ELÄVÄÄ KAUPUNKIKULTTUURIA STADIN MESTOILLA • STARAN ...2016.staranvuosi.fi/.../04/Stara_TOKE2014_lores.pdf · Stara tilasi aiempaa vähemmän kadunrakentamisen, kiinteistöjen

ELÄVÄÄ KAUPUNKIKULTTUURIA STADIN MESTOILLA • STARAN TOIMINTAKERTOMUS 2OI4

TAVOITTEET & TALOUSArjen työllä elinvoimaa Stadiin

TYÖT & TEKIJÄTAmmattilaisia maalla, merellä ja metsissä

YMPÄRISTÖ & YHTEISKUNTAVastuu Helsingistä on yhteinen

» STADIN MESTOILLA

PL 1660, Ilmalankuja 2 L, 00099 Helsingin [email protected], Puh. 09 310 17000, www.hel.fi/stara

ELÄVÄÄ KAUPUNKIKULTTUURIA STADIN MESTOILLA 2OI4 • STARAN TOIMINTAKERTOMUS

SISÄLLYS

» STADIN MESTOILLA Toimarilta: Talouden tehostamisen ja säästöjen vuosi 5 Lyhyesti 6

» TAVOITTEET & TALOUS Arjen työllä elinvoimaa Stadiin 8 Tapahtumien kaupunki i4 3 x hukka pois Lean-hengessä i8 Kohti sujuvaa työmaakokemusta i9

» TYÖT & TEKIJÄT Ammattilaisia maalla, merellä ja metsissä 2o Safety walk on askel turvallisuuden puolesta 24 3 x turvallisen työn steppejä 28 Stydi-työhyvinvointihanke päättyi 29 Urakka- ja projektiosaaja 3o

» YMPÄRISTÖ & YHTEISKUNTA Vastuu Helsingistä on yhteinen 32 Mielikuvat: teemana vastuullisuus 36 Huippuesimerkki 38 3 x vastuullisuus on valttia 4o Stara torjuu ilmastonmuutosta 4i Yö Mantan kanssa 42

Teknisen palvelun lautakunta 44

» LIITTEET & LUVUT 45

Elävää kaupunkikulttuuria Stadin mestoilla 2014

» STADIN MESTOILLA

4 STADIN MESTOILLA 2OI4

Pidämme Stadista huolta,

jotta se olisi entistäkin parempi

paikka elää.

STADIN MESTOILLA

2OI4

» STADIN MESTOILLA

STADIN MESTOILLA 2OI4 5

Staran kuudes toimintavuosi jää mieliimme taloudellisen tehostamisen vuotena. Pitkään näytti siltä, että emme saavuta meille asetettua kovaa toimintakatetavoitetta. Viimeinen vuosineljännes toi kuitenkin lisätuloja, ja leuto sekä vähäluminen talvi auttoi pitämään kulut kurissa.

Talouden tehostamisohjelman ansiosta säästimme merkittävästi sekä kiinteissä että hallintokuluissa. Lisäsimme oman työn osuutta tuotannossamme. Hyvän tuloksen saavutta-minen laskevalla liikevaihdolla vaati koko joukkueen ponnisteluja ja asioiden tekemistä uudella tavalla, tästä kiitos henkilökunnalle.

Saavutimme kaksi kolmesta kaupunginvaltuuston asettamasta sitovasta tavoitteesta. Kiinteät kulut laskivat ja energiansäästötavoite ylittyi kirkkaasti. Myös lyhyet sairauspoissa-olot vähenivät, mutta eivät asetetun tavoitteen mukaisesti. Siinä on meille työsarkaa tuleville vuosille.

Työtapaturmien kokonaismäärä laski, mutta viime vuonna sattui kaksi vakavaa työtapaturmaa. Tästä olen äärimmäisen huolestunut. Jokaisen staralaisen – työntekijästä toimitusjohtajaan – on kiinnitettävä tähän yhä enemmän huomioita. Työnantajana tarjoamme välineitä, perehdytystä ja resursseja työturvallisuustyöhön. Asenteita on muutettava ja uusia keinoja keksittävä.

Stara on vaikeassa tilanteessa: toimintaympäristömme muuttuu, mutta tulevaisuutemme on hallintomallin osalta avoin. Kilpailu kykyisenä Stara menestyy kaikissa vaihtoehdoissa. Kilpailukykyisyys on ehkäpä tärkein menestystekijä tulevaisuudessa, mutta sen saavuttaminen vaatii meiltä vielä kovasti töitä. Meidän tulee tehostaa toimintaamme, parantaa asiakaspalvelukykyämme sekä rationalisoida kaluston ja toimitilojen käyttöä.

Toimitusjohtajana näen tärkeimmiksi tehtävikseni henki-löstön motivaation ja kehittymismahdollisuuksien tukemi-sen sekä hyvän asiakasyhteistyön ylläpitämisen.

Kiitän koko henkilöstöämme, asiakkaitamme ja kaikkia sidos ryhmiä yhteistyöstä viime vuonna. Uskon, että voimme rakentaa yhteistä tulevaisuutta myönteisin odotuksin.

Talouden tehostamisen ja säästöjen vuosi

KUVAT: LAURI ROTKO

”TAPETILLA”

TOIMARILTA

Hyvän tuloksen saavuttaminen laskevalla liikevaihdolla vaati koko joukkueen ponnisteluja ja asioiden

tekemistä uudella tavalla.

TIMO MARTISKAINENTOIMITUSJOHTAJA»

» STADIN MESTOILLA


LYHYESTI

Baanalle kunniaa Baana sai kunniamaininnan European Prize for Urban Public Space -kilpailussa, johon osallistui lähes 200 kaupunkia. Staran vanhaan ratakuiluun rakentama jalankulun ja pyöräilyn väylä yhdistää kaupunginosat ja luo uutta ei-kaupallista kaupunkitilaa, jonka ovat löytäneet monenlaiset käyttäjät, tuomaristo totesi palkintoperusteissa.

Tuomaristo kiinnitti huomiota Baanan syntyyn kaupungin, asukkaiden ja opiskelijoiden yhteistyönä. Kiasmalta Länsisatamaan johtava Baana avattiin Helsinki-päivänä vuonna 2012.

Poimintoja Stadin mestoilta. Stara sai vuonna 2014 julkista

tunnustusta, korjasi arvokohteita ja satsasi ympäristöystävällisyyteen.

Staralaiset hengenpelastajinaStaran arboristit Timo Pulkkinen, Otto Salin ja Maria Sutenius pelastivat kesäkuussa 2014 Tokoin- rannassa veden varaan joutuneen naisen. He nostivat naisen vedestä ja saivat elvyttämällä hänet hengittämään. Ambulanssi kuljetti naisen sairaalaan. Stara palkitsi hengenpelastuskolmikon esimerkillisestä toiminnasta.

Hyötyajoneuvot hybridiaikaan Stara hankki kaupungin ensimmäi-set hybriditekniikalla kulkevat kuorma-autot, jotka säästävät polttoainetta jopa 23 pro-senttia tavallisiin dieselau-toihin verrattuna. Autoissa käytettävä uusi teknolo-gia vähentää myös hiili-dioksidipäästöjä. Hybridien hankinta liittyy kaupungin ja Staran ympäristötavoitteisiin.

Hybriditeknologia sopii hyvin kaupunkiliikenteeseen, jossa jarrutetaan ja kiihdytetään runsaasti. Uudet autot säästävät dieseliä kiihdytyksissä ja lataavat akkujaan jarrutusten energialla. Käynnistys sähkömoottorilla säästää jalankulkijoita ja pyöräilijöitä sekä melulta että pakokaasuilta. Kuorma-autot tunnistaa hybriditekniikasta kertovista teippauksista.

KUVA

: VEI

KKO

SO

MER

PUR

OKU

VA: K

IRSI

KK

A M

ATTI

LA

KUVA

: JA

NN

E SA

AVA

LAIN

EN

EKOTEKO

2OI4

» STADIN MESTOILLA


» MENESTYSTÄ KUKKAFESTIVAALEILTA Staran ja rakennusviraston yhteinen tiimi palasi jälleen sarjansa voittajana Tallinnan kukkafestivaaleita. Osaston idea lähti oivalluksesta, että puutarhassa on aina ollut mahdollisuus kommunikoida ja toisaalta vetäytyä omaan rauhaansa. Tuomaristo kiitteli osaston laatua, ideaa ja onnistunutta kokonaisuutta.

Rakennusviraston projektinjohtaja Pentti Peurasuo vastasi osaston yleissuunnittelusta. Sta-ran vihersuunnittelija Kirsti Oksanen suunnitteli osaston istutukset. Kaikki kukkaryhmän kasvit kasvatettiin Staran puutarhapalvelussa. Paikanpäällä osaston rakensivat puutarhatyöntekijät Marika Ojanen, Leena Naskali ja Sonja Revonlinna. Pergola rakennettiin Staran metallipajalla.

Stara luo paitsi viihtyisämpää Helsinkiä, myös reilumpaa maailmaa. Stara osallistuu osaltaan Stadin ympäristötalkoisiin, torjuu harmaata taloutta

ja haluaa turvata työntekijöiden oikeudet koko urakkaketjussa. Antoisia lukuhetkiä Staran vastuullisten töiden parissa!

» HOPEAA ENERGIAN- SÄÄSTÖKILPAILUSSA Energiansäästöneuvottelukunta palkitsi huhtikuussa 2014 Helsingin esimerkillisim-mät energiansäästäjät. Stara sai toisen palkinnon pitkäjänteisestä työstä ja hyvistä saavutuksista energiatehokkuuden edistämisessä.

Stara on onnistunut pienentämään yhdeksän käytössään olevan kiinteistön energiankulutusta merkittävästi. Kilpailun aikana energiaa säästyi edelleen huomattavasti, vaikka ener-giankulutus oli vähentynyt jo vuosia peräjälkeen. Sta-ra sai kilpailussa myös kun-niamaininnan työasemien virtualisoinnista, joka on osaltaan laskenut energiankulutusta.

LUE LISÄÄ SIVULTA 4I »

» VERKKOSIVUT UUSIKSI Kaupunkiyhteiset hel.fi-sivut saivat uuden ilmeen vuodenvaihteessa, ja toukokuussa 2014 Stara uusi verkkosivunsa ensimmäis-ten virastoiden joukossa. Verkkosivu- uudistuksen tavoitteena on niin kaupunki- kuin virastotasollakin parantaa tietojen löydettävyyttä. Sivut on tehty palvelu-lähtöisiksi, niin että lukijan ei tarvitse tuntea kaupungin organisaatiota löytääk-seen etsimänsä tiedot. Staran työt ja tekijät esitellään teemoittain.

» STARA INSTAGRAMISSA Kuvat kertovat usein enemmän kuin tuhat sanaa. Monet Staran työt ovat visu-aalisesti mielenkiintoisia, ja niitä tehdään Helsingin paraatipaikoilla. Stara avasi oman tilinsä Instagram-kuvapalvelussa kesällä 2014. Staran jälkiä Stadin mestoilla voi seurata osoitteessa #starahelsinki.

Yhteistyöllä harjoittelupaikkoja Stara, kiinteistöviraston tilakeskus ja Stadin ammattiopisto aloittivat 2014 yhteistyön työ-harjoittelupaikkojen löytämiseksi ammattiopiston opiskelijoille. Ensimmäisenä projektina pinta-käsittelyn opiskelijat maalasivat Marian sairaalan vanhimman säilyneen rakennuksen vuodelta 1885.

Harjoittelun kautta opiskelija saa todellisen kuvan työstä, johon on opiskelemassa. Staralla on pitkät perinteet oppisopimustoiminnasta, jolle uusi yhteistyö on luontevaa jatkoa.

KUVA

: KIR

SIK

KA

MAT

TILA

KUVA

: KAT

RIIN

A A

RR

AKO

SKI-

MÄ

KIN

EN

EKOTEKO

2OI4

» TAVOITTEET & TALOUS


Staran hoidossa on lähes

tuhat hehtaaria viher-alueita Stadissa. Kelpaa pyöräillä.

STADIN MESTOILLA

2OI4



LUE TÄSSÄ OSIOSSA

Arjen työllä elinvoimaa StadiinTuotannon kokonaisvolyymi laski, mutta Stara saavutti sille asetetun sitovan toimintakatetavoitteensa kustannuksia karsi-malla. Tiukka taloustilanne ja epävarmat tulevaisuudennäkymät vauhdittivat toiminnan kehittämistä. Vuoden aikana käynnistyi useita kilpailukyvyn lisäämiseen tähtääviä hankkeita.

Vuonna 2014 Staran asiakasvirastot ohjasivat aiempaa vähemmän osto-ja Staraan. Kokonaisvolyymin las-kusta huolimatta Stara saavutti sil-

le asetetun toimintakatetavoitteen ulkoisia ostoja karsimalla ja tiukkojen säästötoimien avulla. Staran toimintakate oli 8,453 miljoo-naa euroa, ja tulos poistojen jälkeen 4,3 mil-joonaa ylijäämäinen.

