Maria Ohisalo

Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointi-tutkimus

EI KENENKÄÄN MAALTA" KAIKKIEN MAALLE

Julkaisuja 2/2012

"

Maria Ohisalo

Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointi-tutkimus

JULKAISIJA: Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, julkaisuja 2/2012 ISBN 978-951-9245-16-4KANSIKUVA: Kuvapankki iStockphotoPAPERI: Maxi Offset 300 g/m² (kansi) & 120 g/m² (sisäsivut)Paperille on myönnetty EU-ympäristömerkki, rek.nro FI/11/001.PAINATUS: Aksidenssi Oy

Helsinki 2012

EI KENENKÄÄN MAALTA" KAIKKIEN MAALLE

"

5

SISÄLLYS

ESIPUHE 7JOHDANTO 8

OSA 1 ARVIOINNIN TAUSTA, TARVE JA AIEMPI TUTKIMUS

1 ARVIOINTITUTKIMUKSEN TARVE JA TOTEUTUS 101.1 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset 10 1.2 Monitahoarviointi ja laaja aineisto tutkimuksen rakennuspalikoina 13

2 LUOTSI-TOIMINNAN HISTORIAA JA NYKYTILA: KATSAUS VUOSIIN 2000–2012 18

2.1 Kohdennettua nuorisotyötä vuosina 2000–2012 182.2 Luotsi-toiminnan tavoitteet: oikea-aikainen puuttuminen ja hyvinvoiva nuori 212.3 Nykymallinen Luotsi-toiminta osana Helsingin kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa 232.4 Luotsi-toiminnan hallinto vuonna 2012 252.5 Luotsin asiakasprosessi vuonna 2012 262.5.1 Aikuisen huoli nuoresta ohjaa mukaan toimintaan 272.5.2 Kuinka Luotsissa toimitaan? 292.5.3 Toiminnan jatkuva arviointi 30

3 TEORIAA JA KÄSITTEITÄ 313.1 Nuoret 323.2 Kohdennettu nuorisotyö 333.3 Sosiaalinen vahvistaminen 34 3.4 Syrjäytymisen ehkäisy 343.5 Monialainen yhteistyö 363.6 Vaikuttavuus ja sen arviointi 37

OSA 2 LUOTSI-TOIMINNAN PIDEMPIAIKAISEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

4 KUINKA LUOTSI-TOIMINTA VASTAA HELSINGIN PALVELUTARPEESEEN? 41

4.1 Luotsi-toiminnan tuloksellisuus 41 4.1.1 Toiminnan kohdennus osana tuloksellisuutta 44 4.1.2 Tavoitteiden saavuttaminen osana tuloksellisuutta 51 4.1.3 Toiminnasta hyötyvät nuoret 57 4.1.4 Toiminnan tuloksellisuus vertailun valossa 61

6 7

4.1.5 Luotsin paikka palvelujärjestelmässä ja rajapinnat muihin palveluihin 664.1.6 Opetusviraston rooli Luotsi-toiminnassa 734.2 Ennaltaehkäisyn universaalius vrt. yksilöllisyys: Luotsi-toiminnan erityisyys helsinkiläisnuorille suunnattujen palvelujen kentässä 764.2.1 Välimaaston toimijuus 764.2.2 Toiminnan monipuolisuus 804.2.3 Luotsi palvelujärjestelmän ”sihtinä” 83

5 MITKÄ OVAT LUOTSI-TOIMINNAN VAIKUTUKSET YKSILÖTASOLLA? 85

5.1 Mitä vaikutuksia Luotsi-toimintaan osallistumisella on ollut nuorten elämään? 855.1.1 Luotettavan aikuisen tuki 865.1.2 Koulunkäynnin tuki 875.1.3 Vuorovaikutustaitojen paraneminen 885.1.4 Luotsi vaihtoehtojen tuojana vapaa-ajalle 915.2 Kuinka pysyviä tulokset ovat olleet nuorten mielestä? 925.2.1 Positiivisuus voimaantumisen perustana 92

6 LOPUKSI 95TIIVISTELMÄ 100SAMMANDRAG 102SUMMARY 104

LÄHTEET 106

HAASTATTELUAINEISTO 110

LIITTEET 111Liite 1. Haastattelurunko Luotsin parissa toimineille informanteille 111Liite 2. Haastattelurunko Luotsi-toiminnassa mukana olleille nuorille 113Liite 3. Lähete 114Liite 4. Alkuvaiheen itsearviointilomake 116Liite 5. Tukiohjelma 120Liite 6. Loppuvaiheen itsearviointilomake 122Liite 7. Loppuarviointi/monitahoarviointi 125Liite 8. Luotsi-toiminnan SWOT vuonna 2012 126Liite 9. Luotsi-toiminnan asiakkuusprosessi vuonna 2012 127

ESIPUHE 7 8 2012

Viime aikoina nuoriin ja nuorten hyvinvointiin liittyvissä keskusteluissa ei ole kuultu kovin-kaan montaa sellaista julkista puheenvuoroa, jossa maaginen sanapari ”syrjäytymisen eh-käisy” jäisi mainitsematta. Huoli nuorista ja heidän hyvinvoinnistaan on yhteinen ja jaet-tu julkishallinnon eri toimijoiden, kolmannen sektorin ja yksittäisten kansalaisten kesken.

Tahto etsiä ratkaisua nuorten syrjäytymisen vähentämiseen on vahva ja erilaisia malleja yksittäisistä työmuodoista laajempiin, nuorten yhteiskuntatakuun kaltaisiin ajatusmallei-hin on nostettu esiin. Nuorten toimintaedellytyksissä, elinoloissa, terveyden edistämises-sä ja perheiden kasvatustehtävän tukemisessa on edelleen parannettavaa. Asioihin tarttu-minen ja tekeminen ovat tärkeitä, samoin ymmärrys siitä, ettei nuorten syrjäytyminen ole yhdellä mallilla ratkaistavissa. Ehkä vielä tärkeämpää on kuitenkin pohtia, mitä malleilla saadaan aikaan. Keskeistä on, miten nuorten syrjäytymistä ehkäistään ja miten siinä voi-daan onnistua? Huomion kiinnittäminen siihen, minkälaisilla toimenpiteillä voidaan saa-da aikaan positiivista kehitystä nuoren kasvussa ja kehityksessä sekä myös kasvatustyös-sä, on tarpeen kun niukkenevia resursseja kohdennetaan. Keskustelun tueksi tarvitsemme arviointeja, erilaisia selvityksiä ja tutkimuksia toiminnan vaikuttavuudesta.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut arvioida yhden kohdennetun nuorisotyön toi-mintamallin vaikutusta palvelujärjestelmän tasolla ja osin myös sen asiakasvaikutuksia. On haluttu pohtia, mitä panostuksella saadaan aikaan ja miten toiminnan vaikutukset näky-vät asiakastason mahdollisten hyvinvoinnin muutosten lisäksi laajemmassa kontekstissa. Tutkimus avaa vuodesta 2000 alkaen toteutettua perinteiset hallintorajat ja -käytänteet ylittävää toimintamallia, jolla Helsingin kaupungin kolme virastoa – nuorisoasiainkeskus, sosiaalivirasto ja terveyskeskus – ovat vastanneet nuorten tukemisen haasteeseen.

Monihallintokuntainen Luotsi-toiminta on kehitetty pitkäjänteisellä yhteistyöllä, joka on vaatinut useiden eri ihmisten syvällistä paneutumista ja uskoa asiaan. Tutkimuksen to-teuttaja on saanut syventyä Luotsi-toimintojen kehittymisen vaiheisiin, toimintatapoihin, sekä sijoittumiseen kaupungin palvelurakenteeseen, samoin kuin koonteihin lähes kah-dentoista vuoden asiakastuloksista, pohtiessaan työmallin asiakas- ja palvelurakennetason vaikutuksia. Tämän tutkimuksen tilaajana haluamme lämpimästi kiittää sen toteuttajata-hoa, Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccaa ja erityisesti Maria Ohisaloa heittäytymisestä tutkimuksen vietäväksi koko tarmollaan.

Helsingissä elokuussa 2012

Martti Poteritoimistopäällikkökohdennetun nuorisotyön toimistoNuorisoasiainkeskus

Sisko Lounatvuorivs. perhepalvelujohtajaSosiaalivirasto

Hanna Viitalakoulu- ja opiskeluterveydenhuollon päällikköTerveyskeskus

8 9

JOHDANTO

Tässä arviointitutkimuksessa kuvataan Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen, sosiaa-liviraston ja terveyskeskuksen yhdessä vuodesta 2000 resursoimaa ja toteuttamaa kohdenne-tun nuorisotyön työmuotoa, Luotsi-toimintaa, sekä sen vaikuttavuutta palvelujärjestelmä- ja yksilötasolla. Luotsi-toiminnalla ehkäistään nuorten syrjäytymistä ja tuetaan nuorten yksi-löllistä kasvua kokonaisvaltaisesti kodin, koulun ja vapaa-ajan alueilla. Toiminnan on kuvattu sijoittuvan Helsingin kaupungin palvelujärjestelmässä ”ei kenenkään maalle” (mm. Net Effect 2006). Tämä on tarkoittanut, että Luotsi-toiminnot ovat osaltaan täyttäneet eri hallintokun-tien välisiä tyhjiöitä, jonne on jäänyt nuoria, jotka eivät ole hakeutuneet tai päässeet mui-den tukimuotojen piiriin. Samalla nämä tyhjiöt ovat olleet paikkoja, joista vastuu ei ole ol-lut millään viranomaistaholla. Kun luotsien tarkoitus merellä ja satamissa on ohjata alukset turvallisesti avomereltä satamiin ja niistä ulos, on Luotsi-toimintamuodon tarkoitus ohjata nuoria ja heidän perheitään kohti parempaa arkea ja tulevaisuutta.

Arvioinnissa sekä kuvataan Luotsi-toimintaa arvioinnin esivaiheena että analysoidaan toimin-nan vaikuttavuutta eri toimijoiden näkökulmista. Arviointi kohdentuu nykymuotoiseen Luot-si-toimintaan ja pyrkii selvittämään myös toiminnan pidempiaikaisia vaikutuksia ja vaikutta-vuutta. Luotsi-toiminnan malli on peräisin vuonna 2000 käynnistetystä Itäluotsi-projektista. Vuonna 2012 toiminta käsittää kolme alueellista Luotsia – Itä-, Koillis- ja Länsiluotsit – sekä kolme erikoistunutta työmuotoa, Skanssi, Spinnu ja NevoDrom. Tässä arvioinnissa on keski-tytty Luotseista vanhimpiin, Itäluotsiin, Skanssiin ja Koillisluotsiin. Spinnu, joka on alkanut yhtä aikaa Skanssin kanssa, on jätetty haastattelujen ulkopuolelle, koska Spinnua on työmuo-tona kuvattu useassa aiheesta aiemmin tehdyssä opinnäytetyössä. Länsiluotsi ja NevoDrom ovat toimintamuotoina nuorimpia ja siksi ne on jätetty pääasiassa haastattelujen ulkopuolelle.

Arvioinnissa on hyödynnetty monipuolista aineistoa. Luotsi-toiminnan pidempiaikaista vaikut-tavuustietoa on haettu osallistamalla tutkimushaastatteluihin ammattilaisia, joilla on pitkä kokemus toiminnasta, ja nuoria, jotka ovat aiemmin olleet mukana toiminnassa. Toiminnas-ta vuosina 2001–2011 kerätyt tiedot asiakkuutensa päättäneiden nuorten asiakasprosesseis-ta ovat antaneet tärkeää tietoa toiminnan lyhyen aikavälin onnistumisista ja tuoneet mukaan Luotsi-toiminnan sidosryhmien näkökulmaa. Niiden kautta on voitu hahmottaa myös ajallisia muutoksia esimerkiksi nuorten toimintaan tulon syissä. Sekä kvalitatiivisten että kvantitatii-visten aineistojen käyttö, triangulaatio, on mahdollistanut toiminnan kattavamman analyy-sin ja parantanut tulosten luotettavuutta.

Arviointitutkimus toimii apuvälineenä niin käytännön kohdennettua nuorisotyötä tekeville toimijoille kuin kaupungin viranhaltijoille ja päätöksentekijöillekin. Tutkimustuloksia toivo-taan hyödynnettävän monihallintokuntaisen syrjäytymistä ehkäisevän työn suunnittelussa osana Helsingin kaupungin palvelujärjestelmää sekä kohdennetun nuorisotyön tulevaisuu-den linjauksia pohdittaessa. Tutkimuksen tulokset ovat ajankohtaisia myös suunniteltaes-sa kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa kaudelle 2013–2016 ja kehitettäes-sä Luotsi-toimintaa.

Tutkimusraportti jakautuu kahteen osioon: Luotsi-toiminnan taustaa, aiempaa tutkimusta, teoriaa ja tämän arvioinnin tarvetta kartoittavaan osioon sekä tulososioon, jossa yhdistyy niin aiemmin, kuin tämänkin arvioinnin yhteydessä kerättyjen Luotsi-toimintaan liittyvien aineistojen keskeinen anti.

OSA 1 ARVIOINNIN TAUSTA, TARVE JA AIEMPI TUTKIMUS

10 11

1 ARVIOINTITUTKIMUKSEN TARVE JA TOTEUTUS

Yksittäisistä Luotsi-toiminnoista on aina toiminnan alkuvuosista lähtien tehty verrattain paljon tutkimusta: ulkoisia ja sisäisiä väli- ja loppuarviointeja ja yliopisto- sekä ammatti-korkeakoulutasoisia lopputöitä. Tässä arvioinnissa on pyritty kuvaamaan Luotsi-toiminnan tuloksia ja vaikuttavuutta pidemmällä aikavälillä. Keskustelu arvioinnin tarpeesta Luot-sin johtoryhmässä keväällä 2011 johti kilpailutukseen, jonka kautta arvioinnin toteutta-jaksi valikoitui pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca. Arviointi on toteu-tettu Helsingin kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta (lasu) saadulla lisärahoituksella. Kaikista lasu-hankkeista tehdään kustannus- ja vaikuttavuusarviointe-ja, jotka vastaavat muun muassa siihen, kuinka hankkeet ovat onnistuneet, mitä hyviä käytäntöjä on hyödynnetty tai löydetty ja kuinka hankkeet toimivat kaupungin palvelu-kokonaisuudessa.

Luotsi-toiminnan arviointitutkimus toteutettiin aikavälillä 1.9.2011–30.5.2012. Tutkimuk-sesta on vastannut arviointihankkeeseen palkattu Soccan tutkija Maria Ohisalo, jonka tu-kena on toiminut Soccassa tutkimusryhmä: erityissuunnittelija Saila Nevanen, tutkijaso-siaalityöntekijä Tiina Muukkonen ja erikoistutkija Saija Turunen. Tutkimuksen seurannasta on vastannut tutkimuksen ohjausryhmä, johon ovat edellä mainittujen lisäksi kuuluneet nuorisoasiainkeskuksesta kohdennetun nuorisotyön toimiston toimistopäällikkö Martti Po-teri, nuorisosihteeri Tiina Nurmi, suunnittelija Tua Heimonen ja nuorisoasiainkeskuksen erityissuunnittelija Harri Taponen.

Nuorisoasiainkeskus on Luotsi-toiminnan hallinnoijana tarjonnut tutkijalle kattavan kir-jallisen tutkimusaineiston sekä työntekijöiden ja viranhaltijoiden asiantuntemuksen ny-kymuotoisen toiminnan 12-vuotisen historian tarkasteluun. Lisäksi toteutetut 35 haas-tattelua ja varsinkin Luotsi-toiminnassa aiemmin mukana olleiden nuorten tavoittaminen ja haastattelut on toteutettu nuorisoasiainkeskuksen avustuksella.

1 1 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymyksetArvioinnissa selvitettiin Luotsi-toiminnan pidempiaikaista yhteiskunnallista vaikuttavuut-ta, toisin sanoen asiakasprosessien aikana tapahtuvia muutoksia pitkäkestoisempia ja py-syvämpiä vaikutuksia nuorten elämään. Lisäksi selvitettiin toiminnan hyötyjä kuntalaisil-le sekä Luotsi-toimintamallin soveltuvuutta Helsingin kaupungin palvelukokonaisuuteen. Pidempiaikaista vaikuttavuutta on lähestytty muun muassa tarkastelemalla haastattelu-jen tuloksia yhdessä vuosien 2001–2011 välillä tehtyjen asiakasprosessien loppuarvioin-tien kanssa. Toisin sanoen arvioinnissa on selvitetty palvelun tarjontaa ja palvelun sovel-tuvuutta tietylle asiakasryhmälle Helsingissä. Arvioinnissa on haettu vastauksia kahteen päätutkimuskysymykseen alakysymyksineen:

1. Kuinka Luotsi-toiminta vastaa Helsingin palvelutarpeeseen?1.1 Selvitetään taloudellisuutta ja ulkoista tehokkuutta: mikä on Luotsi-toiminnan panokset–tuotokset-suhde ja kustannusten suhde suoritteisiin?1.2 Selvitetään, kuinka kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toimintamalli vastaa elämänhallinnan tukea tarvitsevan helsinkiläisnuoren palvelutarpeeseen.

2. Mitkä ovat Luotsi-toiminnan vaikutukset yksilötasolla?2.1 Mitä vaikutuksia Luotsi-toimintaan osallistumisella on ollut nuorten elämään? 2.2 Kuinka pysyviä tulokset ovat olleet heidän mielestään?

Luotsi-toiminnasta jo aiemmin tehdyt arvioinnit ja opinnäytetyöt ovat osoittaneet toi-minnan hyödylliseksi: palaute niin Luotseissa mukana olleilta nuorilta, Luotsien työnteki-jöiltä, heidän esimiehiltään, hallinnosta kuin Luotsien sidosryhmistäkin on kautta linjan ollut pääosin positiivista, ja toimintaa on pidetty perusteltuna lisänä kaupungin palvelu-kokonaisuudelle. Alkuasetelma on ollut tutkijalle (ja tilaajalle) kiitollinen, mutta toisaal-ta haastava. Arvioinnissa on pyritty selvittämään, mikä on se muutos, jonka Luotsi-toi-minta on saanut aikaan. Mitä ei olisi tapahtunut ilman Luotsia, ja kuinka tämä näkyy niin palvelujärjestelmän kuin yksilönkin tasolla?

Kuvio 1 on pelkistetty esitys tämän arvioinnin viitekehyksestä. Jokainen kuvion osio on avattu arvioinnissa: esimerkiksi kaikki toimintasuunnitelmista poimitut tavoitteet löyty-vät raportin osasta ”Luotsi-toiminnan tavoitteet” (kuviossa on vain niistä tiivistetty ylä-tason tavoite) ja tehtäviä on avattu kohdissa ”Luotsi-toiminnan hallinto vuonna 2012” ja

”Luotsin asiakasprosessi vuonna 2012”. Kuviossa esitetyt onnistumisen kriteerit ovat ol-leet myös taustana tutkimuskysymyksille palvelujärjestelmä- ja yksilötasolla. Tavoitteita ja onnistumisen kriteereitä ei käytännössä voi erottaa toisistaan palvelujärjestelmän ja asiakkaiden lohkoihin, vaan ne ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa.

12 13

Tarve: 12–15-vuotiaiden, helsinkiläisten, erityisen tuen tarpeessa olevien nuorten ennaltaehkäisevä tukeminen moniammatillisesti ja -hallinnollisesti kodin, koulun ja

vapaa-ajan alueilla

Päämäärä: Luodaan Helsinkiin palvelu, jolla tuetaan 12–15-vuotiaita helsinkiläis-nuoria ja heidän vanhempiaan ennaltaehkäisevästi, jotta vältettäisiin korjaavien

palvelujen tarvetta

PALVELUJÄRJESTELMÄN TASO ASIAKASTASO

Tavoite: Tunnistaa varhaisessa vaiheessa syrjäytymistä

ennakoivat riskit ja pyrkiä rajaamaan riskiryhmiä aiempaa paremmin

Tavoite: Hyvinvoiva helsinkiläinen nuori

Keino: Toteutetaan ennaltaehkäisevää kohden-nettua nuorisotyötä moniammatillisen ja moni-hallinnollisen työmuodon kautta, jota levitetään

Keino: Nuorelle tarjotaan mahdollisuutta osallistua Luotsi-toimintaan

Prosessit: Mm. työntekijöiden rekrytoiminen ja kouluttaminen, käytännön järjestelyt, sidosryh-

mien, nuorten ja perheiden sitouttaminen

Prosessit: Mm. nuoren ja perheen sitoutuminen toimintaan: tukisuunnitelmaan tavoitteet

kodin, koulun ja vapaa-ajan alueille

Tehtävät: Moniammatilliset tiimit yhteistyössä sidosryhmien ja verkostojen kanssa toteuttavat

luotua toimintasuunnitelmaa

Tehtävät: Nuori osallistuu toimintaan tavoin, jotka parhaiten tukevat juuri hänen

tavoitteidensa saavuttamista

Tuotokset: Toimenpiteet, joita toteutetaan, jotta saavutetaan halutut tulokset ja

vaikutukset, esim. verkostotyöskentely moniammatillisesti ja monihallinnollisesti

Tuotokset: Tuloksiin nähden välineellisiä, toiminnan kautta syntyneitä ja toteutuneita

toimenpiteitä, kuten esim. retket, pienryhmä-tapaamiset, yksilöllinen tuki, jne.

Tulokset: Nuoria on onnistuttu tukemaan ennaltaehkäisevästi kodin, koulun ja

vapaa-ajan alueilla. Nuorten korjaavien palvelujen tarve on vähentynyt.

Tulokset: Mm. nuori suorittaa peruskoulun loppuun, saa rinnalleen aikuisen, joka tukee,

saa vertaistukea ikäisistään, voimaantuu, löytää uutta tekemistä vapaa-ajalleen jne.

ONNISTUMISEN KRITEERIT: Toiminta on saavuttanut tavoitteensa

Luotsin parissa toimivien mielestä (selvitetään haastatteluin ja muun datan kautta)

ONNISTUMISEN KRITEERIT: Toimintaan osallistuneet nuoret kokevat toiminnan mielekkääksi ja hyödylliseksi

(selvitetään haastatteluin)

Kuvio 1. Luotsi-toiminnan arvioinnin viitekehys (mukaelma Terveyden edistämisen keskus 2011).

1 2 Monitahoarviointi ja laaja aineisto tutkimuksen rakennuspalikoinaArvioinnissa käytettävien indikaattorien on täytynyt soveltua ihmisten kanssa tehtävän laadullisen työn arviointiin. Tällaisen työn kokonaisvaltaista vaikuttavuutta on vaikea ku-vata vain numeerisesti. Eräänä vaihtoehtona tuloksellisuus- ja systeemitehokkuuskeskei-sille mittausmalleille onkin palvelujen monitahoarviointi (Multiple Constituency Approach). Ari Salmisen (2002, 151) mukaan lähestymistapa täydentää ja monipuolistaa tehokkuu-den arviointia palveluhallinnossa. Toiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus toteutuu, kun ne yksilöt ja ryhmät, joilla nähdään olevan intressejä kyseessä olevaa toimintaa kohtaan, tulevat tarpeiltaan tyydytetyiksi.

Monitahoarvioinnin mallin taustalla on ajatus, että organisaatiot ovat riippuvaisia sen eri toimijoiden/asianomaisten tuesta sekä niiltä saatavasta rahoituksesta (mt.). Ajatus sopii mitä parhaiten Luotsi-kontekstiin, sillä toiminta on vuosien varrella joutunut usein pe-rustelemaan olemassaolonsa tarpeellisuutta sen rahoittajille.

Tämän arvioinnin sekä aineistonkeruu- että analyysimetodina on käytetty monitahoarvi-ointia, jossa on taustalla ajatus, että organisaatio on riippuvainen sen eri avainryhmien tarjoamista resursseista. Avainryhmiä (engl. stakeholder, constituency) ovat kaikki ne ta-hot, joilla on intressejä arvioitavan organisaation toimintaan (Vartiainen 2007, 155). El-lei organisaatio pysty tyydyttämään näiden avainryhmien tarpeita, luopuvat ne luultavasti toiminnan tukemisesta. Mallissa nähdään, että organisaation eri ryhmät pitävät organi-saatiota tehokkaana eri syistä. Toisin sanoen toimijat tekevät toiminnasta omat arvionsa omien eivätkä kaikille yleisten ja yhtäläisten kriteerien valossa. (Vartiainen 1994, 97–99.)

Arviointiin on siis osallistettu henkilöitä, joilla on keskeistä tietoa ja pitkä kokemus Luotsi-toiminnasta arviointikohteena, jolloin moniäänisyys mahdollistaa erilaisten näkökulmien esille tuomisen. Haastateltuja henkilöitä ja avainryhmiä ovat olleet toiminnassa asiakkaina olleet nuoret, Luotsien työntekijät, heidän esimiehensä (toiminnanjohtajat sekä hallinnol-liset esimiehet virastoissa) sekä Luotsi-toiminnan johtoryhmä. Lisäksi Luotsin sidosryhmi-en, kuten koulujen ja kotien, mielipiteitä toiminnasta on kartoitettu vuosina 2001–2011 kerättyjen nuorten asiakasprosessien loppuarviointien kautta. Tässä arvioinnissa eri avain-ryhmiä ei ole priorisoitu keskenään sen mukaan, minkä ryhmän tietoa pidettäisiin mer-kittävimpänä, vaan kaikkien toimijoiden näkemykset ovat olleet arvioinnille yhtä tärkeitä.

Monitahoarvioinnin menetelmään liittyy ajatus arvioitavaan toimintaan aktiivisesti osal-listuvien intressiryhmien mukaan ottamisesta arviointiprosessin suunnitteluun ja toteutuk-seen. Tätä toteutettiin jo arviointiprosessin ensimmäisenä päivänä 1.9.2011 järjestetyssä Luotsi-toimintojen yhteisessä kehittämispäivässä, jossa Luotsien työntekijöiltä kysyttiin ajatuksia liittyen arviointitutkimukseen. Arviointiprosessin loppupuolella keväällä 2012 järjestetyssä kehittämispäivässä työntekijöille esiteltiin tutkimuksen alustavia tuloksia, joista käytiin keskustelua yhdessä. Vuorovaikutuksella arviointia suorittavien ja sen tulok-sia hyödyntävien tahojen välillä on merkityksensä arviointi-informaation paremmalle hyö-dyntämiselle (Vartiainen 2001, 26). Luotsi-arvioinnin ohjausryhmä on osallistunut myös aktiivisesti tutkimuksen valmiiksi saattamiseen.

Tutkimuksen monitahoarvioinnin prosessi on esitetty kuviossa 2. Ensimmäisessä vaihees-sa on tutustuttu Luotsin toimintajärjestelmään, ja tämän jälkeen on kartoitettu avain-

14 15

ryhmiä ja -toimijoita yhteistyössä nuorisoasiainkeskuksen kanssa. Seuraavassa vaiheessa on haastateltu toimijoita Luotsi-toiminnasta olemassa olleen aineiston pohjalta rakenne-tun haastattelurungon mukaan. Haastatteluista nousseista eri toimijoiden näkemyksistä on etsitty konsensuksia ja toisaalta asiakokonaisuuksia, jotka ovat jakaneet toimijoiden mielipiteitä. Monitahoarvioinnin keskeinen piirre on arviointitulosten konkretisoiminen ja tiivistäminen niin sanotuiksi arvolausekkeiksi (Vartiainen 2007, 168). Näitä kokonaisuuk-sia ja eräänlaisia arvolausekkeita käsiteltiin Luotsi-toimijoiden yhteisessä Luotsi-toimin-nan kehittämispäivässä keväällä 2012. Arvolausekkeiden peilaaminen toimijoilla ja palau-te ovat osa arvioinnin analyysia.

Kuvio 2. Monitahoarvioinnin prosessi (mukailtu Vartiainen 1994, 100).

Arvioitava Luotsi-

toiminta

Toiminta-järjestelmä

Avain-ryhmienkartoit-taminen

Monitaho-arviointi

haastatteluin ja muun

datan kautta

Arvioinnin tulos / arvo-

väittämät

Palaute

Monitahoarvioinnissa organisaation tuloksellisuus syntyy useista eri kannanotoista ja ar-vioista. Voidaan puhua laaja-alaisesta monitahoarvioinnista, kun ei tietoisesti preferoi-da minkään avainryhmän näkemyksiä. Vartiaisen (1994, 104–106) mukaan laaja-alaiselle mallille on myös tyypillistä, että toiminnan X vertailtavuus toimintaan Y kyseenalaiste-taan. Näin on ollut kautta linjan tämän arviointiprosessin aikana, kun toimijoiden kans-sa on pohdittu Luotsin vertailtavuutta muihin palveluihin. Mallin avulla ei voida tehdä, eikä pyritä tekemään toiminnan tuloksellisuuden yleispätevää kokonaisarviointia. Tarkoi-tuksena on ennemmin tarjota informaatiota toiminnasta sen avainryhmien mielipiteistä

käsin ja käytettäväksi edelleen toiminnan perustana (Vartiainen 2007, 153). Luotsi-toi-minnan kokonaiskuvaa on monitahoarvioinnin lisäksi hahmotettu asiakirja-analyysin kei-noin aiemmin tuotetuista kirjallisista Luotsi-materiaaleista, ja haastatteluaineistoja on analysoitu teemoittelun keinoin.

AINEISTOSTAArvioinnin tutkimuskysymykset ovat ohjelmatason arviointikysymyksiä. Tarkennettuja arvi-ointikysymyksiä 1.1, 1.2, 2.1 ja 2.2, on lähestytty monipuolisen aineiston kautta, ja täs-sä arvioinnissa voidaankin puhua triangulaatiosta tai moninäkökulmaisuudesta: arvioin-nin tiedonkeruussa on hyödynnetty tuloksia koko nykymuotoisen Luotsi-toiminnan aikana tehdyistä arvioinneista ja opinnäytetöistä. Lisäksi arvioinnissa on Luotsi-toimintaan liit-tyvistä dokumenteista ja asiakasprosessien päätteeksi tehdyistä nuorten monitahoarvioin-neista koottua sekä subjektiivista että objektiivista tietoa toiminnasta.

Kerätyn aineiston kautta on haettu vastauksia siihen, kuinka Luotsi-toiminta vastaa Hel-singin kaupungin palvelutarpeeseen, ja toisaalta siihen, mitkä ovat olleet toiminnan vai-kutukset yksilötasolla. Käytännössä tasoja on vaikea erottaa toisistaan, mutta arvioinnin 2. osio on jaettu pääasiassa palvelujärjestelmä- ja asiakastason osioihin selkeyden vuoksi.

Tässä arvioinnissa tulokset pohjautuvat ennen kaikkea eri toimijoiden kokemustietoon, jos-sa toiminnan tuloksellisuus määritellään ensisijaisesti arvojen ja preferenssien kautta. Ar-vioinnin avainasemassa ovat yksilöiden subjektiiviset kokemukset sekä avainhenkilöiden jaetut arviot toiminnasta. Arvioinnin aikana kerätyssä haastatteluaineistossa tutkimus-haastatteluissa (N = 35) oli osallistujina 18 keskeistä Luotsista laajan kokemuksen omaa-vaa informanttia (liite 1) (työntekijöitä, sidosryhmien edustajia, hallinnollisia esimiehiä, Luotsin johtoryhmä). Yksi Luotsi-informanttien haastatteluista tehtiin parihaastattelu-na. Luotsi-informanttien haastatteluissa haastateltiin seitsemää nuorisoasiainkeskuksen, neljää sosiaaliviraston ja kolmea terveyskeskuksen edustajaa sekä kolmea opetusviraston koulukuraattoria sekä nuorisopsykiatrian emeritusprofessori Veikko Aalbergia. Lisäksi haas-tateltiin 18:aa Luotsi-toiminnassa aiemmin mukana ollutta nuorta, joista kolmea haasta-teltiin sähköpostitse ja muita yksilöhaastatteluin (liite 2). Litteroitua haastatteluaineis-toa kertyi näistä 35 haastattelusta pitkälti yli 200 sivua.

Kenenkään haastatellun näkemyksiä ei ole tarkoituksellisesti preferoitu, ja tunnistetta-vuuden vuoksi eri hallintokuntien vastauksia ei ole eroteltu toisistaan. Koska arvioinnis-sa on selvitetty Luotsi-toiminnan pidempiaikaista vaikuttavuutta, on asiakasnuoria ta-voitettu ennen kaikkea pidempään toimineista Itäluotsista, Skanssista ja Koillisluotsista.

Aikaisemmissa Luotsi-selvityksissä on haastateltu lisäksi yli 50:tä toimintaan osallistunut-ta nuorta sekä yli sataa muuta Luotsi-informanttia. Tämän lisäksi esimerkiksi Länsiluotsin projektiarvioinnissa vuonna 2010 (Heimonen 2010) on selvitetty eri Luotsi-toiminnan kes-keisten sidosryhmien mielipiteitä toiminnasta (N = 55). Vastaajia tässä aineistossa olivat muun muassa koulujen kuraattorit, terveydenhoitajat ja lääkärit, perheneuvolan sosiaali-työntekijät, nuorisotalojen nuorisotyöntekijät ja nuorisopsykiatrian työntekijät. Osittain päällekkäisiä vastaajia edellä mainittujen kanssa on toiminnassa systemaattisesti kerätyis-sä nuorten asiakasprosessien monitahoarvioinneissa. Näissä eri näkemyksiä toiminnasta ja nuorten asiakasprosesseista on vuosien 2001–2011 aikana esitetty yli 2 000 kappaletta. Taulukossa 1 on esitetty se, millä aineistoilla mihinkin tutkimuskysymykseen on vastattu.

16 17

Taulukko 1. Luotsi-arvioinnin tutkimuskysymyksiin vastaaminen.

MILLÄ AINEISTOLLA VASTATAAN? MIHIN VASTATATAAN?

Aiemmat Luotsi-tutkimukset, -arvioinnit, asiakasprosessien koonnit, muu Luotsi-aineisto

Tutkimuskysymys 1. Tutkimuskysymys 2.

Nuorisoasiainkeskuksen kustannuslaskelmat, tunnusluvut + vertailu muihin palveluihin

Luotsi-informanttien haastattelut

Mukana olleiden nuorten haastattelut

Luotsien työntekijöiden palaute tuloksista

Tutkimuksen kvantitatiivista aineistoa on nuorisoasiainkeskuksessa kerätty tilastoaineis-to liittyen Luotsi-toiminnan kustannuksiin ja panos–tuotos-suhteisiin sekä osittain myös edellä mainittu monitahoarviointidata, jonka on koonnut sähköiseen muotoon Tua Hei-monen. Lisäksi voidaan puhua menetelmätriangulaatiosta, sillä aineistoja on hankittu eri metodein. Triangulaatio on perusteltu valinta tässä arvioinnissa, sillä kartoituksen kohtee-na olevasta yli 12 vuotta jatkuneesta moniammatillisesta ja -hallinnollisesta Luotsi-toi-minnasta voitiin näin saada kattavampi kuva ja tutkimustulosten luotettavuuden voidaan olettaa paranevan. Tutkimusmenetelmät ja aineisto on valittu niin, että ne edistäisivät parhaalla mahdollisella tavalla tutkimuskysymyksiin vastaamista.

Arvioinnilla oli tutkimuslupa sekä nuorisoasiainkeskukselta, että terveyskeskukselta. Sosi-aaliviraston työntekijänä tutkija ei tarvinnut kyseiseltä virastolta erillislupaa, kun tutki-muksessa ei myöskään käsitelty asiakastietoja. Tutkimuksen toteuttajat eivät ole saaneet tietoonsa Luotsin asiakastietoja, vaan tutkimuksessa on hyödynnetty vain Luotsi-toimin-nasta tuotettua kokoomatietoa, josta ei ole voitu tunnistaa yksittäisiä asiakasnuoria. Kaik-ki tutkimukseen osallistuvat nuoret olivat yli 18-vuotiaita ja osallistuivat tutkimukseen vapaaehtoisesti. Heidät tavoitettiin nuorisoasiainkeskuksen ja Luotsien (myös Skanssin) työntekijöiden avulla.

Tutkittaessa pidempiaikaista toiminnan vaikuttavuutta vei aiemmin Luotsi-toimintaan osallistuneiden nuorten tavoittaminen aikaa muun muassa siksi, että tutkija ei voinut asiakastietojen salassapitosyistä itse ottaa yhteyttä haastateltaviin. Ensimmäisten Luot-si-nuorten osallistumisesta toimintaan oli haastatteluhetkellä kulunut jo yli kymmenen vuotta aikaa. Aika oli siis myös tekijä, joka on osaltaan vaikuttanut siihen, kuinka tarkas-ti haastatellut nuoret ovat pystyneet kertomaan toiminnasta vuosien jälkeen.

Eräs vaikea, mutta tiedostettu asia tässä arvioinnissa ja myös yleisesti sosiaalitieteellises-sä tutkimuksessa on se, että haastatteluihin saadaan helpommin mukaan niitä henkilöi-tä, joilla on mennyt elämässä hyvin ja joiden kohdalla arvioitava palvelutoiminta on ollut

onnistunutta muiden positiivisten tekijöiden ohella. Näin ollen sellaisten nuorten ääni, joille Luotsi-toiminnasta ei ole ollut apua ja joiden negatiivisia kehityskulkuja toiminta ei osaltaan ole pystynyt pysäyttämään, tuskin tässä arvioinnissa kuuluu, sillä haastatte-luotoksessa ei ole mukana nuoria, jotka olisivat joko keskeyttäneet toiminnan tai olisivat haastatteluissa ilmaisseet toiminnan olleen hyödytöntä.

18 19

2 LUOTSI-TOIMINNAN HISTORIAA JA NYKYTILA: KATSAUS VUOSIIN 2000–2012

Tämän arvioinnin valmistuessa vuonna 2012 nykymuotoista Luotsi-toimintaa on toteutet-tu Helsingissä jo pitkälti yli 10 vuotta. Nykymuotoisesta puhutaan siksi, että Luotsi-toi-mintaa on ollut kaupungissa eri muodossa jo ennen 2000-lukua: nuorisoasiainkeskuksen, sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen monihallintokuntaista nuorisotyötä on toteutettu Helsingin kaupungissa vuodesta 1993 alkaen. Tässä kappaleessa luodaan katsaus Luotsi-toiminnan historiaan, kehitykseen ja nykytilaan.

2 1 Kohdennettua nuorisotyötä vuosina 2000–2012Luotsi-toimintaa esittelevässä vihkosessa (Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus 2011, myöh. tekstissä nuorisoasiainkeskus) Luotsin historiasta kerrotaan seuraavaa: Helmikuus-sa 1993 aloitti Linnanmäen kupeessa nuorten tukikeskus Dooris, jolle oli haettu mallia newyorkilaisesta ”The Door” -toiminnasta. Dooriksen toimintaidea oli tarjota moniamma-tillista tukea nuorten elämänhallinnan ongelmissa mahdollisimman matalalla kynnyksellä.

Elokuussa 1993 Linnanmäelle, Dooriksen rinnalle, käynnistettiin projekti nimeltä ”Etsi-vän työn ryhmä Luotsi”. Tuolloin taustalla oli päättäjien ja eri viranomaisten huoli nuor-ten hyvinvoinnista ja jengiytymisestä rautatieaseman seudulle ja Asematunneliin. Kartoi-tuksissa oli havaittu joukko nuoria, joita kaupungin palvelut eivät tavoittaneet. Luotsille löydettiin etsivän työn malli Oslosta, päihdehuollon Uteseksjonen-yksikön toiminnasta. Nuorisoasiainkeskus tarjosi työmuotoon kolmen työntekijän vakanssit, sosiaalivirasto ja terveyskeskus kumpikin yhden.

Etsivän työn ryhmä Luotsissa oli nykymallisen Luotsi-toiminnan elementtejä, kuten mo-niammatillisuus (nuoriso- ja sosiaaliohjaajat ja terveydenhoitajat) ja toiminnallisuus, jo-ka konkretisoitui esimerkiksi nuorten ohjaamisella eri harrastustoimintojen pariin. Luot-si-toiminta oli tuolloin kuitenkin nimensä mukaisesti etsivää työtä ja poikkesi nykyisestä kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnasta. Etsivällä työllä tarkoitettiin tuolloin (Ruus-kanen et al. 1998, 6–7) toimintaa, jossa yhdistetään ”eri virastojen perinteisiä työmenetel-miä ja ammattitaitoa uudenlaiseksi kokonaisuudeksi, joka perustuu vapaaehtoiseen kontak-tiin nuorten kanssa. Työntekijät tekevät työtä nuorten parissa alueilla, joissa nuoret viettävät vapaa-aikaansa, seuraavat nuorten toimintaa ja ohjaavat sitä tarvittaessa yhteiskunnassa hyväksyttyyn suuntaan. Työntekijöiden tehtävänä on saada nuoret itse tekemään ehdotuk-sia ja aloitteita, sillä työntekijöiden tarjoama valmis toiminta ei useinkaan kanna pitkälle.”

Luotsilla oli jo tuolloin vahvat yhteistyöverkostot kaupungin muiden toimijoiden kanssa, esimerkiksi terveydenhoitaja oli mukana alueen koulu- ja opiskeluterveydenhuollon yh-teispalavereissa ja sosiaaliohjaaja lastensuojelun yhteistyöpalavereissa. Silti verkostotyös-kentely, jossa Luotsin verkostoilla on rooli nuoren lähettäjänä toimintaan, tuli toiminnan keskiöön vasta nykymallissa.

Vuoden 2000 Helsingin kaupungin talousarvion käsittelyn yhteydessä joukko kaupunginval-tuutettuja esitti ponnen, että nuorisoasiainkeskus yhteistyössä muiden virastojen kanssa

jatkaa ja kehittää vaihtoehtoisia toimintoja, joiden avulla voidaan löytää ne nuoret, joilla on ongelmia ja auttaa heitä niiden voittamisessa. Tällaisena esimerkkinä ponnessa mai-nittiin monihallintokuntainen Luotsi. Ponsi hyväksyttiin, ja näin lähdettiin kehittämään Luotsi-toimintaa Itä-Helsinkiin. Itäluotsi sai nimensä toisaalta toiminta-alueensa, toisaal-ta kolmen viraston yhteistyöllä toteutettavasta toimintatavasta. Jo tuolloin Luotsi-toi-minta lanseerattiin merkitsemään nuorisoasiainkeskuksen, sosiaaliviraston ja terveyskes-kuksen monihallinnollista yhteistyötä, johon oli luonteva lähteä sen kokemuksen pohjalta, joka virastoilla jo oli Etsivän työn ryhmä Luotsi -projektin tiimoilta.

1990-luvun lopussa oli noussut uudentyyppinen huolenaihe nuorten toiminnallisen ja ko-konaisvaltaisen tukemisen puutteista. Väliinputoajina olivat murrosikäiset nuoret, joiden elämässä oli selvästi havaittavissa syrjäytymisen riskejä, mutta oireilu ei antanut vielä ai-hetta lastensuojelun tai terveydenhuollon palveluihin. Erityisen selvästi tämä huoli ha-vaittiin Itä-Helsingin alueella. Luotsin työntekijät olivat osaltaan käyneet kartoittamassa tilannetta Itäkeskuksessa katutyön näkökulmasta.

Hyväksi havaittu Luotsin monihallintokuntainen ja moniammatillinen malli sekä uuden-tyyppinen kohdennetumpi ja riskiryhmien parempaan tunnistamiseen pohjautuva työmuo-to todettiin sopivammaksi itäisen Helsingin tarpeisiin kuin perinteinen etsivä nuoriso- ja katutyö. Tarvittiin intensiivinen ja pidempikestoinen työmalli, johon yhdistettäisiin eri-tyisesti varhainen tuki, yksilöllinen tukiprosessi, alueellisuus sekä verkostomainen työs-kentelyote.

Vuonna 2000 käynnistetty, aluksi kolmivuotinen Itäluotsi-kehittämisprojekti rakennettiin paitsi teoreettisen ja empiirisen tiedon pohjalta myös hakemalla mallia toimivista käytän-nöistä. Suunnittelun avuksi valittiin Illinoisin osavaltiossa Yhdysvalloissa 1990-luvulla to-teutettu CANDU-projekti. Mallia otettiin erityisesti projektin rakenteesta, joka oli kolmita-soinen: ensimmäinen taso muodosti johtajatason verkoston. Sen jäseninä olivat virastojen alueelliset johtajat, jotka kokoontuivat säännöllisesti keskustelemaan ja sopimaan viras-tojen välisen yhteistyön toimivuudesta ja käytännöistä. Toinen taso koostui ohjauksen ja suunnittelun foorumista, ohjausryhmätoiminnasta. Kolmas taso projektissa oli toteutta-misen eli asiakastyön taso. Itäluotsi-mallin kehittämiseen vaikuttivat myös aiemmat eri-tyisnuorisotyön mallit sekä kokemukset nuorisoasiainkeskuksesta.

Projektin kohdentamisen eräänä taustakriteerinä käytettiin lisäksi yhdysvaltaisen Datos A-tutkimuksen (Drug Abuse Treatment Outcome Study of Adolescent) (Hubbard et al. 1999) tuloksia, joissa havaittiin, että rikolliskierteisiin ajautuvien nuorten taustalta oli usein löydettävissä ADHD-, masennus- tai käytöshäiriöoireita. Yli 3 000 yhdysvaltalaisnuoren parissa tehdyn tutkimuksen tuloksia sovellettiin määritettäessä Luotsin ennaltaehkäi-sevää roolia ja toiminnan kohdennusta. Toimintaan soveltuvien nuorten asiakasvalintaa helpottamaan otettiin toiminnassa käyttöön muokattu versio Thomas Achenbachin Youth Self-Report -lomakkeesta, josta tuli pohja nuoren asiakasprosessin alkuvaiheen itsearvi-ointilomakkeelle. Näistä elementeistä rakentui Itäluotsi-projektin (ja myöhemmin koko Luotsi-toiminnan) teoreettinen ja empiirinen viitekehys.

Projektin ohjausryhmä koostui mukana olevien virastojen edustajien lisäksi tärkeistä yh-teistyökumppaneista, joita olivat esimerkiksi aluekuraattori ja alueen nuorisotyöyksikön toiminnanjohtaja. Ohjausryhmän tehtävänä oli seurata projektin etenemistä ja sille asetet-tujen tavoitteiden saavuttamista, mutta myös tuoda esille alueiden erityistarpeita. Ohjaus-

20 21

ryhmä on toiminut jokaisen uuden Luotsin projektivaiheessa, mutta lakkautettu toiminnan vakiinnuttua. Nykyään yhteistyö alueiden toimijoiden kanssa tapahtuu verkostotyöskente-lyn ja mahdollisten kouluvierailujen kautta, joissa esitellään Luotsi-toimintaa.

Itäluotsi-projektin tavoitteena oli luoda Itä-Helsingin alueelle uusi, vaikutuksiltaan mer-kittävä kohdennetun nuorisotyön työtapa. Tarkoituksena oli mallintaa projekti niin, että se olisi siirrettävissä myös muihin ympäristöihin. Uusi riskiryhmiin kohdennettu kehittä-misprojekti otettiin alueella hyvin vastaan ja sen tulokset olivat uskottavia. Itäluotsi-pro-jektin toiminta vakinaistettiin vuoden 2003 alussa.

Tämä nykymallinen Luotsi-toiminta poikkesi aiemmasta, jossa nuori joko tuli itse palve-luun (Dooris) tai nuorisotyöntekijät etsivät nuoria kaduilta (Etsivän työn ryhmä Luotsi). Nykymallissa nuorten ympärillä olevat sidosryhmät, koulu suurimpana, tekevät nuoresta lähetteen Luotseihin nuoren itsensä ja hänen perheensä suostumuksella. Nuoren mukaan-tulosta päättävät Luotseissa moniammatilliset työryhmät.

Itäluotsi-projektin loppuarvioinnista (Net Effect 2003) kävi ilmi, että itäiselle alueelle kaivattaisiin Itäluotsin lisäksi omaa toiminnallista projektia maahanmuuttajanuorille se-kä epäsosiaalisesti oireileville nuorille. Itäluotsin alaisuuteen perustettiin vuonna 2004 kaksi näihin kohderyhmiin erikoistunutta toimintoa: Spinnu, joka on tarkoitettu entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen muuttaneiden perheiden lapsille ja paluumuuttajanuo-rille, sekä Skanssi, joka kohdentaa työnsä käytöshäiriöisesti ja aggressiivisesti käyttäy-tyviin nuoriin. Spinnu kehitettiin opetusministeriön ja Skanssi Euroopan unionin Urban II -yhteisöaloiteohjelman tuella. Molemmat projektit vakinaistettiin kaupungin toimin-naksi vuoden 2007 alusta. Kyse oli omalla tavallaan toiminnan välineellistymisestä sekä sen laadullisesta laajenemisesta, kun etsittiin uusia työkaluja toimintaan (Poteri 2011).

Itäluotsi-toimintaa on laajennettu määrätietoisesti myös alueellisesti. Vuonna 2006 aloi-tettiin vastaavanlainen toiminta projektimuodossa Koillis-Helsingin alueella. Koillisväy-lä-projekti toimi projektina ensimmäiset kaksi vuotta ja vakiintui osaksi kaupungin koh-dennettua nuorisotyötä vuoden 2008 alusta, jolloin sen nimi muutettiin Koillisluotsiksi.

Vuoden 2008 alussa aloitti projektimuodossa Länsi-Helsingissä, Haaga-Kaarelan alueella kolmas Itäluotsi-malliin pohjautuva työryhmä nimeltään Länsiluotsi. Toimintamallia ke-hitettiin alueen tarpeita vastaavaksi vuosina 2008–2010, jonka jälkeen se vakinaistettiin. Vakanssit laajentamiseen saatiin, kun nuorten tukikeskus Dooriksen toiminnasta luovut-tiin vuoden 2007 alussa. Samassa yhteydessä Etsivän työn ryhmä Luotsin nimi vaihdettiin toimintaa paremmin kuvaavaksi Katuluotsiksi. Vuonna 2009 Katuluotsin toiminta päätet-tiin kuitenkin lopettaa.

