EKG Minna Pöntinen 11/2007

Kytkennät

- Anterioriset: V1, V2, V3, V4

- Vasemmat lateraaliset: I, AVL, V5, V6

- Inferioriset: II, III, AVF

- Muut: AVR

Sydämen sähköinen akseli

- Normaalisti (-30) 0-90 astetta

- Jos QRS-kompleksi on positiivinen kytkennöissä I ja AVF, niin QRS-akseli on normaali

- Tarkempi tapa määritellä: ota se kytkentä jossa QRS-kompleksi on tarkimmin bifaasinen; akseli on

melko tarkasti kohtisuoraan tätä kytkentää vastaan

Hypertrofia ja eteisten laajentuma - Sydämen hypertrofia kehittyy kun sydän joutuu työskentelemään kasvavaa vastusta vastaan.

- O. kammion hypetrofia: keuhkotaudit, synn. sydänviat; v. kammion hypertrofia: hypertensio, läppäviat

- Laajentuman aiheuttaa volume overload; kammio laajenee mahduttaakseen sisään enemmän verta.

Kammioiden laajentuma kuuluu tyypillisesti läppävikoihin (esim. aortta- ja mitraalivuoto).

- Laajentuma ja hypertrofia esiintyvät usein yhdessä, ja niitä on EKG:ssa vaikea erottaa toisistaan.

Klassisesti EKG:ta tulkittaessa puhutaankin eteisten laajentumisesta ja kammioiden hypertrofiasta.

- Eteisten laajentuma tulkitaan P-aallosta, kammioiden laajentuma QRS-kompleksista.

- Hypertrofian/laajentuman EKG-muutokset:

o Kammion depolarisoitumiseen menee pidempi aika -> aalto pitenee

o Kammio voi generoida suuremman virran -> aallon amplitudi kasvaa

o Isompi määrä koko virrasta voi liikkua kammion läpi -> EKG:n akseli muuttuu

Eteisten laajentuma

- Voi diagnosoida pelkästään kytkennöistä II ja V1

- Huomaa että P-aallon muutokset ovat usein ei-patologisia!

- Oikean eteisen laajentuma:

o P-aallon ensimmäisen osan amplitudi kasvaa

o Mahdollinen P-aallon akselin siirtymä oikealle

- Vasemman eteisen laajentuma:

o P-aallon toisen osan amplitudi kasvaa (P-aallon terminaaliosa >1mm isoelektrisen viivan alle

V1-kytkennässä)

o Vielä tärkeämpi muutos: P-aallon pituus kasvaa (P-aallon terminaaliosan pituus väh. 0,04s)

o Ei akselisiirtymää

Kammiohypertrofia

- Diagnosoidaan QRS-kompleksista useita kytkentöjä tarkastelemalla

- QRS-aika voi olla lievästi pidentynyt sekä oikean että vasemman kammion hypertrofiassa

- Mikäli molemmat kammiot ovat hypertrofioituneet, niin molempien kammioiden hypertrofian

merkkejä voi näkyä EKG:ssa; yleensä vasemman kammion muutokset ovat kuitenkin dominantteja

- Oikean kammion hypertrofia

o Akselideviaatio oikealle (QRS-akseli yli +100 astetta)

o V1: R-aalto > S-aalto + V6: S-aalto > R-aalto

- Vasemman kammion hypertrofia

o (Joskus akselideviaatio (yli -15 astetta) vasemmalle)

o R-aallon kasvaminen niissä kytkennöissä jotka ovat vasemman kammion päällä JA S-aallon

kasvamista niissä kytkennöissä jotka ovat oikean kammion päällä

� Hyödyllisimmät amplitudikriteerit (yli 35-vuotiaille):

• R (V5 tai V6) + S (V1 tai V2) > 35 mm,

• R (V5) > 26 mm, R (V6) > 18 mm, R (V6) > R (V5)

