Kurkijokelaisen, hiitolaisen ja karjalaisen hengen vaalija ja ajankohtaisten kysymysten selvittäjä57. VUOSIKERTA Irtonumero 2 E (sis. alv 22 %)Nro 48–49 • Perjantaina 1. joulukuuta 2006

Sivuillamme

TÄNÄÄN mm.Perheuutisia .........................................3Vanha todistus .....................................4Aila Lähteenmäki voittoisa ................4Kalksalolaisten syysjuhla ...................510-vuotishistoriikki, osa 2 ..................6Uutisia Kurkijoelta .............................8

Sivuillamme

TÄNÄÄN mm.

Seuraavat Kurkijokelaiset ilmestyvätJoulunumero 15.12., 29.12.,

12.1.2007, 26.1.2007

Kurkijokelaiset alkoivatpäästä kotiseuduilleen1980- ja 1990-lukujen vaih-teessa. Vuonna 1992 Eli-senvaaran ja Kurkijoen ky-läpäälliköt lähettivät silloi-sen Kurkijokelaisen päätoi-mittajan Teuvo Ahokkaanmukana kutsut entisille kur-kijokelaisille tulla porukal-la pilkille Laatokalle. Ku-kaan ei osannut arvioida,paljonko matkalle olisi ha-lukkaita lähtijöitä.

Yllätys olikin suuri, kunTeuvo lehdessä matkasta il-moitteli, lähtijöitä ilmaan-tui yli kolmekymmentä.Pilkkimatka siis toteutui, jahyvin toteutuikin. Sen jäl-keen lähdettiin syksyllä on-

kikilpailuihin samoille ve-sille. Niin on tehty nyt siisjo 30 kertaa. Eli 15 vuodenaikana on joka kevät enem-män tai vähemmän samallaporukalla käyty rajan taka-na kotiseuduilla pilkkimäs-sä ja joka syksy onkimassa.Kalaonni on vaihdellut,mutta kertaakaan matkallaei ole ollut kurjaa ja tylsää.Siitä ovat pitäneet mukavatkarjalaiset, erityisesti tie-tenkin kurkijokelaiset huol-ta.

Eero Häkli on ainoa,joka on ollut jokaisella 30matkalla mukana. Häntämuistettiin erityisellä kun-niataululla, RotuyksilönDiplomilla, risteilyllä pide-

tyssä juhlahetkessä.Matkanvetäjinä ja myös

epävirallisen Kalakurjet-ryhmän vetäjinä ovat olleetmuun muassa Teuvo Aho-kas, Nikolai Virevuo, Veik-ko Koho, Martti ja SainiRepo. Viimemainitut jatka-vat edelleen. Heille lankeaakiitos myös hyvin järjeste-tystä juhlaristeilystä.

Ohjelmallinenaamupäivä

Kun laiva lähti Turustaillalla, kukin sai tehdä me-nomatkaa, kuten halusi.Yhteistä ohjelmaa oli jär-jestetty laivan kokoustiloi-hin aamukymmeneksi.Kuohuviinilasillinen koho-

tettiin ensimmäiseksi 15-vuotiaan Kalakurjet-ryh-män kunniaksi. MarttiRepo esitteli Sainin kokoa-man leikekirjan. Sitä innok-kaasti katseltiin ja selailtiin.

Matkoilla aina arvaillaanetukäteen voittosaaliin suu-ruutta. Nyt kysymys kuului:”Kuinka paljon painaa sekalansaalis, joka on lehtitie-tojen mukaan ongittu ja pil-kitty 15 vuoden aikana Kur-kijoella pidetyissä Kalakur-kijoen kilpailuissa?” Voitta-jalle oli tiedossa huikea10 000 ruplan palkinto.Kaikenlaisia arvauksia hei-teltiin. Oikea vastaus oli98,313 kilogrammaa. Pal-kinnon voitti Aune Hyvö-nen arvaamalla niinkin lä-helle kuin 98,7 kg.

Ria Virevuo ”seisotti jaistutti” ihmisiä. Viimeisen-kin vinkin jälkeen seiso-maan jäivät Terttu Kojo jaPertti Inkinen. He saivat”lahna-pinssit” rintoihinsa.

Ohjelmassa oli myös on-gintaa. Kaikki eivät olisiehtineet onkia, joten vainseitsemän henkilöä sai senkunnian. Marjatta Poski-parta onki sinkkiämpärin,Teuvo Ahokas ”ylisuuret”rintaliivit ja Jouko Mäkihirvenpäämallisen korkina-vaajan. Matti Nenosenkoukkuun tarttui öljyautotekstillä ”kirassia rek.nroMN-51”. Kalevi Nykänenonkin rusinoita, Rauno Pii-parinen pullon Karjala-olutta sekä Albina Kohoison ongenkohon. Kaikilla

Saini ja Martti Repoluovuttivat EeroHäklille RotuyksilönDiplomin, jossa seu-raavat sanat: ”EeroHäklille, Tälle ainut-laatuiselle persoonalli-suudelle luovutetaantänään 22.11.2006 Ro-tuyksilön Diplomi kel-vollisten käytöstapojen-sa, uljaan ulkomuoton-sa, jalostuneiden luon-teenpiirteittensä jaetenkin positiivisenasenteensa ansiosta.Tämän harvinaisen ar-vonimen myöntämiseenvaikutti ratkaisevastimyös seuraavanlainenansioituminen: Kuval-linen Kalakurki kaikil-la matkoillamme. Rotu-yksilöyhdistyksen puo-lesta todistavat MarttiRepo, Saini Repo, Teu-vo Ahokas ja VeikkoKoho”.

Veikko Koho on Kalakurkien kantavia voimia – ja ääniä.

Kalakurjet 15-vuotisjuhlaristeilyllä

”saaliilla” näytti olevan jo-tain tekemistä aiempien ta-pahtumien kanssa.

Saini Repo luki LauriPohjanpään runon Kalajut-tu. Yhteislauluina laulettiinTeuvo Ahokkaan uudelleensanoittama Kala vai kurkisekä Veikko Kohon sanoit-tama Kalakurjet. RaijaHjelm lauloi Laps’ olenKarjalan ja laulatti vähänmuitakin.

Raija Laaksonen soittihuuliharpulla sikermän tut-tuja sävelmiä. Porilaistenmarssi kuultiin oikein vä-

ristysten kera. VeikkoKoho filosofoi. Hän heittiilmaan ajatuksen: ”OnkoKalakurki lintu vai kala?”Veijo Sinkkonen ja ViljoYlönen lauloivat Laatokas-ta. Edellä olevat kolme her-raa esittivät vielä Go Go –tyttöjen tahdittamina lau-lun kylän sonnista.

Kiitokseksi monista jär-jestelyistä Saini ja Marttisaivat porukalta pientä ko-tiin vietävää sekä Teuvonkynästä lähteneet seuraavatsäkeet:

Eero Häkli mukanakaikissa kilpailuissa

Kateelliset kuiskii tosissaan,että myö Kurkijoella sikaillaan.Mutta sika on jalo eläin tavallaan,sehän makkaa siististi mahallaan.Se ei häiriötä muille tuota.Suotta ei se uutta ryyppyä vuota.Jos sialla on saparo kippurassa,se on uutta ryyppyä vuottamassa.Mutta jos se suorana lötköttää,kohta se unessa pötköttää.Missä siis vois olla vika?Karsinassa vai ulkopuolella sika?Sisäpuolella karsinassa ”kärsitään”,yhteisiä eväitä järsitään.Saini ja Martti siit on pitäneet huolen,koonneet evväät, hoitaneet juomapuolen.Tään 15 vuoden kunniaksikaiken ootte tehneet meidän parahaksi.Siis kiitos seisköön sen muun lisänä.Onnea jatkossakin Kalakurkien äitinä, isänä.

Eero Häkli mukanakaikissa kilpailuissa

VeijoSinkko-nen (vas.)ja VilleYlönenlauloivatkauniinballadinLaatokas-ta; sanaton kirjoit-tanut Tert-tu Ketola.

Perjantaina 1. joulukuuta2 – 2006 – Nro 48–49

1.12.2006

Veteraanit eturiviinOdotan

Hartaus sunnuntaiksi 3.12.1. adventtisunnuntai

Kustantaja ja julkaisija: KURKIJOKI-SÄÄTIÖwww.kurkijoki.fi

Toimitusneuvosto: Kurkijoki-Säätiön hallitusToimitus: Päätoimittaja Raija Hjelm

ja kaikki Kurkijokelaisen ystävätToimitus: Koulukuja 7, 32200 Loimaa

Avoinna: Tiistaisin ja perjantaisin klo 9–14puh./fax (02) 762 2551, matkapuh. 050-521 3336

Lakon tai muun ylivoimaisen esteen takia ilmestymättä jääneistä nume-roista ei suoriteta korvausta. Toimitus pidättää oikeuden muokata ja ly-hentää lähetettyjä aineistoja. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestätai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enimmillään ilmoituk-sesta maksetun hinnan palauttamiseen.

ILMOITUSHINNAT:4-väri .............. 60 centtiä/mm + alv 22 %Mustavalk. ...... 45 centtiä/mm + alv 22 %

Säännöllisistä ja jatkuvista ilmoituksista huomattava alennus. Väri-ilmoituksetsopimuksen mukaan. Puhelimitse annettuihin ilmoituksiin sattuneista virheistälehti ei vastaa. Ilmoitusaineistojen jättöaika: keskiviikko klo 16 mennessä.

TILAUSHINNAT:

vuosi ............... 35 euroa6 kk ................ 20 euroa3 kk ................ 12 euroaPohjoismaat ..... 39 euroaMuualle ........... 46 euroa

Lehti ilmestyy pääasiassa joka toinen perjantai. Painosmäärä 2000 kpl.

toimitus@kurkijokelainen.inet.fiTilinumero: LSOP 523900-4897

Sivunvalmistus:Etusivu Frontpage, LoimaaPaino: Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki

ISSN 0782-5668

Haapasen HautaustoimistoTÄYDELLINEN HAUTAUSPALVELU

Puh. 762 2700 ja 762 2857Heimolinnankatu 16, 32200 LoimaaLiikeajan jälkeen Reunanen puh. 762 2700

Matkap. 0500 531 814, 050 561 0547

������������� ���������������

�������������� �������� ��������

������

�������������

1. Milloin Naantalista tulivaltakuntamme toinen”hallintokaupunki”?

2. Mistä syystä tohtoriChristian Barnard onmaailmankuulu?

3. Kunnallisvaalit järjeste-tään joka neljäs vuosi.Missä kuussa?

4. Mikä on saalismääränperusteella sisävesienmerkittävin pyyntikala?

5. Mitä eläimiä unikeotovat?

6. Missä Helsingin kau-punginosassa Tammi-niemi sijaitsee?

7. Minkä järjestön Williamja Catherine Booth pe-rustivat v. 1865?

8. Mitä elimiä osteoporoo-si heikentää?

9. Mikä on Suomen run-saslukuisin talvilintu?

10. Mitä tarkoitetaan ly-henteellä alv?

Jeesus tuli kansan keskelle. Hän julkisti valtansa aasilla rat-sastaen osoittaen nöyryyttään, vaikka jotkut olisivat halunneetratsuja ja torvisoittoa. Ne, jotka ottivat hänet vastaan, saivatelämäänsä siunauksen. Toiset ajattelivat: ”Liian vahvoja mie-lipiteitä ja vaivalloisia asioita.” Jeesus kutsui kuitenkin kaiken-laisia ihmisiä. Jumalan valtakunta tuli hänessä ilmi.

