CampusOnline-analyysin loppuraportti

Jukka Jonninen Viivain Oy jukka.jonninen@viivain.fi

1

Sisällys

1. Johdanto ...................................................................................................................................................... 3

2. Loppuraportti ............................................................................................................................................. 4

2.1. Rakenne ................................................................................................................................................ 4

2.2. Lähteet .................................................................................................................................................. 5

3. Näkökulmat digitaaliseen- ja ristiinopiskeluun ...................................................................................... 6

3.1. Opetus- ja kulttuuriministeriö ............................................................................................................ 6

3.2. Ammattikorkeakoulukenttä ............................................................................................................... 7

3.3. Ammattikorkeakoulu .......................................................................................................................... 8

3.4. Tutkinto-ohjelma ................................................................................................................................. 8

3.5. Opiskelija ............................................................................................................................................. 9

3.6. Elinkeinoelämä .................................................................................................................................. 10

4. Vaikuttavuus .............................................................................................................................................11

4.1. Tunnusluvut ...................................................................................................................................... 11

4.2. Tuottajan näkökulma ........................................................................................................................ 16

4.3. Kuluttajan näkökulma ...................................................................................................................... 28

4.4. Vaikutukset ........................................................................................................................................ 33

4.4.1. Kesäopinnot ................................................................................................................................ 33

4.4.2. Valmistumisnopeus .................................................................................................................... 36

4.4.3. Opiskelijapalaute ........................................................................................................................ 37

4.4.4. Avoin ammattikorkeakoulu....................................................................................................... 39

4.5. Yhteenveto ......................................................................................................................................... 41

5. Talous .........................................................................................................................................................42

5.1. Metodologia ....................................................................................................................................... 42

5.2. Kustannukset ..................................................................................................................................... 45

5.3. Valtionrahoitus .................................................................................................................................. 48

5.4. Säästöt ................................................................................................................................................ 49

5.5. Nettotulos........................................................................................................................................... 52

5.6. Opintojaksot ....................................................................................................................................... 56

5.7. Tulevaisuus ........................................................................................................................................ 57

5.8. Johtopäätökset ................................................................................................................................... 61

5.9. Yhteenveto ......................................................................................................................................... 62

2

6. Tulevaisuuden skenaariot ........................................................................................................................63

6.1. Tahtotila ............................................................................................................................................. 64

6.2. Potentiaalit ......................................................................................................................................... 66

6.2.1. Yhteistyö ...................................................................................................................................... 66

6.2.2. Kattavuus .................................................................................................................................... 68

6.2.3. Kansainvälisyys .......................................................................................................................... 69

6.2.4. Markkinat .................................................................................................................................... 70

6.2.5. Rahoitus ....................................................................................................................................... 71

6.3. Riskit ................................................................................................................................................... 73

6.4. Skenaariot .......................................................................................................................................... 74

6.4.1. Ammattikorkeakoulujen kesäopintoportaali ........................................................................... 74

6.4.2. Tutkintokoulutuksen ja jatkuvan oppimisen portaali ............................................................. 77

6.4.3. Kansainvälisesti hyödynnetty opintoportaali .......................................................................... 81

6.5. Yhteenveto ......................................................................................................................................... 84

7. Lopuksi ......................................................................................................................................................85

8. Liitteet ........................................................................................................................................................86

3

1. Johdanto Opetus ja kulttuuriministeriö järjesti syksyllä 2016 ensimmäisen kahdesta korkeakoulutuksen kehittä-

mishankehausta. Rahoitusta saaneille 17 kehittämishankkeelle myönnettiin yhteensä 25 miljoonaa eu-

roa. Eniten rahoitusta, tasan kolme miljoonaa euroa, sai Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoima

”eAMK – Oppimisen uusi ekosysteemi” -hanke. Siinä toimii osatoteuttajina 23 ammattikorkeakoulun

lisäksi Jyväskylän yliopisto sekä Arene. Hanketta koordinoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja sen to-

teutusaika on 1.5.2017 – 30.4.2020. eAMK-hankkeen tavoitteet määriteltiin seuraavasti:

”Hankkeen tavoitteena on vahvistaa ammattikorkeakouluja kehittäjäyhteisönä ja luoda yh-

teistä ympärivuotista verkko-opintotarjontaa, analysoida ja jakaa työelämälähtöisen oppimi-

sen ekosysteemejä sekä kehittää henkilöstön digipedagogista osaamista ja digiohjausta. Kehi-

tetään digitaalista opintotarjontaa mahdollistamaan avoin, ympärivuotinen opiskelu, joustavat

erikoistumis- ja ristiinopiskelumahdollisuudet oppilaitosten välillä ja työn uudenlainen yhteen-

sovittaminen opiskeluun opiskeluaikojen lyhentämiseksi, opintojen monipuolistamiseksi ja työl-

listyvyyden turvaamiseksi.”

eAMK-hanke jaettiin kolmeen erillisteemaan:

1. Yhteinen digitaalinen opintotarjonta

2. Työelämälähtöiset oppimisen ekosysteemit

3. AMK-pedagogiikan digitalisaatio

Kuluneen kahden ja puolen vuoden aikana eAMK-hankkeen puitteissa on saatu aikaan korkeakoulujen

yhteistoimintaa. Tästä opiskelijalle näkyvimpänä on CampusOnline-opintoportaali – tarjontanäkymä,

mihin ammattikorkeakoulut lisäävät verkko-opintojaksojaan toistensa opiskelijoille tarjolle. Opiskelu

tapahtuu korkeakoulujen omissa oppimisympäristöissä. Tämä opintoportaali korvasi kesäopintoihin

keskittyneen SummerSemester-portaalin kesällä 2018 ja järjestää nyt opintojaksoja vuoden ympäri.

Viivain Oy toteutti syksyn 2019 aikana CampusOnline-portaaliin keskittyvän analyysin ja tämän loppu-

raportin. Analyysi on toteutettu kolmessa vaiheessa. Elokuussa 2019 valmistui CampusOnlinen talous-

vaikutuksia käsitellyt ensimmäinen väliraportti, joka esiteltiin sidosryhmille myös webinaarissa. Loka-

kuussa valmistui CampusOnlinen vaikuttavuutta analysoinut toinen väliraportti. Kolmas, ristiinopiske-

lun tulevaisuuden skenaarioita käsittelevä väliraportti ilmestyy joulukuussa 2019 samaan aikaan kuin

tämä näiden väliraporttien tiedot kokoava loppuraportti.

4

2. Loppuraportti CampusOnline-analyysin loppuraportti jakaantuu neljään osaan. Ensin CampusOnlinea ja ristiinopiske-

lua taustoitetaan analysoimalla neljän eri keskeisen toimijan – opetus- ja kulttuuriministeriön, ammat-

tikorkeakoulukentän, ammattikorkeakoulun, tutkinto-ohjelman sekä opiskelijan – näkökulma. Tämän

jälkeen edetään väliraporteissa käsiteltyihin tilastoihin. Ensin käydään läpi Vaikuttavuus, missä Campu-

sOnlinen tunnuslukuja tarkastellaan sekä opintojaksojen tuottajien että kuluttajien näkökulmasta. Seu-

raavaksi käsitellään Talous, missä analysoidaan lokakuun 2019 datalla CampusOnlinesta syntyneet

säästöt ja tulot ammattikorkeakouluittain. Neljännessä osiossa analysoidaan Tulevaisuuden skenaariot

käymällä ensin läpi CampusOnlinen potentiaaleja ja rakentamalla tämän jälkeen kolme skenaariota sen

tulevaisuuden roolista. Lopuksi tehdään lyhyt yhteenveto analyysista.

2.1. Rakenne Ammattikorkeakoulut toimivat loppuraportin tarkastelutasona. Jokainen tilasto pyritään mahdolli-

suuksien mukaan erittelemään ammattikorkeakouluittain. Vipusen erinomaisten tilastoaineistojen

myötä tämä myös yleensä onnistuu. Raportin luettavuuden helpottamiseksi tilastoissa käytetään

yleensä Taulukon 1 mukaisia ammattikorkeakoulujen symboleita ja tunnusvärejä.

Taulukko 1: Ammattikorkeakoulujen symbolit ja tunnusvärit

Centria-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu

Diakonia-ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oulun ammattikorkeakoulu

Humanistinen ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu

Hämeen ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu

Jyväskylän ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu

Kajaanin ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu

Karelia-ammattikorkeakoulu Vaasan ammattikorkeakoulu

LAB-ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Arcada

Lapin ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Novia

Raportissa käytetty ammattikorkeakoulun väri ja symboli

Koko Suomi

5

Loppuraportissa on useita varsin laajoja taulukoita, jotka sisältävät kaikkien ammattikorkeakoulujen

tietoja. Raportin luettavuuden helpottamiseksi nämä laajimmat taulukot on keskitetty raportin lopun

Liitteet-osioon. Lukijalla on kuitenkin mahdollisuus hypätä katsomaan näitä liitteitä aina kun niihin vii-

tataan tekstissä. Kun viittaus liitteenä olevaan taulukkoon esiintyy ensimmäisen kerran, merkitään se

tekstiin @-merkillä. Tätä painamalla lukija pääsee suoraan viitattuun taulukkoon. Taulukosta lukija pää-

see takaisin raportin viittauskohtaan painamalla liitteen otsikossa olevaa @-merkkiä. Mikäli samaan

liitetaulukkoon viitataan tekstissä useita kertoja, käytetään siirtymisiin toisella kerralla #-merkkiä ja

kolmannella kerralla ¤-merkkiä.

2.2. Lähteet Vaikuttavuus- ja Talous-osioissa on käytetty lähteenä eAMK-projektihenkilöiden toimittamaa raakada-

taa CampusOnlinen opinnoista sekä Vipusen tietoja. CampusOnline-toteumatiedot sisältävät seuraavat

ajanjaksot:

• Kesä 2018

• Syksy 2018

• Kevät 2019

• Kesä 2019

Viivain Oy on siivonnut, paikannut ja yhtenäistänyt saatua raakadataa, jotta se on kaikissa analyysin

osioissa vertailukelpoista ja kokonaisuudessaan käytettävissä. Siitä on mm. poistettu joitain omille

opiskelijoille merkittyjä suorituksia, lisätty tyhjiin kohtiin opintojakson nimen perusteella koulutusaloja

ja poistettu perutuiksi merkittyjä opintojaksoja. Högskolan på Ålandia ja sen opiskelijoiden suorittamia

41 opintopistettä ei ole mukana analyysissa. Kajaanin ammattikorkeakoulun kesän 2019 CampusOn-

line-opintopisteiden ammattikorkeakoulukohtainen kohdennus on imputoitu kesän 2018 datasta

koska tietoa ei ollut saatavissa. CampusOnlinen opintojaksoista on saatavissa seuraavat tiedot:

• Opintojakson nimi, laajuus (opintopisteissä), kieli, koulutusala, järjestävä ammattikorkeakoulu

• Opintojaksolle ilmoittautuneiden ja hyväksyttyjen sekä sen suorittaneiden opiskelijoiden luku-

määrät kotiammattikorkeakouluittain

Vipusen tiedot on haettu joko kaikille avoimesta Vipusesta tai Extra Vipusesta pääsääntöisesti elo-mar-

raskuun aikana. Vipusta käytettäessä raportissa mainitaan tarkka tilasto, mitä Vipusesta on käytetty

sekä päivämäärä, jonka ko. tilasto on palvelusta haettu.

6

3. Näkökulmat digitaaliseen- ja ristiinopiskeluun eAMK-hanke sai vuoden 2016 rahoitushaun mittavimman tukisumman, koska se vastaa moneen laa-

jasti tunnistettuun tarpeeseen. Pohjimmiltaan tarve syntyy Suomen ikärakenteesta, joka johtaa ennus-

teiden mukaan aivan pian huoltosuhteen heikkenemiseen ja työvoimapulaan, sekä työmarkkinoiden

nopeaan muutokseen, mikä pakottaa jokaisen oppimaan uusia taitoja ja kyvykkyyksiä läpi työuran.

Tässä kappaleessa eAMK-hankkeen keskiössä olevan ja CampusOnlinen ilmentämän digitaalisen- ja ris-

tiinopiskelun tarvetta analysoidaan kuudesta eri näkökulmasta.

3.1. Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriön yhtenä keskeisenä roolina on välittää yhteiskunnasta tulevia tarpeita

koulutuskentälle. 2010-luvulla se on löytänyt tähän tehokkaan työkalun tuloksiin perustuvasta rahoi-

tusmallista. Suomalaisessa yhteiskunnassa on laajasti tunnistettu ja parlamentaarisesti jaettu tilanne-

kuva, jossa yhä useammalle nuorelle tulee saada korkeakoulututkinto ja myös jo töissä olleille tulee

tarjota mahdollisuus elinikäiseen ja jatkuvaan oppimiseen. Nämä ovat olleet vahvoja trendejä muok-

kaamassa myös ministeriön tahtotilan konkreettista ilmiasua Visio 2030 -kehittämisohjelmia:

• Osaavimman työvoiman kotimaaksi

• Uudistuva korkeakoulutus ja digitaalinen palveluväylä

• Korkeakouluyhteisön osaamisella maailman parasta oppimista ja oppimisympäristöjä

• Yhteistyö ja avoimuus tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan voimavaraksi

• Korkeakoulut Suomen parhaiksi työpaikoiksi

Näistä kehittämisohjelmista – joista on päätetty vasta eAMK-hankkeen alkamisen jälkeen, mutta joiden

taustalla oleva tarve on ollut jo pidempään tunnistettuna – eAMK-hanke vastaa käytännössä kaikkiin.

eAMK-projektissa luodaan digitaalinen opintotarjonta, missä korkeakoulut tekevät avointa yhteistyötä,

jossa parasta oppimista tuottavat opintojaksot kasvavat pitkässä juoksussa suurimmiksi ja kannatta-

vimmiksi. Samalla CampusOnlinessa on valtava potentiaali toimia jatkossa enenevässä määrin myös

nyt jo työelämässä olevien suomalaisten osaamistason kirittäjänä.

Toinen suuri mahdollisuus eAMK-hankkeessa ministeriön näkökulmasta on aivan viime vuosina hieman

vähemmän esillä ollut korkeakoulujen profiloitumistarve. On nähtävissä selkeä polku, minkä takia

eAMK-hankkeen puitteissa luotu verkko-opintotarjotin ja yhteistyön kasvu johtavat yhä suurempaan

7

profiloitumiseen. Mutta nyt se voi tapahtua enemmän tutkintojen sisällä – korkeakoulut jakavat vas-

tuuta opetussuunnitelmissa keskittyen vahvuuksiinsa – kuin niiden välillä. Eli profiloitumisen ei tarvitse

tarkoittaa tutkintovastuusta luopumista, vaan sen fokusointia.

Kolmas intressi ministeriöllä eAMK-hankkeessa on fiskaalinen. Tuodessaan opiskelijoille mahdollisuu-

den joustaviin kesäopintoihin ja etenemisesteiden sekä rästien purkamiseen myös lukukausien aikana,

on CampusOnlinella suuri potentiaali nopeuttaa valmistumista. Tämä parantaa sekä Visio 2030 -tavoi-

tetta korkeakoulutettujen osuudessa, että kansantaloutta. Toisaalta CampusOnline todennäköisesti

myös säästää korkeakoulujen yhteenlaskettuja kuluja, jolloin ne pystyvät käyttämään rajalliset resurs-

sinsa tehokkaammin.

3.2. Ammattikorkeakoulukenttä Ammattikorkeakoulukenttä lähestyy eAMK-hanketta hieman eri näkökulmasta kuin ministeriö. Talous

on ollut kriittinen resurssi ammattikorkeakoulukentällä jo pitkään ja se odottaakin eAMK-hankkeelta

säästöjä. Pystyykö CampusOnline osaltaan auttamaan ammattikorkeakoulukentän taloustilannetta?

Onko ristiinopiskelu – johon opetus- ja kulttuuriministeriö kohdentaa vuodesta 2021 lähtien 1 % kor-

keakoulujen perusrahoituksesta – ammattikorkeakoulukentän näkökulmasta parempi kohde rahoituk-

selle kuin joku muu mittari? Rahoitusmalliin on sisäänrakennettuna ominaisuus, missä asia, joka hyö-

dyttää kaikkia yhtä paljon ei hyödytä euroissa ketään – ja jos joku suhteessa voittaa, toinen häviää.

Tärkein kysymys kuuluu, onko korkeakoulujen ristiinopiskelu nollasummapeliä, vai onko siitä kokonai-

suudelle nettona hyötyä varsinkin talouden, mutta myös laadun näkökulmasta? On varsin helppoa ra-

kentaa hypoteesi syistä, joiden vuoksi CampusOnlinessa tapahtuva ristiinopiskelu ei ole nollasumma-

peliä, vaan todennäköisesti hyödyttää kaikkia osallistujia:

• CampusOnlinen suuret verkkokurssit ovat tuotantokustannuksiltaan edullisia

• Ristiinopiskelu mahdollistaa kesälukukauden ja valmistumisen nopeutumisen

• Ristiinopiskelu mahdollistaa ammattikorkeakoulujen erikoistumisen substansseissa

• Digitaalinen oppimisympäristö mahdollistaa säästöt tilakuluissa

• Opiskelun valinnanvaran kasvu lisää opiskelijatyytyväisyyttä

• Myös opiskelijat pystyvät räätälöimään osaamistaan entistä joustavammin

Tämän hypoteesin testaaminen on ammattikorkeakoulukentän näkökulmasta avainasemassa.

8

3.3. Ammattikorkeakoulu Kannattaako yksittäisen ammattikorkeakoulun panostaa CampusOnlinessa ristiinopiskelun opintojak-

sojen tarjontaan? Onko sen syytä suositella opiskelijoilleen osallistumista muiden korkeakoulujen jär-

jestämiin ristiinopiskelun opintojaksoihin CampusOnlinessa? Mitä taloudellisia ja toiminnallisia etuja ja

riskejä CampusOnline tarjoaa ammattikorkeakoululle ja miten suuria nämä ovat?

Yksittäiset ammattikorkeakoulut tarkastelevat CampusOnlinea ennen kaikkea talouden näkökulmasta.

Jokaiselle ammattikorkeakoululle on lähtökohtaisesti kannattavaa, että omat opiskelijat ottavat mui-

den tarjoamia verkkokursseja tämän säästäessä opetuksen kuluja ja mahdollisesti nopeuttaessa val-

mistumista purkamalla etenemisesteitä. Samoin ristiinopiskelun opintojaksojen järjestäminen muiden

ammattikorkeakoulujen opiskelijoille on periaatteessa aina kannattavaa, kunhan siitä saatu korvaus

ylittää aiheutuneet muuttuvat kustannukset. Mikäli ammattikorkeakoulu pystyy tarjoamaan halvalla

skaalautuvan opintojakson, on se todennäköisesti joka tapauksessa erittäin kannattava ristiinopiskelun

rahoituskontekstissa.

Jos ammattikorkeakoulu avaa opintojaksot myös avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoille, parane-

vat rahoituslaskelmat olennaisesti: avoimen ammattikorkeakoulun opintopisteestä saatavan perusra-

hoituksen korvauksen ennustetaan olevan yli kaksinkertainen muuttuviin kustannuksiin verrattuna ai-

nakin vuoteen 2023 asti. CampusOnline tarjoaakin ammattikorkeakouluille mahdollisuuden strategi-

seen valintaan. Jos ne alkavat aikaisessa vaiheessa panostaa verkko-opintoihin ja ristiinopiskeluun, voi-

vat ne saada suurta taloudellista hyötyä. Samalla ne voivat olla etujoukoissa mukana suuressa opinto-

jen digitaalisuuden murroksessa, mikä on todennäköisesti joka tapauksessa tulossa.

3.4. Tutkinto-ohjelma Tutkinto-ohjelma on se organisaatioyksikkö, joka yleensä konkreettisesti toteuttaa CampusOnline –

palvelussa tarjottavat opintojaksot. Se on samalla organisaatiotaso, joka saa suorimman hyödyn omien

opiskelijoiden suorittaessa muiden korkeakoulujen CampusOnlinessa tarjoamia opintojaksoja.

Tutkinto-ohjelman konteksti on talouslaskelmien kannalta haastava, sillä niitä rahoitetaan eri ammat-

tikorkeakouluissa hyvin eri tavoin. Mikäli CampusOnlinen opintojaksojen järjestämistä ei oteta millään

lailla huomioon ammattikorkeakoulun sisäisessä rahanjaossa, voi se tuottaa tutkinto-ohjelmalle puh-

dasta tappiota samaan aikaan kun se on hyvin kannattavaa ammattikorkeakoulutasolla. Tällöin valti-

onrahoitus kohdentuu ammattikorkeakoulun ”pohjattomaan kassaan”. Raportissa tutkinto-ohjelman

9

näkökulmaa tarkastellaankin ennen kaikkea em. asetelman synnyttämän osaoptimointihaasteen

kautta. Tähän haasteeseen pyritään myös etsimään ratkaisuehdotuksia.

Talouden lisäksi tutkinto-ohjelmilla on selkeät toiminnalliset syyt olla kiinnostuneita CampusOnlinesta

sen tarjoamien yhteistyömahdollisuuksien vuoksi. Esimerkiksi liiketalouden tradenomikoulutusta jär-

jestetään 20 ammattikorkeakoulussa. Varsinkin pienemmät koulutuksenjärjestäjät hyötyisivät suu-

resti, mikäli ammattikorkeakoulujen tradenomitutkinnoissa tapahtuisi nykyistä enemmän erikoistu-

mista ja ristiinopiskelua. Tällöin opetusmenot todennäköisesti hieman laskisivat kaikilla ja mm. henki-

löstöön liittyvät riskit vähenisivät.

3.5. Opiskelija Opiskelijalle CampusOnline on hyödyllinen ennen kaikkea kolmesta syystä:

1. Se mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun mm. kesäisin ja viikonloppuisin

2. Se helpottaa erilaisten opintorästien ja etenemisesteiden paikkaamisen

3. Se tuo enemmän valinnanvaraa räätälöidä omaa tutkintoa

Moni opiskelija on töissä ja matkustelee paljon. Tämä haittaa tai jopa estää joidenkin opintojaksojen

suorittamista. CampusOnline-opintojaksot mahdollistavat opiskelun iltaisin, viikonloppuisin tai vaikka

ulkomailta käsin. Näin opiskelija pystyy nykyistä paremmin sovittamaan opiskelun, työn ja vapaa-ajan

toisiinsa, mikä todennäköisesti myös lievittää stressiä ja muuta pahoinvointia. Mikäli opiskelijalta on

kuitenkin jäänyt opintojaksoja rästiin ja eteneminen opinnoissa on tästä kiinni, voi CampusOnlinesta

löytyä apua. Opiskelija voi ottaa oman ryhmänsä kiinni kesäopinnoilla tai lukukauden aikaisilla iltaisin

ja viikonloppuisin suoritettavilla opintojaksoilla. Tämä kaikki edistää tavoiteajassa valmistumista.

CampusOnline avaa opiskelijalle valtavan valikoiman opintojaksoja oman ammattikorkeakoulun ulko-

puolelta. Näiden avulla opiskelijan on mahdollista räätälöidä omaa tutkintoaan ja osaamistaan mielen-

kiinnon kohteidensa ja työelämään liittyvien tavoitteidensa pohjalta. Nyt tämä mahdollisuus koskee

ennen kaikkea vapaavalintaisia opintojaksoja, mutta tulevaisuudessa tutkinto-ohjelmien pedagogisen

yhteistyön syveneminen voi avata suuria mahdollisuuksia kaikille opiskelijoille. Esimerkiksi Vaasassa

liiketalouden tradenomiksi opiskelija voisi mahdollisesti valita oman suuntautumisensa useasta kym-

menestä vaihtoehdosta ja suorittaa sen ammattikorkeakoulun verkko-opintoja, joilla on ko. suuntau-

tumiseen paras asiantuntemus.

10

3.6. Elinkeinoelämä Kuka tai mikä on ammattikorkeakoulun asiakas? Onko se rahoittajataho opetus- ja kulttuuriministeriö,

koulutettavat opiskelijat vai elinkeinoelämä, johon suurin osa koulutetuista valmistumisensa jälkeen

päätyy töihin? Myös CampusOnlinea on syytä tarkastella elinkeinoelämän näkökulmasta, koska sen

edut ja tavoitteet linkittyvät läheisesti muiden analysoitavien tahojen kanssa.

Elinkeinoelämän näkökulmassa painottuu elinikäinen, jatkuva oppiminen. Yleisesti jaetun tilannekuvan

mukaan työelämä muuttuu niin nopeasti, että vähintään satojatuhansia suomalaisia jo työelämässä

olevia tulee uudelleen kouluttaa, jotta he kykenevät tuottamaan palkkansa edestä lisäarvoa markki-

noilla. CampusOnlinella on suuri potentiaali toimia ristiinopiskelun ohella myös jatkuvan oppimisen

valtakunnallisena – kenties jossain määrin peräti kansainvälisenä – portaalina. Kun opiskelu on ajasta

ja paikasta riippumatonta, niin miksi sen pitäisi enää riippua opiskelijastatuksesta? Elinkeinoelämä nä-

kisi mielellään CampusOnlinessa selkeitä opintomoduuleita, joita suorittamalla omat työntekijät pys-

tyisivät päivittämään osaamistaan.

Myös tutkinto-ohjelmien välinen työnjako on elinkeinoelämän intresseissä. Jokaisella paikkakunnalla

on oma uniikki yrityselämä, jossa painottuvat omat osaamistarpeet. On selvää, ettei oman lähikorkea-

koulun opintosuunnitelma pysty räätälöitymään optimaalisesti juuri sen paikkakunnan yrityselämän

tarpeiden mukaiseksi. Mutta mikäli opiskelijoilla olisi nykyistä enemmän mahdollisuuksia räätälöidä

omaa osaamistaan verkko-opintojen kautta muissa ammattikorkeakouluissa, voisi tämän räätälöinnin

sovittaa entistä enemmän oman paikkakunnan yritysten tarpeisiin sopivaksi. Tämä auttaisi työn koh-

taanto-ongelmien ratkaisussa. Samalla se saattaisi johtaa yhä useamman pienemmiltä paikkakunnilta

valmistuneen jäämistä sinne myös töihin.

11

4. Vaikuttavuus Tässä luvussa tarkastellaan CampusOnlinen vaikuttavuutta vastaamalla mm. seuraaviin kysymyksiin:

• Miten CampusOnlinen tärkeimmät tunnusluvut ovat kehittyneet?

• Miten paljon ja ketkä tuottavat ja kuluttavat CampusOnlinen opintopisteitä?

• Miten tärkeitä CampusOnlinen opintojaksot ovat volyymiltaan ammattikorkeakouluille?

• Minkälaisia ja kenelle suunnattuja opintojaksoja CampusOnlinessa tuotetaan ja kulutetaan?

• Onko CampusOnlinella nähtävissä vaikutusta opiskelijapalautteeseen?

Aluksi esitellään ja käydään läpi tärkeimmät tunnusluvut analysoitavasta CampusOnline-aineistosta

koko valtakunnan tasolla. Tämän jälkeen syvennytään erikseen CampusOnline-opintojaksojen tuotta-

jien ja kuluttajien näkökulmiin. Sitten analysoidaan vaikuttavuutta opiskelijapalautteen kaltaisten

muuttujien näkökulmasta. Lopuksi luvun tulokset vedetään yhteen ja esitetään niistä johtopäätökset.

4.1. Tunnusluvut Loppuraportin aineisto kattaa kaikki CampusOnline-opintojaksot toukokuun 2018 ja elokuun 2019 vä-

liseltä ajalta. Opintojaksoja järjestettiin tuona ajanjaksona yhteensä 1 517 kappaletta, ja niissä suori-

tettiin yhteensä 139 064 opintopistettä. Kuvassa 1 esitetään opintojaksojen ja -pisteiden jakaantumi-

nen tarkastelujaksoille (kesä 2018 [SummerSemester-portaali], syksy 2018, kevät 2019 ja kesä 2019):

Kuva 1: CampusOnline-opintopisteet ja opintojaksot tarkastelujaksoittain

12

Suurin osa, peräti 78 %, opintopisteistä suoritettiin kesien 2018 ja 2019 aikana. CampusOnline on siis

ainakin alkuvaiheessa ollut etupäässä kesäopintoportaali. Tämä saattaa kuitenkin olla muuttumassa,

sillä kevään 2019 aikana opintopisteitä suoritettiin jo yli 25 000 kpl, mikä oli lähes puolet kesän 2019

toteumasta. Suoritettujen opintopisteiden määrä laski kesällä 2019 verrattuna edelliskesään. Taulu-

kosta 2 selviää, että tämä johtui amk-tasoisten opintopisteiden määrän laskusta ja opintopiste / opin-

tojakson suorittanut -suhteen notkahduksesta. Opintojaksojen määrä laski opintopisteitä enemmän,

kuten kuvasta 1 nähdään. Huomionarvoista on yamk-tasoisten opintojaksojen opintopisteiden määrän

kolminkertaistuminen kesästä 2018. Lähes kaikki ilmoittautuneet hyväksytään opiskelemaan Campu-

sOnline-opintojaksoille hyväksymisprosentin ollessa peräti 93 %. Hyväksytyistä kuitenkin vain 38 % suo-

rittaa opintojakson ja tämä prosentti on laskenut kesästä 2018. Hyväksyttyjen prosenttia saattaa osin

selittää se, että opintojaksoista moni sulkee ilmoittautumisen osallistujamäärän tullessa täyteen.

Taulukko 2: CampusOnlinessa suoritetut opintopisteet 5/2018 - 8/2019 @

Tarkastelujakson aikana CampusOnline-opintopisteet ovat muodostaneet 1,8 % kaikista ammattikor-

keakoulujen perustutkinto-opiskelijoiden opintopisteistä (Kuva 2). Tämä osuus on vaihdellut voimak-

kaasti. Kesällä se on ollut noin 3,0 %, keväällä 1,5 % ja syksyllä vain 0,2 %. Syksyn 2018 vaatimaton

johtuu ainakin osaksi siitä, että nämä opintojaksot olivat pilotteja. Syksyllä 2019 osuus todennäköisesti

kasvaa selvästi. Kontekstia ja mittakaavaa 1,8 % kokonaisosuudelle antaa korkeakoulujen yhteistyö-

opintojen tasan yhden prosentin osuus korkeakoulujen rahoitusmallissa. Kun CampusOnline-opinto-

pisteet vastaavat noin 75 % kaikista korkeakoulujen yhteistyöopintopisteistä, voidaan päätellä yhteis-

työopintopisteitä tuotettavan rahoituksen määrittämää 1 % odotustasoa enemmän.

Ajankohta Ilmoittautuneet Hyväksytyt % Suorittaneet % Opintopisteet ka YAMK%KESÄ 2018 33 223 30 855 93 % 12 461 40 % 54 879 4,40

AMK 32 658 30 408 93 % 12 223 40 % 53 982 4,42YAMK 565 447 79 % 238 53 % 897 3,77

SYKSY 2018 3 284 2 645 81 % 1 190 45 % 4 811 4,04AMK 3 075 2 436 79 % 1 129 46 % 4 520 4,00

YAMK 209 209 100 % 61 29 % 291 4,77KEVÄT 2019 18 877 18 088 96 % 6 270 35 % 25 457 4,06

AMK 17 898 17 237 96 % 6 071 35 % 24 497 4,04YAMK 979 851 87 % 199 23 % 960 4,82

KESÄ 2019 35 377 32 865 93 % 12 472 38 % 53 917 4,32AMK 33 949 31 602 93 % 12 006 38 % 51 407 4,28

YAMK 1 428 1 263 88 % 466 37 % 2 510 5,39Yhteensä 90 761 84 453 93 % 32 393 38 % 139 064 4,29

AMK 87 580 81 683 93 % 31 429 38 % 134 406 4,28YAMK 3 181 2 770 87 % 964 35 % 4 658 4,83

4,7 %

3,3 %

CampusOnlinessa suoritetut opintopisteet 5/2018 - 8/2019

1,6 %

6,0 %

3,8 %

13

Kuva 2: CampusOnline-opintopisteiden osuus kaikista Suomen perustutkinto-opiskelijoiden opintopisteistä sekä kaikista ammattikorkea-

koulujen yhteistyöopintopisteistä1, kesä 2018 - kesä 2019 (%)

Taulukko 3: CampusOnline-opintopisteiden jakautuminen opintojakson koon mukaan 5/2018 - 8/2019 @

1 Tässä on hyvä huomioida ammattikorkeakoulukohtaisessa tarkastelussa huomattu epäsuhta CampusOnline-opintopistei-

den ja kaikkien yhteistyöopintopisteiden välillä@.

kpl % kpl % kpl % kpl % kpl %1 90 0 % 0 0 % 206 1 % 167 0 % 463 0 %2 1 206 2 % 238 5 % 722 3 % 1 350 3 % 3 516 3 %3 8 736 16 % 1 053 22 % 6 333 25 % 8 841 16 % 24 963 18 %4 1 584 3 % 324 7 % 644 3 % 1 132 2 % 3 684 3 %5 40 690 74 % 3 190 66 % 16 210 64 % 40 975 76 % 101 065 73 %6 1 176 2 % 6 0 % 852 3 % 876 2 % 2 910 2 %8 392 1 % 0 0 % 160 1 % 176 0 % 728 1 %

10 300 1 % 0 0 % 150 1 % 130 0 % 580 0 %15 705 1 % 0 0 % 180 1 % 270 1 % 1 155 1 %

YHT 54 879 100 % 4 811 100 % 25 457 100 % 53 917 100 % 139 064 100 %

CampusOnline-opintopisteiden jakautuminen opintojakson koon mukaan 5/2018 - 8/2019YHTKESÄ 2019KEVÄT 2019SYKSY 2018KESÄ 2018

Koko (op)

14

Viiden opintopisteen laajuiset opintojaksot ovat vakiintuneet lähes normiksi CampusOnline-opintojak-

soissa. Ne vastaavat peräti lähes 75 prosentista kaikista opintopisteistä (Taulukko 3). Opintojaksojen

keskimääräiset laajuudet pysyivät lähes samoina kesinä 2018 ja 2019 ollen noin 75 %. Keväällä ja syk-

syllä järjestetyissä CampusOnline-opintojaksoissa niiden osuus oli 10 prosenttiyksikköä pienempi.

