EDUSKUNNAN KANSLIAN TOIMINTA- JA

TALOUSSUUNNITELMA 2015 - 2018 Kansliatoimikunta 12.2.2015 § 8 Dnro 2/21/2015

2

EDUSKUNNAN KANSLIA

EDUSKUNNAN KANSLIAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015–2018

1. Toimintaympäristön kuvaus 3 1.1 Valtiontalouden näkymät 3 1.2 Rakennemuutosten vaikutus 4

2. Kanslian strategia 4 2.1 Kanslian arvot 4 2.2 Kanslian visio ja toiminta-ajatus 5 2.3 Strategiset päämäärät ja toiminnan painopisteet 5 2.4 Strategian toteuttaminen 6

3. Kanslian organisaatio ja tehtävät 7

3.1 Kanslian organisaatio 7 3.2 Kanslian yksiköiden tehtävät 8

4. Kanslian yksiköiden suunnitelmat ja tavoitteet 11

4.1 Eduskunnan kanslia 11 4.2 Valiokuntasihteeristö 12 4.3 Keskuskanslia 13 4.4 Kansainvälisten asiain yksikkö 18 4.5 Turvallisuusyksikkö 19 4.6 Tieto- ja viestintäyksikkö 21 4.7 Hallinto- ja palveluosasto 23 4.8 Sisäinen tarkastus 30

5. Määrärahalaskelma ja talouden linjaukset 30

6. Henkilöstösuunnitelma 32

6.1 Henkilöstön määrä ja rakenne 33 6.2 Henkilöstön määrä ja määrää koskeva linjaus (pl. avustajat) 34 6.3 Henkilötyövuosien kehitys 2011–2015 35 6.4 Työhyvinvointi 36 6.5 Koulutussuunnitelma 36

Liitteet:

Kanslian määrärahalaskelma Tietohallinnon hankesalkku

3

EDUSKUNNAN KANSLIAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015–2018

Eduskunnan kanslian toiminta- ja taloussuunnitelmassa määritellään toiminnan ja talouden suuntaviivat suunnitelmakaudelle 2015–2018. Suunnitelman pohjana on vuosien 2014–2017 toiminta- ja taloussuunnitelma, joka on päivitetty vastaamaan toimintaympäristössä ja eduskunnan kansliassa tapahtuneita ja tapahtuvia muutok-sia. Toiminta- ja taloussuunnitelma ohjaa eduskunnan kanslian 3.11.2011 hyväksytyn strategian toimeenpanoa, voimavarojen käyttöä sekä toiminnan suunnittelua ja ke-hittämistä suunnitelmakaudella. Voimassaolevan strategian noudattamista jatke-taan vielä vuoden 2015 lopusta ja uusi strategia laaditaan vuoden 2016 alussa. Uuden strategian lähtökohtana on toiminnan tuloksellisuuden kehittäminen. Kansli-an strategian uudistamisen yhteydessä arvioidaan eduskunnan kanslian organisaa-tion ja toimintatapojen uudistamisen tarve. Eduskunnan kanslian toiminta-ajatus on kirjoitettu eduskunnan työjärjestykseen. Sen mukaan eduskunnan kanslian tehtävänä on luoda eduskunnalle edellytykset hoitaa sille valtioelimenä kuuluvat tehtävät. Tämän toiminta- ja taloussuunnitelman linjauksissa esitetään konkreettisesti, miten ja millä resursseilla eduskunnan toi-minnan edellytykset luodaan laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Eduskun-nan kanslian virkamiesten tehtävänä on huolehtia siitä, että eduskunnan toimielimil-lä ja kansanedustajilla on edellytykset hoitaa perustuslaissa ja työjärjestyksessä tarkoitetut tehtävät kaikissa olosuhteissa.

1. Toimintaympäristön kuvaus 1.1 Valtiontalouden näkymät Maailmantalouden kasvu saa vuonna 2015 tukea raakaöljyn hinnan voimakkaasta alenemisesta ja Yhdysvaltain talouden elpymisestä. Tästä huolimatta Euroalueen talouden tulevaisuus on yhä epävarma: investointien ja kulutuskysynnän heikkous uhkaavat ajaa euroalueen deflaatiokierteeseen. Lisäksi monessa Euroopan unionin jäsenmaassa on epävarmuutta politiikan suunnasta, sitoutumisesta unionin yhteisiin tavoitteisiin ja jopa EU-jäsenyyteen. Euroalueen vaikeudet tuntuvat myös Suomen taloudessa, jota painaa myös yhden tärkeimmän kauppakumppanimme Venäjän talouden epävakaus. Suhdanteiden ja muiden ulkoisten tekijöiden lisäksi Suomen kasvua hidastavat myös rakenteelliset ongelmat. Hidas kasvu merkitsee julkisen talouden velkaantumista ja kestävyysva-jeen syvenemistä. Sekä julkisen talouden tuottavuutta tehostavat rakennetoimet et-tä kestävyysvaje vaikuttavat eduskunnan kanslian toimintaympäristöön. Kanslian toimintoja ja investointeja on arvioitava aiempaa enemmän tuottavuuden näkökul-masta.

4

1.2 Rakennemuutosten vaikutus Eduskunnan kanslian palvelumallia uudistetaan. Uudistamisen lähtökohtana on strategian vision mukaisesti tuottaa edustuksellisen kansanvallan tarvitsemat palve-lut laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Kansliatoimikunnan asettamat tavoit-teet kanslian henkilöstömäärän vähentämiseksi ja toimintamenomäärärahojen kas-vun hillitsemiseksi edellyttävät kanslian toimintatapojen ja organisaation arviointia ja uudistamista. Uudistustyö on alkanut hallinto-osastolla, joka on vuoden 2015 alusta muuttunut hallinto- ja palveluosastoksi. Kanslian palvelumallin ja siihen liittyen kanslian organisaation uudistamista jatketaan uuden, vuonna 2016 laadittavan stra-tegian perustalta. Uudistamisessa pidetään kiinni eduskunnan toimintavarmuudesta sekä nykyisen strategian taustalla olevista tehokkuus- ja säästötavoitteista, mutta sen painopisteeksi asetetaan selkeästi toiminnan tuloksellisuuden lisääminen sekä organisaation joustavuuden ja muutosvalmiuden parantaminen. Kanslian on entis-täkin paremmin pystyttävä vastaamaan sille asetettaviin uusiin vaatimuksiin. Eduskunnan kiinteistöjen vuosiin 2007–2017 ajoittuva peruskorjaus vaikuttaa suun-nitelmakaudella koko eduskunnan toimintaan. Vuoden 2014 lopussa on aloitettu hankekokonaisuuden merkittävin osa, eduskuntatalon peruskorjaaminen. Samalla kun vuoden 2015 alkupuolella saatetaan loppuun peruskorjauksen muut osat, to-teutetaan täysistuntojen siirtyminen väistötiloihin (Sibelius-Akatemiaan). Eduskunta-talo poistuu tällöin kokonaan käytöstä peruskorjauksen loppuajaksi. Peruskorjauksen suunnittelussa on parin vuoden ajan kiinnitetty entistä enemmän huomiota eduskunnan rakenteellisen turvallisuuden parantamiseen. Uusia turvajär-jestelmiä on suunniteltu ja rakennettu ja niiden kehittämistä jatketaan edelleen pyr-kien samalla pitämään kiinni eduskunnan avoimuudesta ja sen tilojen mahdollisim-man helposta käytettävyydestä. Eduskunnan tärkeimpien tietojärjestelmien ja käytössä olevan tietotekniikan uudis-taminen on jatkuva prosessi. Vuonna 2015 otetaan käyttöön Eduksi-hankkeen ja verkkopalveluhankkeen myötä hankitut tietojärjestelmät. Vanhat ja monelta osin puutteellisesti toimivat järjestelmät saadaan näillä ajan tasalle. Edustajien ja henki-lökunnan käyttöön hankittujen päätteiden toimivuutta seurataan ja kehitetään. Sa-malla käynnistetään uusien päätelaitteiden hankinnan suunnittelu. Hankinnoissa kiinnitetään erityistä huomiota tietoturvallisuuteen. Järjestelmät, päätelaitteita myö-ten, suojataan häirinnältä ja luvattomalta seurannalta. Kansliatoimikunnan 7.11.2013 § 6 tekemän päätöksen mukaisesti valtion palvelu-keskus Palkeiden asiakkuus on alkanut. Alkamisajankohtaa siirrettiin alkuperäista-voitteesta siten, että asiakkuus otettiin käyttöön 1.1.2015. Valtion yhteisen henkilös-tö- ja taloushallintojärjestelmä Kiekun käyttöönotto eduskunnassa ajoittunee vuosiin 2016–17.

2. Kanslian strategia 2.1 Eduskunnan kanslian arvot

Hyväksyttyjen arvojen siirtäminen käytäntöön ja niiden toteutumisen seuranta on tärkeää kanslian hyvän johtamisen, työhyvinvoinnin ja tehokkaan hallinnon näkö-kulmasta. Toimintaa ohjaavien arvojen merkitys korostuu, jos ilmenee ongelmati-

5

lanteita. Silloin arvojen avulla voidaan löytää ongelmien ratkaisuihin yhteisesti hy-väksyttävät perusteet. Eduskunnan kanslian toiminnassa noudatetaan seuraavia arvoja: Hyvä palvelu: Palvelemme kansanedustajia, työtovereitamme ja yhteistyökump-paneita ammattimaisesti ja hyvin. Tuotamme korkealaatuisia palveluja tehokkaasti ja taloudellisesti. Pidämme huolta siitä, että osaamisemme ja asiantuntemuksemme ovat ajan tasalla. Osaamisen ja johtamisen kehittämisellä tuemme ammattimaista työntekoa. Kannamme vastuun työstämme. Avoimuus ja vuorovaikutus: Toimimme avoimesti ja läpinäkyvästi. Huolehdimme siitä, että työtehtävissä tarvittava tieto on saatavilla ja käytettävissä. Luomme mah-dollisuuksia osallistua ja vaikuttaa yhteisten asioiden valmisteluun. Arvostamme ja kunnioitamme toisiamme sekä annamme rakentavaa palautetta työstä. Kannus-tamme yhteistyöhön ja edistämme vuorovaikutteista työ- ja keskustelukulttuuria. Oikeudenmukaisuus: Edistämme tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja tasapuolista kohtelua. Työtämme ohjaavat selkeät ja yhdessä sovitut pelisäännöt. Puutumme epäkohtiin ja korjaamme ne. Toimimme sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vastuunjako on selkeä, ja jokainen tietää, mitä häneltä odotetaan. Kaikilla on oike-us kehittyä työssään. 2.2 Kanslian visio ja toiminta-ajatus Strategian vision mukaan eduskunnan kanslia tuottaa edustuksellisen kansanvallan tarvitsemat palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Kanslian toiminta-ajatus tulee eduskunnan työjärjestyksestä, jonka mukaan edus-kunnan kanslian tehtävänä on luoda eduskunnalle edellytykset hoitaa sille valtio-elimenä kuuluvat tehtävät. Eduskunnan kanslian virkamiehet huolehtivat siitä, että eduskunnan toimielimillä ja kansanedustajilla on edellytykset hoitaa perustuslaissa ja työjärjestyksessä tarkoitetut tehtävät. 2.3 Strategiset päämäärät ja toiminnan painopisteet Kanslian strategian lähtökohtana on eduskunnan työjärjestyksen mukainen toimin-ta-ajatus. Strategian toteutumisessa määritellään, miten ja millä resursseilla edus-kunnan toiminnan edellytykset luodaan. Kanslian strategiassa määritellyillä strategisilla päämäärillä luodaan pohja toimin-nan ja talouden suunnittelulle sekä johtamiselle. Päämäärät osoittavat toiminnan ja resurssien käytön painopisteet strategiakaudella. Strategisia päämääriä ovat Eduskunnan valtiosääntöisen toiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen: Pää-määrän saavuttamisessa - tuetaan eduskunnan päätöksentekoa, muuta toimintaa ja avoimuutta - tuotetaan palvelulähtöisesti laadukkaita tukipalveluja - hankitaan tietoa eduskuntatyön pohjaksi sekä edistetään tiedon saavutettavuut-

ta ja vuorovaikutusta

6

- huolehditaan toimintavarmuudesta kaikissa olosuhteissa vähentämällä riskejä, jotka voivat estää, vahingoittaa tai hidastaa eduskunnan työskentelyä

- edistetään eduskunnan roolia aktiivisena kansainvälisenä toimijana. Päämäärä tukee eduskunnan ydintehtävän toteuttamista. Infrastruktuurin kehittäminen: Infrastruktuurin kehittäminen tarkoittaa eduskun-nan rakennusten peruskorjauksen jatkamista edelleen sekä korjauksen vaatimia toiminnallisia muutoksia. Täysistunnon ja valiokuntien työskentelyn sujuvuus turva-taan suunnittelemalla väliaikaisten tilojen käyttö erityisen huolellisesti. Päämäärään kuuluu myös tietoteknisen infrastruktuurin kehittäminen. Suunnittelukaudella toteu-tetaan useita merkittäviä tietohallintohankkeita. Johtamisen sekä suunnittelu- ja raportointijärjestelmän kehittäminen: Kansli-an johtamista kehitetään siten, että kanslia toteuttaa tehokkaasti eduskunnan toi-mielinten asettamat tavoitteet. Johtamista parannetaan mm. esimiehiä kouluttamal-la ja lisäämällä mahdollisuuksia antaa palautetta. Toiminnan ja talouden suunnittelu- ja raportointijärjestelmän kehittäminen edelleen on jatke jo tehdylle taloushallinnon kehitystyölle. Toiminnan suunnittelussa esite-tään, miten kanslian strategia toteutetaan käytännössä ja miten suunnittelukauden kehitysprojektit toteuttavat strategisia päämääriä. Palautetta ja toimintaa luotaavia mittareita hyödynnetään tulosten seurannassa mahdollisuuksien mukaan. Talousarvion toteutumista, henkilötyöpanosten käyttöä ja toiminnan taloudellisuutta seurataan. Avoimuutta asioiden valmistelussa paran-netaan. Eduskunnan kanslia on oppiva, osallistuva ja hyvinvoiva työyhteisö: Henkilös-tön osaaminen, motivaatio ja resurssit ovat keskeisiä tekijöitä kanslian työn tulosten kannalta. Henkilöstön määrän ja osaamisen tulee vastata eduskunnan tarpeita. Työhyvinvointia parannetaan ja sen kehittämistä seurataan säännöllisesti. Työyhtei-söviestintää parannetaan. 2.4 Strategian toteuttaminen Strategiaa on sovellettu toimintavuodesta 2012 alkaen. Seuraavan vaalikauden alussa arvioidaan uudelleen strategia-asiakirjan merkitystä ja sisältöä. Strategian täytäntöönpano kuuluu kullekin osaston tai yksikön päällikölle omalla vastuualueel-laan. Strategiaa toteutetaan kanslian työssä ja kanslian toimintaa ohjataan yhteisesti hy-väksyttyjen arvojen mukaisesti. Henkilöstön viihtyvyys ja hyvinvointi sekä osallistu-minen ja sitoutuminen kanslian päätöksentekoon ovat avainasemassa kanslian työn kehittämisessä. Työhyvinvointi on valittu vuoden 2015 teemaksi eduskunnan kans-liassa, joten siihen tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Kanslian organisaatiota kehitetään sekä sen työn tuottavuutta parannetaan kansliatoimikunnan henkilöstön määrää koskeva linjauksen mukaisesti. Kansliatoimikunnan päätöksenteossa edis-tetään sen mahdollisuutta keskittyä strategiseen päätöksentekoon.

7

3. Kanslian organisaatio ja tehtävät 3.1 Kanslian organisaatio

Eduskunnan kanslia muodostuu keskuskansliasta, valiokuntasihteeristöstä, kan-sainvälisten asiain yksiköstä, tieto- ja viestintäyksiköstä, turvallisuusyksiköstä ja hal-linto- ja palveluosastosta. Lisäksi kansliassa on muista yksiköistä riippumaton si-säinen tarkastus. Kanslia myös vastaa ja huolehtii kansanedustajien avustajajärjestelmästä. Avusta-jajärjestelmää kehitetään vuoden 2015 aikana tehtävien päätösten mukaisesti. Vuoden 2015 alussa eduskunnan kansliassa käynnistyy kanslian palvelumallin uu-distaminen. Hallinto-osasto on yhteistyössä henkilöstön ja kaikkien kanslian toimin-tayksiköiden kanssa laatinut uuden palvelumallin ja sen pohjalta osaston uuden johtamisjärjestelmän ja organisaation. Osaston nimi on muutettu hallinto- ja palve-lusosastoksi ja sen toimistojakoa on uudistettu. Aiempi hallintotoimisto on muuttu-nut palvelukeskukseksi, johon on siirretty tehtäviä ja henkilöstöä tietohallinto- ja tili-toimistoista. Tilitoimisto on siirretty hallintojohtajan esikuntaan. Työterveysasema on siirretty suoraan hallintojohtajan alaisuuteen. Hallinto- ja palveluosaston uudistus on toteutettu kansliatoimikunnan päätöksellä si-ten, että ohjesäännön muuttamista edellyttävät toimet siirretään myöhemmin toi-meenpantaviksi.

8

3.2 Kanslian yksiköiden tehtävät Eduskunnan kanslia Pääsihteeri huolehtii puolueettomasti ja taloudellisesti siitä, että kanslialla on sen työskentelyn vaatima toimintavalmius ja että kanslian toimintaa suunnitellaan ja johdetaan tehokkaasti ja henkilökunnan sijoitus ja käyttö eri tehtäviin on tarkoituk-

9

senmukainen. Pääsihteerin esikunnan tehtävänä on avustaa puhemiehiä eduskun-tatyön johtamisessa ja pääsihteeriä eduskunnan kanslian johtamisessa. Puhemiesten erityisavustajat ja puhemiehen sihteeri toimivat puhemiesten alaisuu-dessa. Valiokuntasihteeristö Valiokuntasihteeristön tehtävänä on huolehtia valiokuntien tarvitsemista sihteeripal-veluista ja valiokunnissa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja siihen liittyvien avustavien toimintojen järjestämisestä. Valiokuntasihteeristö vastaa siitä, että täys-istuntokäsittelyn pohjana valiokuntavalmistelun jälkeen olevat päätösehdotukset ovat laillisia ja vastaavat sisällöltään valiokunnan käsitystä. Valiokuntatyö on keskeistä eduskunnan valtiopäivätoiminnassa. Valiokuntasihtee-ristö luo omalta osin edellytyksiä eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettivallan käytöl-le, eduskunnan kannanmuodostukselle EU-asioissa sekä valtiontalouden valvon-nalle ja tarkastukselle. Keskuskanslia Keskuskanslia muodostuu neljästä toimintayksiköstä, joita ovat osaston istuntoyk-sikkö, ruotsin kielen toimisto, pöytäkirjatoimisto ja asiakirjatoimisto. Keskuskanslian istuntoyksikön (sihteeristö ja kanslia-avustajat) keskeiset tehtävät ovat täysistuntotyön suunnittelu, puhemiehen nuottien valmistelu, täysistunnon no-taaripalvelut, salipäivittäjäpalvelut, täysistunnon äänitys ja äänentoisto, asiakirjojen jakelu, toimielinten vaaleihin liittyvät tehtävät, kehittämis- ja projektitehtävät, edus-kunnan vastausten ja kirjelmien laadinta, puhemiesneuvoston kokousjärjestelyistä ja asioiden valmistelusta huolehtiminen sekä edustajien valtiopäivätoimien tekemi-seen liittyvät ohjaus-, vastaanotto-, tarkastus- ja neuvontapalvelut. Pöytäkirjatoimiston tehtävänä on laatia täysistuntojen pöytäkirjat. Ruotsin kielen toimiston tehtävänä on valtiopäiväasiakirjojen laatiminen ruotsin kie-lellä ja ruotsin kielellä tehtyjen valtiopäivätoimien suomentaminen täysistuntokäsit-telyä varten, eduskunnan vastausten laatiminen ruotsiksi, ruotsinkielisten pöytäkir-jojen laatiminen sekä tulkkauksesta huolehtiminen täysistunnossa ja valiokunnissa. Asiakirjatoimiston tehtävänä on tuottaa ja toimittaa saataville valtiopäivillä käsiteltä-viä asiakirjoja sekä välittää ja rekisteröidä valtiopäiväasioita ja niiden käsittelyä kos-kevia tietoja. Kansainvälisten asiain yksikkö Eduskunta on aktiivinen toimija kansainvälisissä järjestöissä ja kansainvälisellä ken-tällä. Parlamentaarinen diplomatia edistää Suomen yleisiä kansainvälisen politiikan tavoitteita, joita ovat mm. parlamentaarisen demokratian, ihmisoikeuksien ja oike-usvaltioperiaatteen vahvistaminen. Kansainvälinen mielenkiinto Suomea ja eduskunnan työtä kohtaan on edelleen suu-ri ja vaikuttaa kansainväliseen parlamentaariseen vuorovaikutukseen. Suomen par-

10

lamentaarinen ja poliittinen järjestelmä sekä erityisosaaminen eri aloilla kiinnostavat yhä laajemmin. Kansainvälisten asiain yksikön tehtävänä on toimia puhemiehistön neuvonantajana kansainvälisissä kysymyksissä ja organisoida eduskunnan kahdenvälistä vierailu-vaihtoa. Se huolehtii seitsemän kansainvälisen järjestön eduskunnan valtuuskun-nan asiantuntija- ja kokouspalveluiden järjestämisestä sekä avustaa eduskunnan eri yksikköjä kansanvälisten kokousten ja tapaamisten järjestämisessä. Turvallisuusyksikkö Yksikön tehtävänä on vastata eduskunnan fyysisestä turvallisuudesta, henkilö- ja henkilöstöturvallisuudesta, toiminnan turvallisuudesta, palo- ja pelastusturvallisuu-desta sekä ympäristöturvallisuudesta. Lisäksi turvallisuusyksikkö vastaa eduskunnan kanslian riskienhallinnan ohjaukses-ta. Tieto- ja viestintäyksikkö Eduskunnan kirjastosta, sisäisestä tietopalvelusta ja eduskuntatiedotuksesta muo-dostuvan yksikön tehtävänä on tuottaa viestintä-, tieto- ja kirjastopalveluja. Yksikkö vastaa myös eduskunnan opastoiminnasta ja Kansalaisinfosta. Eduskunnan kirjasto hankkii omalta osaltaan eduskunnan työssään tarvitsemia tie-totoaineistoja ja parantaa aineistojen käytettävyyttä asiasanoittamalla ja järjestä-mällä aineistot sekä tarjoamalla asiakkailleen kirjaston asiantuntijoiden laatimia ajankohtaista yhteiskunnallista keskustelua taustoittavia aineistoja. Kirjasto toimii julkisena oikeudellista tietoa, yhteiskuntatietoa ja eduskuntatietoa välittävänä kes-kuskirjastona. Kirjasto toimii myös eduskunnan keskusarkistona, jonka yhteydessä ovat myös eduskunnan kirjaamopalvelut vuodesta 2015 lähtien. Sisäisen tietopalvelun tehtävänä on omalta osaltaan huolehtia siitä, että eduskun-nalla on käytettävissään kaikki se tieto, minkä eduskunta toiminnassaan tarvitsee, tarkoituksenmukaisella tavalla analysoituna, tiivistettynä ja muokattuna. Toiminnalla täytetään kansanedustajien ja muiden eduskunnassa työskentelevien tiedontarvet-ta. Eduskuntatiedotus tukee valtiopäivätoimintaa ja edustajantoimen hoitamista tuot-tamalla media-, verkko- ja kansalaispalveluja mukaan lukien opastetut vierailut ja Kansalaisinfo. Se vastaa osaltaan myös työyhteisöviestinnästä.

