassa monipuolisuutena ja hyvinvointina.

Hyvä turvallisuusjohtaminen näkyy joh-don asenteessa, sitoutumisessa ja esimerkis-sä. Johdon asennetta kuvaa hyvin se, miten ja millainen tahtotila saadaan asetetuksi sekä miten tahtotila näkyy käytännössä. Selkei-den tavoitteiden asettaminen sekä vastuun ottaminen ja kantaminen kuvaavat johdon sitoutumista. Johdon esimerkki puolestaan näkyy kaikessa, esimerkiksi siinä, miten ”sa-fety first” -periaatetta noudatetaan ja miten säännöt koskevat kaikkia titteliin katsomat-ta. Ihmisiä kunnioittavalla, ehdottomalla toiminnalla ja sen jatkuvalla kehittämisellä on mahdollisuus luoda työpaikalle sellai-nen työympäristö, jossa käytettävät tekniset ratkaisut, toimintaa ohjaava järjestelmä ja toimijoiden käyttäytyminen yhdessä tukevat turvallista toimintaa.

Ennakoiva ja joustava turvallisuuden joh-taminen edellyttää jatkuvaa

• ennakointia – tietoa siitä, mitä odottaa: mahdollisia uhkia, häiriöitä ja epävar-muutta aiheuttavia tekijöitä

• tarkkaavaisuutta – riskien jatkuvaa ja ke-hittyvää tarkkailua

• varautumista – kykyä tehokkaasti ja jous-tavasti vastata tavanomaisiin ja yllättäviin uhkiin

• yhteistyötä kaikkien osapuolten kanssa.

Tapaturmien merkitysTutkimukset paljastavat, että kohtalokkaiden tapaturmien taustalla piilee liian usein kiire ja ohjeiden vastainen toiminta. Kiireeseen saatetaan kokea syyksi liiallinen työmäärä, puutteelliset resurssit, puutteet työn organi-soinnissa tai tuotannon ohjauksessa. Mutta mitä kiire itse asiassa on? Viisaat ovat sano-neet, että se on mielentila. Jos kiire ei ole mielessä, olisiko toimintamme ja käyttäyty-minen tilanteessa kuin tilanteessa rauhalli-sempaa, varmempaa ja turvallisempaa?

Ohjeiden vastaisen käyttäytymisen syyt saattavat olla opitussa, totutussa, vakiintu-neessa, käsketyssä tai ohjeistamattomassa toiminnassa. Tapa toimia syntyy käytännön tilanteissa koetun perusteella. Suuri vaikut-taja on johtamiskäyttäytyminen ja sen joh-donmukaisuus, selkeys, luotettavuus sekä ehdottomuus. Turvallisuutta korostavien arvojen tulee näkyä joka tilanteessa.

Tapaturmiin liitetään usein niin sanotut inhimilliset syyt ja yllättävät tilanteet. Inhi-millistä lienee kaikki ihmisten toiminta ja toimimatta jättäminen. Usein inhimillisiksi syiksi listataan muun muassa huono turval-lisuuskulttuuri, puutteet perehdytyksessä ja työnopastuksessa, totutut väärät työtavat, vaikea käyttöliittymä, ”kiire”, huonot työ-kalut, väsyneenä työn teko ja keskittymistä haittaavat asiat. Tosiasiassa nämä kaikki ovat sitä, että jätämme toimimatta oikein – inhi-millistä sitten tai ei.

Ennalta arvaamattomat ja yllättävät tilanteet ovat usein tulosta sellaisesta, mitä emme ole osanneet ajatella tai aavistaa ennakkoon. Mitä enemmän, paremmin ja syvemmin riskejä arvioidaan ja niihin varaudutaan ennakkoon eri tilanteissa, sitä turvallisempi työympäristö luodaan sinunkin työpaikallesi.

Oli kyseessä sitten lyhytaikainen vamma, pysyvä vammautuminen tai kuolema, tapatur-mien seuraukset ovat aina fyysisiä, henkisiä ja taloudellisia mitä suurimmassa määrin. Tapa-turmat vaikuttavat myös aikatauluihin, toimin-nan laatuun ja toimintaympäristöön.


Tapaturman sattuessa omalle kohdalle ymmärtää nopeasti, että kyseessä ei ole vain taloudelliset tekijät tai terveyden menet-täminen vaan pahimmillaan tapaturman uhriksi joutuneen henkilön koko elämän luhistuminen. Onnettomuus ei myöskään rajoitu vain tapaturman kokeneen ihmisen elämään, vaan perheenjäsenet, työtoverit ja esimiehet kokevat onnettomuuden. Monissa tapauksissa kriisiprosessi on pitkä ja vaikea kaikille tapaturmaan liittyville. Alussa on shokki, ja sitä seuraa mahdollisesti syyllisyys. Näihin tarvitaan kriisiapua kaikille, jotta toi-puminen voi alkaa.

Lähes jokainen onnettomuuden kokenut henkilö kertoo oppineensa onnettomuu-destaan.

Myös esimiehet ja työtoverit kuvaavat oman toimintansa muuttuneen läheisen on-nettomuuden jälkeen. Oppiminen kuitenkin edellyttää, että onnettomuuksista tiedotetaan

ja niitä käsitellään yrityksissä mahdollisim-man avoimesti ja rehellisesti. Tapaturmaan joutuneen henkilön läheiset esimiehet ko-kevat usein syyllisyyttä tilanteesta, vaikka he eivät olisi suoraan olleetkaan tapaturmassa osallisina. Tätä syyllisyyttä ja sen vaikutta-vuutta kuvaa erään esimiehen toteamus: ”Karmeinta työturvallisuusjohtamisen kou-lutusta on se, että on hautajaisissa ja näkee, kuinka pieni tyttö laskee kukkaa isänsä arkun päälle, kun tämä isä on ollut johtamasi yrityk-sen työntekijä, joka on tapaturmaisesti kuol-lut yrityksesi työmaallasi – muuta ei tarvita, kyllä silloin ymmärtää.”

Onnettomuus koettelee esimiestä ja eten-kin esimiehen ihmisten johtamisen taitoja. Hyvä esimies ottaa oppia omista ja muiden virheistä mutta myös kertoo niin onnetto-muuden syistä kuin niiden ehkäisemiseksi löydetyistä keinoista ja menettelytavoistakin. Opit onnettomuuksista on ammennettava

Tapaturman vaikutuksia elämään sairausloman jälkeen (Lähde: Mäki & Koskenvesa 2010).

”Sit loppujen lopuksi ku meilläkin on asuntolainat ja muut päällä, ni hulluks on tulla”

“...mä menetän yöunet siitä kun mietin että mitä tuleva tuo tullessaan.”

“Ihmissuhteet on kaikonnu. Työkaverit, niitä ei näy. Gudpai.”

”Neurologiset puolet...niitä sitten käynyt kuntoutuksessa vähän reilu vuoden.”

”Buranaa pitää heitellä.”

”Ku ois helapää tuolla selässä.”

”En ole vuoden 2007 jälkeen mattoja puistelluit.”

”Juokseminen ja hiihtäminen kielletty.”

Alan vaihto

Huoli tulevai-suudesta

Taloudelliset ongelmat

Sosiaa-linen syrjäyty-minen Muisti-

ongelmia Lääkkeiden syöminen

Tunnotto-muutta

Niveliä särkee

Kylmän arkuutta

Arkiaskareet vaikeutuvat

Harrastuksista luopuminen


koko organisaation ja kaikkien sidosryh-mien käyttöön. Onnettomuus ei onneksi koskaan unohdu täysin, sillä moni oppii onnettomuudesta ainakin sen, että puuttu-miskynnyksen on madalluttava.

Tapaturmat ovat harvoin täysin ”yllät-täviä” ja ennalta arvaamattomia vaaratilan-teita. Esimerkiksi läheltä piti -tilanteita on saattanut olla aiemminkin, mutta niitä ei ole huomioitu, niihin ei ole reagoitu eikä vaara-tilanneilmoituksia ole tehty. Tapaturmiin liit-tyy usein totuttuja vääriä työtapoja. Näiden työtapojen taustalla voi olla tietämättömyyttä, välinpitämättömyyttä, pyrkimystä ”tehokkuu-teen” tai turhautumista jatkuviin vikoihin ja ongelmiin ohjeiden mukaisessa työssä.

Organisaatioissa on yleisesti ja yksilöillä omaan toimintaansa liittyen harhoja ris-keistä ja turvallisuudesta. Riskejä sisältäviin asioihin suhtaudutaan sekä aliarvioiden että yliarvioiden.

Tyypillisesti aliarvioidaan

• tuttuja töitä ja tilanteita

• toistuvia asioita, kuten korkealla työskentelyä

• asioita, joihin voidaan itse vaikuttaa

• asioita, joihin ryhdytään vapaaehtoisesti

• asioita, joista on itselle hyötyä

• asioita ja tilanteita, joita työkaverit eivät näytä pitävän vaarallisina

• asioita, jotka kuvitellaan osattavan.

Yliarvioituja ovat puolestaan

• ainutkertaiset tai harvinaiset tapahtumat

• seurauksiltaan suuret tapahtumat

• pelottavat/abstraktit asiat

• asiat tai työt, joihin on käsketty mukaan

• asiat, joista ei nähdä mitään hyötyjä

• asiat, joista on helppo tuottaa mieleen esi-merkkejä, kuten omakohtaiset tapaturmat

• asiat ja tilanteet, joiden vaarallisuutta työ-kaverit korostavat.

Kohtalonuskosta nolla tapaturmaa -ajatteluun0-tapaturma-ajattelu korostaa mm. johtajuut-ta työturvallisuudessa, työympäristön jatku-vaa arviointia ja kehittämistoimintaa sekä sitoutumista ja vastuunottoa kaikilla tasoilla.

Tapaturmattomalla työpaikalla

• välitetään ihmisestä

• arvostetaan kaikkia työntekijöitä

• rohkaistaan ja kannustetaan erinomaisiin suorituksiin

• turvallisuus on arvo, joka ei kilpaile kus-tannusten ja aikataulujen kanssa

• yritys ja yksilö sitoutuvat luomaan työpaik-kaa, jossa ei kukaan menetä terveyttään

• ei hyväksytä virheellistä johtamista – huo-no turvallisuustaso ja tapaturmat merkit-sevät epäonnistumista, vaikka hanke olisi taloudellisesti tuottava.

Turvallisuuden suhteen ei voida ajatella koskaan tai missään tilanteessa, että joku muu hoitaa, ei kuulu minulle. Turvallisuus kuuluu kaikille – turvallisuus kuuluu jokai-selle yksilönä ja yhteisöllisesti. Oikeaa tur-vallisuusasennetta kuvaavat hyvin yritysten työturvallisuusjohtamisessa ja työturvalli-suuskulttuurin muokkaamisessa käytetyt lauseet:

”Terveenä työstä kotiin.”

”Jokainen tapaturma on estettävissä.”

”Jokaisella on oikeus ja velvollisuus tehdä työnsä turvallisesti.”

”Kun keskitytään työturvallisuuteen, suunnitellaan myös työt paremmin.”

Puhuttaessa turvallisuusjohtamisesta tarkoitetaan niitä menettelytapoja, joita työpaikalla käytetään työturvallisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Tehok-kaan turvallisuusjohtamisen lähtökohtana ovat tavoitteellisuus ja järjestelmällisyys.


Turvallisuusjohtaminen kuuluu jokaisen esimiehen työhön, joten esimies on tässä avainasemassa. Esimies johtaa turvallisuut-ta aina omalla esimerkillään − hyvällä tai huonolla. Parhaimmillaan esimies on tie-dostanut turvallisuuden merkityksen ja joh-taa turvallisuutta systemaattisesti. Esimies johtaa hyvään ja turvalliseen tapaan toimia perustyökaluilla, joita ovat tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkinta, riskien arviointi ja riskien hallinta, perehdytys, työnopastus, työohjeiden ylläpito sekä työn, työympäris-tön ja työyhteisön valvonta ja epäkohtiin puuttuminen.

Turvallisuuskulttuuri kuvaa laajasti sitä, kuinka yrityksessä suhtaudutaan turvallisuu-teen ja vaaroihin. Turvallisuuskulttuuri ottaa siis kantaa paitsi esimiehiin, koko yrityksen henkilökuntaan ja siihen, kuinka vastuulli-sesti henkilökunta, esimiehet ja johto toimi-vat erilaisissa turvallisuusasioissa. Yrityksen turvallisuuskulttuuri näkyy osaltaan siinä, miten

• johdon esimerkki näkyy

• työsuojeluhenkilöstön yhteistyö toimii

• turvallinen ja tehokas toteutus otetaan osaksi arkea

• turvallisuutta ei pidetä erillisenä tekijä-nä vaan osana tuotannonsuunnittelua ja -ohjausta

• huolehditaan, että työn tekemisen edelly-tykset ovat kunnossa

• innostetaan työturvallisuuteen näyttämäl-lä itse esimerkkiä

• käytetään turvavarusteita

• tehdään työpaikkakierroksia ja puututaan epäkohtiin

• mahdollisia puutteita korjataan myös itse ja ollaan toiminnassa johdonmukaisia

• ali- ja sivu-urakoitsijat otetaan mukaan turvallisuussuunnitteluun

• ohjeet pidetään selkeinä ja yksinkertaisi-na sekä noudatetaan niitä.