Toiseksi yleisin laajuus CampusOnline-opintojaksoissa on kolme opintopistettä. Näitä on kaiken kaikki-

aan lähes 20 % opintopisteistä, keväällä 2019 suoritetuista jopa 25 %.

Taulukko 4: CampusOnline-opintopisteiden jakautuminen opintojakson kielen mukaan 5/2018 - 8/2019

CampusOnlinessa suoritetaan opintoja pääasiassa suomeksi: kaikkiaan 86 % opintopisteistä on suori-

tettu opintojaksoilla, joiden kieleksi on järjestäjän toimesta merkitty suomi. Englanninkielisiä opinto-

jaksoja on aineistossa yhteensä 13 %. Näiden osuus on suurin syksyllä ja keväällä, yli 15 %. Englannin-

kielisten opintojaksojen osuus on hieman laskenut kesällä 2019 ollen enää vain 11 %. Vieraskielisen

opetuksen osuus noudattelee varsin tarkoin ammattikorkeakoulujen kaikista opintopisteistä laskettua

osuutta. Vuonna 2018 noin 12,5 % ammattikorkeakouluista suoritetuista opintopisteistä suoritettiin

vieraskielisessä opetuksessa.

Taulukko 5: CampusOnline-opintopisteiden ja opintojaksojen lukumäärät hyväksyttyjen opiskelijoiden mukaan jaoteltuna 5/2018 - 8/2019

CampusOnline-opintojaksojen kokoa tarkastellaan jakamalla ne neljään luokkaan opintojaksolle hyväk-

syttyjen opiskelijoiden lukumäärän perusteella. Lukumäärällisesti eniten on pienimpiä opintojaksoja,

joille on hyväksytty 0-20 CampusOnline-opiskelijaa, yli kolmasosa kaikista opintojaksoista. Muut kolme

luokkaa ovat lukumäärällisesti varsin lähellä toisiaan. Opintopisteitä tarkasteltaessa yli 80 opiskelijan

kpl % kpl % kpl % kpl % kpl %Suomi 47 567 87 % 4 019 84 % 20 907 82 % 47 565 88 % 120 058 86 %

Englanti 7 049 13 % 792 16 % 4 435 17 % 6 109 11 % 18 385 13 %Muut 263 0 % 0 0 % 115 0 % 243 0 % 621 0 %YHT 54 879 100 % 4 811 100 % 25 457 100 % 53 917 100 % 139 064 100 %

CampusOnline-opintopisteiden jakautuminen opintojakson kielen mukaan 5/2018 - 8/2019

KokoKESÄ 2018 SYKSY 2018 KEVÄT 2019 KESÄ 2019 YHT

op N op% op N op% op N op% op N op% op NKESÄ 2018 3 206 171 6 % 6 986 134 13 % 13 112 131 24 % 31 575 106 58 % 54 879 542SYKSY 2018 553 26 11 % 1 135 23 24 % 1 040 9 22 % 2 083 9 43 % 4 811 67KEVÄT 2019 2 766 146 11 % 4 707 107 18 % 5 972 75 23 % 12 012 66 47 % 25 457 394KESÄ 2019 3 400 169 6 % 5 502 104 10 % 9 932 108 18 % 35 083 133 65 % 53 917 514Yhteensä 9 925 512 7 % 18 330 368 13 % 30 056 323 22 % 80 753 314 58 % 139 064 1 517

Hyväksytyt%Suorittaneet%

Hyväksytyt% = hyväksyttyjen osuus ilmoittautuneista, Suorittaneet% = suorittaneiden osuus hyväksytyistä42,7 % 39,1 % 37,4 % 38,1 % 38,4 %69,4 % 87,3 % 93,5 % 98,2 % 93,0 %

CampusOnline-opintopisteiden ja opintojaksojen lukumäärät hyväksyttyjen opiskelijoiden mukaan jaoteltuna 5/2018 - 8/2019

Ajankohta0-20 21-40 41-80 yli 80 YHT

15

luokka erottuu muista lähes 60 % osuudellaan, mikä on lähes kymmenkertainen määrä 0-20 opiskelija

opintojaksojen tuottamaan opintopistemäärään. Kesien 2018 ja 2019 opintojaksoja tarkasteltaessa

huomataan, että suurimman luokan osuus on selkeästi kasvanut. Peräti 93 % CampusOnline-opinto-

jaksolle ilmoittautuneista hyväksytään opiskelijoiksi ja näistä 38 % suorittaa opintojakson hyväksytysti.

Pienimpiin opintojaksoihin hyväksytään huomattavasti muita pienempi osuus hakijoista, vain 70 %

kaikkien opintojaksojen keskiarvon ollessa peräti 93 %. Opintojakson suorittaneiden prosenttiosuuk-

sissa ei ole juurikaan eroja, mutta pienemmissä opintojaksoissa prosentti on hieman muita korkeam-

pia.

Taulukko 6: CampusOnline-opintopisteiden jakautuminen ISCED-koreihin @

CampusOnlinessa opintojakson toteuttaja on merkinnyt sille yhden tai useamman koulutusalan. To-

teuttaja on voinut merkitä myös ”kaikki”, mikäli opintojakso sopii kaikille koulutusaloille tai ”kielet”,

mikäli kyseessä on kieltenopetus. Viidesosa2 kaikista opintojaksoista on merkitty kaikille sopiviksi ja

hieman alle kymmenes kieltenopetukseksi. Kun alat jaetaan ISCED-koreihin ja verrataan lukumääriä

koko maan 5/2018 – 8/2019 osuuksiin, pystytään tarkastelemaan, mitkä koulutusalat korostuvat Cam-

pusOnline-opinnoissa. Kulttuurin osuus on lähes kaksinkertainen CampusOnline-opinnoissa ja teknii-

kan osuus huomattavasti pienempi kuin koko Suomen toteuma. Opintopisteiden kuluttajan näkökul-

masta ISCED-alojen osuuksia tarkastellaan Taulukossa 9@.

2 Viidesosa, kun lasketaan osuus summasta, missä yksi opintojakso on voitu merkitä useaan koulutusalakategoriaan. Jos

lasketaan ryhmä ”kaikki” suhteessa kaikkiin opintopisteisiin, nousee osuus 40 prosenttiin (56 066 / 139 064).

Kategoria op %Kaikki 56 066 21 %Kielet 22 169 8 %

KULTTUURI 24 656 9 % 13 % 7 % 95 %TALOUS 49 867 19 % 27 % 26 % 2 %

SOTE 64 966 25 % 35 % 34 % 4 %TEKNIIKKA 45 538 17 % 25 % 33 % -26 %

Yksi opintopiste voi olla merkitty useaan kategoriaan

%ISCED Campus-

Online

%ISCED Suomi Suhde

CampusOnline-opintopisteiden jakautuminen ISCED-koreihin

16

4.2. Tuottajan näkökulma Kun CampusOnline-tilastot viedään ammattikorkeakoulutasolle, paljastuu erittäin suuria eroja. Tarkat

ja tarkastelujaksoittain eritellyt tilastot ammattikorkeakoulujen tuottamista opintopisteistä löytyvät

Liitteestä 1@. Savonia on CampusOnline-opintopisteiden tuottajana ylivoimainen3, kuten Kuva 3 osoit-

taa. Se on tuottanut tarkastelujakson aikana peräti 37 600 CampusOnline-opintopistettä, mikä on yli-

voimaisesti eniten koko Suomessa. Savonian kokonaismäärä on suurempi kuin 15 vähiten CampusOn-

line-opintopisteitä tuottaneiden ammattikorkeakoulujen yhteenlaskettu opintopistemäärä. Selvällä

erolla toiseksi eniten tuottanut ammattikorkeakoulu on Kaakkois-Suomi, jota seuraavat Karelia, Met-

ropolia sekä Kajaani. Vähiten CampusOnline-opintopisteitä on tarkastelujakson aikana tuottanut No-

via, vain 224 kpl. Myös Diakonia, Haaga-Helia, Satakunta, Arcada, Tampere sekä Vaasa jäävät tarkaste-

lujaksolla alle 1 000 CampusOnline-opintopisteeseen.

Kuva 3: Tuotetut CampusOnline-opintopisteet ammattikorkeakouluittain 5/2018 - 8/2019 @ #

3 ks. Savonian kehittämispäällikkö Esa Viklundin blogikirjoitus CampusOnlinesta digivisioon

17

Savonia on 27 % osuudellaan luonnollisesti selvästi suurin CampusOnline-opintopisteiden tuottaja Suo-

messa myös prosentuaalisessa tarkastelussa (Kuva 4). Sen osuus on myös kasvussa, sillä kesän 2019

CO-opintopisteistä se tuotti jo lähes 35 %. Kaakkois-Suomi ja Karelia tuottivat 13 % ja 9,5 % CampusOn-

line-opintopisteistä, Metropolia ja Kajaani yli 7 %. Ammattikorkeakouluilla on mielenkiintoisia eroja

CampusOnline-opintojaksojen ajoittumisessa, kuten Liitteestä 1# selviää. Syksy 2018 oli pilottiluku-

vuosi, jolloin päätettiin tarjota vain 60-70 opintojaksoa, joiden opettajat osallistuivat valmennusohjel-

maan. Keväällä 2019 Kaakkois-Suomi tuotti selvästi eniten CampusOnline-opintopisteitä Savonian

tuottaessa niitä toiseksi eniten.

Kuva 4: Ammattikorkeakoulun prosenttiosuus kaikista CampusOnlinessa tuotetuista opintopisteistä 5/2018 - 8/2019

Vähiten opintopisteitä tuottaneista Diakonia tuli mukaan CampusOnlineen vasta syksyllä 2018. Se

tuotti keväällä 2019 jo 1,3 % kaikista opintopisteistä. Novialla CampusOnline-opintojaksojen lukumäärä

on ollut koko ajan hyvin pientä. Vaasa ja Arcada eivät ole tuottaneet opintopisteitä käytännössä lain-

kaan kesän 2018 jälkeen.

18

Aineistossa opintojakson toteuttaja-ammattikorkeakoulu on merkinnyt sille tutkinnon tasoksi joko amk

tai yamk. Koko aineistossa yhteensä 3,3 % opintopisteistä on tullut opintojaksoista, jotka on merkitty

yamk-tasoisiksi. Tarkasteluajankohtana yamk-opiskelijat suorittivat Vipusen mukaan 5,2 % ammatti-

korkeakoulujen opintopisteistä, joten CampusOnline-opintopisteissä osuus on selvästi pienempi. Eroa

voi kuitenkin selittää mm. yamk-opintojakson määritelmän epäselvyys. Erot ammattikorkeakoulujen

tuottamien CampusOnline-opintopisteiden yamk-osuuksissa ovat erittäin suuret. Vaasalla osuus on

suurin, peräti yli 31 %. Myös Oululla ja Hämeellä osuus on yli 20 %. Yhdeksällä ammattikorkeakoululla

ei ole lainkaan yamk-tasoisiksi merkittyjä CampusOnline-opintojaksoja. Huomionarvoista on yamk-

opintopisteiden osuuden peräti kolminkertaiseksi yltynyt kasvu kesällä 2019 verrattuna kesään 2018.

Niiden osuus on kasvanut etenkin Hämeellä ja Oululla.

Kuva 5: Yamk-tasoisten opintopisteiden osuus kaikista ammattikorkeakoulun tuottamista CampusOnline-opintopisteistä 5/2018 - 8/2019

19

Taulukossa 3@ tarkastellaan koko maan tasolla CampusOnline-opintojaksojen laajuutta ja huomataan,

että viiden opintopisteen opintojakso on vallitseva normi. Ammattikorkeakoulujen välillä on kuitenkin

yllättävän suuria eroja CampusOnline-suoritusten keskimääräisessä koossa. Suurin keskiarvo 5,22 on

Laurealla, joka järjestää vain 5 ja 10 opintopisteen kokoisia CampusOnline-opintojaksoja. Myös Lappi,

Arcada ja Savonia yltävät yli viiden keskiarvoon. Pienin keskiarvo on Novian 2,87, mikä selittyy keskit-

tymisellä kolmen opintopisteen kokoisiin opintojaksoihin. Myös Vaasa, LAB, Tampere ja Seinäjoki jär-

jestävät selvästi keskimääräistä pienempiä CampusOnline-opintojaksoja.

Kuva 6: Ammattikorkeakoulun tuottaman CampusOnline suorituksen keskimääräinen laajuus opintopisteissä 5/2018 - 8/2019

Merkittävimmistä CampusOnline-opintopisteiden tuottajista Metropolialla ja Kajaanilla on pienimmät

suorituksen keskimääräiset laajuudet. Metropolialla tämä laski peräti lähes yhdellä kokonaisella opin-

topisteellä kesästä 2018 kesään 2019. Kajaanilla laajuus on ollut tasaisesti 3,7 tuntumassa.

20

Tarkasteluajanjakson aikana peräti 93 % CampusOnline-opintojaksolle ilmoittautuneista hyväksyttiin

opintojaksolle opiskelijaksi (Kuva 7). Kuudella ammattikorkeakoululla – Arcada, Kaakkois-Suomi, Hu-

manistinen, Haaga-Helia, Centria ja Metropolia – tämä prosentti oli 100 %. Kuudella muulla prosentti

oli yli 90 %. Tilastoista on pääteltävissä, että opintojaksolle hyväksyminen on yleensä pelkkä muodolli-

suus: lähes aina kaikki ilmoittautuneet hyväksytään. Tämä ei kuitenkaan koske aivan kaikkia ammatti-

korkeakouluja, sillä neljällä prosentti oli alle 80 %. Satakunnalla prosentti oli pienin, vain 50 %. Oululla,

Hämeellä ja Tampereella prosentti oli 68 % - 76 %. Peräti kymmenellä ammattikorkeakoululla hyväksy-

misprosentti oli 100 kesällä 2018. Seuraavana kesänä tämä luku oli laskenut seitsemään. Selvästi pienin

opintojaksolle hyväksyttyjen prosentti oli syksyllä 2018, vain 81 %. Tällöin toiseksi suurimmalla opinto-

jen järjestäjällä Jyväskylällä se laski 69 prosenttiin. Syksyn pienempi osuus todennäköisesti reflektoi

hieman muista ajankohdista poikkeavaa opintojaksovalikoimaa.

Kuva 7: CampusOnline-opintojaksolle hyväksytyt, % ilmoittautuneista 5/2018 - 8/2019

21

CampusOnline-opintojakson suoritti tarkasteluajanjakson aikana 38 % opintojaksolle hyväksytyistä

opiskelijoista. Tämä prosentti vaihteli ajanjakson mukaan välillä 35 % - 45 % ollen korkein syksyllä 2018.

Erot ammattikorkeakoulujen välillä ovat suuria: Diakonialla CampusOnline-opintojakson suoritti 57 %

hyväksytyistä Metropolian luvun ollessa tästä vain kolmannes, eli 19 %. Diakonian lisäksi parhaiten me-

nestyivät Kaakkois-Suomi, Centria sekä Savonia yli 50 % osuuksilla. Metropolian ohella Jyväskylä, Novia

sekä Kajaani jäivät alle 30 % suoritusprosenttiin.

Kuva 8: CampusOnline-opintojakson suorittaneet, % opintojaksolle hyväksytyistä 5/2018 - 8/2019

Hyväksyttyjen ja suorittaneiden prosenttiosuuksien

välillä ei ole minkäänlaista korrelaatiota, kuten Kuva

9 kertoo. Ääripäissä Metropolialla kaikki on hyväk-

sytty, mutta vain 19 % (vähiten) suorittanut, Diakoni-

alla vain 82 % hyväksytty, mutta 57 % (eniten) suorit-

tanut ja Satakunnalla 50 % (vähiten) hyväksytty ja 38

% suorittanut.

Kuva 9: CampusOnline-opintojaksolle hyväksyttyjen ja hyväksy-tyistä suorittaneiden prosentit ammattikorkeakouluittain

22

CampusOnline-opintojaksojen listaus tarkastelujaksoittain (Taulukko 7) paljastaa Kaakkois-Suomen ja

Kajaanin olleen lukumäärissä mitattuna merkittävimpiä opintojaksojen tuottajia. Kajaani oli suurin

tuottaja kesällä 2018 sekä keväällä 2019 Kaakkois-Suomi noustessa sen ohi kesällä 2019. Moni ammat-

tikorkeakoulu järjesti kesällä 2019 huomattavasti vähemmän opintojakso kuin edelliskesänä, mm.

Vaasa, Arcada, Häme, Kajaani sekä Turku. Kesän 2019 suurimpia nousijoita olivat kappalemäärällä las-

kien Lappi, Kaakkois-Suomi sekä Metropolia ja prosentuaalisesti Lappi, Haaga-Helia sekä Laurea.

Taulukko 7: CampusOnline-opintojaksot tuottaja-ammattikorkeakouluittain tarkastelujaksoina

Metropolia ja Diakonia ovat ainoat ammattikorkeakoulut, joilla lukumäärällisesti suurin tarkastelujakso

oli kevät 2019. Kaikilla muilla ammattikorkeakouluilla oli eniten CampusOnline-opintojaksoja joko ke-

sällä 2018 tai kesällä 2019. Hieman suuremmista opintojaksojen järjestäjistä tasaisimmin opintojaksot

jakautuivat LAB:lla, joka järjesti keväällä syksyllä 2018 Jyväskylän jälkeen toiseksi eniten opintojaksoja,

10 kappaletta.

kpl %Centria 50 2 49 56 157 6 12 %Diakonia 0 1 9 1 11 1 -Haaga-Helia 3 1 5 9 18 6 200 %Humanistinen 13 3 7 13 36 0 0 %Häme 17 1 13 8 39 -9 -53 %Jyväskylä 43 11 46 47 147 4 9 %Kaakkois-Suomi 60 7 46 69 182 9 15 %Kajaani 71 2 64 44 181 -27 -38 %Karelia 46 2 12 35 95 -11 -24 %LAB 19 10 22 25 76 6 32 %Lappi 1 2 3 13 19 12 1200 %Laurea 3 1 7 8 19 5 167 %Metropolia 25 1 35 32 93 7 28 %Oulu 43 1 7 39 90 -4 -9 %Satakunta 12 4 10 9 35 -3 -25 %Savonia 38 6 17 40 101 2 5 %Seinäjoki 28 5 10 31 74 3 11 %Tampere 8 2 7 14 31 6 75 %Turku 26 4 21 17 68 -9 -35 %Vaasa 9 0 1 0 10 -9 -100 %Arcada 20 0 0 0 20 -20 -100 %Novia 7 1 3 4 15 -3 -43 %

Suomi 542 67 394 514 1 517 -28 -5 %

CampusOnline-opintojaksot tuottaja-ammattikorkeakouluittain tarkastelujaksoinaMuutos kesät 19 vs 18Tuottaja-

ammattikorkeakouluKESÄ 2018

SYKSY 2018

KEVÄT 2019

KESÄ 2019 YHT

23

Taulukko 8: CampusOnline-opintojaksojen jakautuminen esiintymismäärän mukaan 5/2018 - 8/2019

Samaa opintojaksoa tarjotaan tyypillisesti toistuvasti

CampusOnlinessa, eli se voi esiintyä samanlaisena

joka kesän ja vielä keväänkin tarjonnassa. Vain 32 %

aineiston opintojaksoista oli sellaisia, joita tarjottiin

vain kerran tarkastelujakson aikana. Kerran, kaksi

kertaa ja kolme kertaa esiintyviä opintojaksoja oli

kaikkia lähes saman verran. Toistuvuus saattaa olla

riski osallistujamäärien kannalta, koska usein esiinty-

essään opintojakson potentiaalisten osallistujien

määrä pienenee ajan myötä. Tämä kuitenkin tuo jat-

kuvuutta, mikä helpottaa opintojen suunnittelua.

Koko Suomessa sama opintojakso esiintyy aineis-

tossa keskimäärin 2,12 kertaa. Eniten samoja opinto-

jaksoja toteuttavat Metropolia, Centria sekä Kajaani,

yli 2,5 kerran keskiarvolla. Erot ammattikorkeakoulu-

jen välillä ovat suuria, sillä Vaasalla keskiarvo oli ta-

san 1 ja Arcadalla, Diakonialla sekä Novialla alle 1,3.

N N% N N% N N% N N% N N% N N%Centria 8 5 % 26 17 % 123 78 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 157 2,7Diakonia 9 82 % 2 18 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 11 1,2Haaga-Helia 14 78 % 0 0 % 0 0 % 4 22 % 0 0 % 0 0 % 18 1,7Humanistinen 12 33 % 14 39 % 6 17 % 4 11 % 0 0 % 0 0 % 36 2,1Häme 22 56 % 4 10 % 9 23 % 4 10 % 0 0 % 0 0 % 39 1,9Jyväskylä 37 25 % 51 35 % 45 31 % 4 3 % 10 7 % 0 0 % 147 2,3Kaakkois-Suomi 57 31 % 57 31 % 51 28 % 12 7 % 5 3 % 0 0 % 182 2,2Kajaani 17 9 % 46 25 % 114 63 % 4 2 % 0 0 % 0 0 % 181 2,6Karelia 28 29 % 44 46 % 18 19 % 0 0 % 5 5 % 0 0 % 95 2,1LAB 35 46 % 24 32 % 9 12 % 8 11 % 0 0 % 0 0 % 76 1,9Lappi 11 58 % 8 42 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 19 1,4Laurea 13 68 % 6 32 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 19 1,3Metropolia 13 14 % 24 26 % 45 48 % 0 0 % 5 5 % 6 6 % 93 2,8Oulu 42 47 % 36 40 % 12 13 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 90 1,7Satakunta 8 23 % 14 40 % 9 26 % 4 11 % 0 0 % 0 0 % 35 2,3Savonia 37 37 % 40 40 % 24 24 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 101 1,9Seinäjoki 22 30 % 42 57 % 6 8 % 4 5 % 0 0 % 0 0 % 74 1,9Tampere 17 55 % 8 26 % 6 19 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 31 1,6Turku 42 62 % 26 38 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 68 1,4Vaasa 10 100 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 10 1,0Arcada 18 90 % 2 10 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 20 1,1Novia 11 73 % 4 27 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 15 1,3

Suomi 483 32 % 478 32 % 477 31 % 48 3 % 25 2 % 6 0 % 1 517 2,1

CampusOnline-opintojaksojen jakautuminen esiintymismäärän mukaan 5/2018 - 8/2019, kpl sen mukaan, kuinka monta kertaa sama opintojakso esiintyy tarkastelujaksolla

Jos samasta opintojaksosta on eri toteutus kielen tai koulutusasteen mukaan, lasketaan nämä samaksi opintojaksoksi

Tuottaja-ammattikorkeakoulu

1 2 3 4 5 6YHT ka.

Kuva 10: Opintojakson keskimääräiset esiintymiskerrat CampusOnline-tarjonnassa 5/2018 – 8/2019

24

Kuva 11: CampusOnline-opintopisteet suhteessa kaikkiin ammattikorkeakoulun korkeakoulujen yhteistyössä tuottamiin opintopisteisiin 5/2018 - 8/2019 @

Liitteestä 2@ selviää, kuinka suuri osuus ammattikorkeakoulun toteuttamat CampusOnline-opintopis-

teet ovat suhteessa kaikkiin perustutkinto-opiskelijoiden suorittamiin sekä korkeakoulujen yhteis-

työssä tuottamiin opintopisteisiin. Merkittävin suhteellinen volyymi on Savonialla, jonka tuottamat

CampusOnline-opintopisteet ovat 10 % suhteessa sen perustutkinto-opiskelijoiden suorittamiin opin-

topisteisiin. Yleensä osuus on varsin pieni, 11 ammattikorkeakoululla alle prosentti.

Suhteessa korkeakoulujen yhteistyössä suorittamiin opintopisteisiin – mitä CampusOnline-opintopis-

teetkin ovat – osuus on koko maassa 77 %. Se kuitenkin vaihtelee rajusti, kuten Kuva 11 osoittaa: mer-

kittävällä osalla CampusOnline-opintopisteet kattavat valtaosan yhteistyöopintopisteistä, osalla vain

alle puolet. Varsinkin lyhyemmän tarkastelujakson sisällä CampusOnline-opintopisteitä on usein jopa

enemmän kuin kaikkia yhteistyöopintopisteitä yhteensä. Ammattikorkeakouluilla esiintyvät erot viit-

taavat siihen, että määritelmissä ja/tai niiden raportoinnissa saattaa olla eroavaisuuksia ammattikor-

keakoulujen kesken, mikä on saattanut johtaa joko opintopisteiden yli- tai aliraportointiin. Tällä saattaa

olla myös taloudellista merkitystä, koska yhteistyöopintopisteistä myönnetään valtionrahoitusta.

25

Taulukko 9: CampusOnline-opintopisteiden jakautuminen ISCED-koreihin toteuttajittain 5/2018 - 8/2019 @

Ammattikorkeakoulut eroavat selvästi toisistaan, kun tarkastellaan niiden toteuttamien CampusOn-

line-opintojaksojen jakautumista ISCED-koreihin. LAB ja Oulu ovat erikoistuneet opintojaksoihin, jotka

sopivat kaikkien alojen opiskelijoille. Centrialla ja Savonialla painottuvat kieliopinnot. Centria sekä Hu-

manistinen tarjoavat poikkeuksellisen paljon kulttuurin alan opintojaksoja. Suuremmista tuottajista Ka-

jaani profiloituu vahvasti talouden ISCED-korin toteutuksia tuottavana ammattikorkeakouluna. Kaak-

kois-Suomi ja Karelia ovat erikoistuneet sote-alan toteutuksiin. Metropolian opintopisteistä peräti 96

% tarjotaan tekniikan alalla ja sen lisäksi myös Jyväskylän sekä Hämeen tarjonnassa painottuvat teknii-

kan opintojaksot. Taulukkoa tulkitessa on hyvä huomioida, että sama opintopiste on yleensä merkit-

tynä useaan kategoriaan. Tämä tulee hyvin esille Savonian tilastoissa, koska se on merkinnyt opinto-

jaksoja poikkeuksellisen aktiivisesti useaan koulutusalakategoriaan. Koko Suomen tilastot löytyvät tau-

lukosta 6@.

kpl % kpl % kpl % kpl % kpl % kpl %Centria 3 150 25 % 2 513 20 % 2 051 16 % 1 983 15 % 1 195 9 % 1 932 15 %Diakonia 0 0 % 0 0 % 105 28 % 0 0 % 272 72 % 0 0 %Haaga-Helia 204 19 % 45 4 % 45 4 % 296 28 % 0 0 % 459 44 %Humanistinen 4 033 32 % 957 8 % 2 258 18 % 905 7 % 4 044 33 % 225 2 %Häme 53 1 % 0 0 % 163 4 % 1 790 49 % 313 9 % 1 353 37 %Jyväskylä 2 224 25 % 230 3 % 135 2 % 1 044 12 % 1 293 15 % 3 859 44 %Kaakkois-Suomi 1 642 9 % 986 5 % 100 1 % 3 456 18 % 10 361 55 % 2 137 11 %Kajaani 1 306 12 % 733 7 % 159 1 % 6 765 61 % 1 263 11 % 852 8 %Karelia 1 975 13 % 1 082 7 % 1 555 10 % 1 731 11 % 8 215 54 % 701 5 %LAB 6 507 53 % 271 2 % 225 2 % 2 670 22 % 2 157 18 % 372 3 %Lappi 307 29 % 50 5 % 0 0 % 30 3 % 390 37 % 285 27 %Laurea 355 22 % 25 2 % 25 2 % 815 51 % 175 11 % 190 12 %Metropolia 395 4 % 0 0 % 0 0 % 30 0 % 0 0 % 10 110 96 %Oulu 2 218 44 % 14 0 % 92 2 % 358 7 % 516 10 % 1 842 37 %Satakunta 149 18 % 0 0 % 0 0 % 482 58 % 77 9 % 120 14 %Savonia 25 115 20 % 14 330 11 % 15 515 12 % 23 200 18 % 31 035 25 % 16 790 13 %Seinäjoki 3 274 28 % 586 5 % 868 7 % 2 622 22 % 2 322 20 % 2 151 18 %Tampere 315 26 % 0 0 % 120 10 % 35 3 % 274 23 % 473 39 %Turku 2 230 33 % 342 5 % 1 110 16 % 880 13 % 899 13 % 1 382 20 %Vaasa 592 63 % 0 0 % 0 0 % 240 25 % 14 1 % 99 10 %Arcada 0 0 % 5 1 % 80 10 % 535 65 % 110 13 % 95 12 %Novia 22 10 % 0 0 % 50 22 % 0 0 % 41 18 % 111 50 %

Suomi 56 066 21 % 22 169 8 % 24 656 9 % 49 867 19 % 64 966 25 % 45 538 17 %Sama opintopiste voi olla merkittynä useaan kategoriaan

Tuottaja-ammattikorkeakoulu

CampusOnline-opintopisteiden jakautuminen ISCED-koreihin toteuttajittain 5/2018 - 8/2019Kaikki Kielet KULTTUURI TALOUS SOTE TEKNIIKKA

26

Taulukko 10: CampusOnline-opintopisteiden ja opintojaksojen lukumäärät hyväksyttyjen opiskelijoiden mukaan jaoteltuna 5/2018 - 8/2019 @ #

CampusOnline-opintojaksojen opiskelijamäärän mukaan lasketut koot ja ammattikorkeakoulujen ko-

koprofiilit vaihtelevat voimakkaasti. Pienet 0-20 opiskelijan opintojaksot tuovat koko Suomen CO-opin-

topisteistä vain 7 %, mutta Satakunnalle ne tuovat 78 % ja Diakonialle 66 %. Hieman suuremmat 21-40

opiskelijan opintojaksot vastaavat valtakunnallisesti 13 % CampusOnline-opintopisteistä tuoden kui-

tenkin Lapille sekä Novialle yli puolet niiden opintopisteistä. Suuret 41-80 opiskelijan opintojaksot vas-

taavat 22 % kaikista opintopisteistä, mutta niihin erikoistuneilla Kajaanilla, Arcadalla sekä Vaasalla ne

vastaavat yli puolesta opintopisteitä. Kaikkein suurimmat yli 80 opiskelijan opintojaksot tuovat 58 %

koko Suomen CampusOnline-opintopisteistä. Metropolian opintopisteistä ne tuovat kuitenkin peräti

97 % ja Savonian 89 %. Opintojaksojen koolla on läheinen yhteys niiden kannattavuuteen, kuten luvusta

5.2 @ selviää.

op N op% op N op% op N op% op N op% op NCentria 1 615 72 18 % 3 984 69 45 % 3 211 16 36 % 0 0 0 % 8 810 157 56Diakonia 274 9 66 % 143 2 34 % 0 0 0 % 0 0 0 % 417 11 38Haaga-Helia 243 10 35 % 161 6 23 % 300 2 43 % 0 0 0 % 704 18 39Humanistinen 160 8 3 % 412 8 8 % 725 8 14 % 3 762 12 74 % 5 059 36 141Häme 180 18 7 % 137 3 5 % 637 7 25 % 1 571 11 62 % 2 525 39 65Jyväskylä 781 45 14 % 845 35 15 % 1 570 38 27 % 2 515 29 44 % 5 711 147 39Kaakkois-Suomi 1 999 79 11 % 3 256 48 18 % 5 136 36 28 % 7 885 19 43 % 18 276 182 100Kajaani 220 22 2 % 1 564 44 16 % 5 780 91 58 % 2 343 24 24 % 9 907 181 55Karelia 529 25 4 % 284 9 2 % 3 362 29 26 % 8 987 32 68 % 13 162 95 139LAB 525 31 9 % 828 19 14 % 572 10 10 % 3 794 16 66 % 5 719 76 75Lappi 380 10 36 % 680 9 64 % 0 0 0 % 0 0 0 % 1 060 19 56Laurea 290 10 24 % 190 4 16 % 380 3 32 % 325 2 27 % 1 185 19 62Metropolia 78 6 1 % 0 0 0 % 246 6 2 % 9 791 81 97 % 10 115 93 109Oulu 670 53 14 % 821 15 18 % 1 463 12 31 % 1 715 10 37 % 4 669 90 52Satakunta 598 31 78 % 165 4 22 % 0 0 0 % 0 0 0 % 763 35 22Savonia 285 14 1 % 950 15 3 % 2 745 19 7 % 33 620 53 89 % 37 600 101 372Seinäjoki 69 8 1 % 1 247 28 20 % 1 462 19 24 % 3 377 19 55 % 6 155 74 83Tampere 390 19 42 % 352 9 38 % 188 3 20 % 0 0 0 % 930 31 30Turku 423 21 10 % 2 038 31 47 % 1 311 13 30 % 531 3 12 % 4 303 68 63Vaasa 25 1 3 % 53 2 6 % 480 5 51 % 387 2 41 % 945 10 95Arcada 150 13 18 % 90 2 11 % 435 4 53 % 150 1 18 % 825 20 41Novia 41 7 18 % 130 6 58 % 53 2 24 % 0 0 0 % 224 15 15

Suomi 9 925 512 7 % 18 330 368 13 % 30 056 323 22 % 80 753 314 58 % 139 064 1 517 92

YHTTuottaja-ammattikorkeakoulu

op/N

CampusOnline-opintopisteiden ja opintojaksojen lukumäärät hyväksyttyjen opiskelijoiden mukaan jaoteltuna 5/2018 - 8/2019

0-20 21-40 41-80 yli 80

27

Kuva 12: CampusOnline-opintopisteet opintojaksoa kohti toteuttaja-ammattikorkeakouluittain 5/2018 - 8/2019

Tarkasteltavassa aineistossa on mukana 139 064 CampusOnlinen kautta suoritettua opintopistettä,

jotka ovat syntyneet 1 517 opintojaksolla. Keskimäärin opintojaksoa kohden on siis syntynyt 91 opin-

topistettä. Luku vaihtelee suuresti ammattikorkeakouluittain. Ylivoimaisesti eniten – lähes kaksi ker-

taan enemmän kuin seuraavaksi tuleva – opintopisteitä opintojaksoa kohden on kerännyt Savonia, pe-

räti 372 opintopistettä. Seuraavina tulevat Humanistinen ja Karelia noin 140 opintopisteen keskiarvoil-

laan. Myös Metropolia, Kaakkois-Suomi sekä Vaasa ovat tuottaneet valtakunnan keskiarvoa enemmän

CampusOnline-opintopisteitä opintojaksoa kohden. Vähiten opintopisteitä on tuottanut Novia, vain 15

opintopistettä opintojaksoa kohden, eli 1/25 siitä mitä Savonia. Myös Satakunta, Tampere, Diakonia,

Jyväskylä, Haaga-Helia sekä Arcada ovat tuottaneet selvästi alle puolet koko Suomen keskiarvosta.