Hallinto- ja palveluosasto Osasto huolehtii kansliatoimikunnan kokousten valmistelusta ja päätösten toimeen-panosta sekä käsittelee asiat, jotka koskevat eduskunnan taloudenhoitoa sekä toi-minnan ja talouden suunnittelua. Vuoden 2015 alussa hallinto-osastoon kuuluvat hallintojohtajan esikuntatoiminnot, palvelukeskus, kiinteistötoimisto, tietohallintotoimisto ja työterveysasema. - Hallintojohtajan esikunnan tehtävänä on yleishallintotehtävien lisäksi vastata

kansliatoimikunnan kokousten valmistelusta sekä henkilöstöjohtamisen ja koulu-

11

tuksen suunnittelusta. Lisäksi sen tehtäviä ovat maksuliikenne ja kirjanpito, mat-kahallinta, taloussuunnittelu ja raportointi sekä talousarvion, tulossuunnitelman, toiminta- ja taloussuunnitelman, tilinpäätöksen ja siihen liittyvän toimintakerto-muksen laatiminen.

- Palvelukeskuksen tehtävänä on vastata henkilöstöhallinnon toimeenpanotehtä-vistä, koulutuksesta, virastopalveluista, tieto- ja viestintäliikenteen käyttäjätues-ta. Lisäksi palvelukeskus vastaa kanslian hankintojen neuvontapalveluista ja eduskunnassa olevan Postin palvelupisteen toiminnasta.

- Kiinteistötoimiston suunnitelmakauden tärkein tehtävä on vastata peruskorjauk-sesta ja sen edellyttämistä väistötila- ja muuttojärjestelyistä. Toimiston muihin tehtäviin kuuluvat eduskuntakiinteistöjen isännöitsijä-, rakennuttaja-, kiinteistön-hoito-, siivous- ja saunapalvelut. Kiinteistötoimisto vastaa myös irtaimen kansal-lisomaisuuden hoidosta ja huolehtii eduskunnan taidekokoelmista ja niiden kar-tuttamisesta.

- Tietohallintotoimiston tehtävänä on huolehtia eduskunnan tietotekniikasta, tieto- ja viestintäjärjestelmistä, niiden hankinnasta, käytöstä, huollosta ja kehittämises-tä. Lisäksi toimisto vastaa tietotekniikkaan liittyvien palvelujen hankinnasta ja eduskunnan tietoturvallisuudesta.

- Työterveysasema vastaa työterveyshuollosta kiinnittäen erityisesti huomiota työhyvinvointiin.

Sisäinen tarkastus Vuoden 2013 alussa aloitti toimintansa tarkastuspäällikön vetämä sisäisen tarkas-tuksen yksikkö, joka toimii hallinnollisesti puhemiehen alaisuudessa ja vastaa työn-sä tuloksista kansliatoimikunnalle. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on tuottaa ylimmälle johdolle kohtalainen varmuus riskienhallinnan, sisäisen valvonnan sekä johtamisen ja hallinnon riittävyydestä, luotettavuudesta ja toimivuudesta. Sisäinen tarkastus on riippumaton kanslian muista toiminnoista.

4. Kanslian yksiköiden suunnitelmat ja tavoitteet 4.1 Eduskunnan kanslia Toiminnan painopisteet ja vaikuttavuustavoitteet Suunnitelmakauden toiminnan painopisteenä on eduskunnan kanslian strategisen ja suunnitelmallisen johtamisen tehokas toteuttaminen ja sen edelleen kehittämi-nen. Tavoitteeseen liittyen kanslian johtoryhmätyöskentelyn kehittämistä jatketaan. Kansliatoimikunnan 15.3.2012 tekemän päätöksen mukaan tavoitteena on vähen-tää kanslian henkilöstön määrä silloisesta 430 henkilötyövuodesta vuoden 2015 loppuun mennessä 400 henkilötyövuoteen. Vähennyksen vuoksi virkamiesten tar-koituksenmukaiseen sijoittamiseen eri tehtäviin kiinnitetään erityistä huomiota ja virkamiesten osaamista kehitetään ja monipuolistetaan entisestään. Nämä seikat otetaan johtamisen kehittämisessä huomioon.

12

4.2 Valiokuntasihteeristö Toiminnalliset painopisteet ja vaikuttavuustavoitteet Valiokuntatyötä kehitetään lisäämällä sähköisten asiakirjojen käyttöä. Asiakirjat ovat edustajien saatavilla sähköisinä, ja sähköistä työtapaa edistetään myös kokouksis-sa. Valiokuntien jäsenet saavat tietoa päätöksenteon pohjaksi valiokuntien asiantunti-jakuulemisessa, hankituilla ja valiokuntaneuvosten tekemillä selvityksillä sekä teete-tyillä tutkimuksilla. Asiantuntijakuulemisen suunnittelussa kiinnitetään entistä enemmän huomiota kutsujen ajoitukseen ja kuultavien määrään. Eduskuntatiedon saatavuudesta huolehditaan valiokuntatyön osalta saattamalla eduskunnan julkiseen tietoverkkoon kokousten esityslistat, pöytäkirjat ja poissaoloti-lastot sekä viikko- ja pidemmän ajan kokoussuunnitelmat samoin kuin asioiden valmistumisarviot sekä valmiit mietinnöt ja lausunnot. Keskeisistä valmistuneista asioista laaditaan myös tiedotteet yhteistyössä tiedotuksen kanssa. Tiedon perille-menon parantamiseksi kiinnitetään entistä enemmän huomiota mietintöjen ja lau-suntojen sisällön tiiviyteen. Avoimuuden lisäämiseksi saatetaan valiokuntien saa-mat asiantuntijalausunnot Vaski-järjestelmän avulla eduskunnan julkiselle palveli-melle nykyisen sääntelyn mukaisesti eli sen jälkeen, kun asiat on käsitelty loppuun asianomaisessa valiokunnassa. Suunnitelmakauden muutokset ja kehittämishankkeet Suunnitelmakausi on ajallisesti lähes yhteneväinen vaalikauden 2015–2018 kans-sa. Suunnitelmakauden alkuun sijoittuva vaalikauden vaihdos on valiokuntasihtee-ristön kannalta kaksijakoinen: saatetaan päättyvän vaalikauden viimeisillä valtiopäi-villä vireillä olevien valtiopäiväasioiden valiokuntakäsittely loppuun ja valmistaudu-taan alkavaan vaalikauteen ja perehdytetään uudet valiokunnat valiokuntatyöhön. Valiokuntatyön keskeiset muutokset suunnittelukauden aikana ovat Eduksi-järjestelmän käyttöönotto ja siirtyminen väistötiloihin ja niissä työskentely. Vaalikau-den vaihdoksen yhteydessä otetaan käyttöön uusi valtiopäiväasioiden ja -asia-kirjojen hallintajärjestelmä. Se on tietojärjestelmä, joka tukee valiokuntakäsittelyyn lähetettyjen asioiden hallintaa eduskuntakäsittelyn koko prosessin osalta ja valio-kuntakäsittelyssä syntyvien asiakirjojen ja dokumenttien hallintaa. Uudistus on erit-täin merkittävä valiokuntasihteeristön toiminnan kannalta. Järjestelmän tehokas käyttöönotto edellyttää, että henkilöstön koulutukseen varataan riittävästi aikaa ja resursseja. Eduskunnan päärakennuksessa työskentelevät valiokunnat ja valiokuntasihteeris-tön virkamiehet siirtyvät väistötiloihin maaliskuussa 2015. Päärakennuksen perus-korjauksen aikana valiokuntien kokoushuoneet jaetaan niin, että kahdella valiokun-nalla on yhteinen huone. Tämä järjestely jatkuu pääsääntöisesti myös peruskorja-uksen jälkeen. Valiokuntasihteeristössä valmisteltu uusi valiokuntaopas 2015 on hyväksytty puhe-miesneuvostossa joulukuussa 2014. Opas otetaan käyttöön vuoden 2015 valtiopäi-vien alussa.

13

Riskien hallinta Tietoturva ja tietojärjestelmät Valiokunta-asiakirjoja käsitellään paperisten asiakirjojen sijaan enenevässä määrin sähköisesti. Asiakirjojen julkisuus, salassapito ja turvaluokittelu ovat samat tallen-nusmuodosta riippumatta. Sähköiset asiakirjat ovat valiokunnan jäsenten, vara-jäsenten ja heidän avustajien saatavilla valiokunnan sähköisellä työpöydällä. Valio-kunnissa käsitellään myös salassa pidettäviä asiakirjoja. Valiokuntaopas sisältää ohjeet asiakirjojen julkisuudesta, salassa pidettävistä asia-kirjoista ja vaitiolovelvollisuudesta. Oppaan mukaan salassa pidettäviä tietoja sisäl-täviä asiakirjoja ei tallenneta sähköiseen työtilaan, jollei käytössä ole varmennettuja kansioita. Tietoturva-asioita käsitellään valiokunnan jäsenten perehdyttämisessä, tarvittaessa myös vaalikauden aikana esim. tietyn asian käsittelyn yhteydessä, ja henkilökunnan koulutuksessa. Valiokuntasihteeristön työ on hyvin riippuvaista eduskunnan kanslian tietojärjestel-mien toimivuudesta, luotettavuudesta ja häiriöttömyydestä. Käyttöön otettava Eduk-si-järjestelmä korvaa nykyisin käytettävän järjestelmän, jonka käyttövarmuus ei enää ole ollut paras mahdollinen. Uuden järjestelmän käyttöönottoon liittyy riskejä, joita on pyritty minimoimaan kattavan testauksen ja pilottikäytön avulla. Mahdollisia epävarmuustekijöitä on ennen käyttöönottoa edelleen selvitettävä ja poistettava. Valiokuntatyön häiriöttömyys varmistetaan henkilöstön perehdyttämisellä ja riittävin tukipalveluin. Valiokuntasihteeristö pitää perusteltuna, että tietojärjestelmien tuki-palvelut ovat ainakin kriittisten toimintojen osalta saatavilla istuntokauden aikana myös virka-ajan ulkopuolella. Osaamisen keskittyminen ja sijaisuuksien hallinta

Valiokuntien työskentelyn turvaamisesta kaikissa olosuhteissa huolehditaan riittä-vällä ja ammattitaitoisella henkilökunnalla sekä toimivin virkamiesten sijaisjärjeste-lyin. Valiokuntasihteeristön henkilöstön osaamisalueita pyritään laajentamaan esim. virkakierron avulla ja edistämällä virkamiesten työskentelyä eri valiokunnissa ja va-liokuntakanslioissa. Järjestetään henkilöstökoulutusta erityisesti osastosihteereille ja valiokunta-avustajille. Päivitetään sijaisjärjestelyt vaalikauden vaihteessa ja hen-kilöstön vaihtuessa. Työhyvinvointi

Työhyvinvointia edistetään henkilöstön yhteisin toimin: työtapojen, esimiestyön, avoimuuden, koulutuksen, perehdyttämisen keinoin ja huolehtimalla riittävistä re-sursseista myös vaalikauden kiireisimpinä kausina. Valiokuntasihteeristön jäsenten työn kuormittavuus vaihtelee suuresti vaalikauden ja valtiopäivien aikana. Ylitöiden keskittymistä pyritään edelleen vähentämään. Varmistetaan väistötilojen ja perus-korjattujen työhuoneiden ja – kalusteiden asianmukaisuus. 4.3 Keskuskanslia Toiminnalliset painopisteet ja vaikuttavuustavoitteet Keskuskanslian toiminnalliset painopisteet ovat parlamentaarisen päätöksenteon laillisuuden, toimintavarmuuden ja sujuvuuden turvaamisessa yksikölle kuuluvilta osin.

14

Suunnitelmakaudelle ajoittuu uuden tietojärjestelmän käyttöönotto, jolloin yksikön tulee omaksua uudet työprosessit ja toimintatavat, jotka liittyvät täysistuntojen ja puhemiesneuvoston kokousten suunnitteluun, valmisteluun ja täytäntöönpanoon (strategiset mittarit: asiakastyytyväisyyskysely, itsearviointi). Työtapojen kehittämi-sessä etusijalla on yksikön perustehtävän eli toimintaedellytysten turvaaminen ylimmälle valtioelimelle kaikissa olosuhteissa taloudellisesti tehokkaalla tavalla. Ke-hittämistyössä kiinnitetään huomiota myös työyhteisön hyvinvointiin. Suunnitelmakauden muutokset ja kehittämishankkeet Istuntosalin peruskorjauksesta johtuva väistötiloihin siirtymisen tulee aiheuttamaan muutoksia palvelutoimintaan ja täysistuntotyöhön kevään 2015 vaalien jälkeen. Uu-den Eduksi-asianhallintajärjestelmän sisäänajo edellyttää normaalia suurempaa työpanosta. Siinä yhteydessä arvioidaan myös uudistuksen vaikutukset työtehtäviin ja niiden jakamiseen. Suunnitelmakaudella kartoitetaan uusia työnjaon ja henkilöstön yhteiskäytön mah-dollisuuksia keskuskanslian eri yksiköissä sekä osastojen välillä. Istuntoyksikkö

Toiminnalliset painopisteet ja vaikuttavuustavoitteet Istuntoyksikön toiminnalliset painopisteet ja vaikuttavuustavoitteet sisältyvät edellä olevaan koko osaston yhteenvetoon. Suunnitelmakauden muutokset ja kehittämishankkeet Myös tämän kohdan muutokset ja kehittämishankkeet sisältyvät koko osaston niitä koskevaan yhteenvetoon. Riskien hallinta Istuntoyksikön suurimmat riskit liittyvät tietoteknisten laitteiden toimintavarmuuteen ja henkilöstön riittävyyteen täysistuntojen tukipalveluiden osalta. Istuntovalmisteluun kuuluva päiväjärjestyksen ja sen myötä puhemiehen nuottien laadinta, asiakirjojen julkaiseminen, istuntopöytäkirjojen valmistuminen sekä eduskunnan vastausten ja kirjelmien laatiminen suomeksi ja ruotsiksi ovat kaikki riippuvaisia uuden asianhal-lintajärjestelmän toimivuudesta. Myös vika istuntosalin äänentoisto- tai äänestysjär-jestelmissä voi vaikeuttaa ja viivästyttää eduskunnan päätöksentekoa. Istuntotyö-hön osallistuvan henkilöstön riittävyys voi puolestaan muodostua ongelmaksi mah-dollisten samanaikaisten sairaustapausten tai esim. pitkistä iltaistunnoista johtuvan työkuormituksen vuoksi. Tietoteknisten laitteiden toimintavarmuuteen liittyviä riskejä yritetään hallita pitämäl-lä yllä ja harjoittelemalla vaihtoehtoisia toimintatapoja. Henkilöstön riittävyyteen liit-tyviä riskejä tulisi pyrkiä torjumaan paitsi riittävällä henkilöstöreservillä myös pitä-mällä yllä henkilöstön monipuolista osaamista ja mahdollistamalla tarvittaessa jous-tava siirtyminen oman perustehtävän ulkopuolelle. Riskeihin voidaan lukea myös väistötilaan siirtymisestä mahdollisesti johtuvat on-gelmat. Väistötilan istuntosalin toimintoja on valmisteltu huolellisesti ja se tullaan testaamaan ennen käyttöönottoa.

15

Pöytäkirjatoimisto Toiminnalliset painopisteet ja vaikuttavuustavoitteet Pöytäkirjatoimiston työn ydintavoite säilyy ennallaan: toimisto laatii eduskunnan täysistuntojen pöytäkirjat, joihin kirjataan luotettavasti ja mahdollisimman alkuperäi-sessä muodossa täysistunnoissa käydyt keskustelut, tehdyt lainsäädäntö- ja muut päätökset sekä täysistunnon muut tapahtumat, julkaisee ne tietoverkossa ajan-tasaisesti sekä toimittaa pöytäkirjat painatusta varten. Toimiston tavoitteena on säi-lyttää edelleen vuoden 2013 kansanedustajien palvelukyselyssä saavutettu erin-omainen tulos. Suunnitelmakaudella saadaan käyttöön osana Eduksi-hankkeen toteuttamista täys-istuntopöytäkirjan laadintaa tukeva tietojärjestelmä Lyyti, joka tehostaa ja moderni-soi pöytäkirjan laadintaa. Merkittävin muutos tapahtuu julkaisunopeudessa: pu-heenvuoroja ryhdytään julkaisemaan uudistuneeseen verkkopalveluun jo täysistun-tojen kuluessa. Lisäksi pöytäkirjan laadinnassa siirrytään kokonaan sähköiseen työprosessiin ja myös puheenvuorojen jakelu kansanedustajille tapahtuu sähköises-ti.