Sitovista toiminnallisista tavoitteista Stara saavutti moninkertaisesti 6 prosentin ener-giansäästötavoitteensa, kun sähköä ja kauko-lämpöä säästyi 23,6 prosenttia vuoden 2010 tasoon nähden.

Toisena toiminnallisena tavoitteena ollut kiinteiden kustannusten lasku toteutui, kun kustannukset laskivat miljoona euroa. Kol-matta toiminnallista tavoitetta ei saavutet-

tu, kun Stydi-työhyvinvointiohjelman myötä 1–3 päivän sairauspoissaolojen määrä väheni vuodesta 2013 vain 0,02 prosenttia, kun ta-voitteena oli vähintään 0,2 prosentin lasku.

Vuonna 2015 toimintakatetavoite kiris-tyy jälleen ja on 8,884 miljoonaa euroa. Vo-lyymin laskiessa haasteena ovat suuret kiin-teät kiinteistö-, laite- ja henkilöstökulut. TUOTTAVUUS NOUSUUN, KULUT KURIINKoko Starassa säästöjä saatiin oman työn osuutta lisäämällä ja henkilöstön määrää supistamalla, kun lähteneiden tilalle ei pal-kattu samassa suhteessa uutta työvoimaa. Henkilöstökulut laskivat 76 miljoonaan euroon eli lähes 3,5 miljoonaa. Kaikkiaan henkilöstökulujen osuus kuluista oli noin 39 prosenttia.

KUVA: LAURI ROTKO

NUMEROT Kilpailukykyä arkea sujuvoittamallaSTARALAISET Staran organisaatiokaavio 2014 CASE Tapahtumien kaupunki3X Hukka pois Lean-hengessäTAPETILLA Kohti sujuvaa työmaakokemusta


IO STADIN MESTOILLA 2OI4

Palvelujen ostojen osuus pienentyneistä kokonaiskuluista laski vuon-na 2014 edellisvuodesta noin 2 prosenttia. Palveluja ostettiin lähes 12 miljoonalla eurolla vähemmän kuin edellisvuonna.

Stara tilasi aiempaa vähemmän kadunrakentamisen, kiinteistöjen kor-jausrakentamisen ja yleisten alueiden hoitotöiden aliurakoita. Kolmannek-si suurin kuluryhmä oli alalle tyypillisesti aineet, tarvikkeet ja materiaalit, joita hankittiin lähes 3 miljoonalla vähemmän edellisvuoteen verrattuna.

Vuonna 2013 käynnistynyt koko virastoa koskeva tuottavuuden pa-rantamisohjelma jatkui. Siihen sisältyy muun muassa hinnoittelun ra-kenteiden tarkastelu, jonka tavoitteena on lisätä hinnoitteluosaamista.

Staran sisäinen kustannusten hallinnan työryhmä kehitti ennuste-tarkkuutta. Tuloksen ennustetarkkuus paranikin vuonna 2014, ja työ jatkuu vuonna 2015 muun muassa uusilla controller-koulutuksilla.

Osana tuottavuusohjelmaa Starassa alkoi Lean-kehittämistyö syksyllä 2014. Kevään 2015 aikana jokaisella osastolla toteutetaan hukkien tun-nistamiseen ja minimoimiseen tähtäävä pilotti.

Toimitilaverkosto arvioitiin, sillä tavoitteena on toimitilojen mää-rän supistaminen. Tulppakujan tukikohdasta luovutaan, ja sen toimin-not siirtyvät lähivuosina Vuosaareen rakentuvaan tukikohtaan. Jätkäsaa-ren 7500 neliön tukikohdan louhintatyöt jatkuivat, tukikohta valmistuu vuoden 2016 alussa.

Stara otti käyttöön hankintajärjestelmä Cloudian. Pilviteknologiaan perustuva sähköinen hankintajärjestelmä vähentää manuaalisen kirjaa-misen tarvetta.

ASIAKKAAT MYÖS KUMPPANEITAStaran asiakkaita ovat kaupungin toiset virastot, suurimpina rakennus-virasto ja kiinteistöviraston tilakeskus. Muita isoja asiakkaita ovat HSY:n vesihuolto, kiinteistö-, liikunta- ja sosiaali- ja terveysvirasto, Helsingin Energia sekä teleoperaattorit.

Toimintakertomusvuonna valmisteltiin rakennusviraston ja Staran välistä kumppanuussopimusta, joka allekirjoitettiin vuoden 2015 alussa. Se luo pohjaa kaupunkitekniikan rakentamisen ja ylläpidon sekä ympä-ristönhoidon kehittämiselle.

Staran osastot pitivät yhteisiä kumppanuus- ja kehittämispäiviä asiak-kaidensa kanssa. Esimerkiksi ympäristönhoidon kaikki työyksiköt kävi-vät tilaajiensa kanssa kehityskokoukset, joissa valmisteltiin tulospalkkio-kriteerien mukaisia kehittämishankkeita.

Stara seuraa asiakaslähtöisyyttä ja palvelukykyä vuosittain imagoky-selyllä. Vuonna 2014 sen kvantitatiiviseen osioon vastasi 212 henkilöä. Lisäksi tehtiin 39 avainhenkilöiden haastattelua.

Tilikauden toimintakate oli 8,453 mil-joonaa euroa, ja tulos poistojen jälkeen 4,3 miljoonaa ylijäämäinen. Liikevaihto laski jälleen, edellisvuo desta noin 16 miljoonaa euroa. Toimintakate tavoite saavutettiin ulkoisia ostoja karsimalla ja säästötoimilla.

Palveluja ostettiin lähes 12 mil joonalla eurolla vähemmän kuin edellisvuonna. Pienentyneistä kokonaiskuluista pal-velujen osuus laski pari prosenttia, 43 prosenttiin.

Henkilöstökulut laskivat 76 miljoonaan euroon eli lähes 3,5 miljoonalla. Kaik-kiaan henkilöstökulujen osuus kuluista oli noin 39 prosenttia. Henkilöstömää-rän supistuminen toi säästöjä, kun lähteneiden tilalle ei palkattu samassa suhteessa uutta työvoimaa.

Kiinteät kustannukset laskivat miljoo-nalla, eli Staralle asetettu toiminnalli-nen tavoite toteutui.

Oman työn osuuden lisääminen ja henkilöstön määrän supistuminen toivat säästöjä. Myös kiinteät kustannukset laskivat merkittävästi. Kilpailukyvyn parantaminen jatkuu yhteisvoimin.

STARAN TALOUDELLINEN TULOS 2OI4


STADIN MESTOILLA 2OI4 II

ASIAKAS 2013 2014MILJ.€ MILJ.€

HKR katuja puisto-osasto 113,6 105,7

Tilakeskus 50,7 44,2

HSY:n vesihuolto 15,7 12,6

HKR-Rakennuttaja 8,9 8,7

Muut kaupungin sisäisetKiinteistövirasto (ei tilakeskus) 3,4 3,8

Liikuntavirasto 3,9 3,5

Sosiaali- ja terveysvirasto 2,2 2,7

Helsingin Energia 2,3 1,8

Palmia 1,3 1,5

Helsingin Satama 2,3 0,7

HKL 0,9 0,6

Muut virastot ja laitokset 6,7 10,7

Kaupungin ulkopuoliset 7,8 7,4

SUURIMMAT ASIAKKAAT

SUURIMPIEN ASIAKKAIDEN OSUUS 2014% STARAN LIIKEVAIHDOSTA

TALOUDELLINEN TULOS

TULOS, 1000 € 2013 2014

Liikevaihto 219 746 203 836

Toiminnan kulut 213 398 195 383

Poistot 4 465 4 147

TILIKAUDEN TULOS 1 883 4 306

Vaikka kokonaisvolyymi laski, Stara saavutti sille asetetun toimintakatetavoitteen. Tulos oli poistojen jälkeen 4,3 miljoonaa ylijäämäinen. Vuonna 2015 toimintakatetavoite kiristyy jälleen. Tarkemmat talousluvut liitteessä 2, s. 46.

6,2 %

4,2 %

21,7 %

12,2%

3,6 %

51,9 %


I2 STADIN MESTOILLA 2OI4

Tutkimuksen mukaan Stara nähdään edellisvuosien tapaan ammatti-taitoisena, vastuullisena ja asiakaslähtöisenä toimija, joka tuottaa hyvää laatua. Asiakaslähtöisyydessä näkyi kuitenkin laskua aiempaan. Vastaa-jat näkivät, että Staran tulisi kehittää erityisesti toiminnan yhtenäisyyt-tä, suunnitelmallisuutta, aktiivisuutta ja hinnoittelua. Odotukset Staraa kohtaan ovat kasvaneet.

Kaupunkitekniikan rakentaminen toteutti vuoden lopussa ensim-mäistä kertaa isojen hankkeiden kohdalla asiakas- ja projektipalaute-kyselyn. Myös rakennustekniikka teki oman asiakastyytyväisyyskyse-lyn. Logistiikka teetätti tutkimuksen, jossa asiakkaat arvioivat sen koko organisaation.

KEHITTÄMISEN FOKUS TOIMIALOITTAINKaupunkitekniikan ylläpidossa tartuttiin tuottavuuden parantamiseen analysoimalla toiminnan ominaisuuksia. Tähän tarkoitukseen luotiin tilannekeskus, jonka seinille koottiin näkyvästi kustannus- ja tapahtu-matietoa. Yksikönjohtaja kiersi työyksiköissä esittelemässä ylläpidon strategisia valintoja ja innostamassa työntekijöitä kehittämään työtään. Osaston tiimit keräsivät parhaita käytäntöjään ja jakoivat niitä toisilleen.

Kaupunkitekniikan rakentamisessa kehitettiin talouden seuranta-järjestelmiä ja verrattiin omaa toimintaa kilpailijoihin. Konkreettisia tuloksia saatiin laskutuksessa, kun laskutuksen viive väheni 35 prosenttia.

Vuonna 2014 rakennustekniikka haki säästöjä muun muassa kustan-nus- ja tarjouslaskentaa tehostamalla ja materiaalihankintoja järkeistä-mällä. Osastolla analysoitiin työkantaa ja valmistauduttiin vuoden 2015 tavoitteeseen, joka on vähintään kolmen kuukauden työkannan jatku-va ylläpito.

Logistiikka kokosi kalustotietonsa verkkopalveluun, joka julkaistaan vuonna 2015. Uusi palvelu tarjoaa verkkokaupan lisäksi tietoa esimer-kiksi laitteiden käytöstä ja työturvallisuudesta. Verkkopalvelu edistää va-rasto-omaisuuden hallintaa ja kaluston yhteiskäyttöä.

Ympäristönhoidon meri- ja saaristoalueet -yksikkö kokeili mobii-lilaskutusta kesällä 2014. Laskutus on yksinkertaistunut ja nopeutu-nut merkittävästi. Myös luonnonhoidon työnseurannan sähköistämis-tä valmisteltiin.

Vuonna 2014 toimintojen selkiyttäminen jatkui infrarakentami-sen osalta, ja kaupunkitekniikan rakentaminen ja geopalvelu yhdistyi-vät vuodenvaihteessa 2014–2015. Geopalvelu järjesti projektien yhtey-dessä yhteistyö- ja teemapalavereja asiakkaiden kanssa ja kehitti teknis-tä välineistöä.

Keväällä 2014 alkaneen Staran strategian päivityksen tavoitteena on varautua yhä paremmin toiminta-ympäristön muutoksiin ja kiristyvään taloustilanteeseen. Uudistuvassa strategiassa asiakkuuksien hallinta ja kilpailukyky korostuvat aiempaan nähden.

Syksyllä johdon työpajoissa työstet-tiin Staran kehittämisalueita, ja niiden pohjalta priorisoitiin projekteja tulos-kortin kullakin alueella. Strategisiksi kehittämishankkeiksi nostettiin muun muassa asiakkuusstrategian luominen, kustannusrakenneselvitys ja kannatta-vuuslaskenta palvelukokonaisuuksittain sekä työturvallisuuden johtaminen.

Strategiatyöhön sisältyi asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa aloi-tettu skenaariotyö, jossa ennakoidaan toimintaympäristön muutosten vaiku-tuksia Staraan. Skenaariotyön pohjana on vuonna 2013 valmistunut Staran hallintomalliselvitys ja tekeillä oleva teknisen alan virastoja koskeva perus-selvitys.