Tärkeä askel työturvallisuutta kehitettäessä on tavoitteiden asettaminen.

Mitä todellisuudessa halutaan? Riittää-kö tavanomainen turvallisuustaso, jossa tapaturmia sattuu silloin tällöin, vai ha-lutaanko turvallisuudesta kilpailuvaltti ja uusi vahvuus yritykselle? Yhä useampi yritys on ottanut tavoitteekseen 0-tavoit-teen. Periaatteena on tällöin, että yhtään tapaturmaa ei hyväksytä vaan turvallisuu-desta huolehditaan kaikissa olosuhteissa. Yhtiön johdon tulee osoittaa selvästi si-toutumisensa työturvallisuustavoitteisiin. Hyvään turvallisuuskulttuuriin kuuluu myös turvallisuustason jatkuva seuranta. On varmistettava, että yrityksessä on riittä-vä organisaatio ja prosessit turvallisuuden tukemiseksi ja että henkilöstöllä on riittä-vä turvallisuusosaaminen.

Yhteisellä työpaikalla turvallisuuden parantamiseksi tulee tehdä tiivistä yhteis-työtä aliurakoitsijoiden ja tavarantoimitta-jien kanssa esimerkiksi mittaamalla heidän suoriutumistaan turvallisuusasioissa. Kes-kustelun on oltava avointa sidosryhmien kanssa silloin, kun arvioidaan turvallisuus-työn vaikutuksia. Näin toimien osoitamme kaikille toimijoille, että välitämme heidän turvallisuudestaan.


Sattumaa on vain lopputulos

Kun lähtökohta on se, että kaikki tapaturmat halutaan estää, myös riskinotto pitää poistaa. Tämä edellyttää työtapojen ottamista suu-rennuslasin alle. Nolla tapaturmaa edellyttää nollaa riskinottoa. Myös kaikista vaara- ja läheltä piti tilanteista on otettava opiksi. Niiden ilmoittamiseen kannustetaan, niihin reagoidaan ja niitä seurataan.

Nolla tapaturmaa on oltava kaikkien asia. Yksi keskeisimpiä asioita on panostaa työ-paikalla toimijoiden osaamiseen. Tähän kuu-luu vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja tehokkaiden ennalta ehkäisevien toimen-piteiden käyttöönotto töiden valmistelussa

ja toteutuksessa. Osaamista parannetaan koulutuksilla, tiedotteilla sekä työpaikalla pidettävillä turvallisuustietoiskuilla.

Ongelmana 0-tapaturmaa-ajattelussa on kuitenkin se, että tapaturmia ei oikeastaan voida estää. Jos henkilö esimerkiksi putoaa tikapuilta, on esimiehen mahdotonta estää häntä loukkaantumasta. Se, minkä esimies voi estää, on turvattomat työtavat. Jos halutaan estää tikkailta putoaminen, estetään tikkaiden väärinkäyttö. Kun tikkaiden sijasta suositaan kunnollisia työtasoja ja henkilönostimia, on tapaturman riski paljon pienempi.

Suojaukset

Ihmiset

Ympäristö

Organisointi

Johtaminen

Aukko turvatoimissa

Virheellinen suoritus

Virheitä lisäävät olosuhteet

Puutteet operatiivisessa toiminnassa

Epäonnistuminen yrityksen johtamisessa

Vahingon synnyssä mikään muu ei ole sattumaa kuin lopputulos.


Tapaturmapyramidilla pyritään esittämään turvattomien työtapojen ja tapaturmien yh-teyttä. Jokaista vakavaa tapaturmaa kohden sattuu tilastojen mukaan useita pienempiä ta-paturmia, läheltä piti -tilanteita ja vaaratilantei-ta, jotka kaikki johtuvat samoista ongelmista ja asenteista. Reagoimalla pienempiin ongelmiin siten, että kehitetään turvallisuutta ja paranne-taan toimintatapoja, estetään myös vakavam-mat ongelmat.

Tavoitteiden asettamisen pohjatyönä on hyvä laatia rehellinen arvio omasta asen-teesta ja onnistumisesta, ennen kuin aletaan

TapaturmiaOnnettomuuksiaIsoja vahinkoja

Pieniä vahinkoja

Läheltä piti -tapauksia

Vaaroja Vaaratilanteita

Ongelmia Vikoja Virheitä

Huonosti hoidetut asiat

miettiä, mitä pitäisi kehittää. Oheisen tau-lukon avulla voit arvioida, kuinka turvalli-nen työyhteisösi oikeastaan on. Täyttäessäsi taulukkoa yritä olla rehellinen. Mieti, mikä asia on oleellista, ja ole kriittinen, jos asia ei mielestäsi ole kunnossa. Anna kussakin koh-dassa itselle 0–5 pistettä sen mukaan, kuin-ka hyvin olet mielestäsi onnistunut. Laske sitten pisteesi yhteen ja kirjaa muutamalla lauseella, oletko tyytyväinen tilanteeseen ja mitä mielestäsi pitäisi kehittää.

Tapaturmapyramidi kertoo huonosti hoidettujen asioiden ja tapaturmien välisestä yhteydestä.


Itsearviointitaulukko

Tarkastuskohde Heikko taso0–1 pistettä

Keskimääräinen taso2–3 pistettä

Hyvä taso4–5 pistettä

Työturvallisuus tänään

Pisteet:

Työ on riskialtista:Tapaturmia sattuu usein. Työ on fyysisesti tai henkisesti kuormittavaa. Sairauslomat ovat yleisiä. Henkilöstön vaihtuvuus on nopeaa. Ristiriitoja on paljon. Turvallisuus-parannuksiin on vaikea saada rahaa.

Työ ei ole vaarallista:Vakavat tapaturmat ovat harvinaisia. Pieniä tapa-turmia sattuu toisinaan. Työn rasitukset ovat kohtuullisia. Ristiriidat sovitaan tarvittaessa.

Työ on turvallista:Tapaturmia ei juurikaan satu. Työ on kevyttä ja viihtyisää. Työntekijät ovat tyytyväisiä. Ristirii-toja on vähän. Vaihtu-vuus on vähäistä.

Turvallisuus tavoitteena

Pisteet:

Turvallisuutta ei tavoitella:Keskitymme työn te-kemiseen. Tutkimme tapaturmat ja ryhdymme tarvittaessa toimenpi-teisiin, mutta muuten emme suunnittele turval-lisuutta.

Turvallisuutta toivotaan:Pidän huolta perus- asioista. Jos ongelmia esiintyy, ne ratkaistaan. Turvallisuus on tärkeä asia, mutta jää usein muiden asioiden jalkoi-hin.

Turvallisuutta kehitetään:Haluan, että työ tehdään turvallisesti, ja ilmaisen haluni. Yritän itse näyt-tää esimerkkiä. Pyrin suunnittelemaan asiat jo ennakkoon, ennen kuin ongelmia syntyy. Pyrim-me arvioimaan vaarat ja riskit jo ennakkoon.

Työn valvonta ja asenne ongelmiin

Pisteet:

Virheitä peitellään:En yleensä sekaannu, jos työntekijät haluavat itse toimia typerästi. Ei meillä ole merkittäviä ongelmia. Kun ongelmia on, ne hoidetaan vaivihkaa pois. ”Tapaturmat johtuvat yleensä yksilöistä.”

Virheet hyväksytään:Hyväksyn väärät toimin-tatavat vain silloin, kun oikeita työtapoja ei voida noudattaa. Tapaturmat tutkitaan ja onnetto-muuksien uusiutuminen pyritään estämään. Ongelmien pohjalta tehdään parannusehdo-tuksia, mutta ne jäävät usein toteutumatta. Syyllisille huomautetaan asiasta.

Virheisiin varaudutaan:En hyväksy vääriä toi-mintatapoja vaan puu-tun virheisiin heti niitä havaitessani. Selvitän töihin liittyvät vaarat etu-käteen ja yritän ratkaista ongelmat jo ennakkoon. Haluan estää inhimilliset virheet suosimalla hyvää tekniikkaa. Ongelmista tiedotetaan kaikille työn-tekijöille.





Työsuojelun yhteistoiminta osastolla

Pisteet:

Ei yhteistoimintaa:Työntekijät eivät ole kiin-nostuneita turvallisuus-asioista. Työntekijöiltä ei kannata kysellä, koska he alkavat heti vaatia mahdottomia. Aktiiviset ehdottelijat saisivat kyllä keskittyä töihinsä.

Lisääntyvää yhteistoimintaa:Työsuojelusta keskustel-laan osaston kokouksissa tarvittaessa. Työhön suoraan liittyvissä asiois-sa kysytään tarvittaessa myös työntekijöiden mie-lipidettä. Asioista ei aina tarvitse riidellä. Kun asiat sovitaan yhdessä, ei tule ristiriitoja.

Luottamusta:Työsuojelu on yhteinen asia! Haluan aina antaa alaisilleni mahdollisuu-den vaikuttaa meneillään oleviin parannuksiin ja muutoksiin. Yhteistoi-minta on luontevaa ja spontaania eri tasoilla. Turvallisuusasioista kes-kustellaan säännöllisesti sovituissa palavereissa.

Suhde edustajiin ja asiantuntijoihin

Pisteet:

Määräyksiä vaikea hyväksyä:En mielelläni keskuste-le luottamusmiesten ja työsuojeluihmisten kanssa. En pidä siitä, että ulkopuoliset sotkeutuvat tapaani hoitaa turval-lisuutta. Olen joskus huolissani oikeudellisesta vastuustani.

Lakeja halutaan noudattaa:Haluan, että minulle kerrotaan, kuinka pitäisi toimia. Uskon, että luot-tamusmiehille ja turval-lisuusihmisille kannattaa kertoa asioista jo en-nakkoon, jotta vältetään ristiriidat.

Laki on vähimmäistaso:Haluan pitää hyvät suh-teet luottamusmiehiin ja turvallisuusihmisiin, kos-ka uskon, että he voivat auttaa minua tavoitteis-sani. Kun tekee parhaan-sa, ei tarvitse vastuuky-symyksiä pelätä.

Työohjeet

Pisteet:

Ohjeet epämääräisiä:Jos jotain on tarvinnut sopia, on asia sovittu suullisesti ja kerrottu kaikille. Kirjallisia ohjeita ei ole, tai sitten ne ovat löydettävissä vain jostain arkistosta ja saattavat olla osin vanhentuneita.

Ohjeita kerätään:Tärkeimmät työ- ja tur-vaohjeet on kirjoitettu ylös. Koneiden ja laittei-den ohjeet ovat tallessa ja saatavilla.

Laadukas järjestelmä:Kaikista töistä on päivi-tetyt työohjeet, joissa otetaan kantaa myös tur-vallisuuteen. Työohjeet ovat kaikkien saatavilla, ja tärkeimmät määräyk-set näkyvät työpaikalla. Työohjeet ovat työnte-kijöiden ymmärtämällä kielellä.





Perehdytys

Pisteet:

Heti töihin:Ei meillä tarvita erillistä perehdytystä, koska työssä oppii kuitenkin parhaiten. Luotan am-mattikoulutukseen. Aina saa kysyä, jos ei osaa jotain.

Tutustumista:Tutustutetaan yrityk-seen. Kerrotaan, keneltä mitäkin. Näytetään pe-rusasiat. Selvitän uuden henkilön ammattitaidon, ja jos puutteita on, jär-jestetään mahdollisuus oppia. Oppimista ei kyllä valvota.

Perehdytystä:Suunnittelen jokaiselle uudelle henkilölle kun-nollisen perehdytysjak-son. opetamme ammat-timiehetkin tekemään työt oikein, niin kuin meillä vaaditaan. Seu-raan henkilökohtaisesti oppimista. Oppeja kerra-taan säännöllisesti.

Työympäristö ja tekniikka

Pisteet:

Ei hyödynnetä:Suojalaitteita ja suojaimia ei juuri ole totuttu käyt-tämään, kun ne haittaa-vat työtä. Kaikki turhat turvalaitteet riisutaan tai ohitetaan koneista. Jos joku kuitenkin haluaa suojaimia, niin valikoin yleensä halvimmat.

Turvalaitteet sallitaan:Turvalaitteita ja suojia ei saa poistaa. Irrotetut turvalaitteet ja suojat kiinnitetään takaisin havaittaessa. Uusiaturvalaitteita ja suoja-rakenteita asennetaan tarvittaessa. Perussuo-jaimia on tarjolla.

