Dutnje geas lea geahpesdávda (kols) – ja du lagamuččaide

Pas

ien

tii d

ieđ

ut

2

Dutnje geas lea geahpesdávda (kols)

Mii lea geahpesdávda (kols)? Kols mearkkas a obstruktiiva geahpesda vda. Dat lea oktasas namahus ma ŋgga da vdadila las vuođaide, earret eara bistevas geahpesbohcceda vdii ja emfysemii. Geahpesda vda lea bistevas vuols ereaks uvdna mii ga rž ž ida ja dahka ha viid geahpes-bohcciide ja geahpesgođđagii.

Da t lea sivvan dasa go dus s adda lossat vuoigŋat.

Borgguheapmi lea da ba leamos sivva geahpesda vdii. Riska lassa na jus borgguhat ollu ma ŋgga jagi badjel. Bargobiras ja a rbba las fa ktorat sa httet maid dagahit geahpes-da vdda ovda neami.

Geahpesdávdda dábálaš dávdamearkkat: Don gosat guhkit a igge badjel

Don gosat s liivvi

Dus s adda lossat vuoigŋat go raž at

Geahpesda vdda da vdamearkat bohtet dađistaga, ja oallugat heivehit iež aset da vdii go lihkadit unnibut lossa vuoigŋama geaž il.

Movt oažžut diagnosa? Jus a iggut diehtit leago dus geahpesda vda, de sa hta t va ldit vuoigŋaniskosa iež at fa stadoakta ra luhtte. Vuoigŋaniskkus gohc oduvvo spirometriijan.

3

Dasa lassin a rvvos talla fa stadoavttir eara beliid maid, nugo:

Iska leatgo dus eara da vdamearkkat da n da vddas

Guldala du geahppa id?

Iska s adda go dus lossat vuoigŋat go lihkadat

Jearra du borgguhanda biid birra

Iska sa htta go du bargu va ikkuhan geahpesda vdda ovda neapma i

Á rvvos talla leatgo dus eara da vddat

Eara a igeguovdilis iskkadeamit:

Varraiskosat

Mihtidit allodaga ja deattu

Va ldit EKG (va ibmoiskosa)

Č ujuhit du geahppa id røntgenii

Mihtidit man ollu oksygena du varas lea

Jus du fa stadoavttir lea eahpesihkar dasa leago dus geahpesda vda, de son c ujuha du geahpesspesialista lusa. Sa htta dan maid dahkat jus diks un ii doaimma nu movt lei vurdojuvvon.

Maid sáhtát dahkat jus dus lea geahpesdávda? Heaitit borgguhit Heaitit borgguhit lea deha leamos maid sa hta t dahkat, vai hehttet da vdda ovda neamis dahje ahte dat vearra na.

Jus it nagot ies heaitit borgguhit, de ga vdnojit ollu vejolas vuođat oaž ž ut veahki dasa. Da lea listu ies guđet la gan a sahusaide mat sa httet du veahkehit heaitit borgguhit:

Fa stadoavttir

Borgguhantelefovdna tlf. 800 400 85 (nuvtta ruona numma r)

(Dearvvas vuođadirektora htta)

Slutta.no (Dearvvas vuođadirektora htta)

LHL borgguhana hppa

Kolslinja tlf. 800 89 333

Vejolac c at borgguhanheaitin fa laldat du suohkanis

Boahkuheapmi Mii ra vvet geahpesda vdabuhcciid va ldit influeansaboahku juohke jagi.

Pneumokokkboahkku (geahpesvuols s i vuosta ) addojuvvo individua la a rvvos tallama vuođul.

4

Hárjehallan, lihkadeapmi ja fysioterapiija Go leat ož ž on geahpesda vdda da vdamearka, de lea deha las ahte lihkadat ja ha rjehalat ja mmat.

Ha rjehallan lea buorre vuoiŋŋahahkii, dat lasiha sa vrodaga ja don boađa t va sihit ahte gierddat eambbo lihkadeami ovdal s adda lossat vuoigŋat. Ha rjehallan maid nanne du rumas suodjalusa doarrut da vddaid vuosta ja dat dagaha ahte dearvvas nuvat johtileappot jus da vda vearaska.

Mii ra vvet du ha rjehallat sihke vuoimmi ja givrodaga. Lea deha las ahte heivehat ha rjehallama daid searaide mat dus leat. Sa hta t ha rjehallat sihke siste ja olgun. Jus it gierdda galbma a immu, de sa hta t atnit lieggama skka (ovdamearka dihte Jonas ma ska) go ha rjehalat olgun.