STRATEGIA- JA SKENAARIOTYÖ


STADIN MESTOILLA 2OI4 I3

STARAN ORGANISAATIO 3I.I2.2OI4

KAUPUNKITEKNIIKAN YLLÄPITO

Ville Alatyppö

HOITO I Janne Pesola

HOITO 2 Samipetteri Mäkinen

HOITO 3 Jarmo Tamminen

KUNNOSSAPITO I Tapio Vauhkonen

KUNNOSSAPITO 2 Vesa Heikkilä

KUNNOSSAPITO 3 Teppo Eloranta

TEKNINEN TUKI Tero Koppinen

RAKENNUSTEKNIIKKA Kari Haapaniemi

RAKENNUSPROJEKTIT Jarmo Heinänen

KORJAUS- RAKENTAMINEN Aki Aalto

KONEPAJA Antti Rusko

TEKNINEN TUKI Kari Suojala

YMPÄRISTÖNHOITO Jouko Laakso

LUONNONSUOJELU- ALUEET Mikko Yletyinen

MERI- JA SAARISTOALUEET Ove Dahlbom

METSÄT Mikko Vuohelainen

PUUTARHAPALVELU Jari Kuusi

VIRKISTYS- PELLOTJA NIITYT Jari Kuusinen Jussi Korpi

GEOPALVELU vs. Jenni

Westerholm

KATU- JA MAA- LABORATORIO Jukka Naukkarinen

MAA- JA KALLIO- TUTKIMUS Rami Kokko

PIMA Veli-Pekka Perttinä

PROJEKTITUKI Lars Sandberg

ITÄINEN MITTAUS Petri Lahti

LÄNTINEN MITTAUS Ilkka Määttä

POHJOINEN MITTAUS Tommi Merivirta

PROJEKTIMITTAUS Eero Kannosto

LOGISTIIKKA Sami Aherva

HANKINTA Heikki Halonen

KORJAAMO Simo Rinne

KULJETUSPALVELU Juuso Tuominen

MATERIAALIPALVELU Mika-Matti Tahvanainen

VUOKRAAMO va. Sami Aherva

HALLINTO Ilpo Laitinen

TALOUS va. Jerina Salosaari

HENKILÖSTÖ Eeva Engfelt

VIESTINTÄ Päivi Seikkula

KEHITYS Tanja Dickman

PÄÄTÖKSENTEON TUKI va. Ilpo Laitinen

TIETOHALLINTO Jari Kähkölä

TOIMITILAT Jyrki Määttänen

TOIMITUSJOHTAJA Timo Martiskainen

TEKNISEN PALVELUN LAUTAKUNTA

KAUPUNKITEKNIIKAN RAKENTAMINEN

vs. Hannu Halkola

RAKENTAMINEN I Ella Hägg

RAKENTAMINEN 2 Olli-Pekka Vatanen

RAKENTAMINEN 3 Jukka Kurko

TEKNINEN TUKI Juha M. Lahti





Tapahtumien kaupunki

Viime vuosina Helsinkiin on tullut uudenlais-ta kuhinaa ja iloista tekemisen meininkiä. Eri-tyisesti kesäisin kaupungissa järjestetään jatku-vasti erilaisia kaupunginosafestivaaleja, pop up

-tapahtumia, kirpputoreja ja muita häppeninkejä.Juhlaviikot, Helsinki-päivä ja muut perinteiset tapah-

tumat ovat voimissaan, mutta ihmiset haluavat lisäänty-vässä määrin itse osallistua kulttuurin tekemiseen, mie-lellään omilla kotikulmillaan. Uudet tapahtumat nouse-vat ruohonjuuritasolta talkoohengessä.

Uudenlainen kansalaisaktiivisuus vaatii toimintata-pojen uusimista ja yhteispeliä. Työnteko kaupunkilais-ten olohuoneessa on silti aina taiteilua erilaisten toivei-den välillä.

Tilanteen aidan molemmin puolin tuntee Helsingin uusi ruokakulttuuristrategian luotsaaja Timo Santala, Ravintolapäivän kantava voima, We Love Helsingin toi-minnanjohtaja ja yhteisöllisten tapahtumien toteuttaja.

– Vastuu yhteisestä elinympäristöstä on meillä kaikil-la. Halu osallistua ja vaikuttaa yhteiseen kaupunkiin syn-tyy luottamuksesta. Tunteesta, että se on mahdollista ja toivottavaa.

Santalan mielestä on tärkeää, että kaupunki organi-saationa pystyy luomaan toimintaympäristön ja ilmapii-rin, jossa on helppoa ja motivoivaa tehdä yhdessä. Helsin-gissä on paljon luovuutta, potentiaalia ja intoa, jonka tu-lee antaa kukoistaa.

Tapahtumajärjestäjänä kaupungin toimijoiden vas-tuunjako näytti Santalasta siiloutuneelta ja päätöksente-ko hitaalta.

”Vastuu yhteisestä elinympäristöstä on meillä kaikilla. Halu osallistua ja vaikuttaa yhteiseen kaupunkiin syntyy luottamuksesta. Tunteesta, että se on mahdollista ja toivottavaa.”

TIMO SANTALA, RUOKAKULTTUURISTRATEGIAN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, HELSINGIN TUKKUTORI»

KUVAT: LAURI ROTKO JA JUHA METSO

– Virastot helposti nokittelevat toisiaan ja kilpailevat keskenään, sen sijaan että tehtäisiin oikeaa yhteistyötä.

Kaupungin toimintatavoissa on edelleen kehitettävää, mutta Santala on havainnut hyviäkin merkkejä.

– Kaupunki on myös avautunut. Ihmisten ideoille ja tekemiselle on enemmän tilaa. Virkamiehet tekevät työ-tään entistä ennakkoluulottomammin ja rohkeammin. Kaupungin tehtävänähän on palvella ja auttaa kaupun-kilaisia, sekä mahdollistaa heidän toimintaedellytyksen-sä parhaalla mahdollisella tavalla.

» Helsingin kaupungin ruokakulttuuristrategiaa luotsaava Timo Santala tunnetaan myös Ravintolapäivän kantavana voimana ja monien yhteisöllisten tapahtumien toteuttajana.

CASETapahtumat TEEMA

Elävä kaupunki- kulttuuri



» Rakenteet. Stara järjestää moniin tilaisuuksiin penkkejä, pöytiä ja lavarakenteita – myös oluttelttoja ja katoksia.

» Auraus. Lumitöitä tehdään tottuneesti liikenteen seassa, ahtailla kaduilla ja jatkuvan huomion keskellä. Auraus mahdollistaa monien talvisten tapahtumien onnistumisen.

» Liikennejärjestelyt. Tilaisuuksien vaatimat liikennejärjestelyt ja alueiden rajaus hoituvat pitkällä kokemuksella. Erikoismerkit ja opasteet tulevat kätevästi Staran omasta kilpipajasta.

KUVA

: LA

UR

I RO

TKO

KUVA

T: V

EIK

KO S

OM

ERPU

RO

JA

JA

NN

E SA

AVA

LAIN

ENEN



» Siivous. Kaupungin kaduista, toreista ja aukioista 70 prosenttia on Staran hoidossa. Jo ennen työmatkaliikenteen alkua staralaiset kiertävät siivoamassa paikkoja. Tapahtumiin varaudutaan tuomalla paikalle jätelavoja ja lisäämällä roskisten määrää.

» Liputus. Kansainvälisessä kaupungis- samme moniin juhliin ja tapahtumiin halutaan osallistujamaiden liput liehumaan. Staran materiaalipalvelu hoitaa homman.

» Kuljetus. Staran logistiikka kuljettaa pienet ja suuret tavarat ajoissa paikalle.

STARA PALVELEE TAPAHTUMAJÄRJESTÄJIÄStaran perustyötä on kaupungin pitäminen elävänä ja toimivana. Korjausrakentaminen sekä viheralueiden ja katujen hoito luovat perusedellytykset hyvään arkeen ja juhlaan.

Tarjolla on myös palveluja tapahtumajär-jestäjille. Staralla on pitkä kokemus tapahtu-mien logistiikasta ja operoinnista keskustan ahtailla kaduilla, näkyvillä paikoilla ja tu-hansien katseiden alla.

Tilattavissa ovat liikennejärjestelyt, opas-teet, lavarakenteet, aidat, penkit, katokset, liput, sähkötyöt, kuljetukset ja jälkisiivous. Stara auttaa lupien hankinnassa.

Hyvin onnistunut tapahtuma koostuu monesta eri palasesta. Stara haluaa osaltaan olla mukana tukemassa uuttaa kaupunki-kulttuuria ja mahdollistamassa kaupunki-laisten hyvinvointia lisäävää kehitystä. Töi-tä tehdään asukkaita varten.

» Kukat. Keväällä puistot siivotaan talven jäljiltä juhlakuntoon. Kukat ja muut istutukset ovat kaupunkitapahtumien kaunistuksia. Lisäksi Staran floristit toimittavat tilauksesta taidonnäytteitä juhlaan ja arkeen.

KUVA

: LA

UR

I RO

TKO

KUVA

: AR

TO W

IIKA

RI

KUVA

T: S

HU

TTER

STO

CK

JA

VEI

KKO

SO

MER

PUR

O


3X


» TUNTIKIRJAUSTA METSÄN SIIMEKSESTÄ

Metsissä, niityillä, pelloilla ja luonnonsuojelualueilla työskentelevät luonnonhoidon työntekijämme kirjaavat pian työtuntinsa kännykällä taloushallinnon järjestelmiin. Siten työnjohtajan on helppo tarkistaa ja hyväksyä tehdyt tunnit. Samalla syntyy lain vaatima työmaakirjanpito. Uudistus on jatkoa meri- ja saaristoalueiden työntekijöidemme viime kesänä aloittamalle mobiili- laskutukselle. Paperilomakkeista luopumisen myötä loppui hidas ja virheille altis manuaalinen kopioiminen.

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LAURI MÖRÄ

» PIKKUREMPAT HALTUUN

Tilakeskus tilaa meiltä paljon päiväkotien ja koulujen pieniä ja kiireisiä remontteja. Joskus isoissa kiinteistöissä on hankala paikantaa korjattava kohde tai löytää oikea henkilö. Nyt selkiytämme tilauksen sisältöä ja vaiheita yhdessä asiakkaamme kanssa. Kun tilaukset ovat tarkempia ja yksityiskohtaisempia, voivat työntekijät varautua töihin paremmin, ja työ sujuu. Projektimme tavoitteena on tuoda kustannussäästöjä koko ketjussa ja lisätä asiakkaan tyytyväisyyttä.

RAKENNUSPÄÄLLIKKÖ AKI AALTO

» ROSKAT POIS SUJUVASTI

Kaupungin tuhansien roskisten tyhjentäminen on iso urakka. Näissä määrissä jo pienikin työn ja reittien sujuvoittaminen säästää merkittävästi aikaa ja rahaa. Ylläpidon Lean-hankkeessa optimoidaan roskisten tyhjentämisen kiertoa ja etsitään katuja viheryksiköiden välille yhä toimivampaa vastuunjakoa. Etsimme myös parempia ergonomisia ratkaisuja roskisten tyhjentämiseen. Pitkän tähtäimen suunnitelmana on kehitellä roskikset ja tyhjentämistekniikka sellaisiksi, ettei työ olisi niin kuormittavaa kuin nykyisin. Tärkeä juttu, sillä se edistää työntekijöiden terveyttä ja jaksamista.

TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ JANNE PESOLA

Hukka pois Lean-hengessä

KUVA

: VEI

KKO

SO

MER

PUR

OKU

VA: V

EIK

KO S

OM

ERPU

RO

KUVA

: REI

JA J

OU

SJÄ

RV

I

Jokaisella Staran osastolla toteutetaan Lean-kehittämishanke. Kyse on hukkien

tunnistamisesta ja minimoimisesta. Tavoitteena on arjen työn sujuvoittaminen.



Kohti sujuvaa työmaakokemusta

– Etsimme uusia tapoja ratkaista työmaan etene-mistä koskevia kysymyksiä sidosryhmiä osallista-malla. Mietimme esimerkiksi, miten hankinto-ja tehdään tai miten työmaasta viestitään, sanoo kaupunkimuotoilija Mikko Kutvonen Staran kanssa yhteistyötä tekevästä Toimiva kaupunki -hankkeesta.

Siisti työmaa -hankkeessa tavoitellaan se-kä Staraa että kaupunkilaisia hyödyttäviä käy-täntöjä. Oleellista on utelias asenne jo suunnit-teluprosessin alussa ja rohkea kokeileminen. Ta-voitteena on saada myös taloudellisia säästöjä. Hankkeen pilottina toimii Vartiokylänlahden tulvavallityömaa.

– Yhtenäisten ja erottuvien aitojen ansiosta ul-koilijoiden on nyt helpompi hahmottaa työmaa-

alue. Meille työmaalla töitä tekeville rakennus-tarvikkeiden selkeä säilytys taas tuo tehokkuut-ta, pilottityömaan vastaava työnjohtaja Juhani Jaatinen kertoo.

Jaatisen työmaa on tasapainoilua monen sei-kan välillä: pohjavesi- ja lähteikköalueen maape-rä on vaikeasti rakennettavaa, metsäpohja kierrä-tetään töiden jälkeen takaisin paikoilleen, alueen kasveja ja puita suojataan rakennustöiltä ja vilk-kaan ulkoilualueen reittejä joudutaan muutta-maan useasti.