Suunnitelmakauden muutokset ja kehittämishankkeet Lyyti-järjestelmän käyttöönotto ja viimeistely tulevat vaatimaan huomattavaa resur-sointia suunnitelmakauden alkupuolella. Uusi järjestelmä ja uudet toimintatavat edellyttävät myös laajaa koulutusta ja panostamista osaamisen kehittämiseen. Myös Verkkopalvelu-uudistuksen viimeistely vaatii resursseja. (Kanslian strategiset päämäärät 4.1 ja 4.2) Peruskorjauksen edetessä E-rakennukseen täysistuntotyö siirtyy Sibelius-akatemian väistötiloihin ja toimisto siirtyy uusiin, lopullisiin toimitiloihin C- ja D-rakennusten 3. kerrokseen. Toimisto sopeuttaa toimintatapansa ja ottaa toiminnan suunnittelussa huomioon E-talon väistövaiheen olosuhteet: täysistuntotyön siirtymi-sen väistötiloihin sekä toimiston uusissa toimitiloissa C- ja D-rakennuksiin sijoittu-van, työhuonetiloja jakavan kokoushuoneen vaikutuksen. (Kanslian strategiset päämäärät 4.2 ja 4.4) Suunnitelmakaudella ryhdytään kartoittamaan mahdollisuutta vaihtaa täysistuntojen äänitysjärjestelmä. Nykyisen äänitysjärjestelmän (DaletPlus-ohjelmisto) huollon ja käyttäjätuen järjestämisessä on ollut suuria vaikeuksia, ja täysistuntotyön toiminta-varmuuden takaamiseksi ja lainsäädäntötyön dokumentoinnin varmistamiseksi on tarpeen harkita järjestelmän vaihtoa. Esiselvitys uudesta äänitysjärjestelmästä aloi-tetaan vuonna 2015, ja uusi järjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön aikaisintaan vuon-na 2017, kun täysistuntotyö siirtyy väistötiloista takaisin Eduskuntataloon. (Kanslian strategiset päämäärät 4.1 ja 4.2) Pöytäkirjaamisen luotettavuuden ja hyvän palvelun turvaamiseksi jatketaan työs-kentelytapojen yhtenäistämistä sekä kehitetään edelleen ohjeistusta, palautteenan-tomenettelyitä ja suomen kieleen liittyvää koulutusta. Myös aktiivisena jatkuva kan-sainvälinen vuorovaikutus ja yhteistyö Interstenon ja IPRS:n puitteissa tähtää osal-taan työntekijöiden ammatilliseen kehittymiseen. (Kanslian strategiset päämäärät 4.1 ja 4.4)

16

Suunnitelmakaudella, jonka alkuun ajoittuu useita suuria, päällekkäisiä muutoksia, kiinnitetään erityistä huomiota työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen, jotka pyritään turvaamaan ennen kaikkea huolehtimalla riittävästä henkilöstöresursoinnista. Myös kaikkien työntekijöiden huolellinen kouluttaminen uusiin järjestelmiin korostuu. (Kanslian strategiset päämäärät 4.1 ja 4.4) Riskien hallinta Riskienhallinnassa varaudutaan erityisesti tietojärjestelmä- ja henkilöresurssiriskei-hin. Lyyti-järjestelmän käyttöönoton mahdollisiin ongelmiin varaudutaan käyttäjien laaja-alaisella kouluttamisella ja perehdyttämisellä sekä vaihtoehtoisia toimintatapo-ja ylläpitämällä. Toimiston määräaikaisten työsopimusten päättyessä henkilöresurs-sitarve arvioidaan kokonaisuutena pitäen silmällä erityisesti yksikön toimintavar-muutta kaikissa tilanteissa. Ruotsin kielen toimisto

Toiminnalliset painopisteet ja vaikuttavuustavoitteet Toimiston toiminnalliset painopisteet ovat käytännössä samat kuin sen tärkeimmät tehtävät (valtiopäiväasiakirjojen kääntäminen, eduskunnan ruotsinkielisten vastaus-ten laatiminen, ruotsinkieliseen täysistuntopöytäkirjan toimittamiseen liittyvä työ se-kä tulkkaus) eikä priorisointeja niiden välillä voida juurikaan tehdä. Kaikki painopis-tealueet palvelevat suoraan eduskunnan ensimmäistä strategista päämäärää, eli eduskunnan valtiosääntöisen toiminnan ylläpitämistä ja kehittämistä. Vaikuttavuustavoitteiksi on määritelty kaksikielisen istuntokäsittelyn varmistaminen sekä täsmällisen, huolitellun ja nykyaikaisen lakikielen edistäminen. Tämän lisäksi toimisto pyrkii omalta osaltaan tehostamaan eduskunnan kanslian kaksikielisiä pal-veluja. Vaikuttavuustavoitteiden mittarit ovat ensisijaisesti tuotetut sivumäärät ja ai-kataulussa pysyminen (istuntoasiakirjat ja pöytäkirja) sekä ruotsinkielisten vastaus-ten virheettömyys ja oikea-aikaisuus. Suunnitelmakauden muutokset ja kehittämishankkeet IT-hankkeet. Suunnitelmakaudella Eduksi-hankkeen käytäntöön soveltaminen ja hankkeesta saatavien hyötyjen yhdistäminen toimiston työprosesseihin sekä siihen liittyvä koulutus tulee olemaan tärkeä painopistealue. Samassa yhteydessä pyri-tään siirtymään yhä paperittomampaan tapaan käsitellä toimeksiantoja, jossa kaikin puolin minimoidaan tulostamisen tarve ja siirrytään esim. käännösten kommentoin-nissa ja tarkastuksessa sähköiseen muotoon. Johtaminen/suunnittelujärjestelmän parantaminen. Toimiston henkilökunnan mah-dollisuudet osallistua toiminnan suunnitteluun ei ole paras mahdollinen. Kanslian vuosikellon mukaiset suunnittelutehtävät ajoittuvat vaiheeseen, jossa toimisto on pahasti ylikuormittunut. Pohtivalle ja osallistavalle sisäiselle suunnittelulle on luota-va paremmat puitteet samalla kun osallistumisen muotoja kehitetään. Palautteen antamisen kehittäminen. Vuoden 2014 aikana aloitettu, ennen kaikkea kääntäjille ja tarkastajille tarkoitettu mahdollisuus keskinäiseen järjestelmälliseen palautteenantoon on osoittautunut hyväksi keinoksi vahvistaa työn laatu ja lisätä tiedonkulku käännösten kanssa työskentelevien välillä. Toiminta vakinaistetaan ja kehitetään sille sopivia, pysyviä toimintamuotoja sekä yhdistetään termipankin yllä-pitoon.

17

Svenskt lagspråk i Finland – ohjeistuksen uusiminen. Toimisto on edustettuna val-tioneuvoston kanslian julkaiseman virallisohjeen uudistamishankkeessa sekä nime-tyin henkilöin projektiryhmässä että tärkeänä lausunnonantajana. Hankkeen puit-teissa päivitetään säädöskääntämisen keskeiset periaatteet ja sanastot. Hankkeella on merkitystä eduskunnan valtiosääntöisen toiminnan ylläpitämiselle ja kehittämi-selle. Riskien hallinta Oleellisimmat riskintekijät ovat aikatauluriskit istuntokausien lopussa, henkilöstö-resurssien riittämättömyys erityisesti kiireaikana sekä erikoistumisesta johtuvat hei-kot sijaisjärjestelyt. Ensimmäisen tekijän osalta toimiston vaikutusmahdollisuudet ovat erittäin rajalliset, ellei olemattomat. Asiantilan korjaaminen edellyttää lainsää-däntötyön parempaa suunnittelua koko kanslian tasolla. Henkilöstöresurssien osal-ta on odotettavissa kohennusta jo kaksi vuotta avoinna olleen kääntäjän viran täyt-tämisen myötä vaalikauden alussa. Virantäytön myötä on mahdollista ohjata lisää resursseja eduskunnan vastausten ja kirjelmien laatimiseen, jotta laatu- ja aikatau-luvaatimusten täyttäminen voidaan turvata. Täysistuntotulkkauksesta vastaa pää-sääntöisesti yksi henkilö, joka on ollut sidoksissa täysistuntoon vailla tarpeellisia vuorottelumahdollisuuksia. Hankkimalla ulkopuolisia tulkkauspalveluja iltaistuntoihin tilannetta voidaan parantaa. Henkilöstön hyvinvointi. Panostukset ergonomiaan jatkuvat tavoitteena jokaiselle henkilökohtainen kirjallinen ergonomiasuunnitelma. Samoin jatkuvat virkistyspäivien yhteydessä järjestetyt hyvinvointiin liittyvät aktivoivat luennot. Käynnistetään toimis-ton oma päivittäinen taukojumppa. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen sekä jaksamisen turvaamiseksi toimisto pitää tärkeänä, että viikkotyöaikaa voidaan jär-jestellä yksilöllisten tarpeiden mukaisesti kokonaistyöaikaa vähentämättä. Etätyön mahdollisuuksia hyödynnetään järjestelmällisemmin virkamiehen niin halutessa. Asiakirjatoimisto

Toiminnalliset painopisteet ja vaikuttavuustavoitteet Asiakirjatoimiston toiminnan painopisteet ovat pääosin ennallaan. Toiminnallisena tavoitteena on:

Valtiopäiväasiakirjojen välittäminen eduskunnan käyttöön sovittuina määrä-aikoina sekä painettuna että sähköisessä muodossa

Täysistunnossa käsiteltävien vp-asioiden valmistelu (vireillepantuja valtiopäi-väasioita vuosittain n. 2800 kpl)

Kansanedustajien aloitteiden, kysymysten ja ehdotuksien asiakirjatuotanto (vuosittainen yhteismäärä n. 2000 kpl)

Kansanedustajatietojen tietokantatuotanto Eduskuntatyössä tarvittavien hallituksen esitysten paperiversioiden painami-

nen Arkistokirjojen painaminen, sidottaminen ja jakelu; (vuosittainen määrä n. 60

nidettä eli n.2000–2500 kirjaa, joissa n. 2 milj. painopintaa) Eduskunnan graafisten palvelujen tuottaminen (n. 7 milj. painopintaa) Valtiopäiväasiakirjojen varastointi (5 viimeisen vuoden vp-asiakirjoja, n. 4000

varastonimikettä) (eduskunnan kanslian strateginen päämäärä 4.1)

18

Suunnitelmakauden muutokset ja kehittämishankkeet Suunnittelukaudella otetaan käyttöön asiakirjatoimiston toiminnan kannalta keskei-nen Eduksi-Vaski-järjestelmiä. Tavoitteena on myös avata uusia valtiopäiväasiakir-jojen sähköisiä palveluja kansanedustajille (EDUKSI-hanke, SAKKI 2-projekti). (eduskunnan kanslian strateginen päämäärä 4.2) Järjestelmien kehittäminen, testaus, tietosisältöjen konvertointi sekä ylläpito tulevat edellyttämään runsaasti normaalia enemmän työpanosta suunnittelukauden aikana. Kaudella tarvitaan myös panostusta toimiston osaamisen kehittämiseen sekä toi-minnan organisoitiin käyttöönoton yhteydessä. Monistamon sijoittuminen väestösuojaan E-rakennuksen peruskorjauksen aikana (2015–2016) tulee vaikuttamaan sekä täysistuntopalveluihin että asiakaspalveluun. Monistamon uudella tehokkaalla painokoneella pyritään välttämään täysistunnon asiakirjapalvelujen merkittävä hidastuminen. Uudella koneella painetaan eduskun-nan tarvitsemat hallituksen esitykset. Paperinkulutusta pyritään vähentämään eri tavoin edelleen. (Eduskunnan kanslian strategiset päämäärät 4.1 ja 4.2 4.4) Riskien hallinta Riskienhallinnassa varaudutaan erityisesti tietojärjestelmä- ja henkilöresurssiriskei-hin. Eduksi-järjestelmän käyttöönoton mahdollisiin ongelmiin varaudutaan käyttäjien laaja-alaisella kouluttamisella ja perehdyttämisellä sekä vaihtoehtoisia toimintatapo-ja ylläpitämällä. Vaikutukseltaan suurin riski on Eduksi-järjestelmän toimimattomuus siten, että täysistuntoa ei voida järjestää. Avainhenkilöiden sairastumisen tai työky-vyttömyyden aiheuttaminen ongelmia voidaan ehkäistä ennalta työnkierto- ja vara-henkilöjärjestelyillä. 4.4 Kansainvälisten asiain yksikkö Toiminnalliset painopisteet ja vaikuttavuustavoitteet Kansainvälisten asiain yksikön keskeisin tehtävä on huolehtia parlamentaariseen diplomatiaan liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä: yksikkö antaa asiantuntijatu-kea puhemiehistölle, eduskunnan kansainvälisille valtuuskunnille ja muille toimieli-mille kansainvälisen ja ulkopolitiikan asiakysymyksissä ja kokousmatkajärjestelyis-sä sekä koordinoi eduskunnan kahdenvälistä parlamentaarista yhteistyötä. Toiminnalliset painopisteet koskevat parlamenttien puhemiesten kansainvälisen kanssakäymisen tukemista, asiantuntija- ja teknisten palveluiden antamista seitse-män parlamentaarisen järjestön valtuuskunnalle, eduskunnan isännöimien kansain-välisten konferenssien suunnittelusta ja toteutuksesta huolehtimista sekä ystävyys- ja yhteistoimintaryhmien avustamista. Merkittävin yksittäinen hanke suunnitelmakaudella on heinäkuussa 2015 Finlandia-talossa pidettävän ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen valmistelut ja järjeste-lyjen koordinointi. Vuonna 2015 yksikön järjestettäväksi tulevat lisäksi mm. maail-manpankkiseminaari, Barentsin parlamentaarinen konferenssi, mahdollinen poh-joismaiden puhemiestapaaminen, PN:n ja Venäjän duuman, liittoneuvoston ja Luo-teis-Venäjän parlamentaarikoiden opintovierailu sekä huolehtiminen lukuisista kan-sainvälisistä vierailuista. PN:n puolue- ja työryhmien sekä valiokuntien ja puheen-johtajiston kokoukset pidetään tammikuussa 2015 Ahvenanmaalla.

19

Suunnitelmakauden muutokset, kehittämishankkeet ja riskienhallinta Kolmen virkamiehen jäädessä eläkkeelle vuonna 2015 on aika uusia yksikön työn-jakoa ja tarkistaa valtuuskuntien sihteeristöjen tarvitsema resursointi ja voimavaro-jen oikea allokointi vähenevillä henkilöstöresursseilla. Vaalikauden alussa arvioi-daan ystävyysryhmien sihteeri- ja asiantuntijapalvelujen järjestäminen. Matkatietokanta uudistetaan yhteistyössä valiokuntasihteeristön ja tietohallinnon kanssa vuoden 2015 loppuun mennessä. Vuoden 2015 vaalien jälkeen toteutetaan valitun puhemiehistön, kansainvälisten valtuuskuntien jäsenten ja kansanedustajien avustajien perehdyttäminen kansain-väliseen yhteistyöhön. Riskien hallinta

Oleellisimpia riskitekijöitä yksikön toiminnassa ovat henkilöstöresurssien riittävyys, kansainväliseen toimintaympäristöön liittyvät epävarmuustekijät sekä matkustami-seen ja tietoturvallisuuteen liittyvät yleiset riskit. Yksikön henkilöstön määrän vähentämisen jatkuessa työtehtävien määrä säilyy samaan aikaan muuttumattomana tai kasvaa. Yksikön palveluksesta poistuu kulu-van vuoden aikana kokeneita virkamiehiä kolmen asiantuntija jäädessä eläkkeelle. Riittämättömät resurssit voivat laskea palvelun tasoa, lisätä virheiden mahdollisuut-ta ja/tai koetella työhyvinvointia. Henkilöstöresurssien riittämättömyyden riskiä pyri-tään vähentämään kiinnittämällä huomiota selkeämpään ja mahdollisimman tasai-seen työtehtävien jakoon, työtapojen tehostamiseen sekä priorisointiin. Kansainvälisessä toimintaympäristössä voi tapahtua yllättäviä muutoksia, jotka vai-kuttavat turvallisuuteen tai muista syistä osallistumiseen. Vaikka suoranaista uhkaa, jonka takia osallistuminen olisi peruttava, ei kohdistuisikaan, on mahdollista, että mm. kokouspaikkojen muutokset aiheuttavat lisäkustannuksia ja vaikeuttavat budje-tointia. Myös valuuttakurssimuutokset voivat aiheuttaa ennakoimattomia muutoksia mm. järjestöjen jäsenmaksuihin ja matkustuskustannuksiin. Huomiota kiinnitetään yleisesti kasvaneiden riskien (esim. matkustusturvallisuus, tietoturvallisuus) identifioimiseen ja hallintaan mm. koulutuksen kautta. Matkustami-seen liittyvät riskiarviot tehdään matkakohtaisesti asianomaisia tahoja konsultoiden. 4.5 Turvallisuusyksikkö Toiminnalliset painopisteet ja vaikuttavuustavoitteet Turvallisuusyksikkö vastaa suunnittelukaudella eduskunnan turvallisuudesta ja ta-kaa omalta osaltaan laadukkaiden ja tehokkaiden parlamenttipalveluiden tuottami-sen. Palvelua kehitetään huomioiden eri asiakasryhmät. Palveluprosessin kehittämistä jatketaan kehittämällä uusia toimintatapoja ovipalveluissa sekä pelastusturvallisuu-dessa. Tapahtumaraportointijärjestelmä on otettu käyttöön ja sen hyödyntämistä tehoste-taan. Järjestelmä tuottaa johtamiseen, seurantaan ja suunnitteluun tietoa eduskun-nan kävijämääristä ja eri sisäänkäyntien käytöstä ja muista tapahtumista.

20

Turvallisuusyksikkö sopeuttaa toimintaansa peruskorjauksesta johtuviin tila- ja toi-mintatapamuutoksiin. Suunnitelmakauden muutokset ja kehittämishankkeet Turvallisuusyksikkö toimii peruskorjauksen asiantuntijana. Rikosilmoitin-, kulunval-vonta- ja kameravalvontajärjestelmiä laajennetaan ja päivitetään osittain peruskor-jauksen, osittain järjestelmien vanhenemisen vuoksi. Ympäristönvalvontajärjestelmä päivitetään ja laajennetaan peruskorjauksen ede-tessä. Yhteistyötä Säteilyturvakeskuksen kanssa jatketaan. Turvallisuusyksikön johdon ja esimiesten toimenkuvia selkeytetään. Turvallisuusyk-sikkö selvittää suunnitelmakaudella peruskorjauksen jälkeisen työvoimatarpeensa. Ensi vaiheessa osa tehtävistä hoidetaan määräaikaisina ja tilannetta tarkastellaan vuosittain. Työhyvinvoinnin parantaminen ja ylitöiden määrän vähentäminen ovat turvallisuus-yksikön keskeisimpiä tavoitteita. Riskien hallinta Turvallisuusyksikkö kokoaa vuosittain eduskunnan kansliassa yksiköiden toiminta- ja taloussuunnitelman (tts) yhteydessä antamista riskien arvioista raportin. Raportti käsitellään viimeistään syksyllä kansliatoimikunnassa. Tiedot raporttiin saadaan kansliatoimikunnan hyväksymästä vuosien 2015 - 2018 TTS:sta ja yksiköiden tu-lossuunnitelmista. Turvallisuusyksikön suurimmat riskit liittyvät turvallisuus- ja asiakaspalvelutehtävis-sä olevien työntekijöiden henkilöturvallisuuteen, turvateknisten laitteiden toiminta-varmuuteen ja avainhenkilöstön osaamisen keskittymiseen sekä siihen liittyvään si-jaisuuksien hallintaan. Eduskunnan työterveyshuollon yksikön henkilöstölle teke-mässä neljän vuoden välein tehtävässä terveyskyselyssä vuonna 2014 ilmeni, että turvatarkastus- ja asiakaspalvelutehtävissä työskentelevien virastoavustajien työhy-vinvoinnissa on merkittävää häiriötä. Tämä riski voi vaikuttaa välillisesti eduskunnan turvallisuuteen. Työntekijöiden henkilöturvallisuuteen liittyy väkivallan kohteeksi joutumisen uhka sekä väkivallan tekojen estäminen. Yksikkö kouluttaa henkilöstöä jatkuvana koulu-tuksena mm. vaikean asiakkaan kohtaamisessa, henkilöturvallisuudessa, voiman-käytössä ja turvallisuusteknisten laitteiden käytössä. Myös toimintatapojen jatku-vaan kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Työntekijöiden henkilöturvallisuuteen liit-tyy myös yksintyöskentely, jota turvallisuusyksikön toiminnassa pyritään välttä-mään. Turvatekniset laitteet ovat eduskunnan turvallisuusvalvonnan osaavan henkilöstön lisäksi yksi tärkeä kulmakivi, jonka toimintavarmuus on kriittinen tekijä toiminnan kaikissa tilanteissa. Turvatekniset laitteet pidetään toimintakuntoisina. Laitteita uusi-taan yksikön sisäisen, hallitun menettelyn ja aikataulun mukaisesti. Teknisten lait-teiden tekniseen hallintaan liittyy ulkopuolisten urakoitsijoiden käyttö kustannuste-hokkaan periaatteen mukaisesti ja urakoitsijoiden toiminnan valvonta korostuu. Ku-lunvalvonnassa toiminnan tueksi otetaan käyttöön sähköisten avainkaappien, erillis-tenleimaus- ja reittitunnisteiden käyttö sekä erityistunnisteiden nykyistä tarkempi valvonta.

21

Avainhenkilöstön osaamisen keskittyminen on kriittinen riski, joka on tiedostettu ja johon on puututtu aloittamalla sijaisuusjärjestelyjen uudelleen organisointi ja ulko-puolisten toimijoiden käyttö rajatussa määrin. Virastoavustajien työhyvinvoinnin parantaminen on aloitettu ja etenee suunnitelma-kaudella.