Matkaa on tehty kirkkona parituhatta vuotta. Toisille Jeesuson Vapahtaja ja toisille outo profeetta. Kirkko elää kuitenkinsiitä uskosta, että muuta nimeä ei ole annettu pelastuksen ta-keeksi. Hän täytti Jumalan tahdon ja sovitti syntimme.

Rinnalla on kulkenut odotus: Jeesus tulee vielä kerran kan-sansa keskelle. Nyt hän rukoilee puolestamme Isän oikeallapuolella. Mutta kerran on hänen paluunsa aika. Kätketyt asiattulevat julki, paha saa palkkansa ja salaisuudet ratkeavat. Vih-doinkin kaikki miksi-kysymykset selviävät. Tämä usko on mo-nesti vierasta tähän hetkeen rakastuneelle maailmalle. Muttaaika on Jumalan, ja sydämen rauhaa etsivä löytää Jumalan lu-pauksissa kaipaukselleen lääkkeen. Kerran pyyhitään kyyne-leet, ja Jumalan käsi koskettaa väsyneen otsaa.

Ja jäljellä on tärkein: Jeesus tulee kaipaavaan sydämeen.Hän on kerran tullut, odotamme häntä vielä tulevaksi, muttajo nyt hän tulee köyhän vieraaksi ja etsivän valoksi. Sillä tä-män maailman meno on uuvuttavaa ja pettävää, ihminen jau-hautuu rikki vaatimuksissa ja sisäisissä kamppailuissaan. Sy-dän kaipaa Jumalan armoa ja syntien anteeksiantamusta. SenJeesus tuo mukanaan. Hän on tullut ja tulee, sydän odottaa,väsynyt mieli tarrautuu viitan helmaan. Minäkin etsin palmu-puun oksaa, suuni tapailee uusia sanoja. Sillä sydämeni ontyhjä ja autio, uskoni on heikko: Tule, Herra Jeesus!

Esa LöytömäkiKirjoittaja on Forssan kirkkoherra.

Kurkijoki-Seura ry:n

Joulujuhlasunnuntaina 10.12. klo 14 Karjalatalon yläsalissa,Helsingissä, Käpylänkuja 1:ssä. Puhujana MarjoMatikainen-Kallström. Balalaikka-orkesteri jamuuta mukavaa ohjelmaa. Joulupuuro ja –kahvit.Kaikki 6 euron ovirahalla. Arpajaiset.

Ota ystäväis mukkaa. Kaikk ootta lämpimäst tervetulleita!

pe 1.12. Oskarila 2.12. Anelma,

Unelmasu 3.12. Meri, Vellamo,

1. adventti-sunnuntai

ma 4.12. Airi, Airati 5.12. Selmake 6.12. Niilo, Niko,

Nikolai,Niklas,Itsenäisyyspäivä

to 7.12. Sampsape 8.12. Kyllikki, Kyllila 9.12. Anna, Anne,

Anneli, Anni,Annika,Annikki,Annukka, Anu

su 10.12. Jutta, 2.adventtisunnuntai

ma 11.12. Tatu, Taneli,Daniel

ti 12.12. Tuovike 13.12. Seijato 14.12. Jouko

MuistettavaaKarjalaiset ruokamessut la 2.12.klo 11-17 Karjalatalolla Helsingissä.Esillä mm. Kurkijoki-Seuran rotina-pöytä.

Kauneimmat joululaulut su 3.12.klo 15 Karjalatalon juhlasalissa Hel-singissä.

Myyjäiset la 9.12. klo 10-14 Karja-latalon juhlasalissa Helsingissä.Pöytävaraukset Riitta Sainiolta puh.040-544 7582. Järj. Pääsky ry.

Hiitolaisten, kaukolaisten jakirvulaisten yhteinen joulujuhla

su 10.12. klo 13 HESEVAN juhlasa-lissa, Pellervontie 39/Käypylänkuja6, Helsinki. Lämminhenkinen ohjel-ma, piirakkatorttukahvit ja arpajai-set. Kahviraha. Tervetuloa mukaan.

Kurkijoki-Seuran joulujuhla su10.12. klo 14 Karjalatalon yläsalis-sa. Puhe: Marjo Matikainen-Kall-ström. Balalaikka-orkesteri ym.mukavaa ohjelmaa. Joulupuuro ja –kahvit. Kaikki ovat tervetulleita. Ovi-raha.

Hiitolan Pitäjäseuran pikkujoulu-tarinailta ti 12.12. klo 18 Porissa,Tuomarink. 2. Lauletaan kauneim-pia joululauluja, syyvää riispuurooja rusinasoppaa ja juuvaa pääl tort-

tukohvit, arvontaa. Tervetuloa, enti-set ja uudet. Pikku paketti pukin-pussiin.

Huom! Kurkijoen Marttayhdis-tyksen kaikki jäsenet! Tiedotustilai-suus Tuulensuun palvelutalossa ke13.12. klo 17. Esillä sääntömuutos-asia, joten toivomme mahdollisim-man monen jäsenen läsnäoloa. Hal-litus kokoontuu tilaisuuden jälkeen.

Hiitolan ja Kurkijoen sukututki-muspiiri kokoontuu to 14.12. klo18 Karjalatalon Wärtsilä-salissa,Käpylänkuja 1, Helsinki. Teema: Va-lokuvat. Saapua voi jo klo 15 alka-en. Seuraavat kokoukset 18.1. ja15.12.2007. Tervetulleita ovat kaik-ki hiitolaisia ja kurkijokelaisia suku-ja tutkivat ja tutkimusta aloittavat.Lisätietoja Veikko Revolta puh. 050-560 6049, s-posti: veikkorepo@hotmail.com.

Lappeenrannan kurkijokelaiset.Tervetuloa su 17.12. klo 13 joulun-aluskahville Salme Hartikalle, Yh-dysk. 8 A 9, Lappeenranta.

JoulutervehdysKurkijokelaisessa

5 €/kpl

Laita myös viiden euron seteli kuoreen, niin maksu on sillä hoidet-tu. Voit myös tuoda tervehdyksen toimitukseen ja samalla maksaasen. Näin vältämme laskutuksen aiheuttamat ylimääräiset kulut javaivat. Tervehdyksen voi myös soittaa, lähettää tekstiviestinä taisähköpostilla, jolloin tervehdyksen laskuun lisätään laskun posti-tuskulut.

Kurkijokelainen, Koulukuja 7, 32200 LOIMAAPuh. (02) 762 2551, 050-521 3336toimitus@kurkijokelainen.inet.fi

On tullut aika lähettää joulutervehdys sukulaisille ja ystävillelehtemme välityksellä. Tervehdykset julkaistaan 15.12. ilmesty-vässä Kurkijokelaisen joulunumerossa.Tervehdyksen lähettäminen on helppoa. Voit lähettää sen kirjees-sä, jossa kerrot oman ja puolisosi nimet ja sen, missä juurenneovat joko Karjalassa tai muualla, sekä sen, missä nyt asut.

Esimerkki: Matti ja Maija (s. Karjalainen)Meikäläinen, KurkijokiRahola ja Hiitola Hömmö –Harjavalta

Pitäjäjuhlat11.-12.8.2007 Loimaalla

Ensi vuoden kalenterit otetaanpian käyttöön. Laita hetielokuun 11.-12. päivien

kohdalle ”Kurkijokelaistenpitäjäjuhlat Loimaalla”.

Ensi keskiviikkona saamme jälleen viettääisänmaamme itsenäisyyden vuosipäivää.Suomi täyttää 89 vuotta. Ensi vuonna tulee-kin sitten pyöreitä kymmeniä täyteen, ja jonyt on alettu monella tahol-la suunnitella koko vuodek-si erilaisia tapahtumia tee-malla ”Suomi 90 vuotta”.

Se, että maamme on itse-näinen valtio, vaikkakinEuroopan Unionin jäsene-

nä ei niin itsenäinen kuin vielä 12 vuotta sitten,on jo juhlan aihe. Se, että saamme elää rauhanaikaa, tekee juhlasta arvokkaamman. Se, ettämeidän keskellämme on vielä sotaveteraaneja,

jotka kamalissa oloissa ovathenkensä uhalla taistelleet ra-jojamme puolustaen, saa mei-dät nuoremmat tuntemaan val-tavaa nöyryyttä ja kiitollisuut-ta.

Kun keskiviikkona 6.12. nä-emme veteraaneja eri puolilla

Suomea järjestettävissä itsenäisyyspäivän juh-latapahtumissa, ottakaamme heidät kunnioitta-en vastaan ja osoittakaamme heille kunniapai-kat eturivistä. Heitä saamme kiittää siitä, ettäelämme edelleen itsenäisessä valtiossa.

Oikein Hyvää Itsenäisyyspäivää, suomalaiset!

Raija Hjelm

”On maista kaikista sittenkin tääsynnyinmaa kaikkein rakkahin. Vieminne tiesi, sen tuttu liesi onlämpöisin.Mä lemmin kieltä ja kansaa sen jaheikot voimani uhraten teen työtäsiellä mä intomiellä ja riemuiten.”

