Upload
others
View
1
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
2
Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2006
Saara Elväs Pertti Koski
Motiva Oy
Sirpa Leino Mirja Tiitinen
Energiateollisuus ry
Copyright Motiva Oy, Helsinki, 2007
3
Alkusanat
Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat energiansäästösopimukset marraskuussa 1997. Myöhemmin vastaavat sopimukset on tehty kiinteistö- ja rakennusalalle, kuorma- ja pakettiautokuljetuksis-ta ja linja-autoalalle. Sopimuskäytäntöä laajennettiin vuonna 2002 asuinkiinteistöihin. Ympä-ristöministeriö koordinoi asuinkiinteistöalan energiansäästösopimusta ja liikenne- ja viestin-täministeriö ohjelmamuotoisena jatkuvaa kuorma- ja pakettiautokuljetuksia koskevaa sopi-musta samoin kuin maaliskuussa 2005 allekirjoitettua sopimusta joukkoliikenteen energian-säästöohjelmasta. Vuonna 2001 päättynyt öljylämmityskiinteistöjen energiansäästöohjelma on uusittu (Höylä II) ja kattavuutta laajennettu. Sopimustoiminnan kokonaisarvioinnin ja orga-nisaatioilta saadun palautteen perusteella vuonna 2005 päättyneitä sopimuksia jatkettiin kah-della vuodella, jona aikana kehitetään uusia työkaluja ja toimintatapoja. Tavoitteena on käynnistää kolmannen polven sopimustoiminta vuoden 2008 alussa.
Tähän energiansäästösopimuksen vuosiraporttiin on nyt koottu jo kahdeksannen kerran yhteenveto energian käytön kehityksestä sopimusalalla ja sopimukseen liittyneiden yritysten energiansäästösopimusten toteuttamisesta ja toimien energiansäästövaikutuksista sekä sopi-mukseen liittyvistä hankkeista. Tietoja ja tuloksia on esitetty sekä vuodelta 2006 että kumula-tiivisesti vuodesta 1998 lähtien. Edellisen vuoden tapaan raportti ei sisällä vuoden 2006 energiatilastotietoja, joiden pohjalta energian tuotanto ja käyttö aiemmin oli koottuna vuosi-raportteihin.
Uusien energiatehokkuussopimusten valmistelu on edennyt ripeästi valtioneuvoston marraskuussa 2005 eduskunnalle antaman kansallisen energia- ja ilmastostrategian linjausten mukaisesti. Elinkeinoelämän toimialaliitot ovat olleet laajalla rintamalla mukana valmistelu-työssä, johon siis myös energia-ala on osallistunut niin energian tuotannon kuin energiapal-velujen osalta. Puitesopimus ja toimialakohtaiset toimenpideohjelmat alkavat olla valmiita lopullista sopimusosapuolten päätöksentekoa varten. Kaikki valmisteluosapuolet ovat vahvas-ti sitoutuneet uuden, entistä tavoitteellisemman energiatehokkuussopimusjärjestelmän vii-meistelyyn ja käynnistämiseen vuoden 2008 alussa. Energiankäytön hallintaan, energiate-hokkuuteen ja uusien innovaatioiden käyttöönottoon ja kaupallistamiseen panostaminen edesauttaa merkittävästi energia- ja ilmastotavoitteidemme saavuttamista ja samalla lisää kil-pailukykyämme alati kiristyvillä kansainvälisillä markkinoilla. Energiatehokkuussopimukset luovat toimivat puitteet hedelmälliselle yhteistyölle ja tarjoavat työkaluja myös yksittäisille yrityksille.
Helsingissä syyskuussa 2007 Taisto Turunen Ylijohtaja Kauppa- ja teollisuusministeriö
5
Sisällysluettelo
Alkusanat 3 Sisällysluettelo 5 Tiivistelmä 7 1 Johdanto 9
1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset 9 1.2 Vuosiraportoinnin kattavuus 11
2 Yritysten raportoimat tulokset 12 2.1 Voimalaitosala 14
2.1.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet 14 2.1.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit 17 2.1.3 Muut toimenpiteet 17
2.2 Kaukolämpöala 20 2.2.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet 20 2.2.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit 23 2.2.3 Omakäyttöenergia 23 2.2.4 Asiakkaiden kaukolämmön ominaiskulutus ja kaukolämpöveden jäähtyminen 24 2.2.5 Muut toimenpiteet 26
2.3 Sähkön siirto- ja jakeluala 27 2.3.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet 27 2.3.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit 30 2.3.3 Muut toimenpiteet 30
2.4 Ympäristöjärjestelmien yleisyys sopimukseen liittyneissä yrityksissä 32 3 Muuta aihepiiriin liittyvää 34
3.1 Energia-alan energiakatselmukset 34 3.1.1 Kaukolämpötoiminnan katselmukset 34 3.1.2 Voimalaitosten energia-analyysit 35 3.1.3 Katselmustoiminta sähkön siirto- ja jakelualalla 35
3.2 Katselmustuet ja energiankäytön tehostamistoimenpiteiden investointituet 35 3.2.1 Energiakatselmustuet 35 3.2.2 Investointituet energiankäytön tehostamistoimenpiteisiin 40
3.3 Säästöinvestointien toteutus ja rahoitus 43 3.4 Energiansäästösopimuksen johtoryhmä 44 3.5 Palkitut energiansäästösopimusyritykset 44 3.6 Uuden sopimusjärjestelmän valmistelu 45
6
Liite 1 Voimalaitosalan energiansäästösopimusyritykset 47 Liite 2 Kaukolämpöalan energiansäästösopimusyritykset 48 Liite 3 Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimusyritykset 49 Liite 4 Voimalaitosalan energiansäästön toimenpideluettelo 50 Liite 5 Kaukolämpöalan energiansäästön toimenpideluettelo 58 Liite 6 Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästön toimenpideluettelo 62
7
Tiivistelmä
Tämä vuosiraportti liittyy kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) sekä Energia-alan Keskus-liitto ry Finergyn (Finergy), Sähköenergialiitto ry Senerin (Sener) sekä Suomen Kaukolämpö Sky ry:n (Sky) 10.11.1997 allekirjoittamiin sopimuksiin energiantehokkuuden edistämiseksi voimalaitos-, kaukolämpö- sekä sähkön siirto- ja jakelualalla. Vuoden 2005 alussa yhdistysten toiminta siirtyi uuteen liittoon, Energiateollisuus ry:een (ET). Vuosiraportti on laadittu Ener-giateollisuus ry:n, KTM:n ja Motiva Oy:n yhteistyönä. Vuosiraportissa kuvataan sopimuksen tuloksia vuosilta 1998–2006.
Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain toimialajärjestölleen tiedot omas-ta energiankäytöstään sekä energiankäytön tehostamiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja niillä saavutetuista ja saavutettavista säästöistä. Tässä raportissa esitetyt tulokset perustuvat näihin vuosiraportointitietoihin. Esitetyt tulokset ovat pääasiassa arvioituja energiansäästövaikutuksia ja säästöpotentiaaleja.
Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportointi toteutettiin nyt kahdeksannen kerran. Vuosiraportointi koski sopimukseen vuosien 1997–2006 aikana liittyneitä yrityksiä ja tietoja kysyttiin vuodelta 2006. Tuloksia käsittelevät tiedot sisältävät myös niiden yritysten tietoja, jotka eivät ole raportoineet vuonna 2006.
Vuonna 2006 yritysten raportoimien toteutettujen toimenpiteiden säästövaikutus on lämmön ja polttoaineiden osalta ollut 74 GWh/a ja sähkön osalta 162 GWh/a. Arvioidut säästöt liittyivät noin 17 miljoonan euron investointeihin. Useissa tapauksissa energiansäästöt on saavutettu investoinneilla, joiden pääasiallinen syy on ollut muu kuin energiansäästö. Yri-tyksiä on viime vuosina kannustettu ilmoittamaan kaikki energiansäästöä synnyttäneet inves-tointinsa. Tämä on johtanut siihen, että myös aikaisempien vuosien säästöarvioihin on tehty korjauksia.
Yritykset raportoivat jo toteutettujen toimenpiteiden lisäksi toimenpiteitä, joiden osalta toteutuspäätös on jo tehty tai joiden toteutusta harkitaan. Näiden päätettyjen ja harkittavien toimenpiteiden säästöarvio on lämmön ja polttoaineiden käytössä 508 GWh/a ja sähkön käy-tössä noin 242 GWh/a. Nämä luvut sisältävät ydinvoimalaitosten energiatehokkuuden paran-tamistoimenpiteitä, mutta eivät tehonkorotuksiin liittyviä toimenpiteitä.
Vuonna 2006 toteutetuiksi raportoitujen energiatehokkuuteen suoraan vaikuttaneiden toimenpiteiden säästövaikutus on voimalaitosalalla edellisestä vuodesta kasvanut sekä läm-mön ja polttoaineiden että sähkön osalta. Kaukolämpöalalla toteutetuiksi raportoitujen toi-menpiteiden arvioitu energiansäästövaikutus on pienentynyt edellisestä vuodesta. Sähkön siirto- ja jakelualan vuonna 2006 raportoima energiansäästövaikutus on myös pienentynyt edellisestä vuodesta.
Edellisten lisäksi energia-ala on raportoinut asiakkaisiin kohdistuneista energiankäytön tehokkuutta edistävistä säästöneuvonta-, tiedotus- ym. toimista. Näiden säästövaikutusta ei ole pyritty vuosiraportoinnissa arvioimaan. Säästösopimustoiminnan keväällä 2005 valmistu-neen arviointiraportin mukaan alan yritykset itse näkevät tämän työn imagohyödyn merkit-tävänä. Yrityksissä uskotaan myös näiden usein mittavienkin panostusten asiakkaiden ener-giankäytön tehostamiseksi vaikuttavan loppukulutukseen.
8
Energiateollisuus ry ja kauppa- ja teollisuusministeriö allekirjoittivat 19.12.2005 sopi-muksen energia-alalle vuonna 1997 solmittujen sopimusten jatkamisesta. Ministeriö ja Ener-giateollisuus aloittivat myös kokonaan uuden sopimusjärjestelmän valmistelun. Vuoden 2008 alussa alkavalla uudella sopimuskaudella (2008–2016) energia-alan nykyisten sopimusten alueella oleva toiminta sisältyy elinkeinoelämän energiatehokuusiosopimukseen siten, että energiatuotannolla on oma toimenpideohjelma ja energiapalveluilla, sisältäen energian siir-ron ja jakelun sekä kaukolämpöalan, omansa. Uudella energiatehokkuussopimuksella pyri-tään energiapalveluja koskevalta osalta vastaamaan myös energiapalveludirektiivin Suomelle tuomiin velvoitteisiin.
9
1 Johdanto
1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset
Voimalaitosala
Vuoden 2006 lopussa voimalaitosalan energiansäästösopimuksessa oli mukana 24 yhtiötä (liite 1). Vuonna 2006 sopimukseen liittyi mukaan kaksi uutta yhtiötä. Yksi yritys jäi pois energiansäästösopimusjärjestelmän jatkokaudelta 2006–2007. Kuvassa 1 on viivalla esitetty kumulatiivinen sopimukseen liittyneiden yritysten määrä, ja pylväillä sopimukseen tarkaste-luvuonna liittyneet yritykset sekä sopimuksessa tarkasteluvuonna mukana olevat yritykset. Kumulatiivinen yritysten määrä ei vastaa kunakin vuonna sopimuksessa mukana olevien yritysten määrä johtuen mm. yritysjärjestelyistä ja sopimuksesta irtautumisista.
56
56
1 1 2 1 0 2
5
11
16
22 22 2223 23 23
24
5
11
16
2223
24
2627 27
29
0
5
10
15
20
25
30
35
1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
Tarkasteluvuonna liittyneet yritykset Sopimusyrityksiä tarkasteluvuonna
Kumulatiivinen liittyneiden yritysten määrä
Kuva 1. Voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten
lukumäärä vuosina 1997–2006.
10
Kaukolämpö
Vuoden 2006 lopussa kaukolämpöalan energiansäästösopimuksessa oli mukana 29 kauko-lämpöä myyvää yritystä, mikä on noin kolmasosa ET:n kaukolämpötoimialan jäsenistä (liite 2). Energiansäästösopimusjärjestelmän jatkokaudelta 2006–2007 jäi pois 6 yritystä. Energian-säästösopimuksen kattavuus laski jonkin verran. Sopimuksessa mukana olevien yritysten kaukolämmön myynti oli 18,6 TWh, joka vastasi 62 % ET:n jäsenistön lämmönmyynnistä. Kuvassa 2 on viivalla esitetty kumulatiivinen sopimukseen liittyneiden yritysten määrä, ja pylväillä sopimukseen tarkasteluvuonna liittyneet yritykset sekä sopimuksessa tarkastelu-vuonna mukana olevat yritykset. Kumulatiivinen yritysten määrä ei vastaa kunakin vuonna sopimuksessa mukana olevien yritysten määrä johtuen mm. yritysjärjestelyistä ja sopimukses-ta irtautumisista.
5
8
15
8
4 1 2 0 05
13
28
36
3937 37
3635
29
5
13
28
36
4041
43 43 43 43
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
Tarkasteluvuonna liittyneet yritykset Mukana olevat yritykset
Kumulatiivinen liittyneiden yritysten määrä
Kuva 2. Kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten luku-
määrä vuosina 1997–2006.
11
Sähkönsiirto ja -jakelu
Vuoden 2006 lopussa sähkön siirto- ja jakelualan sopimuksessa oli mukana 34 yritystä (liite 3). Energiansäästösopimusjärjestelmän jatkokaudelta 2006–2007 jäi pois neljä yritystä ja kaksi uutta yritystä liittyi sopimukseen. Kuvassa 3 on viivalla esitetty kumulatiivinen sopimukseen liittyneiden yritysten määrä, ja pylväillä sopimukseen tarkasteluvuonna liittyneet yritykset sekä sopimuksessa tarkasteluvuonna mukana olevat yritykset. Kumulatiivinen yritysten mää-rä ei vastaa kunakin vuonna sopimuksessa mukana olevien yritysten määrä johtuen mm. yritysjärjestelyistä ja sopimuksesta irtautumisista.
3
26
13
61 0 1 0 0 23
29
42
45
4240 39
37 3634
3
29
42
48 49 49 50 50 5052
0
10
20
30
40
50
60
1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
Tarkasteluvuonna liittyneet yritykset Sopimusyrityksiä tarkasteluvuonna
Kumulatiivinen liittyneiden yritysten määrä
Kuva 3. Sähkönsiirto ja -jakelualan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritys-
ten lukumäärä vuosina 1997–2006.
1.2 Vuosiraportoinnin kattavuus
Voimalaitosalan energiansäästösopimuksessa oli vuoden 2006 lopussa kaikkiaan 24 vuosira-portointivelvollista yritystä, joista 23 yrityksen vuosiraportointitiedot saatiin käyttöön tämän raportin laatimiseen mennessä.
Kaukolämpöalan energiansäästösopimuksessa oli vuoden 2006 lopussa kaikkiaan 29 vuosiraportointivelvollista yritystä, joista 23 yrityksen vuosiraportointitiedot saatiin käyt-töön tämän raportin laatimiseen mennessä.
Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimuksessa oli vuoden 2006 lopussa kaik-kiaan 34 vuosiraportointivelvollista yritystä, joista 32 yrityksen vuosiraportointitiedot saatiin käyttöön tämän raportin laatimiseen mennessä.
12
2 Yritysten raportoimat tulokset
Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat Energiateollisuus ry:lle tiedot omasta energian-käytöstä sekä energiankäytön tehostamiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja niillä saavutetuista tai saavutettavista säästöistä.
Yritys- ja tuotantoyksikkökohtainen vuosiraportointi toteutettiin nyt kahdeksannen ker-ran. Vuosiraportointi koski sopimukseen vuosina 1997–2006 liittyneitä yrityksiä ja tietoja ky-syttiin vuodelta 2006. Tulokset aiemmilta vuosilta sisältävät kaikki sopimuskaudella rapor-toidut toimenpiteet myös niiltä yrityksiltä, jotka eivät vuonna 2006 olleet enää sopimuksessa mukana.
Tässä luvussa esitetyt tulokset perustuvat yritysten toimialajärjestölleen toimittamiin vuosiraportointitietoihin. Esitetyt säästövaikutukset ovat yritysten omissa selvityksissä tai energiakatselmuksissa todettuja laskennallisia energiansäästöarvioita eivätkä yleensä mittauk-siin perustuvia todennettuja säästövaikutuksia.
Yritykset raportoivat energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet jaoteltuna kahteen ryhmään: toimenpiteisiin, joiden säästövaikutus voidaan arvioida laskennallisesti tai mittaamalla (omaan toimintaan kohdistuneet investoinnit ja käyttötekniset toimenpiteet) sekä toimenpiteisiin, joiden säästövaikutuksen arvioiminen on vaikeaa (oman henkilökunnan kou-lutus/motivointi, asiakkaille suunnattu energiansäästöneuvonta, jne.).