Turvalaitteita kehite-tään:Kehitämme turvalait-teita tarvittaessa myös itse, mikäli arvioimme suojauksen puutteelli-seksi. Hankimme vain konepäätöksen mukaisia (CE-merkittyjä) koneita. Suojainvalikoimamme on laadukas, kattava ja monipuolinen. Myös varaosia ja suojainten huolto- ja säilytyspaikat on järjestetty. Suojain-ten käytöstä on sovittu. Valvon, että suojaimia käytetään.





Alihankinta ja toiminta yhteisellä työmaalla

Pisteet:

Ristiriitaista tai irrallista:Jokainen vastaa omasta osastaan, ja tarvittaessa kerrotaan ongelmista tilaajalle. Alihankinta- työssä täytyy voida vä-hän joustaa säännöistä, koska kilpailu on kovaa.

Valvottua toimintaa:Alihankkijat pitää pereh-dyttää tilaajan toiminta-tapoihin. Alihankinnassa-kaan ei hyväksytä vääriä toimintatapoja ilman erityistä syytä.Ongelmista voidaan kes-kustella suoraan kaikkien alueella olevien kesken.

Vastuullista yhteistyötä:Turvallisuuteen liittyvät toimintatavat sovitaan ennakkoon ja niitä val-votaan. Alihankkijoille hankitaan kattava pereh-dytys. Suosimme ali-hankkijoita, jotka ovat suorittaneet työturvalli-suuskortin. Ongelmista ja riskeistä keskustellaan säännöllisesti järjestet-tävissä tilaisuuksissa ja päätökset pyritään teke-mään yhdessä.

Työterveys-huolto ja työhyvinvointi

Pisteet:

Sairaanhoitoa:Työterveyshuoltoa ei näy työpaikalla. Sairauslomat aiheuttavat ristiriitoja. Tasa-arvo, ikäjohtaminen ja ilmapiiri ovat aiheita, joista ei haluta keskus-tella.

Työpaikkaselvityksiä:Työterveyshuollon kans-sa on sovittu yhteistyös-tä ja esim. työpaikkasel-vityksistä. Sairauslomista ei riidellä. Alaisteni terve-ys on minulle tärkeä asia, muutenkin kuin sairaus-lomien vuoksi. Ilmapiirin merkitys työhyvinvoinille tunnetaan ja siitä pyri-tään huolehtimaan.

Läheistä yhteistyötä:Yhteistyö työterveys-huollon kanssa on mo-nitahoista ja toimivaa. Pyrimme kehittämään työn terveellisyyttä ja ergonomiaa. Pyrimme huolehtimaan koko hen-kilöstön hyvinvoinnista ja huomioimaan yksilölliset tarpeet.

Pisteet yhteensä:


Yleisesti pistearvoja voi tulkita seuraavasti:

Kokonaispisteet 0–15 Kokonaispisteet 16–35 36–50

Työturvallisuus on puutteel-lista. Mikäli pisteet ovat hyvin alhaiset, on todennäköistä, että kehitystyö vaatii paljon ponnis-teluja. Vanhoillisista asenteista on usein vaikea luopua, mutta näyttämällä itse esimerkkiä se onnistuu kyllä.

Työturvallisuus on keskitasois-ta. Perusasiat ovat kunnossa, mutta toimintaan liittyy edel-leen suuria riskejä. Toiminnan heikkouksiin tulee puuttua siten, että mietitään uusia kei-noja lähestyä ongelmia.

Työturvallisuustoiminta on pitkälle kehittynyttä. Turval-lisuuteen pyritään aktiivisesti ja tuloksia tullaan varmasti saamaan. Heikoimpia kohtia ja mahdollisia sokeita pisteitä tulee aktiivisesti kehittää, etteivät ne koidu turvallisuu-den kompastuskiviksi. Jatku-van parantamisen edellytyk-set ovat olemassa.


2 Työsuojeluvastuu

Vastuu turvallisuudesta on yhteinen, ja siksi kaikkien osapuolten on syytä muis-taa vaarojen tunnistamisen ja ennakoinnin sekä tiedottamisen merkitys ja huolehtia yhteistoiminnasta. Hyvin hoidettu yritys, organisaatio, projekti ja rakennustyömaa edellyttävät, että vastuut, velvollisuudet, työtehtävät ja vaikutusmahdollisuudet kul-kevat käsi kädessä. Kun työpaikalla sovi-taan tehtävien jaosta, tulee aina varmistaa, että tehtävän saajalla on mahdollisuudet hoitaa tehtävää.

Mistä työsuojeluvastuussa on kysymys?

Vastuun määrittelyTyöturvallisuuslaki määrittelee eri osapuol-ten vastuut ja periaatteet, joiden mukaisesti työturvallisuutta tulee kehittää. Lain tavoit-teena on suojella työntekijän turvallisuutta ja terveyttä sekä työkykyä ja ehkäistä tervey-den haittojen syntymistä (esim. tapaturmat, ammattitaudit). Siinä ja sen nojalla anne-tuissa säädöksissä määritellään työnantajan ja muiden työturvallisuuteen vaikuttavien henkilöiden sekä työntekijöiden vastuut ja velvollisuudet.

Työpaikan ja työympäristön työturval-lisuudesta vastaa työnantaja. Käytännössä vastuu on esimiehillä. Vastuunjaossa pätee periaate, jonka mukaan vastuuta jaetaan, ei siirretä. Vaikka ylempi esimies siirtää työteh-tävän alemmalle esimiehelle, jää osa vastuu-ta hänelle ja hänen tulee seurata tehtävän onnistumista. Myös työntekijöille voidaan määrätä työsuojelutehtäviä, mutta he eivät yleensä voi olla niistä vastuussa. Todellinen vastuun jakautuminen riippuu kuitenkin yritysten ja yhteisen työpaikan organisaatio-rakenteesta ja tehtävien jaosta. Vastuunjaon selkeyden vuoksi tulisi todellinen vastuunja-ko sopia aina kirjallisesti.

Juridinen vastuu:Oikeudellinen vastuu, esimerkiksi rikos-oikeudellinen vastuu tai korvausvastuu. Esimiehen juridinen vastuu perustuu työ-turvallisuuslakiin ja rikoslakiin. Esimiestä voidaan syyttää ja rangaista tehtävien laimin-lyönnin perusteella.

Moraalinen vastuu:Jokaisella on vastuu tehdä oma työ hyvin ja kantaa vastuuta turvallisuudesta. Hyvä esi-mies haluaa hoitaa työsuojeluasiat kuntoon, koska se kuuluu hänen työhönsä ja koska hän haluaa suojella alaisiaan, ei rangaistuk-sen pelosta.

Siviilioikeudellinen vastuu

Rikosoikeudellinen vastuu

Työsopimuksesta johtuvien velvollisuuksien laiminlyönnistä johtuva vahinko

Tarkastellaan teon tai laiminlyönnin rangaistavuutta työturvallisuuslain ja rikoslain valossa


2 Työsuojeluvastuu

Vastuun periaatetta voidaan kuvata Suo-men lain tuomarin ohjeiden tekstin kautta, sillä laki, etiikka ja moraali eivät aina kulje käsi kädessä: ”Ei laki hyväksy kaikkea, mitä se ei rankaise, sillä ei lakikirja saata kaikkia rikoksia luetella.” (Suomen laki, tuomarin ohjeita)

Myös työturvallisuuteen liittyen normi-järjestelmän ulkopuolelle jää aina säätele-mätöntä aluetta, jossa eettisyys ja moraali ovat vaikuttavina ohjenuorina. Organisaa-tioiden johto on vastuussa siitä, että orga-nisaatio toteuttaa sille asetettuja tavoitteita ja toimii yhteiskunnan edellyttämien sään-töjen mukaan. Väärinkäytösten havaitsemi-nen ja ehkäisy ovat osa riskienhallintaa ja kehittämistä.

Esimiehen tärkeimpiä tukihenkilöitä työsuojelukysymyksissä ovat yrityksen työ-suojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut sekä yrityksen työsuojelutoimikunta. Esi-miehen tulee kuitenkin muistaa, että nämä kaikki ovat tukihenkilöitä, joilta saa apuja ja neuvoja, mutta vastuu päätöksistä on aina esimiehellä.

Työturvallisuuslailla pyritään edistämään myös työnantajien ja itsenäisten työnsuo-rittajien välistä tiedonkulkua ja yhteistoi-mintaa silloin, kun näiden työt vaikuttavat toisten työnantajien työntekijöiden turvalli-suuteen tai itsenäisten työnsuorittajien tur-vallisuuteen. Turvallisuuden suunnittelu ja hallinta ovat yhteisesti kaikkien tilanteeseen liittyvien esimiesten, alihankkijoiden ja pro-jektipäälliköiden vastuulla. Asiantuntijoina kannattaa käyttää kokenutta työsuojeluhen-kilöstöä. Päävastuullisiksi katsotaan kui-tenkin yleensä koko hankkeesta vastuussa olevat ylimmät esimiehet ja työympäristössä ylintä päätösvaltaa käyttävät päälliköt.

Työnantajan vastuu

Työturvallisuuslaissa säädetään työnantajan yleisestä huolehtimisvelvollisuudesta, työn vaarojen selvittämisestä ja arvioinnista, eri-tyistä vaaraa aiheuttavasta työstä, työympä-ristön ja työn suunnittelusta, työntekijälle annettavasta opetuksesta ja ohjauksesta ja henkilönsuojainten käytöstä.

Työnantajan yleiseen huolehtimisvelvol-lisuuteen kuuluu seuraavien periaatteiden noudattaminen:

• Vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään.

• Vaara- ja haittatekijät poistetaan tai, jos tämä ei ole mahdollista, ne korvataan vä-hemmän vaarallisilla tai vähemmän haital-lisilla menetelmillä.

• Yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpi-teet toteutetaan ennen yksilöllisiä.

• Tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen otetaan huomioon.

Työnantajan turvallisuustehtävätTyönantaja

• nimittää − työsuojelupäällikön

• huolehtii − omien työntekijöiden ja työn vaiku-tuspiirissä olevien turvallisuudesta

− yhteistoiminnan toteuttamisesta omi-en työntekijöidensä kanssa

− oman työnsä vaikutuksien ilmoittami-sesta muille urakoitsijoille.

Jos esimies on poissa työpaikalta esimer-kiksi tapaturman sattuessa, se ei vapauta häntä juridisesta vastuusta, vaan esimies on vastuussa alaistensa työtavoista ja työympä-ristöstä kaikissa tilanteissa huolimatta siitä, onko hän tietyssä tilanteessa läsnä vai ei.

Usein yksittäisen esimiehen vastuualue voi olla niin laaja, että hän ei voi millään olla jatkuvasti paikalla työtä tehtäessä. Ongel-


maksi tämä muodostuu, mikäli esimies ei voi riittävästi valvoa hajallaan olevia työnte-kijöitään. Mikäli yhden esimiehen resurssit eivät riitä kyseessä olevan työn valvontaan, on järjestettävä lisäresursseja tai vastuu asi-asta lankeaa ylemmälle linjaorganisaatiolle. Tarvittaessa on määriteltävä selkeästi, mitkä ovat erilaisten lisätyönjohtajien, vuorotyön-johtajien tai asennustyönjohtajien velvolli-suudet ja mitkä varsinaisen esimiehen.

Esimiehellä on valta työpaikalla ja direktio-oikeus alaisiinsa, mutta turvallisuuskysymyk-sissä on kuitenkin aina kuunneltava myös muiden mielipiteitä ja ehdotuksia. Päätöksen esimies toki joutuu yleensä tekemään itse, mutta työntekijöillä on oikeus tehdä ehdo-tuksia ja myös kuulla vastaus esittämiinsä ongelmiin. Vaikka esimies tekisi päätöksensä alaisen tai kollegan ehdotuksen mukaisesti, vastuu päätöksestä on silti aina hänellä.

Ylin johto

•turvallisuuden yleisjohto ja -valvonta sekä tavoitteiden asettaminen•turvallisuuden kehittämisen liittyvien toimintatapojen määrääminen•turvallisuuden kehittämiseen tarpeellisten aineellisten edellytysten varmistaminen•alempien esimiesten valinta ja näiden pätevyyden ja tehtävänjaon varmistaminen

Keskijohto Työnjohto

•työympäristön, koneiden ja työmenetelmien turvallisuuden kehittäminen ja riskien-arviointi

•yleisten ja konekohtaisten työturvallisuus-ohjeiden laatiminen ja valvonta

•koneiden ja laitteiden hankinta ja valvonta•työnopastuksen ja työnjohdon organisointi•työyhteisön ilmapiirin varmistaminen ja

henkisen työsuojelun edellytysten valvonta

•tarpeellisten esitysten tekeminen ylimmälle johdolle

•koneiden, laitteiden ja työympäristön valvonta

•työnopastus ja osaamisen varmistaminen•työohjeiden laadinta ja tiedonkulun

varmistaminen•turvallisten työmenetelmien ja henkilökoh-

taisten suojainten käytön valvonta•poikkeustilanteiden hallinta•työntekijöiden esille nostamiin ongelmiin

vastaaminen•ongelmien ja kehitysehdotusten esittely

keskijohdolle


Jokaisen velvollisuus huolehtia

Kunkin vastuuTyöturvallisuudesta huolehtiminen kuuluu jokaiselle työpaikalla työskentelevälle. Sään-nökset antavat sitovat raamit turvalliselle työskentelylle.