Perjantaina 1. joulukuuta 2006 – Nro 48–49 – 3

SananVoimaa1.12. Herra, kuule rukouk-

seni, ota vastaan pyyntö-ni! Sinä uskollinen, sinävanhurskas, vastaa mi-nulle! Ps. 143:1

2.12. Sinun luonasi olenturvassa. Sinä olet minunJumalani - opeta minuatäyttämään tahtosi! Si-nun hyvä henkesi johdat-takoon minua tasaistatietä. Ps. 143:9-10

3.12. Näin tapahtui, jottakävisi toteen tämä profee-tan sana: - Sanokaa tytärSiionille: Katso, kunin-kaasi tulee! Hän tuleeluoksesi lempeänä, rat-sastaen aasilla, työjuhdanvarsalla. Matt. 21:4-5

4.12. Ja ihmisjoukko, jokakulki hänen edellään japerässään, huusi: - Hoo-sianna, Daavidin Poika!Siunattu olkoon hän,joka tulee Herran nimes-sä! Hoosianna korkeuk-sissa! Matt. 21:9

5.12. Lähtekää, menkää ulosporteista, valmistakaa tiekansalle, valmistakaa,tasoittakaa valtatie,raivatkaa pois kivet, ko-hottakaa lippu merkiksikansoille! Jes. 62:10

6.12. Niille juutalaisille,jotka nyt uskoivat hä-neen, Jeesus sanoi: “Joste pysytte uskollisinaminun sanalleni, te olettetodella opetuslapsiani. Teopitte tuntemaan totuu-den, ja totuus tekee teistävapaita.” Joh. 8:31-32

7.12. Jeesus vastasi: “Toti-sesti, totisesti: jokainen,joka tekee syntiä, on syn-nin orja. Orja ei pysytalossa ikuisesti, muttapoika pysyy. Jos Poikavapauttaa teidät, te olette

todella vapaita.” Joh.8:34-36

8.12. Tehän tiedätte, mikähetki on käsillä. Teidänon aika herätä unesta,sillä pelastus on nyt meitälähempänä kuin silloin,kun meistä tuli uskovia.Room. 13:11

9.12. Kohotkaa korkeiksi,portit, avartukaa, ikiai-kaiset ovet! Kirkkaudenkuningas tulee. Kuka onkirkkauden kuningas?Kirkkauden kuningas onHerra Sebaot! Ps. 24:9-10

10.12. Silloin nähdään Ih-misen Pojan tulevan pil-ven päällä suuressa voi-massaan ja kirkkaudes-saan.

Kun nuo tapahtumat alka-vat, nostakaa rohkeastipäänne pystyyn, silläteidän vapautuksenne onlähellä. Luuk. 21:27-28

11.12. Totisesti: tämä suku-polvi ei katoa ennen kuinkaikki tämä tapahtuu.Taivas ja maa katoavat,mutta minun sanani eivätkatoa.” Luuk. 21:32-33

12.12. Sinä päivänä minäluon rauhan: Villieläi-met, taivaan linnut, maanmatelijat eivät enää tuotavaaraa. Minä särjen jou-sen ja miekan, niin etteisotia enää käydä. Hoos.2:20

13.12. Minä kihlaan sinut,otan omakseni ainiaaksi,minä liitän sinut itseenivanhurskauden ja oikeu-den sitein, rakkaudella jahyvyydellä. Hoos. 2:21

14.12. Vyöttäytykää siis,olkaa raittiit. Pitäkääajatuksenne kirkkaina japankaa täysi toivonnesiihen armoon, joka teilleannetaan Jeesuksen Kris-tuksen ilmestyessä. 1.Piet. 1:13

Perheuutisia

KastejuhlaSunnuntaina 5.11. kastettiinSoinissa Markku ja ElisaNenosen tyttövauva, joka sainimen Neela Elisabet. Kas-teen toimitti Neelan setäHeikki Nenonen, joka olisaanut edellisenä päivänä4.11. pappisvihkimyksen La-puan tuomiokirkossa. Ku-vassa on mukana tietenkinmyös Neelan isoveli Viljo.Markun ja Heikin Arto-isänisä Kaarlo Nenonen, joka olisyntynyt vuonna 1915 Kur-kijoen Soskuassa, kuoli tänävuonna Soinissa.

Kultahääpäivä-onnittelumme1.12.2006

Terttu ja AaroKojolle!

AdventtinaTänään jo joulukalenteristaluukku yksi avataan,joulu alkaa adventistaaina ihan ajallaan.Odottamistamalttamatonta,jouluun on vielä yötämonta.Tulisikohan se nopeammin,jos kaksi luukkua kerrallaanjoka päivä me siskon kanssakalenterista avataan?

Nimityksiä

Helsingin Sanomat ker-toi 20.11., että Olavi Kallio-niemen, jonka tunnemmeentisenä elisenvaaralaisenaKurkijoki-Säätiön luotta-mushenkilönä ja pitkäaikai-sena Tampereen kurkijoke-laisten vetäjänä, poika Val-tion teknillisen tutkimus-keskuksen tutkimusprofes-sori Olli Kallioniemi on ni-metty Euroopan molekyyli-biologian järjestönEMBO:n jäseneksi. Lehtijatkoi, että Kallioniemi toi-mii akatemiaprofessorina jajohtaa Suomen Akatemian

OlliKallioniemiEuroopanmolekyylibiologianjärjestöön

Genomitiedon hyödyntämi-sen huippuyksikköä Turus-sa.

The European MolecularBiology Organization(EMBO) valitsi tänä vuon-na 49 eurooppalaista bio-alan huippututkijaa varsi-naisiksi jäsenikseen. Jäse-nyys on kunnianosoitusmerkittävistä tieteellisistäansioista.

EMBO:n tavoitteena onedistää molekyylibiologiantutkimusta. Sillä on Euroo-passa kaikkiaan 1 200 jä-sentä, kirjoitti HelsinginSanomat.

Kurkijokelaiset onnitte-levat professori Olli Kallio-niemeä nimityksen johdos-ta ja toivottavat menestystätärkeisiin tehtäviin. Toivot-tavasti saamme joskus lu-kea lehtemme palstoilta li-sää akatemiaprofessorista.

Ukko ja NooraVeteraanin on hyvä olla itsenäisyyspäivänä: työ on tehty,eikä ukon sylissä ole kiirettä pienellä tyttären tyttärellä Noo-ralla. Kuvan otti Ahti Teräväisen tytär Tiina.

Rasmuksen ristiäisetRasmus Akseli Riikonen kastettiin kotonaan 19.11. Kuvassa neljä sukupolvea: ukko Pekka Riikonen (vas.), Pekan äiti AnniRiikonen, Rasmus isänsä Henrikki Riikosen sylissä, Pirkko-mummon isä Heikki Tirri sekä mummo Pirkko Riikonen. Ras-muksen äiti on Noora Heikman-Riikonen. Kaikki edellä mainitut asuvat nykyään Pöytyällä. Riikoset ja Tirrit ovat kotoisinKurkijoen ”Ohtalahelta”. Rasmus on Pirkon ja Pekan ensimmäinen lapsenlapsi.

t. Reijo, Päivi, Lauri, Tuomas ja EeroAnni, Antti, Ilari ja LindaHeikki, Pirjo, Jussi ja JuusoMaritta, Isto, Pekka, Risto ja MattiMarianna, Victor, Nicholas ja TinaSirkka ja Esko

Näin miettii moni pienipiltti,muuten iloinen ja kiltti,mutta tuolla lumessaikkunan allaon pieniä jälkiäkaikkialla.Tonttu se sinne aina palaalasten touhuja katsomaansalaa.Paras siis avata vainluukku yksi,ettei vain tulisi yllätetyksi.

Terttu Ketola

Perjantaina 1. joulukuuta4 – 2006 – Nro 48–49

Kurkijokelaisessa ker-rottiin 8.9.2006, että Hiito-lan Tenhalan kylässä pidet-tiin kiertokoulua vielä1930-luvulla. Samalla leh-den toimitus valaisi muuta-malla lauseella kiertokou-lun historiaa.

Kiertokoulu liittyi yhte-nä osana suomalaisen kan-sanopetuksen monivaihei-seen historiaan aina keski-ajalta alkaen. Seurakuntienylläpitämät kiertokoulutsekä kiinteät pikkukoulutolivat historian mukaan vä-hätehoisia ja harvalukuisia.Vasta 1900-luvun alussa al-koi voittaa ajatus, että alku-koulu oli maaseudullakinirrotettava kirkon holhouk-sesta ja liitettävä kansakou-luun.

Kansakouluasetushan olisäädetty jo vuonna 1866. Jositä ennen oli perustettumuutamia kansakoulujasekä Jyväskylän kansakou-lunope t t a jaseminaar i .Vuonna 1921 voimaan tul-leessa oppivelvollisuuslais-sa säädettiin sitten, että jo-kaisessa koulupiirissä tuliolla kaksivuotinen alakan-sakoulu.

Puuttumatta lähemminKurkijoen kansanopetuk-sen ja erityisesti kansakou-lujen historiaan totean, ettäLapinlahden kylässä aloi-tettiin kansakoulutasoinenopetus aivan 1900-luvunalussa. Siitä ovat todisteenakaksi äitini Miina Puputin,

Kansakoulun päästötodistusyli sadan vuoden takaaomaa sukuaan Lukka, saa-maa arvokasta asiakirjaa:Tutkinto-Todistus kansa-koulun ensimmäisen luo-kan ensimmäiseltä osastol-ta 23.5.1903 sekä Päästöto-distus ylemmästä kansa-koulusta 21.5.1904. Ennennäitä kahta kouluvuotta,rippikoulun kynnyksellä,äitini oli oppinut kiertokou-lussa lukemaan, kirjoitta-maan, laskemaan, laula-maan ja tuntemaan kristin-oppia, kuten vuoden 1866asetus edellytti.

Tukkapöllyoli sallittua

Jos joku on kiinnostunutKurkijoen kouluoloista1800-luvun puolivälistälähtien, lukekoon esimer-kiksi pitäjämme historianneljännen osan alkupuolta.Yhteen sukunimeen liitty-västä kiinnostuksestani joh-tuen siteeraan historiaa hie-man: ”Nimensä on kierto-koulu tietenkin saanut siitä,että se kiersi kylästä kylään.Satakunta vuotta takaperin(kyseinen historiakirja onpainettu v. 1960) lienee

Erkki Puputinäidin saamaTutkinta-To-distus kertoo,että tämä ”siir-retään II:senluokan 1:lleosastolle 2:naoppilaisena”.

Heinäkuun 1. päivänä 1888 syntynyt Miina Lukka (myöh. Puputti) sai Kurkijoen Lapinlah-denkylän ylemmästä kansakoulusta päästötodistuksen, jonka olivat allekirjoittaneet koulunjohtaja Kaarlo Hildén, johtokunnan esimies Martti Kylliäinen sekä kansakoulujentarkastajaJaakko Puuppponen. Viime mainittu todisti, ”että se oppimäärä, joka tässä kansakoulussaoikeuttaa päästötodistuksen saamiseen, pääasiallisesti vastaa voimassa olevaa täydellistäkansakoulukurssia”. Miinan kaikkien oppi- ja harjoitusaineiden keskiarvo oli 7,92 ja kaik-kien numerojen keskiarvo 8,20.

kiertokoululaitoksen ohje-säännöstä. Ruumiillinenkuritus oli ohjesäännön mu-kaan luvallista. Tavallisestise kuitenkin rajoittui tukka-pöllyyn.

Kurkijoella ollut ainoastaanyksi vakinainen ja palkkaanauttiva kiertokoulunopet-taja eli koulumestari, kutenheitä siihen aikaan arvok-kaasti nimettiin.