Vuosiraportin taulukoihin ei ole otettu mukaan sellaisia energiatehokkuusinvestointeja, joihin ei ole tehty säästöarvioita. Sen sijaan investoinnit, joissa on esitetty pienikin säästövai-kutus, ovat mukana taulukoissa, vaikka ilmeinen syy investointiin olisi ensisijaisesti jokin muu kuin energiansäästö. Esimerkkinä tällaisesta voidaan mainita kaukolämpöalalla rapor-toitu toteutettavaksi päätetty 7,5 miljoonan euron investointi, jossa raportoiduksi energian säästöksi voidaan laskea alle 5 000 euroa vuodessa. Toisena esimerkkinä näistä on sähkön siirto- ja jakelualalla tehty kahden miljoonan euron sähköasemainvestointi, jonka yhteydessä on aseman lämpöeristeparannuksilla arvioitu saavutettavan 10 MWh:n vuotuinen sähkön-säästö. Edelliset esimerkit osoittavat jatkossa tarpeen kehittää säästötoimenpiteiden rapor-toinnin ohjeistusta ja raportointitapaa.
Vuoden 2006 raportointipyynnöissä on edelleen painotettu raportoinnin ja energian-säästövaikutuksen arvioinnin tärkeyttä. Tämä on muistettava, kun raportointivuoden tuloksia verrataan aikaisempina vuosina raportoituihin, koska nyt säästövaikutusarvioita on pyritty tekemään aikaisempaa enemmän ja myös jo aikaisemmin ilmoitettuja säästövaikutusarvioita on yrityksissä täsmennetty, joka on näin vaikuttanut myös aiempien vuosien tietoihin.
Yhteenveto kaikista energia-alan säästösopimuksen piirissä raportoiduista toteutetuista, päätetyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 1. Voimalaitosalan ydinvoi-malaitosten ennen vuotta 2001 toteutetut sekä tulevina vuosina toteutettaviksi päätetyt tehon-korotuksiin liittyvät säästötoimenpiteet on jätetty tästä raportoinnista pois kuten edellisinäkin vuosina. Sen sijaan ydinvoimalaitoksissa raportoidut tavanomaiset säästötoimenpiteet on otettu mukaan taulukkoon.
Vuonna 2006 toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutukset ovat sekä polttoaineiden ja lämmön että sähkön osalta suuremmat kuin edellisenä vuonna. Ko. säästö-toimenpiteiden on raportoitu säästävän lämpöä tai polttoainetta yhteensä 73,7 GWh/a
13
(vuonna 2005: 42,3 GWh/a, v. 2004: 126,7 GWh/a, v. 2003: 78 GWh/a, v. 2002: 135 GWh/a). Sähkön toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden säästöarvio on vuonna 2006 viime vuosiin verrattuna suurin 161,9 GWh/a (vuonna 2005 143,5 GWh/a, v. 2004: 20 GWh/a, v. 2003: 63 GWh/a, v. 2002: 106 GWh/a).
Valtaosa eli yli 85 % raportoidusta toteutuneesta säästöstä vuonna 2006 kuten myös ai-emmin on saavutettu voimalaitosalalla.
Kaukolämpö- ja sähkön siirto- ja jakelualoilla vuonna 2006 toteutettujen toimenpiteiden raportoidut säästövaikutukset ovat pienentyneet edellisestä vuodesta. Raportoinnin pääpaino on näissä sopimuksissa asiakkaille suunnatussa energian loppukäyttöön vaikuttavissa toi-menpiteissä, joiden säästövaikutusta on vaikea arvioida.
Taulukko 1. Yhteenveto kaikkien energia-alan sopimuksiin liittyneiden yritysten rapor-
toimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille
säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla.
Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus
milj. euroa Lämpö+polttoaineet Sähkö
GWh/a GWh/a
Toteutetut 16,5 73,7 161,9
toimenpiteet
vuonna 2006
Toteutetut 121,1 539,4 533,5
toimenpiteet
ennen vuotta 2006
Kaikki toteutetut 137,6 613,1 695,4
yhteensä
Toteutettaviksi 50,6 166,2 182,4
päätetyt
toimenpiteet
Harkittavat 20,1 341,5 59,9
toimenpiteet
Toteutetut, 208,3 1120,8 937,7
päätetyt ja
harkittavat
toimenpiteet
yhteensä
Energia-alan energiansäästösopimuksen piirissä vuosina 1998–2006 toteutettuja ja vuosina 2007–2008 toteutettaviksi päätettyjä energiansäästötoimenpiteitä on listattu raportin liitteissä 4–6. Toimenpiteiden nimityksinä on käytetty yritysten raportoinnissa käyttämiä nimityksiä. Toimenpiteet ovat aakkosjärjestyksessä luokiteltuina energian tuotantoon, verkostoon, asiak-kaisiin ja omaan toimintaan.
14
2.1 Voimalaitosala
2.1.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet
Voimalaitosalalla raportoitiin tuotantoyksikkökohtaisissa vuosiraporteissa kaikkiaan 32 ener-gian tuotantoon liittyvää toimenpidettä, jotka oli toteutettu vuonna 2006 ja joille voitiin esit-tää laskennallinen tai mitattu säästövaikutus. Lisäksi on raportoitu voimalaitoskiinteistöihin liittyviä säästötoimenpiteitä. Yhteenveto kaikista energiansäästösopimuksen piirissä rapor-toiduista tehdyistä, päätetyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 2.
Vuoden 2006 raportoinnissa valtaosa raportoiduista lämmön säästöistä on saavutettu yhden laitoksen pesuri-investoinnilla, jolla savukaasujen lämpötilaa laskettiin. Polttoainesääs-töistä yli puolet on saavutettu vesivoimalaitoksen peruskorjaustoimenpiteillä, jotka tosin ovat ajoittuneet usealle vuodelle ja vuoden 2006 raportoinnissa ei toimenpiteelle ollut kirjattu in-vestointeja.
Raportoidusta sähkön säästöstä suurin osa on saavutettu ydinvoimalaitoksilla tehdyistä toimenpiteistä, joiden investointitarpeeksi on kirjattu 10 miljoonaa euroa.
Vuonna 2006 raportoidut toteutetut säästöt ovat suuremmat kuin edellisvuonna toteute-tut. Lämmön ja polttoaineiden osalta raportoitu toteutettu säästö on kaksinkertainen ja säh-kön osalta neljänneksen suurempi kuin edellisenä vuonna.
Todettakoon lisäksi, että jo vuonna 2003 on raportoitu toteutetuksi 27 miljoonan euron biokattilainvestointi. Koska energiansäästöarviota ei ollut raportointiin tehty, toimenpide ei ole mukana taulukon 2 luvuissa.
15
Taulukko 2. Yhteenveto energiansäästösopimuksen piirissä olevien voimalaitosalan yri-
tysten energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille
säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla.
Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus
milj. euroa Lämpö+polttoaineet Sähkö
GWh/a GWh/a
Toteutetut 11,5 73,2 151,4
toimenpiteet
vuonna 2006
Toteutetut 60,9 452,3 461,3
toimenpiteet
ennen vuotta 2006
Kaikki toteutetut 72,4 525,5 612,7
yhteensä
Toteutettaviksi 17,2 62,7 180,5
päätetyt
toimenpiteet
Harkittavat 19,8 276,5 59,9
toimenpiteet
Toteutetut, 109,4 864,7 853,1
päätetyt ja
harkittavat
toimenpiteet
yhteensä
Kuten edellisen vuoden raportoinnissa todetaan, uutta jatkosopimuskautta valmisteltaessa säästötoimenpiteiden määrittelyn ja kirjaamisen ohjeistukseen on syytä kiinnittää aikaisem-paa enemmän huomiota. Tämä koskee erityisesti peruskorjaus- ja uudistamishankkeita, jotka eivät ole selkeitä energiatehokkuustoimia.
Luettelo voimalaitosalalla raportoiduista säästötoimenpiteistä on esitetty raportin lopus-sa liitteessä 4.
16
4 10 3 25
98
182
17
122
151
8 2 49
96
147
4865
36
731742
140
339
613
8
59
155
302
416
452
525
461
322
144
350
10
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
500
550
600
650
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
Ene
rgia
nsää
stö,
GW
h/a
Säästö sähkö Säästö lämpö+PA Säästö sähkö, kumulat. Säästö lämpö+PA, kumulat.
Kuva 4. Voimalaitosalan säästösopimuksen piirissä saavutettu energiansäästö
vuosina 1998–2006.
525
62
276
613
180
60
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1 000
Polttoaineet+Ostolämpö Sähkö
Sää
stöp
oten
tiaal
i, G
Wh/
a
Toteutettu Päättetty toteuttaa Toteutusta harkitaan
Kuva 5. Yhteenveto voimalaitosalan säästösopimukseen liittyneiden yritysten rapor-
toimista energiankäytön tehostamistoimenpiteiden vaikutuksista (vuosina
1998–2006 toteutetut toimenpiteet sekä vuoden 2006 lopussa päätetyt ja
harkittavat toimenpiteet.
17
0,2 3,3 1,2
10,0 11,013,5
11,1 10,6 11,53,5 4,7
14,7
25,7
39,2
50,3
60,9
72,4
0
10
20
30
40
50
60
70
80
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
Inve
sto
inti,
milj
.
Investointi Investointi, kumulatiivinen
Kuva 6. Voimalaitosalan säästösopimuksen piirissä tehdyt energiankäytön tehos-
tamisinvestoinnit vuosina 1998–2006. Pylväillä esitetty vuosittaiset inves-
toinnit ja yhdysviivalla kumulatiivinen investointi.
2.1.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit
Yrityksiä on pyydetty erikseen raportoimaan toteuttamansa energiankäyttöön vaikuttavat ympäristönsuojeluinvestoinnit. Vuoden 2006 raportoinnissa on esitetty yksi tällainen ympäris-tösuojelutoimenpide.
2.1.3 Muut toimenpiteet
Voimalaitosalan sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä kysyttiin vuosiraportoinnissa myös käyttö-talouden valvontaan ja kunnonvalvontaan liittyviä toimenpiteitä. Näitä olivat mm. hyötysuh-demittausten säännöllisyyteen sekä tuotantoyksiköissä valvonnan yhteydessä seurattaviin suu-reisiin liittyvät kysymykset.
Käyttötalouden valvonnan toimenpiteistä saatujen vastausten perusteella (kuva 7) valta-osalla (yli 70 % voimalaitoksista) on käytössään käyttötalouden seurannan mahdollistava las-kentajärjestelmä sekä tulospalkkio, joka on sidottu esim. hyötysuhdetta kuvaaviin suureisiin. Lähes 60 prosentilla voimalaitoksista on käyttötalouden suureille laadittu myös tavoitearvot. Käyttömittareiden tarkistus on tarkasteluvuonna suoritettu 50 prosentilla voimalaitoksista.
Muina käyttötalouden valvontaan liittyvinä toimenpiteinä mainittiin jatkuvatoimiset kunnonvalvontamittaukset suurille käytöille, mittaava värähtelylaitteisto kriittisille laitteille sekä voiteluaine ja muuntajaöljyanalyysit laitteille. Lisäksi mainittiin prosessin hallintaan liit-tyvät päästömittausjärjestelmät sekä yleisesti laatujärjestelmän vaatimukset käyttötalouden valvonnalle.
18
77
58
50
71
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
Seurannan mahdollistavalaskentajärjestelmä
Suureille laadittu tavoitearvot
Käyttömittareiden tarkistussuoritettu
Tulospalkkio käytössä
%
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
Kuva 7. Yhteenveto käyttötalouden valvontaan liittyvistä raportoiduista
toimenpiteistä.
Yleisimmin seurattavia kunnonvalvonnan suureita ovat omakäyttöenergia ja käytettävyys (yli 80 % voimalaitoksista). Turbiinihyötysuhdetta seurataan myös yleisesti (lähes 70 %). Laajempi hyötysuhdemittaus suoritetaan sen sijaan valtaosalla yrityksistä harvemmin kuin joka toinen vuosi. Hyötysuhdetta mitataan useimmiten tarvittaessa ja revisioiden yhteydessä. Muita kun-nonvalvonnan yhteydessä seurattaviksi mainittuja asioita olivat mm. tuotannon ja laitoksen hyötysuhde, tärkeimpien pyörivien koneiden jatkuva kunnonvalvonta, koneiston kom-binoinnin seuranta, jatkuva mittaus turbiineilla ja generaattoreilla, kattilan ja syöttöveden massatase, voiteluöljyn lämpötilamittaukset sekä suurimpien sähkömoottoreiden, turbiinien, generaattoreiden, pumppujen ja puhaltimien jatkuva tärinävalvonta. Lisäksi mainittiin tär-keimpien prosessilaitteiden määräaikaiset tärinämittaukset.
19
37
37
36
68
86
87
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Lisäveden kulutus
Kattilahyötysuhde
Polttoaineiden laatu
Turbiinihyötysuhde
Käytettävyys
Omakäyttö
%
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
Kuva 8. Yhteenveto kunnonvalvontaan liittyvistä raportoiduista toimenpiteistä.
Yhtiöillä oli mahdollisuus raportoida myös sellaisia energiansäästötoimenpiteitä, joiden vai-kutusta energiankulutukseen on vaikea arvioida. Toimenpiteet on jaoteltu energiantuotan-toon ja omaan toimintaan. Energiantuotantoon liittyvät toimenpiteet on listattu liitteen 4 lop-puun. Omaan toimintaan liittyen kysyttiin mm. henkilökunnan motivointiin, koulutukseen ja hankintojen energiatehokkuuteen liittyviä kysymyksiä. Yli puolet ilmoitti, että henkilöstöä on tarkasteluvuonna koulutettu ympäristöasioissa. Reilu kolmasosa ilmoitti, että henkilöstölle on järjestetty palautejärjestelmä energiansäästöideoiden antamiseksi. Myös henkilöstölle järjestet-ty taloudellisen ajotavan koulutus oli melko yleistä.
20
2.2 Kaukolämpöala
2.2.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet
Kaukolämpöyritysten vuosiraporteissa raportoitiin 18 energiansäästötoimenpidettä, jotka oli toteutettu vuonna 2006. Näistä yhdeksälle oli esitetty vuotuinen säästöarvio.
Kaukolämpöalan vuonna 2006 toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutus on arvioitu selvästi pienemmäksi kuin edellisenä vuonna toteutetuiksi raportoitujen.
Yhteenveto kaikista energiansäästösopimuksen piirissä raportoiduista tehdyistä, pääte-tyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 3.
Taulukko 3. Yhteenveto kaukolämpöalan sopimukseen liittyneiden yhtiöiden rapor-
toimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille
säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla.
Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus
milj. euroa Lämpö+polttoaineet Sähkö
GWh/a GWh/a
Toteutetut 0,02 0,5 0,1
toimenpiteet
vuonna 2006
Toteutetut 14,8 (1 83,2 5,0
toimenpiteet
ennen vuotta 2006
Kaikki toteutetut 14,8 83,7 5,1
yhteensä
Toteutettaviksi 32,4 (2 103,5 (2 0,1
päätetyt
toimenpiteet
Harkittavat 0,3 (3 65,0 (4 0
toimenpiteet
Toteutetut, 47,5 252,2 5,2
päätetyt ja
harkittavat
toimenpiteet
yhteensä
1) Tähän sisältyy yksi 7,5 miljoonan euron investointipäätös, jonka polttoaineen säästövaikutukseksi on raportoitu 200 MWh.
2) Sisältää jo edellisvuonna toteutettavaksi päätetyn 32 milj. :n lämpöpumppuinvestoinnin 91 MWh/a:n säästöarviolla.
3) Lisäksi harkittu 5 milj. :n kotimaisen polttoaineen kattilalaitosinvestointia, jonka säästövaikutuksia ei ole arvioitu.
4) Sisältää säästötoimenpiteen 50 GWh:n vuotuisella polttoaineen säästöarviolla ilman investointiarviota.
21
Vuoden 2006 raportoinnissa tehdyt täsmennykset aiheuttavat sen, että arvot eivät täy-sin vastaa edellisen vuoden raportointia.
Yhteinen sopimuskaudella raportoitu toteutunut sähköenergian säästö on nyt 5,1 GWh/a ja lämpöenergian ja polttoaineiden yhteensä 83,7 GWh/a.
Luettelo kaukolämpöalalla toteutetuista säästötoimenpiteistä on esitetty raportin lopussa liitteessä 5.
0,0 0,1 0,4 0,6 0,4 0,1 3,4 0,10,48,3
5,0
15,0
22,725,5
6,3 0,50,1 0,5 1,1 1,5 1,65,0 5,1
8,6
13,7
28,7
51,4
76,9
83,2 83,7
0,4
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
55
60
65
70
75
80
85
90
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
Ene
rgia
nsää
stö,
GW
h/a
Säästö sähkö Säästö lämpö+PA Säästö sähkö, kumulat. Säästö lämpö+PA, kumulat.
Kuva 9. Kaukolämpöalan säästösopimuksen piirissä saavutettu energiansäästö
(GWh) vuosina 1998–2006.
