1

ESIKOULULAISTEN TURVALLISUUS- JA ENSIAPUOPETUS

Auta Eppua

2 3

TERVETULOA AUTTAMAAN EPPUA!

Auta Eppua –cd-rom sisältää oppaan kouluttajalle sekä opetuskalvot.

Opetusaineistossa käsitellään viisi eri tapaturmatilannetta. Kouluttaja voi

halutessaan tulostaa oppaan tarinat ja lisätehtävät lapsille.

Opetuksen tukena voi tarvittaessa käyttää Suomen Punaisen Ristin tuottamaa

Ensiapuopasta.

Copyright Suomen Punainen Risti 2005

Teksti Anja Alila ja Leena Kämäräinen

Toimitussihteeri Taru Korpela

Piirrokset Salli Parikka

Ulkoasu Merja Huotelin

SISÄLTÖ

Auta Eppua -teksti

Tapaturmia voidaan ehkäistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Opetuksen tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Kouluttajan oppaan rakenne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Eppu putoaa kiipeilytelineeltä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Eppu kaatuu pyörällä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

Eppu polttaa kätensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

Eppu saa haavan sormeensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

Eppu putoaa veteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

Lisätehtäviä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

Tarkastuslista kotitapaturmien ehkäisemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 24

Auta Eppua –kalvot

Eppu putoaa kiipeilytelineeltä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

Eppu kaatuu pyörällä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

Eppu polttaa kätensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

Eppu saa haavan sormeensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38

Eppu putoaa veteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42

4 5

tä voidaan opettaa tunnistamaan vaaratilanteet ja toimimaan oikealla taval-

la elinympäristössään. Neuvominen, yhdessä opetteleminen sekä aikuisten

oma asennoituminen ja käyttäytyminen tulevat lapsen iän karttuessa yhä

tärkeämmiksi keinoiksi ehkäistä tapaturmia. Tavoitteena on myös saada

perhe ja lapsen lähiympäristö mukaan keskustelemaan ja toimimaan oman

ympäristön turvallisuuden parantamiseksi.

Auta Eppua -materiaalia voidaan hyödyntää kerrottaessa mm. vanhemmille ja

lapsille jokapäiväisistä vaaratilanteista ja innostaa heitä tutkimaan koti- ja lähi-

ympäristöä vaaratilanteiden havaitsemiseksi. Yhtä tärkeää kuin oivaltaa vaara-

tilanne, on toimia oikein, kun jotain tapahtuu tai on tapahtunut. Tärkeää on

myös saada lapset ymmärtämään, että aikuiselle on kerrottava, kun jotain on

tapahtunut.

Turvallinen ympäristö ehkäisee monia tapaturmia. Emme kuitenkaan koskaan

kykene luomaan ympäristöä, jossa ei tapahtuisi yhtään tapaturmaa. Mitä aikai-

semmin lapsi tiedostaa vaara- ja onnettomuustilanteita, sitä paremmat valmiu-

det hänellä on toimia ja auttaa toisia. Lasten tapaturmien ehkäisy onnistuu

vain, kun kasvattajat, vanhemmat ja lapset opetetaan ymmärtämään asian tär-

keys, varomaan vaarallisia paikkoja ja tilanteita ja harjoittelemaan vahinkojen

varalle.

TAPATURMIA VOIDAAN EHKÄISTÄ

Viimeisen 20 vuoden aikana lasten vakavat tapaturmat ovat vähentyneet. Tämä

johtuu siitä, että mm. liikenteeseen, rakentamiseen ja tuotteisiin on laadittu

turvallisuutta lisääviä normeja. Myös äitiys- ja lastenneuvoloiden antamalla

terveyskasvatuk-sella on tärkeä merkitys.

Kaikissa lasten ikäryhmissä putoamiset, kaatumiset tai kompastumiset aiheutta-

vat valtaosan sairaalahoitoa vaativista tapaturmista. Tavallisimmat vammat ovat

raajojen murtumat, kallovammat sekä erilaiset haavat ja repeämät, jotka ovat

tyypillisiä nimenomaan isommille lapsille.