V. 1870 mainitaan, kou-lumestareista puhuttaessa,Antti Saveniuksen nimi.Samana vuonna valittiinkirkonkokouksessa ’yksi-mielisesti ihan ilman äänes-tystä’ Pietari Hartikka kou-lumestariksi. Jo näihin ai-koihin oli Kurkijoella use-ampia kiertokoulunopetta-jia, koska seuraavana vuon-na valittiin toiseksi apulais-koulumestariksi TuomasPuputti…

Kirkonkokouksessa25.11.1894 määrättiin kak-si kiertokoulunopettajaa li-sää, joten heitä oli nyt nel-jä. Opettajien vaatimuksiaruvettiin tiukentamaan jaopettajiksi valittiin ainoas-taan kiertokoulunopettaja-seminaarin käyneitä. Opet-tajat olivat siis tästä lähtiennaisia, koksa seminaarissavalmistui vain naisopetta-jia. Eräs poikkeus kuitenkinnähtiin. ’Puputti saa ollatoimessaan’, v. 1871 koulu-mestariksi valittu vanhaTuomas Puputti, sanotaankirkonkokouksen pöytäkir-jassa, ’mutta toisten opetta-jien paikka on julistettavahaettavaksi’.”

Noin siis kuvailee histo-riateos, jossa myös on kuvaTuomas Puputin, sittemminMatti Varjuksen talostaTervun Helmelässä. Sieltäon meikäläisen yksi esi-isäsiirtynyt Lapinlahden puo-lelle maata viljelemään.Isänisänisänisäni Simo Pu-putti oli syntynyt Helmeläs-sä v. 1783. Huomasin, ettähänet oli mainittu kurkijo-kelaisten isäntien luettelos-sa vuodelta 1785. Kiinnos-tavan luettelon oli Kurkijo-kelaiseen 17.11. toimittanutMauri Rastas.

Ja sitten vielä eräs yksi-tyiskohta puheena olleen

Tuntuuko tutulta tekstil-tä? Mieleen tulevat Saar-naajan sanat: ”Mitä on ol-lut, sitä vastakin on; ja mitäon tapahtunut, sitä vastakintapahtuu. Ei ole mitään uut-

ta auringon alla.” Tarkoitantietenkin näinä päivinä käy-tyä ja käytävää keskustelualasten kurittamisesta.

Erkki Puputti

Hiitolan Pitäjäseuranmarraskuinen kokous-/tari-nailta aloitettiin tavan-omaista juhlavammissamerkeissä. Satakunnan Pii-rin naistoimikunnan sekäHiitolan Pitäjäseuran edus-tajat saivat iloisina ja ylpei-nä onnitella seuramme jä-sentä Aila Lähteenmäkeä,joka oli Karjalan Liitonnaistoimikunnan järjestä-mässä käsityökilpailussa si-joittunut sarjassaan ensim-mäiseksi.

Käsityökilpailunvoitto HiitolanPitäjäseuraan

Tämän käsityökilpailunKarjalan Liiton naistoimi-kunta julisti kevättalvella.Sarjoina olivat pajutyötsekä pipot. Aila Lähteen-mäen kilpailutyö oli ”Kai-taliina vanhaan torppaan”.

Pajutyönsä Aila oli val-mistanut kangaspuissa ma-teriaalinaan aitoja luonnontuotteita: pajukeppejä, pel-lavaa sekä poppanaa. Tu-loksena oli upea kaitaliina,joka sai sarjassaan ansaitunvoiton.

Aila kertoi, ettei hänellätyötä aloittaessaan ollut mi-tään mallia, vierellään vainkasa ”risuja”, joista voitto-työ syntyi. Uskonpa hänenkuitenkin ajatuksissaannähneen vanhan torpan,jonka pöydällä liina olisi. Jasiitähän se mallikin sittenalkoi hahmottua…

Vielä kerran lämpimätonnittelut hienosta saavu-tuksesta. Upeita kilpailutöi-tä ja niiden tuloksia olisiKarjalan Liiton naistoimi-kunnankin toivonut vähänenemmän huomioivan. Neoli vain sijoitettu näytteilleKarjalatalon aulaan Nais-toimikunnan 30-vuotisjuh-lan ajaksi sunnuntaina22.10.

Raija Laaksonen Karjalaisseurojen Satakunnan piirin naistoimikunnan puheenjohtaja Leena Peltomaa onnittele-massa Aila Lähteenmäkeä, joka esittelee voittoisaa työtään ”Kaitaliina vanhan pirtin pöydälle”.

Perjantaina 1. joulukuuta 2006 – Nro 48–49 – 5

Pannu, josta kerron, onsaanut meidän karjalaistentavoin kokea kaksi evakko-matkaa. Meille ihmisille-kään ei ole aina ollut itses-tään selvää uuteen kotipaik-kaan sijoittuminen. Useaanotteeseen maanviljelijäsiir-tolaisiakin siirreltiin, kun-nes viimeinen sijoituspaik-ka vakiintui. Näin on joutu-nut evakkoreissujaan teke-mään kuvan kahvipannu-kin.

Kun vuonna 1938 kuvankahvipannu oli hankittuHiitolan Pukinniemen mar-toille, koitti sille kiireisetajat. Se kierteli talosta ta-loon talkooilloissa, ompe-luseurailloissa, häissä jahautajaisissa. Mutta se pa-

lasi aina matkoiltaan emän-tä Lyyli Mansilan hoiviinsamoin kuin kaikki muut-kin kahviastiat ja juomala-sit, jotka kuuluivat martta-kalustoon.

Noormarkun Söörmark-kuun siirryttäessä siirtyi ka-luston hoitovastuu uudelleperustetulle Söörmarkunmarttakerholle. Kaluston-hoitajiksi nimettiin ElmaAalto ja Hilkka Kartano,kunnes hekin olivat kulke-neet tiensä päähän ja kalus-ton hoito siirtyi MirjaKuusmäelle. Aikojen kulut-tua kalusto lahjoitettiinpois. Astiat eivät olleet lo-goilla varustettuja, jotenkane kelpasivat ”uuteen ko-tiin”.

Mutta maailma kehittyyja ihmiset sen myötä. Muo-tiin tulivat oikeat kahvin-keittimet, ja pannuvanhuk-sesta tuli virkaheitto. Toi-mettomana se sai oleillamilloin missäkin ja muistel-la toimintansa kulta-aikojavuosikymmenet. Kukaan eienää tarvinnut ennen niinkiireistä pannuvanhusta.

Lopulta vuosia sittenSöörmarkun marttakerho-laiset Arja Hämäläinen jaMariitta Muurinen tulivatmeille pannu kädessäänpyytämään minulta Pukin-niemen marttojen historiik-kia. Niin me kaksi vanhaa,pannu ja minä, olimme taasyhdessä. Nostin sen hellästivarastoni hyllylle toivoen,

Savusaunailtana 14.10. vanha Pukinniemen marttojenkahvipannu siirtyi Keskimatkojen omistukseen. Aino Koppiluovutti pannun johtaja Petteri Keskiselle.

Punakeltainenkahvipannu

Laatokan rannikko- jasaaristokylän, Kalksalonasukkaiden ja heidän jälke-läistensä perustaman Kalk-salo-seuran syysjuhla jär-jestettiin tänä vuonna Tam-pereen seurakuntien leiri-keskuksessa Kangasalan Il-kossa. Tilaisuus kokosi pai-kalle lähes neljäkymmentäosanottajaa. Ilkon leirikes-kus tarjosi hienot ulkoisetpuitteet: aurinkoinen kesä-päivä, upeat maisemat, toi-mivat sisätilat ja maittavaruoka.

Kalksalon historiaa japerinnetietoa keräämään javaalimaan perustetun seu-ran tavoitteena on toimiaentisten kalksalolaisten jaheidän jälkeläistensä yh-dyssiteenä sekä keskustelu-ja kohtaamispaikkana. Yh-teisissä tapaamisissa muis-tellaan menneitä ja kerro-taan tarinoita. Muistot ovat

tuoreina mielessä, vaikkane ovat jo vuosikymmententakaisia. Ilahduttavaa on,että Kalksalossa asuneidenlisäksi mukana on paljontoisen ja kolmannen polvenkalksalolaisia, joille muis-telut tarjoavat arvokasta jamielenkiintoista tietoa su-vun asuinseudulta.

Tämänkertaisessa ko-koontumisessa muisteltiinerityisesti kesäkuussa teh-tyä Karjalan matkaa. Ny-kyisellään Kalksalo onasukkaista ja rakennuksistatyhjä kylä, jonka elämästävain kivijalat ovat jäljellä.Tienpohjat ovat miltei ko-konaan hävinneet, ja vuosi-kymmenien kuluessa luon-to on ”viidakoittanut”maaston. Vanhojen kotita-lojen paikoille löytäminenon sellaisenaan aikamoinenhaaste, eikä vaeltaminen ti-heiköissä ole aivan help-

poakaan.Viimekesäisellä matkal-

la Kalksaloon tultiin laival-la Lahdenpohjasta ja ran-tauduttiin ns. Pöllin laitu-riin kylän pohjoispäässä.Laituria siellä ei enää ole,mutta rantaan päästiin pien-veneen avulla. Pöllin ran-nasta matkailijat lähtivätkukin tahoilleen etsimäänkotitalojensa perustuksia.

Syysjuhlassa matkallamukana olleet kertoivatreittivalinnoistaan ja tunte-muksistaan. Tarinat olivatmielenkiintoista kuultavaaniillekin, jotka eivät tälläkerralla olleet matkalla.Pekka Ylä-Kotola oli koon-nut laadukkaan kuvasarjanmatkalta, mikä valkokan-kaalle heijastettuna elävöit-ti kertomuksia.

Viime kesänä osa Varsi-nais-Suomessa asuvistaKalksalo-seuran jäsenistä

Kalksalolaiset syysjuhlassa Kangasalan Ilkossa

Kesän matkojenmuistelut herkistävät

teki matkan Kalksalon ky-län edustalla olevaan Kotat-saareen. Poutasten suku-matkasta kertoivat LeenaSalonen ja Hannele Rouhi-ainen. Tämän ryhmän tuki-kohta oli ollut KurkijoenVätikässä, josta veneillä olipäästy Kotatsaareen. Vätik-kä on hiekkarantoineen osakauneinta Karjalaa, jossaon nykyisin myös suoma-laisten omistamia kesä-mökkejä. Myös paikallisve-toista majoitusta on tarjol-la.

Kalksalo-seura on toimi-

nut vajaat neljä vuotta, jajäseniä sillä on yli 50. Seu-ra on julkaissut kaksi kirjaa:kyläkirjan ”Kalksalo - kyläLumivaarassa”, josta onotettu toinen täydennettypainos, sekä satukirjan”Seikkailu Kalksalossa”.Seuralla on myynnissämyös taiteilija Eeva Tervontuottamia adresseja sekäKalksalo- ja Karjala-aihei-sia kortteja.

