ELY – keskukset ja elinikäisen ohjauksen verkostoyhteistyö

Ennakkokysely ja tapaamiset

ELY-keskuksissa

Syksy 2012

Laituri-projekti

Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia

Ennakkokysely

Kysely lähetettiin 15 ELY:lle, vastaukset kaikilta

Kyselyn laadinnassa hyödynnettiin Koulutuksen tutkimuslaitoksen CHANCES-hankkeen kehittämää VOP-mallia, jossa ohjaustoiminta jäsentyy:

• ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko• ohjauksen palvelujärjestelyt• asiakkaalle näkyvät ohjauspalvelut

Vastauksia käsitellään tapaamisissa ELYissä 21.11. mennessä (1. käynti / ELY)

Kyselyn teemat

Ohjauspalvelukokonaisuuden kehittäminen verkostoyhteistyönä

Ohjauspalvelujen saatavuus alueilla

Verkostoyhteistyö ohjausosaamisen kehittämisessä

1. Ohjauspalvelukokonaisuuden kehittäminen verkostoyhteistyönä

Yleistä

Ohjauspalvelukokonaisuuden kehittämistyö• on käynnistynyt 14 alueella

Alueellisia ohjauspalveluja kehittävän ryhmän kokoonpano ja toimivaltuudet:

• vakiintunutta toimintaa 3 alueella• käynnistetty 8 alueella• ei vielä toimintaa 4 alueella

Pohjana mm. ”vanhoja” olemassaolevia ryhmiä (esim. maakunnallisia aikuiskoulutuksen kehittämis- tai johtoryhmiä)

Merkittävää vuonna 2012 verkosto-osaamisen syventäminen, toimijoiden tutustuminen toisiinsa ja toimintoihin sekä niiden reunaehtoihin, ohjausosaaminen, ennakkotiedon ja ohjauksen yhdistäminen yhteistyön tiivistäminen ja toimintojen päällekkäisyyksien karsiminen

nivelvaiheisiin huomion kiinnittäminen

osapuolilla on aitoa halua lähteä verkostotyöhön, johon usein pitkä perinne

saadaan TE – toimistojen koulutusneuvonnan verkosto luoduksi uudessa palveluorganisaatiossa

kaikki toimijat eivät ole verkostossa mukana. Yhteistyötä on, mutta selkeä alueellinen koordinaatio, jolla turvataan kaikkien mukana olo, puuttuu vielä

maakunnallisen elinikäisen TNO – palveluiden strategian tekeminen, joka linjaa yhteistyötä, tahtotilaa ja tulevaisuuden toimintaa.

(Ohjauspalvelukokonaisuuden kehittäminen verkostoyhteistyönä)

(Ohjauspalvelukokonaisuuden kehittäminen verkostoyhteistyönä)

Tärkeimmät kehittämisen kohteet / parannuskohteet:

eri tahojen tuntemuksen lisääminen kunkin toiminnoista esim. asiakkaan ohjaamisessa (osataanko asiakasta ohjata aina eteenpäin, jos oma ohjausosaaminen ei riitä tai kohtaa asiakkaan tarpeita)

toimijoita on paljon, minkä takia toiminnan koordinointi, eriytyneisyys, yhteistyö ja työnjako ovat haasteellisia

ohjauksen kokonaisuuden hahmottaminen ja ohjauspalvelujen koordinointi

vielä aukkoja siinä, miten kattavasti tunnemme toistemme ohjaukseen liittyviä palveluja

käytännön asiakaspalvelua tekevät henkilöt mukaan strategian toteutuksen suunnitteluun

Verkoston kokoaminen ja jatkuvaan yhteistyöhön sitoutuminen ja alueellisen ohjausstrategian laatiminen

2. Ohjauspalvelujen saatavuus alueilla

Merkittävää vuonna 2012:

suhteellisen hyvä saatavuus, mutta toisaalta erilaisten tukipaikkojen puuttuminen tai riittämättömyys esim. nuorilta päihde- tai mielenterveysasiakkailtasähköisten palvelujen kehittämistyö hidastahenkilökohtaisen (kasvokkain) ohjauksen saatavuustyönhakijoiden ja työelämäsiirtymissä olevien ohjauspalveluita on TE – toimistoissa melko hyvin saatavillakuluvana vuonna on pohdittu ja huolen aiheeksikin muiden kuin työnhakijoiden ohjaustarpeisiin vastaamisen resurssointi. Merkittävää on sen jäsentäminen, kuinka yhteistyöllä, hyvällä työnjaolla ja keskinäisellä koordinaatiolla turvataan ohjauspalveluiden saatavuus väljään asutuilla alueilla.ohjauspalvelujen rooli tulisi ottaa mukaan uuden TE – toimiston toimintatapaan projektien tulokset; mitä on jäänyt pysyviksi käytänteiksi ja toiminnoiksi