• R (AVL) > 13 mm, R (AVF) > 21 mm, R (I) > 14 mm, R (I) + S (III) > 25 mm

- Mahdolliset repolarisaatiomuutokset (sekä oikean että vasemman kammion hypertrofiassa)

o Alaspäin viettävä ST-välin lasku

o T-aallon inversio

� ST-lasku ja T-inversio voivat olla yhdistyneet yhdeksi asymmetriseksi aalloksi

Eteislaajentumat, kammiohypertrofiat

Muutos Osat/tyyppi EKG-muutokset

Eteisten

laajentuma

Vasen - P-aallon 1. osan amplitudi kasvaa

- Mahdollinen P-aallon akselin siirtymä oikealle

Oikea - P-aallon pituus kasvaa

- P-aallon 2. osan amplitudi kasvaa

Kammio-

hyper-

trofia

Vasen - R-aallon kasvaminen niissä kytkennöissä jotka ovat vasemman kammion päällä + S-

aallon kasvamista niissä kytk. jotka ovat oikean kammion päällä

- Rintakytkennät: R (V5 tai V6) + S (V1 tai V2) > 35 mm

- Raajakytkennät: R (AVL) > 13 mm

Oikea - Akselideviaatio oikealle

- V1: R-aalto > S-aalto + V6: S-aalto > R-aalto

Arytmiat - Arytmian syyt: HIS DEBS –muistisääntö: hypoksia, iskemia/irritabiliteetti, sympaattinen stimulaatio,

drugs, elektrolyyttihäiriöt, bradykardia, stretch

- Arytmiat diagnosoidaan tavallisesti yhden kytkennän antamasta käyrästä

- Rytmin määritys kun 1 pikkuruutu = 0,04 s -> 1 iso ruutu = 0,2 s -> 5 isoa ruutua = 1 s

o 300 / isojen ruutujen lkm = BPM

Sinusarytmiat

- Sinustakykardia = BPM > 100

o Mahd. syitä ahtauttava sydänsairaus, vaikea keuhkotauti tai hypertyroidismi

- Sinusbradykardia = BPM < 60

o Tavallinen aiheuttaja akuutti sydänlihasinfarkti

- Sinusarytmia = sinusrytmi on normaali mutta hieman epäsäännöllinen

- Sinuspysähdys = sinusnoodi lakkaa toimimasta -> muut sydänlihassolut rupeavat toimimaan

tahdistimena. (Normaalisti nopein tahdistinalue l. sinussolmuke estää muita sydänlihassoluja

tahdistamasta.) Mikäli mikään alue ei rupea tahdistamaan sydäntä, tuloksena on asystole.

- EKG:ssä sinuspysähdykseltä näyttävä tila voi myös johtua katkoksesta sinusnoodin ja eteisen välillä.

o Junktionaalinen rytmi

� Tavallisin ”pelastava tahdistinryhtmi”

� Rytmi 40-60 BPM

� Depolarisaatio lähtee AV-noodin läheltä -> tavallista eteisten depolarisaatiota ei

tapahdu -> P-aallot puuttuvat (tai ovat joskus retrogradisia = 180 astetta kääntyneitä

normaalista)

Sinusarytmiat

Muutos Osat/tyyppi EKG-muutokset

Sinus-

arytmiat

Takykardia - BPM > 100

Bradykardia - BPM < 60

Arytmia - Normaali mutta hieman epäsäännöllinen sinusrytmi

Pysähdys - Rytmi 40-60 BPM

- P-aallot puuttuvat tai ovat retrogradisia

Non-sinusarytmiat:

- Ektooppiset rytmit

o Muualta kuin sinusnoodista peräisin olevia impulsseja

o Muistuttavat sinuspysähdyksen jälkeen ”pelastavia” tahdistinrytmejä mutta ovat pysyviä

o Johtuu siitä että jokin sydämen osa on liian autonominen, tahdistaa sinussolmuketta

nopeammin ja ottaa täten rytmin hallinnan itselleen. Tilan voi myös aiheuttaa esim. digitalis.

- Reentrant –rytmit

o Johtuvat sydämen eri osiin patologisesti syntyvistä johtumisnopeuksien eroista

Non-sinusarytminoitten diagnostiikka EKG:stä

- Ovatko P-aallot paikalla ja normaaleita?

o Kyllä -> tahdistaja eteisessä

o Ei -> tahdistaja AV-noodissa tai kammiossa

- Ovatko QRS-kompleksit kapeita vai leveitä?

o Kapeita -> tahdistaja AV-noodissa tai eteisessä

o Leveitä -> tahdistaja kammiossa

- Mikä on P-aaltojen ja QRS-kompleksien määrällinen suhde?

o Suhde 1:1 -> tahdistaja eteisessä

o Muu suhde -> tahdistaja sekä eteisessä että kammiossa

- Onko rytmi säännöllinen vai epäsäännöllinen?