Syksyllä 2008 nuorisoasiainkeskus aloitti opetusministeriön rahoituksella NevoDrom-pro-jektin, jossa Itäluotsi-mallia käytettiin pohjana kehitettäessä romaninuorille suunnattua kohdennetun nuorisotyön palvelua. Taustalla oli huoli romaninuorten koulutuksesta ja työnsaannista tulevaisuudessa, koska valtaväestöön verrattaessa huomattavan moni ro-manilapsi jää luokalleen tai keskeyttää peruskoulun. Nykyään projekti toimii osana Luot-si-kokonaisuutta Länsiluotsin yhteydessä. (Nuorisoasiainkeskus 2011.)

2 2 Luotsi-toiminnan tavoitteet: oikea-aikainen puuttu-minen ja hyvinvoiva nuoriLuotsi-toiminnalle on Itäluotsin perustamisvaiheessa vuonna 2000 määritelty tavoittei-ta, jotka ovat toimintamallin monistamisen myötä vakiintuneet yleisiksi kaikkien Luot-sien toiminnan tavoitteiksi. Toiminnan tavoitteiden tarkastelu on oleellista toiminnan onnistumisen arvioinnille. Taulukoissa 2 ja 3 on esitetty Luotsien toimintasuunnitelmis-ta poimitut toiminnan keskeiset palvelujärjestelmätason välilliset ja yksilötason välittö-mät tavoitteet. Tavoitteet ovat sidoksissa toisiinsa: kun puhutaan nuorten syrjäytymisen ehkäisemisestä, liittyy se sekä palvelujärjestelmä- että yksilötasoihin. Ero tavoitteiden välillä onkin ennemmin siinä, mitkä tavoiteltavista asioista tapahtuvat välittömästi ja konkretisoituvat Luotsin asiakasnuorten elämässä ja mitkä asioista näkyvät yksilötasoa laajemmalla yhteiskunnan tasolla.

Taulukko 2. Yleiset, koko Luotsi-toiminnalle asetetut palvelujärjestelmätason tavoitteet.

Taulukko 3. Yleiset, koko Luotsi-toiminnalle asetetut yksilötason tavoitteet.

PALVELUJÄRJESTELMÄTASON VÄLILLISET TAVOITTEET

1. nuorten ja heidän elinalueensa tarpeiden tunnistaminen ja seuraaminen

2. oireilevien nuorten parissa tehtävän ennaltaehkäisevän työn vahvistaminen

3. voimavarojen kohdentaminen oirehtivien nuorten elämänhallinnan vahvistamiseen

4. riskiryhmien aiempaa parempi/tehokkaampi tunnistaminen ja rajaaminen

5. toiminnan mallinnus niin, että se olisi monistettavissa muualle

6. toimintaan mukaan tulevien kumppanien sitouttaminen

7. hallintokuntien välinen yhteistyö monihallintokuntaisuuden ja moniammatillisuuden kautta

8. Luotsi-mallin toimivuus niin, että lastensuojelun tarve vähenee

YKSILÖTASON VÄLITTÖMÄT TAVOITTEET

1. nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen

2. varhainen ja yksilöllinen puuttuminen, jotta nuori ei tarvitsisi vahvempia tukimuotoja

3. nuorten sosiaalisen kompetenssin lisääminen (vuorovaikutustaidot, itsetunnon vahvistaminen)

4. nuorten oman elämänhallinnan parantaminen ja vahvistaminen

5. nuorten osallisuuden vahvistaminen

6. nuorten sitouttaminen esimerkiksi harrastustoimintaan

7. nuorten ja perheiden pitkäaikainen tukeminen

8. nuorten ohjaaminen tarvittaessa muiden relevanttien palvelujen pariin

22 23

Erikoistuneilla työmuodoilla Skanssilla, Spinnulla ja NevoDromilla on edellä lueteltujen li-säksi omia spesifeihin kohderyhmiinsä liittyviä tavoitteita:

Skanssi:• Epäsosiaalisesti oireilevien nuorten ja heidän perheidensä tukeminen

nuorisotyön keinoin.• Nuorten vuorovaikutustaitojen lisääminen ja itsetunnon vahvistaminen

ryhmätoiminnan kautta vertaisryhmässä (tavoite soveltuu erityisesti Skanssiin, mutta voidaan yleistää koskemaan myös koko Luotsi-mallia).

Spinnu: • Erityistä tukea tarvitsevien maahanmuuttaja- ja paluumuuttajataustaisten

nuorten ja heidän perheidensä kokonaisvaltainen tukeminen.• Nuorten ja heidän perheidensä integraation tukeminen ympäröivään

yhteiskuntaan heidän kulttuuri-identiteettinsä huomioiden.

NevoDrom: • Oppivelvollisuusiässä ja syrjäytymisvaarassa olevien tukea tarvitsevien

romaninuorten etsiminen ja löytäminen sekä heidän elämänhallintansa edistäminen kodin, koulun ja vapaa-ajan alueilla.

• Virastojen yhteisiä tavoitteita: nuorten kouluun pääsyn tukeminen, peruskoulun loppuun saattaminen, jatko-opintoihin tai työelämään pääsy, vapaa-ajalla tapahtuva mielekäs tekeminen ja nuorten hyvinvointi perheessään.

Luotsi-toiminnan järjestelmätason tavoitteet voidaan kiteyttää seuraavasti:

”Tavoitteena tunnistaa varhaisessa vaiheessa syrjäytymistä ennakoivat riskit ja pyrkiä rajaamaan riskiryhmiä aiempaa paremmin.”

Yksilötason tavoitteet taas tiivistyvät seuraavaan, koko Luotsi-toimintaa kuvaamaan va-kiintuneeseen lauseeseen:

”Tavoitteena hyvinvoiva helsinkiläinen nuori.”

Luotsi-toiminnan tavoitelistaan voisi eräänlaiseksi julkilausumattomaksi tavoitteeksi li-sätä Luotsiin sisäänrakennetun tulosohjauksen eli tuloksellisuuden ja tavoitteellisuuden vaatimukset. Nämä vaatimukset olivat toiminnan alussa uusia ja heijastelivat osittain 1990-luvun uuden julkishallinnon tulosvastuullisuusajattelua. Käytännön Luotsi-toimin-nassa tämä on näkynyt systemaattisena dokumentaationa, joka on tukenut niin toiminta-mallin jalkauttamista kuin juurruttamistakin ja toisaalta tuonut jatkuvan vaikuttavuuden arvioinnin osaksi toimintaa. Nuorisoasiainkeskuksessa on vuodesta 2001 lähtien kirjattu vuotuisia toiminnan seurannan tunnuslukuja, kuten asiakaskäyntejä ja yksilöllisesti ja ryh-mätoiminnassa tavoitettujen nuorten määriä. (Taponen 2011.)

Nuorisoasiankeskuksen arvot ovat toisesta välittäminen, osaaminen, tavoitetietoisuus ja tarkoituksenmukaisuus, ja viraston päämääränä on nuorten osallisuuden edistäminen ja sosiaalinen vahvistaminen. Vaikka edellä esitellyt Luotsi-toiminnan tavoitteet voidaan karkeasti jakaa kahteen kategoriaan ja vaikka toiminnalla on subjektiivisia vaikutuksia,

joita esitellään arvioinnin osiossa 2, näkyy useasta tavoitteesta palvelujärjestelmän tar-peet. Tällainen on esimerkiksi se, että nuoria pyritään sitouttamaan harrastustoimintaan syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Voidaan kysyä, kertovatko tavoitteet järjestelmän vaati-muksista nuorille: millaista nuorten elämän tulisi olla ja kuinka nuorten tulisi käyttäytyä? Samalla herää kysymys, kuinka palvelujärjestelmän tuloksellisuustavoitteet ohjaavat ta-voitteenasettelua toiminnan taustalla. Nähdäänkö nuorten syrjäytyminen subjektiivisena hyvinvoinnin ongelmana vai ennen kaikkea kustannuseränä palvelujärjestelmälle? Kysy-mykset liittyvät keskusteluun arvoista, jotka näkyvät toiminnan tavoitteissa. Arvioinnin osiossa 2 avataan Luotsi-toiminnan tuloksellisuutta ja eri toimijoiden näkemyksiä siitä ja sen arvioinnista.

2 3 Nykymallinen Luotsi-toiminta osana Helsingin kau-pungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaaEnsimmäisen Luotsin, Itäluotsin, syntyyn vaikutti tarve tavoittaa mahdollisimman varhai-sessa vaiheessa erilaisia nuorten riskiryhmiä, joiden syrjäytymisen ehkäisemiseksi oli tar-peellista kohdentaa kokonaisvaltaisia tukitoimenpiteitä. Toiminta on ollut alusta lähtien sekä moniammatillista että myös monihallintokuntaista.

Luotsi-toiminnot istuvat monella tapaa vuonna 2008 voimaan tulleen uuden lastensuo-jelulain henkeen. Lain yhtenä tavoitteena on muuttaa lasten ja nuorten kanssa tehtävän työn painopistettä korjaavan lastensuojelun sijasta ehkäisevään lastensuojeluun. Lais-sa (11. §) myös mainitaan kunnan velvoite hallintokuntien rajat ylittävään yhteistyöhön riittävien ja tarvetta vastaavien palvelujen järjestämiseksi ja asiantuntemuksen turvaa-miseksi kunnassa. Luotsi-toiminta vastaa osaltaan lastensuojelulain mukaisiin kunnan vi-ranomaisten tehtäviin:

7 §: ”Kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja kunnan muiden vi-ranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten hy-vinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syn-tymistä.”

8 §: ”Kunnan on sosiaali- ja terveydenhuoltoa, opetustointa sekä muita lap-sille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja järjestäessään ja niitä kehittäessään huolehdittava siitä, että näiden palvelujen avulla tuetaan van-hempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henki-löitä lasten kasvatuksessa ja saadaan selville lasten, nuorten ja lapsiperhei-den erityisen tuen tarve. Kunnan on järjestettävä tarvittaessa erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa.”

Nuorisolain (72/2006) 4. §:n mukaan valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi nuori-sopolitiikan kehittämisohjelman. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosille 2007–2011 ja 2012–2015 laatimat lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmat painottavat ennalta-ehkäisevää työtä ja moniammatillista eri hallinnonalojen yhteistyötä nuorten parissa teh-tävässä työssä. Luotsi-toiminta istuu siis myös nuorisolain henkeen ennaltaehkäisyn ja monialaisuutensa kautta.

Vuonna 2010 Luotsi-toiminta sai lisäresursseja tullessaan valituksi yhdeksi lastensuoje-

24 25

lulakiin perustuvan Helsingin kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kär-kihankkeista. Hyvinvointisuunnitelma pohjautuu lastensuojelulakiin (417/2007, 12. §):

”Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvin-voinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kun-nan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kun-nan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 §:n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa.”

Lisäresurssien ansiosta vuoden 2012 ajan Itäluotsi toimii itäisen ja kaakkoisen suurpiirin alueella ja Koillisluotsi koillisen suurpiirin alueella. Länsiluotsi toimii läntisen suurpiirin alueella, lukuun ottamatta Munkkiniemen, Meilahden ja Laakson kaupunginosia. Poikke-uksena on kuitenkin Pikku Huopalahti, joka kuuluu Länsiluotsin alueeseen. Lisäksi Län-siluotsi toimii keskisen suurpiirin alueella Pasilan ja Alppiharjun kaupunginosissa. Toi-minnan laajentaminen uusille alueille sekä resurssien kaksinkertaistaminen mahdollistaa vuosittain 180 uutta asiakaspaikkaa. Kuviossa 3 on esitetty Luotsi-toiminnan alueellinen jakautuminen ennen ja jälkeen lasu-lisärahoitusta. Vaaleilla väreillä kuvatut alueet ovat ne, joilla Luotsi-toiminta on vakiintunutta toimintaa, ja tummemmat alueet kuvaavat la-su-lisärahoituksen ansiosta toimintaan saatuja uusia alueita.

Kuvio 3. Luotsi-toiminnan alueellinen jakautuminen Helsingissä vuonna 2012.

Kuviossa 4 on esitetty Luotsi-toiminnan historia ja sen suurimmat organisatoriset uudis-tukset. Itäluotsi-projektin käynnistyminen ja siirtymä etsivästä työstä kohdennettuun nuorisotyöhön oli merkittävä muutos luotsimaisen työn historiassa. Itäluotsissa otettiin selkeästi huomioon alueen tarpeet ja asiakasohjaus tapahtui jalkautuvan työn sijaan alu-eellisten yhteistyökumppaneiden kautta. Tämän jälkeen nykymallisen Luotsi-toiminnan kolme suurinta muutoskohtaa vuosien 2000–2012 välillä ovat olleet:

1. Itäluotsi-projektin vakinaistaminen vuonna 2003 ja toiminnan alueellinen laajeneminen Itäluotsista Koillis- (2006) ja Länsi-Helsinkiin (2008).

2. Erikoistuneiden työmuotojen Skanssin ja Spinnun käynnistäminen vuonna 2006 sekä NevoDromin käynnistäminen myöhemmin vuonna 2008. Voidaan puhua toiminnan laadullisesta laajentamisesta.

3. Vuonna 2010 Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kautta saatu lisäresursointi ja laajennus toiminnalle, joka mahdollisti toiminnan työntekijäresurssien vahvistamisen uusilla alueilla vuoden 2012 loppuun asti.

Kuvio 4. Luotsi-toiminnan historia.

Itäisen nuorisokeskuksen

erityisnuorisotyö 1999

Nuorten tukikeskus

Dooris 1993–2007

Etsivän

työn ryh

mä

Luotsi 1993–2009

ITÄLUOTSIprojektina 2000–2002vak. työmuoto 2003–

KOILLISLUOTSIKoillisväylä-projektina 2006–2008

vak. työmuoto 2008–

LÄNSILUOTSIprojektina 2008–2010

vak. työmuoto 2011–

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN LAAJENNUKSET 2010–

SKANSSIprojektina 2004–2006vak. työmuoto 2007–

NEVO DROMprojekti 2008–

vak. työmuoto 2007–

SPINNUprojektina 2004–2006

2 4 Luotsi-toiminnan hallinto vuonna 2012Hallinnollisesti päävastuu Luotsi-toiminnasta on nuorisoasiainkeskuksella, joka tarjoaa toiminnalle tilat, toiminnanjohtajien ja nuoriso-ohjaajien vakanssit palkka- ja sivukului-neen sekä toimintaresursseja. Sosiaalivirasto vastaa sosiaaliohjaajien vakansseista ja palk-kakustannuksista sekä myöntää toimintarahaa. Terveyskeskus vastaa terveydenhoitajien vakansseista palkkoineen. Lisäksi kukin toimiala huolehtii työntekijöidensä välillisistä ku-luista, kuten koulutuksista ja työnohjauksesta. Nuorisoasiainkeskuksen resurssit on sidot-tu keskitettyjen palvelujen osaston kohdennetun nuorisotyön toimistoon, sosiaaliviraston

Oulunkylä

Käpylä

Pasila

Meilahti

Haaga

Konala

Kaarela

Vallila

Kulosaari

Herttoniemi

Kallio

Sörnäinen

Koskela

Toukola

Pakila

Tapanin-kylä

Suutarila

Suur-metsä

Mellunmäki

Östersundom

Ultuna

Karhusaari

Vartiokylä Vuosaari

Laajasalo

Santahamina

Villinki

Viikki

MalmiPukin-mäki Salmen-

kallio

Pitäjän-mäki

Munkki-niemi Ruskea-

suo

Kataja-nokka

Kaivo-puisto

Taka-töölö

Länsi-satama

Suomen-linna

Lautta-saari

Kamppi

Tuomarininkylä

VANTAA

ESPO

O

26 27

alueellisiin (itäiseen, koilliseen, läntiseen ja eteläiseen) perhekeskuksiin ja terveyskes-kuksen koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintakokonaisuuteen. Keväällä 2012 Luot-seissa toimi yhteensä 34 työntekijää: kolme toiminnanjohtajaa, 18 nuoriso-ohjaajaa, seit-semän sosiaaliohjaajaa ja kuusi terveydenhoitajaa. Asiakasmäärä työntekijää kohden on Luotseissa ollut 20 vuosina 2000–2002, mutta vuodesta 2002 eteenpäin määrä on ollut 15.

Kunkin Luotsin toiminnanjohtaja työskentelee kentällä yhdessä työryhmänsä kanssa. Hän toimii kaikkien hallintokuntien työntekijöiden lähiesimiehenä sekä vastaa yksikön käytän-nön toiminnasta ja tavoitteiden toteuttamisesta. Sosiaaliohjaajilla ja terveydenhoitajil-la on lähiesimiehen lisäksi hallinnollinen esimies taustavirastossaan – sosiaaliohjaajalla alueen perhekeskuksen päällikkö ja terveydenhoitajilla koulu- ja opiskeluterveydenhuol-lon ylihoitaja. Hallinnollinen esimies hoitaa työntekijää koskevia hallinnollisia asioita se-kä tukee työntekijän suhdetta omaan alaansa ja hallintokuntaansa. Eri Luotsien hallinnol-listen esimiesten kokouksissa käsitellään ja seurataan yhteisesti kaikkien Luotsien asioita. Luotsi-toiminnan kokonaisuutta valvoo ja linjaa johtoryhmä, jossa on edustus kunkin vi-raston johdosta. Johtoryhmä antaa valtuuksia eri virastojen yhteistoiminnalle ja vahvistaa edustamiensa tahojen yhteistä näkemystä toiminnan suunnasta ja kehittämistavoitteis-ta. Johtoryhmän jäseniä ovat nuorisoasiainkeskuksen kohdennetun nuorisotyön toimis-topäällikkö, sosiaaliviraston perhekeskustoiminnan päällikkö, terveyskeskuksen koulu- ja opiskeluterveydenhuollon päällikkö sekä Luotsien toiminnanjohtajat. (Nuorisoasiainkes-kus 2011.) Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Kokouksissa käsitellään vuosittaiset toimintakertomukset ja -suunnitelmat sekä talouteen ja laajempaan strategiseen suun-nitteluun liittyviä asioita.

2 5 Luotsin asiakasprosessi vuonna 2012Luotsi-toiminnan kohderyhmää ovat 12–15-vuotiaat helsinkiläiset nuoret, jotka asuvat Itä-, Koillis- tai Länsi-Helsingin alueilla. Skanssissa ikärajaus on 13–15-vuotiaat. NevoDromis-sa mukana voi olla myös 16-vuotiaita nuoria. Nuoret ovat peruskoulun 7.–9.-luokkalaisia. Näistä rajauksista huolimatta toiminnassa voi olla mukana myös hieman tätä nuorempia, jos nuoren tuen tarve on huomattu jo ala-asteella. Yleensä nuori on mukana toiminnassa vuoden, joskin joitain poikkeuksia on: pieni osa nuorista lopettaa toiminnan kesken, jos-kus tavoitteet taas saavutetaan nopeasti, jolloin asiakkuus päätetään tavoiteltua aiemmin, ja toisaalta joidenkin nuorten kohdalla toimintaa voidaan jatkaa myös hieman pidempään.

Liitteessä 9 on esitetty tiivistettynä Luotsin asiakasprosessi eli pääpiirteissään se tapah-tumaketju, joka Luotsi-toiminnassa yhden nuoren kohdalla toteutuu. Luotsissa tehdään monenlaista dokumentaatiota, ja Luotsin asiakasprosessissa käytettävien eri lomakkeiden kautta voidaan tarkastella Luotsi-toiminnan välittömiä vaikutuksia yksilötasolla. Lomak-keita ovat seuraavat: nuoret lähetetään Luotsi-toimintaan lähetteellä (liite 3), nuori täyt-tää asiakkuuden alussa tulovaiheen itsearviointilomakkeen (liite 4), nuorelle tehdään kirjallinen tukiohjelma (liite 5) ja prosessin lopuksi nuori täyttää lähtövaiheen itsear-viointilomakkeen (liite 6). Jokainen nuoren asiakasprosessissa mukana ollut tekee nuo-ren tavoitteiden saavuttamista kartoittavan loppuarvioinnin (kulkee toiminnassa nimellä monitahoarviointi) (liite 7). Tässä arviointitutkimuksessa on salassapidon vuoksi käytetty vain anonyymisti koodattuja monitahoarviointeja muun aineiston lisänä. Tutkijalla ei ole ollut käytettävissään yhdenkään toimintaan osallistuneen nuoren henkilötietoja.

2 5 1 Aikuisen huoli nuoresta ohjaa mukaan toimintaan Nuoren mukaan tulemiseksi Luotsi-toimintaan huolestuttavan käyttäytymisen ei tule olla erityisen rankkaa tai pitkäkestoista. Riittää, että nuoren kanssa työskentelevä ammatti-lainen on huolestunut nuoren tilanteesta ja katsoo, että oireilu on muuta kuin normaalia murrosiän ailahtelua. Työ halutaan erityisesti kohdentaa niihin nuoriin, joita ei ole on-nistuttu tavoittamaan muiden yksilöllisten palvelujen piiriin, mutta joiden käytös ennakoi ongelmia, jotka voivat myöhemmin johtaa syrjäytymisvaaraan. Näistä yhtenä tyypillisim-mistä ovat koulunkäynnin vaikeudet ja riskit koulupudokkuuteen ja peruskoulun kesken-jäämiseen. Nuorella voi olla myös tukiverkoston luomista vaativia tarpeita. Luotsi-mallis-sa halutaan välttää päällekkäisiä tukitoimenpiteitä ja löytää palvelujen ”väliin” putoavia nuoria. Vaikka esimerkiksi erityisluokalla oleminen tai lastensuojelun asiakkuus eivät ole esteitä toimintaan mukaan tulemiselle, on työn ennaltaehkäisevän luonteen kannalta tär-keää, että nuoren kanssa työskentely on oikea-aikaista, eli toiminnan tavoitteena on mah-dollisten suurempien ongelmien ennaltaehkäisy nuoren elämässä.

Käytännössä ohjautuminen Luotsi-toimintaan tapahtuu jonkun nuoren kanssa toimivan ammattilaisen lähetteellä. Näitä ammattilaisia ovat Luotsi-toiminnan yhteistyötahojen ja sidosryhmien edustajat, yleensä koulujen kuraattorit, terveydenhoitajat ja lääkärit, per-heneuvolan, lastensuojelun ja poliisin sosiaalityöntekijät, nuorisotalojen nuorisotyönte-kijät ja nuorisopsykiatrian poliklinikoiden henkilökunta. Nuoresta ilmoitetaan nuoren ja perheen suostumuksella Luotsi-toimintaan taustatiedot, selvitetään alustavasti nuoren ti-lannetta ja keskustellaan siitä, onko Luotsi sopiva tukimuoto kyseiselle nuorelle. Tämän jälkeen lähetteestä keskustellaan Luotsien moniammatillisessa työryhmässä, jossa sovitaan, aloitetaanko kyseisen nuoren kanssa työskentely Luotsissa. (Nuorisoasiainkeskus 2012.)

Luotsi-toiminnassa on luotu selkeät kriteerit, joiden avulla toiminnasta eniten hyötyvää kohderyhmää voidaan tavoittaa. Kriteereissä ei ole kysymys diagnoosien tekemisestä, vaan sidosryhmien välille luotavasta yhteisestä näkemyksestä siitä, millainen on nuoren tilan-ne ja keille kyseinen työmuoto on tarkoitettu ja sopii.

Luotsi-toiminnan kohderyhmän kriteerit (Itä-, Länsi- ja Koillisluotsi):

• Nuori asuu ja käy koulua kyseisen Luotsin vastuulle määritellyllä alueella. • Nuori on 12–15-vuotias. • Nuori opiskelee yleisopetuksen luokassa (7.–9. luokilla).• Nuoren käyttäytyminen on keskimääräisestä nuoruusiän kehityksen

mukaisesta käyttäytymisestä huolestuttavasti poikkeavaa, mutta vastaa työn ennaltaehkäisevää luonnetta.

• Nuoren tilannetta kuvaa esim. masentuneisuus, tarkkaavaisuushäiriöisyys tai käyttäytymishäiriöisyys.

Luotsi-toiminnan erikoistuneilla työmuodoilla Skanssilla, Spinnulla ja NevoDromilla on sa-manlaiset lähettämiskäytännöt, mutta Skanssi-toiminta kohdentuu 13–15-vuotiasiin nuo-riin, joilla on vaikeampia käytökseen liittyviä oireita, Spinnun kohderyhmää ovat nuoret, joiden juuret ovat entisen Neuvostoliiton alueella, ja NevoDrom on suunnattu 13–16-vuo-tiaille romaninuorille, jotka käyvät koulua, mutta tarvitsevat ja haluavat siihen tukea.

Seuraavassa on listattu erinäisiä asioita, tilanteita ja tunteita, joita nuoren elämässä saat-

28 29

taa esiintyä. Listaa käytetään apuna kaikissa Luotsi-toiminnoissa, kun eri toimijat halu-avat muodostaa yhteisen tulkinnan hankkeeseen tulevan nuoren tilanteesta. Yksittäisenä oireet voivat kuulua nuoren normaaliin murrosikään, mutta oireet voivat olla myös merk-ki nuoren pahoinvoinnista.

Masentuneisuus • koulumenestyksen nopea lasku • kiinnostuksen menettäminen aiemmin tärkeinä pitämiinsä toimintoihin • kuolemaan liittyvät kysymykset ja ajatukset • pelkotilat ja ahdistuneisuus • toistuvia valituksia käsi-, jalka- tai vatsasärystä ilman nimettävää syytä • muutokset unirytmissä, nukkumisessa tai syömisessä • onneton, surullinen, masentunut, itkuinen • yksinäinen • tuntee itsensä arvottomaksi ja ettei kukaan rakasta • syyllisyydentunteita ja yleistä huolestuneisuutta • epäluuloisuus • halu olla täydellinen, epäonnistumisen pelko • miellyttämisen tarve • loukkaantuu tavanomaisesta koulutyöskentelyyn liittyvästä palautteesta.

Tarkkaavaisuushäiriöisyys • vaikeuksia viedä loppuun mitä tahansa keskittymistä vaativaa • on ylettömän aktiivinen – juoksee tai kiipeää sopimattomiin paikkoihin ja

sopimattomin ajoin, ei pysy paikoillaan • hämmentyy helposti, ”konseptien sekoaminen” • taukoamattomia puhejaksoja, usein pyrskähtää vastauksen ennen kuin

kysymys on ehtinyt loppuun • suuria vaikeuksia odottaa ryhmässä tai peleissä vuoroaan • keskittymisvaikeudet • osallistumishaluttomuus koulussa • annettujen koulutehtävien tekemättömyys (oppitunnilla ja kotona)• opetuksen seuraamisen vaikeudet • häiriköivää tuntiosallistumista (metelöintiä, rauhattomuutta) • vaikuttaa käytökseltään ikäistään nuoremmalta • impulsiivista käyttäytymistä, hermostuneisuutta ja jännittyneisyyttä.

Käytöshäiriöisyys• jatkuva, lähes säännönmukainen valehtelu • pinnaus koulutehtävistä, koulupoissaolot • näpistely, satunnaiset päihdekokeilut • joutunut usein tappeluun ikäistensä kanssa tai aloittaa tappelun toistuvasti • vaikeuksia sopeutua ryhmään • ongelmat jatkuneet yli kuusi kuukautta, tai ne ovat erityisen voimakkaita • aiheuttaa sosiaalisessa ympäristössään vakavia konflikti- ja vaaratilanteita.

2 5 2 Kuinka Luotsissa toimitaan?Tärkeitä ovat pitkäjänteiset ja tapauskohtaiset toimintaprosessit, joissa on selkeä tavoit-teiden asettelu ja niiden toteutumisen systemaattinen seuranta ja arviointi. Toiminta suun-nitellaan huolellisesti ja se on monipuolista. Prosessi sisältää verkostomaista toimintaa nuoren tukiverkoston ja nuoren välillä, yksilöllistä tukea, nuorten ryhmätoimintaa ja toi-minnallisia työskentelymuotoja, kuten retkiä, leirejä tai esimerkiksi erilaisten harrastus-mahdollisuuksien kokeilemista yhdessä.

Nuori tarvitsee kasvunsa tueksi toisia nuoria, mutta myös aikuisia. Luotsi-toiminnan eräs keskeisimmistä erityispiirteistä on verkostotyöskentely ja yhteistyö nuoren eri elämän-alojen edustajien kanssa. Luotsi-toiminnassa haetaan tiivistä alueellista verkostomaista yhdessä työskentelyä ja toimimista. Tausta-ajatuksena on, että vaikka Luotsi-toiminnas-sa mukana olevat toimijat vähentävät tai lopettavat oman panoksensa varsinaisen Luotsi-prosessin jälkeen, on nuoren ympärille rakentunut toimiva yhteisö ja alueellinen verkos-to, joka jatkaa tarpeen mukaan nuoren tukena.

Jokaisen nuoren ympärille kootaan nuoren kasvun tukemiseen sitoutunut tukiverkosto. Tukiverkostoon kuuluvat nuoren itsensä lisäksi hänen huoltajansa, lähettävä taho ja Luot-si-toiminnan ohjaaja. Siihen voi kuulua myös esimerkiksi nuoren itsensä toivomia muita henkilöitä, oppilashuollon edustaja, nuorisotalon työntekijä ja sosiaalityöntekijä.

Tukiverkosto kokoontuu riittävän usein, tarvittaessa akuutistikin, seuraamaan ja arvioi-maan nuoren tilannetta ja sen kehitystä. Tapaamiset pohjautuvat aitoon kuulemiseen, jos-sa nuori ja hänen tarpeensa asetetaan keskiöön. Tapaamisissa keskustellaan nuoren kotiin, koulunkäyntiin ja vapaa-aikaan liittyvistä asioista, seurataan tilanteen kehitystä, neu-votellaan tavoitteista ja tukimuodoista sekä pohditaan vastauksia nuoren kasvattamisen haasteisiin. Verkostoissa toimitaan tasavertaisen kumppanuuden periaatteella kaikkien osallistujien kesken. Nuoren tukiverkosto toimii kasvatuksellisena yhteisönä. Lisäksi tuki voi olla ohjaajan ja vanhemman kahdenkeskistä keskustelua tai vanhempien välistä ver-taistukea. Luotsi-toiminnat järjestävät yhteistyössä perheneuvoloiden (ja Spinnussa lisäk-si Väestöliiton toimijoiden) kanssa vanhempainryhmiä, joissa Luotseissa mukana olevien nuorten vanhemmat voivat keskustella vertaisryhmässä vanhemmuuteen liittyvistä asioista.

Nuorelle kirjataan tukiverkostossa yksilöllinen tukiohjelma, jossa määritellään tavoit-teet ja sovitaan toimenpiteistä. Tehtyjä toimenpiteitä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti tukiverkostossa ja uusia tavoitteita asetetaan tarvittaessa. Tukiohjelmaan sisältyy tilan-teen mukaan tavoitteita kodin, koulun ja vapaa-ajan näkökulmista.

Luotsi-toiminta tarjoaa yksilöllistä tukea ja toiminnallisia ryhmätoimintoja nuorel-le sekä tukea vanhemmille. Lisäksi nuorta tuetaan koulunkäynnissä. Yksilöllinen tu-ki voi tarkoittaa nuoren ja Luotsi-ohjaajan kahdenkeskistä aikaa. Se voi olla keskusteluja, tutustumista eri harrastus- ja vaikuttamismahdollisuuksiin, nuoren vapaa-ajan toimintaa yhteisen tekemisen merkeissä, suunnitelmien luomista pulmallisten tilanteiden varalle, apua koulutehtävien kanssa sekä opastusta ja neuvontaa nuoren elämän eri osa-alueilla.

Luotsi-toiminnoissa järjestetään tarvittaessa räätälöityä ryhmä-, retki- ja leiritoimintaa nuorille iltaisin, viikonloppuisin ja koulujen loma-aikoina. Ryhmätoiminnoissa tarjotaan onnistumisen kokemuksia ja yhdessäoloa muiden nuorten kanssa. Ryhmissä voidaan har-

30 31

joitella mm. sosiaalisia taitoja, moraalista ajattelua sekä tunteiden tunnistamista ja hal-lintaa. Ryhmätoimintaa ei aina järjestetä itse, vaan nuoria ohjataan tarpeen mukaan muu-hun kaupungissa tapahtuvaan toimintaan ja nuorelle etsitään pysyviä vertaisryhmiä sekä harrasteita.

Nuoren koulunkäyntiä tuetaan toimimalla tiiviissä yhteistyössä koulun kanssa. Tuki on mm. sitä, että mietitään ratkaisuja koulunkäynnin pulmakohtiin, neuvotellaan ja sovi-taan koulunkäynnin tukimuodoista ja niiden järjestymisestä verkostossa, autetaan nuor-ta kokeisiin valmistautumisessa sekä seurataan ja puututaan nopeasti nuoren poissaoloi-hin. (Nuorisoasiainkeskus 2012.)

Luotsi-toiminta on pyritty organisoimaan niin, että toiminnan puitteiden kustannukset olisivat mahdollisimman pienet. Luotsit toimivatkin nuorisotalojen yhteydessä, mutta pää-asiassa työtä tehdään nuorten kanssa toimipaikan ulkopuolella esimerkiksi leireillä tai ret-killä. Toiminnassa jalkaudutaan myös tarvittaessa asiakasperheiden koteihin.

2 5 3 Toiminnan jatkuva arviointiArviointinäkökulma on osittain rakennettu sisään Luotsi-toimintaan, jossa toimintojen onnistumista suhteutetaan toimintasuunnitelmaan, mutta myös yksittäisten nuorten tu-kiohjelmien tavoitteisiin. Luotsi-toiminnoista on ulkopuolisten arviointien lisäksi kertynyt tietoa nuorten itsearvioinneista, verkostopalautteesta ja prosessin päättäneiden nuorten monitahoarvioinneista. Kaikkea edellä mainittua arviointitietoa kerätään osana Luotsin perustoimintaa. Lisäksi pidetään teemoitettuja kehittämispäiviä, joihin sisältyy Luotsi-työryhmän sisäistä arviointia eri materiaaleihin ja kokemuksiin pohjautuen. Arviointima-teriaaleja työn kehittämiseksi ja päätösten pohjaksi saadaan erilaisten määrällisten tieto-jen, kuten tunnuslukujen ja asiakastilastojen koonnin, kautta. (Nuorisoasiainkeskus 2011.)

Luotsi-toiminnan asiakastyön välitöntä tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan käy-tännön työssä ja toiminnassa seuraavilla tavoilla: nuori arvioi itseään ja omaa tilannet-taan tullessaan mukaan projektiin ja siitä irtautuessaan. Itsearviointien kautta nuorella on mahdollisuus arvioida omaa tilannettaan, havainnoida itseään suhteessa muihin ikäi-siinsä ja tehdä huomioita itsessä tapahtuvista muutoksista. Tulo- ja lähtövaiheen itsear-viointien vertailu antaa tietoa muutoksista nuoren tilassa ja olosuhteissa.

Tukiprosessin aikana toteutettavat yksittäiset toimenpiteet ja niiden toteutuminen arvi-oidaan verkostossa, ja näin seurataan ajantasaisesti onnistumista, muutoksia ja tukipro-sessin kehittämistarpeita. Lisäksi nuorilta kysytään palautteita erilaisiin ryhmätoimintoi-hin liittyen, ja niiden pohjalta tehdään arviointia toiminnan onnistumisesta.

Nuorten tukiprosessin tuloksellisuutta koko prosessin ajalta mitataan erillisellä Luotsiin kehitetyllä kyselyllä, joka toteutetaan siinä vaiheessa, kun nuori on irtaantumassa Luot-si-toiminnasta. Siinä jokainen Luotsi-toiminnassa mukana ollut nuori, hänen huoltajan-sa, nuoren ohjaaja Luotsista, nuoren lähettänyt taho sekä muut mahdolliset verkoston jä-senet arvioivat yksityiskohtaisesti tavoitteiden toteutumisen kodin, koulun ja vapaa-ajan osalta. (Nuorisoasiainkeskus 2011.) Luotsi-toiminnassa näitä kutsutaan monitahoarvioin-neiksi. Tässä arvioinnissa monitahoarvioinneista puhuttaessa tarkoitetaan yleensä aineis-ton analyysitapaa, ellei toisin mainita.

3 TEORIAA JA KÄSITTEITÄ

Tässä kappaleessa avataan tutkimuksen keskeisten käsitteiden käyttöä, tutkimuksen teo-reettista viitekehystä ja sitä yhteiskunnallista keskustelua, johon tämä arviointi osaltaan liittyy. Tutkimuksen pääkäsitteitä ovat nuoret, kohdennettu nuorisotyö, sosiaalinen vah-vistaminen, syrjäytyminen ja sen ehkäisy, monialainen yhteistyö sekä vaikuttavuus ja sen arviointi. Nuorisoasiainkeskuksen toiminnan kaksi pääkäsitettä ovat osallisuus ja sosiaa-linen vahvistaminen. Osallisuus-käsitteen käytössä on nuorisoasiainkeskuksessa tapahtu-massa muutos kohti vaikuttamisen käsitettä. Toisin sanoen toimintaa suunnataan jatkossa enemmän sen mukaan, kuinka nuorisoasiainkeskus voi luoda nuorille vaikuttamismahdolli-suuksia (esimerkkinä 13–20-vuotiaille helsinkiläisille suunnattu Ruuti-vaikuttamiskanava).

Luotsi-toiminnan käsitemaailmaa on perusteltua hahmottaa nuorisotyöstä käsin, koska toimintaa hallinnoi nuorisoasiainkeskus. Toisaalta samalla on huomioitava myös sosiaa-liviraston ja terveyskeskuksen tavat käsitteellistää nuorten parissa tehtävän työn maail-maa. Sosiaaliviraston toiminnassa syrjäytymisen ja sen ehkäisyn käsitteellä on vahva roo-linsa, ja terveyskeskuksen toiminnassa esimerkiksi terveyden edistäminen ja sitä kautta eriarvoisuuden kaventaminen ovat toiminnan ydintä. Koska nuorisoasiainkeskuksen toi-minta perustuu vapaa- ja omaehtoisuuteen, kuvaavat sitä ennen kaikkea sosiaalisen vah-vistamisen, varhaisen tukemisen ja osallisuuden käsitteet. Sosiaaliviraston ja terveyskes-kuksen toimintoja taas ohjaavat pitkälti lakien soveltamisen velvoitteet, jolloin niiden toiminta näyttäytyy nuorisoasiankeskukseen verrattuna vahvemmin puuttuvana, palve-lujärjestelmän interventiokeskeisenä toimintana oireilevien lasten ja nuorten sekä hei-dän perheidensä elämässä. Sosiaaliviraston kielessä esimerkiksi korjaavan työn käsite on lähtöisin lastensuojelun käsitemaailmasta. Myös lastensuojelun avohuollon toimenpiteet ovat nuorisoasiainkeskuksen vahvistavaa työtä voimakkaampia tukimuotoja, joita säädel-lään tiukasti lain mukaan.

Luotsi-toimintaa hallinnoivan kohdennetun nuorisotyön yksikön toiminta tähtää nuorten suunnitelmalliseen tukemiseen, missä sosiaalinen vahvistaminen on keskeisessä roolissa. Sosiaalisen vahvistamisen käsiteparin alle on tässä tutkimuksessa sidottu käsitteet var-hainen tukeminen ja varhainen puuttuminen – vaikka jälkimmäisen käyttöä nykyään pyri-täänkin välttämään – sekä ennaltaehkäisy ja ehkäisevä lastensuojelu. Luotsi-toimintojen yhteydessä puhutaan myös elämänhallinnan tukemisesta, joka sekin sijoittuu sosiaalisen vahvistamisen käsitemaailmaan. Mainitut käsitteet ovat kaikki sidoksissa syrjäytymiseen ja sen ehkäisyyn. Kompleksista syrjäytymisen käsitettä lähestytään tässä arvioinnissa se-kä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta.

Tutkimus on osa laajempaa yhteiskunnallista, niin päivänpoliittista kuin akateemista kes-kustelua nuorten syrjäytymisestä ja toisaalta syrjäyttämisestä, johon liittyy koulupudok-kuutta ja työelämän ulkopuolelle jäämistä. Keskustelu aiheesta on ollut erittäin vilkasta juuri tutkimuksen teon aikaan vuosina 2011–2012. Sisäasiainministeriön mukaan syrjäyty-minen on maamme keskeisin sisäinen uhka. Erityishuomio on ennen kaikkea lasten ja nuor-ten syrjäytymisessä ja ongelmien periytymisessä sukupolvelta toiselle. Laskelmien mukaan nuorena syrjäytyvän henkilön yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset ovat hänen elin-kaarensa aikana 1,2 miljoonaa euroa. (Opetusministeriö 2007.) Nuorten syrjäytymisen eh-käisyyn on viime vuosina tartuttu monilla eri hallinnonaloilla. Esimerkiksi työ- ja elinkein-

32 33

oministeriö on ottanut yhdeksi tavoitteekseen nuorten yhteiskuntatakuun vahvistamisen, johon sisältyy muun muassa nuorille suunnatun työvoimapoliittisen koulutuksen lisäämistä.

Toisaalta samaan aikaan, kun julkisessa keskustelussa ollaan huolissaan jatkokoulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävistä nuorista, keskustelu käy kuumana myös lastensuoje-lun ja erityisesti huostaanottojen ja sijoitusten kustannusten kovasta kasvusta (mm. HS 2011). Luotsi-toiminta sijoittuu omalla tavallaan näiden kahden ilmiön väliin, kun toi-minta tavoittaa 12–15-vuotiaita nuoria, joiden oireilu pyritään tunnistamaan ennaltaeh-käisyn keinoin varhaisessa vaiheessa, niin että nuoren ja perheen tilannetta voidaan aut-taa, ennen kuin ongelmat pääsevät kärjistymään.

Nuorten syrjäytymisestä puhuttaessa on selvitettävä syrjäytymiskäsitteen taustaa: näh-däänkö syrjäytyminen yksilön omana valintana, vai tapahtuuko syrjäytyminen suhteessa muihin. Voiko yhteiskuntamme osaltaan syrjäyttää nuoria ”normista” (mm. Helne, 2002)? Keskustelu liittyy esimerkiksi Luotsi-toimintojen tavoitteisiin, joissa pyritään tunnista-maan nuorten syrjäytymistä ennakoivia riskejä ja auttamaan riskiryhmiä, jotta nuori ei tarvitsisi vahvempia tukimuotoja.

Pirita Juppi (2011) on tutkinut nuorten syrjäytymisen erilaisia tulkintakehyksiä suomalais-mediassa. Eräs kehyksistä on turvallisuusuhkan kehys. Tähän kehykseen istuu myös päämi-nisteri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman yksi tavoitteista, jonka mukaan Suomi on Euroopan turvallisin maa vuoteen 2015 mennessä. Tähän tavoitteeseen sisältyy vahvas-ti tarve vaikuttaa syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin ja ehkäistä ylisukupolvista syrjäyty-mistä sekä samalla estää syrjäytymisen mahdollisesti aiheuttamaa radikalisoitumista. Taus-talla on sisäasiainministeriön valmistelemat sisäisen turvallisuuden ohjelmat, jotka ovat määritelleet syrjäytymisen suurimmaksi uhkaksi maamme turvallisuudelle. Kolmatta ohjel-maa valmisteleva työryhmä etsii myös vastauksia siihen, onko suomalaisen yhteiskuntam-me rakenteissa jotain sellaista, joka syrjäyttää ihmisiä yhteiskunnan laidoille (YLE 2011).

Nuoret tulevat palvelujärjestelmän asiakkaiksi yleensä aikuisen huolen herätessä ja tie-tynlaisen riskiajattelun värittämän seulan kautta. Näin on myös Luotsi-toiminnassa. Oli-siko nuorten hyvinvoinnin lisäämistä palvelujärjestelmän toimien kautta kuitenkin tulok-sekkaampaa pohtia esimerkiksi voimavarojen kasvattamisen ja sosiaalisen vahvistamisen kautta? Toisin sanoen, voiko Luotsi-toiminta osaltaan poiketa yleistyneestä riskiajattelun eetoksesta (Harrikari 2008)? Onko nuorilähtöisyys todellista? Tai voitaisiinko Luotsin yh-teydessä puhua eräänlaisesta sosiaalisten mahdollisuuksien politiikasta (Hiilamo & Saari 2010)? Myös näihin kysymyksiin on tässä arvioinnissa kiinnitetty huomiota.

Kielellä ja sekä asiakastyön että hallinnollisen työn diskursseilla on tärkeä roolinsa toi-minnassa mutta myös toiminnan arvioinnissa. Se, kuinka eri virastot ja niiden toimijat käsitteellistävät hallintokuntiensa ilmiöitä, vaikuttaa myös toiminnan kohdentumiseen. Sosiaalisen konstruktionismin keskeistä ajatusta lainaten: kieli rakentaa käsitettävää maa-ilmaamme.

3 1 NuoretNuorisolaissa (72/2006, 2. §) tarkoitetaan nuorilla alle 29-vuotiaita, kun taas lastensuo-jelulaissa (417/2007, 6. §) lapsena pidetään alle 18-vuotiasta ja nuorena 18–20-vuotias-ta. Nuorisoasiainkeskuksen toiminnan kohderyhmänä ovat 10–18-vuotiaat nuoret. Luot-

si-toiminnot taas on suunnattu 12–15-vuotiaille nuorille (NevoDromissa mukana myös 16-vuotiaita). Arkikielessä nuoruus nähdään ajanjaksoksi lapsuuden ja aikuisuuden välis-sä, mutta eri tilastoissa ja laeissa määritelmät vaihtelevat. Käsitteenä nuoruus onkin liu-kuva: nuoruus on yksilöllistä ja sama henkilö voi olla eri yhteydessä lapsi, nuori tai aikui-nen (Koste 2010, 7).

Kehityspsykologian piirissä nuoruutta on pidetty mahdollisuuksien aikana ja ikävaiheesta on käytetty myös nimityksiä ”persoonallisuuden rakentumisen toinen mahdollisuus” tai

”yksilöitymisen toinen vaihe”. Pääpiirteittäin nuoruusikä on jaettavissa kolmeen luokkaan: varhaisnuoruus käsittää ikävuodet 12–14 (johon liittyy murrosiän alkaminen ja nuoren biologiset, kognitiiviset ja fysiologiset muutokset), varsinainen nuoruus vuodet 15–17 ja jälkinuoruudeksi kutsuttu vaihe ikävuodet 18–22. (Laitinen 2002, 9.) Itäluotsi-projek-tista käynnistyneen Luotsi-toiminnan kohderyhmäksi valikoituivat murrosikäiset nuoret, koska ikävaihetta pidetään myös ”minuuden jäsentymisen toisena vaiheena” ja ikävai-heen aikana nuoren persoonallisuuden voidaan nähdä muuttuvan ratkaisevalla ja lopulli-sella tavalla (mt. 12).

3 2 Kohdennettu nuorisotyö Kohdennetun nuorisotyön (aiemmin erityisnuorisotyö) tavoitteena on nuorten sosiaalinen vahvistaminen, jolla pyritään nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Kohdennettua nuorisotyö-tä toteutetaan ehkäisevästä näkökulmasta. Nuoria ohjataan ja tuetaan vaiheessa, jolloin vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia on vielä runsaasti ja nuorisotyöllinen lähestyminen on perusteltua. Tämä edellyttää nuoren kasvuun ja kehitykseen liittyvien riskitekijöiden var-haista tunnistamista. Työn kohdentaminen vaatii selkeää tavoitetietoisuutta ja menetel-mäosaamista. Se tarkoittaa vaikuttavuuksien miettimistä, jossa on hahmotettava se, mil-lä, miten ja mihin erityisesti halutaan vaikuttaa. (Nuorisoasiainkeskus 2011.)

Kohdennetun nuorisotyön toimintaa ohjaava periaate on nuorilähtöisyys, jolla tarkoitetaan nuoren aitoa kuulemista, nuoren tarpeiden tunnistamista ja asettamista keskeiseksi tarkas-telun kohteeksi. Nuorta ja hänen tilannettaan lähestytään kokonaisvaltaisesti, useasta nä-kökulmasta, usean ammattikunnan osaamisen kautta ja usean eri tahon näkemyksiin poh-jautuen. Kohdennetun nuorisotyön tulokseen ja laatuun vaikuttavat työn oikea-aikaisuus ja palvelun huolellinen suuntaaminen valitulle ryhmälle. Tärkeitä ovat pitkäjänteiset ja tapauskohtaiset nuorisotyölliset toimintaprosessit, joissa on selkeä tavoitteiden asettelu ja niiden systemaattinen arviointi. Nuorten tuen tarpeet ovat moninaisia, eivätkä heidän elinoloistaan ja hyvinvoinnistaan huolehtiminen näin ollen tunne hallintokuntien rajoja. Kohdennettua nuorisotyötä, joka edellyttää monenlaista osaamista, tekemistä ja resurs-seja, tehdään usean tahon yhteistyönä. (Nuorisoasiainkeskus 2011.)

Nuorisoasiainkeskuksella kohdennetun nuorisotyön emo-organisaationa on merkitystä. Nuorisoasiainkeskuksen vahvuutena on sen toimintaan osallistumisen vapaaehtoisuus, nuoria houkutteleva imago, nuorille tarjoutuvat mahdollisuudet osallistua ja toimia ver-taisryhmissä, eritysosaaminen nuorten asioissa ja kohtaamisessa, joustavat toimintatavat ja erityiset mahdollisuudet toimia nuorten vapaa-ajalla. (Nuorisoasiainkeskus 2011.) Koh-dentamisella Luotsi-toiminnan yhteydessä tarkoitetaan muun muassa kohderyhmien mää-rittelyä ja toimivien menetelmien arviointia ja valintaa (Laitinen 2002, 7).