4.6 Tieto- ja viestintäyksikkö

Tieto- ja viestintäyksikkö tukee eduskunnan ydintehtävän toteuttamista hankkimalla tietoa eduskuntatyön pohjaksi sekä edistämällä avoimuutta, vuorovaikutusta ja tie-don saavutettavuutta. Työtä ohjaavat tieto- ja viestintästrategiat, jotka uudistetaan kanslian strategian uudistamisen yhteydessä. Samalla kehitetään uusia toimintata-poja yksikön palvelujen tuottamiseksi. Strategioissa on määritellään asiakkaat, pal-velut ja kanavat, kehityshankkeet sekä arviointi- ja vertailumenetelmät. Strategioita päivitetään vuosittain toiminnan ja talouden suunnitteluprosessissa. Suunnitelmakaudella yksikön keskeisimpiä kehityshankkeita ovat verkkopalvelu-uudistukset, taloudelliset laskelmat -hanke sekä viestintäpalvelujen toteutus väliai-kaistiloissa ja peruskorjatussa Eduskuntatalossa. Yksikkö osallistuu itsenäisen Suomen 100-vuotis-juhlan ja sananvapauden 250-vuotismerkkivuoden valmisteluun ja toteutukseen. Eduskunnan kirjasto Toiminnalliset painopisteet ja vaikuttavuustavoitteet Suunnitelmakaudella pyritään tarjoamaan entistä monipuolisempia verkkosisältöjä taustoittamalla lainsäädäntöhankkeita ja muita kiinnostavia yhteiskunnallisia asioita. Tavoitteena on, että ne palvelisivat sekä eduskunta- että ulkopuolisia asiakkaita ja lisäisivät kansalaisten tietämystä ja mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kirjaston henkilökunnan osaamista kehitetään ja laajennetaan tavoitteena entistä monipuolisempi osaaminen kirjaston aihealueiden tiedonhallinnassa. Kirjaston ta-voitteena on parantaa asiakaspalveluja erityisesti kahdella tavalla: uudistamalla palveluprosesseja ja kehittämällä henkilökunnan osaamista. Arkisto jatkaa eduskunnan asianhallintajärjestelmien kehittämistyön tukemista, mikä parantaa mm. kanslian tiedonhallintaa ja tekee mahdolliseksi sähköisen pitkäaikais-arkistoinnin. Suunnitelmakauden muutokset ja kehittämishankkeet Vuonna 2015 käynnistetään kirjaston palvelustrategian uudistaminen. Tärkeimpiä kehittämishankkeita ovat verkkokoulutusten aloittaminen, eduskunnan hallinnollis-ten asioiden käsittelyjärjestelmän ja uuden kirjastojärjestelmän suunnittelu suunni-telmakauden loppupuolella. Riskien hallinta Kirjaston suurin riski liittyy päivystyspalveluun erityisesti silloin, kun päivystäjiä yllät-täen sairastuu tai joutuu pitkille sairauslomille. Riskiin varaudutaan joustavilla työjär-jestelyillä. Myös verkkotietojärjestelmien toimimattomuus on riski, johon varautumi-

22

nen tapahtuu lähinnä tietohallinnossa. Monissa asiakaspalvelutilanteissa koetaan turvattomuutta, jonka takia yritetään välttää yksintyöskentelytilanteita. Sisäinen tietopalvelu Toiminnalliset painopisteet ja vaikuttavuustavoitteet Suunnitelmakaudella jatketaan sisäisen tietopalvelun muuttamista selvitys- ja ana-lyysipalveluja tuottavaksi yksiköksi, jossa henkilökunta on erikoistunut eri aihealueil-le. Mediaseuranta- ja verkkotietopalveluja kehitetään tukemaan asiakkaiden itse-palvelua. Korkealaatuisilla asiasisältöpalveluilla tuetaan kansanedustajien ja mui-den asiakkaiden tietotarpeita. Suunnitelmakauden muutokset ja kehittämishankkeet Suunnitelmakauden alkupuolella uusitaan sisäisen tietopalvelun strategia. Merkittä-vimpiä kehittämishankkeita ovat Taloudelliset laskelmat -palvelun kehittäminen, osaamistarpeiden kartoitus ja suunnitelma osaamisen muuttamiseksi, toimeksianto-jen hallintajärjestelmän toteuttaminen, verkkolähdetietokannan jatkokehittäminen ja mediaseurantapalvelujen välineiden testaus sekä palvelun kehittäminen. Riskien hallinta Suurin riski sisäisessä tietopalvelussa liittyy henkilöresursseihin suhteessa kysyn-tään sekä erityisosaamiseen vaativissa tilanteissa. Näihin varaudutaan siten, että työntekijöillä on työpari, joka ainakin osittain voi paikata tilannetta. Osaamisen riit-tämättömyys suhteessa kysyntään on riski, johon varaudutaan pidemmällä aikavä-lillä rekrytoinnin, osaamiskartoitusten ja koulutuksen kautta. Tietoverkon häiriöt vaikuttavat heti työnteon mahdollisuuksiin ja palvelun toimivuuteen. Tähän riskiin varautuminen tapahtuu lähinnä tietohallintotoimistossa. Eduskuntatiedotus Toiminnalliset painopisteet ja vaikuttavuustavoitteet Eduskuntatiedotuksen tavoitteena on, että päivittäinen media-, verkko-, kansalais- ja työyhteisöviestintä on toimivaa ja tuloksekasta. Viestinnän lähtökohtina ovat avoimuus, vuorovaikutus, saavutettavuus, asiakaslähtöisyys ja visuaalisuus. Yksik-kö vastaa päivittäisestä mediapalvelusta ja median perehdytyksestä, julkisesta ja sisäisestä verkkopalvelusta, verkkolähetyksistä ja sosiaalisen median profiilista, esittelyaineistoista ja julkaisuista sekä opastetuista vierailuista, Kansalaisinfosta ja muista yleisötapahtumista työyhteisöviestinnästä sekä avustaa kansanedustajien verkostoja. Suunnitelmakauden muutokset ja kehittämishankkeet Mediapalvelua ja median perehdytystä kehitetään viestintäympäristön muuttuessa. Eduskunnan julkista ja sisäistä verkkopalvelua uudistetaan ja verkkolähetysten käyttömahdollisuuksia monipuolistetaan. Eduskunnan näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa kehitetään. Työyhteisöviestintää parannetaan kehitysmallin ja uuden in-tranetin avulla. Medialle luodaan väistötiloissa ja peruskorjatussa Eduskuntatalossa hyvät toiminta-edellytykset. Kamera- ja verkkolähetysjärjestelmä siirretään väistötiloihin ja uudiste-

23

taan palattaessa Eduskuntataloon. Peruskorjaukseen liittyvää sisäistä ja ulkoista viestintää lisätään. Esittelyaineistot uudistetaan vain osittain vaalikauden vaihtuessa 2015 ja palattaes-sa Eduskuntataloon 2017. Opastetut vierailut loppuvat Eduskuntatalossa peruskor-jauksen ajaksi ja käynnistyvät taas syksyllä 2017. Väliaikana Kansalaisinfon toimin-taa monipuolistetaan sekä opettaja- ja koululaisyhteistyötä lisätään. Peruskorjatun Eduskuntatalon käyttöönotto on viestinnällisesti merkittävä tapahtuma samoin kuin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhla ja sananvapauden 250-vuotismerkkivuosi. Riskien hallinta Eduskuntatiedotuksen suurin toimintariski liittyy tietojärjestelmiin, koska katkot ja laajemmat häiriöt tietojärjestelmissä estävät tiedonvälityksen. Riskiin varautuminen tapahtuu lähinnä tietohallinnossa. Toinen haaste on eduskuntaan liittyvä paikkaan-sa pitämättömän tiedon levitys, johon varaudutaan aktiivisella ennakkotiedotuksella sekä eduskunnassa toimivien sitouttamisella yhteisiin arvoihin. Eduskunnalla ei ole viikonloppujen mediapäivystysjärjestelmää ja riskinä ovat myös laajat erityisosaa-misalueet verkkoviestinnässä, joihin ei ole osoittaa sijaista/työparia.

4.7 Hallinto- ja palveluosasto

Toiminnalliset painopisteet ja vaikuttavuustavoitteet Osaston toiminnan painopisteet ovat johtamisjärjestelmien tuki ja kehittäminen, kiin-teistöjen peruskorjaus ja väistötilojen järjestäminen, tärkeimpien tietojärjestelmien uusiminen, henkilöstö- ja taloushallinnon uudistaminen ja työhyvinvoinnin edistämi-nen. Toiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen edellyttää hallinnollis-ten rakenteiden ja päätöksenteon arvioimista ja uudistamista. Suunnitelmakauden muutokset ja kehittämishankkeet Kanslian palvelumallin ja siihen liittyvän johtamisen ja organisaation uudistaminen on toteutettu hallinto-osastolla vuoden 2014 aikana. Osasto seuraa käynnissä olevaa kanslian päätöksenteon kehittämistä. Kansliatoi-mikunnan päätettäväksi esiteltäviä asioita on keskitetty eduskunnan toiminnan kan-nalta aiempaa olennaisempiin asioihin ja vapaamuotoisissa keskusteluissa (ns. kahvipöytäkeskustelut) kansliatoimikunta käy valmistelevia keskusteluja laajakan-toisista ja periaatteellisista asioista. Eduskunnan avustajajärjestelmää kehitetään vuoden 2015 aikana tehtävien päätös-ten mukaisesti. Valtion palvelukeskuksen Palkeiden asiakkaaksi on siirrytty eduskunnan henkilöstö- ja taloushallinnon hyvä palvelutaso säilyttäen 1.1.2015 lukien. Suunnitelmakaudella eduskunta ottaa käyttöön kaikkia valtion virastoja koskevan yhteisen talous- ja hen-kilöstöhallinnon SAP-perusteisen tietojärjestelmä Kiekun. Tavoitteena on eduskun-nan siirtyminen Kiekuun vuosien 2016–17 aikana.

24

Hallintojohtajan esikuntatoiminnot Toiminnalliset painopisteet ja vaikuttavuustavoitteet Vaalikauden alussa toiminnan painopisteet tulevat olemaan uusien kansanedustaji-en koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksen koordinoinnissa sekä uuden kanslia-toimikunnan perehdyttämisessä tehtäviinsä ja eduskunnan hallintoon. Henkilöstöjohtamisessa ja -suunnittelussa jatketaan tuloksellisuuden, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin edistämistä sekä niitä tukevien palkitsemiskeinojen kehittämistä ja käyttöön soveltamista. Ensimmäisenä konkreettisena tavoitteena on vaikuttaa siihen, että kansliassa saavutetaan kansliatoimikunnan viime suunnitelmakaudella asettama tavoite vakinaisen virkasuhteisen henkilökunnan vähentämiseksi 400 henkilötyövuoteen. Osaston palvelu-uudistuksen toteutuksen tuki, asetettujen tavoitteiden saavuttami-sen seuranta ja muutosten hallinnollisten säädösten valmistelu tulevat olemaan suunnitelmakauden alussa myös painopisteitä. Taloushallinnossa painopisteenä tulee olemaan vuoden 2015 alussa alkaneen asi-akkuussuhteen vakiinnuttaminen valtion palvelukeskus Palkeissa. Toinen merkittä-vä painopiste koskien koko suunnitelmakautta on valtion yhteisen talous- ja henki-löstöhallintojärjestelmä Kiekun puolitoista vuotta kestävä käyttöönottoprojekti ja vuoden 2016 loppuun ajoittuva käyttöönotto. Tärkeimpänä vaikuttavuustavoitteena tulee osaston toiminnassa olemaan johtamis-järjestelmiä ja henkilökunnan monipuolista osaamista kehittämällä turvata korkean palvelutason säilyttäminen ja ylläpitäminen. Siinä tulee ottaa huomioon valtionta-louden kestävyysvajeesta johtuvat ja eduskuntaakin koskevat menotalouden rajoi-tukset. Suunnitelmakauden muutokset ja kehittämishankkeet Suunnitelmakauden merkittävin kehittämishanke tulee olemaan hallinto- ja palvelu-osaston johdolla tapahtuva valtion yhteisen talous- ja henkilöstöhallintojärjestelmä Kiekun käyttöönotto. Se tulee vaikuttamaan kaikkien kanslian toimintayksiköiden toimintaan. Erityisesti muutokset koskevat yksiköiden johtamista ja vaikuttavat pal-velussuhde-ehtojen yhdenmukaiseen soveltamiseen ja työajan käytön seurantaan. Ne luovat edellytykset tuottavuuden ja kustannusten parempaan seurantaan. Palkeiden ja Kiekun käyttö ja niistä saatujen kokemusten perusteella suunnitelma-kauden loppupuolella arvioidaan hallinto- ja palveluosaston vastaamien taloushal-lintotehtäviä hoitavan henkilökunnan mitoitus, rakenne ja tehtäväsisällöt. Riskien hallinta Riskienhallintaan liittyvät suurimmat muutokset kohdistuvat valtion palvelukeskuk-seen siirtyvien tehtävien oikeellisuuden ja luotettavuuden valvontaan. Taloushallin-tojärjestelmien pääkäyttäjävastuiden siirtyminen eduskunnasta Palkeille vähentää eduskunnan omassa vaikuttamispiirissä olevia riskitekijöitä.

25

Palvelukeskus Toiminnalliset painopisteet ja vaikuttavuustavoitteet Palvelukeskus aloittaa uutena organisaatioyksikkönä vuoden 2015 alussa. Keskei-senä tavoitteena ja painopistealueena on voimassa olevista eduskunnan kanslian arvoista ja tavoitteista lähtien kehittää ja parantaa asiakaspalveluita sekä asiakas-lähtöisyyttä. Näiden parantamiseen pyritään toimintatapojen, työvälineiden sekä osaamisen kehittämisellä. Tavoitteena on aluksi kehittää uuteen rakenteeseen ja palvelumalliin sopivat toimin-tatavat sekä huolehtia henkilöstön tarvittavasta osaamisesta muuttuvilla tehtävä-alueilla. Asiakaspalvelua tarjotaan henkilökohtaisena palveluna asiakaspalvelutiskil-lä ja sähköisiä välineitä hyödyntäen. Tehtävien ja osaamisen kehittämisen myötä panostetaan myös työhyvinvoinnin parantamiseen. Toimintatapojen lisäksi ediste-tään vuorovaikutteista toimintakulttuuria ja jatkuvan parantamisen periaatteiden omaksumista. Edellä mainituilla toimilla on tarkoitus myös luoda edellytykset sille, että suunnitel-makauden aikana eläköityvien henkilöiden tilalle ei tarvitse rekrytoida uutta henkilöä samoihin tehtäviin. Riskien hallinta Riskeinä tällä suunnittelukaudella on nähtävissä palveluiden ja toimintatapojen muutokseen liittyvät tilapäiset epävarmuustekijät henkilötasolla sekä toimintamallien kehittämisestä johtuvat tilapäiset palvelutason laatutason vaihtelut. Nämä riskit pyri-tään välttämään riittävällä henkilöresursoinnilla ja riittävällä etupainotteisella osaa-misen siirrolla ja jakamisella. Eduskunnan postin siirtyminen peruskorjauksen alta nykyisistä tiloista väistötiloihin poistaa merkittävät terveydelliset riskit, jotka ovat liittyneet tilojen käyttämiseen.

Kiinteistötoimisto Toiminnalliset painopisteet ja vaikuttavuustavoitteet Kiinteistötoimiston toiminnan painopiste on eduskunnan kiinteistöjen suunnitelmalli-nen ja kustannustehokas peruskorjaus sekä kiinteistön ja irtaimiston hoito ja suoja-us korjaustöiden aikana. Lisäksi tilojen käyttäjille tarjotaan myös peruskorjauksen aikana mahdollisimman häiriöttömät ja toimivat olosuhteet kiinteistönhoidolla, siivo-uksella ja irtainta kansallisomaisuutta vaalimalla sekä korvaavia työ- ym. tiloja jär-jestämällä. Suunnitelmakauden muutokset ja kehittämishankkeet Peruskorjauksessa tärkeää on yhdessä suunnittelijoiden ja konsulttien kanssa var-mistaa peruskorjauksen eteneminen yhteisesti hyväksytyn aikataulun mukaisesti. D-rakennuksen peruskorjaus sekä Sibelius-Akatemian väistötilojen muutostyöt val-mistuvat vuoden 2015 alkupuolella. Eduskuntatalon peruskorjauksen varsinaiset korjaustyöt alkavat keväällä 2015 heti vaalitauon alkaessa. Uusi eduskunta kokoontuu väistötiloihin Sibelius-Akatemian rakennukseen, jossa konserttisali varustetaan täysistuntotyöskentelyä varten ja sen parville järjestetään tilat tiedotusvälineille ja yleisölle. Sibelius-Akatemian muihin

26

kerroksiin saadaan tiloja mm. puhemiehistölle ja valiokunnille ja sinne rakennetaan tarvittavat sisäyhteydet eduskunnan käytössä olevista omista rakennuksista. Kiinteistötoimisto on hankkinut peruskorjauksen ajaksi vuokratiloja sekä valtiopäivä- että muun toiminnan väistötiloiksi. Näissä ja omissa tiloissa jatkuvat vielä keväällä väistövaiheiden edellyttämät muutostyöt ja niissä järjestetään toimintojen muutot. Kansallisomaisuuteen luettava irtaimisto (taide- ja esinekokoelma sekä Eduskunta-talon alkuperäiskalustus) siirretään osin varastoihin ja osin konservoitavaksi. Taide- ja esinekokoelma varastoidaan mahdollisimman suurelta osin omissa tiloissa. Pe-ruskorjaushankkeen eri vaiheista kertovaa julkaisua ryhdytään valmistelemaan. Kiinteistötoimiston omia toimintatapoja ja henkilöstötarvetta suunnitellaan ja sääde-tään peruskorjauksen muuttuvissa olosuhteissa huomioiden erityisesti vuonna 2014 käyttöön otettujen maanalaisten tilojen toiminta sekä toteutuva hallinto-osaston pal-veluhanke. Suunnittelussa otetaan erityisesti huomioon tukipalvelujen palvelulähtöi-syys sekä tiloja palvelevan tekniikan toimintavarmuus. Lisäksi kiinteistötoimisto osallistuu tilakysymysten asiantuntijana aktiivisesti muiden yksiköiden vastaavaan suunnitteluun. Riskien hallinta Suunnitelmakauden suurimmat riskit liittyvät Eduskuntatalon peruskorjauksessa mahdollisesti esille tuleviin kustannus- tai aikataulumuutoksia aiheuttaviin ongelmiin sekä väistövaiheen tavanomaista häiriöherkempiin teknisiin olosuhteisiin. Riskejä pyritään vähentämään mm. huolellisella suunnittelulla ja prosessien kehittämisellä. Uudet tilat ja korjausten myötä monipuolistuva tekniikka parantavat koko eduskun-nan toiminnan edellytyksiä ja vähentävät tekniikasta johtuvia häiriöriskejä. Toisaalta tilojen ja tekniikan lisääntyminen lisäävät kiinteistön ylläpitokustannuksia sekä hen-kilöstöresurssien tarvetta. Vuonna 2015 painopisteenä on eduskuntatalon peruskorjauksen tehokas aloitus sekä valtiosääntöisen toiminnan sujuva ja toimintavarma käynnistäminen väistöti-loissa. Seuraavina vuosina panostetaan erityisesti korjaustöiden valvontaan sekä ryhdytään ensin suunnittelemaan ja sitten toteuttamaan takaisin muuttoa eduskun-tataloon. Tietohallintotoimisto Toiminnalliset painopisteet ja vaikuttavuustavoitteet Tietohallinnon merkittävin tehtävä on eduskunnan tärkeimpien tietojärjestelmien uudistaminen, koska vanhat järjestelmät ovat tulleet teknisen ja toiminnallisen käyt-töikänsä loppuun. Järjestelmien uudistus koskee kaikkia eduskunnassa tietotekniik-kaa käyttäviä. Tietohallinnon tehtäviin vaikuttaa merkittävästi peruskorjauksesta johtuva ja väistöti-lojen edellyttämä tietotekniikkapalveluiden rakentaminen. Pikkuparlamenttia lukuun ottamatta kaikissa rakennuksissa puretaan niissä oleva tietotekniikka pois. Perus-korjauksen valmistuessa se rakennetaan uudelleen. Suurin tehtävistä on istuntosa-lin järjestelmän siirto Sibelius-Akatemian tiloihin sekä uuden järjestelmän suunnitte-lu ja toteuttaminen peruskorjattuun eduskuntatalon istuntosaliin.

27

Tietohallinnon vaikuttavuustavoitteita ovat siirtyminen lainsäädännössä ja hallin-nossa sähköisiin asiakirjoihin ja asianhallintaan, sähköisen asioinnin edistäminen hallinnossa, ajanmukaisten tietoteknisten työvälineiden tarjoaminen ja e-demokratian edistäminen. Uudistamisella parannetaan oleellisesti mm. sähköistä asioiden käsittelyä ja tietojen saatavuutta. Tulostuksessa rakennetaan turvallinen verkkotulostusratkaisu ja henkilöstön henkilökohtaisista tulostimista luovutaan. Toimintakaudella tullaan tietohallinnossa kiinnittämään erityistä huomiota riskienhal-lintaan ja tätä varten laaditaan erityinen riskienhallintamalli. Painopistealueita ovat mm. projektityöskentelyn kehittäminen sekä tietojärjestelmien ja tietoverkkojen toi-mintavarmuuden parantaminen. Suunnitelmakauden muutokset ja kehittämishankkeet Vuosina 2011–2015 toteutetaan Valtiopäiväasiain asianhallinnan järjestelmäkoko-naisuus Eduksi. Tämän hankekokonaisuuden projekteja ovat:

arkkitehtuurit (projektivastuu tietohallintotoimistolla)

valtiopäiväasioiden tiedonohjaussuunnitelma (projektivastuu Eduskunnan kirjas-tolla)

valtiopäiväasioiden ja -asiakirjojen hallinta (Vaski, projektivastuu valiokuntasih-teeristöllä)

täysistunnon valmistelu ja dokumentointi (Lyyti, projektivastuu pöytäkirjatoimis-tolla)

vastaus ja kirjelmä (Evek, projektivastuu keskuskanslialla)

kysymykset ja aloitteet (Sakki, projektivastuu asiakirjatoimistolla). Eduksi-kokonaisuus sekä uusitut eduskunnan sisäiset ja ulkoiset verkkopalvelut otetaan käyttöön kevään 2015 kuluessa. Samalla käynnistetään uusien järjestelmi-en myötä korvautuvien järjestelmien sekä teknisten alustojen poistaminen. Vuosina 2015–2018 jatketaan aktiivisesti Eduksi-järjestelmäkokonaisuuden toimin-nallisuuksien kehittämistä. Muita tietohallinnon merkittäviä uudistushankkeita ovat

ns. Tru64-hanke, jossa eduskunnan kanslian vanhentuvan tietotekniikan sovel-lutuksia uudistetaan tai toteutetaan kokonaan uudella teknologialla

Palvelin- ja levyjärjestelmien sekä tietoliikennelaitteiden uusiminen vastaamaan uusien tietojärjestelmien vaatimuksia.

Eduskunnassa käytössä olevan JCAPS integraatioalustan uusiminen. Vuodelle 2015 ajoittuu päätelaiteuudistus, jossa rakennetaan päätelaitekokonai-suus uusiksi koskien työasemia, taulutietokoneita ja puhelimia. Toimisto osallistuu julkisen ja sisäisen verkkopalvelun kokonaisuudistukseen, jul-kaisu- ja kirjastojärjestelmien uudistukseen ja useisiin verkkoviestintähankkeisiin. Julkisten verkkopalveluiden kehittämistä jatketaan lisäämällä ajankohtaisaineistoa ja vuorovaikutusta sekä tuottamalla uusia verkkopalveluja.