Árra muddu Jus dus lea geahppa dahje meara las geahpesda vda, de berret ha rjehallat unnimusat 3 geardde vahkkui, unnimusat 30 minuhta. Mii ra vvet lihkademiid mas geavahat stuorimus dehkiid (va žžit, soppiiguin va žžit, sihkkelastit, vuojadit, la s mmohallan-lanjas ha rjehallat, golfa). Ra vvet maid interva llaha rjehallama. Lea deha las bures liekkadit rupmas a ovdal ha rjehallama ja gulul heaitit ha rjehallama. Gievrudan-progra mmas berrejit leat ha rjehusat olles rupmas ii. Lea deha las ahte lasihat geardduhemiid logu dahje lasihat ha rjehusaid lossodaga juohke 4. vahkku.

Go dávda vearáska Jus da vda veara ska, de joatka t ha rjehallat nu movt a rra muttos ha rjehallet, muhto unnit intensitehtain. Dat mearkkas a ahte unnidat ha rjehallama geardduhemiid ja va ldda t oanehit vuoibmeha rjehusaid, ovdamearkka dihte 10 minuhtasas ha rje-hallamiid 3 – 4 gearddi beaiva i. Lea du vuoiŋŋahat mii mearrida man ollu nagodat.

5

Jus dus lea duođalas geahpesda vda, de berre oaž ž ut heivehuvvon ha rjehusla hc ima fysioterapevttas.

Go sisačálihuvvot buhcciidvissui Jus sisac a lihuvvot buhcciidvissui, de lea deha las jođa nepmosit nagodit seaŋggas boahtit baja s. Du deahkit jođa nit hedjonit go vealla t ma ŋga beaivvi jaska. Dat dagaha ahte va lda guhkit a iggi ovdal don fas boađa t da ba las searaide. Va cce a innas va žžinstuoluin dahje va žžinjorriin buhcciidviessofeaska riin. Dat lea buorre du rupmas ii ja vuoiŋŋahahkii. Buhcciidviesu bargit sa httet maid addit dutnje buriid ha rjehusaid.

Hárjehusat go lea guoirras Jus massa t beare olu deattu, de massa t maid dehkiid. Dan dihte lea deha las ahte ha rjehalat ja borat bures ha rjehallama oktavuođas. Bora ovtta va ldoborramus a dahje juga energiijajuhkosa moadde diimmu ovdalgo galggat ha rjehallat, ja bora veaha s attuid ovdal ha rjehallama vai oac c ut liige energiija. Bora biepmu mas lea ollu energiija- ja proteiinnat maŋŋel ha rjehallama. Jus leat guoirras, de ra vvejuvvo ahte fysioterapevtta, a innas ovttasra điid doakta riin ja biebmanfysiologain, ra hkadit ha rjehallanprogra mma dutnje. Berret maid oaž ž ut c uovvoleami ha rjehaladettiin. Dat lea dan dihte go sa htta leat ha staleaddji buoridit fysalas searaid jus fal ii lasit boaldima.

Biebmodoallu Da ba las biebmodoallora vvagat leat c uovvut norgga biebmodoallonjuolggadusaid. Bora a innas golbma stuora va ldoborramus a ja guokte gaskaborramus a beaivva lac c at, erenoama ž it jus s ieđđaluvat go borat ollu. Bora da ssedit ja ma ŋggabeala lac c at, ja heivet biebmohivvodaga iež at lihkadanda si mielde. Ruotnasiid ja s attuid lea buorre borrat. Karbohydra htat, nugo roavva gordnebuktagat, leat deha las energiijaga ldut ja c oavji beassa bargat daiguin. Buoiddes guolis leat proteiinnat, omega 3 ja D-vitamiidna. Mielki lea maid deha las kalsiuma ja proteiidna ga ldu.

Jus raž at doarva i biepmu borrat, de fertet ohcat doakta ris, buohccidivs s a ris dahje klinihkalas biebmanfysiologas veahki ra hkadit biebmodoalu alccet.

6

Muhtun biebmodoallorávvagat go lea geahpesdávda: Bora da vja ja unna n ha va lis.

Va llje biepmuid maid lea a lki ra hkadit.

Ra hkat biepmuid mat lea a lki suoskat.