28

4.3. Kuluttajan näkökulma Jokaisesta ammattikorkeakoulusta on osallistuttu CampusOnline-opintojaksoilla opiskeluun. Määrät

vaihtelevat rajusti Turun yli 17 000 opintopisteestä Diakonian alle 300:aan. Turun ohella myös Laurean,

LAB:n sekä Metropolian opiskelijat ovat kuluttaneet erittäin paljon CampusOnline-opintopisteitä, jo-

kaisen yli 14 000 kappaletta. Diakonian ohella vähiten CampusOnline-opintopisteitä ovat tarkaste-

luajankohtana kuluttaneet Arcada, Novia, Humanistinen sekä Kajaani. Diakonian pieni suoritusmäärä

selittyy osin sen tulolla mukaan CampusOnline-yhteistyöhön vasta hieman muiden ammattikorkeakou-

lujen jälkeen. Savonian pienehkö suoritettujen CampusOnline-opintopisteiden määrä tulee suhteuttaa

sen omaan erittäin mittavaan tarjontaan@, johon osallistuneita oman ammattikorkeakoulun opiskeli-

joita ei lasketa tilastoon mukaan.

Kuva 13: CampusOnline-opintopistesuoritukset ammattikorkeakouluittain 5/2018 - 8/2019 @

29

Kuva 14: CampusOnline-opintopistesuoritukset ammattikorkeakouluittain 5/2018 - 8/2019 (% kaikista)

CampusOnline-opintopisteiden suoritusmääriä on tarkoituksenmukaista tarkastella suhteuttaen ne

ammattikorkeakoulun tarkasteluajanjakson perustutkinto-opiskelijoiden suorittamien opintopisteiden

kokonaismäärään. CampusOnlinessa suoritetut opintopisteet vastasivat 5/2018 – 8/2019 noin 1,84

prosenttia kaikista Suomessa suoritetuista opintopisteistä. Suhteessa aktiivisimmin CampusOnlinea

hyödynsivät Laurean opiskelijat, joiden suorittamista opintopisteistä peräti 3,6 prosenttia syntyi Cam-

pusOnlinessa. Myös LAB:n ja Turun opiskelijat suorittivat yli 3 % opintopisteistään CampusOnlinessa.

Vähiten CampusOnlinea hyödynnettiin Diakonian, Novian, Savonian, Arcadan sekä Haaga-Helian opis-

kelijoiden toimesta, alle prosentti kaikista näiden suorittamista opintopisteistä. Prosenttien perusteella

suurten ammattikorkeakoulujen opiskelijat hyödyntävät CampusOnlinea hieman pienten opiskelijoita

aktiivisemmin. Tämä on yllättävää, koska intuitiivisesti voisi olettaa suurten ammattikorkeakoulujen

tarjoavan suhteessa enemmän kesäopintomahdollisuuksia.

30

Kuva 15: Tuotettujen ja kulutettujen CampusOnline-opintopisteiden suhdeluku 5/2018 - 8/2019

Sekä tuotettujen# että kulutettujen@ CampusOnline-opintopisteiden lukumäärät vaihtelevat voimak-

kaasti ammattikorkeakoulujen välillä, osa ammattikorkeakouluista profiloituu pääasiassa niiden tuot-

tajina, osa kuluttajina. Suurin vaihtelu on kuitenkin näiden suhdeluvussa, jossa jaetaan tuotetut Cam-

pusOnline-opintopisteet kulutetuilla. Ylivoimaisesti suurin suhdeluku on Savonialla, peräti yli 17. Se on

siis tuottanut 17-kertaisen opintopistemäärän suhteessa kuluttamiinsa. Myös Kajaani, Humanistinen

ja Karelia yltävät korkeaan suhdelukuun. Toisessa ääripäässä on Laurea, joka on tuottanut vain noin 7

% kuluttamiensa CampusOnline-opintopisteiden lukumäärästä. Laurean suhdeluvun ero Savoniaan on

237-kertainen. Myös Tampereella, Satakunnalla, Haaga-Helialla sekä Lapilla on hyvin alhainen alle 0,2

suhdeluku. Ne ovat siis tuottaneet alle 20 % siitä opintopistemäärästä mitä heidän opiskelijansa ovat

kuluttaneet muiden ammattikorkeakoulujen järjestämiä CampusOnline-opintopisteitä.

31

Liitteessä 3@ esitetään, miten CampusOnline-opintopisteet jakautuvat opiskelijan kotiammattikorkea-

koulun mukaan kappalemäärittäin. Taulukosta pystyy havaitsemaan, miten epätasaisesti sekä opinto-

pisteiden tuotanto että niiden kulutus on jakautunut ammattikorkeakoulujen kesken. Savonian rivillä

on yhteensä yli 37 000 opintopistettä. Metropolian opiskelijat ovat kuluttaneet näistä lähes 4 700.

Tämä on yhtä paljon kuin seitsemän vähiten CampusOnline-opintopisteitä kuluttaneen ammattikor-

keakoulun yhteenlasketut opintopisteet kaikkien tuottajien osalta. Taulukossa kulkee viistosti nollarivi,

mikä tarkoittaa omien opiskelijoiden suorittamia CampusOnline-opintopisteitä. Näitä ei ole tässä ra-

portissa tarkasteltu, koska ne eivät ole määritelmällisesti ristiinopiskelua. Poikkeuksena on LAB-am-

mattikorkeakoulu niissä tapauksissa, joissa yhdistyneet Lahden ja Saimaan ammattikorkeakoulu ovat

tarjonneet toistensa opiskelijoille CampusOnline-opintojaksoja.

Liitteessä 4@ esitetään samat tiedot prosentteina opiskelijan kotiammattikorkeakoulun kaikista Cam-

pusOnline-opintopisteistä. Prosentteina ilmaistuna taulukko kertoo, että suoritusmäärät eroavat var-

sin vähän: yksittäisten ammattikorkeakoulujen prosentti on lähellä koko maan keskiarvoa. Esimerkiksi

Savonia tuottaa 27 % koko maan CampusOnline-opintopisteistä ja 15 ammattikorkeakoulun kohdalla

tämä prosentti sijoittuu välille 23 % - 35 % pienimmän ollessa 13 % ja suurimman 37 %. Eniten opinto-

pisteitä kuluttanut Turku on prosentin sisällä tuottaja-ammattikorkeakoulun koko maan keskiarvosta

lähes jokaisen ammattikorkeakoulun kohdalla. Selkeitä ”pareja” – yhdistelmiä, joissa kulutus on sel-

västi keskimääräistä korkeampaa – on haastavaa löytää. Ehkä selkeimmät näistä ovat Arcadan 15 %

Novian opiskelijoiden kuluttamista ja Metropolian 21 % Haaga-Helian opiskelijoiden kuluttamista Cam-

pusOnline-opintopisteistä.

Liitteessä 5@ raportoidaan samat tiedot prosentteina tuottaja-ammattikorkeakoulujen kaikista Cam-

pusOnline-opintopisteistä. Vertikaaliset luvut ovat hyvin yhdenmukaisia, mikä kertoo siitä, että opiske-

lijat ovat tilastojen mukaan valikoituneet varsin satunnaisesti eri ammattikorkeakoulujen opintojak-

soille. Turku on suurimpana kuluttajana hyvä esimerkki. Sen osuus koko Suomen kulutetuista Campu-

sOnline-opintopisteistä on 12 % ja tämä vaihtelee tuottaja-ammattikorkeakouluittain välillä 9 % - 20 %

pienimpien ja suurimpien prosenttien osuessa sellaisten ammattikorkeakoulujen kohdalle, joiden tuot-

tamien CampusOnline-opintopisteiden absoluuttinen määrä on hyvin pieni. Tulokset viittaavat siihen,

että CampusOnline-portaali antaa varsin tasa-arvoisen näkyvyyden kaikkien ammattikorkeakoulujen

tarjoamille opintojaksoille: yksittäisen ammattikorkeakoulun opintojaksot ovat suhteessa kutakuinkin

yhtä suosittuja kaikkien kuluttaja-ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden näkökulmasta.

32

CampusOnline-opintopisteille on tehty las-

kelma, minkä avulla pystytään arvioimaan,

miten suuri osa kunkin ISCED-korin opinto-

pisteistä on suoritettu CampusOnlinessa.

Laskelma on toteutettu siten, että useaan

kategoriaan (ISCED-korit sekä ”kaikki” ja

”kielet”) kuuluvista opintojaksoista synty-

neet opintopisteet on ensin jaettu näiden

prosenttiosuuksien suhteessa ammatti-

korkeakouluittain. Tämän jälkeen katego-

rioiden ”kaikki” ja ”kielet” opintopisteet on

jaettu ISCED-korien opintopisteiden suh-

teessa ammattikorkeakouluittain.

Näin on saatu suuntaa antava arvio Cam-

pusOnline-opintopisteiden osuudesta

ISCED-koreittain sekä ammattikorkeakou-

luittain että koko Suomen tasolla. Koko

Suomen tasolla laskelma viittaa siihen,

että kulttuurin ja soten opiskelijat hyödyn-

tävät CampusOnlinea hieman talouden ja

tekniikan opiskelijoita ahkerammin.

Liitteessä 6@ on laskettu kaikkien ammattikorkeakoulujen osalta näiden opiskelijoiden suorittamien

CampusOnline-opintopisteiden suuntaa antava jakautuminen ISCED-koreihin. Laskelman perusteella

Lapin ja Satakunnan kulttuurin4 opiskelijat nousevat esille suhteessa eniten CampusOnline-opintopis-

teitä suorittaneina. Myös Hämeen, Laurean ja LAB:n sote-opiskelijat sekä Laurean tekniikan opiskelijat

erottuvat muista paljon CampusOnline-opintopisteitä suorittavina.

4 Kulttuurin ISCED-kori on kuitenkin metodologisesti vaikeaa eritellä luokasta ”kaikki”, koska siihen kuuluu humanistinen

ISCED-ala, johon todennäköisesti merkitään paljon kaikille suunnattuja yleisopintoja.

Kuva 16: Suuntaa antavat ISCED-koreittaiset tiedot CampusOnline-opintopis-teiden osuudesta kaikista tutkinto-opiskelijoiden opintopisteistä 5/2018 -

8/2019

33

4.4. Vaikutukset Kuten luvussa kolme kerrotaan, on monella taholla intressejä siihen, että CampusOnline synnyttäisi

erilaisia positiivisia vaikutuksia opintojen nopeutumisesta opiskelijatyytyväisyyden parantumiseen.

Korkeakoulumaailmassa muutosten vaikutukset näkyvät usein hitaasti. Tutkinnon suorittaminen kes-

tää tavoiteajaltaankin 4-5 vuotta, joten mm. tutkinnon suorittamista nopeuttavat ja opiskelijapa-

lautetta parantavat vaikutukset näkyvät vasta viiveellä. Tämä on haaste CampusOnlinen vaikutusten

selvittämiselle, sillä se ja sitä edeltävä SummerSemester ovat olleet toiminnassa vasta kesästä 2017

lähtien.

Haasteista huolimatta raportissa pyritään selvittämään, onko tilastosta löydettävissä varhaisia signaa-

leja CampusOnlinen vaikuttavuuteen liittyen. Näitä etsitään neljän eri ilmiön osalta:

• Kesäopinnot

• Valmistumisaikataulu

• Opiskelijapalaute

• Avoin ammattikorkeakoulu

Jokaisen kohdalla analysoidaan parhaimman ja uusimman käytettävissä olevan tiedon avulla, onko

CampusOnlinella nähtävissä vaikutusta näiden ilmiöiden laatuun ja/tai määrään.

4.4.1. Kesäopinnot

Ammattikorkeakoulujen kesäopinnot – käytännössä heinä-elokuussa suoritetut opintopisteet – ovat

tärkeä mittari CampusOnlinen onnistumiselle koska yksi sen keskeisimmistä tavoitteista on lyhentää

opiskeluaikoja. Kesäopinnot ovat tässä erinomainen väline opiskelijoiden pystyessä suorittamaan räs-

tiin jääneitä opintojaan tai mahdollisesti jopa suorittamaan osan opinnoistaan tavoiteaikaa nopeam-

min. Taulukosta 2@ selviää, että peräti 75 % CampusOnlinen tarkastelujakson opintopisteistä on suo-

ritettu kesällä. Tähän asti se on ollut ennen kaikkea kesäopintoportaali. Vaikuttavuuden näkökulmasta

on erittäin tärkeätä saada selville, onko CampusOnline kasvattanut kesäopintojen kokonaismäärää.

Vipusessa ja Extra Vipusessa5 on tieto ammattikorkeakouluissa suoritetuista opintopisteistä kuukausit-

tain. Nämä opintopisteet saa myös jaoteltua luokkiin, joista suurin on perustutkinto-opiskelijoiden

5 Extra Vipusessa on kuluvan vuoden ajantasainen tilanne, Vipusessa vain menneiden vuosien toteumat.

34

suorittamat opintopisteet. Kuvassa 17 tarkastellaan, miten perustutkinto-opiskelijoiden vuosina 2016-

2019 suorittamat opintopisteet ovat jakautuneet eri kalenterikuukausille. Vertailtavina ovat ”Campu-

sOnline-vuosien” 2017-2019 keskiarvo suhteessa näitä edeltävään vertailuvuoteen 2016.

Kuva 17: Ammattikorkeakoulujen perustutkinto-opiskelijoiden kuukausittaisen opintopistemäärän osuus vuoden kokonaismäärästä

(2017-2019 yhteensä) suhteessa vuoden 2016 toteumaan, Lähde: Extra Vipunen 24.11.2019 (marras-joulukuu 2019 imputoitu)

Kuva esittää varsin ristiriitaisen tuloksen kesäopintojen osalta: heinäkuussa opintopisteiden osuus on

jopa laskenut, mutta elokuussa kasvanut erittäin voimakkaasti. Lisäksi opintopisteiden osuus on laske-

nut myös kesäkuussa. Kuukausittaisten lukujen keskiarvoa taustoittaa Kuvassa 18 oleva vuosien 2017,

2018 ja 2019 tilannetta erittelevä tietoa. Kuvassa on eritelty, miten heinä-elokuun opintopisteosuudet

ovat muuttuneet vuosittain suhteessa vertailuvuoteen 2016. Vuosina 2017 ja 2018 kaikkien perustut-

kinto-opiskelijoiden kesällä suorittamien opintopisteiden osuus oli 10 % kasvussa suhteessa vertailu-

vuoteen. Mutta vuonna 2019 tilanne muuttui rajusti toisenlaiseksi osuuden laskiessa 15 % vertailu-

vuotta pienemmäksi. Tämä kertoo tilanteen kaikkien kesäopintopisteiden osalta. Kun luvuista poiste-

taan yhteistyöopintopisteet, saadaan vihiä siitä, ovatko CampusOnlinessa suoritetut opintopisteet

35

korvanneet muita kesällä suoritettuja opintopisteitä vai tulleet kenties niiden lisäksi nostamaan koko-

naismäärää.

Kun yhteistyöopintopisteet otetaan pois,

on kasvu pientä vuonna 2017, laskee alle

nollan vuonna 2018 ja romahtaa täysin

vuonna 2019. Tilastoista päätellen Cam-

pusOnline ei vaikuttanut negatiivisesti

muihin kesäopintoihin vuonna 2017

koska nekin kasvoivat hieman. Mutta tä-

män jälkeen se on ilmeisesti hyvin suu-

ressa määrin korvannut suuren osan

muista kesäopintomuodoista, ja kesä-

opintojen kokonaismäärä on laskenut

vuotta 2016 pienemmälle tasolle. On to-

dennäköistä, että vuoden 2019 romah-

duksen takana on pääasiassa muita syitä

kuin CampusOnlinen vaikutus. On vai-

keata kuvitella sen aiheuttaneen nähtyä

laskua.

Tilastoista saadut tulokset ovat ristiriidassa CampusOnline-analyysin ensimmäisessä taloutta koske-

vassa väliraportissa olevien johtopäätösten kanssa. Tämän ristiriidan selittää vuoden 2019 tulokset,

jotka muuttavat tilannekuvaa olennaisesti. CampusOnline on tuottanut huomattavia määriä kesäopin-

topisteitä ja opintoportaalina se mahdollistaa erittäin joustavan ja helpon tavan opiskelijalle löytää ke-

säopintoja. Mutta kesäopintojen suoritusmääriä se ei ole kyennyt koko maan tasolla kasvattamaan.

Vuonna 2019 tapahtunut merkittävä muutos kesäopintojen volyymissa on ilmiö, jonka syitä kannattaa

selvittää tarkemmin, mutta se ei kuulu tämän raportin toimeksiantoon. Syitä voi olla monia. Campu-

sOnlinen kannalta ikävin syy olisi se, että ammattikorkeakoulut olisivat ajaneet oman kesäopintotar-

jontansa minimiin CampusOnlinen seurauksena. Syy voi olla kuitenkin joku aivan toinen, millä ei ole

mitään tekemistä CampusOnlinen kanssa.

Kuva 18: Ammattikorkeakoulujen perustutkinto-opiskelijoiden heinä-elokuussa suorittamat opintopis-teet, %osuus suhteessa vuoden 2016 toteumaan, Lähde: Extra Vipunen 24.11.2019

36

4.4.2. Valmistumisnopeus

CampusOnline-opintopisteitä suoritetaan paljon kesällä ja opiskelijoille tehdyissä kyselyissä moni on

todennut pystyneensä suorittamaan CampusOnlinen avulla rästiin jääneitä opintoja. Näiden anekdoot-

tien sekä CampusOnlinen varsin suuren volyymin perusteella voidaan olettaa sen vaikuttaneen opiske-

lijoiden valmistumisnopeuteen, mutta näkyykö tämä jo tilastoissa?

Analyysissa on tarkasteltu ISCED-koreittain valmistumisnopeu-

den kehitystä6 vuosien 2019 ja 2016 välillä. Tämän datan kor-

relaatio CampusOnlinessa suoritettuihin opintopisteiden#

kanssa on selvitetty Kuvassa 19 siten että havainto on pois-

tettu, mikä valmistuneita on ollut alle 30 kappaletta joko 2019

tai 2016. Saatu korrelaatiokerroin on hyvin lievästi negatiivi-

nen, eli -0,15. Kun siitä Kuvassa 20 siivotaan neljä eniten poik-

keavaa arvoa – joissa 2019 valmistuneiden määrä on ollut vain

hieman yli 30 kpl – korrelaatiokerroin lähenee nollaa: -0,05.

Kun korrelaatiokerroin otetaan koko ammattikorkeakoulun ta-

solla, on myös se lähellä nollaa, 0,04. Tuloksista voidaan todeta,

ettei CampusOnlinen vaikutusta valmistumisnopeuteen ole ai-

nakaan toistaiseksi havaittavissa valmistuneiden datasta. Tämä

ei tarkoita, etteikö vaikutusta olisi. Mutta CampusOnline on

niin uusi ilmiö, että verrattain harvalla vuonna 2019 valmistu-

neella on siitä vielä merkittävissä määrin kokemuksia, jolloin

mahdollinen vaikutus ei vielä ilmene tilastoissa. Samoin Cam-

pusOnline-opintopisteet kattavat vain 1,8 % kaikista perustut-

kinto-opiskelijoiden suorittamista opintopisteistä, joten sen

vaikutus jää hyvin helposti muiden tekijöiden varjoon.

6 määräajassa valmistunut = 1, enintään 12kk ylittänyt = 0,5, yli 12kk ylittänyt = 0

Kuva 19: Määräajassa valmistuneiden kehitys ja CampusOnline-suoritusten prosenttiosuus, Lähde: Extra Vipunen 24.11.2019

Kuva 20: Määräajassa valmistuneiden kehitys ja CampusOnline-suoritusten prosenttiosuus (suurimmat poikkeamat poistettu), Lähde: Extra Vipunen 24.11.2019

Korrelaatiokerroin: -0,15

Korrelaatiokerroin: -0,05

37

4.4.3. Opiskelijapalaute

Ammattikorkeakoulusta valmistuvat vastaavat heille kohdennettuun AVOP 7 -kyselyyn. Vastauspro-

sentti on ollut koko kyselyn olemassaolon ajan erittäin hyvä nousten viime vuosina jopa 95 prosenttiin.

Kyselyn vastausdata on erittäin hyvä lähde erilaisten opiskeluun liittyvien ilmiöiden analysointiin. Ky-

symyksiä on lähes sata ja ne kattavat käytännössä kaikki opiskeluun liittyvät ilmiöt. CampusOnlineen8

ja kytkeytyvään vaikuttavuuteen liittyy läheisesti kolme AVOP-kysymystä:

• Minulla oli mahdollisuus jakaa opintoni tasaisesti opintojeni ajalle.

• Opinnoissani hyödynnettiin hyvin verkko-oppimisen tarjoamia mahdollisuuksia.

• Korkeakouluni opintojen tarjonta mahdollisti ympärivuotisen opiskelun.

Taulukko 11: Amk-tutkintoon valmistuneiden opiskelijoiden AVOP-kyselyn tulokset 2016 ja 2019 (24.11.2019 tilanne), eniten parantuneet ja heikentyneet arviot kysymyksittäin

7 Ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekysely 8 CampusOnlinen kevään 2019 opiskelijat ovat antaneet sille erittäin hyvää palautetta (kalvot 15-34)

2016 2019Tiedän hyvin mistä ja miten hakea minulle sopivia töitä tai miten

työllistää itseni.5,13 5,40 5,11 % 1

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelmani (HOPS) ohjasi ja edisti oppimistani.

4,70 4,93 5,00 % 2

Valmistuneita ja jo työelämään siirtyneitä entisiä opiskelijoita (alumneja) hyödynnettiin onnistuneesti osana opintojani.

3,69 3,87 4,93 % 3

Olen saanut opintojeni aikana riittävästi tukea urasuunnitteluun. 4,00 4,19 4,91 % 4Olen tyytyväinen opintojeni kautta luomiini työelämäsuhteisiin. 4,80 5,03 4,84 % 5

Minulle tarjottiin riittävästi mahdollisuuksia osallistua opintoihin, joissa työskenneltiin yhdessä työelämän kanssa.

4,30 4,50 4,76 % 6

Korkeakouluni henkilöstö on tukenut minua riittävästi työelämäsuhteiden rakentamisessa.

4,29 4,49 4,64 % 7

Minulla oli mahdollisuus jakaa opintoni tasaisesti opintojeni ajalle. 5,11 5,33 4,31 % 8Opinnoissani hyödynnettiin hyvin verkko-oppimisen tarjoamia

mahdollisuuksia.5,23 5,45 4,29 % 9

Korkeakouluni opintojen tarjonta mahdollisti ympärivuotisen opiskelun. 5,34 5,55 3,94 % 10

Yhteensä 5,01 5,10 1,77 % -Koin olevani osa opiskelijayhteisöä. 5,36 5,32 -0,82 % 96

Opinnäytetyöprosessi 4,96 4,92 -0,84 % 97Itsenäistä opiskelua oli sopivasti. 5,13 5,07 -1,25 % 98

Lähde: Extra Vipunen 24.11.2019

Amk-tutkintoon valmistuneiden opiskelijoiden AVOP-kyselyn tulokset 2016 ja 2019 (24.11.2019 tilanne), eniten parantuneet ja heikentyneet arviot kysymyksittäin, skaala 1-7

KysymysKeskiarvo

Muutos Sijoitus

38

Taulukosta 11 selviää, että jokainen näistä kolmesta kysymyksestä sijoittuu kymmenen kolmen vuoden

aikana eniten parantuneen joukkoon. Vertailuvuosi on juuri 2016, koska siihen CampusOnline- tai Sum-

merSemester-opinnot eivät ole vielä voineet vaikuttaa. Tulokset antavat vahvoja viitteitä siitä, että

CampusOnlinen toivottuja vaikutuksia lähellä olevat ilmiöt ovat ainakin opiskelijoiden mielestä paran-

tuneet selvästi – ja muita opiskeluun liittyviä ilmiöitä enemmän. Mutta missä määrin tämä parannus

on CampusOnlinen ansiota? Tätä tarkastellaan raportissa vertaamalla CampusOnlinessa suoritettujen

opintopisteiden osuutta¤ ammattikorkeakoulu / ISCED-ala -tasolla AVOP-tulosten muutokseen. Aja-

tuksena on, että mikäli CampusOnline on ollut vaikuttava tekijä, näkyisi se siten, että sitä eniten hyö-

dyntäneillä opiskelijoilla vastaukset ovat parantuneet eniten. Vertailtavana on siis kaksi ilmiötä:

1. Miten monta prosenttia tyytyväisyys on muuttunut vuosien 2016 ja 2019 välillä

2. Miten monta prosenttia kaikista suoritetuista opintopisteistä on ollut CampusOnlinessa suori-

tettuja

Kuva 21: CampusOnlineen liittyvien AVOP-kysymysten kehityksen korrelaatio CampusOnline-suoritusmäärien kanssa

39

ISCED-korin tasoinen tarkastelu ajanjaksolta 5/2018 – 8/2019 tuo9 yhteensä 76 datapistettä ja tekee

datasta mielekkäämmän, sillä ISCED-alojen välillä on suuria eroja yksittäisten ammattikorkeakoulujen

tasolla. Korrelaatio näiden ilmiöiden välillä on kaikkien kysymysten kohdalla joko lievästi tai kohtalai-

sesti negatiivinen, kuten kuvasta 21 selviää. Eli mitä suurempi osuus opintopisteistä on suoritettu Cam-

pusOnlinessa, sitä heikommin opiskelijaryhmän keskiarvo on kehittynyt AVOP-kyselyssä.

Vastaavasti mitä vähemmän opiskelijat ovat CampusOnlinea hyödyntäneet, sitä paremmin heidän ar-

vionsa ko. ilmiöistä on kehittynyt. Syitä tälle tulokselle on haastavaa löytää, mutta yksi voisi olla se, että

AVOP-kyselyyn vastataan nimenomaan oman ammattikorkeakoulun näkökulmasta ja onnistuneet ko-

kemukset CampusOnlinen verkko-opinnoista nostavat rimaa, kun arvioidaan omaa kotiammattikorkea-

koulua. Tuloksista ei voida vetää varmoja johtopäätöksiä CampusOnlinen vaikutuksesta opiskelijatyy-

tyväisyyteen. Löydetty negatiivinen korrelaatio on kuitenkin mielenkiintoinen tulos.

4.4.4. Avoin ammattikorkeakoulu

Yksi merkittävä tekijä CampusOnlinen vaikutusten arvioimiselle on avoimen ammattikorkeakoulun

opintopisteiden rooli: koska osa CampusOnlinen opintojaksoista on auki myös avoimen ammattikor-

keakoulun opiskelijoille, syntyykö sitä kautta lisää myös avoimen ammattikorkeakoulun opintosuori-

tuksia? Tähän ei saada suoraa vastausta mistään tilastosta, sillä CampusOnlinen kotisivu ohjaa poten-

tiaaliset avoimen opiskelijat ilmoittautumaan ammattikorkeakoulujen avoimen prosessin kautta.

Asiaa voidaan suuntaa-antavasti selvittää vertaamalla avoimen opintopisteiden suorituskuukausia yh-

teistyöopintopisteiden vastaaviin. Kuvassa 22 on jaettu avoimen, yhteistyön sekä perustutkinto-opis-

kelijoiden vuonna 2019 suorittamat opintopisteet prosentteina suorituskuukausille. Mikäli CampusOn-

line tuottaisi merkittäviä määriä myös avoimen opintopisteitä, pitäisi tämän näkyä siten, että avoimen

opintopisteitä syntyisi paljon niinä kuukausina, jolloin CampusOnlinen opintopisteistä suoritetaan pal-

jon.

Kuvaajasta huomataan, että avoimen opintopisteet noudattavat hyvin lähelle samaa kertymätahtia

kuin perustutkinto-opiskelijoiden, eikä huomattavaa lisäystä ole nähtävissä kesäkuukausina. Asiaa voi-

daan kuitenkin tarkastella myös toisella, tarkemmalla menetelmällä, kuten kuvassa 23 on tehty. Siinä

on asetettu hajontakuvioon yhteistyöopintopisteiden kuukausiosuus sekä kuukausittainen avoimen

9 Käytössä on 30kpl vastaajan minimi sekä 2016 että 2019 AVOP-vastauksille

40

ammattikorkeakoulun ja perustutkinto-opiskelijoiden opintopisteiden osamäärä10. Näin toimimalla

pystytään tarkemmin erottamaan avoimen- ja perustutkinto-opiskelijoiden osuudet.

Kuva 22: Opintopisteiden jakautuminen kuukausille vuonna 2019, %, Lähde: Extra Vipunen 24.11.2019, marras- ja joulukuu imputoituja

Kuvassa 23 huomataan selvä positiivinen korrelaatio,

voimakkuudeltaan 0.68. Tällaista korrelaatiota ei ollut

havaittavissa aiempina vuosina. Toisaalta jos tarkaste-

lee yksittäisiä ammattikorkeakouluja, ei Savonialla,

Kaakkois-Suomella tai Metropolialla ole nähtävissä

vahvaa yhteyttä yhteistyöopintopisteiden ja avoimen

ammattikorkeakoulun opintopisteiden välillä. Tilasto-

jen perusteella voidaan päätellä CampusOnlinen tuot-

tavan jonkin verran avoimen ammattikorkeakoulun

opintopisteitä, mutta vähän suhteessa potentiaaliinsa.