Siisti työmaa tarkoittaa turvallista, hyvin jär-jestettyä ja aikataulussaan etenevää työmaata, jonka toteutuksessa on otettu ympäristö ja ohi-kulkijat hyvin huomioon. Vartiokylälahdella voi arvioida, miten Stara tässä onnistuu.

Muotoilu ei ole vain vaasien ja koneiden suunnittelua. Siisti työmaa -hankkeessa tavoitellaan sujuvampia

katuja puistotyömaita ja kohennetaan niiden yleisilmettä palvelumuotoilun avulla. TAPETILLA

KUVA: LAURI ROTKO

Staralla on monen kokoisia ja toisistaan poikkeavia katuja puistotyömaita ympäri kaupunkia. Perinteisesti työmaan ohikulkijoiden kokemukseen on kiinnitetty huomiota vasta toissijaisesti. Siisti työmaa -hankkeessa lähdetään liikkeelle juuri päinvastoin.

» TYÖT & TEKIJÄT

2O STADIN MESTOILLA 2OI4

Stara mahdollistaa

satojen kaupunkitapahtumien onnistumisen

joka vuosi. STADIN MESTOILLA

2OI4

» TYÖT & TEKIJÄT

LUE TÄSSÄ OSIOSSA

STADIN MESTOILLA 2OI4 2I

KUVA: LAURI ROTKO

NUMEROT Monitaitoinen ja vastuullinen StaraCASE Safety walk on askel turvallisuuden puolesta 3X Turvallisen työn steppejäTAPETILLA Stydi päättyi, työhyvinvointi jatkuuCASE Stadin oma urakka- ja projektiosaaja

Ammattilaisia maalla, merellä ja metsissäStaran henkilöstömäärää väheni, kun lähteneiden tilalle rekrytoitiin niukasti uusia. Koulutussuunnitellussa painotettiin moniosaamisen kehittämistä. Työhyvinvoinhanke Stydi päättyi. Työturvallisuuden tila koheni edelleen, vaikka vuoteen sattui kaksi isoa työtapaturmaa.

Starassa oli vuoden 2014 lopussa 1496 työntekijää, joista vakinaisten osuus oli 90 prosenttia. Henkilöstömäärä väheni edellisvuodesta 49 henkilöl-

lä. Lähteneiden tilalle rekrytoitiin uusia vain painavin perustein.

Työntekijöiden keski-ikä oli 44,9 vuotta, suurimpana ikäluokkana työntekijät 50 ikä-vuoden molemmin puolin. Eläköityminen kiihtyy lähivuosina, sillä henkilöstöstä 14 prosenttia on vähintään 60-vuotiaita.

Henkilöstöyksikkö työllisti vuoden 2013 tammikuussa 20 vakituista työntekijää, vuo-den 2014 alussa enää 7. Vähennyksen se-littää kaupunkitasoinen palkanlaskennan keskittäminen.

Vuonna 2014 Stara työllisti 9 työtöntä määräaikaisen työsuhteeseen. Kesäkaudel-

la Stara tarjosi työtä 162 nuorelle. Oppisopi-muskoulutus ja oppilaitosyhteistyö jatkuivat vahvoina. Rakennustekniikalla oli ensim-mäistä kertaa edustaja rakennusalan neu-vottelukunnassa, jossa suunnitellaan alan koulutussisältöjä.

ESIMIESTEN OSAAMISTA VAHVISTETTIINVuonna 2014 laadittiin ensimmäinen yhtei-nen koulutussuunnitelma, joka edistää hen-kilöstön ammattitaidon kokonaisvaltaista kehittämistä.

Maaliskuussa alkoi Esimies yksikkönsä johtajana -koulutusohjelma, joka jatkoi vuo-den 2010 Esko-esimieskoulutusta. Koulutus antoi esimiehille työkaluja sekä henkilöstö- että talousjohtamiseen. Se edisti myös hallin-non ja tuotannon esimiesten vuoropuhelua.

» TYÖT & TEKIJÄT


Syksyllä toteutettiin johtamisen 360-asteen palaute, jossa esimiehet saivat arvion kollegoil-taan, työntekijöiltään sekä omilta esimiehiltään.

Logistiikka aloitti lähiesimiesten kehitys-keskusteluvalmennukset yhdessä Amiedun kanssa. Rakennustekniikka valmisteli samaa valmennusta, joka alkaa keväällä 2015.

Hallinto, rakennustekniikka ja logistiikka toteuttivat henkilöstön ja liiketoiminnan ke-hittämisen OsaamisLuotsi-prosessin Amiedun tuella. Strategisesti tärkeät ydinosaamiset mää-riteltiin osastoittain.

Staran yhtenäisti vuonna 2014 perehdy-tysmateriaaleja. Perehdytyksen ja esimiestyön tueksi laadittiin palvelussuhdekäsikirja. Esi-miestilaisuuksissa kuvattiin perehdytyksen ta-sot, vastuut ja roolit. Henkilöstöyksikkö osallis-tui kaupunkitasoiseen esimiesperehdytyksen kehittämiseen. PONNISTUKSIA TYÖTURVALLISUUDEN ETEENVuonna 2014 työtapaturmia sattui 173, edel-lisvuonna 187. Myös tapaturmataajuus, joka mittaa tapaturmien määrää suhteessa tehtyi-hin työtunteihin, laski 53,6:sta 48,9:n. Tapa-turmista tutkittiin yli 90 prosenttia, ja yhä use-ampi tutkinta johti toimenpiteisiin.

Vaikka työtapaturmien määrä laski, vuo-teen mahtui kaksi vakavaa työtapaturmaa kau-punkitekniikan rakentamisessa: raivaussaha-töissä ja runkovesijohdon kunnostustyömaalla.

Näiden tapaturmien syyt analysoitiin huo-lellisesti, ja perehdytysmateriaaleja ja -käytän-töjä uudistettiin. Myös esimiesten työsuojelu-vastuita selkiytettiin.

Kaupunkitekniikan rakentamisessa tarkis-tettiin työsuojeluvastuita. Vastuu töiden suju-misesta ja työmaan työturvallisuudesta siirtyy työmaavastaavalle eli ”kympille”, kun työn-johtaja on toisella työmaalla. Työmaavastaavia koulutettiin lisää vuonna 2014.

Rakennustekniikka aloitti syksyllä työtur-vallisuusohjelman, jonka myötä työturvalli-suustuokioiden käyttö tehostui. Työmaita kier-tävän turvallisuustarkastajan ohelle palkattiin

työturvallisuustarkastaja, joka kehitti työtur-vallisuuden seurantaa ja raportointia.

Johdon ja esimiesten turvallisuuskierrok-set ja työyhteisöjen turvallisuustuokiot vakiin-tuivat. Toimitusjohtajan safety walk -turvalli-suuskierroksia järjestettiin 10. Yksikönjohta-jat ja tuotantopäälliköt tekivät vastaavia kier-roksia pitkin vuotta. Monet kierroksista olivat teemoitettuja.

Kaupunkitekniikan ylläpito aloitti vihertöi-den turvallisuusohjeiden uudistamisen yhteis-työssä Viher- ja ympäristörakentajat ry:n kans-sa. Tavoitteena on, että ohjeistuksesta tulee valtakunnallinen.

Osana esimieskoulutusta yli 200 esimiestä suoritti etätehtävineen työturvallisuuden ja työ-hyvinvoinnin kokonaisuuden. Keväällä esimie-het perehdytettiin uuden työturvallisuuden py-syväisohjeen käyttöön. Ohjeessa määritellään turvallisuusjohtamisen roolit, vastuut ja keinot.

Vuosi 2014 oli Staran strategisen työhyvin-vointiohjelman eli Stydin viimeinen toiminta-vuosi, ja keskiössä olivat tulos- ja kehityskeskus-telut, varhaisen tuen keskustelut, esimiestyö ja johtaminen sekä työsuojelu- ja turvallisuus.

Helsingin kaupunki osallistui vuonna 2014 ensimmäistä kertaa työhyvinvoinnin tilaa mit-taavaan Kunta10-tutkimukseen, joka korvasi aiemman työhyvinvointikyselyn. Valtakunnal-lisen tutkimuksen avulla Stara voi verrata ti-lannettaan muihin kaupunkeihin ja teknisiin virastoihin. STARA EHTI ENSINStara otti ensimmäisenä kaupungin virastona käyttöön uuden tiedonohjaussuunnitelman, jo-ka korvasi vanhan arkistonmuodostussuunni-telman. Kaupungin kaikkien hallintokuntien sähköisten tiedonohjaussuunnitelmien on val-mistuttava vuoden 2016 loppuun mennessä.

Stara julkaisi uudet verkkosivut ensimmäi-senä virastona heti kaupunginkanslian jäl-keen. Sivuilla Staran palvelut ja työn esitellään teemoittain: kaduilla, puistoissa, rakennuksilla ja luonnossa.

TYÖKOHTEITA

Katuja ja kunnallistekniikkaa Honkasuon kunnallistekniikka

ja esirakennustyöt Jätkäsaaren kadut ja kunnallistekniikka Sateenkaarentien vesihuoltosaneeraus Jakomäen liikekeskuksen katujen

ja torin rakentaminen Maratontien vesihuoltosaneeraus Muonamiehentie, Ratasmyllyntie,

Itäreimarintie, Mamsellinmyllynkatu, Viilarintie…

Kiinteistöjä ja kalusteita Helsingin taidemuseo Tennispalatsissa Vanha kauppahalli Uimastadionin katsomo Hotel Manta of Helsinki Keskuspelastusaseman torni Kruununhaan ruotsinkielinen ala-aste Päiväkoti Kolkka Työterveyskeskus Helsinginkadulla Stadin ammattiopisto Myllypurossa Korkeasaaren apinalinnan muurit Erottajan pelastusaseman ovet Studio Pasilan kalusteet

Puistoja ja pihoja Lenininpuisto Töölönlahden puisto Selkämerenpuisto Toukolan rantapuisto Maatullinpuisto Linnanpellonpuisto Sollvikinpuisto Kannelmäen peruskoulun piha Leikkipuisto Rudolf

Maaperätutkimuksia ja mittauksia Östersundomin aluetutkimukset Kuninkaantammen pohjatutkimukset Kalasataman puiston

maaperätutkimukset Kruunuvuoren sillan mittaukset

» TYÖT & TEKIJÄT


STARAN HENKILÖSTÖ

HENKILÖSTÖMÄÄRÄ ERI KUUKAUSINA 2OI4

2013 2014

Henkilöstömäärä 1 545 1 496

Vakinaisten osuus 90 90

Lähtövaihtuvuus (hlöä) 70 64

Josta eläköityminen (hlöä) 47 40

Naisten osuus 21,7 20,9

Keski-ikä 44,5 44,9

Sairaudet ja työtapaturmat (%) 5 5,4

TAPATURMAT 2013 2014

Työtunnit 2 703 113 2 617 530

Tapaturmat 187 173

Vähintään 1 pv poissaolo 145 128

Tapaturmataajuus 53,6 48,9

TAPATURMATAAJUUS

Staran henkilöstömäärä vaihtelee kuukausittain, sillä Starassa on paljon kausi- luonteista työtä. Henkilöstön määrä on suurimmillaan kesällä.

Staran henkilöstömäärä väheni edellisvuodesta 49 henkilöllä. Vuoden 2014 lopussa Starassa oli 1 496 työntekijää, joista vakinaisten osuus oli 90 prosenttia. Lähteneiden tilalle rekrytoitiin uusia vain painavin perustein.

Tapaturmataajuus, joka mittaa tapaturmien määrää suhteessa tehtyihin työtunteihin, laski 53,6:sta 48,9:n. Tapaturmista tutkittiin yli 90 prosenttia, ja yhä useampi tutkinta johti toimenpiteisiin.

2000

1500

1000

500

0

VAKITUISETtammikuu » joulukuu

MÄÄRÄAIKAISETtammikuu » joulukuu

YHTEENSÄtammikuu » joulukuu

» TYÖT & TEKIJÄT


» TYÖT & TEKIJÄT


CASE Safety walk

TEEMATyöturvallisuus

Sekä lakisääteiset työturvallisuuskierrokset että johdon safety walkit ovat osa arjen turvallisuustyötä Starassa. Ne edustavat ennakoivaa työsuojelua, jonka tavoitteena on vaikuttaa asenteisiin nostamalla työturvallisuus ykkösasiaksi.

Työmailla on paljon lakisääteisiä tur-vallisuuskäytäntöjä, kuten työnjoh-don viikoittaiset MVR- tai TR- tur-vallisuuskierrokset. Lakisääteisten

käytäntöjen lisäksi Starassa edistetään tur-vallisuuskulttuuria myös niin sanotuilla sa-fety walk -kierroksilla.

– Ylimmän johdon turvallisuuskierrosten eli safety walkien myötä Staran johto on sitou-tunut ennakoivaan työturvallisuustyöhön, kertoo turvallisuuspäällikkö Tuula Kytäjä.