Käytännön työturvallisuus toteutuu kui-tenkin hyvällä suunnittelulla, saumattomalla yhteistoiminnalla sekä vastuuntuntoisella asenteella. Oikea asenne työturvallisuuteen on ammattitaidon perustekijä. Mitkään oh-jeet eivät perimmiltään auta, jos suhtautumi-nen niihin on vähättelevä.

Jokaisella työyhteisössä työskentele-vällä on velvollisuus noudattaa turvallisia työtapoja ja annettuja ohjeita sekä puut-tua laiminlyönteihin. Riskinottoa ja vääriä työtapoja ei tule hyväksyä työtoverilta tai sopimuskumppanilta. Hiljainen hyväksy-minenkin on työturvallisuusrikkomus tai työturvallisuuden laiminlyönti, johon tulee välittömästi puuttua.

Työntekijä

•turvallinen työskentely ja jatkuva huolehtiminen turvallisen työskentelyn edellytyksistä

•yleisten ja työpaikkakohtaisesti annettujen ohjeiden ja määräysten noudattaminen

•omasta ja muiden työturvallisuudesta huolehtiminen työympäristön riskejä arvioimalla ja niihin puuttumalla

•vaaroista ilmoittaminen tai vaarateki-jöiden poistaminen, mikäli mahdollista tehdä turvallisesti

•turvalaitteiden ja suojalaitteiden käyttö ja asianmukainen hoito

Työntekijöiden ja sopimuskumppaneiden toimintaan voidaan vaikuttaa sekä kannus-teilla että sanktioilla. Porkkana on yleensä tehokkaampi kuin keppi.

Jokaisen toimijan malli vaaran välttämisessä

Askel 1 – Selvitä riskitArvioi työhön liittyvät mahdolliset vaarat ja kysy:

• Mikä voisi mennä pieleen?

• Mitä pahimmillaan voisi silloin tapahtua?

• Olenko oppinut jotain edellisestä riskiarviosta?

Askel 2 – Arvioi turvallisuusArvioi, miten poistat tai hallitset jokaisen havaitun riskin ja vältät vahingon:

• Onko minulla riittävä koulutus ja taito tehtävään?

• Onko minulla oikeat työkalut ja suojavälineet?

Askel 3 – Toimi turvallisestiSuorita tarpeelliset toimenpiteet, jotta työ voidaan tehdä turvallisesti:

• Noudata kirjallisia turvaohjeita ja työlupa-menettelyjä.

• Kysy tarvittaessa lisäohjeita ja apua.

Alihankintatyöt

Alihankintatöissä työn johto ja valvonta sekä työsuojeluvastuu säilyvät alihankintaa teke-vällä työnantajalla. Alihankintatyön tilaavan työnantajan on huolehdittava siitä, että ali-hankintatyönantaja ja hänen työntekijänsä saavat riittävät tiedot työpaikan vaara- ja haittatekijöistä. Myös alihankintatyönanta-jan tulee pitää tilaajatyönantaja ajan tasalla työhönsä liittyvistä työturvallisuusasioista. Työsuojeluun liittyvät vastuusuhteet tulee kirjata tilaaja-toimittajasopimuksiin.

Mikäli työtä teetetään alihankintana tilaa-jan työympäristössä, sitä koskevat yleensä samat asiat kuin edellä on mainittu yhteisille työpaikoille. Isommissa projekteissa alihan-kintatyöstä sovitaan yleensä yksityiskohtai-semmin, ja myös turvallisuusasioihin pitäisi


tällöin ottaa kantaa. Lyhyemmissä töissä turvallisuusasioista sopiminen kuitenkin hel-posti unohdetaan, koska asioiden käsittele-miseen koetaan menevän liiaksi aikaa. Mikäli turvallisuus laiminlyödään pienimuotoisissa työtilauksissa, voi syntyä työn laajuuteen nähden suuria vahinkoja.

Vuokratyö

Työvoimaa vuokralle antava työnantaja vas-taa työsuojelun perusvelvoitteista, kuten työterveyshuollon järjestämisestä. Työn teettävä työnantaja vastaa työn tekemisen edellytyksistä ja olosuhteista omalla työpai-kallaan. Kun työn johto ja valvonta siirtyvät työn teettäjälle, siirtyy teettäjälle myös vas-tuu työhön liittyvästä työsuojelusta.

Vuokratyössä yritys tilaa vain työn tekijän, ei tiettyä työtä eikä työnjohtoa. Työnjohto-oikeus ja työsuojeluvelvoitteet jäävät siis tällöin työn vastaanottajalle. Vuokranantajan vastuulla on lähinnä varmistaa luovutettavan työntekijän yleinen ammattitaito ja seurata toimintaperiaatteita yleisesti. Mikäli työnte-kijä tuo työvälineet mukanaan, vastaa vuok-ralle antaja niiden yleisestä turvallisuudesta. Tilaaja vastaa varsinaisesta perehdytyksestä siltä osin, kuin työympäristö tai työtehtävän erityisvaatimukset määräävät, sekä työn val-vonnasta. Mikäli jää epäselväksi, onko kyse alihankinnasta vai vuokratyöstä, on hyvä var-mistaa asia yksinkertaisesti sopimalla, kumpi vastaa työn johdosta.

Työntekijän oman vuokratyönantajan tulee

• järjestää vuokratyöntekijän työterveys-huolto

• ilmoittaa työn ammattitaitovaatimuksista ja työn luonteesta työntekijälle

• varmistaa työntekijän riittävä ammattitaito, kokemus ja sopivuus kyseiseen työhön

• antaa työntekijälle yleistä opetusta ja ohjausta työtehtäviin

• selvittää vastaanottajan kyky täyttää sille kuuluvat velvollisuudet

• selvittää edellytykset suorittaa työ asian-mukaisesti ja turvallisesti.

Työn vastaanottajan tulee ennen vuokratyön aloittamista työvoiman luovuttajalle

• ilmoittaa työn edellyttämät ammattitaito-vaatimukset ja työn erityispiirteet

• huolehtia työn aikaisesta työn turvallisuu-desta ja terveellisyydestä

• perehdyttää työntekijä työhön ja työpai-kan olosuhteisiin sekä työsuojelutoimen-piteisiin

• perehdyttää työntekijä tarvittaessa työ-paikan työsuojelun yhteistoimintaan ja tiedottamiseen sekä työterveyshuollon järjestelyihin.

Edellä esitettyjen tehtävien ja edellytys-ten toteuduttua vuokratyön työturvallisuus ja sen vaikutukset ovat osa työpaikan turval-lista toimintaa.


3 Vaarojen arviointi

Kaikki lähtee vaarojen arvioinnista

Hyvään johtamiseen kuuluu, että asiat suun-nitellaan ennakkoon – jo ennen kuin ongel-mia syntyy. Useimmiten tapaturmat johtuvat sellaisista syistä, jotka voi tunnistaa jo ennak-koon. Useimmat konerikot, työolosuhteiden vaihtelut ja jopa tavanomainen rikollisuus ovat ennalta tunnistettavissa, niiden riskit voidaan arvioida ja niihin voidaan varautua. Lähtökohtana on, että toimintaan liittyvät vaaratilanteet ja onnettomuusmahdollisuu-det tunnistetaan.

Työturvallisuuslaissa vastuu työturval-lisuudesta on säädetty työnantajalle. Se tarkoittaa sitä, että työnantajan on itse sel-vitettävä mahdolliset haitta- ja vaaratekijät. Esimiehen tehtäviin työnantajan edusta-jana liittyy vaatimus arvioida työn vaaroja yhdessä työntekijöiden kanssa ennen kuin vahinkoja sattuu ja ryhtyä tarpeellisiin toi-menpiteisiin vaarojen torjumiseksi. Vaarojen tunnistamisen ja niiden riskinarvioinnin pe-rusteella esimiehet voivat selvittää ja toteut-

taa tarvittavat toimenpiteet työntekijöidensä turvallisuuden ja terveyden suojelemiseksi. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi

• työssä esiintyvien riskien ehkäisy

• tiedottaminen ja koulutus työntekijöille sekä järjestelyt

• keinot toimenpiteiden toteuttamiseksi.

Riskin arviointi on prosessi, jossa selvite-tään, tunnistetaan ja arvioidaan työpaikan vaaratekijöiden aiheuttamat riskit työnteki-jöiden terveydelle ja turvallisuudelle.

Riskienhallinnalla viitataan niihin menet-telyihin, joissa työhön liittyvät vaarat tunnis-tetaan ennakkoon, luokitellaan ja pyritään hallitsemaan. Riskien toteutumista voidaan ehkäistä arvioimalla riskit yritystasolla ja ra-kennushankekohtaisesti, varautumalla riskei-hin ja valitsemalla turvalliset toimintatavat.

Riskien arvioinnilta ei vaadita mitään määrämuotoa, vaikka arviointien tekemisen helpottamiseksi on kehitetty erilaisia mene-telmiä, esim. Riski-Arvi.

Vaarojen arviointi.

Riskien hallinta

Riskin arviointi

Riskianalyysi

LähtötiedotArvioinnin suunnittelu

Vaarojen tunnistaminen

Todennäköisyyksien arviointi

Seurausten vakavuuden arviointi

Riskien suuruuden arviointi

Riskien hyväksyttävyyden arviointi

Toimenpiteiden toteuttaminen

SeurantaPalaute


Vaarojen tunnistaminen vaikuttaa

Niitä työhön liittyviä vaaroja, joita ei ole etukäteen tunnistettu, ei voi hallita. Vaa-ratekijä voi olla mikä tahansa vahinkoa aiheuttava asia, kuten työssä käytettävät materiaalit, laitteet, työmenetelmät tai käy-tännöt. Vaaroja tunnistavat todennäköisesti parhaiten työntekijät. Esimies voi aloittaa vaarojen tunnistamisen itsenäisesti, mutta parhaan lopputuloksen saa aina yhteistyös-sä muiden kanssa. Useampi mieli toimii yhdessä tehokkaammin. Lisäksi meillä kai-killa on sokeita kohtiamme, joihin liittyviä vaaroja emme huomaa kunnolla tai osaa arvioida niiden vakavuutta. Tunnistamisessa voidaan käyttää apuna vaaraluetteloita tai tarkistuslistoja.

Työsuojeluvaltuutetuilla on usein koke-musta ja näkemystä niin vaarojen arviointiin kuin muiden työntekijöiden ohjaamiseenkin mukaan vaarojen arviointiin. Yhteistyössä tehty vaarojen tunnistus ja riskien arviointi lisäävät myös työntekijöiden hyvinvointia

työssään. He tietävät, että turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota ja että heille on annet-tu vaikutusmahdollisuus ja heidän mielipi-dettään arvostetaan.

Riskien suuruuden arviointi

Tunnistetuista vaaroista tulee arvioida niiden riskit eli se mahdollisuus, että joku loukkaantuu kyseisen vaaratekijän vuoksi. Tavoitteena on antaa vertailuluku vaaran merkitykselle, jotta sitä voitaisiin verrata muihin turvallisuusongelmiin yrityksessä. Riskien luokittelussa ei ole oleellista eh-doton tarkkuus, vaan tavoitteena on, että numeroarvojen avulla pystyttäisiin prio-risoimaan parannustoimia ja tehostamaan tiedonkulkua. Jos esimerkiksi ongelmat ilmaistaan sanoin ”työhön liittyy vaara yläraajarasituksesta ja palovammoista”, ei välttämättä ole kovinkaan helppoa arvi-oida, kuinka vakavia asioita nämä ovat. Jos sen sijaan ilmaistaan, että ”Asteikolla 1−5 työhön liittyy luokan 4 tasoinen riski

Työssä ja työympäristössä esiintyviä vaaroja. Vaarojen arvioinnissa on hyvä huomioida myös eri tekijöiden yhteisvaikutus.

Fysikaaliset• Melu • Tärinä • Lämpöolot • Säteilylähteet • Valaistus

Kemialliset• Mineraalipölyt• Metallit ja niiden yhdisteet• Orgaaniset pölyt• Kaasut• Orgaaniset yhdisteet• Raskasmetallit ja liuotinaineet

Terveydelliset• Fyysinen jaksaminen• Ergonomia, kuormitus• Henkinen jaksaminen• Työtyytyväisyys

Mekaaniset• Mekaaniset• Liikkuvat koneen osat• Putoavat esineet• Kompastuminen• Putoaminen

Biologiset• Homesienten itiöt• Bakteerit

Organisatoriset• Ristiriidat, kiusaaminen• Tiedonkulun puutteet• Osaaminen• Riskinotto


yläraajarasituksista ja luokan 1 tasoinen palovamman riski”, on ainakin näiden on-gelmien vakavuuden suhde hyvin ilmeinen.