10 Esim. tammikuussa 5,0 % / 8,5 % - 1 = -41 %

Kuva 23: Vuoden 2019 yhteistyöopintopisteiden sekä avoimen ammattikor-keakoulun ja perustutkinto-opiskelijoiden opintopisteiden osamäärän hajon-takuvio, Lähden Extra Vipunen 24.11.2019

41

4.5. Yhteenveto Tässä CampusOnlinen vaikuttavuutta analysoivassa luvulla on käyty läpi laajasti tilastoja CampusOnli-

neen liittyen. On hyvä koota yhteen tärkeimmät huomiot tilastoista ja niistä koskevista analyyseista:

1. CampusOnlinessa tuotetaan hieman alle 2 % kaikista Suomen ammattikorkeakouluissa tuote-

tuista opintopisteistä.

2. CampusOnlinessa tuotettujen opintopisteiden määrä ei ole enää ainakaan kesän osalta kas-

vussa: kesällä 2019 jäätiin kesän 2018 tasolle.

3. Viisi opintopistettä on vakiintunut koko CampusOnline-opintojaksolle.

4. Peräti 93 % ilmoittautuneista hyväksytään CampusOnline-opintojaksolle, mutta näistä vain 38

% suorittaa opintojakson.

5. Savonia on 27 % osuudellaan ylivoimaisesti suurin CampusOnline-opintojaksojen tuottaja.

6. CampusOnline-opintopisteiden ja korkeakoulujen yhteistyöopintopisteiden tilastoinnissa on

ristiriitaisuuksia, millä saattaa olla vaikutusta myös rahoitukseen.

7. Ammattikorkeakoulujen välillä on suuria eroja tuotettujen CampusOnline-opintojaksojen

ISCED-aloissa ja opiskelijamäärissä.

8. Osa ammattikorkeakouluista profiloituu vahvasti CampusOnline-opintojaksojen tuottajina, osa

niiden kuluttajina. Muutama ammattikorkeakoulu näyttäytyy passiivisena.

9. CampusOnline-opintojaksojen kysyntä noudattelee varsin tarkoin ammattikorkeakoulujen vo-

lyymia. Tämä mikä viittaa siihen, että CampusOnline-portaali antaa varsin tasa-arvoisen näky-

vyyden kaikkien ammattikorkeakoulujen tarjoamille opintojaksoille.

10. On viitteitä siitä, että CampusOnlinessa järjestetään suhteessa enemmän kulttuurin ja soten

ISCED-korien opintojaksoja ja vähemmän talouden ja tekniikan ISCED-korien.

11. CampusOnline ei ole ainakaan toistaiseksi johtanut kesäopintojen kokonaisvolyymin kasvuun.

12. Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden opiskelijapalautteessa CampusOnlineen liittyvien ky-

symysten keskiarvot ovat eniten nousseiden joukossa, kun tarkastellaan vuosia 2016-2019,

mutta CampusOnlinen vaikutusta tähän kehitykseen ei pystytä varmentamaan.

13. CampusOnlinessa suoritetuilla opinnoilla ei vielä ole tilastoista todennettavissa olevaa positii-

vista vaikutusta valmistumisnopeuteen.

14. CampusOnlinen yhteydessä ei ainakaan toistaiseksi tuoteta juurikaan avoimen ammattikorkea-

koulun opintopisteitä.

42

5. Talous Kuten luvussa kolme todettiin, on CampusOnlinen taloudellisten vaikutusten tarkastelu tärkeä erityi-

sesti ammattikorkeakoulusektorille ja yksittäisille ammattikorkeakouluille. Mittavien säästöjen jälkeen

ammattikorkeakoulut hakevat tapoja järjestää toimintaansa tehokkaammin ja halvemmalla. Campu-

sOnline tarjoaa tähän ainakin teoriassa yhden tavan. Raportti tarkastelee CampusOnlinen talousvaiku-

tuksia vuoden 2018 osalta. Rajaus on tehty vuoteen 2018, koska siitä on saatavissa luotettava toteuma-

tieto ammattikorkeakoulujen menoista. CampusOnline-tietojen osalta tarkastellaan kesän ja syksyn

2018 dataa.

Talouden analyysi jakautuu seitsemään osaan. Ensin käydään läpi metodologia ja pohjaoletukset, joita

taloudellisen kannattavuuden laskemisessa on sovellettu. Sitten lasketaan näiden pohjalta ammatti-

korkeakoulujen vuoden 2018 CampusOnline-opintojaksojen kustannukset. Seuraavaksi edetään tuloi-

hin valtionrahoituksen muodossa. Kolmantena komponenttina taloudellisessa tarkastelussa tuodaan

esille ammattikorkeakoulun saamat säästöt omien opiskelijoiden suorittamista CampusOnline-opinto-

jaksoista. Sitten tarkastellaan yksittäisiä CampusOnline-opintojaksoja talouden näkökulmasta havain-

nollistaen, miten kannattavia ne voivat parhaimmillaan olla. Lopuksi analysoidaan hieman CampusOn-

linen tulevaisuutta ennen kaikkea valtionrahoituksen kehityksen näkökulmasta ja tehdään yhteenveto

talousanalyysista.

5.1. Metodologia Laskelmissa tarkastellaan vuotta 2018, mistä on löydettävissä suurin osa analyysissa tarvittavista am-

mattikorkeakoulujen tuloksista ja taloustiedoista. Niistä puuttuvat tiedot 11 saadaan johtamalla ne

aiempien vuosien toteumista. Ammattikorkeakoulujen opetuspistekohtaiset kustannukset on saatu Vi-

pusen Talous / Ammattikorkeakoulujen liikevaihto -tilastosta poistamalla kunkin ammattikorkeakou-

lun kohdalla kokonaiskuluista TKI-toimintaan sekä opettajakoulutukseen liittyvät summat.

Opettajakoulutuksen kohdalla oletetaan ammattikorkeakoululla olevan menoja tasan saman verran

kuin se saa opettajakoulutus-rahoitusindikaattorista valtionrahoitusta vuonna 2018. TKI-toimintaan

liittyen oletetaan sen olevan kustannusneutraalia. Näin ollen ammattikorkeakoulun menoista poiste-

taan ulkopuolisten TKI-tulojen verran rahaa sekä vuosien 2014-2017 toteumista lasketun kertoimen

11 Ennen kaikkea TKI-toiminnan omarahoitukseen liittyen.

43

mukaisesti omarahoitusosuutta. Lisäksi liiketoiminnan ja vastaavan opetukseen liittymättömän toimin-

nan osuus on arvioitu vähentämällä kuluissa puolet ”Muu liikevaihto” sekä ”Toiminnan muut tuotot” –

kohtien tuloista.

Näillä kustannuksilla katetuiksi opetuspisteiksi lasketaan Vipusessa olevan tiedon mukaisesti kaikki

vuonna 2018 syntyneet opintopisteet paitsi ulkomailta hyväksi luetut, ulkomaisessa harjoittelussa suo-

ritetut sekä omien opiskelijoiden – muiden järjestämässä opetuksessa – suorittamat yhteistyöopinto-

pisteet, joista noin 2/3 on suoritettu CampusOnlinessa. Opintopisteen tuottamisen muuttuviksi kus-

tannuksiksi lasketaan vahvasti suuntaa-antavan arvion mukaan puolet12 ammattikorkeakoulun kai-

kista13 opintopisteen tuotantokustannuksista.

Näin saadaan jokaiselle ammattikorkeakoululle tämän omien tietojen pohjalta laskettu euromäärä

opetuksen muuttuville kustannuksille. Saatu euromäärä ei luonnollisesti ole aivan tarkka, mutta antaa

hyvin suuntaa sekä muuttuvien kustannusten yleisestä tasosta että ammattikorkeakoulujen välisistä

eroista muuttuvissa kustannuksissa.

Laskelmissa oletetaan yhteistyöopintopisteiden tuottamisen aiheuttavan ammattikorkeakoululle läh-

tökohtaisesti keskimäärin saman verran muuttuvia kustannuksia kuin muut opintojaksot keskimäärin.

Jatkolaskelmissa tässä huomioidaan kuitenkin opintojakson skaala. CampusOnline-opintojaksojen kou-

lutusalaa ei huomioida laskelmissa. Analyysissa oletetaan ammattikorkeakoulun saavan samassa suh-

teessa säästöjä myös omien opiskelijoiden muiden korkeakoulujen opintojaksoilla suorittamista opin-

topisteistä14.

Opintojakson skaala huomioidaan taulukon 12 mukaisesti. Mitä enemmän opintojaksolle hyväksytään

ilmoittautuneita ristiinopiskelijoita, sitä pienempiä opintojakson muuttuneiden kustannusten olete-

taan olevan. Tilastojen perusteella voidaan päätellä merkittävän osa CampusOnlinen opintojaksoista

olevan erittäin skaalautuvia massaopintojaksoja, joiden yksikkökohtaiset muuttuvat kustannukset jää-

vät hyvin maltillisiksi.

12 Arvio perustuu raportin kirjoittajan ammattikorkeakoulu-uran aikana tekemiin aihepiiriin liittyviin laskelmiin 13 Kustannuksista on siis poistettu TKI-toiminta, opettajakoulutus sekä ”muu liikevaihto” ja ”toiminnan muut tuotot”. 14 Tästä oletuksesta tarkemmin luvussa 5.4. @

44

Taulukko 12: Arvioitu keskimääräinen opintopistekohtainen muuttuva kustannus suhteessa opintojaksolle hyväksyttyihin CampusOnline-opiskelijoihin sekä arvioidut hallinnolliset kustannukset

Kaikkiin opintojaksoihin lisätään taulukon mukaisesti arvioidut hallinnolliset lisäkustannukset. Näiden

hallinnollisten kustannusten suuntaa antava taso on muodostettu eAMK-projektin henkilöstön anta-

man arvion mukaisesti. Kuluja syntyy opintojakson rekisteröinnistä CampusOnline-järjestelmään, opis-

kelijan hyväksymisestä opintojaksolle ja lopulta opintosuorituksen rekisteröinnissä opiskelijan kotikor-

keakoulun opintotietojärjestelmään. Kaikki kulut ovat käytännössä ko. tehtävään kuluneesta työajasta

aiheutuvia. Opintojakson järjestämiskustannusten oletetaan olevan aina enintään 15 000 € + hallinnol-

liset kustannukset. Muuttuvat kustannukset on skaalattu suuntaa antavasti siten, että koko maan to-

teutunut opiskelijakohtainen kustannus, 59 €, on kahden pienimmän opintojaksoluokan välissä.

Hyväksytyt ristiinopiskelijat opintojaksolla

Muuttuva kustannus / op Hallinnollinen tehtävä Kustannus

Alle 21 70 € Opintojakson rekisteröinti järjestelmään 200 € / toteutus21 - 40 50 € Opiskelijan hyväksyminen opintojaksolle 8 € / opiskelija41 - 80 40 € Opintosuorituksen rekisteröinti järjestelmään* 12 € / suoritusYli 80 30 € Toteutuksen hinta maksimissaan (pl. byrokratia) 15 000 €

Arvioitu keskimääräinen opintopistekohtainen muuttuva kustannus suhteessa opintojaksolle hyväksyttyihin CampusOnline-opiskelijoihin sekä arvioidut hallinnolliset kustannukset

Opintopisteen muuttuva kustannus CampusOnlinen arvioidut hallinnolliset kustannukset

*Järjestelmään rekisteröinti tehdään manuaalisesti opiskelijan koti-ammattikorkeakoulussa, joten kulut ohjataan sinne

45

5.2. Kustannukset Käytettyjen pohjaoletusten mukaisesti tehdyillä laskelmilla saadaan Kuvan 24 esittämä suuntaa antava

arvio jokaisen ammattikorkeakoulun opintopistekohtaisista muuttuvista kustannuksista vuonna 2018.

Nämä vaihtelevat 53 eurosta aina 72 euroon saakka koko Suomen keskiarvon ollessa 59 euroa. Laskel-

mien tuottamat luvut ovat vahvasti suuntaa antavia arvioita, joita käytetään analyysin myöhemmissä

vaiheissa.

Suurin opintopistekohtainen muuttuva kustannus on Arcadan 72 €. Sen lisäksi myös Humanistisen kus-

tannukset yltävät 70 euroon. Näiden jälkeen tulee varsin suuri ero Jyväskylään, Ouluun, Diakoniaan ja

Noviaan, joilla muuttuvat kustannukset ovat noin 65 € opintopistettä kohden. Koko Suomen keskiarvo

on 59 € opintopistettä kohden. Pääkaupunkiseudun suurilla ammattikorkeakouluilla – Laurealla,

Haaga-Helialla ja Metropolialla – kustannukset jäävät koko maan keskiarvon alapuolelle. Pienimmät

muuttuvat kustannukset ovat Savonialla, Turulla, Karelialla sekä Metropolialla, joilla suuntaa antava

arvio on noin 55 € opintopistettä kohden.

Kuva 24: Suuntaa antavat opintopistekohtaiset muuttuvat kustannukset ammattikorkeakouluittain vuonna 2018, €/op @

46

Raportissa tehtävässä analyysissa ammattikorkeakoulun arvioituihin laskennallisiin kustannuksiin vai-

kuttaa opintojaksolle hyväksyttyjen opiskelijoiden lukumäärä. Oletuksena on, että runsaasti Campu-

sOnline-opiskelijoita hyväksyvät opintojaksot ovat huomattavasti vähän hyväksyviä kustannustehok-

kaampia. Kuten Taulukosta 13 huomataan, peräti 56 % opintopisteistä suoritetaan opintojaksoilla,

joille hyväksytään vähintään 80 CampusOnline-opiskelijaa. Vastaavasti vain 6 % opintopisteistä syntyy

opintojaksoilla, joille hyväksytään alle 21 CampusOnline-opiskelijaa. Samaan aikaan alle 21 CampusOn-

line-opiskelijan opintojaksoja on lähes kaksinkertainen määrä yli 80 opiskelijan opintojaksoihin verrat-

tuna. Ammattikorkeakoulujen profiilit vaihtelevat erittäin voimakkaasti: Metropolialla 99 % opintopis-

teistä tulee yli 80 CampusOnline-opiskelijan opintojaksoilta, Satakunnalla 78 % alle 21 opiskelijan15.

Taulukko 13: Ammattikorkeakoulun kesällä ja syksyllä 2018 tuottamien CampusOnline-opintojaksojen ja -opintopisteiden jakautuminen opintojaksolle hyväksyttyjen CampusOnline-opiskelijoiden lukumäärän mukaan

15 Ammattikorkeakoulukohtaiset profiilit ovat hyvin samanlaiset kuin datassa, missä on mukana myös vuosi 2019 @.

N op op% N op op% N op op% N op op%Centria 25 658 19 % 20 1 207 34 % 7 1 644 47 % 0 0 0 % 3 509Diakonia 1 40 0 % 0 0 0 % 0 0 0 % 0 0 0 % 40Haaga-Helia 1 9 3 % 2 51 15 % 1 231 0 % 0 0 82 % 291Humanistinen 1 10 0 % 4 235 7 % 5 420 13 % 6 2 626 80 % 3 291Häme 10 105 12 % 2 81 10 % 3 272 32 % 3 391 46 % 849Jyväskylä 13 307 12 % 18 443 17 % 15 874 33 % 8 1 042 39 % 2 666Kaakkois-Suomi 23 457 6 % 22 1 699 21 % 13 2 050 26 % 9 3 794 47 % 8 000Kajaani 7 57 1 % 18 652 15 % 39 2 754 63 % 9 940 21 % 4 403Karelia 16 431 7 % 6 198 3 % 13 1 406 22 % 13 4 333 68 % 6 368LAB 10 190 13 % 10 371 25 % 5 218 14 % 4 735 49 % 1 514Lappi 2 145 32 % 1 155 68 % 0 0 0 % 0 0 0 % 300Laurea 1 50 21 % 2 60 26 % 1 125 53 % 0 0 0 % 235Metropolia 1 25 1 % 0 0 0 % 0 0 0 % 25 3 757 99 % 3 782Oulu 31 284 21 % 6 300 22 % 2 172 13 % 5 595 44 % 1 351Satakunta 14 328 78 % 2 90 22 % 0 0 0 % 0 0 0 % 418Savonia 6 95 1 % 6 410 3 % 10 1 460 10 % 22 13 390 87 % 15 355Seinäjoki 3 37 1 % 14 600 23 % 9 692 26 % 7 1 318 50 % 2 647Tampere 7 134 9 % 2 87 30 % 1 63 61 % 0 0 0 % 284Turku 8 241 9 % 14 1 243 49 % 7 856 34 % 1 200 8 % 2 540Vaasa 0 0 0 % 2 53 6 % 5 480 52 % 2 387 42 % 920Arcada 13 150 18 % 2 90 11 % 4 435 53 % 1 150 18 % 825Novia 4 6 6 % 4 96 94 % 0 0 0 % 0 0 0 % 102

Suomi 197 3 759 6 % 157 8 121 14 % 140 14 152 24 % 115 33 658 56 % 59 690

41 - 80 yli 80 Yhteensä / op

Ammattikorkeakoulun kesällä ja syksyllä 2018 tuottamien CampusOnline-opintojaksojen ja -opintopisteiden jakautuminen opintojaksolle hyväksyttyjen CampusOnline-opiskelijoiden lukumäärän mukaan

Ammattikorkeakoulu0 - 20 21 - 40

47

Kuvan 25 suuntaa antavan laskelman mukaan am-

mattikorkeakoulut käyttivät kesän ja syksyn 2018

CampusOnline -opintojaksojen järjestämiseen yh-

teensä noin 2,4 M€. Eniten käyttivät Savonia ja Kaak-

kois-Suomi, kumpikin noin 350 000 €. Myös Karelia,

Kajaani ja Centria käyttivät yli 200 000 €. Vähiten ra-

haa käyttivät Diakonia, Novia, Laurea sekä Haaga-He-

lia, kaikki alle 15 000 €.

Savonia käytti eniten rahaa mikä on luonnollista, oli-

han se ylivoimaisesti suurin CampusOnline-opintopis-

teiden tuottaja vuonna 2018. Sen tuotantokustan-

nukset olivat tuotettuun määrään suhteutettuna hy-

vin pienet.

Kuva 26 kertoo, miten paljon yhden CampusOnline-

opintopisteen tuottaminen maksoi järjestäjälle

vuonna 2018. Savonia tuotti opintojaksot ylivoimai-

sesti tehokkaimmin 24 € opintopistekustannuksella.

Sen menestys perustuu paitsi opintojaksojen suureen

volyymiin, myös alhaisiin opintopisteiden muuttuviin

kustannuksiin. Myös Humanistinen, Karelia ja Metro-

polia tuottivat CampusOnline-opinnot koko maan

keskihintaa halvemmalla.

Eniten opintopisteiden tuottaminen maksoi Diakoni-

alle ja Novialle, mutta näiden korkea luku perustuu

osin erittäin pieneen volyymiin. Paljon CampusOn-

line-opintopisteitä tuottavista korkeimmat kustan-

nukset olivat Centrialla ja Kajaanilla.

Kuva 25: Kesällä ja syksyllä 2018 CampusOnlinessa tuotettujen opintopisteiden laskennalliset kulut

Kuva 26: Kesällä ja syksyllä 2018 CampusOnlinessa tuotettujen opintopisteiden laskennalliset kulut, €/op @

48

5.3. Valtionrahoitus Mikäli vuoden 2018 reaaliarvoinen yhteistyöopintopisteiden 1 % OKM-rahoituksen osuudesta 2/316 ja-

ettaisiin suoraan näiden opintopisteiden perusteella, olisi jaettava summa 5,4 M€, eli noin 90 € opin-

topistettä kohti. Ylivoimaisesti eniten OKM-rahoitusta saa Savonia, yhtä paljon kuin 15 vähiten saavaa

ammattikorkeakoulua yhteensä. Rahaa tulee ammattikorkeakouluille suoraan tuotettujen opintopis-

teiden suhteessa.

Kuva 27: CampusOnline-toteutusten 2018 tuottamista opintopisteistä saatu laskennallinen valtionrahoitus

16 CampusOnline-opintopisteiden kesän ja syksyn 2018 summa on noin 2/3 kaikista vuoden 2018 korkeakoulujen yhteistyö-

opintopisteistä, mistä myönnetään perusrahoitusta 1 % osuus vuodesta 2021 lähtien.

49

5.4. Säästöt Kun analysoidaan CampusOnlinen talousvaikutuksia, on opintopisteiden tuottamisen aiheuttamien

menojen ja opetus- ja kulttuuriministeriön perusrahoituksena myöntämien tulojen lisäksi tarkasteltava

säästöjä, mitkä tulevat omien opiskelijoiden CampusOnline-suorituksista. Tämän säästön koko on

haastava arvioitava, koska sen toteutuminen vaatii käytännössä suunnittelua opiskelijoiden kotiam-

mattikorkeakoululta. Säästöjen toteutumista edesauttaa mm. valinnaisten opintojakson tarjonnan

suunnittelu eli oman koulutustarjonnan reagointi laskevaan kysyntään.

On perusteltu oletus käyttää säästöissä muuttuvien kustannusten euromäärää. Voidaan olettaa, että

ammattikorkeakoulu kykenee ainakin pitkällä tähtäimellä sopeuttamaan tarjontaansa muuttuneen ky-

synnän mukaiseksi, vaikka tässä tiedetäänkin olevan merkittäviä haasteita. CampusOnlinesta saatavat

säästöt voi mieltää seuraavien analogioiden kautta @:

• Miten paljon ammattikorkeakoulun kulut pienenevät, kun sen satunnaisesti valitut opiskelijat

suorittavat 5 000 op CampusOnlinessa?

• Miten paljon ammattikorkeakoulun kulut kasvavat, kun ulkopuoliset opiskelijat suorittavat 5

000 op sen satunnaisesti valituilla opintojaksoilla?

• Miten paljon tehtyjen lentojen määrä kasvaa, kun 5 000 ihmistä lentää yhden ylimääräisen sa-

tunnaisesti valitun lennon?

Jokaisessa analogiassa voidaan perustellusti sanoa, ettei tuotannon volyymi (opintojaksot / lennot)

muutu mitenkään kysynnän muuttuessa, koska opintojaksoa ei lopeteta tai synnytetä 1-2 opiskelijan

tai uutta lentoyhteyttä perusteta 1-2 matkustajan vuoksi. Kuitenkin tiedetään, että pitkällä tähtäimellä

opintojaksojen määrä riippuu hyvin pitkälti opiskelijoiden määrästä ja lentojen määrä lentomatkusta-

jien määrästä.

Näin ollen paras tapa arvioida laskennallinen säästö omien opiskelijoiden CampusOnline –opiskelusta

on olettaa tarjonnan lopulta sopeutuvan muuttuneeseen kysyntään ja soveltaa keskimääräisiä opinto-

pisteen tuottamisen muuttuvia kustannuksia. Säästöjen saaminen edellyttää kuitenkin siis aktiivisia toi-

menpiteitä ammattikorkeakoululta. Tämän vuoksi analyysiin on laskettu kaksi skenaariota vuoden

2018 CampusOnline-säästöistä. Ensimmäisessä oletetaan, että ammattikorkeakoulun oma tarjonta

reagoi optimaalisesti CampusOnline-suorituksiin. Jälkimmäinen olettaa, ettei ammattikorkeakoulu

säädä omaa tarjontaansa juuri millään tavalla CampusOnline-suoritusten takia.

50

Kun CampusOnlinessa suoritetut opintopisteet kerrotaan ammattikorkeakoulun arvioidulla opintopis-

teen muuttuvalla kustannuksella, saadaan tälle kertynyt arvioitu omien opetuskulujen säästö. Turku

on säästänyt laskennallisesti eniten, arviolta lähes 0,4 M€, jonka jälkeen tulevat LAB, Laurea ja Metro-

polia noin 0,35 M€ laskennallisilla säästöillä. Yhteensä ammattikorkeakoulut ovat säästäneet arviolta

3,37 M€ opetuskuluissa kun niiden opiskelijat ovat suorittaneet ristiinopiskelun opintojaksoja Campu-

sOnlinessa. Tämä summa kuvaa säästöä, minkä ammattikorkeakoulut arviolta saavat, kun ovat sopeut-

taneet opintojaksotuotantonsa muuttuneen kysynnän oloihin. Tätä lukua käytetään analyysissa talou-

dellisen yhteisvaikutuksen laskemiseen.

Kuva 28: Arvioidut säästöt omien opiskelijoiden suorittamista CampusOnline-opinnoista kesällä ja syksyllä 2018

51

Merkittävien säästöjen saaminen omien opiskelijoiden suorittamista CampusOnlinen opinnoista edel-

lyttää toiminnan suunnittelua, millä tarjonta muokataan vastaamaan muuttunutta kysyntää. On toden-

näköistä, että tämä prosessi on vielä monessa ammattikorkeakoulussa kesken. Nykytilannetta kuvaa-

maan on tehty vaihtoehtoinen varovainen laskelma, jossa on huomioitu17 vain pieni osa teoreettisesta

säästöpotentiaalista.

Tällä varovaisella laskelmalla säästöt laskevat koko maan tasolla 0,49 M€ tasolle. Ammattikorkeakou-

lujen järjestys hieman muuttuu, koska laskelmassa oletetaan eniten säästöä saatavan sellaisissa am-

mattikorkeakouluissa, missä suurin prosenttiosuus opiskelijoista on suorittanut CampusOnline –opin-

toja. Kun suorittajia on enemmän, tulee myös enemmän mahdollisuuksia korvata kokonaisia opinto-

jaksoja CampusOnline-opinnoilla.

Kuva 29: Arvioidut säästöt omien opiskelijoiden suorittamista CampusOnline-opinnoista kesällä ja syksyllä 2018, vaihtoehtoinen skenaario

17 Laskelman oletukset:

1. Jokainen CampusOnline –opiskelija suorittaa keskimäärin 1,3 opintojaksoa CampusOnlinessa

2. Ammattikorkeakoulun säästö on 20 % muuttuvista kustannuksista opiskelijoista, jotka kattavat alle 10 % ammat-

tikorkeakoulun opiskelijamäärästä

3. Ammattikorkeakoulun säästö on 50 % muuttuvista kustannuksista opiskelijoista, jotka kattavat yli 10 % ammatti-

korkeakoulun opiskelijamäärästä

4. Jokaisesta opintojaksosta koituu ammattikorkeakoululle 12 € hallinnointikustannus

52

5.5. Nettotulos Laskettaessa yhteen kaikki kolme tunnistettua talouden näkökulmasta relevanttia tekijää, saadaan ar-

vioitua taloudellinen kokonaisvaikutus:

OKM-rahoitus: +5,40 M€

Säästöt: +3,35 M€

Opetuskulut: -2,43 M€

Yhteensä: +6,31 M€

Kun lasketaan yhteen opetus- ja kult-

tuuriministeriön CampusOnline-opin-

topisteistä myöntämä perusrahoitus,

ammattikorkeakoulujen säästöt

omien opiskelijoiden CampusOnline-

suorituksista sekä CampusOnline-

opetuksen kulut, saadaan koko Suo-

men nettotulokseksi +6,31 M€ kesän

ja syksyn 2018 osalta.

Kuvassa 30 esitetään CampusOnlinen

vuoden 2018 taloudellisen kokonais-

vaikutuksen profiili ammattikorkea-

kouluittain. Tässä on hyvin merkittä-

viä eroja. Savonia saa erittäin paljon

OKM-rahoitusta, muttei juuri lainkaan

säästöjä omien opiskelijoiden Campu-

sOnline-suorituksista. Toisessa ääri-

päässä on Turku, jolla nämä kaksi teki-

jää menevät täsmälleen toisin päin.

Metropolialla ja Jyväskylällä on tasai-

simmat tuloprofiilit.

Kuva 30: CampusOnlinen ristiinopiskelun arvioitu taloudellinen kokonaisvaikutus ammattikorkeakouluille kesällä ja syksyllä 2018

53

Kuvan 30 tekijät netotetaan yhteen ammattikorkeakouluittain kuvassa 31. Savonia on raportin oletus-

ten mukaan tehtyjen laskelmien mukaan ylivoimaisesti suurin taloudellinen hyötyjä CampusOnlinesta

lähes 1,1 M€ voitolla kesällä ja syksyllä 2018. Myös Kaakkois-Suomi, Metropolia sekä Turku voittavat

arviolta yli 0,5 M€. Huomionarvoista on kaikkien ammattikorkeakoulujen positiivinen tulos. Kolmea

lukuun ottamatta kaikki myös voittavat vähintään 0,1 M€.

Kuva 31: Arvioitu CampusOnlinen taloudellinen kokonaisvaikutus ammattikorkeakouluille kesällä ja syksyllä 2018

Kun yhteistyössä suoritetuista opintopisteistä saatu OKM-rahoitus kuvassa 32 poistetaan, laskelmista

saadaan selville CampusOnlinen ”itsenäinen” taloudellinen vaikutus kullekin ammattikorkeakoululle.

Talousvaikutus on koko Suomen tasolla arviolta lähes miljoona euroa positiivinen. Vaikutus on positii-

vinen, koska ammattikorkeakoulujen säästöt omien opiskelijoiden CampusOnlinessa suorittamista

opintojaksoista arvioidaan alhaisten tuotantokustannusten takia suuremmiksi kuin näiden opintojak-

sojen järjestämisen kustannukset.

54

Tästä näkökulmasta katsottuna suurimpia voittajia ovat ne ammattikorkeakoulut, joiden opiskelijat

saavat paljon opintosuorituksia CampusOnlinesta, mutta jotka eivät itse tuota opetusta samassa mi-

tassa. Mikäli käytetään kuvan 29 varovaista laskelmaa omien opiskelijoiden CampusOnline –opintojen

säästöistä, muuttuvat laskelmat varsin paljon.

Kuva 32: Arvioitu CampusOnlinen taloudellinen kokonaisvaikutus ammattikorkeakouluille kesällä ja syksyllä 2018 ilman OKM-rahoitusta

Ammattikorkeakoulujen nettotulosta on mahdollista arvioida suuntaa antavasti myös kaikkien neljän

tarkasteluajanjakson 5/2018 – 8/2019 osalta. Tämä tarkastelu on kuitenkin vuoden 2018 analyysia viit-

teellisempää, koska siinä käytetään vuoden 2018 toteumatietoja ammattikorkeakoulujen opintopiste-

kohtaisista kuluista. Lisäksi Kajaanin ammattikorkeakoulun kesän 2019 CampusOnline-opintopisteiden

kohdennus on jouduttu tietojen puuttumisen takia imputoimaan. Saatavilla olevien tietojen perus-

teella ja vuoden 2018 osalta käytetyllä metodologialla on laskettu taulukon 14 arvio.

55

Taulukko 14: CampusOnlinen ristiinopiskelun arvioitu taloudellinen kokonaisvaikutus ammattikorkeakouluille 5/2018 - 8/2019

Kun mukana on myös vuoden 2019 tiedot, kasvavat kaikki taloudellisen vaikuttavuuden osat hieman

yli kaksinkertaisiksi. OKM-rahoitus on nyt 12,6 M€, säästöt omien opiskelijoiden CampusOnline-suori-

tuksista 7,8 M€ ja kulut tuotetuista CampusOnline-opintojaksoista 5,7 M€. Ammattikorkeakoulujen

keskinäinen asema on hyvin lähellä vuoden 2018 tilannetta. Savonia on edelleen kokonaisuudessa yli-

voimaisesti suurin voittaja 2,65 M€ tuloksella. Kaakkois-Suomi on edelleen toisena 1,3 M€ voitolla. Kol-

mantena on edelleen Metropolia 1,24 M€ voitolla, mutta sen kantaan Turun ohi on noussut LAB.

Kaikki ammattikorkeakoulut ovat selvästi voitolla myös tällä pidemmällä tarkasteluaikavälillä. Mutta

Diakonia, Novia ja Arcada erottuvat muista selvästi alle 100 000 € kokonaistuloksella. Kaiken kaikkiaan

ammattikorkeakoulujen yhteenlaskettu voitto on 14,7 M€. Jos OKM-rahoitus poistetaan, olisi voitto

yhä 2,1 M€. Näihin 2019 tuloksiin on kuitenkin suhtauduttava varauksella, koska niihin on sovellettu

vuoden 2018 taustatietoja ja oletuksia.