Non-sinusarytmiat: Supraventrikulaariset arytmiat

- Ennenaikaiset eteis- ja junktionaaliset lyönnit

o Ennenaikaiset eteislyönnit: P-aalto poikkeavan muotoinen + lyönnit tulevat liian aikaisin

o Ennenaikaiset junktionaaliset lyönnit: yleensä ei P-aaltoja (joskus retrogradiset P-aallot)

o QRS-komplekti molemmissa tavallisesti kapea

Non-sinusarytmiat: Pysyvät (sustained) supraventrikulaariset arytmiat

- Paroxysmaalinen supraventrikulaarinen takykardia (PSVT) = AV-nodaalinen re-entrantti takykardia

o Hyvin yleinen arytmia, joka ei usein viittaa minkäänlaiseen sydänsairauteen (aiheuttajana

usein esim. kahvi, alkoholi tai jännitys)

o Säännöllinen rytmi, BPM 150-250

o Paras EKG-diagnostinen kriteeri = pseudo-R’-aallot (pienet piikit V1-kytkennän QRS-

kompleksissa jotka aiheutuvat superimpositoituneesta P-aallosta)

o QRS-kompleksi kapea

o Karotishieronta yleensä lopettaa tai helpottaa PSVT:tä

- Eteisflutteri

o P-aallot ilmenevät tasaisessa rytmissä (250-350 BPM)

o Yleensä syynä trikuspidaaliläpän annuluksen ympäristön re-entrantti piiri

o P-aaltojen välissä ei tasaviivaa, vaan P-aallot muodostavat aaltoviivan

o Jokainen P-aalto ei etene AV-noodista eteenpäin vaan kuolevat siihen (AV-blokki)

o Blokit määritellään P-aaltojen määrän suhteena QRS-komplekseihin, esim. 2:1 tai 3:1

o Karotishieronta suurentaa blokin suhdetta (esim. 2:1 -> 4:1) ja voi auttaa diagnoosissa

- Eteisvärinä

o Eteisten aktiivisuus kaoottista, eteisten rytmi 350-500 BPM

o Ei P-aaltoja

o Isoelektrinen viiva on tasainen tai värisee

o AV-noodi päästää impulsseja läpi QRS-komplekseiksi epäsäännöllisesti (BPM 120-180)

o Karotishieronta voi hidastaa kammioiden rytmiä

- Multifokaalinen eteistakykardia (MAT)

o Epäsäännöllinen rytmi, 100-200 BPM

o Epäsäännöllisen muotoiset ja pituiset P-aallot edeltävät jokaista QRS-kompleksia

o Karotishieronnalla ei vaikutusta

- Paroxysmaalinen eteistakykardia (PAT) = ektooppinen eteistakykardia

o Säännöllinen rytmi (100-200 BPM)

o Lämpenemisperiodi (rytmit epäsäännölliset) + viilenemisperiodi

o Useimmiten esiintyy täysin terveessä sydämessä; voi myös viitata digitalismyrkytykseen

o PATia ei usein voi erottaa PSVT:stä EKG:n perusteella

o Karotishieronta ei lopeta PATia mutta voi hidastaa sitä hieman

Ventrikulaariset arytmiat

- Ennenaikaiset kammioiden supistumiset = PVCt

o Leveä ja outo QRS-kompleksi

o Ei P-aaltoa (tai retrogradisia P-aaltoja)

o Yksittäiset PVCt terveillä ihmisillä ovat normaaleita, mutta akuutissa infarktissa ne voivat

laukaista kammiotakykardian tai kammiovärinän

- Kammiotakykardia

o Yli kolme PVC:tä jonossa = kammiotakykardia

o Tiheys 120-200 BPM

o Muodoltaan uniformi tai polymorfinen

- Kammiovärinä

o Preterminaalinen muutos

o EKG aaltoilee spasmodisesti tai kevyesti, QRS-komplekseja ei näy

- Kiihdytetty idioventrikulaarinen rytmi

o Säännöllinen, kammion pelastajafokuksen aiheuttama säännöllinen rytmi (BPM 50-100)

o Ei P-aaltoja, QRS-kompleksit leveät

- Torsades de pointes (kääntyvien kärkien kammiotakykardia)

o QT-aika pidentynyt

o Näyttää kammiotakylta mutta QRS-kompleksit muuttavat ”kiertokulkumaisesti” akseliaan ja

amplitudiaan

Non-sinusarytmiat ja kammioarytmiat

Muutos Osat/tyyppi EKG-muutokset Kuva

Supra-

ventri-

kulaariset

arytmiat

Ennenaik.