Borramii manna ollu energiija, vuoiŋŋas ovdal c ohkkedat beavdega dda i.

Geahc c al juhkat unna n ovdal boradat, go dat va lda ollu saji. Muhto juga baicca ollu go leat geargame borrat.

Leage va rrogas sa lttiin, dat suohkudahtta s liivvi geahppa in.

Č ohkka njuolga ja bora, dat unnida deattu geahppa id vuosta .

Bora a innas multivitamiidnaprepara hta beaivva lac c at lassin bibmui maid borat.

Á- ja Č-vitamiinnat leat deha lac c at vuohc c ecuoccaide.

Dálkasat Eanas geahpesda vdada lkasiid galga njamistit ja dat a vkkuhit vuosttaž ettiin vuoiŋŋahatbohcciide. Ga vdnojit ies guđetla gan da lkkasnjamistanappara htat (inhalatorat) ja lea deha las ahte oac c ut vuđolas oahpahusa movt dan galggat geavahit. Da lkasiid galggat a lot va ldit nu movt doavttir lea sihtan.

Vai oac c ut eanemus a vkki da lkasiin de lea deha las ahte:

Dus lea rievttes da lkkasnjamistanappara htta (inhalator)

Logat pa hkkamildosa da rkilit

Va ldda t da lkasa rievttes a iga i

Ána t rievttes njamistanteknihka

Rohttet doarva i bures vuoiŋŋahaga sisa

Bivdda t apotehkas dahje dearvvas vuođabargiin bagadallama jus leat eahpesihkar

Árgabeaivvis birgen Sa htta s addat nu ahte it nagot s at liikka ollu go ovdal, va ibbat johtileappot, ja ahte lea losibut c ađahit praktihkalas bargguid.

Bearras is dat sa htta dagahit ahte bargojuohku ja rollaminsttar rievda . Va ilevas energiija sa htta dahkat ahte it vuorut aktivitehtaid mat addet dutnje na vccaid. Soaita maid s addat nu ahte go eai leat s at na vccat, de it leat seamma sosia la s at.

Bargodilis sa htta da vda dahkat ahte fertet oaž ž ut eara bargguid dahje bargu ferte la hc c ojuvvot eara la dje, ovdamearkka dihte ahte manat vulos virgeproseanttas dahje belohahkii dahje olla sit oac c ut bargona vccahisvuođaruđa. Buot dat sa httet dagahit ahte du ies govva rievda .

7

Sa hta t va sihit ahte lea va ttis hupmat bearras iin, olbma iguin ja bargoustibiiguin ahte dus lea geahpesda vda. Eara ide ii leat a lki oaidnit don leat buohcci. Dat sa htta leat okta sivva dasa ahte va sihat birrasis va ilu ipma rdus dutnje.

Vai oac c ut buoremus vejolas eallinkvalitehta, de lea deha las ahte leat dihtomielalas masa bijat a iggi ja na vccaid. Ga ibida ahte pla net eambbo go maid leat ha rja nan. Soaita leat nu ahte ferte heaitit muhtun doaimmaiguin. Čavgileamit beaivva las doaimmaid energiijaseasti bargovugiide ga vnnat www.nfle.no dahje go va ldda t oktavuođa iež at suohkana ergoterapiijaba lvalusain.

Geahpesdávda ja seksuálalaš dearvvašvuohta Leat ma ŋga beali mat sa httet dagahit ahte lea va ttis bisuhit buori seksua laeallima. Sa htta leat sna hpis vuoiŋŋahat mii ra ddje rupmas a aktiivvalas geavaheami, impoteansa alla agi geaž il, kortisonda lkasiid geavaheapmi, va ibmo- ja varrasuotna va ttut, goike s liivecuožžat østrogenava ilevas vuođa geaž il dahje ahte it veaje.

Fertet ies a rvvos tallat makka r aktivitehtada si ha liidat, ja hupmat rahpasit dan birra iež at eallinguimmiin.

Dovddolaš reakšuvnnat Go oac c ut bistevas da vdda, de dat va ikkuha eallindilla i sihke fysalac c at, psyhkalac c at ja sosia lalac c at. Da ba las reaks uvnnat sa httet leat fuolastupmi, vuolla neapmi, suhttu, hus s a, ballu, moras , s ihtiin, eretduvdin, dus s indahkan, heahpat ja sivalas vuođadovdu.