Vaaroille saadaan riskiluokat (huomioi sekä mahdollinen haitta että sen todennä-köisyys). Näin riskeille saadaan prioriteetti ja niiden osalta ryhdytään tekemään korjaa-via toimenpiteitä.

Kerättyjen tietojen pohjalta mietitään yhdessä tukiryhmän kanssa, mitä asialle voisi tehdä. Parannussuunnitelmia tehtäes-sä innovatiivisuus, avoimuus ja into paran-taa asioita ovat tärkeitä, sillä parannuksia ei ole aina helppo keksiä. Kokemus on osoit-tanut työntekijät korvaamattomiksi apulai-siksi parannussuunnitelmia tehtäessä, sillä heillä on usein valmiita ajatuksia siitä, kuin-ka ongelmia voisi korjata. Työntekijöiden ehdotukset ovat useimmiten hyvin maan-läheisiä, yksinkertaisia ja käytännöllisiä, ja siksi ne ovat halpoja ja verraten helppoja toteuttaa.

Ymmärrettävää ja perusteltua toimintaaVaaroihin vaikuttaminen on ennakoimista ja huolehtimista. Vaaroja poistetaan pitämäl-lä työpaikka siistinä, jolloin järjestys näkyy myös huolehtimisessa ihmisten turvallisesta liikkumisesta.

Työympäristön vaarat pyritään siis ensi-sijaisesti poistamaan. Mikäli kaikkia vaaroja ei voida poistaa, tulee niitä pienentää ja tarvittaessa huolehtia suojautumisesta. Suo-jautuminen on ensisijaisesti rakenteellisia ratkaisuja ja toissijaisesti suojainten käyttä-mistä. Kaikkia ongelmia ei todennäköisesti voida ratkaista heti. Jäljelle jääneistä vaa-roista tulee tiedottaa ja huolehtia, niin että kaikki organisaatiossa työskentelevät ovat tietoisia niistä. Lisäksi on täsmennettävä vas-tuunjako ja toteutusaikataulu sekä toimenpi-teiden toteuttamiseen käytettävät resurssit.

Kun halutaan vahvistaa turvallisuuteen tähtäävää käyttäytymistä, tehokkaimmin sitä edistetään antamalla turvallisista suorituksis-ta positiivista palautetta. Positiivinen palaute kannustaa ja ohjaa turvalliseen toimintaan.

Riskinottoon puututaan asiallisesti ja kes-kustelevasti mutta tiukasti. Näkyvä puuttu-minen riskinottoon osoittaa, että turvallisten työtapojen noudattamista pidetään ehdotto-mana käytäntönä.

Riskinottoon puuttuminen edellyttää, että turvallisen toiminnan pelisäännöt ovat kaikille selvät ja että on olemassa selkeästi määritellyt turvalliset työtavat, joita voi käytännössä nou-dattaa. Pelisäännöt ovat olemassa myös sitä tilannetta varten, että joku toistuvasti rikkoo pelisääntöjä (eriasteiset sanktiot).

Riskien luokittelu

Seurausten vakavuus

Tapahtuman todennäköisyys

Vähäiset

Haitalliset

Vakavat

Epätodennäköinen 1 Merkityksetön riski 2 Vähäinen riski 3 Kohtalainen riski

Mahdollinen 2 Vähäinenriski 3 Kohtalainen riski 4 Merkittävä riski

Todennäköinen 3 Kohtalainen riski 4 Merkittävä riski 5 Sietämätön riski


Jatkuva ympäristön arviointi

Vaara- ja haittatekijöiden selvittäminen ei rajaudu pelkästään riskien arviointityöhön, vaan työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa sekä työ-tapojen turvallisuutta ja ryhdyttävä asian-mukaisiin toimenpiteisiin tapaturmien, terveyshaittojen ja vaaratilanteiden selvittä-miseksi ja torjumiseksi. Jatkuvan ja järjestel-mällisen tarkkailun avulla voidaan varmistaa, että työolot pysyvät turvallisina, tai toisaalta havaita aiemmin huomaamatta jääneitä vaa-roja tai puutteita.

Työntekijällä on työturvallisuuslain mu-kaan omakohtainen velvollisuus tarkastella työnsä vaikutuksia ympäristöön ja muiden työhön. Hyvä tapa on, että työntekijä ennen työnaloitusta tekee oma-aloitteisesti vaara-arvioinnin ja toimii sen mukaisesti.

Riippumatta siitä, mitä työympäristössä tapahtuu ja kuka mitäkin tekee, on jokainen esimies aina vastuussa omista alaisistaan.

Esimiehen tulee huomioida tämä poikkeus-töitä sovittaessa tai hyväksyttäessä. Mikäli poikkeustilanteesta aiheutuu vaaraa omalle työväelle, on ryhdyttävä tarpeellisiin toimen-piteisiin heidän suojelemisekseen vaaroilta. Lisäksi on pidettävä huolta muista alueella liikkuvista, vähintään tiedottamalla heille kaikista havaituista vaaroista ja ongelmista.

Kun työpaikalla tulee vastaan merkittäviä uusia vaara- tai haittatekijöitä, työnantaja järjestää niihin liittyvää koulutusta. Sama koskee uusia työturvallisuusmääräyksiä ja muita uusia turvallisuusasioita. Yhteisti-laisuuksien lisäksi on tehokasta suunnata koulutusta myös ammattiryhmäkohtaisesti (esim. työnjohto, nosturinkuljettajat). Hyväk-si toteutusmuodoksi on havaittu työpaikan tiloissa järjestettävä tiivis tietoiskutyyppinen koulutus.


4 Työympäristön hallinta

Työympäristön hallinta on yksi niistä pää-tehtävistä, jotka kuuluvat esimiehen vas-tuulle. Tämä tarkoittaa mm. työvälineiden kunnon valvontaa, työympäristön siisteyden ja järjestyksen valvontaa ja yleisten olosuh-teiden valvontaa. Perehdytyspuutteiden ohella työympäristön puutteet ja epäjärjes-tys ovat yleisimpiä tapaturmien aiheuttajia työelämässä.

Järjestys ja siisteys

Puhuttaessa järjestyksestä ja siisteydestä niillä työpaikoilla, joilla järjestyksenpito on heikkoa, on työntekijöillä ja usein esi-miehilläkin tapana rationalisoida ja selitellä ongelmia. Järjestyspuutteita vähätellään, niitä selitellään kiireellä ja tottumuksilla tai järjestyspuutteiden jopa väitetään tuo-van tehokkuutta työhön. Hyvä järjestys ei ehkä ole yksiselitteinen asia, mutta rehelli-sesti asiaa tutkittaessa on täysin selvää, että huono järjestys ei ole koskaan puolustetta-vissa. Sotkuisessa työympäristössä sattuu tapaturmia ihmisten kaatuillessa jätteisiin ja tarpeettomaan tavaraan. Työn laatu ja tehokkuus kärsivät, koska oikeat työkalut ovat kateissa ja tavaroita tarvitsee siirrellä, jotta mahtuisi tekemään työnsä. Puhumat-takaan siitä, että sotkuisessa työympäris-tössä on vaikea viihtyä. Lisäksi, mikäli työtilat ovat yhteydessä asiakastiloihin, on sotkuinen ja epäjärjestyksessä oleva työtila äärimmäisen huono mainos työpaikalle.

Jotta työpaikalla voitaisiin ylläpitää hyvää järjestystä, tulee noudattaa seuraavia ohjeita:

• Siisteys ja järjestys on jokaisen vastuulla.

• Tarpeettomat tavarat ja roskat viedään pois.

• Tarvittavalle tavaralle järjestetään riittävästi tilaa.

• Työkaluille ja tarvikkeille nimetään oikeat paikat.

• Siivousvälineet pidetään helposti kaikkien saatavilla.

• Roska-astioita hankitaan riittävästi ja ne tyhjennetään säännöllisesti.

• Siisteys ja järjestys tarkistetaan säännölli-sesti: mikäli ongelmat toistuvat, mietitään lisää ratkaisukeinoja.

Hyvä tapa aloittaa siisteyden parannus on siivota työympäristö kertaalleen yhdessä työntekijöiden kanssa ja sopia siten, mikä on tavoitetaso siisteydelle. Samalla on helppo miettiä siivousvälineiden ja roska-astioiden sijoituspaikat, varastotilojen käyttö jne. Työ-paikkakohtaisesti voidaan suunnitella myös erityisratkaisuja, kuten kaapelikeloja, työka-luvaunuja tai muita apuvälineitä, jotka voivat edistää siisteyden ylläpitoa asianomaisella työpaikalla.

Käyttöön voi ottaa yksinkertaisen siis-teysindeksin eli tarkistuslistan, jonka avulla työpaikalla voidaan valvoa siisteyden ja jär-jestyksen kehittymistä. Useissa yrityksissä siisteysindeksistä ylläpidetään kuvaajaa työ-paikan seinällä, jotta kaikki voivat olla ylpei-tä hyvästä kehityksestä.

Koneet ja laitteet

Työympäristön valvonnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota koneisiin ja laitteisiin. Vaikka nykyaikaiset koneet pyritään suunnit-telemaan turvallisiksi ja käyttäjäystävällisiksi, ei CE-merkintä yksistään takaa turvallisuutta. Esimiehen vastuulla on aina varmistaa, että hankittu kone soveltuu käyttötarkoitukseen ja että sitä käytetään valmistajan tarkoitta-malla tavalla. Lisäksi esimiehen vastuulla on valvoa, että konetta ylläpidetään asianmukai-sessa kunnossa.

Erityinen ongelma koneiden valvonnassa on turvalaitteiden ja konesuojien luvaton poistaminen. Näitä poistetaan toisinaan tarkoituksella, mikäli niiden koetaan haittaa-van työtä, tai ne jätetään huolimattomuut-ta kiinnittämättä paikalleen esim. huollon jälkeen. Turvatoiminnon poistaminen on toki itsessään sellainen rike, josta syyllinen-


kin voi saada rangaistuksen, mutta tämä ei poista esimiehen valvontavelvoitetta. Mikäli turvalaite oikeasti haittaa työtä, voi olla tar-peen kehittää turvalaitetta tai sen toimin-taa. CE-merkittyynkin koneeseen saadaan tehdä muutoksia, mikäli muutokset ovat perusteltuja ja ne eivät heikennä koneen turvallisuutta. Mikäli muutokset ovat hyvin laajamittaisia ja koneen toimintaa oleellisesti muuttavia, tulee muutosta tehtäessä arvioida koneen riskit kokonaisuudessaan uudelleen. Tarvittaessa konetta tulee käsitellä kokonaan uutena laitteena, jolloin voi olla tarpeellista ryhtyä konepäätöksen mukaisiin toimen-piteisiin, kuten uuteen CE-merkintään, vaa-timuksenmukaisuuden vakuuttamiseen ja tyyppihyväksyntään.

Työympäristö ja henkilönsuojaimet

Työympäristöä valvottaessa tulee kiinnittää huomiota myös työympäristön yleisiin olo-suhteisiin, kuten valaistukseen, meluun, ilman epäpuhtauksiin (käryt, pölyt, hajut) jne. Nämä seikat vaikuttavat paitsi viihtyvyyteen pidem-mällä aikavälillä myös työntekijöiden tervey-teen. Työturvallisuuden lait vaativat yrityksiltä erilaisia toimenpiteitä, joilla työolosuhteita valvotaan ja kehitetään. Yleisesti esim. me-luntorjuntasuunnitelma pitäisi laatia kaikissa yrityksissä. Yksittäisen esimiehen kannalta tärkeintä on kuitenkin kyetä omalla harkin-takyvyllään arvioimaan, mitkä altisteet ovat omassa työympäristössä merkittäviä, jotta voitaisiin ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin. Apuna arvioinnissa voidaan käyttää erilaisia tukilistoja.

Mikäli esimies arvioi työolosuhteissa olevan puutteita, on usein helpointa ryhtyä suoraan tekemään parannustoimenpiteitä, kuten lisäämään valaistusta, äänieristystä, paikallispoistoja jne. Mikäli esimies ei ole varma asiasta, asiaan liittyy ristiriitoja tai tarvittavat toimenpiteet ovat hyvin mitta-via, kannattaa käyttää asiantuntijoita apuna ongelmien laajuutta ja tarvittavia paran-nustoimenpiteitä arvioitaessa. Esim. Työ-terveyslaitos tarjoaa monipuolista palvelua työympäristön mittausten parissa.