– Safety walkit ovat laajalti käytössä yri-tyspuolella. Niillä vahvistetaan turvallisuus-tasoa ja kannustetaan työntekijöitä teke-mään turvahavaintoja.

Yksikönjohtajien ja tuotantopäälliköiden säännöllisten safety walkien lisäksi työmailla kiertää myös toimitusjohtaja. Vuonna 2011 aloitetut toimitusjohtajan safety walkit ovat vakiintuneet osaksi työturvallisuuskäytän-töjä kaikilla osastoilla. Vuonna 2014 näitä kierroksia järjestettiin kymmenen.

Kierrosten teemana voi olla esimerkiksi yleinen siisteys, kemikaaliturvallisuus, pa-loturvallisuus tai henkilökohtaisten suojain-ten käyttö.

– Tavoitteena on edistää turvallisuuskult-tuuria positiivisen vuorovaikutuksen kautta, Kytäjä toteaa.

TURVALLISUUS LISÄÄ TUOTTAVUUTTA Toimitusjohtajan safety walkeilla on muka-na koko tuotantoketju yksikönjohtajasta tuo-tantopäällikköön, mestarista työntekijään. Kierroksille osallistuvat myös turvallisuus-päällikkö ja työsuojeluvaltuutetut.

Safety walk on askel turvallisuuden puolesta

KUVAT: LAURI ROTKO JA JANNE SAAVALAINEN

» Vastaava työnjohtaja Jaana Koivula ja toimitusjohtaja Timo Martiskainen turvallisuus- kierroksella. Vuonna 2014 johdon laajoja safety walk -kierroksia oli kymmenen.

» TYÖT & TEKIJÄT


» Turvallisuuskierroksen teemana voi olla esimerkiksi työmaan siisteys, paloturvallisuus tai työvälineiden ja -koneiden kunto. Vastaavalle työnjohtajalle Jaana Koivulalle työmaan turvallisuus on kunnia-asia. Hän kertoo, että johdon jalkautuminen työmaalle muokkaa asenteita ja ilmapiiriä työturvallisuudelle myönteisemmiksi.

» TYÖT & TEKIJÄT


» Monet staralaiset tekevät riskialttiita töitä, joissa suojavälineiden huolellinen käyttö ja turvaohjeiden tarkka noudattaminen ovat äärimmäisen tärkeitä. Safety walk -kierrosten yhtenä tehtävänä on korostaa työntekijöiden vastuuta omasta ja työkavereiden turvalli-suudesta. Hyvät ja huonot ratkaisut tehdään lopulta yksilötasolla, työn parissa.

– Näillä kierroksilla sekä näen miten tur-vallisuus työssä otetaan huomioon, että ta-paan ihmisiä työn ääressä. Johdon turval-lisuuskierrosten keskeinen pointti on tur-vallisuuskulttuurin edistäminen. Osaltani teen sitä myös välittämällä hyviä käytäntö-jä työmaiden välillä, toimitusjohtaja Timo Martiskainen kertoo.

Starassa tapaturmien määrä on laskenut tasaisesti, mutta tavoitteena oleva ”nolla ta-paturmaa” on vielä kaukana. Safety walkien keskeinen tavoite on osallistaa työntekijöitä, esimiehiä ja johtoa turvallisuuden tarkkai-luun ja jatkuvaan parantamiseen.

– Kehitettävää löytyy niin työtavoista kuin asenteistakin. Turvallisuuteen satsaa-minen kertoo Staran välittävän työnteki-

jöistään, mutta työturvallisuus näkyy myös tuottavuudessa, Martiskainen sanoo.

TYÖMAAN TURVALLISUUS ON KUNNIA-ASIAVastaava työnjohtaja Jaana Koivula pitää safety walkeja tärkeänä erityisesti asentei-den muokkaamisessa työturvallisuudelle myönteisemmiksi.

– Ylimmän johdon panostus turvalli-suuteen heijastuu lopulta ruohonjuurita-solle. Sekä lakisääteiset kierrokset että Sta-ran omat turvallisuustuokiot ja safety wal-kit ovat selkeä osa arjen työtä. Nukun yöni paremmin, kun tiedän, että turvallisuuteen liittyvät asiat on hoidettu työmaallani asian-mukaisesti, Koivula kertoo.

Viikoittaisilla työmaiden omilla MVR- ja

TR-turvallisuuskierroksilla tarkistetaan, että työmailla vallitsee siisteys ja järjestys, mikä on suoraan verrannollinen työtapaturmiin. Viikkopalaverien yhteydessä järjestettävissä turvallisuustuokioissa puolestaan hiotaan turvallisia työtapoja. Näiden lisäksi johdon safety walkit tuovat uusia näkökulmia tur-vallisuuteen; ne ovat yksi väline puuttua turvallisuuspoikkeamiin ja kehitysehdotus-ten tekemiseen.

– Ehkä osaan suhtautua keskimääräis-tä vakavammin työturvallisuuskysymyksiin siksi, että lapion varressa ollessani olin itse tapaturma-altis. Tiedän miten helposti tapa-turmia syntyy, jos turvallisuuteen suhtaudu-taan yhtään välinpitämättömästi, Koivula toteaa.

» TYÖT & TEKIJÄT


3X

» PERUSTEELLINEN PEREHDYTYS

Viime vuosina Staran perehdytyskäytäntöjä on uudistettu urakalla. Tästä esimerkki on palvelussuhdekäsikirjaan liittyvä, yhtenäisen mallin mukainen ja työkohtainen perehdytysmateriaali. Hyvään perehdytykseen kuuluvat turvallisen työtavan ja työvälineiden käytön opastus sekä vaaran- paikkojen ennakointi. Vuonna 2015 Starassa uudistetaan vaarallisiin töihin ja koneisiin liittyvä perehdytysmateriaali, joka kerrataan henkilöstön kanssa turvallisuustuokioissa.

HENKILÖSTÖASIANTUNTIJA TARU WICKSTRÖM

» TUOKIO TYÖTURVALLISUUDELLE

Starassa pyritään tosissaan parantamaan työturvallisuutta. Metallitekniikassa työnjohtajani pitävät vuoroviikoin turvallisuustuokion, jossa katsastetaan työtilat, koneet, turvaohjeet ja niin edelleen. Havaitut puutteet kirjataan ja korjataan heti. Kerran kuussa otan työturvallisuusasiat isommin esille työpaikkakokouksessa. Aiheena voi olla vaikkapa turvallisuusohjeet, vaaratilanteet tai tapaturmatutkinta. Korostan hen-kilökohtaisten suojavarusteiden käyttöä kaikissa töissä – niin työmailla kuin konepajalla. Juju on siinä, että näin työturvallisuudesta puhuminen tulee osaksi arkea. Se toimii.

TYÖPÄÄLLIKKÖ ESKO PÄIVÄPURO

» TURVALLISEN TYÖN TARKASTAJA

Olen syksystä 2014 seurannut katuja viheralueiden työtiimejä kentällä. Tarkkailen työntekoa ja arvioin mahdollisia turvallisuusriskejä. Tulen paikalle yllättäen. Tarvittaessa muistutan suojavälineiden käytöstä ja muista työturvallisuusasioista. Raportoin havainnoistani säännöllisesti eteenpäin aina yksikönjohtajaa myöden. Työn-johtajat laittavat asiat kuntoon. Työni ei ole vain yllätysiskuja kohteisiin, vaan tapaan säännöllisesti eri tiimejä. Keskustelen kentällä ja turvallisuustuokioissa työntekijöiden ja esimiesten kanssa työturvallisuudesta ja siitä, miten havaitut puutteet on korjattu.

TURVALLISUUSUUNNITTELIJA JOSÉ BOTELLA MARTINEZ

Työtapaturmien määrä on laskenut Starassa vuosi vuodelta. Työturvallisuuteen panostetaan

kaikin keinoin.

Turvallisen työn steppejä

KUVA

: TU

SIKU

PIR

TTIM

ÄK

IKU

VA: J

AN

NE

SAAV

ALA

INEN

KUVA

: VEI

KKO

SO

MER

PUR

O

» TYÖT & TEKIJÄT


MIKSI STYDI?

Staran sairauspoissaolojen ja tapaturmien määrät olivat vuonna 2010 kestämättömällä tasolla. Liian moni työntekijä oli osatyökykyinen tai koki työ- ja terveyskyselyn mukaan työkyvyn menettämisen uhkaa. Stydi-ohjelma perustettiin lisäämään työhyvinvointia, nostamaan työn tuottavuutta ja kilpailukykyä, turvaamaan työntekijöiden siirtyminen terveinä vanhuus-eläkkeelle sekä kehittämään ja vakiinnuttamaan uusia toimintatapoja. Stydin päätavoitteeksi kiteytyi ”hyvä työpaikka”.

NELJÄN VUODEN RUTISTUS ON TAKANA. Työn turvallisuuteen ja sujuvuuteen sekä hyvään perehdytyksen keskittynyt työhyvinvointiohjelma Stydi päättyi vuoden 2014 lopus-sa. Tärkeässä asemassa oli työntekijöiden jaksaminen: miten voimavarat riittävät työuran eri vaiheissa.

– Stydissä luotiin ja kehitettiin strategisesti tärkeitä henkilöstöjohtamisen väli-neitä, kuten esimieskoulutuksen malli, joka on tarkoitus toistaa tulevina vuosina, kertoo hankepäällikkönä toiminut Pirkko Härkönen.

STYDIN AIKANA ESIMERKIKSI YHTEISTYÖ TYÖTERVEYSHUOLLON JA ESIMIESTEN VÄLILLÄ VAHVISTUI. Myös varhaisen tuen (VATU) mallia kehitettiin esimiehen ja työntekijän VATU-kes-kustelujen helpottamiseksi.

– Tehtävämme on ollut muistuttaa, mistä eri palasista työhyvinvointi syntyy ja miten kukin voi olla sitä itse rakentamassa. Töihin pitäisi olla mukava tulla, ja ko-tiin palatessa olla tyytyväinen työpäiväänsä, Härkönen kiteyttää.

NYT TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN JATKUU OSANA PÄIVITTÄISJOHTAMISTA. Onnistunut työ-hyvinvoinnin johtaminen tarkoittaa erityisesti selkeiden tavoitteiden ja vastuiden määrittelyä. Olennaisia asioita ovat myös valmentava johtamistapa ja kaikkien työ-yhteisön jäsenten aktiivinen ote sekä hyvät työyhteisötaidot.

STARASSA ELETÄÄN TALOUDELLISESTI TIUKKOJA AIKOJA MUUTOSTEN KESKELLÄ. Tällaisina aikoi-na työhyvinvoinnin merkitys korostuu entisestään, sillä tutkitusti työhyvinvoinnin lisääntyessä myös taloudelliset tulokset paranevat. Lyhyiden sairauspoissaolojen ja tapaturmataajuuden lasku ovat merkkejä hyvästä kehityksestä.

– Valmis maailma ei ole, mutta olemme menossa oikeaan suuntaan, Härkönen toteaa.

Stydi päättyi, työhyvinvointi jatkuu

Pirkko Härkönen on Staran johtava henkilöstöasiantuntija. Hän toimi Stydin hankepäällikkönä 2011–2014. Härkönen on vetänyt työhyvinvointi-projekteja ja tehnyt työtä erityisesti osatyökykyisten kanssa.

PIRKKO HÄRKÖNENJOHTAVA HENKILÖSTÖASIANTUNTIJA»

KUVA: JANNE SAAVALAINEN

Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja mielekästä työtä. Työhyvinvointia synnyttävät

hyvä ja motivoiva johtaminen, työyhteisön hyvä ilmapiiri sekä työntekijöiden ammattitaito. TAPETILLA

» TYÖT & TEKIJÄT


» TYÖT & TEKIJÄT


Stara operoi Helsingin rakennus-, kunnossapito- ja hoito- töitä yhdistelemällä järkevästi omia ja aliurakoitsijoiden resursseja. Staralla onkin pitkä kokemus yksityisten yritysten työllistäjänä Helsingissä.

SStara pitää huolta kaduista, puistois-ta ja luontoalueista sekä korjaa kau-pungin kiinteistöjä. Lisäksi se on vah-va urakkaoperaattori, joka hankkii

kohteisiin aliurakoitsijat, jakaa työt ja johtaa urakat maaliin.

Pääurakoitsijana Staran vahvuuksia on laaja kilpailutettujen aliurakoitsijoiden ver-kosto. Monen aliurakoitsijan kanssa hyvä yh-teistyö on jatkunut pitkään.

Stara työllistää yrityksiä erityisesti raken-nustekniikan ja kaupunkitekniikan kiin-teistö- ja infrarakentamisen kohteissa, mut-ta myös yleisten alueiden ylläpidossa. Vuo-sien saatossa ja kaupunkituntemuksen an-siosta on löytynyt hyvä tasapaino omien ja ulkopuolisten henkilö- ja kalustoresurssien käytössä.