34 35

3 3 Sosiaalinen vahvistaminen

Sosiaalisessa vahvistamisessa on kyse nuorille suunnatuista toimenpiteistä elämäntaitojen parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi (Nuorisolaki 27.1.2006/72, 2. §). Taustalla on ajatus siitä, että yhteiskunnallista toimintakykyä, osallisuutta ja riittävää elämänhal-lintaa voidaan tukea ja lisätä sopivien kasvuprosessien avulla. (Nuorisoasiainkeskus 2011.)

Nuorisoasiankeskuksen toiminnassa sosiaalinen vahvistaminen voidaan nähdä kattokäsit-teenä varhaisen tukemisen ja puuttumisen termeille. Varsinkin jälkimmäisen käyttöä pyritään työntekijöiden mukaan välttämään nuorisoasiainkeskuksen toiminnassa. Silti kä-sitteet kulkevat niin käsikkäin, että termejä käytetään usein synonyymeinä. Esimerkiksi Luotsi-toimintaa esittelevillä Internet-sivuilla puhutaan varhaisesta puuttumisesta nuo-ren elämään. Muun muassa Timo Harrikari (2008) on puhunut nuoriin liittyvästä hallinto-kulttuurin muutoksesta 1990-luvulla, jolloin nuorissa alettiin nähdä riskejä ja uhkakuvia, jotka oikeuttivat puuttumisen heidän elämäänsä. Myös Pirita Jupin (2011) eri nuorten syrjäytymisen tulkintakehyksissä (suomalaismediassa) esiintyvät eräänlaiset riskikehykset, kuten taloudellisen riskin ja turvallisuusuhkan kehykset.

Sosiaalinen vahvistaminen on myös ennaltaehkäisyä. Ennaltaehkäisy voisi toimia yllämai-nittujen käsitteiden kattokäsitteenä, mutta koska termille ei ole yhtä oikeaa määritelmää, valikoitui sosiaalinen vahvistaminen tutkimuksen yhdeksi pääkäsitteeksi. Ennaltaehkäi-syn voidaan sananmukaisesti nähdä tarkoittavan pääasiassa jonkin negatiivisen ennalta ehkäisyä vaiheessa, jolloin asiaan voidaan vielä vaikuttaa positiivisesti. Ennaltaehkäisyä konkreettisempi käsite on ehkäisevä lastensuojelu, jollaiseksi Luotsi-toiminta voidaan tietyissä rajoissa määritellä ja jolle löytyy määritelmä lastensuojelulaista (13.4.2007/417, 3. a §):

”Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitys-tä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyös-sä, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terve-ydenhuollossa”.

”…kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi 2 luvun mu-kaista ehkäisevää lastensuojelua silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuo-jelun asiakkaana”.

Luotsi-toiminnot käsitetään joissain yhteyksissä jopa lastensuojelun avohuollollisiksi toi-menpiteiksi, vaikka nuorisoasiainkeskuksen toiminta voidaan ennemmin nähdä nuoriso-työnä osana ehkäisevää lastensuojelua. Kyse on nuorten parissa tehtävästä työstä, jota tehdään ajoissa, ennalta, jotta nuori ei joutuisi korjaavien toimenpiteiden asiakkaaksi.

3 4 Syrjäytymisen ehkäisySosiaalinen vahvistaminen, varhainen tukeminen ja puuttuminen sekä ennaltaehkäisy Luotsi-toiminnassa tähtäävät kaikki nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Syrjäytymis-termi nivoo yhteen nuorisoasiain- ja terveyskeskuksen sekä sosiaaliviraston tavoitteita toimin-nalle, joka tähtää kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Syrjäytymisen vähentyminen on muun muassa sosiaaliviraston yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite (Sosiaalivirasto 2011).

Vuoden 2012 alussa ilmestyneen Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVAn tutkimuksen ”Hukas-sa – Keitä ovat syrjäytyneet nuoret?” (Myrskylä 2012) mukaan 15–29-vuotiaista nuorista yli 50 000 voidaan määritellä syrjäytyneeksi, kun syrjäytyneeksi lasketaan sellaiset työ-voiman ja opiskelun ulkopuolelle jääneet nuoret, joilla ei ole peruskoulun lisäksi muuta koulutusta. 32 500 näistä nuorista oli kaikkien rekisterien tavoittamattomissa. Syrjäyty-minen on kompleksinen käsite, joka saa eri sisältöjä eri tilanteissa. Ilmiönä se on usein monen ongelman summa: esimerkiksi koulupoissaolot, ongelmat perheissä, toimintamah-dollisuuksien rajautuminen, yksinäisyys, masentuneisuus ja päihteiden käyttö voivat kaik-ki johtaa ilmiöön, josta puhutaan syrjäytymisenä. Moni näistä ongelmista voidaan myös yksin määritellä hyvinvoinnin riskitekijäksi.

Syrjäytyminen periytyy ja ”syrjäytymisen juuret ovat usein syvällä nuorten lapsuudessa ja perheiden sisäisissä ongelmissa” (Myrskylä 2012, 7). Syrjäytymisen ehkäisyn kannalta varhainen puuttuminen ja ongelmallisten perheiden tukeminen ovatkin keskeisiä keinoja (mt.). Julkisessa keskustelussa syrjäytyneiksi nuoriksi määritellään usein ne nuoret, jotka eivät opiskele tai ole työelämässä ja ovat peruskoulutuksen varassa (mm. Myrskylä 2012).

Syrjäytyminen liittyy sosiaaliseen vahvistamiseen, jota kohdistetaan sellaisille alueille, nuorisoryhmiin ja olosuhteisiin, joihin syrjäytymisuhka selvimmin liittyy. Laajasta syrjäy-tymis-käsitteestä puhuttaessa viitataan toisinaan syrjäytymiseen eräänlaisena yksilön ai-heuttamana ilmiönä, vaikka ennemmin tulisi pohtia, mihin verrataan, jos sanotaan nuoren olevan syrjäytynyt. Syrjäytyminen voi olla myös yhteiskunnan näennäisesti tarkoituksetto-masti tiettyjen järjestelmien kautta tapahtuvaa syrjäyttämistä, jossa nuoria syrjäytetään jostain vallitsevasta ”normista”. Tuleeko kaikkien nuorten olla aktiivisia ja sitoutuneita? Onko kaikilla nuorilla oltava harrastus?

Medialla on keskeinen rooli siinä, millaisiksi käsitykset syrjäytyneistä ja syrjäytymisvaa-rassa olevista sekä syrjäytymisen syistä ja seurauksista muokkaantuvat. Nämä käsitykset muokkaavat osaltaan sitä, millaisia keinoja pidetään mahdollisina ja suotavina syrjäyty-misen ehkäisyssä. Syrjäytymistä pidetään toisaalta yhteiskunnallisena uhkana ja riskinä, mutta myös toisaalta nuorten pahoinvoinnin ja esimerkiksi hyvinvointijärjestelmän puut-teiden aiheuttamana ilmiönä. (Juppi 2011, 200.)

Luotsi-toiminta käynnistyi tilanteessa, jossa 1990-luvun lamasta toipuminen oli käyn-nistynyt. Timo Harrikarin mukaan 2000-luvulla kehittyi uudenlainen tapa puhua lapsista, nuorista ja lapsiperheistä. Harrikari kuvaa tapaa riskipolitiikan regiimiksi, jossa yksilöihin kohdennetut toimenpiteet tuli kohdentaa tehokkaasti niihin yksilöihin (hot-spots), jotka todennäköisesti tuottaisivat ”haittoja” yhteiskunnalle. Ajattelulla on juurensa uutta hal-lintaa ehdollistavassa taloudellisessa niukkuusretoriikassa, joka taas kytkeytyy talouden uudentyyppiseen liikkeenjohdolliseen rationaliteettiin. New Public Managementiksikin kut-suttu hallintatapa edellyttää näyttöä toimenpiteiden vaikuttavuudesta. (Harrikari 2008, 116.) Tällöin julkisen sektorin tulonsiirtoja ja palveluja on alettu tarkastella aiempaa sel-vemmin taloudellisuuden, tuottavuuden ja tehokkuuden näkökulmista. Eräitä keskeisim-mistä Luotsi-toiminnan järjestelmätason tavoitteista on riskiryhmien aiempaa parempi ja tehokkaampi tunnistaminen ja rajaaminen sekä voimavarojen kohdentaminen oirehtivi-en nuorten elämänhallinnan vahvistamiseen ja sitä kautta syrjäytymisen ennaltaehkäisy.

Kuviossa 5 on esitetty Jan-Erik Nurmen (2011) mallinnus syrjäytymiseen johtavista pro-sesseista ja tekijöistä. Osa kuvion muuttujista voi löytyä myös Luotsi-toiminnassa mukana

36 37

olevien nuorten taustoista. Toisaalta syrjäytyminen käsitteenä on kompleksinen ja tarkoit-taa usein hyvin eri asioita. Luotsi-toiminnan kontekstissa syrjäytymisestä puhuttaessa tär-keämpää onkin huomioida ennaltaehkäisyn vaihe, jossa nuoren kanssa toimivan aikuisen huoli määrittää tiettyjä syrjäytymiseen mahdollisesti johtavia riskejä. Toisin sanoen toi-minnassa mukana olevia nuoria ei tule yksioikoisesti määritellä syrjäytyneiksi, vaan mie-lekkäämpää on puhua erityisen tuen tarpeessa olevista nuorista.

Kuvio 5. Syrjäytymisen sosiaaliset ja yksilölliset mekanismit (Nurmi 2011, 30).

3 5 Monialainen yhteistyöNuorisolaissa (27.1.2006/72, 2. §) monialaisella yhteistyöllä tarkoitetaan paikallistasolla toteutettavaa eri toimialojen viranomaisten yhteistyötä; (20.8.2010/693). Moniammatil-lisuudella ja -hallinnollisuudella on pyritty vastaamaan sektoroituneen palvelujärjestelmän puutteisiin. Sektorijaotellut palvelut vastaavat harvoin yksinään ihmiselämän moninaisiin palvelutarpeisiin. Hallinto- ja ammattikuntien rajat ylittävällä yhteistyöllä voidaan myös välttää asiakkaiden tarvetta käynneille useissa eri palvelupisteissä, kun palvelut voi olla organisoitu ”yhdelle luukulle”.

Eräs Matti Vanhasen (2007–2010) ja Mari Kiviniemen (2010–2011) hallitusten politiikka-ohjelmista oli Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma vuosille 2007–2011. Ohjelman keskeisiä uudistuksia oli vuoden 2011 alussa voimaan tullut nuorisolaki-uudistus, jonka tavoitteena on vahvistaa monialaista yhteistyötä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Uudistuksen mukaan kunnassa on oltava paikallisten viranomaisten mo-nialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten nuorten oh-jaus- ja palveluverkosto. Tähän verkostoon kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuo-risotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. (OKM 2011.) Myös 1.1.2011 voimaan tulleen toimeentulotukilain muutos velvoittaa viranomaisia kunnissa entistä tiiviimpään yhteistyöhön lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa (Finlex 2011).

Luotsi-toiminta käynnistyi vuonna 2000 ensimmäisestä Luotsi-projektista, Itäluotsista. Vuonna 2012 Luotsi-toiminta on kokonaisuudessaan moniammatillista ja -hallinnollista, kolmen viraston hallinnoimaa. Monihallintokuntainen yhteistyö vaatii selkeää ja yhtene-vää käsitteistöä toimijoiden kesken työn laadun varmentamiseksi. Moniammatillisuuden vuoksi Luotsi-toiminnan tehokas ja tarkoituksenmukainen toteutuminen edellyttää yhteis-ten näkemysten jakamista toiminnan eri tasoilla (Laitinen 2002, 37).

Luotsi-toiminta on ollut Helsingissä ensimmäisiä moniammatillisuutta ja -hallinnollisuutta soveltaneita työmuotoja, joka on alun projektimuotoisuudestaan vakiintunut työmuodok-si, jossa monitoimijuus on jokapäiväistä arkea niin käytännön asiakastyössä kuin hallin-non tasollakin. Toiminta on ollut myös poliittisten päättäjien suosimaa. Useassa Helsin-gin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman hankkeessa sovelletaan niitä oppeja, joita Luotsi on ollut tuomassa kaupunkiin (Helsingin kaupunki 2009a).

3 6 Vaikuttavuus ja sen arviointiTässä tutkimuksessa puhutaan Luotsi-toiminnan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, jo-ka on monien, myös seuraavassa esiteltyjen, tekijöiden summa. 1990-luvulla yleistynyt tu-losohjauksen laaja käyttö sosiaalipoliittisessa palvelutuotannossa toi myös 2000-luvulla käynnistyneeseen Luotsi-toimintaan tuloksellisuustavoitteita. Tuloksellisuus koostuu se-kä toiminnan taloudellisesta tehokkuudesta eli tuottavuudesta että toiminnan sisällölli-sestä vaikuttavuudesta. Vaikuttavuus taas voidaan jakaa yleiseen yhteiskunnalliseen vai-kuttavuuteen sekä palvelun käyttäjien näkökulmasta arvioitavaan palvelukykyyn (mm. Karisto et al. 1997, 354) tuottaa vaikutuksia kuntalaisille. Yhteiskunnan laajemmalla ta-solla vaikuttavuutta on esimerkiksi se, että ”samanlaatuiset tuotokset kohdentuvat hyvin-voinnin näkökulmasta oikeisiin väestöryhmiin (maksukyvykkyydestä riippumatta)” (Kangas-harju 2008, 27).

Peter Dahler-Larsenin (2005, 7) mukaan vaikuttavuuden arvioinnin peruskysymys kuuluu seuraavasti:

”Mikä vaikuttaa mihinkin, miten, milloin ja millä edellytyksellä?”

Marketta Rajavaara (2006, 37–43) määrittelee vaikuttavuuden arvioinnin seuraavasti:

”Määritellään jonkin instituution, yhteiskunnallisen ohjelman, intervention, hankkeen, palvelun tai etuuden arvo soveltuvin ja erikseen sovittavin vaikut-tavuuskriteerein mahdollisimman luotettavilla ja systemaattisilla (tieteelli-sillä tai ei-tieteellisillä) menettelyillä, jotta tätä tietoa voitaisiin hyödyntää toiminnan ohjauksessa, kehittämisessä ja poliittis-hallinnollisessa päätöksen-teossa.”

Arvioinnin vierasperäisen käsitteen evaluaatio taustalla on latinankielinen termi valere. Rajavaaran (2006, 18) mukaan se voidaan ilmaista nykysuomen ilmauksella ”olla jonkin arvoinen”. Arviointikirjallisuus on täynnä erilaisia arvioinnin määritelmiä ja luokituksia. Tutkijat ovatkin melko yksimielisiä siitä, että ei ole olemassa vain yhtä yleisesti hyväksyt-tyä arvioinnin määritelmää. Tästä huolimatta yhtä mieltä voidaan olla siitä, että nimensä mukaisesti arviointitutkimuksessa tehdään arvioitavan kohteen tilasta arvottavia päätel-miä. Toisin sanoen arvioinnin keskiössä on arvottaminen eli sen selvittäminen, onko jo-kin asia hyvin vai huonosti, hyödyllinen vai hyödytön tai parempi tai huonompi kuin joku muu. (Mm. Meklin 2001, 111.) Arvottamisen tekemiseksi tarvitaan arvioinnin perustaksi kriteereitä, joita on muun muassa se, vastasiko toiminta asiakkaiden tarpeita tai saavut-tiko toiminta sille asetetut tavoitteet. Arviointitutkimus on siis aina arvosidonnaista toi-mintaa. Petri Virtasen (2007, 46) mukaan arvot näkyvät arvioinnissa eri tavoin. Yhtäältä ne voivat liittyä arvioinnin kohteeseen, tai toisaalta henkilökohtaiset arvot voivat sää-dellä arvioitsijan toimintaa.

Oppimisvaikeudet, dysleksia, dysfasia

Koulumenestys

Perhemuoto

Vanhempien koulutustaso

Epäonnistumisia

Syrjäytyminen

Heikko koulumenestys

Ikätoverivalinnat

Masennus

Ongelma-käyttäytyminen

Vähäinen kiinnostus, tehtävän välttäminen

38 39

Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään, mikä toimii, kenelle ja missä. Voidaan siis pu-hua realistisesta arvioinnista. Realistinen arviointi tutkii olosuhde–mekanismi–tulos-ase-telmia, eli sitä millaisia mekanismeja interventio synnyttää tietyissä olosuhteissa ja mi-ten nämä tulokset syntyvät mekanismien välityksellä. Toisin sanoen, millaisia vaikutuksia syntyi ja miten vaikutukset syntyivät. (Mm. Koivisto 2005.)

Sen sijaan, että arviointi nähtäisiin vain hallinnon tietomuotona, voi arviointia Rajavaaran (2007, 200) mukaan ajatella myös tietynlaisena vuoropuhelun välineenä hallinnon, mark-kinoiden, politiikan, tutkimuksen ja kansalaisten intressien yhteensovittamisessa ja luot-tamuksen kysymysten käsittelyssä.

Vaikuttavuutta arvioitaessa on määriteltävä myös joukko muita vaikuttavuuteen liittyviä käsitteitä. Tässä arvioinnissa puhutaan muun muassa Luotsi-toiminnan tuloksellisuudes-ta, joka syntyy seuraavien kuviossa 6 esiteltyjen osien summana.

• Kuviossa 6 tarpeilla tarkoitetaan sitä ongelmaa tai vaikeaa asiaa, minkä vuoksi arvioitavaa julkista toimintaa toteutetaan.

• Tavoitteet ovat toimintaa ohjaavia suuntaviivoja, ja relevanssilla tar-koitetaan näiden tavoitteiden kriittistä analyysia suhteessa toiminnan tarpeisiin. On siis tiedostettava, millaiseen yhteiskunnalliseen tarpeeseen arvioitava toiminta perustuu ja mitkä ovat toiminnalle asetetut tavoitteet.

• Panokset ovat toiminnan mahdollistavia niin rahallisia kuin inhimillisiäkin sijoituksia ja toimenpiteillä tarkoitetaan niitä asioita, joiden avulla päästään haluttuihin tuotoksiin.

• Tuotokset ovat panoksilla aikaansaatuja toimenpiteiden mitattavia, välit-tömiä tuotteita tai aikaansaannoksia, esimerkiksi konkreettisia palveluja, joita nuorelle tarjotaan (yksilötapaamiset, retket). Tuotokset johtavat haluttuihin tuloksiin, mutta eivät vielä ole niitä muutoksia, joita toimin-nalla halutaan saada aikaiseksi.

• Tulokset kertovat julkisen toiminnan kautta saavutetusta välittömästä hyödystä. Tuloksia mitataan usein kysymällä suoraan asiakkaiden henkilö-kohtaisia kokemuksia palvelusta.

• Vaikutuksilla tarkoitetaan julkisen toiminnan seurauksia, kun toteutuk-sesta on kulunut jokin tietty aika. Vaikutukset ovat niitä muutoksia, joita palvelun käyttäjän elämään tulee palveluun osallistumisen seurauksena. Vaikutukset on jaettavissa lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vaiku-tuksiin. (Virtanen 2007, 88.)

Kuvio 6. Tuloksellisuus (mukaelma mm. Vartiainen 2009 & Virtanen 2007).

Tarpeet

Tavoitteet Panokset Toimenpiteet

Taloudellinen tehokkuus, tuottavuus

Vaikuttavuus

Relevanssi

Palvelujärjestelmä- jaasiakastasot

Tuotokset

Tulokset

Vaikutukset

Lyhyt aikaväli

Keskipitkä aikaväli

Pitkä aikaväli

40 41

4 KUINKA LUOTSI-TOIMINTA VASTAA HELSINGIN PALVELUTARPEESEEN?

Arvioinnin ensimmäisen tutkimuskysymyksen kautta on selvitetty Luotsin tuloksellisuutta sekä Luotsi-toiminnan paikkaa Helsingin kaupungin palvelujärjestelmässä ja nuorten pa-rissa tehtävän työn kentässä. Toiminnan tuloksellisuutta on lähestytty sen kohdennuksen ja asiakasvalinnan sekä tavoitteiden saavuttamisen kautta. Lisäksi on tarkasteltu, millai-siin nuorten vaikeisiin tilanteisiin Luotsi-toiminnalla voidaan vaikuttaa, sekä pohdittu toiminnan tuloksellisuutta vertailun valossa. Tässä luvussa on kuvattu myös Luotsi-toi-minnan kahta keskeistä asiakasryhmää sekä toiminnan erityispiirteitä helsinkiläisnuorille suunnattujen palvelujen kentässä.

4 1 Luotsi-toiminnan tuloksellisuusTämän arvioinnin yhtenä tavoitteena oli selvittää Luotsi-toiminnan taloudellisuutta ja te-hokkuutta arvioinnin 1.1. tutkimuskysymyksen kautta. Kuten osion 1. lopun kuviossa 6 esitetään, taloudellisuus ja tehokkuus sisältyvät tuloksellisuuteen.

Kuviossa 7 on havainnollistettu sosiaalipoliittisen palveluntuotannon tuloksellisuutta, jon-ka voidaan nähdä rakentuvan toiminnan taloudellisesta tehokkuudesta (josta puhutaan myös tuottavuutena) sekä toiminnan sisällöllisestä vaikuttavuudesta. Sisällöllinen vaikut-tavuus muodostuu niin palvelun käyttäjien arvioimasta palvelukyvystä kuin yleisestä yh-teiskunnallisesta vaikuttavuudesta. (Karisto et al. 1997, 354.)

OSA 2LUOTSI-TOIMINNAN PIDEMPIAIKAISEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

Yleinen yhteiskunnallinen

vaikuttavuus

Palvelun käyttäjien näkökulmasta arvioi-

tava palvelukyky

Toiminnan sisällöllinen vaikuttavuus

Taloudellinen tehokkuus/tuottavuus

TOIMINNAN TULOKSELLISUUS

Kuvio 7. Tulosohjaus sosiaalipoliittisessa palveluntuotannossa.

42 43

Yleinen yhteiskunnallinen vaikuttavuus syntyy monesta eri tekijästä. Marketta Rajavaaran (2006, 43) mukaan palvelujen käyttäjien subjektiivisten kokemusten summa ei ole sama asia kuin yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Palvelujen vaikutusten tulisikin olla yleistettä-vissä laajemmalle yhteiskunnan tasolle. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden voidaan nähdä ulottuvan hyvin laajalle, minkään näkökulman olematta toistaan parempi. Arviointitilan-teesta riippuen vaikuttavuutta voidaan tarkastella esimerkiksi organisaation toiminnan vaikutuksina ulkopuoliseen yhteiskuntaan tai tietynlaisen kokonaisyhteiskunnallisen nä-kökulman tai yhteisen edun kautta (mt. 44).

Puhuttaessa syrjäytymisen ehkäisyyn käytettävistä rahallisista ja inhimillisistä panoksis-ta ja toisaalta panoksilla saatavista tuotoksista ja tuloksista joudutaan usein umpikujaan. Kustannusvaikuttavuutta on haastavaa mitata monestakin syystä. Valtiontalouden tarkas-tusviraston toiminnantarkastuskertomuksessa nuorten syrjäytymiseen liittyen (VTV 2007) eräänä syynä tälle esitetään, että aina ei tiedetä, mikä raha on syrjäytymisen ehkäisyyn ja mikä toisaalta syrjäytymistä vähentävään toimintaan kohdennettua tai käytettyä rahaa. Myös Luotsi-toiminnassa rahaa voidaan nähdä käytettävän molempiin riippuen kulloinkin kyseessä olevan nuoren tilanteesta.

Toimintaa seurataan määrällisesti nuorisoasiainkeskuksen tunnuslukujen kautta. Tunnus-luvut ovat kuitenkin koko virastolle suunnattuja, ja niistä oleellisia Luotsi-toiminnan kon-tekstissa ovat lähinnä vuotuiset käyntikerrat yhteensä sekä suunnitelmallisesti tuettujen nuorten määrä. Esimerkiksi Luotsissa vanhempien kanssa tehtävä työ ei näy tällaisen kir-jaamisen kautta missään. Tunnuslukujen ongelma tuloksellisuutta mitattaessa on myös se, että tällaisilla mittaristoilla mitattuna yhtenä vuonna pienempi käyntikertojen määrä suh-teutettuna edellisvuosiin, ja toteutettuna samoin henkilöstöresurssein, näyttää kustan-nustehokkuuden laskulta. Tämä siitäkin huolimatta, että tänä pienemmän käyntikertojen vuonna pienemmälle asiakasryhmälle on voitu tarjota yksilöllisempää ja vaikuttavampaa tukea. Toisaalta verrattuna esimerkiksi yksilötapaamisiin vertaistuellinen ryhmätoiminta on tunnuslukujen valossa tehokkaampaa, koska se tavoittaa useamman nuoren lyhyemmäs-sä ajassa. Ryhmätoiminta työskentelytapana ei kuitenkaan sovellu kaikille nuorille. Taulu-kossa 4 on esitetty Luotsi-toiminnan tunnusluvut vuosina 2010–2011.

MU

UT

KÄYN

TIKE

RRAT

KÄYN

TIKE

RRAT

YHTE

ENSÄ

JÄSE

NKOR

TTIE

N LU

KUM

ÄÄRÄ

LEIR

I-VU

OROK

AUDE

T

ITÄL

UOT

SI

KOIL

LISL

UOT

SI

LÄNS

ILU

OTSI

SKAN

SSI

SPIN

NU

NEVO

DROM

YHTE

ENSÄ

YKSI

LÖLL

ISES

TI J

A RY

HM

ÄTOI

MIN

NASS

A TA

VOIT

ETU

T NU

ORET

VERK

ON P

IENR

YH-

MIS

SÄ T

AVOI

TETU

T NU

ORET

SUUN

NITE

LMAL

-LI

SEST

I TU

ETUT

NU

ORET

2011

2010

2011

2010

2011

2010

2011

2010

2011

2010

2011

2010

NUOR

TEN

KÄYN

TIKE

RRAT

2011

2010

VERK

OSSA

KO

HDA

TUT

NUOR

ET

2011

2010

3024

2429

2216 541

894

419

9523

1574 981

1134 471

920

424

5504

393

244

210

281

176

448

1752

307

256

143

273

124 0

1103

1122 513

942

143

599

151

3470

620

237

371 93 438 0

1759

2501

1474

1648 837

1482 424

8366

67 38 44 12 25 12 198

7 8 0 0 7 0 22

0 0 0 0 0 0 0

396

216

295

200 85 7

1199

182

121

150

133 63 0

649

107 97 128 24 50 15 421

89 48 58 12 46 27 280

80 5 86 0 14 1

186

69 4 0 0 13 0 86

4539

3186

3368 965

1669

1018

1474

5

98 79 77 13 27 15 309

2011

2010

Taul

ukko

4. Lu

otsi

-toi

min

nan

tunn

uslu

vut

vuos

ina

2010

–201

1. (

Puna

isel

la m

erki

tyt

vuot

uise

t kä

yntike

rrat

ja

suun

nite

lmal

lises

ti t

uett

ujen

nuo

rten

mää

rä o

vat

kesk

eisi

mm

ät t

unnu

sluv

ut L

uots

i-toi

min

nalle

.)

44 45

Tiedusteltaessa haastatteluissa kaikilta Luotsi-informanteilta, kuinka toimintaa ja sen te-hokkuutta pitäisi heidän mielestään arvioida, Luotsin asiakastyössä nuorisoasiainkeskuk-sen toiminnan tunnuslukujen kirjaamista ei pidetty mielekkäänä työn vaikuttavuuden ar-vioinnin kannalta. Hallinnossa lukujen keräämistä taas perusteltiin muun muassa työn seurannan ja kehittämisen sekä tuloksellisuuden ja tilivelvollisuuden kautta. Tilivelvolli-suus tässä yhteydessä tarkoittaa yleistä vastuuta tuottaa verovaroilla laadukkaita palveluja. Tunnuslukutietoja seurataan eri toiminnan ja hallinnon tasoilla: toimipaikka/tiimi, yksik-kö/toimisto, osasto, nuorisoasiainkeskus, kaupunginvaltuusto, pääkaupunkiseutu. Lisäksi seurantaa tehdään Suomen 24 suurimman kunnan nuorisotoimien kehittämisverkoston Ka-nuuna-kaupunkien tasolla. Kanuuna-verkosto on toiminut vuodesta 2007 opetus- ja kult-tuuriministeriön rahoituksella. Seurantalukujen ja kustannuslaskelmien suurempaa paino-arvoa hallinnossa selittää mahdollisesti osittain se, että asiakastyön välitön vaikuttavuus ei hallinnon tasolle näy usein kuin työntekijöiden kertoman kautta.

Seuraavassa esitellään Luotsi-toiminnan tuloksellisuutta toiminnan kohdennuksen ja asia-kasvalinnan sekä tavoitteiden saavuttamisen kautta. Lisäksi tarkastellaan, millaisiin nuor-ten vaikeisiin tilanteisiin Luotsi-toiminnalla voidaan vaikuttaa, ja pohditaan toiminnan tuloksellisuutta vertailun valossa.

4 1 1 Toiminnan kohdennus osana tuloksellisuuttaLuotsi-informanttien haastatteluissa selvitettiin, kuinka Luotsi-toiminnan asiakasryhmän valinta istuu kaupungin palvelujärjestelmän nuorten parissa tehtävän työn kenttään: mil-laisia nuorten tarpeita toiminta palvelee ja kuinka nuoret valikoituvat mukaan? Huomi-ota kiinnitettiin toiminnan kohderyhmien rajauksen kriteereihin (ikä, tulosyyt, alueet).

Liki 12-vuotisen historiansa aikana Luotsi-toiminnassa on päättänyt asiakasprosessinsa suunnitelmallisesti 536 nuorta (ks. taulukko 6). Tämän lisäksi 72 nuorta on kirjattu kes-keyttäneiksi, eli heidän asiakasprosesseistaan ei ole tehty loppuarviointeja. Toisaalta toi-minnassa on ollut jollain tavalla mukana lisäksi joukko nuoria, joista ei ole mitään kirja-uksia tilastoissa. Näitä ovat esimerkiksi sellaiset, joista tulee Luotsi-toimintaan lähete, mutta jotka eivät kuitenkaan jää toimintaan, vaan heistä on vain tehty Luotsissa arvio. Tällöin lähete on hylätty. Syitä hylkäämiselle voi olla muun muassa se, että nuori tai per-he ei ole halunnut jatkaa toiminnassa, he eivät ole sitoutuneet toimintaan, he ovat muut-taneet pois alueelta, Luotsi ei ole ollut oikea tukimuoto nuorelle tai että nuorelle on han-kittu muu tukitoimi.

Keskeytysten syitä on toiminnassa alettu kirjata vasta vuonna 2011. Keskeytys ei aina tar-koita epäonnistunutta asiakasprosessia, vaan kyseessä voi olla esimerkiksi nuoren siirty-minen toiseen, joskus myös lievemmän tuen tarpeen palveluun. On myös nuoria, joiden kanssa on tehty paljonkin töitä, mutta yrityksistä huolimatta nuori ei ole jäänyt toimin-taan. Jos nuorelle ei ole ehditty tehdä tukiohjelmaa, ei hän ole kirjautunut mihinkään Luotsin tilastoihin. Tämän ehkäisemiseksi nuoren tukiohjelma pyritään nykyään tekemään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa asiakkuutta.

Kuten taulukoista 5 ja 6 nähdään, ovat Luotsin vuotuiset asiakasmäärät sekä asiakkuu-den päättäneiden nuorten määrät kasvaneet aloitusvuodesta 2000 vuoteen 2011 selvästi. Luotsi-toiminnan laajeneminen ja uudet työntekijäresurssit ovat mahdollistaneet uusien alueiden nuorten mukaantulon ja asiakasmäärien kasvun.

Taulukko 5. Luotsi-toiminnan asiakasmäärät vuosina 2000–2011(vuosittainen kertymä).

ITÄLUOTSI KOILLISLUOTSI LÄNSILUOTSI YHTEENSÄNEVODROM-PROJEKTI

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

VUOSI SPINNU SKANSSI

45

84

81

65

48

55

44

59

45

44

67*

98

45

84

81

65

84

108

106

131

156

181

198

309

27

41

26

25

27

28

25

27

9

12

13

11

12

12

12

13

23

36

42

44

38*

79

30

42

44*

77

11

12

15

vuosina 2000–2005 yksilöllisesti tuetut nuoret, lukumäärävuosina 2006–2011 suunnitelmallisesti (aiemmin yksilöllisesti) tuetut nuoret, lukumäärä* vuonna 2010 LASU-työryhmä mukaan loppuvuodesta

Toiminnan vakiintumisesta ja alueellisesta tunnettuudesta kertonee asiakkuuksien keskeytysten väheneminen vuosien 2008–2010 aikana (taulukko 6). Vuoden 2011 kasvu keskeytysten mää-rässä taas heijastelee mahdollisesti vuonna 2010 saadun lasten ja nuorten hyvinvointisuun-nitelman lisärahoitusta ja sen mukanaan tuomia haasteita Luotsin alueellisesta laajenemises-ta, jolloin yhteistyötä on alettu rakentaa Luotsin ja uusien sidosryhmien kesken uusilla alueilla.

Taulukko 6. Luotsien suunnitelmallisesti prosessin päättäneet nuoret vuosittain (sekä keskeyttäneet).

ITÄLUOTSI KOILLISLUOTSI LÄNSILUOTSI YHTEENSÄNEVODROM-PROJEKTI

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010*

2011

VUOSI

YHTEENSÄ

SPINNU SKANSSI

(0)

(3)

42 (4) 42 (4)

20 (7) 20 (7)

24 (3)

28 (11)

35 (9)

36 (10)

60 (4)

83 (3)

71 (1)

103 (17)

536 (72)

18 (1) 0 (0) 6 (2)

0 (5)

0 (2)

19 (1)

19 (0)

18 (4) 9 (0)

9 (0)55 (8)

9 (0)

24 (0)

25 (0)

16 (0)

28 (6)

102 (11)

10 (3)

12 (2)

10 (2)

10 (2)

10 (0)

10 (3)

77 (15)

9 (1)

4 (0)

8 (2)

4 (2)

12 (0)

12 (0)

11 (0)

12 (0)

63 (4)

14 (8)

15 (0)

14 (7)

14 (0)

17 (0)

15 (1)

26 (4)

229 (35)

34

0 (0)0

(3)34

* loppuvuodesta 2010 tuli mukaan LASU-työryhmä Itä-, Koillis- ja Länsiluotseihin

46 47

Kuviossa 8 on Luotsissa vuosina 2001–2011 mukana olleiden nuorten sukupuolijakauma. Koko aikana nuorista keskimäärin 59 % on ollut poikia ja 41 % tyttöjä.

POJATKa. 01–11

2011

2010

2009

2008

2007

2006

2005

2004

2003

2002

2001

0% 20% 40% 60% 80% 100%

59 41

38

39

47

47

47

43

26

37

33

42

51

62

61

53

53

53

57

74

63

67

58

49

TYTÖT

Kuvio 8. Luotsi-nuorten sukupuolijakauma vuosina 2001–2011 (%).

KOHDERYHMIEN RAJAUKSEN KRITEEREISTÄ Luotsi-toiminnassa kohderyhmien rajauksen kriteereitä (ikä, tulosyyt, alueet) perustel-laan ennen kaikkea sillä, että rajaus on oleellinen väline hallinnon kannalta, jotta voi-daan taata, että eniten juuri tällaisen ennaltaehkäisevän tuen tarpeessa olevat nuoret pääsevät palvelun piiriin. Toisaalta rajauksia ei haluta pitää liian tiukkoina, jotta yksilöl-liset joustot olisivat mahdollisia asiakastilanteista riippuen. Usea haastateltu totesi, että työskentelystä nuorten sosiaalisen vahvistamisen puolesta olisi tuskin kenellekään nuo-relle haittaa, mutta rajallisten resurssien ja toisaalta myös kasvavan tuen tarpeessa olevi-en nuorten määrän vuoksi Luotsi-toimintaa on pyritty kohdentamaan niille nuorille, jot-ka siitä hyötyisivät kaikkein eniten.

Haastatellut Luotsi-informantit näkivät toiminnasta olevan eniten hyötyä vaiheessa, jos-sa sillä voidaan vielä vaikuttaa nuoren elämään ennaltaehkäisevästi ennen ongelmien ka-sautumista ja suurempia tuen tarpeita. Kyse on siis myös siitä, kuinka ennaltaehkäisy ha-lutaan Luotsi-toiminnassa määritellä. Haastatteluissa pohdittiin muun muassa sitä, onko Luotsi enää ennaltaehkäisevää toimintaa, jos nuorella on jo yläasteella taustallaan esi-merkiksi lastensuojelun tai nuorisopsykiatrian asiakkuus.

Nuoren aiempi asiakkuus vahvemman tuen piirissä ei ole ihannetilanne ennaltaehkäisyn kannalta. Ennaltaehkäisevä Luotsi-toiminta voi silti olla tällaisissakin tilanteissa hyvin tärkeä apu nuorelle, jonka kanssa ei ole esimerkiksi nuorisopsykiatriassa edistytty, mutta

jonka kanssa päästään toiminnallisen tekemisen kautta keskustelemaan nuoren elämän ki-pupisteistä. Joidenkin nuorten kohdalla ennaltaehkäisy on myös voinut tarkoittaa ennalta-ehkäisyä uudessa elämätilanteessa: sosiaalisen vahvistamisen ja vertaisryhmätuen kautta esimerkiksi sijoituksen läpikäynyt nuori on voinut voimaantua uudella tavalla.

”On paljon nuoria, jotka ovat kirjoilla nuorisopsykiatriassa ja jotka käyvät Luot-sissa. On saatu roolit hyvin toimimaan, mitä nuori saa Luotsista, mikä Luot-sin rooli on nuoren elämässä, yleensä meidän tehtävä on, että nuori saa uu-sia kokemuksia, elämyksiä, vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksiin tutustumista, tääl on vertaisia nuoria, joiden kanssa tehdä asioita. psykpol. hoitaa taas mie-len puolen, missä he ovat ammattilaisia.”

IKÄ KOHDERYHMÄN RAJAUSPERUSTEENA Kuten selvityksen alkuosassa Luotsin historiasta kerrotaan, on Luotsi-toimintamalli ra-kennettu kehityspsykologian viitekehyksessä vastaamaan murrosikäisten nuorten erityi-sen tuen tarpeeseen. Ikävaihetta pidetään muun muassa ”minuuden jäsentymisen toise-na vaiheena”, ja ikävaiheen aikana nuoren persoonallisuuden voidaan nähdä muuttuvan ratkaisevalla ja lopullisella tavalla (Laitinen 2002, 12). Luotsi-toiminnassa yläasteikäiset tai noin 12–15-vuotiaat koetaan hyväksi kohderyhmäksi sen vuoksi, että Luotsi tällaise-na toimintamuotona soveltuu juuri tälle murrosikäisten ryhmälle, ja heitä nuorempien tai vanhempien nuorten kanssa toimimiseen tarvittaisiin toisenlaisia menetelmiä.

”On hyvät, kyllä tää muuten leviäisi ihan kokonaan käsistä, et auttaa myös meitä työntekijöitä niinku rajaamaan tätä työtä, et on selkeä kohderyh-mä. Kyllä meilläki ne erot jo näkyy, et jos on nuorimmasta ryhmästä sieltä 12–13-vuotiaista kun sitten ois 15-vuotias nuori. Antaa omaa haastettaan ryh-mien kokoamiselle, ovat hyvin eritasoisia kehitykseltään, ajatuksiltaan ja toi-minnaltaan. Et se on järkevää, että painottuu yläasteikäisiin tää toiminta ja koti, koulu, vapaa-aika, kyl ne kaikki kuitenki kuuluu siihen nuoren elämään, et yhtä ei voi rajata pois tai kattoo tiettyy asiaa, et kyl se on kokonaisuus.”

Luotsi-toiminnan ikärajauksen mielekkyyttä pohdittaessa eräässä haastattelussa sivuttiin myös mahdollisuutta eräänlaiseen esiluotsiin, jossa samankaltaista ennaltaehkäisevää toi-mintaa ulotettaisiin jo ala-asteelle ja nuorempiin lapsiin.

”…jatkuvasti meilt ruikutetaan, et miksei se 4. luokkalainen pääse, et jotain pitää siel koulumaailmas tapahtuu, jossa se oireilu ekana näkyy. Nuori viet-tää enemmän aikaa koulussakin kun vanhempien kanssa, ja jos sil menee hei-kosti, ni sil ei oo kotona sunnuntaipäivällisiä. Ni jotain pitäis tapahtua siel-lä 4. luokalla jo, koska on totta, et me ei voida ottaa sellasta nuorta, jolla se murrosikä ei vielä ole alkanut, koska se on hyödytöntä, ne asiat tulee uudel-leen eteen murrosiässä.”

Tärkeänä pidettiin myös toiminnan joustavuutta nivelvaiheissa: tietyissä tapauksissa nuori voi jo nykyään aloittaa Luotsi-toiminnassa ala-asteen kuudennen luokan keväällä, ja toi-saalta toimintaa voidaan jatkaa yläasteen päättymisen jälkeiseen syksyyn ja saattaa nuor-ta mahdollisesti toisen asteen opintojen alkuun.

48 49

”Ikähaarukka on melko ahdas, kun suunta on muutoinkin kuin meidän palve-luissa siihen, et, nuoruus jatkuu, eikä katkea siihen ku tulee 18 mittariin. Ei-kä ongelmat tai puuttumisen paikat katkee siihen, et nuori täyttää 15 ja siir-tyy kasille tai ysille.”

TOIMINNAN TULOSYYT KOHDERYHMÄN RAJAUSPERUSTEENAToiminnan asiakkaaksi tulemisen syyt, joista käytetään myös termiä päälähettämissyyt, masentuneisuus/alakuloisuus, käytöshäiriöisyys, tarkkaavaisuushäiriöisyys ja yksinäisyys/syrjäänvetäytyneisyys olivat monen haastatellun mielestä lähinnä ohjeellisia rajaustapo-ja, ja haastateltujen lähettäjätahojen mukaan heille on vuosien saatossa muodostunut jo selkeä kuva siitä, millaiset nuoret hyötyvät toiminnasta eniten. Myös Länsiluotsi-projek-tin loppuarvioinnin (Heimonen 2010) yhteydessä todettiin, että kriteerilista on työkalu, joka parhaimmillaan lisää yhteisymmärrystä ja auttaa toimenpiteiden suunnittelussa ja valinnassa. Nuorten asiakkuusprosessien päättyessä tilastoidaan nuorten lähettämissyyt, joiden jakauma vuosien 2001–2011 välillä on esitetty kuviossa 9.

50

40

45

35

28,3

35,1

21,6

13,1

5,5

30

25

20

15

10

5

0

2001

n=37

2002

n=46

2003

n=27

2004

n=24

2005

n=33

2006

n=42

2007

n=47

2008

n=60

2009

n=82

2010

n=71

2011

n=96

Masentuneisuus/alakuloisuus

Käytöshäiriöisyys

Tarkkaavaisuushäiriöisyys

Muu, mikä

Yksinäisyys/syrjäänvetäytyneisyys

Tulos

yyn e

siint

y-

vyys 01

–11 k

a.

Kuvio 9. Luotsin asiakkaaksi tulemisen syyt vuosina 2001–2011 (%).

Kuviossa 9 vastausten määrät (n) eivät vastaa vuotuisia asiakasmääriä, sillä yhdelle nuo-relle on voitu merkitä useampi tulosyy. Käytöshäiriöisyys on ollut yleisin asiakkuuden syy kautta Luotsin historian. Tälle lähettämissyylle on kirjattu yhteensä 250 merkintää vuo-sien 2001–2011 aikana (vuosien keskiarvo tälle lähettämissyylle on 35,1 %). 144 merkin-tää (ka. 21,6 %) on masentuneisuudesta/alakuloisuudesta ja 95 (ka. 13,1 %) yksinäisyy-destä/syrjäänvetäytyneisyydestä. Masentuneisuus/alakuloisuus on tulosyynä vähentynyt selvästi vuosina 2001–2006, mutta lisääntynyt taas vuodesta 2009 eteenpäin. Kaikista Luotsin 536 asiakkaasta 48:lle on merkitty tulosyyksi tarkkaavaisuushäiriöisyys. Kategori-assa ”muu, mikä” on 218 merkintää, joista yleisimpänä on koulunkäyntiin liittyvät ongel-mat. Myös vapaa-ajan ongelmia, kuten harrastuksettomuutta, päihteiden käyttöä ja huo-non kaveripiirin vaikutuksia löytyy tästä kategoriasta.

TOIMINNAN ALUEELLINEN SIJOITTUMINEN RAJAUSPERUSTEENAHaastatteluissa tiedusteltiin vastaajien näkemystä Luotsi-toiminnan alueellisen kohden-nuksen suhteen. Usea vastaaja näki, että toimintaan osallistumisen tulisi olla mahdollis-ta kaikkialla Helsingissä asuville kohderyhmän nuorille. Nykyinen alueellinen kohdennus on perusteltavissa muun muassa sillä, että vaikka toimintamuodosta tuskin kenellekään olisi haittaa, on rajallisten resurssien kanssa toimittaessa toiminta kohdennettava sinne, missä tarve sille on suurin. Aikanaan Itäluotsi-projekti ja vuoden 2010 lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman lisärahoitus kohdennettiin alueille, joissa kaikki kolme Luotsin resursoijavirastoa näkivät yhteisiä haasteita ja eniten tuen tarpeita.

Hallintokuntien positiivisen diskriminaation mittareilla (PD-mittarit) on pyritty ehkäise-mään alueiden eriytymistä ja eriarvoistumista. Positiivisella diskriminaatiolla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla huonompia lähtökohtia pyritään kompensoimaan antamalla niille yli-määräistä tukea. PD-mittarit ovat olleet käytössä myös pohdittaessa Luotsin sijoittumis-ta Helsingin kaupungin palvelujärjestelmään.

Helsingissä opetusvirasto, sosiaalivirasto ja nuorisoasiainkeskus ovat käyttäneetpositiivisen diskriminaation mittaristoa palvelujensa suunnittelussa yli kymmenen vuodenajan. Hallintokunnissa käytetyt muuttujat ovat samansuuntaiset, joskin hallintokuntien tarpeista riippuen laskentakaavoissa on joitain eroja:

• yksinhuoltajien osuus lapsiperheistä• vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta• matalan koulutustason osuus yli 15-vuotiailla• kaupungin vuokra-asukkaiden osuus asukkaista• alueen yleinen työttömyysaste• toimeentulotukea saaneiden osuus• lapsiperheiden tulot. (Helsingin kaupunki 2009b.)

Luotsi-toiminnan ulottaminen koko kaupungin alueelle nähtiin joissain haastatteluissa osaltaan sijoituksena alueellisen eriarvoistumisen ehkäisyyn. PD-mittarien käyttöä pidet-tiin perusteltuna, mutta toisaalta sen, että jokaiselle yläasteikäiselle helsinkiläisnuorelle asuinpaikasta riippumatta olisi tarjolla Luotsi-toiminnan tarjoamaa tukea, nähtiin toteut-tavan myös tasa-arvoisuuden periaatetta. Myös aiemmin sivuttu kaupungin lasten ja nuor-ten hyvinvointisuunnitelma painottaa tätä tasa-arvonäkökulmaa. Eräässä haastattelussa hankalaksi asiaksi mainittiin eri hallintokuntien toisistaan poikkeavat toiminnan rajat:

50 51

”Lähettävien tahojen tulee olla tarkkana, että ovatko nämä nuoret oikeaa koh-deryhmää juuri tälle Luotsille, alueiden hahmottaminen on vaikeaa. Kartto-jen kanssa katsotaan alueita ja nuorten kuulumista juuri tähän toimintaan. Ideaalitilanne olisi, että Luotsi kattaisi koko kaupungin, niin että joku Luot-si palvelisi aina jotain kaupunginosaa. Hienoa olisi, jos nuorisotoimessa, ter-veystoimessa ja sos.toimessa olis yhtenäiset alueet, ettei kaikilla olisi omin-takeisia alueita, tämä tuo haasteita lähettämiseen.”

Keskusteltaessa Luotsi-toiminnan kohdennuksesta erityisryhmiin nostettiin esiin maa-hanmuuttajien lisääntyvä määrä Helsingissä. Erikoistuneista toimintamuodoista Spinnu ja NevoDrom palvelevat jo nykyään koko Helsingin aluetta. Työmuodot Skanssi ja Spinnu käynnistettiin aikanaan tarpeesta kohdentaa luotsimaista toimintaa Skanssissa pääasias-sa käytöksellä oireileville nuorille ja Spinnussa entisen Neuvostoliiton alueilta saapuneil-le nuorille ja heidän perheilleen. Vaikka joissain haastatteluissa väläyteltiin mahdollisuut-ta perustaa esimerkiksi somalinuorille oma Luotsi, oli teemaa sivunneiden haastateltujen enemmistö sitä mieltä, että maahanmuuttajanuorten integraation kannalta tehokkainta olisi ottaa toimintaan mukaan sekaisin eri äidinkieltä puhuvia ja eri kulttuuritaustoista tulevia. Tärkeäksi tavoitteeksi jatkolle esitettiinkin maahanmuuttajataustaisten työnteki-jöiden palkkaamista mukaan toimintaan, jotta mahdollistettaisiin kulttuurintuntemus ja helpotettaisiin perheiden kanssa tehtävää työtä.

”…lähettäjätahot eivät saa yhteyttä [perheeseen] tai pysty riittävästi kerto-maan, mitä tää toiminta on ja se sitoutuminen on sitä kautta sitte huonoa.”

”Spinnussa pystytään kotoutumista tukemaan niin paljon ja monikulttuurisuus-nuoren ja -perheen kohdalla sen kotoutumisen kautta pystytään saamaan se nuori raiteilleen hyvinki nopeesti.”