22
83,7
5,1
103,5
65,0
0,10,0
0
50
100
150
200
250
300
Polttoaineet+Ostolämpö Sähkö
Sää
stöp
oten
tiaal
i, G
Wh/
a
Toteutettu Päätetty toteuttaa Toteutusta harkitaan
Kuva 10. Yhteenveto säästösopimukseen liittyneiden yritysten raportoimista energi-
ankäytön tehostamistoimenpiteiden vaikutuksista yksikössä GWh/a (vuosi-
na 1998–2006 toteutetut, toimenpiteet sekä vuoden 2006 lopussa päätetyt
ja harkittavat toimenpiteet).
0,2 0,2 0,7
2,1
0,3 1,3
2,6
7,5
0,00,2 0,4
1,1
3,13,4
4,7
7,3
14,8 14,9
0,0
2,0
4,0
6,0
8,0
10,0
12,0
14,0
16,0
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
Inve
stoi
nti,
milj.
Investointi Investointi, kumulatiivinen
Kuva 11. Kaukolämpöalan säästösopimuksen piirissä tehdyt energiankäytön tehos-
tamisinvestoinnit vuosina 1998–2006. Pylväillä esitetty vuosittaiset inves-
toinnit ja yhdysviivalla kumulatiivinen investointi.
23
2.2.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit
Yrityksiä on pyydetty erikseen raportoimaan toteuttamansa energiankäyttöön vaikuttavat ympäristönsuojeluinvestoinnit. Vuoden 2006 raportoinnissa on esitetty yksi tällainen ympäris-tösuojelutoimenpide koskien savukaasupesurin asentamista.
2.2.3 Omakäyttöenergia
Omakäyttösähköllä tarkoitetaan sähköä, joka kuluu tuotantolaitoksella mm. polttoaineen kuljetuksessa, puhaltimissa ja pumpuissa. Varsinainen kaukolämpöveden pumppaussähkö ei sisälly tähän lukuun. Omakäyttölämmöllä tarkoitetaan lämpöä, joka kuluu mm. palamisil-man, öljysäiliöiden, öljyn, lisäveden ja kattilahuoneen lämmittämiseen.
Käyttöteknisillä toimenpiteillä tai pienillä taloudellisesti kannattavilla investoinneilla saavutettavissa olevan säästön on omakäyttöenergiassa todettu olevan merkittävä. Omakäyt-töjen määrittäminen säästösuunnitelman pohjana olevan energia-analyysin yhtenä osana olisi olennaista. Säästösopimusten eräänä tavoitteena onkin kehittää omakäyttöjen seurantatasoa.
Omakäyttöenergia suhteutettuna lämmön nettotuotantoon vaihtelee välillä 2–8 % riip-puen mm. käytetystä polttoaineesta. Kuvissa 12 ja 13 on esitetty kaukolämpöyritysten rapor-toimia omakäyttöenergioiden määriä sekä lämmön että sähkön osalta. Suuret vaihtelut oma-käyttöenergian kulutuksissa johtuvat osin tuotantotavoissa tapahtuneista muutoksista.
0
10
20
30
40
50
60
70
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
Kuva 12. Lämmön omakäyttöenergia MWh/ lämmöntuotanto GWh eräissä säästö-
sopimukseen liittyneissä kaukolämpöyrityksissä.
24
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
Kuva 13. Sähkön omakäyttöenergia / lämmöntuotanto MWh/GWh eräissä säästö-
sopimukseen liittyneissä kaukolämpöyrityksissä.
2.2.4 Asiakkaiden kaukolämmön ominaiskulutus ja kaukolämpöveden jäähtyminen
Kaukolämpöyritykset auttavat asiakkaitaan kaukolämmön tehokkaaseen käyttöön antamalla energiankulutuksen palauteraportteja, koulutusta ja ohjeita laitteiden käytöstä sekä energian-säästövinkkejä. Toimenpiteillä voidaan vaikuttaa asiakkaiden kaukolämmön kulutukseen ja asiakaslaitteissa tapahtuvaan kaukolämpöveden jäähdytykseen. Kaukolämpöveden hyvä jäähtyminen parantaa energiantuotannon ja lämmönjakelun tehokkuutta. Jäähtymiseen voi-daan vaikuttaa saattamalla rakennusten lämmönjakojärjestelmä toimimaan oikein. Jäähtymis-tä voidaan lisätä myös hyödyntämällä entistä enemmän matalalla lämpötilatasolla toimivia lämmitystapoja. Mikäli asiakkaiden laitteet toimivat hyvin ja suunnitellusti, on jäähtyminen noin 45–50 °C.
Kuvassa 14 on esitetty kaukolämpöveden keskimääräinen jäähtyminen sopimukseen liittyneiden kaukolämpöyritysten asiakaslaitteissa niiltä osin kuin tieto on ollut käytössä. Ku-vasta voidaan todeta, että noin 50 prosentilla yrityksistä keskimääräinen jäähtyminen jäi alle 40 °C:een vuonna 2006. Keskimäärin jäähtyminen oli 39,8 °C.
25
0
10
20
30
40
50
60
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13
Ka
uko
läm
pö
ved
en jä
ähty
min
en
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
Kuva 14. Kaukolämpöveden keskimääräinen jäähtyminen asiakaslaitteissa eräissä
säästösopimukseen liittyneissä kaukolämpöyrityksissä.
Lämpöenergian ominaiskulutus on laskenut 35 % 1970-luvun alusta lähtien kiinteistöissä, jot-ka on lämmitetty kaukolämmöllä. Kuvassa 15 on esitetty säästösopimukseen liittyneiden yri-tysten asiakkaiden lämpöindeksit (sääkorjattu ominaiskulutus) vuosina 1999–2006.
0
10
20
30
40
50
60
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21
Sä
äko
rja
ttu o
min
ais
kulu
tus
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 ka**keskiarvo, koko ET:n
Kuva 15. Säästösopimukseen liittyneiden yritysten asiakkaiden lämpöindeksit
vuonna 1999–2006.
26
2.2.5 Muut toimenpiteet
Muita kaukolämpöalan sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä vuosiraportoinnissa kysyttyjä asioi-ta olivat mm. toimenpiteet, joilla pyritään tehostamaan asiakkaiden energiankäyttöä sekä lisäämään oman henkilökunnan koulutusta ja motivointia energiankäytön tehokkuuteen liit-tyvissä asioissa.
Saatujen raportointien perusteella asiakkaita opastetaan kaukolämpölaitteiden käytössä, heille annetaan energiansäästöneuvontaa ja energiankäytön palautetietoa. Kaukolämpöener-gian kulutuksen palauteraportin antaa yli 80 % raportoineista yrityksistä, kolmasosa yrityksistä tarjoaa mahdollisuuden kulutuksenseurantaan myös internetin kautta. Kaukolämpöyritykset toimittavat energiansäästömateriaalia kouluille ja noin kaksi kolmasosaa yrityksistä osallistui valtakunnalliseen Energiansäästöviikkoon. Lähes puolet yrityksistä tarjoaa asiakkailleen kau-kolämpölaitteiden käytön koulutusta ja kaukolämpölaitteiden katselmuspalvelua.
Kaukolämpöyrityksissä toteutetut suosituimmat asiakkaille suunnatut energiansäästöä edistävät toimenpiteet, joiden vaikutusta energiankulutukseen on kuitenkin vaikea arvioida, on esitetty kuvassa 16.
37 %
15 %
30 %
78 %
41 %
22 %
30 %
48 %
52 %
56 %
56 %
33 %
74 %
26 %
35 %
43 %
48 %
48 %
57 %
65 %
65 %
74 %
78 %
83 %
96 %
100 %
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100%
Kaukolämpölaitteiden huolto
Mahdollisuus seurata omaa kulutusta internetissä
Kaukolämpölaitteiden katselmukset
Kaukolämpölaitteiden käytön koulutus
Energiansäästömateriaalin toimittaminen kouluille
Energiansäästöneuvonta internetissä
Energiansäästöviikkoon osallistuminen
Energiankäytön neuvonta kulutustietojen tarkkailun perusteella
Energiansäästöesitteitä asiakkaille
Energiansäästöneuvonta toimitiloissa
Kaukolämpöenergian kulutuksen seurantaraportti
Kaukolämpölaitteiden käytön opastus
Energiansäästöneuvonta puhelimessa
2001 2002 2003 2004 2005 2006
Kuva 16. Kaukolämpöalalla asiakkaille suunnatut suosituimmat toimenpiteet, joiden
vaikutusta energiankulutukseen on vaikea arvioida.
Raportoinnin antamien tietojen pohjalta noin puolet kaukolämpöyrityksistä pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan myös oman toiminnan energiatehokkuuteen. Monissa yrityksissä seurataan omien kiinteistöjen ja ajoneuvojen energian kulutuksia. Energiankäytön tehokkuuden edis-tämiseksi on järjestetty henkilökunnan motivointia ja kouluttamista.
27
Suosituimmat yrityksen henkilökunnan energiankäytön tehokkuutta edistävät toimenpi-teet on esitetty kuvassa 17.
13 %
13 %
13 %
17 %
26 %
35 %
48 %
57 %
57 %
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Taloudellisen ajotavan koulutushenkilöstölle
Suositukset hankintojenenergiatehokkuudesta käytössä
Henkilökunnan kouluttaminenenergiansäästöasioissa
Omien kiinteistöjen energiakatselmukset
Henkilökunnan tuottamatenergiansäästöideat
Henkilöstön kouluttaminenympäristöasioissa
Henkilökunnan motivointienergiansäästöön
Omien ajoneuvojenpolttoaineenkulutusseuranta
Omien kiinteistöjen kulutuseuranta
2001 2002 2003 2004 2005 2006
Kuva 17. Omaan toimintaan suuntautuvat toimenpiteet (suosituimmat), joiden vaiku-
tusta energiankulutukseen on vaikea arvioida.
2.3 Sähkön siirto- ja jakeluala
2.3.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet
Sähkön siirto- ja jakelualan vuosiraporteissa raportoitiin 14 toimenpidettä, jotka oli toteutettu vuonna 2006 ja joille yritykset esittivät säästövaikutuksen. Raportoiduista vuonna 2005 toteu-tetuista toimenpiteistä suurin on yhden yrityksen yhtenä toimenpiteenä raportoima 3 milj. euron investoinneilla ja perusparannuksilla arvioitu 6 GWh:n sähkönsäästö (toimintavuoden investoinnit ja perusparannukset).
Suuri osa muista vuoden 2006 toteutuneista sähkönsäästöistä on syntynyt sähköasema-uudistuksen, jakeluverkkovahvistusten ja verkostouudistusten seurauksina.
28
Yhteenveto kaikista energiansäästösopimuksen piirissä raportoiduista tehdyistä, pääte-tyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 4. Taulukossa ei ole esitetty alan yritysten asiakkaille toteuttamien toimenpiteiden säästövaikutuksia. Monet sähkön siirto- ja jakelualan yritykset panostavat asiakkaiden energiansäästöneuvontaan, jonka säästövaikutuk-sia ei ole arvioitu.
Taulukko 4. Yhteenveto energiansäästösopimuksen piirissä olevien sähkön siirto- ja
jakelualan yritysten energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimen-
piteistä, joille säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaa-
malla.
Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus
milj. euroa Lämpö+polttoaineet Sähkö
GWh/a GWh/a
Toteutetut 5,2 0 10,4
toimenpiteet
vuonna 2006
Toteutetut 45,4 4,0 67,3
toimenpiteet
ennen vuotta 2006
Kaikki toteutetut 50,6 4,0 77,7
yhteensä
Toteutettaviksi 1,0 0,0 1,8
päätetyt
toimenpiteet
Harkittavat 0 0 0
toimenpiteet
Toteutetut, 51,6 4,0 79,4
päätetyt ja
harkittavat
toimenpiteet
yhteensä
Luettelo sähkön siirto- ja jakelualalla toteutetuista säästötoimenpiteistä on esitetty raportin lopussa liitteessä 6.
29
0,4 0,7 1,3
10,1
22,0
15,417,3
10,4
0,1 0,1 0,0 0,2 0,03,5 0,1
12,6
34,6
50,0
67,3
77,7
3,5 3,6 3,7 3,8 4,0 4,0
2,50,4
1,23,8
4,00
10
20
30
40
50
60
70
80
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
Ene
rgia
nsä
äst
ö,
GW
h/a
Säästö sähkö Säästö lämpö+PA Säästö sähkö, kumulat. Säästö lämpö+PA, kumulat.
Kuva 18. Sähkön siirto- ja jakelualan säästösopimuksen piirissä saavutettu
energiansäästö vuosina 1998–2006.
4,0
77,7
1,8
0,0
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
Polttoaineet+Ostolämpö Sähkö
Sä
äst
öp
ote
ntia
ali,
GW
h/a
Toteutettu Päättetty toteuttaa Toteutusta harkitaan
Kuva 19. Yhteenveto säästösopimukseen liittyneiden yritysten raportoimista energi-
ankäytön tehostamistoimenpiteiden vaikutuksista (vuosina 1998–2006 to-
teutetut toimenpiteet sekä vuoden 2006 lopussa päätetyt ja harkittavat toi-
menpiteet).
30
0,1 1,3
20,6
7,7
12,5
5,20,41,8 0,9
1,9 2,2 3,14,4
25,0
32,7
45,2
50,4
0
10
20
30
40
50
60
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
Inve
stoi
nti,
milj.
Investointi Investointi, kumulatiivinen
Kuva 20. Sähkön siirto- ja jakelualan säästösopimuksen piirissä tehdyt energiankäy-
tön tehostamisinvestoinnit vuosina 1998–2006. Pylväillä esitetty vuosittaiset
investoinnit ja yhdysviivalla kumulatiivinen investointi.
2.3.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit
Sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneiden yritysten vuosiraporteissa esiin nostettu ympäristönsuojeluinvestointi vuodelta 2006 koski autokaluston uusimista.
2.3.3 Muut toimenpiteet
Muita sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä vuosiraportoinnissa ky-syttyjä asioita olivat mm. toimenpiteet, joilla pyritään tehostamaan asiakkaiden energian käyttöä.
Saatujen vastausten perusteella lähes kaikki yhtiöt (yli 90 %) antavat energiansäästöneu-vontaa puhelimessa ja omissa toimitiloissa sekä pitävät energiansäästöesitteitä asiakkaita var-ten. Valtaosa yhtiöistä (vajaa 90 %) lainaa asiakkaille kulutusmittareita. Yli 80 prosentilla on internetissä energiansäästöasiaa. Energiansäästöstä kirjoittaminen ja energiankäytön neuvonta kulutustietojen perusteella on lisääntynyt selvästi viimeisen kahden vuoden aikana (lähes 80 %). Suuri osa yhtiöistä (n. 80 %) on myös toimittanut energiansäästömateriaalia kouluille. Muita hyvin yleisesti käytössä olevia toimenpiteitä (yli 70 %) ovat myös tuntitehomittaus ja energiansäästöä edistävä sähkön hinnoittelu sekä Energiansäästöviikkoon osallistuminen. Energiansäästölinkkejä internetissä on myös hyvin yleisesti (noin 70 %). Kuvaan 21 on kerät-ty yleisimmin käytössä olleet toimenpiteet vuosina 2002–2006.
31
53 %
56 %
56 %
69 %
78 %
78 %
75 %
75 %
84 %
72 %
91 %
81 %
91 %
88 %
94 %
50 %
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 %
Henk.koh. lämmitysjärjestelmäm käytön opastus (uudet asiakkaat)
Opettajille suunnattu energiansäästötiedotus
Sähkönkulutuksen laskenta- ja seurantapalvelu internetissä
Energiankulutuksen seurantaraportti (kotitalousasiakkaille)
Energiansäästölinkkejä internetissä
Energiankäytön neuvonta kulutustietojen perusteella
Energiansäästöstä kirjoittaminen
Energiansäästöä edistävä sähkön hinnoittelu
Tuntitehomittaus käytössä
Energiansäästöasiaa internetissä
Energiansäästöviikkoon osallistuminen
Energiansäästöesitteitä asiakkaille
Energiansäästömateriaalien toimittaminen kouluille
Energiasäästöneuvonta toimitiloissa
Kulutusmittarin lainaus
Energiansäästöneuvonta puhelimessa
2002 2003 2004 2005 2006
Kuva 21. Sähkön siirto- ja jakelualalla asiakkaille suunnatut suosituimmat toimen-
piteet, joiden vaikutusta energiankulutukseen on vaikea arvioida.
Muita melko yleisesti (lähes 60 % yhtiöistä) käytössä olevia toimenpiteitä ovat sähkönkulu-tuksen laskenta- ja vertailupalvelu internetissä sekä energiankulutuksen seurantaraportti koti-talousasiakkaille. Noin puolet yhtiöistä järjestää opettajille suunnattua energiansäästötiedotus-ta ja uusille asiakkaille henkilökohtaista lämmitysjärjestelmän käytön opastusta. Lisää asiak-kaille suunnattuja toimenpiteitä löytyy liitteestä 6 (kohta asiakkaat).