Centria 219 597 € -524 879 € 796 715 € 491 433 €Diakonia 17 202 € -31 970 € 37 711 € 22 942 €Haaga-Helia 253 004 € -43 389 € 63 665 € 273 280 €Humanistinen 68 793 € -203 996 € 457 501 € 322 299 €Häme 555 453 € -112 563 € 228 343 € 671 233 €Jyväskylä 352 885 € -346 873 € 516 463 € 522 475 €Kaakkois-Suomi 473 852 € -820 812 € 1 652 755 € 1 305 794 €Kajaani 90 943 € -504 366 € 895 920 € 482 497 €Karelia 232 517 € -498 259 € 1 190 280 € 924 538 €LAB 938 055 € -221 932 € 517 187 € 1 233 309 €Lappi 344 587 € -71 282 € 95 859 € 369 164 €Laurea 905 840 € -63 175 € 107 163 € 949 829 €Metropolia 742 302 € -417 004 € 914 730 € 1 240 028 €Oulu 391 388 € -252 811 € 422 232 € 560 809 €Satakunta 289 995 € -57 620 € 69 000 € 301 375 €Savonia 108 551 € -858 035 € 3 400 283 € 2 650 799 €Seinäjoki 240 212 € -284 647 € 556 615 € 512 180 €Tampere 376 658 € -62 558 € 84 103 € 398 203 €Turku 878 321 € -214 269 € 389 133 € 1 053 186 €Vaasa 235 216 € -41 068 € 85 459 € 279 607 €Arcada 51 499 € -52 446 € 74 607 € 73 661 €Novia 50 651 € -17 883 € 20 257 € 53 025 €

Suomi 7 817 522 € -5 701 840 € 12 575 983 € 14 691 665 €

CampusOnlinen ristiinopiskelun arvioitu taloudellinen kokonaisvaikutus ammattikorkeakouluille 5/2018 - 8/2019

Ammattikorkeakoulu

Säästöt omien opiskelijoiden

CampusOnline-suorituksista

Kulut tuotetuista CampusOnline-opintojaksoista

CampusOnline-opintojaksoista saatu OKM-

rahoitusYhteensä

56

5.6. Opintojaksot CampusOnlinessa järjestetään opiskelijamäärällä mitattuna erittäin suuria ja hyvin skaalautuvia opin-

tojaksoja kuten taulukosta 10 # huomataan. Peräti 58 % tarkastelujakson CampusOnline-opintopis-

teistä syntyi opintojaksoilla, joille hyväksyttiin vähintään 80 CampusOnline-opiskelijaa. Tästä voi pää-

tellä osan opintojaksoista olevan taloudellisesti erittäin kannattavia. Taulukkoon 15 on koottu tarkas-

telujakson 20 taloudellisesti tuottoisinta – eniten OKM-rahoitusta tuottanutta – opintojaksoa.

Taulukko 15: 20 tuottoisinta CampusOnline-opintojaksoa 5/2018 - 8/2019 @

Opintojaksoista peräti 13 on Savonian järjestämiä, mukaan lukien viisi tuottoisinta. Eniten on tuottanut

kesällä 2019 järjestetty Lean-johtamisen perusteet. Sen suoritti peräti 507 opiskelijaa, jotka saivat siitä

yli 2 500 opintopistettä. Yhteensä toteutus toi OKM-rahoitusta lähes 230 000 €. Sama toteutus järjes-

tettiin menestyksekkäästi jo kesällä 2018 ja keväällä 2019. Moni top 20 toteutus onkin listalla useita

kertoja. Eniten tuottaneita CampusOnline-opintojaksoja yhdistää usein myös niiden kaikille opiskeli-

joille sopiva aihepiiri: johtamisen ja esimiestyön oppeja tarvitaan kaikilla aloilla. Toinen usein toistuva

teema on sote-alan opinnot. Akuutit haavat/kipu -opintojaksot ovat tuoneet Kaakkois-Suomelle tar-

kastelujaksona yhteensä noin 250 000 € OKM-rahoitusta. Merkillepantavaa menestyneissä opintojak-

soissa on myös se, että kaikki ilmoittautuneet on hyväksytty mukaan ja suorittamisprosentti on korkea.

Opintojakso Ajankohta AMK Ilm. Hyv. Suor. Op Menot* Tulot**Lean-johtamisen perusteet, 5op KESÄ 2019 876 876 507 2535 -16 232 € 229 248 €Alkoholijuomien perusteet, 5op KESÄ 2019 746 746 418 2090 -15 632 € 189 005 €

Sijoitustoiminta, 5op KESÄ 2018 568 568 362 1810 -15 480 € 163 684 €Sijoitustoiminta, 5op KESÄ 2019 748 748 303 1515 -15 280 € 137 006 €

Lean-johtamisen perusteet, 5op KEVÄT 2019 367 367 289 1445 -15 256 € 130 676 €Lähisuhdeväkivalta, 5op KESÄ 2019 464 464 281 1405 -15 416 € 127 058 €

Tuloksekas esimiestyö, 5op KESÄ 2019 593 593 279 1395 -15 232 € 126 154 €Lean-johtamisen perusteet, 5op KESÄ 2018 396 396 265 1325 -15 280 € 119 824 €

Seksuaalisuus ja seksuaaliterveyden edistäminen, 5op KESÄ 2018 350 350 252 1260 -15 304 € 113 946 €Liikunta- ja ravitsemushoito osaksi mielenterveyttä, 5op KESÄ 2019 438 438 249 1245 -15 400 € 112 589 €Liikunta ja ravitsemushoito osaksi mielenterveyttä, 5op KESÄ 2018 378 378 225 1125 -15 328 € 101 737 €

Akuutit haavat - tehokas hoito, 5op KEVÄT 2019 319 319 223 1115 -15 288 € 100 833 €Johtaminen ja työyhteisötaidot, 5op KESÄ 2018 435 435 221 1105 -15 216 € 99 929 €

Seksuaalisuus ja seksuaaliterveyden edistäminen, 5op KESÄ 2019 310 310 215 1075 -15 280 € 97 216 €Alkoholijuomien perusteet, 5op KESÄ 2018 287 287 193 965 -15 248 € 87 268 €

Palkkahallinto, 5op KESÄ 2018 346 346 180 900 -15 296 € 81 390 €Sairaanhoitajan vastaanottotyö ja ohjaustoiminta, 5op KESÄ 2018 251 251 179 895 -15 216 € 80 938 €

Akuutit haavat - tehokas hoito, 5op KESÄ 2018 208 208 169 845 -15 200 € 76 416 €Akuutti kipu ja kivunhoito, 5op KEVÄT 2019 203 203 165 825 -15 200 € 74 607 €

Kriisi- ja traumatyön osaamisen vahvistaminen, 5op KESÄ 2018 246 246 165 825 -15 232 € 74 607 €

20 tuottoisinta CampusOnline-opintojaksoa 5/2018 - 8/2019

*Laskelmilla käytetyillä oletuksilla laskettuna, **OKM-rahoituksen tulot

57

5.7. Tulevaisuus Korkeakoulujen välisten yhteistyösopimusten opintopisteiden määrä on kasvanut nopeasti. Kun niitä

syntyi vuonna 2016 vain 21 460 kappaletta, oli määrä noussut kaksi vuotta tämän jälkeen vuonna 2018

jo 95 249 opintopisteeseen. Kasvu on ollut nopeata todennäköisesti SummerSemesterin ja CampusOn-

linen ansiosta. Tätä selitystä tukee se, ettei yliopistosektorilla ole nähty juurikaan kasvua yhteistyö-

opintopisteissä, vaikka niistä saatu opintopistekohtainen korvaus OKM-rahoituksessa on moninkertai-

nen suhteessa ammattikorkeakoulujen saamaan.

Kuva 33: Ennuste yhteistyöopintopisteiden määrästä 2017-2028 ja vuosikasvu%

Kuvassa 33 on Viivain Oy:n laatima ennuste yhteistyöopintopisteiden lukumäärän kehityksestä 2017-

2028. Vuosi 2018 oli erittäin merkittävän kasvun aikaa, koska SummerSemester tuotti kesällä lähes

55 000 opintopistettä. Kasvu jatkuu vuonna 2019, mutta huomattavasti edellisvuotta hitaampana. Nyt

kasvua tulee ennen kaikkea keväällä ja syksyllä järjestettävistä CampusOnline-opinnoista. Ennusteen

mukaan kasvu jatkuu vielä vuoteen 2022 saakka, mutta koko ajan hidastuen. Hidastumisesta kertoo jo

se, että 2019 kesällä CampusOnlinessa tuotettiin vähemmän opintopisteitä kuin kesällä 2018. Mutta

pääsyy hidastumiseen tulee olemaan taloudellinen – OKM-rahoitus opintopisteestä laskee liian pie-

neksi.

58

Kuvassa 34 esitetään edellisen sivun kuvan kasvulukuihin perustuva ennuste yhteistyöopintopisteestä

saatavasta OKM-perusrahoituksesta. Sitä on verrattu opintopisteiden laskennalliseen kokonaiskustan-

nukseen sekä muuttuvaan kustannukseen (ks. kuva 24 @). Vielä vuonna 2017 yhteistyöopintopisteestä

sai opintopisteen kokonaistuotantokustannusta enemmän OKM-perusrahoitusta. Seuraavan vuonna

2018 tämä rahoitus laski lähelle keskimääräistä opintopisteen muuttuvaa kustannusta. Ennusteen mu-

kaan OKM-rahoitus laskee edelleen vuonna 2019 muuttuvan kustannuksen tasolle ja vuodesta 2020

lähtien sen alle.

Kuva 34: Ennakoidut OKM-perusrahoituksen tulot yhteistyöopinnoista sekä kustannukset opintopisteen tuottamisesta 2017-2028

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei CampusOnline-opintopisteiden tuottaminen ole taloudellisesti

kannattavaa, mikäli niiden tuotantokustannus on sama kuin opintopisteiden koko maan keskimääräi-

set muuttuvat kustannukset. OKM-perusrahoituksen lasku muuttuvien kustannusten alapuolelle on

pääsyy ennusteeseen, jonka mukaan yhteistyöopintopisteiden – joista CampusOnline-opintopisteet

muodostavat valtaosan – kasvu päättyy vuonna 2022 saavutettuaan 180 000 opintopisteen vuositason.

59

Kuva 35: Arvioitu opintopisteen vuoden 2018 muuttuvan kustannuksen reaaliarvo sekä yhteistyöopintopisteestä 2018 ja 2022 saatava ennakoitu OKM-rahoitus vuoden 2020 arvossa @

Syy ennakoidulle rahoitustason laskemiselle löytyy kuvasta 35. Vuonna 2018 tuotetusta CampusOn-

line-opintopisteestä ammattikorkeakoulu saa OKM-perusrahoitusta noin 85 €. Tämä on enemmän kuin

ammattikorkeakoulukentän suurin arvioitu opintopisteen tuottamisen muuttuva kustannus vuonna

2018 – Arcadan 75 €. Mikäli yhteistyöopintopisteiden määrä jatkaa kasvuaan päätyen 180 000 opinto-

pisteeseen vuonna 2022, laskee OKM-perusrahoitus ennusteen mukaan noin 45 euroon. Tämä on alle

ammattikorkeakoulukentän pienimmän arvioidun opintopisteen tuottamisen muuttuvan kustannuk-

sen – Savonian 55 euron.

60

Kuva 36: Kesällä ja syksyllä 2018 tuotettujen CampusOnline-opintopisteiden arvioidut muuttuvat yksikkökustannukset sekä ennakoitu OKM-rahoitus 2018 ja 2022 (kaikki 2020 reaaliarvoja)

CampusOnline-opintopisteestä saatava OKM-yksikkörahoitus voi kuitenkin mennä alle ammattikorkea-

koulujen keskimääräisten muuttuvien yksikkökustannusten. Tämä johtuu siitä, että käytettyjen oletus-

ten perusteella CampusOnline-opintopisteen tuottaminen on keskimäärin olennaisesti halvempaa kuin

muiden opintopisteiden. Tästä saa osviittaa mm. opintojaksokohtaisesta analyysista @. Kuvassa 36

verrataan ennakoituja OKM-rahoituksen reaaliarvoja ammattikorkeakoulujen arvioituihin vuoden

2018 CampusOnline-opintopisteiden muuttuviin tuotantokustannuksiin. Vuonna 2022 OKM-rahoituk-

sena saatu korvaus laskee voimakkaasti, mutta silti kuudella ammattikorkeakoululla CampusOnline-

tuotantokustannukset ovat arvion mukaan yhä sen alapuolella. Eli ainakin nämä ammattikorkeakoulut

voisivat yhä jatkaa opintopisteiden tuottamista, vaikka puhtaasti taloudellisista syistä.

61

5.8. Johtopäätökset Ammattikorkeakoulujen CampusOnlinessa tuottamien opintopisteiden määrä ja tuottajahinta vaihte-

levat suuresti. Myös omien opiskelijoiden aktiivisuudessa on mittavaa vaihtelua. Silti jokainen ammat-

tikorkeakoulu on nettomääräinen voittaja, kun arvioidaan CampusOnlinen talousvaikutusta tilan-

teessa, jossa ammattikorkeakoulujen oma koulutustarjonta on ehtinyt reagoida muuttuneeseen ky-

syntään. Markkinat hyödyttävät nykyisellään siis sekä opintojaksojen kuluttajina että tuottajina rooliu-

tuvia ammattikorkeakouluja. Tämä toimiva markkina saisi vakavan kolauksen, mikäli valtionrahoitus

lopetettaisiin. Tällöin monet tuottajan roolissa olevat ammattikorkeakoulut jäisivät toiminnasta tappi-

olle ja valtionrahoituksen tilalle tulisi luoda jonkinlainen ammattikorkeakoulujen välinen taloudellinen

tasausmekanismi tuottajina ja kuluttajina painottuvien ammattikorkeakoulujen välille.

Ristiinopiskelun palkitsemisen rahoitusmallissa on ammattikorkeakoulukentän kollektiivinen etu koska

se käytännössä omalla painollaan – ainakin tiettyyn volyymiin saakka – turvaa toimivat ristiinopiskelun

markkinat ja taloudellisen kannusteen toimia myös laadukkaiden opintojaksojen tuottajana. Mikäli yh-

teistyössä tuotettujen opintopisteiden 1 % rahoituspaino siirrettäisiin jollekin muulle mittarille, olisi

tämä totta kai usean ammattikorkeakoulun lyhyen tähtäimen taloudellisen edun mukaista. Mutta Cam-

pusOnlinen tuottama kollektiivinen lähes miljoonan euron säästö sekä sen mukanaan tuomat laadulli-

set hyödyt todennäköisesti kuihtuisivat olemattomiin.

Taloudellisen hyödyn profiili vaihtelee suuresti ammattikorkeakoulusta toiseen. Joidenkin – mahdolli-

sesti tietoinen – strategia on olla kustannustehokkaiden ja suosittujen opintojaksojen tuottaja, toisen

saada mahdollisimman paljon omia opiskelijoita muiden ammattikorkeakoulujen järjestämille opinto-

jaksoille. CampusOnlineen on syntynyt taloudellisessa mielessä toimivat markkinat. Nämä toimivat

jopa niin hyvin, että jokaisen ammattikorkeakoulun aktiivisuus sekä tuottajana tai kuluttajana hyödyt-

tää kaikkia muita – tuottajat saavat lisää valtionrahoitusta ja kuluttajat lisäävät valinnanvaraa.

Tutkinto-ohjelmat saattavat joutua maksamaan ristiinopiskelun järjestämisen kustannukset, kun siitä

saadut valtionrahoituksen tulot menevät tutkinto-ohjelman sijaan ammattikorkeakoulun ”pohjatto-

maan kassaan”. Tästä syystä ammattikorkeakoulujen sisäinen rahanjako on avainasemassa varsinkin

hajapaikkojen tarjoamisessa CampusOnlinessa. Mikäli budjettivastuussa oleva tutkintopäällikkö joutuu

tiukassa taloustilanteessa päättämään, tarjoaako hän opintojaksojaan CampusOnlineen, ei hän välttä-

mättä tee sitä, vaikka se olisi ammattikorkeakoulutasolla taloudellisesti kannattavaa. Tämä on osaop-

timoinnin haaste, joka voidaan ratkaista vain innovatiivisella sisäisellä rahanjaolla.

62

5.9. Yhteenveto CampusOnlinen taloudelliset vaikutukset opintojaksojen tuottajiin ja kuluttajiin ovat moninaiset. Osin

näitä vaikutuksia on haastavaa analysoida, koska CampusOnline-opintojaksojen tuotantokustannuk-

sista ei ole tarkkaa tietoa. Vahvasti suuntaa antavaa tietoa on kuitenkin mahdollista saada ja sitä on

käyty läpi raportin Talous-osiossa. Yhteenveto osio tärkeimmistä havainnoista:

1. Vuonna 2018 ammattikorkeakoulujen suuntaa antavat opintopisteen tuotantokustannukset

vaihtelivat 53 ja 72 euron välillä koko maan keskiarvon ollessa 59 euroa.

2. Koska CampusOnline-opintojaksot olivat yleensä opiskelijamäärältään hyvin suuria, oli niissä

tuotantokustannukset kaikkein opintojaksojen kustannuksia pienemmät, arviolta 24 – 83 euroa

koko maan keskiarvon ollessa 41 euroa.

3. OKM-perusrahoitusta vuonna 2018 syntyneistä CampusOnline-opintopisteistä maksettiin arvi-

olta 5,4 M€, mistä eniten Savonialle 1,39 M€.

4. Ammattikorkeakoulut säästivät arviolta 3,37 M€ omien opiskelijoidensa CampusOnline-opinto-

jaksojen hyödyntämisestä. Tämä arvio kuitenkin olettaa, että ammattikorkeakoulut ovat rea-

goineet CampusOnlineen vähentämällä omaa opintotarjontaansa. Mikäli oletetaan, ettei tätä

reagointia ole juurikaan tapahtunut, laskee säästö arviolta 0,49 M€ tasolle.

5. Kun huomioidaan OKM-perusrahoitus, ammattikorkeakoulujen säästöt sekä CampusOnline-

opintojaksojen tuotantokustannukset, jäivät ammattikorkeakoulut vuonna 2018 arviolta 6,31

M€ voitolle CampusOnlinesta. Ilman OKM-perusrahoitusta voitto olisi ollut noin 1 M€.

6. Mikäli mukaan otettaisiin myös kevät ja kesä 2019, olisi voittoa kertynyt yhteensä 14,7 M€.

7. Osa CampusOnline-opintojaksoista ovat taloudellisesti hyvin kannattavia. Menestyneimmät

ovat tuottaneet arviolta peräti yli 150 000 € voittoa.

8. CampusOnline-opintopisteiden määrän ennakoidaan kasvavan 180 000:een vuoteen 2022

mennessä, mikä laskee opintopistekohtaisen OKM-perusrahoituksen 45 euroon.

9. Tämä ennakoitu 45 euron OKM-perusrahoitus on alle kaikkien ammattikorkeakoulujen arvioi-

tujen opintopisteen tuottamisen muuttuvien kustannusten. Tämän vuoksi CampusOnline-opin-

topisteiden lukumäärä tuskin nousee kovinkaan paljon arvioitua korkeammaksi.

10. CampusOnline-opintopisteiden tuottaminen on kuitenkin myös jatkossa taloudellisesti kannat-

tavaa ainakin osalla ammattikorkeakouluista, koska skaalaedut laskevat opintopistekohtaiset

kustannukset alle OKM-perusrahoituksesta tulevan euromäärän.

63

6. Tulevaisuuden skenaariot CampusOnlinen vaikuttavuutta ja taloutta analysoidessa on selvinnyt sen onnistuneen nostamaan hy-

vin nopealla aikataululla ammattikorkeakoulujen yhteistyöopintopisteet moninkertaisiksi. Sillä on

myös selkeästi taloudellista ja toiminnallista merkitystä ammattikorkeakouluille, suurimmille hyödyn-

täjille varsin paljonkin. Talousosion lopuksi ilmeni, että CampusOnline-toiminnan kasvulle on taloudel-

lisia rajoitteita. Samoin vaikuttavuusosion analyysi kertoo, miten erilaisella panostuksella ammattikor-

keakoulut ovat mukana CampusOnlinessa. Havainnot kannustavat kysymään, mikä on CampusOnlinen

tulevaisuus. Mikä on sen rooli lähivuosina ja keskipitkällä tulevaisuusnäkymällä suomalaisessa korkea-

koulukentässä? Minkälaisia mahdollisuuksia ja potentiaaleja sillä on? Mihin tiedostettuihin tarpeisiin,

uhkiin ja ongelmiin se voisi vastata?

Näitä kysymyksiä käsitellään CampusOnline-analyysin loppuraportin viimeisessä osiossa. Se alkaa tule-

vaisuuden tahtotilan läpikäynnillä tuoden esille CampusOnlinen aseman ja erilaiset korkeakoulupoliit-

tiset ja yhteiskunnalliset visiot ja tavoitteet, jotka suoraan liittyvät siihen. Tarkastelua jatketaan analy-

soimalla CampusOnlinen tulevaisuuden potentiaaleja eri näkökulmista organisoitumisesta kansainvä-

lisyyteen. Tämän jälkeen käydään läpi tunnistettuja CampusOnlineen liittyviä riskejä. Analyysi pyritään

mahdollisuuksien mukaan yhdistämään tätä raporttia edeltävään kvantitatiiviseen osuuteen ja saa-

maan näin sille kontekstia.

Tunnistetut ja analysoidut potentiaalit ja riskit konkretisoidaan seuraavaksi kolmeksi tulevaisuuden

skenaarioksi:

• Ammattikorkeakoulujen kesäopintoportaali

• Tutkintokoulutuksen ja jatkuvan oppimisen portaali

• Kansainvälisesti hyödynnetty opintoportaali

Skenaariot ovat toistensa suhteen kumulatiivisia. Ensimmäinen skenaario luo tulevaisuuskuvan, jossa

CampusOnlinen rooli pysyy kutakuinkin ennallaan. Toisessa skenaariossa sen pohjalta pystytään hyö-

dyntämään tunnistettuja potentiaaleja merkittävästi kansallisella taholla. Kolmannessa skenaariossa

potentiaaleja hyödynnetään kansallisen tason lisäksi myös kansainvälisesti. Tämä kolmas skenaario on

luonteeltaan varsin rohkea tulevaisuudenkuva, jonka toteutuminen kokonaisuudessaan on hyvin epä-

todennäköistä. Mutta se on mukana tuomassa perspektiiviä niistä moninaisista mahdollisuuksista, joita

CampusOnlinen kaltaiseen opintoportaaliin parhaimmassa tapauksessa liittyy.

64

6.1. Tahtotila CampusOnlinea, johon tässä yhteydessä luetaan kuuluvaksi edeltäjä SummerSemester, voidaan jo

tässä vaiheessa luonnehtia ainakin keskisuureksi menestykseksi. Siihen osallistuvat kaikki Suomen am-

mattikorkeakoulut, suurin osa näistä verrattain aktiivisesti, ja se on hyvin lyhyessä ajassa moninkertais-

tanut ammattikorkeakoulujen ristiinopiskelun volyymin. CampusOnline on siis opiskelijoiden löytämä

ja käyttämä opintoportaali, joka on saanut aikaan merkittäviä reaalimaailmassa tapahtuneita positiivi-

sia muutoksia ihmisten käyttäytymiseen ja toimintaan.

CampusOnline on lanseerattu aikana, jolloin suomalainen korkeakoulukenttä on historiallisessa muu-

toksessa. Laaja Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 -selvitys on vastikään valmistunut. Siinä

suomalaisille korkeakouluille on hahmoteltu tavoitteet ja tiekartta kehittämisohjelmineen näiden ta-

voitteiden saavuttamiseksi. Visio 2030 -kehittämisohjelmat ovat:

• Osaavimman työvoiman kotimaaksi

• Uudistuva korkeakoulutus ja digitaalinen palveluväylä

• Korkeakouluyhteisön osaamisella maailman parasta oppimista ja oppimisympäristöjä

• Yhteistyö ja avoimuus tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan voimavaraksi

• Korkeakoulut Suomen parhaiksi työpaikoiksi

Näillä kehittämisohjelmilla on jokaisella 2-3 alakohtaa, joista CampusOnlinella on paljon tarjottavaa

ainakin kolmeen:

• Jatkuvan oppimisen toimintamalli ja tarjonnan konseptointi

• Rakennetaan korkeakoulutuksen digitaalinen palveluympäristö

• Koulutus digitalisoituu, modulaarisuus lisääntyy ja opetus uudistuu

Jatkuva oppiminen on keskiössä korkeakoulutuksen tulevaisuuden visioissa, ja se näkyy myös Visio

2030 -tavoitteissa. Siihen liittyy keskeisesti korkeakoulutuksen digitalisoiminen ja lisääntynyt modulaa-

risuus. Ideana on, että suomalaiset voisivat jatkossa rakentaa itselleen pienemmistä palasista entistä

joustavamman koulutusprofiilin jo tutkintokoulutuksessa ja tämän jälkeen työelämästä käsin täyden-

tää tuota profiilia selkeästi pienempiä työelämärelevantteja moduuleja opiskellen. Digitaalisuus ja kou-

lutuksen modulaarisuus mahdollistavat entistä syvällisemmän ja toimivamman yhteistyön korkeakou-

lujen välillä. Samoin ne saattavat oikein toteutettuina mahdollistaa erilaisia uusia toimintamalleja ja

avauksia koulutusviennissä ja ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kasvattamisen.

65

Kuva 37: Yhtenäiset rajapinnat koulutustarjonnan siirtämiseen (Visio 2030 työryhmien raportit, sivu 19)

Kuva 37 osoittaa, että CampusOnline on jo mukana Visio 2030 -suunnitelmissa. Tavoitteiden saavutta-

minen edellyttää koulutustarjonnan rajapintojen yhtenäistämistä, ja CampusOnline on vakiintuneena

ja toimivaksi havaittuna portaalina mukana suunnitelmissa. Käytännössä tulevaisuuden kysymykseksi

nousee CampusOnlinen ja Opintopolun suhde, sulautetaanko ensiksi mainittu jälkimmäiseen ja jos su-

lautetaan, niin milloin, miten, kuinka laajasti ja minkälaisena.

Visio 2030:n lisäksi CampusOnlinen tulevaisuutta määrittää ja ohjaa korkeakoulujen digivisio. Tämän

tavoitteena on ”avata oppimisen kansalliset tietovarannot yksilön ja yhteiskunnan käyttöön”. Korkea-

koulujen digivision kymmenen vuoden tiekartalla on yhteisen opetustarjonnan ja rajapintojen kautta

saavutettu oppimisen ekosysteemi, joka palvelee paitsi jatkuvaa oppimista, myös mm. koulutusvientiä

ja kansainvälistymistä.

Tässä raportissa CampusOnline nähdään tällaisena oppimisen ekosysteeminä, jonka kehittyneempi

versio pystyy toteuttamaan Visio 2030:n ja korkeakoulujen digivision tavoite- ja tahtotiloja. Tulevaisuu-

den skenaariot eivät ota kantaa siihen, missä määrin CampusOnline on sulautunut Opintopolkuun. Ne

olettavat, että on olemassa CampusOnlinen kaltainen oppimisportaali, mikä mahdollistaa korkeakou-

lujen ristiinopiskelun ja lähtee rakentamaan skenaarioita tästä lähtökohdasta käsin.

66

6.2. Potentiaalit CampusOnlinen tulevaisuuden potentiaaleja käsitellään viiden teeman kautta: yhteistyö, kattavuus,

kansainvälisyys, markkinat sekä rahoitus. Näitä analysoidaan ennen kaikkea Visio 2030:n sekä korkea-

koulujen digivisio-materiaalien näkökulmasta. Mahdollisuuksien mukaan pyritään yhdistämään kvali-

tatiiviset potentiaalit raportin edellisten osien kvantitatiiviseen kontekstiin.

6.2.1. Yhteistyö

CampusOnline-toiminta on käytännössä jo määritelmällisesti yhteistyötä, tarjoavathan siinä ammatti-

korkeakoulut omia opintojaksojaan toisten ammattikorkeakoulujen opiskelijoille. Tämä yhteistyö ei ole

kuitenkaan – mahdollisesti joitain harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta – käytännössä millään tavalla

koordinoitua. Ammattikorkeakoulut valitsevat itsenäisesti oman harkintansa mukaan ja muiden kanssa

neuvottelematta, mitä opintojaksoja CampusOnlineen laittavat, ja toisaalta opiskelijat valitsevat sieltä

itsenäisesti opintojaksoja varmistaen niiden hyväksiluettavuuden omassa opintosuunnitelmassa.

Tämä yhteistyö voisi kuitenkin mennä hyvin paljon pidemmälle hyödyttäen opiskelijoita, ammattikor-

keakouluja ja työelämää. Esimerkiksi kuusi pienempää liiketalouden tradenomin opintoja tarjoavaa

ammattikorkeakoulua voisi sopia CampusOnlinea hyödyntäen yhteistyöstä seuraavin periaattein:

1. Liiketalouden opintosuunnitelmat uudistetaan yhdessä siten, että rakennetaan moduuleita,

joista osan opiskelija voi valita mistä ammattikorkeakoulusta tahansa.

2. Ammattikorkeakoulut jakavat vastuun moduuleista keskenään. Vastuu perustuu siihen, missä

liiketalouden erikoisosaamisessa ammattikorkeakoululla on suhteellinen etu asiantuntemuk-

sessa ja osaamisessa. Nämä moduulit toteutetaan verkko-opintoina, ja vastuullinen ammatti-

korkeakoulu sitoutuu tarjoamaan ne kaikille.

3. Kukin yhteistyöhön sitoutunut ammattikorkeakoulu voi hakuvaiheessa tarjota liiketalouden tra-

denomin opintoihin suuren määrän suuntautumisvaihtoehtoja ja opiskelijalle mahdollisuuden

räätälöidä näistä itselleen omanlaisensa ja omaan toiveammattiin ja -työtehtävään sopivan yh-

distelmän.

4. Yhteistyössä olevat ammattikorkeakoulut antavat toisilleen etusijan CampusOnline-opiskelija-

valinnassa, jotta paikka opintojaksolla on varma.

5. Osin hyvinkin erikoistuneita moduuleita tarjotaan myös avoimen opiskelijoille mainostaen niitä

oman asiantuntemuksen päivityksenä.

67

6. Kukin mukana oleva korkeakoulu suunnittelee oman liiketalouden henkilöstöstrategiansa sovi-

tun yhteistyön pohjalta. Eläköityvien opettajien tilalle palkataan omaan pedagogiseen vastuu-

alueeseen erikoistuneita opettajia, nykyisille opettajille suunnitellaan koulutuksia oman vastuu-

alueen mukaisesti, ja oman vastuualueen asiantuntemusta kerryttävää työkiertoa tuetaan.

Tällaiselle pitkälle menevälle yhteistyölle ei ole lainsäädännöllisiä eikä teknisiäkään esteitä. Kaikki osal-

liset saisivat merkittävää taloudellista18 ja toiminnallista hyötyä. Erityisen toimiva tällainen konsepti

olisi pienempiä ammattikorkeakoulujen kohdalla, koska näin ne kykenisivät kasvattamaan suuntautu-

misvaihtoehtojen määrää olennaisesti. Konsepti sopisi erittäin hyvin myös sellaisille harvinaisemmille

tutkinnoille, joita on vain muutamassa ammattikorkeakoulussa Suomessa.

Yhteistyö CampusOnlinen hyödyntämisessä voi olla myös vähemmän tiivistä19. Joukko ammattikorkea-

kouluja voi sopia, että kukin niistä tarjoaa tiettyjä vapaasti valittavia opintojaksoja CampusOnlineen ja

kaikki yhteistyöhön osallistuvat sisällyttävät ne opintosuunnitelmaansa. Näitä CampusOnline-opinto-

jaksoja myös mainostetaan opiskelijoille kaikissa ammattikorkeakoulussa. Näin jokainen yhteistyöhön

osallistuva voisi jättää omia vapaasti valittavia opintojaksoja järjestämättä saaden siitä säästöä, ja luon-

nollisesti kaikki saisivat OKM-perusrahoitusta järjestämistään CampusOnline-opintojaksoista.

Yhteistyötä on mahdollista tehdä myös kansainvälisessä kontekstissa. Monella ammattikorkeakoululla

on kumppanuussuhteita ulkomaisten korkeakoulujen kanssa, osalla jopa jaettuja tutkintoja. Oiva tapa

syventää näitä kumppanuuksia olisi sopia yhteisistä opintomoduuleista. Suomalaisen ammattikorkea-

koulun järjestämä opintomoduuli voisi tässä tapauksessa olla järjestettynä CampusOnlinessa siten, että

kumppanikorkeakoulun opiskelijoilla20 olisi etusija opiskelijavalinnassa ja vapaille paikoille voisi ottaa

opiskelijoita muista ammattikorkeakouluista tai joissain tapauksissa avoimen ammattikorkeakoulun

kautta. Näin ammattikorkeakoulut voisivat CampusOnlinea hyödyntämällä syventää strategisia ja pe-

dagogisia kumppanuuksiaan ulkomaisten korkeakoulujen kanssa.