eteislyönnit

- P-aallon muoto outo

- Isku tulee liian varhain

Ennenaik.

junkt. lyönnit

- Ei P-aaltoja tai P-aallot retrogradiset

PSVT - Tasainen rytmi, BPM 150-250

- V1-kytkentä: pienet P-aaltopiikit

(pseudo-R’:t) QRS-aalloissa

Eteisflutteri - Tasainen rytmi, P-aaltojen BPM 250-

350

- Runsaasti P-aaltoja, ei tasaviivaa

niiden välillä

Eteisvärinä - Eteisten aktiivisuus kaoottista,

eteisten rytmi 350-500 BPM

- Ei P-aaltoja

- Perusviiva on tasainen tai värisee

- AV-noodi päästää impulsseja läpi

QRS-komplekseiksi epäsäännöllisen

epäsäännöllisesti (BPM 120-180)

MAT - Epäsäännöllinen rytmi (BPM 100-200)

- Eri muotoiset ja pituiset P-aallot

edeltävät jokaista QRS-kompleksia

PAT - Lämpenemis- ja viilenemisperiodit

- Kuin PSVT

Ventri-

kulaariset

arytmiat

PVCt - Leveä ja kummallisen näköinen QRS-

kompleksi

- Ei P-aaltoja tai P-aallot retrogradisia

Kammiotaky - BPM 120-200

- Muodoltaan uniformi tai

polymorfinen

Kammiovärinä - EKG aaltoilee epäsäännöllisesti

(spasmodisesti tai kevyesti)

- Ei minkäänlaisia QRS-aaltoja

Kiihd.

idioventr.

rytmi

- Säännöllinen rytmi, BPM 50-100

- Ei P-aaltoja

- QRS-kompleksit leveät

TDP - Näyttää kammiotakylta mutta QRS-

kompleksit

muuttavat ”kiertokulkumaisesti”

akseliaan ja amplitudiaan

- QT-aika pidentynyt

Johtumiskatkokset ja -häiriöt - Johtumiskatkos = sähkön kulun viivästyminen tai estyminen normaalilla kulkureitillä

- Johtumiskatkoksia on kolmenlaisia:

o Sinusnoodikatkokset: kts. sinusarytmiat

o AV-blokki: katkokset sinusnoodin ja Purkinjen säikeiden välillä

o Haarakatkosblokki (BBB): katkos kammiosäiekimpuissa

AV-blokit

- I asteen AV-blokki

o PR-intervalli yli 0,2 sekuntia

- II asteen AV-blokki

o Jokainen eteisestä lähtenyt impulssi ei pääse AV-noodin läpi -> P-aaltojen suhde QRS-

komplekseihin on suurempi kuin 1:1

o Mobitz I = Wenckebach -blokki

� Jokainen peräkkäinen eteisimpulssi viipyy pidempään ja pidempään AV-noodissa

kunnes seuraava impulssi (yleensä joka kolmas tai neljäs) ei pääse läpi

� EKG:ssa PR-intervalli pitenee jatkuvasti kunnes yhtäkkiä näkyy P-aalto jota ei seuraa

QRS-kompleksi. Tämä sekvenssi toistaa itseään.

o Mobitz II –blokki

� Eroaa Wenckebachista siten että PR-intervallit eivät pitene säännöllisesti, vaan

konduktio tapahtuu ”kaikki tai ei mitään”-periaatteella

� EKG:ssa näkyy kaksi tai useampia normaaleita lyöntejä ja sitten P-aalto jota ei seuraa

QRS-kompleksi

- III asteen AV-blokki

o Eteisestä ei pääse mitään läpi kammioihin ja kammiot generoivat pakorytmin (AV-dissosiaatio,

käsitelty myös ylempänä kammiotakykardian yhteydessä)