Lisäksi yritykset raportoivat toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan yhtiön omaan energiankulutukseen sekä henkilöstön aktiivisuuteen energiansäästöasioissa. Näiden toimen-piteiden yleisyys yrityksissä on esitetty kuvassa 22. Vastausten perusteella noin 60 % seuraa omien kiinteistöjen kulutusta ja lähes puolet yhtiöistä seuraa omien ajoneuvojen polttoai-neenkulutusta. Edelleen näyttää myös lisääntyneen henkilöstön kouluttaminen ympäristö- ja energiansäästöasioissa. Suurin kasvu edelliseen vuoteen verrattuna toteutui henkilökunnan tuottamissa energiansäästöideoissa ja henkilökunnan motivoinnissa energiansäästöön. Lisää omaan toimintaan liittyviä toimenpiteitä on kirjattu liitteeseen 6 (kohta oma toiminta).
Asiakkaisiin ja omaan toimintaan kohdistettujen toimenpiteiden määrällisiä arvioita on erittäin vaikea tehdä, sillä hyvin usein on kyse laadullisista, vaikeasti mitattavista asioista. Myös yrityksen omat seurantajärjestelmät ovat usein puutteellisia. Vuosiraportoinnin perus-teella näyttäisi kuitenkin siltä, että lähes kaikissa yhtiössä pyritään myös näitä tässä luvussa käsiteltyjä toimenpiteitä seuraamaan ja entistä useammassa yhtiössä on näille toimenpiteille asetettu myös mittarit.
32
13 %
31 %
6 %
25 %
31 %
44 %
47 %
47 %
59 %
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 %
Taloudellisen ajotavan koulutushenkilöstölle
Henkilökunnan tuottamatenergiansäästöideat
Omien kiinteistöjenenergiakatselmukset
Suositukset hankintojenenergiatehokkuudesta
Henkilökunnan motivointienergiansäästöön
Henkilökunnan kouluttaminenenergiansäästöasioissa
Henkilöstön kouluttaminenympäristöasioissa
Omien ajoneuvojenpolttoaineenkulutusseuranta
Omien kiinteistöjenkulutusseuranta
2002 2003 2004 2005 2006
Kuva 22. Omaan toimintaan liittyvät toimenpiteet (suosituimmat), joiden vaikutusta
energiankulutukseen vaikea arvioida.
2.4 Ympäristöjärjestelmien yleisyys sopimukseen liittyneissä yrityksissä
Ympäristöjärjestelmän ensisijainen tavoite on ympäristökuormituksen vähentäminen, missä energiankäytön tehostaminen on myös keskeisessä asemassa. Yhteisenä tavoitteena sekä energiansäästösopimusmenettelyssä että ympäristöjärjestelmissä on kustannustehokkuuden parantaminen energia- ja raaka-ainesäästöjen avulla. Energiansäästösopimus ja energia-analyysit tukevat ympäristöjärjestelmän tavoitteiden asettamista. Yrityksen energiansäästötyö (ja säästösopimukseen kuuluva energiansäästösuunnitelma) voidaan liittää osaksi ympäristö-järjestelmää, jolloin energiansäästösuunnitelma tulee osaksi yrityksen johtamisjärjestelmää. Säästösopimusmenettelyn mukainen energiankulutuksen sekä säästötoimenpiteiden toteutu-misen ja vaikutusten seuranta palvelee myös ympäristöjärjestelmän toteuttamista.
Aikaisempina vuosina saatujen vastausten perusteella voidaan olettaa, että ympäristöjär-jestelmä on käytössä noin 90 prosentilla voimalaitosalan sopimukseen liittyneiden yritysten tuotantoyksiköistä. Vuonna 2006 lähes 20 % jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Pääsääntöi-sesti käytössä oleva järjestelmä on ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä (tai sen mukaelma). Muutamalla tuotantoyksiköllä on lisäksi EMAS-asetuksen mukainen järjes-telmä.
Sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneistä yrityksistä noin 80 prosentilla on ympäristöjärjestelmä käytössä (vajaa 10 % jätti vastaamatta). Yleisin järjestelmä on ISO 14001, vain muutamalla yrityksellä oli jokin muu oma järjestelmä.
33
Kaukolämpöalan sopimukseen liittyneistä yrityksistä ympäristöjärjestelmä on noin 70 prosentilla sopimukseen liittyneistä yrityksistä. Pääsääntöisesti järjestelmä on ISO 14001 -standardin mukainen. Yli 20 % jätti vastaamatta kysymykseen
Energiansäästösopimusten voimassaoloaikana ympäristöjärjestelmät ovat yleistyneet huomattavasti energiansäästösopimusyrityksissä. Vuonna 1999 voimalaitosalan sopimuksen piiriin kuuluvista tuotantoyksiköistä vain 35 %:lla oli ympäristöjärjestelmä. Vastaavasti siirto- ja jakelualan sekä kaukolämpöalan sopimusyrityksistä vain reilulla 10 %:lla oli ympäristöjär-jestelmä käytössään.
72 %
57 %
77 %
19 %
22 %
5 %
9 %
22 %
18 %
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Siirto- ja jakeluala
Kaukolämpöala
Voimalaitosala
Kyllä Ei Ei tietoa
Kuva 23. Ympäristöjärjestelmien yleisyys energiansäästösopimukseen liittyneissä
yrityksissä.
Energiansäästösopimus osana ympäristöjärjestelmää
Sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä kysyttiin myös, onko energiansäästösopimus kytketty osaksi ympäristöjärjestelmää ja/tai sen raportointia. Noin 70 prosenttia voimalaitosalan sopi-mukseen liittyneiden yritysten tuotantoyksiköistä, joilla on ympäristöjärjestelmä, ovat liittä-neet sen osaksi ympäristöjärjestelmää tai sen raportointia. Siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneistä yrityksistä reilu 40 prosenttia ilmoitti liittäneensä sopimuksen osaksi ympäristöjär-jestelmää. Lisätietoa aiheesta löytyy vuoden 2005 alussa valmistuneesta selvityksestä ”Energi-ansäästöasioiden linkittäminen osaksi yrityksen ympäristöjärjestelmätyötä” (Adato Ener-gia Oy, Sirpa Leino ja Minna Laitinen).
Kaukolämpöalan sopimukseen liittyneistä yrityksistä vajaa kolmasosa ilmoitti energian-säästösopimuksen olevan kytketty osaksi ympäristöjärjestelmää.
34
3 Muuta aihepiiriin liittyvää
3.1 Energia-alan energiakatselmukset
KTM:n tukemissa energiakatselmuksissa selvitetään kohteen energiankäytön kokonaistilanne, omakäyttöenergian säästömahdollisuudet ja tuotannon tehostamismahdollisuudet. Energia-katselmuksissa noudatetaan KTM:n katselmustoiminnan yleisohjeita ja toimialakohtaisia kat-selmusmalleja ja määrittelyjä, joilla pyritään mm. auttamaan katselmuksen suunnittelua ja toteutusta ja yhtenäistämään katselmustoimintaa.
Tavoitteet CO2-päästöjen rajoittamiseksi ovat nousseet entistä tärkeämmiksi energian-säästötavoitteiden ohella. Energiansäästötoimenpiteillä on yleensä CO2-päästöjä vähentävä vaikutus, mutta erityisesti siihen tähtäävät uusiutuvien energiamuotojen edistämispyrkimyk-set. Vuodesta 2003 lähtien on energiakatselmuksissa osatehtävänä säästöjen rinnalla ollut selvittää uusiutuvien energiamuotojen käyttömahdollisuus ja laskea toimenpide-ehdotusten CO2-päästövaikutukset.
Uudessa ympäristönsuojelulaissa energiankäytön tehokkuus on nostettu keskeiseen asemaan. Toiminnanharjoittajalta vaaditaan, että tuotannossa käytetään parasta käyttökel-poista ilmansuojelutekniikkaa, ympäristövaikutuksista selvillä oloa sekä energiankäytön te-hokkuutta. Energiansäästösopimusmenettelyyn liittyvä KTM:n tukema kokonaisvaltainen energiakatselmus raportointeineen antaa osaltaan ympäristöviranomaisille tarvittavaa doku-mentaatiota energiankäytön tehokkuudesta.
Energiakatselmustoiminnan on tarkoitus olla osa jatkuvaa prosessia, jossa kohteen ener-giatehokkuudesta varmistutaan ja sen muutoksia arvioidaan ja seurataan ja jossa sitä entises-tään tehostetaan ottamalla huomioon toimintaympäristömuutokset ja investoimalla uusiin kehitettyihin energiatehokkaisiin ja päästöjä vähentäviin ratkaisuihin.
3.1.1 Kaukolämpötoiminnan katselmukset
Energiansäästösopimukseen liittyen valmistui keväällä 2001 malli kaukolämpötoiminnan kat-selmukselle. Katselmusmallissa tarkastellaan aluksi energian hankinnan, jakelun ja käytön kokonaisuutta, jonka jälkeen on mahdollista keskittyä niille alueille, joissa ko. kohteessa merkittävimmät säästö- ja tuotannon tehostamisvaikutukset tai CO2-päästövähenemät voi-daan saavuttaa.
Kaukolämpöalalla on tehty yritysten oman ilmoitusten mukaan energiaselvityksiä ilman KTM:n tukea. Tällaisten omalla rahoituksella tehtyjen selvitysten laajuudesta ja sisällöstä ei kuitenkaan ole yleisesti tarkkaa tietoa, koska raportit eivät ole yleisesti käytettävissä.
KTM:n tukemissa katselmuksissa edellytetään nimettäväksi kaksi Motivan hyväksymää vastuuhenkilöä. Kaukolämpöyrityksen omat henkilöt voivat toimia vastuuhenkilöinä omien laitostensa katselmuksissa, jos näin on etukäteen Motivan kanssa sovittu, tai vastuuhenkilö voi olla Motivan auktorisoima ulkopuolinen energiakatselmoija. Katselmustoiminnan tulok-sellisuuden kannalta oleellista on se, että katselmus organisoidaan ja suunnitellaan niin, että yrityksen oma asiantuntemus tulee hyödynnetyksi ja tarvittavia lisäresursseja ja mittaus- ym. asiantuntemusta hankitaan katselmukseen tarpeen mukaan.
35
Uutta energiansäästösopimuskautta valmisteltaessa tulevat uudestaan arvioitaviksi kaikki sellaiset toimet, joilla ala voi energiatehokkuutta edistää omassa tai asiakkaidensa toiminnas-sa.
3.1.2 Voimalaitosten energia-analyysit
Vuoden 2002 keväällä julkaistiin energiakatselmusmalli ”Voimalaitosten energia-analyysi”. Katselmusmallia sovelletaan KTM:n tukemiin niin teollisuuden kuin yhdyskuntienkin voima-laitoksiin. Voimalaitosten energia-analyyseistä on saatu hyviä tuloksia. Voimalaitosalan ener-gia-analyysien volyymin pitäminen viime vuosien saavutetulla hyvällä tasolla edellyttää kui-tenkin edelleen eri osapuolien voimakasta sitoutumista ja markkinointipanostusta.
Voimalaitosten oma henkilöstö voi toimia vastuuhenkilöinä KTM:n tukemissa omien laitostensa katselmuksissa, jos asiasta ja vastuuhenkilöiden perehdyttämisestä on etukäteen ennen tuen hakemista Motivan kanssa sovittu. Yksistään resurssitarpeiden johdosta käytän-nössä voimalaitosten analyysit toteutetaan yleensä yhteistyönä, jossa osallisina voivat olla laitoksen omat asiantuntijat, ulkopuoliset energiakatselmustoimintaan perehtyneet energia- ja kaukolämpöasiantuntijat sekä muut tarvittavat laite-, mittaus- ja järjestelmätoimittajat ja asian-tuntijat. Analyysiä käynnistettäessä on tärkeää suunnitella työ niin, että yrityksen oma asian-tuntemus tulee hyödynnetyksi ja tarvittavat lisäresurssit ja mittaus- ym. asiantuntemus hanki-taan katselmukseen tarpeen mukaan.
3.1.3 Katselmustoiminta sähkön siirto- ja jakelualalla
Yhtenäistä katselmusmallia sähkön siirron ja jakelun teknisten järjestelmien energiatehok-kuuden analysoimiseksi ja tehostamiseksi ei toistaiseksi ole laadittu. Taustalla lienee pääl-limmäisenä ollut yleinen arvio ko. sektorin suhteellisen pienestä taloudellisesta oman käytön tehostamispotentiaalista.
3.2 Katselmustuet ja energiankäytön tehostamistoimenpiteiden investointituet
3.2.1 Energiakatselmustuet
Voimalaitosala
Taulukossa 5 on esitetty yhteenvetona KTM:n myöntämä energiakatselmus/-analyysituki voimalaitosalan säästösopimukseen liittyneille yrityksille sopimuskaudella sekä käynnistynei-den hankkeiden määrä ja kustannukset.
Vuosittaisten yhteenvetotietojen lisäksi taulukossa 5 on eritelty voimalaitoksilla tehdyt energia-analyysit omaksi ryhmäksi (Analyysi) ja kiinteistökatselmukset ja ns. muut erillisselvi-tykset omaksi ryhmäksi (Muu). Kohta ”Analyysit” sisältää siis myös ennen vuotta 2002, jol-loin voimalaitosalalle tuli oma katselmusmalli, teollisuuden energia-analyysimallin mukaan tehdyt hankkeet. Kohtaan ”Muu” kirjatut hankkeet ovat vuoden 2002 yhtä virtaamahäviösel-vitystä lukuun ottamatta sopimusyritysten kiinteistöissä tehtyjä kiinteistökatselmuksia tai energiakatsastuksia.
36
Taulukko 5. Voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneet KTM-tuetut
katselmus ja selvityshankkeet 1998–2006.
Vuosi Katselmus- Hankkeiden Kohteiden Hankkeiden KTMtyyppi lukumäärä lukumäärä kustannukset milj.
€tuki
milj. €98 Analyysi * 2 5 0,224 0,105
98 Muu ** 0 0 0 0
1998 Yhteensä 2 5 0,224 0,105
99 Analyysi * 2 2 0,105 0,053
99 Muu ** 0 0 0 0
1999 Yhteensä 2 2 0,105 0,053
00 Analyysi * 4 4 0,143 0,072
00 Muu ** 0 0 0 0
2000 Yhteensä 4 4 0,143 0,072
01 Analyysi * 4 6 0,166 0,083
01 Muu ** 4 35 0,391 0,192
2001 Yhteensä 8 41 0,557 0,275
02 Analyysi * 1 2 0,015 0,006
02 Muu ** 1 1 0,020 0,008
2002 Yhteensä 2 3 0,035 0,014
03 Analyysi * 3 3 0,221 0,088
03 Muu ** 0 0 0 0
2003 Yhteensä 3 3 0,221 0,088
04 Analyysi * 2 2 0,109 0,044
04 Muu ** 1 1 0,015 0,006
2004 Yhteensä 3 3 0,124 0,050
05 Analyysi * 5 7 0,490 0,196
05 Muu ** 0 0 0 0
2005 Yhteensä 5 7 0,490 0,196
06 Analyysi * 4 4 0,361 0,144
06 Muu ** 0 0 0 0
2006 Yhteensä 4 4 0,361 0,144
98-05 Analyysi * 27 35 1,834 0,790
98-05 Muu ** 6 37 0,425 0,206
1998-2005 Yhteensä 33 72 2,259 0,996
** Kiinteistökatselmus tai muu energiansäästösopimustoimintaan liittyvä selvityshanke
* Analyysi on ennen vuotta 2002 käynnistyneissä hankeissa KTM tukeman teollisuuden energia-analyysimallin mukaan ja sen jälkeen voimalaitosten energiaanalyysimallin mukainen ka tselmus.
Kohteiden määrä eroaa hakemusten määrästä, koska samalla hakemuksella yritys voi hakea tukea usean erillisen kohteen energiakatselmukselle tai -analyysille. Tämä on tyypillistä eri-tyisesti kiinteistökatselmuksia sisältävissä hankkeissa, joka taulukossa näkyy selvästi esim. vuoden 2001 kohdalla.
Energia-alan analyysien ja katselmusten rahoituspäätökset tehtiin alkuvaiheessa KTM:ssä, kun analyysejä ei ollut vielä mallinnettu ja hinnoiteltu. Mallintamisen myötä voi-malaitosalan katselmusten ja energia-analyysien rahoituspäätökset siirtyivät TE-keskuksiin vuonna 2002.
37
0,00
0,10
0,20
0,30
0,40
0,50
0,60
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
Ene
rgia
kats
elm
ust
uki m
ilj.
e
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
Ka
tse
lmus-
/ana
lyys
iko
hte
ide
n lu
kum
ää
rä
Myönnetty tuki, milj. e Katselmuskustannus, milj. e Kohteiden lukumäärä
Kuva 24. Voimalaitosalan säästösopimukseen liittyvät KTM:n tukemien energiakat-
selmus- ja analyysihankkeiden katselmuskustannukset sekä katselmuksiin
myönnetty KTM-tuki 1998–2006.