18 Mikäli 1/4 yhteensä 210 opintopisteen tradenomiopinnoista suoritettaisiin yhteistyöopintoina, toisi tämä ammattikor-

keakoululle 210 / 4 * 45 € = 2 363 € valmistunutta opiskelijaa kohti lisätuloja vuoden 2022 ennakoidulla rahoitustasolla.

Tässä on oletuksena, että kaikki kouluttavat toistensa opiskelijoita yhtä paljon ja verkko-opintojaksojen yksikkökustannus

on yhtä suuri kuin läsnäoloa vaativien opintojaksojen, koska ne eivät ole MOOC-muotoisia rajattomasti skaalautuvia. 19 Yksi tunnistettu haaste yhteistyölle on kirjavat ja ei-yhteismitalliset opintojaksojen osaamisen kuvaukset, mitkä tekevät

hyväksiluvut usein ongelmallisiksi. Tälle on esitetty ratkaisuksi ESCO-luokituksen hyödyntämistä. 20 Tässä toimintatavassa saattaa potentiaalisia ongelmia OKM-perusrahoituksen suhteen, mikäli lain (941/2017) 8a§ 2m

”korkeakoulu”-sanan tulkitaan viittaavan vain suomalaiseen korkeakouluun.

68

6.2.2. Kattavuus

Tällä hetkellä CampusOnline tarjoaa opintojaksoja lähes yksinomaan ammattikorkeakouluopiskeli-

joille. Saatavilla olevan tiedon perusteella avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijat eivät ole suuressa

määrin löytäneet CampusOnlinea. Ei myöskään ole viitteitä yliopistosektorin opiskelijoiden osallistu-

misesta CampusOnline-opintojaksoille. Kolmas potentiaalisesti merkittävä portaalin hyödyntäjä olisi

toisen asteen opiskelijat. Neljäntenä uutena ryhmänä CampusOnline voisi tuoda tarjontaa myös kan-

sainvälisille markkinoille, varsinkin englanninkielisten MOOC-opintojaksojen osalta.

Jatkuva oppiminen on jo nykyisellään suuri mahdollisuus CampusOnlinelle varsinkin MOOC-opintojak-

sojen kohdalla. Potentiaali kasvaa entisestään, mikäli CampusOnlinessa alettaisiin järjestää osiossa

6.2.1. mainittuja tutkinto-opiskelijoiden syventävien opintojen moduuleita. Portaalia kannattaisikin

mainostaa potentiaalisille avoimen opiskelijoille ja tuoda sinne enemmän näitä kiinnostavia opintojak-

soja. Taloudellisessa mielessä tämä on erittäin kannattavaa, Viivain Oy:n ennusteen mukaan jatkuvan

oppimisen opintopisteestä saa vuonna 2022 yli kolminkertaisen määrän OKM-perusrahoitusta suh-

teessa yhteistyöopintopisteeseen.

Yliopisto-opiskelijat ovat toinen merkittävä potentiaalinen CampusOnlinea hyödyntävä ryhmä. Heidän

kohdallaan haasteena on todennäköisesti ennen kaikkea merkittävät erot opetussuunnitelmissa. Missä

määrin CampusOnlinessa on nykyisellään opintojaksoja, joita voidaan sisällyttää yliopisto-opiskelijoi-

den opintosuunnitelmiin? Todennäköisesti varsin vähän. Mutta ainakin liiketalouden, kulttuurin ja tiet-

tyjen tekniikan alojen joukossa on paljon opintojaksoja, jotka sopisivat kummankin sektorin opiskeli-

joille. Pään avaaminen vaatisi aktiivista ja tavoitteellista sektoreiden välistä yhteistyötä.

Toisen asteen opiskelijat hyötyisivät suuresti CampusOnlinesta, jos he voisivat opintojaksoja suoritta-

malla saada tietoa tulevista hakukohteistaan ja saada hyväksiluettua opintoja korkeakouluun päästes-

sään. Osa CampusOnlinen tarjonnasta varmasti sopisi toisen asteen opiskelijoille, ja näitä voisi heille

mainostaa. Ongelmana on kuitenkin rahoitus – ainakaan yhteistyöopintopisteen muodossa toisen as-

teen opiskelijan suorittamasta opintopisteestä ei toistaiseksi saa OKM-perusrahoitusta.

Kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla Suomella on erinomainen maine. CampusOnlinella olisi valtava

potentiaali saada kansainvälisiä opiskelijoita MOOC-opintojaksoille kohdennetulla markkinoinnilla. Sa-

moin englanninkieliset syventävät opintomoduulit saattaisivat löytää ulkomaisen asiakaskunnan. Tämä

saattaisi vaatia joitain lainsäädännöllisiä muutoksia. Myös hintatasoa ja maksuehtoja tulisi selvittää.

69

6.2.3. Kansainvälisyys

Kansainvälisyys on korkeakoulujen yhteistyön ja jatkuvan oppimisen edistämisen ohella CampusOnli-

nen merkittävin potentiaali. Tällä potentiaalilla on monia ilmenemismuotoja. Edellisissä osioissa ovat

tulleet esille mahdollisuudet syventää kansainvälisiä kumppanuuksia sopimalla yhteisistä CampusOnli-

nessa tarjottavista opintomoduuleista sekä ulkomaalaisille kohdennettu CampusOnlinessa järjestetty-

jen englanninkielisten MOOC-opintojaksojen markkinointi. Mutta näiden lisäksi mahdollisuuksia on

myös ainakin koulutusvientiin, lukukausimaksuvelvollisten opiskelijoiden houkutteluun sekä kansain-

välisten luennoitsijoiden ja opettajien käyttöön liittyen.

Suomella on erittäin hyvä maine laadukkaan koulutuksen maana, mutta tulokset koulutusviennissä ei-

vät millään tavalla vastaa tätä mainetta. CampusOnline-opintojaksoja voisi hyödyntää esimerkiksi ul-

komaalaisille kohdennetussa opettajakoulutuksessa. Konsepti toimisi siten, että opiskelijoille tarjottai-

siin ensimmäinen puolisko opinnoista CampusOnlinessa ja jälkimmäinen lähiopetuksena joko Suo-

messa tai opiskelijoiden kotimaassa. Näin toimimalla koulutuksen hinta saataisiin nykyistä kilpailuky-

kyisemmäksi ja volyymia skaalattua ylöspäin.

Samankaltainen konsepti voitaisiin ottaa käyttöön myös EU/ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden

kanssa. Näille myytävä koulutus voisi tapahtua kaksi ensimmäistä vuotta kokonaan verkossa Campu-

sOnlinessa, ja tämän jälkeen loput Suomessa. Hinta- ja volyymiedut olisivat taas ilmeiset. Toimintamalli

ratkaisisi myös mm. viisumin saantiin liittyviä haasteita. Lisäksi CampusOnlinessa voisi olla tasokas suo-

men kielen perusteiden MOOC, jota markkinoitaisiin EU/ETA-alueen ulkopuolisille muun koulutus-

markkinoinnin yhteydessä ja johon opiskelija voisi osallistua jo ennen opiskelijastatuksen saamista.

CampusOnlinessa osa opintojaksoista on todella suosittuja. Näihin MOOC-muotoisiin opintojaksoihin

olisi mahdollista räätälöidä kansainvälisten luennoitsijoiden ja asiantuntijoiden verkkoluentoja. Tämä

toisi kansainvälistä ilmettä, laatua ja vaihtelua. Se olisi myös hyvä lisä varsinkin ulkomaisille opiskeli-

joille suunnatussa markkinoinnissa. Tämä toisi kustannuksia ja teknisiä haasteita opintojakson järjes-

täjälle, mikä ei välttämättä olisi ongelma, jos opiskelijavolyymit laskettaisiin sadoissa.

Suuri osa näistä kansainvälisyyteen liittyvistä potentiaaleista vaatii laki- tai asetusmuutoksia, Campu-

sOnlinen toimintamallien muokkauksia ja esimerkiksi verkkomaksuominaisuuksia CampusOnlineen.

Käytännössä CampusOnline tulisi järjestää siten, että se mahdollistaa eri hinnat eri asiakasryhmille ja

tietyissä tilanteissa etusijakäytännöt opintojaksoille hyväksymisessä.

70

6.2.4. Markkinat

Nykyisellään CampusOnline-opintojaksot tuotetaan ammattikorkeakouluissa. Ei kuitenkaan olisi mah-

dotonta avata koulutusmarkkinoita joillain selkeillä ehdoilla myös näiden ulkopuolisille yksityisille toi-

mijoille. CampusOnlinesta voisi kehittyä opintoportaali, jonne monet eri tahot korkeakouluista yrityk-

siin ja kolmannen sektorin toimijoihin tuottavat sisältöä. Tällainen laajentuminen sopisi erityisesti sii-

hen tulevaisuuskuvaan, jossa CampusOnlinella on merkittävä rooli jatkuvan oppimisen opintoportaa-

lina, mutta se voisi tukea myös koulutusviennin pyrkimyksiä.

Yksityisten toimijoiden tulo CampusOnlineen toisi haasteita mm. rahoitukseen ja hyväksilukuihin liit-

tyen. Yhdessä mahdollisessa toimintamallissa yksityisten toimijoiden jatkuvan oppimisen koulutustoi-

minta erotettaisiin rahoituksellisesti täysin korkeakoulujen järjestämästä toiminnasta. Tässä mallissa

valtio antaisi jokaiselle suomalaiselle vuosittaisen koulutussetelin, jonka tämä voisi halutessaan käyttää

oman työelämärelevantin osaamisensa päivittämiseen. CampusOnlinessa tarjottavat yritysten toteu-

tukset saisivat rahoituksen pääasiassa näin, mutta ne voisivat tämän lisäksi tarjota opintojaksoja myös

korkeakouluopiskelijoille. Tämä voisi tuoda opintosuunnitelmiin nopeata reagointia muuttuvaan työ-

elämäkysyntään ja paikata aukkoja korkeakoulujen omissa opetussuunnitelmissa.

Tämän suomalaiselle asiakaskunnalle tarjottavan palvelun lisäksi markkinoita voitaisiin avata ulko-

maille sekä korkeakoulujen että suomalaisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden tarjoaman

koulutuksen muodossa. Mikäli CampusOnlinen maksujärjestelmä rakennettaisiin tätä tukemaan, voisi

sinne rakentaa potentiaalisesti hyvin menestyvät verkkokoulutusmarkkinat. Tässäkin auttaa Suomen

hyvä maine, ja se, että suomalaiset itse olisivat usein samoilla opintojaksoilla. Tällaiset markkinat olisi-

vat erityisen houkuttelevat selkeästi työelämärelevanttien osaamismoduuleiden kohdalla. Näistä kor-

keakoulut ja yritykset voisivat saada hyvän hinnan ulkomaalaisilta opiskelijoilta. Korkeakouluille tämä

tarkoittaisi sitä, että ko. osaamismoduuleihin voitaisiin panostaa entistä enemmän hankkimalla mm.

kotimaisia ja ulkomaisia huippuluennoitsijoita.

Toinen suuri markkinaehtoinen kansainvälisiin markkinoihin kytkeytyvät mahdollisuus liittyy osaami-

sen tunnistamiseen ja validointiin. Suomalaisten korkeakoulujen maine avaa tässäkin monia mahdolli-

suuksia etenkin ammattikorkeakoulujen ja ammattikoulujen puolella. Suomalaisen korkeakoulun an-

tama ammattitaidon validointi olisi arvokas varsinkin kehittyvissä maissa koulutuksensa hankkineille.

Tässä validointi voitaisiin järjestää siten, että valtaosa siitä tapahtuisi verkossa CampusOnline-opinto-

jaksona ja viimeinen osio Suomessa paikan päällä.

71

6.2.5. Rahoitus

Raportin osiossa 5.7@ on käyty läpi, miten ammattikorkeakoulujen yhteistyössä suoritetuista opinto-

pisteistä saatu OKM-perusrahoitus on pienenemässä hyvin nopeasti. On todennäköistä, että tämä ra-

hoituksen lasku muodostuu myös CampusOnlinen volyymin kasvua rajoittavaksi tekijäksi. Tähän haas-

teeseen on kuitenkin olemassa ratkaisukeinoja, joista tässä esitetään lupaavimmat.

Yksi keino kasvattaa rahoitusta on toteuttaa edeltävissä luvuissa esitettyjä keinoja. Jatkuvan oppimisen

opintopisteiden lisäämiselle ei ole mitään esteistä nykyisessä rahoitusmallissa tai lainsäädännössä. Yh-

teistyö tutkintojen välillä taas tekisi CampusOnline-opinnoista taloudellisesti kannattavia, vaikka OKM-

perusrahoituksen taso olisi matala. Ja laajentaminen kansainvälisille markkinoille toisi kokonaan uusia

tulonlähteitä OKM-perusrahoituksen rinnalle, mikä tukisi CampusOnline-toiminnan laajentamista.

Kuva 38: Ennuste vuosina 2021-2030 yhteistyöopintopisteestä saatavasta rahoituksesta ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa maltillisen kasvun ske-

naariossa, sekä tilanteessa, jossa nämä on yhdistetty sektoreiden yhteiseksi rahoitustekijäksi (lähde: Viivain Oy:n ennuste 11/2019)

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on perusrahoituksen ehtojen tarkistamisella mahdollisuus parantaa

kannustetta tuottaa yhteistyöopintopisteitä kustannusneutraalisti. Yliopistosektorilla yhteistyöopinto-

pisteiden perusteella jaetaan ammattikorkeakoulusektorin tavoin 1 % kokonaisrahoituksesta. Yliopis-

tosektorilla yhteistyöopintopisteiden määrä on kuitenkin pieni ja rahoitus ammattikorkeakoulusekto-

riin verrattuna kaksinkertainen. Tästä syystä yliopistosektorilla yhdestä yhteistyöopintopisteestä saa

Viivain Oy:n ennusteen mukaan vuonna 2021 rahoitusta peräti yli 500 € (Kuva 38).

72

Mikäli korkeakoulujen yhteistyöopintopisteiden kokonaismäärää halutaan kasvattaa, voitaisiin korkea-

koulusektoreiden yhteistyöopintopiste-rahoitustekijän osuus jakaa samasta suuremmasta potista

kummallekin sektorille. Tällöin se sektori voittaisi, joka harjoittaisi enemmän yhteistyötä. Tämä kasvat-

taisi myös ammattikorkeakoulujen yhteistyöopintopisteestä saamaa rahasummaa olennaisesti. Tällöin

vielä vuonna 2025 myös ammattikorkeakoulut saisivat tuottamistaan yhteistyöopintopisteistä ennus-

teen mukaan yli 100 €21, vaikka sekä niiden että yliopistojen tuottamien yhteistyöopintopisteiden

määrä olisi kasvanut erittäin voimakkaasti.

Toinen valtionrahoituksen keino olisi taata minimitaso yhteistyöopintopisteille. Mikäli korkeakouluille

taattaisiin esimerkiksi 50 euron minimireaalirahoitus yhteistyöopintopistettä kohden, olisi näiden tur-

vallisempi suunnitella CampusOnline-toimintaansa. Eikä tämä todennäköisesti tulisi valtiolle kalliiksi.

Vaikka opintopisteiden määrä nousisi vuonna 2022 nykytasosta kolminkertaiseksi, eli 300 000 opinto-

pisteeseen, joutuisi valtio maksamaan vain 6,1 M€ lisää vuodessa nykytasoon verrattuna. Tämä olisi

todennäköisesti hyvä sijoitus valtiolta huomioiden korkeakoulujen yhteistyötä ja omiin vahvuuksiinsa

profiloitumista lisäävät vaikutukset.

Myös ammattikorkeakouluilla itsellään on mahdollisuus sopia keinoista, joilla kannusteet tuottaa Cam-

pusOnline-opintojaksoja säilyvät OKM-perusrahoituksen jyrkän laskun jälkeenkin. Ammattikorkeakou-

lut voivat keskenään sopia minimireaalihinnasta, jonka alle yhteistyöopintopisteestä saatava rahoitus

ei voi laskea. Tällöin ammattikorkeakoulut itse subventoivat OKM-perusrahoituksen ja minimireaali-

hinnan erotuksen omien opiskelijoiden kuluttamien CampusOnline-opintopisteiden suhteessa. Tässä

mallissa tuottajiksi profiloituvat ammattikorkeakoulut siis saisivat subventiota kuluttajiksi profiloitu-

neilta ammattikorkeakouluilta. Maksettavat summat jäisivät tässäkin mallissa pieniksi, ainakin jos niitä

tarkastellaan euroa opintopisteellä -näkökulmasta. Tällainen järjestelmä olisi yksinkertainen toteuttaa

ja laskea. Lisäksi ammattikorkeakoulut voisivat valtuuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön hoitamaan

tämän maksutasauksen seuraavan vuoden rahoituspäätöksessä.

Rahoitukselle on tehtävissä useita toimenpiteitä, joista mikään ei ole todennäköisesti kallis suhteessa

siitä saataviin etuihin. Rahoituksen voivat maksaa korkeakoulujen ulkopuoliset opiskelijat, toinen kor-

keakoulusektori, opetus- ja kulttuuriministeriö tai kuluttajiksi profiloituneet ammattikorkeakoulut.

21 Tässä viitataan euromäärään, minkä korkeakoulu saa budjettivuonna 2025 vuosina 2021-2023 tuotetuista yhteistyöopin-

topisteistä. Kappaleessa 5.7 rahoitus ilmoitetaan summana, minkä korkeakoulu saa tulevaisuudessa ko. vuonna tuotetusta

yhteistyöopintopisteestä. Ensiksi mainittu tarkastelutapa tuottaa aina suuremman euromäärän, kun tulokset ovat kasvussa.

73

6.3. Riskit CampusOnlinen tulevaisuuden riskeistä on tullut aiemmissa luvuissa esille opintopisteestä saatavan

rahoituksen laskeminen alle tuotantokustannusten. Tämä on riski ennen kaikkea toiminnan volyymin

kasvulle. Tässä luvussa käydään läpi muita tunnistettuja riskejä CampusOnlinelle. Näitä ovat poistumi-

nen rahoitusmallista, teknisen haasteet, toiminnan keskittyminen vain muutamien tehokkaimpien toi-

mijoiden MOOC-toteutuksiin sekä laeista tulevat etenemisesteet toiminnan laajentumiselle.

Yhteistyöopintopisteiden poistuminen rahoitusmallista on aina riski, koska mallia voidaan muuttaa

neljän vuoden välein sopimuskauden taitekohdassa. Tämän riskin todennäköisyys on kuitenkin laske-

nut, koska rahoitusmallin pitkäjänteisyyden merkitys on ministeriön puolelta tunnustettu. Toisaalta

myös yhteistyöopintopisteitä on tullut ammattikorkeakoulujen puolelta niin paljon, että kannustevai-

kutuksen voidaan katsoa toimineen hyvin. Kuitenkin riski saattaa mietityttää joitain korkeakouluja,

koska rahoituksen 2-4 vuoden viiveen vuoksi jo tehtyjäkään tuloksia ei voida laskea varmaksi saa-

miseksi.

Teknisen haasteet ovat käytännössä eksistentiaalinen riski CampusOnlinen kaltaiselle portaalille, var-

sinkin jos sen halutaan laajentuvan yhä syvemmän korkeakouluyhteistyön suuntaan. Järjestelmän tu-

lee toimia varmasta ja vakaasti, jotta opiskelijat ja ammattikorkeakoulut voivat olla varmoja paitsi opis-

keluprosessin, myös ilmoittautumisjärjestelmän toimivuudesta. Manuaalinen työ pitää saada minimoi-

tua, mutta tiedonsiirron automatisointiin tarkoitetun yhteisen palveluväylän rakentaminen on vienyt

odotettua kauemmin. Yksi haaste on myös verkkomaksuominaisuuden tuominen CampusOnlineen.

Toiminnan keskittyminen MOOC-toteutuksiin ei välttämättä ole riski, mikäli CampusOnline-toimintaa

ei haluta laajentaa syvemmän yhteistyön suuntaan. Ja vaikka tämä laajentuminen tapahtuisi, voisi

OKM-perusrahoituksen tuoma taloudellinen merkitys olla siinä toissijainen toiminnallisiin etuihin näh-

den. Osa CampusOnlinen alkuperäistä ideaa oli avata nykyiset ammattikorkeakoulujen tutkinto-opis-

kelijoiden opintosuunnitelmien opintojaksot muille. Nyt on käynyt ilmeisesti osin niin, että CampusOn-

lineen on tuotettu erikseen suuria MOOC-toteutuksia, joita ei välttämättä ole tutkinto-opiskelijoiden

opintosuunnitelmissa ja joita ei ehkä olisi olemassa ilman OKM-perusrahoituksesta tulevaa palkkiota.

Laeista tulevat etenemisesteet ovat merkittävä riski CampusOnlinen toiminnan laajentamisen ja eten-

kin kansainvälistämisen tiellä. Lainsäädännön tulee mahdollistaa verkko-opintojen joustava järjestämi-

nen ja markkinaehtoinen hinnoittelu kansainvälisille asiakkaille, jotta kaikki CampusOnlinen tunniste-

tut potentiaalit voidaan hyödyntää.

74

6.4. Skenaariot CampusOnline-skenaariot -luvussa käydään tunnistettujen tulevaisuuden potentiaalien pohjalta läpi

kolme vaihtoehtoista tulevaisuuspolkua. Ensimmäinen on varovaisen pessimistinen skenaario, missä

CampusOnline-toiminta jää nykytasolleen sekä volyymin että toimintamuotojen osalta. Toisessa ske-

naariossa toiminta laajenee merkittävästi kotimaassa. Sen ympärille rakennetaan yhteistyömalleja, ja

myös työelämässä jo olevat löytävät sen. Kolmannessa skenaariossa CampusOnlinesta tulee kotimai-

sen vahvan toimijan lisäksi myös merkittävä kansainvälinen opintoportaali, mitä kautta suomalaiset

korkeakoulut myyvät koulutusta ja rakentavat yhteyksiä ulkomaille. Skenaariot kuvaavat vuoden 2024

tilannetta. Skenaarioissa on huomioitu vuosina 2016 - 2018 toteutunut yhteistyö- ja jatkuvan oppimi-

sen opintopisteiden voimakas ja nopea kasvu. Tämän – ja tunnistettujen potentiaalien – perusteella on

oletettu kasvun olevan mahdollista myös jatkossa.

Oletuksena skenaarioissa on 2021-2024 rahoitusmalli sekä 815 M€ OKM-perusrahoitus vuoden 2020

reaaliarvolla. Tästä noin 8 M€ jaetaan yhteistyö- ja 65 M€ jatkuvan oppimisen opintopisteiden perus-

teella. Omien opiskelijoiden suorituksista tulevia säästöjä ei huomioida rahoitusarvioissa. Skenaariot

eivät ota kantaa CampusOnlinen vuoden 2024 toteutusmuotoon. Suurella todennäköisyydellä se on

sulautettu tai yhdistetty johonkin toiseen portaaliin, mahdollisesti Opintopolkuun.

6.4.1. Ammattikorkeakoulujen kesäopintoportaali

CampusOnline -opintojaksojen volyymi vuonna 2024: 180 000 op

• Korkeakoulujen yhteistyöopintoja: 160 000 op

• Jatkuvan oppimisen opintoja: 20 000 op

• Kesällä suoritettuja opintoja: 90 000 op

• Markkinaehtoisesti myytyjä opintoja: 0 op

• Rahoitus: 9 M€, mistä

o 6,5 M€ yhteistyöopintopisteistä

o 2,5 M€ jatkuvan oppimisen opintopisteistä

Vuonna 2024 CampusOnlinen volyymi on kasvanut 180 000 opintopisteeseen, joista 20 000 on jatku-

van oppimisen opintopisteitä. Opintoportaali on yhä pääasiassa kesäopintoihin painottuva ja puolet

opintopisteistä suoritetaan kesäkuukausina. Kehitystyötä ei ole jatkettu mahdollistamaan markkinaeh-

toista opintojaksojen myyntiä ulkomaille, joten näitä ei synny lainkaan. Rahoituksen CampusOnline-

opinnot saa kokonaisuudessaan OKM-perusrahoituksesta. Tästä 6,5 M€ tulee yhteistyöopintopisteistä

ja 2,5 M€ jatkuvan oppimisen opintopisteistä. Yhteensä rahoitus on hieman alle 9 M€.

75

CampusOnline jakaa edelleen ammattikorkeakoulut tuottajiin, kuluttajiin ja passiivisiin. Jokaisessa am-

mattikorkeakoulussa on kuitenkin vakiintunut ainakin muutaman tuhannen vuosittaisen opintopisteen

verran CampusOnlinen hyödyntäjiä. Tuottajien puolella jako on jyrkentynyt. Noin kolmasosa ammatti-

korkeakouluista ei tarjoa lainkaan opintojaksoja. Aktiivisin muutaman ammattikorkeakoulun joukko

vastaa 80 % tuotetuista opintopisteistä. Lähes kaikki opintojaksot ovat suuria MOOC-toteutuksia.

Yhteistyö: Ammattikorkeakoulujen entistä syvempi opintosuunnitelmatasolle menevä yhteistyö on ko-

kenut suuria alkuvaikeuksia. Tutkinnot ovat olleet haluttomia tekemään kompromisseja opintosuunni-

telmiinsa. Muutamia avauksia on ollut, mutta suurin osa näistä on kaatunut erimielisyyksiin ja työkult-

tuurien yhteentörmäykseen. Rahasta on ollut erimielisyyksiä, mikä on usein kaatanut orastavan yhteis-

työn. Muutama opintosuunnitelmatasolle edennyt yhteistyökuvio on päättynyt epäonnistumiseen.

Rohkaiseviakin esimerkkejä löytyy. Pienempien ammattikorkeakoulujen yhteenliittymät ovat onnistu-

neet luomaan toimivan yhteistyön, toinen liiketalouden tradenomin ja toinen tietotekniikan insinöörin

tutkinnossa. Näissä tapauksissa yhteistyön pontimena on ollut taloudellinen pakko sekä hakijoiden vä-

hentyminen, mikä on pakottanut keksimään halvempia tapoja tuottaa laadukasta koulutusta pienem-

mille ryhmille. Nämä kaksi toteutunutta yhteenliittymää kattavat kuitenkin vain muutaman tuhat opis-

kelijaa. Näiden suorittamista opintopisteistä 20 % - 35 % suoritetaan CampusOnlinen kautta kumppa-

niammattikorkeakoulujen järjestämänä, ja opiskelijat ovat olleet malliin tyytyväisiä. Myös opettajat

ovat alun skeptisyyden jälkeen alkaneet pitää mallia hyvänä ja ymmärtävät myös syyt sen takana.

Vähemmän tiivistä epävirallista yhteistyötä on virinnyt enemmän. Moni ammattikorkeakoulu on otta-

nut vuosittain 2-3 kertaa järjestettäviä CampusOnlinen MOOC-toteutuksia opintosuunnitelmiinsa mai-

nostaen näitä opiskelijoilleen. Tämä on mahdollistanut omien vapaasti valittavien opintojaksojen vä-

hentämisen tuoden selkeitä säästöjä. Kehityksen seurauksena jotkut ammattikorkeakoulut ovat esittä-

neet MOOC-opintojaksojen järjestäjille sisältöä koskevia toiveita, joista osa on voitu myös toteuttaa.

Kattavuus: CampusOnlinen kattavuuden laajentamiseksi on tehty avauksia niin ammattikorkeakoulu-

jen kuin opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työelämän intressiryhmien taholta. 2020-luvun alussa yri-

tetään saada myös korkeakoulusektoreiden välistä yhteistyötä tiiviimmäksi selvittämällä yliopistojen

liittymistä CampusOnlineen. Tämä kuitenkin kaatuu pelkoihin siitä, että yhteistyö näivettäisi hyväksi

koetun duaalimallin ja johtaisi akateemisen vapauden kapenemiseen työelämän etuja ajettaessa. Sek-

toreiden välistä yhteistyötä ei näin ollen saatu CampusOnlineen, mutta sitä alkoi aiempaa enemmän

syntyä CampusOnlinen ulkopuolella yksittäisten korkeakoulujen yhteistyönä.

76

Jatkuvan oppimisen tuominen entistä vahvemmin CampusOnlineen onnistui paremmin. Opetus- ja

kulttuuriministeriö rahoitti projektin, jolla suurimmat tekniset haasteet saatiin ratkaistua. CampusOn-

lineen rakennettiin myös maksuominaisuus. Suurista odotuksista huolimatta jatkuvan oppimisen opin-

topistevolyymi jäi kuitenkin verrattain pieneksi, noin 20 000 vuosittaiseen opintopisteeseen. Tähän ha-

ettiin syitä mm. markkinoinnin vastuun epäselvyyksistä sekä opintojaksojen sopimattomuudesta työ-

elämässä jo oleville. Muutama ammattikorkeakoulu kuitenkin onnistui markkinoimaan opintojen alku-

vaiheen opintojaksojaan toisen asteen opiskelijoille. Nähtiin myös onnistumisia syventävien opintojak-

sojen mainostamisesta työelämätaitojen päivittämisenä. Muutaman suuren yrityksen ja sairaanhoito-

piirin kanssa tehtävän yhteistyön avulla näihin saatiin jatkuvaa opiskelijavirtaa työelämässä jo olevista.

Kansainvälisyys: Kun CampusOnlinen kattavuuden laajentamisessa kotimaassa ei saatu aikaan merkit-

täviä onnistumisia, kuivuivat myös kansainvälisen ulottuvuuden haaveet kasaan. Muutama lukukausi-

maksuvelvollisten opiskelijoiden hankkimiseen panostava ammattikorkeakoulu suunnitteli yhdessä

laadukasta suomen kielen MOOC-opintojaksoa CampusOnlineen. Ajatuksena oli tarjota tätä kaikille ul-

komaalaisille Suomeen opiskelemaan hakeville. MOOC myös toteutettiin – ja siitä tuli suosittu Campu-

sOnlinessa – mutta mm. lainsäädännöllisistä syistä sitä ei pystytty tarjoamaan ulkomaalaisille.

Markkinat: CampusOnlinen muodostuessa pääasiassa ammattikorkeakoulujen kesäopintoportaaliksi,

eivät toimijat uskaltaneet ottaa taloudellista riskiä tuotteita markkinoimisesta maksaville asiakkaille.

Myöskään lainsäädäntö ja CampusOnlinen tekninen toteutus eivät tätä käytännössä mahdollistaneet,

koska ne oli viritetty korkeakoulujen keskinäiselle yhteistyölle, jossa ei liiku maksusuorituksia. Mahdol-

lisuus saada onnistumisia koulutusmarkkinoilla tiedostettiin, ja aihe oli esillä juhlapuheissa. Campu-

sOnlinessa olisi kuitenkin tarvittu enemmän onnistumisia sekä koti- että ulkomailla, jotta tästä lähtenyt

positiivinen kierre olisi mahdollistanut kansainvälisen läpimurron ja markkinaehtoisen toiminnan.

Rahoitus: Korkeakoulut eivät luottaneet yhteistyöopintopisteiden pysyvän varmasti yhtenä rahoitus-

mallin osana sopimuskauden 2021-2024 jälkeen. Eniten CampusOnlinea hyödyntävät korkeakoulut

pyrkivät vaikuttamaan, että nykytaso pysyisi. Tässä epävarmuuden olosuhteessa ei uskallettu tosissaan

ehdottaa suurempia reformeja, kuten korkeakoulusektoreiden yhteistyörahoituksen yhdistämistä yh-

deksi prosentin osaksi kaikkea korkeakoulusektorin rahoitusta, joka jaettaisiin sekä ammattikorkeakou-

luille että yliopistoille. Kun CampusOnlinen käyttö tutkinto-opiskelijoilla jäi verrattain vähäiseksi, ei sitä

sen jatkuvan oppimisen potentiaaliakaan onnistuttu hyödyntämään kuin pienessä määrin. Näin Cam-

pusOnlinen kokonaisrahoitus jäi yhdeksään miljoonaan euroon, josta 6,5 M€ yhteistyöopinnoista.