Puhuttaessa koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneistä nuorista maahanmuuttajat erottuvat selvästi omana ryhmänään. Esimerkiksi kun kantaväestöön kuuluvista nuorista joka kahdeksas on syrjässä, on vieraskielisistä kouluttautumattomista nuorista syrjässä joka kolmas. Lähes neljännes syrjäytyneiksi luokiteltavista nuorista on maahanmuuttaja-taustaisia. (Myrskylä 2012, 4.) Luotsi-toiminnassa on jo ennestään kokemusta maahan-muuttajataustaisten nuorten kanssa työskentelemisestä ennen kaikkea Spinnu-toiminnassa. Tärkeässä roolissa ovat kielten ja kulttuurien ymmärrys ja esimerkiksi sukupuolisensitiivi-set lähestymistavat, joista varsinkin erityisluotseissa, Spinnussa ja NevoDromissa, on ko-kemusta. Toiminnassa tärkeässä osassa on nuoren sekä koko perheen integraatioproses-sin tukeminen. Ulkomaalaisten määrä Helsingissä on vuosina 2006–2011 lisääntynyt 5,5 prosentista (30 770) 7,6 prosenttiin (44 461) (Helsingin kaupungin tietokeskus 2012).

Kaikki Luotsien lähettäjätahot toimivat edellä mainittujen ohjeellisten rajausten puit-teissa, mutta työn yksilöllisen luonteen vuoksi jokainen asiakasprosessi on omanlaisensa. Esimerkiksi erityisluokilla opiskelevia nuoria ei Luotsin alussa otettu mukaan toimintaan, sillä nähtiin, että heille oli jo tarjolla tukea koulun kautta. Ajan myötä myös tässä raja-uksessa on hieman joustettu ja katsottu nuorten tilanteita yksilöllisinä ja arvioitu paras-ta tukea tilannesidonnaisesti.

”… tästä ei voi antaa vedenpitäviä ohjeita, et millainen nuori meille pääsee, koska voi olla et se nuoren oireilu näyttää ihan kauheelta, mut et siel onki

vahva koti taustalla, jolloin tiedetään, et päästään työskentelemään oikees-ti. Tai sit voi olla päinvastoin, et se koti on niin mahdoton, et nuori oireilee vahvasti, pitää räätälöidä siellä missä työ tehdään, et ketkä tulee asiakkaiks.”

”Jos otat jonkun 12-vuotiaan, ni meillä on voi olla psyykkisesti ihan samalla ta-solla oleva 9-vuotias. Ni taas ihan keinotekonen raja, rajat saa olla, mutta ei-vät ne ole ehdottomia. Pitää olla joustoa ja sillä tavalla voidaan sitte auttaa.”

4 1 2 Tavoitteiden saavuttaminen osana tuloksellisuuttaLuotsi-informanttien haastatteluissa kautta linjan kustannustehokkuutta ja tunnusluku-jen seurantaa tärkeämpänä toiminnan mittarina pidettiin Luotsin asiakasnuorten yksilöl-listen prosessien onnistumisen arviointia. Toisin sanoen, riippumatta siitä, kuinka paljon toiminnan seurantaluvuille ja kustannustehokkuusmittauksille annettiin painoarvoa, Luot-si-prosessin lopussa kunkin nuoren kohdalla yhdessä tehtävät monitahoarvioinnit koettiin hyväksi tavaksi mitata Luotsi-toiminnan vaikuttavuutta lyhyellä aikavälillä. Monitahoar-vioinneissa nuoren lisäksi nuoren ympärille kootun verkoston kaikki edustajat ovat kerto-neet mielipiteensä nuoren tavoitteiden saavuttamisesta (esimerkiksi vanhempi, opetta-ja, nuoriso-ohjaaja).

Kuviossa 10 on esitetty Luotsi-toiminnassa mukana olleille nuorille asetettujen tavoittei-den saavuttaminen vuosien 2001–2011 aikana kodin osalta. Koko tänä aikana vastaajat kokivat tavoitteista keskimäärin 10 % jääneen saavuttamatta, kun noin 47 % tavoitteista koettiin osittain saavutetuiksi ja noin 42 % saavutetuiksi. Voidaan puhua kokemuksesta, sillä tavoitteiden asettelun ja tavoitteiden onnistumisen mittaamisen välillä on ristiriita. Esimerkiksi tavoitteet, että nuorelle kehittyy Luotsi-prosessin aikana säännöllinen uniryt-mi ja että nuori alkaa keskustella enemmän vanhempiensa kanssa eivät ole tavoitteina yh-teismitallisia, vaan vastaukset riippuvat kunkin vastaajan subjektiivisesta kokemuksesta.

Vuoden 2004 suurempi vastausprosentti luokassa ”tavoitetta ei saavutettu” selittyy toden-näköisesti Luotsin laajenemisella. Vuonna 2004 Itäluotsin lisäksi perustettiin erikoistu-neet toimintamuodot Skanssi ja Spinnu. Uuden toimintamuodon – uusine työskentelyme-todeineen ja usein uusine työntekijöineen – alkuvaiheessa on mahdollista, että toiminnan tulokset jäävät jatkoa alhaisemmalle tasolle. Skanssissa aloitti vuoden aikana yhdeksän nuorta. Näistä yhdeksästä prosessin päätti vuoden aikana kuusi nuorta. Spinnua ei ole ku-viossa 10 vielä vuoden 2004 kohdalla, sillä vaikka vuoden aikana toiminnassa aloitti 27 nuorta, ei prosessiaan päättänyt kuluneen vuoden aikana heistä yksikään. Heidän osal-taan tavoitteiden saavuttamista on arvioitu vasta seuraavana vuonna.

Vuonna 2008 aloitti toimintansa Länsiluotsi-projekti, jossa oli vuoden aikana mukana 30 nuorta. Näistä nuorista kaksi keskeytti, mutta yksikään ei päättänyt asiakasprosessiaan kuluneen vuoden aikana. Vuoden 2008 tulos 17,1 % luokassa ”tavoitetta ei saavutettu” ei siis voi selittyä Länsiluotsin perustamisella, mutta näkyvä ero selittyy mahdollisesti sillä, että vuosien 2006–2007 aikana toiminnassa oli mukana 25 nuorta enemmän kuin vuotta aiemmin samoilla henkilöstöresursseilla. Vaikka nuorten tavoitteiden saavuttaminen on subjektiivista, voi henkilöstöresurssien määrän suhteessa nuorten määrään ajatella vai-kuttavan asiakasprosessien onnistumiseen, mikä osaltaan määrittää yhdelle nuorelle an-nettavan tuen määrää.

52 53

Kuvio 10. Nuoren tavoitteiden saavuttaminen kodin osalta vuosina 2001–2011 (%).

Kuvioissa 11 ja 12 on esitetty tavoitteiden saavuttaminen koulun ja vapaa-ajan osalta vuosina 2001–2011. Tänä aikana vastaajien mukaan keskimäärin vajaata 15 %:a nuorten tavoitteista ei saavutettu koulun osalta. Vastaajien kokemuksen perusteella 47 % tavoit-teista taas saavutettiin osittain ja noin 38 % tavoitteista saavutettiin kokonaan. Vuoden 2004 luokan ”tavoitetta ei saavutettu” korkea arvo selittyy mahdollisesti kuvion 10 (ko-ti) tavoin Skanssi-toiminnan aloittamisella.

Kuvio 11. Nuoren tavoitteiden saavuttaminen koulun osalta vuosina 2001–2011 (%).

2011 (Itä,- Koillis,- Länsiluotsi, Skanssi, Spinnu, NevoDrom)

2010 (Itä,- Koillis,- Länsiluotsi, Skanssi, Spinnu)

2009 (Itä,- Koillis,- Länsiluotsi, Skanssi, Spinnu)

2008 (Itä,- Koillis,- Länsiluotsi, Skanssi, Spinnu)

2007 (Itäluotsi, Skanssi, Spinnu, Koillisväylä)

2006 (Itäluotsi, Skanssi, Spinnu, Koillisväylä)

2005 (Itäluotsi, Skanssi, Spinnu)

2004 (Itäluotsi, Skanssi)

2003 (Itäluotsi)

2002 (Itäluotsi)

2001 (Itäluotsi)

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

46,3 44,5

40,4

45,4

39,5

43,5

38,5

47,8

21,5

40,3

51,8

8,3

9,2

9,1

13,4

12,5

11,5

34,7

17,1

23,3

7,5

10,3 49,3

45,5

48,6

43,1

11,9

49

40,7

43,8

42,6

40,7

68,4

tavoite saavutettiintavoite saavutettiin osittaintavoitetta ei saavutettu

2011 (Itä,- Koillis,- Länsiluotsi, Skanssi, Spinnu, NevoDrom)

2010 (Itä,- Koillis,- Länsiluotsi, Skanssi, Spinnu)

2009 (Itä,- Koillis,- Länsiluotsi, Skanssi, Spinnu)

2008 (Itä,- Koillis,- Länsiluotsi, Skanssi, Spinnu)

2007 (Itäluotsi, Skanssi, Spinnu, Koillisväylä)

2006 (Itäluotsi, Skanssi, Spinnu, Koillisväylä)

2005 (Itäluotsi, Skanssi, Spinnu)

2004 (Itäluotsi, Skanssi)

2003 (Itäluotsi)

2002 (Itäluotsi)

2001 (Itäluotsi)

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

45,6 45,3

45,7

43,2

36,1

36,5

34,5

38,8

35,3

48,4

50,7

50,8

9,1

7,9

7,5

10,6

12,4

13,1

11,6

10,2

8,4

5,9 48,4

48,9

46,8

56

17,1

54,9

48,8

51,6

40

40,9

39

tavoite saavutettiintavoite saavutettiin osittaintavoitetta ei saavutettu

Kuvio 12. Nuoren tavoitteiden saavuttaminen vapaa-ajan osalta vuosina 2001–2011 (%).

2011 (Itä,- Koillis,- Länsiluotsi, Skanssi, Spinnu, NevoDrom)

2010 (Itä,- Koillis,- Länsiluotsi, Skanssi, Spinnu)

2009 (Itä,- Koillis,- Länsiluotsi, Skanssi, Spinnu)

2008 (Itä,- Koillis,- Länsiluotsi, Skanssi, Spinnu)

2007 (Itäluotsi, Skanssi, Spinnu, Koillisväylä)

2006 (Itäluotsi, Skanssi, Spinnu, Koillisväylä)

2005 (Itäluotsi, Skanssi, Spinnu)

2004 (Itäluotsi, Skanssi)

2003 (Itäluotsi)

2002 (Itäluotsi)

2001 (Itäluotsi)

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

32,5 58,7

58

51,3

60

54,4

38,5

49,2

41,2

68

61,2

61,4

8,8

9,6

10,2

12,5

6,2

18,7

9,3

10,8

7,6

3,4 38,6

39,1

29

35,4

11

49

44,6

40,1

22,7

31,2

27,8

tavoite saavutettiintavoite saavutettiin osittaintavoitetta ei saavutettu

Nuorten vapaa-ajalle asetettujen tavoitteiden toteutuminen (kuvio 12) poikkeaa selkeim-min verrattuna kodin ja koulun osalta saavutettuihin tavoitteisiin: vuosien 2001–2011 ai-kana keskimäärin 10 % tavoitteista on jäänyt saavuttamatta, noin 35 % tavoitteista on saavutettu osittain ja jopa liki 55 % tavoitteista on saavutettu.

Kuviossa 13 on kuvattu tavoitteiden saavuttaminen keskimäärin vuosina 2001–2011 kodin, koulun ja vapaa-ajan alueilta. Koulun osalta luokka ”tavoitetta ei saavutettu” näyttäytyy suurimpana (14,6 %) ja myös luokka ”tavoite saavutettiin” jää pienimmäksi (38,3 %) ver-rattuna kodin ja vapaa-ajan luokkiin.

54 55

KOTI

KOULU

VAPAA-AIKA

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

42,3

38,3

54,7

10,3

9,8

14,6

47,4

47,1

35,5

tavoitetta ei saavutettu

tavoite saavutettiin osittain

tavoite saavutettiin

Kuvio 13. Tavoitteiden saavuttaminen keskimäärin vuosina 2001–2011: koti, koulu, vapaa-aika (%).

Näiden määrällisten toiminnan onnistumisen mittarien lisäksi loppuarviointien avoimissa kysymyksissä niin verkoston jäsenet kuin nuoret itsekin ovat kertoneet merkityksellisis-tä positiivisista muutoksista nuoren asiakkuusprosessin aikana. Monet vastauksista viit-tasivat nuoren rohkaistumiseen ja itseluottamuksen sekä vuorovaikutustaitojen kasvuun. Mainittuja asioita olivat kotitilanteen osalta (vuonna 2011) muun muassa nuoren oman vuorokausirytmin selkeytyminen ja kotona yhdessä sovittujen sääntöjen noudattaminen. Koulun osalta oli mainintoja esimerkiksi opiskelumotivaation kasvamisesta, poissaolojen vähentymisestä, opiskeluun keskittymisen parantumisesta ja jatko-opiskelupaikan hake-misesta. Vapaa-aikaan on liittynyt kirjauksia harrastuksen tai ylipäätään mielekkään vaih-toehtoisen tekemisen löytymisestä (vrt. ei tekemistä vapaa-ajalla) ja esimerkiksi uusien kaverien löytämisestä.

Eräänä Luotsi-toiminnan tavoitteena on nuoren tukemisen lisäksi tukea myös nuoren van-hempien vanhemmuutta. Kuviossa 14 on esitetty vuosien 2008–2011 aikana asiakkuus-prosessin päättäneiden nuorten vanhempien kokemuksia vanhemmuuden tuen saamisesta Luotsi-toiminnasta. Kuviossa ei ole vuosia 2000–2007, sillä kysymys on lisätty loppuarvi-ointilomakkeeseen vasta vuonna 2008. Joidenkin kysymysten kohdalla vastaaja on saat-tanut antaa vastauksensa kahteen kohtaan, minkä vuoksi esimerkiksi vuoden 2011 vas-tausten yhteenlaskettu summa on 101,07 %. Perheiden kanssa tehtävä työ näyttää tällä indikaattorilla tarkasteltuna onnistuneen, kun esimerkiksi vuonna 2011 vastaajista 88,17 % (n = 93) koki saaneensa jonkinasteista tukea Luotsista. Vuosina 2008–2011 keskimää-rin noin 11,5 % vastaajista ei kokenut saaneensa Luotsi-toiminnasta tukea vanhemmuu-teensa. Kyselyssä ei kuitenkaan selvitetä sitä, oliko vanhemmalla itsellään tarvetta jolle-kin tukimuodolle nuoren asiakasprosessin aikana.

Kuvio 14. Vanhempien kokemukset kasvatuksellisen tuen saamisesta Luotsista vuosina 2008–2011 (%).

2011 n=93

2010 n=62

2009 n=77

2008 n=15

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

67,7

55,9

53,3

66,7

8,1

6,6

18,2

24,2

29,9

26,7

en saanut tukea

sain tukea jonkin verran

sain tukea

12,9 32,3

NUORTEN JATKOTUEN TARVE

Asiakasohjauksella ja -valinnalla voisi kuvitella olevan vaikutusta sekä nuorten tavoittei-den saavuttamiseen että nuorten jatkopalveluohjaukseen Luotsi-prosessin päättymisen jälkeen. Toisin sanoen, mitä vaikeampi nuoren tilanne on ollut Luotsiin tullessa, sitä suu-remmalla todennäköisyydellä tavoitteita ei saavuteta tai nuori tarvitsee Luotsin jälkeenkin jatkotukea. Ristiintaulukointia esimerkiksi SPSS-tilasto-ohjelmistolla ei ole tässä yhtey-dessä tehty tulosyiden ja jatkotuen tarpeen kesken, sillä jatkotuen tarpeesta on nykyises-sä aineistossa luotettavan analyysin tekoa vaikeuttavia kirjaustapoja.

Aineisto on haastava, sillä siinä ei ole kaikkien vuoden aikana asiakasprosessinsa päättä-neiden nuorten vastauksia. Lisäksi vuosien 2001–2007 aineistossa on paljon päättyneitä asiakkuusprosesseja, joista ei ole jatkotuen osalta mitään tietoa. Otos jää muutenkin näi-nä vuosina niin alhaiseksi, että kuviossa 15 on ollut mielekästä kuvata vain vuodet 2008–2011. Esimerkiksi vuonna 2007 Luotsi-prosessin oli päättänyt suunnitelmallisesti yhteen-sä 36 nuorta (ks. taulukko 7). Aineistosta näistä nuorista löytyi tieto 21 nuoren jatkotuen tarpeesta, oikeammin 18 nuorelle oli kirjattu tarvetta jatkotuelle ja kolmessa vastaukses-sa oli ilmaistu, että tukea ei tarvita. Avoimissa vastauksissa eri tukimuotoja oli listattu sosiaaliviraston, nuorisopsykiatrian, koulun ja nuorisotoimen osalta yhteensä 23. Jotkut nuorista olivat siis saaneet tukea muutamaltakin eri palveluntarjoajalta Luotsin päätyt-tyä. 18 nuoresta 13 oli tarvinnut sosiaaliviraston tukea, pääasiassa sijoituksen muodossa, viidellä oli ollut tarvetta nuorisopsykiatrian palveluille, kolme oli tarvinnut koulunkäyn-nin tukea ja kahdelle oli tarjottu nuorisoasiainkeskuksen palveluja.

Kuviossa 15 on vuosien 2008–2011 osalta vain ne vastaukset, joissa on ilmaistu, että nuorella joko oli tai ei ollut tuen tarvetta. Toisaalta aineistossa oli kirjattu samaan sekä voimakkaammat, että lievemmät tukimuodot, kuten lastensuojelun asiakkuudet ja muut jatkosuunnitelmat, kuten vaikkapa nuorisotalotoimintaan osallistumisen, harrastuksen jat-

56 57

2011 n=94

2010 n=71

2009 n=82

2008 n=58

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

7

13,4

8,6

59,2

58,6

57,3

33,8

1753,2 29,8

29,3

32,8

jatkotukeen oli tarvetta

jatkotukeen ei ollut tarvetta

jatkotuesta ei sovittu

Kuvio 15. Nuorten jatkotuen tarve Luotsi-toiminnan jälkeen (%).

kamisen, kesätyöhakuun opastamisen tai toisen Luotsin asiakkaaksi siirtymisen muuton vuoksi. Kuviosta 15 voidaan todeta, että suhteellisesti tarkasteltuna jatkotuen tarve on laskenut vain hieman vuosien 2008–2011 aikana.

Vuonna 2011 Luotsissa päätti suunnitelmallisesti asiakasprosessinsa 103 nuorta. Heistä (tai kysymykseen vastanneista 94:stä) hieman yli puolella oli prosessin päättyessä tar-vetta jatkotuelle. Suurin osa jatkotuen tarpeessa olleista nuorista sai tukea lastensuoje-lun kautta. Seuraavaksi eniten mainintoja oli psykiatrisesta tuesta sekä koulunkäynnin tuesta. On kuitenkin huomioitava, että osalla nuorista on saattanut olla asiakkuus näi-hin tukimuotoihin jo ennen Luotsiin tuloa. Kaikki asiakkuudet eivät ole siis alkaneet vas-ta Luotsin päätyttyä.

Kuviossa 15 mustalla esitetty ”jatkotuesta ei sovittu” -luokka tarkoittaa esimerkiksi vuo-den 2011 kohdalla useimmiten tilannetta, jossa nuori tai perhe ei ole kokenut jatkotuel-le tarvetta, vaikka tukea olisi viranomaisten suunnalta tarjottu. Jossain tapauksessa on esimerkiksi havaitun viranomaisvastaisuuden vuoksi päätetty päättää tukitoimien tarjoa-minen. Luokka on ongelmallinen, sillä siihen on myös kirjattu tapauksia, joissa jokin toi-nen tukimuoto on jatkanut nuoren kanssa, eikä Luotsista ole tällöin aktiivisesti ohjattu nuorta muualle, vaikka tosiasiassa ”jatkotukeen oli tarvetta”. Vuosien 2008–2011 aikana luokka ”jatkotukeen ei ollut tarvetta” on pysynyt tasaisesti noin 31 prosentin paikkeilla.

POHDINTAAKuten luvun alkupuolella mainittiin, on esiteltyjen määrällisten tavoitteiden saavuttami-sen mittaamisessa haastavaa se, että kyse on vastaajien subjektiivisista kokemuksista, ei aina absoluuttisen tarkoista mitattavissa olevista onnistumisista. Usein nuorelle asete-taan vapaa-ajalle tavoitteeksi esimerkiksi harrastustoiminnan löytäminen Luotsin aika-na. Tavoite on konkreettisesti mitattavissa: nuori joko aloitti uuden harrastuksen tai ei. Tavoitteessa on usein myös onnistuttu. Toisaalta tavoitteeksi vapaa-ajalle on voitu aset-

taa myös se, että nuori sitoutuu käymään Luotsin toiminnoissa, esimerkiksi tyttöryhmäs-sä. Luotsi-toimintaan mukaan tultaessa nuorten ja perheiden on sitouduttava toimintaan, toisin sanoen, tyttöryhmässä käyminen tavoitteena on nuorelle alusta lähtien selkeä osa toimintaa ja näin ollen mahdollisesti helpommin saavutettavissa ja mitattavissa kuin esi-merkiksi vuorovaikutustaitojen parantuminen koulussa. Myös Heimonen (2010, 37) on Länsiluotsiprojektin loppuarvioinnissa viitannut asiakasprosessien tavoitteidenasettelun haastavuuteen. Esimerkkinä Heimonen on käyttänyt koulunkäynnin tukemista tavoittee-na. Tällöin tulisi jo tavoitetta kirjattaessa pohtia, arvioidaanko tavoitteen saavuttamista esimerkiksi sen kannalta, kuinka koulunkäyntiä on tuettu, vai sen kautta, kuinka koulun-käynti todellisuudessa on sujunut.

Edellä esitetty kuvio 15 nuorten jatkotuen tarpeesta havainnollistaa Luotsia osana mui-ta nuorten palveluja. Se kertoo yhtäältä siitä, että Luotseissa on hoidettu nuorten tilan-netta myös prosessin loppuvaiheessa eikä nuori ole jäänyt ilman tukea tämän tukimuodon päättyessä. Toisaalta kuvio kertoo jotain myös siitä, että Luotsi toimintamuotona ei yksin riitä, vaan on osa nuorten palvelujen kokonaiskenttää. Useissa haastatteluissa nostettiin-kin esiin se, kuinka Helsingin kaupungin palvelujärjestelmässä yksi palvelu ei riitä, vaan tarvitaan palvelujen kirjo, joka vastaa nuorten erilaisiin tuentarpeisiin.

4 1 3 Toiminnasta hyötyvät nuoretLuotsien tulosyyt eivät rajaudu automaattisesti vain neljään ohjeelliseen päälähettämis-syyhyn, vaikka syyt ovatkin näihin kategorioihin tiivistettävissä. Aiemmin toimintaan osal-listuneiden nuorten haastatteluissa keskusteltiin muun muassa seuraavista syistä, jotka olivat mahdollisesti vaikuttamassa päätökseen lähteä mukaan Luotsi-toimintaan: koulus-sa viihtymättömyys, huono koulumenestys tai riski, että peruskoulua ei saada vietyä lop-puun, sosiaalisten tilanteiden pelko, alkoholiongelmat, masennukseen johtanut läheisen sukulaisen menetys, ”huono porukka”, koulukiusatuksi joutuminen, masentuneisuus, sään-nöllisen elämänrytmin puuttuminen, näpistely, paniikkihäiriöt, yksinäisyys ja esimerkiksi tietty juurettomuus uudessa kotikaupungissa, josta nuori ei tunne ketään.

Luotsi-informanttien haastattelujen perusteella Luotsi-toiminnan asiakaskunnasta on erotet-tavissa jako kahteen pääluokkaan, syrjäänvetäytyneisiin ja käytöksellään oireileviin nuoriin:

”Eniten asiakkaina on koulukiusatut ja kiusaajat, sulkeutuneet nuoret, jotka ovat heikkoja sosiaalisissa taidoissa sekä kotiin koneen pariin linnoittautuneet, pelaaminen jne. mutta ei kovin sosiaalinen toiminta kuitenkaan.”

”Ne [syrjäänvetäytyvät ja käytöshäiriöiset] on varmaan ne huolen ääripäät, et sitte se kultanen keskitie olis siinä välillä ja ku se heilahtaa jompaankum-paan suuntaan, ni sit rupee huolestuttaa ja molemmat on oikeesti riskissä. [Hiljaiset] ne on niit kotiinjumittajia, voi huonosti mahdollisesti, huolta on varmaan just siitä, ku ei oo kavereita, jotenki ei osaa toimia ryhmässä tai jo-tain tällasta.”

Usean eri Luotsi-informantin mukaan toiminnasta hyötyvät eniten nuoret, joilla on tar-vetta vuorovaikutustaitojen kehittämiselle, esimerkiksi arat ja ujot nuoret, jotka saatta-vat viettää paljon aikaa kotona. Kuvaukset palaavat yksinäisyyteen/syrjäänvetäytyneisyy-teen sekä masentuneisuuteen:

58 59

”Enemmän ja enemmän viime vuosina tullu näitä hiljaisia, syrjäänvetäytyviä, sekin on muuten yksi sellainen muutos, joka tullut, että X-luotsiin tehty enem-män ja enemmän tällaisia lähetteitä ja myös X-luotsi on vastannut tähän: siel on omia ryhmiä näille nuorille.

”Mut sit tällasia ihan selkeitä, jotka hyötyy... Et tällasia kaverittomia, jollain lailla kiusattuja, joilla on vaikeuksia sosiaalisissa taidoissa, suhteissa, jot-ka on tosi epävarmoja koulussa, hiljasia ja vetäytyviä, ni niistä näkee saman tien, jo Luotsin aikana voit nähdä sen hyödyn ja kuulla myös koululta ja van-hemmilta muutoksesta…”

”Hiljaiset nuoret hyötyvät ehkä eniten, tämä on mutua, ei ole faktaa, varmaan se porukka, joka muuten ohjattaisiin terveyspalveluihin, muuten kaikki tie-tää, et tos on huoli ja masennusta tai muuta sellasta. Ympäristön häiritsemi-nen ei pakota toimimaan.”

Näiden nuorten tuentarpeen havaitseminen esimerkiksi koulun arjessa sekä tuentarpeisiin vastaaminen on haastavampaa kuin käytöksellään oireilevien nuorten:

”Näen, että koulu on tässä ensiarvoisessa asemassa, ei nää hiljaiset, vetäy-tyvät nuoret myöskään mihinkään nutille mee, ei jää lastensuojelun haaviin, kun hoitavat koulut ja asiat hyvin...”

Kysymykseen siitä, miksi yhteiskunnan olisi puututtava yksilöiden yksinäisyyteen tai syr-jäänvetäytyneisyyteen, voidaan vastata monella tapaa riippuen siitä, halutaanko painot-taa toisaalta perheiden vastuuta nuorista, nuorten omaa subjektiivista koettua hyvinvoin-tia ja edellytyksiä yhteiskunnassa pärjäämiselle vai mahdollisesti näkökulmaa, jossa nuori nähdään esimerkiksi osana tuottavaa työvoimaa. Seuraavissa lainauksissa on haastatte-luista poimittuja erilaisia lähestymistapoja.

”On paljon niitä nuoria, jotka eivät tee mitään vapaa-ajallaan. Jos heitä ei saa kotoa pois, mitä tämä tarkoittaa tulevaisuudessa, kun oppivelvollisuus päät-tyy? Tämä voi vaikuttaa jatkoon, työllistymiseen jne.”

”Esim. yhteiskunnasta syrjäytyminen, peruskoulun jälkeen ei olisi resursseja hakea jatko-opintoihin, jäis koulupudokkaisiin. Osalla nuorista on ongelmia koulunkäyn-nin kanssa, ja jos ei olisi kokemusta/paikkaa harjoittaa sosiaalisia taitoja, tulisi-ko sellaista myöhemminkään, vai jäisivätkö esim. kotiin ja vanhempien hoiviin.”

”Rohkeutta lisää, avataan maailmaa, että kun omasta asuinympäristöstään poistutaan, esimerkiksi on sellaisia nuoria, jotka eivät ole käyttäneet julkisia kulkuvälineitä, opetellaan käyttämään niitä, että elinpiiri avartuisi muualle-kin kun kotiin ja kouluun.”

Joissain haastatteluissa nostettiin esiin nuorten parissa toimivien ammattilaisten rooli esimerkiksi kiusaamiseen puuttumisessa – vaikka se haastavaa olisikin – niin yksilöiden subjektiivisen hyvinvoinnin kuin esimerkiksi jatkotyöllistymisen tai opiskelujen suhteen:

”On enemmän nuoria alle 30-v. eläkkeellä, masentuneita. Vaikea mennä opiske-

lemaan ja työelämään, jos ei tiedä, kuinka käyttäytyä tai osaa käsitellä omia tunteitaan, vaikka potentiaalia jatkoon olisi, fiksuja nuoria, jotka mahd. ma-sentuneet, olleet koulukiusattuja.”

”…se [kiusaamisen huomaaminen] on yläasteella vaikeaa, kun murrosikäiset ei kerro siitä, aikuinen ei enää huomaa, ei todellakaan tiedetä mitä siellä ta-pahtuu ja harvoin kertovat siitä, ehkä pari sellaista tapausta, että kiusattua on ohjattu X-luotsiin, mut aika harvoin näitä tulee.”

Toisena haastatteluista selvästi esille nousseena pääasiakaskuntana ovat toimintaan käy-töshäiriöisyyden takia tulleet nuoret. Nämä nuoret, toisin kuin edellä mainittu ryhmä, oi-reilevat usein selvästi käytöksellään esimerkiksi luokkatilanteissa. Heidän tuentarpeensa on edellistä ryhmää selkeämmin havaittavissa:

”Luotsissa opetellaan muun muassa vihan ja aggressiivisuuden hallintaa – esi-merkiksi kiusaajat – ja keinoja kavereiden ja harrastusten löytämiseen.”

Luotsin historiassa on muutaman haastatellun mukaan esitetty myös kriittisiä näkökul-mia eritavoin oireilevien nuorten saattamisesta samaan ryhmään ja toimintaan keskenään:

”…jos kerätään yhteen nuoria, joilla on tuen tarve, tuleeko tällöin näistä aso-siaalisen elämän korkeakouluja tai avoimia opistoja. Tämä täytyy ottaa huomi-oon pienryhmätoimintaa suunniteltaessa. Tässä tärkeää, että otetaan mukaan monenlaisia nuoria, jos vain niitä, joilla on ongelmia esim. oman käyttäyty-misen kanssa, esim. väkivaltaiset, saadaan pahimmillaan aikaan niin raskas porukka, että tarvitaan siihen ihan selvästi muita tekijöitä, mutta jos on mo-nenlaisia nuoria mukana, vahvuudet on monella eri alueella, vahvuudet voi-vat täydentää toisiaan. Eikä niin, että kaikki ovat samoissa asioissa vahvoja, vaan aina löytyy joku, joka kannattelee ryhmän sosiaalista vuorovaikutusta.”

Vaikka käytöksellään oireilevien nuorten tuentarve olisi selkeämmin huomattavissa, tämän ryhmän kohdalla esitettiin muun muassa seuraavanlaista pohdintaa:

”Vaikee sanoo, et hyötyyks se rötöstelevä koululintsari, joka kiusaa heikompi-aan, ni hyötyyks se siitä, et se käy vaikka kahen viikon välein tapaamisessa, jossa ei kauheesti pääse kahdenkesken puhumaan, kun enemmän on toimin-nallisia juttuja, ja hän ei yksilötapaamisiin tule. Vaikea sanoa...”

Haastateltujen Luotsi-informanttien välillä oli konsensus siitä, että vahvemman tuen tar-peessa olevat nuoret eivät sovellu Luotsi-toimintaan, sillä tällöin esimerkiksi sitoutumi-nen pitkäjänteiseen työskentelyyn tuottaa heille usein ongelmia. Vahvemman tuen tarvet-ta ennaltaehkäisemään tarvittaisiin Luotsiakin varhaisempaa tukemista.

”Hyvin vahvasti oirehtivat tai hyvin epäsosiaaliset nuoret eivät sovellu… Pi-tää tapahtua jonkinlaista kuntoutumista ennen.”

”Jos on jo päihdekokeiluja, tai yleensä se, että jos kaveripiirin imu on kova, men-nään ja tehdään laput silmillä, sitä, mitä kaverien kanssa on sovittu. Ja jos on massiivisia mielenterveysongelmia, ei voida työskennellä heidän kanssaan.”

60 61

”On ehdottomasti tää on varhaista tukemista, mä en tiedä, mitä kaikkee mei-jän yhteiskunnas on oikeesti menny pieleen, mut tosiasiassa nuori oireilee jo ennen murrosikää jo neljännellä luokalla alkaa niit poissaoloja, tupakointia ja uhmakkuutta, joka johtaa siihen, et siellä kotona se tilanne sitte kiristyy, ja nuori rupee saamaan pelkkää huonoo palautetta siin vaiheessa, kun sitä identiteettiään rakentaa…”

Joidenkin haastateltujen mukaan kyse on myös siitä, kuinka Luotseissa työskentelevät am-mattilaiset voivat vastata vahvemmin oireilevien nuorten palvelutarpeeseen:

”…on osoittautunut, että siel ei oikeestaan kenenkään ammattitaito enää rii-tä näitten nuorten hoitamiseen, koska siellä on niin vaikeita ongelmia.”

POHDINTAANämä kaksi toiminnasta eniten hyötyvää nuorten ryhmää istuvat aiemmin esitettyihin nuorten asiakkaaksi tulemisen syihin (kuvio 9). Käytöshäiriöisyys on ollut yleisin asiak-kuuden syy kautta Luotsin historian. Seuraavaksi yleisin on luokka ”muu, mikä”, jossa on usein kouluun liittyviä ongelmia. Näiden ongelmien taustaa voidaan vain spekuloida: joh-tuuko esimerkiksi heikko koulumenestys masentuneisuudesta vai kenties tarkkaavaisuus-häiriöisyydestä tai oppimisvaikeuksista ja niin edelleen.

Jos masentuneisuus/alakuloisuus ja yksinäisyys/syrjäänvetäytyneisyys olisivat yksi lähet-tämissyy, olisi se toiseksi yleisin nuoren lähettämissyy Luotsiin. Haastattelujen pohjalta Heimosen esitys paluusta ennen vuotta 2004 tehtyä erottelua vastaavaan käytäntöön, jos-sa edellä mainitut kaksi kategoriaa olisivat yhdessä, olisi perusteltua. Se, olisiko luokan sitten mielekkäämpää olla yksinäisyys/syrjäänvetäytyneisyys vai masentuneisuus/alaku-loisuus, on tulkintakysymys. Sosiaalitieteellinen tutkimus puoltaisi ensin mainittua luok-kaa yksinäisyydestä ja sen subjektiivisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista (mm. Saari 2009). Jälkimmäinen taas liittyy Luotsi-toimintamallin teoriataustaan, jossa malli on ra-kennettu psykologian diagnostiikkaan liittyvän tutkimustiedon pohjalta.

Myöhemmin kuviossa 17 esiintyvä Vamos-toimintamalli on 16–29-vuotiaille nuorille suun-nattu Helsingin Diakonissalaitoksen etsivän nuorisotyön projekti. Toiminnan asiakasprofii-lit ovat seuraavat: pienellä tuella autettavat, paljon tukea tarvitsevat ja kotiin syrjäytyneet nuoret. Luotsin keskeiset asiakasprofiilit limittyvät Vamosin profiileihin, mutta Vamosissa autetaan nykyään jo hyvin vakavasti oireilevia nuoria, ja toiminnasta on sen etsivän työn luonteesta huolimatta alkanut tulla jo usein korjaavaa työtä (Nord 2012). Kohdennettuna työnä Luotsi-toiminta pyritään kohdentamaan vaiheeseen, jossa nuorille olisi vielä hyö-tyä ennaltaehkäisevästä tuesta.

(Seuraava on kuvitteellinen – ei yhdenkään haastatellun nuoren – tarina Luotsiin osal-listumisen ajalta.)

LIINUN TARINA LUOTSISSALiinu, 14 v., tuli Luotsiin koulukuraattorin lähettämänä. Liinun kouluarvosa-nat olivat olleet laskussa jo vuoden ja vapaa-aika kului kaveriporukan kans-sa, usein Kampin keskuksessa ja muilla junanvarren asemilla. Viikonloppui-

hin kuului päihteiden joskus runsaskin käyttö. Harrastuksensa käsipallon Liinu oli lopettanut yläasteelle siirryttyään. Harrastuksen kautta syntyneet ystävyys-suhteet jäivät tuolloin ja tilalle tuli uusia tuttuja, joille Kamppi ”Suomen suu-rimpana nuorisotalona” oli harrastuksia ja varsinkin koulua moninkertaisesti mieluisampi ajanviettopaikka.

Kotona Liinun vanhemmilla oli ollut ongelmia tytön kanssa: perhe tapasi harvoin yhteisen ruokapöydän ääressä, eikä kotona ollut tapana jakaa omia asioita, Liinulle kaverit olivat ennemmin sitä varten. Koulusta oli tehty las-tensuojeluilmoitus useiden poissaolojen vuoksi. Lastensuojelussa Liinun ti-lanteesta tehtiin lastensuojelutarpeen selvitys, jonka mukaan lastensuojelun sosiaalityöntekijät eivät nähneet tarvetta lastensuojelun asiakkuuden suunni-telmalliselle jatkamiselle. Liinu ohjattiin selvitysprosessin päätyttyä lähetteel-lä Luotsiin. Vaihtoehtona olisi ollut lastensuojelun asiakkuuden jatko suunni-telmallisessa työskentelyssä ja mahdollisesti perhetyö.

Liinu tuli mukaan Luotsi-toimintaan, jossa hän pääsi osaksi viikoittain ko-koontuvaa tyttöporukkaa. Muutaman viikon välein Liinu kävi juttelemassa kahden kesken oman Luotsi-ohjaajansa kanssa. Tapaamisissa juteltiin Liinua mietityttäneistä asioista ja tehtiin muun muassa kemian läksyjä. Kemia oli ollut jo pidempään vaikeaa ja muutama kurssi oli jäänyt suorittamatta. Pe-ruskoulun päättötodistuksen saaminen oli enää muutamista kursseista kiinni.

Luotsin aikana Liinu löysi uuden harrastuksen seinäkiipeilystä, jota tyttöryh-mä kävi yhdessä kokeilemassa. Porukasta löytyi myös uusia kavereita, ja aiem-mat tuttavuudet Kampissa jäivät vähitellen. Liinu oli mukana Luotsissa vuo-den: kahdeksannen luokan puolestavälistä yhdeksännen luokan puoleenväliin. Tuona aikana kouluarvosanat nousivat, kun keskittyminen tunneilla parani ja innostus uudesta koulupaikasta motivoi opiskelemaan. Liinun lastensuojelun asiakkuus päätettiin ennen yhdeksännen luokan alkua. Yhdeksännellä luokal-la hän haki Luotsi-ohjaajan kanssa käytyjen keskustelujen tuloksena liikun-nanohjaajakoulutukseen, sai kemiankurssit suoritettua ja juhli keväällä pe-ruskoulun päättymistä. Opiskelupaikka liikunnanohjaajakoulutuksessa odotti seuraavana syksynä.

4 1 4 Toiminnan tuloksellisuus vertailun valossaUsean haastatellun mielestä laadullisen työn kustannusperusteista arviointia oikeuttaa Luotsi-kontekstissa lähinnä se realismi, jossa rajallisten resurssien puitteissa toimittaes-sa tarvitaan tietoa siitä, voitaisiinko asioita tehdä kustannustehokkaammin, jotta apua olisi tarjolla tarpeeksi sitä eniten tarvitseville. Haastatteluissa korostettiinkin toiminnan hinnan sijaan vertailutiedon tärkeyttä. Mitkä ovat nuoren syrjäytymisestä yhteiskunnalle aiheutuvat kulut? Mitä maksaa koulun ja työelämän ulkopuolelle jäänyt syrjäytynyt nuori verrattuna vuoden pituiseen intensiiviseen ja ennaltaehkäisevään työhön nuoren kanssa? Entä, mitä voidaan säästää, jos lapsia ja nuoria säästyy sijoituksilta ja huostaanotoilta?

Luotsi-toiminnassa yhden nuoren kanssa työskentely vuodessa (2011) maksaa noin 6 000 €. Kun nuoria vuonna 2011 oli vuoden aikana mukana 309 ja käyntikertoja yhteensä 14745,

62 63

saadaan käyntikertojen keskiarvoksi nuorta kohden noin 48. Koko vuoden toiminnan kus-tannuksista ja käyntikerroista yhden nuoren käyntikerran hinnaksi tulee 125 €. Toiminnas-sa on esimerkiksi minimoitu tila- tai välinekustannukset: toimintaa on pyritty järjestämään muiden toimijoiden tiloihin, esimerkiksi toimistot ovat nuorisotalojen yhteydessä, toimin-nassa jalkaudutaan nuorten kanssa retkille, leireille, tutustumiskäynneille ja niin edelleen.

Helsingin kaupungin sosiaalivirastolta saatujen tietojen mukaan kaupungin lastensuoje-lun kustannukset vuonna 2011 olivat liki 98 miljoonaa euroa. Kokonaissummaan sisältyvät kaikki lastensuojelun toimet avohuollon palveluista ja lastensuojelutarpeen selvityksistä sijoituksiin ja huostaanottoihin. Mukana on siis hyvin erikokoisia asiakkuuksien kustan-nuksia. Vuonna 2011 kaupungin lastensuojelun piirissä oli 0–17-vuotiaita asiakkaita 9 210. Lastensuojelun keskimääräinen vuorokausihinta oli 155 €. Luku pitää sisällään kaikki las-tensuojelun sijoitukset ja kaupungin omat sekä ostopalvelut (muun muassa perhehoidon, laitoshoidon, päihdehoidon, turvakodit).

Lastensuojelun vahvemmilla toimenpiteillä on korkeiden kustannusten lisäksi myös kauas-kantoisia inhimillisiä vaikutuksia. Esimerkiksi huostassa olleista nuorista vain kymmenen prosenttia suorittaa lukion, kun muista sen suorittaa yli puolet. Myös riski asunnottomuu-teen on korkeampi aiemmin huostassa olleilla, ja suurimmassa ulkopuolisuuden riskissä ovat kodin ulkopuolelle teini-iässä sijoitetut pojat. (Myrskylä 2012, 7–8.)

Kustannustehokkuuden mittaamisen vaikeutta perusteltiin haastatteluissa muun muassa sillä, että tämänkaltaisen toiminnan hyödyt nähdään nuorten elämässä usein vasta pi-demmällä aikavälillä. Vaikuttavana toimintaa pidettiin esimerkiksi sen perusteella, jos si-jaishuollon tarve vähenee tai nuori saa peruskoulun päättötodistuksen Luotsi-toiminnassa mukana olemisen myötävaikutuksella. Vertailukohtana voidaan pitää vaikkapa tilannetta, jossa nuori syrjäytyy koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolelle ja kustannukset työttö-myyden kerrannaisvaikutuksineen nousevat usein jopa miljooniin euroihin. Kuten edellä esitettiin, Luotsi-toiminnan monitahoarviointien perusteella nuorista yli 90 % saavuttaa toiminnassa asetetut tavoitteet kokonaan tai osittain. Seuraava esimerkki haastatteluis-ta nostaa esiin ajatuksen, että jos jo joidenkin mukana olevien nuorten elämään voidaan vaikuttaa toiminnalla positiivisesti, on toiminta osaltaan vaikuttavaa:

”Okei katotaan meil on 50 nuorta sisällä Luotsissa, jos 30 kanssa saadaan mer-kittävää aikaseks, ni kyl ne summat on aika suuria.”

Haastatteluissa esitettiin myös muutama kriittisempi näkökulma toiminnan kustannuste-hokkuudesta:

”…terkat tapaa joka vuosi, ni noin 2000 koululaista ja opiskelijaa. Ni tässä tavataan vaan muutama nuori, ni kylhän tää on valtavan kallista ja kohden-tuu hyvin pieneen osaan helsinkiläisiä.”

Haastateltujen vastauksissa korostui näkökulma, jonka mukaan Luotsi-toiminta kokonai-suudessaan on hyvin ainutlaatuista, ja että sen vertaaminen muihin palveluihin on han-kalaa muun muassa sen moniammatillisuuden ja -hallinnollisuuden vuoksi. Lisäksi vertaa-minen on haastavaa, sillä eri toimintamuodoilla on eri asiakkuuskriteerit, joiden mukaan myös palvelun sisältö, vaikuttavuus sekä hinta määräytyvät ja samalla vertailukelpoisuus kärsii. Eri alueellisia Luotseja taas voi vertailla keskenään, sillä toiminta ja sen kohden-

nus ovat samat. Vaikka täydellistä vertailtavuutta eri nuorille suunnattujen palvelujen vä-liltä on vaikea löytää, voivat samantyylisten asiakasryhmien parissa toimivat palvelut hyö-tyä toisiltaan vertaisoppimisesta.

Osa vastaajista koki ongelmalliseksi, että eri nimikkeillä tuotettaisiin samantyylistä palve-lua samassa kaupungissa. Kysyttäessä Luotsin vertailtavuudesta muihin kaupungin palve-luihin esiin nousivat lastensuojelun avohuollon menetelmät Vinssi ja Nopsa, joihin Luot-sia olisi mahdollista esimerkiksi toiminnan sisällön osalta verrata. Palveluista Luotsi on suunnattu kevyintä tukea tarvitseville, Vinssi jo hieman vahvemmin oireileville ja Nopsa nuorille, joilla on selkeä lastensuojelun tarve ja nuori ja perhe tarvitsevat kiireellistä apua.

Vaikka toiminnoilla on periaatteessa hieman eri kohderyhmät, limittyvät ne usein toisiin-sa, mikä saattaa aiheuttaa vaikeita tilanteita asiakasohjauksessa koko kaupungin tasol-la: kaupungissa ei ole käytössä yhtäläistä kriteeristöä, jonka mukaan nuoria näihin pal-veluihin lähetetään, vaan usein nuori ohjataan sinne, missä kulloinkin on tilaa. Luotsissa tehdään yhteistyötä muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Yhteistyö Nopsan ja Vinssin kanssa ei kuitenkaan ole tiivistä, vaan enemmän tilannesidonnaista. Vinssissä on tutus-tuttu Luotsin ja Nopsan työmuotoihin ja Vinssin mallinnusta ja tuloksia on esitelty näil-le. Myös asiakasohjausasioista on keskustelu yhdessä: esimerkkinä yhteistyö Koillisluotsin kanssa Vinssi 2 -hankkeen alkaessa Malmin alueella (Männistö 2012). Nopsassa alueellis-ten tiimien esimiehet ovat tavanneet Luotsien toiminnanjohtajien kanssa Nopsan alku-vaiheessa ja keskustelleet yhdessä alueiden haasteista. Nopsa-tiimien esimiehet tuntevat Luotsi-toiminnan (Hovi 2012).

Helsingin kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2009–2012 sisäl-tää neljä hyvinvointitavoitetta, jotka jakautuvat kärkihankkeisiin osahankkeineen. Luot-si, Vinssi ja Nopsa ovat osa suunnitelman ensimmäistä hyvinvointitavoitetta: ”Lasten ja nuorten terveen ja turvallisen kasvun mahdollisuudet parantuvat”. Luotsi on suunnitelmas-sa osa ensimmäistä kärkihanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa ”alle 16-vuotiaita kos-kevaa moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kesken”. Kärkihankkeessa myös painote-taan nuorten toimivia terveyspalveluja tulevaisuuden terveysongelmien ennaltaehkäisynä.

Vinssi ja Nopsa puolestaan ovat osa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kolmat-ta kärkihanketta, jossa ”mielenterveyspalvelujen, lastensuojelun ja opetuksen jalkautuvaa, moniammatillista intensiivitukea lisätään. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin tarvi-taan varhaisen vaiheen hoitopolku.”

Taulukossa 7 on vertailtu keskenään Luotsin, Vinssin ja Nopsan organisointia, kattavuut-ta, asiakasvalintaa, kestoa, sisältöä ja kustannuksia sekä kuvattu lyhyesti toiminnan vai-kuttavuuden arviointia. Kaikkia toimintoja arvioidaan osana Helsingin kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (lasu) kokonaisuutta loogisen mallin ja arviointisuunni-telman viitekehyksessä, mutta toiminnoilla on myös omia jo aiemmin kehitettyjä toimin-nan seurantametodejaan.

64 65

* Luotsissa asiakkaana olevan nuoren kustannukset lasketaan yhdistämällä Luotsi-toiminnan todellisia kustan-nuksia, kuten: Luotsin toimitilan vuosittainen vuokra, nuorisoasiainkeskukselle kohdistuneet henkilöstön (Luotsi-tiimin toiminnanjohtaja ja nuoriso-ohjaajat) palkkauksesta aiheutuneet menot ja toiminnan järjestämisestä syn-tyneet kustannukset.