Lasten tapaturmakuolemat ovat vähentyneet 50-luvulta lähtien: silloin kuoli

tapaturmaisesti 40 lasta 100 000 lasta kohti vuodessa. Vuonna 2000 vastaava

luku oli 4,6. Eniten ovat vähentyneet alle viisivuotiaiden tapaturmaiset kuole-

mat. Lasten tapaturmakuolemat ovat useimmiten liikennetapaturmia tai hukku-

misia. Pojilla tapaturmien määrä kasvaa iän mukana, tytöillä se yleensä vähenee.

Punaisen Ristin tavoitteena on, että ensiaputaidot ovat kansalaistaito, jota on

mahdollisuus opetella pienestä pitäen ja kerrata elämän eri vaiheissa. Lapsille

sattuu tapaturmia kaikkialla, missä he liikkuvat. Tapaturmien syitä on useita:

ympäristö, inhimilliset tekijät, asenteet, valikoiva havainnointi ja iän mukaiset

rajoitukset. Lasten turvallisuus on ensikädessä aikuisten vastuulla, mutta hei-

6 7

Tunnistavaara

Tiedostavaara

Vältävaara

KOULUTTAJAN OPPAAN RAKENNE

Opetuksen ensimmäisenä tavoitteena on ehkäistä onnettomuus niin, että

lapsi tunnistaa vaaratilanteita ja vaarallisia paikkoja. (Esim. puissa kiipeily on

vaarallista). Aineistossa käytettyjen esimerkkien lisäksi lasten tulisi oppia

tunnistamaan muita mahdollisia vaaratilanteita elinympäristössään.

Opetuksen toisena tavoitteena on, että lapsi tiedostaa vaaran käytännön

esimerkkien avulla. (Esim. puussa kiipeily on vaarallista, koska oksat voivat

katketa.)

Yksittäiset tapaturmatilanteet käydään läpi vaihe vaiheelta kuhunkin tapa-

turmaan liittyvien kuvien avulla. Opetuksessa hyödynnetään lasten omia ko-

kemuksia.

Opetuksen kolmantena tavoitteena on saada lapset toimimaan. Katso-minen

ja tietäminen eivät yksin auta. Yleensä vanhemmat ehkäisevät vaaratilanteita

lasten tietämättä, vaikka hyödyllisempää olisi tehdä se yhdessä heidän kans-

saan.

Myös lapsi osaa selviytyä omatoimisesti erilaisissa tapaturmissa, esim. hakea

apua, tehdä hätäilmoituksen, vastata kysymyksiin, laittaa laastarin, jäähdyttää

palovamman jne.

OPETUKSEN TAVOITTEET

Opetuksen tavoitteena on, että lapsi oppii tiedostamaan vaaratilanteet, osaa

välttää niitä, oppii tekemään hätäilmoituksen ja osaa ensiavun pienissä tapa-

turmissa. On tärkeää että lapsi oppii perusasiat hyvin ja kertaa niitä jatkuvasti.

Lapsia opetettaessa opetukseen ei pidä sisällyttää liikaa yksityiskohtia.

Kouluttajan/opettajan kannattaa varautua siihen, että lapsi on ollut mukana

onnettomuudessa ja kokenut jotain järkyttävää. Tällöin hän reagoi samalla

tavalla kuin aikuinen. Lapsen kanssa jutellaan tapahtuneesta ja häntä rohkais-

taan ilmaisemaan tunteitaan esimerkiksi leikkimällä tai piirtämällä.

“Opettajan päiväkirja”

1. päivä Keskustellaan lasten kanssa tapaturmista. Mikä on tapaturma

tai onnettomuus? Lasten vastaus: ”Kun loukkaa itsensä.”

2. päivä Ne, jotka haluavat, voivat kertoa näkemistään tai kokemistaan

onnettomuuksista, mitä tapahtuu, miksi tapahtuu ja mitä teh

tiin? Lapset voivat myös piirtää kuvan haluamastaan onnetto-

muustilanteesta.

3. päivä Lapset keskustelevat vaarallisista paikoista ja esineistä kotona.

4. päivä Kerrataan edellisten päivien asioita.

5. päivä Keskustellaan lasten kanssa vaarallisista paikoista ja tilanteista

kotona.

6. päivä Jatketaan edellisen päivän keskustelua.

7. päivä Mietitään yhdessä mitä vaarallisia paikkoja on päiväkodin ympä-

ristössä.

8. päivä Ensimmäinen tapaturma kuvataulujen avulla.