28

Peruskorjaus edellyttää tietoliikenneverkon, tietoliikennelaitteiston ja av-tekniikan uudelleen rakentamista eduskunnan kiinteistöihin. Näiden lisäksi tietotekniset rat-kaisut joudutaan siirtämään ja tekemään väistötiloihin. Täydelliset lähiverkko-yhteydet ja -palvelut joudutaan rakentamaan myös väistön ajaksi vuokrattaviin toi-mistotiloihin. Tietohallinnon budjetointia muutetaan suunnitelmakaudella siten, että Palkeisiin siir-tymisen ja Kiekun käyttöönoton yhteydessä siirrytään keskitetystä tietohallintome-nojen budjetoinnista osittain yksiköihin hajautettuun budjetointiin. Riskien hallinta Tietohallintotoimisto on arvioinut vuonna 2014 riskinsä ja sen perusteella merkittä-vimmiksi riskeiksi tunnistettiin projektitoiminnan heikko laatu sekä henkilöriskit, joka tarkoittaa että osaaminen on liikaa keskittynyt yksittäisten henkilöiden varaan. Näillä osa-alueilla ryhdytään toimenpiteisiin vuonna 2015 riskitason alentamiseksi. Henkilöriskiä lähdetään pienentämään toimintamallilla, jossa jokaiselle toiminta-alueelle on nimetty vastuuhenkilö sekä varahenkilö, jolloin osaamispohja laajenee. Tällöin palvelutoiminta ei ole millään osa-alueella yhden henkilön varassa. Projektitoiminnan riskiä lähetään pienentämään usealla eri toimenpiteellä. Vuonna 2015 käynnistyvissä projekteissa otetaan käyttöön projektinhallintamalli. Mallin mu-kaisella projektityöskentelyllä pyritään varmistamaan laadukas työskentely siten, et-tä projekti käy läpi aina tietyt vaiheet ja siitä syntyy tietyt vakioidut projektidokumen-tit. Erityistä huomiota kiinnitetään huolelliseen vaatimusmäärittelyjen laadintaan ja tällä osa-alueella kehitetään tietohallinnon asiantuntijoiden osaamista. Lisäksi useat tietohallinnon asiantuntijat osallistuvat vuoden 2015 aikana projektipäällikkökoulu-tuksiin. Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi tietohallintotoimisto valmistelee vuoden 2015 aikana riskienhallintamallin, joka kuvaa riskienhallinnan prosessit tietohallin-nossa. Riskienhallintamalli tähtää siihen, että riskienhallinta on jatkossa osa tieto-hallinnon kaikkea palvelutuotantoa ja kehitystä. Työterveysasema Työterveyshuollon toimintastrategia perustuu Eduskunnan kanslian arvoihin, hy-vään palveluun, avoimuuteen ja vuorovaikutukseen sekä oikeudenmukaisuuteen. Työterveyshuolto tuottaa työterveyshuoltolain mukaisesti lakisääteistä ja muuta en-naltaehkäisevää työterveyshuollon palvelua ja työterveyspainotteista sairaanhoitoa. Työn tavoitteena on työhyvinvoinnin ylläpito ja edelleen kehittäminen yhdessä Eduskunnan kanslian kanssa. Asiakkaina ovat kansanedustajat, heidän avustajansa, Eduskunnan virkamiehistö ja eduskuntaryhmien henkilöstöä. Toiminnalliset painopisteet ja vaikuttavuustavoitteet Työterveyshuollon perustehtävää ohjaa vuosittain päivitettävä toimintasuunnitelma, jossa on määritetty painopistealueet nelivuotissuunnitelmakaudella. Erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksien tunnistaminen, ennaltaehkäisy ja kuntoutus sekä psyykki-nen työhyvinvointi.

29

Vuoden 2015 Eduskunnan kanslian ”Työhyvinvointi”-teeman toteutuksessa työter-veyshuolto on mukana osaltaan perustyössään, myös yhteistyössä henkilöstöhal-linnon kanssa. Suunnitelmakauden muutokset ja kehittämishankkeet Kehittämishankkeina ovat toimintasuunnitelman mukaisesti yhteistyömenetelmien kehittäminen yhdessä kanslian johdon, esimiesten, henkilöstöhallinnon ja työsuojeluorganisaati-oon kanssa. Tätä osin on tukemassa Hallinto- ja Palveluosaston organisaatiopro-sessissa työterveyshuollon aseman muutos hallintojohtajan suoraan alaisuuteen.. Ammatillinen haaste on työntekijöiden psyykkisten työolosuhteiden kehittäminen ja psykofyysisen työkyvyn ylläpito ja tuki. Työterveyshuollon vaikuttavuuden mittareita on edelleen kehitettävä, mikä edellyt-tää aiempaa koordinoidumpaa yhteistyötä niin omia hoitomalleja kehittämällä kuin myös yhteistyön vahvistamista muiden terveyspalvelujen tuottajien kanssa. Työterveyshuolto on tekemässä oman laatukäsikirjan, joka valmistuu 1.1.2016 mennessä. Riskien hallinta Tietoturva Työterveyshuollon käytössä olevien järjestelmien on oltava ehdottoman tietosuojat-tuja. Sähköisen työpöydän tietoturvapäivitykset laaditaan yhdessä tietohallintoyksi-kön ja tietoturvapäällikön kanssa. Osaamisen keskittyminen ja sijaisuuksien hallinta

Osaamisen hallintaa tukevat ammattihenkilöstön lakisääteinen vuosittainen koulut-tautumisvelvoitteen ylläpito, sisäisen työn ja yhteistyön kehittäminen, lisäksi amma-tillinen verkostoituminen ajantasaisen ammatillisen tiedon ja kokemuksen ylläpitä-miseksi ja tukemiseksi riskittömästi, ehdottoman tietosuojatusti. Työn sujuvuuden ja henkilöstön työhyvinvoinnin tueksi on oltava pätevät, ammatilli-sesti kokeneet, eduskuntatyön kannalta luotettavat sijaiset. Myös työterveysaseman ollessa suljettuna sopimuksenmukaisen päivystyslääkäriaseman luotettavuus on ol-tava ehdoton. Työhyvinvointi Työterveysaseman henkilöstön työedellytykset ovat hyvät, työn ja yhteistyön sisäi-nen kehittäminen on omalla vastuulla. Työhyvinvointityö Eduskunnan kanslian sisällä yhteistyössä henkilöstöhallinnon kanssa. Omien kehittämis- ja virkistyspäivien säännöllisyys on taattava. Koulutusmahdollisuuksien ylläpito huomioiden lakisääteinen ammatillisen työterve-yshenkilöstön kouluttautumisvelvollisuus.

30

4.8 Sisäinen tarkastus Toiminnalliset painopisteet ja vaikuttavuustavoitteet

Kansliatoimikunta vahvistaa sisäisen tarkastuksen toiminnan painopisteet hyväksy-essään yksikön vuotuisen työohjelman. Tarkastuskohteiden valinta perustuu ensisi-jaisesti tarkastuspäällikön tekemään riskiarviointiin. Siinä otetaan huomioon muun muassa kohteiden merkitys kanslian strategian toteutumisen kannalta sekä kohde-toimintojen taloudelliset, juridiset, maine- ja henkilöriskit ja niiden hallinnan taso. Kanslian riskienhallinnan viimeksi tehdyssä arvioinnissa tunnistetut keskeiset riski-alueet pyritään ottamaan huomioon tarkastuskohteiden valinnassa ja yksittäisten tarkastusten tavoitteita asetettaessa. Suunnitelmakauden muutokset ja kehittämishankkeet Sisäisen tarkastuksen toiminnan laadun varmistamiseksi toteutetaan sisäinen laa-tuarviointi joka toinen vuosi, seuraavan kerran vuonna 2016. Suunnitelmakaudella on tarkoitus vahvistaa sisäisen tarkastuksen konsultoivaa roo-lia. Eduskunnan tilintarkastajien ns. neljännen tilintarkastajan (valvontatarkastajan) toi-mikausi päättyy tilivuodelta 2015 suoritettavaan tilintarkastukseen. Sisäinen tarkas-taja tukee eduskunnan tilintarkastajia uuden valvontatilintarkastajan valinnassa. Va-lintaprosessi käynnistyy 2015 loppupuolella.

5. Määrärahalaskelma ja talouden linjaukset

Kanslian toimintamenot Kanslian toimintamenomomentin vanhan ja uuden suunnitelmakauden erot ovat varsin vähäiset. Vanhan suunnitelmakauden vuosien 2015–2018 määrärahavaruk-set olivat yhteensä 197,6 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarvion loppusummaksi tuli 48,5 milj. euroa, mikä on 1,1 milj. euroa pienempi kuin suunnitelman luku. Vuoden 2015 talousarvion luku on ollut pohjana uuden TTS:n laadinnassa. Uuden suunni-telman vuosien 2015–2018 menot ovat yhteensä 197,1 milj. euroa. Peruskorjauksen menot Vanhan suunnitelman vuosien 2015–2018 peruskorjauksen investointimenot olivat yhteensä 74,8 milj. euroa. Uudessa suunnitelmassa ne ovat 115,9 milj. euroa eli 41,1 milj. euroa enemmän. Muutos johtuu pääosin Eduskuntatalon alkuperäistä kus-tannusarviota merkittävästi suuremmasta urakkahinnasta, jonka kansliatoimikunta hyväksyi kesäkuussa 2014. Voimakkaimmin kustannuslisäykset koskevat vuosia 2016–2017, jolloin uuden suunnitelman peruskorjauksen investointimenot ovat 36 milj. euroa vanhaa suunnitelmaa suuremmat. Alla olevasta taulukosta ilmenee peruskorjauksen suunnitelmakauden eri vuosien määrärahavaraukset. Suluissa ovat edellisen suunnitelman luvut.

31

2013 TP 39,9 milj. € (44,0 TA+LTA)

2014 TP 28,0 milj. € (26,5 TTS) 2015 TA 32,0 milj. € (27,0 TTS) 2016 TTS 42,0 milj. € (25,0 TTS) 2017 TTS 41,0 milj. € (22,0 TTS) 2018 TTS 0,9 milj. € (0,8 TTS) 2019 TTS 0,8 milj. € Peruskorjauksen käyttömenot Vanhassa suunnitelmassa peruskorjauksen käyttömenot olivat vuosille 2015–18 yh-teensä 19,0 milj. euroa eli kasvu 0,5 milj. euroa. Uudessa suunnitelmassa määrä-rahat ovat yhteensä 19,5 milj. euroa. Vuodelle 2019 tarvitaan lisäksi vielä 261 000 euroa. Tietohallinnon investointimenot Tietohallintojärjestelmien investointeihin on koko suunnitelmakaudelle 2015–2018 varattu yhteensä 16,0 milj. euroa eli 4,0 milj. euroa/ vuosi. Siinä ei ole muutoksia edellisen suunnitelman vuosiin 2015–18 nähden. Liitteenä on tietohallintoimiston laatima yhteenveto eli hankesalkku vuosien 2015–2019 tietohallinnon kehittämishankkeista. Kansanedustajien avustajat Kansanedustajien avustajien menot perustuvat vuoden 2015 talousarviolukuun, jo-hon vuodesta 2016 lähtien on lisätty 0,2 milj. euroa mahdollisesta avustajajärjes-telmän muutoksesta aiheutuviin eduskuntaryhmien henkilöstöpalveluiden tukemi-seen.

Yhteenveto eduskunnan kanslian toiminta- ja taloussuunnitelman 2015-2018 (2019) menoista1 000 €

TP2013 TP2014 TA2015 2016 2017 2018 2019Käyttömenot 45 090 44 649 48 463 48 928 49 938 49 199 49 691 Kansanedustajien avustajat 7 268 7 346 7 477 7 677 7 677 7 677 7 677 Peruskorjaus 44 000 26 500 32 000 42 000 41 000 900 100 Peruskorjauksen toimintamenot 4 208 6 809 7 087 5 006 6 614 771 261 Tietohallinnon kehittäminen 4 000 4 300 4 000 4 000 4 000 4 000 4 000 Yhteensä 104 566 89 604 99 027 107 611 109 229 62 547 61 729

32

Erityisnäkökohdat Eduskunnan toiminta- ja taloussuunnitelma liittyy osana valtiovarainministeriön laa-timaan julkisen talouden suunnitelmaan. Sen tarkoituksena on tukea julkista taloutta koskevaa päätöksentekoa. Suunnitelma perustuu valtioneuvoston asetukseen (120/2014) ja se sisältää valtiontalouden kehyspäätöksen lisäksi kuntataloutta kos-kevat linjaukset ja päätökset eli ns. kuntatalouden rahoituskehyksen sekä lakisää-teisten työeläkelaitosten ja muiden sosiaaliturvarahastojen tarkastelun. Valtiova-rainministeriön keväällä 2015 laadittava julkisen talouden suunnitelma valmistellaan samoin periaattein kuin aiemmin on laadittu vaalikauden viimeinen kehyspäätös. Suunnitelmakaudelle ajoittuvat ja valmistuvat eduskunnan useiden vuosikymmeni-en käyttöä ja tarpeita varten tehtävät peruskorjaus- ja tietohallintoinvestoinnit. Ne mahdollistavat tehtävien uudelleen organisoinnin ja siitä saavutettavat menosääs-töt, jotka realisoituvat esimerkiksi logistiikkapalveluiden keskittämisestä ja Eduksi -järjestelmän käyttöönotosta. Uudet tietojärjestelmät osaltaan vaikuttavat myös työ-tehtävien sisältöihin ja luovat edellytyksiä tehtävien ja palveluiden uudenlaiseen tuottamiseen ja myös hallinnollisten rakenteiden uudistamiseen. Eduskunnan käyttömenoissa jatketaan viime vuosien tiukkaa menolinjaa. Se on val-tion vuoden 2015 talousarvion valmistelussa päätetyn lähes kaikkia hallinnonaloja koskevan vuotuisten 1,17 % toimintamenosäästöjen mukainen. Toiminnan ja talou-den suunnittelussa pyritään siihen, että uusia harkinnanvaraisia menolisäyksiä ei tehdä, elleivät ne perustu jo tehtyihin päätöksiin. Eduskunnalla on budjettiautonomia, mutta sillä on myös erityinen vastuu omassa taloudessaan noudattaa valtion virastoille asetettua kurinalaista menojen hallintaa tukevaa yleistä linjaa. Siten eduskunnan toimintamenojen ja niissä suurimpana yk-sittäisenä menoeränä olevien henkilöstömenojen kehitys tulee noudattaa valtion yleistä toiminta- ja palkkamenojen kehitystä. Suunnitelmakauden suuret investoinnit luovat edellytyksiä tuottavuuden kasvulle koko kansliassa. Palkkausjärjestelmän kehittämisessä pääpaino kohdistuu tuleval-lakin suunnittelukaudella oikeudenmukaisuuden ja kannustavuuden parantamiseen. Kiekun käyttöönotto tulee lisäämään kanslian ylimmän johdon ja muidenkin esi-miesten vastuuta toiminnan ja talouden suunnittelussa, seurannassa ja kehittämi-sessä. Päätöksenteossa painottuvat vaihtoehtojen priorisoinnin ohella painopistei-den arviointiin liittyvien kustannusvertailujen tekeminen ja valtiontalouden kokonais-tilanteen huomioon ottaminen. Ratkaisuja tehtäessä tulee entistä enemmän ottaa huomioon ympäristönäkökohdat niin työ- ja toimintatavoissa kuin hankinnoissa.

6. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnitelmassa määritellään eduskunnan kanslian henkilöstöresurssien kehittymistavoitteet sekä kuvataan keskeiset kouluttamisen ja kehittämisen linjat. Henkilöstösuunnitelmaan kuuluvat katsaukset keskeisiin henkilöstön määrää, ra-kennetta, työhyvinvoinnin tilaa ja koulutustasoa kuvaaviin lukuihin. Henkilöstösuunnittelussa noudatetaan kansliatoimikunnan vahvistamaa eduskun-nan kanslian toiminta- ja taloussuunnitelmaa kaudelle 2012–2015 (KTK 3/2012 15.3.2012) sekä päätöksiä, jotka koskevat virkojen täyttölupamenettelyä (KTK 11/

33

2007 21.6.2007) ja päätöstä, jonka mukaan uusia virkoja ei perusteta ja mahdolliset virkarakenteen muutokset ja henkilöstötarpeet tulee hoitaa virkajärjestelyin tai vir-kamuutoksin (KTK 6/2009 16.4.2009). Käytännön toimenpiteinä nämä tarkoittavat tehtävien ja toimintatapojen kehittämistä ja uudistamista sekä henkilöstön tehtävien ja osaamisen laajentamista.

6.1 Henkilöstön määrä ja rakenne Eduskunnan kanslian henkilöstö jakaantuu pääsihteerin esikuntaan, sisäiseen tar-kastukseen, kuuteen osastoon tai yksikköön, osastojen alaisiin toimintayksiköihin sekä kansanedustajien avustajiin. Vuoden 2014 lopussa eduskunnan kansliaan pal-velussuhteessa olleen henkilöstön kokonaismäärä oli 617 henkilöä (601,4 htv), jois-ta kansanedustajan avustajia oli 166 henkilöä. Vuonna 2013 henkilöstön kokonais-määrä oli 614 henkilöä (604,9 htv) ja heistä kansanedustajan avustajia oli 165. Vuoden 2014 lopussa 26 kansanedustajaa sai avustajapalvelut ryhmäkansliasta ja vuoden 2013 lopussa lukumäärä oli 27. Kansliatoimikunta ratkaisee keväällä 2015, kuinka avustajapalvelut järjestetään alkavalla vaalikaudella.

Toistaiseksi voimassaolevissa virka- tai työsuhteissa olevasta henkilöstöstä (pl. kansanedustajan avustajat) vuonna 1952 tai aikaisemmin on syntynyt 31 henkilöä. Heistä osa siirtyy tai heillä on mahdollisuus siirtyä vanhuuseläkkeelle vuosien 2015 ja 2016 aikana. Kanslian henkilöstö jakaantuu palkkausjärjestelmien perusteella seuraavasti:

34

6.2 Henkilöstön määrä ja määrää koskeva linjaus (pl. kansanedustajan avustajat) Kanslian palveluksessa toistaiseksi voimassa olevan virka- tai työsuhteen perus-teella olevien henkilöiden henkilötyövuosien määrä 31.12.2011 oli yhteensä 4291. Henkilöstön määrällisenä muutostavoitteeksi määriteltiin 400 henkilötyövuotta kulu-van strategiakauden eli vuoden 2015 loppuun mennessä. Henkilöstömäärää koske-va tavoite määriteltiin alun perin noin seitsemän prosentin vähennyksenä vuoden 2011 vakinaisten virkojen henkilötyövuosimäärään. Eduskunnan kanslian johtoryh-mä muotoili 24.1.2013 suunnitelman, jonka mukaan virkakunnan henkilötyövuosia vähennetään vuoden 2015 loppuun mennessä, niin että tavoitteeseen päästään. Voimassa olevan strategian mukaisesti valtiosääntöistä toimintaa on vahvistettu; tieto- ja viestintäyksikössä on käynnistetty taloudelliset laskelmat palvelu, joka vah-vistaa eduskunnan taloudellisen tiedon saantia ja asiantuntevaa taloudellisen tiedon analysointia. Niin ikään strategian mukaisesti myös tietohallinnon voimavaroja on vahvistettu. Nämä strategiset päämäärät ovat edellyttäneet uusrekrytointeja. Alku-peräisestä 400 henkilötyövuoden tavoitteesta on kuitenkin pidetty kiinni ja koko-naisvähennystavoitetta on tarkistettu noin kahdeksaan prosenttiin. Kansliatoimikunnan päätöksen mukaisesti henkilötyövuosimäärää koskevaan ta-voitteeseen on päästävä luonnollisen poistuman puitteissa, ilman tuotannollis-taloudellisia irtisanomisia tai vastoin henkilöstön tahtoa tehtyjä ulkoistamisia. Henki-löstösäästötavoitteiden saavuttaminen edellyttää työtehtävien ja toimintatapojen uudistamista ja laajentamista. Näiden onnistuminen on puolestaan riippuvainen henkilöstön osaamisen kehittämistoimien ennakoivasta suunnittelusta. Vakinaisen virkakunnan lisäksi kanslian palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa määräaikaisissa virka- ja työsuhteissa yhteensä 192 henkilöä. Kansanedustajan avustajia oli 168 ja 24 henkilön määräaikaisuuden peruste oli pääsääntöisesti eduskunnan peruskorjauksesta tai Eduksi-hankkeesta johtuva työvoimantarve. Pe-ruskorjauksen ja Eduksi-järjestelmien käyttöönoton aikana on perusteltua täyttää osa avoimista viroista määräaikaisesti. Näiden virkojen pysyvää täyttötarvetta tar-kastellaan Eduksi-järjestelmien käytön vakiinnuttua ja vuoden 2017 jälkeen, kun kaikki eduskunnan toiminnot ovat palanneet peruskorjattuihin tiloihin.

1 Suunnitelmassa käytetään tarkkaa henkilötyövuosilukua tavoitteen asettamisen ja sen esittämisen helpottamiseksi.Todellisuudessa luku on erilaisten työaikamallien ja erimittaisten poissaolojen vuoksi summittainen. Ero tarkastelu-hetkien (31.12.2011 ja 31.12.2015) esitettyjen ja todellisten lukujen välillä ei kuitenkaan ole niin suuri, että se vaikut-taisi suunnitelman laadintaan ja toteuttamiseen.