Esimerkiksi kaupunkitekniikan töissä ali-urakoitsijoita käytetään rankkojen lumisa-teiden ja muiden ruuhkahuippujen aikaan. Aliurakoitsijoiden käyttö on järkevää myös satunnaista osaamista tai kallista erikoiska-lustoa vaativissa töissä.

– Olemme ulkoistaneet isot kaivinkone-

ja kuljetusurakat, samoin ostamme asfalt-ti-, kivi-, kaide- ja aitatyöt, tuotantopäällik-kö Jukka Kurko kertoo.

KILPAILUTUS, PEREHDYTYS JA JOHTAMINEN Pääurakoitsijalta vaaditaan kilpailutus- ja hankintaosaamista. Stara kilpailuttaa puite-sopimusurakoitsijat vuoden tai parin välein. Vuosittain se solmii satoja puitesopimusura-koita yli viidenkymmenen miljoonan euron arvosta. Kilpailutus on tasapainoilua hinnan ja laadun välillä.

Puitesopimuksissa määritetään työl-le raamit menemättä vielä yksityiskohtiin. Suurimmat yksittäiset urakat Stara kilpai-luttaa erikseen.

– Kilpailutus ja oikean urakoitsijan va-linta edellyttää ymmärrystä edessä olevan työn vaiheista. Hyvin suunniteltu on puolik-si tehty, rakennuspäällikkö Jarmo Heinänen sanoo.

Työn alkaessa Stara perehdyttää myös ali-urakoitsijan työntekijät kohteeseen. Työ ete-nee samassa porukassa, kuitenkin Staran työnjohtajan alaisuudessa.

Stadin oma urakka- ja projektiosaaja

ASIAKASPALAUTETTA STARAN IMAGO- TUTKIMUKSESTA 2OI4

KUVA: LAURI ROTKO

Staralla on äärimmäisen hyvät projektijohtajan ominaisuudet, se tuntee kaupungin todella hyvin. Ulkopuolisella toimijalla ei ole tarjota vastaavaa, vaikka kuinka saisi ”avaimet käteen”, kartat jne.”

» Stara käyttää aliurakoitsijoita erityisesti kallista erikoiskalustoa tai harvemmin tarvittavaa erikois- osaamista vaativissa töissä. Kuvassa aliurakoitsijan kaivinkone nostaa kuoppaan tammea Töölön- lahden puistotyömaalla. Ensimmäisessä erässä puistoon istutettiin 64 Staran taimistolla kasvatettua puuta – erilaisia ja erikokoisia. Joukossa oli esimerkiksi 14 kappaletta noin nelikymppistä tammea.

CASEYritys-

yhteistyö TEEMAUrakka- ja projekti-

osaaminen


» YMPÄRISTÖ & YHTEISKUNTA

Stara hoitaa kaupunkiluontoa maalla, merellä ja metsissä sekä pitää rantavedet ja saaret

puhtaina.STADIN

MESTOILLA 2OI4



LUE TÄSSÄ OSIOSSA

Vastuu Helsingistä on yhteinen

Starassa vuonna 2013 käyttöön otetun Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän avulla Stara säästää jäte-, materiaali, vesi- ja energiakustannuksissa. Staran

lisäksi kaupungin virastoista ympäristökes-kuksella ja rakennusvirastolla on jo Ekokom-passi käytössään.

Ympäristöasioiden perusteellinen läpi-käynti on parantanut jätehuoltoa ja poikke-ustilanteiden hallintaa. Järjestelmä on edis-tänyt muun muassa lajittelua ja kiinteistöjen energiansäästöä.

Stara saavutti ympäristöjärjestelmäs-sä määritellyt tavoitteet ja sai keväällä 2014 käyttöönsä Ekokompassi-sertifikaatin. Se on myönnetty valtakunnallisesti 63 organisaati-olle. Jatkossa järjestelmä auditoidaan kolmen vuoden välein, ja sen toteutumisesta rapor-toidaan vuosittain ympäristökeskukselle.

Teknisillä parannuksilla Stara on onnis-tunut pienentämään kiinteistöjensä ener-giankulutusta useana vuonna peräkkäin. Hakekattiloilla ja öljyllä lämmitettyjä tuki-kohtia siirtyi kaukolämpöön. Tukikohtiin lisättiin myös led-valaisimia. Yhdeksän kiin-teistön energiankulutus on laskenut yli 30 prosenttia vuodesta 2010.

Helsingin energiansäästöneuvottelukun-ta palkitsi huhtikuussa 2014 Staran toisella palkinnolla energiatehokkuuden edistämi-sestä. Kilpailussa jaettiin myös kaksi kunnia-mainintaa, joista toisen sai Staran työasemi-en virtualisointi, mikä on osaltaan laskenut sähkönkulutusta.

Lokakuussa 2014 Stara osallistui valta-kunnalliseen energiansäästöviikkoon ja haas-toi henkilökunnan mukaan energiansäästö- talkoisiin.

Monen staralaisen perustyö, kuten viheralueiden rakentaminen ja hoito sekä rantavesien siivous, tuottaa myönteisiä ympäristö- vaikutuksia. Vuonna 2014 Stara sai Ekokompassi-sertifikaatin ja palkittiin energiatehokkuuden edistämisestä.

KUVA: LAURI ROTKO

NUMEROT Staran vihreä vuosiSTARAN IMAGO Teemana vastuullisuusCASE Huippuesimerkki 3X Vastuullisuus on valttia TAPETILLA Stara torjuu ilmastonmuutosta CASE Yö Mantan kanssa



Vuonna 2014 koulutettiin 13 uutta ekotukihenki-löä. Yhteensä heitä oli vuoden lopulla 43. Tukihenki-löt edistävät lajittelua, antavat energiansäästövinkkejä ja jakavat tietoa esimerkiksi Ekokompassista. Tukihen-kilöiden koulutus käsittelee ympäristökuormituksen vähentämistä, toimintatapojen muuttamista ja ympä-ristöasioihin vaikuttamista.

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISYYS ARJEN TYÖSSÄVuonna 2014 alkoi Siisti työmaa -hanke, joka tähtää katuja puistotyömaiden siisteyteen ja yleisilmeen ko-hentamiseen. Tavoitteena on, että työmaat nivoutu-vat kaupungin ja kaupunkilaisten arkeen entistä jou-hevammin ja turvallisemmin. Kaupunkimuotoilija on mukana edistämässä käyttäjälähtöistä suunnittelua hankkeen päättymiseen eli 2015 loppuun asti.

Staran töihin kuuluu liikkumista ja materiaalien kuljettamista työkohteelta toiselle. Turhia ajoja vähen-tää sähköinen tuotannonohjausjärjestelmä, joka tuot-taa GPS-paikkatietoa tehdyistä töistä. Järjestelmän käyttöä laajennettiin kaupunkitekniikan ylläpidossa vuonna 2014.

Kalustohankinnoilla sekä alihankintojen kilpailu-tuskriteereillä Stara vähentää päästöjä sekä meluhait-toja. Vuonna 2014 Stara hankki hybriditekniikalla kul-kevia kuorma-autoja, heti kun niitä tuli markkinoille.

Stara osallistui Tekesin rahoittamaan hankkeeseen, jossa testataan biopolttoaineita ja uutta moottoritek-niikkaa. Stara kävi keskusteluja muiden kuntien sekä autojen ja työkoneiden laitevalmistajien kanssa tavoit-teena sähköisen liikenteen lisääminen.

Öljyntorjuntavalmiuden vahvistamiseksi järjestet-tiin vuonna 2014 kolme ympäristönhoidon ja kaupun-kitekniikan ylläpidon työntekijöille suunnattua koulu-tusta. Yhteensä 45 työntekijää koulutettiin kansimie-hiksi, jotka hallitsevat ankkureita ja puomeja öljyn ke-räämisen aikana.

HANKINNAT JA TYÖMAASEURANTAStara hankkii urakoita, palveluja, aineita, tarvikkei-ta ja tavaroita lähes 110 miljoonalla eurolla vuodessa.

Vuoden 2014 alussa Stara otti käyttöön sosiaalisen vas-tuun ja eettisen tuotannon kriteerit, joita alettiin en-simmäisenä soveltaa riskialttiiksi määriteltyjen infrau-rakoiden kilpailutuksissa.

Uusilla ehdoilla käydyn kilpailutuksen voittaneet urakoitsijat sitoutuvat työoloja ja työehtoja koskevien kansainvälisten sopimuksien noudattamiseen, ja heil-tä vaaditaan toiminnastaan vastuullisuusraporttia, sertifiointia tai auditointia.

Toimintakertomusvuonna ympäristökeskus teki selvityksen Staran hankintojen ympäristökriteereis-tä. Pilottihankkeessa selvitettiin, mitkä hankinnat voitaisiin tehdä lakisääteisiä vaatimuksia tiukemmin kriteerein. Selvityksessä kävi ilmi, että monet mah-dolliset kriteerit olivat jo käytössä Staran normaalissa toiminnassa.

Heinäkuun alusta voimaan tulleen lain mukaises-ti Stara on kerännyt verohallinnolle työmaakohtaisia urakka- ja työntekijätietoja. Näin pystytään tarkkaile-maan urakoitsijaketjuja ja vähentämään pitkien ket-jujen muodostumista. Syksyn 2014 aikana Staran työ-maille on asennettu sähköisiä kulunvalvontalaitteita raportointia helpottamaan. Raportointi ja kulunval-vonta vähentävät harmaata taloutta.

VASTUUSSA KUNTALAISILLEHelsingin kaupungin ja Staran arvoihin kuuluu asia-kaslähtöisyys. Staran asiakkaita ovat asiakasvirasto-jen ohella kuntalaiset. Vuonna 2014 kiinnitettiin eri-tyistä huomiota myönteiseen näkymiseen ja vuoro-vaikutukseen kaupunkilaisten kanssa sekä asialliseen liikennekäyttäytymiseen.

Stara teetti toistamiseen laajan tunnettuus- ja mie-likuvatutkimuksen, johon vastasi toista tuhatta helsin-kiläistä. Sen tulokset kertoivat, että kuntalaiset arvos-tavat Staran työtä kaupungin rakentajana ja hoitajana.

Kaikki mitatut ominaisuudet saivat hieman edellis-vuotta paremmat arviot. Stara sai kokonaisarvosanan 8-. Staraan liitettiin erityisesti mielikuvia ammattitai-toisuudesta, ympäristöystävällisyydestä, vastuullisuu-desta ja luotettavuudesta.

Helsingin energiansäästöneuvottelukunta palkitsi huhtikuussa 2014 Staran toisella palkinnolla energiatehokkuuden edistämisestä. Kilpailussa jaettiin myös kaksi kunniamainintaa, joista toisen sai Staran työasemien virtualisointi, mikä on osaltaan laskenut sähkönkulutusta.



Kadut ja puistot Rakennettu katuala 17,2 ha Rakennettu katuvihreä 3,3 ha Rakennettu puistoala 12,3 ha Vesi- ja viemäriputkea 6300 m Talvihoito 1100 ha Lumikuormat 15 503 kpl Puistonpenkkien lautoja 6000 m Monivuotisten kasvien hankinta 64 000 kpl Ryhmäkasvien tuotanto 160 000 kpl Villikaneja pyydystetty 1200 kpl

Kiinteistöt Isoja rakennusprojekteja päiväkodeissa 9 kpl Isoja rakennusprojekteja kouluissa 17 kpl Sähkö- ja LVI- työtilauksia 1218 kpl Kunnostettuja ikkunoita 550 kpl

Luonnonmukaiset alueet Luonnonhoitotyöt taajamametsissä 185 ha Metsien luonnonhoitotyöt ulkokunnissa 90 ha Luonnonsuojelualueiden puustonhoitotyöt 6,8 ha Yksittäisten huonokuntoisten

puiden poisto taajamametsissä 83 ha Rantaniittyjen kunnostus 3,6 ha Saaristosta tuotu jätettä 220 tn Luontopolkujen opastetauluja ja viittoja 57 kpl Pitkospuita ja portaita rakennettu 562 m Peltokasvien sato 700,4 tn

Maamassat ja mittaukset Kantavuusmittauskohteita 56 kpl Maatutkimusnäytteitä 2500 kpl Pohjatutkimustyömaita 104 kpl Koordinoituja maamassoja 315 080 tn Pilaantuneita maita vastaanottajille 9 900 tn Asfalttitutkimukset 272 kpl

TUNNUSLUVUT

STARAN YMPÄRISTÖMENOT

STARAN ENERGIANKULUTUS

ENERGIANKULUTUS 2010 MVH

2014 MVH

2010 14 MUUTOS %

Kaukolämpö 8 042 5 274 -0,34

Sähkö 3 767 2 892 -0,23

Bensiini 1 701 1 746 0,03

Diesel 13 027 9 556 -0,27

Polttoöljy 6 424 2 661 -0,59

YHTEENSÄ 32 170 22 130 -0,33

YMPÄRISTÖMENOT [€] 2013 2014

Vaaralliset aineet 684 712 296 930

Sekajäte 386 480 340 737

Rakennusjäte 281 613 296 022

Betoni- ja tiilijä 266 655 184 767

Paperit ja kertakäyttöastiat 86 178 83 324

Jätevesimaksut M 68 760 277 487

Puujäte (puhdas) 11 694 10 452

Puutarhajäte 9 599 27 417

Energiajäte 8 291 1 2361

Biojäte 8 057 43 880

Paperijäte 4 399 3 792

Pahvijäte 4 329 4 379

YHTEENSÄ 1 820 767 1 581 548

Stara saavutti moninkertaisesti sille asetetun 6 prosentin energiansäästötavoitteen, kun sähköä ja kaukolämpöä säästyi 23,6 prosenttia vuoden 2010 tasoon nähden. Luku on sää- korjattu. Absoluuttinen lasku on kaikkien energiamuotojen osalta yhteensä 33 prosenttia.