Kaukolämpöala
Taulukossa 6 on esitetty yhteenvetona KTM:n myöntämä energiakatselmus/-analyysituki kaukolämpöalan säästösopimukseen liittyneille yrityksille sopimuskaudella sekä käynnisty-neiden hankkeiden määrä ja kustannukset. Vuosittaisten yhteenvetotietojen lisäksi taulukossa on eritelty varsinaiset kaukolämpökatselmukset omaksi ryhmäksi (Analyysi) ja ns. muut eril-lisselvitykset, joille KTM on myöntänyt tukea omaksi ryhmäksi (Muu), joita oli kaukolämpö-alalla vuonna 1998. Kohta ”Analyysit” sisältää myös ennen vuotta 2001, jolloin kaukolämpö-alalle tuli oma katselmusmalli, teollisuuden energia-analyysimallin mukaan tehdyt hankkeet.
Energia-alan analyysien ja katselmusten rahoituspäätökset tehtiin alkuvaiheessa KTM:ssä, kun analyysejä ei ollut vielä mallinnettu ja hinnoiteltu. Mallintamisen myötä kau-kolämpöalan katselmusten rahoituspäätökset siirtyivät TE-keskuksiin vuonna 2001.
38
Taulukko 6. Kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen liittyneet KTM-tuetut
katselmus- ja selvityshankkeet 1998–2006.
Vuosi Katselmus- Hankkeiden Kohteiden Hankkeiden KTMtyyppi lukumäärä lukumäärä kustannukset
milj. €tuki
milj. €98 Analyysi * 0 0 0 0
98 Muu ** 3 5 0,098 0,049
1998 Yhteensä 3 5 0,098 0,049
99 Analyysi * 4 6 0,222 0,111
99 Muu ** 0 0 0 0
1999 Yhteensä 4 6 0,222 0,111
00 Analyysi * 5 11 0,194 0,097
00 Muu ** 0 0 0 0
2000 Yhteensä 5 11 0,194 0,097
01 Analyysi * 2 2 0,072 0,036
01 Muu ** 0 0 0 0
2001 Yhteensä 2 2 0,072 0,036
02 Analyysi * 0 0 0 0
02 Muu ** 0 0 0 0
2002 Yhteensä 0 0 0 0
03 Analyysi * 3 8 0,088 0,035
03 Muu ** 1 1 0,042 0,017
2003 Yhteensä 4 9 0,130 0,052
04 Analyysi * 0 0 0 0
04 Muu ** 0 0 0 0
2004 Yhteensä 0 0 0 0
05 Analyysi * 1 3 0,066 0,026
05 Muu ** 0 0 0 0
2005 Yhteensä 1 3 0,066 0,026
06 Analyysi * 2 3 0,035 0,014
06 Muu ** 1 1 0,050 0,020
2006 Yhteensä 3 4 0,085 0,034
98-04 Analyysi * 17 33 0,677 0,320
98-04 Muu ** 5 7 0,190 0,086
1998-2004 Yhteensä 22 40 0,867 0,405
** Kiinteistökatselmus tai muu energiansäästösopimustoimintaan liittyvä selvityshanke
* Analyysi on ennen vuotta 2001 käynnistyneissä hankeissa joko KTM tukeman teollisuuden energia-analyysi- tai enegiakatselmusmallin mukaan tehty katselmus tai kaukolämpökatselmusmallin mukainen katselmus.
Kohteiden määrä eroaa hakemusten määrästä, koska samalla hakemuksella yritys voi hakea tukea usean erillisen kohteen energiakatselmukselle tai -analyysille.
39
0,00
0,05
0,10
0,15
0,20
0,25
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
En
erg
iaka
tse
lmust
uki
milj
. e
0
2
4
6
8
10
12
Ka
tse
lmus-
/ana
lyys
iko
hte
ide
n lu
kum
ää
rä
Myönnetty tuki, milj. e Katselmuskustannus, milj. e Kohteiden lukumäärä
Kuva 25. Kaukolämpöalan säästösopimukseen liittyvät KTM:n tukemien energiakat-
selmus- ja analyysihankkeiden katselmuskustannukset sekä katselmuksiin
myönnetty KTM-tuki 1998–2006.
Sähkön siirto ja -jakeluala
Taulukossa 7 on esitetty yhteenveto KTM:n myöntämästä energiakatselmustuesta sähkönsiir-to- ja jakelualan säästösopimukseen liittyneille yrityksille sopimuskaudella sekä käynnistynei-den hankkeiden määrä ja kustannukset.
Kohteiden määrä eroaa hakemusten määrästä, koska samalla hakemuksella yritys voi hakea tukea usean erillisen kohteen energiakatselmukselle tai -analyysille.
Taulukko 7. Sähkönsiirto- ja jakelualan energiansäästösopimukseen liittyneet
KTM-tuetut katselmushankkeet 1998–2006.
Vuosi Hankkeiden Kohteiden Hankkeiden KTMlukumäärä lukumäärä kustannukset milj.
€tuki
milj. €1998** 1 1 0,010 0,005
1999 2 2 0,009 0,005
2000 1 1 0,007 0,003
2001 3 6 0,012 0,006
2002 0 0 0 0
2003 3 9 0,022 0,009
2004 1 2 0,009 0,004
2005 1 1 0,032 0,013
2006 0 0 0 0
Yhteensä 12 22 0,101 0,044
** Muu energiansäästösopimustoimintaan liittyvä selvityshanke
Energia-alan analyysien ja katselmusten rahoituspäätökset tehtiin alkuvaiheessa KTM:ssä, kun analyysejä ei ollut vielä mallinnettu ja hinnoiteltu. Mallintamisen myötä kaukolämpö-
40
alan katselmusten rahoituspäätökset siirtyivät TE-keskuksiin vuonna 2001 ja voimalaitosalan analyysit vuonna 2002, jonka yhteydessä myös sähkön siirto- ja jakelualan katselmustuet hae-taan nykyisin TE-keskuksista.
0,000
0,005
0,010
0,015
0,020
0,025
0,030
0,035
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
En
erg
iaka
tse
lmust
uki m
ilj.
e
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
Ka
tse
lmu
s-/a
na
lyys
iko
hte
ide
n lu
kum
ää
rä
Myönnetty tuki, milj. e Katselmuskustannus, milj. e Kohteiden lukumäärä
Kuva 26. Sähkönsiirto- ja jakelualan säästösopimukseen liittyvät KTM:n tukemien
energiakatselmus- ja analyysihankkeiden katselmuskustannukset sekä
katselmuksiin myönnetty KTM-tuki 1998–2006.
3.2.2 Investointituet energiankäytön tehostamistoimenpiteisiin
KTM:n energiatuen pääpaino on uuden energiaa säästävän ja uusiutuvia energialähteitä edistävän tekniikan käyttöönotossa. Energiansäästösopimuksiin liittyneillä yrityksillä ja yhtei-söillä on kuitenkin tietyin edellytyksin mahdollisuus saada energiansäästötoimiin kohdistuvaa investointitukea KTM:n käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa myös tavanomaisen energiansäästötekniikan hankkeisiin. Tuettavien investointien tulee olla raportoiduissa ener-giakatselmuksissa, -analyyseissa tai muissa vastaavissa selvityksissä todettuja.
Tavanomaisten säästöinvestointien tukiprosentti on vuodesta 2002 lähtien ollut enintään 15–20 %. Ennen vuotta 2002 tuki oli enimmillään 10 %:a. Tuettavan hankkeen minimikoko on 25 000 euroa ja maksimituki yhdelle yritykselle on pääsääntöisesti 150 000 euroa vuodes-sa. Pienempiä säästöinvestointeja on mahdollisuus yhdistää siten, että edellä mainittu hank-keen minimikoko täyttyy.
Etusijalla tuettavissa tavanomaisissa energiansäästötoimenpiteissä ovat sähköä säästävät hankkeet. Tehonsäästöön tukea saa vain, jos samalla saavutettava energiansäästö on merkit-tävä tai ympäristöpäästöjen väheneminen on muuten merkittävä.
Tukea myönnetään investoinneille, joiden koroton takaisinmaksuaika on yli 2 vuotta. Kuten energiakatselmustukea niin myös investointitukea on haettava aina ennen hankkeen aloittamista.
41
Voimassa olevan energia- ja ilmastostrategian linjausten mukaisesti päästökauppasektorille myönnetään tukea uuden teknologian hankkeisiin ja koehankkeisiin. Muille tukea myönne-tään tapauskohtaisesti myös tavanomaisen energiansäästötekniikan hankkeisiin.
Voimalaitosala
Kuvassa 27 on esitetty KTM:n voimalaitosalan sopimusyrityksille myöntämä energiatuki in-vestointihankkeisiin sopimuskaudella 1998–2006.
Edellisen vuoden hiljaiselon jälkeen vuonna 2006 käynnistyi voimalaitosalalla seitsemän tukea saanutta energiansäästöön liittynyttä investointihanketta. Vuotta 2005 lukuun ottamatta oli aiempina vuosina pääsääntöisesti käynnistynyt muutama hanke niin voimalaitosalalla kuin kaukolämpöalallakin. Suurin vuonna 2006 käynnistyneistä hankkeista kattoi kaksi kol-masosaa voimalaitosalalle myönnetystä investointituesta. Mukana oli myös kaksi hyvin pien-tä hanketta, joiden tuet yhteensä olivat vain noin prosentin vuona 2006 myönnetystä tuesta.
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
Inve
sto
intitu
ki m
ilj.
e
0
1
2
3
4
5
6
7
8
Ha
nkk
eid
en lu
kum
ää
rä
Myönnetty tuki, milj. e Hankkeiden lukumäärä
Kuva 27. KTM investointituet voimalaitosalan energiansäästöhankkeisiin säästö-
sopimukseen liittyen.
Taulukossa on esitetty yhteenveto KTM:n energiansäästöinvestoinneille myöntämistä inves-tointituista sopimuskaudella voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneille yrityksille sekä käynnistyneiden hankkeiden lukumäärä.
42
Taulukko 8. Voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneet KTM:n myöntämät
investointituet sopimuskaudella 1998–2006.
Vuosi Hankkeiden KTMlukumäärä tuki
milj. €
1998 0 0
1999 1 0,0055
2000 1 0,026
2001 1 0,042
2002 2 0,049
2003 4 0,610
2004 3 3,786
2005 0 0
2006 7 1,649
Yhteensä 19 6,168
Kaukolämpöala
Kuvassa 28 on esitetty KTM:n kaukolämpöalan sopimusyrityksille myöntämä energiatuki investointihankkeisiin sopimuskaudella 1998–2006.
Kaukolämpöalalla on koko sopimuskaudella myönnetty investointitukea yhdeksälle energiansäästöhankkeelle. Hankkeet ovat olleet pääsääntöisesti laajuudeltaan myös hyvin pieniä. Vuosina 2005 ja 2006 ei investointitukipäätöksiä ole tehty. Vuoden 2003 selvästi suu-rin investointituki johtui yhdestä suuresta investointihankkeesta, joka kattoi noin 30 % vuon-na 2003 myönnetystä investointituesta ja yli 80 % koko sopimuskaudella kaukolämpöalalle myönnetystä investointituesta.
0,0
0,2
0,4
0,6
0,8
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
Inve
sto
intitu
ki m
ilj.
e
0
1
2
3
4
5
6
7
Ha
nkk
eid
en
luku
mä
ärä
Myönnetty tuki, milj. e Hankkeiden lukumäärä
Kuva 28. KTM investointituet kaukolämpöalan energiansäästöhankkeisiin säästö-
sopimukseen liittyen.
43
Taulukossa on esitetty yhteenveto KTM:n energiansäästöinvestoinneille myöntämistä inves-tointituista sopimuskaudella kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen liittyneille yrityksil-le sekä käynnistyneiden hankkeiden lukumäärä.
Taulukko 9. Kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen liittyneet KTM:n myöntämät
investointituet sopimuskaudella 1998–2006.
Vuosi Hankkeiden KTMlukumäärä tuki
milj.
1998 0 0
1999 1 0,0049
2000 1 0,0012
2001 1 0,0070
2002 1 0,029
2003 3 0,780
2004 2 0,102
2005 0 0
2006 0 0
Yhteensä 9 0,924
Sähkön siirto- ja jakeluala
Sähkön siirto- ja jakelualalla ei ole sopimuskaudella käynnistynyt yhtään KTM:n tukemaa investointihanketta.
3.3 Säästöinvestointien toteutus ja rahoitus
Yleensä yritykset itse toteuttavat ja rahoittavat säästöinvestoinnit. Joskus toimenpiteen toteu-tuksen vaatimien resurssien puute tai yritysten säästöinvestoinneilta edellyttämä lyhyt ta-kaisinmaksuaika ovat vaikeuttaneet järkevien ja taloudellisten säästötoimenpiteiden toteutus-ta. Erityisesti tällaisissa tapauksissa yksi mahdollisuus energiansäästöinvestoinnin toteuttami-seksi on tilata se kokonaispalveluna kolmannelta osapuolelta (ns. ESCO-palvelu).
ESCO-palvelussa säästötoteutuksesta vastaa asiantuntijaorganisaatio (ESCO = Energy Service Company). ESCO-palvelua tarjoava yritys vastaa tällöin toteutuksesta, säästön toteu-tumisesta ja usein myös hankkii rahoituksen. Näissä tapauksissa investointi maksetaan sopi-muksen mukaan takaisin toimenpiteen tuottamilla säästöillä palvelukauden aikana, jolloin se ei sido yrityksen henkilöstö- tai investointiresursseja.
ESCO-palvelua on tehty tunnetuksi Suomessa ja palvelua tarjoavien yritysten määrä on kasvussa. Tämä mahdollistaa aikaisempaa paremmin myös ESCO-hankkeiden kilpailut-tamisen. Tiedot toteutetuista ESCO-projekteista ovat olleet myönteisiä. Hyvä esimerkki energia-alan ESCO-sovelluksesta on yhden kaukolämpöyrityksen yhteistyö alueen teollisuus-yrityksen kanssa yrityksen sekundäärilämmön hyödyntämiseksi kaukolämmityksessä (ks. myös kohta 3.2.1). Tässä hankkeessa sovelletaan ESCO-mallia kaukolämpöyrityksen rahoit-taessa teollisuuslaitoksessa toteutettavaa lämmöntalteenottoinvestointia. Menettelyn laajem-maksi hyödyntämiseksi Motiva on tiedottanut hankkeesta ja ko. sopimuksen rakenne on esi-
44
tetty Motivan internet-sivuilla. ESCO-periaatteella toteutetuista säästöprojekteista ja yrityksistä on tietoja Motivan verkkosivuilla ESCO-hankerekisterissä.
ESCO-toiminnan vauhdittamiseksi KTM on myöntänyt investointitukea ESCO-hankkeille rinnastaen ne ns. uuden teknologian esimerkkihankkeiksi. Näissä tuki on voinut nousta suuremmaksi kuin edellä mainituissa tavanomaisissa säästösopimusyritysten säästöin-vestoinneissa.
Energia-alan yritykset voivat olla ESCO-palvelun kohteina tai palveluntuottajina, mihin erityisesti energiapalveludirektiivikin kannustaa. Edellä mainittu kaukolämpöyrityksen hanke on hyvä esimerkki energiayhtiön toteuttamasta ESCO-palvelutoteutuksesta.
3.4 Energiansäästösopimuksen johtoryhmä
KTM on asettanut johtoryhmän, jonka ohjaa ja seuraa energia-alan säästösopimusten toi-meenpanoa. Johtoryhmään kokoonpano vuoden 2006 lopussa oli seuraava:
• Sirkka Vilkamo, kauppa- ja teollisuusministeriö (puheenjohtaja) • Pentti Puhakka, kauppa- ja teollisuusministeriö • Teija Lahti-Nuuttila, Tekes • Veikko Hokkanen, Helsingin Energia • Juha Lindholm, Vatajankosken Sähkö Oy • Jari Kostama, Energiateollisuus ry • Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry • Pekka Salomaa, Energiateollisuus ry • Mirja Tiitinen, Energiateollisuus ry • Sirpa Leino, Adato Energia Oy (sihteeri)
Johtoryhmän asiantuntijoina toimivat Pekka Ahtila ja Pertti Koski Motiva Oy:stä.
Johtoryhmän tehtävänä on mm:
• käsitellä sopimusten piirissä käytettävät menetelmät energiatehokkuuden seuraamiseksi ja arvioimiseksi
• käsitellä vuosiraportit yhdessä energia-alan järjestöjen ja Motivan kanssa • tehdä vuosiraportin pohjalta toiminnan kehittämisehdotuksia.
Johtoryhmä kokoontui vuoden 2006 aikana kaksi kertaa.
3.5 Palkitut energiansäästösopimusyritykset
Energia-alan energiansäästöyrityksiä on palkittu vuodesta 2001 lähtien. Palkitsemisella kan-nustetaan yritysten energiansäästötoimintaa sekä aktivoidaan yrityksiä raportoimaan tehdyis-tä toimenpiteistä ja saavutetuista tuloksista energiansäästösopimuksen vuosiraportoinnissa.