35

6.3 Henkilötyövuosien kehitys 2011–2015: Osastojen ja yksiköiden vakinaisen virkakunnan henkilötyövuosia koskeva kehitys ja tavoitevahvuus 31.12.2015

Toiminta- yksikkö

HTV 2011

HTV 2012

HTV 2013

HTV 2014

HTV 31.12.2015

Eduskunnan kanslia, pääsihteeri 5 4 4 3 3

Sisäinen tarkastus 0 0 1 1 1

Keskuskanslia 62,5 62,5 63 58 58

Valiokuntasihteeristö 67 65 63 63 62,5

Hallinto- ja palvelu-

osasto 161,5 165,5 156 152 146,5

Kansainvälisten asiain yksikkö 17,5 18,5 18 17,5 16,5

Tieto- ja viestintä- yksikkö 69 68 66 70,5 69,5

Turvallisuusyksikkö 46,5 44,5 45,5 45,5 43

Yhteensä 429 430 416,5 410,5 400

36

6.4 Työhyvinvointi Kanslian johtoryhmä nimesi vuoden 2015 työhyvinvoinnin teemavuodeksi. Vaalit, peruskorjaus ja muutot, toimintatapojen ja tietojärjestelmien uudistukset, useat merkittävät tapahtumat ja tilaisuudet sekä muutokset henkilöstömäärissä edellyttä-vät erityisen huomion kiinnittämistä henkilöstön työhyvinvointiin.

Sairauspoissaolojen seuranta alleviivaa myös työhyvinvointiin ja sairauksien ennal-taehkäisevään työhön paneutumista. Vuonna 2014 sairauspoissaoloja oli keski-määrin 9,0 päivää per henkilö, virkakunnan poissaolojen keskiarvo oli 10,7 päivää. Sairauspoissaolot kokonaisuudessaan osoittavat hienoista laskua mutta tuki- ja lii-kuntaelinsairauksista johtuvat poissaolot ovat kasvussa ja ne ovat merkittävin yksit-täinen diagnosoitujen poissaolojen syy. Seuraavaksi eniten ja lähes yhtä paljon sai-rauspoissaoloja aiheuttavat sekä hengityselinsairaudet että mielenterveydelliset syyt. Eduskunnan kanslian työhyvinvointisuunnitelman mukaan lähivuosien työhyvinvoin-titoimissa keskitytään edistämään työhyvinvointia työuran kaikissa vaiheissa, erityi-sesti huomioiden ikääntyvän henkilöstön tarpeet. Työhyvinvointitoimilla edistetään hyvää johtamista ja avointa keskustelukulttuuria ja toimilla pyritään takaamaan so-pivat ja ergonomiset työtilat myös peruskorjauksen aikana. Keskeinen työhyvin-voinnin tekijä on osaaminen ja myös työhyvinvointisuunnitelmassa sitoudutaan vahvistamaan henkilöstön osaamista työyhteisötaitoja. Liikunnan ja elintapojen merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille on kiistaton. Edus-kunnan tilat ja liikuntapalvelut sekä eduskunnan kerhot mahdollistavat ja edistävät monipuolisesti hyvinvoinnin ja fyysisen kunnon ylläpitoa. Työhyvinvoinnin tilaa ja edistymistä seurataan niin työtyytyväisyyskyselyillä, saira-uspoissaolotilastoilla kuin työterveyshuollon seurantamenetelmillä.

6.5 Koulutussuunnitelma Eduskunnan kanslian henkilöstökoulutus kattaa kansanedustajille ja eduskunnan kanslian henkilöstölle suunnatun eduskuntatyöhön ja eduskuntaorganisaatioon pe-rehdyttämiskoulutuksen, kieli- ja kielenhuoltokoulutuksen, tietotekniikka-, tiedonha-ku- ja viestintäkoulutuksen, eduskunnan kanslian johtamisen ja työyhteisötaitojen kehittämistoimet sekä henkilökunnan toimintolähtöisen ammatillisen osaamisen ke-hittämisen. Kansanedustajille ja kansanedustajan avustajille suunnatun koulutuksen pääpaino on uusien edustajien ja avustajien perehdytyskoulutuksessa, kielikoulutuksessa se-kä tieto- ja viestintäjärjestelmien käyttäjäkoulutuksessa. Avustajakunnan mahdolli-sesti siirtyessä eduskuntaryhmien palvelukseen tukee eduskunnan kanslia ryhmä-kanslioita muutoksessa niin ryhmäkanslioiden henkilöstön osaamisen kehittämises-sä kuin avustajien eduskuntatyöhön opastuksessa. Henkilöstörakenteen muutokset, toimintatapojen ja tietojärjestelmien uudistukset edellyttävät monipuolista osaamista. Henkilöstöltä muutokset edellyttävät jousta-vuutta sekä halua ja valmiutta oppia uutta. Esimieskunnalta edellytetään kykyä en-nakoida toimialansa muutokset ja kehittymisnäkymät, jotta tarvittavat osaamisen

37

kehittämistoimet ja toiminnan uudelleen suuntaaminen voidaan toteuttaa toiminto-jen ja työyhteisön kannalta oikea-aikaisesti. Koulutus- ja kehittämistavoitteissa on huomioitu eduskunnan kanslian toimintaym-päristön muutokset ja kanslian toiminnan keskeiset päämäärät. 6.5.1 Henkilöstön koulutusrakenne

38

6.5.2 Koulutuksen painopisteet vuosina 2015–2018 Suunnitelmakauden aikana kanslian johtamista kehitetään edelleen kaikilla esimies-tasoilla. Koulutustoimilla edistetään ammattimaista esimiestyötä ja valmentavaa johtamisotetta. Myös muutoshankkeiden johtamisen sekä projektien hallinnan osaamista vahvistetaan. Henkilöstölle järjestetään monipuolisesti keskustelu- ja koulutustilaisuuksia ajan-kohtaisista aiheista. Esimerkkeinä tilaisuuksista ovat mm. kanslian johdon info-aamupäivät, avustaja- ja sihteeripäivät sekä toimintayksikkökohtaiset kehittämispäi-vät. Henkilöstötilaisuuksien keskeisiä teemoja ovat työyhteisötaidot, ajanhallinta, asiakaspalveluosaaminen ja työhyvinvoinnin edellytykset. Tieto- ja viestintätekniikan sekä tiedonhakukoulutuksella edistetään tehokkaita työ-menetelmiä, uusien toimintatapojen omaksumista ja uusien järjestelmien täysimit-taista käyttöönottoa. Kielikoulutuksessa keskitytään työtehtävissä vaadittavan kielitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Kielten opiskelumahdollisuudet ovat monipuolisia ja sovitettavissa erilaisiin työskentelyrytmeihin. Kielikoulutusta järjestetään pääasiasillisesti englan-nin, ruotsin, ranskan, venäjän, espanjan ja saksan kielissä. Vieraiden kielten ope-tuksen lisäksi henkilökunnalle tarjotaan kielenhuoltokoulutusta molemmilla kotimai-silla kielillä. Toimialakohtaista, eri työtehtäviä ja toimintaa tukevaa koulutusta toteutetaan toi-mintayksikköjen tarpeiden mukaisesti ja muuta yleissivistävää koulutusta järjeste-tään esim. julkisista hankinnoista. Koulutus- ja kehittämishankkeiden onnistumista ja tarkoituksenmukaisuutta seura-taan sekä työtyytyväisyyskyselyn mittareilla että toteutuneina koulutuspäivinä ja osallistujien tyytyväisyytenä tilaisuuksien sisältöön.

Edus

kunn

an k

ansl

iaEK

:n k

ansl

ian

toim

inta

- ja

talo

ussu

unni

telm

a 20

15 -

2018

(201

9)02

.02.

2015

Halli

nto-

ja p

alve

luos

asto

Ka

nslia

n m

äärä

raha

lask

elm

a (1

000

€)Uu

si o

rg.

Vast

uual

ue20

1420

1420

1520

15 2

016

TTS

2016

201

7TT

S 20

17 2

018

TTS

2018

201

9TT

S 20

19Pa

lkka

- ja

toim

inta

men

ot (1

000

€)TA

TPTA

ETA

Muu

tos

+/- €

Yhte

ensä

Muu

tos

+/- €

Yhte

ensä

Muu

tos

+/- €

Yhte

ensä

Muu

tos

+/- €

Yhte

ensä

3200

Val

ioku

ntas

ihte

eris

tö6

828

6 66

9

6

924

6 92

4

36

0

7

284

80

-

7

204

660

-

6 54

4

-

6

544

Pal

kkam

enot

5 74

2

5

969

5 73

2

5

732

80

-

5

652

-

5 65

2

-

5

652

-

5 65

2

To

imin

tam

enot

1 08

6

70

0

1 19

2

1

192

440

1 63

2

80

-

1 55

2

66

0 -

89

2

892

32

110

Edus

kunn

an k

ansl

ia92

7

1 12

4

94

0

980

-

980

-

98

0

-

980

-

98

0

Pal

kkam

enot

635

72

6

638

63

8

-

63

8

-

638

-

63

8

-

638

To

imin

tam

enot

292

39

8

302

34

2

-

34

2

342

34

2

-

342

32

111

Kans

.väl

.asi

ain

yksi

kkö

3 15

0

2

961

3 79

6

3

796

543

-

3

253

480

3 73

3

50

0 -

3

233

-

3 23

3

P

alkk

amen

ot1

407

1 42

1

1

387

1 38

7

-

1 38

7

-

1

387

-

1 38

7

-

1

387

Toim

inta

men

ot1

743

1 54

0

2

409

2 40

9

54

3 -

1 86

6

48

0

2

346

500

-

1 84

6

-

1

846

3211

2 Tu

rval

lisuu

syks

ikkö

3 04

3

2

969

3 07

4

3

074

-

3

074

90

3 16

4

90

-

3 07

4

-

3

074

Pal

kkam

enot

2 71

2

2

719

2 75

3

2

753

-

2

753

-

2 75

3

-

2

753

-

2 75

3

To

imin

tam

enot

331

25

0

321

32

1

-

32

1

90

411

90

-

321

-

32

1

3212

1 Ed

usku

nnan

kirj

asto

3 42

2

3

249

3 45

7

3

457

-

3

457

-

3 45

7

-

3

457

-

3 45

7

P

alkk

amen

ot2

636

2 53

5

2

669

2 66

9

-

2 66

9

-

2

669

-

2 66

9

-

2

669

Toim

inta

men

ot78

6

714

78

8

788

-

788

-

78

8

-

788

-

78

8

3212

2 Si

säin

en ti

etop

alve

lu1

447

1 33

5

1

456

1 45

6

-

1 45

6

41

1

497

41

-

1

456

-

1 45

6

P

alkk

amen

ot1

101

975

1

109

1 10

9

-

1 10

9

-

1

109

-

1 10

9

-

1

109

Toim

inta

men

ot34

6

360

34

7

347

-

347

41

38

8

41

-

34

7

347

32

123

Edus

kunt

atie

dotu

s1

659

1 48

8

1

684

1 68

4

-

1 68

4

25

1

709

25

1

734

50

1 78

4

P

alkk

amen

ot1

243

1 22

4

1

291

1 29

1

-

1 29

1

-

1

291

-

1 29

1

-

1

291

Toim

inta

men

ot41

6

264

39

3

393

39

3

25

418

25

443

50

49

3

3220

Istu

ntoy

ksik

kö1

292

1 30

4

1

296

1 29

6

-

1 29

6

-

1

296

-

1 29

6

-

1

296

Pal

kkam

enot

1 22

3

1

243

1 22

3

1

223

-

1

223

-

1 22

3

-

1

223

-

1 22

3

To

imin

tam

enot

69

61

73

73

-

73

-

73

-

73

-

73

32

21 P

öytä

kirja

toim

isto

1 13

2

1

097

1 14

2

1

142

-

1

142

-

1 14

2

-

1

142

-

1 14

2

P

alkk

amen

ot1

116

1 08

0

1

102

1 10

2

-

1 10

2

-

1

102

-

1 10

2

-

1

102

Toim

inta

men

ot16

17

40

40

-

40

-

40

-

40

-

40

3222

Ruo

tsin

kiel

en to

imis

to1

089

1 12

9

1

127

1 12

7

-

1 12

7

-

1

127

-

1 12

7

-

1

127

Pal

kkam

enot

1 07

5

1

122

1 11

3

1

113

-

1

113

-

1 11

3

-

1

113

-

1 11

3

To

imin

tam

enot

14

7

14

14

-

14

-

14

-

14

-

14

32

23 A

siak

irjat

oim

isto

1 26

7

1

190

1 23

8

1

238

-

1

238

150

1 38

8

15

0 -

1

238

-

1 23

8

P

alkk

amen

ot1

031

1 02

3

1

013

1 01

3

-

1 01

3

-

1

013

-

1 01

3

-

1

013

Toim

inta

men

ot23

6

167

22

5

225

-

225

15

0

37

5

150

-

225

-

22

5

Edus

kunn

an k

ansl

iaEK

:n k

ansl

ian

toim

inta

- ja

talo

ussu

unni

telm

a 20

15 -

2018

(201

9)02

.02.

2015

Halli

nto-

ja p

alve

luos

asto

Ka

nslia

n m

äärä

raha

lask

elm

a (1

000

€)Uu

si o

rg.

Vast

uual

ue20

1420

1420

1520

15 2

016

TTS

2016

201

7TT

S 20

17 2

018

TTS

2018

201

9TT

S 20

19Pa

lkka

- ja

toim

inta

men

ot (1

000

€)TA

TPTA

ETA

Muu

tos

+/- €

Yhte

ensä

Muu

tos

+/- €

Yhte

ensä

Muu

tos

+/- €

Yhte

ensä

Muu

tos

+/- €

Yhte

ensä

323

HO/H

allin

to- j

a pa

lvel

uosa

sto

21 5

99

19

988

22 0

39

22

039

648

22 6

87

30

4

22

991

67

7

23

668

44

2

24 1

10

Pal

kkam

enot

9 26

5

9

063

9 40

4

9

402

58

-

9

344

17

-

9

327

170

9 49

7

20

-

9 47

7

To

imin

tam

enot

12 3

34

10

925

12 6

35

12

637

706

13 3

43

32

1

13

664

50

7

14

171

46

2

14 6

33

3230

HO

yhte

iset

307

36

4

307

-

P

alkk

amen

ot25

1

244

25

4

-

Toim

inta

men

ot56

12

0

53

-

3230

HPO

esi

kunt

atoi

min

not

1 55

9

24

1 58

3

16

4 -

1

419

90

-

1

329

-

1 32

9

P

alkk

amen

ot1

037

132

-

90

5

67

-

83

8

-

838

-

83

8

Toim

inta

men

ot52

2

156

678

97

-

581

90

-

491

-

49

1

3231

0 H

allin

toto

imis

to1

428

1 36

8

1

371

-

Pal

kkam

enot

730

75

2

649

-

To

imin

tam

enot

698

61

6

722

-

32

360

Palv

eluk

esku

s yh

t toi

min

ot,

hank

inta

- ja

neuv

onta

palv

elut

1 21

5

-

1 21

5

-

1

215

-

1 21

5

-

1

215

Pal

kkam

enot

650

-

650

-

65

0

-

650

-

65

0

Toim

inta

men

ot56

5

-

56

5

-

565

-

56

5

-

565

32

312

Vira

stop

alve

luja

osto

1 86

4

1

693

1 88

1

-

P

alkk

amen

ot1

433

1 41

1

1

479

-

Toim

inta

men

ot43

1

282

40

2

-

3236

1 Ko

kous

- ja

tapa

ht.p

alve

lut

569

-

569

-

56

9

-

569

-

56

9

Pal

kkam

enot

566

-

566

-

56

6

-

566

-

56

6

Toim

inta

men

ot3

-

3

-

3

-

3

-

3

3235

1-53

Hen

k.- j

a ko

ulut

usja

osto

1 16

2

95

4

1 32

4

-

P

alkk

amen

ot62

1

656

71

6

-

Toim

inta

men

ot54

1

298

60

8

-

3236

2 As

ioin

ti- ja

logi

st.p

alve

lut

1 45

4

-

1 45

4

-

1

454

-

1 45

4

-

1

454

Pal

kkam

enot

1 17

1

-

1 17

1

-

1

171

-

1 17

1

-

1

171

Toim

inta

men

ot28

3

-

28

3

-

283

-

28

3

-

283

32

32 T

ilito

imis

to93

9

867

1

101

-

Pal

kkam

enot

748

75

6

781

-

To

imin

tam

enot

191

11

1

320

-

32

363

It-pa

lvel

ut60

1

-

60

1

-

601

-

60

1

-

601

P

alkk

amen

ot57

3

-

57

3

-

573

-

57

3

-

573

To

imin

tam

enot

28

-

28

-

28

-

28

-

28

32

364

Henk

ilöst

öpal

velu

t1

042

94

1

136

-

1 13

6

-

1

136

-

1 13

6

P

alkk

amen

ot43

6

-

43

6

-

436

-

43

6

-

436

To

imin

tam

enot

606

94

700

70

0

700

70

0

Edus

kunn

an k

ansl

iaEK

:n k

ansl

ian

toim

inta

- ja

talo

ussu

unni

telm

a 20

15 -

2018

(201

9)02

.02.

2015

Halli

nto-

ja p

alve

luos

asto

Ka

nslia

n m

äärä

raha

lask

elm

a (1

000

€)Uu

si o

rg.

Vast

uual

ue20

1420

1420

1520

15 2

016

TTS

2016

201

7TT

S 20

17 2

018

TTS

2018

201

9TT

S 20

19Pa

lkka

- ja

toim

inta

men

ot (1

000

€)TA

TPTA

ETA

Muu

tos

+/- €

Yhte

ensä

Muu

tos

+/- €

Yhte

ensä

Muu

tos

+/- €

Yhte

ensä

Muu

tos

+/- €

Yhte

ensä

3233

Kiin

teis

töto

imis

to6

148

5 97

9

6

209

6 17

5

12

0 -

6 05

5

90

6

145

370

6 51

5

25

6

540

Pal

kkam

enot

2 95

8

2

945

2 98

4

2

950

25

-

2

925

50

2 97

5

17

0

3

145

20

-

3

125

Toim

inta

men

ot3

190

3 03

4

3

225

3 22

5

95

-

3 13

0

40

3

170

200

3 37

0

45

3

415

3234

Tie

toha

llint

otoi

mis

to8

872

7 88

5

8

965

8 54

3

63

5

9

178

378

9 55

6

39

7

9

953

417

10

370

P

alkk

amen

ot1

969

1 77

8

2

039

1 51

7

84

1 60

1

-

1

601

-

1 60

1

-

1

601

Toim

inta

men

ot6

903

6 10

7

6

926

7 02

6

55

1

7

577

378

7 95

5

39

7

8

352

417

8

769

3237

Työ

terv

eysa

sem

a87

9

878

88

1

881

15

896

-

89

6

-

896

-

89

6

Pal

kkam

enot

555

52

1

502

50

2

15

51

7

-

517

-

51

7

-

517

To

imin

tam

enot

324

35

7

379

37

9

-

37

9

-

379

-

37

9

-

379

32

4 Ta

rkas

tust

oim

i15

0

147

15

1

151

-

151

-

15

1

-

151

-

15

1

Pal

kkam

enot

138

13

9

139

13

9

-

13

9

-

139

-

13

9

-

139

To

imin

tam

enot

12

8

12

12

-

12

-

12

-

12

-

12

32

60 E

kk:n

yhte

iset

(Hyv

. tai

kul

ut)

99

1 -

99

99

-

99

-

99

-

99

-

99

Ka

nslia

n M

enot

/ TTS

yht

eens

ä47

104

44 6

49

48

423

48 4

63

48

928

49 9

38

49 1

99

49 6

91

+/- T

TS 2

015-

18 k

ansl

ia46

5

1

010

73

9 -

49

2

Peru

skor

jauk

sen

toim

inta

men

otTu

rva,

Kiin

teis

tö, T

ieto

hallin

to, K

irjas

to

(TA

2015

: 160

+6 3

36+5

91+0

)8

765

6 80

9

7

087

7 08

7

2

081

-

5

006

1 60

8

6 61

4

5

843

-

77

1

510

-

261

In

vest

oint

imen

ot (S

iirto

m.ra

ha 3

v)

3233

Kiin

teis

töto

imis

toPe

rusk

orja

us26

500

26 5

00

32

000

32 0

00

10

000

42

000

1 00

0 -

41 0

00

40 1

00

-

90

0

800

-

100

32

34 T

ieto

halli

ntot

oim

isto

Laite

- ja

kehi

t.han

kkee

t4

300

4 30

0

4

000

4 00

0

4

000

4 00

0

4

000

4 00

0

Inve

stoi

nnit

TTS

yhte

ensä

30 8

00

30

800

36 0

00

36

000

46 0

00

45

000

4

900

4 10

0

+/

- TTS

201

5-18

inve

stoi

nnit

10 0

00

1 00

0 -

40 1

00

-

80

0 -

33

00 A

vust

ajat

7 23

5

7

346

7 47

7

7

477

200

7 67

7

-

7

677

-

7 67

7

-

7

677

Pal

kkam

enot

6 22

9

6

033

6 07

9

6

079

-

6

079

-

6 07

9

-

6

079

-

6 07

9

To

imin

tam

enot

1 00

6

1

313

1 39

8

1

398

200

1 59

8

-

1

598

-

1 59

8

-

1

598

+/- T

TS 2

015-

18 Y

ht. (

Toim

+pk-

toim

+inv

+avu

st)

8 58

4

1 61

8

46 6

82

-

81

8 -

TTS

2015

-18

Yhte

ensä

(T

oim

-, pk

-toim

-, in

v.- j

a av

.men

ot)

93 9

04

89

604

98 9

87

99

027

107

611

10

9 22

9

62 5

47

61 7

29

ED

US

KU

NT

AT

ieto

halli

ntot

oim

isto

5.2

.201

5H

AN

KE

SA

LKK

UT

TS

201

5-20

181

Nim

iYk

sikk

öK

uvau

s &

tavo

ittee

tAl

kaa

Päät

tyy

Stat

usPr

ojek

tin o

mis

taja

Kus

tann

usar

vio

v. 2

015

v. 2

016

v. 2

017

v. 2

018

EDU

KSI

jatk

uvan

ke

hity

ksen

muu

tost

yöt

Vk-s

ihte

eris

tö,

Kesk

uska

nslia

Eduk

si-jä

rjest

elm

äkok

onai

suud

en to

imin

nan

täyd

entä

mis

eksi

ja kä

ytettä

vyyd

en

para

ntam

isek

si to

teut

etaa

n jä

rjest

elm

ään

muu

toks

ia. E

nnen

käytt

ööno

ttoa

ja ke

säta

uon

aika

na jä

rjest

elm

ää tä

yden

netä

än o

min

aisu

uksi

lla, j

otka

ova

t väl

ttäm

ättö

miä

mm

. su

uren

valio

kunn

an ja

ulko

asia

inva

lioku

nnan

työs

sä. J

ärje

stel

män

visu

aalis

ta

käyte

ttävy

yttä

ja ke

ttery

yttä

kehi

tetä

än e

delle

en. K

äyttö

önot

on jä

lkeen

on

vara

udut

tava

tie

ttyyn

mää

rään

kehi

tysta

rpei

ta, j

otka

eivä

t väl

ttäm

ättä

ole

tulle

et p

iloto

inni

ssa

esill

e.