Haarakatkokset (BBB)

- BBB diagnosoidaan QRS-kompleksin leveyttä ja koostumusta katsomalla

- RBBB

o Oikean kammion depolarisaatio alkaa vasta kun vasen kammio on lähes täydellisesti

depolarisoitunut

o QRS-kompleksin leveys on yli 0,12 sekuntia

o V1 ja V2-kytkennät: QRS muuttuu RSR’:ksi ja muistuttaa jäniksen korvia

o Vasemmat lateraaliset kytkennät: S-aallot myöhäisiä ja syviä

o Oikeat rintakytkennät: ST-lasku, T-inversio

- LBBB

o QRS-kompleksin leveys on yli 0,12 sekuntia

o I-, AVL-, V5- ja V6-kytkennät: R-aallot nousevat hitaasti ja ovat huipultaan joko tasaisia tai

niissä näkyy lovi

o Oikean kammion päällä olevat kytkennät: S-aallot leveitä ja matalia

o Vasemmat rintakytkennät: ST-lasku ja T-inversio

- Hemiblokit

o Johtumiseste vain yhdessä vasemman kammiokimpun kolmesta säikeestä

o Pääasiallinen löydös: akselideviaatio

� LAHB: akselideviaatio vasemmalle (-30 - +90 astetta)

� LPHB: akselideviaatio oikealle

o Hemiblokit eivät pidennä QRS-aikaa; myöskään ST-segmentit ja T-aallot eivät muutu

- Bifaskikulaariblokit

o Bifaskulaariblokki = RBBB + LAHB tai LPHB

� RBBB + LAHB: QRS yli 0,12 s, RSR’ (V1 ja V2), akselideviaatio vasemmalle

� RBBB + LPHB: QRS yli 0,12 s, RSR’ (V1 ja V2), akselideviaatio oikealle

Johtumishäiriöt ja -katkokset

Muutos Osat/tyyppi EKG-muutokset Kuva

AV-blokit I aste - PR-aika yli 0,2 sekuntia

II aste:

Mobitz I =

Wenckebach

- Jokainen peräkkäinen eteisimpulssi viipyy

pidempään ja pidempään AV-noodissa kunnes

seuraava impulssi (yleensä joka 3. tai 4.) ei

pääse läpi

- EKG:ssa PR-intervalli pitenee jatkuvasti

kunnes yhtäkkiä näkyy P-aalto jota ei seuraa

QRS-kompleksi. Tämä sekvenssi toistaa

itseään.

II aste:

Mobitz II

- Konduktio tapahtuu ”kaikki tai ei mitään”-

periaatteella

- EKG:ssa näkyy kaksi tai useampia

normaaleita lyöntejä ja sitten P-aalto jota ei

seuraa QRS-kompleksi

III aste - Täydellinen AV-dissosiaatio, P-aallot ja QRS-

kompleksit eivät riipu toisistaan mitenkään

- Kammioiden luoma pakorytmi (30-45 BPM)

BBB:t RBBB - QRS-kompleksin leveys on yli 0,12 sekuntia

- V1 ja V2-kytkennät: QRS muuttuu RSR’:ksi ja

muistuttaa jäniksen korvia

- Vasemmat lateraaliset kytkennät: S-aallot

myöhäisiä ja syviä

- Oikeissa rintakytkennöissä ST-lasku ja T-

inversio

LBBB - QRS-kompleksin leveys on yli 0,12 sekuntia

- I-, AVL-, V5- ja V6-kytkennät: R-aallot

nousevat hitaasti; huippu joko tasainen tai

lovettu

- Oikean kammion päällä olevat kytkennät: S-

aallot leveitä ja matalia

- Vasemmissa rintakytk. ST-lasku ja T-inversio

- Mahdollinen akselideviaatio vasemmalle

Hemiblokit LAHB Akselideviaatio vasemmalle (ei muuta syytä)

LPHB Akselideviaatio oikealle (ei muuta syytä)

Bifask.

blokki

- RBBB + LAHB tai LPHB

Pre-eksitaatiosyndroomat - Pre-eksitaatiosyndroomissa impulssien kulku eteisistä kammioihin on nopeutunut