Oallugat dovdet garra balu vuoigŋanva ttuid geaž il dahje lossamiela dan dihte go eallindilli ja ies govva rievda bistevac c at. Fysalas ja psyhkalas dearvvas vuohta va ikkuha nubbi nubba i. Sa htta va ldit a iggi dohkkehit ahte fertet eallit bistevas da vddain. Lea lunddolas ahte dovddat iež at muhtun a igodagaid va rtnuheapmin, suhtus, moara huvvan ja s lundin.

Maid sáhtát ieš bargat?

Ha rjehala vuoigŋanteknihkaid ja vuoiŋŋastanvugiid

Huma muhtumin geasa luohta t

Huma iež at fa stadoakta riin, dearvvas vuođabargiiguin buhcciidviesus dahje suohkanis gos orut. Sii sa httet veahkehit ga vdnat fa laldagaid mat heivejit dutnje, ja c ujuhit du viida set.

Oža orruma veajuiduhttina sahusas

Oassa lastte Oahppan- ja birgenfa laldagas

Riŋge GEÁHPESDÁ VDÁ – linja i (800 89 333)

Sa hta t maid va ldit oktavuođa pasieantaorganisas uvnnaiguin oaž ž ut doarjaga ja vai beasat hupmat eara iguin geat leat seamma dilis:

Landsforeningen for hjerte- og lungesyke – www.lhl.no

Norgga a stma - ja allergiijalihttu - www.naaf.no

8

Čuovvoleapmi ja veajuiduhttin Č uovvoleapmi ja veajuiduhttin lea deha las dutnje geas lea geahpesda vda. Makka r c uovvoleami oaž ž ut lea dan duohken man buohcci leat.

Da vdda a rramuttus sa hta t searvat iež at suohkana c uovvolanfa laldagaide. Dat sa httet leat borgguhanheaitin, ha rjehallanjoavkkut dahje eara fa laldagat.

Jus leat barggus, de sa htta leat nu ahte da rbbas at oaž ž ut iež at bargodili heivehuvvot. Da ssedis- ja a rramuttus ra vvet ahte finat fa stadoakta ra luhtte oktii jagis.

Jus da vda veara ska, de fertet da vjjit fitnat doakta ra luhtte ja vejolac c at c ujuhuvvot viida set geahpesspesialistta lusa. Da vdda muddu mearrida gosa galget go da rkka stusat da hpa huvvat geahpesdoakta ra dahje geahpesbuohccedivs s a ra luhtte buhcciidviesus, dahje galga go fa stadoavttir c uovvulit du.

Maŋŋel buhcciidviesu sisac a liheami geahpesda vdda veara skeami geaž il, galga dus lea poliklinihkalas da rkka stus buhcciidviesus gaskal 1 ja 3 ma nu maŋŋel.

Veajuiduhttinásahusat Skibotn ja Glittre leat eanemus adnon veajuiduhttina sahusat Davvi-Norgga pasieanttaide. Dohko sa htta juogo fa stadoavttir dahje buhcciidviessodoavttir c ujuhit du. Ohcan manna Davvi- Norgga Universitehtabuhcciidviesu oktasas juolludankantuvrii Romsii, mii juolluda saji muhtun a sahussii. Orrun doppe lea da ba lac c at 4 vahkku.

Geahpesveajuiduhttima ulbmil lea ahte oahpat da vdda birra ja movt buoremusat sa hta t eallit dainna. Geahpesveajuiduhttin lea oktilis diks u maid ma ŋga fa gasuorggi c ađahit, mas ulbmil lea unnidit da vdamearkkaid ja buoridit ja bisuhit geahpesbuohcci na vccaid.

Doppe oahpat borgguhanheaitima, geahppa id huksehusa ja doaimma, da vdaoahpu, medisiinnalas divs s u, fysalas aktivitehta, birget dohppehallamiin, vuoiŋŋasteami, dovddolas reaks uvnnaid, a rgabeaivvi birgejumi ja energiijaekonomiserema birra.

Oahppan- ja hálddašanfálaldat Fa stadoavttir sa htta du, geas lea geahpesda vda, c ujuhit buhcciidviesu Oahpan- ja ha lddas anfa laldahkii. Sa hta t maid buhcciidviesu poliklinihkas dahje seaŋgaossodagas c ujuhuvvot dohko, jus leat sisac a lihuvvon dahje dus lea leamas diibmu.