Työympäristön yleisten olosuhteiden takia voidaan joutua käyttämään erilaisia henkilön-suojaimia, joiden hankinta on aina esimiehen vastuulla. Valinta on sitä helpompaa, mitä pa-remmin altisteet tunnetaan. Esimerkiksi suo-jauduttaessa kemikaaleja vastaan, tulee tietää tarkkaan, mistä kemikaaleista on kyse, jotta voidaan valikoida oikeanlaiset suodattimet hengityksensuojiin ja päättää, minkälaiset kä-sineet työssä tarvitaan. Suojainten valinnassa kannattaa käyttää apuna asiantuntijoita, kuten yrityksen työsuojeluhenkilöstöä ja suojain-kauppiaita, jos oma taito ei riitä. Tärkeää on varmistaa myös, että suojaimen käyttötarve on ilmoitettu työpaikalla asianmukaisella kyl-tillä tai merkinnällä.

Konemuutoksia tehtäessä on hyvin tär-keää pitää huolta dokumentoinnista. Muu-tosdokumentti voi olla tarpeen mukaan yksinkertainen ja lyhyt maininta muussa pöytäkirjassa tai muutaman rivin muistio taikka laajamittainen selvitys muutoksista ja niiden merkityksestä. Dokumentti tulee arkistoida koneen muiden dokumenttien yhteydessä. Muutoksen toteutuksen yhtey-dessä on hyvä tarkistaa myös, tarvitseeko käyttö- tai turvaohjetta päivittää muutok-sen vuoksi. Mikäli ohjeita tai muita doku-mentteja päivitetään muutosten vuoksi, on myös vanhemmat versiot arkistoitava koneen dokumenttien yhteydessä ja kaikki dokumentit tulee merkitä esim. päivämää-rän mukaan.


Turvallisuuden mittaaminen

Tehokas turvallisuuden mittaaminen edel-

lyttää sekä ennakoivien että jälkikäteismit-

tareiden käyttöä. Turvallisuusmittareiden

valinnassa voidaan käyttää apuna riskin-

arviointia ja muiden yritysten malleja. Mittareita ei ole syytä kopioida muilta, vaan yritysten kannattaa hyödyntää normaalin toimintansa ohessa kertyvää tietoa.

Työolosuhdemittareiden eduksi on koettu se, että työpaikkojen ja yritysten johto voi ot-taa ne omaan käyttöön johtamisen välineeksi.

Esimerkki arviointityökalusta

E. Elmeri+ -havainnointiohje• jokaisesta havaintoruudusta arvioidaan

14 kohtaa − alueen koko: yhdellä silmäyksellä nähtä-vä alue, jonka muodostaa esim. työpiste, pilariväli

1. Työskentely: riskinotto ja suojaimet 1 merkintä/työntekijä

2. Ergonomia: fyysinen kuormitus, toistotyö

1 merkintä/ruudun työpiste

3. Ergonomia: työpisteen ja -välineiden ergonomia

1 merkintä/kone

4. Koneet, laitteet, ajoneuvot: kunto, suojalaitteet

1 merkintä/kone

5. Koneet, laitteet, ajoneuvot: hallintalaitteet, merkinnät

1 merkintä/kone

6. Kulkuteiden, lattioiden rakenne, putoamissuojaus

1 merkintä/ruutu

7. Poistumistiet 1 merkintä/ruutu

8. Järjestys, siisteys: kulkutiet, lattiat 1 merkintä/ruutu

9. Järjestys, siisteys: pöydät, päälliset, hyllyt

1 merkintä/ruutu

10. Jäteastiat 1 merkintä/jäteastia

11. Melu 1 merkintä/ruutu

12. Valaistus 1 merkintä/ruutu

13. Lämpöolosuhteet 1 merkintä/ruutu

14. Ilman puhtaus, käsiteltävät aineet 1 merkintä/ruutu

Työympäristön turvallisuuden havaintomene-telmä

• Mittaustuloksesta lasketaan indeksi, jonka maksimi on 100 %.

• Tiukempi kuin vallitseva lainsäädäntö: ”kunnossa”-merkintä vaatii lakien sekä hy-vien työsuojelukäytäntöjen vaatimusten täyttämisen.

• Tarkemmat hyväksymisperusteet löytyvät paikan sivuilta.

Elmeri+:n tavoitteena ei ole hyvä indeksi vaan hyvä työturvallisuustaso. Onkin parempi ”jää-dä kiinni” omassa E+-mittauksessa kuin viran-omaisen tekemässä onnettomuustutkinnassa.

Lähde: Tehtaan Työturvallisuus-PakkaTM – Tapaturva


Luvanvaraiset työt

Kullakin työpaikalla voi olla sellaisia töitä, jotka vaativat erityisen koulutuksen tur-vallisuuden varmistamiseksi. Esimerkkejä tällaisista töistä ovat sähkötyöt ja tulityöt. Esimiehellä tulee olla tieto, kenellä hänen alaisistaan on erityistöihin oikeuttava kou-lutus. Lisäksi työpaikkakohtaisesti voidaan tunnistaa töitä, joihin liittyy sellaisia erityisiä vaaroja, joiden vuoksi on hyödyllistä vaatia erityiskoulutus tai opastus ao. työn suorit-tamiseen tai esim. tietyn koneen käyttöön. Esimiehen tulee antaa selkeät ohjeet siitä, mitkä työt työpaikalla vaativat erityiskoulu-tuksen, tehden päätökset itse tai yrityksen ohjeiden mukaan, yleisen käytännön mu-kaan, tai hyödyntäen tehtyjä riskianalyysejä. Esimerkiksi trukin tai henkilönostimen kul-jettajalla tulee lainsäädännön mukaan olla lupa esimieheltä, jotta hän saa käyttää ao. kulkuvälinettä. Helpoiten esimies pitää listaa erityisosaamisesta yksinkertaisten henkilö-korttien avulla, joihin kirjataan erityiskoulu-tukset ja erityisosaaminen sekä koulutusten voimassaoloaika.

Työohjeet ja työnvalvonta

Jokainen esimies edellyttää, että alaiset toi-mivat annettujen ohjeiden mukaisesti. Vali-tettavan usein ohjeet voivat kuitenkin olla puutteellisia tai suorastaan virheellisiä niin, että ohjeita ei voida noudattaa. Työturvalli-suuden kannalta oikeiden työtapojen ja työ-ohjeiden määritteleminen on ensiarvoisen tärkeää. Ellei oikeita tapoja ole määritelty yksiselitteisesti, ei voida vaatia, että alaiset toimivat oikein.

Työohjeiden merkitys

Työohjeiden merkitys on työturvallisuudes-sa esim. työtapaturmien tutkinnassa noussut ensiarvoisen tärkeäksi. Kun työnantajan syyl-lisyyttä harkitaan tapaturman jälkipuinneissa,

todetaan hyvin usein, että vaikka työt olisi-kin mahdollista tehdä turvallisesti, ei oikeita työtapoja ole määritelty eikä valvottu. Työt tehdään totutulla tavalla, vaikka työkalut ja työympäristö muuttuvat. Puutteellisten vä-lineiden vuoksi opetellaan erilaisia oikopol-kuja, joilla työt on “helpompi” tehdä, taikka tauolle pääsyn nopeuttamiseksi jätetään “tar-peettomat” työnvaiheet väliin. Väärien työta-pojen vakiintuessa ne katsotaan oikeudessa esimiesten hyväksymiksi, vaikka esimies ei itse koe hyväksyvää päätöstä tehneensä.

On myös hyvin yleistä, että työpaikalla kiistellään eri aiheista, kuten työtavoista, tauoista, sairausloman ilmoittamisesta jne. ja työntekijöitä syytetään vääristä toiminta-tavoista. Kun asiat riitautetaan, huomataan usein, että ao. asioissa ei ole määritelty selke-ästi, kuinka pitäisi toimia. Ehkä jonkinlainen ohje on annettu, mutta sitä ei yleisesti nou-dateta tai sen olemassaoloa ei edes tiedetä. Mikäli esimies laiminlyö valvontavelvoit-teensa, voidaan olettaa, että ao. ohjeita ei ole tarkoitettu noudatettaviksi.

Työnvalvonta

Työtä valvoessaan esimies tarkkailee alaisten-sa toimintaa ja puuttuu ohjeiden vastaisiin tapahtumiin. Puuttuminen on yleensä yksin-kertaista ohjeistamista (“Älä tee noin, vaan näin”). Vakavissa ongelmissa, mikäli työntekijä ei korjaa toimintaansa pelkkien ohjeiden ja kehotusten avulla, on kuitenkin ryhdyttävä myös rangaistustoimenpiteisiin. Valvonnan taso riippuu työn luonteesta, riskeistä, työn-tekijöiden ammattitaidosta ja kokemuksesta sekä meneillään olevista häiriötekijöistä. Mi-käli ammattitaitoiset kokeneet työntekijät tekevät tuttua turvallista työtään normaali-olosuhteissa, voi valvonnan määrä olla hy-vinkin vähäistä, vähimmillään jopa pelkkää puhelinpäivystystä. Mikäli tilanteeseen kui-tenkin liittyy riskitekijöitä, on valvontaa olta-va enemmän: pistotarkastuksia, säännöllisiä tarkastuksia tai jatkuvaa läsnäoloa.


Työnvalvonta on esimiestyön vaikeimpia asioita, ja se vaatii esimieheltä harjaantu-neisuutta ja hyvää suhdetta alaisiin. Mikäli alaiset voivat luottaa siihen, että esimies on paitsi vaativa, myös oikeudenmukainen ja johdonmukainen, ei suuria ongelmia pitäisi kuitenkaan syntyä. Lisäksi esimies voi täl-löin käyttää enemmän myös luovuuttaan puuttuessaan epäkohtiin ja keskustellessaan ongelmista mutta niin, että ottaa huomioon tarvittaessa myös kunkin työntekijän yksilöl-liset piirteet.

Puuttuminen ja rangaistukset

Rangaistustoimenpiteinä on tyypillisesti suullinen huomautus tai kirjallinen varoi-tus. Mikäli työntekijä ei edelleenkään korjaa toimintatapojaan, seuraa tarvittaessa konk-reettisempi rangaistus, kuten irtisanominen tai työsuhteen purkaminen. Moni esimies kokee rangaistuksen antamisen vastenmieli-seksi tai vaikeaksi, mutta rangaistus on silti välttämätön, ellei ongelmaa saada muuten korjattua.

Esimiehen on tärkeä ymmärtää, että ran-gaistukset ovat työsopimuksen kannalta hyvin vahvoja työkaluja. Ongelmiin pitäisi kyetä vastaamaan nopealla ja välittömällä palautteella ja ohjeistuksella. Mikäli rangais-tuksiin joudutaan menemään, on tärkeää kuulla rangaistuksen saajaa ennen rangais-tuksen antamista ja toisaalta noudattaa koko yrityksessä säännönmukaisia ja tasapuolisia rangaistuskäytäntöjä.

Turvallisuusasioiden hallinta yhteisillä työmailla

Yhteisillä työmailla tarkoitetaan yleisesti tilanteita, joissa samassa ympäristössä työs-kentelee useamman kuin yhden työnantajan työntekijöitä ja he voivat osallistua samoihin töihin tai tehdä kukin omaa työtänsä. Tyy-pillisiä esimerkkejä ovat rakennustyömaat, joilla eri alojen ammattilaiset ovat usein eri

yrityksistä, tai teollisuuden alihankintapal-velut, joissa erilaisia teknisiä töitä teetetään alihankkijalla samoissa tiloissa, joissa myös oma henkilökunta työskentelee. Tällaisissa tilanteissa on ensiarvoisen tärkeää varmistaa tiedonkulku, sopia turvallisuuteen liittyvis-tä pelisäännöistä ja sovittaa eri työt yhteen niin, että toisiaan vaarantavia töitä ei tarvitse tehdä samanaikaisesti.

Turvallisuuden suunnittelu ja hallinta ovat yhteisesti kaikkien tilanteeseen liitty-vien esimiesten, alihankkijoiden ja projek-tipäälliköiden vastuulla. Päävastuulliseksi katsotaan kuitenkin yleensä koko hankkees-ta vastuussa olevat ylimmät esimiehet ja työympäristössä ylintä päätösvaltaa käyttä-vät päälliköt.

Avainasemassa yhteisen työpaikan tur-vallisuusjohtamisessa ovat tiedonkulku ja asioiden ennakkoon sopiminen. Suuri osa yhteisten työmaiden turvallisuusongelmista johtuu vastuisiin ja tehtävänjakoon liitty-vistä epäselvyyksistä, ja ne voidaan poistaa vain riittävällä valmistautumisella kuhunkin projektiin. Suunnittelun ei sinällään tarvitse olla liian yksityiskohtaista, vaan oleellisinta on sopia päävastuista: kenelle mikäkin teh-tävä kuuluu. Toisaalta kun asiat on sovittu, on tärkeää myös valvoa, että kaikki toimivat sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Mikäli projektille on sovittu säännölliset seuranta-palaverit, on turvallisuusasioiden seuranta mielekästä toteuttaa näissä.