VIN

SSI

LUOT

SIN

OPSA

YHTE

ISTÄ

TOIM

INN

AN O

RGAN

ISOI

NTI

TOIM

INN

AN K

ATTA

VUU

S

ASIA

KASV

ALIN

TA

Toim

inta

on

m

onih

allint

okun

tais

ta

ja

mon

iam

­m

atill

ista

: ko

lme

halli

ntok

unta

a re

surs

oijin

a

Kevä

ällä

201

2 Lu

otse

issa

toim

i yht

eens

ä 34

työn

teki

jää,

jo

ista

kol

me

toim

inna

njoh

taja

a, 1

8 nu

oris

o­oh

jaaj

aa,

seit

sem

än s

osia

alio

hjaa

jaa

ja k

uusi

ter

veyd

enho

itaj

aa

Työp

arit

yösk

ente

ly

Luot

si­t

oim

inta

tav

oitt

aa I

tä­,

Koi

llis­

ja L

änsi

­Hel

sin­

gin

alue

iden

nuo

ria

Erik

oist

unee

t ty

ömuo

dot

Spin

nu j

a Ne

voDr

om k

atta

­va

t ko

ko H

elsi

ngin

Vuos

ien

2000

–201

1 ai

kana

muk

ana

on o

llut

yhte

en­

sä 5

36 n

uort

a

Vuon

na 2

001

suun

nite

lmal

lises

ti p

rose

ssin

pää

ttän

ei­

tä n

uoria

oli

34 ja

vuo

nna

2011

103

Itä­

, Lä

nsi­

ja

Koill

islu

otsi

­toi

min

taan

osa

llist

umis

en

krit

eerie

n m

ukaa

n 12

–15­

vuot

ias

nuor

i asu

u ja

käy

kou

­lu

a ky

seis

en L

uots

in v

astu

ulle

mää

rite

llyllä

alu

eella

Nuor

en k

äytt

äyty

min

en o

n ke

skim

äärä

ises

tä n

uoru

us­

iän

kehi

tyks

en m

ukai

sest

a kä

yttä

ytym

ises

tä h

uole

stut

­ta

vast

i po

ikke

avaa

, m

utta

vas

taa

työn

enn

alta

ehkä

i­se

vää

luon

nett

a

Nuor

en t

ilann

etta

saa

ttaa

kuv

ata

esim

erki

ksi

mas

en­

tune

isuu

s, t

arkk

aava

isuu

shäi

riöi

syys

tai

käy

ttäy

tym

is­

häir

iöis

yys

Nuor

ia v

oiva

t lä

hett

ää k

aikk

i nu

oren

par

issa

työ

sken

­te

levä

t to

imija

t, e

sim

erki

ksi

koul

usta

, la

sten

suoj

elus

­ta

, nu

oris

otal

oilt

a jn

e.

Mon

iam

mat

illis

et t

iimit

arv

ioiv

at n

uore

n so

velt

uvuu

­de

n to

imin

taan

Sosi

aaliv

irast

on o

rgan

isoi

ma

last

ensu

ojel

un a

vohu

ollo

n tu

kito

imi

Työn

teki

jöin

ä so

siaa

liohj

aajia

ja s

osia

alit

yönt

ekijä

Vuon

na 2

010–

2011

myö

s ps

ykia

trin

en s

aira

anho

itaj

a, t

oim

inta

­te

rape

utti

& n

uori

soty

önte

kijä

3,3

asia

kast

yönt

ekijä

ä vu

onna

201

2

4 ty

önte

kijä

ä vu

onna

201

1 ja

8 t

yönt

ekijä

ä vu

onna

201

0

Laps

en ä

äni

­keh

ittä

mis

hank

keen

pilo

ttip

roje

kti, j

ossa

muk

a­na

24

nuor

ta p

erhe

inee

n ko

ko k

aupu

ngin

alu

eelt

a vu

onna

201

0

Vuod

en 2

011

ohje

lmas

sa 1

2 nu

orta

per

hein

een

(alu

eena

Her

tto­

niem

i­It

äkes

kus­

Vuos

aari

ja E

telä

­Hel

sink

i)

2012

ohj

elm

a on

suu

nnat

tu M

alm

in a

luee

lle,

jost

a on

muk

ana

11 n

uort

a pe

rhei

neen

Vins

sin

kohd

eryh

mää

ova

t 12

–14­

vuot

iaat

(al

a­ j

a yl

äast

eide

n vä

lisen

niv

elva

ihee

n) la

sten

suoj

elun

avo

huol

lon

asia

kkaa

na o

le­

vat

koto

na a

suva

t nu

oret

ja h

eidä

n va

nhem

pans

a

Kodi

n ol

osuh

teid

en o

n ol

tava

sel

lais

et,

että

nuo

ren

koto

na a

su­

min

en v

oi j

atku

a: n

uore

lla e

i tu

lisi

olla

hoi

toa

vaat

ivaa

päi

h­de

onge

lmaa

Kyse

essä

on

nuor

i, jo

lle o

n te

hty

last

ensu

ojel

utar

peen

arv

ioin

ti

tai

last

ensu

ojel

un a

siak

assu

unni

telm

a ja

jol

le p

syki

atri

sen

avo­

hoid

on, la

sten

suoj

elun

tai

opp

ilash

uollo

n an

tam

a tu

ki e

i ole

ol­

lut

sove

ltuv

aa

Nuor

en a

vunt

arve

näk

yy e

sim

erki

ksi

käyt

öshä

iriö

inä,

yliv

ilkka

u­te

na,

kesk

itty

mis

kyvy

n pu

utte

ena,

ihm

is­

ja p

erhe

suhd

evai

ke­

uksi

na,

koul

uvai

keuk

sina

, ve

täyt

ymis

enä

tai

vert

aisk

onta

ktie

n vä

häis

yyte

nä

Last

ensu

ojel

un s

osia

alit

yönt

ekijä

ohj

aa n

uore

t ja

per

heet

oh­

jelm

aan

Kuuk

aude

n se

lvit

tely

vaih

een

jälk

een

nuor

i, pe

rhe,

las

tens

uoje

­lu

n so

siaa

lityö

ntek

ijä j

a Vi

nssi

­työ

ntek

ijä a

rvio

ivat

yhd

essä

oh­

jelm

aan

liitt

ymis

en

Sosi

aaliv

irast

on o

rgan

isoi

ma

last

ensu

ojel

un a

vohu

ollo

n tu

kito

imi

Työn

teki

jöin

ä 18

asi

akas

työn

teki

jää

(sos

iaal

iohj

aaja

a, j

oist

a 2

vast

aavi

a oh

jaaj

ia)

Työp

arit

yösk

ente

ly

Nops

an a

siak

asku

nta

tule

e ko

ko H

elsi

ngin

alu

eelt

a ka

hden

alu

eel­

lisen

tiim

in k

autt

a: L

änsi

­Poh

jois

en s

ekä

Etel

ä­It

äise

n av

ohuo

l­lo

n so

siaa

lityö

n yk

sikö

iden

kau

tta

110

asia

kast

a (l

aste

n m

äärä

per

heis

sä 2

37)

vuon

na 2

009

118

asia

kast

a (l

aste

n m

äärä

per

heis

sä 2

56)

vuon

na 2

011

Nops

a ko

hden

tuu

perh

eisi

in, j

oiss

a on

12–

17­v

uoti

as n

uori

, jon

­ka

koh

dalla

on

mie

titt

y hu

osta

anot

on m

ahdo

llisu

utta

ja

muu

t av

ohuo

llon

tuki

toim

enpi

teet

eiv

ät o

le o

lleet

riit

tävi

ä ta

i ta

rkoi

­tu

ksen

muk

aisi

a

Lisä

ksi

Nops

a py

rkii

tuke

maa

n nu

oria

, jo

tka

ovat

pal

aam

assa

ly­

hyta

ikai

sest

a os

topa

lvel

usija

ishu

ollo

sta

koti

in t

ai t

uett

uun

asu­

mis

een

Nope

an p

uutt

umis

en p

erhe

työs

sä tu

etaa

n pe

rhet

tä v

aike

assa

elä

­m

änti

lant

eess

a va

hvis

taen

per

heen

ole

mas

sa o

levi

a vo

imav

aroj

a

Nops

assa

lähe

ttee

n te

kee

oma

sosi

aalit

yönt

ekijä

Nuor

elle

on

teht

y la

sten

suoj

elut

arpe

en s

elvi

tys

ja la

sten

suoj

elun

as

iakk

uus

on a

loit

ettu

enn

en a

siak

asva

linta

a

Sam

anka

ltai

set

raja

pinn

at k

oulu

­to

imee

n, H

USin

nuo

riso

psyk

iatr

i­aa

n, n

uori

soto

imee

n se

kä n

uori

­so

asem

iin

Nops

assa

ja V

inss

issä

nuo

rten

tu­

losy

yt o

n la

sten

suoj

elul

ain

mää

­ritt

ämin

ä ja

otel

tu la

psen

käy

ttäy

­ty

mis

een

liitt

yviin

ja

laps

en k

as­

vuol

osuh

teis

sa (

perh

eese

en li

itty

­vä

t) o

levi

in s

yihi

n

Luot

siss

a as

iakk

uus

peru

stuu

va­

paae

htoi

suut

een

Taulukko 7. Luotsi, Vinssi ja Nopsa -toimintojen vertailu.

VIN

SSI

LUOT

SIN

OPSA

YHTE

ISTÄ

TOIM

INN

AN K

ESTO

TOIM

INN

AN S

ISÄL

TÖ

TOIM

INN

AN K

UST

ANN

UKS

ET

VAIK

UTT

AVU

UDE

N A

RVIO

INTI

Asia

kasp

rose

ssi k

estä

ä no

in v

uode

n

Tapa

amis

ia o

n nu

oren

kan

ssa

viik

oitt

ain

ja v

erko

ston

ka

nssa

kuu

kaus

itta

in

Luot

si-t

oim

inna

n si

sält

öä o

n ku

vatt

u ar

vioi

nnin

en-

sim

mäi

sess

ä os

ioss

a

Luot

sin

kust

annu

kset

asi

akas

nuor

ta k

ohde

n vu

onna

20

11 o

livat

noi

n 6

000 €/

vuos

i *

Kuuk

ausi

ttai

sena

kus

tann

ukse

na 5

00 €

/asi

akas

nuor

i

Vuos

ina

2000

–201

1 on

teh

ty u

seit

a op

innä

ytet

öitä

ja

joit

ain

ulko

isia

arv

ioin

teja

mm

. va

ikut

tavu

udes

ta

Luot

si-t

oim

inna

ssa

arvi

oint

inäk

ökul

ma

on s

isää

nrak

en-

nett

u ja

toim

inna

n vä

litön

tä a

rvio

inti

a te

hdää

n ku

nkin

as

iaka

spro

sess

in p

ääty

ttyä

yht

eise

llä m

onit

ahoa

rvio

in-

nin

men

etel

mäl

lä, jo

nka

tulo

kset

tila

stoi

daan

Lyhy

en a

ikav

älin

vai

kutt

avuu

s lii

ttyy

nuo

relle

yhd

essä

as

etet

tuje

n ta

voit

teid

en s

aavu

ttam

isee

n

Ohje

lman

kes

toa

on a

rvio

itu

pilo

ttio

hjel

mis

sa

Pilo

ttie

n ko

kem

uste

n pe

rust

eella

ohj

elm

an k

esto

ksi

on m

ääri-

telt

y (6

–)12

kuu

kaut

ta

Tapa

amis

ia n

uore

n ja

per

heen

kan

ssa

yksi

lölli

sen

tarp

een

mu-

kaan

1–5

ker

taa

viik

ossa

Vins

si-o

hjel

man

per

usel

emen

tit

ovat

per

hety

ö, y

ksilö

työ

ja r

yh-

mät

oim

inta

Työn

sis

ällö

llise

t pa

inop

iste

et o

vat

toim

inna

llisu

us, k

okon

aisv

al-

tais

uus,

osa

llisu

us, as

iaka

släh

töis

yys

ja a

rvio

inti

Inte

nsiiv

iohj

elm

an a

siak

aspr

oses

si o

n ja

ettu

sel

vitt

ely-

, si

tout

-ta

mis

-, in

tens

iivi-

, si

irty

mä-

ja s

eura

ntav

aihe

isiin

, jo

issa

kus

sa-

kin

on e

riks

een

mää

rite

llyt

tavo

itte

et,

ydin

kysy

myk

set

ja v

aih-

toeh

tois

ia t

yösk

ente

lyta

poja

Vins

sien

tot

eutu

neet

kuu

kaus

itta

iset

kus

tann

ukse

t nu

orta

koh

-de

n ol

ivat

noi

n 1

400 €

vuon

na 2

012

(sis

ältä

en k

aikk

i kul

ut: p

al-

kat,

vuo

krat

, ke

hitt

ämis

työn

kul

ut jn

e.)

Pysy

väss

ä to

imin

nass

a ku

lut

olis

ivat

arv

iolt

a 10

–20

% m

ata-

lam

mat

Asia

kast

yön

vaik

utta

vuut

ta a

rvio

idaa

n oh

jelm

an a

luss

a ja

lopu

s-sa

nuo

rten

täy

ttäm

ällä

inte

nsiiv

imit

tari

stol

la, j

onka

poh

jalt

a Al

-po

Hei

kkin

en o

n ty

östä

nyt

vuod

en 2

010

ja 2

011

ohje

lmis

ta a

sia-

kast

ulok

sien

arv

ioin

tira

port

it

Vaik

utta

vuud

en a

rvio

inni

n in

dika

atto

rit

liitt

yvät

nuo

rten

hyv

in-

voin

nin

eri o

sa-a

luei

siin

(pe

rhe,

kou

lu, v

apaa

-aik

a, p

äiht

eet j

ne.)

On s

eura

ttu

ohje

lmas

sa o

levi

en n

uort

en s

ijoit

uste

n m

äärä

ä

Työn

int

ensi

ivis

yytt

ä se

urat

aan

Effic

a-ti

last

oist

a, j

a lis

äksi

on

teht

y ty

öaja

nseu

rant

aa k

usta

nnus

vaik

utta

vuud

en a

rvio

inti

a va

r-te

n

Han

kety

ötä

ja p

rose

ssia

arv

ioid

aan

erik

seen

Lap

sen

ääni

-ha

nk-

keen

kok

onai

sarv

ioin

neis

sa

Nops

a-pe

rhet

yö k

estä

ä 1–

5 ku

ukau

tta

nuor

en j

a pe

rhee

n ta

rpei

-de

n m

ukaa

n

Perh

etyö

n ta

paam

isia

on

2–5

kert

aa v

iikos

sa j

a yh

teen

sä t

apaa

-m

isia

ja n

iihin

ver

ratt

avia

yht

eyde

nott

oja

on k

eski

mää

rin

43 k

er-

taa/

asia

kas

(vuo

nna

2011

)

Nops

a ta

rjoa

a tu

kea

muu

n m

uass

a ka

svat

ukse

en, k

oulu

nkäy

ntiin

, it

senä

isty

mis

een,

van

hem

muu

teen

, el

ämän

muu

toks

iin,

arje

ssa

pärj

ääm

isee

n ja

har

rast

uksi

in

Toim

inta

an s

isäl

tyy

yksi

lö-

ja p

erhe

tapa

amis

ia, k

esku

stel

uja,

me-

nete

lmiä

arj

en h

allin

taan

, tav

oitt

eelli

suut

ta ja

toi

min

nalli

suut

ta

esim

erki

ksi r

etki

en ja

muu

n yh

dess

ä to

imim

isen

kau

tta

Kuuk

ausi

ttai

set

kust

annu

kset

asi

akas

ta j

a pe

rhet

tä k

ohde

n ol

i-va

t no

in 2

400

€ v

uonn

a 20

11

Arvi

oint

i pe

rust

uu E

xcel

-poh

jais

een

asia

kasp

rose

ssit

aulu

kkoo

n,

jost

a nä

kyvä

t ta

usta

muu

ttuj

at,

sosi

aalit

yönt

ekijä

n hu

olet

, ty

ös-

kent

elyn

tav

oitt

eet,

teh

ty t

yö ja

lopp

utul

os

Pros

essi

in k

uulu

u nu

oren

Hyv

is-h

yvin

voin

tim

itta

ri ja

tul

osra

port

-ti

, jo

ta s

eura

a ul

koin

en a

rvio

ija

Tulo

ksen

vai

kutt

avuu

tta

seur

ataa

n as

iaka

spro

sess

ien

päät

täne

i-de

n nu

orte

n os

alta

puo

li vu

otta

pro

sess

in p

äätt

ymis

en j

älke

en

asia

kast

ieto

järj

este

lmä

Effic

an k

autt

a

Tääl

tä h

uom

ataa

n m

ahdo

llise

t m

uuto

kset

las

tens

uoje

lun

asia

k-ku

udes

sa ja

sijo

itus

ten

ehkä

isy

Peru

stoi

min

tata

vat

hyvi

n sa

-m

anla

iset

: ka

ikis

sa y

hdis

tyy

yk-

silö

lline

n tu

ki r

yhm

ätoi

min

taan

, to

imin

nalli

suut

een

ja p

erhe

iden

ka

nssa

teh

tävä

än t

yöhö

n. T

yö-

tä t

ehdä

än j

oust

avas

ti n

uore

n om

assa

ark

iym

päri

stös

sä, k

oton

a,

koul

ussa

ja v

apaa

-aja

lla, m

yös

il-ta

isin

ja v

iikon

lopp

uisi

n

Kust

annu

ksia

vo

idaa

n jo

ssai

n m

ääri

n ve

rrat

a si

joit

uste

n ja

hu

osta

anot

toje

n ku

stan

nuks

iin

Kaik

ista

toi

min

nois

ta o

n te

hty

opin

näyt

etöi

tä j

a Lu

otsi

sta

sen

hist

oria

n ai

kana

myö

s jo

itai

n ul

-ko

puol

isia

arv

ioin

teja

Yhtä

läis

et

arvi

oinn

in

krit

eeri

t pu

uttu

vat

Kaik

kiin

ar

vioi

ntei

hin

liit

tyy

muu

n m

uass

a pa

laut

teen

ker

ää-

min

en e

ri t

oim

ijoilt

a (V

inss

issä

es

im. os

allis

uus-

näkö

kulm

asta

)

66 67

4 1 5 Luotsin paikka palvelujärjestelmässä ja rajapin-nat muihin palveluihinKysymystä Luotsi-toiminnan vastaamisesta kaupungin nuorten palvelutarpeeseen on sel-vitetty edellä, kun on tarkasteltu sitä, millaisiin nuorten elämän vaikeisiin asioihin juu-ri Luotsi-toimintamallilla on vastattu. Tämä alaluku kuvaa Luotsin paikkaa toimintamalli-na koko kaupungin nuorten parissa tehtävän työn kentässä. Palvelutarpeesta puhuttaessa arvioinnissa on tarkasteltu yleisesti, millaisia palveluja Luotsin kohderyhmän nuorille on Helsingissä tarjolla ja kuinka palvelujärjestelmä kokonaisuudessaan vastaa nuorten tar-peisiin. Palvelutarvetta selvitettiin useissa Luotsi-informanttien haastatteluiden haastat-telukysymyksistä, kuitenkin hieman eri näkökulmista.

Keskustelu Luotsi-toiminnan rajauksista liittyy Helsingin kaupungin palvelujärjestelmän nuorten palvelujen kokonaisuuteen. Kuten edellä käy ilmi, Luotsin parissa toimivilla on jaettu käsitys siitä, että toiminta on tällaisenaan parasta juuri yläasteikäisille ja että sitä vanhemmat ja toisaalta nuoremmat tarvitsisivat jo toisenlaista tukea. Toisin sanoen kyse ei ole siitä, että Luotsin pitäisi itsessään palvella peruskoulun päättäneitä nuoria, vaan työtä tehdään yläasteen aikana ja ennemminkin tulisi kysyä, ovatko Luotsin rajapinnat muihin palveluihin kunnossa: ohjataanko nuorta jo Luotsin aikana esimerkiksi toisen as-teen opintoihin tai kerrotaanko hänelle ennen asiakasprosessin ja peruskoulun päättymis-tä, mistä hän voi jatkossa saada tukea?

Hahmotettaessa Luotsi-toimintaa osana nuorten parissa tehtävän työn kenttää Helsingissä aineistosta nousi esiin muun muassa huoli siitä, että Luotsi jäisi irralliseksi muista palve-luista. Kysymys liittyy siihen, kuinka Luotsi-toiminnalla voidaan helpottaa nuorten nivel-vaihetta toiselle asteelle siirryttäessä ja kuinka nuorten positiiviset kehityskulut kantavat Luotsin jälkeisessä elämässä. Toisaalta kysymys on myös siitä, mitkä ovat Luotsi-toimin-nan sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita – minkä muiden palvelujen kanssa tehdään yh-teistyötä ja kuinka jäsentynyttä tai virallista yhteistyö on. Luotsien sidosryhmät, kuten koulu, nuorisopsykiatria tai lastensuojelu, ovat olennainen osa työtä, mutta paljon teh-dään myös epävirallisempaa yhteistyötä esimerkiksi yksityisten palvelutuottajien kanssa. Toiminnalla on erilaisia kumppanuuksia, osa strategisia ja osa työntekijöiden henkilökoh-taisten kontaktien kautta rakentuneita. Epävirallisemmat kontaktit voivat olla ongelmal-lisia, jos esimerkiksi työntekijöiden vaihtuvuus on tiheää. Tällöin kontaktien pysyvyys ja syvyys on uhattuna. Toisaalta epäviralliset kumppanuudet myös monipuolistavat toimintaa.

Kuviosta 16 nähdään Luotsin liityntäkohdat muihin Helsingin kaupungin palveluihin. Muka-na on myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSin nuorisopsykiatria sekä poliisi, jotka linkittyvät välillisesti toimintaan. Poliisin kanssa Luotseilla ei ole juurikaan yhteis-työtä, mutta molemmat tekevät työtä nuorten, perheiden ja lastensuojelun kanssa, joten liityntäkohtia yhteistyölle on useitakin. Opetusvirasto ei ole Luotsin virallinen resursoija-taho, mutta suuri osa Luotsin asiakkaista tulee toimintaan koulujen oppilashuoltoryhmi-en kautta. Nuorisoasiainkeskus on Luotsin päähallinnoijavirasto, jossa toiminta kiinnittyy kohdennetun nuorisotyön toimistoon. Sosiaalivirastossa Luotsi on organisatorisesti lap-siperheiden palvelujen vastuualueen perhekeskustoiminnan alaisuudessa. Terveyskeskuk-sessa Luotsi on osa koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa.

Kuvio 16. Luotsi-toiminnan kumppanuudet ja rajapinnat muihin palveluihin.

• Ka

upun

gin

osto

palv

elut

, m

m.

º

Nuor

isoa

sem

at (

A-Kl

inik

kasä

ätiö

)

º Va

mos

(H

DL)

º

Haa

vi-p

roje

kti (

Hel

sing

in T

E-to

imis

to)

Mui

ta L

uots

iin li

itty

viä:

• ur

heilu

seur

at•

Tytt

öjen

ja P

oiki

en t

alot

10–

29-v

.•

järj

estö

t &

pro

jekt

it m

m. Vä

estö

liitt

o, M

LL,

NF

G, A

sem

an la

pset

, SP

R:n

turv

atal

ot 1

2–

19

-v., I

ce H

eart

s jn

e.•

seur

akun

nat

& m

uut

usko

nnol

liset

yh

dysk

unna

t es

im. Nu

orte

n kr

iisip

iste

(

Hel

sink

imis

sio)

jne.

• +

Valt

akun

nalli

nen

Laps

en ä

äni -

kehi

ttäm

is-

oh

jelm

a 20

09–2

013

(mm

. Vi

nssi

, Je

ri 2

.,

Tu

keva

sti a

lkuu

n, v

ahva

sti k

asvu

un, La

psen

ää

ni k

oulu

ssa,

Sab

ir)

KOLM

AS S

EKTO

RI

YKSI

TYIS

ET

PALV

ELU

NTU

OTTA

JAT

NU

ORIS

OASI

AIN

KESK

US

SOSI

AALI

VIRA

STO

TERV

EYSK

ESKU

S

POLI

ISI

OPET

USV

IRAS

TO

HEL

SIN

GIN

JA

UU

DEN

MAA

N

SAIR

AAN

HOI

TOPI

IRI

HU

S

• Al

ueel

linen

nuo

riso

työ

(m

m. nu

oris

otal

oilla

)•

Kesk

itet

yt p

alve

lut:

º

Kohd

enne

ttu

nuor

isot

yö

º Ku

lttu

urin

en n

uori

soty

ö

º Nu

orte

n ka

nsal

aist

oim

inta

Mui

ta L

uots

iin li

itty

viä:

• Ve

rkko

nuor

isot

yö•

Nuor

ten

työl

listä

mis

koko

nais

uus

• Jo

po-l

uoka

t (7

.–8.

luok

at)

• Ka

ikki

käy

kou

lua

-han

ke

• Ko

ulu-

ja o

pisk

elut

erve

yden

huol

to•

Ehkä

isyn

euvo

nta

• La

sten

neuv

olat

• +

Han

kkei

ta:

º

Verk

kote

rkka

riha

nke

2008

–201

2

º Te

rve

Hel

sink

i -ha

nke

2009

–201

1

º Ts

empp

ari –

Nuo

rten

Aik

alis

ä H

elsi

ngin

am

mat

illis

issa

opp

ilait

oksi

ssa

-han

ke

• Pe

ruso

petu

slin

ja &

ruo

tsin

kiel

inen

kou

lutu

slin

ja:

• Pe

rsuk

oulu

jen

oppi

lash

uolt

o

º Op

into

jen

ja a

mm

atin

valin

nan

ohja

us

º Er

ityi

sope

tus

º

Koul

uter

veyd

enhu

olto

º

Kura

atto

rito

imin

ta

º Ko

ulup

syko

logi

n pa

lvel

ut

º Il

tapä

ivät

oim

inta

• Jo

po-l

uoka

t (7

.–8.

luok

at)

• +

Nuor

iso-

ja a

ikui

skou

lutu

slin

ja

º 2.

ast

e, t

yöpa

jat,

opp

isop

imus

• N

uori

sops

ykia

tria

º

nuor

isop

syki

atria

n po

liklin

ikat

ja o

sast

ot

º sa

iraal

akou

lu

• La

psi-

ja p

erhe

jaos

to:

• La

sten

päi

väho

ito

• La

psip

erhe

iden

pal

velu

t:

º Pe

rhek

esku

stoi

min

ta

×

Sijo

ituk

sen

sosi

aalit

yö

×

Avoh

uollo

n tu

kito

imet

× No

psa

× So

siaa

li- ja

kri

isip

äivy

stys

× Nu

orte

n pä

ihde

työ

º

Koti

palv

elu

ja v

arha

inen

tuk

i

º Pe

rhen

euvo

la ja

per

heoi

keud

ellis

et a

siat

º

Sija

ishu

olto

Mui

ta L

uots

iin li

itty

viä:

• La

sten

suoj

elun

tuk

ihen

kilö

toim

ikun

ta•

Mal

mir

yhm

ä•

Vins

si

Mui

ta k

aupu

ngin

pal

velu

tarj

oajia

: lii

kunt

avira

sto,

ym

päri

stök

esku

s, H

elsi

ngin

ka

upun

gink

irja

sto,

kau

pung

inm

useo

, ku

lttu

urik

esku

s, t

aide

lait

okse

t jn

e.

KOH

DEN

NET

UN

NU

ORIS

OTYÖ

N L

UOT

SI-T

OIM

INTA

(nk,

sos

v, t

erke

)

68 69

Kuviossa 16 näkyy myös palveluja, joihin Luotsilla on kiinnekohtia, kuten terveyskeskuk-sen ehkäisyneuvonta tai kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö. Myös yksityiset palveluntuottajat ovat kuviossa esillä, sillä ne tuottavat osan kaupungin osto-palveluista liittyen nuorten kanssa tehtävään työhön. Opetusviraston nuoriso- ja aikuis-koulutuslinja työpaja- ja oppisopimustoimintoineen liittyy Luotsiin nuorten asiakaspro-sessien loppuvaiheen kautta. Luotsi-toiminta kiinnittyy myös toiminnallisuutensa kautta epäsuorasti esimerkiksi liikuntaviraston, kaupungin ympäristökeskuksen, Helsingin kau-punginkirjaston ja kaupunginmuseon palveluihin. Kaikilla kuviossa esitetyillä tahoilla on roolinsa ennaltaehkäisyn ja ehkäisevän lastensuojelun työssä.

Luotsin asiakkuus päättyy yleensä 15-vuotiaana. 15–17-vuotiaat nuoret ovat vaikeassa vä-livaiheessa, kun peruskoulu päättyy ja ensimmäistä kertaa olisi valittava itsenäisemmin elämän suunta esimerkiksi jatkokoulutuksen tai työn suhteen. Helsingissä tälle ikäryhmälle on olemassa opetusviraston järjestämää nuorten työpajatoimintaa, joka on tarkoitettu il-man toisen asteen koulutuspaikkaa jääneille, ensisijaisesti 15–19-vuotiaille tuen tarpeessa oleville nuorille. Lisäksi 15–17-vuotiaita helsinkiläisnuoria palvelee henkilöstökeskuksen ylläpitämä Tulevaisuustiski, joka on nuorten neuvonta- ja ohjauspalvelu ilman toisen as-teen koulutuspaikkaa jääneille tai opintonsa lopettaneille (Helsingin kaupunki 2011). Esi-merkiksi Helsingin Diakonissalaitoksen koordinoima Vamos on suunnattu 16–29-vuotiaille ja vahvemman tuen tarpeessa oleville nuorille. Tätä nuoremmille on lastensuojelun avo-huollon palveluja, kuten Kaste-rahoitteinen Vinssi (12–15-vuotiaille) ja Nopsa (12–17-vuo-tiaille). Myös Jopo-luokat ovat 7.–9. luokkalaisille, kuten Luotsi.

Kuviossa 17 on havainnollistettu helsinkiläisnuorille suunnattuja eri palveluja ennalta-ehkäisyn tasolta korjaaviin palveluihin. Samanlaista kuvaustapaa on käytetty esimerkiksi Helsingin kaupungin sosiaaliviraston lastensuojelun palveluja tarkasteltaessa (2012). So-siaaliviraston lapsiperheiden palveluissa on lisäksi tarjolla kotipalvelua ja varhaista tukea, joka kuitenkin kohdistuu pääasiassa pikkulapsiperheisiin. Lisäksi on korjaavaa palvelua tarjoava nuorisoryhmä, joka työskentelee rikoksilla ja päihteillä oirehtivien nuorten, nuor-ten ryhmien, heidän perheidensä ja eri viranomaistahojen, kuten lastensuojelun, kanssa.

Palvelut on asetettu kuvioon tämän arvioinnin aikana tehtyjen havaintojen perusteella, mi-kä ei sulje pois mahdollisuutta, että eri toimijat saattaisivat asettaa palvelunsa hieman eri kohtiin kuviossa. Ennaltaehkäisyyn liittyy universaalius, eli ennaltaehkäisevää lastensuo-jelua tehdään kaikissa peruspalveluissa kouluista nuorisotoimeen. Universaalius peruspal-veluissa ei tarkoita, etteivätkö kaikki kuviossa esitetyt palvelut olisi tarjolla kaikille kun-talaisille, mutta kuviossa ylöspäin noustaessa yksilöllisemmän tuen tarve kasvaa. Tällaisen yksilöllisemmän, pitkäkestoisen ja erityisen tuen tarpeessa oleville nuorille ei kuitenkaan usein ole resursseja tällä ennaltaehkäisyn tasolla, vaan tällaista palvelua on tarjolla esi-merkiksi lastensuojelussa. Nuoren asiakkuuden alkaminen vaikkapa nuorisopsykiatriassa ei kuitenkaan tarkoita, että peruspalvelujen työ nuorten kanssa ja vastuu nuoresta lakkaisi tässä kohtaa. Peruspalveluissakin tulisi olla resursseja toimia myös vahvemmin oireilevi-en ja muiden palvelujen piirissä olevien lasten ja nuorten kanssa.

Luotsi jää palvelukirjossa melko yksin, kun yhdistetään varhainen tukeminen yksilöllisyy-teen ja palvelun kestoon sekä Luotsin erityispiirteisiin, kuten välimaaston toimijuuteen ja monipuolisuuteen, joista lisää myöhemmin. Esimerkiksi erityisluokilla opiskelu on sel-vitysten mukaan osoittautunut opiskelijoiden kokemusten perusteella leimaavaksi (Nie-mi et al. 2010), kun Luotsin erityispiirteinä pidetään juuri toiminnan neutraaliutta, mikä

Kuvio 17. Luotsi-toiminnan asema nuorten palvelujen kirjossa.

HUOSTAANOTTOTUENTARVE

EHKÄISEVÄT PALVELUT

(yksilöllisyys)

ENNALTA-EHKÄISY PERUS-

PALVELUISSA(universaalius)

KORJAAVAT AVOHUOLLON

PALVELUT

KORJAAVAT PALVELUT

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24IKÄ

LAPSI- JA PERHEKOHTAINEN LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖ

PERHENEUVOLA 0–17

NUORISOASEMAT 13–23, 24–› A-klinikat (A-klinikkasäätiö)

SIJAISHUOLTO

VINSSI 12–15

TYÖPAJAT 15–19TULEVAI-SUUSTIS-KI 15–17

NUORISOPSYKIATRIA13–17 (HUS)

LASTEN-SUOJELUNJÄLKI-HUOLTO 18–21

NOPSA 12–17

LUOTSI 12–15

VAMOS 16–29 (HDL)

NUORTEN KRIISIPISTE 12–29 (Helsinkimissio)

ERITYISLUOKAT 7–17

ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLA 0–7

VARHAISKASVATUS

NUORISOASIAINKESKUS, NUORISOTYÖ 10–18

KOULU: OPPILASHUOLTO mm. KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO

Luotsi-informanttien haastatteluissa tarkasteltiin Luotsi-toimintamallin paikkaa palve-lujärjestelmässä eri virastojen näkökulmista. Haastateltujen toimijoiden mukaan Luotsi-toiminta tavoittaa myös niitä nuoria, jotka eivät käy esimerkiksi nuorisoasiainkeskuksen toiminnoissa muuten tai joita ei kohdattaisi muidenkaan palvelujen piirissä. Luotsi-toi-minnan nähtiin takaavan monipuolisemman palveluntarjonnan kuin moni muu palvelu, kun toiminnassa pystytään kohtaamaan hyvin erilaisia nuoria. Luotsin paikkaa kuvattiin ennen kaikkea ennaltaehkäisevän työn kentässä:

”…ennaltaehkäisevänä toimintana oon nähnyt ihan uskomattomia tarinoita, että se elämä loksahtaakin paikoilleen jollain tavalla.”

”Tää X-luotsi on sellaisessa vaiheessa nuoren elämässä, että sillä voidaan aika pienelläkin toimenpiteellä saada se polku sinne toiselle puolelle.”

nousi esiin sekä nuorten että haastateltujen informanttien haastatteluista. Kuviossa pin-killä ja vihreällä esitetyt palvelut ovat Helsingin kaupungin palveluja ja mustat ovat joi-tain esimerkkejä kaupungin käyttämistä ostopalveluista tai kolmannen sektorin palveluis-ta, joihin Luotseista ohjataan nuoria. Luotsi-toiminnassa keskitytään ennaltaehkäisyyn, mutta kuviossa toiminta ulottuu ennaltaehkäisystä jopa korjaavien avohuollon palvelu-jen alueelle. Tämä kuvaa sitä, että Luotseissa työskennellään hyvin erilaisten nuorten elä-mänvaikeuksien kirjon parissa.

70 71

”Painottuu ennaltaehkäisevään, että kun nuoren huolet ovat sillain vielä pie-niä, että voidaan vaikuttaa, parhaiten niin, kun nuori itse haluaa muutos-ta elämäänsä.”

Luotsista puhuttiin myös tasa-arvon lisääjänä, kun toiminnassa tarjotaan esimerkiksi har-rastusmahdollisuuksia nuorille, joiden perheillä ei niihin olisi resursseja, tai kun toimin-nassa edistetään myös niiden nuorten osallisuutta, jotka eivät ennestään ole aktiivisia. Luotsin arvoa kiiteltiin muun muassa kolmen viraston suhteiden lähentäjänä ja vertaisop-pimisen väylänä. Yhteistyötä pidettiin rikastuttavana, joskin myös haasteellisena, kuten myöhemmin monihallinnollisuudesta kirjoitetaan.

Jos Luotsi-toimintaa ei olisi, näkisi usea haastateltu kuormittumista mahdollisesti las-tensuojelussa. Myös nuorisopsykiatrian palveluihin arveltiin muodostuvan lisää kysyntää. Luotsin puuttuminen näkyisi usean haastatellun mukaan koulujen ja oppilashuollon arjessa.

”Joskus tullut viestiä koulukuraattoreilta, että Luotsi-toiminnan vaikutus nä-kyy rauhoittavana tekijänä [koulutyöskentelyssä].”

Kouluille eräs toiminnan onnistumisen mittari ovat peruskoulun päättötodistukset, ja Luot-si on usein nuorten tukena koulunkäynnin ongelmissa.

”Tutkimukset kertovat, että kouluissa pärjätään hyvin, mutta viihdytään huo-nosti. Meille tämä näyttäytyy isona ryhmänä, vaikka PISA-tutkimuksissa pie-nenä. Tämän joukon pärjääminen, selviytyminen yläasteiän haasteista ja pe-ruskoulun loppuun saattaminen ei menisi niin hyvin kuin nyt, jos tällainen toiminta Helsingistä puuttuisi…”

Haastatteluissa pohdittiin myös, että lastensuojelun avohuollolle saattaisi tulla kuormi-tusta juuri kouluista, joissa etsitään nuorille lisätuenmuotoja. Luotsin korvaaminen las-tensuojelun avohuollolla koettiin kuitenkin liian myöhäiseksi toiminnaksi: ennaltaehkäi-sy jäisi ja tilalle tulisi korjaavampaa palvelua. Koulua pidettiin hyvänä lähettäjätahona sen tavoittaessa lähes koko ikäluokan ja siksi, että suurimmalla osalla nuorista on koulun kautta selkeä kytkös palvelujärjestelmään.

Nuorisoasiainkeskuksen viitekehyksestä Luotsin tehtäväksi nähtiin muun muassa se, että sen pitäisi pystyä tukemaan alueellista nuorisotyötä, jossa ei ole resursseja yksilölliseen tukeen tai erityistä tukea tarvitseville nuorille.

”Tehtävä on meijän mallin mukaan kiinnittää se nuori siihen omaan arkeen-sa, nuori saattas olla vaan vuoden mukana, mut jos saadaan kiinnittymään nuorisotalolle, niin sillä on terve harrastus ja aikuisten tuki, niin kauan, ku se kasvaa aikuiseks.”

Eräässä anekdootissa yhteistyö mahdollisti myös Luotsi-nuorten toimimisen eräänlaisena apuohjaajana nuorisotaloilla.

”…parhaimmillaan ollu sellaisia nuoria, nuorisotalo on lähettäny oireilevan nuoren mulle, se on ollut Luotsi-toiminnassa mukana, sen jälkeen se on siel-lä nutalla muuttanut toimintaansa ja alkanut vertaistueksi muille nuorille, se

hyöty voisi olla ihan mieletön, jos mukaan tulisi nuorisotalonuoria, jotka ovat riskiryhmässä, jos tulisivat meille vähän niinku tehohoitoon yhdessä sen nuo-riso-ohjaajan kanssa. Tää heijastuis koko nuorten ryhmään.”

Luotsissa on vuosien saatossa myös konkreettisesti järjestetty Luotsi-nuorille apuohjaaja- tai luottonuorikoulutusta. Joskus nuori on saattanut omatoimisesti toimia muiden nuor-ten apuna, kuten seuraava Luotsi-informantin kuvaus kertoo:

”…se nuoren toiselle antama vertaistuki samoin ku vanhemman toiselle, ni sehän on kaikkein parasta. Et ku ohjaajana sun nuori alkaa ohjata muita, ni sillon sä oot todella tehty työs loistavasti. Sitä paikka paikoin tapahtuu ja siihen pyritään.”

Koko kaupungin tasolla puhuttiin toiminnan neutraalin imagon – joka nähdään eräänä Luotsin erityispiirteenä – tärkeydestä nuorten tavoittamisessa, sekä ennaltaehkäisevän työn merkityksestä ennen tarvetta vahvemmille tukitoimille.

”Tietty harmaa alue, johon olisi kustannustehokkaasti järkevää ja proaktiivista tarttua, ettei jatkossa tarvita järeitä toimenpiteitä. Kohdennetaan palveluun resursseja, joka tarttuu ongelmiin, enne kuin ne menevät liian isoiksi, palve-lurakenteen kannalta vastataan tähän tarpeeseen.”

”Niin kauan kuin meillä on vahvasti syrjäytyneitä, on myös nuoria, joilla se ti-lanne, jossa ollaan prosessissa/matkalla kohti syrjäytymistä, niin kauan on palvelutarve ehkäisevälle työlle, kun pystytään katkaisemaan syrjäytymiske-hitys, pystytään puuttumaan varhemmin, sitten on luotu kaupunki niin, ettei Luotsia enää tarvittaisi. Toistaiseksi vielä ehkäisevää työtä tarvitaan.”

”…jos tämmönen järjestelmä lopetetaan ni panos täydentävässä mielessä ka-toaa ja se menis niinku sinne korjaavalle puolelle. Tulokset ois heikompia ja hintalappu suurempi.”

Luotsin rajapintoja muihin toimijoihin määrittää pitkälti sen tunnettuus koko kaupungin palvelujärjestelmässä ja eri toimijoiden keskuudessa. Haastatteluissa selvitettiin muun muassa sitä, kuinka toiminnan eri avainryhmät kokivat toiminnan tunnettuuden oman vi-rastonsa näkökulmasta.

Yleinen vastaus Luotsin tunnettuudesta oman viraston sisällä oli, että työ tunnetaan ni-mellisesti, mutta työn sisältöjä ja nyansseja, esimerkiksi sitä, millaisten nuorten kanssa tehdään töitä, ei tiedetä tarkasti. Tästä kertoo esimerkiksi nuorisoasiainkeskuksen sisäl-lä se, että viraston alueellisten palvelujen osaston nuorisotalot lähettävät hyvin harvoin nuoria mukaan Luotsi-toimintaan, vaikka ne paljon nuoria tavoittavatkin. Syiksi tähän esi-tettiin haastatteluissa muun muassa seuraavia epäilyjä:

•Nuorisotaloilla ajatellaan, että nuoren verkostossa mukana toimiminen vie paljon aikaa, joka olisi mahdollisesti poissa nuorisotalotyöltä.

•Ajatellaan, että Luotsiin päätyy vain pahasti käytöshäiriöisiä ja vahvasti oireilevia nuoria

•nuorten oireilu ja sitä kautta perheiden ongelmat näkyvät heikommin

72 73

nuorisotaloilla, kun yksilötyötä tehdään vähemmän Luotsiin verrattuna.•Ajatellaan, että nuorisotalo on yleisesti velvoitteista vapaa alue, jossa nuori

ei ole kenellekään tilivelvollinen, kuten koulukuraattoreille tai lastensuojelun työntekijöille, ja paikalle voi tulla ilman pelkoa suoriutumisesta.

Asiasta keskusteltiin keväällä 2012 järjestetyssä tapaamisessa Luotsin ja alueellisten pal-velujen nuorisotalojen toiminnanjohtajien kesken. Esimerkiksi Luotsin lähetekäytäntö näyttäytyi epäselvänä nuorisotaloille, nuorisotalojen ohjaajat toimivat ehkä Luotsia luon-tevammin nuorten asioissa suoraan koulujen kanssa ja erilaiset salassapitokäytännöt poh-dituttivat. Keskustelun lopputulemana voitaneen todeta, että vaikka moniammatillisuus ja hallinnon rajat ylittävä yhteistyö ovat aikaa ja tottumista vaativia, ei Luotsi-toiminnassa voida välttyä myöskään viraston sisäisten raja-aitojen ylittämisen haasteilta, vaan yhteis-työ vaatii jatkuvaa tietojen päivittämistä ja toiminnan markkinoimista eri sidosryhmille.

Sosiaalivirastossa Luotsi tunnetaan lastensuojelun ja ennen kaikkea perhekeskustoiminnan piirissä ja esimerkiksi sitä kautta, että työntekijöitä on voinut toimia sekä nuorisoasiain-keskuksen että sosiaaliviraston palkkalistoilla, jolloin tieto on kulkenut henkilökohtais-ten kontaktien kautta. Yhteistyö Luotsien ja esimerkiksi perheneuvoloiden kanssa vanhem-pain ryhmätoiminnan kautta on lisännyt tunnettuutta. Myös nuorisoasiainkeskuksen sisällä työntekijöitä on haastateltujen mukaan siirtynyt nuorisotaloilta Luotseihin, mikä on hel-pottanut työn tunnetuksi tekemistä ja yhteistyötä. Luotsi on kuitenkin koettu viraston si-sällä vetovoimaiseksi työpaikaksi, jossa kiinnostusta on herättänyt esimerkiksi mahdolli-suus pitkäjänteisempään työskentelyyn nuorten parissa.

Kriittisiäkin näkemyksiä Luotsin tunnettuudesta esitettiin. Osa vastaajista koki, että Luot-si-toimintaa ei ole mainostettu ja markkinoitu tarpeeksi vuosien saatossa tai että Luotsi-toimintaa ei ole esimerkiksi nuorisoasiainkeskuksen sisällä arvostettu tarpeeksi, jotta se linkittyisi luontevasti muihin nuorille tarjottaviin palveluihin.

Terveyskeskuksessa toiminta tunnetaan ennen kaikkea koulu- ja opiskeluterveydenhuollos-sa, johon se virastossa kiinnittyy. Vuonna 2012 terveydenhoitajia on Luotseissa yhteen-sä kuusi ja esimerkiksi Itäluotsin toiminta-alueilla on haastatellun Luotsin terveydenhoi-tajan mukaan pitkäaikaisia kouluterveydenhoitajia, jotka tuntevat toimintaa jo vuosien takaa. Tunnettuudesta kysyttäessä mainittiin myös kolmannen sektorin toimijoita, kuten Väestöliitto, Poikien ja Tyttöjen Talot ja nuorisoasemat (Helsingin kaupungin ja A-klinik-kasäätiön yhteistyössä tuottamaa palvelua): Luotsi tunnetaan niissä ja toisaalta näihin palveluihin ohjataan Luotseista nuoria. Opetusviraston puolella Luotsin tunnettuus liit-tyy pitkälti koulujen oppilashuoltoryhmien tietämykseen toiminnasta. Kuviossa 16 on esi-tetty palveluja, joihin Luotsi-toiminnalla on kytköksiä.

Tämän arviointiprosessin yhteydessä Luotsi-toimintaa ja sen arviointia on esitelty syksyn 2011 Sosiaalipolitiikan päivillä työryhmässä ”Nuoret sosiaalipoliittisena kysymyksenä”, ke-vään 2012 Sosiologipäivillä työryhmässä ”Hyvinvointivaltio, hyvinvoinnin riskit ja sosiaa-liset tukirakenteet Euroopassa” sekä Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin seminaariristei-lyllä. Vaikka toiminnasta ei ole juuri aiemmin kuultu, on vastaanotto ollut positiivista ja Luotsi-toimintaa kohtaan on osoitettu kiinnostusta. Toimintakonseptiin on käyty tutustu-massa Saksasta asti, mutta tiedossa ei ole, että mallia olisi käytössä tällaisessa muodos-sa missään muualla kuin Helsingissä. Viimeisimpänä keväällä 2012 toimintaa kohtaan on osoitettu kiinnostusta Hollannista.

4 1 6 Opetusviraston rooli Luotsi-toiminnassaKahdeksan haastateltua kahdeksastatoista Luotsi-informantista nosti esille tulevaisuu-den mahdollisena kehittämisen kohteena Luotsi-toiminnan organisoitumisessa opetusvi-raston roolin osana Luotsi-toimintaa. Opetustointa ja kouluja toivottiin vahvemmin mu-kaan toimintaan. Toisaalta esimerkiksi kaksi koulukuraattoria totesi, että on hyvä, että Luotsi pysyy irrallaan koulusta, sillä silloin nuorten on helpompi sitoutua toimintaan, il-man koulun mukanaan tuomia velvoitteita ja pakkoja. Opetusvirasto on keskeinen toimija Luotsissa nuorten lähettäjätahona oppilashuollon kautta. Se ei tällä hetkellä kuitenkaan resursoi toimintaan esimerkiksi vakansseja. Haastatteluissa muun muassa todettiin, että oman panoksen sijoittaminen toimintaan sitouttaa toimijoita, jolloin opetusviraston roo-li myös toiminnan resursoijana olisi tärkeä.

Raportissa ”Oppilashuolto Helsingissä – Odotukset, toiveet ja arjen todellisuus” (Visma-nen 2011) nuorisotyö nimettiin tärkeimmäksi tahoksi, jonka kanssa oppilashuoltotyön tu-lisi tehdä lisää yhteistyötä. Vastaajat toivoivat sekä alueellisen nuorisotyön että Luot-sin nykyistä tiiviimpää mukanaoloa oppilashuollon ja oppilashuoltoryhmien toiminnassa. Luotsi-toiminnan laajentumista esitettiin yhtenä raportin kehittämisehdotuksista oppilas-huollon matalan kynnyksen toimintamalleiksi (mts. 96). Laajentaminen oli myös osa toi-menpide-ehdotusta nuoriso- ja sosiaalitoimen jalkautumiseksi kouluun (mts. 128), mikä nähtiin yhtenä koko oppilashuollon pidemmän aikavälin kehittämisen toimenpiteenä. Li-säksi Luotsi-toimintaa toivottiin laajennettavaksi myös alakouluihin ja nuorisotyön halut-tiin jalkautuvan kouluun tekemään itseään tunnetuksi oppilaille, mutta myös hoitamaan osaltaan välituntivalvontaa. (Mts. 73–75.) Myös eräässä tämän arvioinnin haastattelus-sa sivuttiin raporttia:

”Tuli mieleen, että se erityisyys on vahvempi koulunkäynnin tuki, koulu voi hoitaa koulussa pelkästään omaansa, mutta esim. tossa opevin selvityksessä tuli hyvin ilmi, että Luotsi on sitä, mitä halutaan koulunkäynnin tueksi, ku siin on se kaikki muu, vapaa-aika jne. et joku joka koordinoi sitä ja sillä on resurssit vahvasti viedä sitä eteenpäin.”