Syyskokoontumisen yh-teydessä pidettiin myösKalksalo-seuran vuosiko-kous. Vuosikokouksen pu-

”Kaikki koossa”, kuuluu teksti kuvaan, joka on otettu kalksalolaisten viime kesän tapaami-sessa. Kuva Liisa Selänne.

heenjohtajana toimi KaleviYlä-Kotola ja sihteerinäRiitta Ylä-Kotola. Yhdis-tyksen puheenjohtajana jat-kaa Risto Viitanen, varapu-heenjohtajana Aila Heino-nen ja sihteerinä Eeva Ter-vo. Muut hallituksen jä-senet ovat Mika Tanskanen,Lea Riekki, Eeva-SiskoVeikkola ja Pekka Ylä-Ko-tola. Seuran tilintarkastajatovat Laila Häsä ja IlmariHeinonen

Risto Viitanen

että sillekin löytyisi vielähyötykäyttöä.

Pelastus tulikin Keski-matkojen muodossa. Pannupääsee taas liikenteeseen, jaehkä jonain päivänä sen no-kasta lirisee virkistävätkohvit matkalaisten kup-peihin ihan Hiitolan taiKurkijoen reissuilla. Lie-nen täällä Söörmarkussa ai-noa alkuperäinen Pukinnie-men martta. Iloisin mielinluovutin pannun johtajaPetteri Keskiselle. Laadim-me oikein luovutuskirjan-kin, jonka todistivat oikeak-si matkojen vetäjät MiljaPeltomaa ja Mauri Lanki-nen savusaunaillassa 14.10.Tuohon saunailtaan vastatlahjoitti Teuvo Savolainen.Itse saunakin on aikojensaatossa kokenut muutok-sia ja siirtoja. Se seisoo nytentisöitynä tontillani. Savu-saunaterveisin

Aino KoppiNoormarkku

Elvi Miikkulainen ja Teuvo Ahokas ovat pitkäaikaisimpia jä-seniä Loimaan Karjalakuorossa, joka esiintyi Loimaan Seu-dun Karjalaseuran joulujuhlassa.

Juhlapöytä oli jälleen ker-ran katettu kauniisti. Puurooli maittavaa ja luumukiis-seli makeaa.

Viisi viikkoa jouluunLoimaan Seudun Karja-

laseura taisi ehtiä ensim-mäisenä viettää joulujuh-laa, kun se kokosi jäsenis-

tönsä yhteen sunnuntaina19.11. Loimaan kaupunginkirkon yläsaliin. Ohjelmaoli osittain karjalainen, osit-

tain jouluinen.Juhla alkoi yhteisesti

laulaen Karjalan kunnailla.Seuran puheenjohtaja Eino

Hyvönen toivotti yli 30-henkisen juhlaväen terve-tulleeksi. Loimaan Karjala-kuoro lauloi Joulun kellot jaJOulurauhaa. Seurakunnanpuheenvuoron piti pastoriElina Rouhiainen, jollamyös on karjalaiset juuret.

Kanttori Antti Haatasensäestäminä laulettiin joului-sia yhteislauluja. Puuropu-heen piti Loimaan SeudunKarjalaseuran historiikinkirjoittanut Eino Vepsä.Kyseistä historiikkia hänpääasiassa puheessaan kä-sittelikin. Sen jälkeen olikinsopivaa käydä pöytään janauttia joulupuuroa.

Yhteisesti lauletut joulu-laulut siivittivät Karjala-kuoron esittämiin kahteenseuraavaan lauluun: Talvi- iltana ja Loistaa tähdet kor-

keat. Loimaan Karjalakuo-ron edustajana juhlan lop-pusanat lausui kuorolainenTellervo Niemensuo. Päät-

teeksi laulettiin yhteisestiKarjalaisten laulu, minkäjälkeen vielä haasteltiin jajuotiin päätöskahvit.

Raija Hjelm

Perjantaina 1. joulukuuta6 – 2006 – Nro 48–49

Kesällä 2006 julkaistiin Kurkijoki-Säätiön 60-vuotishistoriikki, joka käsittelee Säätiönviimeisintä kymmentä toimintavuotta. Myösedellisiä 30-, 40- ja 50-vuotishistoriikkeja onollut myynnissä. Vuosien 1956 ja 1957 Kurki-jokelaisista on löytynyt Juho Toiviaisen kirjoit-tama Säätiön 10-vuotishistoriikki, jossa kerro-taan Säätiön alkuajoista. Julkaisemme sen nytuudelleen ”jatkokertomuksena”.

Kurki-Säätiö

10-vuotishistoriikkia, osa 2

Erilaisia suunnitelmiaja toimintaa

Edelläoleva hallituksenensimmäisessä kokoukses-sa syntynyt pöytäkirja onjulkaistu osoituksena siitä,miten säätiön perustajat jahallitus ovat koettaneetalusta lähtien päästä siihen,jotta ei ainoastaan varojenkeräys, mutta myöskin va-rojen tuotto muodostuisi te-hokkaaksi.

Myöskin siitä, milläta-voin voitaisiin säätiön tuo-tolla parhaalla tavalla tukeaKurkijokelaisia koteja jaennen muuta nuorison asi-aa, oli monenlaisia ehdo-tuksia. Ehkä näin vuosientakaa asioita tarkastellessavoidaan monestakin ehdo-tuksesta ajatella, että ne oli-vat harkitsemattomiakin jatoteutettuna voineet aiheut-taa säätiölle taloudellisessamielessä vain menoja jahyötyyn nähden turhia uh-rauksia.

Omasanomalehti

Oman lehden aikaansaa-minen astui jo ensimmäi-sessä hallituksen kokouk-sessa kiinteästi esille pöy-täk. 8 § ja jokainen kokouk-sessa mukana ollut esittikäsityksensä siitä miten, josoma pitäjälehti saataisiinaikaan, sillä olisi ei ainoas-taan säätiön toiminnan kan-nalta vaan Kurkijokelaistenyhdyssiteenä ja karjalaisenkulttuurin vaalijana osal-taan korvaamattoman tär-keä merkitys. Ankara pulanja säännöstelyn aika vaikut-ti kumminkin sen, että vas-ta kolmen vuoden kuluttuasyksyllä 1949 saatiin leh-delle tarvittava paperi ja en-simmäiset näytenumerot le-vitettiin pitäjäläisille. ”Kur-kijokelainen”, mikä annet-tiin lehden nimeksi, ilmes-tyi siis jo säätiön perustami-sen 10-vuotispäivänä seit-semättä vuottansa.

Kurkijokelainen ilmestyialuksi kaksi kertaa kuukau-dessa, mutta jo 1950 aikanase muutettiin kerran viikos-sa ilmestyväksi, jollaisenase on siitä lähtien toimitet-tu. Lehden koko, mikäaluksi vaihteli 5-7 palstaan,on vakiinnutettu 5-palstai-seksi ja on otsikkoon, mikäon opettaja Hilja Toiviaisenpiirtämä, sovitettu tunnuk-set, mitkä jokainen kurkijo-kelainen tuntee omakseen.

Huolimatta monenlaisis-ta mielipiteiden vaihdosta,joista tämmöisen pitäjäleh-den palstoilla ei kokonaanvoida välttyä, on Kurkijo-kelainen tunnetuin ja laajinluovutetun Karjalan pitäjä-lehti, ja lukee sitä paitsi 90% pitäjäläisistämme myöstuhannet ei Kurkijokelaisetja ilmoituslehtenä se on tul-lut suosituksi. Kiitos siitä,että lehteä näinkin aikaises-sa vaiheessa päästiin julkai-semaan, kuuluu ennenmuu-

ta mv. Pekka Kiiskille, jokatultuaan valituksi eduskun-nan jäseneksi hyvin ripeästitoimien sai poistetuksi es-teet ja aloitti levitystyön jalehden tunnetuksi tekemi-sen.

Vuoden 1950 ensimmäi-sessä hallituksen kokouk-sessa hyväksyttiin lehti sää-tiön omaksi ja valittiin toi-mitusneuvosto ja työvalio-kunta seuraamaan asioita.Toimittajana oli mv. ToivoTaitonen maaliskuuhun1951 ja siitä lähtien mv.Juho Toiviainen. Toimisto-apulaisena oli alussa muu-taman kuukauden neiti Syl-vi Hämäläinen ja hänen jäl-keensä neiti Annikki Roihaja vuodesta 1952 alkaenneiti Hilkka Koho.

Tässä lyhyesti selostettu-na sanomalehti Kurkijoke-laisen syntymä- ja kehitys-vaiheet. Se perustettiin ai-koinaan yhdyssiteeksi japerinteiden vaalijaksi kutenlehden alaotsikossa on pai-nettu. Minkäverran se onkyennyt tätä tehtävää täyt-tämään, on vaikeaa suoral-ta kädeltä sanoa, mutta onvarmaa, että varsinkin sevanhempi pitäjämme väes-töryhmä, joista hyvin mo-net vuosittain jättävät mat-kasauvansa, ovat oppineetkaipaamaan lehteä, ja heil-le olisi suuri pettymys, joslehti lakkaisi ilmestymästä.

Sopinee toivoa, jottaKurkijokelainen edelleeneläisi ja vahvistuisi ja sil-loin, kun joku kirjoittaaSäätiön 20-vuotista histo-riikkia, voitaisiin lehden to-deta edelleen ilmestyvän.Säätiön ilmoitus- ja tiedoi-tusvälineenä on Kurkijoke-lainen melkeimpä korvaa-maton.

Säätiönrahastot

Säätiölain mukaan on sepääoma, minkä säätiön pe-rustajat ovat perustamiskir-jaan merkinneet ja maksa-neet säilytettävä perusrahas-tona.

Kun Kurkisäätiön perus-pääoma oli vain mk 272.000ei säätiön toimintaa voitualoittaa näin pienen pää-oman tuotolla. Vaikka perus-tamisvuotena saatiinkin josiirretyksi eräiden yhtymienvaroja säätiölle m.m:

28.7.1946 Kurkijoenkunnalta mk 20.000:-

28.7.1946 (Elisenvaaran)Kurkijoen maamiesseuraltamk 388.950:05

sekä lisäksi pienempiäsummia eräiltä yksityisiltä,ei hallitus katsonut voivansaaloittaa varsinaista avustus-tahi muuta toimintaa ennenkuin rahastot olivat kohon-neet 2 milj. mk.

Kokouksessaan 3.2.1947päätti hallitus kääntyä kirjel-millä kaikkien niiden yhty-mien puoleen, joiden oletet-tiin lopettavan näissä olois-sa toimintansa, että siirtäisi-vät varansa Kurki-Säätiölle,

jotta näiden tuotto voitaisiinparhaalla mahdollisella ta-valla käyttää pitäjäläistenhyväksi.