9. päivä Lapset saavat valita vapaasti piirrostehtävän jostakin aiemmilla

kerroilla käsitellystä aiheesta.

10. päivä Harjoittelua kolmioliinalla.

11. päivä Harjoitellaan soittamaan apua hätänumerosta 112.

20. päivä Kaikki kuvataulut käyty läpi. Kertausta. Osa lapsista harjoittelee

kolmioliinalla ja osa harjoittelee soittamista hätänumeroon 112.

Esimerkkejä Auta Eppua -materiaalin käytöstä ja opetuksen toteutuksesta päivä-

kodissa;

8 9

Murtuma kädessä

Murtuman toteaminen voi olla vaikeaa, koska lapsella oireet ovat usein epäselviä. Murtuman tunnusmerkkejä

ovat vamma-alueen nopea turpoaminen, aristaminen ja liikuteltaessa tuntuva kipu. Murtumakohta voi joskus

olla virheasennossa.

Jos lapsella epäillään raajan murtumaa, häntä on käsiteltävä varovasti. Murtunutta raajaa ei saa liikuttaa. Raa-

jaa tuetaan esim. käsillä ennen sitomista kolmioliinalla, huivilla tai kaulaliinalla. Jos kyseessä on avomurtuma,

verenvuoto tyrehdytetään ja vaurioitunut iho suojataan siteellä ennen tukemista.

Putoamiseen liittyviä tilanteita

• Kiipeilytelineiltä voi pudota.

• Puissa kiipeily on vaarallista.

• Leikkiminen rappusten lähellä on vaarallista.

• Rakennustelineet ja aidat eivät ole leikkipaikkoja.

• Tuolit ovat epävakaita eivätkä sovellu kiipeilyyn.

• Uhkarohkeus voi johtaa putoamiseen.

• Puiden oksat voivat katketa.

• Portailta voi pudota alas.

• Rakennustelineiden ja kiviaitojen huonoa kuntoa ei välttämättä huomaa.

• Tuolit voivat kaatua.

• Kiipeiltäessä on oltava hyvät jalkineet. Telineestä täytyy pitää

kunnolla kiinni. Kosteus lisää liukkautta.

• Vain vakaissa kiipeilytelineissä saa leikkiä.

• Portaissa on oltava turva-aita.

• Rakennustelineet ja aidat eivät ole leikkipaikkoja.

• Aikuinen voi antaa korkealla olevan tavaran, jotta lapsen ei tarvitse kiipeillä

eikä kurotella.

• Lohduttaminen ja muiden lasten rauhoittaminen.

• Kolmioliinan asettaminen.

• Lapsen toimittaminen hoitoon.

Tunnistavaara

Tiedostavaara

Vältävaara

EPPU PUTOAA KIIPEILYTELINEELTÄ

Eppu on viisivuotias poika. Hän on aina paras. Hän voittaa juoksukilpailuissa ja

uskaltaa kiivetä korkeammalle kuin kukaan muu. Kiipeilytelineelläkin hän on

usein uhkarohkea. Pihan kaikki muut lapset ihailevat häntä suunnattomasti.

Juuri nytkin Eppu seisoo kiipeilytelineellä huutaen ylhäältä muille lapsille: ”Kat-

sokaa, minä olen ensimmäisenä ylhäällä.” Samalla Eppu horjahtaa ja putoaa alas

maahan. ”Ai, ai, ai” hän valittaa ja itkee. Käteen koskee.

Laura, joka seisoo lähimpänä Eppua huutaa tarhan tätiä apuun. Eeva-täti tulee

juosten ja antaa samalla lapsille tehtäviä: ”Kaisa, hae sinä sisältä ensiapulaukku

ja Janne tule sinä tänne minun avukseni.” Eeva-täti lohduttaa Eppua, tutkii varo-

vasti hänen kättään ja pyytää Jannea olemaan Epun vierellä lohduttamassa hän-

tä. Kaisa tuo ensiapulaukun ja Eeva-täti ottaa sieltä kolmioliinan, jolla hän tukee

Epun käden, jotta käsi ei turhaan liikkuisi ja aiheuttaisi lisää kipua. Sitten Eeva-

täti vie hänet sisälle.