Opetusviraston vahvempaa roolia Luotsi-toiminnassa puoltavat muun muassa seuraavat tekijät, jotka nousivat esiin tämän arvioinnin aikana:

a. Koulut tavoittavat suuren osan ikäluokkaa, ovat kiinni lasten ja nuorten arjessa ja niissä nuorten ongelmiin on yleensä ensimmäinen mahdollisuus puuttua.

b. Luotsi-toiminnalla on jo ennestään vahvat kontaktit alueiden kouluihin ja oppilashuoltoryhmiin, joissa on toisaalta myös hyvä Luotsi-tuntemus.

c. Koulunkäynnin tuki on jo nyt yksi Luotsi-toiminnan tärkeimpiä osa-alueita.

”Luotsi tarjoaa kaikkea sitä, mitä koulu ei voi tarjota, lasta herätetään, pa-tistetaan kouluun, autetaan läksyissä, aktivoidaan vanhempia koulunkäynnin tukemiseen, kootaan verkostoa monipuolisesti, etsitään niitä kohtia, missä koulu voi hoitaa, mitä vanhemmat voi hoitaa, mitä nuorisoasiainkeskus voi tehdä, kuinka vapaa-ajan toiminnot tukevat koulunkäyntiä – esim. jos liikka

74 75

suorittamatta, mennään yhdessä suorittamaan, voidaan luovasti tukea kou-lunkäyntiä, kuin mitä koulu voi tehdä. Että aika paljon koulussa rajoittuu sii-hen, että mitä kouluajan puitteissa voidaan tehdä, kun koko homma voikin kiikastaa esim. päivärytmin sekaisuudesta.”

d. Erityisluokilla olevat nuoret saavat tukea, mutta muilla luokilla opiskeleville koulujen oppilashuolloilla ei ole opetustyön ohella tarpeeksi resursseja tukea erityisen tuen tarpeessa olevia nuoria.

”No joo, kouluissa ryhmät on tosi isoja, ei voida kädestä pitäen neuvoa, Luot-sissa on tarjota turvallinen, pieni ryhmä, jossa voi pikkuhiljaa harjoitella niitä taitoja. Koulumaailma on aika raaka, ja yhteen luokkaan tulee hyvin erilaisia nuoria ja sit ne, jotka ovat hiljaisempia, ne jotka vetäytyvät syrjään, yleen-sä siinä menee aikaa, ennen kuin sellaiseen kiinnitetään huomiota ja nuor-ten määrä on valtava, että ei pystytä tarjoamaan tukea. Eivät ole häiriöksi. Yleensä äänekkäimmät huomataan ja huomioidaan, he ovat ensimmäiset kei-hin kiinnitetään huomiota.”

”Nuorille on tapahtunut jo aika paljon ennen Luotsiin tuloa, viesti yhteistyö-kumppaneilta on ollut se, että kun ei ole aikaa tarttua niihin nuoriin, jotka alkaa oireilemaan, vaan siellä on jo niin paljon niitä, jotka oireilee paljon ja joiden oireiden hoitamiseen menee paljon aikaa, että nää jotka vasta alotte-lee, niin niihin ei keretä puuttumaan.”

e. Opetusviraston vahvempaa roolia Luotsin täydentäjänä puoltaa muun muassa oppimisvaikeuksista tehty tutkimus. Niilo Mäki Instituutissa käynnissä olevassa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) Motivoimaa-hankkeessa ehdotetaan (Yle 2012) erityisopetuksen roolin vahvistamista toisella asteella nuorten syrjäytymisen ehkäisyn keinona. Oppimisvaikeuksiin puuttuminen ja oppimistaitojen vahvistaminen varhaisessa vaiheessa on todettu tärkeäksi myös Valtiontalouden tarkastusviraston nuorten syrjäytymisen ehkäisystä tehdyssä katsauksessa. Sen mukaan oppimishäiriöistä koituvat negatiiviset seurannaisvaikutukset ovat sitä suuremmat, mitä myöhemmin oppimisvaikeuksiin puututaan (VTV 2007, 117).

f. Valtiontalouden tarkastusviraston pitkäaikaistyöttömyyttä käsittelevässä tarkastuksessa nostettiin erityisesti esiin oppimisvaikeudet työllistymis-vaikeuksien taustasyynä (VTV 2011, 54).

g. Esimerkiksi (laaja-alaisten) erityisopettajien, konsultoivien erityisopettajien tai opettajien työskentely Luotsissa täydentäisi moniammatillista ja

-hallinnollista toimintamallia: se toisi laajemman ammatillisen tuen nuorille ja voisi olla auttamassa Luotsin työntekijöitä tunnistamaan nuorten mahdollisia oppimisvaikeuksia.

h. Tämän arvioinnin aikana tehdyistä haastatteluista nousi esiin Luotsi-toiminnan positiivinen lähestymistapa, tietynlaisen negatiivisen kierteen katkaiseminen koulunkäynnin yhteydessä ja toiminnan voimaannuttava vaikutus nuorten elämään, joista lisää myöhemmin.

”Kouluissa on se kuri mukana ja opettaja voi tulla verkostoon kaiken negatiivi-sen palautteen kanssa, Luotsin erityisyys on se, että annetaan nuorelle myös positiivista palautetta, missä se nuori on hyvä ja mihin kannattaa panostaa ja mistä mikäkin johtuu. Koko kulttuurin muuttaminen sen nuoren kohdalla, että sitä ei nähtäisi niin pahana.”

Opetusviraston ja koulujen vahvemmasta roolista keskusteltiin Luotsin yhteisessä kehit-tämispäivässä arvioinnin alustavista tuloksista nostetun väitteen kautta: ”Luotsin täytyy jatkossa kiinnittyä enemmän kouluun.” Keskusteluissa nousi esiin muun muassa seuraa-via ajatuksia:

•Luotsi-toiminnassa nähtiin olevan hyötyä erityispedagogiikan osaamisesta ja yhteistyötä pidettiin tärkeänä, koska opetusvirasto ja koulut ovat suuri kumppani toiminnassa jo nyt.

•Ennen kaikkea haluttiin puhua yhteistyöstä, eikä Luotsin kiinnittymisestä kouluun.

•Päinvastoin nähtiin kehityskelpoiseksi ideaksi, että opetustoimelta tulisi resursseja ja asiantuntemusta Luotseihin esimerkiksi tilapäisen erityisopetuksen ja erilaisten hankkeiden kautta (mm. hankkeet Kaikki käy koulua ja Kiva koulu).

•Erityisopettajia ehdotettiin mukaan esimerkiksi leiritoimintaan.

•Yhteistyötä, joka sijoittuisi ennemmin Luotseihin kuin kouluihin, perusteltiin muun muassa sillä, että tutkimusten mukaan niiden oppilaiden määrä, jotka eivät pidä koulusta lainkaan, on lisääntynyt. Luotsin neutraali imago verrattuna tähän kehitykseen edesauttaisi mahdollisesti nuorten mukaantuloa. (mm. Kämppi et al. 2008, 12, 70.)

•Erityiseksi painopistealueeksi toivottiin koulukiusaamiseen puuttumista, jossa yhteiset resurssit ja yhteistyö voisivat tuottaa nykyistä parempia tuloksia.

•Koska nuori viettää koulussa merkittävän osan ajastaan, tulisi luotsimaista positiivista lähestymistapaa ja itsetunnon vahvistamiseen tähtääviä toimintoja viedä kouluihin.

•Sitoutumista Luotsi-työhön toivottiin opetusviraston ja koko koulutoimen tasolta, sillä koulut ovat keskenään erilaisia ja usein yhteistyö riippuu kulloisenkin rehtorin kiinnostuksesta sitä kohtaan.

•Toisaalta kysyttiin, viekö yhteistyön tiivistäminen yhdellä Luotsin toiminta-alueella resursseja kodin ja vapaa-ajan alueilta: vaikka Luotsissa koulunkäynnin tuki on tärkeässä osassa, monien nuorten elämän vaikeat asiat ovat vapaa-ajalla tai kotona ja perheessä, ei niinkään koulussa.

76 77

4 2 Ennaltaehkäisyn universaalius vrt yksilöllisyys: Luotsi-toiminnan erityisyys helsinkiläisnuorille suun-nattujen palvelujen kentässä

Luotsi-informanttien haastatteluissa selvitettiin haastateltujen näkemyksiä Luotsi-toi-minnan erityispiirteistä. Keskeisenä viestinä oli, että Luotsi-toimintaa tulisi ennen kaik-kea tarkastella helsinkiläisnuorille tarkoitettujen ennaltaehkäisevien palvelujen kentässä (mm. kuvio 17). Neuvolat, päivähoito ja koulutoimi oppilashuoltoryhmineen toteuttavat universaalia ennaltaehkäisyn periaatetta. Tässä kohtaa palvelujärjestelmällä ja sen sekto-rikohtaisilla toimijoilla ei kuitenkaan ole yksinään tarjota vastauksia erityisen tuen tar-peessa olevien nuorten haasteisiin. Esimerkkinä tästä voidaan tarkastella koulukuraatto-ritoimintaa: usein yhden kuraattorin työsarkaan saattaa lukeutua jopa tuhat oppilasta. Tällöin Luotsi-toiminta erottuu muusta palvelukentästä muun muassa moniammatillisuu-tensa ja -hallinnollisuutensa vuoksi, kun yhden nuoren tilannetta voi olla ajan kanssa ar-vioimassa useampi ammattilainen sekä perheenjäsen.

Toiminnan keskeisiksi erityispiirteiksi voidaankin lukea sen rooli välimaaston toimijana, jonka mahdollistaa moniammatillisuus ja -hallinnollisuus sekä toiminnan pysyvyys ver-rattuna hankemuotoisiin toimintoihin ja joka on taustana toiminnan tietylle neutraalille imagolle. Toiminnan monipuolisuus on toinen keskeinen erityispiirre, kun toiminnassa yhdistetään yksilö- ja ryhmätyöskentelyä toiminnallisuuteen ja verkostotyöskentelyyn ja työtä tehdään joustavasti nuorten ja perheiden tarpeista lähtien.

4 2 1 Välimaaston toimijuusHaastattelujen ja monitahoarviointiaineiston perusteella näyttäisi siltä, että Luotsi-toi-minta tavoittaa nuoria, joilla on erityisen tuen tarvetta, mutta, jotka eivät muuten pää-tyisi minkäänlaisen tuen piiriin (esimerkiksi hiljaiset, syrjäänvetäytyvät). Luotsi-toimin-nan erikoistuneesta työmuodosta Skanssista vuonna 2006 tehty ulkoinen arviointi (Net Effect 2006) oli nimetty: ”Ei kenenkään maalla”, mikä kertoo toiminnan asemoitumisesta rakenteiden väliin eräänlaisena täydentävänä palveluna.

Välimaaston toimijuutta edesauttavana tekijänä voi pitää moniammatillista ja monihal-linnollisesti organisoitua työskentelyä, jos tätä kautta voidaan olettaa toiminnalla olevan strategisia kiinnekohtia palvelujärjestelmän eri osiin. Moniammatillisia, mutta toisaalta yksihallintokuntaisia tiimejä on useissa hankkeissa ja toimintamuodoissa. Luotsi-toimin-taan on sitoutunut yhdessä kolme virastoa. Haastateltujen mukaan yhteinen resursoin-ti sitouttaa toimijoita kiinteämmin toimintaan, kun pelissä on yhteiset rahat ja työnte-kijäresurssit, toimitilat ja kalusto sekä esimerkiksi toiminnan kehittämiselle annettu aika.

”…tää on aidosti monihallinnollista, kolme hallintokuntaa on aidosti sitoutu-nut tekemään tätä. Ei oo semmonen mistä irtisanoudutaan tai todetaan, et-tä tänä vuonna ei nyt kiinnostais tai näin, vaan se on selkeesti tällanen kol-men kauppa.”

”Luotsi on ollut pooliajattelua ennen pooleja.”

Moniammatillisuus Luotsi-toiminnassa koettiin ennen kaikkea hyväksi ja toimivaksi käy-

tännöksi ja työskentelytavaksi, joka tuo lisäarvoa asiakastyöhön. Eri ammattikuntien yh-teistyössä positiivisina puolina haastatellut pitivät ennen kaikkea siitä, että toiminnassa nuoren tilanteeseen saadaan useampi ammatillinen viitekehys ja tulokulma, millä pyritään takaamaan kullekin asiakasnuorelle paras mahdollinen yksilöllisesti räätälöity tuki. Luot-sissa ”nuorella on mahdollisuus tulla kuulluksi moniammatillisesti”.

Näin pyritään myös takaamaan nuorille palvelut ”yhdeltä luukulta”. Jos Luotsissa havai-taan tarve nuoren lähettämiselle toisenlaiseen tukipalveluun, voidaan tämä tehdä konk-reettisimmin jopa niin, että Luotsi-työntekijät saattavat nuoren kädestä pitäen ja ohja-ten toiseen palveluun.

Moniammatillisuus on läsnä jo nuoren lähtötilannetta pohdittaessa, mutta myös käytän-nön työssä, jossa nuoren kanssa toimitaan moniammatillisina työpareina. Näin henkilökun-nalle tarjoutuu mahdollisuus saada tukea omaan työhönsä eri ammattikuntien edustajilta.

”Lisää kaikkien tahojen osaamista, opitaan ja inspiroidutaan toisten tekemi-sistä.”

Toisaalta moniammatillisuuden haasteiksi mainittiin eri virastotaustoista johtuvat erilai-set toimintakulttuurit ja niihin sopeutumisen opettelu, joka vie aikaa. Esimerkiksi salas-sapito mainittiin eräässä haastattelussa käytännöksi, jossa eri virastojen lähestymistavat ovat hieman erilaisia. Myös yhteisen kielen löytämistä on usein (myös muutamissa tä-män arvioinnin haastatteluissa) pidetty moniammatillisuuden ja -hallinnollisuuden haas-teena. Joidenkin haastateltujen mukaan eri hallintokuntien työntekijöiden kanssa työs-kentely luo työnjohdollisia haasteita Luotsien esimiehille. Näitä ovat esimerkiksi lomien ja työaikojen järjestämisen vaikeus ilman yhteistä sähköistä tietojärjestelmää. Myös esi-merkiksi virastojen erilaiset palkitsemiskäytännöt ja laajemmin rakenteiden joustamatto-muus ovat haastavia käytännössä.

”Yksittäisen työntekijän vinkkelistä se voi olla haaste. Työparitoiminnan haas-teet; työparin palkka tulee eri virastosta ja työajat voivat olla toisenlaisia.”

Monihallinnollisuuden ja -ammatillisuuden eräänä hankaluutena mainittiin myös ammat-ti-identiteettien rajojen hämärtyminen yhdessä toimittaessa. Eri ammattikuntien osaa-mista on pyritty pitämään yllä Luotseissa muun muassa mahdollistamalla työntekijöille pääsy heidän oman virastonsa tarjoamiin koulutuksiin ja tapaamisiin muiden saman am-matin edustajien kanssa.

Luotsi-toiminta on ollut monihallintokuntaisuuden edelläkävijöitä ja eräänlainen pääna-vaaja hallintorajat ylittävän yhteistyön edistäjänä Helsingissä. Esimerkiksi vuonna 2010 käynnistyneen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman hankkeissa on esillä myös nuo-riso- ja lastensuojelulakien velvoittamia hallintokuntien yhteistyön elementtejä, jotka ovat olleet Luotsi-toiminnan keskiössä jo pitkään.

”Monihallintokuntaisuus, ja monihallinnollinen johtaminen, sitä on tehty jo niin kauan, että sujuu aika rutiinilla, että välillä tuntuu nytkin noissa lasu-jutuissa, että muualla herätään vasta nyt tähän mikä meillä on toiminu jo reilusti yli 10–15 vuotta, että ei se sen kummempaa ole, kuin että johto on sitoutunut toimintaan.”

78 79

Nuorten haastatteluissa nuoret eivät erotelleet työntekijöiden ammattitaustoja. Asiak-kaan näkökulmasta moniammatillisuus tai -hallintokuntaisuus eivät siis näyttäydy itseis-arvoina: nuori on mukana Luotsi-toiminnassa, jossa yhdistyy eri ammattialojen ja virasto-jen osaamista ja nuori saa tukea siltä ammattilaiselta, joka tuntee parhaiten juuri tämän nuoren ja hänen palvelutarpeensa.

Luotsia hallinnoi nuorisoasiainkeskus, joka on myös resursoinut toimintaan suurimman osan työntekijöistä: 18 nuoriso-ohjaajaa sekä kolme nuorisoasiainkeskuksen palkkaamaa toiminnanjohtajaa. Tätä kautta toimintaan tulevan nuorisotyöllisen työskentelyotteen eduiksi muihin palveluihin verrattuna voidaan haastattelujen pohjalta nähdä tietty neut-raalius, vapaaehtoisuus ja leimaamattomuus. Kyse on nuorisoasiainkeskuksen imagos-ta esimerkiksi lastensuojelua helpommin lähestyttävämpänä palveluntuottajana. Haasta-teltujen mukaan Luotsista puuttuvat vahva kontrolli, sanktiot ja ehdottomuus. Luotsissa kohdataan esimerkiksi nuoria, joita koulu- ja opiskeluterveydenhuollon vuositarkastukset eivät ole tavoittaneet.

”Ja se mikä on selkeetä, on, että vanhemmat tai moni nuorikaan ei ajatte-le, että ne ois sellasia viranomaistahoja, et enemmänki se on tällasta tuki-henkilötoimintaa.”

”[Toiminnalla] on hyvä maine, et jos vaikka kaveri tai kaverin kaveri on jo ol-lut siellä, ja todella ne nuoret, jotka on lähteneet, on siitä tykänneet, sitten heidän kaverinsa lähtee helposti mukaan.”

Toisaalta tämä nuorisotyöllisen työotteen painottuminen suhteessa sosiaaliviraston ja ter-veyskeskuksen työntekijöiden työhön sai myös osakseen kritiikkiä eräässä haastattelussa:

”Tää on tuonut sen, että henkilökunta on tuntenut sen, että painostetaan ole-maan nuorisotyöntekijä, tiimissä toimiessa sitä yhdenmukaisuuden painet-ta, vaikka lähtökohta on se, että jokainen tuo oman ammattinsa erikoisuu-det siihen työhön.”

Myös nuorten haastatteluista oli tunnistettavissa toiminnan neutraaliin imagoon liitty-viä pohdintoja:

”…jos menee esim. psykiatrille puhuu, ni sitä ei välttämättä haluu sillee tie-dottaa kaikille muille mun mielest. Mut Luotsi oli jotenki rennompi, eikä niin paha sillee.”

”…se oli kummiski niinku vaik se oli sielt niinku sosiaaliviraston kautta men-ny, ni se ei ollu ihan niinku samanlaist, samantyyppist millekkää sossutädil-le puhumist ku normaali, että…”

Neutraalista imagosta huolimatta kaikki haastatellut nuoret eivät kertoneet osallistumi-sestaan toimintaan muille nuorille, vaan asia haluttiin pitää omana tietona. Myös joitain pelkoja esimerkiksi erilaiseksi leimaantumisesta esitettiin muutamassa haastattelussa:

”…tääl oli sillee hauskaa, mut sit välil tuntu vähän sellaselt yksinäiselt ja ou-dolt niinku tulla tänne, tai niinku et se tuntu välil et ois ollu joku paljo isom-

pi ongelma, ku niinku joutu tulee johonki erilaiseen tai tällassee ryhmää.”

”Se [Luotsissa käyminen] oli enemmän mun oma juttu, et emmä tykkää oikee puhuu mun kavereitten kans tommosist, tai sillee mun kaverit kenen kaa mä sillon pyörin, ni oli vähän semmosii, et ne ois ollu vähän sillee, et no mitä sä nyt teet tai tietsä sillee et toi nyt o iha bullshittii, älä nyt jaksa. No mut niil ei meekkää nyt enää nii hirveen hyvin.”

Luotsi voi olla monen nuoren kohdalla ensimmäinen palveluinterventio, joka tutustuttaa nuorta palvelujärjestelmään ilman pelkoa sanktioista. Tämä voi helpottaa myöhemmin esi-merkiksi työllistämispalveluihin hakeutumista.

”Ja sitte taas Luotsi-toiminta on sellanen, et ku me toimitaan tälleen nuoriso-työllisesti, ni se nuori on saattanut jo tai aina onkin niin leimautunu koulus-sa, vapaa-ajalla ja kotonaki voi olla tilanne aika kriisiytynyt, et se, että sii-hen tehään tällanen interventio, et täältä tulee puolueeton aikuinen, joka näkee nuoren vahvuudet ni se vie/kantaa sitä nuorta eteenpäin, niin että se kyllä muistaa sen vielä aikuisenakin useimmiten.”

”…perhe oppii käyttämään meijän yhteiskunnan tukea, perhe suostuu siihen koska se ymmärtää, et se ei oo mikään sanktio, eikä ikuinen leima, vaan et se on oikeesti tukitoimenpide. Mut toki myös suomalaisissa perheissä pelä-tään viranomaisia.”

Toiminnan neutraalilla imagolla on merkitystä esimerkiksi luottamuksellisen suhteen ja kes-kusteluyhteyden luomisessa nuoren ja työntekijän välille. Minna Salmen (2008, 43) mu-kaan mahdollisuudet lasten hyvälle kasvulle edellyttävät vastavuoroisia ja vakaita suhteita niin lasten ja aikuisten kuin lastenkin kesken. Esimerkiksi päivähoidon ja koulun säästöis-sä ei ole huomioitu sitä, että nuorelle vaikeuksista puhuminen edellyttää luottamusta ja luottamuksen syntyminen taas tuttuutta. Eräs nuori kertoi omasta kokemuksestaan nuo-risopsykiatrian palveluista:

”Emmä tiiä jotenki varmaan se ku pysty rennommin olee jonkun ihmisen kaa, et ei tarvii istuu missään silleen neljän seinän sisäl ja tuijotella seinii ja ihan hiljasuudessa siel yrittää jutella jotain, et se oli just ku voi mennä kahville tai näin, et se oli niinku varmaan ja sit ku tuli tietenki tutummaks sil tavalla.”

Eräs toinen nuori pohti luottamuksellisen suhteen syntymistä omassa elämässään koke-mansa muutoksen kautta seuraavasti:

”Kyl mä varmaan olisin ennakkoluulosempi, jos mä en tietäis, et kyl tollasis jutuis voi oikeesti olla ihan hauskaaki ja et just niinku, on sellasta niinku ja seki et on niinku kodin ulkopuolelt tollasii ihmisiä, johon voi sit luottaa ja kaikkee tällasta.”

Välimaaston toimijana Luotsi on positiivinen esimerkki toiminnasta, joka on lähtenyt liik-keelle määräaikaisena ja projektimuotoisena hankkeena, mutta joka on onnistunut vakiin-nuttamaan roolinsa kaupungin palvelujärjestelmässä.

80 81

”Nyt on enemmän toimijoita. Kun Luotsi alkoi idässä, oli lyhyitä projekteja ja lyhytkestoisia hankkeita, mutta ei siinä määrin kuin nyt. Tällä hetkellä voi ol-la, että tullut nuorille surffausta palveluvalikossa, palvelusta toiseen ja työ-mallista toiseen. Nuorten palvelutarvetta ei ole saatu kuntoon millään hank-keella, ettei olisi niitä nuoria. Edelleen potentiaalisia pudokkaita.”

Etuina pysyvyydessä ovat muun muassa Luotsissa toimivien työntekijöiden osaamisen ku-muloituminen (paitsi jos paljon vaihtuvuutta), alueiden toimijat ovat vähitellen oppineet tuntemaan toiminnan, toiminnassa on kertynyt kokemusta siitä, millaiset nuoret hyötyvät siitä eniten ja esimerkiksi nuorten asiakasprosessien koontitiedon kerääminen on mahdol-listanut pidemmän aikavälin toiminnan tarkastelun.

4 2 2 Toiminnan monipuolisuusLuotsi-toiminnassa yhdistetään monia elementtejä, joiden kautta nuorille pyritään tar-joamaan oikea-aikaista ja kohdennettua, ennaltaehkäisevää tukea. Luotsissa ei ole muo-dostettu yhtä ainoaa toimintatapaa tai menetelmää, vaan halutut vaikutukset ovat toi-minnan erityispiirteiden, tiivistettynä sen monipuolisuuden ja välimaaston toimijuuden, yhdessä tuottamia. Luotsin monipuolisuus koostuu seuraavaksi esiteltävistä elementeis-tä: yksilöllinen tuki, ryhmätyöskentely, toiminnallisuus, verkostotyöskentely ja sidosryh-mäyhteistyö, johon lukeutuu myös perheiden kanssa tehtävä työ ja vanhemmuuden tuke-minen sekä toiminnan joustavuus nuoren kohdalla.

Yksilöllinen tuki on keskeinen osa Luotsi-toimintaa. Jokaiselle nuorelle tehdään asiakas-prosessin alussa yksilöllinen tukiohjelma ja toimintamuodot mietitään erikseen kunkin nuoren tarpeiden mukaan. Tukiohjelmaan kirjataan tavoitteet kodin, koulun ja vapaa-ajan alueille. Tukea annetaan sinne, missä kullakin nuorella tuen tarve kulloinkin on. Toimin-nalla pyritään tukemaan nuoren arkielämän rytmiä, josta edellä mainitut elementit muo-dostavat tärkeän osan. Toiminnassa huomioidaan nuoren yksilölliset vahvuudet, tarpeet ja kiinnostuksenkohteet (Danska-Honkala & Poteri 2011, 130).

Yksilöllisen tuen ohella ryhmätyöskentely on keskeisiä toimintatapoja Luotsissa. Ryhmän jäsenyys, ikätovereiden vertaistuki ja sosiaalisen vuorovaikutuksen harjoitteleminen ovat nuoren kehityksen kannalta tärkeitä ja mahdollistuvat yleensä Luotseissa muodostetta-vien ryhmien sekä yhteisen tekemisen kautta. Sosiaalisella vahvistamisella ja ohjatulla vertaistuella pyritään vahvistamaan nuoren itsetuntoa ja lisäämään vuorovaikutustaitoja.

”Nuoret saavat toiminnan kautta kavereita, ystäviä, joiden kautta ollaan myös vapaa-ajalla, tulee eväitä sosiaalisiin taitoihin, kuinka olla samanikäisten kanssa, kuinka kohdata toinen nuori, aloittaa keskustelu, moni nuori on ollut aivan yksin, ei ole tavannut koulun jälkeen ketään samanikäistä nuorta, nuo-ri tarvitsee kehittyäkseen muutaman samanikäisen nuoren/kaltaisensa, jon-ka kanssa voi peilata omaa itseään ja nuoruuttaan. Se on se, mitä me heil-le pystytään tarjoamaan.”

Toiminnallisuus on Luotsi-työskentelyn keskeinen elementti: luottamuksellinen suhde nuo-reen syntyy ja toisaalta nuori myös sitoutuu paremmin toimintaan, jossa saa tehdä muu-takin kuin puhua tai kuunnella. Toiminnallisuuden kautta on myös voitu rakentaa luotta-musta nuorten Luotsissa muodostettujen ryhmien sisällä (Danska-Honkala & Poteri 2011,

142). Toiminnallisuus liittyy osittain aiemmin kuvattuun toiminnan neutraaliin imagoon, joka mahdollistaa tuttuuden ja luottamuksellisen suhteen syntymisen nuoren ja ohjaajan välille. Toiminnallisuus nousi esiin myös haastatteluissa tuloksellisuudesta puhuttaessa. Luotsi-toimijoiden tietoa ja tuntemusta asiakasnuorista pidettiin syvempänä ja toimin-nallisuuden kautta koettiin saatavan nuoreen parempi vuorovaikutus- ja luottamussuhde suhteessa edullisemmin kuin monessa muussa palvelussa.

”…esim. 30–40 min. pöydän ääressä nuori saattaa olla koko ajan hiljaa, nuo-ri ei saa juuri puhuttua, tai vuorovaikutusta ei synny, mutta jos ollaan päivä metsässä ja vaikka kanootilla kaadutaan koskessa, niin tulee kommentteja.”

”Muut palvelut pyytävät Luotseilta osaamista, jota niillä ei omassa toimin-nassaan ole.”

Toiminnallisuudella on roolinsa myös tasa-arvon edistäjänä:

”Nuoret pitävät just tästä toiminnallisuudesta. Tää on taas sellainen alue, että ne nuoret, jotka lähteneet mukaan, ei perheillä välttämättä olisi varaa tarjo-ta tällaisia mahdollisuuksia nuorille, nuoret saavat kokeilla uusia juttuja, joi-ta eivät muuten saisi. Aika suuri juttu heille.”

”…ylipäätään murrosikäisille on vaikea löytää palveluita, suuri osa palveluis-ta esim. nuorten kriisipisteet jne. painottuu paljon puhumiseen, joka ei ole välttämättä kaikkien kohdalla paras tapa auttaa. 70 % palveluista painottuu puhumiseen, osa nuorista ei vaan puhu, et ihan turha yrittää! Varmaan liian nuoria siihen, että arvostaisivat tätä, mutta tää on muutenkin sellainen alue, että vanhemmatkin sanovat, että mitä siellä nyt vaan puhuttais.”

Luotsi-toiminnassa moniammatillisuus näyttäytyy myös moniammatillisen verkostotyös-kentelyn ja sidosryhmäyhteistyön kautta. Jokaisen nuoren ympärille kootaan nuorta tu-kevien aikuisten verkosto. Nuori on itse osa verkostoa toimivana tekijänä sekä osallisena itseensä sekä elämänhallintaansa liittyvissä keskusteluissa ja tavoitteiden asettamisessa. (Danska-Honkala & Poteri 2011, 129.) Luotsit ovat riippuvaisia sujuvasta yhteistyöstä toi-minnan sidosryhmien kanssa, jotka lähettävät nuoria. Yhteydenpidon eri sidosryhmiin täy-tyy olla jatkuvaa ja tiivistä. Verkostotyöskentelyssä nuoren tilannetta katsotaan eri am-mattilaisten näkökulmista ja nuorelle pyritään tarjoamaan positiivista palautetta kodista, koulusta ja vapaa-ajan toiminnoista. Joidenkin nuorten kertoman mukaan verkostotapaa-miset olivat ahdistavia, kun ympärillä oli paljon aikuisia. Toisaalta haastatellut näyttivät ymmärtäneen verkostotapaamisten tarkoituksen:

”…totta kai tuntuu vähän ikävältä jos joudut puhuu sun asioista, sun ongel-mista ja sit kaikki sun vanhemmat ja sun ne kaikki ohjaajat kuuntelee… mut se oli kyl, kyl se varmaan kuuluuki olla sillee vähän, ja sit ku se just helpot-tuu siitä et sä puhut ni.”

Danska-Honkalan & Poterin (2011, 129) mukaan haastatellut Itäluotsissa mukana olleet nuoret olivat kokeneet, että aikuiset kommunikoivat verkoston kautta. Tällöin esimerkik-si tieto siitä, että koulussa tavoitteet eivät ole tulleet saavutetuiksi, kulkeutui helposti Luotsin ohjaajalle ja vanhemmille.

82 83

Luotsi-toiminnan keskiössä on nuori avuntarpeineen, mutta tiivis yhteistyö nuoren per-heen kanssa on edellytys toiminnan onnistumiselle. Toiminnassa on siis yhdistetty nuori-lähtöisyys perheiden kanssa tehtävään työhön. Vanhemmuuden tuen tai perhetyön tausta tulee toimintaan ennen kaikkea sosiaaliviraston toimintakulttuurista.

”…se on aika kokonaisvaltaista, että ku miettii näitä eri tahoja, mitä nuoren kanssa voi olla, että ku tää kuitenki kattaa sen vapaa-ajan, sit siin on se kou-lu ja sitte tää vanhempien tukeminen, että onko missään muualla näin, et-tä pystyttäisiin.”

Vaikka vanhemmillekin pyritään löytämään apua, voi tilanne nuoren kotona joskus olla niin vakava, ettei nuorta ja perhettä ole mielekästä auttaa Luotsissa, vaan muiden pal-velujen piirissä:

”Jos nuoren kotitilanne on epävakaa, jos vanhemmilla on mielenterveys- tai päihdeongelmia, joihin ei ole omaa hoitokontaktia, kyllä silloinkin nuorta on todella vaikea päästä auttamaan. Jos kotona tilanne on kaoottinen, se perus-tuu siihen, että kotona tulisi olla perusrakenteet kunnossa.”

Vanhemmuuden tuella pyritään myös siihen, että vanhemmat sitoutuisivat toimintaan ja tukisivat ja kannustaisivat lastaan Luotsi-prosessin aikana sekä sen jälkeen:

”Vuosi on aika pitkä aika, jokaisen nuoren kohdalla jossain vaiheessa tarvitaan myös vanhempaa, joka puskee eteenpäin sinne Luotsiin, et sun on mentävä, jos vanhempi on voimaton, eikä pysty huolehtimaan nuoren asioista, nuoren into voi lopahtaa.”

Osa Luotsin monipuolisuutta on toimintamuodon joustavuus käytännössä nuorten ja per-heiden kanssa tehtävässä asiakastyössä, esimerkkeinä seuraavat: Jokaiselle nuorelle räätä-löidään hänelle soveltuva tukiohjelma hänen toiveistaan, mutta myös tarpeistaan lähtöi-sin. Toiminta ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan, vaan nuorta voidaan tavata virka-ajan ulkopuolella ja usein nuoren vapaa-ajalla, ja vapaa-ajan toiminnoissa. Toisaalta luotsi-työntekijät voivat tulla tarvittaessa koteihinkin. Luotsissa nuoren oma vaikuttaminen on osa toiminnan perusrakennetta: Jokainen nuori osallistuu itse Luotsissa oman tukiohjel-mansa tekoon ja tavoitteidensa asetteluun. Nuori voi päättää myös palkitsemisestaan, kun tietyt tavoitteet on saavutettu. Lisäksi nuoret ovat mukana toiminnan sisällöllises-sä organisoinnissa. Tämä nähdään olennaisen tärkeänä nuorten toimintaan sitoutumisel-le ja sitouttamiselle.

”Luotsi on ollut yksi ensimmäisiä nuorisotyönmalleja, joissa nuori on saanut itse vaikuttaa omaan prosessiinsa.”

”…vahvuus tulee siitä, että on vain rakenne ei tiettyjä palveluita, ne mukau-tuvat ajan ja nuorten tarpeiden mukaan. Jossain on enemmän syömishäiriö-ongelmia, jossain päihdeongelmia.”

Haastatelluista nuorista yksikään ei kokenut Luotsin olleen pakko, vaan ennemminkin mie-luista tekemistä. Tähän liittyi usein edellä mainittu sitoutumisen näkökulma:

”…ei mul sinänsä ollu sellanen fiilis, et nyt mä joudun menemään sinne. Ja sit jos ois ollu joku sellanen oikeesti joku akuutti asia, mitä mä oisin pitäny tehä, ni kyl mä pystyin siirtää niit tapaamisii, et tavallaan et se oli just sillee vapaaehtost ja sit ku me tehtii kaikkee mitä mä ite olin jo päättäny, ni ei se ollu mitenkään sellast et olis pakko tehä jotain kauheet, mitä mä en halunnu.”

4 2 3 Luotsi palvelujärjestelmän ”sihtinä”Luotsi-informanttien haastatteluissa nousi esiin mielenkiintoinen jako vastausten välillä. Yhtäältä vastauksissa painotettiin näkemystä, joiden mukaan Luotsin lähettäjätahoilla on tärkeä rooli nuoren avuntarpeen tunnistamisessa jo lähetettä tehtäessä niin, että Luotsi ei saisi toimia palveluna, jossa jatkoselvitetään nuoren palvelutarvetta. Toisaalta osa vas-taajista koki, että siinäkin tapauksessa, vaikka nuori ei jäisi Luotsi-toimintaan, voi Luot-silla olla tärkeä rooli nuoren palvelutarpeen kartoituksessa ja mahdollisessa jatko-ohjaa-misessa eteenpäin palvelujärjestelmässä. Luotsin roolia eräänlaisena palvelujärjestelmän

”sihtinä” pohdittiin Luotsien työntekijöiden ja hallinnollisten esimiesten kesken kevään 2012 yhteisessä Luotsien kehittämispäivässä.

Luotsin ”sihtimäisyyteen” suhtauduttiin pääosin positiivisesti, ja keskusteluissa nostettiin esiin muun muassa seuraavia näkökulmia: Luotsi-toiminta käynnistyy siitä, että arvioidaan nuoren sopivuus toimintaan. Samalla voidaan nähdä nuoren tarve jollekin muulle palvelul-le, ja usein nähdäänkin. Paljon on kiinni myös siitä, kuinka Luotsin ympärillä olevat ver-kostot toimivat ja kuinka nuorelle voidaan löytää yhdessä paras mahdollinen tukimuoto muualta, jos hän ei sovikaan Luotsiin. Toisin sanoen, oli nuoren lähettämissyy mikä tahan-sa, on verkostoissa tärkeää jakaa vastuita yhteisesti. Tällöin esimerkiksi koulukuraattorilla ja Luotsin ohjaajalla on päävastuu nuoren koulunkäynnin tukemisesta ja sosiaalityönte-kijällä vastuu esimerkiksi vanhempien palveluohjauksesta ja vanhemmuuden tukemisesta.

Luotsi haluttiin nähdä tiettynä ”matalan kynnyksen” paikkana, jossa nuoren on helppo ker-toa ongelmistaan. Kehittämispäivää ennen tehdyissä haastatteluissa nuorten tilanteiden nähtiin olevan hyvin muuttuvia. Toisin sanoen mahdollisuus siihen, että nuorten taustal-ta selviää Luotsi-toiminnassa mukana olon aikana vakavampia ongelmia, on suuri. Mitä lä-hempänä asiakastasoa haastateltu toimija oli, sitä selkeämmin nousi esille tarve Luotsista palveluna, joka voi ennaltaehkäisyn lisäksi tavoittaa ja tunnistaa myös niitä nuoria, joilla on mahdollisesti tarvetta vahvemmallekin tuelle. Haastatteluissa puhuttiin muun muassa

”vyyhdeistä”, eli nuorista, joista lähettäjällä ei ole ollut tarpeeksi tietoa, vaan lähinnä aa-vistus, että jotain on pielessä, ja luottamuksen syntyessä nuoren ja perheen taustalta on saattanut paljastua jotain odotettua vakavampaa. Hallinnon näkökulmasta tätä ei pidetty tehokkaana tapana toimia. Nuoria lähempänä työskentelevien mielestä tämä voi olla hy-vä keino madaltaa viranomaisyhteistyön kynnystä. Luotsin kautta voidaan päästä käsiksi niihin nuorten ja perheiden ongelmiin, joihin ei muuten päästäisi.

Kyse on osaltaan myös aiemmin mainituista toiminnan neutraalista imagosta ja luotta-muksen ja tuttuuden syntymisestä, jotka mahdollistavat nuoren vaikeisiin tilanteisiin tart-tumisen montaa muuta palvelua paremmin ja mahdollisesti jo varhaisemmassa vaiheessa.

”Sihteyttä” pidettiin myös nuoren etuna. Se, että Luotsista on mahdollista jatko-ohjata nuoria, nähtiin hyvänä muun muassa siksi, että nuoren lähetteen tekemiselle ei muodos-tuisi liian korkeaa kynnystä.

84 85

Luotsin ”sihtimäisyys” on toiminnassa syntynyt odottamaton vaikutus, sillä tällainen pal-veluohjaus ei kuulu varsinaisesti toiminnan perustehtävään, mutta on kuitenkin oleelli-nen osa jokapäiväistä työtä. Luotsia pidetään eräänlaisena rinnallakulkijana, jolloin mui-hin palveluihin ohjaus on olennainen osa perustyötä. Luotsien lähettäjätahoilta toivottiin kuitenkin tässä osaamista pohtia nuoren tilannetta tarkasti jo ennen Luotsiin lähettämis-tä, jotta Luotsiin päätyisi lähtökohtaisesti toiminnasta eniten hyötyvät nuoret.

”Kaikki toki hyötyvät, mutta resursseja ei ole kohdentaa toimintaa kaikille, vaan tulee pystyä kohdentamaan toiminta niille nuorille, jotka hyötyvät toi-minnasta eniten. Luotsi ei voi olla paikka, jossa testautetaan nuoren palve-lutarvetta, vaan lähettäjän tulee olla tietoinen ja hyvin informoitu siitä, mil-laisia nuoria toimintaan voi lähettää.”

”Meil on sellaisiakin tapauksia, et meille tulee nuoria, kun syntyy tällanen luottamuksellinen suhde, ni käyki ilmi, et se sijoitetaan ja se sijoitetaan ta-vallaan meidän ansiosta ja se on musta aivan oikein, koska ne asiat ois voi-nu päättyä paljon huonommin, jos me ei oltais saatu selville tän luottamuk-sellisen suhteen myötä, et mitä siel oikeesti tapahtuu.”

Luotsin ”sihtivaikutusta” perusteltiin myös pidempiaikaiseen kustannustehokkuuteen ve-doten.

”Joskus on nuoria jotka tarvitsevat raskaampia tukimuotoja. Ohjauksia tapah-tuu myös Luotseista raskaampiin tukimuotoihin. Joskus havaitaan, että ollut tarve, mutta sitä ei huomattu. Silloin voidaan kustannustehokkuutta perus-tella sillä, että nyt kun tarve huomattiin tässä vaiheessa, voi olla että lyhyt arviointijakso sijaishuollossa voi olla halvempaa sen sijaan, että tulee pitkä-aikaisia sijoituksia.”

”…Luotsissakin on pohdittu esim. nuorten lähettämistä nuorisopsykiatrian po-lille. Et kyl se jonkinlainen seula on, kaikkia ei varmaan tavoita, mutta ilman tätä seulaa moni varmaan putoaisi.”

5 MITKÄ OVAT LUOTSI-TOIMINNAN VAIKUTUKSET YKSILÖTASOLLA?

Arvioinnin toisessa tutkimuskysymyksessä selvitettiin Luotsi-toiminnan subjektiivisia vai-kutuksia, muun muassa sitä, mitä vaikutuksia Luotsi-toimintaan osallistumisella on ol-lut nuorten elämään ja kuinka pysyviä toimintaan osallistumisen tulokset ovat heidän mielestään olleet. Tämän arvioinnin yhteydessä haastateltiin yhteensä 18:aa noin vuosi-na 2002–2009 Luotsi- tai Skanssi-toimintaan osallistunutta nuorta. Nuorista 11 oli naisia, seitsemän miehiä. Kahdeksan haastateltua oli ollut asiakkaana Koillisluotsissa, seitsemän Itäluotsissa ja kolme Skanssissa. Kuten arvioinnin ensimmäisessä osassa tutkimusaineis-tosta kerrotaan, ovat tähän arviointiin sisällytettyinä myös Luotsi-toiminnasta aiemmin tehdyt arvioinnit ja opinnäytetyöt. Niiden yhteydessä on haastateltu yhteensä yli 50:tä asiakasnuorta, yli sataa muuta Luotsi-informanttia sekä lukuisia sidosryhmien edustajia.

Rajavaaran mukaan on perusteltua pitää asiakkaiden näkökulmaa toiminnan vaikutta-vuuden tarkastelun lähtökohtana. Näkemys perustuu ajatukseen siitä, että se, mikä on vaikuttavaa asiakkaiden elämässä, on yleensä merkityksellistä myös laajemmassa yhteis-kunnallisessa kontekstissa. (Rajavaara 2006, 75.) Tutkimuskysymykseen vastaamisen in-dikaattorina ovat siis nuorten subjektiiviset kokemukset toiminnasta ja sen vaikutuksista heidän ja heidän perheidensä elämään.

Nuorten vastauksista oli erotettavissa lyhyemmän sekä pidemmän aikavälin toiminnan vai-kutuksia. Tässä luvussa esitellään niitä kahden alatutkimuskysymyksen alla. Välittöminä vaikutuksina Luotsi-toiminnasta näyttäytyi nuorten kertoman mukaan muun muassa tär-keän aikuiskontaktin ja keskustelukumppanin merkitys sekä sosiaalisten vuorovaikutustai-tojen paraneminen niin kotona, koulussa kuin vapaa-ajallakin. Luotsin pidempiaikainen vaikutus nuorten elämään on tiivistettävissä voimaantumisen käsitteeseen, joka on konk-retisoitunut ennen kaikkea toiminnan positiivisen lähestymistavan kautta.

5 1 Mitä vaikutuksia Luotsi-toimintaan osallistumisella on ollut nuorten elämään?Kuten jo edellä asiakasvalinnasta puhuttaessa todettiin, eri syitä tulla Luotsi-toimintaan on paljon, aina päihteidenkäytöstä näpistelyyn ja juurettomuudesta sosiaalisten tilantei-den pelkoon. Jo näiden 18 haastattelun myötä oli nähtävissä se elämän haasteiden mo-ninaisuus, jonka parissa teini-ikäiset elävät.

Nuorista kahdeksan oli tullut mukaan koulukuraattorin aloitteesta, kolme muuten koulun kautta, ja lopuilla ajatuksen Luotsi-toiminnasta oli ottanut esiin joko oma vanhempi tai sosiaalityöntekijä, terapeutti, erityisopettaja, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja tai Luotsin työntekijä. Nuoret eivät juuri tunteneet Luotsi-toimintaa ennen mukaantuloaan. Silti toimintaan lähdettiin pääasiassa mielellään, ja käyminen tapaamisissa perustui va-paaehtoisuuteen ja omaan haluun osallistua. Pakoksi Luotsia ei koettu, vaikkakin muuta-ma nuori puhui tietyistä alun käynnistysvaikeuksista: joskus eivät henkilökemiat kohdan-neet ensimmäisen ohjaajan kanssa tai osallistuminen epäilytti muuten vain.

86 87

”Emmä ehkä sillon tajunnu sitä, et se oli niinku tosi siistii, et ei sillon vielä osannu arvostaa, et nyt ku alkaa miettii niinku jälkeenpäin, ni olihan se totta kai… Emmä tiiä oikee. Et kyl se nyt tuntuu, et ois kaduttanu, jos ei ois käy-ny, et kylhän siis. Se oli periaattees niinku vähän ku rippileiri, et aluks vähän niinku närästytti mennä sinne, mut sit jälkeenpäin se oli tosi kivaa. Alkumet-rit oli vähän jäisiä, mut eiköhän se kaikil oo.”

Haastatteluissa selvitettiin muun muassa Luotsin mukanaan tuomaa mahdollista muutosta nuorten elämään, nuorten kokemuksia toiminnan keskeisistä vaikutuksista ja siitä, mikä toimin-nassa oli mieluisinta ja hyödyllisintä. Mieluisimmaksi nimettiin toiminnallisuuden kautta konk-retisoituneet asiat, kuten retket, pidemmät leirit tai harrastusmahdollisuuksien kokeilemiset. Haastatteluista nousivat esiin seuraavat neljä kokonaisuutta: luotettavan aikuisen tuki, kou-lunkäynnin tuki, vuorovaikutustaitojen paraneminen ja Luotsin näyttäytyminen vaihtoehtona.

5 1 1 Luotettavan aikuisen tukiNuorten mielestä hyödyllisintä Luotsissa mukana olemisessa oli keskustelu oman ohjaajan kanssa. Nuori sai luotettavan kontaktin ohjaajasta ja rinnalleen aikuisen, joka tuki ja jonka kanssa pystyi keskustelemaan itseä mietityttäneistä asioista, joista ei mahdollisesti voinut puhua kotona. Luotsin rooli näyttäytyi eräänlaisena nuoren rinnalla kulkijana ja saattajana:

”No varmaan just se, et tutustu siihen X:ään ja sai semmosen niinku aikuisen siihen, jolle pysty puhuu kaikesta ja niinku kuka autto kauheesti koulussa ja muutenkin.”

”Siis [elämä] meni ihan päälaelleen, siis hyvällä tavalla. Et mähän olin ihan poh-jalla ja kyl noist tota X:stä ja X:stä oli tosi paljon hyötyy, ku ei ollu ketään muita aikuisia oikeestaan siinä niinku silleen ketkä vaan kuuntelee, mikä on oikeesti aika tärkeetä… Noi saa uskoo, et on jotain mahdollisuuksia, mä olin jo usko-mas siihen, et ei oo mitään. Siis mä jo oikeesti ajattelin, et ei must tuu mitään.”

Nuoren ja ohjaajan välinen tuttuus ja sitä kautta rakentunut luottamussuhde, jonka kaut-ta vaikeistakin asioista on helpompi puhua (mm. Salmi 2008, 43), on mahdollisesti syn-tynyt myös aiemmin mainitun Luotsin neutraalin imagon kautta. Ohjaajat näyttäytyivät joskus jopa enemmän kavereina, kuin työntekijöinä:

”…työntekijät ne tuntu vähän ku ne ois ollu enemmän kavereita, ku työnteki-jöitä. Et ne osas vähän niinku keskustella asioista, mut ne ei ollu pelkästään et mennään esim. keilaa ja ne kattelee vaa sivusta, vaan ne oli siin mukana ja puhuttii asioita siin sivussa.”

”No ehkä sellanen, et siin oli aika samantyylises tilantees olevii ja sit siel pys-ty jutella aika hyvin kaikist asioista, et ei tarvinnu olla missään tyyliin psyko-logil sillee, niinku siel pysty jakaa niit ajatuksii.”

Jotain luottamussuhteesta omaan ohjaajaan kertoo esimerkiksi seuraava:

”…et onhan se vähän sellast ku antais pikkulapselle tikkarin, et X soitti välil-lä et lähetää sukeltelee ja se oli vaan jotenki tosi siistii, vaik mä oon pelän-ny aina hukkumist yli kaiken.”

Myös Danska-Honkalan ja Poterin (2011) haastattelemien entisten Itäluotsi-toiminnas-sa mukana olleiden nuorten haastatteluissa korostui luottamus. Ohjaajat näyttäytyivät helposti lähestyttävinä ja turvallisina kuuntelijoina, jotka eivät arvostelleet (mts. 143).