- Impulssit kulkevat AV-noodin ohittaen ”lisäreittejä” pitkin

- Wolff-Parkinson-White –syndrooma (WPW)

o Eksitaatio kulkee Kentin kimppua pitkin

o PR-intervalli lyhenee (< 0,12 s)

o QRS-kompleksi levenee (> 0,1 s)

o QRS:ssä delta-aallot

- Lown-Ganong-Levine –syndrooma (LGL)

o Eksitaatio kulkee Jamesin säikeitä pitkin

o PR-intervalli lyhenee (< 0,12 s)

o Ei QRS-kompleksin levenemistä tai delta-aaltoa

- Pre-eksitaatiosyndroomiin voi tavallisesti liittyä arytmioita:

o PST: QRS-kompleksit yleensä kapeita

o Eteisfibrillaatio: hyvin nopeita, voivat joskus johtaa kammiovärinään

Pre-eksitaatiosyndroomat

Tyyppi EKG-muutokset Kuva

WPW - PR-intervalli lyhenee (< 0,12 s)

- QRS-kompleksi levenee (> 0,1 s)

- QRS:ssä delta-aallot

LGL - PR-intervalli lyhenee (< 0,12 s)

- Ei QRS-kompleksin levenemistä tai delta-aaltoja

Sydänlihasiskemia ja –infarkti - Sydäninfarktin diagnoosiin kuuluu anamneesin ja statuksen otto, sydänentsyymien mittaus sekä EKG.

- Akuutin sydäninfarktin kuluessa EKG:ssä nähdään kolme vaihetta:

o 1) Kohonneet (hyperakuutit) T-aallot -> muutamaa tuntia myöhemmin invertoituneet T-aallot

� Kuvaavat (vain!) sydänlihaksen iskemiaa

� (Huom! T-aallon inversio voi kuvata myös mm. BBB’itä ja kammiohypertrofiaa.)

� Infarktin aiheuttamat invertit T-aallot ovat tyypillisesti symmetrisiä

� Mikäli solukuolemaa on tapahtunut (todellinen infarkti), T-aallon inversio pysyy

kuukausia tai jopa vuosia

o 2) ST-nousu

� Kuvaa sydänlihasvammaa

� Usein varma merkki tapahtuneesta todellisesta infarktista

� ST-segmentti palaa perusviivalle yleensä parin tunnin päästä infarktista; pysyvänä ST-

nousu viittaa kammioaneurysmaan

� ST-elevaatio voi liittyä myös useisiin muihin tiloihin sekä sitä voi näkyä myös terveellä

(J-piste-elevaatio); infarktiin liittyvällä ST-elevaatiolla on kuitenkin karakteristinen

muoto ja se on sulautunut yhteen T-aallon kanssa.

o 3) Uusien Q-aaltojen ilmestyminen

� Ilmestyvät yleensä muutamien tuntien (tai päivien) kuluttua infarktista, pysyvät

potilaalla yleensä loppuiän

� Pieniä viattomia Q-aaltoja voi olla myös terveellä (vasemmissa lateraalikytkennöissä ja

alakytkennöissä); Q-aalto on patologinen kun se on a) kestoltaan yli 0,04 sekuntia ja b)

amplitudiltaan vähintään kolmanneksen saman kompleksin R-aallosta

- Kaukana infarktin kohdasta olevat kytkennät voivat tuottaa resiprokaalisen l. käänteisen muutoksen

(esim. ST-laskun).

- Infarktin lokalisointi

o Inferioriset: muutokset kytkennöissä II, III ja AVF; resiprokaaliset muutokset anteriorisissa ja

vasemmissa lateraalisissa kytkennöissä

� Inf. infarktien aiheuttamat uudet Q-aallot eivät välttämättä pysy potilaalla loppuikää

o Lateraaliset: muutokset kytkennöissä I, AVL, V5 ja V6; resiprokaalimuutokset alakytkennöissä

o Anterioriset: muutokset prekordiaalikytkennöissä, resiprokaalimuutokset alakytkennöissä

o Posterioriset: etsitään resiprokaalimuutoksia l. ST-segmentin laskua ja korkeita R-piikkejä

rintakytkennöistä (etenkin kytkennästä V1

- Ei-Q-aaltoinfarkteissa ainoa nähtävä muutos ovat T-aaltojen inversio ja ST-lasku

- Myös angina pectoriksessa tavallisin EKG-löydös on ST-lasku; Prinzmetalin angiinassa (verisuonten

sileän lihaksen spasmista johtuva rintakipu) tavallisin löydös on ST-nousu.