Samassa kokouksessapäätettiin ostaa KarjalanValo Oy:n sekä muitakinosakkeita säätiölle, sekäkunnan omistamaa irtaimis-toa, kassakaappeja y.m.

Kuten jo säätiön perusta-jat olivat arvioineetkin, eivätrahastot vielä vuoden 1947lopussa olleet saavuttaneet 2milj. markan tavoitetta, min-kä hallitus oli asettanut vä-himmäismääräksi, ennenkuin toimintaa sääntöjenedellyttämiin tarkoituksiinvoidaan uloittaa. Vain yksiopintolaina mainitun vuo-den aikana voitiin myöntää,mikä selviää opintolainoi-tusta ja –avustuksia käsitte-levässä kappaleessa myö-hemmin.

Oli odotettavissa myös-kin se, jotta jonkinlainen”toiveajattelu” Karjalaan ta-kaisin paluusta hidasti yhty-mien purkamishankkeita, javaikutti näin ollen säätiönrahastojen kehittymiseen.Pienempien tukiavustustenlisäksi oli ensimmäinen huo-mattavampi rahastojen siirtoKurkijoen kunnan rahastot,kun kuntien toiminta v. 1948lopussa lopetettiin.

Kurkijoen kunnan talousoli talvisodan kynnykselläerittäin terveellä ja vankallapohjalla, ja veroäyrikin maa-laiskuntien halvimpia. 30-40-luvulla oli tehty huomattaviasijoituksia; ostettu suuria met-säaloja ja kiinteistöjä, raken-nettu uusi kunnantalo. Uudenoppivelvollisuuslain aiheut-tama rakennustyö oli melkeinloppuunsaatettu j.n.e.

Vaikka kunnan talous oli-kin kunnossa, oli kunnallamyös velkoja ja siitä aiheu-tuen jäi niiden rahastojensumma, jotka sisäasiainmi-nisteriö suvaitsi palauttaaKurki-Säätiön käyttöön,verraten vaatimattomaksi.Monet heikommassa ase-massa olleet kunnat, joilla eiollut velkoja, saivat paljonparemman perinnön.

Allaolevassa kirjelmässäselviää se ratkaisu, minkäministeriö joulukuulla 1948oli tehnyt määritellessäänKurkijoen kunnan perintö-osuuden ja siirtäessään senKurki-Säätiön rahastoihin.

SisäasiainministeriöHelsingissä, joulukuun 10p:nä 1948.N:o 16030/K

Ent. Kurkijoen kunnanhoitokunnalle.

Viite: kirjeenne 2.10. ja27.11.1948.

Asia: kunnan jäljellä ole-vien sekä sen hallinnassaolevien rahastojen luovutta-minen Kurki-Säätiölle.

Sisäasiainministeriö ontänään tapahtuneessa esitte-lyssä, 19. päivänä kesäkuuta1948 eräiden alueluovutuk-sen johdosta toimintansa lo-pettaneiden kuntien asioidenselvittämisestä annetun lain7 §:n 2 momentin nojalla,ent. Kurkijoen kunnan hoi-tokunnan tekemästä esityk-sestä, päättänyt, että ent.Kurkijoen kunnan hoitokun-nan toiminnan lopettamisenjälkeen hoitokunnan hallus-sa olevat V. Räkköläisen ra-haston varat 10.512 mark-kaa, Edvard Hiltusen rahas-ton varat 37.522 markkaa,sairashuonerahaston varat5.715 markkaa, tuberkuloo-sirahaston varat 44.760markkaa, G. Korjosen rahas-ton varat 141 markkaa, maa-orjuudesta vapauttamisra-haston varat 2.707 markkaaja manttaalikunnan lainajy-västön varat 335.051 mark-kaa sekä manttaalikunnanvarat 69.807 markkaa kasva-neine korkoineen käytetäänentisen Kurkijoen kunnanväestön hyväksi siten, ettänämä varat luovutetaan joperustetulle Kurki-Säätiöllesanotun säätiön säännöissäsekä mahdollisesti lahjoitus-rahastoja koskevien lahjoi-tusten yhteydessä annetuissamääräyksissä lähemminmainitulla tavalla käytettä-väksi, kuitenkin ehdolla, ettäsäätiön hallintoneuvostollaon oikeus kohtuulliseksi kat-somansa ajan kuluessa jakaakaikki edellämainitut varatsäätiön säännöissä ja lahjoi-tusrahastoja koskevien lah-joitusten yhteydessä anne-tuissa määräyksissä lähem-min määrättyihin tarkoituk-siin.

Sitä vastoin ministeriöon, siltä osalta, kuin edellämainittu anomus koskeekunnan jäljelle jääviä varo-ja, joihin kuuluvat myöskinasutuskassan, irtaimisto-kassan, maaseudun asunto-

olojen parantamiskassan,maanviljelysrahaston ja uu-disviljelysrahaston varat,hyljännyt anomuksen, silläkun ent. Kurkijoen kunnanjäljellä oleva omaisuus eiole riittänyt kunnan velko-jen maksamiseen ja koskavaltiovarainministeriö ontästä syystä joutunut mak-sattamaan hoitokunnallekorvausta, ei tämän jälkeenhoitokunnan haltuun jää-neitä varoja ole katsottavakunnan jäljelle jääneiksivaroiksi, vaan on ne palau-tettava valtiolle.

MinisteriJussi Raatikainen

HallitusneuvosErkki O. Mantere.

N:o 2954/473AD.SM.1948.AN.

Kokouksessa, minkäKurki-Säätiön hallitus onpitänyt 27.3.1949 oli pöytä-kirjassa § 4 seuraava mer-kintä:

Todettiin, että kunnanjäämistöstä olivat säätiöllehallintaan ja hoitoon siirty-neet seuraavat rahastot:V. Räkköläisen rahasto

10.512:-Edv. Hiltusen rahasto

37.522:-Sairashuonerahasto

5.715:-Tuberkuloosirahasto

44.760:-G. Korjosen rahasto 141:-Maaorjuuden vap. rahasto

2.707:-Manttaalikunnan

lainajyvästö 335.051:-Manttaalikunnanrahasto 69.807:-

Mk 506.225:-Näin pienenä summana

oli Kurkijoen suuren hyvin-voivan kunnan jään-nösomaisuus pakko merki-tä säätiön kirjoihin lukuun-ottamatta eräitä pienempiäja aikaisemmin arvopape-reina ja muina omaisuutenasaatuja pikkusummia.

Seuraava ja huomattavinsiirto Säätiön rahastoihinsaatiin vasta v. 1950 lopul-la, jolloin Kurkijoen Osuus-kauppa r.l. lopullisesti elioikeammin toistaiseksi pu-rettiin.V. 1947 olivat lahjoituksiatehneet:8.4. Elisenvaaran Turve-pehkuosuuskunta r.l.

10.000:-14.4. Elisenvaaran Maito-kauppa Oy 50.000:-V. 1948 on seuraavat ra-hastot siirretty säätiölle:Kurkijoen MT-kerhoyhdis-tys 9.353:-Kurkijoen Sairastupayh-distys 117.000:-Kurkijoen Kansanopistora-hastot 17.500:-

V. 1949 lahjoitti Karja-lan Valo Oy. voittovarois-taan Kurki-Säätiölle mk100.000:- käytettäväksi his-

toriankirjoittamisesta ai-heutuviin kustannuksiin.(Samanlaisen summan, jasamaan tarkoitukseen saimyös Hiitolan kuntalaistenHiisi-Säätiö).

Vuoden 1950 aikana eiSäätiön rahastoihin tapah-tunut huomattavampia siir-toja, sillä vaikka pitäjänsuurin yhtymä KurkijoenOsuuskauppa r.l. jäsenistöoli yksimielisesti hyväksy-nyt loppukokouksessaanHallintoneuvoston ja Halli-tuksen esityksen jään-nösomaisuuden siirrostaKurki-Säätiölle ja osuus-kaupan lopettajaisjuhla pi-dettiin Loimaan Heimolin-nassa 3 pv. joulukuuta1950, lykkäytyi rahastojenlopullinen siirto säätiönhallintaan vuoteen 1951.

Osuuskaupan luovutta-mien varojen loppusummapäättyy mk 5.645.599:-,josta n. 40 % oli erilaisiaarvopapereita. Tämän huo-mattavamman rahaston li-säyksen avulla voi säätiöhuomattavasti tehostaa toi-mintaansa pitäjäläisten hy-väksi. Edellämainittuomaisuus on ilman ehtojasiirtynyt säätiön käytettä-väksi, samoin kuin kaikkipienemmät rahastot, joitaon eri vuosina siirretty sää-tiölle ja joista mainittakoonKurkijoen Lankakunnan,Elisenvaaran Rukoushuo-neyhdistyksen sekä muuta-mat muut pikkurahastot,mitkä ovat nostaneet sääti-ön pääomia muutamallakymmenellätuhannellamarkalla. Hitaasti, muttavarmasti on päästy eteen-päin, sillä jo säätiön viiden-nen toimivuoden 1951 ti-linpäätöksen omaisuustaseosoittaa varojen loppusum-maks 8.475.121:-.

ArvopaperitSäätiön valtuuskunta ja

hallitus on koko kymmen-vuotiskauden seurannutvalppaasti rahanarvon vaih-teluita ja sijoittanut suurim-man osan varoista erilaisiinarvopapereihin, kun infla-toorinen kehitys on jatku-nut. Jo 1947 annettiin ra-hastonh. J. Toiviaiselle val-tuus ostaa II korvauslainanobligatioita, joita silloinerittäin kiihkeästi tarjoil-tiin. Ostetun obligatiomää-rän nimellisarvo oli mk248.904:-.

Näitä arvopapereita eikehoitettu ketään myy-mään, kun erittäin pakoitta-vissa tapauksissa. Sensijaanon varsinkin viimeisinävuosina kiinnitetty huomiovaltion obligatioihin japankkiosakkeisiin. Jo vuo-den 1951 omaisuustaseessaoli säätiön hallussa ostettui-na tahi siirrettyjen rahasto-jen mukana tulleita arvopa-pereita nimellisarvoltaan2.519.500 :- mk.

Juho Toiviainen kirjoitti Kurki-Säätiön ensimmäisen historiikin.

Perjantaina 1. joulukuuta 2006 – Nro 48–49 – 7

Esk

on p

uum

erk

ki

Venäläis-saksalainenkaasuputkihanke onherättänyt suomalaisia-kin toimimaan, ennenkuin kaikki vaikutus-mahdollisuudet onmenetetty. Asianajaja,varatuomari KariSilvennoinen Helsingis-tä tarjoaa oikeudellistaapua putkihankkeestakärsiville osapuolille.