Eppu täytyy viedä sairaalaan. Siellä lääkäri tutkii hänet ja toteaa, että Epun käsi

on murtunut. Eppu on vihainen, sillä hänen täytyy pitää kipsiä kädessään kuu-

kauden.

1 2

3 4

10 11

Tunnistavaara

Tiedostavaara

Vältävaara

Pään vamma

Päähän kohdistuvissa vammoissa lapsi on aina vietävä lääkäriin, jos

- hän on ollut tajuton, vaikka vain lyhyenkin aikaa

- hänellä on kova päänsärky

- hän oksentaa tai kouristelee.

Kaatumiseen liittyviä tilanteita

• Pyöräillessä voi kaatua.

• Liukkaalla lattialla kaatuu helposti.

• Matto voi luistaa jalkojen alla.

• Märällä lattialla liukastuu.

• Jäisellä ja lumisella tiellä on kuljettava varovasti.

• Pyöräilytie voi olla kuoppainen ja kivinen.

• Vahattu, kiiltävä lattia on liukas.

• Irtonaiset matot luistavat ja rypyssä oleviin mattoihin kompastuu helposti.

• Vesi ja saippua liukastuttavat lattian.

• Talvella lumi ja jää liukastuttavat.

• Pyöräillessä on oltava tarkkaavainen. Kypärä kuuluu pyöräilyyn.

• Liukkaalla lattialla ei pidä juosta.

• Irtonaisten mattojen alla pitää olla kumimatto.

• Lattialle läikkynyt vesi on kuivattava heti pois ja lattian on oltava puhdas saippuasta.

• Kunnon jalkineet, joissa on hyvät pohjat, ja hiekoitettu piha vähentävät kaatumisia.

• Lohduttaminen

• Kipukohtaa tai kuhmua painetaan kylmällä, kun jotain kylmää on saatavilla (jääpala-

pussi, lumi jne). Kuhmut eivät vaadi hoitoa, mutta ensiavulla voidaan vähentää

kudoksenalaista verenvuotoa. Kylmä lisää painamisen tehoa.

Eppu on saanut uuden pyörän syntymäpäivälahjaksi. Hän esittelee pyöräänsä

ylpeänä pihan muille lapsille. Lapset ihmettelevät miksi Eppu ei käytä kypärää,

mutta Epun mielestä sitä ei omalla pihalla tarvita.

Eppu kokeilee uusia temppuja. Hän nostaa toisen jalan pois polkimelta ja irrot-

taa välillä molemmat kätensä ohjaustangosta. ”Ha, ha, ha, kuka muu uskaltaa”,

huutelee Eppu. Hän ei huomaa pihalla olevaa kuoppaa, jossa on kivi. Hän ajaa

päin kiveä ja kaatuu pää edellä maahan. Eppu parahtaa itkuun ja huutaa, äi-

tiii. . .!

Naapurin setä on tulossa kotiin ja Ville huutaa apua. Setä menee katsomaan

Eppua ja pyytää samalla Sannaa menemään sisälle hakemaan jääpalapussin

pakastimesta. Janne tulee lohduttamaan Eppua.

Setä kietoo jääpalapussin nenäliinaan ja painaa sillä Epun päässä olevaa kuh-

mua. Setä vie Epun kotiin, kertoo vanhemmille tapahtumasta ja äiti ottaa Epun

hoiviinsa. Ville korjaa Epun pyörän pois pihalta pyörävarastoon.

EPPU KAATUU PYÖRÄLLÄ

1 2

3 4

12 13

Tunnistavaara

Tiedostavaara

Vältävaara

Palovamma

Kasvojen ja käsien alueella olevat palovammat ja kämmentä suuremmat palovammat lääkärin hoitoon.

Palovammoja aiheuttavia tilanteita

• Tulitikkuleikit voivat aiheuttaa palovamman.

• Hellalla kiehuvassa kattilassa vesi on kuumaa, samoin kuin kupissa oleva juoma.

• Saunan kiuas on erittäin kuuma.

• Hanasta tuleva vesi voi olla kuumaa.

• Nuotiot ja grillit säteilevät kuumuutta kauan.

• Tulitikun ja kynttilän liekki polttaa.

• Kattilat ja kupit voivat kaatua.

• Kiuas polttaa heti.

• Kuuma, juokseva vesi polttaa.

• Nuotiosta voi räiskyä ja grillit voivat kaatua.