(Ohjauspalveluiden saatavuus alueilla)

Ensisijaisia haasteita ja parannuskohteita:

maahanmuuttajien riittämättömät ohjauspalvelut eli tahot, johon ohjata asiakkaita

yhteistyötä ja koordinointia tulisi lisätä, mutta miten mahdollista kun valtakunnallinen ohjaus on vähäistä

ohjauksen yhteistyöryhmän roolin kirkastaminen ja ELY:en johdon osaamisen vahvistaminen ja motivointi perusasioissa

monikanavaisten palveluiden kehittäminen toimiviksi

väljästi asutuilla alueilla kehittyneet sähköiset palvelut ovat tärkeitä, mutta toisaalta esimerkiksi lähtemisen haasteiden ja mahdollisuuksien jäsentäminen edellyttää usein henkilökohtaista kontaktia

henkilöstöresurssit ja monikanavaisten palvelujen

saatavuus uraohjauksessa

3. Verkostoyhteistyö ohjausosaamisen kehittämisessä

Merkittävää vuonna 2012:

ohjauksen kehittämisvastuu yhdelle taholle (ELY) ja tiedon välittäminen toimijoille TE – uudistukseen liittyvän ohjausosaamisen lisääminen erityisesti palvelulinjoilla 1. ja 2. ohjausalan lisäkoulutuksen koordinointi. Tällä hetkellä on tavattoman paljon

päällekkäisyyttä koulutuksissa ja koulutukset ovat irrallisia video-ohjauspilotti (TE – toimistojen avo-psykologit) suurin aikuiskoulutuskeskus on palkannut opinto-ohjaajia OKM:n ja ELY:n toiminnallisen tulossopimuksen tavoitteiden mukaista toimintaa edistävä

ohjausosaaminen

(Verkostoyhteistyö ohjausosaamisen kehittämisessä)

Ensisijaisia haasteita ja parannuskohteita:

ohjauksen merkityksen näkeminen ennaltaehkäisevänä toimintana, jolla taataan riittävä resurssi ohjaukseen

TE – toimistoissa tarvetta kehittää ohjausosaamista, uuden työtavan omaksumisen haasteellista

tuloksellinen toiminta edellyttää yhteistyön lisäksi sitä, että jäsennetään ohjaustehtävissä työskentelevien ydintehtävä ja rooli, tunnistetaan toimijoiden ydinosaaminen ja huolehditaan ammatillisen osaamisen syventämisestä

yhteistyö eri toimijoiden välillä kehittämishaasteena

Ohjausosaamisen kehittäminen TE – palvelu-uudistuksen näkökulmasta

Vapaa sana:

oppilaitoksen hakeutuvan vaiheen TNO – palvelut perustuvat ns. vapaaehtoisuuteen (tosin on oppilaitoksen edun mukaista, että tämäkin palvelu toimii, sillä kohteena on potentiaaliset asiakkaat)

ohjauksen tarpeellisuus ihmisen työuran eri vaiheissa, erityisesti nivelvaiheissa

ministeriöiden tulee yhdessä määritellä ohjauskentän kehittämisen vähimmäiskriteerit

verkostotyössä haasteena toiminnan johtaminen ja ajankäytön hallinta

 

Lisäksi:

• Eri alueilla on jo muodostunut eri hankkeiden ja muiden toimintojen kautta palveluja tukevia toimijaverkostoja; miten varmistetaan toiminnan säilyminen ja toimijoiden osaamisen kehittäminen hankkeiden päättymisen jälkeen?

• Mistä rahoitusta myös ELY:jen uusiin koordinointitehtäviin ?

• Eri organisaatioiden ylimmän – keskijohdon  merkitys ohjauspalvelujen kehittämistyön ”jalkautumisessa” arkeen

• Vastuualueiden määrittäminen osana sitoutumista - kukin tietää mistä työ koostuu

Ministeriöiden yhteistyön tiivistäminen ELY:lle suunnattujen toimintasuunnitelman linjausten saamiseksi yhdenmukaisiksi (selkeä ohjeistus ja keskustelut pohjaksi):

o   osaltaan tukisi alueiden toimijoiden kehittämistyötä o   myös minimipalvelujen määrittämiseeno   ohjauksen määrittäminen

• toimintaympäristön tarpeet lähtökohtana• myös osaamisen näkökulmasta

Ja vielä…

Antti Laitinen

antti.laitinen@salmia.fi

puh. 0503962677

Mervi Sirviö

mervi.sirvio@salmia.fi

puh. 0503963587