Muut EKG:ssä näkyvät häiriöt - Elektrolyyttihäiriöt

o Hyperkalemia

� T-aallot kaikissa kytkennöissä nousevat telttamaisesti

� Myöhemmin PR-aalto pitenee, P-aalto madaltuu ja myöhemmin katoaa

� Myöhemmin QRS-kompleksi levenee kunnes se sulautuu T-aaltoon, muodostaen

siniaallon ja mahdollisesti myöhemmin kammiovärinän

o Hypokalemia: ST-segmentit madaltuvat, T-aalto madaltuu, U-aalto ilmestyy

o Kalsiumtasapainon häiriöt: hypokalsemia pitkittää QT-aikaa, hyperkalsemia lyhentää sitä

- Hypotermia

o Kaikki hidastuu

o Diagnostinen ST-nousu: nopea nousu J-pisteeseen ja nopea tipahtaminen takaisin perustasoon

( = J-aalto tai Osbornen aalto)

o Myöhemmin voi ilmestyä erilaisia arytmioita (tavallisin hidas kammiovärinä)

o Lihasvärinä voi hankaloittaa EKG:n ottoa (älä sekoita värinäartefaktaa eteisflutteriin)

- Lääkkeet

o Digitalis

� Terapeuttisen annoksen vaikutus EKG:hen: ST-segmentin kuoppamainen lasku

(näkyvin kytkennöissä joissa on iso R-aalto)

� Digitalismyrkytys EKG:ssa

• Sinusnoodi hidastuu tai jopa pysähtyy

• Johtumishäiriöt

• Takyarytmiat (PAT ja PVC > junktionaalirytmit > eteislepatus ja –värinä)

• Digitalismyrkytyksen tavallisin EKG-muutosyhdistelmä on PAT + 2:1 –AV-blokki

o Sotaloli, kinidiini ja muut QT-aikaa pitkittävät lääkkeet

� QT-aaltojen piteneminen

� U-aallot (etenkin kinidiinin kanssa)

- Muut sydänvaivat

o Akuutti perikardiitti

� ST-nousu + T-aaltojen madaltuminen tai inversio diffuusisti

� Erotuksena infarktiin:

• Muutokset ovat diffuuseita ts. ne näkyvät useimmissa kytkennöissä

• T-aaltojen inversio tapahtuu yleensä vasta kun ST-segmentit ovat palautuneet

• Q-aaltoja ei muodostu

• PR-intervalli on joskus laskenut

o Hypertrofinen obstruktiivinen kardiomyopatia (HOCM)

� Vasemman kammion hypertrofia + akselideviaatio vasemmalle + mahdollisia

ylimääräisiä Q-aaltoja lateraalisesti ja harvemmin inferiorisesti

o Myokardiitti

� Johtumishäiriöt (etenkin BBB:t ja hemiblokit)

- Keuhkosairaudet

o Krooninen obstruktiivinen pulmonaarisairaus (COPD)

� Aaltojen matala amplitudi, akselideviaatio oikealle + huono R-aaltojen eteneminen

(prekordiaalikytkennöissä)

o Akuutti (massiivinen) pulmonaariembolia

� Oikean kammion hypertrofiamuutoksia + repolarisaatiomuutoksia

� RBBB

� Iso S-aalto (I) ja syvä Q-aalto (III) = S1Q3-kuvio; III:ssa myös T-aalto voi olla invertti

� Arytmiat (tavallisimmat sinustakykardia ja eteisvärinä)

- CNS-katastrofit (esim. subaraknoidaalivuoto ja aivoinfarkti)

o Diffuusia T-aaltojen inversiota ja syvenemistä/levenemistä

o Prominentteja U-aaltoja

o Usein sinusbradykardiaa

- Urheilijan mahdollisia EKG-muutoksia

o Levossa sinusbradykardia, epäspesifiset ST- ja T-aaltojen muutokset, kammiohypertrofiaan

sopivia löydöksiä, epätäydellinen RBBB, monet arytmiat (esim. junktionaaliset rytmit),

Wenckebach -blokki