Kursa bista guokte beaivvi. Ies guđetge fa gajoavkkut ja geavaheddjiid ovddasteaddji muitalit ies guđetla gan beliid birra mat leat geahpesda vddain. Mii da vda lea, movt dan diks u, movt galga da lkasiid va ldit, vuoigŋanteknihkaid birra, fysalas lihkadeapmi, biebmodoalu birra, movt eallit geahpesda vddain a rgabeaivvis.

9

Maid sáhtát bargat jus dávda vearáska? Geahpesda vda dagaha ahte vuohc c ecuoccat vuoiŋŋahatbohcciin s addet badjelmeari hearkkit. Dan dihte lea da ba las va sihit ahte rievddada man lossa vuoiŋŋahat, man olu s liivi ja gosahat lea ovdamearkka dihte allergiija dahje galbma ja njuoska da lkki oktavuođas. Da vdda veara skeapmi bokte dovddat da id da vdamearkkaid, muhto dat rievddada olbmos olbmui.

Da ba leamos da vdamearkkat leat:

Losit vuoiŋŋahat

Eambbo gosahat

S adda eanet s liivi

S liivvis rievda ivdni ja s adda suohkadeappot

Raddi njurgu

Borranmiella hedjona

Heajos idjanahka rat

Dovddat don leat s liettas ja va ibbas

Da vdamearkkat da vja lassa nit moatti beaivvis. Jus dus lea feber, fiskes/ruona ja c oaltoc olga, de sa htta mearkkas it ahte dus lea baktearalas infeks uvdna. De berret va ldit oktavuođa iež at fa stadoakta riin oaž ž ut a rvvos tallojuvvot makka r divs s u da rbbas at.

Dábálaš rávvagat Vuoiŋŋa hillja nit ja daga vuoigŋan – ja gossanha rjehusaid

Juga liegga juhkosa

Juga ollu jus lea suohkadis s liivi

Raba la se vai oac c ut dearvvas a immu

Dikšu: Áne iež at njamistanda lkasiid

Jus dus lea ies diks unpla na, c uovo dan

Iešdikšunplána Ies diks unpla na oac c ut juogo iež at fa stadoakta ris dahje buhcciidviessodoakta ris gii du diks u. Das c uož ž u maid galggat bargat jus veara skat. Lea deha las ahte don ja doavttir leahppi fa rrolaga geahc adan pla na, vai dieđa t mat leat rievttes doaimmat dutnje.

10

Oksygenadikšu Duođalas geahpesda vddain ii nagot gorut oaž ž ut doarva i oksygena a immus. Dan geaž il da rbbas it muhtumat liige oksygena oaž ž ut. Oksygenadiks un da rbu sa htta leat guovttela gan olbmos olbmui. Muhtumin lea da rbu oksygenii birra ja ndora, eara t da rbbas it dan dus s e aktivitehtain, go vudjet biillain dahje girdima tki oktavuođas.

Lea geahpesspesialista / buhcciidviesu spesialista gii iska du ja a lggaha oksygenadivs s u jus don da rbbas at dan. Oksygenadiks u c ielggaduvvo dalle go leat stabiila muttus. Oksygena lea da lkkas ja galga dus s e adnot nu movt doavttir lea mearridan. Don fertet leat leamas duhpa ha haga golbma ma nu ovdal diks u a lggahuvvo, go borgguheapmi hedjonahtta diks uneffeavtta. Dasa lassin lea erenoama s buollinva rra go kombinere oksygenageavaheami ja borgguheami.

Guhkesa iggi diks u lea eallinguhkideaddji diks u. Oksygena geahpeda va immu barggu ja lea mielde hehttemis olges beale va ibmova iduma ovda neami. Diks u sa htta maid positiivvalac c at va ikkuhit ovdamearkka dihte muitui, konsentras uvdnii, oađđimii ja doaibmada ssa i. Ii leat vuosttaž ettiin lossa vuoiŋŋahaga diks un, muhto muhtumat va sihit ahte dat geahpeda da vdda.

Oksygena ferte adnot eambbo go 15 diimmu (a innas 24 diimmu) ja ndoris jus das galga leat eallinguhkideaddji effeakta. Don oac c ut luoikkas viesso- ja ma tkeoksygena-rusttegiid Finnma rkku buohcciviesu Diks unveahkkeneavvuid ossodagas.