• Tulitikut eivät saa olla lasten ulottuvilla.

• Liedessä tulee olla liesisuoja. Kuumaan kuppiin ei pidä koskea.

• Kiukaan lähellä ei saa leikkiä.

• Kylmävesihana avataan aina ensin.

• Grillin ja nuotion lähellä pitää olla varovainen.

• Lohduttaminen.

• Pientä palovammaa jäähdytetään kylmällä vedellä kunnes kipu häviää

• Tarvittaessa palovamma peitetään puhtaalla siteellä. Palovamman päälle voi laittaa

apteekista saatavan rasvataitoksen.

• Rakkulaa ei saa puhkaista.

Eppu ja hänen kaverinsa leikkivät Epun kotona. Panu leikkii pöydän alla ja Ville

autolla. Eppu ja Timo huomaavat pöydällä olevat kynttilät. Eppu katselee ensin

kynttilöitä miettivän näköisenä. Hän päättää sytyttää ne ja ottaa pöydällä olevat

tulitikut. Timo seuraa tilannetta vierestä.

Epun pää on kynttilän liekin yläpuolella ja käsi liian lähellä liekkiä. Eppu polttaa

peukalonsa ja etusormensa ja otsatukka kärähtää.

Eppu parahtaa säikähdyksestä ja kivusta. Timo neuvoo Eppua tulemaan kans-

saan nopeasti kylpyhuoneeseen. Timo avaa hanan ja Eppu laittaa käden kylmän

veden alle. Timo neuvoo Eppua pitämään kättä juoksevan veden alla niin kauan,

että kipu on hävinyt.

Ville käy sillä välin sammuttamassa kynttilän, koska se on aivan liian lähellä ver-

hoa.

Äiti tulee kotiin ja tarkistaa Epun palovamman. Tällä kertaa Eppu selvisi vähällä.

Äiti nuhtelee lapsia ja varoittaa tulen vaaroista.

EPPU POLTTAA KÄTENSÄ

1 2

3 4

14 15

Tunnistavaara

Tiedostavaara

Vältävaara

Haavat

Naarmu tai pintahaava syntyy raapaisusta tai kaatumisesta. Iho voi rikkoutua laajalta alueelta ja

hiussuonien vaurioituessa haavasta tihkuu verta ja kudosnestettä. Viiltohaavan aiheuttaa terävä,

leikkaava esine esim. veitsi tai lasi. Viiltohaava voi olla pinnallinen tai syvä. Pistohaava syntyy, kun esim

naula tai tikku, puukko tai muu terävä esine puhkaisee ihon. Ruhjehaavan aiheuttaa yleensä tylppä esine.

Iho rikkoutuu ja vamma-alue on repaleinen. Puremahaava syntyy ihmisen tai eläimen puremasta.

Vierasesineitä ei yleensä poisteta haavasta ensiavun yhteydessä.

Haavojen syntyyn liittyviä tilanteita

• Veitsi on terävä.

• Maassa lojuvat naulat aiheuttavat vaaratilanteita.

• Leikkikentällä ja uimarannalla olevat lasinsirut ovat vaarallisia.

• Kaatuessa voi saada naarmun tai pintahaavan.

• Eläin voi purra.

• Veitsen varomaton käsittely voi aiheuttaa viiltohaavan.

• Naulaan astuminen aiheuttaa pienen, mutta syvän haavan.

• Lasiin astuminen aiheuttaa viiltohaavan, joka voi olla syvä.

• Varomaton juokseminen voi aiheuttaa kaatumisen.

• Vieraan eläimen reaktioita ei voi tietää.

• Veitset pidetään lasten ulottumattomissa. Jos lapsi harjoittelee veitsen käyttöä,

sen tulee tapahtua aikuisen valvonnassa.

• Lasten ei pidä liikkua rakennus- tai työmaa-alueella. Maassa lojuvat naulat on

kerättävä pois.

• Pulloja ja lasia ei saa rikkoa. Lasinsirut tulee kerätä leikkikentiltä ja uimarannoilta.

• Varovaisuutta ja malttia leikeissä ja juoksemisessa!

• Vieraita koiria tai eläimiä ei saa koskettaa ilman lupaa.

• Lohduttaminen.

• Vamma-alueen kohottaminen.