Stara on monessa vastuullisuuden edelläkävijä, mutta miten se näkyy mielikuvissa? Stara seuraa toimintaansa kohdistuvia näkemyksiä asukkaille ja asiakkaille suunnatuilla tutkimuksilla. Vuonna 2014 asiakastutkimuksen verkkokyselyyn vastasi 212 henkilöä ja lisäksi haastateltiin 39 avainhenkilöä. Asukas- kyselyyn vastasi verkossa 1108 helsinkiläistä.

STARAN IMAGOTEEMANA VASTUULLISUUS

Vuonna 2014 asukkaista 67 prosenttia koki vastuullisuuden kuvaavan Staraa hyvin tai melko hyvin. Asiakkaista 48 prosenttia valitsi erilaisten määreiden joukosta vastuullisuuden kuvaavan Staraa. Mielikuva Starasta vastuullisena julkisen sektorin toimijana on vahvistunut entisestään. 67%ASUKKAISTA PITÄÄ STARAA VASTUULLISENA

VASTUULISUUDEN KEHITYS ASIAKKAIDEN KESKUUDESSAStara on vastuullinen julkisen sektorin toimija (samaa mieltä -vastanneet)

ASIAKKAAT

2OI2

2OI3

2OI4

KAIKKI ALIURAKOITSIJAT SIDOSRYHMÄ

47%44%

56%48%

44%

58% 6I%53%

58%

42%4O%

6I%



Asiakkailta kysyttiin viittä tärkeintä kiriteeriä yhteistyö -kumppanin valinnassa. Vastuullisuus oli seitsemänneksi tärkein kriteeri, jota painotti hieman alle 30 prosenttia vastaajista. Stara ylitti tällä mittarilla odotukset selvästi, sillä vastuullisuuden mielletään kuvaavan sitä vahvasti.

VASTUULLISUUTTA YLI ODOTUSTEN

Te olette tärkeä tekijä luomassa mielikuvaa yhteisestä kaupungista, meidän Stadista, jota kehitetään ja ylläpidetään yhdessä. Voisitteko keksiä vielä jotain asukkaita enem-män aktivoivaa? Vaikka olette te nytkin ihan hyviä!

Toivon, että työntekijät ymmärtävät työtehtävien tärkeyden, joka vaikut-taa jokaisen kaupunkilaisen viihty-vyyteen kauniissa Helsingissämme.

Kiitos kauniista kukkaistutuksista. Viime kesänä ne olivatkin tosi kauniita.

Työllistäkää edelleen henkilöitä, joiden on muuten vaikea taustan vuoksi työllistyä. Arvostan!

Työntekijöille syytä antaa opastusta turvalliseen ja nopeus-rajoituksia noudattavaa ajamiseen kantakaupungissa.

Järjestäkää vielä paremmat opasteet työmaidenne turvallisesta ohittami-sesta pyörällä, ja ottakaa huomioon myös kevyen liikenteen vaihtoehto-reitit, jos työmaa katkaisee reitin kokonaan.

Asukkaiden vastuullisuuteen liittyviä avovastauksia vuoden 2014 tutkimuksesta.

ASUKKAAT STARASTA:

AIEMPAA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMPI IMAGO

Asukkaista 40 prosenttia kertoi kohdanneensa Staran työntekijän. Kohtaamiset olivat olleet myönteisiä. Vain kolme prosenttia kaikista vastaajista arvioi kohtaamisen olleen negatiivinen.

Asukkaat arvostivat ystävällistä ja avointa asennetta sekä työtä, jota staralaiset tekevät kaupungin viihtyisyyden eteen.

Avovastausten persoonalliset viestit kertovat kuntalaisten mielenkiinnosta Staran työtä kohtaan. Positiivisia kuvauksia kohtaamisista tuli peräti 268 kappaletta ja negatiivisia vain 15 kappaletta.

YSTÄVÄLLINEN STARALAINEN

Asiakkaiden mielikuva Staran ympäristöystäväisyydestä on kohentunut selvästi vuodesta 2010. Kaikista vastanneista 33 prosenttia koki, että Stara ottaa toiminnassaan ympäristö-näkökohdat hyvin huomioon.

Asukkaat kokivat, että Staran katuja puistotyömaat ovat ennen kaikkea siistejä ja turvallisia.

Stara ottaa toiminnassaan hyvin ympäristönäkökohdat huomioon(samaa mieltä -vastanneet)

KAIKKI VASTAAJAT

34%29%

33%

23%

2OII 2OI2 2OI3 2OI4





TEEMAYmpäristö-

vastuuCASE

Maisemoinnin edelläkävijä

”Vuosaarenhuippu osoitti, minkälainen siemenpankki maaperässä on luontaisesti. Näimme miten rakennetuilla paahdealueilla ja kivikoissa viihtyy esimerkiksi harvinainen ajuruoho. Suuri muutos voi lähteä liikkeelle pienestä”

HANNA LUUKKONEN, YMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖ, RUDUS OY»

Vuosaarenhuipun Lapin maisemia muistutta-vat kukkulat tarjoavat turvapaikan harvinaisille avomaan kasvi- ja eläinlajeille. Yritykset ja kun-nat ottavat oppia uraauurtavasta maisemoinnis-

ta, jonka ansiosta entinen kaatopaikka ja maamassojen si-joituspaikka on luonnon monimuotoisuuden keskittymä.

Huipulla kukoistavat niittyjen, ketojen ja paahdealu-eiden kasvit sekä viihtyvät uhanalaiset linnut ja hyöntei-set. Staran luontopuutarhuri Jukka Toivosen luotsaa-malla alueella on saatu paljon aikaan pienin resurssein.

– Olemme luoneet olosuhteet erityyppisten elinym-päristöjen kehittymiselle. Tavoittelemme kustannuste-hokasta, luonnonmukaista ja nopeaa kasvillisuuden se-kä kasvillisuustyyppien kehittymistä.

Yksi Vuosaaren salaisuuksista piilee rakennustyömail-ta jääneen ylijäämämaan suunnitelmallisessa käytös-sä. Merkittävä osa rikkaasta kasvillisuudesta on peräisin maassa jo valmiiksi uinuneista siemenistä.

RUDUS MUUTTI TOIMINTATAPOJAANVaikuttava lopputulos on huomattu. Alueella on ulkoili-joiden ja lintuharrastajien lisäksi käynyt paljon vieraili-joita työnsä puolesta. Pisimmälle huipun ideat on jatko-jalostanut kivipohjaisten rakennusmateriaalien tuotta-miseen erikoistunut Rudus Oy.

Ruduksen johtoa vieraili huipulla elokuussa 2012

kaupunginvaltuutettu Jarmo Niemisen kutsumana. Ympäristöpäällikkö Hanna Luukkosen mukaan vierailu osoitti, miten suuri vaikutus pelkällä suunnitelmallisella maankäytöllä voi olla.

– Maa-aineksen ottoalueelle ominainen kasvillisuus saadaan talteen, kun maa kuoritaan hallitusti sekä läjite-tään ja säilytetään oikein maansiirtopaikalla.

Ruduksen töistä syntyy hiekkakuoppia, jotka on pe-rinteisesti maisemoitu istuttamalla niihin männyn-taimia. Nyt avoimiksi jätettäville alueille kasvaa oikean-laisella ennakoinnilla rikas avomaan kasvillisuus. Niityt, kosteikot, paahdealueet ja kivikot ovat käyneet Suomen luonnossa harvinaisiksi.

» Luontopuutarhuri Jukka Toivonen on oman tiensä kulkija, jonka monet yllättävätkin visiot ovat toteutuneet. Vuosaarenhuipun maisemointi sai alkunsa vuonna 1996 hänen aloitteestaan. Nyt huippu on upea luontokohde, jossa viihtyvät niin hyönteiset, matelijat kuin nisäkkäätkin.

Huippuesimerkki

KUVA: JANNE SAAVALAINEN JA TIMO HAUTAMÄKI


3X


» HARMAA TALOUS AISOIHIN

Kesällä 2014 rakennustyömaille tuli uusi tiedonantovelvollisuus. Päätoteuttajana Stara ilmoittaa rakennustyömaalla työskentelevät verottajalle kuukausittain veronumero.fi-palvelun työmaarekisterin kautta. Raportoiminen on lisännyt paperityötä, mutta samalla pakottanut miettimään ja yhtenäistämään työmaa-perehdytyksen käytäntöjä. Olemme ottaneet sähköisen kulunvalvonnan käyttöön myös infrarakentamisen kiinteillä työmailla, ja sitä on tarkoitus laajentaa kaikille soveltuville työmaille. Stara on sitoutunut harmaan talouden vastaiseen taisteluun.

TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ EILA HÄGG

» VASTUULLINEN AJOTAPA

Staran autoissa ja työkoneissa kuluu vuosittain erilaisia polttoaineita noin 2,5 miljoonaa litraa. Ei siis ole lainkaan sama, miten raskaasti kaasupoljinta painetaan. Siksi kaikki autonkuljettajamme käyvät ennakoivan ajotavan kurssin. Taloudellisemmalla ajotavalla saamme polttoainekustannuksista alas vielä 7–10 prosenttia. Vastuullinen ajotapa säästää paitsi polttoainetta, myös kuskin hermoja. Polttoaineenkulutuksen lisäksi Starassa on tehostettu kaluston käyttöastetta ja huoltoa.

AUTONKULJETTAJA SAMI JUKANEN

» ESIMIEHEN VASTUULLA ON PALJON

Starassa on tuettu esimiestyötä tosi paljon. Maaliskuussa 2014 alkoi Esimies yksikkönsä johtajana -koulutusohjelma, joka on jatkoa vuoden 2010 esimies-koulutukselle. Molemmissa olin sekä kouluttajana että koulun penkillä. Tuoreessa kuuden päivän paketissa pääsin kertaamaan tietojani muun muassa talousjohtami-sesta, järjestelmistä, palvelussuhteesta, esimiehen oikeuksista ja velvollisuuksista, työsuojelusta ja hankintojen tekemisestä. Tiedon lisäksi kokemusten jakaminen muiden esimiesten kanssa on ollut koulutuksen parasta antia.

VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ PÄIVI SEIKKULA

Vastuullisuus on valttia

KUVA

: LA

UR

I RO

TKO

KUVA

: JU

HA

NU

RM

ELA

KUVA

: SH

UTT

ERST

OC

K

Staran strategian ytimessä on kilpailukyvyn rinnalla vastuullisuus. Se tarkoittaa vastuullista

taloudenhoitoa sekä työntekijöiden ja ympäristön hyvinvoinnista huolehtimista.


TAPETILLA


HELSINGISSÄ PÄÄSTÖJÄ SYNTYY erityisesti energiantuotannosta ja liikenteestä. Kaupunkikonsernin hiilidioksidipäästöjen osuus koko kaupunkialueen päästöistä on jopa 10 prosenttia, välillisesti vaikutus on vielä suurempi.

Kaupungin tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Se tarkoittaa muutoksia omassa toiminnassa, mutta myös välillisiin vaikutuksiin kiinnitetään huomiota esimerkiksi tiedotuksessa, kaavoituksessa ja liikennesuunnittelussa.

HUHTIKUUSSA 2OI4 ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA PALKITSI esimerkillisimmät energiansäästäjät. Stara sai toisen palkinnon pitkäjänteisestä työstä ja hyvistä saavutuksista energiatehokkuuden edistämisessä.

– Staran saavuttamien säästöjen suuruus erottui muista kilpailun osallistujista. Tällaisia tuloksia saa aikaan vain sitoutuneella ja paneutuneella kiinteistönhoidolla, energiansäästöneuvottelukunnan varapuheenjohtaja, energianhallintapäällikkö Katri Kuusinen rakennusvirastosta sanoo.

– Energiatehokkuus on tärkeää huomioida kaikessa toiminnassa, kuten rakennustyömailla ja kaupunkiluonnon hoitamisessa sekä ajoneuvojen, laitteiden ja palvelujen hankinnoissa. Henkilöstön motivointi on tärkeää, sillä uusia ideoita energiatehokkuuden parantamiseen voi syntyä lisää.