On olemassa turvallisuussuunnitelma-lomakkeita, joka on tarkoitettu ensisijaisesti lyhyisiin ja keskipitkiin alihankintaprojek-teihin taikka yhteistyösopimuksiin liitettä-väksi muun projektisuunnittelun joukkoon. Käyttökohteena voi olla esimerkiksi alihan-kintana tehtävä asennustyö tai laajempi kun-nossapitotilaus. Suunnitelma ei välttämättä sovellu sellaisiin tilanteisiin, joissa yhteistyö on tarkoitettu hyvin pitkäaikaiseksi tai py-syväksi, ja tällöin onkin tärkeää laajentaa suunnitelmaa yksityiskohtaisemmilla toimin-tasäännöillä.


Hätätilanne työympäristössä

Hätätilanteessa, kuten tulipalossa tai tapa-turmassa, oikeat toimintamallit ovat ensiar-voisen tärkeitä, jotta vahingot voidaan rajata minimiin. Kaikissa yrityksissä tulee olla pelastussuunnitelma, jossa otetaan kantaa hätätilannevalmiuteen ja toimintaan hätä-tilanteissa. Esimiehen vastuulla on pereh-dyttää työntekijät tähän suunnitelmaan ja harjoitella hätätilannevalmiutta käytännössä. Poistumisharjoitukset, sammutusharjoituk-set ja ensiapukoulutukset antavat valmiutta työntekijöiden toimia oikein hätätilanteissa, joissa harkinta-aikaa on yleensä hyvin vä-hän. Hätätilanteissa oleellisinta on muistaa tärkeysjärjestys, jonka mukaan ensin huo-lehditaan ihmisten turvallisuudesta ja sitten muista asioista.

Esimiehen tulee harkita hätätilanneval-miutta myös osastonsa erityispiirteiden ja varusteiden kannalta. Turvallisuussuunnitel-maa tehtäessä pyritään tietenkin huomioi-maan kaikki osastot ja niiden erityisriskit, mutta erityisesti isommissa yrityksissä kaik-kia yksityiskohtia ei ehkä ole osattu ottaa kerralla huomioon. Mikäli tiloissa säilytetään palovarallisia tai myrkyllisiä kemikaaleja tai

mikäli työssä käytetään automaattisia kone-järjestelmiä, voi olla tarpeen antaa erityisoh-jeita hätätilanteiden varalta. Kun tällaisessa tilassa esimerkiksi syttyy tulipalo, on suosi-teltavaa, mikäli se poistumistilanteessa on turvallista, pysäyttää automaattikoneet ja ottaa mukaan helposti kannettavat kemikaa-liastiat, jotta nämä eivät aiheuttaisi tarpee-tonta vaaraa pelastushenkilökunnalle. Mikäli tilanne on kuitenkin epävarma, on poistumi-nen suoritettava viipymättä, ja näistä asioista tulee varoittaa pelastushenkilökuntaa pelas-tautumisen jälkeen. Lähtökohtaisesti toimin-taohjeiden tulee olla lyhyitä ja selkeitä.

Pelastautumistilanteissa esimiehen tär-kein tehtävä on pitää lukua omista alaisis-taan ja muista osastollaan kulloinkin olevista ihmisistä, mukaan lukien alihankkijat ja vierailijat. Pelastushenkilökunta haluaa tie-tää, onko vaara-alueelle jäänyt ketään, koska tällaisissa tilanteissa halutaan aina välttää turhia etsintäretkiä. Esimiehen tulee pitää työntekijänsä koolla, kunnes pelastushenki-löstö antaa luvan poistua. Tilanteen jälkeen on hyvä koota henkilökunta koolle ja käy-dä läpi, kuinka tilanteessa toimittiin ja mitä tilanteesta voitaisiin oppia.


5 Perehdyttäminen ja työnopastus

Perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla uusi työntekijä oppii tuntemaan työpaikkansa, sen tavat, ihmiset ja työhönsä liittyvät odotukset.

Perehdyttämisen ja työnopastuksen ero

Perehdyttäminen Työnopastus

”Talo tutuksi” eli yritykseen, työyhtei-söön ja talon tapoihin perehdyttäminen.

Työhön perehdyttämi-nen eli työnopastus.

Työnopastukseen kuuluvat kaikki ne asiat, jotka liittyvät itse työn tekemiseen. Näitä ovat esimerkiksi työkokonaisuus sekä se, mistä osista ja vaiheista työ koostuu sekä mitä tietoa ja osaamista työ edellyttää.

Vastuu perehdyttämisestä ja opastuksesta

Työsuojelulainsäädännössä on useita työn-antajaa velvoittavia määräyksiä työhön pe-rehdyttämisen järjestämiseksi. Käytännössä lähin esimies vastaa perehdyttämisen ja opastuksen suunnittelusta, toteuttamisesta ja valvonnasta. Hän voi delegoida erilaisia pe-rehdyttämiseen ja opastukseen liittyviä tehtä-viä koulutetulle työnopastajalle, mutta vastuu säilyy aina linjajohdolla ja esimiehellä.

Vastuu työpaikalla työskentelevien ulko-puolisten työntekijöiden perehdyttämisestä on sekä lähettävällä että vastaanottavalla työnantajalla. Työnantajien edustajien tulee sopia keskenään perehdyttämisen käytän-nön toteutuksesta. Jos työpaikalla työsken-telee itsenäisiä yrittäjiä tai työnsuorittajia, myös heidän tulee huolehtia vaara- tai hait-tatekijöiden ilmoittamisesta muille samalla työpaikalla työskenteleville esimiehille ja vastuuhenkilöille.

Kenelle tulee antaa perehdytystä?

Perehdyttämistä ja työnopastusta tarvitaan työpaikan koosta tai toimialasta riippumatta. Järjestelmällisen perehdyttämisen ja työno-pastuksen piiriin tulee kuulua kaikkien hen-kilöstöryhmien, unohtamatta esimiehiä ja vuokratyöntekijöitä.

Perehdyttämisen ja opastuksen tulee kat-taa myös asiakkaan luona tehtävät työt sekä työpaikalla työskentelevät ulkopuolisen työnantajan työntekijät, myös ulkomaalaiset sekä vieraskieliset. Vaikka he olisivat suorit-taneet työturvallisuuskortin tai vastaavan, heidät tulee perehdyttää erikseen työpaikka-kohtaisiin asioihin.

Ulkomaankomennukselle lähtevät tar-vitsevat ennen lähtöään perehdytystä mm. kohdemaan kulttuuriin, lainsäädäntöön ja verotukseen. Lisäksi tulee huolehtia kohde-maassa tapahtuvasta perehdytyksestä, kuten asumiseen ja liikkumiseen, työolosuhteisiin sekä työterveyshuoltoon liittyvistä asioista.

Perehdytys koskee myös vanhoja työntekijöitä

Yrityksessä tapahtuvat muutokset vaikutta-vat tehtäviin ja toimintatapoihin. Muutok-sessa ihminen joutuu sopeutumaan uuteen tilanteeseen. Myönteisetkin muutokset voivat aiheuttaa suurta henkistä kuormittu-mista. Pitempään työssä olleetkin tarvitsevat opetusta ja tukea uudessa tilanteessa tai uusiin tehtäviin siirtyessään.

Perehdytys ja opastus helpottavat ja jou-duttavat työtä, ja ne ovat tärkeä osa hen-kilöstön kehittämistä. Kyseessä on jatkuva prosessi, jota kehitetään henkilöstön ja työ-paikan tarpeiden mukaan.

Työnopastusta tarvitaan aina, kun

• työ on tekijälleen uusi

• työtehtävät vaihtuvat

• työmenetelmät muuttuvat


• hankitaan ja otetaan käyttöön uusia koneita, laitteita ja aineita

• työ toistuu harvoin

• turvallisuusohjeita laiminlyödään

• työpaikalla sattuu työtapaturma tai havai-taan ammattitauti

• annetussa työnopastuksessa havaitaan puutteita

• tilanne poikkeaa tavanomaisesta

• havaitaan virheitä toiminnassa ja puutteita tuotteiden ja palvelujen laadussa.

Kirjallinen suunnitelma säästää aikaa opetukselle

Perehdytyksen ja opastuksen tueksi tulee tehdä kirjallinen suunnitelma, jolla seura-taan opastuksen etenemistä. Suunnittelu säästää aikaa itse opastustilanteelle ja toimii samalla muistin tukena.

Suunnitelmassa tulee olla myös pereh-dytyksen seuranta ja arviointi, sillä niillä varmistetaan määriteltyihin tavoitteisiin pääseminen. Dokumentit allekirjoitetaan pe-rehdytyksen tai opastuksen päätteeksi. Do-kumenttien on oltava esimiehen hallussa.

Yleisen perehdyttämissuunnitelman li-säksi jokaisen opastajan tulee tehdä oma suunnitelmansa varsinaisen työopastuksen käytännön toteutuksesta. Sen hän aloittaa selvittämällä itselleen, ketä, miksi, mitä ja miten hän perehdyttää ja opastaa.

Työsuojeluasiat työnopastuksessa

Työnopastus on tärkeä osa ennakoivaa työ-suojelua, ja siksi opastussuunnitelman tulee perustua työn vaarojen selvittämisestä saa-tuihin tietoihin. Työssä tai työympäristössä havaitut vaarat ja vaaratilanteet on poistet-tava tai vaaroja on vähennettävä jo ennen työn aloittamista. Jäljelle jäävistä vaaroista tulee antaa erityistä opastusta siten, että kiinnitetään huomiota vaarojen tunnistami-seen ja menettelytapoihin vaaratilanteiden ennalta ehkäisemiseksi. Erilaisiin häiriöti-lanteisiin sekä puhdistus- ja huoltotöihin on laadittava kirjalliset ohjeet, joita voidaan käyttää opastuksessa. Poikkeavien tilantei-den ohjeistuksessa on hyvä käyttää havain-nollistavia valokuvia.

Työnopastaja tarvitsee tietoa työsuoje-luun liittyvästä lainsäädännöstä ja määräyk-sistä sekä erityisesti omaan alaan tai työhön liittyvistä valtioneuvoston asetuksista, joissa on selkeitä määräyksiä työtekijöiden ope-tuksesta ja ohjauksesta.

Hyvään työnopastukseen kuuluu turval-listen työtapojen korostaminen ja työssä mahdollisesti esiintyvien vaaratekijöiden esille tuominen. Työnopastajan on hallittava hyvin opettamiensa töiden turvallisuuteen liittyvät käytännön asiat.

Työnopastusvaihe on tärkeä myös rasitus-vammojen ennalta ehkäisemiseksi. Havait-tujen vaarojen poistamisen ja ergonomisten parannusten lisäksi tulee antaa tietoa ergo-nomisesti oikeista työmenetelmistä, -liikkeis-tä ja -asennoista.

Työnopastukseen kuuluu myös sopimat-toman henkisen kuormittumisen torjunta sekä työpaikan pelisäännöistä keskustelu,

Suunnittelun kokonaisrunko

Mitä tavoitteita pereh-dytykselle asetetaan?

Mitkä ovat työn avain-tavoitteet, tehtävät ja työvaiheet?

Mitä asioita opastuk-seen sisällytetään?

Mikä on keskeinen sisältö?

Mitkä asiat käydään pinnallisesti, mitkä pe-rusteellisemmin läpi?

Mitä opastettavan tulee tietää ja ymmärtää ja miten osattava toimia?

Miten sisältö jaksote-taan?

Miten asiasisällöt jäsen-nellään ja jaksotetaan loogiseksi kokonaisuu-deksi?Viiden askeleen opas-tusmalli.


esimerkiksi häirinnän torjumiseksi tai vä-kivallan uhkan vähentämiseksi. Työpaikan oman työsuojeluhenkilöstön asiantunte-muksen hyödyntäminen on tärkeää, jotta työsuojeluasiat liittyisivät luontevasti osaksi työnopastusta.

Hyödynnä tukimateriaalia

Yrityksellä on usein valmiina opastuksessa hyödynnettävää tukimateriaalia. Tällaisia ovat mm.

• käsikirjat, manuaalit

• kaaviot, pohjapiirustukset

• työturvallisuusohjeet

• opastusohjeet

• käyttöohjeet

• läheltä piti -raportit

• prosessikuvaukset

• esitteet, tuoteselosteet

• riskien arvioinnit

• valokuvat, videot.


6 Työhyvinvointi

Työhyvinvointi on yhteinen tavoite. Työ-kykyinen ja hyvinvoiva henkilöstö tekee työnsä tehokkaasti ja tuottavasti. Esimies on avainasemassa silloin, kun luodaan hyvää ja viihtyisää työilmapiiriä. Työhyvinvointi kuu-luu osaksi johtamista. Esimiehen toiminta vuorovaikutuksessa työyhteisön kanssa vai-kuttaa tavoitteiden saavuttamiseen ja työhy-vinvointiin.