Tekn

isiä

kehi

tysta

rpei

ta o

n Fi

lene

tin ve

rsio

n no

sto.

v. 20

15v.

20xx

Käyn

niss

äTi

mo

Tuov

inen

, M

aija

-Lee

na

Paav

ola

2 30

0 00

0 €

800

000

€50

0 00

0 €

500

000

€50

0 00

0 €

Julk

isen

ja s

isäi

sen

verk

kopa

lvel

un

koko

nais

uudi

stus

- ja

tkuv

an k

ehity

ksen

m

uuto

styö

t

Edus

kunt

atie

dotu

sVe

rkko

palve

luje

n su

unni

ttelu

- ja

tote

utus

hank

keen

teht

ävän

ä on

ollu

t uud

ista

a ed

usku

nnan

sis

äise

t ja

ulko

iset

verk

kopa

lvelu

t. Ju

lkise

n ja

sis

äise

n ve

rkko

palve

lun

tekn

isen

ä al

usta

na o

n Sh

areP

oint

201

3. K

okon

aisu

udis

tuks

essa

läht

ökoh

tina

ovat

te

knis

ten

ratka

isuj

en yh

denm

ukai

stam

inen

sek

ä ju

lkais

ujär

jest

elm

än ja

pro

sess

ien

inte

groi

min

en u

usiin

tiet

ojär

jest

elm

iin. U

udet

verk

kopa

lvelu

t ote

taan

käytt

öön

04/2

015.

Yl

läpi

topa

lvelu

jen

tavo

ittee

na o

n ta

ata

järje

stel

män

häi

riötö

n to

imin

ta ja

kehi

ttää

verk

kopa

lvelu

jen

koko

nais

uutta

edu

skun

nan

kans

lian

tavo

ittei

den

muk

aise

sti.

v.201

5v.2

015-

2018

Käyn

niss

äPe

tteri

Nym

an,

verk

kotu

otta

ja, A

ki As

ola,

tied

otta

ja,

Kris

ta S

ippo

la,

tiedo

ttaja

850

000

€10

0 00

0 €

250

000

€25

0 00

0 €

250

000

€

TRU

64 -

hank

e Ti

etoh

allin

toto

imis

toTr

u64-

alus

talla

toim

ivien

tiet

ojär

jest

elm

ien

ja p

alve

luid

en ke

hittä

min

en ja

siir

täm

inen

uu

delle

alu

stal

le. D

nro

1/24

1/20

10. S

ovel

lust

en s

iirtä

min

en u

udel

le a

lust

alle

tapa

htuu

to

imitu

serit

täin

. Toi

mitu

serä

t 1 -

8 ov

at p

ääos

in va

lmiit

a. T

ekno

logi

an va

nhen

emis

esta

jo

htuv

a jä

rjest

elm

ien

uudi

stam

inen

. Pal

velu

iden

toim

inna

n m

ahdo

llist

amin

en.

Palve

luid

en tu

otta

min

en n

ykyis

ellä

alu

stal

la kä

y mah

dotto

mak

si al

usta

n va

nhen

emis

en

vuok

si.

v. 20

11v.2

016

Käyn

niss

äEl

ina

Fors

strö

m1

450

000

€40

0 00

0 €

150

000

€

Peru

skor

jauk

sen

tieto

tekn

iikka

- ja

AV-

hank

inna

t

Tiet

ohal

linto

toim

isto

Peru

skor

jauk

seen

ja vä

istö

tiloi

hin

liitty

vät

tieto

tekn

iikka

- ja

AV-v

älin

eist

ön s

ekä

järje

stel

mie

n ha

nkin

toih

in li

ittyv

ät ku

stan

nuks

et.

v. 20

10v.

2017

Käyn

niss

äEl

ina

Fors

strö

m7

400

000

€0

€20

000

€4

460

000

€

Palv

elin

-, le

vyjä

rjes

telm

ä- j

a tie

tolii

kenn

elai

ttee

tTi

etoh

allin

toto

imis

toVe

sper

in u

uden

kone

salin

pal

velin

, lev

yjärje

stel

mä-

ja ti

etol

iiken

nela

ittee

t. H

anke

uus

ii tie

tote

knis

en p

erus

infra

nrst

ruktu

urin

vast

aam

aan

yhä

kasv

avia

vaat

imuk

sia

joita

sill

e as

etet

aan.

v. 20

14v.

2015

Käyn

niss

äEl

ina

Fors

strö

m87

5 00

0 €

400

000

€

SAK

KI I

IAs

iakir

jato

imis

toSA

KKI-p

roje

ktin

ensi

mm

äine

n os

a (S

AKKI

I, jo

ka m

ahdo

llist

aa a

loitt

eide

n ja

ky

sym

yste

n kä

sitte

lyn V

aski-

järje

stel

mäs

sä)

tote

utet

tiin

osan

a Ed

uksi

-han

ketta

. Vu

onna

201

5 tu

lisi k

ilpai

lutta

a SA

KKI I

I:n to

teut

us ja

tark

enta

a jo

tehd

yt ed

usta

jan

sähk

öise

n as

ioin

nin

mää

ritte

lyt, s

ekä

siirt

ää lo

put a

voim

eksi

jään

eet a

siat

, kut

en n

s ar

kisto

kirjo

jen

ja h

akem

isto

kirja

n tu

otan

to o

saks

i Edu

ksi-y

lläpi

doss

a te

htäv

äksi

. To

ises

sa va

ihee

ssa

(Sak

ki II)

tote

utet

tava

t säh

köis

et a

siak

irjat

uota

nnon

pal

velu

t ta

rjoav

at ka

nsan

edus

tajil

le n

ykya

ikais

et a

jast

a ja

pai

kast

a rii

ppum

atto

mat

pal

velu

t va

ltiop

äivä

toim

en te

kem

isee

n. (T

iedo

nker

uuta

van

yhdi

stäm

inen

)

v. 20

15v.

2016

Ehdo

tettu

Mikk

o Vi

rtane

n30

0 00

0 €

300

000

€

Het

eka-

järj

este

lmän

uu

dist

us -e

sise

lvity

sAs

iakir

jato

imis

toEs

isel

vitys

joss

a ta

rkas

teltu

mah

dolli

suuk

sia

uudi

staa

Het

ekan

tied

onke

ruun

tapa

ja

tieto

jen

julka

isem

inen

sek

ä ar

vioitu

vast

aako

nyk

yinen

tiet

osis

ältö

nyk

yaja

n ja

uu

dist

unee

n te

knis

en ja

julka

isuy

mpä

ristö

n va

atim

uksi

a. (M

ahdo

llist

a va

sta

kun

resu

rsse

ja va

paut

uu E

duks

i-jär

jest

elm

än kä

yttöö

noto

sta

ja ve

rkko

palve

lu-

uudi

stuk

sest

a.)

v. 20

15v.

2015

Ehdo

tettu

Jaan

a Ka

akko

la21

000

€21

000

€

Kie

kuH

allin

to-o

sast

oVa

ltion

halli

nnon

talo

us- j

a he

nkilö

stöj

ärje

stel

mät

yhte

näis

etää

n kä

yttäm

ällä

kaiki

lle

viras

toill

e yh

teis

tä K

ieku

-järje

stel

mää

talo

us- j

a he

kilös

töha

llinn

on a

sioi

den

käsi

ttelys

sä. H

ankk

een

myö

tä n

ykyis

et vi

rast

okoh

tais

et jä

rjest

elm

ät p

oist

uvat

käytö

stä.

H

ankk

eess

a pi

tää

selvi

ttää

ja to

teut

taa

liitty

mät

arpe

et e

dusk

unna

n ha

llinn

on

järje

stel

mis

tä (e

sim

erkik

si M

2, R

ondo

, Esm

ikko)

Val

tionh

allin

non

kesk

itetty

yn

järje

stel

mää

n.

v.201

5v.2

016

Ehdo

tettu

Han

nu L

aitin

en50

000

€0

€50

000

€

Efec

ten

käyt

töta

rkoi

tuks

en

laaj

ennu

sH

allin

to-o

sast

o/

Palve

luke

skus

Laaj

enne

taan

efe

cten

käytt

ö- ja

työj

onoj

en kä

sitte

ly ko

skem

aan

kaikk

ien

palve

luke

skuk

sen

palve

lual

uied

en p

alve

lupy

yntö

jen

käsi

ttelyä

. Tav

oitte

ena

on te

hdä

palve

lupy

yntö

jen

esitt

ämin

en a

ikais

empa

a se

lkeäm

mäk

si ja

tois

aalta

varm

ista

a ni

iden

sy

stem

aatti

nen

käsi

ttely

poi

ssao

lois

ta ri

ippu

mat

ta. T

yöka

lu m

ahdo

llist

aa m

yös

palve

lupy

yntö

jen

käsi

ttelyn

seu

rann

an ja

hen

kilör

esur

ssie

n ko

hden

tam

isen

mää

rien

ja

käsi

ttelya

ikoje

n pe

rust

eella

.

v. 20

15v.

2015

Ehdo

tettu

Han

nu L

aitin

en15

000

€15

000

€

ED

US

KU

NT

AT

ieto

halli

ntot

oim

isto

5.2

.201

5H

AN

KE

SA

LKK

UT

TS

201

5-20

182

Nim

iYk

sikk

öK

uvau

s &

tavo

ittee

tAl

kaa

Päät

tyy

Stat

usPr

ojek

tin o

mis

taja

Kus

tann

usar

vio

v. 2

015

v. 2

016

v. 2

017

v. 2

018

Työt

erve

yden

järj

este

lmie

n ke

hitt

ämin

enH

allin

to-o

sast

o/

Työt

erve

ysEd

usku

nnan

työt

erve

ysas

ema

on o

ttanu

t käy

ttöön

2/-1

4 So

ftMed

ic 5

.0-v

ersi

on, s

en

toim

inna

n ke

hittä

min

en kä

yttäj

äläh

töis

esti

yhde

ssä

CG

In ka

nssa

on

jatku

vaa.

Sä

hköi

seen

rese

ptin

mää

räyk

seen

siir

rytti

in h

uhtik

uuss

a 20

14, s

uunn

itelm

akau

della

si

irrytä

än m

yös

valta

kunn

allis

een

Kant

a-Po

tilas

tiedo

n ar

kisto

on, m

utta

sen

aika

taul

u ja

m

yös

laaj

uus,

mis

sä m

äärin

Edu

skun

nan

työte

rvey

sase

ma

on s

iihen

liitt

ymäs

sä, o

n av

oin,

kust

annu

ssuu

nnite

lmaa

ei p

ysty

teke

mää

n to

ista

isek

si

v.201

4v.2

016

Ehdo

tettu

Anita

Pie

nim

äki

ei a

rvio

ta

Esis

elvi

tys

uude

n tä

ysis

tunt

ojen

ää

nity

sjär

jest

elm

än

hank

kim

isek

si

Pöytä

kirja

toim

isto

Täys

istu

ntoj

en ä

änity

sjär

jest

elm

ä on

ole

ellin

en vä

line

täys

istu

ntop

öytä

kirjo

jen

laad

inna

ssa

ja s

itä ka

utta

koko

edu

skun

nan

lain

sääd

äntö

työn

doku

men

toin

niss

a.

Nyk

yisen

ään

itysj

ärje

stel

män

(Dal

etPl

us-o

hjel

mis

to) y

lläpi

doss

a on

ollu

t suu

ria

onge

lmia

ja p

uutte

ita. T

avoi

tteen

a on

sel

vittä

ä, o

nko

mar

kkin

oilta

saa

tavis

sa

ääni

tysjä

rjest

elm

ä, jo

ka va

staa

par

emm

in tä

ysis

tunt

opöy

täkir

jan

laad

inna

n ta

rpei

siin

ja

jonk

a ni

in te

knin

en ku

in kä

yttät

uki o

n la

aduk

asta

ja ri

ittäv

än n

opea

sti s

aata

villa

.

v.201

5v.2

015

Ehdo

tettu

Maa

rit P

elto

la35

0 00

0 €

50 0

00 €

300

000

€

Shar

epoi

nt

resp

onsi

ivis

uude

n lis

ääm

inen

mob

iili-

päät

elai

tekä

ytös

sä

Tiet

o- ja

vie

stin

täyk

sikik

öPa

rann

etaa

n Sh

arep

oint

201

3 re

spon

siivi

suus

-om

inai

suuk

sia

site

n, e

ttä

verk

kopa

lvelu

iden

käytt

öom

inai

suud

et e

rilai

silla

mob

iilip

ääte

laitt

eilla

par

anev

at. H

yöty

ke

hityk

sest

ä tu

lee

sekä

kans

alai

sille

että

edu

skun

nass

a työ

sken

tele

ville

, jot

ka kä

yttäv

ät

uude

n ve

rkko

palve

lun

Inte

rnet

ja In

trane

t sivu

ja m

obiil

ipää

tela

ittei

lla.

v.201

5v.2

015

Ehdo

tettu

Jani

Ste

nval

l12

0 00

0 €

120

000

€

Edus

kunn

an

info

taul

ujär

jest

elm

äEd

usku

ntat

iedo

tus

Dig

ital S

igna

ge/in

fota

ulu–

järje

stel

miä

käyte

tään

ylei

sest

i otta

en ju

lkisi

ssa

tiloi

ssa

jatku

viin

sekä

yksi

ttäis

iin ta

paht

umiin

liitt

yvän

info

rmaa

tion

jaka

mis

een,

sis

äise

n se

kä

ulko

isen

tied

onja

on va

rmis

tam

isee

n, a

jank

ohta

iste

n ta

paht

umie

n ta

i uu-

tiste

n ja

koon

se

kä ti

lank

äytö

n he

lpot

tam

isee

n (e

sim

. dyn

aam

isel

la re

itin

etsi

vällä

karta

lla).

Nyk

yisee

n Av

ack-

/ Tea

mwa

re P

laza

-alu

staa

n po

hjau

tuva

info

taul

ujär

jest

elm

ä lii

ttyvä

t ra

joitu

kset

sek

ä te

knis

et m

uuto

kset

ede

llytä

vät h

allin

tajä

rjest

elm

än ko

kona

isuu

dist

usta

, m

ikäli

info

taul

uihi

n po

hjau

tuvia

pal

velu

ja h

alut

aan

kehi

ttää

ja yl

läpi

tää

edus

kunn

an

tiloi

sssa

.

v.201

6v.2

016

Ehdo

tettu

Rai

ner H

inds

berg

100

000

€0

€80

000

€20

000

€

Edus

kunn

an tä

ysis

tunt

ojen

ku

vatu

otan

tojä

rjes

telm

äEd

usku

ntat

iedo

tus

Nyk

yinen

kuva

tuot

anto

jen

sopi

mus

pää

ttyy Y

leis

radi

on ka

nssa

väis

töaj

an p

äätty

essä

vu

onna

201

7. P

äätty

vä s

opim

usto

öam

me

sekä

laitt

eist

ojen

käytt

öikä

/ el

inka

ari v

oiva

t ed

ellyt

tää

kuva

tuot

anto

jen

ja o

hjau

ksen

laitt

eist

ojen

uus

imis

ta ki

lpai

lutta

mal

la.

Han

kinta

an vo

i liit

tyvä

myö

s ku

vatu

otan

toje

n ja

ohj

auks

en to

teut

ustyö

. Tot

eutu

ksel

la o

n lii

ttym

ä sa

lijär

jest

elm

ään

sekä

tähä

n m

ahdo

llise

sti l

iittyv

iin m

uuto

ksiin

. Kuv

atuo

tant

ojen

lä

htök

ohta

na vu

odes

ta 2

017

etee

npäi

n vo

i olla

verk

kolä

hetys

taso

inen

tuot

anto

laat

u.

v.201

6v.2

017

Ehdo

tettu

ei ti

edos

sa50

0 00

0 €

0 €

150

000

€35

0 00

0 €

Sem

inaa

rien

verk

kolä

hety

sjär

jest

elm

ä Pi

kkup

arla

men

ttiin

ja E

-ta

lon

audi

torio

on

Edus

kunt

atie

dotu

sKe

hittä

mis

hank

keen

tavo

ittee

na o

n to

teut

taa

suor

ien

verk

kolä

hetys

ten

tote

utte

min

en

sekä

Pikk

upar

lam

entin

aud

itorio

sta

sekä

E-ta

lon

audi

torio

sta.

Edu

skun

ta o

n ot

tanu

t kä

yttöö

n su

orat

verk

kolä

hetyk

set t

iedo

tust

ilast

a vu

onna

201

0 ja

Edu

skun

tata

lon

audi

torio

sta

vuon

na 2

011.

Edu

skun

tata

lon

audi

torio

a ei

voi

käy

ttää

peru

skor

jauk

sen

aika

na ve

rkko

lähe

tyste

n lä

hettä

mis

een.

Täm

än ta

kia E

-talo

n au

dito

rion

verk

kolä

hetys

järje

stel

mä

siirr

etää

n vu

oden

201

5 ke

vääl

lä P

ikkup

arla

men

ttiin

. Tar

koitu

s on

, että

siir

retty

järje

stel

mä

jää

Pikk

upar

lam

entti

in p

erus

korja

ukse

n pä

ätytt

yä ja

ed

usku

ntat

alon

aud

itorio

on h

ankit

aan

uusi

verk

kolä

hetys

järje

stel

mä

vuon

na 2

017.

In

vest

oint

imen

oihi

n lis

äksi

vara

us to

isee

n ka

mer

aan

tiedo

tust

ilaan

.

v. 20

15v.

2017

Ehdo

tettu

ei n

imet

ty80

000

€0

€0

€10

0 00

0 €

Verk

kopa

lvel

ujen

er

illis

hank

keet

Edus

kunt

atie

dotu

sVe

rkko

palve

luje

n ke

hitys

hank

keet

ja p

alve

luid

en ja

tkoke

hittä

min

en vu

osin

a 20

15-2

018:

- Suo

mi 1

00 -

juhl

avuo

den

erill

issi

vust

ot-

Sosi

aalin

en m

edia

- nuo

rtene

dusk

unta

.fi - k

ehity

star

peet

- e

stee

ttöm

yys/

selko

aine

isto

t - l

apsi

lle s

uunn

atut

verk

koai

neis

tot

- Pal

aute

toim

into

jen

kehi

ttäm

inen

v. 20

15v.

2015

-20

18Eh

dote

ttuPe

tteri

Nym

an,

verk

kotu

otta

ja, A

ki As

ola,

tied

otta

ja,

Kris

ta S

ippo

la,

tiedo

ttaja

100

000

€0

€50

000

€50

000

€

Hal

linno

n as

iakä

sitt

elyj

ärje

stel

mä

Edus

kunn

an ki

rjast

oH

ankk

eess

a on

tark

oitu

ksen

a su

unni

tella

ja to

teut

taa

asia

nkäs

ittel

yjärje

stel

mä,

joka

tu

kee

halli

nnon

käsi

ttele

mie

n as

ioid

en h

allin

taa

koko

niid

en p

rose

ssin

osa

lta s

ekä

käsi

ttelys

sä s

yntyv

ien

asia

kirjo

jen

ja d

okum

entti

en h

allin

taa.

Tav

oitte

ena

on tu

otta

a ed

usku

nnan

kans

lian

on kä

yttöö

n st

anda

rdit

täytt

ävä

mod

erni

asi

an- j

a as

iakir

janh

allin

nan

ratka

isu,

jolla

hal

litaa

n ha

llinn

on a

siat

ja a

siak

irjat

. Inf

orm

aatio

ta

käsi

tellä

än yh

tenä

isen

hal

linta

mal

lin m

ukai

sest

i.

v. 20

16v.2

019

Ehdo

tettu

Jari

Suut

ari

1 49

0 00

0 €

0 €

40 0

00 €

550

000

€30

0 00

0 €

ED

US

KU

NT

AT

ieto

halli

ntot

oim

isto

5.2

.201

5H

AN

KE

SA

LKK

UT

TS

201

5-20

183

Nim

iYk

sikk

öK

uvau

s &

tavo

ittee

tAl

kaa

Päät

tyy

Stat

usPr

ojek

tin o

mis

taja

Kus

tann

usar

vio

v. 2

015

v. 2

016

v. 2

017

v. 2

018

Edus

kunn

an a

voin

dat

aEd

usku

nnan

kirja

sto

Edus

kunn

an ju

lkist

en ja

avo

imes

ti sa

atav

ien

tieto

jen

ja ti

etov

aran

toje

n av

aam

inen

ns.

ko

nelu

etta

vaan

muo

toon

osa

na ju

lkise

n ha

llinn

on a

voim

en d

atan

koko

nais

uutta

. Myö

s EU

:n ta

voitt

eena

on,

että

lain

sääd

äntö

ön p

erus

tuvia

poi

kkeu

ksia

luku

un o

ttam

atta

kaikk

i ju

lkise

n se

ktorin

hal

luss

a ol

evat

tied

ot o

vat u

udel

leen

käyte

ttävis

sä ka

upal

lisiin

ja e

i-ka

upal

lisiin

tark

oitu

ksiin

.

v. 20

15v.