Venäläis-saksalaisenNord Stream –kaasuputkentarkoituksena on ensi vuo-sikymmenellä toimittaa Si-perian maakaasua Euroo-pan Unionin alueelle. Pro-jektia on arvioitu strategi-seksi hankkeeksi, joka enti-sestään lisää EU-maidenriippuvuutta Venäjän ener-giavaroista. Hankkeen pää-osakkaana on Venäjän val-tion omistama Gazprom(51 %) ja muina osakkainasaksalaiset E.ON Ruhrgasja BASF Wintershall. Enti-nen liittokansleri Gerhard

Schröder toimii yhtiön hal-lintoneuvoston puheenjoh-tajana.

Kaasuputkella on Suo-men osalta merkittäviä vai-kutuksia. Putken (hanke si-sältää kaksi putkea) on tar-koitus kulkea Siperian ken-tiltä maanpäällisiä putkiamyöten Karjalan halki Vii-puriin ja sieltä vedenalaise-na putkena Suomenlahdenja Itämeren pohjassa Sak-saan. Putkella on pituuttanoin 1 200 km. Putkilinjakulkee Suomen nykyisellätalousvyöhykkeellä 369km.

Suunniteltu putkilinjahalkaisee siten suomalais-ten omistamia maita Karja-lassa. Suunnitelma on jopitkällä, mutta esimerkiksiympäristövaikutusten tutki-musta ei vielä ole saatu val-miiksi. Putkeen liittyy vah-va sotilaallinen ja turvalli-suus-aspekti. Putki varuste-taan tehokkailla kuuntelu-laitteilla, ja Venäjän armei-

ja valvoo sukellusveneil-lään ja pintalaivastollaanputken turvallisuutta.

Asianajaja Kari Silven-noinen on antanut asiastatiedotteen, jossa hän toteaaputken aiheuttamat suurethaitat ja on valmis käynnis-tämään oikeustoimet venä-läistä tahoa vastaan. Silven-noinen sanoo, ettei putkeapidä antaa rakentaa ilmai-seksi. Hintana on Karjalanpalautus ja täysi korvaussuomalaisille maanomista-jille. Silvennoisen tiedoteon kokonaisuudessaan seu-raava:

********

ItämerenkaasuputkiKuulutus maa- javesialueidenomistajille

Kaasuputki on uhkaSuomen ympäristölle, puo-lustukselle sekä maa- ja ve-

sialueiden yksityiselleomistukselle. Jos Venäjä/venäläinen yhtiö aikoo saa-da oikeuden rakentaa kaa-suputki Suomen alueelle, seei voi saada tällaista oikeut-ta ilmaiseksi.

Saadakseen oikeuden ra-kentaa putki alueillemme,on tätä rakennustoimintaatukevan Venäjän aloitettavaneuvottelut Karjalan vaih-tamiseksi oikeuteen raken-taa tämä putki. Kaasuput-ken rakentavan yhtiön onluonnollisesti maksettavatäysi korvaus kaikesta put-ken mahdollisesti yksityi-sille tahoille aiheuttamistavahingoista.

Pyydän suunnitellun Itä-meren kaasuputken alueel-la maa- ja vesialueita omis-tavia yksityisiä ja juridisiahenkilöitä sekä kuntia otta-maan allekirjoittaneeseenyhteyttä venäläistä tahoavastaan kohdistettavia oike-ustoimia varten.

Avustan kaikkia alueen

Karjala kaasuputken hinnaksi ja siihen liittyvien alueidenomistajia kaasuputken ra-kentamisen estämisessä, el-lei vastapuoli sitoudu todel-liseen ja aitoon asian sovin-nolliseen ratkaisemiseen.

Helsingissä 15. marras-kuuta 2006

Kari Silvennoinen, asi-anajaja, varatuomari

Helsingistä********

Heräävätkö suomalaisetpoliitikot ja hankkeessaympäristöllisesti ja turvalli-suuden kannalta vaaravyö-hykkeeseen joutuvat kun-nat toimimaan ja mikä onpakkoluovutetuilla alueillamaita omistavien suoma-laisten reaktio? Silvennoi-sen rohkea esille tuleminenosoittaa, ettei kaikkia suo-malaisia ole vielä onnistut-tu lannistamaan.

Varatuomari Kari Sil-vennoinen on tullut tunne-tuksi käynnistämällä oike-usprosesseja Venäjän fede-raatiota vastaan EuroopanIhmisoikeustuomioistui-messa pakkoluovutetuillaalueilla olevien suomalais-ten omistamien kiinteistö-

jen hallintaoikeuden ja va-paan käytön mahdollista-miseksi.

Viime sotien seuraukse-na Neuvostoliitto Pariisinrauhansopimuksessa ottiSuomelta Petsamon, Salla-Kuusamon alueita, Laato-kan Karjalan, KarjalanKannaksen ja eräitä Suo-menlahden ulappasaaria.Venäjä jatkaa tätä Stalininkauden aggressiota. Kan-sainvälisten sopimusten,jotka Venäjä ja Suomi ovatratifioineet, mukaan raja-siirrossa omistusoikeudeteivät siirry, joten suomalai-set yhä omistavat alueenkiinteistöt. He eivät kuiten-kaan voi niitä vapaasti hal-linnoida. Suomen valtion-johto ei katso tarpeelliseksipuuttua tähän merkittäväänihmisoikeuskysymykseen.

Lisätietoja kaasuputkeenliittyvistä oikeudellisistakysymyksistä:

AA, varatuomari KariSilvennoinen

kari.silvennoinen@kolumbus.fiPuh. (09) 650 407, 0500-

705 716, fax (09) 650 408ProKarelia

Kurkijokelaisellekin pi-lapiirroksia nimimerkillä”Eskon puumerkki” piirtä-vä Esko Laine on saanutTurun Tienoo –nimiseltäpaikallislehdeltä tunnustus-ta paikkakuntansa hyväksitekemästään positiivisestatyöstä. Esko Laine sai kes-kiviikkona vastaanottaaPaikallislehtien Liiton Ant-ti-patsaan. Turun Tienoo il-mestyy Liedossa, ja se onLiedon, Maarian, Paatti-sten, Ruskon ja Vahdon pai-kallislehti.

Patsasta oli Esko Lai-neelle luovuttamassa muun

Esko Laineelletunnustusta

muassa Turun Tienoon hal-lintoon kuuluva KaarloKojo, jolle Laine oli toden-nut, että hän arvostaa erit-täin paljon karjalaisia. Siitäsyystä hän haluaa olla piir-roksillaan mukana myösKurkijokelaisen sivuilla.

Antti-patsas on ensim-mäisen suomenkielisen sa-nomalehden julkaisijanAntti Lizeliuksen nimelle jatyölle omistettu patsas. Seannetaan henkilölle tai yh-teisölle, joka on näkyvästiedistänyt paikallislehden japaikalliskulttuurin asiaa.

Miten lienee, onkohantuo muisti kullannut nuolapsuuden talvet? Mielestä-ni ne olivat silloin oikeinkunnon lumisia ja pakkas-talvia.

Meillä lapsilla oli ainapaljon puuhaamista ulkona.Tietenkin säiden mukaan.Nuoskasäällä syntyivät ko-meat lumiukot ja lumilin-nat, joskus lumihevosetkin,puhumattakaan lumilyh-dyistä, joita pihojen somis-tukseksi tehtiin.

Sotien välillä Karjalassaollessamme isä toi uudenpotkukelkan. Voi mahoton,miten komealta uusi kelkkanäyttikään. Hyvin se kylläluisti, ellei ollut oikein kovakirpakka pakkanen.

Tuohon pakkaseen liit-tyy yksi muistikuva tuostauudesta kelkastakin. Mum-

mo oli sanonut, ettei koval-la pakkasella saa kieltä lait-taa mihinkään rautaan, silläse jäisi siihen kiinni. Täy-tyihän tuo asia tietenkin tar-kistaa. Puhuivatkohan aika-ihmiset totta? Niin minä ai-nakin halusin asian varmis-taa.

Potkukelkka pihassavain nurinpäin ja kieli kokoleveydeltään rautaiseenpotkukelkan jalakseen. Tie-täähän sen, miten siinäkävi: nahka lähti kielestä, jatyttö melkein itkua kitistä-en mummolle tupaan näyt-tämään, mitä oli tapahtunut.

Paaruaminenhan se siitäoli seurauksena ja totea-mus: ”Pitkö sitä nyt männätuotakii kokkeilemmaa?Enks mie just sanont, mitesiin käyp?”

Terttu Ketola

Juolaht mieleheinPotkukelkka

Kimallus-yhtye julkaisiesikoislevynsä marraskuus-sa. Levyllä kuullaan neljänautittavaa ja tanssittavaavalssia, jotka kaikki ovatyhtyeen muusikoiden sä-vellyksiä. Levyn nimikap-paleen, Kurkijoen valssintekstin on tehnyt Laatokanrantojen poika Veikko Siira.

”Ajatus levystä syntyivuoden alkupuolella”, ker-too levyn tuottaja ja Kurki-joen valssin säveltäjä RaijaKautonen. ”Kurkijoen vals-sihan sai kantaesityksensävuonna 2003 Kurkijoke-laisten pitäjäjuhlilla Loi-maalla. Tänä vuonna minutpyydettiin laulamaan valssiHirvihovin iltamiin. Tuol-loin jo tiesin, että levylletulee riittämään ystäviä jaettä se tehdään pian.”

Karjalaista sävelkieltä uusin maustein

Kurkijoen valssi nyt CD:lläLevyn muut kappaleet

ovat Anja ja Veikko Siirankultahäihin heidän tyttären-sä Raija Kautosen säveltä-mä Kultahäävalssi, TuomoLamminsalon säveltämä jaRaija Kautosen sanoittama

Jänisselällä sekä instrumen-taaliteos Hiillos, joka onTarja Lamminsalon käsi-alaa. Kappaleiden sanoituk-set ja sävelkieli heläjävätkarjalaisin juurin.

Kimallus-yhtyeen levyl-

lä soittavat Tarja Lammin-salo (harmonikat), TuomoLamminsalo (mandoliinitja kitara), Matti Kautonen(klarinetti), Raija Kautonen(laulu, viulu) ja Matti Laiti-nen (basso). Levy on myyn-nissä Kurkijokelaisen toi-mituksessa, ja sitä voi tilatasuoraan Raija Kautoselta(raija.kautonen@phnet.fi)puh. 045-651 7482.

Perjantaina 1. joulukuuta8 – 2006 – Nro 48–49

Muistathanilmoittajamme!