5 1 2 Koulunkäynnin tukiLuotettavan aikuisen kautta mahdollistui myös koulunkäynnin tuki. Kaikki haastatellut saivat käytyä peruskoulun loppuun. Nuorten polut Luotsista ja peruskoulusta eteenpäin olivat kuitenkin hyvin erilaisia ja niiden varrella oli muun muassa seuraavia asioita: am-mattikoulua, lukiota, kymppiluokkaa, ammattiin valmentavaa kymppiluokkaa, aikuislukio-ta peruskoulun arvosanojen korottamiseksi, perheenperustamista (5/18 oli tullut vanhem-maksi), työpajatoimintaa ja töitä. Suuri osa nuorista oli haastattelun aikaan opiskelijoita, osa vanhempainvapaalla tai töissä ja muutama työttömänä. Danska-Honkalan ja Poterin (2011, 143) mukaan heidän haastattelemiensa nuorten jatkokouluttautuminen ei ollut su-junut parhaalla mahdollisella tavalla. Luotsin arvo koulunkäynnin tuessa voidaan kuiten-kin nähdä esimerkiksi siinä, että peruskoulu tuli suoritettua loppuun ja jatkopolkuja pe-ruskoulusta eteenpäin oli mietitty yhdessä nuoren ja ohjaajan kesken. Muutaman nuoren mukaan ilman Luotsin tukea peruskoulu olisi saattanut jäädä kesken.

”Emmä tiiä, varmaan se, et kuitenki jos sillon ymmärs mennä sinne kympil-le ja tälleen kävi vähän paremmin koulun, ni kyl se sit tänneki asti vaikuttaa, ne numerot sun muuta.”

”…ton [toiminnassa mukana olon] jälkeen se yks ohjaaja toi X, ni se löys mulle vähän niinku sellasen paikan ku koulupudokkaille, ni se niinku autto mua menee sinne ja tällee näin ja mä menin sinne ja sain käytyy yläasteen loppuun ja sit sen yläasteen jälkeen menin amikseen, mut se loppu kesken.”

”Et pääsee elämäs eteenpäin, se oli oikeesti niinku se pääpointti… joku re-pi mut sielt himast, et se oli se. Emmä osaa sanoo sulle mitään muuta, se oli vaan mulle niinku henkilökohtasesti kaikist isoin juttu, et pääsee ees pois sielt himast.”

Nuorten koulunkäyntiä tuetaan Luotsissa esimerkiksi sopimalla koulun kanssa joustavista järjestelyistä nuoren kurssien suorittamiseksi, auttamalla nuorta koulutehtävissä tai ko-keisiin valmistautumisessa tai tukemalla nuoren arkirytmiä esimerkiksi hakemalla nuori aa-muisin kouluun. Tapoja tukea on yhtä paljon kuin Luotsissa nuoria. Kouluilla kuitenkaan harvoin on mahdollista tukea nuorta tällä tavoin joustavasti ja yksilöllisesti.

Syrjäytyminen hahmotetaan usein monen eri negatiivisen osatekijän summaksi. Luotsil-la on koulunkäynnin tuessa eräänlaisen negatiivisen kierteen purkajan rooli. Tällaisessa kierteessä heikko motivaatio ja epäonnistumiset kasautuvat. Kuviossa 18 on kuvattu ne-gatiivinen kierre tai Jan-Erik Nurmen mukaan eräänlainen kielteinen noidankehä (Nur-mi 2011, 31). Kierre ja siinä olevat elementit vahvistavat itse itseään: heikko itsetunto johtaa epäonnistumisennakoinnin kautta mataliin tavoitteisiin: kun odotetaan ennalta epäonnistumista, ei tekemisiä enää jakseta suunnitella. Passiivisuus ja muihin asioihin keskittyminen häiritsee pitkäjänteistä yrittämistä ja saattaa johtaa vaatimattomaan opis-kelumenestykseen. Kun epäonnistumisista syytetään omaa tyhmyyttä, on itseään vahvis-tava kierre valmis. (Mt.)

88 89

Nurmi (mts. 32) on esittänyt mahdollisina syrjäytymisen ehkäisykeinoina kielteisten ajat-telu- ja toimintatapojen purkamista, nuoren itsetunnon tukemista, sosiaalisen pääoman ja verkostojen etsimistä, onnistumiskokemusten luomista ja myönteisen minäkäsityksen ja ajattelun vahvistamista, sosiaalisten taitojen opettelua, koulutussuunnitelmista ja ura-tavoitteista sopimista ja tulevaisuuden vaihtoehtojen miettimistä.

MINÄKUVA/ITSETUNTO

ONNISTUMIS-/EPÄONNISTUMIS-

ENNAKOINTI

YRITYS, TEHTÄVÄN

SUORITTAMINEN

SUORITUKSEN ARVIOIMINEN

SYYSELITYKSET-YLEENSÄ ITSEÄ TUKEVA AJATTE-

LUTAPA

TAVOITTEET (matala/korkea)& SUUNNITELMAT

Kuvio 18. Kielteinen noidankehä (Nurmi 2011, 31).

Koulunkäynnin tuessa tärkeää oli tietty arjen toiminnallisuus, jossa nuori on osana Luot-si-toimintaa saanut tukea koulunkäyntiin aina läksyjen teosta kotitalouskurssien suoritta-miseen Luotsissa. Toiminnallisuus ei siis aina ollut selkeitä harrasteita, kuten uusien har-rastusmuotojen (esim. seinäkiipeily, minicross) kokeilemiset. Nuoret osasivat silti antaa arvoa näille arjen toiminnallisuuden muodoille. Toiminnallisuudella näytti toiminnassa ol-leen eri tasoja ja tarkoituksia, riippuen siitä, oliko toiminnallisuus palkitsemista tavoittei-den saavuttamisesta tai vaikkapa keskusteluyhteyden luomista nuoren ja ohjaajan välil-le, vai tavoiteltiinko toiminnallisuudella esimerkiksi nuorille vaihtoehtoisia tapoja viettää vapaa-aikaa. Esimerkiksi arkojen nuorten kanssa on Luotsissa harjoiteltu oman kotiympä-ristön ulkopuolella liikkumista:

”Sitte olihan siin alussa seki et ku mä en ollu kauheen niiku tottunu lähtee mi-hinkään julkisille paikoille ja näin poispäin ni seki oli jo mulle hyvä.”

5 1 3 Vuorovaikutustaitojen paraneminenNuorten haastatteluissa nousi selkeästi esiin vuorovaikutustaitojen paraneminen Luotsiin osallistumisen myötä. Luotsin monet toimintamuodot ja työmenetelmät säännöllisesti ja pitkäjänteisesti toteutettuna mahdollistavat niin nuoren tutustumisen ohjaajaan, ikäisiin-sä muihin nuoriin kuin myös verkoston nuorta ympäröiviin aikuisiin. Osa haastatelluista nuorista koki Luotsin rohkaisseen esimerkiksi niin, että uskalsi tehdä helpommin tutta-vuutta uusien ihmisten kanssa:

”Noo, siinä niinku oppi elää muitten ihmisten kanssa niinku ymmärtää niitten-ki näkökulmii ja, ja niitten kaa niinni sovussa eläminen… Noo hyödyllisintä se on just tää oppiminen, kanssakäyminen muitten kaa…”

”…et sillee mä pikkuhiljaa rupesin vähän aikuistuu ja ajattelee niinku enem-män muitaki, ku itteäni.”

Danska-Honkala & Poteri (2011, 142) tulivat Itäluotsin entisiä asiakasnuoria haastatel-lessaan tulokseen, että Luotsi-toiminnalla oli ollut selkeä vaikutus kaverisuhteiden synty-miseen, mikä oli lisännyt heidän elämänsä mielekkyyttä. Tämän arvioinnin haastatteluis-sa kuului samanlaisia viestejä:

”…ni osas sillee niinku, sit oli niinku kavereita sen jälkeen ja sit oli vapaa-ajallaki kavereita tosi paljon. Silleen niinku oppi vähän niinku niin sanotus-ti tutustuu ja tällee.”

Joidenkin nuorten kohdalla hyvä suhde omaan ohjaajaan auttoi myös yleisesti vuorovai-kutustaitojen paranemisessa:

”Ja sit ku X:stä ja muista tuli vähän niinku kavereita, ni oppi tutustuu erilai-siin ihmisii, et on vähän sellanen avarakatseisempi fiilis tai sellanen.”

Osalla haastatelluista oli negatiivisia, esimerkiksi kiusaamiskokemuksia, joiden vuoksi uu-siin ihmisiin tutustuminen ei ollut helppoa:

”En oikeen osaa sanoo sitä. No sillee et oppi niinku… No vähän hankala sa-noo, oppi niinku kavereitten kaa niinku jotenki olla läheisempi, osas puhuu asioista, tutustuu tyyppeihin ja sit ei ollu semmosta et tuomitsee esim. ekas-ta ilmeestä, eikä oo koko aikaa sellanen kauheen negatiivinen.”

”No, kyl mä uskon, et must tuli sosiaalisempi, tai sillee, ei sil mitään negatii-vist vaikutust ainakaan ollu ja kai siit tuli sellast niinku et pystyy ehkä toimii ryhmässäkin, koska siin oli niin monii erilaisii ihmisiä, et ei ollu oikeesti kau-heesti mitään yhteisiin juttuja edes sillee, ehkä jotain, mut tavallaan, et op-pi olee, tekee yhteistyötä erilaisten ihmisten kaa.”

Vuorovaikutustaitojen paraneminen helpotti myös avun vastaanottamista:

”…sielt sai niinku neuvoo ja tukee sillee ja sit osas niinku ottaa sitä vastaan-ki sillee, sit se helpotti jatkossa, et jos meinas asiat kääntyy sillee, et ei mei-naa kiinnostaa enää, sit jos joku tuli auttaa tai neuvoo, ei tyrmänny sitä heti.”

”Noo se sai varmaan niinku mut miettii mua itteeni enemmän ja niinku mun elämää, ku mä olin sillee välil aika masentunu, ni sit se niinku sai mua miet-tii enemmän et mitä mä voin tehä täällä ja et niinku miten mä voin olla avoi-mempi ja sillee puhuu mun asioista. Et se niinku autto mua avautuu aika paljo.”

Eräs haastatelluista Luotsi-informanteista näki sosiaalisten taitojen harjoittelun Luotsis-sa tärkeänä nuorten tulevaisuudelle, jatko-opinnoille ja työllistymiselle.

90 91

”Nuorilla on tosi paljon haasteita kaverisuhteissa, mutulla, ja ylipäätään sosi-aalisissa taidossa plus tunnetaidoissa, murrosiässä jos koska on aika opetella näitä asioita. Ennen kuin heistä tulee nuoria aikuisia, Luotsi voi olla paikka, jossa näitä taitoja opittaisiin. Tuntuu, että tunnetaidot ja sostaidot hukassa, mistä tämä johtuu? On enemmän nuoria alle 30-v. eläkkeellä, masentuneita. vaikea mennä opiskelemaan ja työelämään, jos ei tiedä, kuinka käyttäytyä tai osaa käsitellä omia tunteitaan, vaikka potentiaalia jatkoon olisi. Fiksuja nuoria, jotka mahd. masentuneet, olleet koulukiusattuja…”

Osa muisti haastattelussa, kuinka kotona keskustelu vanhempien ja muiden perheenjäsen-ten kanssa helpottui. Nuorten puheissa Luotsin vaikutus kodeissa näyttäytyi eräänlaisen keskustelunavaajan roolin kautta:

”No paremmat välit tuli mutsiin ainaki, se on varma. Se mut tänne halus kui-tenki. Jotenki se parans välei, ku käytii sillee puhuu jonkun ammattilaisen kans, ku meil oli kai kotonki jotai ongelmii. Just vapaa-ajast niinku johtuen.”

”Et ku mul oli sillee pienempii sisaruksii, ni sit me ruvettii miettii niinku koko perheen kannalt, et mitä kaikkee me voidaa tehä yhes enemmän.”

”Nii et kylhän niinku meil on ollu tosi hyvät välit aika sillee perheen kaa, mut sit nyt tietysti sen ikäsen ei kauheesti jaksanu puhuu kaikist asioista, mut niist sit tuli puhuttuu ni”

Jos nuorten mielestä avun vastaanottaminen helpottui (edellä), oli eräällä nuorella sa-manlainen kokemus myös omasta vanhemmastaan:

”Ni mun mielest sen jälkeen ku mä pääsin tänne, ni jotenki meil ruvettii puhuu niinku perhees kaikist asioist niinku suoremmin ja ylipäänsä puhu-maan kaikist asioista ja sitte niinku mun isäki ehkä ymmärs, et kaikki ei ehkä välttämät haluukkaan pahaa, et ihmiset, jotkut haluu oikeesti auttaa ihan oikeesti.”

Seuraava haastatellun Luotsi-informantin kokemus yhdessä työskentelystä kertoo myös perheen sitoutumisesta nuoren Luotsi-prosessiin:

”Mul oli sellanen perhe, missä lapsi oli kahdessa eri ryhmässä, molemmat van-hemmat kävi eri vanhempainryhmässä, et pääs toimii koko perheen kanssa ja mukana oli joku muukin sukulainen, tosi pitkään joku 1,5 vuotta. Perhedy-namiikka muuttu täysin.”

Luotsin roolia keskustelunavaajana perheissä pohdittiin Luotsien yhteisessä kehittämis-päivässä keväällä 2012. Kaikki lähes 40 keskusteluun osallistunutta ammattilaista piti sel-vänä sitä, että Luotsi-toiminnalla vaikutetaan positiivisesti nuorten kotioloihin. Keskus-teluissa nostettiin esille seuraavia ajatuksia:

• Luotsi-toimintaan mukaan lähteminen edellyttää niin nuoren kuin hänen perheensäkin sitoutumista toimintaan.

• Nuoren kanssa asetetaan yhdessä tavoitteet myös kodin alueelle ja tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti.

• Vanhemmuuden tukeminen esimerkiksi vanhempainryhmien sekä sieltä saatavien vuorovaikutuksen työkalujen ja vertaistuen muodossa on yksi Luotsin tehtäviä.

• Ohjaajien toiminta nähdään ”tulkkina” vanhempien ja nuoren välissä.

• Luotsi-ohjaajilla on ymmärrys murrosiästä sekä aito kiinnostus nuorten ja perheiden auttamiseen.

• Ohjaajat toimivat ”nuoren äänenä” ja pyrkivät tuomaan nuoren ympärille kootulle aikuisverkostolle nuoresta esiin positiivisia asioita, joita muut aikuiset eivät ehkä ole huomanneet.

”Me toimitaan siinä, rakennetaan sellasta ryhmää, jossa sitten taas tuetaan sitä, että nuori saa positiivisesta käyttäytymisestä huomiota, eikä siitä, mis-sä se elää, kun se on jo leimaantunu ja joutunu siihen kierteeseen, missä se saa koko ajan vaan negatiivista palautetta toiminnastaan.”

• Samalla vastuutetaan ja aktivoidaan vanhempia tukemaan nuorta.

• Keskusteluyhteyden syntymistä tai paranemista kodeissa edesauttaa se, että huoli otetaan puheeksi, vaikeista asioista puhutaan rakentavasti ja keskustelua kannustetaan jatkamaan myös kotona.

• Keskusteluissa pohdittiin myös eri ammattikuntien erilaisia lähtökohtia toimia perheiden kanssa: sosiaaliohjaajilla on perhetyön osaamista mahdollisesti enemmän kuin terveydenhoitajilla tai nuoriso-ohjaajilla. Moniammatillisissa tiimeissä eri ammattitaustoista tulevat kuitenkin tukevat toisiaan omalla ammattitaidollaan.

5 1 4 Luotsi vaihtoehtojen tuojana vapaa-ajalle Luotsi oli monelle haastatellulle nuorelle aikanaan myös vaihtoehto. Sen lisäksi, että Luot-sissa tutustui uusiin ihmisiin, tarjosi toiminta väylän tutustua erilaisiin vapaa-ajan toi-mintoihin ja löytää vapaa-ajalle mielekästä tekemistä. Joillain nuorilla esimerkiksi päih-teidenkäyttö leimasi vapaa-aikaa ennen Luotsiin tuloa.

”…sit oli just kivoi ne, ku mä siis, tai ne perusti sellasen tyttöryhmän, mis oli meit niinku enemmän, ni sit meil oli just näit viikonloppureissuja esim. tai jo-tain muuta, ni se kans vähän helpotti, ku ei sit ollu mahollisuutta lähteä niit-ten kavereitten kaa hillumaan, ku oli jotain muuta kivempaa.”

”Kyl mä sen muistan, et ku oli siin, ni kyl niinku lähti jotenki elämä ylöspäin, tai jotenki sillee, et just se et alko käymää siel koulussa ja just se, et ku tu-li sitä alkoholii siel kaveripiiris juotua, ni eihän siel niinku ollu mitään, et oli tosi kiva pitää hauskaa ilman mitään niinku.”

92 93

”Emmä tiiä, ehkä vähän paremmin kävin kouluu loppupuolest ysiluokkaa. Mä aloin panostaa siin lopussa siihen ja sit jäi juominenki vähän vähempään.”

Myös eräs Luotsin tehtävistä, nuorten arjen säännöllisyyden tukeminen vapaa-aikaan liit-tyen, mainittiin eräässä haastattelussa.

”No kyl se ainaki sillee, et oli jotain sillee vähän säännöllisyyttä, tai ei nyt sil-leen, no tekemistä justii ja sillee, et oli aina, aina odotti sit jotai tai silleen ja.”

Eräs haastateltu Luotsi-informantti kuvasi vaihtoehto-näkökulmaa seuraavasti:

”Tää varmasti auttaa nuoria muuttamaan elämänsä suuntaa, kouluttautumaan, kun näkee että elämässä on muutakin, kuin kaltsilla dokaaminen, et tää kyllä antaa mahdollisuuden, tekee oikeudenmukaisemmaksi ja tasavertaisemmak-si helsinkiläisnuorta.”

5 2 Kuinka pysyviä tulokset ovat olleet nuorten mielestä?Muutos, jonka Luotsi nuorten elämään toi, vaihteli nuoresta riippuen. Toisilla haastatel-luista elämä muuttui hiljalleen jo Luotsin aikana, kun esimerkiksi vuorovaikutustaitojen paraneminen alkoi näkyä, alkoholinkäyttö väheni, kaveripiirit muuttuivat, vapaa-ajalle tu-li uusia harrastuksia tai nuori alkoi keskittyä enemmän koulunkäyntiin ja opiskelutulok-set paranivat. Osa kertoi muutosten näkyneen elämässään osittain Luotsi-toiminnan jäl-keen, kun sai peruskoulun loppuun ja pääsi esimerkiksi jatkamaan opintoja toisen asteen koulutukseen.

Luotettavan aikuiskontaktin lisäksi osalle nuorista syntyi Luotsissa myös pysyviä ystävyys-suhteita ikäistensä kanssa, jotka ovat jatkuneet myöhemmässäkin elämässä. Haastattelu-jen valossa Luotsin pidempiaikainen vaikutus nuorten elämään rakentuu edellisessä luvus-sa avattujen välittömien vaikutusten lisäksi tekijöistä, jotka ovat yhdessä tiivistettävissä voimaantumisen käsitteeseen.

5 2 1 Positiivisuus voimaantumisen perustanaVoimaantuminen käsitteenä on vastine englanninkieliselle empowerment-termille. Usein voimaantumisesta puhutaan myös valtaistamisena. Voimaantumista pidetään yleisesti ih-misestä itsestään lähtevänä prosessina, ja se on yhteydessä muun muassa ihmisen omaan haluun ja omien päämäärien asettamiseen, näkemykseen itsestään ja luottamukseen omista mahdollisuuksistaan. Itseen ja omiin mahdollisuuksiin liittyvät uskomukset rakentuvat kui-tenkin pääosin sosiaalisessa kanssakäymisessä. Toisin sanoen, henkilökohtaiseen prosessiin vaikuttavat niin sosiaaliset rakenteet, ympäröivät olosuhteet kuin toiset ihmisetkin. Silti, toinen ihminen voi vain tukea voimaantumista, ei tuottaa sitä. (Siitonen 1999, 117–118.)

Helena Tuorila (2009, 104–105) on tarkastellut voimaantumista terveyspalveluissa poti-laan näkökulmasta. Tuorilan mukaan voimaantunut henkilö tunnistaa voimavaransa esimer-kiksi terveydellisestä ongelmasta paranemisessa tai siihen sopeutumisessa. Sitä voimaan-tuneempi henkilö on, mitä paremmat tiedot hänellä on oikeuksistaan, velvollisuuksistaan sekä terveydellisestä ongelmastaan. Mitä vähemmän ongelma vaikuttaa henkilön toimin-takykyyn, sitä voimaantuneempi hän on. Myönteiset kokemukset omista vaikutusmahdol-

lisuuksista edesauttavat Tuorilan mukaan paranemisprosessia.

Esimerkiksi tarve tulla hyväksytyksi, mahdollisuus vaikuttaa itseä koskeviin päätöksiin ja turvallisuuden tarve on nähty liittyvän ihmisten voimaantumisprosesseihin (Siitonen 1999, 128). Haastateltujen nuorten puheesta nousi esiin muun muassa itsetunnon vahvis-tamiseen, välittämiseen ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin liittyviä mainintoja. Puheissa Luotsin vaikutuksista näkyi nuorten usko omiin voimavaroihin ja vahvuuksiin sekä rohke-us tehdä uusia asioita ja tarttua haasteisiin. Voimaantuminen näyttää haastattelujen pe-rusteella konkretisoituneen ennen kaikkea toiminnan positiivisen lähestymistavan kautta: Luotsissa on tarjottu nuorille onnistumisen kokemuksia, annettu positiivista palautetta ja rohkaistu rikkomaan omia rajojaan.

”Ja sit seki oli hyvä, jos oli käyny hyvin kouluu, ni sit ne kehu sua paljon, tu-li onnistumisen tunne.”

Kuten edellä ohjaajien roolista ”tulkkina” nuorten ja nuorten ympärillä olevien aikuisten välillä sanottiin, Luotsien ohjaajilla on tärkeä roolinsa positiivisen viestin viejinä:

”Kun vuoden ajan nuori saa tsemppausta ja joku kaivaa esille pienimmätkin onnistumiset, ni se ois mahdoton, et se ei muuttais millään tavalla nuoren omaa asennetta itsestään.”

”On aika tehokasta, että kun järjestelmällisesti koulunkäyntiin on tullut sellas-ta erilaista motivointia ja se on tietty yks sellanen, et ku nuori tietää, et ver-kostopalavereja on ja jos lähettämissyynä on olleet poissaolot, ni sitä käydään läpi joka kerta ja nähdään niitä hyviä, pieniäkin muutoksia siinä.”

Ohjaajien ja muiden nuorten ympärillä olevien aikuisten usko nuoreen ja nuoren kykyi-hin on tärkeää nuoren voimaantumisprosessille, mitä eräs haastateltu Luotsi-informant-ti kuvasi seuraavasti:

”Jos ajatellaan, et nuorella on joku häiriö, ”et ei se pysty”, ni me käydään niiden kanssa kuitenki laskettelemassa ja lyömässä sulkista. Aluks saatetaan lyödä hutia, mut kyl ne siitä oppii ja yhtäkkiä pelaakin tosi hyvin. Koulumaa-ilmassa jää tosi helposti päälle se leima, että on sähläri ja syntipukki. Meil-lä ei oo tällasta leimaa.”

Se, että voimaantuminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muihin, näkyi haastatteluissa esi-merkiksi vertaistuesta puhuttaessa: nuorille oli tärkeää ymmärtää, etteivät he ole yksin vaikeaksi kokemiensa asioiden kanssa.

”Mielestäni minusta tuli jollain tavalla rohkeampi, kun tapasin toiminnassa samanhenkisiä tyttöjä.”

Kuviossa 19 on esitetty voimaantumiseen liittyviä tekijöitä, joita haastatteluissa tuli esiin. Luotsi-toiminnan tai palvelun toimet tuottavat asioita, kuten luottamuksellisia suhteita viranomaisen ja asiakkaan välillä, mikä johtaa muutoksiin asiakkaan elämässä. Useat haas-tatteluissa käsitellyt muutokset oli tiivistettävissä voimaantumisen käsitteen alle. Voi-maantuminen on myös itsessään suuri muutos, joka kantaa nuorten elämässä pidemmälle

94 95

ja joka Luotsi-kontekstissa rakentuu useista tekijöistä: tuttuudesta, luottamuksesta, vuoro-vaikutustaitojen parantumisesta ja esimerkiksi uskosta omiin voimavaroihin ja vahvuuksiin.

Kuvio 19. Voimaantuminen Luotsi-kontekstissa.

PALVELUJÄRJESTELMÄN TOIMET TOIMINNAN VAIKUTUKSET JA MUUTOKSET NUOREN ELÄMÄSSÄ

Toiminnan monipuolisuus,

menetelmien kirjo

Toiminnan neutraali imago

Vertaistuki

Toiminnan pitkäjänteisyys

VOIMAANTUMINEN

Vuorovaikutustaidot paranevat

Minäkuva vahvistuu

Luottamus tulevaisuuteen

lisääntyy

VAIKUTTAVUUS PALVELU-

JÄRJESTELMÄTASOLLA

Tuki kotiin, kouluun ja vapaa-ajalle

Tuttuus, luottamus

ohjaajaan syntyy

Elämänhallinta paranee

Osallisuus lisääntyy

Nuori haastaa itseään ja

ohjaaja nuorta

Mm. rohkeus, usko omiin voimava-roihin ja vahvuuksiin

lisääntyy

VOIMAANTUNUT KUNTALAINEN

Luotsien yhteisessä kehittämispäivässä keskusteltiin myös toiminnan mahdollisesta voi-maannuttavasta vaikutuksesta nuorten elämään pidemmällä aikavälillä. Vastaajat näkivät Luotsissa tapahtuvan voimaantumisen rakentuvan muun muassa kuviossa 19 esitellyistä osista. Keskusteluissa nostettiin esiin muun muassa seuraavia näkemyksiä: Luotsi-toimin-ta yleensä ja keskustelut antavat nuorelle uskoa tulevaisuuteen, huolen puheeksi ottami-nen kantaa, kun ongelmiin puututaan, löydetään ratkaisuja ja nuoren elämän solmukohdat alkavat aueta, nuoret saavat toiminnassa kasvulleen tärkeää vertaistukea muilta nuorilta, nuoren itsetunto vahvistuu toimintaan osallistumisen seurauksena, nuori oppii sosiaalisia taitoja, toiminnassa suunnataan katsetta myös nuoren tulevaisuuteen ja aikaan Luotsin jälkeen, nuorta haastetaan oman mukavuusalueensa ulkopuolelle ja toiminnassa päästään auttamaan nuorta syvemmin. Tärkeänä pidettiin nuorten kanssa työskentelevien työnteki-jöiden uskoa nuorten kykyihin. Tämä usko näytti välittyneen myös osalle haastatelluista nuorista. Toiminnan positiivisen lähestymistavan nähtiin vaikuttavan nuoreen itseensä ja hänen käsitykseensä itsestään. Työntekijöiden mukaan tulokset ovat nähtävissä selkeim-min ja nopeimmin ujojen ja arkojen nuorten kohdalla.

Voimaantuminen on inhimillisen pääoman rakentumista, joka vaikuttaa myös laajemmassa yhteiskunnallisessa viitekehyksessä. Voimaantunut kansalainen on tietoinen omista voima-varoistaan ja niiden käytön mahdollisuuksista, osaa ja uskaltaa vaikuttaa oman elämänsä suuntaan ja sitä kautta myös mahdollisesti yhteiskunnallisiin asioihin.

6 LOPUKSI

Marketta Rajavaaran (2009) mukaan ”hyvinvointipalvelujen arvoa ei voida tyhjentäväs-ti määritellä yksinomaan vaikuttavuustiedon perusteella”. Rajavaara (2007, 200) on myös pohtinut sitä, kuinka vaikuttavuus käsitteenä on ”saanut niinkin paljon sananvaltaa ottaen huomioon, että se on tyhjä käsite”. Käsitteenä se tulee tärkeäksi vasta, kun tiedustellaan, millaisten pyrkimysten suhteen tietyt yhteiskunnalliset käytännöt ovat vaikuttavia (mt.).

Tässä arviointiraportissa on avattu helsinkiläistä kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toimin-tamallia, sen välittömiä vaikutuksia sekä mahdollisia pidemmän aikavälin vaikutuksia pal-velujärjestelmä- ja yksilötasolla. Vaikuttavuuden arvioinnilla on pyritty selvittämään, mi-kä toimii, kenelle ja missä. Tulokset perustuvat pääasiassa haastateltujen toimijoiden subjektiivisiin näkemyksiin, mutta määrällinen toiminnasta kerätty aineisto on toiminut haastatteluaineistoja tukevana lisänä ja valottanut esimerkiksi nuorten syitä tulla mu-kaan toimintaan, nuorten tarvetta muille palveluille Luotsin jälkeen ja nuorten tavoittei-den saavuttamista toiminnan aikana.

ARVIOINNIN TULOKSET ARVOLAUSEKKEINATaulukossa 8 on monitahoarvioinnin menetelmän mukaisesti konkretisoitu arviointitulok-set niin sanotuiksi arvolausekkeiksi. Ne ovat lyhyitä, aineistosta nousseita väittämiä ja kiteytyksiä keskeisistä tuloksista. Arvolausekkeiden tarkoitus on edesauttaa arviointitu-losten hyödyntämistä, koska niiden avulla voidaan korostaa niin positiivisia kuin negatii-visiakin arviointiprosessissa esiin nousseita elementtejä (Vartiainen 2007, 168). Arvolau-sekkeet on jaettu palvelujärjestelmä- ja yksilötason kokonaisuuksiksi.

Taulukko 8. Arvioinnin tulokset arvolausekkeina.

ARVOLAUSEKKEET PALVELUJÄRJESTELMÄTASO

Luotsi on ennaltaehkäisevän työn muoto: syrjäytymisriskejä ennakoiva ja syrjäytymistä

ehkäisevä palvelu

Luotsi-mallin erityispiirteet, monipuolisuus ja välimaaston toimijuus,

tuottavat yhdessä haluttuja vaikutuksia

Toiminnassa moniammatillisuus ja monihallintokuntaisuus ovat etu

Luotsin rajapinnat muihin palveluihin toimivat kohtuullisesti

ARVOLAUSEKKEET YKSILÖTASO

Toiminnasta hyötyvät eniten syrjäänvetäytyneet ja käytöksellään oireilevat nuoret

Luotsi kehittää nuorten vuorovaikutustaitoja

Luotsin positiivinen lähestymistapa voimaannuttaa nuoria pidemmällä aikavälillä

96 97

Arvioinnin taustalla on käytetty seuraavaa aiemman aineiston pohjalta muodostettua työ-hypoteesia:

”Luotsi-toiminta on tarpeellista varhaisen tukemisen, syrjäytymisen ehkäise-misen ja nuorten hyvinvoinnin lisääntymisen sekä moniammatillisen ja -hal-lintokuntaisen työskentelyn tuloksellisuuden ja kustannussäästöjen vuoksi.”

Kerätyn ja analysoidun aineiston perusteella Luotsi-toiminta näyttäytyy tarpeellisena var-haisen tukemisen kentässä. Osana muita nuorille suunnattuja palveluja se puolustaa paik-kaansa palvelujärjestelmän ennaltaehkäisevän työn muotona, syrjäytymisriskiä ennakoiva-na ja syrjäytymistä ehkäisevänä palveluna. Luotsin välittömät tai lyhyen aikavälin tulokset on nähtävissä asiakasprosessien loppuarviointien kautta. Luotsi-toiminnan pidempiaikai-nen yhteiskunnallinen vaikuttavuus palvelujärjestelmätasolla liittyy toimintamuodon juur-tumiseen kaupungin palvelujärjestelmään. Määräaikaisesta projektista pysyväksi toiminta-muodoksi vakiintuminen Helsingin kaupungin palvelujärjestelmässä on edesauttanut muun muassa toiminnan tunnettuutta ja sitä kautta yhteistyöverkostojen vakiintumista, osaami-sen kumuloitumista Luotseissa, hiljaisen tiedon kertymistä ja toimintamallin levittämistä.

Luotsi-toiminnan erityispiirteet tuottavat yhdessä haluttuja vaikutuksia. Toiminnalla vai-kutetaan nuorten hyvinvoinnin lisääntymiseen nuorten eri elämänalueiden kautta: tue-taan koulunkäyntiä, etsitään ja löydetään vapaa-ajalle uutta tekemistä, vahvistetaan nuo-ren vuorovaikutustaitoja ja parannetaan vuorovaikutusta kodeissa. Toiminta on onnistunut jo pitkään hyödyntämään moniammatillisen ja -hallintokuntaisen työskentelyn etuja, ja virastojen ja eri ammattikuntien ammattitaidolla ja yhteistyöllä on voitu kohdentaa toi-mintaa sitä tarvitseville nuorille, jotka ovat voineet jäädä yksittäisten virastojen tarjo-amien palvelujen katveeseen. Luotsin moniammatillisuus ja -hallinnollisuus paikkaa osal-taan sektoroituneen palvelujärjestelmän usein heikkoa kykyä tunnistaa kokonaisuuksia.

Palvelujärjestelmätasolla keskeisenä kysymyksenä on Luotsi-toiminnan rooli osana muita nuorille suunnattuja palveluja. Luotsilla on liityntäkohtia useisiin eri sektoreiden palvelui-hin järjestöistä eri virastoihin ja yksityisiin palveluntuottajiin. Rajapintojen toimivuus on tärkeää niin sen kannalta, kuinka Luotsissa toimitaan nuoren kanssa ja mitä muita palve-luja samalla mahdollisesti käytetään, kuin myös siksi, että Luotsilla on osittain tarkoituk-settomasti myös rooli nuorten tilanteiden arvioijana (”sihtivaikutus”). Jos nuori ei sovellu Luotsiin, hänelle täytyy löytää palvelu muualta. Myös nuorten jatko-ohjaamisen kannalta rajapinnat näyttäytyvät tärkeinä.

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV 2007) mukaan kustannusvaikuttavuutta on vaikea mitata, sillä aina ei tiedetä, mikä on syrjäytymisen ehkäisyyn ja mikä syrjäytymistä vä-hentävään toimintaan kohdennettua rahaa. Luotsissa toimitaan molempien parissa. Use-at palveluista poistavat pahoinvointia (mm. Kiilakoski 2012), mutta Luotsi myös rakentaa hyvinvointia. Luotsi-toiminnan kustannusvaikuttavuutta on arvioitu vertaamalla toimin-taa muuhun samankaltaiseen toimintaan, ja toisaalta on pohdittu, millaisia kustannuksia varhain tukematta jättäminen voi yhteiskunnalle esimerkiksi työttömyyden kerrannaisvai-kutuksineen tuottaa. Yhdistämällä ja jakamalla eri virastojen resursseja Luotsi-toimin-nassa on voitu säästää esimerkiksi tilakustannuksissa, ja toiminnan tuloksellisuudesta kertovat ennen kaikkea toiminnassa mukana olleiden nuorten toiminnassa saavuttamat tavoitteet sekä positiivisten kehityskulkujen jatkuminen Luotsi-toiminnassa mukanaoloa pidemmälle ajalle.

Vaikka Luotsi-toiminnassa on mukana nuoria hyvin erilaisista syistä johtuen, ovat toimin-nan kaksi keskeistä asiakasryhmää syrjäänvetäytyneet ja toisaalta käytöksellään oireilevat nuoret. Yksilötasolla Luotsi-toimintamallin arvo on tiivistettävissä voimaantumisen käsit-teeseen, joka rakentuu useista tekijöistä: tuttuudesta, luottamuksesta, vuorovaikutustai-tojen parantumisesta ja esimerkiksi uskosta omiin voimavaroihin ja vahvuuksiin.

LUOTSI PALVELUJÄRJESTELMÄN RISKINHALLINTAKEINONA JA SOSIAALISTEN MAHDOLLISUUKSIEN LUOJANA Keskusteluissa nuorten syrjäytymisestä toistellaan usein sitä, kuinka suurella osalla suoma-laislapsista ja -nuorista menee tänä päivänä todella hyvin, jopa aiempaa paremmin, mut-ta kuinka samalla kasvaa se joukko, jonka pahoinvointi on entistä vakavampaa. Myrskylän (2012, 5) mukaan aikasarjatietojen valossa nuorten syrjäytyminen ei ole lisääntynyt mer-kittävästi vuosien 1987–2010 välillä, pikemminkin päinvastoin: kaikista 15–29-vuotiaista nuorista syrjäytyneiden osuus on vaihdellut lähes yhdeksästä vajaaseen viiteen prosent-tiin. Vuonna 2010 kaikista nuorista oli syrjäytyneinä 5 %, kun kouluttamattomista nuo-rista syrjäytyneiden osuus oli kaksin- tai kolminkertainen, 12,5 % vuonna 2010. Ikäluokat ovat kuitenkin pienentyneet ja jatkuvasti syrjäytyneiksi laskettavia nuoria on miltei yh-den ikäluokallisen verran. (Myrskylä 2012, 5–6.)

Muun muassa Minna Salmi on puhunut rakenteellisesta välinpitämättömyydestä, jossa on tiivistäen kysymys syvästä yhteiskuntapoliittisesta ristiriidasta lasten hyvän kasvun edellytyksistä käytettävissä olevan tiedon ja toisaalta poliittisin päätöksin luotujen ar-jen ehtojen välillä. (Salmi 2008, 39.) Rakenteelliseen välinpitämättömyyteen liittyy lap-suuden näkeminen ohimenevänä vaiheena, jolloin lapsuutta tai lapsia itsessään ei pidetä tärkeinä. Tällöin ei ole oleellista, mitä muutamina kuluvina vuosina tapahtuu, vaikka it-se asiassa näinä vuosina luodaan mahdollisuudet tulevaisuudelle. Rakenteelliseen välin-pitämättömyyteen liittyy vaikeus nähdä lapset, lapsuus ja vanhemmuus osana muuttuvaa yhteiskuntaa ja myös itsessään historiallisesti muuttuvina asioina. Vanhemmuudelle ase-tetaan Salmen mukaan nykyään hyvin erilaisia vaatimuksia, mikä johtaa usein puheeseen

”hukassa olevista” vanhemmista. Kyse on vaatimuksista vanhemmuudelle suhteessa todel-lisuuteen, jossa suurella osalla lapsista ja perheistä menee aiempaa paremmin (verrattu-na esimerkiksi sota-aikoihin). Tällöin ”hukassa olevaksi” leimaantuminenkin on helpom-paa. (Salmi 2008, 39–42.)

Rakenteellisesta välinpitämättömyydestä kertoo myös se, että nuorista ja lapsista pu-hutaan usein yhtenä joukkona, eikä heissä nähdä erilaisia ryhmiä tai yksilöitä. Salmen mukaan lasten ja lapsiperheiden asiat eivät ole myöskään olleet korkealla poliittisen päätöksenteon hierarkiassa, joskin viime vuodet ovat tuoneet mukanaan hallituksen poli-tiikkaohjelmia ja esimerkiksi lapsiasiainvaltuutetun viran. (Salmi 2008, 39–42.) 1990-lu-vun ja 2000-luvun lopun taloudelliset lamat ja taantumat ovat kärjistäneet rakenteellisen välinpitämättömyyden piirteitä ja johtaneet kuntien menoleikkauksiin, jolloin usein juu-ri lasten ja nuorten palveluista on leikattu. Luotsi on tänä aikana ja koko olemassaolonsa ajan kuitenkin, katkonaisuudesta huolimatta, säilyttänyt resurssinsa ja onnistunut hank-kimaan niitä myös lisää. Toiminta on laajentunut ja taustalla voidaan nähdä vaikuttaneen ennen kaikkea suotuisan poliittisen ilmaston. Eräs Luotsi-informanteista totesi haastat-telussa seuraavaa:

98 99

”…kun lasu-suunnitelmaa rakennettiin, niin poliitikot halusivat tukea tätä vahvasti. Poliittisen johdon tuki on Luotsilla ja tämä on aika iso asia. Tätä kautta voisi ajatella, että Luotsi on [tulevaisuudessa] elossa ja jatkaisi toi-mintaansa.”

Luotsi-toiminnassa syrjäytyminen nähdään riskinä, jota ennakoivat tekijät täytyy tunnis-taa ja joihin täytyy vastata hyvissä ajoin. Syrjäytymisen ehkäisyn hyötyjen on sanottu pe-rustuvan riskien kasautumisen estämiseen. Toisin sanoen, mitä varhaisemmassa vaiheessa riskitekijät kyetään tunnistamaan ja niitä onnistutaan vähentämään, sitä suuremmat ovat ehkäisytoimenpiteistä saatavat hyödyt. (VTV 2007, 113.) Riskien tunnistaminen maksaa paljon lyhyellä aikavälillä, mutta hyödyt näkyvät usein pitkällä aikavälillä (mt.).

Käytettävissä olevan aineiston perusteella Luotsi-toiminta on nuorilähtöistä: nuori on mukana prosessinsa alusta lähtien suunnittelijana ja toteuttajana yhdessä tukiverkoston-sa kanssa. Nuori myös arvioi lopuksi omien tavoitteidensa toteutumista yhdessä muiden kanssa. Luotsi-toiminnassa puhutaan riskien kartoittamisesta vaiheessa, jossa riskit eivät ole vielä kasautuneet vakavammiksi ongelmiksi. Käytettävästä riskivärittyneestä kielestä huolimatta toiminnan positiivinen lähestymistapa ja sen vaikutus voimaantumisen edis-täjänä heijastelee riskipolitiikkaa enemmän eräänlaista sosiaalisten mahdollisuuksien po-litiikkaa. Luotsissa painopiste on positiivisuudella ja nuoren sosiaalisella vahvistamisella, jossa nähdään nuoren vahvuudet ja tehdään ne näkyviksi myös nuorelle itselleen ja nuo-ren ympärillä oleville aikuisille.

Negatiivisen kierteen katkaisu esimerkiksi nuoren opinnoissa luo mahdollisuuksia positii-visille siirtymille oppimisvaikeuksista pärjäämiseen. Heikki Hiilamo on perustellut yhdes-sä Juho Saaren (Hiilamo & Saari 2010) kanssa käyttämäänsä käsitettä sosiaalisten mah-dollisuuksien politiikasta (SOMA) muun muassa sillä, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus ei toteudu vain riskejä vakuuttamalla ja pahoinvointia poistamalla. Palvelujärjestelmän pitäisi pystyä tukemaan myös myönteisiä elämänmuutoksia. Hiilamo näkee jokaisessa ris-kissä myös mahdollisuuden. Esimerkiksi työttömälle uusi kunnollinen työpaikka on korke-aa työttömyyskorvausta tärkeämpää. (Hiilamo 2011, 90–91.)

Tutkimustulosten luotettavuutta on vahvistanut erilaisten aineistojen rinnakkain käyttämi-nen analyysissä. Arvioinnin tulokset ovat samansuuntaisia, kuin Luotsi-toiminnasta aiem-min tehdyissä arvioinneissa sekä opinnäytetöissä. Alussa esitetyssä arvioinnin viitekehyk-sessä toiminnan onnistumisen kriteerit palvelujärjestelmän ja yksilötason osalta näyttävät toteutuneen: toiminta on saavuttanut tavoitteensa Luotsin parissa toimivien mielestä ja toimintaan osallistuneet nuoret kokevat toiminnan olleen mielekästä ja hyödyllistä. Haas-tatteluista esille nousseita Luotsin yksilötason vaikutuksia on esitetty kuviossa 19. Kyse on muutoksista nuorten elämässä, jotka ovat seuranneet palvelun käyttöä. Lyhyellä aika-välillä tarkasteltuna toiminta voi näyttäytyä tehottomana silloin, kun nuoren kanssa toi-mitaan pidemmän aikaa, mutta työntekijä ei näe positiivisia muutoksia nuoren tilantees-sa tai nuori esimerkiksi keskeyttää toiminnassa. Toisaalta voidaan kysyä, onko nuori ja perhe kuitenkin saanut tästäkin interventiosta tukea, joka näkyy nuoren elämässä myö-hemmin positiivisena vaikutuksena? Tällaisen tuen vaikuttavuutta on haastavaa mitata.

Tutkimuksen otsikko ”’Ei kenenkään maalta’ – kaikkien maalle” kuvaa sitä Luotsi-toiminnan muutosta, jossa vuonna 2000 käynnistetty Itäluotsi-projekti on laajennettu pysyväksi toi-mintamuodoksi Helsingissä kolmella alueella ja kolmen erikoistuneen työmuodon kokonai-

suudeksi. Samaan aikaan myös lainsäädäntö on tuonut mukanaan velvoitteita esimerkiksi monihallinnollisuudelle, jossa Luotsi on ollut edelläkävijöitä Helsingissä. Otsikon ”kaikki-en maa” kuvaa myös sitä laajaa vastuuta, joka yhteiskuntamme monilla eri toimijoilla on lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä sekä syrjäytymisen ehkäisijänä. Kyse on pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallimme universaaliudesta, siitä, että jokaisen hyvinvointi turvataan. Ennen kaikkea kyse on ennaltaehkäisemisestä, siitä, että puhut-taessa nuorten syrjäytymisestä ei puhuttaisikaan vain pudokkaiden pelastamisesta, vaan puututtaisiin syihin, jotka johtavat syrjäytymiseen. Tällöin täytyy toimia siellä, missä pa-hoinvointi on mahdollista, ei vielä todellista.

100 101

TIIVISTELMÄ

”Ei kenenkään maalta” kaikkien maalle – kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arvi-ointitutkimus tarkastelee kolmen Helsingin kaupungin viraston yhdessä resursoimaa nuo-risotyön muotoa, sen tuloksellisuutta ja subjektiivista sekä laajempaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Puhuttaessa nuorten syrjäytymisestä keskusteluissa huomioidaan usein peruskoulun käy-neet ja jatkokoulutuksen sekä työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneet nuoret pudokkaat. Pu-dokkaiden löytämisen ja auttamisen lisäksi olisi oleellista tunnistaa pudokkuutta ja syr-jäytymistä ennakoivia tekijöitä jo varhaisemmassa vaiheessa ja ennaltaehkäistä uusien syrjäytymiskierteiden syntymistä. Luotsi-toiminta vastaa osaltaan tähän tarpeeseen. Toi-minta on 12–15-vuotiaiden nuorten parissa tehtävää kohdennettua nuorisotyötä ennen kaikkea ennaltaehkäisevästä näkökulmasta ja tilanteessa, jossa nuorten elämän vaikeat asiat tai ongelmat eivät vielä vaadi vahvempaa tukea.

Vaikuttavuuden arviointia on lähestytty monitahoarvioinnin metodin (Multiple Constitu-ency Approach) kautta, jossa arviointiin on osallistettu Luotsi-toiminnan keskeisiä toimi-joita asiakkaista hallintoon: arvioinnin yhteydessä on tehty 35 haastattelua. Muun aineis-ton muodostavat toiminnasta vuosien 2001–2011 aikana kerätyt asiakasprosessien lopussa tehdyt arvioinnit sekä aikaisemmissa Luotsi-selvityksissä tehdyt kymmenet haastattelut sekä kyselyt toiminnan keskeisten toimijoiden parissa. Tässä arvioinnissa tulokset pohjau-tuvat ennen kaikkea Luotsi-toiminnan keskeisten avainryhmien edustajien kokemustietoon, jossa toiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus määritellään ensisijaisesti toimijoiden ar-vojen kautta. Arvioinnin keskiössä ovat yksilöiden subjektiiviset kokemukset sekä näiden avainhenkilöiden muodostamien ryhmien jaetut arviot toiminnasta.

Nykymuotoista Luotsi-toimintaa on toteutettu vuodesta 2000 lähtien Helsingissä. Vuo-teen 2012 mennessä toimintamalli on laajentunut projektista vakiintuneeksi työmuodoksi Itä-, Koillis- ja Länsi-Helsingin alueilla. Lisäksi Luotsissa on kolme erikoistunutta työmuo-toa: Skanssi Itä-Helsingin alueella sekä Spinnu ja NevoDrom, jotka toimivat koko Helsin-gin alueella. Toimintaa on laajennettu viimeksi vuonna 2010 Helsingin kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta saatujen lisäresurssien avulla. Silti toiminta ei vuon-na 2012 kata koko kaupunkia.

Arvioinnin perusteella Luotsi-toiminnan vahvuus ja erityisyys on toiminnan monipuolisuus, jossa yksilöllinen tuki yhdistyy ryhmätyöskentelyyn, toiminnallisuuteen, verkostotyösken-telyyn ja vanhemmuuden tukeen ja jossa työtä nuorten parissa tehdään kodin, koulun ja vapaa-ajan alueilla. Toimintamuodon toinen erityispiirre on välimaaston toimijuus, jossa keskeisessä asemassa ovat moniammatillisuus ja monihallinnollisuus. Nämä yhdessä mah-dollistavat laaja-alaisen, räätälöidyn ja ennaltaehkäisevän tuen nuorille. Luotsi näyttäytyy palvelujärjestelmän riskinhallintakeinona ja eräänlaisena sosiaalisten mahdollisuuksien luojana. Toiminnan positiivinen lähestymistapa ja koulunkäynnin yhte-ydessä negatiiviseksi kierteeksi kutsutun kehityksen katkaisu mahdollistavat pitkäaikai-sempia positiivisia kehityskulkuja nuorten elämässä: toiminnan yksilötason vaikuttavuus

on tiivistettävissä voimaantumisen käsitteeseen. Luetellut Luotsi-toiminnan erityispiir-teet yhdessä mahdollistavat toiminnan tavoitteiden saavuttamisen.