• Haavan puhdistaminen saippualla ja vedellä tai haavanpuhdistusaineella.

• Haavan reunojen painaminen yhteen.

• Haavan peittäminen puhtaalla sidetaitoksella, pikasiteellä tai laastarilla.

• Haavan annetaan parantua rauhassa 3 – 4 päivää. Haava pidetään kuivana.

Jos haava tulehtuu, on hakeuduttava hoitoon.

Epulla on kova nälkä. Äiti lupautuu laittamaan päivällisen aikaisemmin. Äiti on

juuri tekemässä salaattia, kun puhelin soi. Hän lähtee puhelimeen ja Eppu jää

yksin keittiöön. Hän näkee äidin pöydälle jättämän veitsen ja ajattelee auttaa äi-

tiä. Kurkkua leikatessaan Eppu viiltää haavan sormeensa. Ai . . ., haavasta tulee

verta, huutaa Eppu. Äiti juoksee puhelimesta Epun luo. Hän nostaa Epun käden

kohoasentoon ja painaa samalla haavaa.

Äiti vie Epun kylpyhuoneeseen. Hän pyytää Eppua painamaan itse haavaa ja

pitämään kättä kohoasennossa sillä aikaa kun hän ottaa lääkekaapista side-

taitoksia, puhdistusainetta ja pikasiteitä.

Äiti pesee haavan puhtaan veden alla ja pyyhkii sen vielä sidetaitoksella ja puh-

distusaineella. Sitten hän kuivaa haava-alueen, painaa haavan reunat yhteen ja

laittaa päälle pikasiteen.

Äiti varoittaa Eppua enää koskemasta teräviin esineisiin ilman lupaa.

EPPU SAA HAAVAN SORMEENSA

1 2

3 4

16 17

Tunnistavaara

Tiedostavaara

Vältävaara

SOITTAMINEN HÄTÄNUMEROON 112

1. Soita hätäpuhelu itse, jos voit.

2. Kerro, mitä on tapahtunut.

3. Kerro tarkka osoite ja kunta.

4. Vastaa kysymyksiin.

5. Toimi annettujen ohjeiden mukaan.

6. Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan.

Yleisöpuhelimesta voit soittaa hätänumeroon ilman rahaa.

Matkapuhelimesta soittaessasi et tarvitse suuntanumeroa.

Hukkuminen ja siihen liittyviä vaaratilanteita

• Rantavesi voi olla syvää.

• Jäällä liikkuminen voi olla vaarallista.

• Lammikot ja ojat aiheuttavat vaaran.

• Vesitynnyrit ja -ämpärit saattavat aiheuttaa vaaratilanteita.

• Veneestä voi pudota veteen.

• Rantaveteenkin voi hukkua.

• Heikko jää pettää.

• Pieneenkin vesimäärään voi hukkua.

• Tynnyriin tai ämpäriin voi pudota.

• Kurkottelu veneestä voi johtaa putoamiseen.

• Vieraalle rannalle ei pidä mennä ilman aikuisten valvontaa.

• Etenkin kevät- ja syysjäät ovat hauraita. Jäälle ei saa mennä ilman aikuisten

valvontaa ja lupaa.

• Yksin ei saa mennä leikkimään ojien ja lammikoiden reunoille.

• Ulkona olevat vesitynnyrit kannattaa suojata kannella.

• Veneessä on aina kaikilla oltava pelastusliivit.

• Lohduttaminen

• Toimitaan rauhallisesti.

• Huudetaan heti apua.

• Pelastetaan vedestä kepin, pelastusrenkaan tai muun käytettävissä olevan

välineen avulla.

• Hukuksissa ollut toimitetaan aina hoitoon, vaikka hän virkoaisikin nopeasti,

sillä keuhkoihin joutunut vesi voi aiheuttaa potilaalle myöhemmin hengenvaaran.

• Tarvittaessa turvataan hukkuneen hengitys ja verenkierto ja soitetaan yleiseen

hätänumeroon 112.

On kaunis kesäpäivä. Aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta. Eppu ystävineen miettii seikkailuretkeä läheiselle

rannalle. Hän muistaa, että äiti on kieltänyt heitä menemästä yksin ja ilman lupaa rannalle. Nyt ajatus kaarna-

veneistä houkuttelee kuitenkin enemmän, ja äidin neuvot unohtuvat.