STARA ON LAATINUT OMAN ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMANSA. Kiinteistöjen energiatehokkuuteen on pureuduttu vuodesta 2011. Suurimmat säästöt on saatu ajoneuvo- ja varastohallien lämmityksen ja valaistuksen muutoksilla.

– Mittava säästö on saatu suunnittelemalla, aktiivisella seurannalla ja kulutuslukemien poikkeamiin puutumisella. Ja mikä parasta, kiinteistönhoitajamme ovat innokkaasti mukana energiansäästötalkoissa. kiinteistö- ja suunnitteluinsinööri Toni Åkerfelt sanoo.

Energiankulutus Staran toimitiloissa on viidessä vuodessa laskenut yli 30 prosenttia – moninkertaisesti yli tavoitteiden.

Stara säästää energiaa myös välttämällä turhaa ajamista ja satsaamalla vihreään teknologiaan.

Stara torjuu ilmastonmuutostaIlmasto lämpenee, merenpinta nousee ja jäätiköt sulavat. Syynä on pitkälti ihmisen toiminnasta johtuva hiilidioksidipitoisuuden kasvu ilmakehässä.

”TAPETILLA”

TAPETILLA





Kesällä 2014 Stara rakensi Mantan patsaan ympärille surrea- listisen hotellihuoneen japanilaisen taitelijan suunnitelman mukaan. Hotel Manta of Helsinki toimi öisin hotellina ja päivi- sin näyttelytilana. Teos tarjosi tuttuakin tutumpaan veistokseen uuden näkökulman. Yli 23 tuhatta turistia ja kaupunkilaista kohtasi rakastetun veistoshahmon katseen korkeudelta.

KUVAT: MAIJA TOIVANEN

Yö Mantan kanssa

Elokuussa 2014 Havis Amandan patsaan ympä-rille nousi japanilaisen installaatiotaiteilijan Tatzu Nishin teos Hotel Manta of Helsinki. Ho-tellin rakensi Stara. Vaativan kohteen tiukasta

aikataulusta huolimatta projekti eteni esimerkillisesti, ja Staran joustavuus sekä ammattitaito keräsivät kiitosta.

– Staralaiset ymmärsivät alusta asti projektin poik-keuksellisen luonteen, ja yhteistyö heidän kanssaan su-jui erinomaisesti, kiitteli Helsingin taidemuseon johtaja Maija Tanninen-Mattila.

Helsingin taidemuseon tuottama teos keräsi kahden kuukauden aikana yli 23 tuhatta kävijää. Vierailijoi-den joukossa oli helsinkiläisten lisäksi runsaasti turiste-ja. Helsingin symbolin, Ville Vallgrenin veistämän Havis Amanda -veistoksen, ympärille rakennettu huone oli päi-visin auki yleisölle ja toimi öisin hotellina.

Hotellista avautui yksi näkymä Kauppatorille ja sata-maan, toinen Espalle. Huoneeseen mahtui kaksi yövie-rasta, joilla oli käytössään kaikki hotellin mukavuudet – ja bonuksena merenneito.

Taitelija haastoi ihmiset tarkastelemaan kaupunkia uusin silmin. Teos herättikin vilkasta keskustelua julki-sen taiteen merkityksestä kaupunkilaisille.

– Tavoitteena oli tuoda julkista taidekokoelmaamme esille uudesta näkökulmasta. Piilottamalla meille rak-kaan Havis Amandan, Nishi avasi silmämme näkemään sen uudella tavalla, Tanninen-Mattila sanoi.

Staralaisille aikataulu ja paikka tekivät kohteesta eri-koisen. Keskeisen sijaintinsa takia työmaa herätti kiin-nostusta ohikulkijoissa. Staran osuus valmistui suunni-tellusti kolmessa viikossa.

Havis Amanda -suihkulähteestä on reilun sadan vuo-den aikana tullut kaikkien helsinkiläisten kohtauspaik-ka, jonka ympärille kokoonnutaan muun muassa vapun viettoon.

» Keskeisen sijaintinsa työmaa kiinnitti ohikulkijoiden huomion. Mantan peittäminen herätti alkuun kritiikkiä, mutta lopputulos sulatti sydämet. Mantan tuominen uuteen ympäristöön silmien tasolle sai kaupunkilaiset näkemän sen tuoreella tavalla.

TEEMALuovaa

yhteistyötäCASE

Hotel Manta of Helsinki

» Hotel Manta of Helsinki oli paitsi taideteos, myös aito hotellihuone. Taitelija sisusti huoneen suomalaisin design-tavaroin, ja tapetti suunniteltiin varta vasten kansallis- romanttista kuvastoa hyödyntäen. Huoneen keskipiste oli tietysti vuoteen keskeltä nouseva Manta.


» STADIN MESTOILLA

Teknisen palvelun lautakunta on luottamuselin, joka ohjaa ja valvoo Sta-ran sekä hankintakeskuksen ja tukkutorin toimintaa. Kaupunginval-tuusto valitsee lautakunnan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Lautakunta ja Stara kuuluvat kaupungin hallinnossa apulaiskaupunginjohtaja Pekka

Saurin johtamaan rakennus- ja ympäristötoimeen.Lautakunta valvoo, että Stara toimii kaupunginvaltuuston ja kaupunginhalli-

tuksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti sekä talousarvion puitteissa. Lauta-kunta osaltaan hyväksyy virastolle tavoitteet ja seuraa niiden toteutumista.

Vuonna 2014 lautakunta kokoontui 14 kertaa ja teki 68 Staraa koskevaa pää-töstä. Päätöksenteon sujuvuuden lisäämiseksi hallinnollisia menettelytapoja muutettiin niin, että Staran virastopäällikölle tai hänen määräämälle henkilölle siirrettiin toimivalta henkilörekistereitä koskevissa asioissa.

Sähköinen allekirjoitus otettiin käyttöön lautakunnan pöytäkirjoissa 23. lo-kakuuta alkaen. Vuonna 2013 käyttöönotettua luottamushenkilöportaalia kehi-tettiin informatiivisemmaksi lautakunnan jäseniltä tulleiden kehitysehdotusten avulla.

Esittelijänä lautakunnan kokouksissa toimi toimitusjohtaja Timo Martiskainen ja hänen sijaisenaan yksikönjohtaja Hannu Halkola. Lautakunnan sihteerinä aloit-ti 1. toukokuuta hallintosihteeri Anette Riipi hallintolakimies Jenny Koiviston jälkeen.

Lautakunta kokoontui pääsääntöisesti Ilmalan Länsisalissa, mutta kokouspaik-koina toimivat myös rakennustekniikan tilat Toukolassa, Flavour Studio Tukkuto-rin alueella sekä hankintakeskus Sörnäisissä.

Perinteeksi muodostuneen kartanokierroksen veti Staran kartanovastaava Pepita Palonen. Kierroksella tutustuttiin muun muassa Herttoniemen kartano-puistoon sekä Jollaksessa sijaitsevaan Porvariskuninkaan rauniopuutarhaan.

VARSINAISET JÄSENET VARAJÄSENET

Puheenjohtaja Sevander Tomi (SDP)

Puheenjohtajan varajäsenNöjd Tuovi (SDP)

Varapuheenjohtaja Salla Aura (Kok.) / Lea Saukkonen (Kok.) 27.8.2014 alkaen

Varapuheenjohtajan varajäsenHärkönen Teppo (Kok.)

Nieminen Olavi (Kok.) Toveri Maarit (Kok.)

Halme Sami (Vihr.) Nikulainen Eki (Vihr.) / Kinnunen Matti (Vihr.) 27.8.2014 alkaen

Laine Anna (Vihr.) Wennström Nina (Vihr.)

Marttila Irma (SDP) Tsanga Raphaël (SDP)

Konttila Jouni (Vas.) Laak Noora (Vas.)

Korhonen Heikki (PS) Xia Belle Selene (PS) / Kopra Pia (PS) 27.8.2014 alkaen

Vuorinen Tuulikki (KD) Nahkala Andrei (KD)

KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJA LAUTAKUNNASSA

EdustajaKoskinen Kauko (Kok.)

Varajäsen Karhuvaara Arja (Kok.)

Teknisen palvelun lautakunta on luottamuselin, joka ohjaa ja valvoo Staransekä hankintakeskuksen ja tukkutorin toimintaa. Kaupunginvaltuusto valitseelautakunnan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Lautakunta ja Stara kuuluvatkaupungin hallinnossa apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin johtamaanrakennus- ja ympäristötoimeen.

Teknisen palvelun lautakunta


HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA

HENKILÖSTÖTOIMIKUNNAN JÄSENET 31.12.2014

Timo Martiskainen puheenjohtaja

Kari Haapaniemi yksikönjohtaja

Pirkko Härkönen johtava henkilöstöasiantuntija

Hannu Halkola yksikönjohtaja

Eeva Engfelt henkilöstöpäällikkö

Päivi Seikkula viestintäpäällikkö

Marita Puustinen sihteeri

Ilkka Havas JHL

Seppo Ilvonen JYTY

Antti Rautiainen JUKO

Jouni Gratschew JHL

Kari Wulff JHL

Tarja Silventoinen KTN

Peter Andersen työsuojeluvaltuutettu

TYÖSUOJELUTOIMIKUNNAN VARSINAISET JÄSENET 31.12.2014

Timo Martiskainen puheenjohtaja

Ari Nyholm työsuojeluvaltuutettu (työntekijät)

Risto Alvikko I työsuojeluvaravaltuutettu (työntekijät)

Peter Andersen työsuojeluvaltuutettu (esimiehet ja asiantuntijat)

Tuula Kytäjä turvallisuuspäällikkö, työsuojelupäällikkö (asiantuntija)

Kari Kahila työntekijöiden edustaja

Juha Jaatinen työntekijöiden edustaja

Markus Mäntykoski asiantuntijoiden edustaja

Marja Poikonen työterveyshuollon edustaja

Marita Puustinen sihteeri

TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA

LIITE I. TOIMIKUNTIEN JÄSENET

» LIITTEET & LUVUT


» LIITTEET & LUVUT

TULOSLASKELMA (1 000 €) 2010 2011 2012 2013 2014

TUOTOTMyyntituotot 116 901 120 245 119 209 109 325 102 435Maksutuotot 371 410 501 613 373Tuet ja avustukset 29 29 29 36 30Vuokratulot 5 140 5 140 5 219 3 816 3 939Muut tulot 1 507 1 370 1 006 550 617Valmistus omaan käyttöön 128 901 134 400 114 223 105 407 96 444LIIKEVAIHTO YHTEENSÄ 252 850 261 595 240 187 219 746 203 836

KULUTHenkilöstökulut 79 624 77 410 79 260 79 491 76 032Palvelujen ostot 118 117 128 511 110 874 94 902 83 041Aineet ja tarvikkeet 32 982 34 982 33 865 29 076 26 143Muut kulut 9 047 9 996 10 071 9 929 10 166KULUT YHTEENSÄ 239 770 250 899 234 070 213 398 195 383Poistot 3 745 4 114 4 410 4 465 4 147TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 9 334 6 582 1 707 1 883 4 306

STARAN TULOSLASKELMA 2OIO–2OI4

TOIMINNAN VOLYYMI YKSIKÖITTÄIN (LIIKEVAIHTO JA STARAN SISÄINEN MYYNTI)

TOIMINNAN VOLYYMI (1 000 €) 2012 2013 2014

Kaupunkitekniikan rakentaminen 68 036 60 337 55 145

Kaupunkitekniikan ylläpito 81 661 74 699 68 352

Rakennustekniikka 70 516 67 782 64 473

Ympäristönhoito 7 551 7 517 7 653

Geopalvelu 13 959 11 758 10 190

Logistiikka 30 703 30 930 32 003

LIITE 2. TALOUSLUVUT

STARAN TOIMINTAKERTOMUS 2OI4

TOIMITUS Kirsikka Mattila, Päivi Seikkula Staran viestintä

KUVAT Lauri Rotko, Helsingin kaupungin aineistopankki, Shutterstock

ULKOASU Maiju Leppänen, Radikal Advertising Oy

PAINO Kirjapaino Uusimaa

PAINOS 4000 kpl

Stara on Helsingin kaupungin oma rakentamispalvelu – rakentamisen, ympäristönhoidon ja logistiikan moniosaaja. Huolehdimme Stadista maalla ja merellä, sateella ja paisteella. Pidämme huolta kaduista, puistoista ja rakennuksista 1 500 ammattilaisen voimin.

www.hel.fi/stara

4041 0763 Painotuote

Documents

ELÄVÄÄ KAUPUNKIKULTTUURIA STADIN MESTOILLA • STARAN ...2016.staranvuosi.fi/.../04/Stara_TOKE2014_lores.pdf · Stara tilasi aiempaa vähemmän kadunrakentamisen, kiinteistöjen