Oikeudenmukainen johtaminen

Hyvään johtamiseen kuuluu oikeudenmu-kaisuus ja luottamus. Oikeudenmukaisen kohtelun tunnusmerkkejä ovat rehellisyys ja arvostus. Ihmisiä kohdellaan samojen peri-aatteiden mukaan, eivätkä säännöt muutu eri henkilöiden mukaan. Johtaminen koe-taan epäoikeudenmukaisena, jos esimies ei myönnä virheitään tai on epäystävällinen ja käyttää asemaansa väärin.

Perusvaatimuksena on luottamus. Esimie-hellä on pääsy moniin salaisiin tai arkaluon-teisiin tietoihin. Esimiehen on ymmärrettävä saamansa tiedon luottamuksellisuus. Erityi-sesti työntekijöiden terveystietojen käsitte-lyn on aina oltava luottamuksellista.

Esimiehen oma toiminta ja käyttäytyminen kuvastavat koko työyhteisön ilmapiiriä. Esi-mies toimii esimerkkinä hyvässä ja pahassa.

Palautteenanto

Työtekijät odottavat kuulevansa palautetta työstään riippumatta siitä, onko palaute hy-vää vai huonoa. Mikäli hyvä palaute jää saa-matta, työntekijä kokee pettymystä, koska hänen hyvää suoritustaan ei huomata. Mikäli taas huono palaute jää saamatta, työntekijä oppii, että työn saa tehdä huonostikin.

Palautetta antamalla esimies viestii par-haiten, mitä hän työntekijöiltä ja heidän työl-tään odottaa. Kun esimies kehuu ohjeiden mukaista toimintaa ja henkilönsuojainten käyttöä, on työntekijän helppo ymmärtää, että turvallisuus on esimiehelle tärkeää. Valvonnalla ja palautteenannolla annetaan välittömästi selkeä ja ymmärrettävä viesti työntekijälle.

Palautetta antaessa on hyvä muistaa pa-lautteenannon kolme perussääntöä:

• Palaute on annettava heti.

• Palautteen on oltava riittävän yksityiskoh-tainen ja selkeä.

• Hyvä palaute annetaan julkisesti, huono kahden kesken.

Kehityskeskustelu

Kehityskeskustelu on hyväksi todettu keino luoda rakentavaa yhteistyötä esimiehen ja alaisen välille. Kehityskeskustelu käydään esimerkiksi vuosittain esimiehen ja alaisen kesken. Tavoitteena on antaa palautetta sekä kehittää työtä ja yhteistyötä jatkossa. Ke-hityskeskustelu on erinomainen tilaisuus tuoda esille myös työhön liittyviä ongelmia, joita on vaikea käsitellä työn aikana. Kehitys-keskustelussa luodaan kokonaiskuvaa onnis-tumisista ja kehitysmahdollisuuksista.

Kehityskeskusteluun tulee varata riittä-västi aikaa ja rauhaa. Esimerkiksi keskus-telun toistuvasti keskeyttävä puhelin on varma tae keskustelun epäonnistumiselle. Aikaa on hyvä varata vähintään puoli tuntia tai tunti.


6 Työhyvinvointi

Keskustelun runko voi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

• Työntekijän palaute onnistumisestaan − Miten olen onnistunut, mitä ongelmia on ollut?

• Työntekijän palaute työstä ja yhteistyöstä − Mitä hyvää, mitä kehitettävää, mikä häiritsee?

• Esimiehen palaute alaisen työskentelystä − Mitä hyvää, mitä kehitettävää?

• Kehityssuunnitelma − Mitä tarvitsee kehittää, opiskella tai harjoitella ja kuinka?

• Palkkiot − Onko oikealla tasolla, mitä vaaditaan, jotta voisi nostaa?

• Alaisen palaute esimiehelle − Mikä hyvää, mitä kehitettävää, mikä kiusaa tai ahdistaa?

• Yleistä keskustelua

Ongelmatilanteen ratkaiseminen

Hyvistä tavoitteista huolimatta työyhteisöt ajautuvat toisinaan riitoihin tai muihin krii-sitilanteisiin. Inhimillisiin ongelmiin puut-tuminen on yksi esimiestyön vaikeimpia tehtäviä. Epäasiallinen käytös, ohjeiden vas-tainen toiminta, liiat ylityöt, päihdeongelmat jne. ovat vaikeita asioita käsitellä ja ratkaista. Valvonta ja epäkohtiin puuttuminen ovat kuitenkin oleellinen osa esimiehen toimen-kuvaa. Vastuuta ei voi siirtää alaiselle, vaik-ka tämä ei haluaisi noudattaa ohjeita. Hyvä esimies löytää oman tapansa puuttua ongel-miin. Puuttumisen on oltava tasapuolista ja jämäkkää.

Ristiriitatilannetta ei pidä ottaa liian hen-kilökohtaisesti, vaan siihen tulee suhtautua kuten muihinkin ongelmiin: selvitetään syyt ja laitetaan asiat kuntoon. Tärkeää on keskit-tyä tekoihin eikä ihmisiin, jotta omat ennak-koasenteet ja arvostukset eivät sotke asian käsittelyä. Erityisen tärkeää ristiriitatapauk-sissa on kuunnella kaikkia osapuolia.

Useimpien riitojen takana on vain lieviä mielipide-eroja tai väärinymmärryksiä. Ne voidaan käsitellä keskustelemalla ja pääs-tä sopuun. Esimiehen tehtävänä on johtaa keskustelua ja pyrkiä löytämään keino työ-rauhan palauttamiseksi.

Mikäli riita on niin syvällinen, ettei sovin-toon päästä, on asia ratkaistava organisatori-sin keinoin, esimerkiksi sisäisillä siirroilla.

Työntekijöillä on oikeus pyytää luotta-musmies tai työsuojeluvaltuutettu osallistu-maan kaikkiin ristiriitatapausten käsittelyyn.

Esimiehen työhyvinvointi

Jotta esimiehellä on innostusta huolehtia alaistensa hyvinvoinnista, täytyy hänen itsen-sä voida hyvin. Esimiestyö voi olla henkisesti rasittavaa erityisesti muutostilanteissa. Esi-miehen on tunnistettava rasituksen oireet. Jatkuva kiire ja väsymys sekä työyhteisön kokeminen vastenmieliseksi ovat tyypillisiä ylirasituksen oireita. Oman työkyvyn ylläpi-toon ja osaamisen kehittämiseen on oltava riittävästi aikaa. Ajankäytön hallinta on tär-keää esimiestyössä.

Esimiehet kokevat monesti olevansa työssään yksin. Esimiehellä on oikeus saada tukea omalta esimieheltään. Vertaistuki hel-pottaa hankalissa tilanteissa yksinäisyyden tunnetta, ja yhteiset tilaisuudet esimiesten kesken antavat hyvää vertaistukea.

Mikäli esimiestyön ongelmat jatkuvat pitkään, niillä on taipumus vaikuttaa koko työyhteisöön.

Ohessa on esitetty stressin tunnista-miseen työkalu. Mikäli vastaat johonkin kohtaan kyllä, mieti, kuinka voisit parantaa työtäsi, itseäsi tai elämääsi. Mikäli vastaat useaan kohtaan kyllä, on syytä harkita suu-rempaa elämänmuutosta. Mikäli vastaat useampiin kohtiin kyllä, voit tarvita myös ulkopuolista tukea. Lähin apu on työterveys-huoltosi.


Nro Kysymys Kyllä Ei Huomautukset

1 Oletko usein väsynyt aamuisin tai työpäivän aikana?

☐ ☐ Riittävä lepo on ensiarvoisen tärkeää jaksamisen kannalta. Kemikaalien käyttö levon ja vireyden rytmitykseen ei ole koskaan suositeltavaa.

2 Onko sinun vaikea selvitä työtaakastasi?

☐ ☐ Opi sanomaan ei. Priorisoi, jaa vastuuta ja tehtäviä ja luota muihin. Neuvottele oman esimiehesi kanssa mahdollisuuksista lisäresursseihin.

3 Ovatko jotkin tehtäväsi sinulle vastenmielisiä?

☐ ☐ Tartu vaikeisiin tehtäviin heti. Pakollisten asioiden välttely vain kasvattaa stressiä. Mikäli mahdollista, muokkaa tehtävää mieleisemmäksi.

4 Ovatko työtehtäväsi liian vaikeita?

☐ ☐ Pyydä apua asiantuntijoilta ja kehitä omaa ammatti-taitoasi. Tutustu kurssitarjontaan ja mieti, mistä voisi olla apua sinulle.

5 Koetko työympäristösi vastenmieliseksi?

☐ ☐ Kehitä työympäristöäsi. Mieti, kuinka voisit tehdä ympäristöstäsi sinulle miellyttävämmän. Pienilläkin parannuksilla saat hyviä tuloksia.

6 Koetko työyhteisösi vastenmieliseksi?

☐ ☐ Mieti, mistä ongelmat johtuvat, ja muista katsoa myös peiliin. Mieti, kuinka ilmapiiriä voisi kehittää. Keskustele ongelmista muidenkin kanssa.

7 Juotko liikaa alkoholia? ☐ ☐ Alkoholin liikakäyttö on varmin tapa lisätä omia ongelmia. Yritä etsiä vaihtoehtoisia rentoutumistapoja. Puhu ongelmistasi muille.

8 Oletko tyytymätön omaan kehoosi?

☐ ☐ Pidä huoli itsestäsi. Syö terveellisesti, ulkoile ja liiku. Laihdutukseen saat apua myös työterveyshuollosta.

9 Tuntuuko elämältäsi puuttuvan tarkoitus?

☐ ☐ Pelkkä työ ei riitä täysipainoiseen elämään. Perhe, ystävät, harrastukset ja monipuolinen elämä ovat paras apu henkiseen väsymykseen.

10 Oletko onneton? ☐ ☐ Pysähdy. Nauti elämästä. Seiso suorana ja katso työsi ja elämäsi tuloksia. Mieti, mitä haluat tehdä, ja toteuta se. Arvosta itseäsi.


7 Sitovat lait, asetukset ja päätökset

Oheen on listattu tärkeimpiä turvallisuusasi-oissa työnantajaa velvoittavia säädöksiä. Näi-den määräyksiä on lisäksi tarkennettu useissa muissa päätöksissä ja tulkinnoissa.

Työturvallisuus:Työturvallisuuslaki (738/2002)Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta (85/2006)Laki nuorista työntekijöistä (998/1993)Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöil-le erityisen haitallisista tai vaarallisista töistä (475/2006)Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuoril-le työntekijöille vaarallisten töiden esimerk-kiluettelosta (188/2012)Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille sopivien kevyiden töiden esimerkkiluettelosta (189/2012)

Työsuojeluyhteistoiminta:Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006)Laki työsuojeluhenkilörekisteristä (1039/2001)

Työterveys:Työterveyshuoltolaki (1383/2001)Valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001)

Työympäristö ja koneet:Valtioneuvoston asetus koneiden turvalli-suudesta (400/2008)Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008)

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suo-jelemisesta tärinästä aiheutuvilta vaaroilta (48/2005)Valtioneuvoston päätös henkilönsuojaimista (1406/1993)Valtioneuvoston päätös henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä (1407/1993)Valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nos-toista ja siirroista työssä (1409/1993)Valtioneuvoston päätös näyttöpäätetyöstä (1405/1993)Valtioneuvoston asetus rakennustyön turval-lisuudesta (205/2009)

Kemikaalit ja altisteet:Kemikaalilaki 599/2013Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemiaa-lien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (855/2012)Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001)Sosiaali- ja terveysministeriön asetus haitalli-siksi tunnetuista pitoisuuksista 268/2014Valtioneuvoston päätös asbestityöstä (1380/1994)

Poikkeustilanteet:Pelastuslaki (379/2011)

Työsuhde:Työsopimuslaki (55/2001)Työaikalaki (605/1996)Tapaturmavakuutuslaki (608/1948)Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007)


Omia muistiinpanoja

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------


Omia muistiinpanoja

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------


Omia muistiinpanoja

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------


Työturvallisuuskeskus, p. 09 616 261, www.ttk.fi

Kans

ikuv

a: S

ami K

ulju

Esimiehen työsuojeluopas on tarkoitettu uusille ja kokeneillekin esimiehille, jotka tarvitsevat tukea ja lisätietoa työsuojeluteh-täviensä hoitoon teollisuuden työpaikoilla. Opas sisältää tietoa työsuojeluun liittyvistä tehtävistä, joista osa on esimiehille lakisää-teisiä velvoitteita. Oppaassa on esimerkkejä kuinka näitä tehtäviä voidaan hoitaa, sekä työkaluja työturvallisuuden kehittämiseen.

Documents

Esimiehen työsuojeluopas - ttk.fi · ”Ku ois helapää tuolla selässä.” ”En ole vuoden 2007 jälkeen mattoja puistelluit.” ”Juokseminen ja hiihtäminen kielletty.”