45
Palkitsemiskriteerit tärkeysjärjestyksessä ovat olleet seuraavat: 1) Yrityksessä on tehty kokonaisvaltainen toiminnan katselmointi tai vas-
taava lähtötilanteen selvitys. 2) Yrityksessä on laadittu energiansäästösuunnitelma ja sitä on lähdetty
toteuttamaan. 3) Vuosiraportointilomakkeet on palautettu aikataulussa. 4) Yrityksessä on tehty konkreettisia energiansäästötoimenpiteitä, joilla
on selkeä säästövaikutus. Säästötoiminta kohdistuu tasapainoisesti eri toiminta-alueille.
5) Yrityksessä on tehty energiakatselmuksia tai vastaavia energiansääs-töselvityksiä.
6) Energiansäästösopimuksen vuosiraportoinnissa on arvioitu toimenpi-teiden vaikutuksia (säästö, investoinnit).
7) Energiansäästösopimusmenettely on liitetty osaksi ympäristöjärjestel-mää (tavoitteet ja toimenpiteet, seuranta), mikäli yrityksessä sellainen on joko valmiina tai valmisteilla.
8) Innovatiivisuus. Vuosina 2001–2005 sähkön siirto- ja jakelualalla palkinnon ovat saaneet Kainuun Sähkö Oy, Vattenfall Oy, Haminan Energia Oy, Parikkalan Valo Oy ja Vaasan Sähkö Oy. Lisäksi säh-kön siirto- ja jakelualalla on myönnetty kunniamaininnat Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:lle ja Fingrid Oy:lle. Voimalaitosalalla palkinnon ovat saaneet Fortum Power and Heat Oy, Kemi-joki Oy, Lahden Lämpövoima Oy, Teollisuuden Voima Oy ja Kainuun Voima Oy. Voima-laitosalalla on myös myönnetty kunniamaininta Pohjolan Voima Oy:lle. Kaukolämpöalalla on palkittu Salmi Voima Oy, Kotkan Energia Oy, Kuopion Energia, Hyvinkään Lämpövoi-ma Oy ja Vattenfall Jokilaaksojen Lämpö Oy. Kaukolämpöalalla on myönnetty lisäksi kun-niamaininta VS Lämpö Oy:lle ja Kuusankosken Aluelämmitys Oy:lle. Lisäksi laaja-alaisesta aktiivisuudesta kaikilla kolmella sopimusalalla on myönnetty palkinto Helsingin Energialle ja Atro Oyj:lle
Vuonna 2006 kaukolämpöalan palkinto annettiin Ekenäs Energille ja Helsingin Energi-alle. Sähkön siirto- ja jakelualan palkinnon saivat Vatajankosken Sähkö Oy ja Helsingin Energia. Voimalaitosalan palkinto annettiin Tampereen Sähkölaitoksen Energiantuotannolle ja Helsingin Energialle, kunniamaininnan sai Kokkolan Voima Oy. Vuoden 2006 palkitse-missa kiinnitettiin huomioita koko sopimuskauden aikana (1997–2005) tehtyyn energiansääs-tötyöhön.
3.6 Uuden sopimusjärjestelmän valmistelu
Energia-alalle vuonna 1997 solmittujen energiansäästösopimusten oli määrä päättyä vuoden 2005 lopussa. Energiansäästösopimustoiminnasta teetetyn kokonaisarvioinnin perustella yri-tyksissä oli kuitenkin halukkuutta jatkaa sopimustoimintaa. Sopimusosapuolet päättivät yh-dessä jatkaa sopimuskautta ja allekirjoittivat jatkosopimuksen enintään vuoden 2007 lop-puun. Samalla sovittiin kokonaan uuden sopimusjärjestelmän valmistelun aloittamisesta.
46
Uusi sopimus astuu voimaan vuoden 2008 alusta. Vuoden 2008 alussa alkavalla uudella sopimuskaudella (2008–2016) energia-alan nykyisten sopimusten alueella oleva toiminta sisäl-tyy elinkeinoelämän energiatehokuusiosopimukseen siten, että energiatuotannolla on oma toimenpideohjelma ja energiapalveluilla, sisältäen energian siirron ja jakelun sekä kauko-lämpöalan, omansa. Uudella energiatehokkuussopimuksella pyritään energiapalveluja kos-kevalta osalta vastaamaan myös energiapalveludirektiivin Suomelle tuomiin velvoitteisiin.
Energiateollisuus ry järjesti vuoden 2006 tammikuussa seminaarin uuden sopimusjärjes-telmän valmistelutyön aloittamiseksi. Seminaarissa ideoitiin ja keskusteltiin, minkälainen so-pimusjärjestelmä parhaiten palvelisi energia-alaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Tilaisuu-teen osallistui yhteensä noin 40 henkilöä energiayhtiöistä ja muista sidosryhmistä.
Energiateollisuus ry perusti syksyllä 2006 kolme työryhmää, joiden tehtävänä oli valmis-tella uuden energiatehokkuussopimuksen sisältöä energia-alalla. Työryhmissä oli edustajia energiayhtiöistä, Motivasta ja Energiateollisuudesta. Energiantuotannon, kaukolämmön sekä sähköverkon ja sähkökaupan (yhteinen) työryhmien raportit valmistuivat vuoden 2006 lo-pussa. Kaukolämmön ja sähköverkon ja sähkökaupan työryhmät keskittyivät energian lop-pukäytön tehokkuutta ja energiapalveluita koskevan direktiivin toimeenpanoon. Sopimuksen valmistelu jatkuu vuonna 2007.
47
Liite 1 Voimalaitosalan energiansäästösopimusyritykset
• Voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneet yritykset 31.12.2006
1. Etelä-Savon Energia Oy
2. Fingrid Oyj
3. Fortum Espoo Oy
4. Fortum Power and Heat Oy
5. Helsingin Energia
6. Kainuun Voima Oy
7. Kemijoki Oy
8. Kokkolan Voima Oy
9. Kotkan Energia Oy
10. Lahti Energia Oy
11. Lappeenrannan Lämpövoima Oy
12. Leppäkosken Sähkö Oy
13. Oulun Energia
14. Oy Alholmens Kraft Ab
15. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy
16. Pori Energia Oy
17. Porvoon Energia Oy
18. PVO-Lämpövoima Oy
19. Savon Voima Lämpö Oy
20. Savon Voima Myynti Oy
21. Tampereen Sähkölaitos, Energiantuotanto
22. Teollisuuden Voima Oy
23. Vantaan Energia Oy
24. Vapo Oy
www.motiva.fi – lisätietoa energiansäästösopimuksista ja ajankohtaisesta liittymistilanteesta.
48
Liite 2 Kaukolämpöalan energiansäästösopimusyritykset
• Kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen liittyneet yritykset 31.12.2006
1. Ekenäs Energi
2. Etelä-Savon Energia Oy
3. Fortum Power and Heat Oy
4. Fortum Power and Hest Oy, Joensuu
5. Helsingin Energia
6. Hyvinkään Lämpövoima Oy
7. Joutsenon Energia Oy
8. Jyväskylän Energia Oy
9. Jämsän Aluelämpö Oy
10. Kajaanin Lämpö Oy
11. Keravan Energia Oy
12. Keuruun Lämpö Oy
13. Kotkan Energia Oy
14. Kuopion Energia
15. Kuusankosken Aluelämmitys Oy
16. Leppäkosken Energia Oy
17. Mäntsälän Sähkö Oy
18. Outokummun Energia Oy
19. Pori Energia
20. Porvoon Energia Oy
21. Pyhäjärven kaupunki, lämpölaitos
22. Savon Voima Lämpö Oy
23. Suur-Savon Sähkö Oy
24. Tampereen Sähkölaitos
25. Oy Turku Energia – Åbo Energi Ab
26. Vantaan Energia Oy
27. Vari Oy, Kouvola
28. Vatajankosken Sähkö Oy
29. Vattenfall Jokilaaksojen Lämpö Oy
www.motiva.fi – lisätietoa energiansäästösopimuksista ja ajankohtaisesta liittymistilanteesta.
.
49
Liite 3 Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimusyritykset
• Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimukseen liittyneet yritykset 31.12.2006
1. ESE Verkko Oy
2. Fingrid Oyj
3. Fortum Espoo Oy
4. Fortum Sähkönsiirto Oy
5. Haminan Energia Oy
6. Helsingin Energia
7. JE-Siirto Oy
8. Joutsenon Energia Oy
9. Järvi-Suomen Energia Oy
10. Kainuun Energia Oy
11. Karhu Voima Oy
12. Keuruun Sähkö Oy
13. KSS Energia Oy
14. Kuoreveden Sähkö Oy
15. Kymenlaakson Sähkö Oy
16. Lahti Energia Oy
17. Leppäkosken Sähkö Oy
18. Oulun Energia, sähkön siirto ja jakelu
19. Outokummun Energia Oy
20. Parikkalan Valo Oy
21. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy
22. Porvoon Sähköverkko Oy
23. Rovakaira Oy
24. Sallila Energia Oy
25. Savon Voima Oyj
26. Tampereen Sähköverkko Oy
27. Tornionlaakson Sähkö Oy
28. Turku Energia Sähköverkot Oy
29. Vaasan Sähköverkko Oy
30. Valkeakosken Energia Oy
31. Vantaan Energia Oy
32. Vatajankosken Sähkö Oy
33. Vattenfall Sähkönmyynti Oy
34. Ääneseudun Energia Oy
www.motiva.fi – lisätietoa energiansäästösopimuksista ja ajankohtaisesta liittymistilanteesta.
50
Liite 4 Voimalaitosalan energiansäästön toimenpideluettelo
Liitteeseen on kerätty voimalaitosalan energiansäästösopimuksen piirissä vuosina 1998–2006 toteutettuja ja vuodelle 2007 toteutettaviksi päätettyjä energiansäästötoimenpiteitä. Toimenpi-teiden nimityksinä on käytetty yritysten raportoinnissa käyttämiä nimityksiä. Toimenpiteet ovat aakkosjärjestyksessä luokiteltuina energiantuotantoon, omaan toimintaan ja tehtyihin selvityksiin. Tähän luetteloon on pyritty keräämään sellaisia toimenpiteitä, joille voidaan ar-vioida energiansäästövaikutus.
Energiantuotanto
Käyttötalouden valvontaan ja kunnonvalvontaan liittyviä toimenpiteitä löytyy raportin kappaleesta 3.1.3.
Toteutetut, 1998–2005
Ajotapamuutosinvestointi (autom. järjestelmän virittäminen / rakennusasteen nosto)
Ajotavan optimoinnin kehittäminen (PTK)
Ajotavan optimointijärjestelmän kehittäminen
Apujäähdytinkehitys
Apukat. savukaasukanavan sulkupellin uusinta
Autom. peruskorjaus
Automaatio- ja säätöjärjestelmän uusinta
Ejektorialtaan vesien jäähdytys RO-merivedellä
Ekon ja Luvon ääninuohous
Energiantuotannon optimointi- ja raportointijärjestelmän uusinta
Energiantuotannon optimointiin liittyen Exce.-pohjaisen toimintamallin kehittäminen
Gen.kaapeleiden uusinta
Generaattorin jäähdytysaukon luukut
Generaattorin peruskorjaus
Generaattorin revisio
Glykolipiirin kesätyhjennyksen välittäminen
GT:n säännölliset pesut
Hammaskehäpumppujen vaihto sähköisiin pumppuihin
Hiilen siirtojärjestelmän invertterikäytöt
Hiilenpolton tehostaminen
Högforskattilan lämmitys väliottohöyryllä
Högforskattilan savukaasujen LTO
Höyryakkuinvestointi
Höyrykattilan ulospuhallusvesien talteenottoinvestointi
Höyryluvon lauhdepuolen parannukset
Höyrynuohointen ja automatiikan uusinta
Höyryturbiinien kunnon vertailu
Ilmanpaineen säätötavan muutos
Jatkuva ulospuhalluksen veden johtaminen kaukolämpöverkkoon
Jatkuvan ulospuhalluksen vesien hyödyntäminen
Juoksupyöräperuskorjausinvestointi (parempi hyötysuhde+ lisäteho)
51
Jäähdytysvesipumppauksen optimointi
Jäähdytysvesipumpun pysäyttäminen GT:n seisokissa
Kaasukattilan tulistuksen parantaminen
Kaasuturbiinien vanheneminen ja seuranta
Kaasuturbiinin voiteluöljyn lämmön talteenotto
Kannatuslaakerin jäähdytyspiirin muutostyö, jossa hukkalämpö laitoksen lämmittämiseen
Kattilahiekan seulontajärjestelmä
Kattilamuurauksen pienentäminen hyötysuhteen parantamiseksi
Kattilan helmapellin muutos
Kattilan lämpöeristeiden korjaus
Kattilan nurkka- ja poltinmuutokset
Kattilan painerungon muutokset käytettävyyden parantamiseksi
Kattilan pohjatuhkan poistojärjestelmän jäähdytys suljetuksi
Kattilan tulistuslämpötila
Kaukolämmönvaihtimen lauhdutinimulinjan kuristuslaippa
Kaukolämmönvaihtimen putkien vaihtaminen
Kaukolämpöakkuinvestointi
Kaukolämpöakun käytön optimointi ja siihen liittyvä koulutus
Kaukolämpöpumppujen muutos taajuusmuuttaja käyttöisiksi
Kaupunkiveden esilämmityksen muutos
Kehittyneet kaasuturbiinien kunnonvalvonnan menetelmät
KL:n pumppaustehon pienentäminen
KL-kattilan nuohouksen optimointi
KL-keskuksen saneerausinvestointi
Kl-laitoksen hukkalämmön käyttö kattilan paloilman esilämmitykseen
KL-piirin pitopumpun jäähd.veden talteenotto
Konesalin valaistuksen muutokset. Muut valaistuksen muutokset.
Korkeapaineturbiinin muutos/uusinta
Korvattiin turbiinien vuotovesikanaalien sulanapitolämmitys
KT1 vaihdelaatikon modifiointi
KT2 vaihdelaatikon modifiointi
KT4 ja KT5 pesulaiteuusinta
Kuivaus- ja poistokaasun kalibrointimittaukset kantokaasumittausten testaus
Kuorikattilan nuohointen uusinta
Käynnistysöljyn määrän vähentäminen
Käyttöveden lämpötilan lasku
Käänteisosmoosilaitos
Lauhdeturbiinin jäähdytyshöyryn pienentäminen
Lauhduttimen puhdistustavan parantaminen
Lauhteenpoistimien uusinta
Lihaluujauhoinvestointi
Lisäveden pumppauksen muutos
Lisävesipumpun säätömuutos
Luukkulämmityksen uusiminen
Luvin tiiveys
Luvojen korjaus
Luvojen nuohouksen muutos ääninuohoukseksi
Luvojen vuotojen korjaus
Luvon tiivistyksen muutos
Luvon tuhkalähettimen korjaus
Luvon uusiminen
Luvon uusinta
Luvon vuodon tiivistäminen
52
Lämmitysjärjestelmän uusiminen
Lämmön talteenottokattilan kemiallinen peittaus
Lämmön talteenottokattilan lämpöeristeiden korjaus
Lämpökeskuksen lämmitysten säätö
Maakaasun esilämmittimen kytkentä
Maakaasun poltto hiilen rinnalla
Magneettisuodattimen käytön rajoitus
Matalapaine-esilämmitin 1:n uusinta
Matalapaine-esilämmittimen uusinta
Matalapainestarttiventtiilien uusinta
Merivesipumppujen invertterikäytöt
Merivesipumppujen käyntiautomatiikan muutos
Muuntajan uusinta
Muuttajien (666-muuttaja) korvaaminen UPS:lla
NA2:n Hydraulisen KL-järjestelmän muutos
Nuohointen lämmitys => osa ääninuohoukseksi
Nuohouksen optimointi
Nuohousautomatiikan uusinta
Nuohousvaihtoehtojen lisääminen
Omakäyttöhöyryjärjestelmien muutokset
Omakäyttöhöyryn tuottaminen apukattilalla
Omakäyttömuuntajien uusinta
Optimointi (automaatiomuutoksen yhteydessä)
Paineilmakohteiden analysointi
Paineilmakompressorin ilmanoton muutos
Paineilmakompressorin tutkiminen
Paineilmasyynin toteuttaminen
Paineilmavuotojen korjaukset
Pakokaasukattilan glykolipiirin muutos kaukolämmölle
Palaturpeen käytön vaatimat investoinnit
Palautettu turbiinin poistettuja siipiä
Paluulauhteiden lämmön talteenottoinvestointi
Patolaitteistojen sulanapitolämmityksen muutostyö (termostaattiohjaus)
Peruskunnostusinvestointi (parempi hyötysuhde+lisäteho)
PM1:n huolto
POK-säiliön lämmitys
Poltinkohtaisten kuristinten asentaminen
Polttoaineen korkeuden optimointi varastosiilossa
PTK-järjestelmän jatkokehitys (jatkuu vielä v.2006)
Puun käyttö Bio-kattilassa (korvaa Eckrohr-kattilan)
Puupolttoaineen kylmäkuivaus aumassa
Päämuuntaja 2:n uusinta (parempi hyötysuhde)
Päämuuntajan huolto
Päämuuntajan uusinta
Pölyputkimuutos ja kantokaasun määrämittaukset
Raakavesialtaan vedensäästö
RD10 Kp-esilämmittimet
RD50 Kp-esilämmittimet
Reaktorin tehonnoston 1 375->1 500 MW hyötysuhdevaikutus (6,75 MW)
Reaktorin tehonnoston hyötysuhdevaikutus (6,65 MW)
Reduktioasemien uusiminen ja käyttöönotto
Reduktioiden vuoto
Reduktiolämmönvaihtimen lauhdevesilinjan kytkentä KLV1:een
53
Reduktiolämmönvaihtimen lauhdevesilinjan kytkentä lauhduttimeen
Rikinpoiston hapetusilmapuhallin
Ristikytkentä- ja pk.huoneen ilmanvaihdon muutos
RT-kattilan kaukolämpöeko
Ruiskutusvesipumpun korvaus syvepumpulla
SA10 Kp-,SA50 Kp- ja SA50 Mp turbiinien modifiointi (6,65 MW)
SA10,50 Kp-turbiinien modifiointi (2,9 MW)
SA50 Mp turbiinin modifiointi (3,75 MW)
SA50 Mp-turbiinin modifiointi (3,75 MW)
Savukaasujen loppulämpötilan säätö
Savukaasujen lämmöntalteenotto
Savukaasujen poistolämpötilan optimointi
SD50 titaanilauhdutin (2 MW)
SD50 titaaniluhdutin (2 MW)
Seinä- ja keihäsnuohointen sekä nuohousautomatiikan uusinta
Seinänuohointen testaus (kaasuimpulssinuohoimet)
Sivujäähdytyspumppujen uusinta
Starttiventtiileiden uusinta
Sulj. jäähd.järj. hukkalämmön hyväksikäyttö
Syvepumppujen käyttöjen muutokset
Syvepumpun paine-ero
Syve-säiliöiden hönkähöyrylauhteiden talteenotto
Syöttöveden esilämmittimen uusinta
Syöttövesijärjestelmän muutos
Syöttövesipumppujen modifiointi , 4:n ajosta 3:lla ajoon
Syöttövesipumpun taajuusmuuttaja
Syöttövesisäiliön ylivuotojen johtaminen apulauhdesäiliöön
Sähkösuodattimen käytön muutos
Sähkösuodattimen ohjausyksikön uusinta
Sähkösuodattimen termostaatin asettelun muutos
Taajuusmuuttajan asennus lauhdepumpun säätöön
TAI3:n generaattorin lämmöntalteenoton jatkokanavointi muuntajakäytävään
ja TAI4:n turbiinikuiluun
Toisen jäähdytysvesipumpun pysäyttäminen base loadilla
Tuhka- ja kattilahuoneiden lämmityksen kehittäminen
Tuhkalähettimen aikaohjaus
Tuhkan palamattoman uudelleenpolton tarkastelu
Tulipesän muurausten pienennys
Tulipesän äänipulssinuohous
Tuotannonsuunnittelujärjestelmän rakentaminen ja käyttöönotto
Turbiini muutos kaukolämpöturbiiniksi
Turbiinikuiluihin termostaattiohjatut lämpöpuhaltimet
Turbiinin ajotavan muutos
Turbiinin kp-pesän uusinta
Turbiinin revisio
Turbiinin tiivisteiden uusinta
Turbiinin välipainepesän vuotohöyryn korj.