Lapset lähtevät kilpaa juosten rannalle. Heidi, Ville ja Matias keräilevät kiviä. Eppu rakentaa itselleen kaarna-

veneen ja laittaa sen veteen. Hän yrittää työntää venettä kauemmas veteen, mutta tuuli työntää sitä takaisin

rantaan. Eppu kurkottaa oikein pitkälle. Molskis, hän putoaa veteen.

”Apua, auttakaa!” huutaa Eppu hätääntyneenä ja huitoo käsillänsä. Ville ja Matias juoksevat rantaan. Ville ke-

hottaa Heidiä hakemaan apua. Matias huomaa rannan läheisyydessä pitkän kepin. Hän hakee sen, ja ojentaa

kepin toisen pään Epulle. Eppu ylettyy juuri ja juuri kepin päähän. Pojat vetävät Epun rannalle. Eppu nousee

ylös vettä valuvana ja parahtaa itkuun. Tällä kertaa hän selvisi pelkällä säikähdyksellä.

Äiti tulee juosten Heidin kanssa. Hän rauhoittaa Eppua ja tarkistaa, että Eppu ei ole loukannut itseään ja on

kunnossa. Äiti kiittää lapsia oikeasta toiminnasta. Hän keskustelee heidän kanssaan vaaratilanteista ja kertaa

vielä oikean toiminnan. Hän lisää, että jos Eppu olisi joutunut veden alle, olisi ehdottomasti myös pitänyt soit-

taa hätänumeroon 112.

EPPU PUTOAA VETEEN

112

1 2

3 4

18 19

Tehtävä 5. Jäällä liikkuminenTurvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä liikkumiseen

liittyvät riskit sekä varustautuu oikein. Opettajan tulisi tähdentää lapsille jäällä

liikkumisen vaaroja heikoilla jäillä ja korostaa aikuisten valvontaa. Tehtävän 5.

kuvan avulla opettaja voi keskustella lasten kanssa paikoista, jotka ovat erityi

sen vaarallisia;

· Veden virtauksen vuoksi vaarallisia paikkoja ovat joet, järvien kapeikot,

karikot, niemenkärjet, jokien ja purojen suistot sekä äkkijyrkästi veteen

pudottavien rantapenkereiden vierustat. Kaislat tekevät jäästä seulan ja

samalla hauraan.

· Sillat, laiturit ja jäissä makaavat alukset sitovat lämpöä ja synnyttävät virtauk-

sia, jotka heikentävät jään niiden alla ja lähituntumassa.

· Laivaväylät ja kalastajien avannot ovat vaaranpaikkoja.

· Halkeaman kohdalla jään kantavuus heikkenee. Niiden ja muiden rikkoutu-

mien kohdalle kinostuvan lumen alla jää ohenee ja voi joskus jopa sulaa

kokonaan.

· Vesistöjen syvänteiden kohdalla jää voi olla ympäröivää jäätä heikompaa,

koska niissä oleva suurempi vesimäärä jäähtyy hitaammin.

· Teollisuuslaitosten ja asutuskeskusten viemäreiden laskualueilla jää on

heikkoa lämpimän päästöveden ja virtauksen takia.

LISÄTEHTÄVIÄ

Seuraavassa on muutamia lisätehtäviä opetuksen tueksi. Tehtäviin liittyvät kuvat ovat liitteenä. Ne voidaan

tarvittaessa monistaa lapsille. Opettaja voi myös itse keksiä esimerkkejä.

Tehtävä 1. Lapselle sattunut tapaturmaAnna lapsille tehtäväksi piirtää ja värittää kuva tapaturmasta tai onnettomuu-

desta, jonka hän on nähnyt tai kokenut.

Tehtävä 2. KaatuminenLapsi loukkaa kätensä. Opettaja voi keskustella lasten kanssa vamman

vakavuudesta. Onko lapsi loukannut kätensä niin, että se on kipeä ja arka?

Vai onko käsi turvonnut ja sitä on vaikea liikutella? Tällöin käsi saattaa olla

murtunut ja lapsi täytyy lähettää jatkohoitoon. Kuvan voi myös värittää

(Tehtävä 2).

Tehtävä 3. Terävät esineetLasten annetaan etsiä vaarallisia esineitä kuvan esittämästä keittiöstä.