2016

Ehdo

tettu

Päivi

kki K

arhu

la20

0 00

0 €

100

000

€10

0 00

0 €

KD

K-k

ansa

lline

n as

iaka

sliit

tym

ä Ed

usku

nnan

ki

rjas

toss

a

Edus

kunn

an ki

rjast

oKy

sees

sä o

n pä

äsää

ntöi

sest

i OKM

:n ra

hoitt

ama,

mui

stio

rgan

isaa

tioid

en (k

irjas

tot,

arkis

tot j

a m

useo

t) kä

yttöö

n tu

leva

asi

akas

käytt

öliit

tymä

erila

isiin

tiet

osis

ältö

ihin

. As

iaka

sliit

tymäp

roje

ktia

joht

aa K

ansa

llisk

irjas

to. E

dusk

unna

n kir

jast

o ei

ole

OKM

:n

alai

nen

kirja

sto.

Kus

tann

usm

allia

ja -t

asoa

ei o

le vi

elä

olem

assa

OKM

:n u

lkopu

olis

ille

kirja

stoi

lle. H

ankk

eess

a hy

ödyn

netä

än a

voim

een

lähd

ekoo

diin

per

ustu

via o

hjel

mis

toja

, m

m. V

Ufin

d. T

oteu

tuks

en n

imi o

n Fi

nna

(ks.

finn

a.fi)

. Han

ke o

n st

rate

gise

sti t

ärke

ä ko

ko S

uom

en ki

rjast

over

kolle

.

v.201

4v.2

016

Ehdo

tettu

Päivi

kki K

arhu

la /

Jani

Ste

nval

l25

000

€20

000

€5

000

€

Kirj

asto

n Sh

arep

oint

2010

-ve

rkko

palv

elui

den

kehi

ttäm

isha

nke

Edus

kunn

an ki

rjast

oEd

usku

nnan

kirja

ston

verk

kopa

lvelu

iden

(Sha

repo

int 2

010)

keh

ittäm

isee

n lii

ttyvä

t lis

ätyö

t ja

liitä

nnät

. Kirj

asto

n si

vust

oa o

n uu

dist

ettu

201

3-20

14 vi

rkat

yönä

osa

na

edus

kunn

an ve

rkko

palve

lu-u

udis

tust

a. 2

015

tote

utet

tais

iin jo

itakin

lis

ätoi

min

nalli

suuk

sia

tai -

liitä

ntöj

ä. K

ysei

set l

isät

oim

inna

llisu

udet

ja u

udis

tuks

et vo

ivat

liitty

ä ju

lkise

en s

ivust

oon

ja/ta

i edu

skun

nan

intra

netin

kirja

stop

alve

luih

in.

Lisä

toim

inna

llisu

udet

ja u

udis

tuks

et m

äärit

ellä

än 2

015.

v.201

5v.2

016

Ehdo

tettu

Jani

Ste

nval

l20

000

€20

000

€

Tiet

opal

velu

kysy

mys

ten

tieto

kant

a Ed

usku

nnan

kirja

sto

Yhte

isha

nkin

ta ja

-tot

eutu

s si

säis

en ti

etop

alve

lun

kans

sa. 2

012-

2014

rake

nnet

tu s

ekä

sisä

isen

tiet

opal

velu

n To

imek

sian

toje

n ha

llint

ajär

jest

elm

ää (T

AH-jä

rjest

elm

ä) e

ttä

kirja

ston

vast

aava

a to

teut

usta

(TAH

KO-jä

rjest

elm

ä). T

AHKO

n te

stau

s ja

käytt

ööno

tto

2015

.

v.201

2v.2

015

Ehdo

tettu

Jani

Ste

nval

l30

000

€5

000

€

Uus

i kirj

asto

järj

este

lmä

Edus

kunn

an ki

rjast

oTa

voitt

eena

saa

da E

dusk

unna

n kir

jast

olle

nyk

yaika

inen

ja ki

rjast

over

kon

kans

sa

yhte

enso

piva

kirja

stoj

ärje

stel

mä.

Kirj

asto

jout

uu to

denn

äköi

sest

i tek

emää

n til

aam

aan

kehi

ttäm

istyö

tä u

lkopu

olis

elta

osa

puol

elta

, kun

ohj

elm

aa s

ovite

taan

om

an ki

rjast

on

käytt

öön.

Lis

äksi

kirja

stoj

ärje

stel

mää

n lii

ttyvie

n la

ittei

den

ylläp

idos

ta ja

kehi

tystyö

stä

tulle

e ku

stan

nuks

ia ja

tkoss

a ny

kyis

een

tapa

an.

v.201

2v.2

017

Ehdo

tettu

Päivi

kki K

arhu

la /

Jani

Ste

nval

l10

5 00

0 €

0 €

50 0

00 €

50 0

00 €

5 00

0 €

Edus

kunn

an k

irjas

ton

verk

koko

ulut

us:

etäo

salli

stum

inen

, vid

eot j

a m

uut m

ater

iaal

it

Edus

kunn

an ki

rjast

oTa

voitt

eena

mah

dolli

staa

etä

osal

listu

min

en E

dusk

unna

n kir

jast

on ko

ulut

ustil

aisu

uksi

in

sekä

jael

la te

hokk

aast

i vid

eokli

ppej

ä- ja

muu

ta ki

rjast

on tu

otta

maa

koul

utus

mat

eria

alia

. R

atka

isu

voi p

alve

lla e

dusk

unna

n ta

rpei

ta la

ajem

min

kin. T

arvit

aan

välin

eist

ö ja

so

vellu

s vu

orov

aiku

tteis

iin ve

rkko

koul

utus

tilai

suuk

siin

. Lyn

cin

käytt

ömah

dolli

suud

et

selvi

tetä

än. O

sitta

in vo

idaa

n hy

ödyn

tää

verk

ossa

ole

via yl

eisi

ä pa

lvelu

ita

vuor

ovai

kutte

isuu

den

tai a

inei

stov

älity

ksen

osa

lta. K

oulu

tusm

ater

iaal

i voi

daan

hel

post

i lii

ttää

Aree

naan

ja ju

lkisi

lle ve

rkko

sivu

ille.

v.201

2v.2

015-

2016

Ehdo

tettu

Jani

Ste

nval

l / E

rika

Berg

strö

m35

000

€5

000

€30

000

€

Vanh

ojen

dig

itoitu

jen

valti

opäi

väas

iaki

rjoj

en

julk

aise

min

en ja

liitt

ämin

en

edus

kunn

an

haku

järj

este

lmää

n

Edus

kunn

an ki

rjast

oSu

uren

a ta

voitt

eena

on

edel

leen

vanh

ojen

valti

opäi

väas

iakir

joje

n di

gito

imin

en ja

ju

lkais

emin

en ve

rkos

sa.

Asia

kirja

toim

isto

n ja

Edu

skun

nan

kirja

ston

kesk

uste

luje

n po

hjal

ta o

n ha

hmot

eltu

laaj

aa

digi

toin

tihan

ketta

: kai

kki v

p-as

iakir

jat v

uode

sta

1907

alka

en.

Tarv

itaan

kuite

nkin

lisä

selvi

tyksi

ä en

nen

kuin

kyse

inen

han

ke vo

idaa

n kä

ynni

stää

. 201

5 ta

voitt

eena

sel

vittä

ä ed

ellyt

ykse

t his

toria

llist

en a

siak

irjoj

en li

itettä

vyyd

elle

edu

skun

nan

tieto

järje

stel

mäk

okon

aisu

utee

n.

v.201

0/

2015

v. 20

16Eh

dote

ttuSa

ri Pa

jula

, Jar

i Su

utar

i17

0 00

0 €

20 0

00 €

50 0

00 €

50 0

00 €

50 0

00 €

Mat

katie

toka

nnan

siir

to

Efec

te-t

ieto

kann

alle

KV-y

ksikk

öEd

usku

nnan

ulko

maa

n m

atko

jen

(444

) ja

ulko

mai

lta e

dusk

unta

an te

htäv

ien

viera

iluje

n (7

48) s

eura

ntaj

ärje

stel

mä,

jonk

a av

ulla

tuot

etaa

n m

aako

htai

sia

viera

ilura

portt

eja

edus

kunn

an jo

htoa

ja m

atko

jen

suun

nitte

lijoi

ta va

rten.

Suu

nnite

lmis

sa o

n ol

lut s

iirtä

ä M

atka

tieto

kant

a Ef

ecte

-tiet

okan

nalle

, jot

a ta

loss

a kä

ytetä

än jo

dia

arijä

rjest

elm

issä

ja

IT-p

alve

luid

en ti

ketti

järje

stel

mäs

sä

v. 20

15v.

2015

Ehdo

tettu

Katri

ina

Kuus

inen

6 00

0 €

6 00

0 €

Etäk

äytö

n ja

Citr

ixin

uu

dist

amin

en

työa

sem

aym

päris

töss

ä se

kä

mob

iilip

ääte

laitt

eilla

.

Tiet

ohal

linto

toim

isto

Edus

kunn

an e

täkä

yttöy

mpä

ristö

n ja

Citr

ix-ra

tkais

un kä

ytettä

vyys

ei o

le ri

ittäv

ällä

taso

lla.

Siks

i hal

utta

isiin

tehd

ä ko

keilu

, jos

sa te

stat

aan

saad

aank

o et

äkäy

ttöym

päris

tön

käyte

ttävy

yttä

uudi

stet

tua

niin

, että

käytt

ökok

emus

par

anee

sek

ä pe

rinte

isill

ä työ

asem

illa

että

mob

iilip

ääte

laitt

eilla

. Tav

oitte

ena

järje

stää

koke

ilu, j

onka

jälke

en p

ääte

tään

ry

hdytä

änkö

etä

käytt

öym

päris

tön

uudi

stam

isee

n.

v. 20

15v.

2016

Ehdo

tettu

Elin

a Fo

rsst

röm

300

000

€10

0 00

0 €

200

000

€

Inte

graa

tioal

usta

n uu

sim

inen

Tiet

ohal

linto

toim

isto

Selvi

tetä

än m

iten

edus

kunn

an va

nhen

tunu

t int

egra

atio

alus

ta s

aada

an ko

rvat

tua

uude

lla

ratka

isul

la. S

elvit

ykse

n jä

lkeen

tehd

ään

uusi

mis

proj

ekti.

v.

2015

v. 20

17Eh

dote

ttuEl

ina

Fors

strö

m1

000

000

€20

0 00

0 €

700

000

€10

0 00

0 €

ED

US

KU

NT

AT

ieto

halli

ntot

oim

isto

5.2

.201

5H

AN

KE

SA

LKK

UT

TS

201

5-20

184

Nim

iYk

sikk

öK

uvau

s &

tavo

ittee

tAl

kaa

Päät

tyy

Stat

usPr

ojek

tin o

mis

taja

Kus

tann

usar

vio

v. 2

015

v. 2

016

v. 2

017

v. 2

018

Edus

kunn

an

henk

ilötie

toje

n ja

kä

yttö

oike

uksi

en h

allin

nan

muu

tosh

anke

Tiet

ohal

linto

toim

isto

Han

kkee

ssa

tieto

järje

stel

mät

saa

vat t

iedo

n uu

sist

a kä

yttäj

istä

ja h

eidä

n po

istu

mis

ista

se

kä h

eihi

n ko

hdis

tuvis

ta ti

etoj

en m

uuto

ksis

ta a

utom

aatti

sest

i. Ke

skite

ttyyn

ha

llint

ajär

jest

elm

ään

kytke

ttyih

in jä

rjest

elm

iin p

ystyt

ään

luom

aan

käytt

äjät

unnu

kset

ja

osa

käytt

öoike

uksi

sta

sekä

sal

asan

at a

utom

aatti

sest

i. Kä

yttäj

iin ko

hdis

tuva

t tie

dot

pyst

ytään

pitä

mää

n aj

anta

sais

ina.

Toi

min

nan

piiri

ssä

ovat

muk

ana

Pers

onec

, AD

, Ef

ecte

, Out

look

, työ

ajan

seur

anta

, kul

unva

lvont

a, lo

unas

leim

aus,

valm

ius

Mika

telin

In

form

aatio

järje

stel

mä

(puh

elin

järje

stel

mä)

.

v. 20

15v.

2016

Ehdo

tettu

Elin

a Fo

rsst

röm

300

000

€10

0 00

0 €

200

000

€

Työa

sem

ien

uusi

min

enTi

etoh

allin

toto

imis

toEd

usku

nnan

työa

sem

at u

usita

an vu

onna

201

6. S

amal

la u

udis

teta

an va

ruso

hjel

mis

to

ajan

muk

aise

en. H

anke

ei a

iheu

ta m

erkit

täviä

lise

nssi

vaiku

tuks

ia e

ikä va

ikuta

työa

sem

iin

liitty

viin

toim

inta

men

oihi

n ny

kytil

ante

esee

n ve

rrat

tuna

.

v. 20

15v.

2016

Ehdo

tettu

Elin

a Fo

rsst

röm

1 70

0 00

0 €

200

000

€1

500

000

€

Tied

osto

klus

terin

uu

sim

inen

Tiet

ohal

linto

toim

isto

Nyk

yinen

tied

osto

klust

eri o

n vii

si vu

otta

vanh

a. S

en u

usim

inen

on

vältt

ämät

öntä

. Ta

voitt

eena

on

uusi

a tie

dost

oklu

ster

i 201

5.

v. 20

15v.

2015

Ehdo

tettu

Elin

a Fo

rsst

röm

100

000

€10

0 00

0 €

Tiet

okan

takl

uste

rin

uusi

min

enTi

etoh

allin

toto

imis

toN

ykyin

en ti

etok

anta

klust

eri o

n vii

si vu

otta

vanh

a. S

en u

usim

inen

on

vältt

ämät

öntä

. Ta

voitt

eena

on

uusi

a tie

toka

ntak

lust

eri 2

015.

v.

2015

v. 20

15Eh

dote

ttuEl

ina

Fors

strö

m10

0 00

0 €

100

000

€

Varm

istu

spal

velu

n ke

hitt

ämin

enTi

etoh

allin

toto

imis

toTa

voitt

eena

on

rake

ntaa

varm

istu

sjär

jest

elm

ä SQ

L pa

lvelim

ille.

Pro

jekti

n jä

lkeen

sa

adaa

n kä

yttök

okem

usta

järje

stel

mäs

tä jo

lloin

void

aan

arvio

ida

sen

sopi

vuut

ta m

uihi

n jä

rjest

elm

iin. J

ärje

stel

män

hav

aittu

a so

piva

ksi E

dusk

unna

n kä

yttöö

n vo

idaa

n jä

rjest

elm

ää la

ajen

taa

mui

llekin

pal

velu

ille.

Täl

löin

saa

vute

taan

myö

s ta

voite

että

kaikk

i da

ta e

i ole

fyys

ises

ti sa

mas

sa p

aika

ssa.

v. 20

15v.

2015

Ehdo

tettu

Elin

a Fo

rsst

röm

50 0

00 €

50 0

00 €

Yhte

ensä

20 1

42 0

00 €

3 23

2 00

0 €

4 42

5 00

0 €

6 48

0 00

0 €

1 10

5 00

0 €

Nim

iYk

sikk

öKu

vaus

& ta

voitt

eet

Alk

aaPä

ätty

yTi

laPr

ojek

tin

omis

taja

Kust

annu

s-

arvi

ov.

201

5v.

201

6v.

201

7v.

201

8

EOA

-Asi

anha

llint

aEO

AK

Asi

anha

llinna

n ha

nke

tote

utta

a sä

hköi

sen

asia

n-

ja a

siak

irjan

hallin

nan

vaat

imat

toim

enpi

teet

ja

teht

ävät

. Han

kkee

n lo

pput

ulok

sena

on

käyt

töön

otet

tu a

sian

- ja

asia

kirja

nhal

linna

n ra

tkai

su. T

oteu

tettu

järje

stel

mä

on

oike

usas

iam

iehe

n ka

nslia

n to

imin

nano

hjau

sjär

jest

elm

ä. H

anke

sis

ältä

ä us

eita

osa

-alu

eita

sek

ä ni

ihin

liitty

vät h

ankin

nat.

v.20

13v.

2016

Käyn

niss

äPä

ivi R

oman

ov40

0 00

0 €

330

000

€30

000

€

OV

I-int

ran

uudi

stus

EOA

KSh

areP

oint

200

7 –v

ersi

olla

tote

utet

tu s

isäi

nen

intra

mod

erni

soid

aan

sisä

llöltä

än ja

siir

retä

än

edus

kunn

an k

äyttä

mäl

le S

P 20

13 –

alus

talle

.

v.20

14v.

2015

Käyn

niss

äPä

ivi R

oman

ov30

000

€30

000

€

OV

I-int

ran

jatk

okeh

itys

EOA

KEA

O In

trane

tsiv

ujen

jatk

okeh

ityst

yöt

v.20

16v.

2016

Ehdo

tettu

Päiv

i Rom

anov

15 0

00 €

15 0

00 €

Oik

eusa

siam

ies.

fi - E

AO

ul

kois

ten

verk

kosi

vuje

n ke

hity

s

EOA

KO

ikeus

asia

mie

hen

netti

sivu

t ova

t sis

ällö

ltään

ja

toim

inno

iltaan

van

hana

ikais

et.

Edus

kunn

an

siirt

yess

ä kä

yttä

mää

n SP

201

3 –r

atka

isua

oi

keus

asia

mie

hen

kans

lia s

iirty

y kä

yttä

mää

n sa

maa

alu

staa

. Tea

mW

are

Plaz

an y

lläpi

täm

ät

ulko

iset

siv

ut o

n ko

rvat

tava

.

v.20

14v.

2017

Ehdo

tettu

Päiv

i Rom

anov

100

000

€50

000

€30

000

€

Yhte

ensä

545

000

€36

0 00

0 €

95 0

00 €

30 0

00 €

0 €

Nim

iYk

sikk

öKu

vaus

& ta

voitt

eet

Alk

aaPä

ätty

yPr

ojek

tin

omis

taja

Kust

annu

s-

arvi

ov.

201

5v.

201

6v.

201

7v.

201

8

Äly

puhe

limie

n uu

sim

inen

UPI

UPI:n

äly

puhe

limet

uus

itaan

201

5.v.

201

5v.

201

5M

atti

Snec

k28

000

€28

000

€

Ver

kkot

ulos

timie

n uu

sim

inen

UPI

UPI:n

ver

kkot

ulos

timet

uus

itaan

201

5.v.

201

5v.

201

5M

atti

Snec

k20

000

€20

000

€

Työa

sem

ien

uusi

min

enUP

IUP

I:n ty

öase

mat

uus

itaan

vuo

nna

2016

. Sam

alla

uu

dist

etaa

n va

ruso

hjel

mis

to a

janm

ukai

seen

. Ha

nke

ei a

iheu

ta m

erkit

tävi

ä lis

enss

ivai

kutu

ksia

ei

kä v

aiku

ta ty

öase

miin

liitty

viin

toim

inta

men

oihi

n ny

kytila

ntee

seen

ver

rattu

na.

v. 2

017

v. 2

017

Mat

ti Sn

eck

85 0

00 €

85 0

00 €

Kiek

uUP

IV

altio

nhal

linno

n ta

lous

- ja

henk

ilöst

öjär

jest

elm

ät

yhte

näis

etää

n kä

yttä

mäl

lä k

aikil

le v

irast

oille

yh

teis

tä K

ieku

-järje

stel

mää

talo

us- j

a he

kilös

töha

llinno

n as

ioid

en k

äsitt

elys

sä.

v.20

15v.

2016

Laur

i Kaa

nela

50 0

00 €

50 0

00 €

Yhte

ensä

183

000

€28

000

€70

000

€85

000

€0

€

Nim

iYk

sikk

öKu

vaus

& ta

voitt

eet

Alk

aaPä

ätty

yPr

ojek

tin

omis

taja

Kust

annu

s-

arvi

ov.

201

5v.

201

6v.

201

7v.

201

8

VTV

SP2

013

VTV

Intra

net j

a ty

ötilo

jen

Shar

epoi

nt 2

007

alus

tan

päiv

itys

vers

ioon

201

3, e

sise

lvity

s, i

ntra

netin

ra

kent

een

ja u

lkoas

un p

äivi

tys,

uus

ien

valitt

ujen

SP

2013

om

inai

suuk

sien

käy

ttöön

otto

, m

etat

ieto

jen

päiv

itys

ja k

äyttö

önot

to, v

alitu

n va

nhan

sis

ällö

n si

irto,

kou

lutu

s ja

käy

ttöön

otto

.

v. 2

015

v. 2

015

ei n

imet

tyei

ku

stan

nusa

rvio

ta

Yhte

ensä

0 €

0 €

0 €

0 €

0 €