Turbiinisäätäjä uusittu
Turvekattilan LUVOn kahden alimman paketin uusinta
Tyhjiöpumppujen tiivistevesien talteenotto
Ulospuhallussäiliön lauhteen talteenotto
USC-muuutosselvitys
Uuden biolinjan rakentaminen
54
Uuden energiantuotannon optimointijärjestelmän rakentaminen
Uudet säätäjät
Uusi turpiinisäätäjä
Valaistuksen uusinta, osa-aikainen sammutus
Valvomon ilmastoinnin kehittäminen
Veden käytön tehostamistoimenpiteet
Vesitykki-nuohoin höyrystimen seinämien nuohoukseen
VG-jäähdytysjärjestelmän pumppujen uusinta
Voimalaitoksen koneiston uusinta
Voimalaitosk. tston ja sähk.korj.ilmanvaihd. muutos
Voiteluöljyn lämmönvaihtimen muutostyöt koneistot 1 ja 2
VP-säädön optimointi
Välitulistimien muutos/uusinta
Välppäpumppujen invertterikäytöt
Yksikön peruskorjaus
Ääninuohous TMP-kattilan 2-vetoon
Öljyn varastosäiliön muutokset
Toteutetut, 2006
Apukattilan savukaasujen johtaminen omaan savupiippuun
Blokin paineaseman paineen pudotus
Höyryn korvaaminen lauhteenjäähdytyksen lämmöllä raakaveden esilämmityksessä
Jäähdytysvesipumpun pysäyttäminen laitoksen käynnin aikana
KL-ekon ja -höyrynvaihtimien käytön tehostaminen
Lisälauhteen vähentäminen höyryakulla
SaRin paineaseman paineen pudotus
Savukaasujen lämpötilan laskeminen pesurilla, lämmön johto KL-verkkoon
Syve-säiliön höyryn korvaaminen kumin ylivuodon lämmöllä lisäveden esilämmityksessä
Vanhan Luvon vuotojen korjaus
Öljysäiliön lämmönkulutukseen vaikuttaminen
Päätetyt, toteutusvuosi 2007
Kattilarakennuksen tiiveystarkastelu
Letkusuodattimen optimointi
Luvon ohituskanavan tiivistäminen
MRT2 apujäähdytysvesipumput
Paineilmatoimisten varoventtiilien paineilman sulkeminen kesäaikana
Sähkösuodattimen säätäjien muutokset
Säätävän kompressorin hankinta SaRiin
Oma toiminta
Toteutetut
Autolämmityspistorasioiden kello-ohjaus
Blokkimuuntajien toiminnan kehittäminen (päältä pois kytkeminen)
Kaarihallin lämmitys Kattilarakennuksen tiiveys
LVI-järjestelmän optimointi
Lämmityksen ja ilmastoinnin lisäykset
Muuntajan tyhjäkäyntiajan vähentäminen
55
Omakäyttöhöyryn valvonnan kehittäminen
Pihavalaistuksen vähentäminen tarpeettomilta osin
Poltettavan jätepaperin varasto
Turbiinihallin lämmitys
Turbiinin vesityslinj. ja KP-sivulauhdelinj. vent. tark ja kunn., (tehon lasku)
Valaistuksen järjestäminen VKW
Valaistusenergian säästö
Tehdyt selvitykset
Energiansäästöselvitys
Hyötysuhteen vuosiraportti
Kartoitus omakäyttösähkön säästökohteista
KTM:n tukema selvitys energiatehokkuuden parantamiseksi
KTM:n tukema selvitys koskien voimalaitosta ja valvomoa
KTM:n tukema virtaushäviöselvitys (vesivoima)
Kunto- ja suorituskyky-yhteenveto
Kunto- ja suorituskykykatselmus
Kuorikattilan tehonnostoselvitys
Laadittiin ilmastointijärjestelmiin liittyvä jatkoselvitys
Laitoksen hyötysuhdeselvitykset vuosittain
Laskelmat välitulistusruiskun vaikutuksen selvittämiseksi
Lietteenpolttokonseptin laadinta (selvitys)
Luvojen kunnossapitokonseptin kehittäminen (selvitys)
Lämpöhäviöiden merkitys käyttötalouteen (selvitys)
Maakaasun esilämmityksen kannattavuus
Mittaus- ja säätötekniikan taloudellinen merkitys vl:lla (selvitys)
MP-esilämmittimen muutosten vaikutus laitoksen käyttötalouteen
NA2:n ja NA3:n kattilaputkiston mitoitusselvitys
NA2-tehonnostoselvitys
NA3:n kattilan säätöjen optimointiselvitys
NA3-tehonnostoselvitys
Nuohousjärjestelmäselvitys
Omakäyttösähkönkulutuksen pienentäminen -selvitys
Painehäviöiden vaikutus vl:ksen käyttötalouteen (selvitys)
Paineilman käytön optimointi (selvitys)
Paineilmaverkon selvitys
Pesun vaikutus kaasuturbiinin suorituskykyyn
Pesurin vaikutus voimalaitoksen hyötysuhteen kannalta
Piilevät tehonnosto- ja hyötysuhdepotentiaalit voimalaitoksilla (selvitys)
Pumppujen energiansäästön ja kunnonvalvontamenetelmien kehittäminen (selvitys)
Pääöljysäiliön lämmönkulutusselvitys
Raakaveden kulutuksen kasvun selitys
Säätöjen toiminnan katselmus
Tehonnosto- ja prosessimuutoshankkeet voimalaitoksilla (selvitys)
Tehopotentiaalien ja hyötysuhteen kartoitus
Tehopotentiaalien ja säästövaran kartoitus
Vesivoiman ajotapaoptimoinnin kehittäminen (selvitys)
Vesivoiman tehonnosto- ja hyötysuhdepotentiaalin hyödyntäminen (kokonaisselvitys)
Voimalaitoksen hyötysuhteeseen vaikuttavat tekijät (selvitys)
Vuotohäviöiden merkitys käyttötalouteen (selvitys)
56
Toimenpiteet (ja selvitykset), joiden energiansäästövaikutusta on vaikea arvioida
Ajotavan optimoinnin kehittäminen jatkuu
Alueen jätehuollon ja energiantuotannon yhteensovittamisen kehittäminen
Aumakuivurin että ruokohelven käsittelyjärjestelmä
Energia-analyysi Motivan systeemin mukaisesti
Erillinen Motivan pitämä energiansäästökoulutus
Generaattorin ja kannatuslaakerin jäähdytysjärjestelmän uusinta
Generaattorin uraeristysten korjaus
Hammaskehäpumppu vaihdettu sähkömoottorikäyttöisiin pumppuihin G3.
Hankittu kattiloiden tehonsäätöautomatiikaan palamisestimaattori
Hiekkasuotimien huuhtelun parantaminen
Höyrynuohousta korvattu ääninuohoimilla kattiloiden luvoilla.
Höyryturbiinin modernisointi
Ilmastoinnin kehittämisen selvittelyä
Jatkotoimenpiteet / Kunnon tilaseuranta (on-line) Tempo- ja Topi-ohjelmia hyödyntäen
Julkisivumuutoksen 1. vaihe
Julkisivumuutoksen 3. vaihe
Jätehuollon ja energiantuotannon yhteensovittamisen kehittäminen
Kattilakuljettimen ryöstöruuvin uusinta
Kaukolämpöpumpun muuttaminen taajuuskäyttöiseksi
Kehitetty automaattinen turpeen näytteenotin
Kunnon tilaseuranta (on-line) Tempo- ja TOPI-ohjelmia hyödyntäen suunnitteilla
Lämmöntalteenottopesuriselvitys
Myyntimittauksille tehty laadussapitosuunnitelma
Omakäyttölämmönvaihtimen uusinta
Omegatulistimen korjaus
Paperinkeräyslava pienemmän keräysastian tilalle
Poltinmuutosprojekti, jossa myös hyötysuhde hieman nousee
Projekti Efficiency optimization and need of site measureemnts
Projekti: Hydro Efficiency optimization and need of site measurements
Prosessin säätöjen toiminnan tutkiminen
Prosessitietojärjestelmän kehittäminen aloitettu
Puunkäytön lisäämismahdollisuuksien selvitystyön aloitus
Päästömittausten uusinta LCP-asetuksen mukaiseksi
Selvitetty turbiinin poistettujen siipien palauttamista
Selvitys ilmastoinnin kehittämisestä
Selvitys jätteen käyttömahdollisuuksien lisäämisestä
Selvitys kivihiilen ja biopolttoaineiden yhteispoltosta
Selvitys lietteen vaihtoehtoisista käyttötavoista
SK 1 juoksupyörään vesinapa. Vesi korvaa öljyn.
Staattori uusittu G3 2006.
Sähkösuodattimen kunnostus
Tehonnosto ja peruskorjaus toteutettu koneistolle
Tehonnostot toteutettu G2 2005, G3 2006
Tehty tekninen selvitys puun poltosta
Tekeillä selvitys lauhduttimen hyötysuhteeseen vaikuttavista tekijöistä
Tuhkasiilon purkauslaitteiston uusinta
Turbiini modernisointihanke päätetty toteuttaa v. 2005
Turbiinisäätäjän uusinta
Turbiinit uusittu G2 2005, G3 2006.
Turpiini- ja generaattorirevisio
57
Turvekattilan ilman esilämmittimen osittainen uusiminen
Turvekattilan omegatulistimen uusiminen
Turvekattilan veden esilämmittimen osittainen uusiminen
Uuden PTK-järjestelmän käyttöönotto on osittain alkanut
Uuden ympäristö-, laatu- ja turvallisuusjärjestelmän sertifiointi
Uusi päämuuntaja
Venttiilikorjaukset
Vesivoiman ajotavan optimoinnin kehittäminen jatkuu
Voimalaitoksen lämmitysjärjestelmää parannettu
58
Liite 5 Kaukolämpöalan energiansäästön toimenpideluettelo
Liitteeseen on kerätty kaukolämpöalan energiansäästösopimuksen piirissä vuosina 1998–2006 toteutettuja ja vuonna 2007 toteuttavaksi päätettyjä energiansäästötoimenpiteitä. Toimenpi-teiden nimityksinä on käytetty yritysten raportoinnissa käyttämiä nimityksiä. Toimenpiteet on lueteltu aakkosjärjestyksessä luokiteltuina tuotantoon, verkostoon, kaukolämmön asiakastoi-mintoihin ja omaan toimintaan.
Tuotanto
Toteutetut
Alipainepumpun vuotovesi
Aurinkolämpöjärjestelmän mittaus ja tiedonhallinta
Automaation uusiminen, osateholla hyötysuhteen parantaminen
Ekonomaiserien lämpötilan asetusarvon alentaminen
Eristyksien parantaminen (putkistot, säiliötila yms.)
Eristämättömät kattilan huoltoluukut
Höyryn mittauksen painehäviö
Ilmanottoaukon sulkupelti
Kaasumoottorin lämmöntalteenoton parantaminen
Kaatopaikkakaasun hyötykäyttö
Kattilahuoneen tuloilmapuhaltimen nopeudensäätö
Kattilahuoneen vaipan saneeraus
Kattilan kesäkäyttö
Kattilan kiertoilmakojeiden puhdistus
Kattilan konvektio-osan virtauksen suunnan muutos vastavirtaperiaatteelle
Kattilan läpivirtaushäviön pienentäminen
Kattilan sekoituspumppujen pysäytys
Kattilaveden lämpötilan säätö kaukolämmön menoveden mukaan
Kattilaveden omatoiminen säätöventtiili
Kattiloiden, automaation ja sähköistyksen uusinta, Munkkisaari
Kattiloiden läpivirtaushäviöiden pienentäminen
Lämpökeskuksen ekonomaiserin katselmus ja korjaus
Lämpökeskusten putkien eristystyöt
Lämpökeskusten sähköpatterien term.asetusten alentaminen
Kaukojäähdytyksen toimituksen aloittaminen
Kaukolämpöpumpun taajuusmuuttajakäyttö
Kesäaikainen lämmityskattila
Kiertoilmakojeiden lämmitysveden rajoitus
Kiertoilmakoneiden lämminvesikierto
Kiertoöljyputkiston muutos
KPA-kattilan palamisilmamäärien suhteiden tarkistus
Kuumavesikattilaan kaukolämpö-ekonomaiserin asentaminen
Lisäveden pumppauksen muutos
LTO-pesurilaitteen hankinta
Lämminilmapuhaltimen termostaattisäätö
Lämmitys- ja raskasöljyputkien eristäminen
Lämmönvaihdinaseman uusinta
59
Lämpökeskuksen ekonomaiserin katselmus ja korjaus
Lämpökeskuksen energiakatselmus
Lämpökeskusten putkien eristystyöt
Lämpökeskukseen tilan lämmittämistä varten erilliset lämmönsiirtimet
Lämpökeskuksen jatkuvan ulospuhalluksen parannettu LTO
Lämpökeskuksen kattilakohtainen säätöjärjestelmä
Lämpökeskuksen kaukolämpöpumppu muutettu taajuusmuuttaja käytölle
Lämpökeskuksen modernisointi
Lämpökeskuksen omakäytön säätöjärjestelmän uusinta
Lämpökeskuksen seisontalämpötilan säätö
Lämpökeskuksen tuloilmakojeen lämmityskierron säätäminen
Lämpökeskuksen vesikaton uusiminen
Lämpökeskuksen öljyn pumppaus muutettu taajuusmuuttajan käyttämäksi
Lämpökeskusten omakäyttölämmön vähentäminen
Lämpökeskusten sähköpatterien termostaattien asetusten alentaminen
Muuntajien käyttö kesällä
Ns. turbulenttielementtien lisäys
Omakäyttölämmön mittauksen käynnistäminen
Paineilmakompressorin ilmanoton muutos
Palamisilma-aukon pienentäminen
Palamisilma-aukon sulkeminen
Palamisilmanlämmityksen mittausten tarkentaminen
Palamisilmapuhaltimen sulkupelti
Palamisilmapuhaltimen säätötapamuutos
Palamisilmapuhaltimet TAMU-käyttöisiksi
Poistoilmapuhaltimen aukon tukkiminen
Poistoilmapuhaltimen termostaattisäätö
Polttoaineen korkeuden optimointi varastosiilossa
Polttoaineen kulutuksen kuukausittainen seuranta
Putkien ja laitteiden eristyksiä
Rakenteiden tiivistäminen
Raskasöljysäiliön lämmitys
Ristikytkentä- ja pk.huoneen ilmanvaihdon muutos
Savukaasupeltien asentaminen
Savukaasupeltien kunnon tarkastus
Savukanavan sulkupelti
Siirtyminen raskasöljystä kevyeen polttoöljyyn varakattiloiden öljysäiliöissä
Sulkupeltien asennus
Syöttövesipumpun jäähdytysveden pienennys
Syöttövesipumpun poksinkiristys
Sähkösuodattimen käytön muutos
Sähkösuodattimen termostaatin asettelun muutos
Säätöventtiilin lisäys
Taajuusmuuttajan asennus lauhdepumpun säätöön
Termostaattiohjauksen käyttöönotto sähkös.läm.