Oksygena vuojedettiin biillain Beare unna n oksygena varas va ikkuha du muitui,

konsentras uvdnii, kritihkalas a icui ja reaks uvdnana kcii. Dan geaž il sa htta leat sihkarvuođariska vuodjit biillain. Dan dihte fertet c ielggadeapma i geahpesspesialistta lusa. Jus c a jehuvvo ahte deavdda t vuodjinlobi la hkaa sahusa ga iba dusaid go ana t oksygena, de sa hta t ain vuodjit biillain.

Oksygena girdimátkkis Oksygenada ssi njiedja girdi siste girdima tkkiin mat bistet eambbo go diimmu. Jus dovddat unohisvuođa girdima tkkiin dahje du oksygenada ssi lea leamas

92 – 95 %, de berret va ldit oktavuođa doakta riin gii c ielggada da rbbas at go

don oksygena go leat girdis. Guhkesa iggi oksygenageavaheaddjit da rbbas it oksygena juohke girdima tkkis.

11

Govat: Colourbox.com

Original produsert 09.10.2017 11:08

Veahkkeneavvut ja doarjjaortnegat

Obbalaččat veahkkeneavvuid birra Suohkaniin lea ovddasva sta dus buot iež as a ssiid dearvvas vuhtii ja veajuidahttimii. Veahkkeneavvogaskkusteapmi lea okta oassi da n ovddasva sta dusas. Jus dus lea da rbu veahkkeneavvuide gaskaboddosas hedjonan doaibmana vcca geaž il, de fertet va ldit oktavuođa iež at suohkana dearvvas vuođaba lvalusain. Jus dus lea bistevas (badjel guokte jagi) ja mearkkas ahtti ra ddjejuvvon doaibmanna kca geahpesda vdda geaž il, de sa hta t oaž ž ut doarjaga veahkkeneavvuide a lbmotoajus.

Veahkkeneavvut árgabeaivvis Jus galggat oaž ž ut mieđihuvvot ohcama veahkkeneavvuide, de ferte veahkkeneavvu leat da rbbas las ja ulbmillas praktihkalas va ttu ektui maid a iggut c oavdit. Á lbmotoadju adda doarjaga ha lbbimus veahkkenevvui mii gokc a du da rbbuid. Don it oac c o doarjaga veahkkeneavvuide maid dearvvas olbmot nai da ba lac c at atnet.

Veahkkeneavvut bargoeallimis Á lbmotoadju sa htta addit doarjaga veahkkeneavvuide, mas iinnaid ođđasit heiveheapma i ja du bargosajis la hc it fysalac c at bargobirrasa. Doarjja juolluduvvo jus doaimmaid sa htta a kkastallat leat ulbmillaž ž an ja da rbbas laž ž an dutnje vai nagodat ha hkat alccet dahje bisuhit barggu, mas birget iež at fysalas ja psyhkalas doaibmanda siin.

Oadjovuoigatvuođat Eambbo dieđuid oadjovuoigatvuođaid birra go lea da vda, oac c ut go va ldda t oktavuođa iež at ba ikka las NÁV – kantuvrrain.

Dikšunveahkkeneavvut Jus da rbbas at oksygena – dahje da lkkaslievlabiergasiid (Pari-appara hta) ruoktot, de diŋgot daid Finnma rkku buohcciviesu Diks unveahkkeneavvuin, mii lea Girkonja rgga buhcciidviesus. Biergasiid diŋgo buhcciidviesu geahpesda vdaspesialista dahje eara buhcciidviesu spesialista dalle go leat sisac a lihuvvon dahje leat poliklinihkas. Du da rbu ja makka r rusttet mii lea ola muttus mearrida makka r rusttega oac c ut luoikkas.

Oktavuođadieđut: Diks unveahkkeneavvut Finnma rkku buohcceviessu T 78 97 30 85

Eanet dieđuid dan birra ga vdnojit: www.behandlingshjelpemidler.no

Geahpesjoavku Medisiinnalaš ossodat, Girkonjárga buohcciviessu

Slutta.no Rávvagat borgguhan-

heaitima birra

nffle.no Rávvagat energiijaseasti

bargovugiid birra

lhl.no Landsforeningen for hjerte– og lungesyke

naaf.no Norgga ástmá– ja

allergiijalihttu

behandlingshjelpemidler.no Dieđut dikšun-

veahkkeneavvuid birra

Eanet dieđut (dárogillii)

helsenorge.no Eambbo geahpes-

dávdda birra