Opettaja voi keskustella lasten kanssa siitä, miksi ne ovat vaarallisia ja mitä ne

voivat aiheuttaa.

Kuvan voi myös monistaa ja antaa lapsille kotiin, jossa he voivat yhdessä

vanhempien kanssa keskustella kodin vaarallisista esineistä.

Kuvan voi myös värittää (Tehtävä 3).

Tehtävä 4. Veteen putoaminenTehtävän 4. kuvassa on joukko esineitä, joiden avulla veteen pudonnut

voidaan pelastaa. Kuvassa on myös kolme eri tilannetta, joissa tarvitaan apua.

Lasten kanssa voidaan keskustella, mitä esineitä kussakin tilanteessa voisi

käyttää. Esineen valinnassa on otettava huomioon autettavan etäisyys

auttajaan.

20 21

Tehtävä 2. Tehtävä 3.

22 23

Tehtävä 4. Tehtävä 5.

24

Kyllä EiOnko puhelimen lähellä hätänumerot?

• yleinen hätänumero 112• Myrkytystietokeskus (24 h/vrk)

(09) 471 977 tai (09) 4711

Myrkytykset1. Onko asunnossa lukittava

lääkekaappi?2. Säilytetäänkö kodin kemikaaleja lukitta-

vassa kaapissa tai tarpeeksi korkealla?

3. Ovatko kemikaalit alkuperäispakkauksissa4. Säilytetäänkö alkoholijuomat lasten

ulottumattomissa?

5. Ovatko huonekasvit myrkyttömiä?

6. Onko kotona lääkehiiltä?

Palo- ja sähkötapaturmat1. Onko asunnon palovaroitin oikein sijoitettu ja

toimintakunnossa?

2. Onko liedessä liesisuoja?

• onko liesi kiinnitetty tukevasti?3. Ovatko kodin pienkoneet kuten

kahvinkeitin lasten ulottumattomissa?

4. Ovatko hanat termostaatti- ja turvahanoja?

5. Onko saunan kiukaan ympärillä suojakaide?6. Onko asunnossa turvapistorasiat tai

onko pistorasiat muuten suojattu?

7. Onko sähköjohdot kiinnitetty ja pois tieltä?• ovatko johdot ehjiä?

8. Säilytetäänkö tulitikut lastenulottumattomissa?

9. Onko lasten pääsy kellariin tai ullakolleestetty lukituksella?

Kaatumiset ja putoamiset1. Onko ikkunoissa putoamisen estävät

ikkunanpidikkeet?2. Onko parvekkeen ovessa

pidike/haka/turvalukko

Kyllä Ei3. Onko WC:n ja kylpyhuoneen ovessa

ulkopuolelta avattava lukko?

4. Onko kylpyhuoneessa liukuesteet?5. Onko sisäportaissa

• lapsiportti?

• kaiteet?

• liukuesteet?

6. Onko matoissa liukuesteet?

7. Onko lattia liukastumaton?

8. Onko huonekalujen terävät kulmat suojattu?9. Säilytetäänkö vaaralliset esineet

(veitset, sakset, työkalut, muovipussit)lasten ulottumattomissa?

10. Onko kerrossängyssä kaiteet?11. Onko lapsella leikkipuistossa vaatteet,

jotka eivät tartu laitteisiin?12. Ovatko pihan keinualue ja kiipeilyteline

turvallisia?

Liikennetapaturmat

1. Onko autossa lasten turvaistuimet?2. Ovatko polkupyörät ja niiden varusteet

kunnossa?3. Käyttävätkö lapset pyöräillessään

pyöräilykypärää?

4. Onko lasta opetettu toimimaan liikenteessä?

5. Käyttävätkö lapset heijastimia?

6. Onko lasten leikkipaikka suojassa autoilta?7. Onko asuntoalueella riittävän alhainen

nopeusrajoitus?

Ensiapu

1. Onko kodin ensiapuvarustus riittävä?

2. Hallitsetko ensiaputaidot?

Muuta• Onko lapsella turvalliset lelut

(ei pieniä irtoavia osia)?

• Valvotko uimataidottomia lapsia?

www.kotitapaturma.fi

TARKASTUSLISTA KOTITAPATURMIEN EHKÄISEMISEKSI