Tuloilmapatterien lämpötilan säädön tarkistus
Tuloilmapatterien lämpötilan säädön tarkistus
Tuloilmapuhaltimen säleikön jäätymisen esto
Turpeen korvaaminen puhtaalla puulla Pyroflow-kattilassa
Valaistuksen käyttötavan muutos
Valvomon IV-muutos
Varakattiloiden säilöntälämmön alentaminen
Yhteistyömahdollisuus paikallisen sahan kanssa
60
Öljy- ja KPA kattilahallin muutos
Öljykattilan hyötysuhteen mittaus
Öljykoneikon lämmityksen muutos
Öljyn esilämmittimen lämpötilan asettelun muutos
Öljysäiliön lämmityksen poiskytkentä
Öljysäiliön lämmityksen poiskytkentä
Öljysäiliön lämmitys
Öljysäiliön lämpötilan alentaminen
Öljysäiliön lämpötilan pudotus
Öljysäiliön varastointilämpötilan alentaminen
Päätetyt
Jäteveden lämmön hyödyntäminen kaukolämpöön lämpöpumpulla (myös kaukojäähdytys)
Kattilan automaattinen savukaasun ja ilmansulkupelti
Kattilan käyttömittarien säännöllinen kalibrointi
Kattilan läpivirtaushäviöiden pienentäminen
KPA-kattilan uusiminen
Lämpökeskuksen kattiloihin säätöventtiilit
Lämpökeskuksen koneikon lämmityksen käyttömuutos
Loistehon kompensointipariston asentaminen
Ohjeet kattiloiden ajoparametrien vakioasetuksista
Omakäyttöenergiamittauksen lisääminen
Raskasöljysäiliön putkien eristäminen
Sulkupellin asentaminen lämpökeskuksen savukanavaan
Taajuusmuuntajan asennus primääripuhaltimelle
Tuhkahuoneen lämpötilan lasku
Yhteistyömahdollisuus paikallisen sahan kanssa
Verkosto
Toteutetut
Höyryn käytön lopetus paineenpidossa
Johto-osuuden avartaminen
Johtorakenteen muutos
Kaivojen lämpöeristäminen
Kattila- ja poltinautomatiikka uusinta
Kaukolämmön lisäveden kulutuksen pienentäminen
Kaukolämmön pumppauspaineiden lasku
Kaukolämpöjohtojen peruskorjaus
Kerrostaloryhmän liitäntätavan muutos
KL-verkoston pumppauskoulutus
Koko verkoston pumppauksen optimointi
Lämpökeskuksen poltinlogiikka
Lämpökeskuksen savukaasujen O2-mittaukset
Lämpökuvaus -> verkon korjaukset ja uusinta
Maksimimenolämpötilan pudotus 115-110 C
Menoveden lämpötilan alentaminen kesäaikaan
Optimoitu kaukolämpöpumppujen käyttö
Pumppaamon saneeraus
Pumppaamon säätöventtiiliin uusiminen
Pumppaamon taajuusmuuttajien vaihto
61
Pumppujen käytön optimointi ja automatiikkamuutokset
Rengasverkon rakentaminen
Verkon paisuntasäiliön kesäaikaisen sähkölämmityksen lopettaminen
Verkoston jäähtymän parantaminen
Välipumppaamon rakentaminen
Välipumppaamon tehonkorotus
Yleissuunnitelman päivitys
Päätetyt
Mittauskeskusten lämpöhäviöselvitys
Siirtojohdon vahvistus
Eri menolämpötilat eri alueille
Asiakkaat
Toteutetut
Asiakkaiden energiankulutuksen seuranta
Asiakkaiden lämmönsiirtimien tarkastuksia, lianerottimien puhdistuksia
Energiakatselmukset
Kaukolämpöhinnaston maksuperusteiden uusinta energiansäästöä suosivaksi
Kehotuksia asiakkaille ljk-saneerauksista jäähdytyksen parantamiseksi
Pientaloja liitetty yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotannon piiriin
Oma toiminta
Toteutetut
Energiakatselmukset
Huoltoautojen vaihtaminen aikaisempaa taloudellisimmiksi
Korjaamorakennuksen energiakatselmus
Lämpimän veden lämpötilan lasku
Pääkonttori liitetty kaukojäähdytykseen
Sisäänpuhalluslämpötilan lasku
Sähkön siirtotariffin muuttaminen
Tuloilmakoneiden käyntiaikojen lyhentäminen
Tuloilmakoneiden sisäänpuhalluslämpötilan lasku
Voimalaitoksen toimiston ja korjaamon ilmanvaihdon muutos
Yhtiön autokannan uusiminen (n. 10 % vuodessa)
Yhtiön parkkipaikan lämmityspistorasioihin ajastimet
Päätetyt
Ohjeet kattiloiden ajoparametrien vakioasetuksista
Toimistotilojen katselmoinnit
Toimitalon IV-koneen puhaltimet
Valaistuksen ohjauksen muutos
62
Liite 6 Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästön toimenpideluettelo
Liitteeseen on kerätty sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimuksen piirissä vuosina 1998–2006 toteutettuja ja vuonna 2007 toteutettaviksi päätettyjä energiansäästötoimenpiteitä. Toimenpiteiden nimityksinä on käytetty yritysten raportoinnissa käyttämiä nimityksiä. Toi-menpiteet ovat aakkosjärjestyksessä luokiteltuina verkostoon, asiakkaisiin ja omaan toimin-taan. Tähän luetteloon on pyritty keräämään sellaisia toimenpiteitä, joille voidaan arvioida energiansäästövaikutus.
Verkosto
Toteutetut, 1998–2005
10 kV:n jakeluverkon jännitteenvaihto
110 kv siirtojohto rakennettu kaksoisjohtimilla (yhden sijaan)
110/20 kV-muuntaja uusittiin
20 kV:n syöttölinjan vahvistus
45 kV:n johdon vaihto
45 kV:n muuntaja uusittiin, häviöitä pienemmäksi
6 kV:n jakeluverkon jännitteenvaihto
Aktiivista jakorajojen tarkistusta verkostossa
Aurinkosähköjärjestelmän kytkentä verkkoon ja sen mittaus- ja tiedonhallintajärjestelmä
Avojohdon vaihto Amka 3x70
Diplomityö verkostohäviöiden määrittämisestä
Häviölaskentojen oikeellisuus tarkastettu
Häviöraportti muuntopiirien osalta tehty
Häviösarja 2 jakelumuuntajien hankinta
Ilmajohdon vaihto AI 132
Ilmajohdon vaihto Raven
Ilmajohdon vaihto Sparrow
Jakelumuuntajien kuormitustarkastelu, kuormituksen optimointi
Jakelumuuntajien vaihto pienempihäviöisiin
Katuval. Hg-lamppujen korv sp-Na-lampuilla
Katuvalaistuksen uusi ohjausjärjestelmä
Kaukolämpöpumppaukseen asennettu taajuusmuuntaja. Paluulämpötilatason valvonta
ja alentaminen
Keskijänniteverkon jakorajaoptimointi
KL-verkoston varauksen olevien liittymien ohituksien purkaminen
Kompensoidaan loistehoa sähköasemilla
Korjaukset lämpökuvauksen perusteella
Kulutustietojen päivitysohjelma ATJ/VTJ
Kytkentätilojen optimointi (siirtohäviöiden minim.)
Kytkentätilojen optimointi, uusi verkkolaskentaohj.
Loistehon kompensointi 110 kV:n sähköasemilla
Lämpökeskuksen kattilaveden lämpötilan säätö ulkolämpötilan perusteella
Lämpökeskuksen palamisilma-aukkojen mitoitus ja madaltaminen
Maakaasun paineenvähennysaseman lämpötilan pudotus
63
Muuntajien häviölämmön hyväksikäyttö
Muuntajien vaihto pienempihäviöisiin
Muuntajien ym. Kojeiden koon optimointi
Muuntamoita pitkiin pj-johtohaaroihin
Optimoidaan jakorajat
Osallistutaan kuormituskäyrien kehittelyyn
Pienjänniteverkon vahvistuksia
Pj-Amka 35-johdon vaihto Amka 70
Pj-johtohaaroihin
Pj-Sparrow-johdon vaihto Amka 70
Sj-Bantam-johdon vaihto Sparrow
Sj-Swan-johdon vaihto Pigeon
Sj-Swan-johdon vaihto Raven
Sj-Swan-johdon vaihto Sparrow
Staattisien energiamittareiden hankinta
Sähköaseman ajaminen yhdellä päämuuntajalla
Sähköaseman kuormituksen jakaminen molemmille päämuuntajille,
optimointi häviöiden suhteen
Sähköaseman kytkinrakennus
Sähköaseman laajennus
Sähköaseman vanhojen lämmittimien vaihto parempi hyötysuhteisiin
Sähköasemien kojekaappien lämmitys
Sähköverkon lämpökuvaus
Sähköverkon saneeraus - poikkipinta-alan suurennus
Sähköverkon saneeraus siirtohäviöiden pienentämiseksi
Taloudelliset kaapelipoikkipinnat
Toimintavuoden energiansäästöinvestoinnit ja perusparannukset
Toimintavuoden investoinnit ja perusparannukset
Tuotantolaitoksen sisäilman turhan lämmittämisen poisto TK-kojeen parametroinnilla
Uusi sähköasema: paksummat lämpöeristeet, siirrettävän sähkön matka lyheni
Uusien tekniikoiden seuranta (energiatehokkuus)
Verkkoanalysaattorin hankinta
Verkkotietojärjestelmän kehitystyö
Verkostojen kojeiden mitoituksen tarkistaminen
Verkostolaskennan käyttö, joka johtaa sähköverkon optimointiin
Verkoston kojeiden mitoituksen tarkistaminen
Verkoston seurantalaskenta (häviöt, mitoitus)
Toteutetut, 2006
Muuntajien vaihto pienempihäviöisiin (koneet + vaihtotyö)
Sähköverkon lämpökuvaus
Jakelumuuntajien kuormitustarkastelu, kuormituksen optimointi
Jakeluverkostojen vahvistuksia
Verkostolaskennan tehostettu käyttö
Uusi sähköasema taajamaan
Jakelumuuntajien korvaaminen pienihäviöisillä
Toimintavuoden investoinnit ja perusparannukset
Johdinvaihto 20 kV, 1 km
Muuntajavaihdot
Kytkennän muutos 20 kV verkossa
Verkostohäviöprosentti pysyy ennallaan
Avojohto -> AMKA 3x70 +95
64
AMKA -> AMKA3x70 +95
Ilmajohdon vaihto -> Raven
Ilmajohdon vaihto -> Sparrow
Päätetyt, 2007
Energiamittareiden kaukoluenta
20 kV:n rengasjohdon rakentaminen
Sähköaseman laajennus
Jakelumuuntajien kuormitustarkastelu, kuormituksen optimointi
Asiakkaat
Asiakkaille suunnattuja toimenpiteitä (suosituimmat) löytyy raportin kappaleesta 2.3.3 Muut toimenpiteet.
Toteutetut
3-yliaallon suodatin asiakkaalle
Asiakastilaisuuksia konttorilla
Climbus-tutkimushanke etäluennan energiansäästömahdollisuuksista
Energiaa Länsi-suomessa koululaiskuljetuksiin osallistuminen
Energiabonus koulun oppilaskunnalle
Energiakatselmuksia kunnille (mm. koulurakennukset)
Energiakatselmuksia palvelusektorille (mm. liikerakennukset)
Energiakatselmuksia tuotantolaitoksille (mm. elintarviketeollisuus)
Energiansäästötuotteiden myynti ja markkinointi
Energiansäästövinkkejä taloyhtiön TV:ssä
Energiansäästöön liittyvät luennot asiakkaille
Energiansäästöön liittyvät oppitunnit kouluissa
Henkilökohtainen lämmitysjärjestelmän käytön opastus
Kosteusmittarin ja pintalämpömittarin lainauspalvelu
Koululaisryhmien vierailut energiayhtiössä
Loistehon kompensointipalvelut
Loistehon mittauksia asiakkaille
Lukemalaskun käyttöönotto
Lämpökuvaus (terveys- ja koulukeskus)
Sähkölämmittimien vaihtopalvelu
Sävel-raportoinnin käyttöönotto ja jatkokehitys
Säätö- ja ohjauspalvelut asiakkaan luona
Valaistusmittarin lainauspalvelu
Päätetyt
Energiakatselmuksia yrityksille
Energiakatselmus kaupungintaloon
Yrityksille suunnattu koulutus
65
Oma toiminta
Omaan toimintaan liittyviä toimenpiteitä (suosituimmat) löytyy raportin kappaleesta 2.3.3 Muut toimenpiteet.
Toteutetut ja päätetyt
5 kiinteistön kuntoarvio ja katselmointi
Ajoneuvojen ja työkoneiden polttoainekäytön optimointi
Ajoneuvojen polttoaineenkulutuksen vähentäminen
Ajotapakoulutuksen ohjelma laadittu
Ajotapakoulutus
Anal.ohjelmisto energ.käytölle ja sähkönlaadulle (pääkonttorin lv-koneiden käyntiaik. optimointi)
Autolämmityspaikkojen kello-ohjaus
Autonlämmityksen tehon ohjaus
Energiansäästösuunnitelman laadinta ja henkilöstön motivointi energiansäästöön
Ikkunoiden ja ovien tiivistys aseman ohjaamossa
Ilmastoinnin / jäähdytyksen oikea käyttö ( ohjeistus)
Johtokatujen puujätteen poltto voimalaitoksessa
Johtokatujen puujätteen poltto voimalaitoksessa
Kaukoluennan lisääntyminen vähentää auton käyttöä
Keskustoimipaikkakiinteistön ilmanvaihtojärjestelmä
Kiinteistöjen energiankulutuksen vähentäminen
Kiinteistöjen katselmointi (henkilö osallistunut koulutukseen)
Kiinteistön energiankulutuksen seurantajärjestelmän luominen
Kuluttajaneuvonta
Lämmityksen ja ilmastoinnin säädön tarkistus
Materiaalin uudelleenkäyttö ja kierrätys
Muuntajan häviölämmön hyväksikäyttö kiinteistön lämmityksessä
Patteritermostaattien säätö
Pääkonttori liitetty kaukojäähdytykseen
Pääkonttorin asiakaspalveluaulan lattialämmityksen kello-ohjaus
Pääkonttorin loistehojen kompensointi
Pääkonttorin patteriventtiilien uusiminen
Pääkonttorin teknisen siiven lv:n lt- ja käynt.aika muutokset
Pääkonttorissa vaihdettiin energiansäästölamput
Päärakennuksen eteläsivun ikkunoihin UVA-säteilysuojalasit (Eclipse-lasitus)
Päärakennuksen seinärakenteen osittainen uusiminen (mm. kylmäsillat pois)
Päärakennuksen sokkelin vesieristys
Räystäslämmitys ajoissa pois päältä
Sisäisten prosessien energiansäästön ja laatujärjestelmän kehittäminen
Suoran sähkölämmityksen vaihtaminen kaukolämmitykseen
Sähköaseman toimistokiinteistö hyväksytty Green Officeen
Sähköasemarakennusten kuntoselvitykset
Sähköiseen arkistointiin siirtymisen jatkuminen
Tietoliikennetilojen ilmastoinnin automatisointi
Toimipisteen iv-uusiminen + kulutusseuranta
Toimiston ympäristöasioiden hallinta green office-konseptilla (käynnistys)
Toimitalon IV:n käyntiaikamuutokset
Toimitalon loistehon kompensointi
Toimitalon lämmitys- ja ilmastointijärjestelmän saneeraus
Toimitilojen ikkunoiden uusiminen ja autotallien ulko-ovien muutokset
Tukikohdan sisälämpötilan pudotus