Asianajajia

AsianajotoimistoHEIKKI RANTANENJulkinen kaupanvahvistaja

Kauppalankatu 9–11 B, Loimaap. (02) 762 2888, fax 762 2313heikki.rantanen@kolumbus.fi

AsianajotoimistoJARI HEIKMAN OY

Asianajaja, varat. Jari Heikmanvaratuomari Kaarina Nylamo

varatuomari Katri Ranta-EskolaTuruntie 8–14, II krs. Loimaa,

puh. (02) 762 4400, fax 763 1301jari.heikman@aatsto.inet.fi

www.heikman.com

ASIANAJAJAon asianajajaluetteloon hy-väksytty lakimies, jolla onsäädetty kokemus ja taito.Asianajajan toimintaa valvo-vat Asianajajaliitto ja oikeus-kansleri. Asianajotoimistothoitavat myös maksuttomiaoikeudenkäyntejä ja oikeus-turva-asioita.

Varatuomari

LAATUAEDULLISUUTTA

AMMATTILAISELTA• Kellohuoltopalvelu• Käsikaiverrukset• Konekaiverrukset• Korukorjaus/ kivi-istutustyöt• Sormuksien valmistus• Ja nyt myös lasikaiverrus

KELLOLIIKEJuhani Lankinen Ky

Kauppalankatu 2, LoimaaPuh. (02) 763 2760

(Kaupungintaloa vastapäätä)

KAIKKI PAIKAN PÄÄLTÄ

ERLUND-taloERLUND-talo Hengittävä hirsitalo. Rakenteissa eimuoveja eikä epäorgaanisia aineita.Englannin MTV:n valinta Suomenedustajaksi Grand Designs-ohjelmaan.

Asu terveellisesti, hengitä vapaastiunelmiesi talossa, Erlund-talossa!

Kotimaan myynti:Juhani Eklund p. 0400-530 979e-mail: myynti@erlund-house.com

MELLILÄN HIRSITYÖYsitie 345, 32300 MELLILÄ

ERLUND-talo

EHT-liitonjäsenErikoishammasteknikko

MARKO ROSENDAHLVastaanotto Heimolinnankatu 14 Loimaa

Ajanvaraus puh. (02) 763 1179

KukkaBoxPuh. 762 2669

Vastapäätä LoimaanAluesairaalaa

MUSIIKKIVÄENPALVELUPAIKKA

Puh. (02)7622 950Oikokatu 3, LoimaaAvoinna: ma-pe 12-18, la 10-14

ONKSTIETOOVASTAUKSET1. vuonna 1922 (Kultaran-

nasta tuli tasavallanpresidentin kesäasunto)

2. teki ensimmäisen sydä-mensiirron (Kapkau-pungissa v. 1967)

3. lokakuussa (kolmante-na sunnuntaina)

4. muikku5. jyrsijöitä (mm. tammi-

hiiri)6. Meilahdessa7. Pelastusarmeijan8. luita9. talitiainen10. arvonlisäveroa

Kimallus:Kurkijoen valssiCD-levyllä neljäihanaa valssia!Upea joululahja

12 eurollaNouda Kurkijokelaisen

toimituksesta tai tilaa e-mail:raija.kautonen@phnet.fitai puh. 045-651 7482

Kaksi kovaa pohjalaista, kaksi hurjan hyvää kirjaa!

Nyt kirjakaupoissa kautta maan! www.kustannushd.fi

Antti Tuurin uutuusSUURI ASEJUNA PIETARISTAYksi Tuurin parhaista kirjoista! Tositapahtumiin perustuva romaani.Pääosassa Rahjan veljekset!ovh 26 e

Tero JärvinenKylymää vettä ja puunuijaaArmoitetun humoristin lyhytproosaa lakeuksilta.Isäntä itte -kirjan odotettu jatko!ovh 24 e

Yhteislauluja laulamassa ”sanaseppo” Teuvo Ahokas (oik.), Toivo Hyvönen, Eero ja Eira Nupponen.

Lenteli lintu Laatokan yllä,outo näky tää oli kyllä.Oliko otus lintu vai kala?Vannomatta paras on vala.Jalkojen paikalla sill’ olievät.Lopottiin se tuli joka kevät.Siellä se syksyisin lahdellepesi,jään alle meni, kun jäätyivesi.Höyheniä sill’ oli siellä jatäällä,suomuja rinnassa,olkapäillä.Höyhenet hepsotti pyrstönjuures’.”Sut, sut”, se huutelimyötätuules.Mikä on tää olio uusi?Porukassa se Laatokanlaineilla huusi.

Kuosan Seppo sen sittenkeksinimen porukalle ilmaiseksi:Kalakurkihan se onvarmaan,porukan yhtenäisen –hupaisan, armaan.Siinä viihtyy moni tuttu,raikaa laulu ja luistaa juttu.Hiljainen hetki jos valtaamielen,Petersburg liukastaa jakirvottaa kielen.

Alahuuleen kun kaajetaantilkka,jopa luistaasaamattomienkin pilkka.Kompia, herjoja silloin eipuutu.Silti tästä kukaan ei suutu.Aina on matkassa montamiestä ja naista,kokemustakin, käytäntöämonenlaista.

Menomatkalla saannistauhotaanja suuria kaloja nostetaan,kerrotaan Laatokan vesienoikkuja.Teräviks’ hiotaanviiksikoukkuja.Herkistetään herkäksimormuskakättä,vetoakin lyödään näkemättä.Suurimman saaliin kunoikein arvaan,saatiinko se myötä- vaivastakarvaan?Rapala vai Nautilus olisiiman päässä?Sormet ja varpaatumpijäässä.Se suurin kun kerran kiinnitarttui,

nostaissa painoa lisää karttui–katkesi siima ja otti vieheen,pyrstöä heiluttaen vain uitieheen.

Tasajalkaa hyppienärräpäitäsätti pyytäjä, Laatokansinttejä näitä.Ensi kerran kun oltiin jäälläVätikässä –92 haalaritpäällä,kilpailu oli kova ja aito.Palkintosijatkin ratkaisitaito.Tarjolla oli myös kalakeittooja veteraaneilla lestinheittoo.Musiikkia esitti soittokunta,taivaan täydeltä satoi lunta.Välillä enää ei torvet soineet,lunta olivat täynnä, eihän nevoineet.Vaan tyhjäks’ kun torvilumesta suli,soitto soi, ja tunnelma suli.

Lahdenpohjan tytöt kilpaalauloi,hellästi palkinnonsaajiakauloi.Palkintona oli myösvodkapullo,sellaisen moni reppuunsasullo.Palkintoja kyllä monelleriitti,kyläpäällikkö kaikkiaosanottajia kiitti.Ilotulitus päätteeksi oli vielä,ennen kuin oltiin liukkaallatiellä.Ladat ja Mosset näyttivät

Teuvo Ahokas: Kalakurkijoen15-vuotishistoriikki, osa 1

Kalakurki

mallin,ajossa ojiin kesärenkaintalvirallin.Perheet meistä huolen piti;uusi ystävyys kasvoi, iti.Tarjoilussa kyllä aina ainettariitti,vieraat mainetta tässäkinniitti.

Päättyneet aina ei illattähän,kerronpa siitäkin tässä nytvähän.Vatsa jos möyrysi kaikenyötä,WC:n etsintäkin oli kovaatyötä.Herättipä siitä kaveri Veikon,tiiman kun tunsi tulevanheikon:”Nyt ei löydy hätäpaikkaatässä,mihin olis’ helpotustapyllistämässä.”Veikko vastas: ”Kuules veli,täällä sellainen on peli:pihanperälle on pitkä matka,sinne on otettava heti hatka.”

Pakkanen voi kipristelläkarvaa,silti se pidätteleepi harvaa.No, myöhäistä se sitten jooli:hätä purkautui ja tuli.Käteen suinkaan se ei tähän,matollekin tuli vähän.Kaveri tuumi: ”Mikä eteen- kastellako kädet veteen?”Veikko sanoi: ”Älä huoli.Asias’ on toinen puoli.Helpommalla pääset meillä,ripellykset peität seteleillä.”

Jo vuosikymmeniä kes-tänyt Karjalan alamäki saalisävauhtia nyt Kurkijoella,kun kirkonkylän kolhoosilopetetaan tämän vuodenlopussa. Se on tähän saakkaantanut jonkinlaisen toi-meentulon siinä työskente-leville, mutta nyt on loppuedessä. Varmasti työnteki-jöille herää kysymys, mistäleipärahat sen jälkeen.

Viime vuosikymmenelläSuomen maatalousministe-riö yhdessä EU:n kanssa al-koi tukea Karjalan maata-louden kehittämistä. Minis-teriö lähetti paikan päälletutkijat, jotta ottivat vilja-vuusnäytteitä maaperästä,myös juuri Kurkijoella. Tu-

Uutisia Kurkijoelta

Kolhoosi kuopataan Kurkijoellalokset olivat erittäin hyviä,ja siksi seutu sai rahaa jakoneita. Myös suomalais-valmisteinen uusi kuivuripystytettiin Kurkijoen kes-kustan tuntumaan.

”Mitäs Valmet-traktoril-le nyt kuuluu?” ”Se on jomyyty”, kuului vastaus.”Entä kuinka on kuivurinlaita?” ”Kuivuri on paikal-laan, mutta ei ole mitä kui-vata, sillä viljaa ei kukaanviljele. Se taas johtuu siitä,että ei ole viljalle ostajaa”,kertoi paikallinen asukas.

Viljelyolosuhteet olisi-vat kyllä erinomaiset, silläaikoinaan Suomen maata-lousministeriön viljavuus-tutkija juuri Kurkijoelta pa-

lanneena kertoi: ”Suomimenetti sodissa parhaat vil-jelyalueensa.” Niin hyviäolivat tutkimustulokset, ettämistään muusta maammekolkasta ei löydy niidenvertaisia!

Autioituva KarjalaValtio vuokraisi viljelys-

maata halukkaille 100 rup-lan hehtaarivuokraa vas-taan, mutta kun ei ole tuk-kuliikettä, joka sadon ostai-si, on tie pystyssä siltä osin.Joku jo varmasti ajattelee,että sinnehän kannattaisinoilla vuokrilla mennä vil-jelemään siitä rajanpinnas-ta Suomen puolelta, muttaniin ei ole asian laita.

Jotkut jo vuosia sittenyrittivät tehdä siellä bisnes-tä vuokraamalla ja viljele-mällä maita. Satoa tuli,mutta sadosta ei tullut yrit-täjälle muuta kuin tappiota,koska ongelmat olivat ylit-sepääsemättömiä. Jopavuokraviljelijän koneet vä-hitellen varastettiin taimuuten tuhottiin. Kaiken li-säksi vuokra on ulkomaa-laiselle paljon suurempi, jo-ten on parasta, että anne-taan niiden kotipeltojen ollakesannolla. Vähitellen Luo-jan viljelemät pusikot jametsät täyttävät alueet, jakaikki alkaa taas alusta.

Tarkkailija