Luotsi-toiminnan on kuvattu sijoittuvan ”ei kenenkään maalle”, eri virastojen toiminnan välimaastoihin. Toiminnalla on melko laajat rajapinnat useiden muiden nuorten palvelu-jen kanssa, niin julkisella kuin yksityisellä ja kolmannellakin sektorilla. Luotsi-toiminta on osa Helsingissä tehtävää ennaltaehkäisevää lastensuojelua sekä sosiaaliseen vahvista-miseen pyrkivää nuorisotyötä. Toiminta tavoittaa ja palvelee monin eri tavoin oireilevia nuoria ja Luotsin rooli ”ei kenenkään maalla” tulisi ennemmin nähdä toimijuutena kaik-kien maalla. ”Kaikkien maalla” on helsinkiläisnuoria moninaisine tuentarpeineen ja vi-ranomaisilla on yhteinen jaettu vastuu näihin tuentarpeisiin vastaamisesta palvelujärjes-telmän ennaltaehkäisyn keinoin. Luotsilla on roolinsa ennaltaehkäisyn kentässä, ja sen moniammatillisuuden ja monihallinnollisuuden avulla nuorelle pyritään löytämään oikea tuki nuoren tarpeista lähtien.

Entistä tärkeämmäksi nousee eri palvelujen välisten rajapintojen toimivuus: siellä missä herää huoli, täytyy olla tietoa siitä, millaisia ratkaisuja palvelujärjestelmän muilla toimi-joilla on tarjottavanaan, ja toisaalta siellä, minne nuori ohjataan, täytyy olla tietoa sii-tä, mistä nuori voi saada mahdollisesti tarvitsemaansa jatkotukea. Kaikkien maalla vastuu nuoresta ei siis koske vain Luotsi-toimintaa resursoivaa kolmea virastoa, vaan kaikkia las-ten, nuorten ja perheiden parissa työtä tekeviä tahoja.

Taulukkoon 8 on monitahoarvioinnin perinteen mukaisesti konkretisoitu arvioinnin keskei-set tulokset niin sanotuiksi arvolausekkeiksi. Ne ovat lyhyitä, aineistosta nousseita väit-tämiä ja kiteytyksiä tuloksista. Arvolausekkeet on jaettu palvelujärjestelmä- ja yksilöta-son kokonaisuuksiksi.

Taulukko 8. Arvioinnin tulokset arvolausekkeina.

ARVOLAUSEKKEET PALVELUJÄRJESTELMÄTASO

Luotsi on ennaltaehkäisevän työn muoto: syrjäytymisriskejä ennakoiva ja syrjäytymistä

ehkäisevä palvelu

Luotsi-mallin erityispiirteet, monipuolisuus ja välimaaston toimijuus,

tuottavat yhdessä haluttuja vaikutuksia

Toiminnassa moniammatillisuus ja monihallintokuntaisuus ovat etu

Luotsin rajapinnat muihin palveluihin toimivat kohtuullisesti

ARVOLAUSEKKEET YKSILÖTASO

Toiminnasta hyötyvät eniten syrjäänvetäytyneet ja käytöksellään oireilevat nuoret

Luotsi kehittää nuorten vuorovaikutustaitoja

Luotsin positiivinen lähestymistapa voimaannuttaa nuoria pidemmällä aikavälillä

102 103

SAMMANDRAG

Från "ingenmansland" till allas land – utvärderingsundersökningen av Luotsi-verksamhe-ten inom inriktat ungdomsarbete granskar en form av ungdomsarbete, dess resultat och subjektiva samt bredare sociala effekter. Tre ämbetsverk inom Helsingfors stad finansie-rar Luotsi-verksamheten.

Då man diskuterar ungdomars marginalisering beaktar man ofta unga personer som genom-gått grundskolan, men som varken studerar vidare på andra stadiet eller jobbar. Förutom att hitta och hjälpa unga som redan fallit ur skolan vore det väsentligt att i ett tidigare skede identifiera faktorer som bidrar till att unga faller ur skolan och blir marginaliserade, vilket öppnar möjligheter att förebygga uppkomsten av nya marginaliseringsspiraler. Luot-si-verksamheten svarar för sin del på detta behov. Verksamheten utgörs av inriktat ung-domsarbete som utförs bland 12–15-åringar, främst från ett förebyggande perspektiv och i en situation där svåra frågor och problem i de ungas liv inte ännu kräver starkare stöd.

I den här utvärderingsundersökningen har Multiple Constituency Approach -metoden an-vänts, där centrala aktörer i Luotsi-verksamheten, från kunder till förvaltning, har varit delaktiga: i samband med utvärderingen har 35 intervjuer genomförts. Det övriga materi-alet utgörs av utvärderingar av verksamheten som gjorts i slutet av de individuella kund-processerna under 2001–2011 samt av tiotals intervjuer som gjorts i tidigare Luotsi-ut-redningar och enkäter bland centrala aktörer inom verksamheten. I denna utvärdering baseras resultaten framför allt på erfarenhetsbaserad kunskap hos representanter för cen-trala grupper inom Luotsi-verksamheten. Därmed fastställs verksamhetens resultat och ef-fekter i första hand genom aktörernas värderingar. I centrum för utvärderingen ligger in-dividernas subjektiva erfarenheter samt delade värderingar om verksamheten hos grupper som utgörs av dessa nyckelpersoner.

I sin nuvarande form har Luotsi-verksamheten genomförts i Helsingfors sedan år 2000. Fram till år 2012 har verksamhetsmodellen expanderat från projekt till en etablerad ar-betsform i östra, nordöstra och västra Helsingfors. Utöver detta finns det tre specialiserade arbetsformer i Luotsi: Skanssi i östra Helsingfors samt Spinnu och NevoDrom, som verkar i hela Helsingfors. Verksamheten har senast expanderats år 2010 med hjälp av tilläggsre-surser som man fick i Helsingfors stads välfärdsplan för barn och unga. Trots detta omfat-tar verksamheten inte hela staden 2012.

Enligt utvärderingen är Luotsi-verksamhetens styrka och särdrag en mångsidig verksam-het, där individuellt stöd kombineras med grupparbete, funktionalitet, nätverksarbete och stöd för föräldraskap och där arbete bland unga utförs i hemmet, i skolan och på fritiden. Ett annat särdrag i verksamhetsformen är aktörskap i mellanterrängen, där mångprofessi-onalism och förvaltningssamarbete har en central ställning. Tillsammans möjliggör dessa ett omfattande, skräddarsytt och förebyggande stöd för unga.

Luotsi visar sig som en riskhanteringsmetod i servicesystemet och en slags skapare av so-ciala möjligheter. Verksamhetens positiva tillvägagångssätt och avbrytandet av den ut-veckling som vid skolgång kallas en negativ spiral möjliggör långvarigare positiva utveck-

lingar i de ungas liv: verksamhetens effekt på individnivå kan sammanfattas i begreppet egenmakt. De uppräknade särdragen i Luotsi-verksamheten möjliggör tillsammans att verk-samhetens mål uppnås.

Luotsi-verksamheten har beskrivits ligga i "ingenmansland", i terrängen mellan de olika ämbetsverkens verksamhet. Verksamheten har rätt omfattande gränssnitt med flera andra tjänster för unga, inom såväl den offentliga som privata och tredje sektorn. Luotsi-verk-samheten är en del av det förebyggande barnskyddet samt av ungdomsarbetet som efter-strävar social förstärkning i Helsingfors. Verksamheten når och betjänar på många olika sätt ungdomar med symptom och Luotsis roll på "ingenmansland" borde hellre ses som ak-törskap på ”allas land”. På "allas land" finns helsingforsungdomar med varierande stödbe-hov och myndigheterna har ett gemensamt, delat ansvar för att svara på dessa stödbehov genom förebyggande metoder i servicesystemet. Luotsi har sin roll i fältet för förebyggan-de, och med hjälp av mångprofessionalism och förvaltningssamarbete försöker man hitta rätt stöd för unga personer med utgångspunkt i de ungas behov.

Allt viktigare blir funktionaliteten i gränssnittet mellan olika tjänster: där bekymret upp-kommer måste man ha kunskap om vilka lösningar servicesystemets övriga aktörer kan er-bjuda, och å andra sidan måste instansen dit den unga personen hänvisas ha kunskap om var den unga personen kan få det fortsatta stöd som eventuellt behövs. På allas land gäl-ler ansvaret för unga alltså inte enbart de tre ämbetsverken som resurserar Luotsi-verk-samheten, utan alla aktörer som arbetar med barn, unga och familjer.

I tabell 8 har man enligt Multiple Constituency Approach -metoden konkretiserat de cen-trala resultaten i värderingen som så kallade värdeord. Dessa är korta påståenden som upp-kommit ur data och som specificerar resultaten. Värdeorden är indelade i helheter på ser-vicesystem- och individnivå.

VÄRDEORDSERVICESYSTEMNIVÅ

Luotsi är en form av förebyggande arbete: en tjänst som förutser

risker för marginalisering

Luotsi-modellens särdrag, mångsidighet och aktörskap i mellanterrängen skapar

tillsammans önskade effekter

Mångprofessionalism och flera administrativa enheter är en fördel i verksamheten

Luotsis gränssnitt till andra tjänster fungerar på ett rimligt sätt

VÄRDEORDINDIVIDNIVÅ

Verksamheten gynnar mest unga som dragit sig undan och vars symptom uttrycks i beteendet

Luotsi utvecklar ungas interaktionsfärdigheter

Luotsis positiva tillvägagångssätt ger ungdomarna egenmakt på lång sikt

Tabell 8. Utvärderingens resultat som värdeord.

104 105

ABSTRACT

The evaluation study “From ‘no-man’s land’ to everyone’s land – the Luotsi youth work mod-el as a method of targeted youth work” (”Ei kenenkään maalta” kaikkien maalle – kohden-netun nuorisotyön Luotsi-toiminta”) examines the fruitfulness and subjective influence as well as the broader societal effectiveness of a form of youth work resourced by three departments of the City of Helsinki.

When talking about the marginalisation of young people, the conversation often focus-es on young people who have fallen through the social safety nets in the transition from comprehensive school to further education or the labour market. In addition to finding and assisting these youths, in order to prevent new cycles of marginalisation, it would be essential at an earlier stage to also identify factors that may predict the risk to become marginalised. It is to this need that the Luotsi youth work model on its part responds to. The work consists of targeted youth work carried out with young people aged 12 to 15 years, primarily from a preventative perspective and in situations where the difficult is-sues or problems in the lives of young people have not yet progressed to a point where stronger support is required.

This evaluation study was conducted using the Multiple Constituency Approach, in which the important actors of the Luotsi model, from customers to administrators, were involved: 35 interviews were conducted within the evaluation process. The rest of the data consists of assessments collected at the end of each individual customer process between 2001 and 2011, along with dozens of interviews carried out in previous Luotsi related stud-ies and surveys conducted with key stakeholders in Luotsi. The results of this evaluation study are predominantly derived from the information based on the experiences of repre-sentatives from the important key groups in the Luotsi model. Thus, the effectiveness of the Luotsi model is defined primarily through the values of different actors. At the cen-tre of the evaluation are the subjective experiences of individuals and the shared assess-ments of the model by these key actors.

The current Luotsi model has been carried out in Helsinki since 2000. From a fixed-term project in 2000 Luotsi has continuously expanded and is now in 2012 an established mod-el and a work unit in the Eastern, North-Eastern and Western Helsinki areas. Additional-ly, Luotsi has three specialised working units: Skanssi in the Eastern Helsinki area as well as Spinnu and NevoDrom covering the whole of Helsinki. The latest expansion took place in 2010, with the help of increased funding from the City of Helsinki’s Welfare Plan for Children and Youth. Despite this, as of 2012, the Luotsi youth work unit still does not ex-tend to whole of Helsinki.

Based on the evaluation, the strengths and distinguishing features of Luotsi lie in its versa-tility, where individualised support is combined with group work, functionality, networking and parental support, and in which support for youth is given in home, school and leisure time arenas. Another distinguishing feature of the operational method is its status as a mid-dle-ground player, with multi-professional and multi-administrative operations in a key po-sition. Together, these enable extensive, tailored and preventative support for young people.

Luotsi manifests itself as a risk management tool for the social service system and as a cer-tain kind of creator of social possibilities. The positive approach of the Luotsi model and its ability to break what is known as a negative cycle related to school-going enable longer-term positive paths of development in the lives of young people: the effectiveness of Luot-si on the individual level can be summarised with the concept of empowerment. Togeth-er, the distinguishing features of Luotsi listed above enable the model to reach its goals.

Luotsi model has been described as being situated on “no-man’s land”, on the middle ground between different departments. Luotsi has rather broad interfaces with several other youth services in the public and private sectors as well as in the third sector. Luotsi is part of the preventative child protection carried out in Helsinki and is a form of youth work that strives to strengthen social skills. The Luotsi model is aimed at and serves young people exhibiting various symptoms, and the role of Luotsi on “no-man’s land” should instead be seen as acting on everyone’s land. The young people of Helsinki, with their many needs for support, are on “everyone’s land”, and authorities have a collective, dis-tributed responsibility to respond to these needs through the preventative means of the service system. Luotsi plays its role in the field of prevention, and its multi-professional and multi-administrative nature enables its workers to strive to find the right support for youth based on their needs.

The functionality of the interface between different services has become more important than before: there needs to be information available about what kind of solutions other actors offer, and on the other hand, there needs to be information available about where young people can receive continuation of support when they leave Luotsi. The respon-sibility for youth on everyone’s land does not, therefore, apply only to the three depart-ments resourcing Luotsi, but to all actors engaging in work with children, young people and families.

Table 8 shows the most important results of the evaluation, represented according to the principles of the Multiple Constituency Approach and presented as concrete, so-called val-ue statements. These are short statements that concretize and specify study results that appear in the data. The value statements have been divided into two groups: service sys-tem and individual-level statements.

VALUE STATEMENTSSERVICE SYSTEM LEVEL

Luotsi is a form of preventative work: a service that predicts risks of marginalisation

and prevents marginalisation

The distinguishing features of the Luotsi model, its multifaceted nature and ability to work on the middle

ground, produce the desired results together

The multi-professional and multi-administrative approach is an advantage for the work

The interfaces of Luotsi with other services function reasonably well

VALUE STATEMENTSINDIVIDUAL LEVEL

Luotsi primarily benefit young people who have fallen to the margins

or exhibit symptomatic behaviour

Luotsi develops young people’s interaction skills

The positive approach of Luotsi empowers youth in the longer term

Table 8. Results of the evaluation as value statements.

106 107

LÄHTEETDahler-Larsen, Peter (2005) Vaikuttavuuden arviointi. Hyvät käytännöt. Menetelmäkäsikirja. FinSoc Arviointiraportteja 3/2005. Helsinki: Stakes.

Danska-Honkala, Katja & Poteri, Martti (2009) Vaikuttavuutta hakemassa. Asiakasnuorten kokemuksia Itäluotsi-toiminnasta. Opinnäytetyö. Helsinki: Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Danska-Honkala, Katja & Poteri, Martti (2011) Kohdennettu nuorisotyö sosiaalisen vahvistamisen kontekstissa. Teoksessa Lundbom, Pia & Herranen, Jatta (toim.) Sosiaalinen vahvistaminen kokemuksina ja käytänteinä. Sarja C. Oppimateriaaleja 24, 2011. Helsinki: Humanistinen ammattikorkeakoulu, 127–149.

Harrikari, Timo (2008) Riskillä merkityt. Lapset ja nuoret huolen ja puuttumisen politiikassa. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 87. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto.

Heimonen, Tua (2010) Länsiluotsi-projektin loppuarviointi 2010. Helsinki: Nuorisoasiainkeskus.

Heimonen, Tua (2011) Moniammatilliset tiimit nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto.

Helne, Tuula (2002) Syrjäytymisen yhteiskunta. Helsinki: Stakes.

Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus (2011) Luotsi-toiminnan esite. Kohdennetun nuorisotyön tavoitteena hyvinvoiva helsinkiläinen nuori. Helsinki: Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus.

Helsingin kaupungin sosiaalivirasto (2012) Lastensuojelunuorten palvelujen kehittäminen. Lastensuojelunuorten palveluja kehittävän työryhmän raportti. Helsinki: Helsingin kaupungin sosiaalivirasto.

Helsingin kaupungin tietokeskus (2012) Helsinki Region Infoshare.http://www.hri.fi/fi (viitattu 4.4.2012).

Helsingin kaupunki (2009a) Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2009–2012.

Helsingin kaupunki (2009b) Syrjäytymisen ehkäisy ja vähentäminen -työryhmän raportti. Helsingin kaupungin turvallisuusohjelman alatyöryhmä. Helsinki: Helsingin kaupungin hallintokeskus. http://www.hel2.fi/ajankohtaista/Syrjäytymisen_ehkäisy_ja_vähentäminen.pdf (viitattu 2.3.2012).

Helsingin kaupunki (2011) Tulevaisuustiski.http://www.hel.fi/hki/heke/fi/Ty_llisyyden+edist_minen/Tulevaisuustiski (viitattu 3.2.2012).

Helsingin Sanomat 30.11.2011 Huostaan otetut lapset ovat nykyajan huutolaisongelma.http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/20111130/artikkeli/1135269949983 (viitattu 2.12.2011).

Helsingin Sanomat 12.12.2011 Lastensuojelu tulee kunnille kalliiksi. http://www.hs.fi/kotimaa/Lastensuojelu%20tulee%20kunnille%20kalliiksi/a1305551255778?ref=fb-share (viitattu 14.12.2011).

Hiilamo, Heikki (2011) Uusi hyvinvointivaltio. Helsinki: Into.

Hiilamo, Heikki & Saari, Juho (2010) (toim.) Hyvinvoinnin uusi politiikka – johdatus sosiaalisiin mahdollisuuksiin. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja A Tutkimuksia 27. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Hubbard Robert L., Kristiansen, Patricia L., Rounds-Bryant, Jennifer L. (1999) Drug Abuse Treatment Outcome Study of Adolescents: A Comparison of Client Characteristics and Pretreatment Behaviors in Three Treatment Modalities. The American Journal of Drug and Alcohol Abuse. 25 (4), 573–591.

Juppi, Pirita (2011) Pahoinvoivia uhreja, turvallisuusuhkia ja taloudellisia taakkoja. Nuorten syrjäytymisen tulkintakehykset suomalaisessa uutismediassa. Janus 19 (3), 200–220.

Karisto, Antti, Takala, Pentti & Haapola, Ilkka (1997) Matkalla nykyaikaan – elintason, elämäntavan ja sosiaalipolitiikan muutos Suomessa. Helsinki: WSOY.

Kiilakoski, Tomi (2012) Esitys Suomen nuorisoyhteistyö Allianssin hyvinvointifoorumissa 15.2.2012.

Koivisto, Juha (2005) Mikä näyttöperusta? Näkökulmia vaikuttavuuden arvioinnin teoreettisiin lähtökohtiin. Esitys hyvinvointipalveluiden vaikuttavuuden arvioinnin diploma -koulutuksen seminaarissa 12.1.2006.

Koste, Asmo (2010) (toim.) Nuorista Suomessa – Tietoa nuorista, heidän asemastaan, elinoloistaan ja nuorisotyöstä 2010. Tutkimuskooste. Helsinki: Suomen nuorisoyhteistyö – Allianssi ry.

Kuntalaki 17.3.1995/365http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950365

Kykyri, Matti (2008) Kokka kohisten. Luotsimaisen työtavan tarkastelua. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelman opinnäytetyö. Helsinki: Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Kämppi, Katariina, Välimaa, Raili, Tynjälä, Jorma, Haapasalo, Ilona, Villberg, Jari & Kannas, Lasse (2008) Peruskoulun 5., 7. ja 9. luokan oppilaiden koulukokemukset ja koettu terveys. WHO-Koululaistutkimuksen trendejä vuosina 1994–2006. Opetushallitus, Jyväskylän yliopisto: Terveyden edistämisen tutkimuskeskus.

Laitinen, Ilpo (2002) Itäluotsi-projekti – Itä-Helsingin kohdennetun nuorisotyön malli. Sarja C. Oppimateriaaleja 3, 2002. Helsinki: Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/1412http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412

Lammi, Minna, Niva, Mari & Varjonen, Johanna (toim.) (2009) Kuluttajatutkimuskeskuksen vuosikirja 2009. Kulutuksen liikkeet. Kuluttajatutkimuskeskuksen vuosikirjoja 5. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskus.

Lastensuojelulaki 13.4.2007/417http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417

Lundbom, Pia & Herranen, Jatta (toim.) (2011) Sosiaalinen vahvistaminen kokemuksina ja käytänteinä. Sarja C. Oppimateriaaleja 24, 2011. Helsinki: Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Meklin, Pentti (2001) Tavoitteiden saavuttamisen arviointi kuntataloudessa. Teoksessa Arvo Myllymäki & Jarmo Vakkuri (toim.) Tulos, normi, tilivelvollisuus. Tampere: Tampere University Press, 91–117.

Myllymäki, Arvo & Vakkuri, Jarmo (toim.) (2001) Tulos, normi, tilivelvollisuus. Tampere: Tampere University Press.

Myrskylä, Pekka (2012) Hukassa – Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? No 19 Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Analyysi.

Net Effect Oy (2002) Helsingin kaupungin Itäluotsi-projekti. Väliarviointiraportti 2002. Helsinki: Net Effect.

Net Effect Oy (2003) Itäluotsi-projekti – kohdennettua nuorisotyötä Itä-Helsingissä. Helsingin kaupungin Itäluotsi-projektin loppuarviointiraportti. Helsinki: Net Effect.

Net Effect Oy (2006) ”Ei kenenkään maalla” Skanssi-projektin ulkoinen arviointi. Helsinki: Net Effect.

108 109

Niemi, Anna-Maija, Mietola, Reetta & Helakorpi, Jenni (2010) Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön kuuluvien ja maahanmuuttajataustaisten nuorten aikuisten koulutus- ja työelämäkokemuksista. Sisäasiainministeriön julkaisu 1/2010. Helsinki: Sisäasiainministeriö.

Nord, Ulla (2012) Esitys Vamos-toimintamallista Allianssi-risteilyllä 17.–18.4.2012.

Nuorisolaki 27.1.2006/72http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060072

Nurmi, Jan-Erik (2011) Miksi nuori syrjäytyy? NMI-bulletin, 21 (2). Niilo Mäki -säätiö.

Nurmi, Tiina (2010) NevoDrom-projektin väliarviointiraportti. Opinnäytetyö. Espoo: Laurea-ammattikorkeakoulu.

Opetusministeriö (2007) Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2007–2011. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Nuoriso/nuorisopolitiikka/kehittaemisohjelma/liitteet/lapsi_ja_nuorisopolitiikan_kehittamisohjelma.pdf (viitattu 2.12.2011).

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2011) Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma 2007–2011. http://www.minedu.fi/lapset_nuoret_perheet/?lang=fi (viitattu 10.10.2011).

Rajavaara, Marketta (2006) Yhteiskuntaan vaikuttava Kela. Katsaus vaikuttavuuden käsitteisiin ja arviointiin. Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 69. Helsinki: Kelan tutkimusosasto.

Rajavaara, Marketta (2007) Vaikuttavuusyhteiskunta. Sosiaalisten olojen arvostelusta vaikutusten todentamiseen. Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 84. Helsinki: Kelan tutkimusosasto.

Rajavaara, Marketta (2009) Vaikuttavuus – tavoitteiden saavuttamista vai niiden hämärtymistä? Sosiaali- ja terveysjärjestöjen arviointifoorumi JÄRVI-hankkeen päätösseminaari 10.12.2009. Esitysdiat: http://www.jarjestoarviointi.fi/jarvi-2005-2011/jarvi-hanke-2005-20092/arviointifoorumit-2005-2009/10-12-2009/ (viitattu 29.5.2012).

Ruuskanen, Ulla, Kokkila, Taru, Kyllönen, Kristian, Paappanen, Jari & Rosblom, Outi (1998) Etsivää työtä nuorten parissa keskustan kaduilla. Luotsi-projekti 1993–1997. Helsinki: Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, sosiaali- ja terveysvirasto.

Saadi, Ilona & Margarita Sipakko (2007) Entisen Neuvostoliiton alueelta muuttaneiden vanhempien kokemuksia vanhemmuudesta uudessa kotimaassa. Spinnu-projekti vanhemmuutta tukemassa. Opinnäytetyö. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Saari, Juho (2009) Yksinäisten yhteiskunta. Helsinki: WSOYpro.

Salmi, Minna (2008) Rakenteellinen välinpitämättömyys riski lasten tulevaisuudelle. Futura 4/2008, 37–47.

Salminen, Ari (2002) Hallintotiede – Organisaatioiden hallinnolliset perusteet. Helsinki: Edita.

Saves, Tuulia (2008) Monikulttuurisen nuorisotyön kehittäminen Spinnun äitien ja tyttärien kokemuksen avulla. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelman opinnäytetyö. Lohja: Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Siitonen, Juha (1999) Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Oulu: Oulun yliopisto.

Sonninen, Merja (2007) Koillisväylä-projektin arviointi. Helsinki: Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus.

Terveyden edistämisen keskus (2011) Suunta – toiminnan ja arvioinnin suunnittelun työkalu. http://www.tekry.fi/web/pdf/misc/suunta.pdf (viitattu 18.11.2011).

Tuorila, Helena (2009) Terveyspalvelut ja potilaiden voimaantuminen. Teoksessa Lammi, Minna, Niva, Mari & Varjonen, Johanna (toim.) (2009) Kuluttajatutkimuskeskuksen vuosikirja 2009. Kulutuksen liikkeet. Kuluttajatutkimuskeskuksen vuosikirjoja 5. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskus, 102–118.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (2007) Toiminnan tarkastuskertomus 146/2007. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. http://www.vtv.fi/files/113/1462007_Nuorten_syrjaytymisen_ehkaisy_NETTI.pdf (viitattu 4.10.2011).

Valtiontalouden tarkastusvirasto (2011) Tuloksellisuustarkastuskertomus 229/2011. Pitkäaikaistyöttömien työllistyminen ja syrjäytymisen ehkäisy. http://www.vtv.fi/files/2650/2292011_Pitkaaikaistyottomien_tyollistyminen_netti.PDF (viitattu 7.3.2012).

Vartiainen, Pirkko (1994) Palveluorganisaatioiden tuloksellisuusarviointi, teoriat ja käytäntö: päivähoitoon, erityisesti päiväkoteihin kohdistuva monitahoarviointi. Vaasa: Vaasan yliopisto, Acta Wasaensia 40, Hallintotiede 2, 1994.

Vartiainen, Pirkko (toim.) (2001) Näkökulmia Projektiarviointiin. Tasapainotteluataloudellisessa, hallinnollisessa ja sosiaalisessa kontekstissa. Tampere: Finnpublishers Oy.

Vartiainen, Pirkko (2003) Projektilla parempaan tulevaisuuteen? Arkipaja-projektinmonitahoarviointi. Vaasa: Vaasan yliopisto, tutkimuksia 252.

Vartiainen, Pirkko (2007) Monitahoarvioinnin periaatteet ja prosessit. Teoksessa Viinamäki, Leena & Saari, Erkki (toim.) Polkuja soveltavaan yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Helsinki: Tammi, 152–172.

Viinamäki, Leena & Saari, Erkki (toim.) (2007) Polkuja soveltavaan yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Helsinki: Tammi.

Virtanen, Petri (2007) Arviointi - Arviointitiedon luonne, tuottaminen ja hyödyntäminen. Helsinki: Edita.

Vismanen, Elina (2011) Oppilashuolto Helsingissä. Odotukset, toiveet ja arjen todellisuus. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 2011:1. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus.

Yle 3.11.2011 Suomi pyrkii Euroopan turvallisimmaksi auttamalla syrjäytyviä nuoriahttp://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/11/suomi_pyrkii_euroopan_turvallisimmaksi_auttamalla_syrjaytyvia_nuoria_3001071.html (viitattu 3.11.2011).

Yle 9.3.2012 Erityisopetus on ase syrjäytymistä vastaanhttp://yle.fi/uutiset/erityisopetus_on_ase_syrjaytymista_vastaan/3317293 (viitattu 9.3.2012).

110 111

HAASTATTELUAINEISTO

Aalberg, Veikko (2012) Nuorisopsykiatrian emeritusprofessori. Haastattelu 17.1.2012.

Aarnio, Tuula (2012) Koulukuraattori, Vartiokylän ala-aste. Haastattelu 7.2.2012.

Hovi, Arto (2012) Johtava ohjaaja, Sosiaaliviraston Nopsa. Epävirallinen haastattelu 21.3.2012.

Häkkinen, Riikka (2012) Terveydenhoitaja, Itäluotsi. Haastattelu 3.2.2012.

Kallio, Kalle (2012) Sosiaaliohjaaja, Itäluotsi. Haastattelu 24.1.2012.

Kuusimaa, Merja (2011) Nuoriso-ohjaaja, Koillisluotsi. Haastattelu 2.12.2011.

Laaksonen, Seija (2012) Luotsien terveydenhoitajien hallinnollinen esimies, ylihoitaja, terveyskeskus. Haastattelu 1.2.2012.

Laitinen, Ilpo (2012) Projektipäällikkö, sosiaalivirasto. Haastattelu 20.1.2012.

Lounatvuori, Sisko (2011) Luotsin johtoryhmän jäsen, perhekeskustoiminnan päällikkö, sosiaalivirasto. Haastattelu 29.11.2011.

Luotsissa mukana olleiden nuorten haastattelut 18 kpl. Aikavälillä 9.1.–6.3.2012.

Männistö, Leena (2012) Projektipäällikkö, VINSSI Nuorten Intensiiviohjelma. Epävirallinen haastattelu sähköpostitse 19.3.2012.

Nieminen, Marjo (2011) Toiminnanjohtaja ts. Länsiluotsi. Haastattelu 16.11.2011.

Nurmi, Tiina (2011) Nuorisosihteeri, kohdennetun nuorisotyön toimisto, nuorisoasiainkeskus. Haastattelu 15.12.2011.

Penttilä, Päivi (2012) Läntisen alueen aluekuraattori, Haagan peruskoulu. Haastattelu 1.2.2012.

Poteri, Martti (2011) Luotsin johtoryhmän jäsen, toimistopäällikkö, kohdennetun nuorisotyön toimisto, nuorisoasiainkeskus. Haastattelu 21.11.2011.

Racz, Ildiko (2012) Koulukuraattori, Vesalan ala-aste. Haastattelu 3.2.2012.

Saves, Tuulia (2011) Toiminnanjohtaja ts. Itäluotsi, Skanssi & Spinnu. Haastattelu 7.12.2011.

Sirviö, Minna (2011) Toiminnanjohtaja ts. Koillisluotsi. Haastattelu 23.11.2011.

Taponen, Harri (2011) Erityissuunnittelija, nuorisoasiainkeskus. Haastattelu 14.12.2011.

Vartio, Riitta (2012) Luotsien sosiaaliohjaajien hallinnollinen esimies, perhekeskustoiminnan vs. päällikkö, sosiaalivirasto. Haastattelu 22.2.2012.

Viitala, Hanna (2012) Luotsin johtoryhmän jäsen, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon päällikkö, terveyskeskus. Haastattelu 1.2.2012.

LIITTEET

Liite 1 Haastattelurunko Luotsin parissa toimineille informanteille

1. Taustatiedota. Millä tavoin olet/olet ollut mukana Luotsi-toiminnassa?b. Kuinka kauan olet ollut mukana Luotsi-toiminnassa?

2. Toiminnasta ja sen organisoinnista yleisestia. Mitkä ovat Luotsi-toiminnan erityispiirteet tai mikä on toiminnan erikoisuus/ ainutlaatuisuus?b. Kuinka Luotsi-toiminta on mielestäsi kehittynyt tai muuttunut vuosien varrella?c. Onko toiminnassa kohdattu merkittäviä

•positiivisia ja/tai •negatiivisia käännekohtia/muutoksia/kompastuskiviä?

d. Mitä olisi voitu tehdä toisin?e. Mitkä ovat Luotsi-toiminnan suurimmat haasteet?f. Entä ongelmat? g. Mitkä ovat monihallinnollisen ja -ammatillisen tavan tuottaa palvelua

•hyödyt•haitat•haasteet?

h. Mitä mieltä olet Luotsien välisestä yhteistyöstä?i. Kuinka hyvin Luotsi-toiminta tunnetaan virastossasi?

3. Toiminnan tehokkuusa. Minkälaiseen palvelutarpeeseen Luotsi-toiminta vastaa

•yksilötasolla•virastokohtaisesti•koko kaupungin palvelujärjestelmän tasolla?

b. Onko palvelutarve sama, kuin mihin toiminta aikanaan kehitettiin? c. Kuinka toiminta vastaa ajan haasteisiin?d. Onko kaupungissa jotain muuta toimintaa, joka vastaa samanlaiseen palvelutarpeeseen?e. Mihin palveluihin Luotsi-toimintaa tulisi verrata?f. Voidaanko näiden palveluiden tehokkuutta, tuloksellisuutta, kustannuksia verrata keskenään?g. Jos Luotsi-toimintaa ei olisi, niin mitä asiakasryhmiä tai asioita jäisi hoitamatta?h. Mitä palvelujärjestelmän osaa tämä kuormittaisi? Miten tämä näkyisi

•yksilötasolla•virastokohtaisesti•koko kaupungin palvelujärjestelmän tasolla?

i. Kuinka paljon painoarvoa tulee antaa toiminnan kustannustehokkuudelle?j. Onko toiminta ollut mielestäsi kustannustehokasta?k. Onko tätä mitattu jotenkin?

112 113

l. Mitkä seikat puhuvat sen puolesta, että Luotsi-toiminta on mielestäsi a. tehokastab. tehotonta?m. Mitä tulisi tehdä toisin, jotta toiminta tehostuisi tai jotta tavoitteisiin päästäisiin kattavammin ja nopeammin

•yksilötasolla•järjestelmätasolla?

n. Mitä lisäarvoa Luotsi-toiminta on tuonut kaupungin palvelukokonaisuudelle?

4. Asiakasvalintaa. Ketkä tai minkälaiset nuoret hyötyvät toiminnasta eniten?b. Onko nykyinen kohderyhmien rajaus toimiva (ikä, tulosyyt, alue)?c. Kuinka Luotsi-toiminta on toteuttanut sosiaalisen vahvistamisen/varhaisen tukemisen lupaustaan? d. Kuinka asiakasnuoret ovat voineet vaikuttaa toiminnan sisältöön ja organisoimiseen?

5. Toiminnan tulokset, vaikutukset, vaikuttavuusa. Mitkä olivat alkuperäiset omat odotuksesi toiminnalle ja sen tavoitteille?b. Onko nämä tavoitteet mielestäsi saavutettu?c. Onko Luotsi-toiminnalla yhteyksiä/vaikutuksia virastosi toimintaan? Millaisia?d. Kuinka Luotsi-toimintaa voidaan arvioida virastosi näkökulmasta?e. Onko virastossasi joitain tunnuslukuja/seurantaindikaattoreita, joiden mukaan Luotsi-toiminnan vaikutuksia voidaan tarkastella?f. Mikä on Luotsin keskeisin vaikutus a. nuorten elämäänb. perheiden elämäänc. palvelujärjestelmän toimivuuteen ja tehokkuuteeng. Onko Luotsi-toiminta joustavaa, voiko se muuttua ajan myötä ja tunnistaa mahdollisesti uusia asiakasryhmiä?h. Onko Luotsi-toiminta nopea tapa reagoida uusiin haasteisiin ja tarpeisiin?

6. Toiminnan tulevaisuuden näkymiäa. Millaisena näet Luotsi-toiminnan vuonna 2022?b. Kuinka toimintaa tulisi kehittää?c. Tulisiko toimintaa laajentaa koko kaupungin kattavaksi tai esim. kohdentaa laajemmalle asiakasryhmälle, tai supistaa erityisryhmiin kohdistetuksi?d. Visioita tulevasta?

Liite 2 Haastattelurunko Luotsi-toiminnassa mukana olleille nuorille

1. Mitä vaikutuksia Luotsi-toiminnalla on ollut elämääsi? (tutkimuskysymys)a. Mikä sai sinut lähtemään mukaan Luotsi-toimintaan?b. Milloin ja kuinka kauan olit mukana Luotsi-toiminnassa?c. Mitä kaikkea Luotsi-toiminnassa mukana oleminen piti sisällään, mitä teitte?d. Kuinka elämäsi muuttui Luotsiin osallistumisen seurauksena, vai muuttuiko se?e. Muistatko Luotsiin osallistumisesi ajalta elämässäsi joitain merkittäviä käännekohtia?f. Mikä oli Luotsi-toimintaan osallistumisen keskeisin vaikutus/vaikutukset a. sinulle itsellesi (koulunkäynnillesi, vapaa-ajallesi)b. perheellesi?g. Kuinka perheesi osallistui toimintaan?

2. Kuinka pysyviä tulokset ovat mielestäsi olleet? (tutkimuskysymys) a. (Kuinka elämässäsi menee nyt, kun Luotsista on aikaa X vuotta?)

•Mitä teet nykyään?•Oletko tyytyväinen nykyiseen tilanteeseesi?•Mikä voisi mennä paremmin?

b. Kuinka Luotsi-toimintaan osallistuminen on vaikuttanut myöhempään elämääsi?c. Mitä Luotsista jäi elämääsi (esim. harrastuksia, ystäviä, tapoja ajatella, tehdä asioita)?d. Mikä on Luotsin osuus nykyisessä elämässäsi, mitä ei olisi tapahtunut ilman osallistumistasi?e. Onko Luotsi-toiminta ollut vapaaehtoinen pakko vai oikeasti mieluisaa?f. Puhuitko toimintaan osallistumisesta vai salasitko sen esim. koulussa, kaveripiirissä? g. Mikä Luotsissa oli

•mieluisinta•hyödyllisintä•ikävintä?

Esim. Mikä toimintamuoto oli sinulle paras?

3. Kehittämisajatuksia Luotsi-toiminnalle?a. Kuinka koit voivasi vaikuttaa Luotsi-toiminnan sisältöön ja organisointiin?b. Voisitko suositella Luotsia muille nuorille?c. Mitä haluaisit muuttaa toiminnassa?

•Parannusehdotuksia?

114 115

Liite 3 Lähete

116 117

Liite 4 Alkuvaiheen itsearviointilomake

118 119

120 121

Liite 5 Tukiohjelma

122 123

Liite 6 Loppuvaiheen itsearviointilomake

124 125

Liite 7 Loppuarviointi/monitahoarviointi

126

Liite 8 Luotsi-toiminnan SWOT vuonna 2012

Vahvuudet (erityispiirteet, menestystekijät)SISÄISET (NYKYISYYS)

MahdollisuudetULKOISET (TULEVAISUUS)

HeikkoudetSISÄISET (NYKYISYYS)

UhatULKOISET (TULEVAISUUS)

Nuorilähtöisyys

Toiminnan joustavuus nuoren kohdalla

Välimaaston toimijuus

Toiminnan neutraali imago

Monipuolisuus (yksilöllisyys, ryhmät, toiminnallisuus, vanhem-pien kanssa tehtävä työ)

Pitkäikäisyys ja kertynyt konkreettinen kirjoitettu sekä toimin-nan hiljainen tieto

Moniammatillisuus ja -hallinnollisuus

Hyvät kumppanuudet alueiden toimijoiden kanssa

Aluetuntemus

Systemaattinen tiedonkeruu toiminnasta

Luotsi-toiminnan kehittämispäivät

Toiminnan epäviralliset rajapinnat muihin toimijoihin monipuo-listamassa toimintaa

Toiminnan ulottaminen koko kaupungin kattavaksi

Uudet sidosryhmäkumppanuudet Helsingissä, alueilla, joissa toi-mintaa ei ole aiemmin ollut

Toiminnan tunnettuuden lisääminen

Luotsi tasa-arvon lisääjänä kaupungissa

Toiminta kattaen myös ala- ja yläasteilta siirtymisen nivelvaiheet

Opetusviraston mukaantulo myös resursoijaksi

Nuorisoasiainkeskuksen alueellisten palvelujen ja Luotsien väli-sen yhteistyön tiivistäminen

Esimerkiksi maahanmuuton lisääntyminen sekä vanhempien on-gelmien syventyminen toiminnan kehittämisen ja laajentamisen lähtökohtina jatkossa (esim. erikoistuneiden työmuotojen kautta)

Toiminnan rahoituksen katkonaisuus

Toiminnan joustamattomuus laajempien yhteiskunnallisten muu-tosten kohdalla

Jotkin toiminnan rajapinnoista muihin toimijoihin ovat epäviral-lisia ja elävät yksittäisten työntekijöiden kautta (uhka työnteki-jöiden vaihtuvuuden kautta, vahvuus monipuolisuuden kautta)

Toiminta ei kata koko kaupunkia

Toiminnan hidas muutosvalmius ja joustamattomuus hallin-non tasolla

Paikoin tiheä työntekijöiden vaihtuvuus vaikuttaa esimerkiksi seuraaviin: hiljaisen tiedon häviäminen Luotseista, melko pien-ten tiimien haavoittuvuus yhdenkin henkilön puuttuessa, luot-tamuksellisen suhteen katkeaminen nuoreen kesken prosessin

Nuorten asiakasprosessien lopussa tehtävien monitahoarvioin-tien kysymyksenasettelujen monitulkintaisuus haastavaa tut-kimuksen kannalta

Systemaattisen tiedonkeruun kesto yhden nuoren kohdalla (tie-toa kerätään vain asiakkuuden aikana, mikä ei mahdollista pi-dempiaikaisen vaikuttavuuden arviointia)

Liite 9 Luotsi-toiminnan asiakkuusprosessi vuonna 2012 Asiakkaaksi tuleminen

Luotsin ohjaaja

Lähettäjä

Koulu

Lasten suojelunstt

Muu nuoren verkoston jäsen

Luotsin moniam-matillinentyöryhmä

Nuori

Nuorenhuoltajat

Liite 9 Luotsi-toiminnan asiakkuusprosessi vuonna 2012

A. Keskustellaan tarkemmin nuoren ja/tai huoltajien kanssa osallistumisesta, motivaatiosta ja sitoutumisesta LuotsiinB. Sovitaan nuoren ja/tai huoltajien kanssa tukiverkostoon kutsuttavat henkilötC. Tehdään nuoren kanssa alkuvaiheen itsearviointi (Luotsin oma kaavake)

PohtivatmahdollistaosallistumistaLuotsitoimintaan

Antavat luvanlähetteentekemiseksi

Saavat tiedonpäätöksestäperusteluineen

Ottaa lähetteenvastaan ja vie sen käsiteltä-väksi Luotsin työryhmän viik-kopalaveriin

Herää huolinuoresta, jonkapohjalta suosit-telee nuorelle Luotsitoimin-taan osallistu-mista

Selvittää nuoren ja huoltajien ha-lukkuuden osal-listua Luotsitoi-mintaan ja sopii lähetteen teke-misestä

Tekee lähetteen ja toimittaa sen Luotsiin (voi-daan tehdä pu-helimitse)

Informoi nuorta päätöksestä tai tekee Luotsiin lisäselvityksen

Saa tiedon päätöksestä perusteluineen

Tekee päätöksen, ettei nuorta ote-ta mukaan Luot-sin toimintaan tai pyytää lisä-selvityksiä

Tekee myöntei-sen päätöksen nuoren osal-listumisesta Luotsi-toimin-taan

Sovitaan nuoren vastuuhenkilöstä

Keskustelee sii-tä, kuinka työs-kentely nuoren kanssa on koko-naistilanne huo-mioiden parasta aloittaa

Tapaaminen/ta-paamisia tilan-teeseen luonte-vimmassa ympä-ristössä ja par-haiten sopivalla kokoonpanolla

Verkostotyös-kentely

Sovitaan yhtei-sestiLuotsintukiprosessista;tavoitteista, kunkintoimijatahonvastuista sekäaikatauluista,kirjataan netukiohjelmaan

Tukiohjelmassahuomioidaannuoren tarpeetkokonaisvaltai-sesti kodin, koulun javapaa-ajan osalta

Seurataanverkostossatiheästi proses-sin kulkua, arvioidaantavoitteidentoteutumista jamuutetaantoimenpiteitätarvittaessa

Prosessinpäätösverkosto

Tehdääntilannekatsaus ja käydään läpiLuotsin mennyttukiprosessi

Arvioidaanprosessin aikanaasetettujentavoitteidentoteutumistamonitaho-arviointina

Käydäänkeskusteluanuoren tilanteestaja jatkosuun -nitelmista

Keskustelee sii-tä, kuinka työs-kentely nuoren kanssa on koko-naistilanne huo-mioiden parasta aloittaa

Tapaaminen/tapaamisiatilanteeseenluontevimmassaympäristössä japarhaiten sopivallakokoonpanolla

*verkoston organisoituminen*Luotsi-toiminnan esittely*sovitaan toimintatavoista, vastuista ja jatkotyöskentelystä*laaditaan alustava tukiohjelma ja tavoitteet*sovitaan allekirjoituksin tietojen vaihdosta ym.

*Osallistuu oman tukiprosessinsa suunnitteluun ja toteuttamiseen*Asettaa itsellensä tavoitteita*Toimii osaltaan tavoitteiden toteutumisen suuntaisesti

*Osallistuu verkostotyöskentelyyn*Ottaa osaltaan vastuuta nuoren tukitoimenpiteistä*Osallistuu halutessaan Luotsin vanhemmille tarkoitettuun vertaistukiryhmään

*On läsnä, kun nuori tekee itsearvioinnin*Keskustelee nuoren kanssa itsearvioinnista ja vertaa loppu- vaiheen itsearviointia alkuvai- heen itsearviointiin ja huomioi erityisesti muutokset

*Jatkaa elämäänsä ilman niitä huolen aiheita, joita oli ennen Luotsia ja joihin löydettiin ratkaisu Luotsin aikana*Soveltaa Luotsin kautta opittuja hyödyllisiä taitoja käytännössä*Omaa käsityksen omista vahvuuksistaan ja mahdollisuuksistaan

*Tekee loppuvaiheen itsearvioinnin*Keskustelee Luotsin ohjaajan kanssa itsearvioinnista, Luotsi-prosessin merkityksestä ja itsessä tapahtuneista muutoksista Luotsi-prosessin aikana

*Tuo moniammatillista osaamista, uusia näkökulmia ja ideoita case-palavereissa nuoren tueksi

*Osallistuu ja sitoutuu tarvittaessa verkostotyöskentelyyn (koulun edustaja/edustajat)*Seuraa nuoren tilannetta koulussa ja informoi siitä verkostoa*Ottaa vastuuta ja neuvottelee tarvittavien koulunkäynnin tukitoimien järjestymisestä*Toimii tarvittaessa myös akuutisti (esim. ilmoittaa välittömästi poissaoloista kotiin ja Luotsiin)

*Osallistuu ja sitoutuu tarvittaessa verkostotyöskentelyyn*Seuraa osaltaan nuoren ja perheen tilannetta sekä informoi tarvittaessa Luotsia ja muuta verkostoa*Ottaa osaltaan vastuuta nuoren tukitoimista, erityisesti huoltajien tukemisesta tarvittaessa

*Osallistuu ja sitoutuu tarvittaessa nuoren tukiverkostoon*Toteuttaa osaltaan sovittuja tukitoimenpiteitä*On tarvittaessa yhteydessä Luotsiin ja informoi muuta verkostoa nuoren asioista

*Seuraa ja arvioi nuoren tilanteen etenemistä*Koordinoi verkostoa ja seuraa verkostossa sovittujen vastuiden toteumista*Toteuttaa tarvittaessa nuoren vapaa-ajalle sovittuja yksilöllisiä toimenpiteitä esim. etsii harrasteita, ohjaa nuorta vertaisryhmiin, järjestää leiritoimintaa, antaa yksilöllistä tukea jne.*Pohtii toimenpiteet tulevaisuusorientoituneesti esim. nuorelle jatkossa pysyviä rakenteita,harrasteita, yhteisöjä, syrjäytymistä ehkäiseviä elämätaitoja jne.

Kutsuu nuorentukiverkostonkoolle

Tekee yhteenvedonnuoren prosessista

Kokoaa ja kirjaapalautteen sekäarvioinnit

Verkosto jatkaatarvittaessanuoren tukenailman Luotsia

Kehittää toimintaapalautteen pohjalta

Osallistuu sovitunmukaantukiverkostontapaamisiin

1. Verkostontapaaminen

Osallistuutukiverkostontapaamiseen

Vetäätukiverkostoa

Julkaisuja 2/2012

Luotsi helsinkiläisenä kohdennetun nuorisotyön toimintamallina – historiaa, käytäntöjä, tuloksia ja vaikutuksia vuosilta 2000–2012

Luotsi-toiminta on kohdennettua nuorisotyötä, jota on tehty Helsingissä 12–15-vuotiaiden parissa vuodesta 2000 lähtien. Toi-mintaa toteutetaan nuorisoasiainkeskuksen, sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhteistyönä.

”Ei kenenkään maalta” kaikkien maalle -arviointitutkimuksessa tarkastellaan, miten Luotsi ennaltaehkäisevän työn mallina on sijoittunut kaupungin palvelujärjestelmään, millaisiin tarpeisiin malli on vastannut ja ketkä toiminnasta ovat hyötyneet. Arvioin-nissa nostetaan esiin muun muassa Luotsi-toimintamallin moni-puolisuus, moniammatillisuuden ja -hallinnollisuuden edut sekä Luotsin subjektiivinen vaikuttavuus. Arviointia varten on haas-tateltu Luotsi-toiminnan parissa työskenteleviä ammattilaisia se-kä toiminnassa mukana olleita nuoria.

Luotsin rooli on paitsi hallita syrjäytymiseen liittyviä riskejä, myös luoda nuorille onnistumisen ja voimaantumisen kokemuk-sia. Positiivisen lähestymistavan ja sosiaalisen vahvistamisen kautta nähdään nuoren vahvuudet ja tehdään ne näkyviksi myös nuorelle itselleen ja nuoren ympärillä oleville aikuisille.

EI KENENKÄÄN MAALTA" KAIKKIEN MAALLE

"