77

6.4.2. Tutkintokoulutuksen ja jatkuvan oppimisen portaali

CampusOnline -opintojaksojen volyymi vuonna 2024: 800 000 op

• Korkeakoulujen yhteistyöopintoja: 450 000 op

• Jatkuvan oppimisen opintoja: 300 000 op

• Kesällä suoritettuja opintoja: 150 000 op

• Markkinaehtoisesti myytyjä opintoja: 50 000 op

• Rahoitus: 65 M€, mistä

o 22,5 M€ yhteistyöopintopisteistä

o 35 M€ jatkuvan oppimisen opintopisteistä

o 7,5 M€ markkinaehtoisesti myydyistä opintojaksoista

Vuonna 2024 CampusOnlinen volyymi on kasvanut 800 000 opintopisteeseen, joista 300 000 on jatku-

van oppimisen opintopisteitä. Opintoportaalin tuottamien ammattikorkeakoulujen perustutkinto-opis-

kelijoiden opintopisteiden osuus lähestyy kymmentä prosenttia. CampusOnline on yhä hieman kesä-

opintoihin painottuva, mutta jo 2/3 opintopisteistä syntyy kevät- ja syyslukukausien aikana. Markki-

naehtoisesti ulkomaille myytävissä opintojaksoissa on tehty onnistuneita avauksia, ja ne tuottavat vuo-

sittain jo 50 000 opintopistettä. CampusOnlinen rahoitus tulee pääasiassa jatkuvan oppimisen OKM-

perusrahoituksena sen vastatessa yli puolesta kokonaisrahoituksesta. Markkinaehtoisesti myytävä

opetus tuottaa jo 7,5 M€. CampusOnlinen kokonaisrahoitus on noin 65 M€.

Kaikki ammattikorkeakoulut osallistuvat aktiivisesti CampusOnline-toimintaan. Osallistumisen motiivi

ei ole enää korkeakoulujen yhteistyöopintopisteistä saatava raha, vaan ennen kaikkea toiminnallinen

pedagoginen yhteistyö tutkinnoissa. Taloudellinen intressi CampusOnlinessa tulee ennen kaikkea jat-

kuvassa oppimisessa, johon ammattikorkeakoulut panostavat merkittävästi. Suuria MOOC-opintojak-

soja on yhä paljon, mutta niiden suhteellinen osuus on vähentynyt nopeasti pienempien syventävien

opintojaksojen määrä ollessa jyrkässä kasvussa.

Yhteistyö: @ Ammattikorkeakoulujen välisestä opintosuunnitelmatason yhteistyöstä on tulossa normi,

ja varsinkin pienet ammattikorkeakoulut hyödyntävät sitä keinona ylläpitää laajempaa tutkintoportfo-

liota. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki ammattikorkeakoulut ovat mukana vähintään yh-

dessä opintosuunnitelmatasolle menevässä yhteistyökuviossa. Nämä yhteistyöhankkeet ovat alkaneet

muokata ammattikorkeakoulujen profiilia yhä erikoistuneemmaksi: eläköityvien opettajien tilalle pal-

kataan yhä kapeamman osaamisprofiilin opettajia täydentämään erikoisosaamisen ja pohjalta koottua

tiimiä.

78

Aivan viime aikoina yhteistyön trendinä on alkanut näyttäytyä koulutusalarajat ylittävä yhteistyö. Am-

mattikorkeakoulut ovat osaksi opiskelijoiden, osaksi elinkeinoelämän pyynnöstä alkaneet yhdistellä eri

koulutusalojen osaamismoduuleita toisiinsa. Aluksi tämä vain mahdollistettiin opintosuunnitelmissa,

mutta pian sitä alettiin aktiivisesti suositella opiskelijoille. Kehitys on johtanut valtavaan määrään eri-

laisia osaamiskombinaatioita ammattikorkeakoulututkinnoissa. Työelämä on ollut erittäin kiinnostunut

etenkin sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan alan yhdistelmistä. Tämä on luonut määritelmiin liittyvän

ongelman – enää ei ole selvää, onko opiskelija ensisijaisesti sosiaali- ja terveys- vai tekniikan alalla.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vetämä työryhmä on asetettu selvittämään asiaa.

Yhä erikoistuneemmat tiimit ideoivat koko ajan uusia oppimismoduuleita työelämän tarpeista käsin

siten, että niitä voi yhdistää laajasti monenlaisiin ammattikorkeakoulututkintoihin. Ne pyritään samalla

suunnittelemaan sellaisiksi, että niissä voi opiskella myös taitojaan päivittävä jo työelämässä oleva. Osa

oppimismoduuleista suunnitellaan alusta lähtien englanniksi, jotta niitä voitaisiin tarjota myös kansain-

välisille markkinoille. Ehkä juuri tästä syystä ammattikorkeakoulut rekrytoivat yhä enemmän työvoi-

maa ulkomailta.

Kaikki ammattikorkeakoulut ovat sisällyttäneet CampusOnline-opintojaksoja opintosuunnitelmiinsa.

MOOC-opintojaksoja on eniten vapaasti valittavissa, mutta yhä enenevässä määrin niitä ja pienempiä

opintojaksoja on myös syventävissä opinnoissa varsinaisen pedagogisen yhteistyön ulkopuolellakin.

CampusOnlinen on hyvin tuttu paikka kaikille ammattikorkeakouluopiskelijoille.

Kattavuus: @ Visio 2030 -dokumentin jatkuvan oppimisen tavoitteita alettiin toimeenpanna määrätie-

toisesti. Juridiset, tekniset ja korkeakoulujen prosesseissa olevat esteet ja hidasteet selvitettiin. Mari-

nin hallitus ajoi lainsäädäntöön muutokset, joiden seurauksena byrokraattiset esteet jatkuvan oppimi-

sen tieltä purettiin ja työelämässä olevia ja näiden työnantajia kannustettiin päivittämään tietojaan ja

taitojaan mm. koulutusseteleillä ja veroporkkanoilla. CampusOnline-portaalissa toteutettiin suuri pal-

velumuotoilun hanke, missä se räätälöitiin mahdollisimman helppokäyttöiseksi jatkuvan oppimisen

opintoja hakevan ihmisen näkökulmasta. Samalla se kytkettiin jokaiselle suomalaiselle luotuun henki-

lökohtaiseen oppijan portaaliin, missä tekoäly suosittelee henkilölle sopivia CampusOnline-opintojak-

soja.

Korkeakoulut vastasivat huutoon ja alkoivat huomioida myös jo työelämässä olevat henkilöt opintojak-

sojensa suunnittelussa. Alettiin kokea luonnollisena, että merkittävä osa CampusOnline-opintojaksolle

osallistuneista oli jo työelämässä olevia. Monet ammattikorkeakoulut alkoivat tehdä yhteistyötä

79

suurten työnantajien kanssa, mistä hyvänä esimerkkinä sairaanhoitopiirien kanssa tehty yhteistyötä

mm. sairaanhoitajien täydennyskoulutuksessa. Suuret kunnat tulivat työnantajina mukaan yhteistyö-

hön, ja merkittävä osa jatkuvan oppimisen opintopisteistä karttuu julkisen sektorin työntekijöille.

Rahoitusmalliin tehty hienosäätö lisäsi merkittävästi korkeakoulusektoreiden välistä yhteistyötä. Yksi

tämän yhteistyön muoto oli yliopistojen mukaantulo CampusOnlineen. Sektoreiden välistä yhteistyö-

opintotoimintaa virisi merkittävästi etenkin talouden, kulttuurin ja tekniikan aloille. Opiskelijat kokivat

laajentuneen opintotarjonnan hyvänä: yliopisto-opiskelijat kokivat saavansa enemmän työelämään

valmistavaa koulutusta ja ammattikorkeakouluopiskelijat vahvempaa teoreettista osaamista. Ammat-

tikorkeakoulut järjestivät kuitenkin edelleen noin 75 % CampusOnline-opintojaksoista.

Toisen asteen opiskelijat saatiin viimein mukaan CampusOnlineen, kun jatkuvan oppimisen opiskelija-

valintaprosessi saatiin kuntoon. Varsinkin useat pienempien kaupunkien ammattikorkeakoulut alkoivat

räätälöidä CampusOnlineen eräänlaisia pehmeän laskun opintojaksoja toiselta asteelta ammattikor-

keakouluun. Näiden tavoitteena oli saada varsinkin oman alueen tekniikan ammattikoulun suoritta-

neet pysymään maakunnan omassa korkeakoulussa. Yhteistyö toisen asteen oppilaitosten kanssa alkoi

alkuhaasteiden jälkeen toimia hyvin, ja näitä opintojaksoja alettiin mainostaa aktiivisesti kaikille kor-

keakouluopintoja harkitseville ammattikouluopiskelijoille. Tilastoissa alkoi heti näkyä pientä kasvua

oman maakunnan ammattikorkeakouluihin sijoittumisessa varsinkin tekniikan aloilla. Samalla keskeyt-

täneiden määrät alkoivat laskea, kun ammattikorkeakouluun siirtyvillä oli jo paremmin tiedossa, mistä

opiskeltavassa tutkinnossa on kyse.

Kansainvälisyys: @ CampusOnlinen laajentuminen kotimaassa johti kunnianhimoisiin tavoitteisiin

tehdä siitä myös kansainvälinen menestystarina. Ideana oli hyödyntää Suomen erinomaista mainetta

laadukkaan koulutuksen maana. Avauksia tehtiin etenkin EU / ETA -alueen ulkopuolisille opiskelijoille

kohdennetuissa palveluissa. Usea ammattikorkeakoulu lanseerasi englanninkielisiä tutkintoja, joissa

kaksi ensimmäistä vuotta opiskeltiin verkko-opintoja. Vasta tämän jälkeen opiskelijat muuttivat Suo-

meen opiskelemaan läsnäoloa ja kontaktiopetusta ehdottomasti vaativat opintojaksot. Yksi suuri etu

uudesta toimintamallista oli oleskelulupaprosessin riskien pieneneminen, kun lupaa pystyi hakemaan

hyvissä ajoin ennen muuttoa Suomeen.

Tästä toimintamallista tuli monille ammattikorkeakouluille menestys. Sisäänottoa pystyttiin skaalaa-

maan nykyistä suuremmaksi ja näin lukukausimaksujen tasoa pystyttiin hieman laskemaan. Kysyntä

kasvoi huomattavasti, ja vuonna 2024 ammattikorkeakoulututkinnon aloittavista opiskelijoista jo 10 %

80

on EU / ETA -alueen ulkopuolisia lukukausimaksuvelvollisia opiskelijoita. Näistä yli puolet aloittaa opin-

tonsa verkko-opintoina. Myös opiskelijoiden suomen kielen osaaminen on parantunut merkittävästi,

kun näistä suurin osa suorittaa useita kieliopintojaksoja jo ennen maahan saapumistaan.

Markkinat: CampusOnlinen menestyksekäs hyödyntäminen lukukausimaksuvelvollisten opiskelijoiden

kohdalla johti avauksiin hyödyntää sitä myös muussa kansainvälisessä liiketoiminnassa. Ammatilliseen

opettajakoulutukseen oli osoitettu kansainvälistä kiinnostusta jo 2010-luvun alkupuolella. Nyt opetta-

jakoulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut muodostivat konsortion, joka haki ja sai opetus- ja kult-

tuuriministeriöltä sekä Business Finlandilta rahoitusta. Tämä avulla konsortio teetti erittäin korkeata-

soisen verkko-opintomateriaalin. Ideana oli järjestää suurin osa opinnoista verkossa ja loput kontak-

tiopetuksena joko Suomessa tai opiskelijoiden kotimaassa.

Panostukset johtivat tulokseen ja kiinnostus opintojaksoja kohtaan oli valtavan suurta. Opiskelijoita oli

vuonna 2024 vuosittain jo lähes tuhat. Lisäksi suomalaiset opettajakoulutuksen kävijät hyödynsivät

myös osaa kansainväliseen käyttöön teetetyistä opintojaksoista, mikä toi ammattikorkeakouluille sääs-

töjä. Opettajakoulutuksen menestystä ei kuitenkaan – osaksi uskalluksen puutteen vuoksi – osattu siir-

tää muun koulutuksen puolelle, ja siitä tuli käytännössä ainoa markkinaehtoisen koulutuksen tulovirta

CampusOnlineen.

Rahoitus: @ Yhteistyö alkoi viritä myös yliopistojen kanssa, osaksi opetus- ja kulttuuriministeriön te-

kemän rahoitusmallimuutoksen takia. Nyt kummankin sektorin yhteistyö asetettiin samaan 24 M€ ko-

koiseen rahoituskoriin, mutta sektoreiden välisestä yhteistyöstä syntyneistä opintopisteistä myönnet-

tiin rahoitusta korkeammalla kertoimella. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö päätti asettaa yhteis-

työopintopisteille 50 euron minimihinnan, millä se pyrki edesauttamaan yhteistyön kehittymistä. Tätä

minimirahoitusta ei vielä 2024 tarvinnut käyttää, koska lähes 90 % korkeakoulujen yhteistyöopintopis-

teistä syntyi CampusOnlinessa ja korkeakoulujen yhteisrahoitus nosti opintopistekohtaisen rahoituk-

sen yli 50 euron. Suurin osa yhteistyöopintopisteistä syntyi vieläkin ammattikorkeakoulujen järjestä-

mänä, mutta yhdistäminen kasvatti myös yliopistojen yhteistyöopintopistemääriä.

Yhteistyöopintopisteistä saatava rahoitus oli joka tapauksessa jäänyt jälkeen jatkuvan oppimisen opin-

topistetuotoista, jotka nousivat peräti 35 miljoonaan euroon. Näistä tulikin ammattikorkeakouluille

pääsiallinen tulonlähde CampusOnlinessa. Kolmanneksi tulonlähteeksi oli muodostunut markkinaeh-

toisesti myydyt opintojaksot, käytännössä ammatillinen opettajakoulutus. Tämän osuus oli 7,5 M€, eli

yli 10 % yhteensä 65 M€:n kokonaisrahoituksesta.

81

6.4.3. Kansainvälisesti hyödynnetty opintoportaali

CampusOnline -opintojaksojen volyymi vuonna 2024: 1 000 000 op

• Korkeakoulujen yhteistyöopintoja: 450 000 op

• Jatkuvan oppimisen opintoja: 300 000 op

• Kesällä suoritettuja opintoja: 150 000 op

• Markkinaehtoisesti myytyjä opintoja: 250 000 op

• Rahoitus: 95 M€, mistä

o 22,5 M€ yhteistyöopintopisteistä

o 35 M€ jatkuvan oppimisen opintopisteistä

o 37,5 M€ markkinaehtoisesti myydyistä opintojaksoista

Vuonna 2024 CampusOnlinen volyymi on saavuttanut miljoonan opintopisteen rajan. Tästä enää alle

puolet – eli 450 000 opintopistettä – on korkeakoulujen yhteistyötä. Sen ohella jatkuva oppiminen on

noussut volyymiltaan erittäin merkittäväksi osaksi CampusOnline-toimintaa 300 000 vuosittaisella

opintopisteellä. Näiden lisäksi markkinaehtoisesti pääasiassa kansainvälisillä markkinoilla myytävät

opintojaksot ovat tulleet uudeksi ja koko ajan kasvavaksi osaksi CampusOnlinea. Näiden markkinaeh-

toisesti myytävien opintojaksojen liikevaihto on 37,5 M€. Se on suurempi kuin jatkuvan oppimisen

opintopisteistä (35 M€) ja korkeakoulujen yhteistyöopintopisteistä (22,5 M€) saatu OKM-perusrahoi-

tus. CampusOnlinen kokonaisrahoitus on noin 95 M€.

Kaikki ammattikorkeakoulut osallistuvat aktiivisesti CampusOnline-toimintaan. Osallistumisen motiivi

ei ole enää korkeakoulujen yhteistyöopintopisteistä saatava raha, vaan ennen kaikkea toiminnallinen

pedagoginen yhteistyö tutkinnoissa. Taloudellinen intressi CampusOnlinessa tulee jatkuvasta oppimi-

sesta sekä ennen kaikkea kansainvälisille markkinoille myytävistä opintojaksoista. Suuria MOOC-opin-

tojaksoja on paljon, ja niitä tuotetaan koko ajan suurilla kehittämisbudjeteilla lisää etenkin kansainvä-

lisille markkinoille. Kotimaiset opiskelijat hyödyntävät yhä suuremmassa määrin pienempiä syventäviä

opintojaksoja.

Yhteistyö: ks. 6.4.2. @

Kattavuus: ks. 6.4.2. @

Kansainvälisyys: ks. 6.4.2. @

Ammattikorkeakoulut toteuttivat ”kaksi vuotta verkossa, kaksi vuotta Suomessa” -toimintatavan EU /

ETA -alueen ulkopuolisten opiskelijoiden kohdalla. Mutta tämän lisäksi ne aloittivat opintosuunnitel-

matasolle menevän ja työelämän kanssa tehtävän yhteistyön näissä tutkinnoissa. Kymmenen

82

ammattikorkeakoulun konsortio alkoi suunnitella yhdessä ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille suun-

nattua verkko-opetusta suuremmissa tutkinnoissa, kuten sairaanhoitaja- ja tietotekniikan insinöörin

tutkinnoissa. Jokainen ammattikorkeakoulu tuotti oman osaamisprofiilinsa pohjalta materiaalia, ja

opiskelijoille annettiin jo alkuvaiheesta lähtien mahdollisuus räätälöidä omaa tutkintoaan hyvin va-

paasti. Näin myös ulkomaisille opiskelijoille pystyttiin tarjoamaan ammattikorkeakoulujen profiloitu-

misesta syntyneet pedagogiset hyödyt, mikä paransi tutkintojen houkuttelevuutta olennaisesti. Tätä

mahdollisuutta osattiin myös korostaa tutkintojen markkinoinnissa ulkomailla.

Paikalliset työnantajat otettiin mukaan opintosuunnitelmien laatimiseen ja heidän mm. kielitaitoon liit-

tyviä tarpeita kuunneltiin herkällä korvalla. Tavoitteena oli alusta asti antaa opiskelijalle eväät, joilla voi

pärjätä suomalaisessa työelämässä. Konsortio valmisteli korkealaatuiset suomen kielen verkko-opinto-

toteutukset kaikille suuremmille koulutusaloille. Yhteistyöyritysten ja kunnallisten työnantajien kanssa

sovittiin harjoitteluohjelmista. Tavoitteena oli, että jokaisella kolmantena vuotena Suomeen tulevalla

opiskelijalla oli harjoittelupaikka sovittuna. Näin Suomeen alettiin saada vuosittain 500 filippiiniläistä

sairaanhoitajaopiskelijaa, jotka olivat oppineet suomen kieltä jo ennen maahan tuloa ja jotka pystyivät

aloittamaan harjoittelun suomalaisessa työpaikassa opintojensa neljäntenä vuotena. Kansainvälisillä

työntekijöillä oli erittäin suuri rooli etenkin sosiaali- ja terveysalan työvoimapulan lievittäjinä.

Markkinat: Tutkintoon johtavan koulutuksen kansainvälisessä verkko-opetuksessa saavutetut menes-

tykset ruokkivat uskoa menestymisessä myös muilla kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Ammatilli-

nen opettajakoulutus ja sen myyminen CampusOnlinessa löi itsensä läpi jo hyvin varhaisessa vaiheessa

tuoden merkittäviä tuloja osalle ammattikorkeakouluja. Mutta visioissa siinsi vieläkin suurempi ja laa-

jempi menestys. Suomalaisten korkeakoulujen CampusOnlinessa toteuttama pedagoginen yhteistyö

oli synnyttänyt suuren määrän yhtä erikoistuneempia ja kovatasoisempia opintomoduuleita, joista osa

oli suunniteltu yhteistyössä Koneen ja Supercellin kaltaisten kansainvälisesti tunnettujen yritysten

kanssa. Viisi ammattikorkeakoulua päätti ottaa taloudellisen riskin ja osin opetus- ja kulttuuriministe-

riön sekä Business Finlandin rahoituksella kokeilla, olisiko näillä moduuleilla myös kansainvälisiä mark-

kinoita.

Hyvin onnistuneen mainoskampanjan avulla englanniksi tuotetut opintomoduulit saavuttivat heti suu-

ren suosion varsinkin Aasiassa. Mainonnassa auttoi suuresti tieto siitä, että myös suomalaiset tutkinto-

opiskelijat sekä jo työelämässä olevat tietojaan ja taitojaan kartoittavat opiskelivat samoilla verkko-

opintojaksoilla. Näiden opintomoduuleiden suosio kasvoi räjähdysmäisesti, ja ammattikorkeakoulut

83

muodostivat useita konsortioita suunnittelemaan niitä yhdessä lisää. Monilla CampusOnlinen opinto-

jaksoilla jo suurin osa opiskelijoista oli ulkomaalaisia. Usein nämä pyrkivät töihin Eurooppaan tai Yh-

dysvaltoihin ja hakivat CampusOnline-opinnoista lisää taitoja ja kokemusta työpaikan saamiseksi.

Suurempien opintomoduulien lisäksi myös yksittäiset MOOC-opintojaksot alkoivat saada kansainvä-

listä kiinnostusta osakseen. Merkittävät markkinat muodostuivat myös osaamisen todentamisesta.

Näitä validointituotteita järjestettiin paljon etenkin kiinalaisille, filippiiniläisille sekä vietnamilaisille so-

siaali- ja terveysalan osaajille. Validointi räätälöitiin olemassa olevista CampusOnline-opintojaksoista,

jotka hyväksytysti suorittamalla pääsi seuraavaan vaiheeseen, joka järjestettiin kontaktiopetuksena

kahden viikon intensiivikurssilla. Näitä intensiivikursseja järjestettiin paikan päällä opiskelijan koti-

maassa. Usein opiskelija oli jo osana opintojaan opiskellut suomea toiveenaan päästä Suomen työ-

markkinoille. Suurimmalla osalla tavoitteena oli kuitenkin joku toinen maa, ja suomalaisen korkeakou-

lun myöntämä validointi nähtiin tässä erinomaisena etuna.

Korkeakoulujen lisäksi myös suomalaiset yritykset saivat pääsyn itsenäisiksi opintojaksojen tuottajiksi

CampusOnlineen. Ne tuottivat jatkuvan oppimisen opintojaksoja ennen kaikkea työelämässä jo oleville

ja saivat tähän tuloja valtion koulutusseteleistä. Myös korkeakoulut käyttivät yrityksiä yhä useammin

omien opintojaksojensa alihankkijoina teknisessä toteutuksessa, mutta joskus myös opetuksessa. Yh-

teensä markkinaehtoisesti myytyjä opintopisteitä oli vuonna 2024 jo 250 000 kappaletta, eli peräti nel-

jäsosa kaikista CampusOnlinessa tuotetuista.

Rahoitus: ks. 6.4.2. @

Opettajakoulutuksen rinnalle oli CampusOnlineen noussut muita merkittäviä markkinaehtoisesti myy-

tyjä opintoja. Opintomoduulien kysyntä oli suurta, ja niistä saatiin merkittävää liikevaihtoa. MOOC-

opintojaksoissa sekä validoinneissa summat olivat hieman pienempiä. Yhteensä markkinaehtoisesti

myydyistä opinnoista saatiin rahoitusta peräti 37,5 M€, eli siitä muodostui merkittävin osa CampusOn-

linen yhteensä noin 95 M€:n rahoituksesta.

84

6.5. Yhteenveto Tässä luvussa on käyty läpi CampusOnlinen tulevaisuuden näkymiä. Niitä on tarkasteltu viiden tunnis-

tetun potentiaalin sekä näistä rakennettujen kolmen tulevaisuuden skenaarion kautta. Analyysin pe-

rustana on ollut raportin aiempien lukujen tiedot CampusOnlinen toiminnallisesta ja taloudellisesta

vaikuttavuudesta. Lisäksi analyysissa on huomioitu tarkasti valtiovallan ja korkeakoulujen jakama tah-

totila korkeakoulujen tulevaisuuteen liittyen. Nämä tahtotilat ovat saaneet konkreettisen olomuodon

Visio 2030 -tavoitteissa sekä korkeakoulujen yhteisessä digivisiossa.

CampusOnline on tällä hetkellä ennen kaikkea kesäopintoportaali, paikka missä ammattikorkeakoulut

listaavat MOOC-opintojaksoja. CampusOnline tulee vuonna 2019 tuottamaan suurimman osan jo noin

130 000 ammattikorkeakoulujen yhteistyössä järjestämästä opintopistettä. Tämä on vielä varsin vähän

verrattuna siihen lähes kuuteen miljoonaan opintopisteeseen, mitä ammattikorkeakoulujen perustut-

kinto-opiskelijat vuosittain opiskelevat. Se on kuitenkin osoittanut toimintakykynsä moninkertaistaes-

saan ammattikorkeakoulujen yhteistyössä suorittamat opintopisteet vain muutamassa vuodessa.

CampusOnlinella on potentiaalia kasvaa merkittäväksi suomalaisen työelämän uudistajaksi. Se on

paikka, missä ammattikorkeakoulut voivat tehdä hyvin syvällistä pedagogista yhteistyötä ja hyödyntää

erikoistumisen ja profiloitumisen tuomia etuja. Se voidaan laajentaa kattamaan ammattikorkeakoulu-

jen yhteistyön lisäksi jatkuvan oppimisen opinnot, korkeakoulusektoreiden yhteistyön, toisen asteen

linkin korkeakouluihin sekä kansainvälisiä opintoja. Kansainvälisyydessä CampusOnlinessa on ehkä

suurin teoreettinen potentiaali, joka on mahdollista hyödyntää määrätietoisella ja uskaliaalla kehitys-

työllä. Rahoitus on vielä toistaiseksi suurelta osin CampusOnlinen kehitystä määräävä tekijä, mutta sii-

näkin on tehtävissä toimenpiteitä, jotka tukevat pitkän aikavälin kehitystä.

Tässä raportissa esitettyjä skenaarioita voi luonnehtia uskaliaiksi. Miljoona CampusOnline-opintopis-

tettä tarkoittaisi yli viisitoistakertaista määrää suhteessa vuoteen 2018. Tämä skenaario ei missään ni-

messä toteudu itsestään, vaan vaatii määrätietoisia ja rohkeita toimenpiteitä kaikilta asianosaisilta kor-

keakouluista opetus- ja kulttuuriministeriöön. Se vaatii riskinottoa ja epämukavuusalueelle menemistä.

Ja todennäköisesti mukana pitää olla myös ripaus hyvää onnea, oikeassa paikassa oikeaan aikaan ole-

mista. Toisaalta rohkeimman skenaarion 37,5 miljoonan euron liikevaihto on häviävän pieni osuus

maailman koulutusmarkkinoista, ja Suomella on hyvän maineensa ansiosta teoriassa mahdollisuus ko-

koaan suurempaan osuuteen tästä kakusta.

85

7. Lopuksi CampusOnline-analyysi on jakautunut kolmeen osaan. Ensimmäinen käsitteli CampusOnlinen talous-

vaikutuksia ja valmistui elokuussa. Siitä selvisi, että vuonna 2018 CampusOnline-toiminta oli jakautunut

varsin jyrkästi kuluttajiin ja tuottajiin. Eniten CampusOnline-opintopisteitä tuotti Savonia, yhtä paljon

kuin 15 vähiten opintopisteitä tuottanutta ammattikorkeakoulua yhteensä. Tämä jako ei kuitenkaan

ainakaan toistaiseksi ole ongelma, sillä OKM-perusrahoitus luo markkinat, jossa tarvitaan sekä tuottajia

että kuluttajia ja jossa nämä hyödyttävät toisiaan. Analyysin tärkeänä löydöksenä todettiin, että Cam-

pusOnline hyödytti vuonna 2018 kaikkia ammattikorkeakouluja taloudellisesti. Yksittäisiä CampusOn-

line-opintojaksoja tarkasteltaessa havaittiin, että osa näistä MOOC-opintojaksoista taloudellisesti erit-

täin kannattavia tuottajilleen tuoden jopa 200 000 € OKM-perusrahoitusta.

Lokakuussa valmistunut analyysin toinen osio käsitteli CampusOnlinen vaikuttavuutta sen tunnusluku-

jen valossa. Analyysissa havaittiin, että lähes 60 % CampusOnline-opintopisteistä tulee erittäin suurista

opintojaksoista, joihin on hyväksytty opiskelemaan vähintään 80 CampusOnline-opiskelijaa. Toimin-

nassa painottuvat suuret MOOC-opintojaksot, joiden osuus opintopisteistä on lähes kymmenkertainen

pieniin, 1-20 CampusOnline-opiskelijaa hyväksyneisiin opintojaksoihin verrattuna. Tämä viittaa siihen,

että raha on tärkeä tekijä CampusOnline-opintojaksoja lanseeratessa – volyymin tulee olla suuri, jotta

toiminta on kannattavaa. Näin ollen syvällistä pedagogista yhteistyötä ei tilastoista päätellen ole aina-

kaan toistaiseksi CampusOnlinessa syntynyt.

CampusOnline-analyysin kolmas osio käsittelee tulevaisuuden skenaarioita ja se valmistuu samaa aikaa

loppuraportin kanssa. Analyysissa todetaan CampusOnlinella olevan erittäin suuri potentiaali olla to-

teuttamassa korkeakoulujen ja valtion yhteisen Visio 2030 -dokumentin jatkuvaan oppimiseen, digita-

lisoitumiseen ja modulaarisuuteen liittyviä tavoitteita. Se on osoittanut pystyvänsä moninkertaista-

maan ammattikorkeakoulujen yhteistyöopinnot muutamassa vuodessa. CampusOnline voisi tehdä sa-

man myös jatkuvan oppimisen opintopisteille, mikäli sille annetaan tähän mahdollisuus. Se on myös

erinomainen alusta korkeakoulujen yhä syvemmälle pedagogiselle yhteistyölle ja profiloitumiselle.

Tälle yhteistyölle on joka tapauksessa tarve, kun ikäluokat ja opiskelijaryhmät pienenevät: ei ole järkeä,

että kaikki opettavat opiskelijoilleen suunnilleen samat asiat. CampusOnlinen suurin teoreettinen po-

tentiaali on kuitenkin kansainvälisyydessä ja koulutusviennissä, ja tällä on suurin potentiaali lisää kou-

lutettua työvoimaa yhä enemmän kaipaavalle Suomelle.

86

8. Liitteet Liite 1: CampusOnline-opintopisteiden tilastoja tuottaja-ammattikorkeakouluittain, kesä 2018 - kesä 2019 @ #

Ajan-kohta

Tilasto

Op 3 267 0 60 2 451 792 1 901 8 000 4 291 6 224 986 50 185 3 757 1 276 297 14 945 1 999 185 2 402 920 825 66 54 879%OP 6,0 % 0,0 % 0,1 % 4,5 % 1,4 % 3,5 % 14,6 % 7,8 % 11,3 % 1,8 % 0,1 % 0,3 % 6,8 % 2,3 % 0,5 % 27,2 % 3,6 % 0,3 % 4,4 % 1,7 % 1,5 % 0,1 % 100 %

YAMK% 0,0 % - 0,0 % 0,0 % 0,0 % 1,6 % 1,0 % 9,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 4,4 % 32,3 % 0,0 % 0,0 % 1,6 %OP ka 4,44 - 3,00 4,81 3,86 3,94 4,69 3,75 4,41 2,99 5,00 5,00 4,35 3,61 4,87 5,05 3,50 3,14 4,78 2,94 5,06 2,75 4,40Hyv% 100 % - 100 % 100 % 100 % 75 % 100 % 94 % 100 % 94 % 100 % 100 % 100 % 66 % 34 % 98 % 86 % 77 % 86 % 85 % 100 % 100 % 93 %Suor% 59 % - 26 % 39 % 38 % 26 % 60 % 29 % 50 % 41 % 100 % 33 % 17 % 38 % 41 % 57 % 38 % 42 % 55 % 49 % 35 % 21 % 40 %

Op 242 40 231 840 57 765 0 112 144 528 250 50 25 75 121 410 648 99 138 0 0 36 4 811%OP 5,0 % 0,8 % 4,8 % 17,5 % 1,2 % 15,9 % 0,0 % 2,3 % 3,0 % 11,0 % 5,2 % 1,0 % 0,5 % 1,6 % 2,5 % 8,5 % 13,5 % 2,1 % 2,9 % 0,0 % 0,0 % 0,7 % 100 %

YAMK% 53,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 5,9 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 14,4 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 9,8 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % - - 0,0 % 6,0 %OP ka 4,48 5,00 3,00 5,00 3,00 4,69 - 4,67 2,18 3,02 5,00 5,00 5,00 5,00 5,04 5,00 3,72 3,00 4,45 - - 3,00 4,04Hyv% 100 % 100 % 100 % 100 % 22 % 69 % - 100 % 57 % 97 % 59 % 100 % 59 % 21 % 49 % 100 % 100 % 80 % 100 % - - 100 % 81 %Suor% 56 % 57 % 99 % 39 % 63 % 26 % - 36 % 75 % 41 % 100 % 50 % 31 % 68 % 77 % 44 % 61 % 60 % 33 % - - 36 % 45 %

Op 2 635 337 160 192 796 1 349 4 821 3 045 1 675 1 045 120 375 3 012 475 186 3 495 782 173 688 25 0 71 25 457%OP 10,4 % 1,3 % 0,6 % 0,8 % 3,1 % 5,3 % 18,9 % 12,0 % 6,6 % 4,1 % 0,5 % 1,5 % 11,8 % 1,9 % 0,7 % 13,7 % 3,1 % 0,7 % 2,7 % 0,1 % 0,0 % 0,3 % 100 %

YAMK% 1,9 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 15,1 % 12,1 % 0,0 % 11,3 % 3,9 % 5,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,3 % 9,0 % 0,0 % 12,4 % 0,0 % - 0,0 % 3,8 %OP ka 4,26 4,01 5,33 5,05 4,37 3,07 4,74 3,63 4,17 3,13 5,00 5,77 3,48 3,68 5,03 5,00 3,72 3,84 3,80 5,00 - 2,84 4,06Hyv% 100 % 79 % 100 % 100 % 89 % 93 % 100 % 98 % 100 % 88 % 127 % 100 % 100 % 93 % 87 % 100 % 95 % 69 % 68 % 100 % - 100 % 96 %Suor% 48 % 60 % 25 % 32 % 38 % 21 % 47 % 29 % 58 % 40 % 43 % 38 % 20 % 54 % 30 % 63 % 41 % 39 % 38 % 38 % - 32 % 35 %

Op 2 666 40 253 1 576 880 1 696 5 455 2 459 5 119 3 160 640 575 3 321 2 843 159 18 750 2 726 473 1 075 0 0 51 53 917%OP 4,9 % 0,1 % 0,5 % 2,9 % 1,6 % 3,1 % 10,1 % 4,6 % 9,5 % 5,9 % 1,2 % 1,1 % 6,2 % 5,3 % 0,3 % 34,8 % 5,1 % 0,9 % 2,0 % 0,0 % 0,0 % 0,1 % 100 %

YAMK% 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 52,3 % 4,7 % 0,0 % 8,7 % 2,2 % 0,0 % 0,0 % 17,4 % 0,0 % 38,5 % 0,0 % 2,0 % 0,0 % 0,0 % 6,5 % - - 0,0 % 4,7 %OP ka 4,24 5,00 3,89 4,70 4,44 3,59 4,77 3,72 4,28 3,63 5,16 5,00 3,40 4,31 5,13 5,00 3,37 3,43 3,89 - - 3,00 4,32Hyv% 100 % 100 % 100 % 100 % 64 % 90 % 100 % 91 % 93 % 93 % 83 % 81 % 100 % 69 % 60 % 100 % 95 % 78 % 94 % - - 86 % 93 %Suor% 54 % 40 % 27 % 34 % 25 % 18 % 55 % 24 % 44 % 44 % 40 % 34 % 21 % 45 % 30 % 50 % 42 % 45 % 33 % - - 18 % 38 %

Op 8 810 417 704 5 059 2 525 5 711 18 276 9 907 13 162 5 719 1 060 1 185 10 115 4 669 763 37 600 6 155 930 4 303 945 825 224 139 064%OP 6,3 % 0,3 % 0,5 % 3,6 % 1,8 % 4,1 % 13,1 % 7,1 % 9,5 % 4,1 % 0,8 % 0,9 % 7,3 % 3,4 % 0,5 % 27,0 % 4,4 % 0,7 % 3,1 % 0,7 % 0,6 % 0,2 % 100 %

YAMK% 2,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 23,0 % 5,6 % 0,4 % 9,5 % 1,4 % 2,3 % 0,0 % 8,4 % 0,0 % 23,5 % 0,0 % 1,1 % 1,1 % 0,0 % 6,0 % 31,4 % 0,0 % 0,0 % 3,3 %OP ka 4,32 4,17 3,67 4,81 4,18 3,67 4,73 3,71 4,28 3,35 5,10 5,22 3,73 4,04 4,99 5,02 3,49 3,38 4,35 2,97 5,06 2,87 4,29Hyv% 100 % 82 % 100 % 100 % 75 % 84 % 100 % 94 % 96 % 92 % 83 % 89 % 100 % 68 % 50 % 99 % 92 % 76 % 84 % 85 % 100 % 95 % 93 %Suor% 54 % 57 % 37 % 37 % 32 % 21 % 54 % 28 % 49 % 42 % 49 % 35 % 19 % 44 % 38 % 53 % 42 % 44 % 43 % 49 % 35 % 25 % 38 %

Värikoodit on tehty riveittäin, %OP = % ko. kauden koko Suomen opintopisteistä, YAMK% = yamk-koulutusten %osuus kaikista opintopisteistä, OP ka = Keskimääräinen suoritetut opintojakson opintipistemäärä, Hyv% = Opintojaksolle hyväksyttyjen prosenttiosuus ilmoittautuneista, Suor% = Opintojakson suorittaneiden osuus hyväksytyistä

CampusOnline-opintopisteiden tilastoja tuottaja-ammattikorkeakouluittain kesä 2018 - kesä 2019

KESÄ 2018

SYKSY 2018

KEVÄT 2019

KESÄ 2019

YHT

87

Liite 2: Tuotetut CampusOnline-opintopisteet suhteessa ajanjakson kaikkiin perustutkinto-opiskelijoiden sekä korkeakoulujen yhteistyössä tuottamiin opintopisteisiin @

PT_op KY_op PT% KY% PT_op KY_op PT% KY% PT_op KY_op PT% KY% PT_op KY_op PT% KY% PT_op KY_op PT% KY%Centria 36 488 2 795 9,0 % 117 % 33 510 1 464 0,7 % 17 % 42 727 1 881 6,2 % 140 % 35 352 2 953 7,5 % 90 % 148 077 9 093 5,9 % 97 %Diakonia 40 729 75 0,0 % 0 % 62 414 296 0,1 % 14 % 40 998 372 0,8 % 91 % 39 706 367 0,1 % 11 % 183 847 1 110 0,2 % 38 %Haaga-Helia 152 436 1 897 0,0 % 3 % 151 882 377 0,2 % 61 % 105 577 209 0,2 % 77 % 142 861 667 0,2 % 38 % 552 756 3 150 0,1 % 22 %Humanistinen 22 117 2 431 11,1 % 101 % 21 417 875 3,9 % 96 % 14 657 180 1,3 % 107 % 18 602 1 745 8,5 % 90 % 76 793 5 231 6,6 % 97 %Häme 93 171 871 0,9 % 91 % 117 186 232 0,0 % 25 % 82 191 296 1,0 % 269 % 84 343 1 559 1,0 % 56 % 376 891 2 958 0,7 % 85 %Jyväskylä 94 478 2 713 2,0 % 70 % 102 258 1 806 0,7 % 42 % 76 132 1 775 1,8 % 76 % 91 030 2 488 1,9 % 68 % 363 898 8 782 1,6 % 65 %Kaakkois-Suomi 124 496 5 802 6,4 % 138 % 139 170 3 201 0,0 % 0 % 123 088 3 861 3,9 % 125 % 117 819 7 739 4,6 % 70 % 504 573 20 603 3,6 % 89 %Kajaani 35 231 3 096 12,2 % 139 % 39 142 1 952 0,3 % 6 % 23 177 2 164 13,1 % 141 % 28 722 3 546 8,6 % 69 % 126 272 10 758 7,8 % 92 %Karelia 50 729 6 402 12,3 % 97 % 60 821 1 711 0,2 % 8 % 48 677 3 182 3,4 % 53 % 49 416 7 079 10,4 % 72 % 209 643 18 374 6,3 % 72 %LAB 113 878 2 453 0,9 % 40 % 134 986 3 123 0,4 % 17 % 103 917 3 357 1,0 % 31 % 107 030 1 649 3,0 % 192 % 459 811 10 582 1,2 % 54 %Lappi 82 472 465 0,1 % 11 % 95 624 434 0,3 % 58 % 56 767 130 0,2 % 92 % 80 059 1 193 0,8 % 54 % 314 922 2 222 0,3 % 48 %Laurea 126 823 790 0,1 % 23 % 132 601 285 0,0 % 18 % 67 447 147 0,6 % 255 % 120 654 1 105 0,5 % 52 % 447 525 2 327 0,3 % 51 %Metropolia 219 051 4 294 1,7 % 87 % 249 424 3 156 0,0 % 1 % 192 074 4 062 1,6 % 74 % 214 673 4 200 1,5 % 79 % 875 222 15 712 1,2 % 64 %Oulu 103 762 1 223 1,2 % 104 % 101 968 159 0,1 % 47 % 119 040 170 0,4 % 279 % 87 590 2 160 3,2 % 132 % 412 360 3 712 1,1 % 126 %Satakunta 62 571 444 0,5 % 67 % 80 726 347 0,1 % 35 % 84 089 338 0,2 % 55 % 60 802 517 0,3 % 31 % 288 188 1 646 0,3 % 46 %Savonia 103 594 15 548 14,4 % 96 % 108 337 1 790 0,4 % 23 % 72 982 3 706 4,8 % 94 % 91 097 18 891 20,6 % 99 % 376 010 39 935 10,0 % 94 %Seinäjoki 63 195 2 556 3,2 % 78 % 59 589 1 331 1,1 % 49 % 68 405 1 247 1,1 % 63 % 55 933 3 686 4,9 % 74 % 247 122 8 820 2,5 % 70 %Tampere 148 044 501 0,1 % 37 % 145 169 259 0,1 % 38 % 131 567 222 0,1 % 78 % 130 329 965 0,4 % 49 % 555 109 1 947 0,2 % 48 %Turku 146 665 2 049 1,6 % 117 % 153 811 500 0,1 % 28 % 117 884 334 0,6 % 206 % 120 857 1 841 0,9 % 58 % 539 217 4 724 0,8 % 91 %Vaasa 41 899 1 084 2,2 % 85 % 38 416 1 073 0,0 % 0 % 52 685 1 293 0,0 % 2 % 37 239 623 0,0 % 0 % 170 239 4 073 0,6 % 23 %Arcada 31 605 890 2,6 % 93 % 40 103 165 0,0 % 0 % 28 481 146 0,0 % 0 % 28 643 272 0,0 % 0 % 128 832 1 473 0,6 % 56 %Novia 55 858 446 0,1 % 15 % 42 140 418 0,1 % 9 % 56 895 980 0,1 % 7 % 45 057 483 0,1 % 11 % 199 950 2 327 0,1 % 10 %

Suomi 1 949 292 58 825 2,8 % 93 % 2 110 694 24 954 0,2 % 19 % 1 709 457 30 052 1,5 % 85 % 1 787 814 65 728 3,0 % 82 % 7 557 257 179 559 1,8 % 77 %

Tuottaja-ammattikorkeakoulu

Tuotetut CampusOnline-opintopisteet suhteessa ajanjakson kaikkiin perustutkinto-opiskelijoiden opintopisteisiin sekä korkeakoulujen yhteistyössä tuottamiin opintopisteisiin

PT_op = Perustutkinto-opiskelijoiden suorittamat opintopisteet, KY_op = Korkeakoulujen yhteistyössä suorittamat opintopisteet, Opintopisteiden lähde: Extra Vipunen 18.10.2019

YhteensäKESÄ 2018 SYKSY 2018 KEVÄT 2019 KESÄ 2019

88

Liite 3: Ammattikorkeakoulujen 5/2018 - 8/2019 tuottamien CampusOnline-opintopisteiden jakautuminen opiskelijan kotiammattikorkeakoulun mukaan @

Toteuttaja-ammattikorkeakoulu

(riveillä)Centria 0 19 432 82 604 264 441 89 321 714 630 860 951 483 347 207 174 414 1 454 261 9 51 8 807Diakonia 7 0 8 25 19 29 3 0 37 49 25 52 55 10 11 0 14 2 56 5 5 5 417Haaga-Helia 57 0 0 0 24 36 25 3 26 83 37 43 116 40 36 9 14 49 66 34 0 3 701Humanistinen 140 19 200 0 328 143 316 54 89 483 183 704 623 211 143 65 257 248 699 117 0 37 5 059Häme 100 0 90 10 0 112 182 35 98 350 121 167 258 146 140 39 74 184 311 103 5 0 2 525Jyväskylä 161 0 120 10 491 0 353 85 117 527 205 364 840 266 268 241 103 370 898 189 45 58 5 711Kaakkois-Suomi 398 25 348 187 1 483 681 0 128 609 2 922 830 3 258 1 742 686 601 495 606 570 1 978 460 120 144 18 271Kajaani 516 0 403 23 660 349 464 0 358 1 027 489 1 032 696 376 421 155 282 802 1 327 473 9 34 9 897Karelia 234 42 195 152 935 524 823 184 0 1 685 440 2 232 1 285 727 452 200 489 475 1 690 227 120 51 13 162LAB 124 29 126 37 366 175 460 39 268 529 250 710 481 313 239 69 217 264 793 177 15 38 5 719Lappi 20 0 40 5 90 70 60 5 40 85 0 200 145 25 40 20 15 20 135 35 5 5 1 060Laurea 120 0 70 0 60 50 100 15 20 130 80 0 135 35 20 35 25 50 155 70 0 15 1 185Metropolia 505 0 994 0 931 406 619 92 303 863 244 350 0 1 018 488 124 57 627 1 656 642 101 80 10 100Oulu 166 23 120 10 276 207 389 133 97 547 184 492 489 0 188 92 135 228 641 241 0 11 4 669Satakunta 23 0 20 0 86 30 70 25 31 46 61 67 30 20 0 20 12 34 150 28 10 0 763Savonia 735 95 1 055 330 2 735 1 965 2 630 595 1 660 4 225 1 595 4 305 4 695 1 335 1 465 0 1 425 1 710 3 900 780 260 105 37 600Seinäjoki 151 13 127 61 490 199 515 82 203 717 209 575 615 314 296 170 0 352 773 239 18 31 6 150Tampere 30 8 12 25 59 46 62 9 34 70 9 82 126 61 64 21 16 0 152 44 0 0 930Turku 124 4 211 51 336 301 293 42 110 508 100 420 652 214 157 166 112 258 0 192 20 32 4 303Vaasa 29 0 18 12 49 18 70 0 21 50 27 181 52 78 30 26 43 54 181 0 0 6 945Arcada 45 0 65 0 20 10 20 10 15 65 15 45 120 35 40 5 5 65 90 30 0 125 825Novia 3 5 0 0 32 6 21 4 8 22 8 5 39 6 4 3 0 30 25 3 0 0 224

Suomi 3 688 282 4 654 1 020 10 074 5 621 7 916 1 629 4 465 15 697 5 742 16 144 14 145 6 399 5 450 2 162 4 075 6 806 17 130 4 350 742 831 139 023

Ammattikorkeakoulujen 5/2018 - 8/2019 tuottamien CampusOnline-opintopisteiden* jakautuminen opiskelijan kotiammattikorkeakoulun mukaan (kpl)

*Ei sisällä Högskolan på Ålandin opiskelijoiden suorittamia 41 opintopistettä. Kajaanin ammattikorkeakoulun vuonna 2019 tuottamien yhteistyöopintopisteiden jakautuminen ammattikorkeakouluittain ei ole tiedossa. Ne on jaettu vuoden 2018 toteuman mukaisen osuuden mukaisesti.

89

Liite 4: Ammattikorkeakoulujen 5/2018 - 8/2019 tuottamien CampusOnline-opintopisteiden jakautuminen opiskelijan kotiammattikorkeakoulun mukaan (% opiskelijan kotiammattikorkeakoulun CampusOnline-opintopisteistä) @

Toteuttaja-ammattikorkeakoulu

(riveillä)Centria 0 % 7 % 9 % 8 % 6 % 5 % 6 % 5 % 7 % 5 % 11 % 5 % 7 % 8 % 6 % 10 % 4 % 6 % 8 % 6 % 1 % 6 % 6 %Diakonia 0 % 0 % 0 % 2 % 0 % 1 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 1 % 0 %Haaga-Helia 2 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 1 % 1 % 1 % 0 % 1 % 1 % 1 % 0 % 0 % 1 % 0 % 1 % 0 % 0 % 1 %Humanistinen 4 % 7 % 4 % 0 % 3 % 3 % 4 % 3 % 2 % 3 % 3 % 4 % 4 % 3 % 3 % 3 % 6 % 4 % 4 % 3 % 0 % 4 % 4 %Häme 3 % 0 % 2 % 1 % 0 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 1 % 2 % 2 % 3 % 2 % 2 % 3 % 2 % 2 % 1 % 0 % 2 %Jyväskylä 4 % 0 % 3 % 1 % 5 % 0 % 4 % 5 % 3 % 3 % 4 % 2 % 6 % 4 % 5 % 11 % 3 % 5 % 5 % 4 % 6 % 7 % 4 %Kaakkois-Suomi 11 % 9 % 7 % 18 % 15 % 12 % 0 % 8 % 14 % 19 % 14 % 20 % 12 % 11 % 11 % 23 % 15 % 8 % 12 % 11 % 16 % 17 % 13 %Kajaani 14 % 0 % 9 % 2 % 7 % 6 % 6 % 0 % 8 % 7 % 9 % 6 % 5 % 6 % 8 % 7 % 7 % 12 % 8 % 11 % 1 % 4 % 7 %Karelia 6 % 15 % 4 % 15 % 9 % 9 % 10 % 11 % 0 % 11 % 8 % 14 % 9 % 11 % 8 % 9 % 12 % 7 % 10 % 5 % 16 % 6 % 9 %LAB 3 % 10 % 3 % 4 % 4 % 3 % 6 % 2 % 6 % 3 % 4 % 4 % 3 % 5 % 4 % 3 % 5 % 4 % 5 % 4 % 2 % 5 % 4 %Lappi 1 % 0 % 1 % 0 % 1 % 1 % 1 % 0 % 1 % 1 % 0 % 1 % 1 % 0 % 1 % 1 % 0 % 0 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 %Laurea 3 % 0 % 2 % 0 % 1 % 1 % 1 % 1 % 0 % 1 % 1 % 0 % 1 % 1 % 0 % 2 % 1 % 1 % 1 % 2 % 0 % 2 % 1 %Metropolia 14 % 0 % 21 % 0 % 9 % 7 % 8 % 6 % 7 % 5 % 4 % 2 % 0 % 16 % 9 % 6 % 1 % 9 % 10 % 15 % 14 % 10 % 7 %Oulu 5 % 8 % 3 % 1 % 3 % 4 % 5 % 8 % 2 % 3 % 3 % 3 % 3 % 0 % 3 % 4 % 3 % 3 % 4 % 6 % 0 % 1 % 3 %Satakunta 1 % 0 % 0 % 0 % 1 % 1 % 1 % 2 % 1 % 0 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 1 % 1 % 1 % 0 % 1 %Savonia 20 % 34 % 23 % 32 % 27 % 35 % 33 % 37 % 37 % 27 % 28 % 27 % 33 % 21 % 27 % 0 % 35 % 25 % 23 % 18 % 35 % 13 % 27 %Seinäjoki 4 % 5 % 3 % 6 % 5 % 4 % 7 % 5 % 5 % 5 % 4 % 4 % 4 % 5 % 5 % 8 % 0 % 5 % 5 % 5 % 2 % 4 % 4 %Tampere 1 % 3 % 0 % 2 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 0 % 0 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 0 % 0 % 1 % 1 % 0 % 0 % 1 %Turku 3 % 1 % 5 % 5 % 3 % 5 % 4 % 3 % 2 % 3 % 2 % 3 % 5 % 3 % 3 % 8 % 3 % 4 % 0 % 4 % 3 % 4 % 3 %Vaasa 1 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 0 % 0 % 1 % 1 %Arcada 1 % 0 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 1 % 1 % 0 % 0 % 1 % 1 % 1 % 0 % 15 % 1 %Novia 0 % 2 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %

Suomi 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

Ammattikorkeakoulujen 5/2018 - 8/2019 tuottamien CampusOnline-opintopisteiden* jakautuminen opiskelijan kotiammattikorkeakoulun mukaan (% opiskelijan kotiammattikorkeakoulun CampusOnline-opintopisteistä)

*Ei sisällä Högskolan på Ålandin opiskelijoiden suorittamia 41 opintopistettä. Kajaanin ammattikorkeakoulun vuonna 2019 tuottamien yhteistyöopintopisteiden jakautuminen ammattikorkeakouluittain ei ole tiedossa. Ne on jaettu vuoden 2018 toteuman mukaisen osuuden mukaisesti.

90

Liite 5: Ammattikorkeakoulujen 5/2018 - 8/2019 tuottamien CampusOnline-opintopisteiden jakautuminen opiskelijan kotiammattikorkeakoulun mukaan (% toteuttaja-ammattikorkeakoulun CampusOnline-opintopisteistä) @

Toteuttaja-ammattikorkeakoulu

(riveillä)Centria 0 % 0 % 5 % 1 % 7 % 3 % 5 % 1 % 4 % 8 % 7 % 10 % 11 % 5 % 4 % 2 % 2 % 5 % 17 % 3 % 0 % 1 % 100 %Diakonia 2 % 0 % 2 % 6 % 5 % 7 % 1 % 0 % 9 % 12 % 6 % 12 % 13 % 2 % 3 % 0 % 3 % 0 % 13 % 1 % 1 % 1 % 100 %Haaga-Helia 8 % 0 % 0 % 0 % 3 % 5 % 4 % 0 % 4 % 12 % 5 % 6 % 17 % 6 % 5 % 1 % 2 % 7 % 9 % 5 % 0 % 0 % 100 %Humanistinen 3 % 0 % 4 % 0 % 6 % 3 % 6 % 1 % 2 % 10 % 4 % 14 % 12 % 4 % 3 % 1 % 5 % 5 % 14 % 2 % 0 % 1 % 100 %Häme 4 % 0 % 4 % 0 % 0 % 4 % 7 % 1 % 4 % 14 % 5 % 7 % 10 % 6 % 6 % 2 % 3 % 7 % 12 % 4 % 0 % 0 % 100 %Jyväskylä 3 % 0 % 2 % 0 % 9 % 0 % 6 % 1 % 2 % 9 % 4 % 6 % 15 % 5 % 5 % 4 % 2 % 6 % 16 % 3 % 1 % 1 % 100 %Kaakkois-Suomi 2 % 0 % 2 % 1 % 8 % 4 % 0 % 1 % 3 % 16 % 5 % 18 % 10 % 4 % 3 % 3 % 3 % 3 % 11 % 3 % 1 % 1 % 100 %Kajaani 5 % 0 % 4 % 0 % 7 % 4 % 5 % 0 % 4 % 10 % 5 % 10 % 7 % 4 % 4 % 2 % 3 % 8 % 13 % 5 % 0 % 0 % 100 %Karelia 2 % 0 % 1 % 1 % 7 % 4 % 6 % 1 % 0 % 13 % 3 % 17 % 10 % 6 % 3 % 2 % 4 % 4 % 13 % 2 % 1 % 0 % 100 %LAB 2 % 1 % 2 % 1 % 6 % 3 % 8 % 1 % 5 % 9 % 4 % 12 % 8 % 5 % 4 % 1 % 4 % 5 % 14 % 3 % 0 % 1 % 100 %Lappi 2 % 0 % 4 % 0 % 8 % 7 % 6 % 0 % 4 % 8 % 0 % 19 % 14 % 2 % 4 % 2 % 1 % 2 % 13 % 3 % 0 % 0 % 100 %Laurea 10 % 0 % 6 % 0 % 5 % 4 % 8 % 1 % 2 % 11 % 7 % 0 % 11 % 3 % 2 % 3 % 2 % 4 % 13 % 6 % 0 % 1 % 100 %Metropolia 5 % 0 % 10 % 0 % 9 % 4 % 6 % 1 % 3 % 9 % 2 % 3 % 0 % 10 % 5 % 1 % 1 % 6 % 16 % 6 % 1 % 1 % 100 %Oulu 4 % 0 % 3 % 0 % 6 % 4 % 8 % 3 % 2 % 12 % 4 % 11 % 10 % 0 % 4 % 2 % 3 % 5 % 14 % 5 % 0 % 0 % 100 %Satakunta 3 % 0 % 3 % 0 % 11 % 4 % 9 % 3 % 4 % 6 % 8 % 9 % 4 % 3 % 0 % 3 % 2 % 4 % 20 % 4 % 1 % 0 % 100 %Savonia 2 % 0 % 3 % 1 % 7 % 5 % 7 % 2 % 4 % 11 % 4 % 11 % 12 % 4 % 4 % 0 % 4 % 5 % 10 % 2 % 1 % 0 % 100 %Seinäjoki 2 % 0 % 2 % 1 % 8 % 3 % 8 % 1 % 3 % 12 % 3 % 9 % 10 % 5 % 5 % 3 % 0 % 6 % 13 % 4 % 0 % 1 % 100 %Tampere 3 % 1 % 1 % 3 % 6 % 5 % 7 % 1 % 4 % 8 % 1 % 9 % 14 % 7 % 7 % 2 % 2 % 0 % 16 % 5 % 0 % 0 % 100 %Turku 3 % 0 % 5 % 1 % 8 % 7 % 7 % 1 % 3 % 12 % 2 % 10 % 15 % 5 % 4 % 4 % 3 % 6 % 0 % 4 % 0 % 1 % 100 %Vaasa 3 % 0 % 2 % 1 % 5 % 2 % 7 % 0 % 2 % 5 % 3 % 19 % 6 % 8 % 3 % 3 % 5 % 6 % 19 % 0 % 0 % 1 % 100 %Arcada 5 % 0 % 8 % 0 % 2 % 1 % 2 % 1 % 2 % 8 % 2 % 5 % 15 % 4 % 5 % 1 % 1 % 8 % 11 % 4 % 0 % 15 % 100 %Novia 1 % 2 % 0 % 0 % 14 % 3 % 9 % 2 % 4 % 10 % 4 % 2 % 17 % 3 % 2 % 1 % 0 % 13 % 11 % 1 % 0 % 0 % 100 %

Suomi 3 % 0 % 3 % 1 % 7 % 4 % 6 % 1 % 3 % 11 % 4 % 12 % 10 % 5 % 4 % 2 % 3 % 5 % 12 % 3 % 1 % 1 % 100 %

Ammattikorkeakoulujen 5/2018 - 8/2019 tuottamien CampusOnline-opintopisteiden* jakautuminen opiskelijan kotiammattikorkeakoulun mukaan (% toteuttaja-ammattikorkeakoulun CampusOnline-opintopisteistä)

*Ei sisällä Högskolan på Ålandin opiskelijoiden suorittamia 41 opintopistettä. Kajaanin ammattikorkeakoulun vuonna 2019 tuottamien yhteistyöopintopisteiden jakautuminen ammattikorkeakouluittain ei ole tiedossa. Ne on jaettu vuoden 2018 toteuman mukaisen osuuden mukaisesti.

91

Liite 6: Ammattikorkeakoulujen 5/2018 - 8/2019 kuluttamien CampusOnline-opintopisteiden suuntaa antava jakautuminen ISCED-koreittain opiskelijan kotiammattikorkeakoulun mukaan (kpl ja %) @ # ¤

Kohdennetut opintopisteet (kpl)

Kaikille tarjotut opinnot 674 60 978 233 1 722 1 056 1 809 410 742 2 572 1 006 3 106 2 651 916 1 143 358 778 1 455 3 188 816 60 112 25 848

Kieliopinnot 243 16 355 67 467 240 402 94 251 787 349 660 966 337 379 86 267 437 1 138 272 9 48 7 871

Kulttuurin ISCED-korin opinnot 221 24 363 113 579 307 661 73 284 861 342 810 1 038 306 314 85 310 425 1 081 202 16 46 8 460

Talouden ISCED-korin opinnot 919 27 986 80 1 251 982 1 214 301 690 2 490 1 314 2 523 2 178 643 952 418 674 1 321 2 813 748 48 170 22 743

Soten ISCED-korin opinnot 664 147 342 484 3 460 1 761 1 990 438 1 661 6 673 1 805 7 619 4 464 2 027 1 130 587 1 499 1 194 4 424 618 475 247 43 707

Tekniikan ISCED-korin opinnot 967 8 1 629 42 2 595 1 275 1 840 313 837 2 313 927 1 425 2 849 2 170 1 532 628 547 1 974 4 487 1 694 134 208 30 394

ISCED-aloittain kohdennetut opintopisteet (kpl ja %)

Kulttuurin ISCED-korin opinnot 294 33 509 160 740 399 917 105 365 1 096 447 1 056 1 394 381 436 107 417 589 1 446 270 18 57 11 235

Talouden ISCED-korin opinnot 1 223 36 1 382 113 1 598 1 277 1 685 436 888 3 169 1 720 3 291 2 926 800 1 321 526 907 1 829 3 763 997 53 211 30 151

Soten ISCED-korin opinnot 884 202 480 687 4 420 2 289 2 761 634 2 136 8 490 2 362 9 937 5 998 2 520 1 568 738 2 016 1 654 5 919 824 523 306 57 347

Tekniikan ISCED-korin opinnot 1 287 11 2 283 59 3 316 1 657 2 553 453 1 077 2 943 1 213 1 859 3 828 2 698 2 125 791 735 2 735 6 002 2 259 148 257 40 290

Kulttuurin ISCED-korin opinnot 8 % 12 % 11 % 16 % 7 % 7 % 12 % 6 % 8 % 7 % 8 % 7 % 10 % 6 % 8 % 5 % 10 % 9 % 8 % 6 % 2 % 7 % 8 %

Talouden ISCED-korin opinnot 33 % 13 % 30 % 11 % 16 % 23 % 21 % 27 % 20 % 20 % 30 % 20 % 21 % 12 % 24 % 24 % 22 % 27 % 22 % 23 % 7 % 25 % 22 %

Soten ISCED-korin opinnot 24 % 72 % 10 % 67 % 44 % 41 % 35 % 39 % 48 % 54 % 41 % 62 % 42 % 39 % 29 % 34 % 49 % 24 % 35 % 19 % 71 % 37 % 41 %

Tekniikan ISCED-korin opinnot 35 % 4 % 49 % 6 % 33 % 29 % 32 % 28 % 24 % 19 % 21 % 12 % 27 % 42 % 39 % 37 % 18 % 40 % 35 % 52 % 20 % 31 % 29 %

ISCED-aloittain kohdennetut opintopisteet (% kaikista suoritetuista)

Kulttuurin ISCED-korin opinnot 3,84 % 3,23 % 0,69 % 5,34 % 2,88 % 2,40 % 2,48 % 1,90 % 6,06 % 1,40 % 1,24 % 6,05 % 0,31 % 1,91 % 1,34 % 2,72 % 0,12 % 0,28 % 2,17 %

Talouden ISCED-korin opinnot 2,42 % 0,32 % 2,26 % 1,30 % 1,49 % 0,87 % 1,96 % 2,49 % 2,04 % 1,65 % 3,32 % 1,19 % 1,38 % 0,68 % 1,56 % 1,71 % 3,50 % 2,21 % 0,15 % 0,55 % 1,51 %

Soten ISCED-korin opinnot 1,78 % 0,11 % 1,28 % 5,35 % 2,26 % 1,40 % 2,23 % 2,37 % 4,94 % 2,02 % 4,71 % 2,06 % 1,86 % 1,70 % 0,53 % 2,57 % 1,01 % 3,25 % 1,72 % 0,88 % 0,42 % 2,25 %

Tekniikan ISCED-korin opinnot 3,20 % 2,21 % 1,58 % 1,10 % 1,63 % 0,95 % 1,81 % 2,86 % 1,14 % 4,94 % 0,97 % 1,51 % 2,30 % 0,63 % 0,83 % 1,14 % 3,06 % 2,92 % 0,80 % 0,37 % 1,61 %

Koko Suomi 2,49 % 0,15 % 0,84 % 1,33 % 2,67 % 1,54 % 1,57 % 1,29 % 2,13 % 3,42 % 1,82 % 3,61 % 1,62 % 1,55 % 1,89 % 0,58 % 1,65 % 1,23 % 3,18 % 2,56 % 0,58 % 0,42 % 1,84 %

Ammattikorkeakoulujen 5/2018 - 8/2019 kuluttamien CampusOnline-opintopisteiden suuntaa antava jakautuminen ISCED-koreittain opiskelijan kotiammattikorkeakoulun mukaan (kpl ja %)

Kajaanin ammattikorkeakoulun vuonna 2019 tuottamien yhteistyöopintopisteiden jakautuminen ammattikorkeakouluittain ei ole tiedossa. Ne on jaettu vuoden 2018 toteuman mukaisen osuuden mukaisesti.